V A S T U U S S A

Yhteiskuntavastuun selonteko 2003–2005

VA S T U U S S AKiilto Oy:n yhteiskuntavastuun selonteko 2003–2005

• tarkasteluvuodet 2003–2005• uudet tavoitevuodet 2006–2008• selonteko kattaa Kiilto Oy:n liiketoiminnan,

ei konsernin muita yhtiöitä• selonteko julkaistaan suomeksi,

ruotsiksi ja englanniksi• selontekoa voi tilata puhelimitse

numerosta 0207 710 100• selonteko on luettavissa ja tilattavissa

myös osoitteessa www.kiilto.com• seuraava selonteko julkaistaan maaliskuussa 2009

Kiilto Oy:n uusi laasti- ja tasoitetehdas valmistuu syksyllä 2006 Lempäälään. Havainnekuva.

1

SISÄLTÖ....................................................................................................1

VASTUULLISUUTTA SINUN EDUKSESI.........................................2

KIILTO FAMILYLL ........................................................................................4

KIILTO OY.................................................................................................5

TAPA TTT OIMIA..........................................................................................7

YMPÄRISTÖ- JA TURVALLISUUSVASTUU................................. 11

SOSIAALINEN VASTUU ................................................................... 23

TALTT OUDELLINEN VASTUU............................................................. 31

YHTEYSTIEDOT .................................................................................. 36

AJATUKSELLA

Armi Mehto: Vastuullisuus on avointa viestintääVV .................................................................................................3

Tero Mäkinen: Asiakkaan palveluksessa .................................................................................................................5

Markku Austiola: Turvallisuus on arkea..................................................................................................................9

Antti Nieminen: Turvallisuus kemiantehtaassa................................................................................................. 11

Mikko Viljanmaa & Sirpa Koukkula: REACH tukee laatuturvallisuuden strategiaamme................. 12

Outi-Kristiina Kuntola: Kiilto – pitkäjänteinen ja jämäkkä ostaja .............................................................. 13

Tuula Lahti: Ostaisitko kiireellä valmistetun tuotteen?................................................................................... 14

Jari Leppänen: Tie auki taivasta myöten.............................................................................................................. 23

Solveig Luoto: Yllätyksellistä toimittajayhteistyötä......................................................................................... 24

Tiina Niemi: Kiiltolainen tapa voida hyvin ........................................................................................................... 26

Kaija Kuivasniemi: Lempäälän kunta edellyttää vastuullisuutta................................................................ 28

Arto Kasanen: Haasteena henkinen kansainvälistyminen ............................................................................ 31

Kari Laakso: Tekijästä valvojaksiTT .............................................................................................................................. 32

Kannen kuvassa tuotekehittäjä, TkTkk Raija Polvinen

SISÄLTÖ

2

Vastuullisuutta Sinun eduksesiVV

Euroopan Parlamentti käsitteli marraskuussa 2005 EU:n uutta kemikaa-lilainsäädäntöpakettia REACH:ia ( Registration, Evalution and Autho-risation of CHemicals). Tätä seuraa vielä toinen ja mahdollisesti kolmas

käsittely. Asetuksen voimaantuloajaksi on arvioitu vuoden 2007 puoliväliä. Uu-si kemikaaliasetus tuo voimaan tullessaan laajoja uusia velvoitteita koko tuoteket-juun ja sen turvallisuusdokumentointiin.

Omalta osaltaan REACH vahvistaa sitä tietä, mitä Kiilto on kulkenut jo pit-kään: kohti yhä turvallisempaa tulevaisuutta. Jotta asetusehdotuksen alkuperäiset tavoitteet – innovaatioiden edistäminen, kilpailukyvyn parantaminen sekä ympä-ristön ja terveyden suojelu – voisivat kaikki toteutua, tarvitaan toimiva asetus ja selkeät, järkevästi mitoitetut menettelyt. Ensiarvoisen tärkeää on luoda koko EU-aluetta laajamittaisesti kontrolloiva järeä ja suoraselkäinen tarkastusjärjestelmä. Salamatkustajien ei voida sallia korjaavan tätä satoa! Tässä mielessä REACH:in lopullisella muodolla on äärimmäisen suuri merkitys.

Kotimaisen median osoittama kevyesti hysterisoiva mielenkiinto REACH:iin on osin synnyttänyt epävarman, jopa kielteisen julkisuuskuvan kemikaaleista, mikä on valitettavaa. Jo vuosikymmenien ajan Kiilto, kuten suuri osa muustakin suomalaisesta kemianteollisuudesta, on harjoittanut merkittävää omaehtoista ym-päristö-, terveys- ja turvallisuustyötä, muun muassa korvaamalla kaiken aikaa hai-tallisia raaka-aineita turvallisemmilla. Tästä on esimerkkinä jatkuvasti lisääntyvä vesiohenteisten, liuotteettomien ja turvallisuusluokiteltujen tuotteiden tarjonta.Olemme kiitollisia siitä, että asiakkaamme osaavat tätä arvostaa. Olisi kohtuul-lista nähdä myös mediassa todellisuuden myönteinen puoli. Tämän arvioimiseksiesitänkin avoimen kutsun tiedotusvälineille tulla tutustumaan Kiilto Oy:n tapaan toteuttaa ympäristö-, terveys- ja turvallisuusvastuutaan, jossa tavoitteenamme on olla maailman kärkeä.

Yhteiskuntavastuullisuus on tullut välttämättömäksi osaksi liiketoimintaa. Asioiden osaaminen ja hallinta on yhteiskuntavastuuta, ja se on myös strateginen kilpailutekijä. Kiillossa kemikaaliturvallisuus on yksi ja varsin laaja osa sitä.

Vastuulliseen toimintaan kuuluu keskeisesti myös sidosryhmiemme arvostus,heidän odotustensa oivaltaminen, lisäarvon ja hyvinvoinnin tuottaminen heille. Siinä tarvitaan lähelläoloa, kumppanuutta, tietotaitoa, vuorovaikutusta – pysy-vyyttä, mutta samalla jatkuvaa ajan hermolla olemista ja panostusta tulevaisuu-teen. Kiillossa tämä toteutuu toimintakulttuurina, joka on laaja ajattelumallien ja aktiviteettien verkko. Voimanlähteenä on Kiilto-perhe, kansainvälisesti kotimai-nen moniosaajayhteisö, jonka vastuullisuuteen Sinäkin voit luottaa.

Erkki SoljaToimitusjohtajaKiilto Oy

3Vastuullisuus onavointa viestintää

Kiilto Oy toteuttaa yhteiskuntavas-tuutaan kestävällä huolenpidollasisäisen ja ulkoisen ympäristönsä hy-vinvoinnista.

Käsitteellä ”ympäristö” tarkoi-tamme tässä selonteossa varsinaisen luonnon – maaperän, ilmakehän, ve-sistön – lisäksi myös toimintaamme kytkeytyviä sidosryhmiä odotuksi-neen, sekä taloudellisia toiminta-puitteitamme. Vastuullisuus ulottuuVVkaikille näille alueille, ja sen jatkuva kehittäminen on äärimmäisen haas-teellista ja tärkeää. Osa tätä vastuulli-suutta on avoin viestintä.

Kiilto Oy:n toimialasta johtuentässä selonteossa painottuvat erityi-sesti toimintamme ympäristö- ja tur-vallisuusnäkökulmat ja vaikutukset. Toivomme selonteon antavan lukijalTT -leen myönteisen mielikuvan kemian-teollisuuden edelläkävijäyrityksestä, joka ympäristöasioiden huomioin-nissa kuuluu maailman ykkösluokkaan.

Akat. siht. Armi MehtoTiedottaja

Laatusihteeri o.t.o.

Yhteiskuntavastuu KiillossaYmpäristö- ja turvallisuusvastuullaKiillossa ymmärretään vesien, ilman ja maaperän suojelua, tehokasta ja säästävää luonnonvarojen käyttöä, tuotteiden, materiaalien ja laitteiden turvallisuutta, työskentelyturvallisuutta sekä yleistä turvallisuutta.

Taloudellisella vastuullaKiillossa tarkoitetaan sitä, että yrityksellä on taloudelliset ja toiminnalliset edellytykset vastata sidosryhmien odotuksiin. Siinä onnistuakseen Kiillon tulee olla kannattava, kilpailukykyinen ja tehokas – mennä eteenpäin, kehittyä ja kasvaa.

Sosiaalisella vastuulla ymmärretään henkilöstön hyvinvoinnin ja osaamisen tukemista, asiakaskumppanuutta ja muuta sidosryhmäyhteistyötä sekä yleishyödyllisten toimintojen tukemista.

4Kiilto Family Oy on tulevan Kiilto-konsernin uuden emoyhtiön nimi. Konserniin

tulevat kuulumaan sen lisäksi nykyinen emoyhtiö Kiilto Oy ja sen ulkomaiset ty-täryhtiöt sekä konsernin muut kotimaiset yhtiöt Kiiltoplast Oy, Intermedius Oy,

Metalpak Oy, KiiltoClean Oy ja Ramport Oy.Kiilto Family -merkki toimii lisäelementtinä, kun korostetaan Kiilto-perheen yhteishen-

keä, yhteisiä tavoitteita ja varsinkin kansainvälisyyttä, sekä Kiilto Oy:n vuoden 2006 teemaa "Kiilto Family – kansainvälisesti kotimainen".

KIILTO FAMILY

Kiilto Oy, LempääläToimiala: kemiallisten tuotteiden valmistus

Kiilto Oy:n aluevarastot ja myyntikonttorit Suomessa:

Kuopio, Oulu, Seinäjoki, Turku ja Vantaa sekä Rauman säiliöraaka-ainevarasto

Kiilto Oy:n tytäryhtiöt ulkomailla:Kiilto Ab, Täby, RuotsiZAO Kiilto-Klei, Pietari, VenäjäOOO Kiilto Klei M, Moskova, VenäjäKiilto Polska Sp.z o.o, Varsova, PuolaOü Kiilto Eesti, Tallinna, ViroSIA Kiilto Latvija, Riika, LatviaUAB Kiilto Lietuva, Vilna, LiettuaTOV Kiilto-Klei, Kiova, Ukraina

Konsernin muiden toimialojen yhtiöt Suomessa:

Intermedius Oy, TampereToimiala: kenkä- ja tekstiiliteollisuuden tarvikkeet, teräs- ja konepajateollisuuden tarvikkeet

KiiltoClean Oy, Lempäälä ja HankasalmiToimiala: puhdistus- ja hoitoaineet, siivousalan koneet ja välineet

Kiiltoplast Oy, VirratToimiala: muovipinnoitetut paperit ja kartongit graafiseen teollisuuteen, sade- ja suoja-asumateriaalit, muovitetut tekstiilit

Metalpak Oy, LempääläToimiala: metallipakkaukset

Ramport Oy, TampereToimiala: huonekaluteollisuuden tarvikkeet

Kiilto Oy:n pääkonttori, Lempäälä

5KIILTO OY

Asiakkaan palveluksessa

Perinteinen jako teollisuuteen ja palvelualoihin on harhaanjohtava.Teollisuudessakin on kyse palvelusTT -ta, ihmisten ja tuotannon tarpeisiin vastaamisesta. Me Kiillossa koem-me, että tehtävämme on palvella asiakkaitamme kaikissa liimaus-ta ja kiinnitystä koskevissa asioissa. Asiakkaat ovat kumppaneitamme,joiden avulla saamme kehittää itse-ämme ja tuotteitamme jatkuvasti muuttuvien tarpeiden mukaan.

Uudessa tehtävässäni asiakas-palveluinsinöörinä olen saanut huo-mata, miten moninaista yhteistyö asiakkaiden kanssa on. Se alkaa tuotteiden teknisiin ominaisuuksiin liittyvistä toiveista, jatkuu tuotetes-tauksissa, koskee värejä, astiako-koja ja aikatauluja. Se on ohjausta, koulutusta, neuvotteluja, tuote-neuvontaa ja tietysti joskus myös ongelmien ratkaisemista ja niiden syiden selvittämistä.

Suomessa Kiillolla on kotikent-täetu, jonka toivomme osaavamme käyttää hyvän palvelun merkeis-sä. Asiakkaat tuntuvat arvosta-van erityisesti tuotekehityksemme joustavuutta, tuotteiden laatua ja turvallisuutta sekä käytännönlähei-siä asiakaskoulutuksia. Kaikki nämä edellyttävät onnistuakseen tiivistä yhteistyötä.

Uusien tytäryhtiöidenmlujoleastatäpykom

olpate

Kiilto Oy on vuonna 1919 perustettu, kemianteollisuuden tuotteita valmista-va suomalainen perheyritys. Yhtiön liiketoimintaa on liimojen ja niihin lä-heisesti liittyvien tuotteiden kehitys, valmistus ja markkinointi. Kantavana

toiminta-ajatuksena on kiinnittämiseen liittyvä kokonaisvaltainen osaaminen, joka ulottuu liimauksen ohella myös pintojen pohjustukseen, vedeneristykseen, tiivistyk-seen, viimeistelyyn, suojaukseen ja hoitoon.

Kiillon tuotteita käytetään rakentamisessa, remontoinnissa, kotikäytössä ja teolli-sessa valmistuksessa:

• liimat• parkettilakat• lattia- ja seinätasoitteet• vedeneristeet• keraamisten laattojen saumaus- ja kiinnityslaastit• tiivistys- ja liimamassat• ohenteet• valimohartsit

Kiilto tarjoaa asiakkaan tarpeeseen parhaiten soveltuvan, helppokäyttöisen, turval-lisen ja taloudellisen tuotteen ja siihen liittyvän tiedon, neuvonnan ja koulutuksen. Kiillon tuotteiden käyttäjiä tai välittäjiä ovat:

• rakennus- ja sisustustarvikekauppa• urakointiliikkeet• puu- ja metalliteollisuus• paperinjalostus- ja pakkausteollisuus• kenkäteollisuus • valimoteollisuus

Päämarkkina-alueena on tällä hetkellä Suomi, Skandinavia, Venäjä ja IVY-alue, Bal-tian maat ja Puola. Edelleen laajentuminen näiden alueiden lähiympäristöön on tule-vaisuudessa mahdollista.

Kiilto Oy:n toiminnan peruskiviä ovat korkealaatuiset tuotteet ja tuotejärjestel-mät, oma tuotekehitys, oma raaka-ainevalmistus (emulsiopolymerointi) ja kaikki tuo-tevalmistus omissa tuotantolaitoksissa, nopeat ja varmat toimitukset, asiakasaloittain erikoistunut markkinointi sekä monimuotoinen asiakaskoulutus ja -neuvonta.

Tuotekehityksen perustana ovat asiakkaan toiveet, käyttökohteen asettamat vaatimukset, valmistustekniikat, työmenetelmät ja materiaalit sekä ympäristö- ja turvallisuusnäkökulmat. Yhtiöllä on oma tutkimuskeskus, jossa työskentelevä tuote-kehityshenkilöstö muodostaa lähes viidenneksen yhtiön koko henkilöstöstä.

Kiilto on lähellä asiakastaan ja toimittaa tuotteen silloin, kun asiakas sen tarvitsee. Tämän mahdollistavat laaja yhteyshenkilöverkosto, keskeisillä paikkakunnilla sijaitse-vat tuotevarastot ja myyntikonttorit sekä tytäryhtiöt ulkomailla.

Asiakkaista huolehditaan myös tuotteiden toimittamisen jälkeen. Omassa kou-lutuskeskuksessa perehdytetään tuotteiden käyttäjiä ja jälleenmyyjiä tuotteisiin ja niiden käyttötapoihin eri kohteissa ja materiaaleissa. Kiillon tuoteneuvontapalvelu opastaa asiakkaita tuotteiden käyttöön liittyvissä kysymyksissä.

Kiilto haluaa olla työpaikka, jossa viihdytään ja sitoudutaan yhteisiin tavoitteisiin. Henkilöstölle tarjotaan kehittymis- ja kouluttautumismahdollisuuksia sekä kannus-tetaan työn ja vapaa-ajan tasapainoiseen suhteeseen, tavoitteena asiantuntemuksen ja ammattitaidon vahvistaminen, hyvä työkyky ja henkilökohtainen hyvinvointi.

Tero MäkinenAsiakaspalveluinsinööri,

puu- ja metalliteollisuusosasto

6H

yvä

olo

– pi

tkäj

änte

istä

val

mis

taut

umis

ta y

htei

sen

tavo

ittee

n sa

avut

tam

isek

si.

7

Tuotekehityspäällikkö Ilkka Salonen (yläkuva).Kiilto Oy:n tuoteneuvontaa hoitavat Esko Ruottinen (vas.), Jouni Kantanen, Markku Lahtinen ja Juha Vaani.

TAPA TOIMIA

Ylivoimainen toimialaosaaminen ja kehitysjohtajuus ovat Kiillon liikeidean ytimessä. Ne kuvaavat toiminnan tarkoitusta ja tavoitetta. Strategiset menes-tystekijät (soikiot kuvion kehällä) kuvaavat valittua, tähän tähtäävää ja tätä

tukevaa toimintatapaa. Viitekehyksenä, välttämättömänä edellytyksenä liikeidean toteuttamiselle on henkilöstöresurssien, ympäristön, turvallisuuden ja laadun onnistu-nut kytkeminen strategisiin menestystekijöihin.

VisioTäyttäessään 80 vuotta vuonna 1999 Kiilto määritteli pitkän tähtäimen visiokseen "valmistaa ja myydä tuotteita kannattavasti vuonna 2080, tavoitteena alueellinen markkinajohtajuus". Visio heijastuu siten historiasta pitkälle tulevaisuuteen. Tavoittee-na on saavuttaa, ylläpitää ja vahvistaa markkina- ja kehitysjohtajuutta niin tuote- kuin markkina-alueellisesti, Suomen lisäksi koko vientialueella.

Visio kytkeytyy kolmeen yhtiössä sisäistettyyn toimintaperiaatteeseen: "Meillä ei valehdella", "Oman posan politiikka" ja "Kiillossa on kiva olla". Luotettavuus, tehok-kuus, pitkäjänteisyys ja ympäristöstä huolehtiminen koskevat Kiillon suhdetta sen kaikkiin sidosryhmiin ja kuvaavat koko yhtiön toimintakulttuuria.

Ylivoimainentoimialaosaaminen

Kehitysjohtajuus

TuoteneuvontaAsiakaskoulutus

Markkinajohtajuus

VakavaraisuusYrittäjähenkisyys

PolymerointiKilpailukyky

Nopeareagointikykymarkkinoiden

tarpeisiin

Oma tuotekehitysInnovaatiokyky

KokonaistoimittajaKattavat tuote-

valikoimat

Voimakas markkinointi

Nopeat toimitukset

Toimitusvalmius

VientiOmat yhtiötvientimaissa

Kiilto Oy:n liikeidea

8Turvallisuus on arkea

Olen ollut parikymmentä vuot-ta töissä Kiillossa. Sinä aikana ovatvaihtuneet koneet, työmenetelmät, määräykset ja osa työkavereistakin, mutta turvallisuudesta huolehtimi-nen on ollut pysyvä osa työtä. Tur-vallisuudesta huolehtiminen ei ole vain johdon asia, vaan se on mei-dän jokaisen vastuulla. Huolehtimi-nen on puuttumista epäkohtiin niin omissa työtehtävissä kuin koko yh-tiönkin tasolla.

Turvallisuusraportointi on tuo-rein tapa tuoda esiin turvallisuus-riskejä ja -epäkohtia. Tietokoneellaoleva poikkeamaraportti on niin hy-vin suunniteltu kaavake, että sen täyttäminen sujuu nopeasti.

Omista raportoinneistani tulee mieleen tapaus viime kesältä. Olin ulkona tauolla, kun huomasin, että erään säiliön alla oli kosteutta. Ehdinensimmäisenä raportoimaan asias-ta työnjohdolle, ja venttiili korjattiin saman tien.

Jos on kyse esimerkiksi hankalas-ta työasennosta tai kyseenalaises-ta työskentelytavasta, suosin suoraa puhetta. Nykyään on olemassa mo-nenlaisia apuvälineitä ja minunkin

on työhönperehdyttäjänätehdä työni niin hyvin, vääriä työskentelyta- esiinny. Rakentava kri-i toimii jo ennen kuinläheltä piti -tilanteita

pääsee edes synty-mään.

Uskon, että työs-kentelen Kiillossa eläkeikään asti. TäälTT -lä on hommat hans-kassa.

KOKOKONAISLAATU TARKOITTAA VELVOITETTA• toiminnan täydelliseen hallintaan• asiakasvaatimusten säännönmukaiseen toteuttamiseen• jatkuvaan kehitykseen

Kiillon toiminnan avainsana on kokonaislaatu, jossa jokainen työvaihe ja osa-alue vai-kuttaa lopputulokseen, syntyvään laatuun ja asiakasmielikuvaan.

Kokonaislaadun toteutumista Kiillon toiminnassa valvotaan laatujärjestelmäl-lä. Kiillon laatujärjestelmä sai ISO 9001 -sertifikaatin vuonna 1993. Se kattaa tuote-kehityksen, valmistuksen, markkinoinnin, jakelun sekä asiakaspalvelu-, varastointi- ja materiaalitoiminnot. Laatujärjestelmä kuvaa Kiillon toimintatavat yritys-, osasto- ja työvaihetasoilla. Se velvoittaa koko henkilöstöä sekä myös raaka-ainetoimittajia ja ali-hankkijoita.

Laatujärjestelmään on integroitu ympäristö- ja turvallisuusnäkökohtien sekämyös henkilöstön hyvinvointiin liittyvien keskeisten näkökohtien järjestelmällinen huomiointi ja hallinta. Laatujärjestelmä sisältää ISO 14001 -standardin mukaisen ympäristöohjelman, BS 8800 -standardin mukaisen turvallisuusohjelman, Euroopan laatupalkintokriteerien (EFQM) soveltamisen sekä kemianteollisuuden ympäristö-, terveys- ja turvallisuusohjelman Responsible Care – Vastuu Huomisesta -periaatteet.

Laatujärjestelmä on vuonna 2003 päivitetty uusitun standardin ISO 9001:2000 mukaisesti prosessiajatteluun perustuvaksi.

Responsible Care*) – Vastuu Huomisestaon kemianteollisuuden kansainvälinen ympäristö-, terveys- ja turvallisuusohjelma,jota Suomessa ja Kiillossa ryhdyttiin toteuttamaan vuonna 1992. Kiilto on ensimmäi-senä Suomessa liittänyt ohjelman sertifioituun laatujärjestelmäänsä.

Kiillossa RC on jaettu osa-alueisiin, joita ovat prosessi-, tuote-, kuljetus- ja jäteturvallisuus sekä työsuojelu. Kullekin alueelle on nimetty talon sisäisistä asiantuntijoista koostuva työryhmä. Työryhmät seuraavat turvallisuustasoa,koordinoivat turvallisuushankkeiden suunnittelua ja toteutusta ja niihin liittyvän tiedon hankintaa. Keskeinen merkitys on ryhmien suorittamilla sisäisillä RC-auditoinneilla ja niiden pohjalta esiin nostetuilla kehitysprojekteilla.

Ohjelman kansallisesta ohjaamisesta vastaa Kemianteollisuus ry.RC-ohjelmaan sitoutuneita yrityksiä oli Suomessa vuonna 2005 kaikkiaan

108, jotka edustavat yhdessä yli 80 % kemian teollisuuden tuotantovolyymistä.

*) lyhenne: RC

Jätevirrat vuonna 2005

RAAKA-AINEET ..........40 000 tn

VERKOSTOVESI ........ 20.000 m3

ENERGIASähkö ........................4 500 MWhPolttoaineet............3 600 MWh

TUOTTETEET.....................50 0005 tn

VOC-EMIISSSIOT ........................ 3 tnCO2 -EMISSIIOOT ................... 590 tn

KIILTO OYLempäälän

tehdas

TEVEJÄTEJÄTE SITT suusjätevesieollisueollisuTTTT ........8 000 m3

ttivesiSaniteetSaniteet ................5 000 m3

JJ dytys- jaäähdyäähdysteluvedetkastekaste .................2 000 m3

TTEETJÄTTEJÄTTEpaikkajäteKaatopaKaatopa .............. 360 tn

ngelmajäteOngeOnge ...................... 26 tn

Markku AustiolaLiimanvalmistaja

9

T imitusjoht j

toimitusjoht

j turvallis

KiiltolaisetLinjaorganisaatio

Määräysten mukainen toimintaPäivittäisen toiminnan hallinta

Nimetyt vastuuhenkilöt aiheittain

Työsuojeluorganisaatio

Indikaattorien kirjaajat

Toiminnan kehittäminen

Ympäristö- ja turvallisuusvastuuryhmä

RC-työryhmät

Työhyvinvointitiimi (TYKKI)

Kriisitilanteet

Pelastustoimen johtoryhmä

Tiedotus

Tehdaspaloryhmä

Alueelliset turvallisuusvastaavat

Ensiapuryhmä

Muut nimetyt vastuuhenkilöt/hälytystilanteet

Ympäristö- ja turvallisuusorganisaatioYmpäristö- ja turvallisuusorganisaatiop j gp j g

• Laatu-, ympäristö- ja turvallisuuspolitiikka >

• Laatujärjestelmän ohjeistukset >

• Indikaattoriseuranta >

• Auditoinnit >

• Itsearvioinnit >

• Johdon katselmukset >

• Ympäristö- ja turvallisuusnäkökohtien tunnistaminen >

• Vaikutusten arviointi ja hallinta >

• Riskinarviointi >

• Ympäristö- ja turvallisuuspäämäärät ja tavoitteet >

• Ympäristö- ja turvallisuusohjelmat >

• Ympäristö- ja turvallisuusorganisaatio >

• Lainsäädännön ja määräysten seuranta >

• Koulutus ja tiedotus >

Jatkuva parantaminen

Kiillon integroitu laatu-, ympäristö- ja turvallisuusjärjestelmä Kiillon integroitu laatu-, ympäristö- ja turvallisuusjärjestelmä sisältää seuraavat elementit:sisältää seuraavat elementit:

•• Lait,Lait, luvatluvat jaja viranomaistarkastuksetviranomaistarkastukset•• VastuullisetVastuulliset valvojatvalvojat•• KiiltoKiilto Oy:nOy:n asiantuntijatasiantuntijat virka-ajanvirka-ajanulkopuolellaulkopuolella tapahtuvissatapahtuvissa onnettoonnetto--muuksissamuuksissa

•• HenkilöstönHenkilöstön toimintatoiminta onnettomuus-onnettomuus-tilanteessatilanteessa

•• Palosuojelu-Palosuojelu- jaja ensiapuryhmäensiapuryhmä•• AlueellisetAlueelliset turvallisuusvastuuhenkilötturvallisuusvastuuhenkilötonnettomuustilanteissaonnettomuustilanteissa

•• SisäinenSisäinen pelastussuunnitelmapelastussuunnitelma

•• SuojelusuunnitelmakartatSuojelusuunnitelmakartat•• YmpäristöjärjestelmänYmpäristöjärjestelmän yleiskuvausyleiskuvaus•• TurvallisuusjärjestelmänTurvallisuusjärjestelmän yleiskuvausyleiskuvaus•• TurvallisuusselvitysTurvallisuusselvitys•• TyösuojeluTyösuojelu jaja työterveyshuoltotyöterveyshuolto•• Kaasun-Kaasun- jaja maakaasunhälytyksetmaakaasunhälytykset•• KulunvalvontaKulunvalvonta•• MurtohälytysjärjestelmätMurtohälytysjärjestelmät•• Securitas-valvontaSecuritas-valvonta•• TulitöidenTulitöiden valvontavalvonta

•• TyömaasäännötTyömaasäännöt•• IndikaattoriseurantaIndikaattoriseuranta•• Laatu-,Laatu-, ympäristö-ympäristö- jaja turvallisuus-turvallisuus-politiikkapolitiikka jaja -periaatteet-periaatteet

•• OrganisaatiokaaviotOrganisaatiokaaviot jaja toimenkuvattoimenkuvat•• RC-työskentelyRC-työskentely•• MuutMuut järjestelmäkuvaukset,järjestelmäkuvaukset,työskentely-työskentely- jaja toimintaohjeettoimintaohjeet

Vastuut määritellään tarkemmin seuraavissa laatujärjestelmän asiakirjoissa:Vastuut määritellään tarkemmin seuraavissa laatujärjestelmän asiakirjoissa:

Laatu-, ympäristö- ja turvallisuuspolitiikkaLaatu-, ympäristö- ja turvallisuuspolitiikkaKiiltoKiilto Oy:nOy:n liikeideaanliikeideaan kuuluukuuluu toiminnantoiminnan kokonaiskokonais--laadunlaadun jatkuvajatkuva kehittäminen,kehittäminen, tavoitteenatavoitteena laatuylilaatuyli--voima.voima. KokonaislaatuKokonaislaatu käsittääkäsittää varsinaisenvarsinaisen tuotteentuotteenlisäksilisäksi kaikkikaikki nene toiminnottoiminnot jaja palvelut,palvelut, jotkajotka liittyvätliittyvättuotteisiimme,tuotteisiimme, asiakkaisiimmeasiakkaisiimme taitai muuhunmuuhun ulkoiulkoi--seenseen jaja sisäiseensisäiseen toimintaamme.toimintaamme. Ympäristö-,Ympäristö-,terveys-terveys- jaja turvallisuusnäkökohtienturvallisuusnäkökohtien huomioiminenhuomioiminenonon erottamatonerottamaton osaosa kokonaislaatua.kokonaislaatua. KokonaislaaKokonaislaa--dundun ylläpitäminenylläpitäminen jaja kehittäminenkehittäminen onon jokaisenjokaisen kiilkiil--tolaisentolaisen tehtävätehtävä jaja velvollisuus.velvollisuus.

IndikaattoriseurantaIndikaattoriseurantaLaadun,Laadun, ympäristön,ympäristön, terveydenterveyden jaja turvallisuudenturvallisuudentasoatasoa seurataanseurataan sisäistensisäisten indikaattorienindikaattorien avulla.avulla.NimetytNimetyt vastuuhenkilötvastuuhenkilöt kirjaavatkirjaavat seurantatiedotseurantatiedotsäännöllisestisäännöllisesti järjestelmään,järjestelmään, jostajosta nene kootustikootusti keräkerä--tääntään neljännesvuosittainneljännesvuosittain johdonjohdon katselmuksiin.katselmuksiin.IndikaattoritIndikaattorit määrittäämäärittää jaja tavoitteettavoitteet asettaaasettaa kulloinkulloin--kinkin prosessinprosessin taitai toiminnontoiminnon vastuuhenkilö,vastuuhenkilö, johtojohto--ryhmäryhmä ja/taija/tai RC-ryhmät.RC-ryhmät.

Johdon katselmuksetJohdon katselmuksetIndikaattorikehitystä,Indikaattorikehitystä, auditointienauditointien tuloksiatuloksia jaja propro--sessikatsauksiasessikatsauksia tarkastellaantarkastellaan neljännesvuosittainneljännesvuosittainjohdonjohdon laatu-,laatu-, ympäristö-ympäristö- jaja turvallisuuskatselmukturvallisuuskatselmuk--sissa.sissa.

10H

yvä

olo

– yh

tein

en v

enyt

tely

- ja

rent

outu

shet

ki k

eske

n ty

öpäi

vän.

11Ympäristö- ja turvallisuusvastuulla Kiillossa ymmärretään vesien, ilman jamaaperän suojelua, tehokasta ja säästävää luonnonvarojen käyttöä, tuotteiden,materiaalien ja laitteiden turvallisuutta, työskentelyturvallisuutta sekä yleistäturvallisuutta.

Vuosien 2003–2005 aikana Kiillossa edistettiin ympäristö- ja turvallisuus-myönteisiä toimintatapoja laajalla rintamalla. Tuotekehityksen, raaka-aine-hankinnan ja tuotannon strategioissa ja toteutuksissa näkyi yhä voimistuva

ympäristönäkökohtien huomiointi. Työskentelyohjeita ja vastuujakoja täsmennettiin. Työturvallisuutta ryhdyttiin kehittämään voimakkaasti erilaisin kartoituksin, arvioin-nein ja koulutuksin. Kiilto myös osallistui useisiin kehityshankkeisiin, joista saatiin arvokasta tietotaitoa toimintojen tehostamiseksi ja turvallisuuden lisäämiseksi.

Ympäristö- ja turvallisuusvastuun keskeisiä toteumia 2003–2005:• tuotiin markkinoille uusia, turvallisia tuotteita• kehitettiin prosessiturvallisuutta • parannettiin työturvallisuutta • tuettiin kansainvälisiä ympäristöalan kehittämishankkeita• laadittiin uudet ympäristö- ja turvallisuustavoitteet

LAADUKAS TUOTE ON TURVALLINEN

Laadukkaan tuotteen merkittävä ominaisuus on turvallisuus. Tuoteturvallisuus koskee tuotteen koko elinkaarta ja siihen liittyviä ratkaisuja: raaka-aine- ja pakkausvalintoja, valmistusta, jakelua, käyttöä, käyttöopastusta ja tuotejätteen hävitystä. Parhaan mah-dollisen turvallisuuden varmistamiseksi läpi tämän ketjun Kiilto käyttää useita toisiaan tukevia menetelmiä. Asiakas voi luottaa siihen, että hän saa toimintavarman, käyttäjäl-le ja ympäristölle mahdollisimman turvallisen kokonaisratkaisun.

Merkit todistavat testattua laatuaKiillon strategiaan kuuluu tarpeellisten ja turvallisten tuotteiden tuominen markki-noille.

Vuonna 2004 Kiillon kiinnityslaastit ja lattiatasoitteet saivat EU:n rakennustuote-direktiiviin perustuvan CE-merkinnän. CE-merkitty tuote on yhdenmukaistetun tek-nisen hyväksynnän mukainen. Seuraavaksi odotetaan vedeneristeiden CE-merkinnän luokitusperusteiden valmistumista, jolloin Kiillon nyt jo VTT:n sertifioimille veristeille voidaan hakea CE-merkintää. Vedeneristeiden tuotekehittäjä Raija Pon mukana EU:n CE-merkinnän luokitusperusteita valmistavassa standardisoiryhmässä.

Rakennusmateriaalien sisäilmaluokituksen parhaaseen eli M1-päästöluok-kaan sai Kiillossa tarkastelujakson aikana hyväksynnän 14 uutta tuotetta. M1-hyväksyntää edellytetään erityisesti märkätilojen rakentamisessa käytet-täviltä materiaaleilta.

Kansainvälisen merenkulkulaitoksen IMO-paloturvallisuusluokitus on edellytyksenä liimojen käytölle laivateollisuuden projekteissa. IMO-luoki-tusta täydentää MED-tuotesertifikaatti, ns. ruorimerkki. Vuosien 2003–2005 aikana Kiillon paloluokiteltujen tuotteiden sarja kasvoi kymmenellä uutuudella. Mukana oli muun muassa ensimmäinen täysin palamaton liima.

Vuonna 2004 norjalainen puualan tutkimuslaitos myönsi Kiillon polyuretaniliimasarjalle EN 301/302 -standardin mukaisen hyväksynnän kantavien liimpuurakenteiden valmistukseen. Liuotteettomilla polyuretaaniliimoilla voidaan

Turvallisuus kemiantehtaassa

Turvallisuus kemiantehtaassa voi-daan kiteyttää kolmeen a-kirjaimel-la alkavaan sanaan: asiantuntemus, asenne ja aloitehalukkuus. Kaikkia näitä tarvitaan, jotta kokonaisuusolisi toimiva ja kehittyvä, eikä yhtä-kään näistä voi korvata vahvistamal-la kahta muuta.

Asiantuntemus pitää sisällään tiedot kemikaaleista, niiden eri-tyisominaisuuksista ja riskeistä. Li-säksi on ymmärrettävä kemialliset prosessit ja niihin liittyvät vaarateki-jät. Tämäkään ei luonnollisesti riitä,TTvaan on tunnettava tuotteiden lop-pukäyttö asiakkailla aina jätteidenhävitykseen saakka.

Parhaastakaan asiantuntemuk-sesta ei ole paljon apua, jos asen-teissa on vikaa ja riskejä vähätellään tai toimintoja oikaistaan. Asenne onoltava oikea läpi koko organisaation ja kaikilla tahoilla. Asennetta on jat-kuvasti vaalittava ja jokaisen on hy-vä säännöllisesti miettiä, onko oma henkilökohtainen asenne kunnossa.

Kiillossa, kuten muissakin kemi-antehtaissa, seurataan läheltä piti-tilanteita eli poikkeavia tilanteita. Näistä raporteista löydetään heikko-

ja signaaleja, joihin täytyy rea-goida muuttamalla toimintaa

vallisempaan suun-sä tarvitaan aloiteha-a, rohkeutta luopuatä ja sitkeyttä kehittää oimintaa jatkuvasti paremmaksi ja turval-

lisemmaksi.Asiantuntemuk-

sen, asenteen ja aloitehalukkuu-den kehittämisen avain alkaa myös a:lla. Se on avoin yhteistyö läpi or-ganisaatioiden. Turvallisuuden ke-

hittämisessä jokai-sella on annettavaa jokainen voi oppia iselta.

YMPÄRISTÖ- JA TURVALLISUUSVASTUU

FT Antti OK NieminenTVaratoimitusjohtajaVV

Ympäristö- ja turvallisuusvastaava

12muun muassa kantavissa rakenteissa korvata formaldehydipohjaisia liimoja.

Uudentyyppistä raaka-aineteknologiaa hyödyntäen kehitetyt, viilutukseen käytet-tävät dispersioliimat hyväksyttiin vuonna 2004 parhaaseen japanilaiseen emissioluok-kaan. Tuotekehityksen lähtökohtana olivat nopeus sekä puun kanssa mahdollisimman hyvin yhteensopiva vedenkestoluokiteltu liima, joka ei aiheuta värimuutoksia herkillä-kään puulajeilla. Dispersioliimasta ei haihdu haitallisia aineita vaan lähinnä vettä, ja lii-mojen pesuvesien biologinen ja kemiallinen hapenkulutus on alhainen.

Ennakkoluulotonta, ennakoivaa ja palvelevaa tuotekehitystäKiilto on oma-aloitteisesti ja määräyksiä ennakoivasti rajoittanut tuotannossaan ja tuotteissaan haitalliseksi todettujen aineiden käyttöä. Esimerkiksi vuonna 2005 luo-vuttiin täysin tolueenin käytöstä. Päätös perustui kemikaalien ainedirektiivin luokitus-muutoksiin. Liuottimien käyttöä on muutenkin vähennetty järjestelmällisesti.

Kiillon tuotevalmistuksesta vesipohjaisten tai muuten liuotteettomien tuotteiden osuus on jo pitkään ollut yli 98 prosenttia. Määrätietoinen eteneminen jatkuu vielä täl-läkin tasolla; tällä hetkellä osuus on jo 98,6 prosenttia.

Kiillon tuotekehitys pystyy vastaamaan myös pienten asiakasryhmien tarpeisiin. Tästä esimerkkinä on käytännön testausvaiheessa oleva majavaliima. Sillä pyritään es-tämään paikallisia tuhoja, joita majavat tekevät esimerkiksi mökkirantojen koivuille ja haavoille. Riista- ja kalatalouden tutkimuskeskus on lähes kahden vuoden ajan sivel-lyt Kaakkois-Suomessa lehtipuiden runkoihin kvartsikiteillä terästettyä vesiohenteis-ta liima-ainetta, joka on vaaratonta niin majaville kuin puillekin. Aineen teho perustuu siihen, että puun kuori maistuu kvartsin ansiosta majavien suussa hiekalta. Jos testit onnistuvat, kotipuutarhurien saataville voi tulla puun väriin sävytetty majavaliima.

Panostukset järjestelmäosaamiseen jatkuivatKiillon yhtenä pitkän tähtäimen visiona on olla johtava tuotejärjestelmien osaaja. Jär-jestelmä tarjoaa toisiinsa sopivat tuotteet, menetelmät ja ohjeet nimetyn kokonai-suuden – kuten esimerkiksi vedeneristyksen – eri työvaiheisiin. Koko järjestelmän saaminen yhdeltä toimittajalta helpottaa asiakkaan työtä ja varmistaa työn loppulaa-dun, ollen siten myös asiakkaan kannalta luotettavuus- ja turvallisuusetu.

Tarkastelukaudella Kiilto toi markkinoille uuden saneerausjärjestelmän, jolla vanha muovipinnoitettu peltielementtikylpyhuone modernisoidaan nykyvaatimusten ja -mää-räysten mukaiseksi märkätilaksi. Järjestelmä sisältää kaikki tarvittavat tuotteet pohjasta pintaan, on helppokäyttöinen eikä vaadi ylimääräisiä työvaiheita.

RC-tuoteturvallisuusryhmä suoritti alkuvuodesta 2005 sisäisen auditoinnin siitä, kuinka tuoteturvallisuus on huomioitu tätä järjestelmää kehitettäessä ja markkinoita-

siihen kuuluvia tuotteita valmistettaessa ja toimitettaessa.

nnollista laatua parannetaan yhteistyössäteturvallisuuden optimoinnissa tuotereklamaatioiden saattaminen nollata-lle on tuotekehityksen, tuotannon ja markkinoinnin yhteinen, keskeinen ta-

voite.Tavoitteeseen pääsemiseksi on otettu käyttöön joukko uusia menettely-

jä. Olennaista on tuotekehityksen ja tuotannon yhteistyön ja ymmärryksen tiivistäminen niin valmistusohjeiden, tuotantotekniikan kuin työtapojen ja tiedonvaihdonkin suhteen. Tuotekehittäjät osallistuvat omien tuottei-densa valmistuksen seuraamiseen ja raportoivat siihen liittyvistä ha-

vainnoistaan sekä tuotannolle että myös omissa laatukatselmuksissaan. Tuotanto toimii vastaavalla tavalla tekniikan ja valmistusprosessin näkökul-

asta.

REACH tukee laatuturvalli-suuden strategiaamme

Kiilto on jo vuosikymmeniä toimi-nut edelläkävijänä tuoteturvalli-suusasioissa, joten REACH-asetusotetaan vastaan rauhallisin mielin.

Ostamme kemikaaleja, jotka nii-den toimittajat rekisteröivät. Kos-ka vähän käytettävien kemikaalien valmistus saattaa käydä kannatta-mattomaksi, markkinoilta poistunee kemikaaleja. Näiden kemikaalien korvaaminen aiheuttaa tuoteke-hitykselle lisätyötä tulevaisuudes-sa. Tiukkojen testausvaatimustensa vuoksi REACH nostanee kemikaali-en hintoja.

REACH ohjaa meidät ostamaan aineita EU:sta, ellemme itse rekis-teröi niitä. Rekisteröinti antaisi va-pauden ostaa ainetta mistä päin maailmaa tahansa. Tätäkin vaihtoTT -ehtoa tutkimme kemikaali-inven-taariossamme.

Valmistamiemme liimojen sideVV -aineet eivät kuulu asetuksen piiriin,

set polymeerit ovat hy-ettuja ja turvallisia käyt-ei tarvitse rekis

kehitysstrategiaatkossakin tekn

ullisesti ylivoimaevalikoimaan, jottäjä- ja ympärisvallisuudella on

merkittävä asema.

TkTkk Mikko Viljanmaaj aaTutkimus- ja kehitysjohtaja

Sirpa KoukkulaSirpa KoukLaboratorioteknikko

13

RISKIEN TUNTEMINEN LISÄÄ PROSESSITURVALLISUUTTA

Kemianteollisuus käsittelee aineita, joiden riskit on tunnettava. Riskien tunteminen ja niihin varautuminen on ennakoivaa ympäristövastuun kantamista, joka palvelee ennen kaikkea kiiltolaisia ja lähiseutujen asukkaita, mutta toimitusvarmuuden ja laadun näkö-kulmasta myös kaikkia asiakkaita.

Kiillossa tuotannolliseen toimintaan liittyvien vaarojen tunnistaminen ja niistä ai-heutuvien riskien arviointi ja hallinta kuvataan Kiillon turvallisuusselvityksessä, joka katselmoidaan neljän vuoden välein. Siihen sisältyvät muun muassa vaarallisia aineita kä-sittelevien työpisteiden ns. HazOp-tarkastelut (Hazard and Operability) ja toimintovir-heanalyysit.

RC-prosessiturvallisuustyöryhmän koordinoimana otettiin käyttöön järjestelmälliset ja säännölliset työpisteittäiset HazOp-harjoitukset, joissa työntekijöiden kanssa käydään tarkastelut läpi ja harjoitellaan keskeisiä torjunta- ja hälytysvalmiuksia. Harjoitukset ai-kataulutettiin tuotannon kunnossapitojärjestelmään.

Kokonaisvaltainen riskinarviointiKiillossa toteutettiin kattava koko toiminnan riskinarviointi vuonna 2005. Vakuutus-yhtiön riskiasiantuntijan kanssa arvioitiin yleistä turvallisuutta, palo-, vuoto-, rikos- ja tietoturvallisuutta sekä luonnonvoimien aiheuttamia riskejä, koneiden rikkoutumis- ja toiminnan keskeytymisriskejä. Loppuraportti antoi positiivisen arvion Kiillon käytän-nöistä ja turvallisuustoimien tasosta. Pieniä täsmennyksiä tehtiin vastuuhenkilökuvauk-siin sekä kulunvalvontaa, tietoturvallisuuden hallintaa, henkilöstön perehdyttämistä sekätyösuhteen päättymistä koskeviin ohjeistuksiin.

Henkilöstön käyttöön julkaistiin Kiiltolaisen ABC yleisistä työsuhteessa, työpaikalla ja työyhteisössä huomioitavista asioista ja noudatettavista käytännöistä.

Työpisteet suurennuslasin allaTyöturvallisuuslain mukainen työpistekohtainen vaarojen kartoitus ja riskien arviointi tehtiin Kiillossa syksyllä 2004. Selvityksessä kartoitettiin tapaturmavaarat, fysikaaliset ja kemialliset vaaratekijät, ergonomiset ja henkiset rasitustekijät sekä arvioitiin riskit. Kar-toitus käynnistyi kyselystä, jonka jokainen kiiltolainen täytti oman työpisteensä osalta.

RC-työsuojeluryhmä kokosi historiatiedot jokaisen työpisteen tapaturmista ja läheltä

Vuonna 2005 käynnis-tyneet suurinvestoin-nit oman raaka-aine- ja jauhetuotannon laajen-tamiseksi tulevat nä-kymään myös kaudella2006–2008 merkittä-vinä ympäristö- ja tur-vallisuuspanostuksina puhtaisiin tuotantopro-sesseihin, ympäristö- ja käyttöturvallisiin tuot-teisiin ja energian hyöty-käyttöön.

Kiilto – pitkäjänteinen ja jämäkkä ostaja

Tuotteiden turvallisuus alkaa jo raaka-aineista. Kiillon maine vaativana ja pitkäjänteisenä ostajana edesauttaa sitä, että toimittajiksi valikoituu yrityksiä, joiden toiminta on vastuullista jajoiden tuotteiden hinta-laatusuhde on hyvä. Tuotekehityksen ja ostotoiminnan yhteistyö pitää myöstavarantoimittajat tietoisina siitä, mitä raaka-aineilta vaaditaan nyt ja tulevaisuudessa sekä painottaa kokonaisvaltaista katsantokantaa.

Kiillon ostotoimintaa leimaa os-tonimikkeiden laaja-alaisuus ja si-ten lähestymistavat vaihtelevat.Yhtäältä ostamme pitkälle jalostet-tuja raaka-aineita ja toisaalta isoja perusraaka-aineita eli niin sanottuja bulk-kemikaaleja.

Pitkälle jalostettujen raaka-ai-neiden osalta vaadimme toimitta-jiltamme ennen kaikkea teknistä osaamista ja luotettavuutta. Bulk-kemikaaleissa hinta ja saatavuus ovat suuremmassa roolissa. ToimiTT -tusvarmuus turvataan riittävällä määrällä vaihtoehtoisia toimittajia, pitkillä toimittajasuhteilla ja hyvälläomalla varastointikapasiteetilla.

REACH-järjestelmän käyt-töönotto asettaa lisähaata sekä kemikaalien ostaettä toimittajille. KoskaKiillolla on pitkäjän-teinen turvallis-ten raaka-aineiden valintastrategia,REACH:iin siirtymi-nen ei aiheuta suu-ria ongelmia, mutta luonnollisesti mah-dolliset lisäkustan-nukset huolestuttavat.

DI Outi-Kristiina Kuntola Osto-osaston päällikkö

Ympäristö- ja turvallisuus-investoinnit (1000 e) nettoKaikki investoinnit (1000 e) netto

100

80

60

40

20

0

Ympäristö- jaturvallisuus-investoinnit

1000 euroa

2003 2004 2005

1500

1250

1000

750

500

250

0

269

1282

701

7

8147

%%13

55

1128

14piti- tilanteista. Projektin johtoryhmä suoritti työpaikkakierrokset keskustellen asianomaisten henkilöiden kanssa ja arvioiden riskit. Kierrosten jälkeen tehtiin osasto-kohtaiset yhteenvedot ja niiden pohjalta kehityshanke-ehdotukset. Kehityshankkeita toteutetaan aikataulutetun ja yhteisessä seurannassa olevan ohjelman puitteissa. Ai-neistoa tullaan käyttämään muun muassa työhönperehdyttämisessä.

Uudistuneesta räjähdysvaarallisia tiloja koskevasta ATEX-direktiivistä ja sen ai-heuttamista muutoksista Kiillossa pidettiin tuotannon henkilöstölle koulutus syksyl-lä 2003. ATEX-räjähdyssuoja-asiakirjojen on oltava direktiivin mukaisessa kunnossa kesäkuun 2006 loppuun mennessä. Kiillossa on tehty insinöörityönä räjähdyssuojaus-asiakirja polymerointilaitoksesta, jonka pohjalta jatketaan asiakirjojen laadintaa muun tehtaan osalta.

TURVALLISILLA TYÖTAVOILLA KOHTI NOLLATOLERANSSIA

Vuosina 2003–2005 Kiilto panosti työturvallisuuteen useilla rintamilla. Yritystasol-la Kiilto on asettanut yhdeksi tavoitteekseen työtapaturmien määrän pienentämisen, kohti nolla tapaturmaa. Tehtyjen tutkimusten mukaan suurin osa onnettomuuksis-ta aiheutuu riskialttiiden työtapojen vuoksi, ja vain harvoin onnettomuudet tapahtuvat vaarallisten tilanteiden vuoksi. Tästä syystä työtapoihin on kiinnitetty ja tullaan kiin-nittämään erityistä huomiota. Jatkossa esimerkiksi tuotanto-, kunnossapito- ja tuote-kehitysosastoilla tullaan järjestämään havainnointikierroksia, joiden avulla on tarkoitus päästä lähemmäksi nolla työtapaturmaa -tavoitetta. Kerran kuussa tehtävillä havain-nointikierroksilla keskustellaan kiiltolaisten kanssa turvallisuudesta ja kiinnitetään huomio työ- ja menettelytapoihin.

Uusi työturvallisuuslaki astui voimaan 1.1.2003. Lain vaatimukset ja muutokset käytiin läpi työsuojelun RC-ryhmässä. Tuotannon työnjohto ja työhönperehdyttäjät saivat koulutuksen uudesta työturvallisuuslaista joulukuussa 2004.

Vuoden 2005 lopulla käynnistyi projekti kemikaali- ja turvallisuuskoulutuksen kehittämisestä kattavaksi, suunnitelmalliseksi ja ohjeistetuksi kokonaisuudeksi. Aluksi kartoitetaan kaikki Kiillossa annettava ja tarpeellinen koulutus. Säännölliset, eri koh-deryhmille räätälöitävissä olevat koulutuspaketit vastuuhenkilöineen priorisoidaan ja aikataulutetaan. Tarveseuranta ja toteutusmenettelyt suunnitellaan myös tapauskoh-taisia koulutuksia varten. Koulutusohjelma uusitussa muodossaan tulee toimimaan pe-rehdyttämistä ja osaamisseurantaa täydentävänä työkaluna. Uusi järjestelmä otetaan käyttöön huhtikuussa 2006.

Turvallisuus tutuksi uusille työntekijöille ja urakoitsijoilleKiillon Turvallisuusopas valmistui syksyllä 2003. Se tarjoaa ensikäden tietoa keskei-sistä turvallisuusseikoista uusille työntekijöille, urakoitsijoille ja muille ulkopuolisilletyöntekijöille. Opas jaettiin henkilöstölle, taukotiloihin ja ilmoitustauluille sekä ulko-puolisen työvoiman käytössä oleviin työmaakansioihin. Uusien työntekijöiden kanssa opas käydään läpi perehdytyksen yhteydessä.

Vuonna 2004 oppaan sisältöä täydennettiin muun muassa työlupakäytäntöjen ku-vauksilla sekä lisättiin laajemmin ensiapua ja jätteiden lajittelua koskevia ohjeita. Vuon-na 2005 opas käännettiin englanniksi. Myös ulkopuolista työvoimaa velvoittavat Kiilto Oy:n työmaasäännöt uudistettiin huomioimaan tarkemmin muun muassa ympäristö-näkökohdat.

Kortti on todistus työturvallisuusosaamisestaKiilto Oy:ssä otettiin vuoden 2005 alusta lähtien käyttöön työturvallisuuskorttivelvoi-te, joka koskee kaikkia Kiillossa työskenteleviä urakoitsijoita sekä myös Kiillon omaa tuotantohenkilöstöä ja työnjohtoa. Kortin avulla varmistetaan työturvallisuuden huo-miointi myös silloin, kun työpaikalla työskentelee samanaikaisesti useiden eri yritysten työntekijöitä. Kiillon koko tuotantohenkilöstö suoritti työturvallisuuskortin 6.4.2005 mennessä.

Ostaisitko kiireellä valmistetun tuotteen?

Työsuojelu on pääasia kahdessaTT -kin mielessä. Sen tavoitteena onmahdollisimman turvallinen ja ter-veellinen työympäristö. Sellaisen luominen on yritykselle ensiarvoi-sen tärkeää. Työsuojelu on pääasiaTTmyös siinä mielessä, että asian to-dellinen ymmärtäminen vaatii aja-tustyötä. Tietotaito ja turvalliset olosuhteet eivät riitä, jos asenteissa on löysyyttä.

Kiillossa työpisteet otettiin eri-tyistarkkailuun tapaturmamäärien noustua aiemmasta. Todettiin, etTT -tei asenneilmapiiri vielä sittenkään nosta turvallisuutta ihan ensim-mäiseksi kaikessa tekemisessä. Oi-kea suojavaruste voi jäädä kaappiin, jos sen hakeminen vaatii muuta-man ylimääräisen askeleen tai oikea työasento unohtuu kiireessä.

Kiire – siinä se on. Kiire on työ-suojelun vakavin haastaja matkalla kohti nolla tapaturmaa -tavoitet-ta. Tuntuu hyväksyttävältä selittäähaava sillä, että käytti väärää työ-välinettä, koska yritti olla tehokas, vaikka todistetusti hosuminen ei edes ole tehokasta. Turvallisuusha-

kuinen työskentelytapa on se-kä yrityksen että työntekijän

skaan tuskin an-teitä tuotteelle e on valmistettu

ukas työ on tur-veellistä ja te-itä ei tehdä

DI Tuula LahtiPolymeroinnin

tuotekehityspäällikköTyösuojelupäällikkö o.t.o.TT

15Kiillon kumppaneina toimiville urakoitsijoille tehtiin keväällä 2004 kysely heidän

aikeistaan ja aikatauluistaan työturvallisuuskortin hankinnan suhteen. Kyselyn tulok-set osoittivat, että yhteistyökumppanit ovat kiitettävästi kantaneet oman vastuunsa asi-assa, eli joko jo hankkineet kortin tai hankkimassa lähiaikoina.

Poikkeamista raportoidaan herkästiKemianteollisuuden valtakunnallinen Safety 24h -hanke aktivoi kiiltolaisia huomaa-maan läheltä piti -tilanteet ja raportoimaan herkemmin poikkeamista. Hankkeen tu-loksena saatiin henkilöstöltä runsaasti turvallisuushavaintoja ja parannusehdotuksia. Huomiot liittyivät pääosin jokapäiväisiin käytännön työtilanteisiin ja -tapoihin, joissa pienillä korjaustoimilla kyettiin vähentämään vaaratilanteita.

Aktiivisen ennakoivan raportoinnin palkitsemista jatketaan Kiillossa, vaikka Safe-ty 24h -hanke päättyi syksyllä 2003. Raporttien käsittelyn ja hallinnan parantamiseksi otettiin käyttöön uusi selainpohjainen IMS-laadunhallintaohjelma, jonka suunnitte-lussa Kiilto Oy oli yhtenä pilottiyrityksenä mukana. Safety 24 h -hanke on palkittu Euroopan työturvallisuus- ja työterveysviraston hyvien käytäntöjen kilpailussa.

YMPÄRISTÖTURVALLISUUS KIINNOSTAA KANSAINVÄLISESTI

Kiilto jakaa kokemustaan ja asiantuntemustaan turvallisen ympäristön puolesta kan-sainvälisissä ympäristöalan kehittämishankkeissa.

Kiilto toimi esimerkiksi kummiyrityksenä liettualaisten yritysten ympäristöjärjes-telmien kehittämisessä. Itämeri-instituutti koordinoi hanketta, jonka tavoitteena oli kahden suomalaisyrityksen asiantuntemusta käyttäen edistää kolmen liettualaisen ra-kennusalan yrityksen ympäristönsuojelun tasoa auttamalla yrityksiä kehittämään ISO 14000 -ympäristöjärjestelmä. Hankkeen päärahoittaja oli Suomen ympäristöminis-teriö, ja myös Liettuan talousministeriö rahoitti hanketta. Hanke toteutettiin 2002–2004. Kiillon edustajat kävivät Liettuassa kertomassa oman ympäristöohjelmansa rakentamisesta, toteuttamisesta ja siitä saatavista ympäristösuojeluun, turvallisuuteen ja tuotantoon liittyvistä hyödyistä. Myös liettualaisten yritysten edustajat vierailivat Kiillossa tutustumassa Kiillon ympäristöohjelman käytännön toteutuksiin.

Suomen ja Nepalin hallitusten välillä toteutettiin ympäristöjohtamisen hanke, jos-sa Kiilto oli teollisuusyrityksenä mukana. Nepalilainen asiantuntijaryhmä vieraili Lempäälässä syksyllä 2004 tutustuen Kiillon prosesseihin, tuotteisiin, ympäristökuor-mituksen vähentämistoimiin, työturvallisuustoimiin sekä näitä hallinnoiviin järjestel-miin.

Kuva- ja ympäristötaiteilija Tuija Lindforsin taideteos Nuori Käpylehmä valmistui 14.10.2005 Vantaan elinkeinopäivien yhteyteen. Täysin ajokuntoinen, Masa-liimamas-san avulla koostettu Käpylehmä on esillä Vantaan Logistiikkakeskus Leijassa.

YMPÄRISTÖ- JATURVALLISUUS-NÄKÖKOHDATJA VAIKUTUKSET

Toiminnot• raaka-aineiden ja

pakkaustarvikkeiden valmistus• tuotteiden valmistus• tuotteiden jakelu• tuotteiden käyttö• tuotejätteiden hävitys

Näkökohdat• jätteet• päästöt• energian käyttö• veden käyttö• kuljetukset

Vaikutukset• onnettomuudet

- tulipalot- vuodot

• henkilövahingot- tapaturmat- altistumiset

• veden saastuminen- pesuvesien epäpuhtaudet- vuodot

• ilman saastuminen- VOC-emissiot- savu- ja hajoamiskaasut- pakokaasut- muut päästöt

• kaatopaikkojen täyttyminen- jätteet kaatopaikoille

VAIKUTUSTEN HALLINTA

Integroitu laatu-, ympäristö- ja turvallisuusjärjestelmä(ks. sivu 9)

Tekniset ratkaisut• suljetut valmistusprosessit• automaattiset annostelujärjestelmät• valvonta- ja hälytyslaitteistot• prosessienergian ja jäähdytysvesien

hyödyntäminen• sammutusjärjestelmät• teollisuusjätevesien selkeyttämö• suursäiliövarastointi• pölynpoisto- ja muut

työhygieeniset järjestelmät• raaka-aineiden ja tuotteiden

vaarallisuusluokitukset tietojärjestelmissä

• pitoisuusmittaukset

Elinkaariajattelu tuote- ja pakkaussuunnittelussaTurvallisuuden itsearviointiTyöterveyshuoltoHenkilöstön ja asiakkaiden ympäristö- ja turvallisuuskoulutusTiedotus ja julkinen vaikuttaminen

16

2003–2005 TOTEUMA

TUOTTEETPäämäärä 1 Liuottimien käyttö lakka-, liima- ja pesuainevalmistuksessa

pienemmäksi2,5

2,0

1,5

1,0

0,5

02003 2004 2005

1,371,08

1,67

%

Toteutunut Tavoite

1,80

max.

Tavoite Alle 1,8 % tuotannosta / vuosi vuoden 2005 loppuun mennessäEsimerkkejä ja huomioita

Tarkastelujaksolla Kiillon bruttotuotannosta jo yli puolet on jauhetuot-teita, joissa ei käytetä liuottimia lainkaan. Tuotekehitys on toiminut vuo-sistrategioidensa mukaisesti ja kehittänyt uusia, vähemmän ympäristöä kuormittavia tuotteita tai tehnyt olemassaoleviin tuotteisiin ympäristöön tai turvallisuuteen liittyviä parannuksia.

Päämäärä 2 Vesiohenteisten kontaktiliimojen myynnin kasvattaminen 250

200

150

100

50

02003 2004 2005

657599,6

tonnia

Toteutunut Tavoite

200

min.

Tavoite Vähintään 200 tonnia / vuosi vuoden 2005 loppuun mennessä

Esimerkkejä ja huomioita

Kohderyhmänä on ollut erityisesti huonekaluteollisuus ja siellä verhoiluliimat, joiden valmistusta on kuitenkin tarkastelujaksolla siirtynyt pois Suomesta.

Päämäärä 3 MS-polymeeripohjaisten tuotteiden myynnin kasvattaminenTavoite Vähintään 120 tonnia / vuosi vuoden 2005 loppuun mennessä Tavoite toteutui 100 %Esimerkkejä ja huomioita

Kiilto toi markkinoille MS-polymeeripohjaiset liimasovellukset korvaamaan polyuretaanipohjaiset ratkaisut.

Päämäärä 4 M1-luokiteltujen tuotteiden määrän ja myynnin kasvattaminen

40

30

20

10

02003 2004 2005

39

3230

kpl

Toteutunut Tavoite

35

min.

35

30

25

20

15

10

5

02003 2004 2005

%

Toteutunut Tavoite

31,228,9

26,5

20

min.

Tavoite 1 ja 2 Yli 35 kpl ja yli 20 % koko tuotemyynnistä / vuosi vuoden 2005 loppuun mennessä

Esimerkkejä ja huomioita

M1-hyväksyntä haettiin ja saatiin yhä laajenevalle joukolle Kiillon tuotteita, mm. v. 2003 vedeneristeille.

TOTEUTUNEET JA UUDET PÄÄMÄÄRKiilto Oy:n ympäristö- ja turvallisuuspäämäärät asetetaan yritystasolla kolmen vuoden jaksoissa. Päämääriä tukevat yksilöidymmät tavoitteet voivat koh-distua yksittäisiin toimintoihin ja lyhyempään aikajänteeseen. Tavoitteet ja niihin tähtäävät ohjelmat, hankkeet, mittaaminen ja seuranta sisältyvät muun muassa vuosistrategioihin, prosessityöskentelyyn, johdon katselmuksiin ja kehitysprojekteihin.

Seuraavassa selvitetään vuonna 2002 asetettujen päämäärien ja tavoitteiden toteutumista vuosina 2003–2005 sekä asetetaan uusia päämääriä ja ta-voitteita vuosille 2006–2008.

17

2006–2008 LÄHTÖTASO

TUOTTEETPäämäärä 1 Liuottimien käyttö lakka-, liima- ja pesuainevalmistuksessa

pienemmäksi1,5

1,0

0,5

02005

%

Lähtötaso 2005 Tavoite

max.

1,37 1,3Tavoite Alle 1,3 % tuotannosta / vuosi vuoden 2008 loppuun mennessä

Ohjelma • polymeroinnin laajentaminen (lisää vesiohenteisia tuotteita)• tolueenin käytön lopetus • osastojen tuotestrategiat • oman henkilöstön tuotekoulutuksen kehittäminen• tiivistetty raaka-aine-, laitetoimittaja- ja viranomaisyhteistyö • aktiivinen ja ennakoiva kemikaali- ja ympäristölainsäädännön

seuranta

Päämäärä 2 M1-luokiteltujen tuotteiden myynnin kasvattaminen 100

80

60

40

20

02005

%

Lähtötaso 2005 Tavoite

min.

6675

Tavoite Yli 75 % kotimaan rakennustarvikemyynnistä / vuosi vuoden 2008 loppuun mennessä

Ohjelma • osastojen tuotestrategiat• raaka-ainevalinnat• kattavien M1-tuotejärjestelmien kehittäminen ja markkinointi• tuotejärjestelmäkoulutukset

PAKKAUKSET

Päämäärä Pakkausjätteen vähentäminen teollisuusasiakkaiden toimituksissa

5

4

3

2

1

02005

%

Lähtötaso 2005 Tavoite

min.

3,98 4Tavoite Konttitoimitusten volyymin kasvu vähintään 4 % / vuosi

Ohjelma • Kiillon kiertäviin konttipakkauksiin siirtyminen • konttivaihtoehdon painottaminen asiakaskontakteissa• asiakkaan tuotannon- ja tehdassuunnitteluun osallistuminen

ÄRÄT JA TAVOITTEET

182003–2005 TOTEUMA

ENERGIANKULUTUSPäämäärä Energiankäytön tehostaminen 8

7

6

5

4

3

2

1

0

-12003 2004 2005

%

Energiankulutuksen kasvu Tuotannon kasvu Lämmitettävän pinta-alan kasvu

1,7

-0,4

5,0

7,0

4,9

6,1

0 0 0

Tavoite Tuotannollisten uudistusten aiheuttama sähkönkulutuksen kasvu hyväksytään, mutta energiankäyttöä pyritään tehostamaan

Esimerkkejä ja huomioita

Kiilto toteutti tarkastelujakson aikana energiantoimittajan kanssa laaja-mittaisen teollisuuden energia-analyysin (Motiva-energiakatselmus) ja oli mukana Kauppa- ja teollisuusministeriön ja Elinkeinoelämän keskusliiton välisessä sopimuksessa energiansäästön edistämisestä teollisuudessa. Tehostamistoimissa on onnistuttu hyvin; kokonaisenergian kulutuksen kasvu, joka sisältää prosessien tarvitseman energian sekä kiinteistön läm-mitysenergian, on vuotta 2003 lukuunottamatta pysynyt suhteellisesti alemmalla tasolla kuin tuotantomäärien ja lämmitettävän pinnan kasvu.

VEDENKULUTUSPäämäärä Jäteveden osuus kokonaisvedenkulutuksesta pienemmäksi 80

78

76

74

72

70

68

662003 2004 2005

7474

78

%

Toteutunut Tavoite

72

max.

Tavoite Alle 72 % kokonaisvedenkulutuksesta vuoden 2005 loppuun mennessäEsimerkkejä ja huomioita

Tarkastelujaksolla toteutettiin tulevan veden puhdistusmuutoksia, jos-sa yhteydessä ryhdyttiin ottamaan talteen painepesurin ohijuoksutusvesi. Toisaalta konttien lisääntyvä käyttö on lisännyt myös palautuvien kont-tien pesuja ja siten jätevedenkulutusta.

JÄTTEETPäämäärä 1 Kaatopaikalle ohjatun raaka-aine- ja tuotejätteen sekä saostuskaivo-

jen jätteen määrän pienentäminen0,60

0,50

0,40

0,30

0,20

0,10

02003 2004 2005

0,26

0,490,49

%

Toteutunut Tavoite

0,30

max.

Tavoite Alle 0,3 % tuotannosta / vuosiEsimerkkejä ja huomioita

Vuosien 2003 ja 2004 suuret luvut johtuvat siitä, että ennakoitiin vuoden 2004 jälkeen voimaan tulevat lakimuutokset tämäntyyppisen jätteen kaa-topaikkakelpoisuudesta. Vuoden 2004 luvussa näkyy myös jauhetuotan-nossa tapahtunut purkuvirhe, jonka seurauksena syntyi jätettä isohko määrä. Poikkeavien tuotteiden ja raaka-aineiden käsittely- ja hyödynnys-menettelyjen tehostustoimet näkyvät vuoden 2005 luvussa. Myös saos-tuskaivojen jätemäärä saatiin vähenemään.

Päämäärä 2 Ongelmajätteen määrän rajoittaminen vallitsevaan tasoon 0,06

0,05

0,04

0,03

0,02

0,01

02003 2004 2005

0,05

0,04

0,05

%

Toteutunut Tavoite

0,04

max.

Tavoite Alle 0,04 % tuotannosta / vuosiEsimerkkejä ja huomioita

Poikkeavien raaka-aineiden ja tuotteiden käsittelyä tehostettiin.

Ongelmajätteen määrää vuonna 2005 nosti kalvosammutusvaahto, jota purkautui PakTank-varaston yhden sprinklerlinjan vahinkolaukeamisesta n. 3000 kg. Vahinkolaukeaminen johtui kyseisen sprinklerlinjan lukitus-järjestelmässä olleesta tukoksesta. Vastaavien tapausten ehkäisemiseksi sprinklerjärjestelmien tekniikkaan tehtiin uudistuksia.

Päämäärä 3 Tuotannosta aiheutuvat ongelmat kunnan vedenpuhdistamolle tai ympäristölle minimiin

Tavoite 0 tapausta vuoden 2005 loppuun mennessä Tavoite toteutui 100 %Esimerkkejä ja huomioita

Kiillon tuotanto toimii suljetun valmistuksen periaatteella, jolloin kaikki mitä valmistusreaktoreihin panostetaan, pakataan valmistusprosessin jälkeen tuoteastioihin, eikä sivutuotteita tai päästöjä synny. Oman jätevedenselkeyttämön kautta kunnan puhdistamolle menevän veden kuiva-ainepitoisuus voidaan pudottaa riittävän alhaiseksi, mikä turvaa puhdistamolle elintärkeän bakteerikannan toiminnan. Ehdottomana sääntönä on, että mitään kemikaalia ei päästetä ympäristöön, ja kaikki jätteiden käsittely ja seuranta on tarkoin ohjeistettu.

Heinäkuussa 2005 Kiillon liuotinvälivarastos-sa sattui vuoto, jossa n. 2000 l tärpättiä vuoti säiliön valuma-altaaseen. Säiliössä lisäksi ol-lut n. 5000 l tärpättiä tyhjennettiin pakkaa-mon kautta tynnyreihin. Valuma-allas pestiin vedellä ja pesuvesi toimitettiin ongelmajäte-laitokselle. Suuremmilta vahingoilta vältyt-tiin eikä tärpättiä päässyt tehdastiloihin eikä maastoon. Ennakkohuoltosuunnitelmaa tii-vistettiin tärpättisäiliön turvalaitteiden osal-ta, jotka osoittautuivat likaantuvan käytössä.

192006–2008 LÄHTÖTASO

ENERGIANKULUTUSPäämäärä Energiankäytön tehostaminen 8

7

6

5

4

3

2

1

02005

%

Energiankulutuksen kasvu

Tuotannon kasvu Lämmitettävän

pinta-alan kasvu

4,9

6,1

0

Tavoite Kokonaisenergiankulutuksen kasvu pysyy suhteellisesti pienempänä kuin tuotannon ja lämmitettävän pinta-alan kasvu.

Ohjelma Kiilto jatkaa mukanaoloa Kauppa- ja teollisuusministeriön ja Elinkeino-elämän keskusliiton välisessä sopimuksessa energiansäästön edistämisestä. Sopimuksen puitteissa on käynnistetty hankkeita uusien, nykyistä räätä-löidympien ja toimialakohtaisten tehostamismenetelmien suunnittelemi-seksi. Myös omaa mittariseurantaa tullaan kehittämään.

VEDENKULUTUSPäämäärä Jäteveden osuus kokonaisvedenkulutuksesta pienemmäksi 80

78

76

74

72

70

68

662005

74

%

Lähtötaso 2005 Tavoite

72

max.

Tavoite Alle 72 % kokonaisvedenkulutuksesta/vuosi

Ohjelma • pesujen tehostaminen• selkeyttämön tyhjennyksen kehittäminen

JÄTTEETPäämäärä 1 Kaatopaikalle ohjatun raaka-aine- ja tuotejätteen sekä saostuskaivo-

jen jätteen määrän pienentäminen0,60

0,50

0,40

0,30

0,20

0,10

02005

0,26

%

Lähtötaso 2005 Tavoite

0,30

max.

Tavoite Alle 0,3 % tuotannosta / vuosiOhjelma • poikkeavien tuotteiden ja raaka-aineiden hyödynnysmenettelyt

• selkeyttämön tyhjennyksen kehittäminen

Päämäärä 2 Ongelmajätteen määrän rajoittaminen vallitsevaan tasoon 0,06

0,05

0,04

0,03

0,02

0,01

02005

0,05

%

Lähtötaso 2005 Tavoite

0,04

max.

Tavoite Alle 0,04 % tuotannosta / vuosi

Ohjelma • liuotinohenteisten tuotteiden korvaaminen muilla vaihtoehdoilla

Päämäärä 3 Tuotannosta aiheutuvat ongelmat kunnan vedenpuhdistamolle tai ympäristölle minimiin

Tavoite 0 tapausta / vuosi 0 tapausta

Ohjelma • vuodontorjuntakoulutus

20 2003–2005 TOTEUMA

TULIPALOT JA ONNETTOMUUDETPäämäärä 1 Nollatason säilyttäminen tulipaloissa Sekoitusastian palo 5.2.2003

Staattinen sähkö aiheutti pienen sekoitusastian syttymisen Kiilto Oy:n Lempäälän tehtaalla talvella 2003. Liuotinkaasut leimahtivat palamaan, kun raemaista raa-ka-ainetta lisättiin puuvartisella metallikauhalla liuot-timien joukkoon. Tilanne saatiin pikaisesti hallintaan jauhesammuttimella.

Henkilövahingoilta ja suurilta aineellisilta vahingoil-ta vältyttiin.

Tilanteessa oli käytössä ohjeista poiketen virheelli-siä työtapoja: muovisäkkilavaa ei saisi viedä liuotinval-mistukseen ja annosteluastiana pitää olla maadoitettu peltiastia. Turvallisten työtapojen noudattamista on ta-pauksen jälkeen tähdennetty työntekijöille.

Vuosina 2004 ja 2005 ei ollut tulipaloja.

Tavoite 0 kpl vuoden 2005 loppuun mennessäEsimerkkejä ja huomioita

Kiillon palo- ja pelastusryhmä sekä ensiapuryhmä harjoittelivat säännöllisesti aikataulutetun ohjelman mukaisesti.Säännöllisiä alkusammutusharjoituksia pidettiin tuotannon ja tutkimuskeskuksen henkilöstölle.

Päämäärä 2 Nollatason säilyttäminen vaarallisten aineiden kuljetuksiin liittyvissä onnettomuuksissa

Tavoite 0 kpl vuoden 2005 loppuun mennessä Tavoite toteutui 100 %Esimerkkejä ja huomioita

VAK-turvalllisuusneuvonantaja organisoi omalle henkilöstölle vaarallisten aineiden kuljetusturvallisuuteen liittyviä koulutuksia. Turvallisuusparannuksena otettiin käyttöön lastaavien autojen sidonta auton liikkeellelähdön estämiseksi lastauksen aikana.

TYÖTAPATURMATPäämäärä Työtapaturmissa kohti 0 tapaturmaa Työstäpoissaoloon

(tapahtumispäivän lisäksi väh. 3 arkipv) johtaneiden tapaturmien lukumää-rä miljoonaa työtuntia kohden

Kiilto Vertailu, RC-yritysten keskiarvo

(vuoden 2005 vertailuluku saatavissa vasta toukokuussa 2006)

Kiillon oma paras taso on 5,5 kpl/milj. työtuntia, vuodelta 2001.

25

20

15

10

5

02003 2004 2005

17,5

8,6

kpl/milj. työtuntia

14,9

13,3

18,4

Menetettyjen työtuntien suhde kokonaistyötuntei-hin (tapaturmista johtuvat tapahtumispäivän lisäksi väh. 3 arkipäivän poissaolot)

1500

1250

1000

750

500

250

02003 2004 2005

877

343

kpl/milj. työtuntia

1436

1400

1301

Kiilto Vertailu, RC-yritysten keskiarvo

(vuoden 2005 vertailuluku saatavissa vasta toukokuussa 2006)

Kiillon oma paras taso on 221 työtuntia/milj. työtuntia, vuodelta 1996.

Tavoite Kiillon taso alle vertailutason (= RC-yritykset) ja alle Kiillon aiemman parhaan tason sekä tapaturmien määrässä että menetettyjen työtuntien määrässä mitattuna.

Esimerkkejä ja huomioita

Tarkastelujakson aikana mm.• suoritettiin koko toiminnan riskinarviointi sekä työpistekohtainen

vaarojen kartoitus ja riskinarviointi• kytkettiin työsuojeluasiat aiempaa kiinteämmin perehdytykseen• järjestettiin koulutusta työ- ja pakkauskorttien suojavälinemerkinnöistä

ja suojavälineiden ominaisuuksista• päivitettiin työpistekohtaiset suojavälineohjeistukset• uudistettiin raaka-aineiden käyttöturvallisuustietojen päivitys-

ja jakelukäytäntö• ohjeistettiin ja toteutettiin trukkikorttikoulutus trukkia käyttäville

työntekijöille• ohjeistettiin ja toteutettiin työturvallisuuskorttikoulutus kaikille

työntekijöille ja otettiin käyttöön työturvallisuuskorttivelvoite• uudistettiin ensiapuryhmän kokoonpano sekä koulutus- ja

harjoitusohjelmat• julkaistiin Turvallisuusopas ja Kiilto Oy:n työmaasäännöt omien uusien

työntekijöiden sekä ulkopuolisen työvoiman perehdyttämiseen

Tarkastelujakson aikana myös tarkennettiin seurattavien mittareiden käsitteitä. Seurannassa ovat Kiillossaa) kaikki kiiltolaisille sattuneet työtapaturmat (lukumäärä)b) työtapaturmat, joista on aiheutunut tapahtumispäivän lisäksi

vähintään 1 arkipäivän työstäpoissaolo (lukumäärä)c) työtapaturmat, joista on aiheutunut tapahtumispäivän lisäksi

vähintään 3 arkipäivän työstäpoissaolo (lukumäärä sekä lukumäärä/milj. työtuntia) (valtakunnallinen RC-vertailuseuranta)

d) työmatkalla sattuneet tapaturmat (lukumäärä)

Työmatkalla sattuneita tapaturmia lukuun ottamatta kaikki työtapaturmatkirjataan poikkeamaraportille ja käsitellään RC-työsuojeluryhmässä.

212006–2008 LÄHTÖTASO

TULIPALOT JA ONNETTOMUUDETPäämäärä 1 Nollatason säilyttäminen tulipaloissaTavoite 0 kpl / vuosi 0 kpl

Ohjelma • säännölliset palo- ja pelastusryhmän sekä ensiapuryhmän harjoitukset• säännöllisen alkusammutuskoulutuksen laajentaminen• pelastuslaitoksen kanssa suoritettavien yhteisharjoitusten

aikatauluttaminen• suuri yhteisharjoitus uuden laasti- ja tasoitetehtaan valmistuttua• osallistuminen HenRi-hankkeeseen, joka keskittyy teollisuuden

räjähdysvaarallisten ympäristöjen ja niiden Ex-luokiteltujen tilojen henkilöturvallisuuden kehittämiseen

• tulipalo-mittarin määritelmän tarkentaminen ja ns. läheltä piti -tapausten erottaminen eri seurantaan

Päämäärä 2 Nollatason säilyttäminen vaarallisten aineiden kuljetuksiin liittyvissä onnettomuuksissa

Tavoite 0 kpl / vuosi 0 kpl

Ohjelma • omien autonkuljettajien VAK-koulutus• VAK-koulutuksen ulottaminen kaikkiin tavaran lähettämiseen ja

vastaanottoon osallistuviin sekä vientiasiakirjoja laativiin henkilöihin• luotettavien kuljetusliikkeiden käyttö

TYÖTAPATURMATPäämäärä 0-tason saavuttaminenTavoite 1 Kaikkien työtapaturmien lukumäärä / vuosi aleneva 17 kpl

Tavoite 2 Vähintään 3 pv työstäpoissaoloon johtaneiden työtapaturmien lukumäärä / miljoona työtuntia / vuosi alle RC-yritysten keskiarvon

18,4 kpl/milj. työtuntia(RC-yritysten vertailuluku saa-tavissa vasta tou-kokuussa 2006)

Ohjelma • tapatumien laajamittainen tilastollinen analysointi• tapaturmaraportoinnin ja käsittelyn uudistaminen• säännölliset havainnointikierrokset tuotannon työpisteissä• tapaturma-teemapäivä koko henkilöstölle• säännölliset melu-, pöly- ja pitoisuusmittaukset• työhyvinvointiohjelma• työterveyshuollon kehitysohjelma• Aslak-kuntoutusohjelmat• tuotannon laitehankintastrategia• uudistettu turvallisuuskoulutusohjelma• turvallisuustiedon laajamittainen hyödynnys• riskinarviointien käynnistämät kehitystoimet

Tapaturmaraportointia uudistettiin vuoden 2006 alussa. Raportointiin laadittiin kokonaan uusi lomake, jossa raportoija kirjaa tapauksen joko a) toteutuneena tai b) läheltä piti -tilanteena, ja lisäksi erittelee tarjolla olevien vaihtoehtovalikkojen avulla aiempaa analyyttisemmin tilanteeseen liittyneet tekijät ja olosuhteet.

22H

yvä

olo

– ko

ulut

us k

ehitt

ää y

htei

styö

kum

ppan

in a

mm

attit

aito

a.

23SOSIAALINEN VASTUU

Sosiaalisella vastuulla Kiillossa ymmärretään henkilöstön hyvinvoinnin ja osaami-sen tukemista, asiakaskumppanuutta ja muuta sidosryhmäyhteistyötä sekä yleis-hyödyllisten toimintojen tukemista.

Kuluneiden kolmen vuoden aikana Kiillossa korostettiin erityisesti yhteistyö-kykyä menestyksen tekijänä. Avoimuus ja aktiivisuus palvelevat sekä Kiillon että kaikkien sidosryhmien tavoitteita.

Henkilöstön sisäinen yhteistyö ja siitä syntyvä lujuus, kiiltolaisuus, on kaiken teke-misen ja menestyksen perusta.

Vuorovaikutteisesta asiakasyhteistyöstä tulevat keskeiset strategiset suuntaviivat tuotekehitykseen ja koko palvelukonseptiin.

Tiiviillä yhteydenpidolla viranomaisiin ja asiantuntijatahoihin varmistetaan ennen kaikkea toiminnan kokonaisvaltainen turvallisuus. Samalla päästään läheltä seuraa-maan toimialan ja siihen kytkeytyvien ulkoisten ympäristötekijöiden suuntia ja enna-koimaan omien valmiuksien kehitystarpeita.

Hallittu yhteistyö toimittajien kanssa varmistaa tuotannon ja jakelun prosessien oikea-aikaisuuden sekä materiaalien ja tuotteiden riittävyyden, ja on siten merkittävä tekijä asiakaslaadun muodostumisessa.

Osallistumalla yleishyödyllisiin yhteistyöprojekteihin Kiilto haluaa vahvistaa myös ympäröivän yhteiskunnan ja sitä edustavien yksittäisten ryhmien lujuutta, selviytymis- ja suorituskykyä.

Sosiaalisen vastuun keskeisiä toteumia 2003–2005:• vahvistettiin tavoitettavuutta asiakasyhteistyössä• käynnistettiin laajamittainen työhyvinvointiprojekti• tukiprojekteja laajennettiin uusille alueille• lisättiin oppilaitosyhteistyötä

LÄSNÄOLOA VAHVISTETTIIN ASIAKASYHTEISTYÖSSÄ

Kiillon yksi strateginen vahvuus sekä Suomessa että kaikissa niissä maissa, joissa sil-lä on tytäryhtiöt, on valmius olla asiakkaan lähellä: puhutaan asiakkaan kieltä, tunne-taan asiakkaan tekniikka, mennään asiakkaan luokse. Tämän aseman säilyttämiseksi ja vahvistamiseksi on viimeisten kolmen vuoden aikana lisätty asiakaspalveluhenkilös-töä, parannettu tavoitettavuutta eri medioiden kautta sekä kehitetty asiakaskoulutusta entistäkin monipuolisemmaksi. Kotikenttäedun avulla asiakasta pystytään opasta-maan mahdollisimman seikkaperäisesti ja konkreettisesti tuotteiden käytössä, ja toi-saalta asiakasta kuunnellen löydetään myös mahdollisimman varhaisessa vaiheessa ja yksilöidysti ne tarpeet, joihin tuotekehitys pohjautuu.

Sosiaaliset näkökohdat ja vaikutuksetj

Tie auki taivasta myöten

Tavoitteet lisäävät työmotivaatioTT -ta. Tämä näkyy nyt erityisen selväsTT -ti Kiillon tuotannossa, jossa useat työntekijämme ovat suorittaneet kemianteollisuuden ammattitutkin-non ja muutamilla on työn alla jo erikoisammattitutkinto. He todista-vat esimerkillään, että tuotantotyö on juuri niin haasteellista kuin työn-tekijän oma asenne antaa myöten.

Kynnys jauhetehtaan työnteki-jäksi on pidetty matalana: työ vaa-tii hyvää terveyttä ja fyysistä kuntoa sekä halua tehdä urakkatyötä. Kou-lutusvaatimuksia ei ole. Silti tie mo-nipuolisempiin työtehtäviin on auki työssäoppimisen ja koulutuk-sen kautta. Ristiinkouluttautumisenavulla tuotantotyössäkin on mah-dollista kehittyä moniosaajaksi, jo-ka hallitsee erilaisia työtehtäviä ja prosesseja.

Sanotaan, että tieto lisää tus-kaa, mutta ainakin se lisää tehtävien haasteellisuutta ja vastuuta. Tuotan-totyökin vaatii tarkkuutta ja kehityk-sessä mukana pysyminen edellyttää valmiutta itsensä kehittämiseen. Kokemus on osoittanut, että pätevi-en työhönperehdyttäjien rooli on ensiarvoisen tärkeloon tullessaan työntovat vastaanottavaisilaan. Silloin opitaan ptyö, myös oikea asenn

Kilpailu työvoimata kiihtyy ja siinä kil-pailussa Kiillolla on hyvät asemat: työs-kentelyolosuhteetovat erinomaiset ja työntekijöistä pide-tään hyvää huolta.

Tuotantotyönhoukuttelevuus on kiinni meistä, jotka tiedämme, mitä työ on.

Näkökohdat• henkilöstöresurssien hallinta (saatavuus, pysyvyys, kehittyminen)• kumppanuuksien hallinta (luotettavuus, ongelmanratkaisu, ennakointi, lisäarvo)• yhteiskunnallinen osallistuminen (kehityksen tuki, toiminnan arvostus)

Jari LeppänenJari ppValmistuspäällikköVV

Vaikutukset• työkyky• työviihtyvyys• urakehitys

• osaaminen• tyytyväisyys• kilpailuetu

• työllistävyys• kansantalous• toiminnan kehitys

24Kotiremonttia ei tehdä vain virka-aikaanKiillon asiakasneuvonta on paitsi jälleenmyyjien, myös kotiremontoijien tärkeä tieto-lähde. Keväällä 2005 neuvontapalvelua uudistettiin vastaamaan entistä joustavammin laajan asiakaskentän tarpeisiin. Palvelun nimi vaihtui Kiilto Kuluttajaneuvojasta Kiilto Tuoteneuvonnaksi, kohderyhminään erityisesti omakotirakentajat, remontoijat ja erilaisten kodin korjausten parissa askaroivat kuluttajat, mutta edelleen myös am-mattirakentajat ja jälleenmyyjät.

Henkilöresursseja vahvistettiin ja tuoteneuvonta-aikoja laajennettiin iltoihin sekä lauantaihin, jotta kotiremontoijia pystyttiin varsinkin loma- ja sesonkiaikoina palvele-maan entistä kohdennetummin. Koska rautakaupat ovat iltamyöhään auki, myös myy-jät kiittelivät entistä pitempiä neuvonta-aikoja.

Palvelun päivystyksessä vuorottelee neljä asiantuntevaa tuoteneuvojaa, jotka toimi-vat päätoimisesti tutkimusavustajina tuotekehityksessä. He opastavat asiakkaita Kiil-lon tuotteiden käytössä, hyvän työtavan, oikean työmenetelmän ja oikeiden aineiden valinnassa. Kiillon tuoteneuvontaan tulee vuosittain yli 1 000 yhteydenottoa interne-tin kautta.

Puu- ja metalliteollisuuden liimoja koskeviin ammattilaisten kysymyksiin ja palautteisiin on vuoden 2005 alusta lähtien vastannut uusi päätoiminen, puualalle kouluttautunut asiakaspalveluinsinööri. Hän opastaa muun muassa tuotteiden ominaisuuksiin, oikeisiin työmenetelmiin ja yhteensopivuuksiin liittyvissä asioissa. Asiakaspalveluinsinööri myös räätälöi kohderyhmittäin koulutustoteutuksia alan yrityksille ja oppilaitoksille, sekä kehittää tuotteiden käyttöön liittyvää kirjallista tukimateriaalia.

Koulutuksessa myyjäkin pääsee vedeneristäjäksiYksittäisten tuotteiden ohella Kiilto tarjoaa yhä enenevässä määrin kokonaisratkaisuja asiakkaidensa tarpeisiin. Ratkaisut tukevat asiakkaan omaa toimintaa, tehokkuutta ja tulosta. Yksi osa kokonaisratkaisukonseptia on tuotteen käyttöön opastava koulutus, joka pääsääntöisesti tapahtuu Kiillon omassa koulutuskeskuksessa, mutta tarvittaessa myös asiakkaan omissa tiloissa tai Kiillon aluevarastojen koulutustiloissa.

Tarkastelujakson aikana koulutuksissa lisättiin keskustelun ja omin käsin tekemi-sen osuutta merkittävästi. Osallistujat tutustuivat Kiillon tehtaaseen ja tuotteisiin sekä tuotekehityksen että tuotannon näkökulmista.

Jo muutaman vuoden ajan Kiillon asiakaskoulutuksista suosituin, ja samalla myös vaativin, on ollut märkätilakoulutus. Sitä on räätälöity edelleen erityyppisille kohde-ryhmille, kuten jälleenmyyjät, töiden valvojat ja urakoitsijat. Siinä opiskellaan teorian ja käytännön avulla vedeneristysjärjestelmän toimintaa ja tuotteiden käyttöä. Etenkin jälleenmyyjät arvostavat sitä, että he pääsevät itse toteamaan myymiensä tuotteiden käyttäytymisen aidoilla seinä- ja lattiapinnoilla.

Tarkastelujakson 2003–2005 aikana perinteisten koulutuspakettien rinnalle tuli uutuutena mukaan puu- ja metalliteollisuuden asiakkaille tarkoitettu liimakoulu. Se yhdistää rakentamisen puolella hyväksi koetun kiiltolaisen liimakoulumallin teolli-suuden käyttöaloittain erikoistuneisiin tarpeisiin ja tarjoaa niihin soveltuvat koulutus-menetelmät, apuvälineet ja asiantuntemuksen.

Vuoden 2005 alusta lähtien panostettiin myös entistä voimakkaammin käsityö- ja teollisiin ammatteihin valmistaville oppilaitoksille suunnattavaan tuote- ja käyttökou-lutukseen.

Koulutuksista saatu hyöty on molemminpuolinen: asiakas oppii tehokkaita työme-netelmiä ja saa vastauksia kysymyksiinsä, Kiilto puolestaan saa tärkeää palautetta siitä, millaista tietoa käyttöohjeisiin pitäisi lisätä ja millaisia tuotteiden ominaisuuksia asi-akkaat tarvitsevat. Koulutuksista saadun palautteen ansiosta esimerkiksi tuote-esittei-tä aiotaan jatkossa kehittää enemmän niin sanottujen menetelmäoppaiden suuntaan.

Vuosittain Kiillon asiakaskoulutuksiin osallistuu noin 3 500 henkilöä.

Yllätyksellistä toimittaja-yhteistyötä

Kiiltoon saapuu noin 1 400 rekka-autolastillista raaka-aineita vuosit-tain. Lähteviä rekkoja on vieläkin enemmän. Sekä autojen määrä että niiden kuljettamat aineet muodos-tavat riskejä, joiden hallitseminen on Kiillon ja kuljetusyritysten yhtei-nen etu.

Kuljetusturvallisuusryhmä on yksi viidestä Kiillon RC-toimintaa ohjaavasta asiantuntijatyöryhmäs-tä. Sen vastuulle kuuluu Kiillon ko-ko logistiikka: saapuvat, lähtevätja sisäiset kuljetukset. Auditoinninyhteydessä ryhmä tekee yllätystar-kastuksen saapuvalle tai lähtevälle kuljetukselle. Silloin käydään syste-maattisesti läpi kaikki kuljetuksen yksityiskohdat asiakirjoista lastin purkamiseen asti.

Lokakuussa 2005 kuljetustur-vallisuusryhmä auditoi saapuvan IMO8-happokuljetuksen. TällaisenTTkuljetuksen auditointia ohjaa Lii-kenne- ja viestintäministeriön ohje vaarallisten aineiden kuljetuksesta. Tarkastusluettelo käsittää 41 kohTT -taa, jotka käytiin kaikki nytkin läpi. Auditointiin kuuluu muun muassa kuljetuskaluston kunto, kuljetukses-

sa vaadittavat asiakirjat, kuor-man määräysten mukainen

us sekä sen purkami-Puutteita tai huomaut-sta ei löytynyt.uljetusyritysten suh-uminen auditointeihin

on lähes poikkeukset-ta myönteistä ja au-

ditoinnit tehdään hyvässä hengessä.Kiillon yhteistyö-kumppanit ovatsisäistäneet, että

turvallisuusasioidenhuolellinen hoita-

minen on kaikkien osa-uolten etu. RC-ryhmän

oiminta jatkuu tulevai-udessakin samoilla lin-

a.

Solveig LuotogOstoassistentti

25

Hyvä Kiilto !

Aina kun käyn asioilla Tampe-reella ja näen teidän mainoksen moottoritien varressa, niin täytyy myöntää että sen sanomasta tulee hyvä mieli. Kunpa kaikissa muissa-kin yrityksissä ajateltaisiin samalla tavalla, panostettaisiin suomalai-suuteen. Jatkossakin ostan varmas-ti teidän tuotteita jos sellainen vaan muiden tuotteiden rinnalta löytyy.

Kiitos!

Kiitän tyttäreni puolesta mai-nospylväistänne Ratinassa sekä Helsingin moottoritien varressa Sääksjärvellä. Kuljemme päivittäin Tampereelle ja takaisin niiden ohit-se ja joka aamu tyttäreni, 4 v., kiih-keästi odottaa “liimapurkin tötteröitä, joissa on valo sisällä ja se vilkuttaa sinistä”. Ja joka päivä hän julistaa em. lauseen sisaruksille ohitettuamme ne. Kiitos siitä, että pylväät tuovat iloa ja valoa pienen tytön matkalle ja kertovat hänelle missä ollaan menossa.

Esimerkkejä internet-palvelupisteeseen tulleesta palautteesta.

Asiakastyytyväisyyden tunnuslukuja (asteikolla 1–5, jossa 1 = huono ja 5 = erittäin hyvä)

200520022002 2005

Tyytyväisyys tekniseen neuvontaan

Kokonais-tyytyväisyys yritykseen

20052002

Tyytyväisyysedustajan toimintaan

20052002

Tyytyväisyystuotteisiin

5

4

3

2

1

0

Tyytyväisyysreklamaatioidenhoitoon

20052002

Kiilto Kilpailija

3,82

3,32

4,02

3,63 4,

02

3,40

4,20

3,80 4,

00

3,36

4,10

3,50 3,

79

3,42 3,

90

3,70

3,67

3,19

3,80

3,70

200520022002 2005

Tyytyväisyys toimituksiin

Tyytyväisyystiedottamiseen

3,52

3,11

3,80

3,30

4,13

3,41

4,30

3,80

Kiilto mittaa asiakastyytyväisyyttä 2-3 vuoden välein toistettavilla ulkoisilla tutkimuksilla.

Asiakastyytyväisyyteen vaikuttavia tai sitä heijastavia tekijöitä seurataan lisäksi jatkuvasti omien sisäisten indikaattorien avulla. Eräs tällainen on toi-mitusten oikeellisuus, jossa liikutaan vuosittain yli 99 prosentin tasolla. Toinen keskeinen mittari, asiakasvalitusten keskimääräinen käsittelyaika,on lyhentynyt jatkuvasti. Vuositasolla käsittelyaika on tällä hetkellä kahdeksan päivää, kun Kiillon itselleen asettama yläraja on 14 päivää.

Kiilto.comista tuotteiden ja käyttömenetelmien tietopankkiInternet-palvelupiste www.kiilto.comia uudistettiin kesällä 2005. Asiakkaiden toivei-den mukaisesti tuotteisiin ja käyttömenetelmiin liittyvän tiedon määrää lisättiin mer-kittävästi. Aiempaa selkeämpi ja helppokäyttöisempi palvelupiste sisältää nyt myös kuva- ja mainosmateriaalia tarjoavan materiaalipankin sekä kattavat hakupalvelut. Myös neuvontapalveluja ja yhteydenottomahdollisuuksia laajennettiin.

Kiilto Oy:n asiakas- ja tiedotuslehti Kontakti ilmestyi edelleen kerran vuodessa. Jatkossa lehden ilmestymistahtia on suunniteltu tiivistettävän.

TYÖHYVINVOINTI KOKO YHTEISÖN HAASTEEKSI

Kiilto tukee henkilöstönsä hyvinvointia monipuolisesti. Tämä näkyy esimerkiksi henkilöstön koulutuksen ja työhyvinvoinnin järjestelmällisenä kytkemisenä strategiaan ja kaikkeen toimintaan.

Kiillossa kannustetaan keskustelemaan kasvokkain kaikista asioista. Kouluttau-tumistarpeita ja -halukkuuksia, urakehitystoiveita ja -näkymiä, henkilöstön oloti-laa, työssä viihtyvyyttä ja työyhteisön toimivuutta tarkastellaan yhdessä säännöllisesti muun muassa kehityskeskusteluissa.

Työsuhteiden keskimääräinen kesto on Kiillossa noin 12,6 vuotta, mitä pidetään osoituksena hyvästä sitoutumisen tasosta.

Onnistumiset generoivat hyvää oloa Teemavuodet ovat kiiltolainen tapa nostaa yhtiölle tärkeitä aiheita esille. Teemavuonna aihe tuodaan usein tavoin lähelle koko henkilöstöä.

Sisäisen synergian hyödyntäminen, yhteistyö yhtiön sisällä, on keskeinen osa perin-teistä kiiltolaisuutta. Aihetta korostettiin viettämällä vuonna 2003 "Vuorovaikutuk-sen vuosi: Kiilto-Kummit" -teemavuotta. Jokainen kiiltolainen oli toisen kiiltolaisen kummi. Kummiparit edustivat erilaisia työtehtäviä. Tavoitteena oli keskinäinen tu-tustuminen, tarvittaessa toisen tukeminen ja opastaminen, parhaimmillaan yhteisten kiinnostusten löytäminen ja omaa tai ympäristön toimintaa kehittävä ideointi. Hyviä kokemuksia tuottanut kummitoiminta käynnistettiin uudelleen vuonna 2006.

Vuosi 2004 oli ”Onnistumisten teemavuosi” . Sen tarkoituksena oli muistuttaa, että hyvin toimivassa yrityksessä täytyy voida myös aidosti nauttia hyvistä suorituksistaan. Ei ole syytä laskea pelkkiä virheitä ja työntää tavoitteita kauemmaksi. Onnistumisten korostaminen generoi hyvänolon tunnetta, joka johtaa uusiin onnistumisiin. Niistä ra-portoitiin sisäisissä tiedotteissa ja jokainen palaveri ja muu sisäinen tilaisuus aloitettiin jonkin onnistumisen esittelyllä.

26Koska kehittyminen edellyttää myös ongelmien ratkaisemista, vuoden 2005

teemaksi valittiin ”Ilman ongelmia ei ole menestystä”. Kiiltolaisia kannustettiin tunnistamaan ongelma, tarttumaan siihen ja selvittämään se. Ongelmat, esteet, epä-onnistumiset ja jopa kriisit voidaan nähdä tilaisuuksina, seikkailuina, iloina ja kasvun paikkoina, joissa vaikeuksien voittaminen tuo vahvuutta ja onnistumisen iloa.

Paras tulos syntyy osaajien yhteistyönäKiillon tavoitteena on olla ylivoimainen osaaja ja kehitysjohtaja toimialallaan.

Tämä edellyttää koko työyhteisöltä vahvaa ammattitaitoa ja yhteistyötä, jossa ke-hityksen veturina ovat innovatiiviset asiantuntijat ja erityisosaajat. Paitsi etsimällä joukkoonsa sellaisia osaajia, Kiilto myös kannustaa olemassa olevaa henkilöstöään jat-kuvaan itsensä kehittämiseen.

Työhyvinvointiohjelmaan liittyen Kiillossa tullaan aloittamaan osaamiskartoituk-set. Niiden avulla pyritään varmistamaan, että työn vaativuus vastaa työntekijöiden osaamista ja toiveita, ja että oikea tieto ja taito ovat kulloinkin siellä, missä niitä tarvi-taan. Asiantuntemusta, ammattitaitoa ja suorituskykyä voidaan vahvistaa esimerkiksi jatkokoulutuksen, sisäisen urakehityksen ja tehtäväkierron keinoin.

Vuonna 2003 seitsemän kiiltolaista tuotantotyöntekijää suoritti kemianteollisuu-den ammattitutkinnon. Kemian erikoisammattitutkinnon aloitti neljä tuotannon työntekijää vuonna 2005. Vuosina 2003–2005 kiiltolaisia opiskeli työn ohessa muun muassa diplomi-insinööriksi, insinööriksi, tekniikan tohtoriksi, tradenomiksi, johdon assistentiksi, toimistosihteeriksi ja kauppatieteiden maisteriksi. Myös moninaiset kiel-ten, liikkeenjohdon ja tietotekniikan kurssit kasvattivat henkilöstön osaamispääomaa.

Lisäkoulutus ja työssä osoitettu kyvykkyys ovat tyypillisiä perusteita sisäiselle ura-kehitykselle. Kiillossa korostetaan yhtiön sisäisen rekrytoinnin merkitystä paitsi hen-kilöstön motivaation ylläpitäjänä, myös yhtiön etuna.

Vuosina 2003–2005 kymmenien kiiltolaisten työnkuvat ja vastuualueet kehittyi-vät. Esimerkiksi tuotekehitys- ja markkinointihenkilöstön vastuualueet ja tehtävät toi-saalta laajenivat, toisaalta erikoistuivat.

Kiilto tarjosi henkilöstölleen myös omaa, sisäisin asiantuntijavoimin organisoitua koulutusta. Ajankohtaisista aiheista järjestettiin muun muassa seuraavat koulutukset:

• Kiilto-Akatemia, vientimaiden myyntihenkilöstön tuotekoulutus• nimettyjen henkilöiden kouluttaminen erityisiksi työhönperehdyttäjiksi• työturvallisuuskorttikoulutus koko tuotannon henkilöstölle• trukkiturvallisuuskortti trukkia käyttävälle tuotantohenkilöstölle• tietotekniikan uudistuksiin liittyvät koulutukset koko henkilöstölle• tietoturvallisuuskoulutus koko henkilöstölle• sisäisen auditoinnin kertauskoulutus auditointiin nimetyille henkilöille

Työhönperehdyttäjällä on suuri vastuuKun työ vaatii täsmällistä, juuri Kiillossa käytettävien työvaiheiden, menetelmien, ko-neiden, aineiden ja ohjeiden tuntemista, työhönperehdyttämisen rooli on keskeinen. Tästä syystä Kiilto antoi lisäkoulutusta seitsemälle tuotannon työhönperehdyttäjälle,ja perehdyttämisen ohjeistusta täsmennettiin.

Koko yrityksen perehdyttämisohjelmaa laajennettiin ja tarkennettiin asteittain vuosina 2003–2005. Kaikki uudet Kiiltoon töihin tulevat henkilöt käyvät läpi aika-taulutetun ja vaiheistetun perehdyttämisohjelman, joka kestää yhteensä noin kuukau-den.

Terveenä työssä ja työn jälkeenSyyskuussa 2005 Kiillossa käynnistyi uusi, kokonaisvaltainen ja usealle vuodelle mi-toitettu Työhyvinvoinnilla menestykseen -hanke. Hankkeella pyritään tukemaan ja edistämään henkilöstön fyysistä ja henkistä hyvinvointia. Hankkeen ohjelma on laa-dittu asiantuntijoita kuunnellen, ja siltä pohjalta Kiillon tarpeisiin räätälöiden. Hyvin-vointia edistetään muun muassa asiantuntijaluentojen, kartoitusten, henkilökohtaisten neuvojen ja konkreettisten tavoitteiden keinoin.

Kiiltolainentapa voida hyvin

Työhyvinvointi on keskeinen, ellei TTjopa keskeisin, osa pitkäjänteistä yritystoimintaa. Tämän varmistamiTT -seksi Kiillossa on aloitettu työhyvin-vointiohjelma, joka tulee olemaan monipuolisuudessaan ja kattavuu-dessaan meidän mittakaavassam-me ainutlaatuinen.

Ohjelma käynnistyi Kuntostar-tilla, joka on alkuvaiheessaan otettu innostuneesti vastaan: noin puolet henkilökunnasta osallistui vapaa-ehtoisiin kuntotestauksiin, joiden toivomme aktivoivan henkilöstöä fyysisestä kunnostaan huolehti-miseen.

Ohjelmaa täydennetään jatku-vasti ja olemme myös tarpeeksi roh-keita luopumaan osioista, joita ei koeta tarpeellisiksi tai jotka eivät so-vellu meidän käyttöömme. Suunni-telmissa on keskittyä vuoden 2006 aikana erityisesti työyhteisön kehit-tämiseen.

Työterveystoiminta on kiinteä TTosa työhyvinvointiohjelmaa, ja sen kehittäminen yhteistyössä työter-veyshuollon kanssa aloitettiin myös vuoden 2005 lopussa. TavoitteeTT -

namme on, että kiiltolai-t voivat hyvin ja ovat erveitä sekä työssättä työn jälkeen.

TyöhyvinvointiTTkoskettaa jokaista

työssäkäyvää, ja koituu myös yh-teisömme eduk-si. Uskon, ettätästä kehittyy uu-si, kiiltolainen ta-pa voida hyvin.

Tiina NiemiToimitusjohtajan sihteeriTT

Työhyvinvointitiimin (TT TYKKI) jäsen

27Ohjelmassa on neljä eri vaiheissa käynnistettävää osa-aluetta määriteltyine tavoit-

teineen; johtaminen ja motivaatio, työyhteisö, osaaminen sekä elämäntilanne ja ter-veys. Tavoitteiden toteutumista tarkastellaan seuraavien kolmen vuoden aikana.

Ensimmäisenä Kiillossa käynnistyi syksyllä 2005 elämäntilannetta ja terveyttä kar-toittava Kuntostartti-ohjelma. Siinä jokaisella kiiltolaisella oli mahdollisuus osallistua oman peruskuntonsa arviointiin lihaskuntotestin ja polkupyöräergometrin avulla. Tu-lokset jäivät vain testattavan ja testaajana toimivan Tampereen Työterveyden tietoon, jotka yhteistyössä laativat henkilökohtaisen, tavoitteellisen kunto-ohjelman. Vuosittai-silla kuntobonuksilla motivoidaan tavoitetason ylittämiseen.

Kiilto on aiemminkin tukenut työntekijöidensä liikuntaharrastuksia, mutta uuden järjestelmän uskotaan laajentavan kiinnostusta. Ohjelmaan tulee kuulumaan myös lii-kuntaa, terveyttä ja painonhallintaa käsitteleviä asiantuntijaluentoja.

Pelkkä fyysisestä kunnosta huolehtiminen ei takaa hyvinvointia. Seuraavaksi oh-jelmaa jatketaankin työyhteisön toiminnan, johtamis- ja vuorovaikutustaitojen sekä osaamisen arvioinneilla, kartoituksilla ja kehittämissuunnitelmien laatimisilla. Jo keväällä 2005 otettiin käyttöön uusi työkalu, Evita-peili. Se on henkilökohtainen oman työhyvinvoinnin arviointilomake, jota käytetään vuotuisten ilmapiirikartoitus-ten yhteydessä sekä kehityskeskusteluihin valmistauduttaessa.

Eräs työhyvinvointiohjelman taustalla oleva oletus on, että työstään pitävä, hyvä-kuntoinen ihminen myös sairastaa vähemmän. Kiilto onkin asettanut yhdeksi tavoit-teekseen saada ohjelman avulla sairauspoissaolojen määrä vähenemään nykyisestä tasosta alle kolmeen prosenttiin kolmen vuoden aikana (ks. kuvaaja sivulla 29). Työssä viihtymistä mittaavan vuotuisen henkilöstötyytyväisyystason tavoitteeksi puolestaan on asetettu koko yrityksen tasolla vähintään 3,95 (ks. kuvaaja sivulla 29).

Aslak kuntouttaa työssäkäyviäTuotannon työntekijöille järjestettiin Aslak-kuntoutus vuonna 2004. Aslak-kuntoutus on Kelan kehittämä, työssäkäyvien varhaiskuntoutuksen muoto, jolla pyritään työn-tekijän työ- ja toimintakyvyn edistämiseen ja elämänhallinnan parantamiseen. Kiillon 10 hengen Aslak-ryhmä kuntoili kahdessa jaksossa Ruissalon Terveyskylpylässä Tu-russa. Aslak-kuntoutuksia pyritään järjestämään henkilöstölle mahdollisuuksien mu-kaan myös jatkossa.

Laatupihvejä ja erikoispalkintojaJokaisen kiiltolaisen merkitystä vastuunkantajana korostettiin, kun vuonna 2005 uu-distettiin ja ohjeistettiin aloitteen tekeminen, käsittely ja palkitseminen. Aloitteet ja kehitysehdotukset käsitellään neljännesvuosittain. Hyvä aloite palkitaan ns. laatupih-villä, erityisen hyvä aloite erikoispalkinnolla. Uudistukset lisäsivät aloiteaktiivisuutta välittömästi.

TUKIPROJEKTIT LAAJENIVAT UUSILLE ALUEILLE

Kiiltolainen pitkäjänteisyys koskee myös yhteistyöhankkeita. Yhtiö tukee monipuoli-sesti tiedettä, taidetta, opetusta, urheilua ja yleistä yhteiskunnallista kehitystyötä, jois-sa yhteistyökumppanin tavoitteellisuus ja arvomaailma ovat tärkeitä tekijöitä. Vuosina 2003–2005 yhtiö jatkoi aiemmin sovittujen yhteistyöprojektien tukemista. Niiden li-säksi yhteistyö laajeni uusiin kansainvälisiin tukiprojekteihin ja uusiin kohderyhmiin.

Esimerkkejä uusista yhteistyöhankkeista:• Pietarin katulapsikotihankkeen tukeminen• Tampereen Kaupunkilähetyksen vanhustyön tukeminen• nuorten osaajien ammattitaidon MM-kilpailujen eli

WorldSkills 2005 -tapahtuman tukeminen• osallistuminen Lempäälän kunnan käynnistämän syrjäytymisuhan

alaisten perheiden eheytystoiminnan tukemiseen

Tunnustuksia kiiltolaisille

Nauhavaraston työntekijä Eero Suojanen sai vuonna 2005 SAK:n kultaisen ansiomerkin (4181) tunnustuksena ansiokkaasta toi-minnasta ammattiyhdistysliikkeen hyväksi. Suojanen on toiminut Kiil-lossa nauhavaraston hoitajana vuodesta 1976. Hän on myös työn-tekijöiden työsuojeluvaltuutettu ja on valittuna Kemianliiton liittohal-litukseen 4-vuotiskaudeksi alkaen 28.5.2004.

Keväällä 2004 eläkkeelle jäänyt lii-manvalmistaja, entinen pääluotta-musmies Lauri Tahvanainen sai SAK:n kultaisen ansiomerkin pitkä-aikaisesta ammattiyhdistysliiketyös-tä keväällä 2003.

Liimanvalmistaja Olli Limnellpalkittiin Kiillossa vuonna 2004 ansiokkaasta toiminnastaan turvalli-suuden varmistamiseksi. Limnell ha-vaitsi työpisteessään valimohartsin valmistuksessa, että yksi asiakkaal-ta palautuneista, hartsia sisältäväk-si merkityistä tynnyreistä sisälsikin kovetetta eli happoa, joka hartsin joukkoon joutuessaan olisi aiheut-tanut vaaratilanteen.

Vuonna 2003 ammattitutkinnon suoritti seitsemän kiiltolaista. Hei-dän joukossaan oleva pakkaamon työntekijä Raija Markkanen on en-simmäisenä pirkanmaalaisena nai-sena oppisopimuksen puitteissa tämän ammattitutkinnon suoritta-nut. Markkanen valittiin vuodeksi 2004 Teknokemia Lempäälän am-mattiosasto 127:n puheenjohta-jaksi.

Tuotekehityspäällikkö Jarl-Erik Jansson ja tuotepäällikkö Jyrki Pajunen saivat syyskuussa 2005 Tampereen kaupungin teknisen luovuuden palkinnon vedeneris-tysjärjestelmien kehittämisestä ja kouluttamisesta märkätilarakenta-miseen.

28

MAKSETUT VEROT JA VAIKUTUS KUNNAN VEROÄYRIIN

Yrityksen maksama tulovero(1000 euroa)

2003 2004 2005Kiilto Oy 3430 2709 2341Metalpak Oy* 103 351 370Yhteensä 3533 3060 2711

Henkilöstöltä pidätetty palkkavero (1000 euroa)

2003 2004 2005Kiilto Oy 2039 2057 2217Metalpak Oy 410 320 296Yhteensä 2449 2377 2513

Jos kaikki Kiillon ja Metalpakin ja niiden henkilöstöjen maksamat verot menisivät täysimääräisinä vain Lempäälän kunnalle, olisivat nämä kunnan verotuloista

2003 14,5 %2004 13,0 %2005 11,6 %

* Kiilto-konserniin kuuluva Metalpak Oy toimii samassa kunnassa kuin Kiilto Oy.

OPINNÄYTETÖISTÄ MOLEMMINPUOLINEN HYÖTY

Kemianteollisuus tarjoaa työpaikkoja monen alan osaajille. Kovin kilpailu käydään kuitenkin korkeasti koulutetuista kemian ja prosessitekniikan ammattilaisista. Kiilto haluaa olla tavoiteltu työpaikka, joka tunnetaan ja jonka asiantuntemusta arvostetaan. Yritys tekee aktiivisesti yhteistyötä alan oppilaitosten kanssa ja pyrkii lisäämään kiin-nostusta kemianteollisuuteen haasteellisena, monien mahdollisuuksien työpaikkana.

Kiilto tarjoaa kemian ja tekniikan opiskelijoille opintoja tukevia tutkimusprojekte-ja ja työharjoittelujaksoja. Oppilaitosyhteistyö auttaa myös kehittämään opetussuun-nittelua työelämän tarpeita palvelevaksi. Projektitöiden aiheet pyritään valitsemaan siten, että yritys voi hyödyntää töiden tuloksia.

Korkeakouluopiskelijat tekivät vuosina 2003–2005 mm. seuraavista aiheista opin-näytteitä Kiillossa:

• sulateliimalinjan valmistustekniikka• jätekartoitus ja jätevirrat• tehtaan räjähdyssuojausasiakirjat• tuotannon suorituskykymittaristo• tehdashygienia

Lempäälän kunta edellyttää vastuullisuutta

Kiilto on olennainen osa Lempäälänkuntakuvaa. Työpaikkojen ja veroTT -tulojen lisäksi ympäröivä yhteiskun-ta odottaa yritykseltä vastuullista yhteistyötä ja aktiivisuutta ympä-ristöön, turvallisuuteen ja tulevai-suuteen liittyvissä asioissa.

Lempäälän kunta ja Pirkanmaan ympäristökeskus tarkkailevat Kiil-lon toimintaa ympäristöluvan puit-teissa. Lupaehtojen täyttämisenlisäksi yritys tekee omaehtoista työ-tä ympäristön ja turvallisuuden hy-väksi. Vaikka kyseessä on teollinenVVtuotantolaitos, lempääläläiset ovat voineet luottaa siihen, että yritys hoitaa ympäristöasiansa mallikel-poisesti. Esimerkiksi haju- tai melu-haittoja ympäröivälle asutukselle ei ole ollut.

Käymme kiiltolaisten kanssa jatkuvaa vuoropuhelua yrityksen toiminnasta ja tulevaisuuden suun-nitelmista. Kynnys yhteydenpitoon on molemmin puolin matala.

Hyvänä esimerkkinä avoimestatiedottamisesta oli kesällä 2005 jär-jestetty tiedotustilaisuus Kiillon uu-den tuotantolaitoksen rakentamista koskien.

Kaija Kuivasniemij emiLempäälän kunnan

ympäristönsuojelusihteeri

Kiilto lähti vuonna 2004 mukaan hankkeeseen,jossa kunnostetaan tal-koovoimin kaksi ensiko-tia Pietarin katulapsille. Kiillosta on toimitettu ra-kennuskohteisiin mate-riaaleja ja osallistutaan myös paikan päällä ra-kennustöihin.

29

TYÖHYVINVOINTI Päämäärä 1 Sairauspoissaolojen määrän vähentäminenTavoite Koko henkilökunnan keskimääräinen sairauspoissaoloprosentti < 3

Päämäärä 2 Työhyvinvoinnin edistäminenTavoite Henkilöstön motivaatio- ja ilmapiirikartoituksen tulosten keskiarvo > 3,95Ohjelma • työhyvinvointiohjelma:

- Kuntostartti, kuntobonus, sairauspoissaolobonus- johtamista, motivaatiota, ilmapiiriä ja osaamista mittaavien työkalujen käytön tehostaminen- motivaatio- ja ilmapiirimittausten koordinointi kehityskeskusteluihin- toiminnan ja työhyvinvoinnin säännöllinen itsearviointi osastoittain- mittareiden, tulosten ja palautteiden hyödynnyksen tehostaminen

• työterveyshuollon kehittäminen ja eri alojen asiantuntijaresurssien laajempi hyödyntäminen

• Aslak-kuntoutusohjelmat• yhteistyö työeläkeyhtiön kanssa• aloitetoiminta• työhyvinvointitiimin (TYKKI) toiminta• uudelleen käynnistetty Kiilto-kummitoiminta• Kiilto Family -teema, kansainvälisyysajattelu

Naisten osuus henkilöstöstä

50

40

30

20

10

02003 2004 2005

38

1730

39

2031

41

1831

%

Yli 10 v. kestäneet työsuhteet

10–19 v.20–29 v.30– v.

100

80

60

40

20

02003 2004 2005

32

% osuus henkilöstöstä

16

31

17

Henkilöstö

Henkilöstö (brutto)KesätyöntekijätKesätyöntekijöidenosuus koko henkilöstöstä

250

200

150

100

50

02003 2004 2005

hlöä100

80

60

40

20

0

%

205

33

215

39

214

45

Toimihenkilöt Työntekijät

Kaikki

33

175 5 6

UUDET PÄÄMÄÄRÄT JA TAVOITTEET 2006–2008

Henkilöstötyytyväisyyden tunnuslukuja (asteikolla 1–5, jossa 1 = huono ja 5 = erittäin hyvä)

200520042003

3,82 3,863,82 3,85 3,96

200520042003

4,10

20052004

3,79 3,834,17 4,26

2005 200520042003

3,85 3,85 3,92

20042003

3,90

”Mielipiteeni otetaan huomioon työssäni.”

”Olen mielestäni saanut tarpeeksi koulutusta työhöni.”

”Tulen hyvin toimeen esi-mieheni kanssa”

2003

3,82

”Osaston ilmapiiri on mielestäni kunnossa.”

5

4

3

2

1

0

Kaikkien kysymysten keskiarvo

Kiiltolaisten työtyytyväisyyttä kartoitetaan vuosittain tehtävällä motivaatio- ja ilmapiirikyselyllä. Tulokset puretaan ja analysoidaan osastoittain. Oheiset luvut ovat koko henkilöstön keskiarvolukuja. Kysymyksiä on yhteensä 14.

Kaikkien kysymysten keskiarvoUusi tavoite 2006–2008 > 3,95

3,95

min.

Vuonna 2005 käynnistyneen kokonaisvaltaisen työhyvinvoinnin kehittämisohjelman siivittäjäksi Kiilto asetti itselleen tavoitteen saavuttaa yli 3,95 keskimääräinen vuotuinen tyytyväisyystaso koko henkilöstössä.

5

4

3

2

1

02003 2004 2005

%

toteutunuttavoite < 4Uusi tavoite 2006–2008: < 3 %

Sairauspoissaolot

4,5 4,44,9

3,0

max.

30H

yvä

olo

– te

rvee

llist

ä, m

onip

uolis

ta, o

mas

sa h

enki

löst

örav

into

lass

a va

lmis

tett

ua ru

okaa

.

31Taloudellisella vastuulla Kiilto tarkoittaa sitä, että sillä on yrityksenä taloudellisetTTja toiminnalliset edellytykset vastata sidosryhmien odotuksiin. Siinä onnistuak-seen yrityksen tulee olla kannattava, kilpailukykyinen ja tehokas – mennä eteen-päin, kehittyä ja kasvaa.

Kuluneet kolme vuotta olivat Kiillossa etenkin markkina-alueellisesti voimak-kaan kasvun aikaa. Kilpailukykyä vientimarkkinoilla vahvistavat merkittäväs-ti Latviaan, Liettuaan ja Ukrainaan perustetut tytäryhtiöt samoin kuin Kiilto

Eestin uudet toimitilat. Myös vientiorganisaatiota Suomessa vahvistettiin.Kiillon yhteiskuntavastuullisuuteen kuuluu myös kotimaisen työn ja tuotannon ar-

vostus. Tätä osoitetaan panostamalla vahvasti omaan raaka-aine- ja tuotevalmistukseen ja siihen kytkeytyvään tuotekehitykseen.

Kesäkuussa 2005 aloitettiin polymerointilaitoksen laajennus, jossa vanhat tuotanto-linjat muutettiin täysautomaattisiksi, ja lisäksi rakennettiin kokonaan uusi, kymmenen tonnin tuotantolinja. Laajennus valmistui alkuvuodesta 2006. Investoinnin kustannus-arvio on viisi miljoonaa euroa.

Emulsiopolymeroimalla Kiilto valmistaa vesiohenteisten liimojensa raaka-aineita, dispersioita. Laajennusinvestointi vahvistaa merkittävästi tätä kapasiteettia, pienentää raaka-aineriippuvuutta muista toimittajista ja lisää omien raaka-aineiden jatkojalostus-mahdollisuuksia. Laadun ja toimitusvarmuuden ohella polymeroinnilla on myös suora ja välillinen vaikutus ympäristökuormituksen minimointiin.

Tuotteiden voimakkaasti kasvava kysyntä niin Suomessa kuin vientialueillakin on ollut sysäyksenä myös toiselle suurelle investointihankkeelle Kiillossa: vuoden 2005 syyskuussa käynnistyi uuden laasti- ja tasoitetehtaan rakentaminen Lempäälään. Suomen nykyaikaisin, monipuolisin ja tuotevalikoimaan nähden kapasiteetiltaan suurin kuivatuotetehdas valmistuu syksyllä 2006. Hankkeen kustannusarvio on kymmenen miljoonaa euroa. Tehdas tulee laajentamaan Kiillon jauhetuotannon tuote-valikoimaa kokonaan uudentyyppisiin tuotteisiin ja uusille käyttöalueille.

Taloudellisen vastuun keskeisiä toteumia 2003–20052003 2004 2005

Liikevaihto (1000 e) 43 476 46 021 50 698

Liikevaihto/henkilö (1000 e) 218 226 245

Investoinnit (brutto) (1000 e) 1 172 1 201 8 308

Investoinnit (% liikevaihdosta) 2,7 2,6 16,4

Henkilöstön määrä (k.a.) 199 204 207

Maksetut verot (1000 e) 3 430 2 708 2 370

Omavaraisuus (%) 83,3 81,8 83,1

Maksuvalmius (quick ratio) 4,0 4,0 4,0

Haasteena henkinenkansainvälistyminen

Koska Kiilto toimii jo useiden valtioi-den alueella ja erilaisten kulttuurien parissa, odotan seuraavilta kolmelta vuodelta ennen kaikkea yhtiömme henkisen kansainvälistymisen kehit-tymistä. Tarkoitan sillä lisääntyvää TTherkkyyttä kuunnella ja ymmärtää niin omien ulkomaisten edustajiem-me kuin heidän asiakkaidensa-kin tarpeita, jotka usein poikkeavat suomalaisista.

Esimerkiksi suomalainen tapa tuottaa kokonaisratkaisuja työme-netelmineen on useimmissa vien-timaissamme vieras. Se on vieras aluksi myös omien tytäryhtiöidem-me paikalliselle henkilöstölle, mikä on suuri haaste meille kiiltolaisille. Mutta kun saamme kaikki paikalli-set työntekijät sisäistämään esimer-kiksi vedeneristyksen salat, Kiillon kansainvälistyminen alkaa tuottaa todellista hedelmää. Tähän tarviTT -taan aikaa ja kärsivällisyyttä. Esi-merkiksi slaavilaisessa kulttuurissa virheiden teko on perinteisesti ol-lut kohtalokasta, ja meidän tuleekinsuhtautua erilaiseen toimintamal-liin kunnioittavasti, ei kehityskohtei-ta osoitellen.

Kiillon vahvuus on toimia lähel-lä asiakasta – niin Suomessa kuin vientialueillakin. Ulkomaisiin tytär-yhtiöihin emoyhtiöstä töihintulevien teknisten en panos henkilösmisen kehittämisemerkittävä, ja samluttajat keräävät arta paikallistuntemuvälitettäväksi emoyhtiöön tuotekehitselle ja koko yritykle. Kokemus on heitselleenkin ikimuitoinen ja laajempi näkökulma varmasti hyödyntää myösoman työn kehit-tämisessä.

Kulttuuri-erojen merkitys työnteossa on ai-na suurempi kuin otamme.

TALOUDELLINEN VASTUU

Avaintavoitteet 2006–2008Kannattavuus: käyttökate ...... > 25 %Omavaraisuus ............................. > 60 %Maksuvalmius (quick ratio)................................. > 1,0 %

Taloudelliset näkökohdat ja vaikutuksetj

Näkökohdat Vaikutukset• oman toiminnan hallinta • kannattavuus• riskien hallittavuus • kasvu• toiminnan tasainen kehitys • vakavaraisuus

• maksukyky

Arto KasanenVientipäällikkö

32Mittaristo paljastaa tuotannon suorituskyvynVuoden 2005 alusta lähtien Kiillossa otettiin käyttöön uudenlainen tuotannon suo-rituskykymittaristo. Mittaristo toimii jatkuvana tehokkuuden seurantavälineenä, jo-ta seuraavat niin työntekijät kuin tuotantojohtokin. Kuukausittain koostettava tilasto auttaa huomaamaan nopeasti, mikäli joku mittari osoittaa poikkeamaa. Myös koko-naisindeksiä seurataan ja analysoidaan. Mittariston uskotaan lisäävän sitoutumista yh-teisiin tavoitteisiin.

Mittaristo koostuu kuudesta pääalueesta, joita ovat toimitusvarmuus, tuotantokus-tannukset, työn tuottavuus, laatu, pääoman tuottavuus sekä tukimittarit. Kaikki pää-alueet sisältävät useita mittareita. Sekä pääalueet että mittarit on painotettu Kiillontavoitteita tukeviksi. Painoarvojen perusteella lasketaan tuotannon kokonaissuoritus-kykyarvo, joka kuvaa tuotannon onnistumisen tasoa. Esimerkiksi laatumittari koostuu neljästä eri mittarista.

Suorituskykymittariston laatimisessa ja painottamisessa käytettiin apuna takautu-vasti kerättyjä tietoja tuotannosta kahden vuoden ajalta. Toteumien perusteella luotiin 10-portainen järjestelmä, jossa toteumien keskiarvot sijoitettiin tasolle 5. Tavoitteena oli nostaa keskiarvo tasolle 6 heti ensimmäisenä käyttöönottovuonna. Tavoite saavutet-tiin, ja uudeksi tavoitteeksi asetettiin pitää keskiarvo yli kuuden.

Suorituskykymittariston periaatteista ja käytöstä on järjestetty koulutus koko tuo-tannon henkilökunnalle. Mittaustulokset jaetaan kuukausittain esille tuotannon ilmoi-tustauluille.

Tehokasta ja innovatiivistä tuotekehitystäTaloudellisen hyvinvoinnin turvaamiseksi Kiillossa uskotaan ennen kaikkea vahvaan tuoteosaamiseen. Tuotekehityksen yhtenä tehokkuuden ja innovatiivisuuden tunnus-lukuna seurataan uusien, alle kolme vuotta vanhojen tuotteiden osuutta vuotuisesta myynnistä. Tavoite on vähintään 20 prosenttia, viimeisen kolmen vuoden aikana vuo-sitason toteuma on 23–24 prosenttia.

Kiillon tuotekehitys hyödyntää esimerkiksi polymerointiin sisältyvää syvällistä omaa raaka-ainetietoutta räätälöidessään asiakaskunnan jatkuvasti kehittyviin tarpei-siin soveltuvia tuoteratkaisuja. Vuoden 2004 lopulla huonekaluteollisuuteen kehitetyt uuden sukupolven viilutus-, massiivipuu- ja kalusteliimat ovat esimerkkejä kokonaan uudentyyppisestä raaka-aineteknologiasta, joka on parantanut näiden liimojen käyttö- ja ympäristöominaisuuksia perinteisiin liimoihin verrattuna.

Prosessityöskentely kehitti kokonaisuuden hahmottamistaKuluneiden kolmen vuoden aikana prosessiajatteluun pohjautuva toimintamalli ja sen keskeiset tavoitteet – asiakastyytyväisyyden ja toiminnan tuloksen varmistaminen – on hyvin sisäistetty Kiillossa.

On nähtävissä, että prosessityöskentely on kehittänyt koko henkilöstössä kokonai-suuden hahmottamista – sitä, miten toiminnot nivoutuvat toisiinsa, ja miten kukin voi onnistumiseen vaikuttaa.

Kiillon ydinprosessit kytkeytyvät voimakkaasti liikeideaan, asiakaspintaan ja tulok-sentekoon.

Tukiprosesseissa on selvitetty sisäisiin asiakkuuksiin liittyviä odotuksia ja hiottu niiden täyttämiseen tähtääviä menettelyjä. Tavoitteita ja onnistumisen tasoa kuvaavia mittareita on täsmennetty ja ulotettu osaprosessitasoille. Prosessien omistajat raportoi-vat prosessien toiminnasta neljännesvuosittain johdon katselmuksissa.

Tekijästä valvojaksi

Kemianteollisuus on joustava teol-lisuudenala, jossa tuotekehityksel-lä on suuri rooli. Silti tuotantoa on mahdollista automatisoida hyvin pit-källe. Automaation edut ovat kiistat-tomat: tuotannosta tulee entistäkin turvallisempaa ja tehokkaampaa. Lisäksi annostelutarkkuuksien täs-mentymisen myötä tuotteiden tasa-laatuisuus paranee. Uusin tekniikka mahdollistaa myös aivan uudentyyp-pisten tuotteiden valmistuksen.

Työntekijöiden kannaltaTTautomaatio vaatii toimintafilosofianmuutoksen. Henkilö, joka on itsenoutanut kemikaaleja ja annostellut ne sekoittajaan, kontrolloikin jatkossa valvomossa sitä, miten kone hoitaa fyysisesti raskaimmat työt. Turvallisuutta kohentaa myös se, että reseptien mukaiset kemikaalit kulkevat järjestelmän sisällä.

Vuoden 2005 suuret investoin-timme, polymerointilaitoksen laajen-nus ja uuden laasti- ja tasoitetehtaan rakentaminen, lisäävät tuotantom-me automaatioastetta ja kohottavat tuotantokapasiteettiamme merkit-tävästi. Hankkeet osoittavat, että uskomme vahvasti tulevaisuuteen ja haluamme pysyä edelläkävijänä myös jatkossa.

Investoinnit ovat aina komp-romisseja nykyhetken tarpeiden,

tarjolla olevan tekniikan sekä nsuunnitelmien rautuminen toi-nemiseen on me-yksen ainoa tie,n asiantuntijaryh-akointiosaamisel-täin suuri osuus

ntien mitoitusta eltaessa. TarvitTT -me tekniikka ei ään ole hyllytava-en yhteistyössä ukana myös tun-

aitevalmistajat.itulevaisuuden intimme tulevattumaan nykyisenton uusimiseen ja teetin varmista-n.

DI Kari LaaksoTehdaspalvelupäällikköTT

Laatupäällikkö o.t.o.

Kiilto Oy, Lempäälä,päätoimipaikka

Tytäryhtiö ulkomailla

Aluevarasto ja myyntikonttori

Myyntikonttori

Varasto

Raaka-aineiden säiliövarasto

Muiden toimialojen konserniyhtiöt Suomessa

Gällivare

Oulu

Kuopio

Seinäjoki

Turku

Vantaa

Smålandsstenar

Virrat

Hankasalmi

TampereLempäälä

Rauma

Malmö

Täby

Pietari

Tallinna

Riika

Moskova

Vilna

Varsova Kiova

Toimitus ja ulkoasu: Viestintätoimisto Selander & Co. OyKuvat: Studio Torkkeli ja Kiilto Oy:n arkisto Paino: Hämeen Kirjapaino Oy, 2006.

KIILTO FAMILY – KANSAINVÄLISESTI KOTIMAINEN

Vuoden 2006 teema korostaa Kiiltoa kansainvälisenä kokonaisuutena, jossa on kuitenkin voimakkaasti läsnä kotoi-nen Kiilto-henki. Kiilto ja sen ulkomaiset tytäryhtiöt muodostavat tiiviin, per-heenomaisen yhteisön, jossa toimitaan kiinteässä vuorovaikutuksessa, hyödynne-tään koko henkilöstön osaamista jokaisen eduksi. Paikallisten kulttuurien tunnista-minen, kunnioittaminen ja huomioiminen vahvistaa koko Kiilto-perheen kansainvä-lisyysajattelua.

Bydgoszcz

KIILTO OY

Käyntiosoite: Tampereentie 408,

33880 Lempäälä

Postiosoite: PL 250,

33101 TAMPERE

Puhelin:0207 710 100 (arkisin 8-16)

Fax:0207 710 101

Internet:www.kiilto.com

100 m

Tervetuloa!(kurkista karttaa)