Viemäröinnin myötä

tulevaisuuden kyläksi

Timo Korpinen

Pääristen jätevesiosuuskunta, Salo

Kylien Salo 11.6.2014

Vesihuollon toteuttaminen on hyve ja

ympäristölain edellyttämä välttämättömyys

Osuuskunnan hankkeena se tarjoaa

samalla oivan mahdollisuuden trimmata

kylä muutenkin tulevaisuuden kuntoon.

Osuuskunta onnistuu pyrkimyksissään

parhaiten hyvien kumppanien kanssa

Pääristen jätevesiosuuskunta, Salo

• Perustettiin 03.06.2009, kun varmistui, että Salon kaupunki ei

rakenna Päärisiin suunnittelemaansa viemäriverkkoa

• 30 osakasta, eli kaikki kylän kiinteistöt mukana

• Viemäriverkon kokonaispituus noin 6 kilometriä

• 13 kiinteistöpumppaamoa ja yksi linjapumppaamo

• Grundfosin pumppaamot, Uponorin putket ja kaivot

• Kustannusarvio 170 000 euroa

• Avustusta kaupungilta ja ympäristö/ELY-keskukselta

• Viemäriverkko siirtyy kaupungille 10 vuoden päästä

• Viemärin lisäksi asennettu SSP:n valokuitukaapeli joka kotiin

• Rakennustyöt käynnistyivät syyskuussa 2009

• Viemäri- ja kuituverkot on otettu käyttöön lokakuussa 2010

• Valtaosa työstä on tehty talkoilla

Mihin tarvitaan osuuskuntaa?

• JVOK suunnittelee ja toteuttaa hankkeen omana työnä.

• JVOK neuvottelee vesilaitoksen ja maanomistajien kanssa.

• JVOK mahdollistaa valokuituverkon toteuttamisen maaseudulla.

• JVOK saa valtion vesihuoltoavustusta ja kaupungin avustusta.

• JVOK hankkii luvat mm. teiden alituksiin.

• JVOK kilpailuttaa tarvikkeet osuuskuntien yhteistyönä ja saa siten

merkittävät alennukset laite- ja tarvikehankinnoista.

• JVOK kilpailuttaa työt ja hankkii sitä kautta projekteihin

tehokkaimmat tekijät ja tekotavat.

• JVOK hankkiutuu alv-velvolliseksi ja saa alv-vapautuksen sekä

rakentamiskuluihin että liittymismaksuihin.

• JVOK voi jopa puolittaa viemäriverkon rakentamiskustannukset.

• JVOK ylläpitää rakentamisen jälkeen osuuskunnan vesilaitosta.

Suunnitteluun pitää satsata

• Jätevesiosuuskunnan pohjaksi tarvitaan jo ennen perustamista sekä osuuskunnan että viemäröinnin yksityiskohtaista suunnittelua.

• Hankkeen pohjustamiseen tarvitaan 2-5 henkilön työryhmä, joka hankkii mahdollisimman hyvät tiedot ja arviot perustavan kokouksen päätösten pohjaksi.

• Valmistelutyöryhmästä toivottavasti tulee hallituksen ydinjoukko, sillä hanke vaatii tarmokkaan vetäjän ja 1-3 aktiivista apuria.

• Etenkin aikataulu ja kustannukset pitää pystyä arvioimaan melko tarkasti etukäteen.

Osuuskunnan valmistelu

• Yhteiskunnan suhtautuminen hankkeeseen ja siihen saatavat mahdolliset avustukset ehtoineen pitää selvittää.

• Osuuskunnalle on laadittava ehdotus säännöiksi, jotka kelpaavat kaupparekisterille ja verohallinnolle ja jotka perustavan kokouksen on hyväksyttävä. Niihin kannattaa satsata, sillä muuttaminen on hankalaa ja kallista.

• Sääntöihin kannattaa miettiä huolella, miten päätösvaltaa osuuskunnassa käytetään (hallitus, sen rakenne ja valtuudet / yleinen kokous).

• Sääntöihin tulee myös taloudellisesti sitovia kohtia esim. osuus- ja liittymismaksuista. Siksi kustannusten tarkka arviointi ennen sääntöjen hyväksymistä on tärkeää.

• Ulkopuolisen asiantuntijan käyttämistä valmistelutyössä ja sääntöjen laatimisessa kannattaa vakavasti harkita.

Vesihuollon suunnittelu

• Valmistelevan työryhmän on syytä käynnistää verkon yleissuunnittelu, jotta saadaan konkreettinen ehdotus päätöksenteolle.

• Jos kaivureitille osuu osuuskunnan ulkopuolelle jääviä maanomistajia, heidän kantansa hankkeeseen on syytä selvittää.

• Ammattisuunnittelija välttämätön, mutta myös osuuskunnan kannattaa selvittää omat lähtökohtansa saadakseen ne toteutumaan.

• Suunnittelijaa valittaessa kannattaa kysellä useiden muiden kokemuksia vastaavissa hankkeissa.

• Suunnittelijalla, laitevalmistajilla ja urakoitsijoilla olisi hyvä olla toimiva yhteistyösuhde. Kokonaisuuden voi hankkia myös avaimet käteen –periaatteella.

Koko hyöty kaivannosta

• Kiinteistöstä toiseen tehtävä putkikaivanto soveltuu moneen muuhunkin käyttöön.

• Teleyhtiön valokuitukaapeli soveltuu kaivantoon erittäin hyvin ja on ehkä saatavissa alueelle ainoastaan tämäntyyppisen hankkeen osana. Kaapelin avulla myös viemärin reitti on myöhemmin tarkoin peilattavissa.

• Sähköyhtiö voi olla kiinnostunut asentamaan maakaapelin kaivantoon.

• Vesijohtohankkeita voi yhdistää osuuskunnan viemäröintiprojektiin.

Rakentamiseen tarvitaan

• Suunnitelma

• Kustannusarvio

• Rahoitus

• Luvat

• Projektipäällikkö, johtaminen

• Rakentajat

• Valvoja

Monta tapaa rakentaa

• AVAIMET KÄTEEN: Rakennuttaminen avaimet käteen -periaatteella, jolloin pääurakoitsija tekee kaiken suunnittelu- ja selvitystyötä myöden. Harvinainen, kallein, helpoin, selkeä vastuu, ei aina paras.

• RAKENNUTTAMINEN: Pääurakoitsija valitaan tekemään osuuskunnan suunnittelema rakennustyö. Yleinen, helpohko, jaettu vastuu, varma, melko kallis.

• OMA HANKE: Osuuskunta johtaa rakennusprojektia, hankkii tarvikkeet ja teettää työt urakoitsijoilla joko urakkana tai tuntityönä. Yleinen, haastava, päävastuu osuuskunnalla, varma, selvästi edullisempi.

• TALKOOMALLI: Osuuskunta johtaa rakennusprojektia, johon palkataan tarvittavat urakoitsijat ja kaikki mahdollinen aputyö tehdään omana talkootyönä ja kumppaneiden kanssa. Harvinainen, erittäin haastava, myös vastuiltaan, onnistuessaan hyvä ja edullisin.

Valtio avustaa

• Osuuskunta voi hakea valtion vesihuoltoavustusta ELY-keskuksen kautta.

• Avustus yleensä10-30 prosenttia kustannuksista

• Avustus anotaan edellisenä vuonna ja maksetaan rakentamisen jälkeen toteutuneista kustannuksista.

• Tukea ainoastaan vakituisen asumisen kiinteistöille. Avustusprosentti ratkeaa määrärahojen ja hakemusten määräämässä suhteessa..

• Avustuksen kohteeksi kelpuutetaan vain hakemuksen jättämisen jälkeen syntyneet kulut.

• Avustusta saaneet eivät saa samoista kustannuksista kotitalousvähennystä.

Kaupunki voi avustaa

• Avustusta voi saada rakentamiskustannuksiin

• Kaupunki voi taata osuuskunnan pankkilainan

• Kaupungin liittymismaksut voidaan minimoida osuuskunnan liittyjiltä

• Kaupunki voi hoitaa hankkeen valvonnan

• Kaupunki voi alentaa osuuskunnan jäsenten taksoja

• Osuuskunnan viemäriverkko voi siirtyä kaupungille 10 vuoden kuluttua

Osuuskunnan on itse myytävä

vettä/jätevettä

• Korkein hallinto-oikeus on 16.12.2011 antanut

ennakkopäätöksen jätevesiosuuskunnan alv-

palautuksista.

• Verohallinto tulkitsee päätöstä niin, että

saadakseen alv-palautukset rakentamis- ym.

kuluista osuuskunnan on itse myytävä

vettä/jätevettä jäsenilleen liiketoiminnan

muodossa.

• Osuuskunnan on myös omistettava

rakentamansa verkko vähintään 10 vuotta.

Vesihuollon rakentamiskulut

• Mitä useampi mukana, sitä halvemmalla palvelu kullekin

• Realistinen tavoitehinta Lounais-Suomessa: viemäri 6000-9000 euroa/kiinteistö, vesi + viemäri 8 000 – 12 000 euroa.

• Valokuituverkon hinta suunnilleen samoin perustein 1000-2000 euroa/kiinteistö

• Vesi-, viemäri- ja valokuituinvestointi siirtyy sellaisenaan kiinteistön hintaan

• Hankkeen jälkeen verkkoon liittyminen tulee yleensä noin kaksi kertaa kalliimmaksi

Rakentamisesta ylläpitoon

• Osuuskunnan suurin hanke on verkon rakentaminen

• Verkon valmistuttua pääpaino siirtyy huoltoon ja ylläpitoon

• Paineviemärin ylläpitoon on organisoitava järjestely, joka varmistaa huoltoyksikön lähtövalmiuden muutaman tunnin sisällä.

• Huoltoon pitää luoda yksityiskohtainen suunnitelma kansioineen, jossa pitää olla ohjeet myös kriisitilanteiden varalle

• Huoltovalmius kannattaa linkittää osaksi osuuskunnan laatujärjestelmää

• Huollon voi – ja ainakin osin kannattaakin – ulkoistaa. Paras on oman ja ulkoisen yhdistelmä.

VOK kannattava kokonaisuus • Vesihuolto parantaa elämisen laatua ja viemäri on

edullisin tapa täyttää jätevesivaatimukset pysyvästi

• Viemäröinti tukee hyvin viherkaupunkimallia

• Osuuskunnan rakentama vesihuolto edullisin yhteiskunnalle

• Omistajat rahoittavat itse kiinteistöjensä arvonnousun

• Talkootyö lisää kyläläisten yhteenkuuluvuutta

• Valokuidun tuella vvv-kylä, jolla lupaava tulevaisuus

• Onnistunut hanke ruokkii kylän tulevia projekteja

• Omat nettisivut osuuskunnalle suositeltava yhteys- ja tietokanava - vvv-kylälle liki velvollisuus

• Osuuskunta antaa kylälle mahdollisuuden omalla aktiivisuudella parantaa merkittävästi asuinympäristöään ja varmistaa paikkansa tulevaisuuden suosikkikylänä

• Lisätietoja: paja.suntuubi.com

JVOK tarvitsi tien alitukseen kaksi putkea – tässä tulos

Jakokaapissa runkokuitu haaroitetaan kiinteistöille

Kumppanit hyötyvät toisistaan eniten erityisprojekteissa