verkosto, yleinen määritelmäpeople.uta.fi/~atmaso/verkkokirjasto/nina.pdf · sosiaalinen...

Verkostot ja yhteisötinnovaatioympäristöissä

Nina Mustikkamäki

Alueellisen kehittämisen tutkimusyksikkö, Sente

Nina MustikkamäkiUniversity of Tampere

Research Unit for Urban and Regional Development Studies

1. Verkostot –yleistä2. Verkostot innovaatioympäristöissä

3. Yhteisöajattelun esiin nousuinnovaatiotutkimuksessa



VERKOSTOT

AlihankintaverkostotAlihankintaverkostot

EliittiverkostotEliittiverkostot

PolitiikkaverkostotPolitiikkaverkostot

Organisaatioverkostot

Innovaatioverkostot

Sosiaaliset verkostotKaupunkiverkostotKaupunkiverkostot

Kehittäjäverkostot

(Kuva: Kirsi Sutinen)

Toiminnalliset verkostotToiminnalliset verkostot

Fyysiset verkostotFyysiset verkostot

Yritysverkostot

T&K verkostotT&K verkostot

Strategiset verkostotStrategiset verkostot

EtsintäverkostotEtsintäverkostot

TukiverkostotTukiverkostot InvestointiverkostotInvestointiverkostot

TorjuntaverkostotTorjuntaverkostot

Esim

erkk

ejä

verk

osto

ista

Oppimisverkostot

Innovaatioyhteisöt



Verkostokäsitteitä ja määritelmiä I

• Yleinen verkostokäsite: Yleisimmillään verkosto voidaan nähdä metaforana.

Verkostometafora ilmaisee sen, että ihmiset ovat toisiinsakytkeytyviä, verkottuvia ja tässä mielessä “sosiaalisia”olioita(Miettinen ym. 2006).

• Määritelmä: Verkosto on yksikköjen joukko, jota niiden väliset siteet

yhdistävät. Yksikköjä voivat olla esim. Ihmiset, organisaatiottai valtiot (Nohria 1992, Castells 2000, Miettinen ym. 2006).



Verkostokäsitteitä ja määritelmiä II

• (Uusi) taloudellinen verkostokäsite: Kytkee verkostot taloudelliseen toimintaan (erityisesti

innovaatiotoimintaan) Pyrkii ymmärtämään innovaatioiden lähteitä ja

innovaatioprosesseja Verkostojen nähdään syntyvän talouden sisältä, sen omista

vaatimuksista ja edellytyksistä käsin.

• Määritelmä: Verkosto voidaan nähdä organisointi ja

koordinointimuodoksi “puhtaiden markkinoiden”jahierarkioiden välissä.

(Miettinen ym. 2006)



Verkostokäsitteitä ja määritelmiä III

• Sosiaalinen verkostokäsite: Kytkee verkostot sosiaaliseen kanssakäymiseen Taloudellinen toiminta on “uppoutunut”sosiaalisiin suhteisiin

Sosiaaliset suhteet ovat taloudellisessa toiminnassa olennainen javälttämätön osa.

Uppoutuneisuus viittaa prosessiin, jossa sosiaaliset suhteet muovaavattaloudellista toimintaa (Uzzi 1996).

Sosiaalista “uppoutumista”pitää yllä luottamus ja vastavuoroisuus Sosiaalinen verkostokäsite nostaa esiin myös verkostojen

negatiiviset puolet. Sosiaaliset verkostot ovat eräs tehokkaimmistatavoista ajaa verkoston omia itsekkäitä etuja verkoston ulkopuolisiaosapuolia vastaan.



Verkostokäsitteitä ja määritelmiä IV

• Sosiaalisen verkoston määritelmä: Verkosto voidaan määritellä joukoksi toimijoita ja niiden

välisiä suhteita. Yhteistyön perustana on lojaalisuus,solidaarisuus ja luottamus. (Liebeskind ym. 1996, ks. myösLinnamaa & Sotarauta 2000).



Verkostot ja sosiaalinen pääoma I

• Käsite nousi esiin 19801990 luvuilla, jolloin yksilöidenkäytössä olevaa suhdeverkostoa alettiin nimittääsosiaaliseksi pääomaksi. (Vrt. Inhimillinen pääoma,osaamispääoma, kulttuurinen pääoma jne.)

• Sosiaalisella pääomalla viitataan yleensä sosiaalisenrakenteen ulottuvuuksiin, kuten sosiaalisiinverkostoihin, normeihin ja luottamukseen, jotkaedistävät verkoston jäsenten välistä sosiaalistavuorovaikutusta ja sen myötä tehostavat yksilöidentavoitteiden toteutumista ja talouden toimintaa.(Ruuskanen, 2001)



Verkostot ja sosiaalinen pääoma II

• Sosiaaliseen pääomaan liittyy useita määritelmiä: Kaksi lähestymistapaa:

Sosiaalinen pääoma yksilöllisenä hyödykkeenä –henkilökohtaisten etujensaavuttaminen (esim. uralla eteneminen)

Esim. Burt (1992) Sosiaalinen pääoma yleisenä hyötynä –määrittelee luottamus,

vastavuoroisuus ja vahvat sosiaaliset normit, jotka mahdollistavat yhteistyönja luovat tehokkaan normiston sosiaaliselle käyttäytymiselle

Esim. Bourdieu (1986), Coleman (1988), Putnam (1993), Inkpen & Tsang(2005)

• Sosiaalisen pääoman rapautuminen vs. sosiaalisten suhteidenyksilöllistyminen

Putnam (2000) Bowling Alone vs. Cohen & Fields (1999) SocialCapital and Capital Gains in Silicon Valley



Lähestymistapoja verkostoihin

• Rakenteellinen lähestymistapa: verkoston muoto(rakenne) ratkaisee, suhteiden sisältö toisarvoista

• Konnektionistinen lähestymistapa: huomioresursseissa, joita verkostossa kulkee (materialistinen,eimaterialistinen)

• Suhteisiin perustuva lähestymistapa: suhteiden sisältöja tyyppi merkityksellistä (ystävyys, luottamus,kunnioitus, sukulaisuus jne.)

(Johansson ym. 1995)



Rakenteellinen

(Caspar 2007)

Tunnuslukuja mm:

•Tiheys

•Keskeisyys

•Keskittyneisyys

•Välillisyys



Konnektionistinen

Krackhardt & Hanson (1993) Informal networks: the company behind the chart



Suhteisiin perustuva

Krackhardt & Hanson (1993) Informal networks: the company behind the chart



Verkostot innovaatioympäristöissä



Verkostot innovaatioympäristössä

• Tiedon roolin merkitys on vahvistunut kaikessataloudellisessa toiminnassa.

• Tiedon luomisen sosiaalinen luonne on noussut erityisestiesiin: Uuden tiedon luomisessa ei ole niinkään kyseyksittäisten ihmisten oivalluksista, vaan kyse on erilaistenverkostojen kyvystä tuottaa ja siirtää tietoa sekä oppia uutta(vrt. taloudellinen ja sosiaalinen verkostokäsite).

• Tutkimuksissa on korostettu sekä organisaatioiden välistenyhteistyösuhteiden että yksittäisten työntekijöiden välisenvuorovaikutuksen merkitystä yritysten innovaatiotoiminnalleja laajemmin alueella tapahtuvalle tiedon leviämiselle.



Tieto ja tiedon luonne I

• Tietoa voidaan tarkastella useista näkökulmista: Staattinen tai objektinäkökulma

Tieto koostuu asioista, joita voidaan tunnistaa, järjestellä, kerätä jasiirtää

Prosessinäkökulma Tiedon dynaamiset ominaisuudet eli tiedon jakaminen, luominen,

soveltaminen, oppiminen ja viestiminen korostuvat

• Tieto voidaan jakaa… dataan, informaatioon ja tietämykseen



Tieto ja tiedon luonne II

• Eksplisiittinen (codified) ja hiljainen (tacit) tieto (Polanyi1958/1966)

Eksplisiittinen (koodattu, muodollinen) tieto on tietoa, jotavoidaan ilmaista kompaktissa ja standardisoidussamuodossa, ts. tieto on muutettu sellaiseen muotoon, jotavoidaan siirtää helposti informaatioinfrastruktuurin kautta.

Hiljainen (koodaamaton, epämuodollinen) tieto viittaa tietoo,jota ei voida helposti siirtää, koska sitä ei ole esitettykoodatussa muodossa. Ainoa tapa siirtää hiljaista tietoa onsosiaalisen vuorovaikutuksen muotojen kautta.




Heikot ja vahvat sidokset tiedonhankinnassa, tiedonvaihtostrategioista,tiedon merkityksestä yksilölle jne.

mm. Granovetter (1973), Allen(1997), Von Hippel (1987), Dahl &Pedersen (2001), Bouty (2000)

Yksilö

Yhteistyön, verkostojen ja sosiaalisenpääoman merkitys yritykseninnovaatiotoiminnalle, uuden tiedonluominen ja leviäminen, heikot ja vahvatsidokset tiedon hankinnassa, yliopistojenja yritysten välinen tiedonvaihto jne.

mm. Schrader (1995), Benner(2003), Ruuskanen (2005), Tsai(2001), Nonaka & Takeuchi (1995),Hansen (1999), Cohen & Levinthal(1990)

Organisaatio

Tiedon leviäminen, LKS, keskittyminen,local buzz / global pipelines,työntekijöiden liikkuvuus ja tiedonleviäminen jne.

mm. Marshall (1890),Breschi &Lissoni (2001), Saxenian (1994,1996), Power & Lundmark (2004),Tomlinson & Miles (1999), Bathelt,Malmberg, Maskell (2002), Henry &Pinch (2000)

Klusteri

FokusTutkimuksia uuden tiedon

tuottamisesta ja tiedonleviämisestä

Tasot




• Tiedon tuottamisen keskiö: Virallisista organisaatioiden välisistä verkostoista ihmisten

välisiin epävirallisiin (sosiaalisiin) verkostoihin.

(kuva: Linnamaa & Sotarauta 2000)



Sosiaaliset verkostot

• Sosiaaliset verkostot ovat kasvattaneet merkitystääntyöelämässä

• Taustalla on mm. seuraavia tekijöitä: Työelämän rakenteet ovat muuttuneet verkostomaisiksi

Yhteistyö ja projektimainen työskentely on lisääntynyt Työelämä on ”pirstaloitunut”

työmarkkinoille syntynyt ”rajattoman uran”malli; työsuhteet ovatlyhentyneet, pätkätyö on lisääntynyt jne.

Asiantuntijatyön merkitys on kasvanut asiantuntijoiden työidentiteetti vahvistaa verkostoitumista;

asiantuntijoiden rooli organisaatioissa on muuttunut Tiedon merkityksen kasvu ja tiedon määrän kasvu

know who ja know who knows what –tyyppisten tiedon lajien merkityson kasvanut.



Työelämän muutos

Toinen aalto (18601970) Kolmas aalto (19702000) Neljäs aalto (2000)

Kaiken tekeminen itse Verkostoituminen, keskittyminenydintoimintoihin, ulkoistaminen

Toiminnan rakentuminen jatkuvastiuudelleen organisoituvienprojektien ympärille

Liik

etoi

min

tam

alli

Tuottavuuden lisääminen kokoakasvattamalla

Tuottavuuden lisääminenmuodostamalla kaikkia hyödyttäviäverkostoja toimittajien, asiakkaidenja partnereiden kanssa

Tuottavuuden lisääminenkilpailemalla ja tekemälläyhteistyötä samanaikaisesti

Pysyvä työsuhde yhdellätyönantajalla

Useita työsuhteita eri työnantajilla Epätyypilliset työsuhteet.Työskentely itsensä työllistävänäasiantuntijana

Eteneminen vertikaalista Eteneminen horisontaalista Eteneminen asiantuntemuksenlisäämistä

Ura

prof

iili

Työnantaja määritteleeurakehityksen

Työntekijä määrittelee yhdessätyönantajan kanssa urakehityksen

Työntekijä määrittelee omanurakehityksensä

(Miles & Snow 1996)



Vahvat ja heikot sidokset I

•Granovetter (1973). Väitöskirja “Getting a job. A study of contactsand careers”.

Tutkimus osoitti, että työpaikan hankinnassa olennaisinta tietoasaadaan satunnaisilta ja kaukaisilta tuttavilta Heikot sidokset

kanssakäyminen on suhteellisen vähäistäja etäistäyhteistyö on epäsäännöllistä, neutraaliasekä mahdollisesti lyhytkestoistavaativat vähän aikaa

kanssakäyminen tiivistä ja läheistä,suhteeseen investoidaan aikaa tai muitaresursseja, kanssakäyminen onvastavuoroistayhteistyö on usein toistuvaa, säännöllistäja tunneperustaista

Heikot sidoksetVahvat sidokset

(Granovetter 1973, Ruef 2002)



Vahvat ja heikot sidokset II• Heikkojen ja vahvojen sidosten rooli uuden tiedon hankkimisessa

Hansen (1999): Tiedon hankintakanavat riippuvat tarvittavan tiedonominaisuuksista:

helposti välitettävää informaatiota löydetään pääosin heikkojen suhteiden kautta monimutkaista tietoa siirretään vahvojen suhteiden kautta. Projektiryhmän heterogeenisyys parantaa ulkoisen tiedon hankintaa, mutta heikentää

sisäistä kommunikaatiota.

• Heikkojen sidosten merkitys nousee esiin siinä, että näidensidosten avulla tiimi tai yksilö tulevat tietoiseksi niistätietoresursseista, jotka saattaisivat olla potentiaalisen arvokkaitakäsillä olevan ongelman ratkaisemiseksi. Itse ongelmanratkaiseminen taas vaatii tiivistä kanssakäymistä ongelmanratkaisemiseen osallistuvien ihmisten kesken. (Hakkarainen ym.2004).



Rakenteellinen aukko I

• Burt (1992, 2004) loi heikkojen ja vahvojen sidosten pohjaltarakenteellisen aukon käsitteen

• Tarpeelliset ja tarpeettomat yhteydet: Mikäli kahden toimijanvälillä olisi hyödyllistä olla yhteys, mutta sitä ei ole, onmuodostunut rakenteellinen aukko.



Rakenteellinen aukko II

• Coleman vs. Burt Coleman: Koheesio (tiiviit yhteydet ryhmän sisällä) luo

sosiaalista pääomaa, koska luottamus ja keskinäiset normitovat vahvoja ja kommunikaatio toimijoiden välillä ontehokasta.

Burt: Välittävä asema (toisistaan erillään olevien toimijoidenvälillä) luo sosiaalista pääomaa yksilön saaman informaatioja kontrollietujen kautta.



Yhteisöajattelun esiin nousuinnovaatiotutkimuksessa



Innovaatioyhteisöt

• Yhteisöajattelun esiin nousussa lähtökohtana tiedonprosessuaalinen luonne.

• Tietoa ei tulkita absoluuttisena totuutena, vaannähdään, että päivittäiset käytännöt ja rutiinit ovatkeskeisin oppimisen ja uuden tiedon tuottamisen lähde.Tämän näkökulman mukaan tietoa tuotetaan erilaisissakäytännöissä, jotka tapahtuvat sosiaalisessavuorovaikutuksessa (Amin & Cohendet 2000).

• Oppiminen, uuden tuottaminen vs. tiedon siirtäminen



Tieto ja innovaatioyhteisötTietämysperustat

Luottamus hiljaiseen tietoon,käytännön taitoon ja

etsintätaitoihin (search)

Hallitseva tiedon muoto hiljainen;tekemiseen, käytäntöihin jakädentaitoihin liittyvä tieto

Hallitseva tiedon muoto kodifioitu;dokumentit, patentit ja julkaisut

Oppiminen ammatillisissayhteisöissä, oppiminen katu ja

nuorisokulttuureista taikorkeakulttuureista

Vuorovaikutteinen oppiminenasiakkaiden ja toimittajien kanssa

Tutkimuslaitosten ja yritysten T&K–osastojen välinen yhteistyö

Keskeistä tiedon uudelleen käyttötai perinteisten konventioiden

kyseenalaistaminen jahaastaminen

Keskeistä sovellettuongelmasidonnainen tieto

perustuen usein induktiivisiinprosesseihin

Keskeistä deduktiivisiinprosesseihin ja formaaleihin

malleihin perustuva tieteellinentieto

Uusilla tavoilla uudelleenyhdistelyyn (recombination)

perustuva innovaatio

Olemassa olevan tiedonsoveltaminen tai yhdistelyyn

perustuva innovaatio

Uuden tiedon luomiseen perustuvainnovaatio

SymbolinenSynteettinenAnalyyttinen

(Asheim 2006, ks. myös Sotarauta, kalvosetti III)



Innovaatioyhteisöt

• Yhteisön käsite tuo verkostoja paremmin esille tiedontuottamiseen ja oppimiseen liittyvien prosessienpragmaattisen ja interaktiivisen luonteen.

• Yhteisö voidaan yleisellä tasolla määritellä ryhmäksi ihmisiä,joita yhdistää tunnepitoiset suhteet. Yhteisö vaatiiolemassaolonsa perustaksi joukon yhteisiä arvoja, normeja,merkityksiä sekä jaetun historian ja identiteetin –eli jaetunkulttuurin (Lindkvist 2005).

• Viime vuosina on korostettu, että yhteisöt ovat tehokkaintapa tuottaa uutta tietoa.



Yhteisöjä

• Käytäntöyhteisöt Yhteisöjä, joissa yksilöitä sitoo yhteinen kiinnostus tai yhteinen ammatillinen tausta.

“Vahvat”sosiaaliset sidokset. Vapaa itseorganisoituminen. Yhteisön jäsenethomogeenisia. (Lave & Wenger 1991, Wenger 2000)

• Episteemiset yhteisöt Yhteisöjä, joissa yksilöitä sitoo yhteinen sitoutuminen saavuttaa tietty tiedollinen

taso ja halu tuottaa uutta tietoa tiedon luomisen takia. Yksilöt ovat yhteydessätoisiinsa enemmän rooleina kuin yksilöinä. Voidaan kuvata tiedeyhteisöiksi, joillasamantyyppinen ammatillinen ja/tai koulutuksellinen tausta –sama tieteellinentietämyspohja. (Knorr Cetina 1981)



Tietämysperustat ja yhteisöt

Episteemiset yhteisötKäytäntöyhteisöt

Analyyttinen tietämysperustaUuden tiedon luominen, formaaleihinmalleihin perustuva tieteellinen tieto,

dokumentit, patentit ja julkaisut

Synteettinen tietämysperustaTiedon soveltaminen ja yhdistely,

ongelmasidonnainen lähestymistapa,vuorovaikutteinen tekemiseen ja käytäntöihin

liittyvä oppiminen

(Moodysson ym. 2006, Coenen ym. 2004, Asheim & Gertler 2005)

Usein paikallisia, tietyntoimialan sisällä

Usein globaaleja jaheterogeenisia



Innovaatioyhteisöt käytännössä Esimerkki BioneXt Tampere –ohjelman toimijoista



Esimerkki –innovaatioyhteisöt I

• BioneXt Tampere on investointi ja kehitysohjelma, joka edistääbioteknologian koulutuksen, huippututkimuksen, tuotekehityksen,kliinisen soveltamisen ja kansainvälisen kaupallistamisenmahdollisuuksien ja osaamisen kehittymistä (www.bionext.org)

• Ohjelman toteuttamiseen osallistuvat:

Alueen elinkeinoelämä (mm. Santen Ltd, Inion Ltd, FIT Biotech Plc) Pirkanmaan Sairaanhoitopiiri Sitra Tampereen yliopisto Tampereen Teknillinen yliopisto Tampereen kaupunki TEkeskus VTT



BioneXt painopistealueet ja kärkihankkeet



Episteemiset yhteisöt• Tamperelaiset tutkimusryhmät ovat osa erilaisia globaaleja

episteemisiä yhteisöjä.• Uuden tiedon tuottaminen on yhteisöissä keskeisessä roolissa –

tutkijat sitoutuneet tiedon tuottamiseen.

“I am more interested in discussing scientific issues, making a contact is probably asecondary step.”Tutkija.

• Yhteisö on foorumi, jossa tiedon tuottamiseen liittyvä keskusteluja virallistaminen käydään –yhteisöjen rakentumisessa keskeisiätekijöitä ovat yhteisöön “pyrkivien”maine ja tieteelliset ansiot.

“We knew him because of publications he had, so we not really knew him throughpersonal contact, but rather through scientific readings”. Tutkija

• Yhteistyösuhteet enemmän globaaleja kuin paikallisia.



Käytäntöyhteisöt• Erityisen yhteisön muodostaa biomateriaalitekniikan laitoksen (tty) ja

Pertti Törmälän 80’luvulla kehittämän biohajoavan ruuvin ympärillesyntyneiden yritysten työntekijöiden muodostama käytäntöyhteisö.

• Yhteisö ei ole yksi kokonaisuutensa vaan pikemminkin muodostuuuseista pienemmistä, itseorganisoituneesti muodostuneista yhteisöistä,joissa kulmakivenä ovat henkilöiden väliset epäviralliset suhteet.

“Ehkä mulla pitää olla siinä sitten jotain sosiaalista mukana, silleen että mä verkostoituisinhelposti, sanotaan sillä lailla, että mä pitäisin niihin ihmisiin yhteyttä ettei pelkästään ehkä

töitten puolesta kuitenkaan”. Tutkija.

• Uutta tietoa tuotetaan virallisissa projekteissa, mutta näiden virallistensuhteiden rakentumista ohjaa hyvin pitkälle ihmisten epävirallisetsuhteet.

• Yhteisö on foorumi, jossa tietoa levitetään ja uusia ideoita synnytetään.• Yhteistyösuhteet pääosin paikallisia.

verkosto, yleinen määritelmäpeople.uta.fi/~atmaso/verkkokirjasto/nina.pdf · sosiaalinen...

Documents