VERTAUKSIA

Äikän valinnainen 8.lk

Koiranpentu on kuin pieni pehmolelu.

Kaasupallot ovat kuin isoja ajatuskuplia.

Takkatuli on kuin kynttilä isommalla

liekillä.

Lemmikki on kuin surkea eläin, joka kaipaa vapauteen.

Hammastikku ei ole kuin korkea, paksu lyhtypylväs.

Vaahtokarkki on kuin taivaan lahja.

Fysiikankirja ei ole kuin oma lempikirja, jota tykkää lukea.

Suklaa ei ole kuin havunneula, joka ei nielaisemallakaan poistu suustasi, vaan lopulta tulee ulos suun kautta.

Lahja on kuin kuuma kaakao kylmänä talvi-iltana rakkaan ystävän seurassa.

Piirros on kuin värikäs matka mielikuvitukseen ja salaisiin unelmiin.

Kirja on kuin tietokone – kirjailijan ajatukset.

Herätyskello on kuin tikittävä aikapommi tajunnan räjäyttämistä varten.

Juokseminen ei ole kuin maleskelu sateisena syksynä.Kirja on kuin toinen maailma toisessa ulottuvuudessa.

Villapaita on kuin pehmeä puudeli kainalossa kylmänä päivänä.

Musiikki on kuin pakkomielle.

Kahvinkeitin on kuin määräilevä äiti, poriseva kattila.

Syksy ei ole kuin tuli, vaikka omistaakin samanlaiset värit. Tuli on lämmin, eikä sen vieressä voi saada nuhaa, mutta syksyllä saa nuhan, halusi tai ei.

Vanha ystävä ei ole kuin vasta tavattu ohikulkija.

Villasukat ovat kuin paksu ja lämmittävä huopa, johon voi kääriytyä flunssaisena tuhisemaan.

Mummon neulomat villasukat eivät ole kuin hiomapaperi, joka karheana koettaa hioa jalkapohjiasi.

Nauraminen ei ole kuin pakkopulla.

Ulkomaanmatka on kuin virkistävä pulahdus uima-altaaseen hikisen ja pölyisen työpäivän jälkeen.

Mertalan koulu on kuin paikka, jossa niin ilo ja suru, ystävyys ja yksinäisyys, rikkaus ja köyhyys kuin oikeus ja vääryyskin kohtaavat.

Kello ei ole kuin jokin epämiellyttävä työhön hoputtava orjapiiskuri.

Ihminen ei ole kuin maailman suurin viisaus, joka odottaa löytäjäänsä.

Fazerin suklaa on kuin lämmittävä jää. Se ei jäädytä suutasi, mutta sulaa kuitenkin ja suuhusi jää ihana jälkimaku.

Kirja on kuin illuusio, sillä kun luet, elät aivan toisessa maailmassa, ja kun lopetat lukemisen, huomaat että oletkin yhä vanhassa planeetassamme Maassa.

Laskettelu ei ole kuin kömpelöä pulkanlaskua, jossa kinoksien laskeminen on huvia, johon ei tarvitse sen enempää keskittyä.

Kynä ei ole kuin tietokoneen näppäimistö, jolla kiivastahtinen kirjoittaminen saa käden kramppaamaan.

Tuoli on kuin ankara opettaja, molemmat kasvattavat sinut istumaan ja elämään ryhdikkäästi.

Nukkekoti on kuin pieni muurahaiskeko, se on täynnä elämää.

Posliininuket ovat kuin ihmisen sydämiä, ne ovat kauniita tai vähemmän kauniita, mutta tärkeintä on varjella niitä kolhuilta, etteivät ne mene rikki.

Hyvä kirja on kuin satumaa, jonne kaikki haluavat päästä ja missä kaikki on mahdollista.

kaulahuivi on kuin etelänmatka keskitalvella, se pitää lämpimänä ja tekee olon paremmaksi.

Suunnistaminen ei ole kuin rento koti-ilta, jolloin saa vain lukea hyvää kirjaa pehmeän nojatuolin pohjalla.

Maailma on kuin viidakko, jossa erilaiset eläimet ja kasvit elävät värikkäänä ja sekalaisena kokonaisuutena.

Kalojen terraario on kuin ikkuna, jonka toisella puolella on värikäs ja mielikuvituksellinen elämä.

Salibandy on kuin loppumaton kärsimys, jossa tunnetaan tuskaa ja kipua. Se on kuin harmaa sadepäivä, joka masentaa ja saa huonolle tuulelle. Se ei ole kuin

shakinpeluuta, joka on rauhallista ja lempeää.

Sänky on kuin ihmisen syli, jossa on mukava kelliä ja jossa tuntee olevansa turvassa.

Kissa on kuin raapiva karvapallo, jonka ulkonäkö voi pettää. Kissa voi näyttää suloiselta otukselta, mutta oikeasti se on katala ja ovela pitkäkyntinen peto.

Sukka on kuin aurinko kesällä, talvella kastuessaan se on kuin ylitse kuohuva järvi.

Opettaja on kuin kaukainen sukulainen, välillä sitä ymmärtää hyvin, välillä toteaa, että ”suku on pahin”.