VELVOITEOIKEUSEija Heikkinen

Syksy 2014

Vahingonkorvaus

Vahinkotilanteessa kulujen oikeudenmukainen jakaantuminen vahingonkärsijän ja –aiheuttajan kesken Hyvitys Preventio

Harkinta:

Onko vahinkoa aiheutunut

Onko vahinko aiheutunut toisen toiminnasta

Ovatko osapuolet toiminnallaan vaikuttaneet edellisiin?

Vahinkojen jakoa esim.

Esinevahingot

Henkilövahingot

Varallisuusvahingot

kärsimyskorvaukset

Vahinkojen jakoa

Aineelliset Esim. hoitokustannukset, ansiomenetykset

Aineettomat Särky, kipu tai muu tilapäinen haitta sekä pysyvä haitta

Äkillinen haitta Pysyvä haitta

Vahinkojen jakoa

Suoranaiset Eli välitön vahinko, vahingon oikaisemistoimista

aiheutuneet vahingot (sairaanhoitokulut ym.)

Epäsuorat Eli välilliset vahingot, vahinkotapahtumasta aiheutunutta

haittaa ja rasitusta, joka ilmenee muina kuin suoranaisina kuluina ja kustannuksin (ansiotulojen vähentyminen, esineen tuhoutumisen vuoksi saamatta jäänyt liiketulo)

Vahingon kokonaismäärä

Lähtökohtana on kahden tapahtumaketjun vertaaminen toisiinsa

Odotettu / ei odotettu tapahtuma ja niiden epäedullinen ero

Täyden korvauksen periaate

Rikastumiskielto (perusteeton etu)

Sovittelu

Syy-yhteys

Vahinkoa aiheuttaneen teon tai toiminnan ja vahinkoseurauksen välistä syy- seuraus suhdetta

Vain mikäli mahdollisuus vaikuttaa toimintaan Vahinkotilanteen hallinta eli kontrolli

Riittävä edellytys Positiivinen kontorolli (tekee itse päätöksen)

Välttämätön edellytys (pystyy estämään) Negatiivinen kontrolli

Oikeudellinen vastuuperuste

Vahinkojen sijoittaminen osaksi laajempaa kokonaisuutta

Määritellään kontrollin jakaantuminen eri tahojen kesken vahinkotilanteessa Vahingonaiheuttajan ja vahingonkärsijän vastuunjako

Kontrolli? Vastuulle ei perustetta, jos ei valtaa vaikuttaa tilanteeseen

Riskinjakonormit

Aiheuttamisperiaate aiheuttaman tulisi olla aina vastuussa aiheuttamistaan vahingoista

Tuottamusperiaate vain johonkin moitittavaan (totunnaisesta poikkeavaan) syyllistyneen aiheuttajan vastuu Painottaa tilannekontrollia Huolellisuus, varovaisuus

Ankara vastuu

Vahingonkärsijöillä on vain vähäinen mahdollisuus vaikuttaa tilanteisiin tai edes varautua niihin Esim. rokotukset

Voi aiheutua vahinkoa vaikka niiltä pyritään välttymään

Vastuussa riippumatta siitä, miten huolellisesti hän toimi (pääperiaate)

Muissa kuin ankaran vastuun tilanteissa vastuuperusteeksi muodostuu aiheuttajan tuottamus

Vahingonkorvauslaki 2:1§

”Joka tahallisesti tai tuottamuksellisesti aiheuttaa toiselle vahingon on velvollinen korvaamaan sen”

Tuottamus käyttäytyminen

Huolellisuustaso bonus pater familias ”huolellisen perheenpään standardi”

Tuottamus usein toimintaa varten annettujen sääntöjen rikkominen (esim. liikennerikkomus) (KKO 1997:73)

KKO 1997:73

C oli osallistuessaan sukellusleirin yhteydessä järjestettyyn luolasukellukseen eksynyt luolaan ja hukkunut. Sukelluksen aikana oli menetelty Suomen Urheilusukeltajain Liitto ry:n antamien turvamääräysten ja luolasukelluksessa noudatetun käytännön vastaisesti. C:lta, joka oli melko kokenut sukeltaja, oli puuttunut luolasukellukseen osallistumiseen vaadittava kokemus. C oli siten osallistumalla sukellukseen omalta osaltaan tietoisesti rikkonut turvamääräyksiä ja muita vahingon välttämiseksi annettuja ohjeita. Sukellusvanhimman ei katsottu huolimattomuudellaan aiheuttaneen C:n kuolemaa.

Jatkoa…

Rikosoikeudellinen tuottamus rikkoo olosuhteiden edellyttämä huolellisuutta ja huolellisuusvelvoitetta, vaikka olisi pystynyt niitä noudattamaan

Onko perusteita katsoa vahingonaiheuttajan syyllistyneen liialliseen riskinottoon toisille aiheutuvista haitoista.

Kuinka ennakoitavissa vahinkoseuraukset olivat toimintaan ryhdyttäessä ja sitä harjoittaessa. (KKO 1997 II 64)

KKO 1997 II 64

Yhdistyksen järjestämän jääkiekko-ottelun aikana oli kentältä ns. pitkänsivun katsomoon lentänyt jääkiekko osunut yleisöön kuuluneen henkilön suulle aiheuttaen tälle vammoja. Koska vahinko oli syntynyt jääkiekko-ottelulle tyypillisellä tavalla ja sitä voitiin pitää myös ennalta arvattavissa olevana eikä ottelun järjestäjä ollut näyttänyt täyttäneensä velvollisuuttaan huolehtia siitä, että katsojat olisivat olleet turvatut tällaiselta vahingolta, yhdistys oli vastuussa syntyneestä vahingosta. Ään.

Erityiset vastuu- ja vaara-asetelmat

Vastuun harkinta tehdään oletuksella että korvausvelvollisella oli tilanneherruus

Täydellinen sekä negatiivinen että positiivinen kontrolli

Kärsijän, oletus olevan vailla tilannekontrollia

Todelliset vahinkotilanteet voivat poiketa näistä Vastuuasemassa oleva voi menettää vaikuttaa

tapahtumiin Itse mukana toiminnassa Vahingonkärsijä vaikuttanut tapahtumiin

a. Tilannekontrollin menetys

Vastuuasemassa oleva menettänyt yllättäen omaa tilannekontrolliaan

Vahinko toiminnalle tyypillinen, mutta aiheutunut tekijästä jota vastuuasemassa ollut henkilö ei voinut etukäteen huomioida

Kun vastuu liitetään osapuolten vaikutusmahdollisuuksiin, tullaan tulokseen että kaikkien vaikutusmahdollisuuksilla on rajansa.

Force majeure (ylivoimaiset esteet)

KKO 1989:98

Luottokorttiyhteisö oli luottokorttiohjelmansa käyttöehdoissa sitoutunut toimimaan niin, että luottokorttia voitiin käyttää maksuvälineenä. Ehtojen mukaan yhteisö ei vastannut niin sanottujen force majeure- tekijöiden sen toiminnalle aiheuttamista häiriöistä.

Yhteisön jäsenyritys oli kieltäytynyt hyväksymästä asiakkaan luottokorttia maksuvälineenä, koska yritys tietoliikenteessä selvittämättömästä syystä sattuneen tilapäisen häiriön vuoksi ei ollut saanut tarkistetuksi kortinhaltijan luottorajan enimmäismäärää. Häiriötä ei pidetty ylivoimaisena esteenä. Luottokorttiyhteisö velvoitettiin korvaamaan kortinhaltijalle kortin käytön epäämisestä aiheutunut vahinko.

Jatkoa…

Toiseksi, vastuuasemassa oleva saattaa tilannekohtaisen pakkotilan vuoksi menettää tilannekontrollin ja samalla mahdollisuuden toimia toisin.

On uhrattava vähemmän arvokas intressi toisen pelastamiseksi

”tavaroiden veteen heittäminen, jottei laiva uppoa”

b. työnjako

Perustellussa työnjaossa vastuuasemassa oleva saa tiettyyn rajaan saakka luottaa toisen toiminnan asianmukaisuuteen

1. Isännänvastuu: Vastuuasemassa oleva taho ei välttämättä vapaudu vastuusta käyttämällä toiminnassa apuna muita, varsinkaan määräysvallassaan olevia tahoja.

Vastuu pysyy isännällä sen vuoksi että isännällä on on/on ollut madollisuus vaikuttaa toiminnan puitteisiin ja toimintatapoihin

Jatkoa…

Olosuhteet ovat olleet sellaiset, että toiminnan alullepanijan luottamusta siihen, että muut tekevät oman osuutensa asianmukaisesti, suojataan varsin pitkälle.

Esim. Omakotitaloalueella tehtävä räjähdystyö

Viranomaisten ohjeiden ja vastuuvaikutusten merkitys? Toiminnallinen merkitys Missä määrin toiminnan harjoittajan on ollut perusteltua

luottaa viranomaisen antamiin ohjeisiin ja missä määrin hänen on oltava itse selvillä mitä tekee?

KKO 2009:24

Pääkonsulaatin toimistosihteerin, joka oli välittänyt yhtiölle virheellisen neuvon Suomeen myönnettyjen työlupien merkityksestä Espanjassa työskentelyn kannalta, ei katsottu käyttäneen julkista valtaa.

Virheellisen neuvon välittäessään toimistosihteeri oli menetellyt huolimattomasti. Koska erittäin painavia syitä ei ollut, yhtiön vaatimus niin sanotun puhtaan varallisuusvahingon korvaamisesta hylättiin.

c. myötävaikutus

Toiminta, jossa vaara-asemassa oleva itse kohottaa vahingonvaaraansa (luolasukellus)

Relevanttia ei ole mukaan meneminen (esim. asepalveluksen suorittaminen)

Esim. vahingonkärsijä aloitti tupakoinnin, päätti osallistua extreme- tapahtumaan jne.

Loukatun etukäteen antama suostumus ei koskaan vapauta vastuusta kuolemasta tai vakavasta henkilövahingosta

Oikean tiedon perusteella antanut suostumuksen

d. Vahingon minimoimisvelvoite

Toiminta sallittua ei seuraa että vapaata…

Turvatoimet

Virheelliset toimintatavat. Esim. silmälasivalmistajan tulee varautua että joku imee

sankoja… Matkustajaveneessä oltava paikkoja matkustajia enemmän

Standardisäännös: ”vastuu muodostuu milloin ”toimen tai tehtävän suorittamiselle sen laatu ja tarkoitus huomioon ottaen kohtuudella asetettavia vaatimuksia ei ole noudatettu”

Jatkoa…

Minimoimisvelvoite myös vahingonkärsijällä

Varautumistoimet ennen vahinkoa Minimoimisvelvoite myös vahingon syntymisen jälkeen

Ennakollisen toiminnan varatoimien asianmukaisuuden arviointi aina tilannekohtaisesti

Deliktikelpoisuus ja työntekijän vastuuasema

Mahdollisuus kontrolliin

Kyky kontrolliin? Kykyyn perustuu se, että henkilö saattaa joutua

korvausvelvolliseksi (deliktikelpoisuus)

Pieniltä lapsilta puuttuu Ps vastuu huoltajalla Huoltajan kasvattamistuottamus Valvontatuottamus huoltaja jättää pienen lapsen

valvomatta

KKO 1995:125

Vastaaja, joka oli 29-vuotias ja jonka älyllinen toimintataso synnynnäisestä kromosomihäiriöstä (downin oireyhtymä) johtuen vastasi 6 - 7-vuotiaan tasoa, oli pannut palavan savukkeen roskalaatikkoon. Roskat olivat syttyneet tuleen seurauksin, että myös vieressä ollut kioskirakennus oli palanut. Vastaajan, joka oli vajaata vuotta aikaisemmin sytyttänyt roskalaatikon tuleen ja muulloinkin uhkaillut roskalaatikkojen polttamisella, katsottiin aiheuttaneen tulipalon ja siitä seuranneet vahingot vakuutussopimuslain 25 §:n 1 momentissa (132/33) tarkoitetulla törkeällä huolimattomuudella. Ään.

Jatkoa…

Työntekijä vaikuttaa omaan deliktikelpoisuuteen

Työntekijällä ei ole asemansa perusteella juurikaan mahdollisuuksia vaikuttaa tekemänsä työn johtoon ja valvontaan Työntekijä vastaa itse tuottamusperiaatteen (ei

aiheuttamispa) mukaisesti vahingosta, jonka hän työssään virheellään tai laiminlyönnillään aiheuttaa

Jos jää lievä tuottamus ei vahingonkorvausvastuuta Kanavointisäännös: tt vastaa vain siitä määrästä, jota ei

voida saada vahingosta ta:lta (ei tahallisten osalta)

Sopimusoikeus

Laaditut sopimukset

Velvollisuus noudattaa laadittuja sopimuksia

Velvoite käyttäytyä sopimuksen sisällön mukaan

Sopimuksen sitovuuden normi ”pacta sunt servanda” Sopimukset on pidettävä!

Sopimusvapaus Kenen kanssa, sisältä jne

Sopimusten synty

Yleiset edellytykset

Oikeustoimikelpoisuus Hyvän tavan mukaisuus Oikeuden väärinkäytön kielto Pakottava lainsäädäntö

a. oikeustoimikelpoisuus

Henkilöt ja yhteenliittymät, jotka voivat olla oikeuksien ja velvollisuuksien kantajia

Luonnolliset ja juridiset henkilöt

Suurimmalla osalla oikeuskelpoisista tahoista on mahdollisuus omalla toiminnalla vaikuttaa siihen, millaisiksi muodostuvat kunkin oikeudet ja velvollisuudet

tätä vaikutusmahdollisuutta kutsutaan oikeustoimikelpoisuudeksi

jatkoa…

Perusta perusoikeusjärjestelmässä : ”jokaisella on säädetty oikeus elämään, henkilökohtaiseen vapauteen, koskemattomuuteen ja turvallisuuteen (perustuslain 7§) sekä taloudellinen itsemääräämisoikeus, kuten oikeus hankkia toimeentulonsa valitsemallaan työllä, ammatilla tai elinkeinolla (perustuslain 18§)

Holhoustoimilaki

b. Hyvän tavan vastaisuus

Suomen varallisuusoikeuteen ei sisälly säännöstä

Usein kuitenkin säännöksissä annetaan asemaa Patenttilain 1 luvun 4 §, patenttia ei myönnetä keksintöön

jonka hyväksikäyttö on siveellisyyden tai yleisen järjestyksen vastaista

MK 2: 11.1,4 §, kiinteistönkaupassa ei ole sellainen ehto sitova, joka rajoittaa ostajan henkilökohtaista vapautta tai joka on muutoin sopimaton taikka jonka noudattaminen on lainvastaista

Oikeuden väärinkäytön kielto (kiinteistön kauppa: shikaani, esineoikeus oikeuden kollusiivinen käyttö)

c. pakottava lainsäädäntö

Osapuolet eivät voi pätevästi sopia lain säännöksestä poikkeavasti Kuluttajien kanssa tehtävät kauppa- ja palvelusopimukset Työsopimukset Vuokrasopimukset

Tavoite heikomman osapuolen suojaaminen

Kollektiiviset oikeushyvät (esim. markkinoiden toiminnan varmistaminen)

Sopimuksen synnyn tilannekohtaiset edellytykset

Sitovan sopimuksen syntyminen edellyttää sopimuksentekotilanteessa ajankohtaistuvien erityisten edellytysten täyttymistä.

Sopimuksen syntyyn ei saa liittyä Tilannekohtaista häiriötä Sopimuksen on oltava muodoltaan

asiallinen

a. Tilannekohtaiset syntyhäiriösäännökset

Soveltuvat pääsääntöisesti vain sellaista sopimuspuolta vastaan, joka itse käytti epäasianmukaista menettelyä tai joka tiesi taikka jonka olisi pitänyt tietää sellaisesta ELI JOKA oli vilpillisessä mielessä

Vain sellainen osapuoli, joka perustelluista syistä oli tietämätön olosuhteista

Vilpittömän mielen suoja

Jatkoa…

Osapuolet pyrkivät itselleen mahdollisimman edulliseen tulokseen. Houkuttelu, suostuttelu, taivuttelu

Säädetty rajat: Painostus Uhkaus

Suoja törkeältä pakolta

Sopimuksenteon pohjan informaation virheellisyys

Normaali ”kehuminen”, valttikorttien piilottaminen ym ok

Vilpillinen menettely

Yksilöity väärä tieto

Olennaisuusvaatimus

Oikeustoimilaki 30 § (petollista viettelyä koskeva)

Petollinen viettely, ns. Siviilipetos toisen osapuolen erehdyttäminen, arvio yksittäistapauksittain, huomioitava vastaanottava taho

Toisen osapuolen asema

taloudellisen ahdingon hyväksikäyttö

KKO 1985 II 58

Osakkeiden kauppa tuomittiin OikTL 33 §:n nojalla pätemättömäksi, kun kaupan aikana myyjä ei ollut tietänyt osakkeiden arvoon olennaisesti vaikuttavasta seikasta, mutta ostaja oli tietänyt siitä ja hänen täytyi olettaa tietäneen sen merkityksestä myyntipäätökselle.

KKO 1971 II 2

Rajoitetusti suojaa motiivierehdykselle:

Kun myyjät lomanviettopaikaksi tarkoitetun, järven rannalla sijaitsevan määräalan kaupan yhteydessä olivat jättäneet ilmoittamatta ostajille, että järven veden korkeus, joka kauppaa tehtäessä oli harvinaisen korkea, eri vuosina oli suuresti vaihdellut sekä että matalan veden aikana muodostui määräalan ja järven väliin laaja vesijättöalue, ja ostajat siten olivat myyjien tieten erehtyneet kaupan päättämiseen olennaisesti vaikuttaneesta seikasta, kauppa julistettiin OikTL 33 §:n nojalla pätemättömäksi. Myyjät velvoitettiin suorittamaan ostajille takaisin paitsi kauppakirjaan kauppahinnaksi merkitty määrä, myös kaupan johdosta suoritettu ns. musta kauppahinta.

1973-II-38

Määräalan kaupassa oli ostajalle A pidätetty oikeus ottaa kantatilalta polttopuuta. Kun kantatilan omistaja B oli myynyt tilansa C:lle pidättämättä kaupassa puunotto-oikeutta, eikä tätä oikeutta ollut kiinnitetty, katsottiin, ettei A:n ja B:n tuota oikeutta koskeva sopimus sitonut C:tä, mutta B, joka oli laiminlyönyt pidättää puunotto-oikeuden, velvoitettiin suorittamaan A:lle vahingonkorvausta, C:n, joka samoin oli myynyt tilan edelleen pidättämättä kaupassa tuota oikeutta, ei sen sijaan katsottu olevan vastuussa A:lle aiheutuneesta vahingosta, koskei hän ollut sitoutunut pysyttämään mainittua oikeutta voimassa.

Sopimuksen muoto

Yleinen normi vapaamuotoisuudesta

Suulliset sopimukset sitovat (ps)

Lakeihin sis. Myös muotomääräyksiä sitovasta sopimuksesta (MK)

Suullisessa ongelmat: Epäilys, poikkeuksellisen nopea sopiminen, puutteellinen

markkinointi informaatio, sovittelut, syntyhäiriön säännöksen nojalla

Sopimusten pätemättömyys

Vahva tehottomuus mitättömyys

Mitättömyyden vastakohta on heikoin pätemättömyys

Tilanne, jossa häiriö aiheuttaa vain osittaisen tehottomuuden, joka vaikuttaa vain suhteessa tiettyyn henkilötahoon ja joka edellyttää tietyntyypistä vetoamista sekä joka voi korjaantua osapuolten yhdessä tekemien tai vain

toisenkin osapuolen toimenpiteiden johdosta.

Sopimuksen sisältö

Vastavuoroisuus ja kohtuus

Ei satunnaisuutta vaan mielummin vastavuoroisuutta

Kohtuupohjaiset sovittelusäännökset Oikeustoimilaki 36 §

Oikeustoimen ehtoa voidaan sovitella tai se voidaan jättää huomioon ottamatta, jos ehto on kohtuuton tai jos sen soveltaminen johtaisi kohtuuttomuuteen.

Kohtuuttomuutta harkittaessa tulee ottaa huomioon oikeustoimen koko ja sisältö, osapuolten asema sekä oikeustointa tehtäessä tai sen jälkeen vallinneet olosuhteet.

Kohtuuttomuus voi perustua myös muihin seikkoihin.

Tahdonvaltainen lainsäädäntö

Voi olla tärkeitä oikeuspoliittisia linjavalintoja

Voi poiketa vain asiallisesta syystä ja hyvin perustein

Yksipuolista hyödyntämistä toisen kustannuksella ei pidetä asianmukaisena perusteena, vaan poikkeamissyyn tulee liittyä kulloinenkin tilanteen edellyttämiin käytännön näkökohtiin tai tasapuolisiin liiketoiminnallisiin valintoihin

Ei pidä liittää heikomman suojeluun/kuluttajasuhteisiin

c. vakioehdot

Useiden sopimuskumppanien kanssa samansisältöisinä käytettäviä yleisiä sopimusehtoja

”pienet tekstit” ja niiden ongelma

Onko tullut osa sopimusehtoja arvioidaan kokonaisharkinnalla

Yllättävien ja ankarien ehtojen sitovuutta harkittaessa keskeisen merkityksen saa se, onko ehtojen käytölle ollut jokin harjoitetussa liiketoiminnasta johtuva perusteltu syy.

Jatkuu…

Perustellut syyt

Ei pidetä sitä, että sopimuspuolen ainoa tarkoitus on

olennaisesti parantaa omaa juridista asemaa heikentämällä vakioehdoilla vastapuolen oikeusasemaa

Perusteluja syitä: käytännön tekniset hankaluudet,

d. Sopimusten sisällön määrittäminen ja tulkinta

Läpäisee ”ulkoisen sensuurin”, ”sisäisen sensuurin”

Osapuolten yhteisistä ja molempien tiedossa olleista sopimuksenteon motiiveista muodostuu sopimuksen tarkoitus.

Sopimusehtojen sisällön määrittämisessä lähtökohtana on se kokonaisuus (kokonaisjärjestely), joka osapuolten välillä vallitsee.

Näin löydetään se tapa, jolla kukin ehto kuvastaa ja edistää sopimuksen yhteisen tarkoituksen toteutumista

Jatkoa…

Jos molemmat osapuolet ovat tarkoittaneet toista ehdon selvästäkin sanamuodosta voidaan poiketa, jos molemmat osapuolet ovat tarkoittaneet sillä muuta.

Jos sisältö tulkinnanvarainen: voidaan käyttää sopimuksen tulkintasääntöjä:

Epäselvyyssääntöä Riskin lopultakin tulkinnanvaraiseksi jääneen ehdon

vaikutuksesta kantaa se osapuoli, joka helpoimmin olisi voinut välttää epäselvyyden muodostumisen (laatija)

Minimisääntöä Sopimuksen osapuolelle asettamia vaatimuksia ei ole

syytä tulkita laajentavasti

Erityisiä sopimustyyppejä

Velvoiteoikeus rakentuu tyyppivapauden ajatukselle

Juridiset järjestelyt voivat muodostua ilman, että jokaisesta uudesta sopimustyypistä pitäisi ensin säätää laissa

Huom, hyvän tavan vastaiset, oikeuden väärinkäytön kielto soveltuu kuitenkin näihinkin

Perusoikeutta edistävää, ei olennaisesti niitä haittaavaa tai vastoin niiden toteutusta

Kauppa

Kaupan oikeudellinen sääntely Kauppalaki Kuluttajansuojalaki Maakaari

Joiden pohjalta tarkasteltavana: Yleinen irtaimen kauppa Maakaaressa säännelty kiinteistönkauppa kuluttajakauppa

Jatkoa…

Kauppalaki Pyrkimys luoda myyjän että ostajan perusteltuihin

oikeussuojan tarpeisiin tasapuolisesti suhtautuva sääntely Caveat emptor – ajatus

Korostaa ostajalle kaupassa asetettavaa riskiä Ostajan tulee huolellisin tarkistustoimin varmistautua

siitä, että kauppa vastaa hänen odotuksiaan Kauppalaissa on erkaannuttu Caveat emptor- normista

Ilmentää tapa, jolla osapuolten asema on säännelty erilaisissa häiriötilanteissa, kuten kaupan kohteen virhesääntelyssä.

Jatkoa…

Virhesääntelyn lähtökohtana: Tavaran tulee soveltua siihen tarkoitukseen, johon

sellaisia tavaroita yleensä käytetään sekä Myös ostajan erityiseen tarkoitukseen, jos myyjä oli siitä

kaupantekohetkellä selvillä Tavaran on ominaisuuksiltaan vastattava myyjän

markkinoinnissa tai myyjän kontrollipiirissä olevassa markkinoinnissa annettuja tietoja sekä

Olla asianmukaisesti pakattu

Jatkoa…

”myyty sellaisena kuin on”… Katsotaan olevan virhe kolmessa tapauksessa

Jos ei ominaisuuksiltaan vastaa annettuja markkinatietoja

Myyjän tulee huolehtia ostajalle tärkeistä tavoitteista antamalla tietoja tavaran sellaisesta ominaisuuksista tai käyttöä koskevista olennaisista seikoista, joista myyjän pitää käsittää ostajan odottavan saavansa tietoa

On virheellinen, jos se on olennaisesti huonommassa kunnossa kuin ostajalla sen hinta ja muut olosuhteet huomioon ottaen on ollut perusteltua aihetta edellyttää Voidaan päätellä kauppahinnasta

Jatkoa…

Osapuolten sidonnaisuus kauppasopimukseen noudattelee yleistä vastavuoroisuusideaa.

Kauppalain 23§:n mukaan myyjä ei tilauskaupassa tietyissä olosuhteissa ole velvollinen täyttämään sopimusta Myyjän puolella oleva este tai epäsuhde

Jota myyjä ei voi voittaa tai tilanne, jossa sopimuksen täyttäminen edellyttäisi uhrauksia, jotka ovat kohtuuttomia ostajalle sopimuksen täyttämisestä koituvaan hyötyyn nähden

Ei poista vahingonkorvausvelvollisuutta

Jatkoa…

Kauppalain vahingonkorvausjärjestelmä rakentuu kahdelle idealle

1. Vahinkojen erottelulle välillisiin (epäsuoriin)

1. Vaikeasti ennakoitavissa olevat vahinkotyypit (tuotantohäiriö, saamatta jäänyt voitto jne)

2. Vapautuminen jos ei tuottamusta

2. Välittömiin (suoranaisiin) vahinkoihin sekä Esim. virheen korjaamisesta aiheutuneet

kustannukset

3. Kontrolliajatukselle sisältyvä, vahingonaiheuttajan kontrollimahdollisuuden piiriin kuuluva vahinko korvattavaksi

Jatkoa…

Yleinen vastuuperuste sekä välillisille että välittömille vahingoille on se, että vahinkotilanteessa vahingon aiheuttanut seikka on kuulunut aiheuttajan kontrollimahdollisuuksien piiriin.

Informointivelvollisuus Annettava mahdollisuus vastapuolelle valita

vaihtoehtoisista seuraamuksista sekä velvollisuus pyrkiä yhteistä tavoitetta mahdollisimman vähän loukkaavaan ratkaisulinjaan.

Esim reklamaatioiden merkitys

Kiinteistökauppa

Sovelletaan MK

Muotovaatimus Yleisen kauppaoikeuden sovitaan oikeuden

luovuttamisesta toiselle vastiketta vastaan että kiinteistöoikeuden piirteitä tietyt yksilöidyt tiedot

käytävä ilmi, vahvistus

Mustan kauppahinnan tilanteet

Määräajat reagoida kiinteistön kaupassa (2v ja 5v)

Pätemättömät ehdot tehottomia

Sitoumukset rahavelasta

Velkakirjaan perustuvat velkasitoumukset (Suullisesti tehdyt myös päteviä) Erityinen kirjallinen, velallisen allekirjoittama asiakirja

Soveltuu velkakirjalain säännökset Tavallinen velkakirja velallinen sitoutuu maksamaan velkakirjaan

merkityn rahamäärän velkakirjassa nimetylle henkilölle luovutus eli siirto ei tavallisesti ps. Tuota uudelle velkojalle velalliseen nähden parempaa oikeutta kuin luovuttajalla oli

Juokseva velkakirja haltijalle sekä nimetylle henkilölle tai hänen määräämälleen asetetut velkakirjat. Juoksevan velkakirjan luovutus tuottaa saajalleen velalliseen nähden velkojan oikeuden silloinkin kun luovuttaja ei ollutkaan oikeutettu määräämään velkakirjasta. (ei vilpillisen mielen tilanteissa).

Jatkoa…

Velkakirjalaissa juoksevan velkakirjan haltuunsa saaneelle uudelle velkojalle annetaan rajoitetusti väitesuojaa.

Väitesuoja toteutuu siten, että tietyt velallisen väitteet, vaikka paikkansa pitäviä, ei saa merkitystä uuden omistajan suhteen Väite että velkakirjaa rasittaa jokin muu oikeustoimilain mukainen

syntyhäiriö kuin väite törkeästä pakosta Väite sovitun vastikkeen saamatta jäämisestä tai muista velkakirjan

antamisen aiheuttanutta oikeussuhdetta koskevista seikoista ja Väite velkasuhteen ennen luovutusta tapahtuneesta lakkaamisesta

tai muuttamisesta maksun, sopimuksen, kuittauksen, irtisanomisen, tuomion tai muun sellaisen syyn johdosta

Vahvat väitteet

Velallinen voi tehokkaasti esittää vilpittömässäkin mielessä ollutta juoksevan velkakirjan uutta haltijaa tai luovutuksensaajaa kohtaan ovat: Väite, että velkakirja on väärennetty tai sen on velallisen puolesta

antanut joku, jolta on siihen puuttunut laillinen oikeutus Väite siitä, että velkakirja on mitätön sen vuoksi, että sen syntyä

rasittaa törkeän pakon käyttö Väite, että velkakirjan on antanut holhottava tai sieluntoiminnaltaan

häiriintynyt henkilö Väite, että velkakirja kuoletettu tai maksuvelvollisuus täytetty

tallettamalla velkamäärä asianomaisten viranomaisten huostaan ja Väite, että velkoja on vanhentumisen tai velkojien julkisessa

selvittämismenettelyssä edellytetyn ilmoituksen laiminlyönnin vuoksi menettänyt puhevaltansa

Jatkoa…

Erottelulla heikkoihin ja vahvoihin väitteisiin on siten merkitystä vain juoksevien velkakirjojen suhteen

Velallinen voi esittää sekä heikkoja että vahvoja väitteitä tavallisen velkakirjan saanutta uutta velkojaa kohtaan rajoituksetta

Tämä johtuu siitä, että tavallisen velkakirjan luovutus ei tuota luovutuksensaajalle parempaa oikeutta kuin luovuttajalla oli.

b. Velkojan luottotappioriskin vähentäminen

Myyjä tai ostaja voi viivyttää tai lykätä omaa suoritustaan ja pyrkiä varmistamaan vastapuolen suorituksen

Takaus Päävelkasuhde ehtoineen vallitsee velkojan ja päävelallisen

välillä Takaaja on antanut velkojalle tuohon päävelkaan liittyvän

takaussitoumuksen, jonka sisältö määrittää takaajan oikeudet ja velvollisuudet suhteessa velkojaan

Päävelallinen ja takaaja puolestaan ovat sopineet ennen päävelan syntymistä siitä, millaiseen kokonaisjärjestelyyn takaaja tulee mukaan

Takauksen päätyypit

Omavelkaiset Takaaja vastaa päävelasta niin kuin henkilökohtaisesti

vastuussa oleva velallinenkin Velkoja saa omavelkaisen takauksen perusteella vaatia

takaajalta suoritusta, kun päävelka on erääntynyt. Mahdollisuus valita Hyvä pankkitapa

Toissijaiset Jonka mukaan takaaja vastaa päävelasta vain, jollei suoritusta

saada velalliselta Ensin todettava päävelallisen maksukyvyttömyys tai

varattomuus

Jatkoa…

Takautumisoikeus (regressio)

Luotonantajan tiedonantovelvollisuus Selvitettävä takaajalle, mistä veloista ottamassa vastuuta,

onko muita takaajia/vakuuksia, maksukyky Informoitava maksuviivästyksistä Oikeus saada tietoja pyydettäessä makuista

Takaajat jaotellaan Yksityisiin muihin

Epäasianmukaiseen hyötymiseen puuttuminen

Täyden korvauksen pa, hyötymisen oikaisukeinot; Vahingonkärsijä ei saa rikastua saamallaan korvauksella Perusteettoman edun palautus

Velvollisuus palauttaa perusteeton etu koskee edunsaajaa siitäkin huolimatta, että hän ei olisi omalla toiminnallaan millään tavoin vaikuttanut tapahtumiin

Etu, edun perusteettomuus, tapahtunut hyötyminen juuri toisen kustannuksella

Esim. virhemaksu Yleinen puuttumispa

Puuttumattomuuspa, esim. pelivelka