Tietoa pienten lasten vanhemmille VARHAISKASVATUS

Mistä syntyy uteliaisuus, oppimisen ilo?

Mistä löytyy leikin ja liikunnan mieli?

Mistä osallisuuden riemu?

Tämän vihkosen tavoitteena on kertoa vanhemmille varhaiskasvatuksen kes-keisistä näkökulmista ja toimintaperiaatteista. Tavoitteena on rohkaista van-hempia keskustelemaan ja pohtimaan asioita sekä henkilöstön kanssa että vertaisina toisten vanhempien kanssa – ja kaikki porukalla yhdessä. Yhdessä me aikuiset luomme toiminnan hengen ja sisällön laadun.

–   Kasvatuskumppanuudessa yhdistyvät lapselle kahden tärkeän tahon, vanhem‑pien ja varhaiskasvatuksen kasvattajien tiedot ja kokemukset.(1

Hyvä lapsuus on ihmiselämän arvokkainta pääomaa.

Ihminen tallentaa pienestä lapsesta alkaen elettyä elämäänsä, kokemuksiaan ja muisto-jaan. Näiden kokemusten valossa lapsi jäsen-tää maailmaansa, johon hän tarvitsee lähellä olevia aikuisia. Lapsen päivittäisten tarinoiden jakaminen on siten ensiarvoista kasvattajien ja vanhempien välillä.

Vanhempien ja lasten yhteinen puhe sii-tä, miten aamu on sujunut kotona, millä mie-lellä lapsi tulee päivähoitoon tai kasvattajan kertomukset lapsen päivästä luovat pohjaa yhteiselle ymmärrykselle lapsesta. Lapsen eri elämänpiirejä parsitaan yhteen juuri näissä lapsen, vanhempien ja kasvattajien päivittäi-sissä kohtaamisissa.

lapsen varhaiskasvatussuunnitelma

–   Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma laa‑ditaan jokaiselle päivähoidossa olevalle lapselle yhteistyössä vanhempien kanssa ja suunnitelman toteutumista arvioidaan säännöllisesti.(2

läsnäoloa, kuuntelua, kannattelua

Kasvatus-kumppanuus

Kasvatuskeskusteluissa ja lapsen varhaiskas-vatussuunnitelmassa on mahdollista syventää yhteistä tietoa ja tuntemusta lapsesta. Van-hempien näkemykset lapsesta ovat arvokasta tietämystä, joka helpottaa kasvattajaa päivä-hoidossa toimimaan johdonmukaisesti, lasta kuullen ja ymmärtäen.

Lapsen yksilöllisyys tulee otetuksi huomioon pohtimalla yhdessä lapsen mielenkiinnon koh-teita, vahvuuksia, tarpeita ja tulevaisuuden nä-kymiä. Lapseen liittyvät huolen aiheet, pulmat ja tuen tarve on tärkeä yhdessä keskustella aina kun tarvetta ilmenee puolin tai toisin. Kenellä-pä isällä tai äidillä ei joskus ole huolta lapseen tai vanhemmuuteen liittyen.

Yhdessä tehty suunnitelma luo pohjan lap-sen hyvälle arjelle ja elämän kokonaisuudelle.

–   Kun lapsi voi hyvin, hänellä on mahdolli‑simman hyvät kasvun, oppimisen ja kehit‑tymisen edellytykset. Hän nauttii yhdes‑säolosta lasten ja kasvattajien yhteisössä, sekä kokee iloa ja toimimisen vapautta kii‑reettömässä ja turvallisessa ilmapiirissä.(3

nauttii, nauraa, hämmästelee

Hyvinvoiva lapsi

Hyväksyvässä ilmapiirissä lapsi löytää monen-laisia puolia itsestään, rohkaistuu kokeilemaan, valloittamaan ja innostumaan. Lapsen utelias mieli ohjaa häntä osallisuuden, tekemisen ja oppimisen riemuun.

Kasvattaja vaalii ja kannattelee lapselle tär-keitä ihmissuhteita. Hyvä suhde vanhempiin, sisaruksiin, ystäviin ja kasvattajiin luo lapselle turvallisuutta. Samoin lapsen luottamus itseen-sä ja muihin kasvaa riittävän pysyvien ihmissuh-teiden myötä.

Lapselle kuuluu monenlaisten tunteiden kir-jo, ilosta ikävään ja mielipahasta riemuun. Kas-vattajan tehtävänä on toimia herkästi lapsen tunteet vastaanottaen ja huomioiden. Hyväs-sä vuorovaikutuksessa kasvattajan kanssa lapsi tulee nähdyksi ja kuulluksi omana itsenään.

–   Varhaiskasvatus on pienten lasten eri elä‑mänpiireissä tapahtuvaa kasvatuksellis‑ta vuorovaikutusta, jonka tavoitteena on edistää lasten tasapainoista kasvua, kehi‑tystä ja oppimista.(4

Varhaiskasvatus koostuu hoidon, kasvatuksen ja opetuksen kokonaisuudesta. Mitä pienem-mästä lapsesta on kysymys, sitä enemmän hän tarvitsee aikuisen hoitoa. Pienelle lapselle hoi-totilanteet ovat hyvän vuorovaikutuksen ja koh-taamisen tärkeitä hetkiä. Kiireettömässä ja kas-

vokkaisessa vuorovaikutuksessa lapsi saa peilin olemassa ololleen ja itselleen.

Lapset leikkivät, liikkuvat, tutkivat, etsivät ja löytävät. Kasvattajan tehtävä on luoda kasvu-alusta ja ilmapiiri, joka on lapselle sekä turval-linen että innostava ja missä lapsi voi löytää ja toteuttaa itseään monin eri tavoin.

hoitaa, kasvattaa, opettaa

Varhais-kasvatus

Lapsella on tarvittaessa oikeus tukeen, niin fyysisten, taidollisten, tunne-elämän kuin sosi-aalisten taitojen osalta. Vanhempien ja kasvat-tajien tuntemus ja ymmärrys lapsesta ja hänen vahvuuksistaan luovat pohjan lapsen tuelle ja sen toteuttamiselle.

vaalii, ohjaa, vahvistaa

Kasvatus-päämäärät

–   Varhaiskasvatuksessa on tärkeä painottaa lapsuuden itseisarvoista luonnetta, vaalia lapsuutta ja ohjata lasta ihmisenä kasva‑misessa.(5

Varhaiskasvatuksessa sitoudutaan kunnioitta-maan jokaisen lapsen ainutlaatuisuutta. Suh-tautumalla myönteisesti lapseen, lapsi oppii katsomaan itseään kauniisti ja arvostavasti. Varhaiskasvatuksessa luodaan edellytyksiä ot-taa muita huomioon ja hyväksyä erilaisuutta. Kasvattaja luo lapselle mahdollisuuksia ja riit-tävän turvan omatoimisuuden kehittymiseen.

–   Leikkiminen, liikkuminen, tutkiminen ja eri 

taiteen alueisiin liittyvä ilmaiseminen ovat lapselle ominaisia tapoja toimia ja ajatel‑la. Toimiessaan itselle mielekkäällä tavalla lapsi myös ilmentää ajatteluaan ja tuntei‑taan.(6

Leikkii!

–   Lapset leikkivät leikkimisen itsensä vuoksi ja parhaimmillaan se tuottaa syvää tyydy‑tystä. Lapset eivät leiki oppiakseen, mutta oppivat leikkiessään.(7

leikkii, liikkuu,kokee, tutkii

Lapselle ominainen tapa toimia

Lapset ovat luovia, kun heille annetaan siihen mahdollisuus. He käyttävät leikkinsä eväinä elet-tyä elämäänsä ja kokemuksiaan. Leikissään lap-set hassuttelevat, jäljittelevät, pohtivat ja luovat uutta.

Kasvattajan tulee antaa leikkiville lapsille va-pautta, aikaa ja tilaa. Joskus onnistunut leikki vaa-tii ohjausta, jolloin kasvattajan tehtävä on luoda rakenteita ja olla myös osallinen leikin toteutuk-sessa. Leikkiympäristön luominen, ylläpitäminen ja uudistaminen ovat olennainen osa varhaiskas-vatusta, jonka suunnittelussa ja toteutuksessa kuullaan mielellään vanhempia.

Liikkuu!

–   Liikkuessaan lapsi ajattelee, kokee iloa, il‑maisee tunteitaan ja oppii uutta. Liikkumi‑nen on myös vauhtia, elämyksiä, hikeä ja hengästymistä.(8

Pieni lapsi tutustuu oman kehonsa rajoihin liikkeen kautta. Liikkumisen avulla lapsen nä-kemys itsestä, voimastaan ja koostaan vahvis-tuu. Useimmiten lapset juoksevat mieluummin kuin kävelevät, hyppivät ja seikkailevat jaloil-laan mieluummin kuin ovat paikallaan.

Kasvattajan tulee antaa mahdollisuus lap-selle päivittäiseen liikkumiseen ja luoda siihen liikkumaan kutsuva ja virittävä ympäristö.

Kokee!

–   Taiteessa lapsella on mahdollisuus kokea mielikuvitusmaailma, jossa kaikki on mah‑dollista ja leikisti totta.(9

Lapselle merkityksellisiä kokemuksia syntyy musiikista, taiteesta, tanssista, draamasta, kä-dentaidoista, kirjallisuudesta. Siitä mikä on lap-sen mieltä kiehtovaa ja kutsuvaa. Siitä, mikä vi-rittää lapsen toiminnallisuuden ja osallisuuden kokemuksen, tempaa mukaansa kokemaan ja itse luomaan.

Kasvattajan tehtävä on tarjota lapselle tämä taiteellisen kokemisen paletti, joka sisältää muotoja, ääniä, värejä, tuoksuja ja tuntemuk-sia, eri aistialueiden kokemusten yhdistelmiä.

Tutkii!

–   Tutkiva ihmettely on lapselle syntymäs‑tä saakka luontaista. Tutkiessaan lapsi tyydyttää uteliaisuuttaan ja kokee osalli‑suutta ympärillään olevaan maailmaan ja yhteisöön.(10

Lapsen mieli on utelias, kokeileva, etsivä ja in-nostuva. Yrityksen, erehdyksen ja oivalluksen kokemukset ylläpitävät ja vahvistavat lapsessa oppimisen iloa.

Kasvattajan tehtävä on avata ikkuna pienille tutkijoille suureen maailmaan, seikkailuun ja mahdollisuuksiin. Yhdessä ihmettely elämän monenlaisten asioiden äärellä on arvokkainta yhdessäoloa, mitä kasvattaja voi lapselle tar-jota!

Kieli on lapselle vuorovaikutuksen väline sekä avain oppimiseen ja siksi tärkeä kaikessa varhaiskasvatuksen toiminnassa.

Vasun mukainen varhaiskasvatus toteuttaa niitä lapsen oikeuksia, jotka  Suomi on hyväksynyt ratifioidessaan YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen.

–   Toimiessaan vuorovaikutuksessa ympäris‑tön ja ihmisten kanssa lapset käsittelevät ja jäsentävät tietoa olemassa olevien kä‑siterakenteidensa avulla ja ovat aktiivisia oppijoita.(11

Lapset oppivat usein tekemällä ja osallistumal-la. Varhaiskasvatuksessa sisällöllisten orientaa-tioiden (matemaattinen, luonnontieteellinen, historiallis-yhteiskunnallinen, esteettinen, eet-tinen ja uskonnollis-katsomuksellinen) avulla kasvattaja pyrkii turvaamaan kokonaisemman ja ehyemmän kuvan ympäristöstä ja maailmas-ta, jossa lapsi elää.

Orientaatiot muodostavat kasvattajalle toi-minnan kehyksen. Tarkoituksena ei ole oppi-aineiden sisältöjen opiskelu vaan lapsen val-miuksien lisääminen monimuotoisen elämän ymmärtämisessä.

Sisällölliset orientaatiotjäsentää, kokoaa, eheyttää

Viitteet 1–12: Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2005Stakes. Oppaita 56Viite 13: Näitä palveluita ovat esim. päiväkodit, ryhmäperhe ‑päiväkodit, perhepäivähoito sekä erilainen leikkitoiminta, kerhot,    perhekeskukset ym. avoimen toiminnan paikat. 

Teksti: Marja Kaskela ja Anna‑Leena VälimäkiUlkoasu: Harri Heikkilä • Valokuva sivuilla 2–3: GorillaKirjapaino: Edita 2006

Vasun mukainen varhaiskasvatus toteuttaa niitä lapsen oikeuksia, jotka  Suomi on hyväksynyt ratifioidessaan YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen.

ohjaa, edistää, kutsuu

Syntyi uteliaisuudesta uutta

löytyi leikistä lahja

osallisuudesta yhteinen matkaVasuVarhaiskasvatussuunnitelman perusteissa12 eli Vasussa on määritelty puitteet erilai-sissa palveluissa13 toteutettavalle varhaiskasvatukselle. Vasun tavoitteena on ohjata valtakunnallisesti varhaiskasvatuksen sisällöllistä to-teuttamista, jossa Teillä vanhemmilla on merkittävä rooli. Tarkoituksena on edistää varhaiskasvatuksen yhdenvertaista toteuttamista koko maassa lisäämällä kasvatta-jien ammatillista osaamista.

Vasu on nostanut varhaiskasvatuksen sisällön uudenlaiseen ja innostavaan keskusteluun, jossa tavoitteena on lapsen hyvinvointi. Tavoitteiden toteutu-miseksi kutsutaan vanhempia kasvatuskumppaneina mukaan vaikutta-maan varhaiskasvatuksen suunnitteluun. Vanhemmat ovat parhaita lastensa tuntijoita, siten Teidän näkemyksenne ja kokemuksenne ovat korvaamaton varhaiskasvatuksen perusta.

Stakesin Varttua on varhaiskasvatuksen valtakunnallinen verkkopalvelu. Varttuassa on mahdollista saada tietoa var-haiskasvatuksen ajankohtaisista asioista. Varttua-ympäris-tössä on julkaistu myös Vasun sähköinen versio. Tervetu-loa vanhemmat tutustumaan ja osallistumaan Varttuaan!

http//:www.stakes.fi/varttua

20.5.2006 alkaen http//:varttua.stakes.fi

Sosiaali- ja terveysalan

tutkimus- ja kehittämiskeskus