Vihreän sävyjäNyanser av grönt / Hues of green

www.nowherefinland.fi

Saan

a ja

Olli

, Yö

met

säss

ä -s

isus

tust

yyny

/ K

uvaa

ja U

nto

Rau

tio

s. 5Kestävyyttä, please!Hållbarhet, tack!

Sustainability, please

s. 6-7Eksy vihreiden

käsitteidenviidakkoon

En djungel av gröna begreppThe green jargon guide

s. 39Törmää taiteeseenAtt främja konst –att skapa kollisioner med konstPromoting art -enabling collisions with art

VIHREÄN SÄVYJÄRiitta: Kotonani kaikki materiaalit käytettiin tarkasti. Miehen sarka-housuista sai pikkutyttö takin ja mekon tai paidan valmistuksesta jäljelle jääneet kangastilkut sommiteltiin peitteiden pinnoiksi. Ny-kykielen termillä kai voisi kuvata edellä kerrotusta, että materiaa-lin elinkaaren pituus koetettiin maksimoida. Ja silti muodot olivat kauniita.

Äitini arjen esteettisyys syntyi käsin tehdyn tuloksena. Kuljin äiti-ni neulomissa mekoissa ja villapaidoissa, hänen ompelemissaan vaatteissa lähes aikuisikään saakka. Kodin tekstiilit - matot, pöytä-liinat, pyyhkeet, lakanoiden pitsit - olivat äidin kädentyön tuotteita.

Haen arjessa esteettisyyttä. Isäni on jo iäkäs muurarimestari, hä-nen kanssaan pohdimme edelleen rakennuksien ja rakenteiden sopusointua.

Paula: Mitä me oikeastaan tarvitsemme? Katon pään päälle, vaat-teita, ruokaa. Tiettyjä välineitä arkeen ja työhön. Sanotaan, että sadalla esineellä pärjäisi jo oikein hyvin.

Riitta: Outi Puron kierrätysmuotoilu yhdistää ihmisiä, kertoo Or-namon lehti 6/2011 valottaen, miten syntyivät Flowerdrops-kuk-kavarjostimet Turun teatterisillan ylle. Yhteisöllisyys yhdistettynä eettisyyteen tuotti nautittavan ympäristötaideteoksen kulttuuripää-kaupunkiin.

Onko tämä nyt sitten ”ompeluseura-perinnettä” siirrettynä nykypäi-vään? Yhteydet MUM`s tuotemerkin tuotteisiin ovat mielenkiintoi-set?

Paula: Suurin osa tarpeistamme ovat jonkun muun luomia. Jonkun sellaisen, joka haluaa myydä meille jotakin. Maailmanpyörän pyö-rittämiseksi täytyy kai tehtaiden pyöriä ja rahan vaihtaa omistajaa. Laitteet on suunniteltu rikkoutumaan, vaatteiden kuosit vanhene-maan vuodessa. Tavaroistaan ei tarvitse olla tarkka saati säästä-väinen. Kaupasta saa uusia!

Riitta: Pohdin tätä ympäristömyötäisen muotoilun käsitettä erityi-sesti silloin, kun NowHere Finland -näyttelyyn tarjottiin suunnitte-lematta jäänyttä tuolia. Totta tietysti on, että maailma on pullollaan erimuotoisia ja eri tilanteisiin suunniteltuja tuoleja. Luulisi niiden jo riittävän valikoimaksi meille. Mutta toisaalta, eikö suunnittelematta jättäminen ole tilan antamista krääsälle ja rihkamalle?

Paula: Vastuullinen suunnittelija suunnittelee aina kaunista ja kes-tävää. Valitsee materiaalit ja toteutustavat oikein, tekee esineistä toimivia, antaa muodon seurata käyttötarkoitusta niinkuin kirjoitettu on.

Riitta: Minusta suunnittelija eettisen ja esteettisen arvomaailman omatessaan pohtii työssään paitsi tuotteensa muotoa ja funktiota myös sen elinkaarta?

Paula: Mutta luodaanko kuitenkin samalla uusia tarpeita? Pitäi-sikö etsiä ennemmin uusia ratkaisuja? Maailmassa on ongelmia enemmän kuin ihminen jaksaa ymmärtää. Suunnittelija voi kehit-tää odottamattoman menetelmän, taivuttaa todellisuutta hivenen paremmaksi. Ruuvata kattoon vesipullon ja pimeään majaan tulvii äkkiä auringon valoa.

Riitta Moisander, pääsihteeri,Etelä-Savon taidetoimikunta

Paula Susitaival, muotoilun läänintaiteilija,Hämeen taidetoimikunta

NYANSER AV GRÖNTRiitta: Hemma använde vi allt material noggrant. Mannens vad-malsbyxor blev en jacka och en kjol till en liten flicka och tyglappar som blev över när man sydde en skjorta sattes ihop till lapptäcken. Med modern terminologi kan man väl säga om det ovan beskrivna att man försökte maximera längden på materialets livscykel. Och ändå var formerna vackra.

Det estetiska i min mors vardag föddes ur hennes handarbete. Jag gick i kjolar och ylletröjor som min mor hade stickat och i kläder som hon sytt nästan ända till vuxen ålder. Hemmets textilier – mat-tor, bordsdukar, handdukar, spetsen på lakanen – tillverkades för hand av mor.

Jag söker det estetiska i vardagen. Min far är en redan åldersti-gen murarmästare, med honom funderar vi än idag på harmonin i byggnader och konstruktioner.

Paula: Vad behöver vi egentligen? Tak över huvudet, kläder, mat. Vissa redskap för vardagen och arbetet. Det sägs att man skulle klara sig riktigt väl redan med hundra föremål.

Riitta: Outi Puros återvinningsdesign förenar människor, berättar Ornamos tidning 6/2011 i artikeln som belyser hur flowerdrops-blomskärmarna över teaterbron i Åbo blev till. Gemenskaplighet förenad med etiska aspekter gav upphov till ett njutbart miljökonst-verk i kulturhuvudstaden.

Är det här nu då ”syjuntatradition” i modern tappning?Kopplingarna till varumärket MUM`s produkter är intressanta?

Paula: Majoriteten av våra behov skapas av någon annan. Någon som vill sälja oss något. För att hålla bollen i rullning måste väl fabrikerna vara igång och pengar byta ägare. Apparater har utfor-mats för att gå sönder och klädernas mönster att föråldras på ett år. Man behöver inte se om sina saker, än mindre vara sparsam. Det finns nya att köpa i affären!

Riitta: Jag funderade på begreppet miljöanpassad formgivning, särskilt då en konstnär erbjöd en stol som aldrig formgetts till ut-ställningen NowHere Finland. Det är så klart sant att världen är full med stolar av olika former och för olika tillfällen. Man skulle väl tro att urvalet räcker för oss. Men å andra sidan, ger man inte plats åt skräp och krimskrams om man låter bli att formge?

Paula: En ansvarstagande formgivare designar alltid vackert och hållbart. Väljer rätt material och sätt att förverkliga, gör funktionella föremål, låter formen följa användningsändamålet precis som det står skrivet.

Riitta: Jag tycker att en designer som har etiska och estetiska vär-deringar dryftar förutom produktens form och funktion, även dess livscykel i sitt arbete?

Paula: Men skapar man ändå samtidigt nya behov? Borde man snarare söka nya lösningar? I världen finns det fler problem än vad en människa förmår att förstå. En designer kan ta fram en oväntad metod, böja verkligheten så att den blir en aning bättre. Skruva upp en vattenflaska i taket och plötsligt få solljuset att flöda in i den mörka hyddan.

Riitta Moisander, generalsekreterare,Södra Savolax konstkommission

Paula Susitaival, länskonstnär för formgivning,Tavastlands konstkommission

HUES OF GREENRiitta: In my childhood home all materials were used efficiently. Men’s trousers could be turned into a little girl’s coat, and the lefto-ver fabrics from a dress or a shirt were sewn into a patchwork quilt. In modern language, the above could be described as maximising the material’s life cycle. And yet the designs were always beautiful.

My mother’s everyday aesthetics were a result of making everyth-ing by hand. I wore dresses and jumpers knitted by my mother and clothes sewn by her almost until adulthood. Home textiles - rugs, tablecloths, towels, lace on the bed linen - these were all hand-made by my mother.

I look for aesthetics in everyday life. With my father, now an elderly master mason, we still like to ponder the harmonious relationship of buildings and structures.

Paula: What do we really need? A roof over our heads, clothes, food. Certain tools for everyday life and work. We could get by just fine with, let’s say, a hundred objects.

Riitta: Outi Puro’s recycling design connects people, remarks the Ornamo journal 6/2011 and sheds light on how the flowerdrops lamp shapes over the Turku Theatre Bridge were created. A sense of community combined with an ethical approach produced an enjoyable work of environmental art for the European Capital of Culture 2011.

Is this a modern version of the ”sewing club tradition”? The connec-tion to the MUM brand is interesting.

Paula: The majority of our needs are created by someone else. Someone, who wants to sell us something. For the world to go round, factories need to be run, and money has to change hands. Appliances are designed to break down and clothing materials to deteriorate in a year. There is no need to be careful, never mind frugal. You can always buy a new one!

Riitta: I deliberated on the subject of environmentally friendly de-sign a lot, especially when “the chair that was never designed” was submitted for the NowHere Finland exhibition. Of course it’s true that the world is full of chairs of different shapes and for different situations. One would think we already have a sufficient selection. But on the other hand, are you not giving space for trinkets and trash by not designing?

Paula: The designs of a responsible designer are always beautiful and durable. Selects the right materials and production methods, makes the object functional, and allows the form to follow function, as has been written.

Riitta: I think the designer with an ethical and aesthetic set of va-lues will reflect on not only the form and function of a product, but also its life cycle.

Paula: Do designers create new needs in the process? Should we rather seek new solutions? There are more problems in this world than an ordinary person can understand. A designer has the po-wer to create something completely unexpected, bend the reality to make it slightly better. Screw a water bottle into the roof, and suddenly a dark shack is flooded with sunlight.

Riitta Moisander, Secretary-General,Arts Council of South Savo

Paula Susitaival, Regional Artist of Design,Arts Council of Häme

2

PääkirjoitusAlueellisten taidetoimikuntien yhteinen NowHere Finland 2012 –muotoilunäyttely keskittyy ympäris-tömyötäiseen muotoiluun. Ympäristömyötäisessä muotoilussa tuotteet suunnitellaan siten, että ne kuormittavat ympäristöä lähes olemattomasti. Suunnittelussa huomioidaan tuotteen koko elinkaari aina raaka-aineiden valmistuksesta tuotteen hävitykseen asti.

Näyttelyyn järjestettiin avoin haku suomalaisille ja Suomessa asuville muotoilijoille ja taidekäsityö-läisille. Näyttelyssä haluttiin tuoda esille myös aineetonta muotoilua ja perinteisten teosten lisäksi näyttelyyn oli mahdollista hakea myös teoilla. Ympäristömyötäisyyteen kiinnitettiin huomiota myös hakuprosessissa. Hakemuslomake täytettiin verkossa ja lähetettiin sähköisesti, jotta vältyttäisiin tur-halta paperinkäytöltä.

Valtakunnallinen näyttely herätti kiinnostusta ja hakemuksia saapui yhteensä 149. Näiden hakemus-ten joukosta näyttelyn jury – muotoilija Harri Koskinen, professori Pirjo Kääriäinen, graafinen suun-nittelija Timo Berry ja muotoilun läänintaiteilija Paula Susitaival – pyrkivät löytämään todella ympäris-tömyötäiset tuotteet ja teot. Jurytys järjestettiin Helsingissä 27.9.2011. Näyttely jurytettiin teoksista ja teoista lähetettyjen kuvien ja kuvausten perusteella. Hakijoita oli myös pyydetty kertomaan hakemuk-

sessa, kuinka ympäristömyötäisyys teoksessa tai teossa näkyy.

NowHere Finland 2012 –näyttelyyn valittiin mukaan teoksia ja tekoja yhteensä 47 tekijältä, yritykseltä tai työryhmältä. Valitut työt tuovat näyttelyn teemaa esille monesta eri näkökulmasta. Mukana on kierrätysmateriaalista valmistettuja tuotteita valaisimista koruihin, ekologisia arkkuja ja uurnia, ympä-ristöystävällisiä tekstiilejä, keramiikkaa, työpajoja – ja paljon muuta.

NowHere Finland 2012 on esillä Jyväskylässä, Suomen käsityön museossa 28.1.-13.5.2012, Sa-vonlinnan maakuntamuseossa Riihisaaressa 15.6.-26.8.2012 ja Lahdessa Sibeliustalon Puusepän Verstaalla 4.-22.9.2012. NowHere Finland 2012 julkaistaan myös verkkonäyttelynä. Lisäksi näyttelyn verkkosivuilta löytyy tietoa muista eri alueellisten taidetoimikuntien alueilla tapahtuvista muotoilunäyt-telyistä ja –tapahtumista.

Alueelliset taidetoimikunnat järjestävät näyttelyn yhteistyössä Suomen käsityön museon ja Taiteen kes-kustoimikunnan kanssa. Näyttely on osa World Design Capital Helsinki 2012 –vuoden ohjelmistoa.

De regionala konstkommissionernas gemensamma designutställning NowHere Finland 2012 foku-serar på miljöanpassad formgivning. I miljöanpassad formgivning planeras produkterna på så sätt att deras miljöbelastning blir nästintill obefintlig. I planeringen beaktas produktens hela livscykel från råmaterial och tillverkning till kassering.

För utställningen ordnades en öppen ansökan för finländska och i Finland bosatta formgivare och konsthantverkare. I utställningen ville man även lyfta fram immateriell design och förutom med tra-ditionella verk kunde konstnärerna även ansöka till utställningen med en gärning. Miljöanpassning beaktades även i ansökningsprocessen. Ansökningsblanketten fylldes i på Internet och skickades elektroniskt för att undvika onödig pappersförbrukning. Den nationella utställningen väckte intresse och sammanlagt inkom 149 ansökningar. Bland dessa strävade utställningsjuryn – formgivaren Harri Koskinen, professor Pirjo Kääriäinen, grafiska desig-nern Timo Berry och länskonstnären i formgivning Paula Susitaival – efter att hitta genuint miljöan-passade produkter och gärningar. Verken till utställningen valdes den 27 september 2011 i Helsing-fors. Verken valdes på basis av fotografier och beskrivningar som skickats in. Sökanden hade även ombetts att i sin ansökan berätta hur miljöanpassningen syns i verket eller gärningen.

Till utställningen NowHere Finland 2012 valdes verk och gärningar av sammanlagt 47 upphovsmän, företag och arbetsgrupper. De utvalda verken belyser utställningstemat ur många olika synvinklar. Med finns produkter som tillverkats av återvunnet material från belysningsarmaturer till smycken, ekologiska kistor och urnor, miljövänliga textilier, keramik, verkstäder – och mycket mer.

NowHere Finland 2012 ställs ut på Finlands Hantverksmuseum i Jyväskylä den 28.1–13.5.2012, på landskapsmuseet Riihisaari i Nyslott den 15.6–26.8.2012 och på Puusepän verstas i Sibeliushuset i Lahtis den 4–22.9.2012. NowHere Finland 2012 publiceras också som en webbutställning. På utställ-ningens webbplats finns också information om andra designutställningar och -evenemang på de olika regionala konstkommissionernas områden.

De regionala konstkommissionerna ordnar utställningen i samarbete med Finlands Hantverksmu-seum och Centralkommissionen för konst. Utställningen ingår i programmet för World Design Capital Helsinki 2012.

NowHere Finland 2012, a design exhibition produced by the Regional Arts Councils of Finland, fo-cuses on environmentally friendly design. In environmentally friendly design products are designed to have minimal impact on the environment. The design process takes into account the entire product life cycle, from the extraction of raw materials to product disposal.

An open call for design work was issued to designers and artisans, Finnish and those residing in Finland. The exhibition was to highlight immaterial design, and in addition to traditional design work, designers could submit other types of design-related projects to the exhibition. The environmental impact of the application process was also considered: the application form was only available online in electronic format to avoid unnecessary paper use.

The nationwide exhibition attracted much attention, and a total of 149 applications were received. The jury - designer Harri Koskinen, Professor Pirjo Kääriäinen, graphic designer Timo Berry and Design Regional Artist Paula Susitaival - were determined to root out the genuinely environmentally friendly works and projects from among the applications. The jurying was held in Helsinki on the 27th of September 2011. The works and projects were reviewed by the images and descriptions submit-

ted with the applications. The applicants were also asked to describe the environmentally friendly aspects of their submission in the application.

The jury selected works and projects from 47 artists, companies and groups. The works selected re-late to the exhibition theme from a variety of viewpoints. The exhibition features a variety of products made of recycled materials from lamps to jewellery, ecological coffins and urns, eco-friendly textiles, ceramics, workshops - and much more.

NowHere Finland 2012 will be exhibited in Jyväskylä, the Craft Museum of Finland 28.1.-13.5.2012, in the Savonlinna Provincial Museum in Riihisaari 15.6.-26.8.2012, and at the Carpenter’s Workshop at Lahti Sibelius Hall 4.-22.9.2012. NowHere Finland in 2012 will also be published as an online ex-hibition. On the exhibition website you can find information about other design exhibitions and events in your Regional Arts Council area.

The exhibition is produced in collaboration with the Craft Museum of Finland and the Arts Council of Finland. The exhibition is a part of the World Design Capital Helsinki 2012 programme of events.

3

Tarjolla monipuolinen katsausympäristömyötäisen muotoilun maailmaan

En mångsidig överblick övervärlden av miljöanpassad formgivning

A broad overview of the world ofenvironmentally friendly design

NowHere Finland –mistä on kyse?NowHere Finland on alueellisten taidetoimikuntien yhteinen muotoilunäyttely, joka järjestettiin ensimmäisen kerran Seinäjoella 2010. Yhteistyön tavoitteena on edistää muotoilijoiden näkyvyyttä ja verkostoitumista sekä lisätä muotoilualan tuntemusta yleisesti.

NowHere Finland – vad är det frågan om?NowHere Finland är en designutställning som de regionala konstkommissionerna arrangerar gemensamt. Den första utställningen arrangerades 2010 i Seinäjoki. Målet för samarbetet är att främja formgivares synlighet och nätverkande samt att öka allmänhetens kunskaper om formgivningsbranschen.

About NowHere FinlandNowHere Finland is a collaborative design exhibition of the Regional Arts Councils of Finland, first held in Seinäjoki in 2010. The co-operation project aims to help designers to promote their work and network, and to increase public awareness about the design industry.

?Julkaisija / Utgivare / PublisherSuomen käsityön museo / Finlands Hantverksmuseum / The Craft Museum of Finland

Toimitus / Redaktion / Editorial staffSuomen käsityön museo / Finlands Hantverksmuseum / The Craft Museum of FinlandAnne Hokkanen, Raija Manninen

Kirjoittajat / skrivares / writersRiitta Moisander, Paula Susitaival, Anne Hokkanen, Raija Manninen, Kirsi Niinimäki, Ulla Lapiolahti, Päivi Hintsanen, Ilkka Kuukka

Kuvat / Fotografier / PhotosMikko Auerniitty, Minna Lappalainen ja Satu Miettinen

Vihreän sävyjä / Nyanser av grönt / Hues of green Käännökset / Översättning / TranslationLingoneer ja Laura Browne

Ulkoasu / LayoutJonas Hakaniemi / Tmi Jonas Hakaniemi

Kansi / Omslag / CoverSaana ja Olli, Yö metsässä.Kuva / Fotografi / Photo Unto Rautio

Kirjapaino / Tryckeri / PrintersPunamusta

Painos / Upplaga / Circulation12 000

ISBN 978-952-5063-19-6 (SWF)ISBN 978-952-5063-20-2 (PDF) Suomen käsityön museon julkaisuja 30

PEFC/02-31-151441 619

Painotuote

Koordinaattori Anne Hokkanen

koordinator Anne Hokkanen

Co-ordinator Anne Hokkanen

VIHREÄN SÄVYJÄRiitta: Kotonani kaikki materiaalit käytettiin tarkasti. Miehen sarka-housuista sai pikkutyttö takin ja mekon tai paidan valmistuksesta jäljelle jääneet kangastilkut sommiteltiin peitteiden pinnoiksi. Ny-kykielen termillä kai voisi kuvata edellä kerrotusta, että materiaa-lin elinkaaren pituus koetettiin maksimoida. Ja silti muodot olivat kauniita.

Äitini arjen esteettisyys syntyi käsin tehdyn tuloksena. Kuljin äiti-ni neulomissa mekoissa ja villapaidoissa, hänen ompelemissaan vaatteissa lähes aikuisikään saakka. Kodin tekstiilit - matot, pöytä-liinat, pyyhkeet, lakanoiden pitsit - olivat äidin kädentyön tuotteita.

Haen arjessa esteettisyyttä. Isäni on jo iäkäs muurarimestari, hä-nen kanssaan pohdimme edelleen rakennuksien ja rakenteiden sopusointua.

Paula: Mitä me oikeastaan tarvitsemme? Katon pään päälle, vaat-teita, ruokaa. Tiettyjä välineitä arkeen ja työhön. Sanotaan, että sadalla esineellä pärjäisi jo oikein hyvin.

Riitta: Outi Puron kierrätysmuotoilu yhdistää ihmisiä, kertoo Or-namon lehti 6/2011 valottaen, miten syntyivät Flowerdrops-kuk-kavarjostimet Turun teatterisillan ylle. Yhteisöllisyys yhdistettynä eettisyyteen tuotti nautittavan ympäristötaideteoksen kulttuuripää-kaupunkiin.

Onko tämä nyt sitten ”ompeluseura-perinnettä” siirrettynä nykypäi-vään? Yhteydet MUM`s tuotemerkin tuotteisiin ovat mielenkiintoi-set?

Paula: Suurin osa tarpeistamme ovat jonkun muun luomia. Jonkun sellaisen, joka haluaa myydä meille jotakin. Maailmanpyörän pyö-rittämiseksi täytyy kai tehtaiden pyöriä ja rahan vaihtaa omistajaa. Laitteet on suunniteltu rikkoutumaan, vaatteiden kuosit vanhene-maan vuodessa. Tavaroistaan ei tarvitse olla tarkka saati säästä-väinen. Kaupasta saa uusia!

Riitta: Pohdin tätä ympäristömyötäisen muotoilun käsitettä erityi-sesti silloin, kun NowHere Finland -näyttelyyn tarjottiin suunnitte-lematta jäänyttä tuolia. Totta tietysti on, että maailma on pullollaan erimuotoisia ja eri tilanteisiin suunniteltuja tuoleja. Luulisi niiden jo riittävän valikoimaksi meille. Mutta toisaalta, eikö suunnittelematta jättäminen ole tilan antamista krääsälle ja rihkamalle?

Paula: Vastuullinen suunnittelija suunnittelee aina kaunista ja kes-tävää. Valitsee materiaalit ja toteutustavat oikein, tekee esineistä toimivia, antaa muodon seurata käyttötarkoitusta niinkuin kirjoitettu on.

Riitta: Minusta suunnittelija eettisen ja esteettisen arvomaailman omatessaan pohtii työssään paitsi tuotteensa muotoa ja funktiota myös sen elinkaarta?

Paula: Mutta luodaanko kuitenkin samalla uusia tarpeita? Pitäi-sikö etsiä ennemmin uusia ratkaisuja? Maailmassa on ongelmia enemmän kuin ihminen jaksaa ymmärtää. Suunnittelija voi kehit-tää odottamattoman menetelmän, taivuttaa todellisuutta hivenen paremmaksi. Ruuvata kattoon vesipullon ja pimeään majaan tulvii äkkiä auringon valoa.

Riitta Moisander, pääsihteeri,Etelä-Savon taidetoimikunta

Paula Susitaival, muotoilun läänintaiteilija,Hämeen taidetoimikunta

NYANSER AV GRÖNTRiitta: Hemma använde vi allt material noggrant. Mannens vad-malsbyxor blev en jacka och en kjol till en liten flicka och tyglappar som blev över när man sydde en skjorta sattes ihop till lapptäcken. Med modern terminologi kan man väl säga om det ovan beskrivna att man försökte maximera längden på materialets livscykel. Och ändå var formerna vackra.

Det estetiska i min mors vardag föddes ur hennes handarbete. Jag gick i kjolar och ylletröjor som min mor hade stickat och i kläder som hon sytt nästan ända till vuxen ålder. Hemmets textilier – mat-tor, bordsdukar, handdukar, spetsen på lakanen – tillverkades för hand av mor.

Jag söker det estetiska i vardagen. Min far är en redan åldersti-gen murarmästare, med honom funderar vi än idag på harmonin i byggnader och konstruktioner.

Paula: Vad behöver vi egentligen? Tak över huvudet, kläder, mat. Vissa redskap för vardagen och arbetet. Det sägs att man skulle klara sig riktigt väl redan med hundra föremål.

Riitta: Outi Puros återvinningsdesign förenar människor, berättar Ornamos tidning 6/2011 i artikeln som belyser hur flowerdrops-blomskärmarna över teaterbron i Åbo blev till. Gemenskaplighet förenad med etiska aspekter gav upphov till ett njutbart miljökonst-verk i kulturhuvudstaden.

Är det här nu då ”syjuntatradition” i modern tappning?Kopplingarna till varumärket MUM`s produkter är intressanta?

Paula: Majoriteten av våra behov skapas av någon annan. Någon som vill sälja oss något. För att hålla bollen i rullning måste väl fabrikerna vara igång och pengar byta ägare. Apparater har utfor-mats för att gå sönder och klädernas mönster att föråldras på ett år. Man behöver inte se om sina saker, än mindre vara sparsam. Det finns nya att köpa i affären!

Riitta: Jag funderade på begreppet miljöanpassad formgivning, särskilt då en konstnär erbjöd en stol som aldrig formgetts till ut-ställningen NowHere Finland. Det är så klart sant att världen är full med stolar av olika former och för olika tillfällen. Man skulle väl tro att urvalet räcker för oss. Men å andra sidan, ger man inte plats åt skräp och krimskrams om man låter bli att formge?

Paula: En ansvarstagande formgivare designar alltid vackert och hållbart. Väljer rätt material och sätt att förverkliga, gör funktionella föremål, låter formen följa användningsändamålet precis som det står skrivet.

Riitta: Jag tycker att en designer som har etiska och estetiska vär-deringar dryftar förutom produktens form och funktion, även dess livscykel i sitt arbete?

Paula: Men skapar man ändå samtidigt nya behov? Borde man snarare söka nya lösningar? I världen finns det fler problem än vad en människa förmår att förstå. En designer kan ta fram en oväntad metod, böja verkligheten så att den blir en aning bättre. Skruva upp en vattenflaska i taket och plötsligt få solljuset att flöda in i den mörka hyddan.

Riitta Moisander, generalsekreterare,Södra Savolax konstkommission

Paula Susitaival, länskonstnär för formgivning,Tavastlands konstkommission

HUES OF GREENRiitta: In my childhood home all materials were used efficiently. Men’s trousers could be turned into a little girl’s coat, and the lefto-ver fabrics from a dress or a shirt were sewn into a patchwork quilt. In modern language, the above could be described as maximising the material’s life cycle. And yet the designs were always beautiful.

My mother’s everyday aesthetics were a result of making everyth-ing by hand. I wore dresses and jumpers knitted by my mother and clothes sewn by her almost until adulthood. Home textiles - rugs, tablecloths, towels, lace on the bed linen - these were all hand-made by my mother.

I look for aesthetics in everyday life. With my father, now an elderly master mason, we still like to ponder the harmonious relationship of buildings and structures.

Paula: What do we really need? A roof over our heads, clothes, food. Certain tools for everyday life and work. We could get by just fine with, let’s say, a hundred objects.

Riitta: Outi Puro’s recycling design connects people, remarks the Ornamo journal 6/2011 and sheds light on how the flowerdrops lamp shapes over the Turku Theatre Bridge were created. A sense of community combined with an ethical approach produced an enjoyable work of environmental art for the European Capital of Culture 2011.

Is this a modern version of the ”sewing club tradition”? The connec-tion to the MUM brand is interesting.

Paula: The majority of our needs are created by someone else. Someone, who wants to sell us something. For the world to go round, factories need to be run, and money has to change hands. Appliances are designed to break down and clothing materials to deteriorate in a year. There is no need to be careful, never mind frugal. You can always buy a new one!

Riitta: I deliberated on the subject of environmentally friendly de-sign a lot, especially when “the chair that was never designed” was submitted for the NowHere Finland exhibition. Of course it’s true that the world is full of chairs of different shapes and for different situations. One would think we already have a sufficient selection. But on the other hand, are you not giving space for trinkets and trash by not designing?

Paula: The designs of a responsible designer are always beautiful and durable. Selects the right materials and production methods, makes the object functional, and allows the form to follow function, as has been written.

Riitta: I think the designer with an ethical and aesthetic set of va-lues will reflect on not only the form and function of a product, but also its life cycle.

Paula: Do designers create new needs in the process? Should we rather seek new solutions? There are more problems in this world than an ordinary person can understand. A designer has the po-wer to create something completely unexpected, bend the reality to make it slightly better. Screw a water bottle into the roof, and suddenly a dark shack is flooded with sunlight.

Riitta Moisander, Secretary-General,Arts Council of South Savo

Paula Susitaival, Regional Artist of Design,Arts Council of Häme

2

PääkirjoitusAlueellisten taidetoimikuntien yhteinen NowHere Finland 2012 –muotoilunäyttely keskittyy ympäris-tömyötäiseen muotoiluun. Ympäristömyötäisessä muotoilussa tuotteet suunnitellaan siten, että ne kuormittavat ympäristöä lähes olemattomasti. Suunnittelussa huomioidaan tuotteen koko elinkaari aina raaka-aineiden valmistuksesta tuotteen hävitykseen asti.

Näyttelyyn järjestettiin avoin haku suomalaisille ja Suomessa asuville muotoilijoille ja taidekäsityö-läisille. Näyttelyssä haluttiin tuoda esille myös aineetonta muotoilua ja perinteisten teosten lisäksi näyttelyyn oli mahdollista hakea myös teoilla. Ympäristömyötäisyyteen kiinnitettiin huomiota myös hakuprosessissa. Hakemuslomake täytettiin verkossa ja lähetettiin sähköisesti, jotta vältyttäisiin tur-halta paperinkäytöltä.

Valtakunnallinen näyttely herätti kiinnostusta ja hakemuksia saapui yhteensä 149. Näiden hakemus-ten joukosta näyttelyn jury – muotoilija Harri Koskinen, professori Pirjo Kääriäinen, graafinen suun-nittelija Timo Berry ja muotoilun läänintaiteilija Paula Susitaival – pyrkivät löytämään todella ympäris-tömyötäiset tuotteet ja teot. Jurytys järjestettiin Helsingissä 27.9.2011. Näyttely jurytettiin teoksista ja teoista lähetettyjen kuvien ja kuvausten perusteella. Hakijoita oli myös pyydetty kertomaan hakemuk-

sessa, kuinka ympäristömyötäisyys teoksessa tai teossa näkyy.

NowHere Finland 2012 –näyttelyyn valittiin mukaan teoksia ja tekoja yhteensä 47 tekijältä, yritykseltä tai työryhmältä. Valitut työt tuovat näyttelyn teemaa esille monesta eri näkökulmasta. Mukana on kierrätysmateriaalista valmistettuja tuotteita valaisimista koruihin, ekologisia arkkuja ja uurnia, ympä-ristöystävällisiä tekstiilejä, keramiikkaa, työpajoja – ja paljon muuta.

NowHere Finland 2012 on esillä Jyväskylässä, Suomen käsityön museossa 28.1.-13.5.2012, Sa-vonlinnan maakuntamuseossa Riihisaaressa 15.6.-26.8.2012 ja Lahdessa Sibeliustalon Puusepän Verstaalla 4.-22.9.2012. NowHere Finland 2012 julkaistaan myös verkkonäyttelynä. Lisäksi näyttelyn verkkosivuilta löytyy tietoa muista eri alueellisten taidetoimikuntien alueilla tapahtuvista muotoilunäyt-telyistä ja –tapahtumista.

Alueelliset taidetoimikunnat järjestävät näyttelyn yhteistyössä Suomen käsityön museon ja Taiteen kes-kustoimikunnan kanssa. Näyttely on osa World Design Capital Helsinki 2012 –vuoden ohjelmistoa.

De regionala konstkommissionernas gemensamma designutställning NowHere Finland 2012 foku-serar på miljöanpassad formgivning. I miljöanpassad formgivning planeras produkterna på så sätt att deras miljöbelastning blir nästintill obefintlig. I planeringen beaktas produktens hela livscykel från råmaterial och tillverkning till kassering.

För utställningen ordnades en öppen ansökan för finländska och i Finland bosatta formgivare och konsthantverkare. I utställningen ville man även lyfta fram immateriell design och förutom med tra-ditionella verk kunde konstnärerna även ansöka till utställningen med en gärning. Miljöanpassning beaktades även i ansökningsprocessen. Ansökningsblanketten fylldes i på Internet och skickades elektroniskt för att undvika onödig pappersförbrukning. Den nationella utställningen väckte intresse och sammanlagt inkom 149 ansökningar. Bland dessa strävade utställningsjuryn – formgivaren Harri Koskinen, professor Pirjo Kääriäinen, grafiska desig-nern Timo Berry och länskonstnären i formgivning Paula Susitaival – efter att hitta genuint miljöan-passade produkter och gärningar. Verken till utställningen valdes den 27 september 2011 i Helsing-fors. Verken valdes på basis av fotografier och beskrivningar som skickats in. Sökanden hade även ombetts att i sin ansökan berätta hur miljöanpassningen syns i verket eller gärningen.

Till utställningen NowHere Finland 2012 valdes verk och gärningar av sammanlagt 47 upphovsmän, företag och arbetsgrupper. De utvalda verken belyser utställningstemat ur många olika synvinklar. Med finns produkter som tillverkats av återvunnet material från belysningsarmaturer till smycken, ekologiska kistor och urnor, miljövänliga textilier, keramik, verkstäder – och mycket mer.

NowHere Finland 2012 ställs ut på Finlands Hantverksmuseum i Jyväskylä den 28.1–13.5.2012, på landskapsmuseet Riihisaari i Nyslott den 15.6–26.8.2012 och på Puusepän verstas i Sibeliushuset i Lahtis den 4–22.9.2012. NowHere Finland 2012 publiceras också som en webbutställning. På utställ-ningens webbplats finns också information om andra designutställningar och -evenemang på de olika regionala konstkommissionernas områden.

De regionala konstkommissionerna ordnar utställningen i samarbete med Finlands Hantverksmu-seum och Centralkommissionen för konst. Utställningen ingår i programmet för World Design Capital Helsinki 2012.

NowHere Finland 2012, a design exhibition produced by the Regional Arts Councils of Finland, fo-cuses on environmentally friendly design. In environmentally friendly design products are designed to have minimal impact on the environment. The design process takes into account the entire product life cycle, from the extraction of raw materials to product disposal.

An open call for design work was issued to designers and artisans, Finnish and those residing in Finland. The exhibition was to highlight immaterial design, and in addition to traditional design work, designers could submit other types of design-related projects to the exhibition. The environmental impact of the application process was also considered: the application form was only available online in electronic format to avoid unnecessary paper use.

The nationwide exhibition attracted much attention, and a total of 149 applications were received. The jury - designer Harri Koskinen, Professor Pirjo Kääriäinen, graphic designer Timo Berry and Design Regional Artist Paula Susitaival - were determined to root out the genuinely environmentally friendly works and projects from among the applications. The jurying was held in Helsinki on the 27th of September 2011. The works and projects were reviewed by the images and descriptions submit-

ted with the applications. The applicants were also asked to describe the environmentally friendly aspects of their submission in the application.

The jury selected works and projects from 47 artists, companies and groups. The works selected re-late to the exhibition theme from a variety of viewpoints. The exhibition features a variety of products made of recycled materials from lamps to jewellery, ecological coffins and urns, eco-friendly textiles, ceramics, workshops - and much more.

NowHere Finland 2012 will be exhibited in Jyväskylä, the Craft Museum of Finland 28.1.-13.5.2012, in the Savonlinna Provincial Museum in Riihisaari 15.6.-26.8.2012, and at the Carpenter’s Workshop at Lahti Sibelius Hall 4.-22.9.2012. NowHere Finland in 2012 will also be published as an online ex-hibition. On the exhibition website you can find information about other design exhibitions and events in your Regional Arts Council area.

The exhibition is produced in collaboration with the Craft Museum of Finland and the Arts Council of Finland. The exhibition is a part of the World Design Capital Helsinki 2012 programme of events.

3

Tarjolla monipuolinen katsausympäristömyötäisen muotoilun maailmaan

En mångsidig överblick övervärlden av miljöanpassad formgivning

A broad overview of the world ofenvironmentally friendly design

NowHere Finland –mistä on kyse?NowHere Finland on alueellisten taidetoimikuntien yhteinen muotoilunäyttely, joka järjestettiin ensimmäisen kerran Seinäjoella 2010. Yhteistyön tavoitteena on edistää muotoilijoiden näkyvyyttä ja verkostoitumista sekä lisätä muotoilualan tuntemusta yleisesti.

NowHere Finland – vad är det frågan om?NowHere Finland är en designutställning som de regionala konstkommissionerna arrangerar gemensamt. Den första utställningen arrangerades 2010 i Seinäjoki. Målet för samarbetet är att främja formgivares synlighet och nätverkande samt att öka allmänhetens kunskaper om formgivningsbranschen.

About NowHere FinlandNowHere Finland is a collaborative design exhibition of the Regional Arts Councils of Finland, first held in Seinäjoki in 2010. The co-operation project aims to help designers to promote their work and network, and to increase public awareness about the design industry.

?Julkaisija / Utgivare / PublisherSuomen käsityön museo / Finlands Hantverksmuseum / The Craft Museum of Finland

Toimitus / Redaktion / Editorial staffSuomen käsityön museo / Finlands Hantverksmuseum / The Craft Museum of FinlandAnne Hokkanen, Raija Manninen

Kirjoittajat / skrivares / writersRiitta Moisander, Paula Susitaival, Anne Hokkanen, Raija Manninen, Kirsi Niinimäki, Ulla Lapiolahti, Päivi Hintsanen, Ilkka Kuukka

Kuvat / Fotografier / PhotosMikko Auerniitty, Minna Lappalainen ja Satu Miettinen

Vihreän sävyjä / Nyanser av grönt / Hues of green Käännökset / Översättning / TranslationLingoneer ja Laura Browne

Ulkoasu / LayoutJonas Hakaniemi / Tmi Jonas Hakaniemi

Kansi / Omslag / CoverSaana ja Olli, Yö metsässä.Kuva / Fotografi / Photo Unto Rautio

Kirjapaino / Tryckeri / PrintersPunamusta

Painos / Upplaga / Circulation12 000

ISBN 978-952-5063-19-6 (SWF)ISBN 978-952-5063-20-2 (PDF) Suomen käsityön museon julkaisuja 30

PEFC/02-31-151441 619

Painotuote

Koordinaattori Anne Hokkanen

koordinator Anne Hokkanen

Co-ordinator Anne Hokkanen

4

Ympäristömyötäiseen näyttelyyn tarjottiin monen tasoisia töitä, joiden joukosta tuomaristo pyrki löytämään todellisesti ympäris-tömyötäiset teot ja tuotteet. Näyttelykutsussa etsittiin töitä, jotka eivät vain vähennä ympäristövaikutuksia, vaan myös vaikuttavat siihen positiivisesti. Lisäksi töiden tuli olla suunniteltu niin, että ne kuormittavat ympäristöä lähes olemattomasti ja niille suunnitellaan muodon lisäksi koko elinkaari. Vain murto-osa ehdotuksista tavoit-ti edes toisen ehdon. Tuomaristo toteaa, että näiden kriteereiden perusteella vielä on matkaa todella ympäristömyötäiseen suunnit-teluun. Näyttelyyn esitettiin myös tuotteita, jotka tuomaristo koki suoranaiseksi viherpesuksi.

Arviointikriteereinä painotettiin mahdollisimman vaikuttavaa ympä-ristömyötäisyyttä ja tuotteen koko elinkaaren suunnittelua. Esim. tekstiilituotteiden osalta painotettiin myös tuotteiden huoltoa, joka aiheuttaa suurimman ympäristökuorman niiden elinkaaren aikana. Tuomaristo kiinnitti huomiota teosten raaka-aineisiin, valmistus-prosessiin, käyttöön ja elinkaaren loppuun. Tekijän henkilökoh-tainen ympäristömyötäinen toiminta on sinänsä tärkeää, mutta se ei yksin riitä. Ilahduttavaa oli näyttelyyn ehdotettujen tekojen eli aineettoman muotoilun määrä.

Tuomaristokeskustelussa etsittiin vastauksia muun muassa seu-raaviin kysymyksiin:

1. Ratkaiseeko tuote jonkin todellisen ympäris-töongelman?Tällaisia radikaali-innovaatioita ei hakijoiden joukossa juuri nähty. Valtaosa tuotteista edusti perinteistä materian lisäämiseen perus-tuvaa tuotesuunnittelua, vaikka niillä omat vihreät kulmansa olikin. Kierrätetyt raaka-aineet ja materiaalit olivat edelleen pääroolissa.

2. Tuoko tuote uuden näkökulman omaantuoteryhmäänsä?Absoluuttista ympäristömyötäisyyttä ei voi määritellä. Siksi tuo-maristo katsoi, voiko esitetty tuote korvata toisen, haitallisemman tuotteen.

3. Tuotteiden vaikuttavuusTeollisesti massatuotettavat, ekologiset tuotteet ovat haastavam-pia toteuttaa ja kokonaisvaikutukseltaan suurempia kuin yksittäiset kierrätykseen tai käsityöhön perustuvat tuotteet.

4. Yleinen hyväksyttävyys ja muotoilun laatuTuotteen ekologisuus saa, mutta sen ei tarvitse näkyä tuotteessa. Ekologisuus ei myöskään ole tekosyy huonolle muotoilulle. Ympä-ristömyötäisyyden kriteerien täyttymisen lisäksi tuotteiden esteetti-nen ja toiminnallinen laatu oli tuomaroinnissa tärkeää.

Juryn jäsenetPaula Susitaival aloitti työnsä Hämeen taidetoimikunnan muotoilun läänintaiteilijana vuoden 2011 alussa. Koulutukseltaan Susitaival on taiteen kandidaatti. Aikaisemmin hän on työsken-nellyt muun muassa tuottajasihteerinä Teollisuustaiteen liitto Or-namossa ja sen eri jäsenjärjestöissä ja toiminut suunnittelijana oman toimistonsa kautta. Himokierrättäjäksi tunnustautuva Paula kulkee tunnin työmatkansa julkisilla kulkuneuvoilla ja turvautuu arjessaan marttojen vinkkiaarteistoon. Hänen mielestään hienoin suomalainen muotoilutuote on anonyymin emännän kutoma, tai-dolla raidoitettu ja eletyn elämän tarinaa kuteittensa kautta ker-tova räsymatto.

Graafinen suunnittelija Timo Berry on työskennellyt moni-puolisesti graafisen suunnittelun ja ympäristötaiteen parissa. Hän on ollut aloittamassa muun muassa www.ilmastotalkoot.fi-kampanjaa. Suunnittelutoimisto Bothissa työskentelevä Berry on valmistunut taiteen maisteriksi Taideteollisesta korkeakoulusta graafisen suunnittelun osastolta. Timo tunnustaa työskentelevän-sä ympäristömme kannalta tuhoisassa ammatissa, mutta tekee parhaansa käyttääkseen osaamistaan hyvän palvelukseen. Jos-kus se onnistuu.

Pirjo Kääriäinen on toiminut Aalto-yliopiston taideteollisen korkeakoulun tekstiilitaiteen professorin tehtävässä vuodesta 2008. Tätä ennen hän ehti työskennellä 18 vuotta Finlaysonilla suunnittelijana ja mallistopäällikkönä. Lisäksi hän on toiminut yrit-täjänä konsultoiden muotoilualan pk-yrityksiä. Kääriäinen on val-mistunut taiteen maisteriksi Taideteollisesta korkeakoulusta. ”Mi-nulla on ollut onni periä 1920-luvulla syntyneeltä äidiltäni monet taidot ja tiedot, jotka liitetään kestävään kehitykseen. Korkealaatui-set materiaalit, kierrättäminen, korjaaminen, vaatteista ja tavarois-ta huolehtiminen, lähiruoka ja tiivis yhteisö olivat lapsuuteni itses-tään selvyyksiä – nyt ne ovat harvinaista herkkua, mutta onneksi taas nousussa!”

Harri Koskinen on yksi Suomen kansainvälisesti tunnetuim-pia nykymuotoilijoita. Iittalan muotoilujohtajana juuri aloittanut Koskinen on opiskellut muotoilua Lahden muotoiluinstituutissa ja Taideteollisessa korkeakoulussa. Hän on voittanut lukuisia palkin-toja, muun muassa Torsten ja Wanja Söderberg -palkinnon, joka on maailman suurin muotoilualan tunnustus.

The exhibition attracted submissions with a varied level of quality, and the jury’s mission was to root out the genuinely eco-friendly works. The call for entries stressed that the submitted works and creations should not only reduce the negative impact, but also cre-ate positive impact for the environment. The jury sought submis-sions where the designer had not only considered the form, but also the entire life cycle of the product. Only a fraction of the works submitted met at least one of these conditions. The jury concluded that with this criteria, we still have a long way to go to genuinely environmentally friendly design. The jury felt that some of the sub-missions were examples of outright greenwash.

The assessment criteria emphasized maximum positive environ-mental impact and the product’s life cycle assessment. For exam-ple the maintenance of textile products was given special consid-eration, as it causes the majority of environmental load in their life cycle. The jury also assessed the raw-material production, manu-facturing process, use and disposal of the product. The artist or designer’s personal work to preserve the environment is in itself important, but not enough. The jury was pleased to see the high number of immaterial design creations submitted for the exhibition.

The jury’s discussion aimed to find answers to various questions, such as:

1. Does the product solve some realenvironmental problem?The jury did not find any of such radical innovations among the submissions. The majority of the products represented traditional product design based on creating more consumable items, even if they had their green angles. Recycled materials were still the main focus of the designers.

2. Does the product give a new perspective to its product group?Absolute environmental performance can not be defined. That’s why the jury wanted to find out, whether the product could replace another product that creates more pollution.

3. Impact of the productIndustrially mass-produced, ecological products are the most chal-lenging ones to manufacture, and their total effect is greater than individual design items created through recycling or arts & craft.

4. The general acceptability and the qualityof designThe ecological value of a product does not need to stand out from a product. Ecology should also not be used as an excuse for poor design. In addition to meeting all the ecological criteria, the jury also expected impeccable aesthetic and functional qualities from the items selected for the exhibition.

Members of the juryPaula Susitaival started her work as the Häme Arts Council regional artist of design in early 2011. Ms. Susitaival has complet-ed a Bachelor of Arts degree. She has previously worked as the Producer Secretary of Finnish Association of Designers ORNAMO and its various member organizations, and also as a designer, run-ning her own agency. Paula, a self-confessed recycling obsessive, travels to work one hour each way on public transport, and relies on the traditional Finnish home economy association Martat for practi-cal household tips in her daily life. In her opinion the finest example of Finnish design is woven by an anonymous housewife, skillfully striped and telling stories of lives lived through the materials: the home-woven rag rug.

Graphic designer Timo Berry has worked in a variety of roles in the fields of graphic design and environmental art. He was one of the founders of the ilmastotalkoot.fi campaign. Berry, who currently works in the Helsinki design agency Both, holds a Master of Arts degree from the University of Art and Design. Timo confesses to working in a profession that is destructive to our environment, but tries his best to use his knowledge to do good. At times, his efforts prove successful.

Pirjo Kääriäinen has served as the Professor of Textile Arts in the Aalto University’s School of Fine Arts since 2008. Prior to this, she had an 18-year career as a designer and collection manager at one of the leading Finnish textile companies, Finlayson. She has also ran her own consulting business, advising SME’s operating in the field of design. Kääriäinen holds a Master of Arts degree from the University of Arts and Design. “I have been lucky enough to inherit many skills and bits of knowledge related to sustainable de-velopment from my mother, who was born in the 1920s. High qual-ity materials, recycling, repair, clothing, and goods management, local food, and a close community were taken as granted in my childhood - now they are a rare treat, but luckily on the rise again! “

Harri Koskinen is one of Finland’s most internationally renowned contemporary designers. Koskinen, who has recently became the de-sign executive of Iittala, studied design in Lahti Design School and at the Aalto University of Arts, Design and Architecture. He has won numerous awards, such as the Torsten and Wanja Söderberg Prize, which is the most prestigious design prize in the world.

Till utställningen med miljöanpassning erbjöds verk av varierande kvalitet och juryn strävade efter att bland dessa hitta genuint miljö-anpassade verk och produkter. I inbjudan till utställningen efterlys-tes verk som inte bara minskar miljökonsekvenserna utan också har en positiv inverkan på miljön. Dessutom skulle verken vara de-signade på så sätt att de medför en närmast obefintlig miljöbelast-ning. Förutom formen skulle verkets hela livscykel designas. Bara en bråkdel av bidragen uppfyllde ens ett av dessa villkor. Mycket arbete återstår om man vill skapa en verkligt miljöanpassad design i enlighet med dessa kriterier, konstaterade juryn. Även produkter som juryn upplevde som regelrätt gröntvätt erbjöds till utställningen.

Av bedömningskriterierna lades stor vikt på att miljöanpassningen har så stor effekt som möjligt och på att produktens hela livscykel hade planerats. Till exempel i fråga om textilprodukter betonades också skötseln av produkterna, vilken utgör den största miljöbe-lastningen under produkternas livscykel. Juryn beaktade produk-ternas råmaterial, tillverkningsprocess, användning och slutet av deras livscykel. Att upphovsmannen personligen är en miljömed-veten aktör är i sig en viktig, men inte tillräcklig, faktor. Glädjande var det stora antalet prestationer, alltså immateriell design, som föreslogs till utställningen.

Juryn sökte i sina diskussioner svar på bland annat följande frågor:

1. Löser produkten något faktiskt miljöproblem?Sådana radikala innovationer var sällsynta bland sökandena. Mer-parten av produkterna representerade traditionell produktdesign som går ut på att öka materian, även om de också hade sina gröna nyanser. Återvunna råvaror och material spelade fortfarande hu-vudrollen.

2. Ger produkten en ny synvinkel för sinproduktgrupp?Absolut miljöanpassning kan inte definieras. Därför undersökte juryn om produkten kunde ersätta någon annan, mer skadlig pro-dukt.

3. Produkternas effektEkologiska produkter som massproduceras industriellt är mer ut-manande att förverkliga och har större totaleffekt än enskilda pro-dukter som baserar sig på återvinning eller handarbete.

4. Allmän godtagbarhet och designens kvalitetProduktens ekologiska karaktär får men måste inte synas i produk-ten. Den ekologiska faktorn är inte heller en ursäkt för dålig design. Förutom att produkterna ska uppfylla kriterierna för miljöanpass-ning lade juryn stor vikt på produkternas estetiska och funktionella kvalitet.

JurymedlemmarnaPaula Susitaival inledde sitt arbete som länskonstnär för form-givning vid Tavastlands konstkommission i början av år 2011. Su-sitaival innehar filosofie kandidatexamen i konst. Hon har tidigare arbetat bland annat som producentsekreterare vid Industrikonstför-bundet Ornamo och dess olika medlemsorganisationer samt som designer via sin egen byrå. Paula, som beskriver sig själv som en hängiven återvinnare, gör sin timslånga resa till och från arbetet med kollektivtrafiken och tar i vardagen hjälp av martornas ovär-derliga tips. Hon tycker att den finaste finländska designprodukten är en trasmatta som vävts av en anonym husmor, har konstnärliga ränder och vars väft berättar historier om svunna tider.

Grafiska designern Timo Berry har arbetat i mångsidiga upp-gifter inom grafisk design och miljökonst. Han var bland annat med om att starta kampanjen www.ilmastotalkoot.fi. Berry arbetar vid designbyrån Both och har tagit magisterexamen i konst vid avdel-ningen för grafisk design vid Konstindustriella högskolan. Timo er-känner att hans yrke ur miljöperspektivet är förödande, men säger att han gör sitt bästa för att använda sitt kunnande för goda ända-mål. Ibland lyckas det.

Pirjo Kääriäinen verkar alltsedan år 2008 som professor för tex-tilkonst vid Aalto-universitetets konstindustriella högskola. Dess-förinnan hann hon arbeta 18 år som formgivare och modellchef för Finlayson. Därtill har hon haft sitt eget konsultföretag som arbeta-de med små och medelstora företag inom formgivningsbranschen. Kääriäinen innehar konstmagisterexamen från Konstindustriella högskolan. ”Jag har haft turen att få ärva många färdigheter och kunskaper som förknippas med hållbar utveckling av min mor som föddes på 1920-talet. Material av hög kvalitet, att återvinna, repa-rera, ta hand om sina kläder och tillhörigheter, närproducerad mat och en sammanhållen gemenskap var självklarheter i min barn-dom. Idag är dessa egenskaper sällsynta, men lyckligtvis på väg att åter bli populära!”

Harri Koskinen är en av Finlands internationellt mest kända samtida designers. Koskinen, som nyligen har börjat som design-chef på Iittala, har studerat formgivning vid Lahden muotoiluinsti-tuutti och Konstindustriella högskolan. Han har vunnit flera priser, bland annat Torsten och Wanja Söderbergs pris som är världens största erkännande inom design.

Juryn raportti

5

Vihreä muotoilu (ympäristöä säästävä muotoilu) 1970-luvun energiakriisi herätti teollisuusmaiden huolen maail-man ekologisesta tilasta. Suomessa ympäristöajattelu alkoi vasta 1980-luvun lopulla vaikuttaa tuotemuotoiluun. Ympäristöongelmat kuten saasteet, luonnonvarojen käyttö, happosateet, globaali läm-peneminen ja sademetsien hävittäminen pakottivat myös muo-toilualan pohtimaan tuotteita ja palveluja uudesta näkökulmasta. Vihreys levisi koko yhteiskuntaan: politiikkaan, kirjallisuuteen, tuot-teisiin ja pakkauksiin. Kuluttajien käyttöön alettiin systemaattisesti kehittää vihreitä, ympäristöä säästäviä tuotteita.

Viherpesu1990-luvun alussa vihreä ajattelutapa menetti merkitystään. Ha-vahduttiin viherpesuun, joka tarkoittaa pinnallista ympäristöys-tävällisyyttä. Viherpesussa yritykset liioittelevat ympäristöperi-aatteitaan käyttämällä markkinoinnissaan positiivisia mielikuvia viestivää mainontaa, muotoilua ja pakkaussuunnittelua. Yrityksen imagoa rakennetaan vihreiden arvojen avulla, vaikka lupaukset ei-vät toteudukaan käytännössä.

Ekologinen muotoilu1990-luvun alun käsitteeksi nousi ekologinen muotoilu. Ekologi-sen muotoilun tavoitteena oli muotoilla materiaaleja ja tuotteita, projekteja ja ympäristöjä, jotka ovat koko planeetan ekologialle ystävällisiä. Ympäristöasioita käsiteltiin tuotteiden uudelleen muo-toilulla (redesign) eli tuotteen osia tai raaka-aineita muutettiin ym-päristöystävällisemmäksi. Käsitteellisellä tasolla niin ekologinen muotoilu (ecodesign), ympäristömyötäinen muotoilu (design for environment) kuin vihreä muotoilu (ympäristöä säästävä muotoi-lu, green design) korostavat tuotteen ekologisuutta. Siihen sisältyy useimmiten elinkaariajattelu ja elinkaariarvion käyttö arvioitaessa tuotteesta aiheutuvia ympäristövaikutuksia.

ElinkaarianalyysiElinkaarianalyysin avulla pyritään hahmottamaan kokonaiskuva tuotteen ympäristövaikutuksista sen koko elämänkaaren aikana. Tuotteen elinkaari alkaa raaka-aineiden hankinnasta, jatkuu ma-teriaalien ja itse tuotteen valmistuksella, kuljetuksilla, markkinoin-nilla, käytöllä ja kierrätyksellä. Elinkaari päättyy käyttökelvottoman tuotteen hävittämiseen. Elinkaarianalyysia voi soveltaa sekä tuot-teisiin että eri materiaaleihin. Materiaalin elinkaari ei kuitenkaan välttämättä lopu tuotteen hävittämiseen, vaan materiaali voi käydä lävitse useitakin elinkaaria eri tuotteina.

Ekologinen selkäreppu Ekologinen selkäreppu kertoo kiloina niiden luonnonvarojen mää-rän, jonka tietyn tuotteen valmistus, käyttö ja hävittäminen aihe-uttavat. Näiden toimintojen summasta vähennetään tuotteen oma paino. Tuotteen ekologinen selkäreppu on lähes aina painavampi kuin tuote itse. Ekologinen selkäreppu ilmaisee siis tuotteen ympä-ristölle aiheuttaman rasituksen.

Hiilijalanjälki Hiilijalanjälki kertoo kuinka paljon kasvihuonekaasuja syntyy jonkin tuotteen, toiminnan tai palvelun elinkaaren aikana. Se mittaa erilais-ten tekojen ja kulutusvalintojen vaikutusta ilmaston lämpenemiseen.

Ekologinen jalanjälkiEkologinen jalanjälki kuvaa sitä, kuinka suuri maa- ja vesialue tar-vitaan ihmisen tai ihmisryhmän kuluttaman ravinnon, materiaalien ja energian tuottamiseen sekä syntyneiden jätteiden käsittelyyn. Ekologista jalanjälkeä käytetään kestävän kehityksen mittarina,

jonka mittayksikkönä on globaalihehtaari. Se tarkoittaa hehtaarin kokoista aluetta, jonka tuottavuus vastaa maapallon keskiarvoa. Suomalaisten ekologinen jalanjälki on maailman suurimpia.

KierrätysKierrätys on energian ja raaka-aineiden uudelleenkäyttöä sekä tuotteiden ja niiden materiaalien uudelleenkäyttöä ja uusiokäyttöä. Kierrätysajattelu kytkeytyy tuotteen koko elinkaareen: tuotanto-, käyttö- ja hävitysvaiheisiin. Osa tuotteista on suunniteltu kierrä-tettäväksi materiaalina tai tuotteen osana, ja osa tuotteista kierrä-tetään muista syistä. Juomapullot on suunniteltu kierrätettäväksi, mutta vaatteet eivät. Kierrätys sisältää materiaalin keräämisen, uudelleen prosessoinnin ja uudelleen tuotannon. Kuluttajalle kier-rätys merkitsee lähinnä käytöstä poistettujen tuotteiden uudelleen-käyttöä sellaisenaan, korjattuna tai muunneltuna ja tuotteen mate-riaalin käyttämistä uusiin tarkoituksiin.

Kierrätysmuotoilu 1980-luvulla kierrätysmuotoilu nousi yhdeksi ekologisen muotoilun osaksi. Kierrätysmuotoilu on tuotteiden suunnittelua ja valmistusta pääosin kierrätys- ja jätemateriaaleista. Tuote voidaan muotoilla kierrätettäväksi eli purettavaksi tai tuote muotoillaan kierrätys- ja jätemateriaalia hyödyntäen. Materiaalin kierrätystä on kahta eri muotoa. Ensisijainen kierrätys kierrättää materiaalin takaisin sa-maan tai samantyyppiseen tuotantoon. Toissijainen kierrätys pro-sessoi materiaalia uudelleen ja samalla tapahtuu materiaalihävik-kiä. Jätteen käyttö muotoilutuotteiden materiaaleina ei takaa niiden ympäristöystävällisyyttä, sillä tuotteet aiheuttavat ympäristövaiku-tuksia koko elinkaarensa aikana niin valmistuksessa, käytössä kuin hävittämisessä.

Hylätty esine tai materiaaliHylätyn esineen ei tarvitse olla kulunut tai rikki, se on vain menettä-nyt merkityksensä esimerkiksi muodin muuttumisen vuoksi ja siksi omistaja luokittelee sen roskaksi. Hylätty materiaali voi olla ylitettä eli tuotannossa syntyvää hukkamateriaalia, jota ei pystytä hyödyn-tämään. Esimerkiksi kankaiden leikkuujäte on ylitettä.

Jäte Jätteen syntyminen liittyy ihmisen perustarpeisiin kuten asumiseen, ruokaan ja vaatteisiin. Suomen jätelain mukaan jäte on ei-toivottua ja se kuuluu jollekin. Jätelain kolmannen pykälän mukaan: ”Jätteellä tarkoitetaan ainetta tai esinettä, jonka sen haltija on poistanut tai aikoo poistaa käytöstä taikka on velvollinen poistamaan käytöstä. Jätteen haltijalla tarkoitetaan jätteen tuottajaa, kiinteistön haltijaa tai toiminnan järjestäjää taikka muuta luonnollista henkilöä tai oikeus-henkilöä, jonka hallinnassa jäte on.” Jätteiden lajittelu tarkoittaa jätejakeiden erottamista toisistaan sekä hyödyntämistä että kaato-paikkasijoittamista varten. Jätteen kierrätys on jätteiden tai jätejakei-den käyttämistä raaka-aineena tai materiaalina.

Uusiokäyttö Uusiokäyttöä on tuotteen, materiaalin tai jätteiden käyttäminen uudelleen uusiotuotteena niin, että tuotteen alkuperäinen käyttö-tarkoitus muuttuu. Esimerkiksi muovisista virvoitusjuomapulloista saadaan kuituja, joista valmistetaan mattoja, vaatteita, pesuaine-pulloja tai ilmastointilaitteiden suodatinhuopia. Kehdosta kehtoon -muotoiluperiaate tarkoittaa, että tuotteesta ei tule jätettä, vaan se ravitsee kiertonsa lopussa uutta tuotetta. Uusioraaka-aine on käy-tetystä materiaalista, jätteestä saatava raaka-aine.

Uudelleen käyttö Uudelleen käyttö (reuse) on tuotteen, materiaalin tai energian käyt-töä sellaisenaan ilman uudelleen tuotantoa.

HyötykäyttöKäytetyn tuotteen tai materiaalin hyödyntäminen sellaisenaan, kor-jattuna, osina, uusioraaka-aineena tai energiana.

Kestävä kehitysKestävän kehityksen lähtökohtana on huoli ihmisten välisestä eri-arvoisuudesta ja elämälle tärkeiden luonnonvarojen ehtymisestä. Kestävä kehitys on paikallista ja globaalia yhteiskunnallista muu-tosta, jonka päämääränä on turvata nykyisille ja tuleville sukupol-ville yhtä hyvät tai paremmat toimintamahdollisuudet kuin nykyi-sillä sukupolvilla on. Ihmisen tulisi ajatella kaikissa tekemissään valinnoissa ja päätöksissä oman toimintansa kokonaisvaltaisia vaikutuksia kaikkeen elolliseen ja ennen kaikkea seuraavien su-kupolvien elinolosuhteisiin. Kestävään kehitykseen kuuluvat eko-loginen-, sosiaalinen-, taloudellinen- ja kulttuurinen kestävyys. Keskeistä ekologisessa kestävyydessä on ympäristöä vähemmän kuormittaviin tuotanto- ja kulutustottumuksiin siirtyminen. Sosiaa-linen kestävyys tarkoittaa maailmanlaajuista yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa yhteiskunnan jäsenten kesken. Paikallisella tasolla se käsittää kaikkien terveydestä ja työturvallisuudesta huolehtimisen. Taloudellinen kestävyys on tasapainoista kasvua, jossa luonnon-varoja käytetään säästäväisesti ja tasapuolisesti. Talouden kestä-vä kehitys mahdollistaa keskeiset yhteiskunnan toiminnot. Kulttuu-rinen kestävyys vastaavasti mahdollistaa kulttuurien säilymisen ja kehittymisen sukupolvelta toiselle sekä ihmisten vapaan henkisen toiminnan ja eettisen kasvun.

Kestävä muotoilu (sustainable design)Kestävä muotoilu ottaa huomioon tuotemuotoiluprosessissaan ekologisuuden lisäksi myös sosiaaliset ja eettiset arvot. Eettisyyttä voi lyhyesti luonnehtia, että se on ihmisen vastuullisuutta ja epä-itsekkyyttä. Ympäristölle haitallinen tuote ei voi olla eettinen. Tuo-te ei voi olla esteettinen ellei se ole myös eettinen. Eettisyyden osoittamiseksi on luotu standardeja, joissa tarkkailtavina ovat: lap-sityö, pakkotyö, terveys ja turvallisuus, syrjintä ja kohtelu, työaika ja palkkaus. Kestävä muotoilu tähtää yhä useammin myös siihen, että tuote korvataan kokonaan palvelulla. Kestävien ratkaisujen tavoitteena on, että positiivisten vaikutusten pitäisi ylittää nega-tiiviset vaikutukset. Kestävyys tavoitteena on epäselvä ja hauras. Muotoilijan tehtävä olisikin visioida tuotteiden lisäksi prosesseja ja palveluja, jotka rohkaisevat uuteen ajatteluun ja kestävään käyt-täytymiseen.

Ympäristömyötäinen muotoilu Ympäristömyötäinen muotoilu (design for the environment) kes-kittyy tuotteiden fyysisiin tekijöihin kuten materiaaliin, energiaan, tuotantoon, kuljetukseen ja hävittämiseen. Ympäristömyötäinen tuotesuunnittelu tuottaa pitkäikäisiä tuotteita, joiden kestävyyttä ei paranneta haitallisilla aineilla. Tuotteet ovat uudelleenkäyttökelpoi-sia tai edes kierrätyskelpoisia. Pakkauksia pyritään vähentämään, ja tuotannossa käytetään saasteettomia menetelmiä. Tuotannosta ei tulisi syntyä lainkaan jätettä tai sitä syntyessä se tulisi pystyä käyttämään uudelleen. Ympäristömyötäinen suunnittelu tähtää uusiutuvien raaka-aineiden ja materiaalien käytön maksimointiin. Ympäristömyötäisyys on käsitteenä aikasidonnainen, sillä toimin-tojen, prosessien ja tuotteiden ympäristövaikutuksia vertaillaan tarkastelun hetkellä vallitseviin käytäntöihin. Ympäristömyötäisyys kuvaa suuntaa, johon olemme menossa.

Vihreiden käsitteiden viidakko

Grön design (miljövänlig design) Energikrisen på 1970-talet väckte oro i industriländerna för den ekologiska situationen i världen. I Finland började miljötänkandet påverka produktdesignen först mot slutet av 1980-talet. Miljöproble-men, såsom utsläpp, användning av naturresurser, surt regn, global uppvärmning och avverkning av regnskog, tvingade även design-branschen att se på produkter och tjänster ur ett nytt perspektiv. Hela samhället genomsyrades av grönheten: politiken, litteraturen, produkterna och förpackningarna. Man började systemetiskt produ-cera gröna, miljövänliga produkter åt konsumenterna.

Greenwashing (grönmålning)I början av 1990-talet förlorade miljötänkandet en del av sin bety-delse. Begreppet greenwashing (grönmålning), som betyder ytlig miljövänlighet, myntades. Med greenwashing (grönmålning) över-driver företag sina miljömässiga principer genom att i sin mark-nadsföring använda reklam, design och förpackningslösningar som förmedlar positiva sinnebilder. Företagets image byggs upp med hjälp av gröna värden, även om det som utlovas inte förverk-ligas i praktiken.

Ekologisk designEkologisk design blev ett hushållsbegrepp i början av 1990-talet. Syftet med ekologisk design var att utforma material och produk-ter, projekt och miljöer, som är vänliga mot hela planetens ekologi. Miljöfrågorna tacklades genom att redesigna produkterna, vilket innebär att produktens beståndsdelar eller råvaror gjordes mer mil-jövänliga. På det konceptuella planet höjer såväl ekologisk design (ekodesign) som miljöanpassad design och grön design produk-tens ekologiskhet. I detta ingår oftast livscykeltänkande och till-lämpning av livscykelanalys vid utvärdering av den miljöpåverkan som en produkt har.

LivscykelanalysMed hjälp av livscykelanalys strävar man efter att förstå helhets-bilden av den miljöpåverkan som en produkt har under dess hela livscykel. Produktens livscykel börjar med införskaffning av råva-ror och fortsätter med tillverkning av materialet och själva pro-dukten, transporter, marknadsföring, användning och återvinning. Livscykeln slutar då den oanvändbara produkten kasseras. Livs-cykelanalys kan tillämpas på såväl produkter som olika material. Materialets livscykel slutar dock nödvändigtvis inte då produkten kasseras, utan materialet kan genomleva flera livscyklar i form av olika produkter. 568

Den ekologiska ryggsäcken Den ekologiska ryggsäcken anger i kilogram mängden naturresur-ser som en viss produkts tillverkning, användning och kassering orsakar. Produktens egenvikt minskas från den totala summan av dessa funktioner. Produktens ekologiska ryggsäck väger nästan alltid mer än själva produkten. Den ekologiska ryggsäcken uppger med andra ord den belastning på miljön som produkten orsakar.

Koldioxidfotavtryck Koldioxidfotavtrycket berättar hur mycket växthusgaser som upp-står under livscykeln för en produkt, funktion eller tjänst. Det mäter vilken påverkan olika åtgärder och konsumentval har på den glo-bala uppvärmningen.

Det ekologiska fotavtrycketDet ekologiska fotavtrycket beskriver hur stort land- och vattenom-råde som behövs för att producera den mängd livsmedel, material och energi som behövs för att producera den näring, det material och den energi som en människa eller en människogrupp förbru-

kar samt hantera det avfall som uppkommer på grund av dessa. Det ekologiska fotavtrycket används som en måttstock för hållbar utveckling och måttenheten kallas globalhektar. En globalhektar motsvarar ett område om en hektar, vars produktivitet motsvarar jordens medelvärde. Finländarnas ekologiska fotavtryck är bland de största i världen.

ÅtervinningÅtervinning innebär återanvändning av energi och råvaror samt återanvändning och nyanvändning av produkter och deras material. Återvinningstänkandet återfinns under produktens hela livscykel: produktionen, användningen och kasseringen. En del av produk-terna är utformade för att återvinnas som material eller delar av produkten, och en del av produkterna återvinns av andra orsaker. Drickaflaskor har utformats för återvinning, vilket kläder inte har. Återvinning innefattar materialinsamling, återbearbetning och åter-produktion. För konsumenten innebär återvinning närmast nyan-vändning av kasserade produkter i befintligt, reparerat eller modi-fierat skick samt användning av produktmaterialet för nya ändamål.

Återvinningsdesign På 1980-talet blev återvinningsdesign en del av ekologisk design. Återvinningsdesign är design och tillverkning av produkter av i hu-vudsak återvinnings- och avfallsmaterial. Produkten kan designas som en återvinnings- eller demonterbar produkt, eller så utnytt-jas återvunnet material och avfallsmaterial i produktdesignen. Det finns två olika sätt att återvinna material på. Den primära återvin-ningen återvinner materialet tillbaka till samma eller liknande pro-duktion. Den sekundära återvinningen bearbetar materialet på nytt och i samband med denna process uppstår materialsvinn. Använd-ning av avfall som material i designprodukter garanterar inte deras miljövänlighet, eftersom produkterna ger upphov till miljöpåverkan

En djungel av gröna begrepp

6 7

Green design (environmentally sustainable design)With the 1970s energy crisis the developed countries received a major wake-up call to the ecological state of the world. In Finland, environmental thinking did not begin to influence product design until the late 1980s. Environmental problems such as pollution, use of natural resources, acid rain, global warming and deforestation also forced the design industry to consider products and services from a new perspective. Green ideas spread throughout society: politics, literature, products and packaging. Companies started systematically producing green, environmentally friendly products for consumer use

GreenwashingIn the early 1990s, green thinking lost some of its meaning. Peo-ple became aware of greenwashing, which means a superficial at-tempt to appear environmentally friendly. Companies who practice greenwashing exaggerate their environmental responsibility by us-ing advertising, design and packaging design that communicate positive ideas. The company’s brand is built using green values, but their promises do not materialize in practice.

Ecological designEcological design became the concept of the early 1990s. The object of ecological design was to create materials and products, projects and environments, which were ecologically friendly for the entire planet. Environmental issues were tackled with product re-design, which meant replacing parts or materials of a product with more environmentally friendly options. On a conceptual level, both ecological design (ecodesign), environmentally friendly design (design for environment) as well as green design (environmentally sustainable design) emphasize the ecological aspects of a prod-uct. It usually involves life cycle thinking and life cycle assessment to estimate the the environmental impact of a product.

Life cycle analysisLife cycle analysis aims to outline the overall environmental im-pacts of a product throughout its life cycle. Product life cycle begins from the extraction of raw materials and continues with the manu-facturing of materials and the product itself, transport, marketing, use and recycling. The life cycle ends with the disposing of the unusable product. The life cycle analysis can be applied to prod-ucts as well as various materials. A material’s life cycle does not necessarily end with the disposal of the product: the material may go through several life cycles as different products.

Ecological rucksackThe ecological rucksack tells the weight of natural resources re-quired to manufacture, use and dispose of a specific product. The product’s own weight is deducted from the total. The ecological rucksack of a product is almost without exception heavier than the product itself. Thus, the ecological rucksack indicates the stress on the environment caused by the product.

Carbon footprintThe carbon footprint tells the total amount of greenhouse gases produced during the life cycle of a product, activity or service. It measures the effect our various actions and consumption choices have on global warming.

Ecological footprintThe ecological footprint describes how much land and water area a person or population require to produce the food, materials and energy it consumes, and to process the waste it generates. Ecologi-cal footprint is used as an indicator for sustainable development, the

unit of measurement being a global hectare. It means a one hectare area with a biological productivity equal to the global average. The Finns’ ecological footprint is one of the largest in the world.

RecyclingRecycling is the reuse of energy and raw materials, and the re-use and secondary use of products and materials. The concept of recycling is connected to the entire life cycle of a product: the production, use and disposal stages. Some products are designed to be recycled as a material or as part of a product, and some products are recycled for other reasons. Bottles are designed for recycling, but clothes are not. The recycling process includes the collection of the material, reprocessing and re-production. For the consumer, recycling mostly means reusing discarded products as they are, repaired or modified, as well using some materials for new purposes.

Recycled designIn the 1980s recycled design became a part of ecological design. Recycled design means designing and manufacturing products mainly from recycled and waste materials. The product can be de-signed for recycling, ie. for dismantling, or designed using recycling and waste materials. There are two types of material recycling. In primary recycling the material is recycled back into the same or similar type of production. In secondary recycling the material is re-processed, creating some material wastage in the process. The use of waste materials does not necessarily guarantee the design products are environmentally friendly, because the products’ cre-ate environmental impact throughout their life cycle in manufactur-ing, usage as well as disposal stages.

Abandoned objects and materialsAn abandoned object does not need to be worn-out or broken, it has just lost its meaning - for example due to a change in fashion - and therefore deemed as junk by its owner. Abandoned materials may be trim waste, ie. surplus material from production that can not be utilized, such as fabric trimmings.

WasteWaste generation is associated with basic human needs such as housing, food and clothing. According to the Finnish Waste Act, waste is unwanted and always belongs to someone. The 3rd Ar-ticle of the Waste Act states, that: ”Waste means any substance or object which the holder discards or intends, or is required, to discard. Waste holder means the producer of the waste, property holder, or operator or any other natural or legal person who is in possession of the waste.”

Waste sorting refers to the separation of waste, both for further utilization and for landfill disposal. Waste recycling means using separated or non-separated waste as raw material or material.

Secondary useSecondary use means reusing a product, material or waste as a new product, in a way that is different from the original use of the product. For example, plastic soft drink bottles can be processed to make fiber, which can be used to manufacture carpets, clothes, detergent bottles or filters for air conditioning machines. Cradle-to-cradle design means that the product will not become waste, but it will become a new product at the end of its cycle. Secondary raw materials are raw materials created from used materials, ie. waste.

ReuseReuse means using a product, material, or energy as it is, without

any re-processing or further production.

UtilizationUsing a product or material either as it is, repaired, as parts, sec-ondary material or energy.

Sustainable developmentAt the basis of sustainable development is concern for inequality between people and for the depletion of critical natural resourc-es. Sustainable development is a part of local and global social change, that aims to secure future generations with equal or bet-ter opportunities than those the present generations have enjoyed. In all our choices and decisions, we should consider the holistic effects our actions have on everything living and, perhaps most importantly, on the living conditions of the generations to come. Ecological, social, economical and cultural sustainability are all part of sustainable development.

Ecological sustainability focuses on moving towards more envi-ronmentally friendly production and consumption patterns. Social sustainability refers to global equality and equality among all mem-bers of the society. At a local level, it means providing health care for all and looking after occupational safety. Economic sustainabil-ity means a balanced growth, where natural resources are used economically and equitably. Sustainable economic development allows the society to provide its members with the core services of a welfare society. Cultural sustainability ensures that cultures are preserved and allowed to develop from one generation to an-other, and that people’s freedom for spirituality and moral growth is protected.

Sustainable designIn sustainable design, the product design process is steered by ec-ological as well as social and ethical values. Ethical values can be simply described as responsibility and selflessness. A product that is harmful for the environment cannot be ethical. A product cannot be aesthetically pleasing, if it is not also ethical. Standards have been created to clarify the ethical qualities of a product. Under observation are child labour, forced labour, health and safety, dis-crimination and treatment of workforce, working hours and wages.

More and more often, sustainable design aims to replace a prod-uct completely with a service. By developing durable solutions, we try to create enough positive effects to cancel out and exceed the negative effects. Sustainability as a goal is unclear and brittle. The role of a designer should be to innovate, not only products, but also processes and services that will encourage new thinking and sustainable behavior.

Environmentally friendly designEnvironmentally friendly design (Design for the Environment, DfE) focuses on products’ physical factors such as material, energy, production, transport and disposal. Environmentally friendly prod-uct design creates long-lasting products that do not use harmful substances to gain better durability. Products are reusable or at least recyclable. Packaging is kept to minimum, and non-polluting methods are used in production. The production should not gener-ate any waste, or it should be suitable for reuse. Environmentally friendly design aims to maximize the use of renewable raw mate-rials. The concept of environmental compliance is time-sensitive, since the environmental impact of activities, processes and prod-ucts are always being assessed in comparison to the prevailing practices at the time of the review. Environmental compliance de-scribes the direction in which we are headed to.

The green jargon guide

under hela sin livscykel i såväl tillverkning, användning och kas-sering.

Kasserad produkt eller kasserat materialEn kasserad produkt behöver inte vara sliten eller trasig, den har bara förlorat sin betydelse exempelvis på grund av växlingar i mo-detrender, varför ägaren klassificerar den som skräp. Kasserat material kan vara överblivet material som uppstår under produktio-nen och som inte går att utnyttja. Exempel på överblivet material är överblivna stuvbitar av tyg.

Avfall Uppkomsten av avfall är förknippad med människas basbehov, såsom boende, livsmedel och kläder. Enligt avfallslagen i Finland är avfall oönskat och tillhör någon. Utdrag ur tredje paragrafen i avfallslagen: ”Avfall är ett ämne eller föremål som innehavaren har kasserat eller avser eller är skyldig att kassera. Avfallsinnehavare är avfallsproducenten, fastighetsinnehavaren eller verksamhetsar-rangören eller en annan fysisk eller juridisk person som innehar avfallet.” Med avfallssortering avses sortering av avfall i fraktioner för såväl användning som för deponering på avstjälpningsplatser. Återvinning av avfall innebär användning av avfall eller avfallsfrak-tioner som råmaterial eller material.

Återanvändning Återanvändning innebär att man använder produkten, materialet eller avfallet på nytt som en återvunnen produkt så, att produktens ursprungliga användningsändamål ändras. Exempelvis kan man ur läskedrycksflaskor av plast utvinna fibrer, som används till att tillverka mattor, kläder, tvättmedelsflaskor eller filter till luftkondi-tioneringsenheter. Designprincipen ”från vagga till vagga” innebär att produkten inte ger upphov till något avfall, utan ger i stället i slutet av sin cykel näring till en ny produkt. Sekundärt råmaterial är råmaterial som utvunnits ur använt material, avfall.

Använda återvunnet Att använda återvunnet (reuse) innebär att använda produkten, ma-terialet eller energin i befintligt skick utan att vidareproducera det.

NyttoanvändningAnvändning av en begagnad produkt eller ett begagnat material i befintligt eller reparerat skick, använda delar av det, använda det som sekundärt råmaterial eller som energi.

Hållbar utvecklingUtgångspunkten för hållbar utveckling är oron över ojämlikhet mel-lan människor och utarmningen av livsviktiga naturresurser. Håll-bar utveckling innebär lokal och global samhällelig förändring, vars huvudsyfte är att för nuvarande och kommande generationer säkra lika goda eller bättre levnadsmöjligheter som innevarande genera-tioner har. I alla beslut hon fattar och i alla val hon gör, bör männis-kan alltid tänka på vilken helhetspåverkan hennes egna aktiviteter har på allt levande och framförallt på kommande generationers levnadsvillkor. Hållbar utveckling omfattar ekologisk hållbarhet, so-cial hållbarhet, ekonomisk hållbarhet och kulturell hållbarhet.

En central aspekt i ekologisk hållbarhet är övergång till produk-tions- och konsumtionsrutiner som orsakar mindre belastning på miljön. Social hållbarhet innebär globalt likaberättigande och jäm-likhet mellan samhällsmedlemmarna. På lokal nivå omfattar det omsorg om allas hälsa och arbetsskydd. Ekonomisk hållbarhet innebär balanserad tillväxt där naturresurserna används sparsamt och balanserat. Hållbar utveckling av ekonomin bereder väg för de centrala aktiviteterna i samhället. På motsvarande sätt möjliggör kulturell hållbarhet bevarande och utveckling av kulturen från en generation till nästa samt människornas fria, andliga verksamhet och etiska utveckling.

Hållbar design (sustainable design)I produktdesignprocessen uppmärksammar hållbar design utöver ekologi även sociala och etiska värderingar. Etiken kan kort sagt beskrivas som människans ansvar och osjälviskhet. En produkt som är skadlig för miljön kan inte vara etisk. Produkten kan inte vara estetisk om den inte också är etisk. För att påvisa etiken har man skapat standarder i vilka det föreskrivs om: barnarbete, tvångsarbete, hälsa och säkerhet, diskriminering och behandling, arbetstid och lönesättning. Hållbar design strävar allt oftare också efter att produkten ska ersättas i sin helhet med en tjänst. Målsätt-ningen för hållbara lösningar är att de positiva effekterna ska väga tyngre än de negativa. Hållbarhet som mål är osäkert och bräckligt. Utöver att visualisera produkterna borde designerns uppgift även vara att visualisera processer och tjänster som uppmanar till nytt tänkande och hållbart beteende.

Miljöanpassad designMiljöanpassad design (design for the environment) fokuserar på produkternas fysiska faktorer, såsom material, energi, produktion, transport och kassering. Miljöanpassad produktdesign genererar långlivade produkter vars hållbarhet inte förbättras med skadliga ämnen. Produkterna går att återanvända eller åtminstone att åter-vinna. Man strävar efter att minska på förpackningarna och i pro-duktionen används rena metoder. Produktion ska inte ge upphov till något avfall, eller så ska det eventuella avfallet gå att återanvän-da. Miljöanpassad design siktar på att maximera användningen av förnybara råvaror och material. Miljöanpassning som begrepp är tidsanknutet, eftersom funktionernas, processernas och produk-ternas miljöpåverkan jämförs med vid vartdera granskningstillfället gällande praxis. Miljöanpassning beskriver den riktning som vi är på väg mot.

Ympäristömyötäisyys tuotesuunnittelussa on noussut yhä tär-keämmäksi kriteeriksi kaikessa muotoilussa. Niin kuluttajat, suunnittelijat kuin valmistajatkin ovat yhä enenevissä määrin kiinnostuneita ympäristöasioista, ekomateriaaleista ja eettisestä tuotannosta. Ympäristömyötäisyys tuotteessa on monitasoinen ja hieman hankalasti arvioitava ominaisuus. Riittääkö pelkkä kierrä-tysmateriaalin käyttö uudessa tuotteessa vai kannattaisiko satsata maatuviin materiaaleihin vai tuotteen pitkään käyttöikään? Miten ja missä ympäristömyötäinen tuote pitäisi valmistaa ja miten se pitäi-si kuljettaa loppukäyttäjälle? Entäpä mitä pitäisi ajatella nykyisestä vallitsevasta kulutuskulttuurista ja tuotteiden lyhyestä käyttöiästä?

Pyrkimys kestävämpään muotoiluun ja tuotantoon pyritään saavut-tamaan erilaisten lähestymistapojen kautta. Tuotesuunnittelupro-sessin aikana pyritään minimoimaan haitallinen ympäristövaikutus niin materiaalien ja tuotteen valmistuksen kuin käytönkin aikana. Tuotteen koko elinkaaren aikainen ympäristövaikutus pyritään arvioimaan ja minimoimaan vastuullisessa yrityksessä. Tuotteen muotoilu ei saisi olla liian trendikäs ja siten nopeasti vanhentuva. Myös tuotteen funktionaaliset ja esteettiset ominaisuudet liittyvät suoraan tuotteen käyttöikään, toisin sanoen, miten hyvin tuote toi-mii käytössä ja miten pitkään tuote näyttää hyvältä.

Materiaalit ja ekomerkitEkomateriaalit ja ekomerkit ovat kuluttajienkin helppo tunnistaa ja siten tietää, että tuote on ainakin joltain osin parempi kuin kil-pailijansa. Materiaalivalinnat vaikuttavat oleellisesti tuotteen ym-päristörasitukseen; mistä materiaalista tuote on valmistettu, miten tuotetta täytyy hoitaa (esim. käytön ja huollon aikainen energian-kulutus) ja miten pitkään tuote kestää käytössä. Luonnonmateri-aalit eivät aina ole parempia kuin synteettiset, joita on helpompi kierrättää käytön jälkeen materiaalien laadun kärsimättä. Toisaalta luonnonmateriaalit esim. vaatetuksessa tarvitsevat vähemmän

vesipesuja kuin hiostavat synteettiset materiaalit ja täten käytön aikainen ympäristökuormitus on luonnonmateriaaleilla pienempi kuin synteettisillä.

Valmistusmenetelmät ja paikallisuusSuurin osa teollisista tuotteista valmistetaan nykyään Aasiassa tai Kauko-Idässä. Esimerkkinä on arvioitu, että Suomessa myydyistä vaatteista vain noin 5% on valmistettu kotimaassa. Onko kulutta-jilla tällöin mahdollisuus edes valita lähialueella valmistettua tuo-tetta? Tuotteiden valmistusprosessit ovat fragmentoituneet useaan maahan ja tuotteet kiertävät pitkiäkin matkoja valmistusprosessin aikana. Monet tuotantovaiheet eri maissa ja pitkät kuljetusmatkat aiheuttavat ympäristökuormitusta. Paikallinen tuotanto mahdollis-taa tämän ympäristörasituksen välttämisen. Paikallinen tuotanto on myös tae tuotannon eettisyydestä ja ympäristökuormituksen vähentämisestä, koska EU-tasolla teollista toimintaa koskeva lain-säädäntö on varsin tiukka. Paikallinen tai lähialuetuotanto nostaa tuotteen ympäristöarvon lisäksi tuotteen kulttuurista ja sosiaalis-takin arvoa. Paikallisessa tuotannossa voidaan paremmin valvoa myös tuotteen laatuominaisuuksia ja täten välttää hukkatuotantoa.

Paikallisuuteen kuuluu myös pienimuotoisempi tuotanto. Pienet sar-jat tai jopa uniikit tuotteet kiinnittävät tuotteen käyttäjän emotionaa-lisesti tuotteen suunnittelijaan tai tekijään ja tämä luo tuotteeseen uudenlaisia merkitystasoja, jotka saattavat johtaa käyttäjän syvem-pään kiintymiseen tuotteeseen. Kun käyttäjä tuntee tuotteen tekijän, tuotteesta tulee merkityksellisempi kuin massatuotetusta tuotteesta.

Tuote, joka mahdollistaa kestävänkulutuskäyttäytymisenMyös kestävämpi ja eettisempi kulutus on viime aikoina noussut tarkastelun kohteeksi. Useimmat teolliset massatuotteet on suun-niteltu kestämään käytössä vain tietyn ajan, jonka jälkeen tuote ei

välttämättä ole korjattavissa tai kierrätettävissä. Ympäristömyötäi-nen tuote kestää käytössä pitkään, on korjattavissa ja kierrätet-tävissä käytön jälkeenkin. Näin tuote mahdollistaa hitaamman ja kestävämmän kulutuskäyttäytymisen. Tuotesuunnittelussa tulisi-kin enemmän keskittyä tuotteen käyttöiän pidentämiseen. Korkea laatu ja korjauspalvelut takaavat pitkän käyttöiän. Tuote tulee olla myös suunniteltu siten, että se on mahdollista käytön jälkeen pur-kaa osiin ja materiaalit voidaan palauttaa teolliseen kiertoon.

Palveluilla pidempää käyttöikääKestävässä tuotesuunnittelussa tulee ottaa huomioon myös tuot-teen käyttöikä. Yhdistämällä tuotesuunnitteluun palveluita, voidaan tuotteen käyttöikää pidentää. Tuote-palvelusysteemien luominen onkin tulevaisuuden kestävän muotoilun haasteita. Laadukkaille tuotteille voidaan kehittää uudistus-, päivitys- muokkaus- ja vaih-topalveluita valmistajan toimesta. Myös palvelut, jotka keskittyvät tuotteen intensiivisempään käyttöön, esim. vuokrauspalvelut, tuke-vat kestävämpää kulutusta. Tuotteiden omistuksesta pitäisikin siir-tyä tarjoamaan tuotteeseen liittyviä toimintoa ja näin materiaalista kulutusta voidaan vähentää.

Kestävyyttä, pleaseTuottajan vastuun laajentaminen ja tuotteiden laajamittaisempi ta-kaisinkeruu johtaisi uudenlaiseen bisnesajatteluun, jossa tuotteen pitkällä käyttöiällä olisi oma arvonsa. Kuluttajatkin olisivat valmiita maksamaan enemmän paremmasta laadusta ja tuotteen pidem-mästä käyttöiästä, jos näitä ominaisuuksia pystyisi arvioimaan ostohetkellä. Muutos kestävämpään suunnitteluun, tuotantoon ja kulutukseen vaatii nykyisen taloudellisen systeemin muuttamisen kestävämpään suuntaan ja uudenlaiseen vihreän bisnesajattelun kehittymisen. Kuluttaja on jo valmis muuttamaan omaa asennoi-tumistaan, mutta ovatko tuottajat ja suunnittelijat valmiita vastaa-maan tähän haasteeseen?

Environmentally friendly product design has gradually become an important criterion in all design. Consumers, designers and manu-facturers are increasingly interested in environmental issues, eco materials and ethical production. The environmental friendliness of a product is a multi-layered quality and somewhat difficult to assess. Is it enough just to use recycled materials in a new prod-uct, or should we invest in decomposable materials, or perhaps in the longevity of the product? How and where should an environ-mentally friendly product be manufactured, and how should it be transported to the end user? And how do we feel about the current prevailing consumer culture and the short lifespan of products?

The industry is striving to achieve its goal for sustainable design and production through a variety of approaches. The product de-sign process aims to minimize the adverse environmental impacts created by the manufacturing and the use of the product and its materials. A responsible company strives to minimize a product’s environmental impact throughout its entire life span. The design should not be too trendy and thus quickly outdated. Also the func-tional and aesthetical qualities of a product are directly related to its lifespan; in other words, how well the product works in use, and how long the product remains looking good.

Materials and eco-labelingEco materials and eco-labeling are easy to recognize and let con-sumers know that the product is, at least to some extent better than its competitors. The material choices have a significant effect on the product’s environmental impact: which material is the product made of, how to care for the product (eg. the energy consumption and maintenance in use) and how long the product will last in use. Natural materials are not always better than synthetic, which are easier to recycle after use without losing the quality of the materi-als. On the other hand natural materials, for example in clothing, need less washing with water than the non-breathable synthetic

Miljöanpassning i produktplanering har blivit ett allt viktigare krite-rium i all formgivning. Såväl konsumenter som designer och tillver-kare visar ett allt större intresse för miljöfrågor, ekologiska material och etisk produktion. Miljöanpassning i en produkt är en egenskap i flera nivåer och lite svår att bedöma. Räcker det med att använda återvinningsmaterial i den nya produkten, eller bör man satsa på nedbrytbara material eller på lång livslängd för produkten? Hur och var ska den miljöanpassade produkten tillverkas och hur bör den transporteras till slutanvändaren? Och vad ska man tänka om den rådande konsumtionskulturen och produkternas korta livslängd?

Man försöker uppnå målsättningen för mer hållbar design och pro-duktion med olika strategier. Under processen för produktdesign strävar man efter att minimera den skadliga miljöpåverkan i så-väl framställningen av material och tillverkning av produkten som under dess användning. I ansvarsfulla verksamheter strävar man efter att bedöma och minimera den miljöpåverkan som produkten har under hela sin livscykel. Produktdesignen får inte vara för tren-dig och därmed föråldras snabbt. Även produktens funktionalitet och estetiska egenskaper är direkt förknippade med produktens livslängd, vilket med andra ord betyder hur väl produkten fungerar i användningen och hur länge produkten ser bra ut.

Material och ekomärkningarÄven konsumenterna kan enkelt känna igen ekomaterialen och ekomärkningarna, och därigenom veta att produkten åtminstone till en del är bättre än konkurrenternas alternativ. Materialvalen påverkar på ett högst väsentligt sätt produktens miljöbelastning, vilket material produkten är tillverkad av, hur produkten ska skötas (exempelvis energiförbrukningen vid användning och underhåll) och hur lång hållbarhet produkten har. Naturmaterial är inte alltid bättre än de syntetiska, som är enklare att återvinna vid slutet av livscykeln utan att kvaliteten på materialet blir lidande. Å andra si-dan kräver naturmaterial i exempelvis klädesplagg färre vattentvät-tar än kvava syntetiska material, och därmed blir miljöbelastningen

under livscykeln mindre hos för naturmaterial än hos syntetiska material.

Tillverkningsmetoder och lokal produktionMajoriteten av industriella produkter tillverkas numera i Asien eller Fjärran Östern. Exempelvis uppskattar man att endast cirka fem procent av kläderna som säljs i Finland är inhemskt tillverkade. Har konsumenterna i denna situation ens möjlighet att välja pro-dukter som tillverkats lokalt? Produkternas tillverkningsprocesser är fragmenterade till olika länder och produkterna reser ofta väl-digt långa vägar under tillverkningsprocessen. De många produk-tionsskedena i olika länder och de långa transportvägarna orsa-kar miljöbelastning. Lokal produktion gör det möjligt att undvika denna miljöpåfrestning. Lokal produktion är också en garanti för att produktionen är etisk och för att miljöbelastningen minimeras, eftersom lagstiftningen på EU-nivå rörande industriell verksamhet är synnerligen snäv. Utöver miljövärdet höjer lokal produktion el-ler produktion i närområdet också produktens kulturella och so-ciala värde. I lokal produktion har man också bättre möjligheter att övervaka produktens kvalitetsegenskaper och på så sätt undvika outnyttjad produktion.

Lokal produktion omfattar även produktion i mindre skala. Mindre upplagor eller till och med unika produkter förknippar konsumenten emotionellt med produktens designer eller tillverkare, och det i sin tur ger produkten nya betydelsenivåer som kan leda till att konsu-menten fäster sig ännu mer vid produkten. När användaren känner till tillverkaren av produkten blir produkten mer betydelsefull än en massproducerad produkt.

En produkt som ger möjlighet till hållbartkonsumtionsbeteendeÄven mer hållbar och etisk konsumtion har på sistone blivit ett fö-remål för granskning. De flesta industriella massprodukterna har utformats för att endast hålla under en kortare tid, varefter pro-

dukten nödvändigtvis inte går att reparera eller återvinna. En mil-jöanpassad produkt har en längre livslängd, går att reparera och att återvinna även i slutet av livscykeln. På det här sättet blir det möjligt att få till stånd ett långsammare och mer hållbart konsum-tionsbeteende. I produktdesign bör man också fokusera mer på att förlänga produktens livslängd. Hög kvalitet och reparationstjänster garanterar en lång livscykel. Produkten ska även vara utformad så att det efter slutet av livscykeln ska vara möjligt att demontera den och materialen ska kunna återföras till den industriella cykeln.

Längre livscykel med tjänsterI hållbar produktdesign ska man även uppmärksamma produktens livscykel. Genom att komplettera produktdesignen med tjänster kan produktens livslängd förlängas. Att skapa ett system för pro-dukttjänster är också en av utmaningarna för framtidens hållbara design. Tillverkaren kan skapa förnyelse-, uppdaterings-, modi-fierings- och utbytestjänster för produkter av hög kvalitet. Även tjänster som fokuserar på intensivare användning av produkten, exempelvis hyrtjänster, stöder mer hållbar konsumtion. Man borde övergå från att erbjuda produktinnehav till att erbjuda produktrela-terad verksamhet och på så sätt skulle man kunna minska mate-rialkonsumtionen.

Hållbarhet, tack!En utökning av tillverkaransvaret och mer omfattande insamling av produkterna skulle leda till ett nytt businesstänkande, där produk-tens långa livscykel skulle ha sitt eget värde. Om det skulle vara möjligt att bedöma dessa egenskaper vid köptillfället, skulle också konsumenterna vara redo att betala mer för bättre kvalitet och en längre livscykel för produkterna. En förändring mot mer hållbar design, produktion och konsumtion kräver att det aktuella ekono-miska systemet ändras åt ett mer hållbart håll och det utvecklas ett nytt, grönt businesstänkande. Konsumenten är redan redo att ändra sin egen inställning, men är tillverkarna och designerna redo att svara på denna utmaning?

Muotoilua ympäristön ehdoilla

Design on the environment’s terms

Design på miljöns villkor

Kirsi Niinimäki DA, Aalto yliopisto Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu, Muotoilun tutkimus

Kirsi Niinimäki DA, Aalto University School of Arts, Design and Architecture, Design research

Kirsi Niinimäki DA, Aalto-universitetets högskola för konst, design och arkitektur, forskning i formgivning

6 7

Green design (environmentally sustainable design)With the 1970s energy crisis the developed countries received a major wake-up call to the ecological state of the world. In Finland, environmental thinking did not begin to influence product design until the late 1980s. Environmental problems such as pollution, use of natural resources, acid rain, global warming and deforestation also forced the design industry to consider products and services from a new perspective. Green ideas spread throughout society: politics, literature, products and packaging. Companies started systematically producing green, environmentally friendly products for consumer use

GreenwashingIn the early 1990s, green thinking lost some of its meaning. Peo-ple became aware of greenwashing, which means a superficial at-tempt to appear environmentally friendly. Companies who practice greenwashing exaggerate their environmental responsibility by us-ing advertising, design and packaging design that communicate positive ideas. The company’s brand is built using green values, but their promises do not materialize in practice.

Ecological designEcological design became the concept of the early 1990s. The object of ecological design was to create materials and products, projects and environments, which were ecologically friendly for the entire planet. Environmental issues were tackled with product re-design, which meant replacing parts or materials of a product with more environmentally friendly options. On a conceptual level, both ecological design (ecodesign), environmentally friendly design (design for environment) as well as green design (environmentally sustainable design) emphasize the ecological aspects of a prod-uct. It usually involves life cycle thinking and life cycle assessment to estimate the the environmental impact of a product.

Life cycle analysisLife cycle analysis aims to outline the overall environmental im-pacts of a product throughout its life cycle. Product life cycle begins from the extraction of raw materials and continues with the manu-facturing of materials and the product itself, transport, marketing, use and recycling. The life cycle ends with the disposing of the unusable product. The life cycle analysis can be applied to prod-ucts as well as various materials. A material’s life cycle does not necessarily end with the disposal of the product: the material may go through several life cycles as different products.

Ecological rucksackThe ecological rucksack tells the weight of natural resources re-quired to manufacture, use and dispose of a specific product. The product’s own weight is deducted from the total. The ecological rucksack of a product is almost without exception heavier than the product itself. Thus, the ecological rucksack indicates the stress on the environment caused by the product.

Carbon footprintThe carbon footprint tells the total amount of greenhouse gases produced during the life cycle of a product, activity or service. It measures the effect our various actions and consumption choices have on global warming.

Ecological footprintThe ecological footprint describes how much land and water area a person or population require to produce the food, materials and energy it consumes, and to process the waste it generates. Ecologi-cal footprint is used as an indicator for sustainable development, the

unit of measurement being a global hectare. It means a one hectare area with a biological productivity equal to the global average. The Finns’ ecological footprint is one of the largest in the world.

RecyclingRecycling is the reuse of energy and raw materials, and the re-use and secondary use of products and materials. The concept of recycling is connected to the entire life cycle of a product: the production, use and disposal stages. Some products are designed to be recycled as a material or as part of a product, and some products are recycled for other reasons. Bottles are designed for recycling, but clothes are not. The recycling process includes the collection of the material, reprocessing and re-production. For the consumer, recycling mostly means reusing discarded products as they are, repaired or modified, as well using some materials for new purposes.

Recycled designIn the 1980s recycled design became a part of ecological design. Recycled design means designing and manufacturing products mainly from recycled and waste materials. The product can be de-signed for recycling, ie. for dismantling, or designed using recycling and waste materials. There are two types of material recycling. In primary recycling the material is recycled back into the same or similar type of production. In secondary recycling the material is re-processed, creating some material wastage in the process. The use of waste materials does not necessarily guarantee the design products are environmentally friendly, because the products’ cre-ate environmental impact throughout their life cycle in manufactur-ing, usage as well as disposal stages.

Abandoned objects and materialsAn abandoned object does not need to be worn-out or broken, it has just lost its meaning - for example due to a change in fashion - and therefore deemed as junk by its owner. Abandoned materials may be trim waste, ie. surplus material from production that can not be utilized, such as fabric trimmings.

WasteWaste generation is associated with basic human needs such as housing, food and clothing. According to the Finnish Waste Act, waste is unwanted and always belongs to someone. The 3rd Ar-ticle of the Waste Act states, that: ”Waste means any substance or object which the holder discards or intends, or is required, to discard. Waste holder means the producer of the waste, property holder, or operator or any other natural or legal person who is in possession of the waste.”

Waste sorting refers to the separation of waste, both for further utilization and for landfill disposal. Waste recycling means using separated or non-separated waste as raw material or material.

Secondary useSecondary use means reusing a product, material or waste as a new product, in a way that is different from the original use of the product. For example, plastic soft drink bottles can be processed to make fiber, which can be used to manufacture carpets, clothes, detergent bottles or filters for air conditioning machines. Cradle-to-cradle design means that the product will not become waste, but it will become a new product at the end of its cycle. Secondary raw materials are raw materials created from used materials, ie. waste.

ReuseReuse means using a product, material, or energy as it is, without

any re-processing or further production.

UtilizationUsing a product or material either as it is, repaired, as parts, sec-ondary material or energy.

Sustainable developmentAt the basis of sustainable development is concern for inequality between people and for the depletion of critical natural resourc-es. Sustainable development is a part of local and global social change, that aims to secure future generations with equal or bet-ter opportunities than those the present generations have enjoyed. In all our choices and decisions, we should consider the holistic effects our actions have on everything living and, perhaps most importantly, on the living conditions of the generations to come. Ecological, social, economical and cultural sustainability are all part of sustainable development.

Ecological sustainability focuses on moving towards more envi-ronmentally friendly production and consumption patterns. Social sustainability refers to global equality and equality among all mem-bers of the society. At a local level, it means providing health care for all and looking after occupational safety. Economic sustainabil-ity means a balanced growth, where natural resources are used economically and equitably. Sustainable economic development allows the society to provide its members with the core services of a welfare society. Cultural sustainability ensures that cultures are preserved and allowed to develop from one generation to an-other, and that people’s freedom for spirituality and moral growth is protected.

Sustainable designIn sustainable design, the product design process is steered by ec-ological as well as social and ethical values. Ethical values can be simply described as responsibility and selflessness. A product that is harmful for the environment cannot be ethical. A product cannot be aesthetically pleasing, if it is not also ethical. Standards have been created to clarify the ethical qualities of a product. Under observation are child labour, forced labour, health and safety, dis-crimination and treatment of workforce, working hours and wages.

More and more often, sustainable design aims to replace a prod-uct completely with a service. By developing durable solutions, we try to create enough positive effects to cancel out and exceed the negative effects. Sustainability as a goal is unclear and brittle. The role of a designer should be to innovate, not only products, but also processes and services that will encourage new thinking and sustainable behavior.

Environmentally friendly designEnvironmentally friendly design (Design for the Environment, DfE) focuses on products’ physical factors such as material, energy, production, transport and disposal. Environmentally friendly prod-uct design creates long-lasting products that do not use harmful substances to gain better durability. Products are reusable or at least recyclable. Packaging is kept to minimum, and non-polluting methods are used in production. The production should not gener-ate any waste, or it should be suitable for reuse. Environmentally friendly design aims to maximize the use of renewable raw mate-rials. The concept of environmental compliance is time-sensitive, since the environmental impact of activities, processes and prod-ucts are always being assessed in comparison to the prevailing practices at the time of the review. Environmental compliance de-scribes the direction in which we are headed to.

The green jargon guide

under hela sin livscykel i såväl tillverkning, användning och kas-sering.

Kasserad produkt eller kasserat materialEn kasserad produkt behöver inte vara sliten eller trasig, den har bara förlorat sin betydelse exempelvis på grund av växlingar i mo-detrender, varför ägaren klassificerar den som skräp. Kasserat material kan vara överblivet material som uppstår under produktio-nen och som inte går att utnyttja. Exempel på överblivet material är överblivna stuvbitar av tyg.

Avfall Uppkomsten av avfall är förknippad med människas basbehov, såsom boende, livsmedel och kläder. Enligt avfallslagen i Finland är avfall oönskat och tillhör någon. Utdrag ur tredje paragrafen i avfallslagen: ”Avfall är ett ämne eller föremål som innehavaren har kasserat eller avser eller är skyldig att kassera. Avfallsinnehavare är avfallsproducenten, fastighetsinnehavaren eller verksamhetsar-rangören eller en annan fysisk eller juridisk person som innehar avfallet.” Med avfallssortering avses sortering av avfall i fraktioner för såväl användning som för deponering på avstjälpningsplatser. Återvinning av avfall innebär användning av avfall eller avfallsfrak-tioner som råmaterial eller material.

Återanvändning Återanvändning innebär att man använder produkten, materialet eller avfallet på nytt som en återvunnen produkt så, att produktens ursprungliga användningsändamål ändras. Exempelvis kan man ur läskedrycksflaskor av plast utvinna fibrer, som används till att tillverka mattor, kläder, tvättmedelsflaskor eller filter till luftkondi-tioneringsenheter. Designprincipen ”från vagga till vagga” innebär att produkten inte ger upphov till något avfall, utan ger i stället i slutet av sin cykel näring till en ny produkt. Sekundärt råmaterial är råmaterial som utvunnits ur använt material, avfall.

Använda återvunnet Att använda återvunnet (reuse) innebär att använda produkten, ma-terialet eller energin i befintligt skick utan att vidareproducera det.

NyttoanvändningAnvändning av en begagnad produkt eller ett begagnat material i befintligt eller reparerat skick, använda delar av det, använda det som sekundärt råmaterial eller som energi.

Hållbar utvecklingUtgångspunkten för hållbar utveckling är oron över ojämlikhet mel-lan människor och utarmningen av livsviktiga naturresurser. Håll-bar utveckling innebär lokal och global samhällelig förändring, vars huvudsyfte är att för nuvarande och kommande generationer säkra lika goda eller bättre levnadsmöjligheter som innevarande genera-tioner har. I alla beslut hon fattar och i alla val hon gör, bör männis-kan alltid tänka på vilken helhetspåverkan hennes egna aktiviteter har på allt levande och framförallt på kommande generationers levnadsvillkor. Hållbar utveckling omfattar ekologisk hållbarhet, so-cial hållbarhet, ekonomisk hållbarhet och kulturell hållbarhet.

En central aspekt i ekologisk hållbarhet är övergång till produk-tions- och konsumtionsrutiner som orsakar mindre belastning på miljön. Social hållbarhet innebär globalt likaberättigande och jäm-likhet mellan samhällsmedlemmarna. På lokal nivå omfattar det omsorg om allas hälsa och arbetsskydd. Ekonomisk hållbarhet innebär balanserad tillväxt där naturresurserna används sparsamt och balanserat. Hållbar utveckling av ekonomin bereder väg för de centrala aktiviteterna i samhället. På motsvarande sätt möjliggör kulturell hållbarhet bevarande och utveckling av kulturen från en generation till nästa samt människornas fria, andliga verksamhet och etiska utveckling.

Hållbar design (sustainable design)I produktdesignprocessen uppmärksammar hållbar design utöver ekologi även sociala och etiska värderingar. Etiken kan kort sagt beskrivas som människans ansvar och osjälviskhet. En produkt som är skadlig för miljön kan inte vara etisk. Produkten kan inte vara estetisk om den inte också är etisk. För att påvisa etiken har man skapat standarder i vilka det föreskrivs om: barnarbete, tvångsarbete, hälsa och säkerhet, diskriminering och behandling, arbetstid och lönesättning. Hållbar design strävar allt oftare också efter att produkten ska ersättas i sin helhet med en tjänst. Målsätt-ningen för hållbara lösningar är att de positiva effekterna ska väga tyngre än de negativa. Hållbarhet som mål är osäkert och bräckligt. Utöver att visualisera produkterna borde designerns uppgift även vara att visualisera processer och tjänster som uppmanar till nytt tänkande och hållbart beteende.

Miljöanpassad designMiljöanpassad design (design for the environment) fokuserar på produkternas fysiska faktorer, såsom material, energi, produktion, transport och kassering. Miljöanpassad produktdesign genererar långlivade produkter vars hållbarhet inte förbättras med skadliga ämnen. Produkterna går att återanvända eller åtminstone att åter-vinna. Man strävar efter att minska på förpackningarna och i pro-duktionen används rena metoder. Produktion ska inte ge upphov till något avfall, eller så ska det eventuella avfallet gå att återanvän-da. Miljöanpassad design siktar på att maximera användningen av förnybara råvaror och material. Miljöanpassning som begrepp är tidsanknutet, eftersom funktionernas, processernas och produk-ternas miljöpåverkan jämförs med vid vartdera granskningstillfället gällande praxis. Miljöanpassning beskriver den riktning som vi är på väg mot.

Ympäristömyötäisyys tuotesuunnittelussa on noussut yhä tär-keämmäksi kriteeriksi kaikessa muotoilussa. Niin kuluttajat, suunnittelijat kuin valmistajatkin ovat yhä enenevissä määrin kiinnostuneita ympäristöasioista, ekomateriaaleista ja eettisestä tuotannosta. Ympäristömyötäisyys tuotteessa on monitasoinen ja hieman hankalasti arvioitava ominaisuus. Riittääkö pelkkä kierrä-tysmateriaalin käyttö uudessa tuotteessa vai kannattaisiko satsata maatuviin materiaaleihin vai tuotteen pitkään käyttöikään? Miten ja missä ympäristömyötäinen tuote pitäisi valmistaa ja miten se pitäi-si kuljettaa loppukäyttäjälle? Entäpä mitä pitäisi ajatella nykyisestä vallitsevasta kulutuskulttuurista ja tuotteiden lyhyestä käyttöiästä?

Pyrkimys kestävämpään muotoiluun ja tuotantoon pyritään saavut-tamaan erilaisten lähestymistapojen kautta. Tuotesuunnittelupro-sessin aikana pyritään minimoimaan haitallinen ympäristövaikutus niin materiaalien ja tuotteen valmistuksen kuin käytönkin aikana. Tuotteen koko elinkaaren aikainen ympäristövaikutus pyritään arvioimaan ja minimoimaan vastuullisessa yrityksessä. Tuotteen muotoilu ei saisi olla liian trendikäs ja siten nopeasti vanhentuva. Myös tuotteen funktionaaliset ja esteettiset ominaisuudet liittyvät suoraan tuotteen käyttöikään, toisin sanoen, miten hyvin tuote toi-mii käytössä ja miten pitkään tuote näyttää hyvältä.

Materiaalit ja ekomerkitEkomateriaalit ja ekomerkit ovat kuluttajienkin helppo tunnistaa ja siten tietää, että tuote on ainakin joltain osin parempi kuin kil-pailijansa. Materiaalivalinnat vaikuttavat oleellisesti tuotteen ym-päristörasitukseen; mistä materiaalista tuote on valmistettu, miten tuotetta täytyy hoitaa (esim. käytön ja huollon aikainen energian-kulutus) ja miten pitkään tuote kestää käytössä. Luonnonmateri-aalit eivät aina ole parempia kuin synteettiset, joita on helpompi kierrättää käytön jälkeen materiaalien laadun kärsimättä. Toisaalta luonnonmateriaalit esim. vaatetuksessa tarvitsevat vähemmän

vesipesuja kuin hiostavat synteettiset materiaalit ja täten käytön aikainen ympäristökuormitus on luonnonmateriaaleilla pienempi kuin synteettisillä.

Valmistusmenetelmät ja paikallisuusSuurin osa teollisista tuotteista valmistetaan nykyään Aasiassa tai Kauko-Idässä. Esimerkkinä on arvioitu, että Suomessa myydyistä vaatteista vain noin 5% on valmistettu kotimaassa. Onko kulutta-jilla tällöin mahdollisuus edes valita lähialueella valmistettua tuo-tetta? Tuotteiden valmistusprosessit ovat fragmentoituneet useaan maahan ja tuotteet kiertävät pitkiäkin matkoja valmistusprosessin aikana. Monet tuotantovaiheet eri maissa ja pitkät kuljetusmatkat aiheuttavat ympäristökuormitusta. Paikallinen tuotanto mahdollis-taa tämän ympäristörasituksen välttämisen. Paikallinen tuotanto on myös tae tuotannon eettisyydestä ja ympäristökuormituksen vähentämisestä, koska EU-tasolla teollista toimintaa koskeva lain-säädäntö on varsin tiukka. Paikallinen tai lähialuetuotanto nostaa tuotteen ympäristöarvon lisäksi tuotteen kulttuurista ja sosiaalis-takin arvoa. Paikallisessa tuotannossa voidaan paremmin valvoa myös tuotteen laatuominaisuuksia ja täten välttää hukkatuotantoa.

Paikallisuuteen kuuluu myös pienimuotoisempi tuotanto. Pienet sar-jat tai jopa uniikit tuotteet kiinnittävät tuotteen käyttäjän emotionaa-lisesti tuotteen suunnittelijaan tai tekijään ja tämä luo tuotteeseen uudenlaisia merkitystasoja, jotka saattavat johtaa käyttäjän syvem-pään kiintymiseen tuotteeseen. Kun käyttäjä tuntee tuotteen tekijän, tuotteesta tulee merkityksellisempi kuin massatuotetusta tuotteesta.

Tuote, joka mahdollistaa kestävänkulutuskäyttäytymisenMyös kestävämpi ja eettisempi kulutus on viime aikoina noussut tarkastelun kohteeksi. Useimmat teolliset massatuotteet on suun-niteltu kestämään käytössä vain tietyn ajan, jonka jälkeen tuote ei

välttämättä ole korjattavissa tai kierrätettävissä. Ympäristömyötäi-nen tuote kestää käytössä pitkään, on korjattavissa ja kierrätet-tävissä käytön jälkeenkin. Näin tuote mahdollistaa hitaamman ja kestävämmän kulutuskäyttäytymisen. Tuotesuunnittelussa tulisi-kin enemmän keskittyä tuotteen käyttöiän pidentämiseen. Korkea laatu ja korjauspalvelut takaavat pitkän käyttöiän. Tuote tulee olla myös suunniteltu siten, että se on mahdollista käytön jälkeen pur-kaa osiin ja materiaalit voidaan palauttaa teolliseen kiertoon.

Palveluilla pidempää käyttöikääKestävässä tuotesuunnittelussa tulee ottaa huomioon myös tuot-teen käyttöikä. Yhdistämällä tuotesuunnitteluun palveluita, voidaan tuotteen käyttöikää pidentää. Tuote-palvelusysteemien luominen onkin tulevaisuuden kestävän muotoilun haasteita. Laadukkaille tuotteille voidaan kehittää uudistus-, päivitys- muokkaus- ja vaih-topalveluita valmistajan toimesta. Myös palvelut, jotka keskittyvät tuotteen intensiivisempään käyttöön, esim. vuokrauspalvelut, tuke-vat kestävämpää kulutusta. Tuotteiden omistuksesta pitäisikin siir-tyä tarjoamaan tuotteeseen liittyviä toimintoa ja näin materiaalista kulutusta voidaan vähentää.

Kestävyyttä, pleaseTuottajan vastuun laajentaminen ja tuotteiden laajamittaisempi ta-kaisinkeruu johtaisi uudenlaiseen bisnesajatteluun, jossa tuotteen pitkällä käyttöiällä olisi oma arvonsa. Kuluttajatkin olisivat valmiita maksamaan enemmän paremmasta laadusta ja tuotteen pidem-mästä käyttöiästä, jos näitä ominaisuuksia pystyisi arvioimaan ostohetkellä. Muutos kestävämpään suunnitteluun, tuotantoon ja kulutukseen vaatii nykyisen taloudellisen systeemin muuttamisen kestävämpään suuntaan ja uudenlaiseen vihreän bisnesajattelun kehittymisen. Kuluttaja on jo valmis muuttamaan omaa asennoi-tumistaan, mutta ovatko tuottajat ja suunnittelijat valmiita vastaa-maan tähän haasteeseen?

Environmentally friendly product design has gradually become an important criterion in all design. Consumers, designers and manu-facturers are increasingly interested in environmental issues, eco materials and ethical production. The environmental friendliness of a product is a multi-layered quality and somewhat difficult to assess. Is it enough just to use recycled materials in a new prod-uct, or should we invest in decomposable materials, or perhaps in the longevity of the product? How and where should an environ-mentally friendly product be manufactured, and how should it be transported to the end user? And how do we feel about the current prevailing consumer culture and the short lifespan of products?

The industry is striving to achieve its goal for sustainable design and production through a variety of approaches. The product de-sign process aims to minimize the adverse environmental impacts created by the manufacturing and the use of the product and its materials. A responsible company strives to minimize a product’s environmental impact throughout its entire life span. The design should not be too trendy and thus quickly outdated. Also the func-tional and aesthetical qualities of a product are directly related to its lifespan; in other words, how well the product works in use, and how long the product remains looking good.

Materials and eco-labelingEco materials and eco-labeling are easy to recognize and let con-sumers know that the product is, at least to some extent better than its competitors. The material choices have a significant effect on the product’s environmental impact: which material is the product made of, how to care for the product (eg. the energy consumption and maintenance in use) and how long the product will last in use. Natural materials are not always better than synthetic, which are easier to recycle after use without losing the quality of the materi-als. On the other hand natural materials, for example in clothing, need less washing with water than the non-breathable synthetic

Miljöanpassning i produktplanering har blivit ett allt viktigare krite-rium i all formgivning. Såväl konsumenter som designer och tillver-kare visar ett allt större intresse för miljöfrågor, ekologiska material och etisk produktion. Miljöanpassning i en produkt är en egenskap i flera nivåer och lite svår att bedöma. Räcker det med att använda återvinningsmaterial i den nya produkten, eller bör man satsa på nedbrytbara material eller på lång livslängd för produkten? Hur och var ska den miljöanpassade produkten tillverkas och hur bör den transporteras till slutanvändaren? Och vad ska man tänka om den rådande konsumtionskulturen och produkternas korta livslängd?

Man försöker uppnå målsättningen för mer hållbar design och pro-duktion med olika strategier. Under processen för produktdesign strävar man efter att minimera den skadliga miljöpåverkan i så-väl framställningen av material och tillverkning av produkten som under dess användning. I ansvarsfulla verksamheter strävar man efter att bedöma och minimera den miljöpåverkan som produkten har under hela sin livscykel. Produktdesignen får inte vara för tren-dig och därmed föråldras snabbt. Även produktens funktionalitet och estetiska egenskaper är direkt förknippade med produktens livslängd, vilket med andra ord betyder hur väl produkten fungerar i användningen och hur länge produkten ser bra ut.

Material och ekomärkningarÄven konsumenterna kan enkelt känna igen ekomaterialen och ekomärkningarna, och därigenom veta att produkten åtminstone till en del är bättre än konkurrenternas alternativ. Materialvalen påverkar på ett högst väsentligt sätt produktens miljöbelastning, vilket material produkten är tillverkad av, hur produkten ska skötas (exempelvis energiförbrukningen vid användning och underhåll) och hur lång hållbarhet produkten har. Naturmaterial är inte alltid bättre än de syntetiska, som är enklare att återvinna vid slutet av livscykeln utan att kvaliteten på materialet blir lidande. Å andra si-dan kräver naturmaterial i exempelvis klädesplagg färre vattentvät-tar än kvava syntetiska material, och därmed blir miljöbelastningen

under livscykeln mindre hos för naturmaterial än hos syntetiska material.

Tillverkningsmetoder och lokal produktionMajoriteten av industriella produkter tillverkas numera i Asien eller Fjärran Östern. Exempelvis uppskattar man att endast cirka fem procent av kläderna som säljs i Finland är inhemskt tillverkade. Har konsumenterna i denna situation ens möjlighet att välja pro-dukter som tillverkats lokalt? Produkternas tillverkningsprocesser är fragmenterade till olika länder och produkterna reser ofta väl-digt långa vägar under tillverkningsprocessen. De många produk-tionsskedena i olika länder och de långa transportvägarna orsa-kar miljöbelastning. Lokal produktion gör det möjligt att undvika denna miljöpåfrestning. Lokal produktion är också en garanti för att produktionen är etisk och för att miljöbelastningen minimeras, eftersom lagstiftningen på EU-nivå rörande industriell verksamhet är synnerligen snäv. Utöver miljövärdet höjer lokal produktion el-ler produktion i närområdet också produktens kulturella och so-ciala värde. I lokal produktion har man också bättre möjligheter att övervaka produktens kvalitetsegenskaper och på så sätt undvika outnyttjad produktion.

Lokal produktion omfattar även produktion i mindre skala. Mindre upplagor eller till och med unika produkter förknippar konsumenten emotionellt med produktens designer eller tillverkare, och det i sin tur ger produkten nya betydelsenivåer som kan leda till att konsu-menten fäster sig ännu mer vid produkten. När användaren känner till tillverkaren av produkten blir produkten mer betydelsefull än en massproducerad produkt.

En produkt som ger möjlighet till hållbartkonsumtionsbeteendeÄven mer hållbar och etisk konsumtion har på sistone blivit ett fö-remål för granskning. De flesta industriella massprodukterna har utformats för att endast hålla under en kortare tid, varefter pro-

dukten nödvändigtvis inte går att reparera eller återvinna. En mil-jöanpassad produkt har en längre livslängd, går att reparera och att återvinna även i slutet av livscykeln. På det här sättet blir det möjligt att få till stånd ett långsammare och mer hållbart konsum-tionsbeteende. I produktdesign bör man också fokusera mer på att förlänga produktens livslängd. Hög kvalitet och reparationstjänster garanterar en lång livscykel. Produkten ska även vara utformad så att det efter slutet av livscykeln ska vara möjligt att demontera den och materialen ska kunna återföras till den industriella cykeln.

Längre livscykel med tjänsterI hållbar produktdesign ska man även uppmärksamma produktens livscykel. Genom att komplettera produktdesignen med tjänster kan produktens livslängd förlängas. Att skapa ett system för pro-dukttjänster är också en av utmaningarna för framtidens hållbara design. Tillverkaren kan skapa förnyelse-, uppdaterings-, modi-fierings- och utbytestjänster för produkter av hög kvalitet. Även tjänster som fokuserar på intensivare användning av produkten, exempelvis hyrtjänster, stöder mer hållbar konsumtion. Man borde övergå från att erbjuda produktinnehav till att erbjuda produktrela-terad verksamhet och på så sätt skulle man kunna minska mate-rialkonsumtionen.

Hållbarhet, tack!En utökning av tillverkaransvaret och mer omfattande insamling av produkterna skulle leda till ett nytt businesstänkande, där produk-tens långa livscykel skulle ha sitt eget värde. Om det skulle vara möjligt att bedöma dessa egenskaper vid köptillfället, skulle också konsumenterna vara redo att betala mer för bättre kvalitet och en längre livscykel för produkterna. En förändring mot mer hållbar design, produktion och konsumtion kräver att det aktuella ekono-miska systemet ändras åt ett mer hållbart håll och det utvecklas ett nytt, grönt businesstänkande. Konsumenten är redan redo att ändra sin egen inställning, men är tillverkarna och designerna redo att svara på denna utmaning?

Muotoilua ympäristön ehdoilla

Design on the environment’s terms

Design på miljöns villkor

Kirsi Niinimäki DA, Aalto yliopisto Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu, Muotoilun tutkimus

Kirsi Niinimäki DA, Aalto University School of Arts, Design and Architecture, Design research

Kirsi Niinimäki DA, Aalto-universitetets högskola för konst, design och arkitektur, forskning i formgivning

8

Ihminen on aina käyttänyt värejä ja halunnut koristautua, kertoa tunnelmistaan tai asemastaan värien avulla. Värinlähteenä käy-tettiin pitkään vain ja ainoastaan luonnosta saatavia väriainei-ta – muunlaisia ei ollut olemassakaan. Ensimmäiset synteettiset väriaineet keksittiin 1800-luvun loppupuolella ja kaikessa käte-vyydessään ne syrjäyttivät nopeasti luonnonvärit. Ne soveltuivat teolliseen tuotantoon ja kasvavan kulutuksen vaatimuksiin. Luon-nonvärit jatkoivat elämäänsä harrastajien ja käsityöläisten väripa-doissa, mutta jäivät pois suuren mittakaavan teollisesta käytöstä.

Myöhemmin 1900 -luvulla luonnonvärien käyttö on noussut esille pienimuotoisesti muutaman kerran: sota- ja lama-aikoina vaikeas-ti saatavan ja kalliin synteettisen värin korvikkeena, ja sittemmin 1970-luvulla paluu luontoon -buumin mukana. 2000-luvulle tultaes-sa ekoajattelu ja kiinnostus luonnonläheisyyteen ovat palauttaneet luonnonvärit jälleen takaisin niin käsityöläisten, harrastajien kuin tutkimuksenkin kohteeksi. Internetin mahdollistama tiedonlevitys ja ihmisten uusyhteisöllisyyden kaipuu ovat edistäneet omalta osal-taan kehitystä ja värien käytön yleistymistä. Tänä päivänä tietoa luonnonvärien käyttömahdollisuuksista on saatavilla huomattavas-ti helpommin kuin parikymmentä vuotta sitten.

Onnellisten sattumien kauppaLuonnonvärien värjäysprosessi on nautinnollisen hidas, yllätyk-sellinen sekä luonnonläheinen. Prosessi käynnistyy poimimalla

väripataan tarvittavat kasvit tai keräämällä viikkotolkulla vaikkapa avokadon, punasipulin tai omenan kuoria värjäystä varten. Väri irrotetaan kasvimateriaalista hienonnuksen ja pitkän liotusajan avulla tai hieman nopeammin keittämällä. Värjäysprosessin kes-to on lämmönlähteestä ja värjäysmäärästä riippuen useita tunteja tai päivänkin verran. Jos puuhassa käytetään energiaa säästävää kylmävärjäystä, saattaa vierähtää viikkojakin. Kiehtovinta lienee se, että elävässä materiaalissa piilee aina myös yllätyksen mah-dollisuus. Jos kasvista on tänään saanut tiettyä keltaista, voi olla, että seuraavalla kerralla tulos onkin hiukan erilainen. Ehkä vihreä tai punaisenkukertava!

Miltei kaikista kasveista saadaan väriä, mutta värjäyskirjoissa mai-nitaan usein vain muutamat kasvit: ne, joista väriä saa runsaasti ja joiden väri on historian saatossa todettu kaikkein kestävimmiksi. Kotikutoisen seikkailijavärjärin sormet kuitenkin syyhyävät kokei-lemaan kaikkia mahdollisia maailman kasveja ja muita luonnon-aineita, joita ei kirjoista löydy. Pataan voi heittää pellosta kitketyt rikkaruohot, käytetyn saunavihdan tai jo hieman nuupahtaneet leikkokukat - ja katsoa millainen värisoppa niistä syntyy. Kaupun-kilaisen väriainekset voivat löytyä omasta biojäteastiasta: ome-nankuorista, meloninsiemenistä, porkkanan naateista tai tattien madonsyömistä perkeistä. Melkein kaikista hedelmistä ja juurek-sista löytyy joku osa, jota voi kokeilla värjäykseen. Osa roskiksesta dyykatuista väreistä on hyvinkin kestäviä - kuten käytetyistä tee-

pusseista tai kahvinporoista saadut värit - mutta iso osa jätevärjäi-lystä on pienimuotoista, hauskaa kokeilua ja onnellisten sattumien kauppaa.

Luonnonvärien tutkimuksesta ja tulevaisuudestaLuonnonvärit ovat siis tehneet vahvan paluun. Ne tulevat tarjoa-maan tulevaisuudessa kasvavassa määrin vaihtoehdon synteetti-sille väriaineille, vaikkakaan eivät tule syrjäyttämään synteettisten värien käyttöä. Luonnonvärit vastaavat hyvin nykyihmisen slow life –tarpeisiin ja luonnonläheisyyden etsintään. On melko koukutta-va ajatus valmistaa värinsä tiikerinkaunosilmän terälehdistä tai jo edellä mainitun avokadon kuorista, kun taasen synteettisten värien perusraaka-aineet ovat öljyntuotannon sivutuotteita.

Tasapuolisuuden nimissä on mainittava, että toki tänä päivänä on saatavilla kiireisempää tekijää palvelevia tänne-heti – vaihtoehto-jakin. Myös luonnonvärejä on mahdollista ostaa käyttövalmiissa muodossa väripigmentteinä. Tämäntyyppiset värivalmisteet on kehitetty palvelemaan erityisesti teollista tuotantoa, jossa tasalaa-tuisuus, helppokäyttöisyys ja toistettavuus ovat tärkeitä kriteereitä. Muun muassa elintarvike- ja kosmetiikkateollisuus käyttävät näitä värejä. Ympäristömyötäisten tuotteiden valmistuksessa on kuiten-kin ratkaisevaa tuotteen kokonaiselinkaari; ei vain siinä käytetty värivaihtoehto.

People have always used colours and wanted to beautify, to com-municate their moods or status through colours. For a long time, the only source of colour were the pigments found from nature - other kinds of colour simply did not exist. The first synthetic dyes were invented in the late 1800’s, and being wonderfully convenient to use, they quickly replaced natural colours. They were suitable for industrial production and responded to the growing consump-tion demand. Natural dyes continued their life in the colouring pots of enthusiasts and craftsmen, but no longer served for large-scale industrial use.

Later, in the 20th century, there were a few times that the use of natural colors attracted some small-scale attention: during war and depression they served as a substitute for the expensive and hard-to-find synthetic colors, and in the 1970s - during the “Back to Nature” boom. Coming into the early 2000s, the rise of eco-thinking and the increasing enthusiasm for all things natural returned natural dyes to the scope of interest of artisans, craft en-thusiasts and researchers. The distribution of information made possible by the Internet and people’s desire for modern commu-nity spirit have played a huge part in aiding the development and the new coming of natural colours. Today, information about the potential use of natural colors are available much more easily than twenty years ago.

String of lucky coincidencesThe natural dyeing process is enjoyably slow, full of surprises and very natural. The process starts by picking the plants required for the dyeing - or spending weeks collecting avocado, red onion or apple peels for dyeing. The color is removed from the plant ma-terial slowly by mashing or soaking, or slightly faster by boiling. The dyeing process can last for several hours or even a whole day, depending on the heat source and the quantity. If using the energy-saving cold dyeing method, it may take several weeks. The most fascinating thing is perhaps the fact that there is always an element of surprise in living materials. If you get yellow from one plant today, the next time the result can be slightly different. Maybe green, or with a hint of rebellious red!

Almost all plants can be used for dyeing, but the natural dyeing books often mention only the same few plants: those, that give the most colour, and that are historically known to last longest. Howev-er, the at adventurous fingers of a home dyer may be itching to try out every possible plant and other natural ingredient that cannot be found in books. The dye pot can be filled with weeds, used sauna whisks (bunches of birch twigs) or those slightly drooping flowers - just wait and see what kind of colour soup you’ve got cooking. Urban dyestuffs can be found from your own bio waste bin: apple peels, melon seeds, carrot greens or the worm-eaten parts of for-

est mushrooms. Almost all fruits and root vegetables contain some part suitable for a dyeing experiment. Some of the dumpster-dived dyestuffs can be really durable - such as colours extracted from used tea bags and coffee grinds - but usually waste dyeing is mod-est but fun experimenting, with a string of lucky coincidences.

On natural dye research and futureNatural dyes have made a strong comeback. In the future they will offer a constantly growing alternative to synthetic dyes, although they will not replace synthetic colours entirely. Natural dyes provide an answer to the modern people’s search for slow life and nature. The thought of making your own dye from the petals of dyer’s cor-eopsis or the aforementioned avocado shells can be quite addic-tive, knowing that the basic raw ingredients for synthetic dyes are by-products of the oil industry.

To be fair, we should mention that of course those quick-fix options are also available today. Also natural dyes can be bought in ready-to-use format, as pigments. These type of color products have been developed specifically to serve the industrial production, where the uniformity, reproducibility and ease of use are impor-tant criteria. These colours are used for example by the food and cosmetics industries. In making ecological products, it is crucial to look at the overall product life cycle, not only the dyeing method.

Människan har alltid använt färger och velat dekorera sig, berätta om sin sinnesstämning eller status med hjälp av färger. Den enda färgkällan var länge naturens färgämnen – det fanns inga andra. De första syntetiska färgämnena uppfanns mot slutet av 1800-ta-let och praktiska som de var ersatte de snabbt naturfärgerna. De lämpade sig för industriell produktion och den ökade konsumtio-nens krav. Naturfärgerna levde vidare i amatörers och hantverka-res färggrytor, men slutade användas i den storskaliga industriella produktionen.

Senare på 1900-talet har naturfärger vid ett par skeden dykt upp i småskalig användning: Under krig och depressioner som substi-tut för svåråtkomliga och dyra syntetiska färger, och sedermera i och med 1970-talets tillbaka till naturen-boom. Vid ingången till 2000-talet har ekotänkandet och intresset för en naturnära livsstil gjort så att naturfärgerna återkommit hos både hantverkare och amatörer samt som föremål för forskning. Informationsspridning via Internet och människornas längtan efter ny gemenskaplighet har till sin del bidragit till denna utveckling och att användningen av naturfärger har blivit vanligare. Idag är det avsevärt lättare att komma över information om möjligheterna att använda naturfärger än för ett tjugotal år sedan.

Summan av lyckliga sammanträffandenFärgningsprocessen med naturfärger är njutningsfullt långsam,

full av överraskningar och naturnära. Processen börjar med att man plockar växterna som behövs till färggrytan eller i flera veckor samlar på sig till exempel skal av avokado, rödlök eller äpplen för färgningen. Färgen utvinns ur växtmaterialet genom att materialet krossas och får ligga i blöt en lång tid, eller lite snabbare genom att koka det. Färgningsprocessen tar flera timmar eller till och med en hel dag beroende på värmekällan och hur stor mängd man färgar. Om man färgar genom energisparande kallfärgning kan det hela ta flera veckor. Det mest fascinerande torde vara att ett levande ma-terial alltid innefattar ett överraskningsmoment. Om en växt idag har gett en viss gul nyans, kan det hända att resultatet nästa gång är lite annorlunda. Kanske grönt eller rödbrokigt!

Färg fås av nästan alla växter men i färgningsböcker nämns ofta bara vissa växter: De som ger mycket färg och vars färg man un-der årens lopp har konstaterat håller bäst. På en äventyrlig hem-mafärgare kliar dock fingrarna att testa alla möjliga växter och andra ingredienser från naturen som böckerna inte skriver om. I grytan kan man slänga ogräs som man rensat på åkern, en an-vänd bastukvast eller en aning vissnade snittblommor – och se hurdan färgsoppa man kan koka på dem. Stadsbor kan hitta sina färgingredienser i den egna hushållskomposten: äppelskal, me-lonfrön, morotsblast eller maskätna stensoppsrens. På nästan alla frukter och rotfrukter finns det någon del som man kan prova att färga med. En del färger som man plockat ur soporna är mycket

hållbara – till exempel färgen som man får ur använda tepåsar el-ler kaffesump – men till stor del är färgning med sopor småskaligt, roligt experimentande och summan av lyckliga sammanträffanden.

Om forskning i och framtiden för naturfärgerNaturfärger har alltså gjort en stark comeback. I framtiden kom-mer de att i allt större grad erbjuda ett alternativ för syntetiska färgämnen, om än inte tränga undan användningen av syntetiska färger. Naturfärger svarar bra mot den moderna människans slow life-behov och sökande efter närhet till naturen. Det är en rätt fas-cinerande tanke att tillverka sina färger av tigerögats kronblad eller av förutnämnda avokadoskal, medan grundråvaran för syntetiska färger är biprodukter från oljeproduktionen.

I rättvisans namn bör det nämnas att det i dag också finns snab-balternativ för den som har bråttom. Även naturfärger kan köpas i användningsklar form som färgpigment. Denna typ av färgproduk-ter har utvecklats speciellt för den industriella tillverkningen, där jämn kvalitet, enkel användbarhet och reproducerbarhet är viktiga kriterier. Bland annat använder livsmedels- och kosmetikaindustrin dessa färger. I tillverkningen av miljöanpassade produkter är dock produktens hela livscykel avgörande; inte bara färgalternativet som använts i den.

Värjäily avartaa. Ikkunalaudoilla on uusi käyttötarkoitus - tilan ovat vallanneet kuivumassa olevat hedelmien kuoret sekä värjäyslabo-ratoriona toimiva lasipurkkirivistö. Bioroskis ja kauppareissu ovat saaneet uudenlaisia ulottuvuuksia: hevi – osastolle tullessa kaup-palista unohtuu oitis ja päässä syttyy lamppu: mitähän väriä tuon kärsimyshedelmän kuorista tulisi? Ohessa esimakua roskisväreil-lä värjäämisestä – kaksi simppeliä ohjetta, joiden avulla pääsee vauhtiin omissa värikokeiluissaan.

OHJE YKKÖNENAloita kokeileminen vaikka näin: lado hedelmän tai juuresten kuori-perkeet akvarellipaperin päälle ja laita koko komeuden päälle pai-no. Anna olla ja ota pois kun omasta mielestä on valmiin näköistä. Tuloksena on uniikisti kuvioitunutta paperia, jossa värit muuttavat sävyään vielä värjääntymisen jälkeenkin. Syksyisin kannattaa eh-

dottomasti kokeilla myös erilaisia sieniä - niistä tulee kauniita kuvi-oita kun itiöt ja väriaineet imeytyvät paperiin.

OHJE KAKKONEN1. Ota omena ja syö se. Tai voi se olla myös kiivi, mandariini, pork-kana tai punasipulikin. Säästä kuoret.

2. Laita kuivattuja kuoria ja villalankaa kannelliseen lasipurkkiin. Kaada päälle vettä. Jos ei ole villalankaa, niin pyörähdä hankinta-reissulla kirppiksellä tai katso mitä muuta kotoa löytyy: ehkä kan-gaspala tai pieniä puuhelmiä.

3. Anna purkin sisältöineen muhia huoneenlämmössä muutamia päiviä tai viikkoja. Seuraa värin kehittymistä. Ota pois ennen kuin home valloittaa purkin. Home aikaansaa lisää väriyllätyksiä, mutta

tuhoaa pidemmän päälle materiaalin. Taideproggiksen toteuttami-seen puoliksi tuhoutunut materiaali käy sekin kyllä kivasti – proses-sissa kun ollaan.

4. Ota materiaali pois purkista ja huuhtele se. Jos haisee pahalle (ja aika usein haisee), niin lorauta huuhteluveteen korkillinen ta-lousetikkaa tai vähän pesuainetta.

Väri pysyy paremmin, jos materiaali on puretettu eli käsitelty väriä kiinnittävällä aineella. Tähän sekä moneen muuhun värihommaan löytyy ohjeita SULOisia värejä – blogista suloisiavareja.wordpress.com. Lisäksi blogissa ja SULOisia värejä -työpajoissa kokeillaan miten tehdään painoväriä, mustetta tai miten kompostia voi hyö-dyntää värjäyksen lämmönlähteenä.

Ulla Lapiolahti, tekstiilitaiteilija

SULOisia värejä! - Colours from nature & the bottom of the bio waste bin

Sköna färger från naturen och ur kompostkärlet

SULOisia värejä – esimakua roskisväreistä ja jätevärjäyksestä

kirjoittajat SULOisia värejä! – työryhmä Päivi Hintsanen ja Ulla Lapiolahti

Written by SULOisia värejä! project team Päivi Hintsanen and Ulla Lapiolahti

skribenter SULOisia värejä!-arbetsgruppen Päivi Hintsanen och Ulla Lapiolahti

Att färga vidgar vyerna. Fönsterbrädor har ett nytt användningsän-damål – utrymmet har tagits över av fruktskal som ligger på tork och en rad glasburkar som utgör färgningslaboratoriet. Hushålls-komposten och inköpsresan har fått nya dimensioner: När man kommer till frukt- och grönsaksavdelningen glömmer man ome-delbart bort sin inköpslista och idélampan tänds ovanför huvudet: Undrar vilken färg man skulle få av skalen på passionsfrukten? Nedan finns lite försmak på färgning med färger som man hittar bland avfallen – två enkla recept som ger startskottet till egna färg-experiment.

RECEPT ETTBörja experimentet exempelvis så här: Lägg skalen av frukten el-ler rotfrukten på ett akvarellpapper och lägg en vikt på det hela. Låt stå och plocka bort när du tycker att det ser klart ut. Du får ett papper med ett unikt mönster och färger vars nyanser fortsätter att

ändras även då själva färgningen är klar. På hösten lönar det sig absolut att också testa olika svampar – de bildar vackra mönster när sporerna och färgämnena absorberas av papperet.

RECEPT TVÅ1. Ta ett äpple och ät upp det. Det kan också vara en kiwifrukt, en mandarin, en morot eller en rödlök. Spara skalen.

2. Lägg de torkade skalen och yllegarn i en glasburk med lock. Häll på vatten. Om du inte har yllegarn, ta en shoppingrunda på loppmarknaden för att skaffa material eller kolla vad annat du har hemma: Kanske en tygbit eller små träpärlor.

3. Låt burken med innehållet stå i rumstemperatur några dagar el-ler veckor. Följ med hur färgen utvecklas. Töm burken innan mög-let tar över. Mögel ger fler färggranna överraskningar, men i läng-

den förstör det materialet. För ett konstprojekt passar halvt förstört material dock bra – det är ju en process.

4. Ta materialet ur burken och skölj det. Om det luktar illa (vilket det ofta gör) kan du hälla i en skvätt hushållsättika eller lite tvättmedel i sköljvattnet.

Färgen håller bättre om materialet har betats, vilket innebär att det förbehandlas med ett ämne som får färgen att fastna. För detta och många andra färgsysslor finns anvisningar i bloggen SULOisia vä-rejä på adressen suloisiavareja.wordpress.com. I bloggen och SU-LOisia värejä-verkstäderna testar vi också hur man gör tryckfärg, bläck och hur komposten kan utnyttjas som färgkälla i färgning.

Ulla Lapiolahti, textilkonstnär

Dyeing expands your mind. Window sills have a new purpose - the space has been invaded by drying fruit peels and glass jars serving as a dyeing laboratory. The bio waste bin and shopping trip have acquired new meanings. When you get to the fruit & veg section, you forget about the shopping list as a bulb lights inside your head: “I wonder what color that fruit peel would make?” Here’s a taster of dumpster-dived dyeing: two simple methods, which will get you get up and running with your own dyeing experiments.

Method 1

Start experimenting for example by piling fruit and root vege-table peels on watercolour paper and place a weight on top of the whole caboodle. Leave it for a while, and remove the weight when it looks ready. The result is a uniquely printed paper, where the colors change their tone even after you’re finished dyeing it. In autumn, you should definitely experi-

ment with different mushrooms - they create beautiful prints when the spores and pigments are absorbed by the paper.

Method 2

Take an apple and eat it. Or you could use a kiwi, mandarin, carrot or onion as well. Save the peels.

Put the dried peels and some wool yarn into a glass jar with a lid. Cover with water. If you don’t have any wool yarn, take a spin to the flea market to source some materials, or see what else you can find at home: maybe a piece of fabric or small wooden beads.

Leave the jar and its contents to seep in room temperature for some days or weeks. Follow the development of the colour. Remove before mold invades the jar. Mold can create more colour surprises, but in the long run will destroy the material.

Half-destroyed material might still be good to use in an art pro-ject - just go with the process.

Remove material from the jar and rinse it. If it smells bad (and quite often it does), add a capful of household vinegar or a dash of washing detergent into the rinsing water.

Color will set better if the fabric has been mordanted, ie. treated with a colour-fixing agent. Instructions for this and many other dyeing-related things can be found from the SULOisia värejä blog at http://suloisiavareja.blogspot.com (in Finnish only). In the SULOisia värejä blog and workshops we find out how to make printing colour or ink, and learn how to use compost as a heat source in the dyeing process.

Ulla Lapiolahti, textile artist

9

Sköna färger – försmak på avfallsfärger och färgning med avfall

SULOisia värejä - A taster of dumpster dyestuffs and compost colouring

SULOisia värejä luonnostasekä bio – roskiksen pohjalta

SULO - väreillä värjättyjä lankoja.

materials, and thus cause less stress on the environment than syn-thetic materials.

Manufacturing methods and localityMost of the industrial products are currently manufactured in Asia or the Far East. As an example, only an estimated 5% of all clothes sold in Finland are domestically produced. When this is the case, are consumers even given the opportunity to choose locally manu-factured products? The manufacturing processes of products are fragmented to several countries and products circulate long dis-tances during the manufacturing process. The many production steps in various countries, and the long-distance transport cause environmental pollution. Local production makes is possible to avoid putting stress on the environment. Local production is also a guarantee of ethical production and reduced environmental im-pact, because the EU-level legislation for industrial activity is quite strict. Local or regional production increases not only the environ-mental value of a product, but also its cultural and social value. Furthermore, the quality of a product is more easily controlled in local production, thus minimizing production loss.

Small-scale production is also associated with locality. Small vol-umes or even unique items create an emotional bond between the

user and the designer or manufacturer, which gives new levels of meaning for the product. This may lead the user to develop a deeper affection for the product. When a user knows the product’s manufacturer, the product becomes more meaningful than a mass-produced product.

The product that makes sustainable consumer behavior possibleSustainable and ethical consumer behavior has also recently been in the spotlight. Most industrially-produced mass products are designed to last in use only for a certain period, after which the product may not be repairable or recyclable. An environmentally friendly product will last in use for a long time, it is repairable and also recyclable after use. Thus, the product makes slower and more sustainable consumer behavior possible. Product design should put more focus on extending the life span of the product. High quality and repair services ensure a long service life. A prod-uct should also be designed in a way that allows it to be dismantled into parts after use, so that the materials can be returned to the industrial cycle.

Services for a longer lifeSustainable product design must also take into account the prod-

uct’s life span. A product’s life span can be extended by adding services to the product design. Creating product-service systems is one of the big challenges of sustainable design in the future. The manufacturers can develop renewal, update, editing and exchange services for their high-quality products. Also services that focus on more intensive use of the product, such as rental services, support more sustainable consumption. We should move from ownership of products towards offering product-related activities, thus reduc-ing material consumption.

Sustainability, pleaseExtending the manufacturer’s responsibility and creating larger-scale collection and recycling programmes would lead to a new kind of business thinking, in which the long lifespan of product would have tangible value. Consumers would be willing to pay more for better quality and longer product lifespan, if they were able to assess these features at the time of purchase. The trans-formation to more sustainable design, production and consumption would require a big leap in the current economic system towards a more sustainable direction, and the development of a new kind of green business thinking. Consumers are already willing to change their own attitudes, but are the producers and designers ready to meet this challenge?

8

Ihminen on aina käyttänyt värejä ja halunnut koristautua, kertoa tunnelmistaan tai asemastaan värien avulla. Värinlähteenä käy-tettiin pitkään vain ja ainoastaan luonnosta saatavia väriainei-ta – muunlaisia ei ollut olemassakaan. Ensimmäiset synteettiset väriaineet keksittiin 1800-luvun loppupuolella ja kaikessa käte-vyydessään ne syrjäyttivät nopeasti luonnonvärit. Ne soveltuivat teolliseen tuotantoon ja kasvavan kulutuksen vaatimuksiin. Luon-nonvärit jatkoivat elämäänsä harrastajien ja käsityöläisten väripa-doissa, mutta jäivät pois suuren mittakaavan teollisesta käytöstä.

Myöhemmin 1900 -luvulla luonnonvärien käyttö on noussut esille pienimuotoisesti muutaman kerran: sota- ja lama-aikoina vaikeas-ti saatavan ja kalliin synteettisen värin korvikkeena, ja sittemmin 1970-luvulla paluu luontoon -buumin mukana. 2000-luvulle tultaes-sa ekoajattelu ja kiinnostus luonnonläheisyyteen ovat palauttaneet luonnonvärit jälleen takaisin niin käsityöläisten, harrastajien kuin tutkimuksenkin kohteeksi. Internetin mahdollistama tiedonlevitys ja ihmisten uusyhteisöllisyyden kaipuu ovat edistäneet omalta osal-taan kehitystä ja värien käytön yleistymistä. Tänä päivänä tietoa luonnonvärien käyttömahdollisuuksista on saatavilla huomattavas-ti helpommin kuin parikymmentä vuotta sitten.

Onnellisten sattumien kauppaLuonnonvärien värjäysprosessi on nautinnollisen hidas, yllätyk-sellinen sekä luonnonläheinen. Prosessi käynnistyy poimimalla

väripataan tarvittavat kasvit tai keräämällä viikkotolkulla vaikkapa avokadon, punasipulin tai omenan kuoria värjäystä varten. Väri irrotetaan kasvimateriaalista hienonnuksen ja pitkän liotusajan avulla tai hieman nopeammin keittämällä. Värjäysprosessin kes-to on lämmönlähteestä ja värjäysmäärästä riippuen useita tunteja tai päivänkin verran. Jos puuhassa käytetään energiaa säästävää kylmävärjäystä, saattaa vierähtää viikkojakin. Kiehtovinta lienee se, että elävässä materiaalissa piilee aina myös yllätyksen mah-dollisuus. Jos kasvista on tänään saanut tiettyä keltaista, voi olla, että seuraavalla kerralla tulos onkin hiukan erilainen. Ehkä vihreä tai punaisenkukertava!

Miltei kaikista kasveista saadaan väriä, mutta värjäyskirjoissa mai-nitaan usein vain muutamat kasvit: ne, joista väriä saa runsaasti ja joiden väri on historian saatossa todettu kaikkein kestävimmiksi. Kotikutoisen seikkailijavärjärin sormet kuitenkin syyhyävät kokei-lemaan kaikkia mahdollisia maailman kasveja ja muita luonnon-aineita, joita ei kirjoista löydy. Pataan voi heittää pellosta kitketyt rikkaruohot, käytetyn saunavihdan tai jo hieman nuupahtaneet leikkokukat - ja katsoa millainen värisoppa niistä syntyy. Kaupun-kilaisen väriainekset voivat löytyä omasta biojäteastiasta: ome-nankuorista, meloninsiemenistä, porkkanan naateista tai tattien madonsyömistä perkeistä. Melkein kaikista hedelmistä ja juurek-sista löytyy joku osa, jota voi kokeilla värjäykseen. Osa roskiksesta dyykatuista väreistä on hyvinkin kestäviä - kuten käytetyistä tee-

pusseista tai kahvinporoista saadut värit - mutta iso osa jätevärjäi-lystä on pienimuotoista, hauskaa kokeilua ja onnellisten sattumien kauppaa.

Luonnonvärien tutkimuksesta ja tulevaisuudestaLuonnonvärit ovat siis tehneet vahvan paluun. Ne tulevat tarjoa-maan tulevaisuudessa kasvavassa määrin vaihtoehdon synteetti-sille väriaineille, vaikkakaan eivät tule syrjäyttämään synteettisten värien käyttöä. Luonnonvärit vastaavat hyvin nykyihmisen slow life –tarpeisiin ja luonnonläheisyyden etsintään. On melko koukutta-va ajatus valmistaa värinsä tiikerinkaunosilmän terälehdistä tai jo edellä mainitun avokadon kuorista, kun taasen synteettisten värien perusraaka-aineet ovat öljyntuotannon sivutuotteita.

Tasapuolisuuden nimissä on mainittava, että toki tänä päivänä on saatavilla kiireisempää tekijää palvelevia tänne-heti – vaihtoehto-jakin. Myös luonnonvärejä on mahdollista ostaa käyttövalmiissa muodossa väripigmentteinä. Tämäntyyppiset värivalmisteet on kehitetty palvelemaan erityisesti teollista tuotantoa, jossa tasalaa-tuisuus, helppokäyttöisyys ja toistettavuus ovat tärkeitä kriteereitä. Muun muassa elintarvike- ja kosmetiikkateollisuus käyttävät näitä värejä. Ympäristömyötäisten tuotteiden valmistuksessa on kuiten-kin ratkaisevaa tuotteen kokonaiselinkaari; ei vain siinä käytetty värivaihtoehto.

People have always used colours and wanted to beautify, to com-municate their moods or status through colours. For a long time, the only source of colour were the pigments found from nature - other kinds of colour simply did not exist. The first synthetic dyes were invented in the late 1800’s, and being wonderfully convenient to use, they quickly replaced natural colours. They were suitable for industrial production and responded to the growing consump-tion demand. Natural dyes continued their life in the colouring pots of enthusiasts and craftsmen, but no longer served for large-scale industrial use.

Later, in the 20th century, there were a few times that the use of natural colors attracted some small-scale attention: during war and depression they served as a substitute for the expensive and hard-to-find synthetic colors, and in the 1970s - during the “Back to Nature” boom. Coming into the early 2000s, the rise of eco-thinking and the increasing enthusiasm for all things natural returned natural dyes to the scope of interest of artisans, craft en-thusiasts and researchers. The distribution of information made possible by the Internet and people’s desire for modern commu-nity spirit have played a huge part in aiding the development and the new coming of natural colours. Today, information about the potential use of natural colors are available much more easily than twenty years ago.

String of lucky coincidencesThe natural dyeing process is enjoyably slow, full of surprises and very natural. The process starts by picking the plants required for the dyeing - or spending weeks collecting avocado, red onion or apple peels for dyeing. The color is removed from the plant ma-terial slowly by mashing or soaking, or slightly faster by boiling. The dyeing process can last for several hours or even a whole day, depending on the heat source and the quantity. If using the energy-saving cold dyeing method, it may take several weeks. The most fascinating thing is perhaps the fact that there is always an element of surprise in living materials. If you get yellow from one plant today, the next time the result can be slightly different. Maybe green, or with a hint of rebellious red!

Almost all plants can be used for dyeing, but the natural dyeing books often mention only the same few plants: those, that give the most colour, and that are historically known to last longest. Howev-er, the at adventurous fingers of a home dyer may be itching to try out every possible plant and other natural ingredient that cannot be found in books. The dye pot can be filled with weeds, used sauna whisks (bunches of birch twigs) or those slightly drooping flowers - just wait and see what kind of colour soup you’ve got cooking. Urban dyestuffs can be found from your own bio waste bin: apple peels, melon seeds, carrot greens or the worm-eaten parts of for-

est mushrooms. Almost all fruits and root vegetables contain some part suitable for a dyeing experiment. Some of the dumpster-dived dyestuffs can be really durable - such as colours extracted from used tea bags and coffee grinds - but usually waste dyeing is mod-est but fun experimenting, with a string of lucky coincidences.

On natural dye research and futureNatural dyes have made a strong comeback. In the future they will offer a constantly growing alternative to synthetic dyes, although they will not replace synthetic colours entirely. Natural dyes provide an answer to the modern people’s search for slow life and nature. The thought of making your own dye from the petals of dyer’s cor-eopsis or the aforementioned avocado shells can be quite addic-tive, knowing that the basic raw ingredients for synthetic dyes are by-products of the oil industry.

To be fair, we should mention that of course those quick-fix options are also available today. Also natural dyes can be bought in ready-to-use format, as pigments. These type of color products have been developed specifically to serve the industrial production, where the uniformity, reproducibility and ease of use are impor-tant criteria. These colours are used for example by the food and cosmetics industries. In making ecological products, it is crucial to look at the overall product life cycle, not only the dyeing method.

Människan har alltid använt färger och velat dekorera sig, berätta om sin sinnesstämning eller status med hjälp av färger. Den enda färgkällan var länge naturens färgämnen – det fanns inga andra. De första syntetiska färgämnena uppfanns mot slutet av 1800-ta-let och praktiska som de var ersatte de snabbt naturfärgerna. De lämpade sig för industriell produktion och den ökade konsumtio-nens krav. Naturfärgerna levde vidare i amatörers och hantverka-res färggrytor, men slutade användas i den storskaliga industriella produktionen.

Senare på 1900-talet har naturfärger vid ett par skeden dykt upp i småskalig användning: Under krig och depressioner som substi-tut för svåråtkomliga och dyra syntetiska färger, och sedermera i och med 1970-talets tillbaka till naturen-boom. Vid ingången till 2000-talet har ekotänkandet och intresset för en naturnära livsstil gjort så att naturfärgerna återkommit hos både hantverkare och amatörer samt som föremål för forskning. Informationsspridning via Internet och människornas längtan efter ny gemenskaplighet har till sin del bidragit till denna utveckling och att användningen av naturfärger har blivit vanligare. Idag är det avsevärt lättare att komma över information om möjligheterna att använda naturfärger än för ett tjugotal år sedan.

Summan av lyckliga sammanträffandenFärgningsprocessen med naturfärger är njutningsfullt långsam,

full av överraskningar och naturnära. Processen börjar med att man plockar växterna som behövs till färggrytan eller i flera veckor samlar på sig till exempel skal av avokado, rödlök eller äpplen för färgningen. Färgen utvinns ur växtmaterialet genom att materialet krossas och får ligga i blöt en lång tid, eller lite snabbare genom att koka det. Färgningsprocessen tar flera timmar eller till och med en hel dag beroende på värmekällan och hur stor mängd man färgar. Om man färgar genom energisparande kallfärgning kan det hela ta flera veckor. Det mest fascinerande torde vara att ett levande ma-terial alltid innefattar ett överraskningsmoment. Om en växt idag har gett en viss gul nyans, kan det hända att resultatet nästa gång är lite annorlunda. Kanske grönt eller rödbrokigt!

Färg fås av nästan alla växter men i färgningsböcker nämns ofta bara vissa växter: De som ger mycket färg och vars färg man un-der årens lopp har konstaterat håller bäst. På en äventyrlig hem-mafärgare kliar dock fingrarna att testa alla möjliga växter och andra ingredienser från naturen som böckerna inte skriver om. I grytan kan man slänga ogräs som man rensat på åkern, en an-vänd bastukvast eller en aning vissnade snittblommor – och se hurdan färgsoppa man kan koka på dem. Stadsbor kan hitta sina färgingredienser i den egna hushållskomposten: äppelskal, me-lonfrön, morotsblast eller maskätna stensoppsrens. På nästan alla frukter och rotfrukter finns det någon del som man kan prova att färga med. En del färger som man plockat ur soporna är mycket

hållbara – till exempel färgen som man får ur använda tepåsar el-ler kaffesump – men till stor del är färgning med sopor småskaligt, roligt experimentande och summan av lyckliga sammanträffanden.

Om forskning i och framtiden för naturfärgerNaturfärger har alltså gjort en stark comeback. I framtiden kom-mer de att i allt större grad erbjuda ett alternativ för syntetiska färgämnen, om än inte tränga undan användningen av syntetiska färger. Naturfärger svarar bra mot den moderna människans slow life-behov och sökande efter närhet till naturen. Det är en rätt fas-cinerande tanke att tillverka sina färger av tigerögats kronblad eller av förutnämnda avokadoskal, medan grundråvaran för syntetiska färger är biprodukter från oljeproduktionen.

I rättvisans namn bör det nämnas att det i dag också finns snab-balternativ för den som har bråttom. Även naturfärger kan köpas i användningsklar form som färgpigment. Denna typ av färgproduk-ter har utvecklats speciellt för den industriella tillverkningen, där jämn kvalitet, enkel användbarhet och reproducerbarhet är viktiga kriterier. Bland annat använder livsmedels- och kosmetikaindustrin dessa färger. I tillverkningen av miljöanpassade produkter är dock produktens hela livscykel avgörande; inte bara färgalternativet som använts i den.

Värjäily avartaa. Ikkunalaudoilla on uusi käyttötarkoitus - tilan ovat vallanneet kuivumassa olevat hedelmien kuoret sekä värjäyslabo-ratoriona toimiva lasipurkkirivistö. Bioroskis ja kauppareissu ovat saaneet uudenlaisia ulottuvuuksia: hevi – osastolle tullessa kaup-palista unohtuu oitis ja päässä syttyy lamppu: mitähän väriä tuon kärsimyshedelmän kuorista tulisi? Ohessa esimakua roskisväreil-lä värjäämisestä – kaksi simppeliä ohjetta, joiden avulla pääsee vauhtiin omissa värikokeiluissaan.

OHJE YKKÖNENAloita kokeileminen vaikka näin: lado hedelmän tai juuresten kuori-perkeet akvarellipaperin päälle ja laita koko komeuden päälle pai-no. Anna olla ja ota pois kun omasta mielestä on valmiin näköistä. Tuloksena on uniikisti kuvioitunutta paperia, jossa värit muuttavat sävyään vielä värjääntymisen jälkeenkin. Syksyisin kannattaa eh-

dottomasti kokeilla myös erilaisia sieniä - niistä tulee kauniita kuvi-oita kun itiöt ja väriaineet imeytyvät paperiin.

OHJE KAKKONEN1. Ota omena ja syö se. Tai voi se olla myös kiivi, mandariini, pork-kana tai punasipulikin. Säästä kuoret.

2. Laita kuivattuja kuoria ja villalankaa kannelliseen lasipurkkiin. Kaada päälle vettä. Jos ei ole villalankaa, niin pyörähdä hankinta-reissulla kirppiksellä tai katso mitä muuta kotoa löytyy: ehkä kan-gaspala tai pieniä puuhelmiä.

3. Anna purkin sisältöineen muhia huoneenlämmössä muutamia päiviä tai viikkoja. Seuraa värin kehittymistä. Ota pois ennen kuin home valloittaa purkin. Home aikaansaa lisää väriyllätyksiä, mutta

tuhoaa pidemmän päälle materiaalin. Taideproggiksen toteuttami-seen puoliksi tuhoutunut materiaali käy sekin kyllä kivasti – proses-sissa kun ollaan.

4. Ota materiaali pois purkista ja huuhtele se. Jos haisee pahalle (ja aika usein haisee), niin lorauta huuhteluveteen korkillinen ta-lousetikkaa tai vähän pesuainetta.

Väri pysyy paremmin, jos materiaali on puretettu eli käsitelty väriä kiinnittävällä aineella. Tähän sekä moneen muuhun värihommaan löytyy ohjeita SULOisia värejä – blogista suloisiavareja.wordpress.com. Lisäksi blogissa ja SULOisia värejä -työpajoissa kokeillaan miten tehdään painoväriä, mustetta tai miten kompostia voi hyö-dyntää värjäyksen lämmönlähteenä.

Ulla Lapiolahti, tekstiilitaiteilija

SULOisia värejä! - Colours from nature & the bottom of the bio waste bin

Sköna färger från naturen och ur kompostkärlet

SULOisia värejä – esimakua roskisväreistä ja jätevärjäyksestä

kirjoittajat SULOisia värejä! – työryhmä Päivi Hintsanen ja Ulla Lapiolahti

Written by SULOisia värejä! project team Päivi Hintsanen and Ulla Lapiolahti

skribenter SULOisia värejä!-arbetsgruppen Päivi Hintsanen och Ulla Lapiolahti

Att färga vidgar vyerna. Fönsterbrädor har ett nytt användningsän-damål – utrymmet har tagits över av fruktskal som ligger på tork och en rad glasburkar som utgör färgningslaboratoriet. Hushålls-komposten och inköpsresan har fått nya dimensioner: När man kommer till frukt- och grönsaksavdelningen glömmer man ome-delbart bort sin inköpslista och idélampan tänds ovanför huvudet: Undrar vilken färg man skulle få av skalen på passionsfrukten? Nedan finns lite försmak på färgning med färger som man hittar bland avfallen – två enkla recept som ger startskottet till egna färg-experiment.

RECEPT ETTBörja experimentet exempelvis så här: Lägg skalen av frukten el-ler rotfrukten på ett akvarellpapper och lägg en vikt på det hela. Låt stå och plocka bort när du tycker att det ser klart ut. Du får ett papper med ett unikt mönster och färger vars nyanser fortsätter att

ändras även då själva färgningen är klar. På hösten lönar det sig absolut att också testa olika svampar – de bildar vackra mönster när sporerna och färgämnena absorberas av papperet.

RECEPT TVÅ1. Ta ett äpple och ät upp det. Det kan också vara en kiwifrukt, en mandarin, en morot eller en rödlök. Spara skalen.

2. Lägg de torkade skalen och yllegarn i en glasburk med lock. Häll på vatten. Om du inte har yllegarn, ta en shoppingrunda på loppmarknaden för att skaffa material eller kolla vad annat du har hemma: Kanske en tygbit eller små träpärlor.

3. Låt burken med innehållet stå i rumstemperatur några dagar el-ler veckor. Följ med hur färgen utvecklas. Töm burken innan mög-let tar över. Mögel ger fler färggranna överraskningar, men i läng-

den förstör det materialet. För ett konstprojekt passar halvt förstört material dock bra – det är ju en process.

4. Ta materialet ur burken och skölj det. Om det luktar illa (vilket det ofta gör) kan du hälla i en skvätt hushållsättika eller lite tvättmedel i sköljvattnet.

Färgen håller bättre om materialet har betats, vilket innebär att det förbehandlas med ett ämne som får färgen att fastna. För detta och många andra färgsysslor finns anvisningar i bloggen SULOisia vä-rejä på adressen suloisiavareja.wordpress.com. I bloggen och SU-LOisia värejä-verkstäderna testar vi också hur man gör tryckfärg, bläck och hur komposten kan utnyttjas som färgkälla i färgning.

Ulla Lapiolahti, textilkonstnär

Dyeing expands your mind. Window sills have a new purpose - the space has been invaded by drying fruit peels and glass jars serving as a dyeing laboratory. The bio waste bin and shopping trip have acquired new meanings. When you get to the fruit & veg section, you forget about the shopping list as a bulb lights inside your head: “I wonder what color that fruit peel would make?” Here’s a taster of dumpster-dived dyeing: two simple methods, which will get you get up and running with your own dyeing experiments.

Method 1

Start experimenting for example by piling fruit and root vege-table peels on watercolour paper and place a weight on top of the whole caboodle. Leave it for a while, and remove the weight when it looks ready. The result is a uniquely printed paper, where the colors change their tone even after you’re finished dyeing it. In autumn, you should definitely experi-

ment with different mushrooms - they create beautiful prints when the spores and pigments are absorbed by the paper.

Method 2

Take an apple and eat it. Or you could use a kiwi, mandarin, carrot or onion as well. Save the peels.

Put the dried peels and some wool yarn into a glass jar with a lid. Cover with water. If you don’t have any wool yarn, take a spin to the flea market to source some materials, or see what else you can find at home: maybe a piece of fabric or small wooden beads.

Leave the jar and its contents to seep in room temperature for some days or weeks. Follow the development of the colour. Remove before mold invades the jar. Mold can create more colour surprises, but in the long run will destroy the material.

Half-destroyed material might still be good to use in an art pro-ject - just go with the process.

Remove material from the jar and rinse it. If it smells bad (and quite often it does), add a capful of household vinegar or a dash of washing detergent into the rinsing water.

Color will set better if the fabric has been mordanted, ie. treated with a colour-fixing agent. Instructions for this and many other dyeing-related things can be found from the SULOisia värejä blog at http://suloisiavareja.blogspot.com (in Finnish only). In the SULOisia värejä blog and workshops we find out how to make printing colour or ink, and learn how to use compost as a heat source in the dyeing process.

Ulla Lapiolahti, textile artist

9

Sköna färger – försmak på avfallsfärger och färgning med avfall

SULOisia värejä - A taster of dumpster dyestuffs and compost colouring

SULOisia värejä luonnostasekä bio – roskiksen pohjalta

SULO - väreillä värjättyjä lankoja.

materials, and thus cause less stress on the environment than syn-thetic materials.

Manufacturing methods and localityMost of the industrial products are currently manufactured in Asia or the Far East. As an example, only an estimated 5% of all clothes sold in Finland are domestically produced. When this is the case, are consumers even given the opportunity to choose locally manu-factured products? The manufacturing processes of products are fragmented to several countries and products circulate long dis-tances during the manufacturing process. The many production steps in various countries, and the long-distance transport cause environmental pollution. Local production makes is possible to avoid putting stress on the environment. Local production is also a guarantee of ethical production and reduced environmental im-pact, because the EU-level legislation for industrial activity is quite strict. Local or regional production increases not only the environ-mental value of a product, but also its cultural and social value. Furthermore, the quality of a product is more easily controlled in local production, thus minimizing production loss.

Small-scale production is also associated with locality. Small vol-umes or even unique items create an emotional bond between the

user and the designer or manufacturer, which gives new levels of meaning for the product. This may lead the user to develop a deeper affection for the product. When a user knows the product’s manufacturer, the product becomes more meaningful than a mass-produced product.

The product that makes sustainable consumer behavior possibleSustainable and ethical consumer behavior has also recently been in the spotlight. Most industrially-produced mass products are designed to last in use only for a certain period, after which the product may not be repairable or recyclable. An environmentally friendly product will last in use for a long time, it is repairable and also recyclable after use. Thus, the product makes slower and more sustainable consumer behavior possible. Product design should put more focus on extending the life span of the product. High quality and repair services ensure a long service life. A prod-uct should also be designed in a way that allows it to be dismantled into parts after use, so that the materials can be returned to the industrial cycle.

Services for a longer lifeSustainable product design must also take into account the prod-

uct’s life span. A product’s life span can be extended by adding services to the product design. Creating product-service systems is one of the big challenges of sustainable design in the future. The manufacturers can develop renewal, update, editing and exchange services for their high-quality products. Also services that focus on more intensive use of the product, such as rental services, support more sustainable consumption. We should move from ownership of products towards offering product-related activities, thus reduc-ing material consumption.

Sustainability, pleaseExtending the manufacturer’s responsibility and creating larger-scale collection and recycling programmes would lead to a new kind of business thinking, in which the long lifespan of product would have tangible value. Consumers would be willing to pay more for better quality and longer product lifespan, if they were able to assess these features at the time of purchase. The trans-formation to more sustainable design, production and consumption would require a big leap in the current economic system towards a more sustainable direction, and the development of a new kind of green business thinking. Consumers are already willing to change their own attitudes, but are the producers and designers ready to meet this challenge?

TIINA KYLLIÄINENEtelä-Savon taidetoimikuntaSödra Savolax konstkommissionArts Council of South Savowww.tiinak.fitiinakyl@suomi24.fi+ 358 40 041 9566

Kulhot20/30 x 20 cm

Käytetyt opaalilampun kuvut, vanhat lasi- tai posliinilautaset, pullot

Kulhoissa käyttämäni lasit ja posliinit ovat käytettyjä, poisheitettyjä, unohdettuja ja arvottomia. Haluan antaa niille uuden merkityksen ja etenkin tuoda iloa uudelleenkäytön oivalluksilla. Ajan muokkaa-ma kauneus, jäljet ja eletty elämä kiehtoo. Se matka, mitä esineille ja palasille onkaan aikojen kuluessa tapahtunut - ennen kuin ne päätyvät käsiini ja valmistan niistä uuden esineen, joka jatkaa kier-toaan ja kertoo oman tarinansa käyttäjilleen.

Skålar20/30 x 20 cm

Begagnade opallampskärmar, gamla glas- eller porslinstallrikar, flaskor

Det glas och porslin som jag har använt i skålarna är begagnade, kasserade, bortglömda och värdelösa. Jag vill ge dem ny mening och framför allt vill jag skapa glädje genom uppfinningar som an-vänder föremål på nytt. Av tiden märkt skönhet, spår och levda liv fascinerar. Resan som föremålen och bitarna har gjort genom tiderna, innan de slutligen hamnar i mina händer och innan jag tillverkar nya föremål av dem, som fortsätter cykeln och berättar sin egen historia för användaren.

Bowls20/30 x 20 cm

Used opal lamp shades, old glass and porcelain plates, bottles

The glass and porcelain I use in the bowls is used, discarded, for-gotten and worthless. I want to give the materials a new meaning and create joy through clever secondary use. We are fascinated by beauty that is shaped by time, its marks and the life lived. The jour-ney, what has happened to them - before they end up in my hand, and I turn them into something new. They continue their journey as a new product, and tell their story to the new owners.

Etelä-Savon taidetoimikuntaSödra Savolax konstkommissionArts Council of South Savohttp://www.mamk.fi/kampusjopoanssi.ahonen@mamk.fi+ 358 15 355 6402

Kampus-jopo

Mikkelin ammattikorkeakoulun kampusten kirjastoissa lainataan opiskelijoille ja henkilökunnalle kampus-jopoja. Toiminnan avulla halutaan vähentää autoilua kampuksella sekä kannustaa terveelli-seen ja ekologiseen hyötyliikuntaan. Kampus-jopo on Mikkelin am-mattikorkeakoulun ja Helkama Velox Oy:n yhteistyössä kehittämä uusi palvelukokonaisuus, joka lanseerattiin syksyllä 2010 sadan pyörän voimin.

Campus-jopocyklar

På S:t Michels yrkeshögskolas campusbibliotek lånas campus-jopocyklar ut till eleverna och personalen. Med hjälp av denna verksamhet vill man minska biltrafiken på campusområdet samt in-spirera till hälsosam och ekologisk nyttomotion. Campus-jopocyk-larna är en ny servicehelhet som är ett resultat av ett samarbete mellan S:t Michels yrkeshögskola och Helkama Velox Oy. Projektet lanserades under hösten 2010 med 100 cyklar.

Kampus-jopo

The Mikkeli University of Applied Sciences campus libraries lend Jopo bikes to students and university staff. Campus bicycles are hoped to reduce driving on campus and encourage people to get some healthy, ecological and practical exercise. Campus bicycles is a service concept developed by Mikkeli University of Applied Sci-ences and Helkama Velox Oy. The service was launched in au-tumn 2010 with a fleet of one hundred bikes.

MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULUS:T MICHELS YRKESHÖGSKOLAMIKKELI UNIVERSITY OF APPLIED SCIENCES

10 11

PAULA RUUTTUNENEtelä-Savon taidetoimikuntaSödra Savolax konstkommissionArts Council of South Savowww.paularuuttunen.compaja@paularuuttunen.com+358 50 590 7339

Puu-uunissa poltettua keramiikkaaVati 12 x 35 cm, kulhot 6 x 12 cm

Kivitavarasavi

Kulhot ja vadit on valmistettu dreijaamalla. Ne poltetaan keramiik-kapuu-uunissa, jossa elävä tuli ja tuhka kuvioivat esineet mielen-kiintoisiksi ja jännittäviksi. Poltossa käytettävä havupuu on lähis-töltä hankittua pintalautaa. Se on edullinen ja paras vaihtoehto puu-uunipoltossa. Tuotteilla on pitkä elinkaari, ja esimerkiksi pik-kukulhot ovat hyvin monikäyttöisiä.

Keramik som bränts i vedugnFat 12 x 35 cm, skålar 6 x 12 cm

Stengodslera

Skålarna och faten har tillverkats genom drejning. De bränns i en cedeldad keramikugn där den levande elden och askan ger före-målen intressanta och spännande mönster. Barrträet som används vid bränningen består av ytskivor som har införskaffats lokalt. Det är det mest förmånliga och bästa alternativträet för bränning i ved-ugn. Produkterna har en lång livscykel och exempelvis de små skålarna är mycket mångsidiga.

Wood-fired potteryLarge dish 12 x 35 cm, bowls 6 x 12 cm

Earthenware clay

The bowls and dishes are thrown on the potter’s wheel. They are fired in a wood-burning kiln, where the living fire and ash create patterns on the objects, making them interesting and exciting. Local Schaalboard from coniferous trees is used in the firing. It is reasonably priced and best for wood-firing. The products’ life cycle is long, and for example the small bowls are suitable for a variety of uses.

Materiaalia läheltä (keramiikka)

Materiaalin tuotantopaikan sijainti mahdollisimman lähellä tuotteen valmistusta vähentää energiaa, pääs-töjä ja kuljetuskustannuksia. Savea tuodaan Suo-meen, mutta sitä löytyy myös kotimaasta, esimerkiksi Somerolta. Seutu on ikivanhaa punasavialuetta ja siellä on sijainnut salaoja- ja tiilitehdas. Alueen savi on hyvin rautapitoista.

Saven vaivaaminen käsin ei kuluta sähköä. Punasa-ven voi polttaa matalassa, noin 1000 C°:ssa lämpö-tilassa, joten siihen kuluu vähemmän energiaa kuin kivitavaran polttoon. Puulla poltettu keramiikka on visuaalisesti erinäköistä kuin sähköllä poltettu. Syynä on puun muodostama ilmakehä, johon materiaalit ku-ten savet, värit ja lasitteet reagoivat eri tavoin.

Keraamisten tuotteiden kierrätysmuotoilu on vähäis-tä, koska jätemateriaalien käyttö edellyttää niiden ominaisuuksien ja käyttäytymisen tuntemista sekä keramiikkaprosessin tuntemista. Kierrättämisen es-teenä on myös neitseellisten materiaalien helppo saatavuus ja halpa hinta, ehkä myös suomalaiseen muotoiluun liittyvä puhtaan ja valkoisen ihanne. Kier-rätys koetaan arvoa alentavaksi, koska ollaan tekemi-sissä jätteen kanssa. Jäte koetaan likaiseksi, vaikkei se sitä olisikaan.

Närproduceratmaterial (keramik)

När platsen där materialet produceras är beläget så nära produktens tillverkningsort som möjligt minskas energiförbrukningen, utsläppen och transportkostna-derna. Lera importeras till Finland, men det går även att hitta det härhemma, exempelvis i Somero. I området kring bygden finns uråldrig rödlera och där har det en gång i tiden funnits en täckdikes- och tegelfabrik. Leran på området innehåller mycket höga halter av järn.

Att knåda lera för hand förbrukar inte någon energi. Rödlera kan brännas i låga temperaturer kring 1 000 C°, vilket genererar lägre energiförbrukning än brän-ning av stengods. Vedbränd keramik är visuellt an-norlunda än elbränd keramik. Skälet till detta är at-mosfären som veden skapar och på vilken material som lera, färger och lasyr reagerar på olika sätt.

Återvinningsdesign av keramiska produkter är inte så vanligt, eftersom användningen av avfallsmaterialet förutsätter kännedom om såväl materialets egenska-per som dess beteende samt kännedom om keramik-processen. Ett hinder för återvinningen är också den stora tillgången och det låga priset på jungfruliga ma-terial, och även kanske till och med det rena och vita idealet i finländsk design. Återvinning upplevs sänka värdet eftersom man har att göra med avfall. Avfallet upplevs orent, även om det inte skulle vara det.

Local materials(Ceramics)

Close proximity of the material production site to the product manufacturing means significant savings to energy, emissions and transport costs. Clay is im-ported to Finland, but can also be produced here, for example in Somero in South-West Finland. There is ancient red clay in the region, and there used to be a drain and brick factory in the village. The clay in the area is very rich in iron.

Kneading the clay by hand does not consume elec-tricity. Red clay can be burned in low temperatures of about 1000° Celsius, so less energy is required than for burning stone items. Wood-fired pottery is visibly different from pottery fired in an electric kiln. This happens because the burning wood forms a special atmosphere in the kiln, to which materials such as clays, pigments and glazes react in different ways.

Recycled design of ceramic products has not caught on in large scale, because the use of waste materials would require knowledge of the materials’ behaviour and properties, as well as knowledge of the ceramics process. The easy availability of virgin material may hinder the recycling - and perhaps the appreciation of all things pure and white in Finnish design, too. Recy-cling is considered to diminish the value of a product, because it is made from waste materials. Waste is considered dirty even when it’s not.

TIINA KYLLIÄINENEtelä-Savon taidetoimikuntaSödra Savolax konstkommissionArts Council of South Savowww.tiinak.fitiinakyl@suomi24.fi+ 358 40 041 9566

Kulhot20/30 x 20 cm

Käytetyt opaalilampun kuvut, vanhat lasi- tai posliinilautaset, pullot

Kulhoissa käyttämäni lasit ja posliinit ovat käytettyjä, poisheitettyjä, unohdettuja ja arvottomia. Haluan antaa niille uuden merkityksen ja etenkin tuoda iloa uudelleenkäytön oivalluksilla. Ajan muokkaa-ma kauneus, jäljet ja eletty elämä kiehtoo. Se matka, mitä esineille ja palasille onkaan aikojen kuluessa tapahtunut - ennen kuin ne päätyvät käsiini ja valmistan niistä uuden esineen, joka jatkaa kier-toaan ja kertoo oman tarinansa käyttäjilleen.

Skålar20/30 x 20 cm

Begagnade opallampskärmar, gamla glas- eller porslinstallrikar, flaskor

Det glas och porslin som jag har använt i skålarna är begagnade, kasserade, bortglömda och värdelösa. Jag vill ge dem ny mening och framför allt vill jag skapa glädje genom uppfinningar som an-vänder föremål på nytt. Av tiden märkt skönhet, spår och levda liv fascinerar. Resan som föremålen och bitarna har gjort genom tiderna, innan de slutligen hamnar i mina händer och innan jag tillverkar nya föremål av dem, som fortsätter cykeln och berättar sin egen historia för användaren.

Bowls20/30 x 20 cm

Used opal lamp shades, old glass and porcelain plates, bottles

The glass and porcelain I use in the bowls is used, discarded, for-gotten and worthless. I want to give the materials a new meaning and create joy through clever secondary use. We are fascinated by beauty that is shaped by time, its marks and the life lived. The jour-ney, what has happened to them - before they end up in my hand, and I turn them into something new. They continue their journey as a new product, and tell their story to the new owners.

Etelä-Savon taidetoimikuntaSödra Savolax konstkommissionArts Council of South Savohttp://www.mamk.fi/kampusjopoanssi.ahonen@mamk.fi+ 358 15 355 6402

Kampus-jopo

Mikkelin ammattikorkeakoulun kampusten kirjastoissa lainataan opiskelijoille ja henkilökunnalle kampus-jopoja. Toiminnan avulla halutaan vähentää autoilua kampuksella sekä kannustaa terveelli-seen ja ekologiseen hyötyliikuntaan. Kampus-jopo on Mikkelin am-mattikorkeakoulun ja Helkama Velox Oy:n yhteistyössä kehittämä uusi palvelukokonaisuus, joka lanseerattiin syksyllä 2010 sadan pyörän voimin.

Campus-jopocyklar

På S:t Michels yrkeshögskolas campusbibliotek lånas campus-jopocyklar ut till eleverna och personalen. Med hjälp av denna verksamhet vill man minska biltrafiken på campusområdet samt in-spirera till hälsosam och ekologisk nyttomotion. Campus-jopocyk-larna är en ny servicehelhet som är ett resultat av ett samarbete mellan S:t Michels yrkeshögskola och Helkama Velox Oy. Projektet lanserades under hösten 2010 med 100 cyklar.

Kampus-jopo

The Mikkeli University of Applied Sciences campus libraries lend Jopo bikes to students and university staff. Campus bicycles are hoped to reduce driving on campus and encourage people to get some healthy, ecological and practical exercise. Campus bicycles is a service concept developed by Mikkeli University of Applied Sci-ences and Helkama Velox Oy. The service was launched in au-tumn 2010 with a fleet of one hundred bikes.

MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULUS:T MICHELS YRKESHÖGSKOLAMIKKELI UNIVERSITY OF APPLIED SCIENCES

10 11

PAULA RUUTTUNENEtelä-Savon taidetoimikuntaSödra Savolax konstkommissionArts Council of South Savowww.paularuuttunen.compaja@paularuuttunen.com+358 50 590 7339

Puu-uunissa poltettua keramiikkaaVati 12 x 35 cm, kulhot 6 x 12 cm

Kivitavarasavi

Kulhot ja vadit on valmistettu dreijaamalla. Ne poltetaan keramiik-kapuu-uunissa, jossa elävä tuli ja tuhka kuvioivat esineet mielen-kiintoisiksi ja jännittäviksi. Poltossa käytettävä havupuu on lähis-töltä hankittua pintalautaa. Se on edullinen ja paras vaihtoehto puu-uunipoltossa. Tuotteilla on pitkä elinkaari, ja esimerkiksi pik-kukulhot ovat hyvin monikäyttöisiä.

Keramik som bränts i vedugnFat 12 x 35 cm, skålar 6 x 12 cm

Stengodslera

Skålarna och faten har tillverkats genom drejning. De bränns i en cedeldad keramikugn där den levande elden och askan ger före-målen intressanta och spännande mönster. Barrträet som används vid bränningen består av ytskivor som har införskaffats lokalt. Det är det mest förmånliga och bästa alternativträet för bränning i ved-ugn. Produkterna har en lång livscykel och exempelvis de små skålarna är mycket mångsidiga.

Wood-fired potteryLarge dish 12 x 35 cm, bowls 6 x 12 cm

Earthenware clay

The bowls and dishes are thrown on the potter’s wheel. They are fired in a wood-burning kiln, where the living fire and ash create patterns on the objects, making them interesting and exciting. Local Schaalboard from coniferous trees is used in the firing. It is reasonably priced and best for wood-firing. The products’ life cycle is long, and for example the small bowls are suitable for a variety of uses.

Materiaalia läheltä (keramiikka)

Materiaalin tuotantopaikan sijainti mahdollisimman lähellä tuotteen valmistusta vähentää energiaa, pääs-töjä ja kuljetuskustannuksia. Savea tuodaan Suo-meen, mutta sitä löytyy myös kotimaasta, esimerkiksi Somerolta. Seutu on ikivanhaa punasavialuetta ja siellä on sijainnut salaoja- ja tiilitehdas. Alueen savi on hyvin rautapitoista.

Saven vaivaaminen käsin ei kuluta sähköä. Punasa-ven voi polttaa matalassa, noin 1000 C°:ssa lämpö-tilassa, joten siihen kuluu vähemmän energiaa kuin kivitavaran polttoon. Puulla poltettu keramiikka on visuaalisesti erinäköistä kuin sähköllä poltettu. Syynä on puun muodostama ilmakehä, johon materiaalit ku-ten savet, värit ja lasitteet reagoivat eri tavoin.

Keraamisten tuotteiden kierrätysmuotoilu on vähäis-tä, koska jätemateriaalien käyttö edellyttää niiden ominaisuuksien ja käyttäytymisen tuntemista sekä keramiikkaprosessin tuntemista. Kierrättämisen es-teenä on myös neitseellisten materiaalien helppo saatavuus ja halpa hinta, ehkä myös suomalaiseen muotoiluun liittyvä puhtaan ja valkoisen ihanne. Kier-rätys koetaan arvoa alentavaksi, koska ollaan tekemi-sissä jätteen kanssa. Jäte koetaan likaiseksi, vaikkei se sitä olisikaan.

Närproduceratmaterial (keramik)

När platsen där materialet produceras är beläget så nära produktens tillverkningsort som möjligt minskas energiförbrukningen, utsläppen och transportkostna-derna. Lera importeras till Finland, men det går även att hitta det härhemma, exempelvis i Somero. I området kring bygden finns uråldrig rödlera och där har det en gång i tiden funnits en täckdikes- och tegelfabrik. Leran på området innehåller mycket höga halter av järn.

Att knåda lera för hand förbrukar inte någon energi. Rödlera kan brännas i låga temperaturer kring 1 000 C°, vilket genererar lägre energiförbrukning än brän-ning av stengods. Vedbränd keramik är visuellt an-norlunda än elbränd keramik. Skälet till detta är at-mosfären som veden skapar och på vilken material som lera, färger och lasyr reagerar på olika sätt.

Återvinningsdesign av keramiska produkter är inte så vanligt, eftersom användningen av avfallsmaterialet förutsätter kännedom om såväl materialets egenska-per som dess beteende samt kännedom om keramik-processen. Ett hinder för återvinningen är också den stora tillgången och det låga priset på jungfruliga ma-terial, och även kanske till och med det rena och vita idealet i finländsk design. Återvinning upplevs sänka värdet eftersom man har att göra med avfall. Avfallet upplevs orent, även om det inte skulle vara det.

Local materials(Ceramics)

Close proximity of the material production site to the product manufacturing means significant savings to energy, emissions and transport costs. Clay is im-ported to Finland, but can also be produced here, for example in Somero in South-West Finland. There is ancient red clay in the region, and there used to be a drain and brick factory in the village. The clay in the area is very rich in iron.

Kneading the clay by hand does not consume elec-tricity. Red clay can be burned in low temperatures of about 1000° Celsius, so less energy is required than for burning stone items. Wood-fired pottery is visibly different from pottery fired in an electric kiln. This happens because the burning wood forms a special atmosphere in the kiln, to which materials such as clays, pigments and glazes react in different ways.

Recycled design of ceramic products has not caught on in large scale, because the use of waste materials would require knowledge of the materials’ behaviour and properties, as well as knowledge of the ceramics process. The easy availability of virgin material may hinder the recycling - and perhaps the appreciation of all things pure and white in Finnish design, too. Recy-cling is considered to diminish the value of a product, because it is made from waste materials. Waste is considered dirty even when it’s not.

ANNIINA NURMI /NURMI DESIGN OYHämeen taidetoimikuntaTavastlands konstkommissionArts Council of Hämewww.nurmiclothing.comanniina@nurmiclothing.com+ 358 50 412 2321

Nurmi#2

Luomupuuvilla, ylijäämäkankaat

Nurmi#2-mallisto on vastuullisesti valmistettu. Ekologisuus ja eetti-syys on huomioitu läpi koko tuotantoprosessin.

Ekologisuus on laadukkuutta, ympäristöystävällisiä materiaaleja, leikkuujätteen minimointia, ajatonta designia, kuljetusten mini-mointia ja paljon muuta. Eettisyys taas on niin ihmisten, eläinten kuin ympäristönkin kunnioittamista koko vaatteen elinkaaren ajan.

Nurmi#2

Ekologisk bomull, överblivna tyger

Nurmi#2-kollektionen har tillverkats ansvarsfullt. Ekologi och etik har uppmärksammats i hela produktionsprocessen.

Ekologi är kvalitet, miljövänliga material, minimering av spillbitar, tidlös design, minimering av transporter och mycket mer. Etik å sin sida är respekt för såväl människor som djur och miljö under plag-gets hela livslängd.

Nurmi#2

Organic cotton, surplus fabrics

Nurmi#2 collection is responsibly manufactured. Ecological and ethical aspects have been carefully considered throughout the en-tire production process.

Ecological responsibility means high quality, environmentally friendly materials, minimizes cutting waste, timeless design, re-ducing transportation and a lot more. Ethical responsibility means respecting people, animals as well as the environment, throughout the entire life cycle of the product.

KIKKA JELISEJEFFHämeen taidetoimikuntaTavastlands konstkommissionArts Council of Hämekikka.jelisejeff@aina.net+ 358 40 091 7578

Renki- ja Piika-pannumyssy26 x 26 cm, 22 x 22 cm Suomenlampaanvilla

Suomalaisen pannukahviperinteen innoittamana olen huovuttanut kahvinautintohetkiin Renki- ja Piika-pannumyssyt. Pannukahvin val-mistaminen on käsityötä ja vaati läsnäoloa. Kahvi säilyy pannumyssyn alla kuumana, muttei väkevöidy. Muotoilullisena lähtökohtana ovat ol-leet hämeenlinnalaissyntyisen Antti Nurmesniemen Pehtoori ja Pikku-Pehtoori kahvipannut. Käyttämäni villa on 100 % suomenlampaanvil-laa. Suomenlampaat kasvatetaan, villa keritään, pestään, karstataan ja koinsuojataan Keski-Suomessa. Pannumyssyissä käytetyt villat ovat luonnonvärisiä eikä niitä ole värjätty. Villa on biohajoava materiaali. Huovuttamisessa käytetty saippua ei sisällä keinotekoisia väriaineita eikä synteettisiä lisäaineita ja se on täysin biohajoava. Huopatuote on helppohoitoinen, usein tuuletus riittää, tarvittaessa tuote pestään käsin.

Renki och Piika pannhuvan26 x 26 cm, 22 x 22 cm Ull från finska lantrasfår

Med inspiration från den finländska pannkaffetraditionen har jag tovat pannhuvorna Renki och Piika för de där gyllene kaffestunderna. Beredel-se av pannkaffe är ett hantverk som kräver närvaro. Under pannhuvan håller sig kaffet varmt, men koncentreras inte. Utgångspunkterna för de-signen har varit i Tavasthus födde Antti Nurmesniemis kaffepannor Peh-toori och Pikku-Pehtoori.Yllet som jag har använt kommer till 100 procent av finska lantrasfår. Det finska lantrasfåret föds upp, ullen nystas, tvättas, kardas och malskyddas i Mellersta Finland. Yllet som används i pannhu-vorna är naturligt och har inte färgats. Yllet är ett biologiskt nedbrytbart material. Tvålen som används vid tovningen innehåller inga konstgjorda färgämnen eller syntetiska tillsatsämnen och är fullständigt biologiskt nedbrytbart. Filtprodukten är enkelt att sköta om, oftast räcker det med bara vädring och vid behov kan produkten handtvättas.

Renki and Piika tea cosies26 x 26 cm, 22 x 22 cm Finnsheep wool

Inspired by the Finnish pot coffee tradition, I have felted Renki and Piika tea cosies for those enjoyable coffee moments. Brewing a pot of coffee is like a craft: it requires attention to detail. Under the wool-len cosy the coffee will keep warm without going bitter. The design is inspired by Antti Nurmesniemi’s design classics, Pehtoori and Pikku-Pehtoori coffee pots. The wool used is 100 % Finnsheep wool. Finnsheep are grown, and the wool is shorn, washed, carded and mothproofed in Central Finland. The wools used in the tea cosies are of natural colour and have not been dyed. Wool is a biodegradable material. The material has been felted with soap that does not contain any synthetic pigments or additives. A felt product is easy to keep clean by airing and handwash when required.

12

SATU BETHELLHämeen taidetoimikuntaTavastlands konstkommissionArts Council of Hämesatu.bethell@saunalahti.fi+ 358 41 454 9324

Meidän kotimme?200 x 100 cmPohdiskelutyyny10 x 80 cm

Käytetyt leipä- ja muovipussit

Meidän kotimme? –teos on vanhoista leipä- ja muovipusseista virkattu tipi-teltta. Teoksen tarkoitus on saada meidät miettimään, mistä ympäristömme tänä päivänä rakentuu. Sen taustalla on huoli muoviin ja roskiin täyttyvästä maapallosta. Halutessasi voit osallis-tua Meidän kotimme? –teoksen rakentamiseen. Voit joko leikellä muovipusseista nauhaa tai virkata valmiista nauhoista muovitilkku-ja. Pohdiskelutyynyllä voit hetkeksi pysähtyä miettimään maailman menoa.

Meidän kotimme?200 x 100 cmBegrundelsedyna10 x 80 cm

Använda bröd- och plastpåsar

Verket ”Meidän kotimme?” är en tipi som är virkad av gamla bröd- och plastpåsar. Syftet med verket är att få oss att tänka på vad vårt samhälle idag är uppbyggt av. Den bakomvarande tanken är en oro för jorden som fylls av plast och skräp. Om du vill, så kan du delta i skapandet av verket ”Meidän kotimme?”. Du kan antingen klippa remsor av plastpåsar eller virka plastrutor av färdiga remsor. På begrundelsedynan kan du stanna upp en stund och fundera över världens gång.

Meidän kotimme?200 x 100 cmPondering pillow10 x 80 cm

Used bread bags and plastic bags

Meidän kotimme? is a teepee tent crocheted from old bread and plastic bags. The work encourages us to think about around sur-roundings today and what they are made of. In the background is concern for the earth, filling up with plastic and waste. Participate in creating Meidän kotimme?: Cut plastic bags into a string, or cro-chet plastic patches out of the ready-cut strings. Stop for a minute and think about the goings-on in the world on the pondering pillow.

ANRI TENHUNENHämeen taidetoimikuntaTavastlands konstkommissionArts Council of Hämeanri.tenhunen@gmail.com+358 40 768 1164

Lieriöt7 x 19 cm, 6 x 20 cm, 5 x 35 cm

Lasittamaton punasavi, hiekka

Lieriöiden valmistukseen käytetty savi on käsin vaivattu. Dreijatut esineet on viimeistelty yhdellä poltolla. Työskentelyni lähtökohta on materiaali ja sen voiman säilyminen. Teosteni juuret ovat perintei-sissä työtavoissa ja klassisissa taidoissa. Toteutan niukkaa muoto-kieltä, jossa pyrin herkkyyteen ja konstailemattomuuteen. Haluan esineideni olevan luonnollinen osa tilaa ja ympäristöä.

Cylindrar7 x 19 cm, 6 x 20 cm, 5 x 35 cm

Lasyrfri rödlera, sand

Leran som använts vid tillverkningen av cylindrarna har knådats för hand. De drejade föremålen har slutförts med en bränning. Ut-gångspunkten för mitt arbete är materialet och bevarandet av dess styrka. Rötterna för mina verk finns i traditionella arbetssätt och klassiska färdigheter. Jag förverkligar ett smalt designspråk där jag strävar efter ett känsligt och okonstlat uttryck. Jag vill att mina före-mål ska vara en naturlig del av utrymmet och miljön.

Cylinders7 x 19 cm, 6 x 20 cm, 5 x 35 cm

Unglazed clay, sand

The cylinders are made from hand-knead clay. The wheel-thrown pottery has been finished with one firing. The material and retain-ing its strength is the main focus of my work. The roots of my de-sign are in traditional methods and classic skills. I create minimal designs, in which I strive for gentle and straight-forward form. I would like my designs to be a natural part of the space and envi-ronment they are in.

13

ANNIINA NURMI /NURMI DESIGN OYHämeen taidetoimikuntaTavastlands konstkommissionArts Council of Hämewww.nurmiclothing.comanniina@nurmiclothing.com+ 358 50 412 2321

Nurmi#2

Luomupuuvilla, ylijäämäkankaat

Nurmi#2-mallisto on vastuullisesti valmistettu. Ekologisuus ja eetti-syys on huomioitu läpi koko tuotantoprosessin.

Ekologisuus on laadukkuutta, ympäristöystävällisiä materiaaleja, leikkuujätteen minimointia, ajatonta designia, kuljetusten mini-mointia ja paljon muuta. Eettisyys taas on niin ihmisten, eläinten kuin ympäristönkin kunnioittamista koko vaatteen elinkaaren ajan.

Nurmi#2

Ekologisk bomull, överblivna tyger

Nurmi#2-kollektionen har tillverkats ansvarsfullt. Ekologi och etik har uppmärksammats i hela produktionsprocessen.

Ekologi är kvalitet, miljövänliga material, minimering av spillbitar, tidlös design, minimering av transporter och mycket mer. Etik å sin sida är respekt för såväl människor som djur och miljö under plag-gets hela livslängd.

Nurmi#2

Organic cotton, surplus fabrics

Nurmi#2 collection is responsibly manufactured. Ecological and ethical aspects have been carefully considered throughout the en-tire production process.

Ecological responsibility means high quality, environmentally friendly materials, minimizes cutting waste, timeless design, re-ducing transportation and a lot more. Ethical responsibility means respecting people, animals as well as the environment, throughout the entire life cycle of the product.

KIKKA JELISEJEFFHämeen taidetoimikuntaTavastlands konstkommissionArts Council of Hämekikka.jelisejeff@aina.net+ 358 40 091 7578

Renki- ja Piika-pannumyssy26 x 26 cm, 22 x 22 cm Suomenlampaanvilla

Suomalaisen pannukahviperinteen innoittamana olen huovuttanut kahvinautintohetkiin Renki- ja Piika-pannumyssyt. Pannukahvin val-mistaminen on käsityötä ja vaati läsnäoloa. Kahvi säilyy pannumyssyn alla kuumana, muttei väkevöidy. Muotoilullisena lähtökohtana ovat ol-leet hämeenlinnalaissyntyisen Antti Nurmesniemen Pehtoori ja Pikku-Pehtoori kahvipannut. Käyttämäni villa on 100 % suomenlampaanvil-laa. Suomenlampaat kasvatetaan, villa keritään, pestään, karstataan ja koinsuojataan Keski-Suomessa. Pannumyssyissä käytetyt villat ovat luonnonvärisiä eikä niitä ole värjätty. Villa on biohajoava materiaali. Huovuttamisessa käytetty saippua ei sisällä keinotekoisia väriaineita eikä synteettisiä lisäaineita ja se on täysin biohajoava. Huopatuote on helppohoitoinen, usein tuuletus riittää, tarvittaessa tuote pestään käsin.

Renki och Piika pannhuvan26 x 26 cm, 22 x 22 cm Ull från finska lantrasfår

Med inspiration från den finländska pannkaffetraditionen har jag tovat pannhuvorna Renki och Piika för de där gyllene kaffestunderna. Beredel-se av pannkaffe är ett hantverk som kräver närvaro. Under pannhuvan håller sig kaffet varmt, men koncentreras inte. Utgångspunkterna för de-signen har varit i Tavasthus födde Antti Nurmesniemis kaffepannor Peh-toori och Pikku-Pehtoori.Yllet som jag har använt kommer till 100 procent av finska lantrasfår. Det finska lantrasfåret föds upp, ullen nystas, tvättas, kardas och malskyddas i Mellersta Finland. Yllet som används i pannhu-vorna är naturligt och har inte färgats. Yllet är ett biologiskt nedbrytbart material. Tvålen som används vid tovningen innehåller inga konstgjorda färgämnen eller syntetiska tillsatsämnen och är fullständigt biologiskt nedbrytbart. Filtprodukten är enkelt att sköta om, oftast räcker det med bara vädring och vid behov kan produkten handtvättas.

Renki and Piika tea cosies26 x 26 cm, 22 x 22 cm Finnsheep wool

Inspired by the Finnish pot coffee tradition, I have felted Renki and Piika tea cosies for those enjoyable coffee moments. Brewing a pot of coffee is like a craft: it requires attention to detail. Under the wool-len cosy the coffee will keep warm without going bitter. The design is inspired by Antti Nurmesniemi’s design classics, Pehtoori and Pikku-Pehtoori coffee pots. The wool used is 100 % Finnsheep wool. Finnsheep are grown, and the wool is shorn, washed, carded and mothproofed in Central Finland. The wools used in the tea cosies are of natural colour and have not been dyed. Wool is a biodegradable material. The material has been felted with soap that does not contain any synthetic pigments or additives. A felt product is easy to keep clean by airing and handwash when required.

12

SATU BETHELLHämeen taidetoimikuntaTavastlands konstkommissionArts Council of Hämesatu.bethell@saunalahti.fi+ 358 41 454 9324

Meidän kotimme?200 x 100 cmPohdiskelutyyny10 x 80 cm

Käytetyt leipä- ja muovipussit

Meidän kotimme? –teos on vanhoista leipä- ja muovipusseista virkattu tipi-teltta. Teoksen tarkoitus on saada meidät miettimään, mistä ympäristömme tänä päivänä rakentuu. Sen taustalla on huoli muoviin ja roskiin täyttyvästä maapallosta. Halutessasi voit osallis-tua Meidän kotimme? –teoksen rakentamiseen. Voit joko leikellä muovipusseista nauhaa tai virkata valmiista nauhoista muovitilkku-ja. Pohdiskelutyynyllä voit hetkeksi pysähtyä miettimään maailman menoa.

Meidän kotimme?200 x 100 cmBegrundelsedyna10 x 80 cm

Använda bröd- och plastpåsar

Verket ”Meidän kotimme?” är en tipi som är virkad av gamla bröd- och plastpåsar. Syftet med verket är att få oss att tänka på vad vårt samhälle idag är uppbyggt av. Den bakomvarande tanken är en oro för jorden som fylls av plast och skräp. Om du vill, så kan du delta i skapandet av verket ”Meidän kotimme?”. Du kan antingen klippa remsor av plastpåsar eller virka plastrutor av färdiga remsor. På begrundelsedynan kan du stanna upp en stund och fundera över världens gång.

Meidän kotimme?200 x 100 cmPondering pillow10 x 80 cm

Used bread bags and plastic bags

Meidän kotimme? is a teepee tent crocheted from old bread and plastic bags. The work encourages us to think about around sur-roundings today and what they are made of. In the background is concern for the earth, filling up with plastic and waste. Participate in creating Meidän kotimme?: Cut plastic bags into a string, or cro-chet plastic patches out of the ready-cut strings. Stop for a minute and think about the goings-on in the world on the pondering pillow.

ANRI TENHUNENHämeen taidetoimikuntaTavastlands konstkommissionArts Council of Hämeanri.tenhunen@gmail.com+358 40 768 1164

Lieriöt7 x 19 cm, 6 x 20 cm, 5 x 35 cm

Lasittamaton punasavi, hiekka

Lieriöiden valmistukseen käytetty savi on käsin vaivattu. Dreijatut esineet on viimeistelty yhdellä poltolla. Työskentelyni lähtökohta on materiaali ja sen voiman säilyminen. Teosteni juuret ovat perintei-sissä työtavoissa ja klassisissa taidoissa. Toteutan niukkaa muoto-kieltä, jossa pyrin herkkyyteen ja konstailemattomuuteen. Haluan esineideni olevan luonnollinen osa tilaa ja ympäristöä.

Cylindrar7 x 19 cm, 6 x 20 cm, 5 x 35 cm

Lasyrfri rödlera, sand

Leran som använts vid tillverkningen av cylindrarna har knådats för hand. De drejade föremålen har slutförts med en bränning. Ut-gångspunkten för mitt arbete är materialet och bevarandet av dess styrka. Rötterna för mina verk finns i traditionella arbetssätt och klassiska färdigheter. Jag förverkligar ett smalt designspråk där jag strävar efter ett känsligt och okonstlat uttryck. Jag vill att mina före-mål ska vara en naturlig del av utrymmet och miljön.

Cylinders7 x 19 cm, 6 x 20 cm, 5 x 35 cm

Unglazed clay, sand

The cylinders are made from hand-knead clay. The wheel-thrown pottery has been finished with one firing. The material and retain-ing its strength is the main focus of my work. The roots of my de-sign are in traditional methods and classic skills. I create minimal designs, in which I strive for gentle and straight-forward form. I would like my designs to be a natural part of the space and envi-ronment they are in.

13

OLLI HIRVONEN & MIRKO IHRIGHämeen taidetoimikuntaTavastlands konstkommissionArts Council of Hämeoihirvonen@gmail.commirko.ihrig@gmx.net + 358 44 355 5789

Urban Farming Tools

Saarni, alumiini, kipsi, kangas, nahka

Kaupunkiviljely on monella tapaa järkeenkäypää: se on hyväksi terveydelle, kunnolle, ympäristölle - sekä itse kasvatetun lähiruoan myötä myös lompakolle. Viisiosainen Urban Farming Tools -setti on pakattu kätevään selkäreppuun, josta työkalut löytyvät helposti.

Urban Farming Tools

Ask, aluminium, gips, tyg, läder

Stadsodling är klokt i många avseenden: det är bra för hälsan, formen, miljön och för att du odlar din egen mat lokalt - även för budgeten. Stadsodlarens redskapsset i fem delar kommer i en ryggsäck med plats för alla redskap.

Urban Farming Tools

Ash, aluminium, plaster, fabric, leather

Urban farming makes sense in many ways: It is good for your health, fitness, the environment and - since you grow your own food locally - even for your budget. The five-piece Urban Farm-ing Tools -set comes with a backpack in which all the tools find their place.

14

TUULA LEPPÄMÄKI / NORTH ARK OYHämeen taidetoimikuntaTavastlands konstkommissionArts Council of Hämewww.northark.fituula.leppamaki@northark.fi+ 358 40 089 0016

Autere-arkkun. 68 x 200 x 50 cm

Kertopuu, pellava, kierrätysvillahuopa, lastuvilla

Arkku on valmistettu luontoystävällisistä materiaaleista. Puu on uu-siutuva luonnonvara ja paras mahdollinen materiaali sekä maahan haudattaessa että tuhkattaessa. Myös arkun sisustusmateriaalit ovat luonnonmukaisia ja helposti hajoavia. Tässä on käytetty pel-lavaa, muita vaihtoehtoja ovat käsin huovutettu villahuopa yhdis-tettynä omiin pitseillä ja monogrammeilla varustettuihin liinavaat-teisiin sekä rauhallinen Marimekko-puuvilla. North Ark -arkut ovat saaneet Suomen ensimmäisen ekologisen arkun laatumerkinnän, jonka myöntää Suomen hautaustoiminnan keskusliitto.

Autere-kistanca 68 x 200 x 50 cm

Fanerlaminatträ, lin, återvunnen ullfilt, träull

Kistan är tillverkad av miljövänliga material. Trä är en förnybar na-turresurs som är det bästa möjliga materialet vid både jordbegrav-ning och kremering. Även kistans inredningsmaterial är ekologiskt och förmultnar lätt. Här har man använt lin, andra alternativ inne-fattar handtovad ullfilt i kombination med egna sänglinne som de-korerats med spets och monogram samt lugn Marimekko-bomull.North Ark-kistorna har tilldelats Finlands första kvalitetsmärkning för ekologiska kistor, som utfärdas av Begravningsverksamhetens centralförbund i Finland rf.

Autere coffinca 68 x 200 x 50 cm

Kertowood, linen, recycled wool felt, wood wool

The coffin is made from environmentally friendly materials. Wood is a renewable natural resource and the best possible material for both burial and cremation. Also the interior materials of the coffin are ecological and easily degradable. The sample casket is lined with linen; other options available are felted wool combined with our own textiles embellished with lace and monograms, and a pea-ceful Marimekko cotton fabric. North Ark coffins have received the first ecological coffin standard in Finland, awarded by the Finnish Undertakers Association.

15

Ympäristöasiathuomioidaan myöshautaustoiminnassaSuomen hautaustoiminnan keskusliitto ry on yhteis-työssä ympäristöhallinnon ja hautausalan eri toimi-joiden kanssa laatinut arkuille ja uurnille laatusuo-situkset. Suositusten kautta pyritään hautausmaan maaperään ja krematorioiden savukaasujen kautta ilmaan pääsevien haitallisten aineiden vähentämi-seen. Esimerkiksi arkkujen tulee olla kokonaisuu-dessaan valmistettuja ympäristöystävällisestä, hajo-avasta ja poltettavasta materiaalista. Niiden tulee olla valmistettu niin, että ne voidaan sekä haudata maa-han että tuhkata. Maahan laskettavan uurnan tulisi puolestaan maatua 15 vuoden kuluessa.

www.shk.fi

Miljöfrågor uppmärk-sammas även ibegravningsverksamhetBegravningsverksamhetens centralförbund i Fin-land rf har i samarbete med miljöförvaltningen och olika aktörer inom begravningsbranschen upprättat kvalitetsrekommendationer för kistor och urnor. Med hjälp av rekommendationerna strävar man efter att minska utsläppen av skadliga ämnen i jordmånen på begravningsplatserna och från krematoriernas rök-gas i luften. Exempelvis ska kistorna i sin helhet vara tillverkade av miljövänligt, nedbrytbart och brännbart material. De ska vara tillverkade så att de kan både begravas i marken och kremeras. Urnor som sänks ned i jord ska å sin sida förmultna inom 15 år.

www.shk.fi

Environmentallyaware funeralserviceThe Finnish Undertaking Association (SKH) collabo-rated with the Finnish environmental administration and Finnish undertaking experts to create an environ-mental standard for coffins and urns. The recommen-dations aim to reduce the harmful substances released into the soil at cemeteries and into the air through the smoke gases from crematoriums. For example, all cof-fins will have to be made from entirely environmen-tally friendly, decomposing and combustible materials. They must be manufactured so that they can be buried in the ground as well as incinerated. In-ground urns should decompose within 15 years.

www.shk.fi.

KIMMO HEIKKILÄKaakkois-Suomen taidetoimikuntaSydöstra Finlands konstkommissionArts Council of Southeast Finlandwww.closetotheborder.comkimmo@closetotheborder.com+358 40 076 8455

Ornament is not a crime28 x 30 x 12 mm – 45 x 45 x 12 mm

Lasersintrattu nylon, maali, oksidiointi, teräs (neula)

Kappaleet on valmistettu lasersintraamalla eli lisäämällä materiaa-lia kerros kerrokselta. Valmistuksessa ei synny hukkamateriaalia. Kappaleiden viimeistely ja pintakäsittely tehdään käsin.

Ornament is not a crime28 x 30 x 12 mm–45 x 45 x 12 mm

Lasersintrat nylon, målarfärg, oxidering, stål (nålen)

Styckena har tillverkats genom lasersintrat, det vill säga genom att lägga materialet lager på lager. Vid tillverkningen uppstår inget spillmaterial. Färdigbearbetningen och ytbehandlingen av styck-ena görs för hand.

Ornament is not a crime28 x 30 x 12 mm – 45 x 45 x 12 mm

Laser-sintered nylon, paint, oxidation, steel (needle)

The pieces have been created by laser sintering, ie. adding the material layer by layer. No waste is created in the production proc-ess. The pieces are hand-finished.

OLLI HIRVONEN & MIRKO IHRIGHämeen taidetoimikuntaTavastlands konstkommissionArts Council of Hämeoihirvonen@gmail.commirko.ihrig@gmx.net + 358 44 355 5789

Urban Farming Tools

Saarni, alumiini, kipsi, kangas, nahka

Kaupunkiviljely on monella tapaa järkeenkäypää: se on hyväksi terveydelle, kunnolle, ympäristölle - sekä itse kasvatetun lähiruoan myötä myös lompakolle. Viisiosainen Urban Farming Tools -setti on pakattu kätevään selkäreppuun, josta työkalut löytyvät helposti.

Urban Farming Tools

Ask, aluminium, gips, tyg, läder

Stadsodling är klokt i många avseenden: det är bra för hälsan, formen, miljön och för att du odlar din egen mat lokalt - även för budgeten. Stadsodlarens redskapsset i fem delar kommer i en ryggsäck med plats för alla redskap.

Urban Farming Tools

Ash, aluminium, plaster, fabric, leather

Urban farming makes sense in many ways: It is good for your health, fitness, the environment and - since you grow your own food locally - even for your budget. The five-piece Urban Farm-ing Tools -set comes with a backpack in which all the tools find their place.

14

TUULA LEPPÄMÄKI / NORTH ARK OYHämeen taidetoimikuntaTavastlands konstkommissionArts Council of Hämewww.northark.fituula.leppamaki@northark.fi+ 358 40 089 0016

Autere-arkkun. 68 x 200 x 50 cm

Kertopuu, pellava, kierrätysvillahuopa, lastuvilla

Arkku on valmistettu luontoystävällisistä materiaaleista. Puu on uu-siutuva luonnonvara ja paras mahdollinen materiaali sekä maahan haudattaessa että tuhkattaessa. Myös arkun sisustusmateriaalit ovat luonnonmukaisia ja helposti hajoavia. Tässä on käytetty pel-lavaa, muita vaihtoehtoja ovat käsin huovutettu villahuopa yhdis-tettynä omiin pitseillä ja monogrammeilla varustettuihin liinavaat-teisiin sekä rauhallinen Marimekko-puuvilla. North Ark -arkut ovat saaneet Suomen ensimmäisen ekologisen arkun laatumerkinnän, jonka myöntää Suomen hautaustoiminnan keskusliitto.

Autere-kistanca 68 x 200 x 50 cm

Fanerlaminatträ, lin, återvunnen ullfilt, träull

Kistan är tillverkad av miljövänliga material. Trä är en förnybar na-turresurs som är det bästa möjliga materialet vid både jordbegrav-ning och kremering. Även kistans inredningsmaterial är ekologiskt och förmultnar lätt. Här har man använt lin, andra alternativ inne-fattar handtovad ullfilt i kombination med egna sänglinne som de-korerats med spets och monogram samt lugn Marimekko-bomull.North Ark-kistorna har tilldelats Finlands första kvalitetsmärkning för ekologiska kistor, som utfärdas av Begravningsverksamhetens centralförbund i Finland rf.

Autere coffinca 68 x 200 x 50 cm

Kertowood, linen, recycled wool felt, wood wool

The coffin is made from environmentally friendly materials. Wood is a renewable natural resource and the best possible material for both burial and cremation. Also the interior materials of the coffin are ecological and easily degradable. The sample casket is lined with linen; other options available are felted wool combined with our own textiles embellished with lace and monograms, and a pea-ceful Marimekko cotton fabric. North Ark coffins have received the first ecological coffin standard in Finland, awarded by the Finnish Undertakers Association.

15

Ympäristöasiathuomioidaan myöshautaustoiminnassaSuomen hautaustoiminnan keskusliitto ry on yhteis-työssä ympäristöhallinnon ja hautausalan eri toimi-joiden kanssa laatinut arkuille ja uurnille laatusuo-situkset. Suositusten kautta pyritään hautausmaan maaperään ja krematorioiden savukaasujen kautta ilmaan pääsevien haitallisten aineiden vähentämi-seen. Esimerkiksi arkkujen tulee olla kokonaisuu-dessaan valmistettuja ympäristöystävällisestä, hajo-avasta ja poltettavasta materiaalista. Niiden tulee olla valmistettu niin, että ne voidaan sekä haudata maa-han että tuhkata. Maahan laskettavan uurnan tulisi puolestaan maatua 15 vuoden kuluessa.

www.shk.fi

Miljöfrågor uppmärk-sammas även ibegravningsverksamhetBegravningsverksamhetens centralförbund i Fin-land rf har i samarbete med miljöförvaltningen och olika aktörer inom begravningsbranschen upprättat kvalitetsrekommendationer för kistor och urnor. Med hjälp av rekommendationerna strävar man efter att minska utsläppen av skadliga ämnen i jordmånen på begravningsplatserna och från krematoriernas rök-gas i luften. Exempelvis ska kistorna i sin helhet vara tillverkade av miljövänligt, nedbrytbart och brännbart material. De ska vara tillverkade så att de kan både begravas i marken och kremeras. Urnor som sänks ned i jord ska å sin sida förmultna inom 15 år.

www.shk.fi

Environmentallyaware funeralserviceThe Finnish Undertaking Association (SKH) collabo-rated with the Finnish environmental administration and Finnish undertaking experts to create an environ-mental standard for coffins and urns. The recommen-dations aim to reduce the harmful substances released into the soil at cemeteries and into the air through the smoke gases from crematoriums. For example, all cof-fins will have to be made from entirely environmen-tally friendly, decomposing and combustible materials. They must be manufactured so that they can be buried in the ground as well as incinerated. In-ground urns should decompose within 15 years.

www.shk.fi.

KIMMO HEIKKILÄKaakkois-Suomen taidetoimikuntaSydöstra Finlands konstkommissionArts Council of Southeast Finlandwww.closetotheborder.comkimmo@closetotheborder.com+358 40 076 8455

Ornament is not a crime28 x 30 x 12 mm – 45 x 45 x 12 mm

Lasersintrattu nylon, maali, oksidiointi, teräs (neula)

Kappaleet on valmistettu lasersintraamalla eli lisäämällä materiaa-lia kerros kerrokselta. Valmistuksessa ei synny hukkamateriaalia. Kappaleiden viimeistely ja pintakäsittely tehdään käsin.

Ornament is not a crime28 x 30 x 12 mm–45 x 45 x 12 mm

Lasersintrat nylon, målarfärg, oxidering, stål (nålen)

Styckena har tillverkats genom lasersintrat, det vill säga genom att lägga materialet lager på lager. Vid tillverkningen uppstår inget spillmaterial. Färdigbearbetningen och ytbehandlingen av styck-ena görs för hand.

Ornament is not a crime28 x 30 x 12 mm – 45 x 45 x 12 mm

Laser-sintered nylon, paint, oxidation, steel (needle)

The pieces have been created by laser sintering, ie. adding the material layer by layer. No waste is created in the production proc-ess. The pieces are hand-finished.

16

KARI ALONENKeski-Suomen taidetoimikuntaMellersta Finlands konstkommissionArts Council of Central Finlandwww.designalonen.fikari.alonen@designalonen.fi+ 358 40 018 3071

Kiven hehku30 x 15 cm ja siitä suuremmat

Luonnonkivi, lasi, valaisin

Kiven hehku -teos on halkaistu luonnonkivi, jonka keskellä on valoa hehkuva lasi. Valo kajastaa tasaisesti lasin rajapinnois-ta luoden lämmintä tunnelmaa ympärilleen. Teos on kannanotto kertakäyttökulttuuria vastaan. Lasi on kierrätyslasia ja valaisimen tuotanto tapahtuu ympäristöystävällisesti. Materiaalit ovat käytän-nössä ikuisia ja lähtökohtaisesti luonnonläheisiä.

Kiven hehku30 x 15 cm och större:

Natursten, glas, lampa

Verket Kiven hehku består av en kluven natursten i vars mitt en lampa av glas glöder. Ljuset reflekteras jämnt från glasets gränsy-tor, vilket skapar en varm atmosfär omkring sig. Verket är ett ställ-ningstagande mot engångskulturen. Glaset är återvunnet glas och produktionen av lampan sker på ett miljövänligt sätt. I praktiken är materialen eviga och i grund och botten organiska.

Kiven hehku30 x 15 cm and larger

Natural stone, glass, lighting components

Kiven hehku is a natural stone split in half, with a lit-up glass glow-ing inside. The light shines smoothly from the edge of the glass, creating a warm atmosphere around itself. The design is a state-ment against throwawayism. The glass is recycled and the lamp’s manufacturing process is environmentally friendly. The materials are practically eternal and natural by definition.

SULOisia värejä! / ULLA LAPIOLAHTI JA PÄIVI HINTSANENKeski-Suomen taidetoimikuntaMellersta Finlands konstkommissionArts Council of Central Finlandsuloisiavareja.wordpress.comullalapiolahti@hotmail.compaivi.hintsanen@coloria.net+ 358 50 401 8246

SULOisia värejä! -työpaja

Hauskassa hardcore-eko-työpajassa valmistetaan värejä ja vär-jätään omasta kotikeittiöstä löytyvällä tai roskiksesta dyykatulla materiaalilla. Työpajan teema on urbaani ja lähellä jokaisen arkea. Työpajan tavoitteena on herättää kuluttamiseen liittyviä ajatuksia ja myötävaikuttaa ympäristömyötäisemmän asennemuutoksen ai-kaansaamiseksi.

Työpajan koekeittiötä voi seurata osoitteessahttp://suloisiavareja.wordpress.com

Verkstaden SULOisia värejä!

I denna roliga hardcore eko-verkstad framställer vi färger och fär-gar med material som återfinns i köket därhemma eller som hittats under sopdykning. Temat för verkstaden är urbant och ligger nära allas vår vardag. Syftet med verkstaden är att väcka tankar kring konsumtion och att bidra till att få till stånd en mer miljöanpassad attitydförändring.

Verkstadens testkök kan följas på adressen http://suloisiavareja.wordpress.com

SULOisia värejä! workshop

At this fun hardcore eco workshop the participants use ingredients found in their own kitchen or biowaste bin as natural dyes. The theme of the workshop is urban and close to the everyday life of us all. The aim of the workshop is to evoke thoughts related to consumerism and to facilitate the emergence of new, more envi-ronmentally friendly attitudes.

You can follow the workshop’s test kitchen at http://suloisiavareja.wordpress.com (in Finnish only).

17

TENKA ISSAKAINENLapin taidetoimikuntaLapplands konstkommissionArts Council of Laplandtenkaissakainen@gmail.com+358 40 763 4073

Pieni kukka-aiheinen ryijy 75 x 70 cm

Iso kukka-aiheinen ryijy 145 x 100 cm

Luonnonkuidut, tekokuidut, löydetyt esineet

Ryijy on valmistettu tarpeettomiksi jääneistä aineksista, jotka olisi muuten heitetty pois – tai jotka on jo heitetty pois ja pelastettu. Myös löytöesineet ovat löytäneet ryijyssä paikkansa. Kangaspuil-la kudotussa ryijyssä ei ole lainkaan käytetty uusia materiaaleja loimi- ja kudelankoja lukuun ottamatta. Ryijy voidaan valmistaa mahdollisimman pitkälle tilaajalta löytyvästä materiaalista. Tämä tekee siitä tilaajalle ainutlaatuisen ja merkityksellisen.

Liten rya med blommotiv 75 x 70 cm

Stor rya med blommotiv 145 x 100 cm

Naturfibrer, konstfibrer, upphittade föremål

Ryan är tillverkad av överblivet material som i annat fall skulle ha kastats bort eller som redan har kastats bort och därefter räd-dats. Även upphittade föremål har hittat sin plats i ryan. Förutom inslags- och varptrådarna innehåller ryorna som vävts med vävstol inte några nya material. Ryan kan så långt det är möjligt tillverkas av material som beställaren innehar. Detta gör att beställaren får en unik och betydelsefull produkt.

Small wall rug with flower motif75 x 70 cm

Large wall rug with flower motif145 x 100 cm

Natural fibre, synthetic fibre, found objects

The wall rug is made of unwanted materials, that would have oth-erwise been discarded - or that were already thrown out and res-cued. Also found objects have found their place in the design. No new materials were used to make this loom-woven wall rug, apart from the warp and weft yarns. A wall rug can also be made primar-ily from customer’s own materials. This makes the product unique and meaningful for its user.

SIRPA KIVILOMPOLO /PAPERIVALO KYLapin taidetoimikuntaLapplands konstkommissionArts Council of Laplandwww.paperivalo.fisirpa.kivilompolo@paperivalo.fi+358 50 585 7290

Maa-tuhkauurna20 x 20 x 26,5 cm

Paperimassa, koivu

Uurna on valmistettu helposti maatuvista materiaaleista. Paperi-massa valmistetaan Paperivalo Ky:ssä syntyvästä hukkamateri-aalista sekä sanomalehtipaperista. Kansi on kotimaista koivua ja laskunyörit puuvillaa. Uurnan pakkaus on kierrätettävää miniaal-topahvia.

Maa-askurna20 x 20 x 26,5 cm

Pappersmassa, björk

Urnan är tillverkad av material som förmultnar lätt. Pappersmas-san tillverkas av överblivet material som uppkommer på Paperiva-lo Ky samt av tidningspapper. Locket är tillverkat av inhemsk björk och banden för nedsänkningen är tillverkade av bomull. Urnans förpackning är tillverkad av återvinningsbar miniwellpapp.

Maa ash urn20 x 20 x 26,5 cm

Papier-mâché, birch

The burial urn is made of easily degradable materials. The papier-mâché is made froml Paperivalo Ky waste materials and recycled newspapers. The design includes a Finnish birch lid and cotton draw strings. The packaging of the urn is recycleable mini corru-gated cardboard.

16

KARI ALONENKeski-Suomen taidetoimikuntaMellersta Finlands konstkommissionArts Council of Central Finlandwww.designalonen.fikari.alonen@designalonen.fi+ 358 40 018 3071

Kiven hehku30 x 15 cm ja siitä suuremmat

Luonnonkivi, lasi, valaisin

Kiven hehku -teos on halkaistu luonnonkivi, jonka keskellä on valoa hehkuva lasi. Valo kajastaa tasaisesti lasin rajapinnois-ta luoden lämmintä tunnelmaa ympärilleen. Teos on kannanotto kertakäyttökulttuuria vastaan. Lasi on kierrätyslasia ja valaisimen tuotanto tapahtuu ympäristöystävällisesti. Materiaalit ovat käytän-nössä ikuisia ja lähtökohtaisesti luonnonläheisiä.

Kiven hehku30 x 15 cm och större:

Natursten, glas, lampa

Verket Kiven hehku består av en kluven natursten i vars mitt en lampa av glas glöder. Ljuset reflekteras jämnt från glasets gränsy-tor, vilket skapar en varm atmosfär omkring sig. Verket är ett ställ-ningstagande mot engångskulturen. Glaset är återvunnet glas och produktionen av lampan sker på ett miljövänligt sätt. I praktiken är materialen eviga och i grund och botten organiska.

Kiven hehku30 x 15 cm and larger

Natural stone, glass, lighting components

Kiven hehku is a natural stone split in half, with a lit-up glass glow-ing inside. The light shines smoothly from the edge of the glass, creating a warm atmosphere around itself. The design is a state-ment against throwawayism. The glass is recycled and the lamp’s manufacturing process is environmentally friendly. The materials are practically eternal and natural by definition.

SULOisia värejä! / ULLA LAPIOLAHTI JA PÄIVI HINTSANENKeski-Suomen taidetoimikuntaMellersta Finlands konstkommissionArts Council of Central Finlandsuloisiavareja.wordpress.comullalapiolahti@hotmail.compaivi.hintsanen@coloria.net+ 358 50 401 8246

SULOisia värejä! -työpaja

Hauskassa hardcore-eko-työpajassa valmistetaan värejä ja vär-jätään omasta kotikeittiöstä löytyvällä tai roskiksesta dyykatulla materiaalilla. Työpajan teema on urbaani ja lähellä jokaisen arkea. Työpajan tavoitteena on herättää kuluttamiseen liittyviä ajatuksia ja myötävaikuttaa ympäristömyötäisemmän asennemuutoksen ai-kaansaamiseksi.

Työpajan koekeittiötä voi seurata osoitteessahttp://suloisiavareja.wordpress.com

Verkstaden SULOisia värejä!

I denna roliga hardcore eko-verkstad framställer vi färger och fär-gar med material som återfinns i köket därhemma eller som hittats under sopdykning. Temat för verkstaden är urbant och ligger nära allas vår vardag. Syftet med verkstaden är att väcka tankar kring konsumtion och att bidra till att få till stånd en mer miljöanpassad attitydförändring.

Verkstadens testkök kan följas på adressen http://suloisiavareja.wordpress.com

SULOisia värejä! workshop

At this fun hardcore eco workshop the participants use ingredients found in their own kitchen or biowaste bin as natural dyes. The theme of the workshop is urban and close to the everyday life of us all. The aim of the workshop is to evoke thoughts related to consumerism and to facilitate the emergence of new, more envi-ronmentally friendly attitudes.

You can follow the workshop’s test kitchen at http://suloisiavareja.wordpress.com (in Finnish only).

17

TENKA ISSAKAINENLapin taidetoimikuntaLapplands konstkommissionArts Council of Laplandtenkaissakainen@gmail.com+358 40 763 4073

Pieni kukka-aiheinen ryijy 75 x 70 cm

Iso kukka-aiheinen ryijy 145 x 100 cm

Luonnonkuidut, tekokuidut, löydetyt esineet

Ryijy on valmistettu tarpeettomiksi jääneistä aineksista, jotka olisi muuten heitetty pois – tai jotka on jo heitetty pois ja pelastettu. Myös löytöesineet ovat löytäneet ryijyssä paikkansa. Kangaspuil-la kudotussa ryijyssä ei ole lainkaan käytetty uusia materiaaleja loimi- ja kudelankoja lukuun ottamatta. Ryijy voidaan valmistaa mahdollisimman pitkälle tilaajalta löytyvästä materiaalista. Tämä tekee siitä tilaajalle ainutlaatuisen ja merkityksellisen.

Liten rya med blommotiv 75 x 70 cm

Stor rya med blommotiv 145 x 100 cm

Naturfibrer, konstfibrer, upphittade föremål

Ryan är tillverkad av överblivet material som i annat fall skulle ha kastats bort eller som redan har kastats bort och därefter räd-dats. Även upphittade föremål har hittat sin plats i ryan. Förutom inslags- och varptrådarna innehåller ryorna som vävts med vävstol inte några nya material. Ryan kan så långt det är möjligt tillverkas av material som beställaren innehar. Detta gör att beställaren får en unik och betydelsefull produkt.

Small wall rug with flower motif75 x 70 cm

Large wall rug with flower motif145 x 100 cm

Natural fibre, synthetic fibre, found objects

The wall rug is made of unwanted materials, that would have oth-erwise been discarded - or that were already thrown out and res-cued. Also found objects have found their place in the design. No new materials were used to make this loom-woven wall rug, apart from the warp and weft yarns. A wall rug can also be made primar-ily from customer’s own materials. This makes the product unique and meaningful for its user.

SIRPA KIVILOMPOLO /PAPERIVALO KYLapin taidetoimikuntaLapplands konstkommissionArts Council of Laplandwww.paperivalo.fisirpa.kivilompolo@paperivalo.fi+358 50 585 7290

Maa-tuhkauurna20 x 20 x 26,5 cm

Paperimassa, koivu

Uurna on valmistettu helposti maatuvista materiaaleista. Paperi-massa valmistetaan Paperivalo Ky:ssä syntyvästä hukkamateri-aalista sekä sanomalehtipaperista. Kansi on kotimaista koivua ja laskunyörit puuvillaa. Uurnan pakkaus on kierrätettävää miniaal-topahvia.

Maa-askurna20 x 20 x 26,5 cm

Pappersmassa, björk

Urnan är tillverkad av material som förmultnar lätt. Pappersmas-san tillverkas av överblivet material som uppkommer på Paperiva-lo Ky samt av tidningspapper. Locket är tillverkat av inhemsk björk och banden för nedsänkningen är tillverkade av bomull. Urnans förpackning är tillverkad av återvinningsbar miniwellpapp.

Maa ash urn20 x 20 x 26,5 cm

Papier-mâché, birch

The burial urn is made of easily degradable materials. The papier-mâché is made froml Paperivalo Ky waste materials and recycled newspapers. The design includes a Finnish birch lid and cotton draw strings. The packaging of the urn is recycleable mini corru-gated cardboard.

MAYDAY-GROUP / MINNA LAPPALAINEN(videoteos, videoverk, video art), SUVI AUTIO, KRISTIINA HOIKKA & MIRKA SEPPÄLÄ(performanssi, performance, performance art)Lapin taidetoimikuntaLapplands konstkommissionArts Council of Laplandmilappal@ulapland.fi+ 358 50 357 8977

MAYDAY, MAYDAY! TRASH!

Videoteos8 min 26 s

MAYDAY, MAYDAY! TRASH! kiinnittää huomiota ympäristön siis-teyteen ja epäsiisteyteen. Miksi roskia on siellä, missä niitä ei pitäi-si olla? Jos ympäristö on roskainen, tuleeko helpommin heitettyä omakin roska muiden roskien joukkoon? Entä miten roskat koe-taan silloin, kun ne ovatkin taiteen välineenä?

MAYDAY, MAYDAY! TRASH!

Videoverk8 min 26 s

MAYDAY, MAYDAY! TRASH! fäster uppmärksamheten vid omgiv-ningens snygghet och osnygghet. Varför finns det skräp där det inte borde finnas? Om omgivningen är nedskräpad, blir det då enk-lare att slänga sitt eget skräp bland det andra skräpet? Och hur uppfattas skräp då det används som ett medel i konsten?

MAYDAY, MAYDAY! TRASH!

Video8 min 26 s

MAYDAY, MAYDAY! TRASH! draws the attention to the tidiness and untidiness of our surroundings. Why is there rubbish where it should not be? If there is litter on the ground, is it easier to throw your own rubbish in with the others? And how do we experience rubbish as a means of art?

18

ANTTI SUHANKOLapin taidetoimikuntaLapplands konstkommissionArts Council of Laplandwww.anttisuhanko.fiantti.suhanko@gmail.com+358 44 530 5300

FOLDaLIGHT 350 x 235 x 23 mm

Laminaattipinnoitettu koivuvaneri, LED-valo

Lampun muodolla leikittelevä FOLDaLIGHT-valaisin on valmistet-tu ympäristöystävällisestä materiaalista. Valonlähteenä on käytetty led-valoa. Kasaan taitettuna valaisin vie vähän tilaa, jolloin sääs-tetään pakkausmateriaalin käytössä ja kuljetuksessa. Valaisimen valmistuksessa käytetty vaneri on ympäristöystävällinen ja uusiu-tuva raaka-aine. Led-valo on energiatehokas ja pitkäikäinen valon-lähde, jonka käyttöikä on jopa 20 000 tuntia.

FOLDaLIGHT 350 x 235 x 23 mm

Björkfaner med laminatbeläggning, LED-lampa

FOLDaLIGHT-belysningen leker med formen av en lampa och är tillverkad av miljövänligt material. Ljuskällan består av en LED-lampa. Ihopmonterad tar belysningen liten plats, vilket leder till att man sparar på mängden förpackningsmaterial och transporten.Faneret som använts vid tillverkningen av belysningen är en mil-jövänlig och förnybar råvara. LED-lampan är en energieffektiv och långlivad ljuskälla, vars livslängd är upp till 20 000 timmar.

FOLDaLIGHT 350 x 235 x 23 mm

Laminate coated birch plywood, LED light

A playful interpretation of the lamp shape, FOLDaLIGHT lamp is manufactured from environmentally friendly materials. The light source is an LED light. The lamp takes minimal space when fold-ed, saving packaging materials and space during transport. The plywood used in the lamp is an environmentally friendly and re-newable material. The LED light is a energy-efficient and durable source of light, with a service life of over 20,000 hours.

SATU MIETTINENLapin taidetoimikuntaLapplands konstkommissionArts Council of Laplandsatu.miettinen@ulapland.fi+ 358 50 352 6452

”Kestävää palvelua” –palvelumuotoilun työpaja

Kestävää palvelua –työpajan tavoitteena on tutustuttaa osallistujat palvelumuotoilun käyttäjälähtöisiin ja luoviin menetelmiin. Niiden avulla suunnitellaan uusia tai parannetaan jo olemassa olevia pal-veluja.

”Hållbar betjäning” – verkstad i tjänstedesign

Syftet med verkstaden Hållbar betjäning är att bekanta deltagar-na med tjänstedesignens användarstyrda och kreativa metoder. Med hjälp av dem planeras nya tjänster eller förbättras befintliga tjänster.

”Sustainable Services” –service design workshop

The aim of Sustainable Services workshop is to introduce the participants to the user-driven and creative methods of service design. They are used to designing new services, or to improve on existing ones.

19

PALVELUMUOTOILURYHMÄ / TJÄNSTEDESIGNGRUPPEN / SERVICE DESIGN TEAM / SATU MIETTINEN,TAINA KONTIO, MANAR AMELI JA REETTA KEROLA

PalvelumuotoiluPerinteisesti muotoilu on keskittynyt yksittäisen fyy-sisen tuotteen ja käyttäjän väliseen suhteeseen. Pal-velumuotoilun keskeisenä tavoitteena on palveluko-kemuksen käyttäjälähtöinen suunnittelu siten, että palvelu vastaa sekä käyttäjien tarpeita että palvelun tarjoajan liiketoiminnallisia tavoitteita. Asiakkaan ko-kema palvelu voidaan nähdä palvelupolkuna, joka koostuu erilaisista palvelutuokioista. Palvelutuokiot puolestaan koostuvat kontaktipisteistä, joiden kautta palvelu koetaan, aistitaan ja nähdään.

Kontaktipisteet voidaan jakaa neljään luokkaan: tilat, esineet, prosessit ja ihmiset. Tilat ovat fyysisiä tai vir-tuaalisia paikkoja ja tiloja, joissa asiakkaalle näkyvä palvelu tapahtuu. Palveluun kuuluvat esineet sijoittu-vat tiloihin tai muuhun ympäristöön. Palveluprosessit ja rutiinit voidaan määrittää pienintäkin yksityiskohtaa myöten: kuinka lentoemäntä esimerkiksi tervehtii asi-akasta hänen saapuessaan lentokoneeseen. Palve-lun tuottamiseen tarvitaan usein ihmisiä: asiakkaita ja asiakaspalvelijoita. Palvelupolkuun vaikuttavat sekä suunniteltu palvelun tuotantoprosessi että asiakkaan omat valinnat.

TjänstedesignTraditionell design fokuserar på relationen mellan enskilda fysiska produkter och konsumenten. Det centrala syftet för tjänstedesign är att planera tjäns-teupplevelsen ur användarens synvinkel på så sätt att tjänsten motsvarar såväl användarens behov som tjänsteleverantörens verksamhetsmål. Kundens upp-levelse av tjänsten kan ses som ett tjänstestig som består av olika tjänstekomponenter. Tjänstekompo-nenterna å sin sida består av kontaktpunkter via vilka tjänsten upplevs, förnims och ses.

Kontaktpunkterna kan indelas i fyra klasser: utrym-men, föremålen, processerna och människorna. Ut-rymmena är fysiska eller virtuella platser eller utrym-men där tjänsten som kunden ser sker. De föremål som ingår i tjänsten placeras i utrymmena eller i nå-gon annan miljö. Tjänsteprocesserna och rutinerna kan fastställas in i minsta detalj: hur exempelvis flyg-värdinnan hälsar på kunden då han eller hon äntrar planet. Tjänsteproduktionen kräver ofta människor: kunder och kundtjänstpersonal. Tjänstestigen påver-kas av såväl tjänstens produktionsprocess som pla-nerats som kundens egna val.

Service DesignTraditionally, design has focused on the relationship between a physical product and single user. The key objective of service design is user-driven design of the service experience, in a way that meets the user’s needs and the service provider’s business goals. The service experienced by the customer can be seen as a service path, which consists of various service mo-ments. Service moments consist of contact points, through which the service is experienced, perceived and evaluated.

Contact points can be divided into four categories: spaces, objects, processes and people. Spaces are physical or virtual places and spaces where cus-tomer service happens. Objects related to the serv-ice are can be found in the service premises or its surroundings. Service processes and routines can be designed to the smallest detail: for example, how the flight attendant greets a passenger when they board the aircraft. It often takes people to provide a service: customers and customer service staff. The service path is determined by both the service process and the choices made by the customer.

MAYDAY-GROUP / MINNA LAPPALAINEN(videoteos, videoverk, video art), SUVI AUTIO, KRISTIINA HOIKKA & MIRKA SEPPÄLÄ(performanssi, performance, performance art)Lapin taidetoimikuntaLapplands konstkommissionArts Council of Laplandmilappal@ulapland.fi+ 358 50 357 8977

MAYDAY, MAYDAY! TRASH!

Videoteos8 min 26 s

MAYDAY, MAYDAY! TRASH! kiinnittää huomiota ympäristön siis-teyteen ja epäsiisteyteen. Miksi roskia on siellä, missä niitä ei pitäi-si olla? Jos ympäristö on roskainen, tuleeko helpommin heitettyä omakin roska muiden roskien joukkoon? Entä miten roskat koe-taan silloin, kun ne ovatkin taiteen välineenä?

MAYDAY, MAYDAY! TRASH!

Videoverk8 min 26 s

MAYDAY, MAYDAY! TRASH! fäster uppmärksamheten vid omgiv-ningens snygghet och osnygghet. Varför finns det skräp där det inte borde finnas? Om omgivningen är nedskräpad, blir det då enk-lare att slänga sitt eget skräp bland det andra skräpet? Och hur uppfattas skräp då det används som ett medel i konsten?

MAYDAY, MAYDAY! TRASH!

Video8 min 26 s

MAYDAY, MAYDAY! TRASH! draws the attention to the tidiness and untidiness of our surroundings. Why is there rubbish where it should not be? If there is litter on the ground, is it easier to throw your own rubbish in with the others? And how do we experience rubbish as a means of art?

18

ANTTI SUHANKOLapin taidetoimikuntaLapplands konstkommissionArts Council of Laplandwww.anttisuhanko.fiantti.suhanko@gmail.com+358 44 530 5300

FOLDaLIGHT 350 x 235 x 23 mm

Laminaattipinnoitettu koivuvaneri, LED-valo

Lampun muodolla leikittelevä FOLDaLIGHT-valaisin on valmistet-tu ympäristöystävällisestä materiaalista. Valonlähteenä on käytetty led-valoa. Kasaan taitettuna valaisin vie vähän tilaa, jolloin sääs-tetään pakkausmateriaalin käytössä ja kuljetuksessa. Valaisimen valmistuksessa käytetty vaneri on ympäristöystävällinen ja uusiu-tuva raaka-aine. Led-valo on energiatehokas ja pitkäikäinen valon-lähde, jonka käyttöikä on jopa 20 000 tuntia.

FOLDaLIGHT 350 x 235 x 23 mm

Björkfaner med laminatbeläggning, LED-lampa

FOLDaLIGHT-belysningen leker med formen av en lampa och är tillverkad av miljövänligt material. Ljuskällan består av en LED-lampa. Ihopmonterad tar belysningen liten plats, vilket leder till att man sparar på mängden förpackningsmaterial och transporten.Faneret som använts vid tillverkningen av belysningen är en mil-jövänlig och förnybar råvara. LED-lampan är en energieffektiv och långlivad ljuskälla, vars livslängd är upp till 20 000 timmar.

FOLDaLIGHT 350 x 235 x 23 mm

Laminate coated birch plywood, LED light

A playful interpretation of the lamp shape, FOLDaLIGHT lamp is manufactured from environmentally friendly materials. The light source is an LED light. The lamp takes minimal space when fold-ed, saving packaging materials and space during transport. The plywood used in the lamp is an environmentally friendly and re-newable material. The LED light is a energy-efficient and durable source of light, with a service life of over 20,000 hours.

SATU MIETTINENLapin taidetoimikuntaLapplands konstkommissionArts Council of Laplandsatu.miettinen@ulapland.fi+ 358 50 352 6452

”Kestävää palvelua” –palvelumuotoilun työpaja

Kestävää palvelua –työpajan tavoitteena on tutustuttaa osallistujat palvelumuotoilun käyttäjälähtöisiin ja luoviin menetelmiin. Niiden avulla suunnitellaan uusia tai parannetaan jo olemassa olevia pal-veluja.

”Hållbar betjäning” – verkstad i tjänstedesign

Syftet med verkstaden Hållbar betjäning är att bekanta deltagar-na med tjänstedesignens användarstyrda och kreativa metoder. Med hjälp av dem planeras nya tjänster eller förbättras befintliga tjänster.

”Sustainable Services” –service design workshop

The aim of Sustainable Services workshop is to introduce the participants to the user-driven and creative methods of service design. They are used to designing new services, or to improve on existing ones.

19

PALVELUMUOTOILURYHMÄ / TJÄNSTEDESIGNGRUPPEN / SERVICE DESIGN TEAM / SATU MIETTINEN,TAINA KONTIO, MANAR AMELI JA REETTA KEROLA

PalvelumuotoiluPerinteisesti muotoilu on keskittynyt yksittäisen fyy-sisen tuotteen ja käyttäjän väliseen suhteeseen. Pal-velumuotoilun keskeisenä tavoitteena on palveluko-kemuksen käyttäjälähtöinen suunnittelu siten, että palvelu vastaa sekä käyttäjien tarpeita että palvelun tarjoajan liiketoiminnallisia tavoitteita. Asiakkaan ko-kema palvelu voidaan nähdä palvelupolkuna, joka koostuu erilaisista palvelutuokioista. Palvelutuokiot puolestaan koostuvat kontaktipisteistä, joiden kautta palvelu koetaan, aistitaan ja nähdään.

Kontaktipisteet voidaan jakaa neljään luokkaan: tilat, esineet, prosessit ja ihmiset. Tilat ovat fyysisiä tai vir-tuaalisia paikkoja ja tiloja, joissa asiakkaalle näkyvä palvelu tapahtuu. Palveluun kuuluvat esineet sijoittu-vat tiloihin tai muuhun ympäristöön. Palveluprosessit ja rutiinit voidaan määrittää pienintäkin yksityiskohtaa myöten: kuinka lentoemäntä esimerkiksi tervehtii asi-akasta hänen saapuessaan lentokoneeseen. Palve-lun tuottamiseen tarvitaan usein ihmisiä: asiakkaita ja asiakaspalvelijoita. Palvelupolkuun vaikuttavat sekä suunniteltu palvelun tuotantoprosessi että asiakkaan omat valinnat.

TjänstedesignTraditionell design fokuserar på relationen mellan enskilda fysiska produkter och konsumenten. Det centrala syftet för tjänstedesign är att planera tjäns-teupplevelsen ur användarens synvinkel på så sätt att tjänsten motsvarar såväl användarens behov som tjänsteleverantörens verksamhetsmål. Kundens upp-levelse av tjänsten kan ses som ett tjänstestig som består av olika tjänstekomponenter. Tjänstekompo-nenterna å sin sida består av kontaktpunkter via vilka tjänsten upplevs, förnims och ses.

Kontaktpunkterna kan indelas i fyra klasser: utrym-men, föremålen, processerna och människorna. Ut-rymmena är fysiska eller virtuella platser eller utrym-men där tjänsten som kunden ser sker. De föremål som ingår i tjänsten placeras i utrymmena eller i nå-gon annan miljö. Tjänsteprocesserna och rutinerna kan fastställas in i minsta detalj: hur exempelvis flyg-värdinnan hälsar på kunden då han eller hon äntrar planet. Tjänsteproduktionen kräver ofta människor: kunder och kundtjänstpersonal. Tjänstestigen påver-kas av såväl tjänstens produktionsprocess som pla-nerats som kundens egna val.

Service DesignTraditionally, design has focused on the relationship between a physical product and single user. The key objective of service design is user-driven design of the service experience, in a way that meets the user’s needs and the service provider’s business goals. The service experienced by the customer can be seen as a service path, which consists of various service mo-ments. Service moments consist of contact points, through which the service is experienced, perceived and evaluated.

Contact points can be divided into four categories: spaces, objects, processes and people. Spaces are physical or virtual places and spaces where cus-tomer service happens. Objects related to the serv-ice are can be found in the service premises or its surroundings. Service processes and routines can be designed to the smallest detail: for example, how the flight attendant greets a passenger when they board the aircraft. It often takes people to provide a service: customers and customer service staff. The service path is determined by both the service process and the choices made by the customer.

20

Roska on hylättyäja haluttuaRoskat niin kauan kuin ne pysyvät omassa kaukai-sessa tropiikissaan, eivät meitä vaivaa. Mutta, kun ne yllättäen kutsumattomana putkahtavat eteemme pakastearkkuina metsäautotien varressa tai makka-rapapereina ja tyhjinä oluttölkkeinä kaupungin käve-lykadulla, ne inhottavat. Roskista ei juuri puhuta ko-deissa, ei sisustuslehtien palstoilla eikä museoissa. Roskia ei ole, ei ainakaan omia. Toiset kyllä roskaa-vat. Roskia ei pidetä käsillä eikä nähtävillä. Ne ovat vaarallisen ja paljastavan luonteensa takia piilotetta-va. Roskat ovat tuttuja, joita emme halua enää ter-vehtiä emmekä tuntea.

Meillä jokaisella on tuhansia esineitä – tarpeellisia ja tarpeettomia. Näistä tuhansista esineistä meidän on päivittäin päätettävä ovatko ne säilyttämisen vai poisheittämisen arvoisia. Kaikilla ei ole varaa kuluttaa eikä siten ole mitään pois heitettävää. Joilla on paljon esineitä, on varaa vaihtaa niitä ja luokitella esineitä roskiksi. Kun jokin esine pannaan pois, se heitetään roskiin, sitä ei lasketa hellästi roskiin.

Esineisiin liitettyjen merkitysten purku vaatii energi-aa, jotta esineet voivat muuttua roskaksi. Tällaista ylimääräistä energiaa on esimerkiksi elämänmuutos-tilanteissa, jolloin esineisiin otetaan etäisyyttä ja moni esine saa silloin lähtöpassit. Entiseen elämään kuu-luvat esineet halutaan pois silmistä, etteivät ne uhkaa uutta järjestystä. Entisistä rakkaista esineistä tulee vaarallisia.

Kaikki ihmisen toiminnan jäännökset ovat jätettä, jota voidaan pitää kulttuuriperintönä, arkeologisina löytöi-nä tai roskana. Mitä vanhempi esine on, sitä parem-min siedetään sen epätäydellisyyttä. Antiikin torsot ovat vuosituhansien kuluessa muuttuneet silmis-sämme puutteistaan huolimatta täydellisiksi. Hylätyn materiaalin ympäristö on yhtä tärkeä esineen arvon määrittäjä kuin esine itse. Käytetty autonrengas ro-muttamolla odottaa uusiokäyttöä, kun taasen ojaan heitettynä se on ympäristösaastetta. Rikkinäinen, toimimaton pakastin teknologiamuseossa on kulttuu-riperintöä, kun taas metsäautotien varressa se on es-teettinen haitta ja uhka ympäristölle.

Kulttuurin tuottama esine muuttuu luonnossa villik-si ja samalla se on jälki kulttuurista, sivilisaatiosta. Suurimmalle osalle meistä roskat ovat rutiinia, jota ei kirjoiteta päiväkirjoihin, paitsi jos ne ovat satoja tai tu-hansia vuosia vanhoja. Jos keräilijän suhde esineisiin on intiimi, intohimoinen ja intensiivinen, on ihmisen suhde roskaan vielä kuluttavampi. Roska sisältää sa-maan aikaan intohimon ja inhon, halun omistaa ja ha-lun hylätä, halun muistaa ja halun unohtaa ja ennen kaikkea roska on tuttu, jota nyt vieroksumme.

Raija Manninenmuseolehtori, Suomen käsityön museo

Skräp är övergivet och eftertraktatVi störs inte av skräp så länge det håller sig i sin egen avlägsna tropik. Men när det oväntat, objudet dyker upp framför ögonen på oss som en frysbox längs skogsvägen eller som korvpapper och tomma ölbur-kar på stadens gågata, tycker vi illa om det. Skräp är knappast ett samtalsämne hemma, i inrednings-tidningarnas spalter eller på museer. Skräp finns inte, åtminstone inte vårt eget skräp. Andra skräpar ned dock. Man tar in på skräp med händerna och har det heller inte synligt. På grund av sin farliga och utläm-nande natur måste skräpet gömmas. Skräp är som bekanta som vi inte längre vill hälsa på eller känna.

Vi alla har tusentals föremål – nödvändiga och över-flödiga. Gällande dessa tusentals föremål måste vi dagligen bestämma om de är värda att ha kvar eller om de ska slängas. Alla har inte råd att konsumera och har således inget att slänga. De som har många föremål har råd att byta ut dem och klassificera fö-remål som skräp. När man gör sig av med något slänger man det i soporna, man lägger inte ned det varsamt i soptunnan.

För att föremål ska kunna omvandlas till skräp be-hövs energi för att avveckla de betydelser som man förknippar med föremålet. Sådan överflödig energi har man till exempel vid livsförändringar, då man tar avstånd från föremålen och ger många av dem res-pass. Man vill bli av med föremål som hörde till det gamla livet så att de inte hotar den nya ordningen. Föremål som tidigare var älskade blir farliga.

Alla rester av mänsklig verksamhet är avfall som kan ses som ett kulturarv, arkeologiska fynd eller som skräp. Ju äldre ett föremål är, desto bättre tolererar vi dess ofullkomlighet. Antikens torsor har i våra ögon under århundradens lopp omvandlats och blivit per-fekta, trots sina defekter. Miljön där det övergivna materialet finns är lika viktigt för föremålets värde som föremålet själv. Ett begagnat bildäck på skrot-gården väntar på att återvinnas, medan det i diket är miljöavfall. En trasig frys som inte fungerar är ett kul-turarv på tekniska museet, i kanten av skogsvägen är den däremot en estetisk olägenhet och ett miljöhot.

En produkt som kulturen producerat blir vilt i naturen och är samtidigt ett spår av kultur, civilisation. För de flesta av oss är skräp en rutin som vi inte skriver om i våra dagböcker, förutom om skräpet är flera hundra eller tusen år gammalt. Om en samlares förhållan-de till föremål är intimt, passionerat och intensivt, är människans förhållande till skräp ännu mer uppsli-tande. I skräp finns samtidigt åtrå och avsmak, vilja att äga och vilja att överge, vilja att minnas och vilja att glömma och framför allt är skräpet en bekant som vi nu hyser ovilja mot.

Raija Manninenmuseilektor, Finlands Hantverksmuseum

Rubbish is aban-doned and desiredRubbish does not bother us, as long it remains in its own, distant hemisphere. But when it suddenly pops up uninvited right in front of us - chest freezers on the side of a country road or fast food wrappers and empty beer cans on the streets of pedestrian quarters - it dis-gusts us. Rubbish is not really talked about in homes, on the pages of interior design magazines nor in mu-seums. Rubbish does not exist, or at least it’s not ours. It’s other people that produce rubbish. Rubbish is not kept close at hand or in sight. It has to be hidden, due to its dangerous and exposing nature. Rubbish is an acquaintance that we no longer wish to know or salute.

We all own thousands of objects - necessary and un-necessary. Every day we must choose which ones of these thousands of things are worth keeping or dis-carding. Those who cannot afford to consume have nothing to throw away. Those who have lots of things can afford to replace them, and classify objects as rubbish. When an object is discarded, it is thrown in the bin, not gently placed in the bin.

Unravelling the meanings we attribute to objects can be energy-consuming, but needs to be done for the item to become rubbish. This kind of extra energy can often be spurred on by major life events, during which we tend to distance ourselves from material things to get rid of a lot of stuff. Anything belonging to the old life is cleared out of sight, so that is does not upset the new order. Formerly cherished objects become dangerous.

The remains of all human activities are waste, which can be considered either as cultural heritage, archae-ological discoveries or rubbish. The older an object is, the better its imperfection is tolerated. The torsos of Antiquity become perfect in our eyes in spite of their imperfections. When determining the value of an ob-ject, the environment of the abandoned material is as important as the object itself. A used tire on the scrap yard is waiting to be recycled, but dumped into a ditch it would be environmental pollution. A broken, inop-erative freezer in a technology museum is a part of cultural heritage, but on the side of a country road it is an aesthetic defect and harmful to the environment.

An object produced by culture becomes wild in na-ture, and at the same time it is a mark of culture, civi-lization. For most of us rubbish is a routine that is not documented in diaries, unless it is hundreds or thou-sands of years old. If a collector’s relationship to ob-jects is intimate, passionate and intense, our relation-ship with rubbish is even more consuming. Rubbish contains the passion and repulsion, a desire to own and a desire to reject, the desire to remember and the desire to forget, and, above all, rubbish is something familiar, which we must not shun away from.

Raija ManninenEducational Curator, Craft Museum of Finland

21

MARITA ESKOLA / NAPIKASOulun läänin taidetoimikuntaUleåborgs läns konstkommissionArts Council of Ouluwww.napikas.commarita.eskola@napikas.com+ 358 40 081 4753

Emma-mekko86 cm

Puuvilla, tekokuitu, muovi

Emma-mekko on saanut uuden elämän vanhoista verhoista. Van-hat kankaat ovat kestäviä ja säilyvät sukupolvelta toiselle. Mekko on pitkäikäinen; lapsen kasvaessa se muuntuu kätevästi tunikaksi. Mekko myös siirtyy lapselta toiselle.

Kjolen Emma86 cm

Bomull, konstfibrer, plast

Kjolen Emma har fått nytt liv av gamla gardiner. Gamla tyger är hållbara och håller från en generation till nästa. Kjolen är långlivad; när barnet växer kan den enkelt modifieras till en tunika. Kjolen går också från ett barn till nästa.

Emma dress18-24 months

Cotton, synthetic fiber, plastic

A pair of old curtains have received a new lease of life as the Emma dress. Old textiles are durable and last from one generation to the next. The dress will last a long time; as the child grows, the dress turns into a tunic. The dress can also be handed down from one child to another.

ANNIKA HEIKKINENOulun läänin taidetoimikuntaUleåborgs läns konstkommissionArts Council of Ouluwww.annikaheikkinen.comhei.annika.heikkinen@gmail.com+ 358 40 824 9324

\re/news\Muotoon taiteltuna 420 x 320 x 200 mm

Käytetty sanomalehden painopelti, kangaspäällysteinen johto, lampunkanta ja lamppu

Myös uutiset voi kierrättää: \re/news\-valaisin on valmistettu sano-malehden painamiseen käytetystä pellistä. Pellin toinen puoli on maalattu valkoiseksi. Toinen puoli jätetään käsittelemättä, jolloin siihen jää näkyviin sanomalehden aukeama: tekstit ja kuvat näky-vät turkoosinsinisinä vaaleanharmaalla pohjalla. Varjostin on kevyt ja litteä, ja sitä voidaan varastoida ja kuljettaa energiatehokkaasti ja tilaa säästäen. Varjostin taitellaan origamimaiseen muotoonsa katkoviivoja pitkin.

\re/news\Ihopvikt i formen 420 x 320 x 200 mm

Begagnad plåt för tidningstryck, tygöverdragen sladd, lampfot och lampa

Även nyheter kan återvinnas: \re/news\-lampan är tillverkad av tryckplåt som använts i tidningstryck. Plåtens ena sida har målats vit. Den andra sidan lämnas obehandlad, varpå ett tidningsuppslag kvarblir synligt: texterna och bilderna är turkosblå på en ljusgrå bak-grund. Skärmen är lätt och platt, och kan förvaras och transporteras på ett energieffektivt och utrymmesbesparande sätt. Skärmen viks ihop till sin origamilika form längs med de streckade linjerna.

\re/news\420 x 320 x 200 mm once folded into form

Used newspaper printing plates, lamp socket and lamp

News can be recycled too: the \re/news\ lamp is made from an aluminium plate used for newspaper printing. One side of the plate is painted white. The other side is left untreated, so that the double-spread of the newspaper will be visible: text and image appear in turquoise blue on a light grey background. The lamp shade is light and flat, and it can be stored and transported energy-efficiently in small space. The lamp shade is folded into its origami-like shape along perforation lines.

20

Roska on hylättyäja haluttuaRoskat niin kauan kuin ne pysyvät omassa kaukai-sessa tropiikissaan, eivät meitä vaivaa. Mutta, kun ne yllättäen kutsumattomana putkahtavat eteemme pakastearkkuina metsäautotien varressa tai makka-rapapereina ja tyhjinä oluttölkkeinä kaupungin käve-lykadulla, ne inhottavat. Roskista ei juuri puhuta ko-deissa, ei sisustuslehtien palstoilla eikä museoissa. Roskia ei ole, ei ainakaan omia. Toiset kyllä roskaa-vat. Roskia ei pidetä käsillä eikä nähtävillä. Ne ovat vaarallisen ja paljastavan luonteensa takia piilotetta-va. Roskat ovat tuttuja, joita emme halua enää ter-vehtiä emmekä tuntea.

Meillä jokaisella on tuhansia esineitä – tarpeellisia ja tarpeettomia. Näistä tuhansista esineistä meidän on päivittäin päätettävä ovatko ne säilyttämisen vai poisheittämisen arvoisia. Kaikilla ei ole varaa kuluttaa eikä siten ole mitään pois heitettävää. Joilla on paljon esineitä, on varaa vaihtaa niitä ja luokitella esineitä roskiksi. Kun jokin esine pannaan pois, se heitetään roskiin, sitä ei lasketa hellästi roskiin.

Esineisiin liitettyjen merkitysten purku vaatii energi-aa, jotta esineet voivat muuttua roskaksi. Tällaista ylimääräistä energiaa on esimerkiksi elämänmuutos-tilanteissa, jolloin esineisiin otetaan etäisyyttä ja moni esine saa silloin lähtöpassit. Entiseen elämään kuu-luvat esineet halutaan pois silmistä, etteivät ne uhkaa uutta järjestystä. Entisistä rakkaista esineistä tulee vaarallisia.

Kaikki ihmisen toiminnan jäännökset ovat jätettä, jota voidaan pitää kulttuuriperintönä, arkeologisina löytöi-nä tai roskana. Mitä vanhempi esine on, sitä parem-min siedetään sen epätäydellisyyttä. Antiikin torsot ovat vuosituhansien kuluessa muuttuneet silmis-sämme puutteistaan huolimatta täydellisiksi. Hylätyn materiaalin ympäristö on yhtä tärkeä esineen arvon määrittäjä kuin esine itse. Käytetty autonrengas ro-muttamolla odottaa uusiokäyttöä, kun taasen ojaan heitettynä se on ympäristösaastetta. Rikkinäinen, toimimaton pakastin teknologiamuseossa on kulttuu-riperintöä, kun taas metsäautotien varressa se on es-teettinen haitta ja uhka ympäristölle.

Kulttuurin tuottama esine muuttuu luonnossa villik-si ja samalla se on jälki kulttuurista, sivilisaatiosta. Suurimmalle osalle meistä roskat ovat rutiinia, jota ei kirjoiteta päiväkirjoihin, paitsi jos ne ovat satoja tai tu-hansia vuosia vanhoja. Jos keräilijän suhde esineisiin on intiimi, intohimoinen ja intensiivinen, on ihmisen suhde roskaan vielä kuluttavampi. Roska sisältää sa-maan aikaan intohimon ja inhon, halun omistaa ja ha-lun hylätä, halun muistaa ja halun unohtaa ja ennen kaikkea roska on tuttu, jota nyt vieroksumme.

Raija Manninenmuseolehtori, Suomen käsityön museo

Skräp är övergivet och eftertraktatVi störs inte av skräp så länge det håller sig i sin egen avlägsna tropik. Men när det oväntat, objudet dyker upp framför ögonen på oss som en frysbox längs skogsvägen eller som korvpapper och tomma ölbur-kar på stadens gågata, tycker vi illa om det. Skräp är knappast ett samtalsämne hemma, i inrednings-tidningarnas spalter eller på museer. Skräp finns inte, åtminstone inte vårt eget skräp. Andra skräpar ned dock. Man tar in på skräp med händerna och har det heller inte synligt. På grund av sin farliga och utläm-nande natur måste skräpet gömmas. Skräp är som bekanta som vi inte längre vill hälsa på eller känna.

Vi alla har tusentals föremål – nödvändiga och över-flödiga. Gällande dessa tusentals föremål måste vi dagligen bestämma om de är värda att ha kvar eller om de ska slängas. Alla har inte råd att konsumera och har således inget att slänga. De som har många föremål har råd att byta ut dem och klassificera fö-remål som skräp. När man gör sig av med något slänger man det i soporna, man lägger inte ned det varsamt i soptunnan.

För att föremål ska kunna omvandlas till skräp be-hövs energi för att avveckla de betydelser som man förknippar med föremålet. Sådan överflödig energi har man till exempel vid livsförändringar, då man tar avstånd från föremålen och ger många av dem res-pass. Man vill bli av med föremål som hörde till det gamla livet så att de inte hotar den nya ordningen. Föremål som tidigare var älskade blir farliga.

Alla rester av mänsklig verksamhet är avfall som kan ses som ett kulturarv, arkeologiska fynd eller som skräp. Ju äldre ett föremål är, desto bättre tolererar vi dess ofullkomlighet. Antikens torsor har i våra ögon under århundradens lopp omvandlats och blivit per-fekta, trots sina defekter. Miljön där det övergivna materialet finns är lika viktigt för föremålets värde som föremålet själv. Ett begagnat bildäck på skrot-gården väntar på att återvinnas, medan det i diket är miljöavfall. En trasig frys som inte fungerar är ett kul-turarv på tekniska museet, i kanten av skogsvägen är den däremot en estetisk olägenhet och ett miljöhot.

En produkt som kulturen producerat blir vilt i naturen och är samtidigt ett spår av kultur, civilisation. För de flesta av oss är skräp en rutin som vi inte skriver om i våra dagböcker, förutom om skräpet är flera hundra eller tusen år gammalt. Om en samlares förhållan-de till föremål är intimt, passionerat och intensivt, är människans förhållande till skräp ännu mer uppsli-tande. I skräp finns samtidigt åtrå och avsmak, vilja att äga och vilja att överge, vilja att minnas och vilja att glömma och framför allt är skräpet en bekant som vi nu hyser ovilja mot.

Raija Manninenmuseilektor, Finlands Hantverksmuseum

Rubbish is aban-doned and desiredRubbish does not bother us, as long it remains in its own, distant hemisphere. But when it suddenly pops up uninvited right in front of us - chest freezers on the side of a country road or fast food wrappers and empty beer cans on the streets of pedestrian quarters - it dis-gusts us. Rubbish is not really talked about in homes, on the pages of interior design magazines nor in mu-seums. Rubbish does not exist, or at least it’s not ours. It’s other people that produce rubbish. Rubbish is not kept close at hand or in sight. It has to be hidden, due to its dangerous and exposing nature. Rubbish is an acquaintance that we no longer wish to know or salute.

We all own thousands of objects - necessary and un-necessary. Every day we must choose which ones of these thousands of things are worth keeping or dis-carding. Those who cannot afford to consume have nothing to throw away. Those who have lots of things can afford to replace them, and classify objects as rubbish. When an object is discarded, it is thrown in the bin, not gently placed in the bin.

Unravelling the meanings we attribute to objects can be energy-consuming, but needs to be done for the item to become rubbish. This kind of extra energy can often be spurred on by major life events, during which we tend to distance ourselves from material things to get rid of a lot of stuff. Anything belonging to the old life is cleared out of sight, so that is does not upset the new order. Formerly cherished objects become dangerous.

The remains of all human activities are waste, which can be considered either as cultural heritage, archae-ological discoveries or rubbish. The older an object is, the better its imperfection is tolerated. The torsos of Antiquity become perfect in our eyes in spite of their imperfections. When determining the value of an ob-ject, the environment of the abandoned material is as important as the object itself. A used tire on the scrap yard is waiting to be recycled, but dumped into a ditch it would be environmental pollution. A broken, inop-erative freezer in a technology museum is a part of cultural heritage, but on the side of a country road it is an aesthetic defect and harmful to the environment.

An object produced by culture becomes wild in na-ture, and at the same time it is a mark of culture, civi-lization. For most of us rubbish is a routine that is not documented in diaries, unless it is hundreds or thou-sands of years old. If a collector’s relationship to ob-jects is intimate, passionate and intense, our relation-ship with rubbish is even more consuming. Rubbish contains the passion and repulsion, a desire to own and a desire to reject, the desire to remember and the desire to forget, and, above all, rubbish is something familiar, which we must not shun away from.

Raija ManninenEducational Curator, Craft Museum of Finland

21

MARITA ESKOLA / NAPIKASOulun läänin taidetoimikuntaUleåborgs läns konstkommissionArts Council of Ouluwww.napikas.commarita.eskola@napikas.com+ 358 40 081 4753

Emma-mekko86 cm

Puuvilla, tekokuitu, muovi

Emma-mekko on saanut uuden elämän vanhoista verhoista. Van-hat kankaat ovat kestäviä ja säilyvät sukupolvelta toiselle. Mekko on pitkäikäinen; lapsen kasvaessa se muuntuu kätevästi tunikaksi. Mekko myös siirtyy lapselta toiselle.

Kjolen Emma86 cm

Bomull, konstfibrer, plast

Kjolen Emma har fått nytt liv av gamla gardiner. Gamla tyger är hållbara och håller från en generation till nästa. Kjolen är långlivad; när barnet växer kan den enkelt modifieras till en tunika. Kjolen går också från ett barn till nästa.

Emma dress18-24 months

Cotton, synthetic fiber, plastic

A pair of old curtains have received a new lease of life as the Emma dress. Old textiles are durable and last from one generation to the next. The dress will last a long time; as the child grows, the dress turns into a tunic. The dress can also be handed down from one child to another.

ANNIKA HEIKKINENOulun läänin taidetoimikuntaUleåborgs läns konstkommissionArts Council of Ouluwww.annikaheikkinen.comhei.annika.heikkinen@gmail.com+ 358 40 824 9324

\re/news\Muotoon taiteltuna 420 x 320 x 200 mm

Käytetty sanomalehden painopelti, kangaspäällysteinen johto, lampunkanta ja lamppu

Myös uutiset voi kierrättää: \re/news\-valaisin on valmistettu sano-malehden painamiseen käytetystä pellistä. Pellin toinen puoli on maalattu valkoiseksi. Toinen puoli jätetään käsittelemättä, jolloin siihen jää näkyviin sanomalehden aukeama: tekstit ja kuvat näky-vät turkoosinsinisinä vaaleanharmaalla pohjalla. Varjostin on kevyt ja litteä, ja sitä voidaan varastoida ja kuljettaa energiatehokkaasti ja tilaa säästäen. Varjostin taitellaan origamimaiseen muotoonsa katkoviivoja pitkin.

\re/news\Ihopvikt i formen 420 x 320 x 200 mm

Begagnad plåt för tidningstryck, tygöverdragen sladd, lampfot och lampa

Även nyheter kan återvinnas: \re/news\-lampan är tillverkad av tryckplåt som använts i tidningstryck. Plåtens ena sida har målats vit. Den andra sidan lämnas obehandlad, varpå ett tidningsuppslag kvarblir synligt: texterna och bilderna är turkosblå på en ljusgrå bak-grund. Skärmen är lätt och platt, och kan förvaras och transporteras på ett energieffektivt och utrymmesbesparande sätt. Skärmen viks ihop till sin origamilika form längs med de streckade linjerna.

\re/news\420 x 320 x 200 mm once folded into form

Used newspaper printing plates, lamp socket and lamp

News can be recycled too: the \re/news\ lamp is made from an aluminium plate used for newspaper printing. One side of the plate is painted white. The other side is left untreated, so that the double-spread of the newspaper will be visible: text and image appear in turquoise blue on a light grey background. The lamp shade is light and flat, and it can be stored and transported energy-efficiently in small space. The lamp shade is folded into its origami-like shape along perforation lines.

22

ELINA HELENIUS / KAINU /KUTOMO PIITIÄINENOulun läänin taidetoimikuntaUleåborgs läns konstkommissionArts Council of Ouluwww.kainu.netwww.piitiainen.comwww.elinahelenius.com

KAINU-tekstiilitTyynyt 40 x 40 cm, 50 x 50 cm

Suomenlampaanvilla, kainuunharmaksen villa

KAINU-tekstiilien materiaalina käytetään suomenlampaan ja harvi-naisen kainuunharmas-lammasrodun villaa. Materiaalia ei värjätä eikä käsitellä kemiallisesti. Villa saadaan kainuulaisilta lammasti-loilta ja se kehrätään langaksi Hiirolassa Pirtin Kehräämössä ja Virtain Villan kehräämössä. Tekstiilejä kutovat kutomo Piitiäisen alihankkijoina useat kainuulaiset kotikutojanaiset.

KAINU-textilierDynor 40 x 40 cm, 50 x 50 cm

Ull från finska lantrasfår, ull från Kajanalands gråa lantrasfår

Materialet i KAINU-textilierna består av ull från finlska lantrasfår och den ovanliga fårrasen Kajanalands gråa lantrasfår. Materia-let färgas inte och bearbetas heller inte kemiskt. Yllet fås från ka-janaländska fårgårdar och den spinns till garn i Spinneriet Pirtin Kehräämö Oy i Hiirola och i spinneriet Virtain Villa. Textilierna vävs av ett flertal kajanaländska kvinnor som väver i hemmen som un-derleverantörer till väveriet Piitiäinen.

KAINU textilesCushions 40 x 40 cm, 50 x 50 cm

Finnsheep wool, Grey Finnsheep wool

KAINU textiles are made from Finnsheep wool as well as the rare Grey Finnsheep wool. The materials are not dyed or chemically treated. The wool is sourced from sheep farms in North-East Fin-land and spun into yarn in Hiirola, at Pirtti Spinning Mills, and in Vir-rat at Villa Spinning Mills. The textiles are home-woven by various sub-contractors all around Kainuu for Piitiäinen Weavers.

VillaSuomalainen villa on yksi ekologisimmista tekstiileis-tä. Lampaat kasvatetaan hyvin luonnonmukaisesti. Villantuotanto on käsityötä ja villaa käytetään lähinnä käsiteollisuustuotteissa. Villan hoidoksi riittää usein pelkkä tuuletus.

Suomenlammas on yleisin Suomen lammasroduis-ta. Tavallisin värimuunnos on valkoinen, mutta myös mustia ja ruskeita suomenlampaita tavataan. Kai-nuunharmas on suomalainen alkuperäisrotu. Kai-nuunharmas-rodun lampaat ovat syntyessään mustia ja muuttuvat vähitellen harmaiksi.

YlleFinländskt ylle är ett av de mest ekologiska textili-erna. Fåren föds upp på ett mycket ekologiskt sätt. Ylleproduktionen är handarbete och yllet används närmast i handarbetsprodukter. För skötsel av yllet räcker det ofta med bara vädring.

Det finlska lantrasfåret är den vanligaste fårrasen i Finland. Den vanligaste färgteckningen är vit, men det finns också svarta och bruna varianter av det fin-ska fåret. Kajanalands gråa lantrasfår är en finländsk ursprungsras. Får av rasen Kajanalands gråa lantras-får föds svarta och övergår så småningom till grått.

WoolFinnish wool is one of the most ecological textiles. Sheep are grown quite organically. Wool production is a craft and wool is mainly used for craft products. Often a simple airing is all the maintenance wool needs.

Finnsheep is Finland’s most common sheep breed. The most common color variety is white, but also black and brown Finnsheep are found. Grey Finn-sheep is a Finnish native breed. Grey Finnsheep are born black and gradually become grey.

JANNE SALOKANNELPirkanmaan taidetoimikuntaBirkalands konstkommissionArts Council of Pirkanmaajanne.salokannel@lpkky.fi+358 50 517 7349

Airbag-valaisin30 x 60 cm

Lauennut auton turvatyyny, ilmatäytteinen pakkausmateriaali, sili-tysraudan sähköjohto, valaisinosat

Kolariautosta irrotettu turvatyyny saa uuden käyttötarkoituksen Air-bag-valaisimessa. Valaisinosaa lukuun ottamatta valaisin on tehty kokonaan kierrätysmateriaaleista. Valaisinta valmistettaessa on sähköiset osat liitetty turvatyynyyn. Valaisinosan ympärille on lai-tettu ilmatäytteistä pakkausmateriaalia. Täyte suojaa valaisinosaa särkymiseltä, joten turvatyynyn tehtävä jatkuu edelleen.

Airbag-lampa30 x 60 cm

Utlöst airbag, luftfyllt förpackningsmaterial, elsladd till strykjärn, lampdelar

En airbag som utlösts vid en bilkollision får ett nytt användnings-område i Airbag-lampan. Utöver lampdelen är lampan helt tillver-kad av återvinningsmaterial. Vid tillverkningen av lampan har el-delarna kopplats till airbagen. Runt lampdelen har man satt luftfyllt förpackningsmaterial. Förpackningsmaterialet skyddar lampdelen från att gå sönder, så airbagen fortsätter att uppfylla sitt syfte.

Airbag lamp30 x 60 cm

Used car airbag, inflated packaging material, electrical cord from an iron, lighting parts

An airbag removed from a crashed car is put to new use as the Airbag lamp. Apart from the lighting parts, the lamp has been made entirely of recycled materials. The electrical components are at-tached to the airbag during the manufacturing process. The light source is covered with inflated packaging material. The filling will keep the lighting part from breaking, so the airbag continues to fulfill its original purpose.

23

LAURA SAARIVUORI-ESKOLA /DESIGN LAURASEPirkanmaan taidetoimikuntaBirkalands konstkommissionArts Council of Pirkanmaawww.laurase.comlaurase@kotiposti.net+ 358 40 167 9629

Lusikkamedaljonki MaireaMedaljonki 40 mm, ketju 50 cm

Hopealusikat, hopeaputki, valmis hopeaketju

Medaljonki on valmistettu vanhoista hopealusikoista. Lusikan varressa olevat kukkakuviot ovat koristeina medaljongin päällä ja vielä salaisuutena sisälläkin. Jalometallien louhiminen on eet-tisesti ja ekologisesti ongelmallista. Siksi teos on uusiokoru: sen valmistamiseen käytetty hopea on jo toisella kierroksella. Koru on valmistettu hylätyistä lusikoista, sellaisista jotka olivat ennen kah-vipöydän ylpeys ja kaunistus, mutta jotka nykyisin yhä useammin tummuvat käyttämättöminä laatikon pohjalla.

Skedmedaljongen MaireaMedaljong 40 mm, kedja 50 cm

Silverskedar, silverrör, färdig silverkedja

Medaljongen har tillverkats av gamla silverskedar. Blommönstret på skedskaftet pryder ovansidan av medaljongen och även dess insida som en hemlighet. Brytning av ädelmetaller är problematiskt både ur etiskt och ekologiskt perspektiv. Därför är verket skapat av återanvända material: silvret som använts till det är redan inne på sin andra livscykel. Smycket är tillverkat av kasserade skedar, sådana som förr var kaffebordets stolthet och utsmyckning, men som numera allt oftare mörknar i botten på bestickslådan där de ligger helt oanvända.

Mairea spoon medallion Medallion 40 mm, chain 50 cm

Silver spoons, silver pipe, ready-made silver chain

The medallion is made of old silver spoons. The flower motifs on the handle embellish the cover of the medallion and add a little secret inside. Mining precious metals is ethically and ecologically problematic. Therefore the design is secondary use jewellery: the silver used to make it is doing the round for a second time. The me-dallion is made of abandoned spoons, the kind of ones that used to be the pride and joy of the coffee table, but now often lay tarnished and unused at the bottom of the drawer.

22

ELINA HELENIUS / KAINU /KUTOMO PIITIÄINENOulun läänin taidetoimikuntaUleåborgs läns konstkommissionArts Council of Ouluwww.kainu.netwww.piitiainen.comwww.elinahelenius.com

KAINU-tekstiilitTyynyt 40 x 40 cm, 50 x 50 cm

Suomenlampaanvilla, kainuunharmaksen villa

KAINU-tekstiilien materiaalina käytetään suomenlampaan ja harvi-naisen kainuunharmas-lammasrodun villaa. Materiaalia ei värjätä eikä käsitellä kemiallisesti. Villa saadaan kainuulaisilta lammasti-loilta ja se kehrätään langaksi Hiirolassa Pirtin Kehräämössä ja Virtain Villan kehräämössä. Tekstiilejä kutovat kutomo Piitiäisen alihankkijoina useat kainuulaiset kotikutojanaiset.

KAINU-textilierDynor 40 x 40 cm, 50 x 50 cm

Ull från finska lantrasfår, ull från Kajanalands gråa lantrasfår

Materialet i KAINU-textilierna består av ull från finlska lantrasfår och den ovanliga fårrasen Kajanalands gråa lantrasfår. Materia-let färgas inte och bearbetas heller inte kemiskt. Yllet fås från ka-janaländska fårgårdar och den spinns till garn i Spinneriet Pirtin Kehräämö Oy i Hiirola och i spinneriet Virtain Villa. Textilierna vävs av ett flertal kajanaländska kvinnor som väver i hemmen som un-derleverantörer till väveriet Piitiäinen.

KAINU textilesCushions 40 x 40 cm, 50 x 50 cm

Finnsheep wool, Grey Finnsheep wool

KAINU textiles are made from Finnsheep wool as well as the rare Grey Finnsheep wool. The materials are not dyed or chemically treated. The wool is sourced from sheep farms in North-East Fin-land and spun into yarn in Hiirola, at Pirtti Spinning Mills, and in Vir-rat at Villa Spinning Mills. The textiles are home-woven by various sub-contractors all around Kainuu for Piitiäinen Weavers.

VillaSuomalainen villa on yksi ekologisimmista tekstiileis-tä. Lampaat kasvatetaan hyvin luonnonmukaisesti. Villantuotanto on käsityötä ja villaa käytetään lähinnä käsiteollisuustuotteissa. Villan hoidoksi riittää usein pelkkä tuuletus.

Suomenlammas on yleisin Suomen lammasroduis-ta. Tavallisin värimuunnos on valkoinen, mutta myös mustia ja ruskeita suomenlampaita tavataan. Kai-nuunharmas on suomalainen alkuperäisrotu. Kai-nuunharmas-rodun lampaat ovat syntyessään mustia ja muuttuvat vähitellen harmaiksi.

YlleFinländskt ylle är ett av de mest ekologiska textili-erna. Fåren föds upp på ett mycket ekologiskt sätt. Ylleproduktionen är handarbete och yllet används närmast i handarbetsprodukter. För skötsel av yllet räcker det ofta med bara vädring.

Det finlska lantrasfåret är den vanligaste fårrasen i Finland. Den vanligaste färgteckningen är vit, men det finns också svarta och bruna varianter av det fin-ska fåret. Kajanalands gråa lantrasfår är en finländsk ursprungsras. Får av rasen Kajanalands gråa lantras-får föds svarta och övergår så småningom till grått.

WoolFinnish wool is one of the most ecological textiles. Sheep are grown quite organically. Wool production is a craft and wool is mainly used for craft products. Often a simple airing is all the maintenance wool needs.

Finnsheep is Finland’s most common sheep breed. The most common color variety is white, but also black and brown Finnsheep are found. Grey Finn-sheep is a Finnish native breed. Grey Finnsheep are born black and gradually become grey.

JANNE SALOKANNELPirkanmaan taidetoimikuntaBirkalands konstkommissionArts Council of Pirkanmaajanne.salokannel@lpkky.fi+358 50 517 7349

Airbag-valaisin30 x 60 cm

Lauennut auton turvatyyny, ilmatäytteinen pakkausmateriaali, sili-tysraudan sähköjohto, valaisinosat

Kolariautosta irrotettu turvatyyny saa uuden käyttötarkoituksen Air-bag-valaisimessa. Valaisinosaa lukuun ottamatta valaisin on tehty kokonaan kierrätysmateriaaleista. Valaisinta valmistettaessa on sähköiset osat liitetty turvatyynyyn. Valaisinosan ympärille on lai-tettu ilmatäytteistä pakkausmateriaalia. Täyte suojaa valaisinosaa särkymiseltä, joten turvatyynyn tehtävä jatkuu edelleen.

Airbag-lampa30 x 60 cm

Utlöst airbag, luftfyllt förpackningsmaterial, elsladd till strykjärn, lampdelar

En airbag som utlösts vid en bilkollision får ett nytt användnings-område i Airbag-lampan. Utöver lampdelen är lampan helt tillver-kad av återvinningsmaterial. Vid tillverkningen av lampan har el-delarna kopplats till airbagen. Runt lampdelen har man satt luftfyllt förpackningsmaterial. Förpackningsmaterialet skyddar lampdelen från att gå sönder, så airbagen fortsätter att uppfylla sitt syfte.

Airbag lamp30 x 60 cm

Used car airbag, inflated packaging material, electrical cord from an iron, lighting parts

An airbag removed from a crashed car is put to new use as the Airbag lamp. Apart from the lighting parts, the lamp has been made entirely of recycled materials. The electrical components are at-tached to the airbag during the manufacturing process. The light source is covered with inflated packaging material. The filling will keep the lighting part from breaking, so the airbag continues to fulfill its original purpose.

23

LAURA SAARIVUORI-ESKOLA /DESIGN LAURASEPirkanmaan taidetoimikuntaBirkalands konstkommissionArts Council of Pirkanmaawww.laurase.comlaurase@kotiposti.net+ 358 40 167 9629

Lusikkamedaljonki MaireaMedaljonki 40 mm, ketju 50 cm

Hopealusikat, hopeaputki, valmis hopeaketju

Medaljonki on valmistettu vanhoista hopealusikoista. Lusikan varressa olevat kukkakuviot ovat koristeina medaljongin päällä ja vielä salaisuutena sisälläkin. Jalometallien louhiminen on eet-tisesti ja ekologisesti ongelmallista. Siksi teos on uusiokoru: sen valmistamiseen käytetty hopea on jo toisella kierroksella. Koru on valmistettu hylätyistä lusikoista, sellaisista jotka olivat ennen kah-vipöydän ylpeys ja kaunistus, mutta jotka nykyisin yhä useammin tummuvat käyttämättöminä laatikon pohjalla.

Skedmedaljongen MaireaMedaljong 40 mm, kedja 50 cm

Silverskedar, silverrör, färdig silverkedja

Medaljongen har tillverkats av gamla silverskedar. Blommönstret på skedskaftet pryder ovansidan av medaljongen och även dess insida som en hemlighet. Brytning av ädelmetaller är problematiskt både ur etiskt och ekologiskt perspektiv. Därför är verket skapat av återanvända material: silvret som använts till det är redan inne på sin andra livscykel. Smycket är tillverkat av kasserade skedar, sådana som förr var kaffebordets stolthet och utsmyckning, men som numera allt oftare mörknar i botten på bestickslådan där de ligger helt oanvända.

Mairea spoon medallion Medallion 40 mm, chain 50 cm

Silver spoons, silver pipe, ready-made silver chain

The medallion is made of old silver spoons. The flower motifs on the handle embellish the cover of the medallion and add a little secret inside. Mining precious metals is ethically and ecologically problematic. Therefore the design is secondary use jewellery: the silver used to make it is doing the round for a second time. The me-dallion is made of abandoned spoons, the kind of ones that used to be the pride and joy of the coffee table, but now often lay tarnished and unused at the bottom of the drawer.

24

ARTO HALMETOJA /STUDIO ARTO HALMETOJAPirkanmaan taidetoimikuntaBirkalands konstkommissionArts Council of Pirkanmaawww.wood.fiinfo@wood.fi+358 50 325 7752

MinimiKorkeus 45 tai 65 cm

Koivu, saarni tai tammi

Minimi on massiivipuusta valmistettu kolmijalkainen istuin. Se muodostuu kolmesta keskenään samanlaisesta osasta – yksi osa koostuu jalasta ja siihen liitetystä istuinosasta. Istuimessa on mini-moitu materiaalin käyttö.

MinimiHöjd 45 eller 65 centimeter

Björk, ask eller ek

Minimi är en trebent stol tillverkad av massivt trä. Den består av tre sinsemellan likadana delar: varje del består av ett ben och sitsen som monterats på det. Materialanvändningen i stolen har minimerats.

MinimiHeight 45 or 65 cm

Birch, ash or oak

Minimi is a three-legged seat made from solid wood. It consists of three identical parts - each part is made up of leg and the seating piece attached to it. The design minimises material use in the seat.

Huonekalujenympäristö-myötäisyydestäHuonekalujen ympäristömyötäisyys edellyttää muun muassa pitkäikäisyyttä, korjattavuutta, ekologisia materiaaleja ja kierrätettävyyttä. Mitä pidempään huonekalu kestää käytössä, sitä pienemmät ovat sen ympäristövaikutukset suhteessa siitä saatuun palve-luun. Käyttöikään voi vaikuttaa esimerkiksi kestävillä materiaaleilla ja ajattomalla muotoilulla. Ympäristö-myötäisen huonekalun tulisi olla helppohoitoinen ja tarpeen vaatiessa myös korjattavissa. Oikeaoppista kierrätystä taas helpottaa, jos käyttöohjeessa on val-miiksi tieto siitä, mitkä osat huonekalusta ovat puret-tavissa ja kierrätettävissä.

www.ymparisto.fi

Om miljöan-passning avmöblerMiljöanpassningen hos möbler förutsätter bland an-nat att de har lång livslängd, kan reparerar, består av ekologiska material och kan återvinnas. Ju längre hållbarhet en möbel har i användning, desto mindre är dess miljöpåverkan i förhållande till tjänsten som den erbjuder. Med exempelvis hållbara material och tidlös design kan man påverka livslängden. En mil-jöanpassad möbel ska vara enkel att underhålla och vid behov ska den även kunna repareras. Renlärig återvinning underlättas å andra sidan om det i bruks-anvisningen finns färdig information om vilka delar av möbeln är demonterbara och återvinningsbara.

www.ymparisto.fi

On environmentally friendlyfurnitureFor furniture, environmental compliance entails lon-gevity, repairability, ecological materials and recycla-bility. The longer a furniture will last in use, the smaller its environmental impact will be in comparison to the service received. The service life may be prolonged for example with durable materials and timeless de-sign. An environmentally compliant piece of furniture should be easy-care and also repairable, should the need arise. Listing the detachable and recycleable parts in the user manual makes it easier to recycle the product correctly.

www.ymparisto.fi

25

HENNA MANTEREPohjanmaan taidetoimikuntaÖsterbottens konstkommissionArts Council of Ostrobothniawww.hma.fihenna.mantere@netikka.fi+ 358 40 092 8509

Uusiovällyt135 cm x 175 cm

Kierrätetty turkis, villa, silkki, puuvilla, synteettinen vanu

Käytetyt turkit saavat uuden, ylellisen ja eettisen elämän vällyis-sä. Iankaikkinen materiaali ja mestarillinen, pohjoismainen turkku-rintyö kukoistavat 1960-80 -lukujen takeissa: ne ansaitsevat tulla uudelleenkäytetyiksi. Kun turkiksiin liitetään laadukkaita kankaita, saadaan äidiltä tyttärelle kestävä arvotekstiili.

Återanvända fårfiltar135 cm x 175 cm

Återvunnen päls, ylle, silke, bomull, syntetisk vadd

I fårfiltarna får de använda pälsarna ett nytt, lyxigt och etiskt liv. Det eviga materialet och det mästerliga, nordiska körsnärsarbe-tet blommade i 1960–1980-talets kappor: de förtjänar att bli åter-använda. När man lägger till kvalitetstyger till pälsarna, får man hållbara värdetextilier som håller från en generation till en annan.

Re-used Fur Blankets135 cm x 175 cm

Recycled fur, wool, silk, cotton, synthetic wad

Used fur finds a new, luxurious and ethical life as fur blankets. The everlasting material and Scandanavian furriers’ mastery are at their best in the fur coats from 1960’s to 1980’s. When the com-bined with high-quality fabrics, the fur becomes a valuable heir-loom textile that lasts from mother to daughter.

SIXTEN AHLSVED /ATELJÉ SIXTEN AHLSVEDPohjanmaan taidetoimikuntaÖsterbottens konstkommissionArts Council of Ostrobothniawww.sixtens.fisixtens@sixtens.fi+358 50 308 7642

Gammal skog3 x 770 x 2000 mm

Vanha puutavara

Työssä käytetty materiaali koostuu vanhoista purkutaloista otetuis-ta kierrätetyistä puunkappaleista, joilla ei ole enää mitään arvoa. Taideteoksen kautta materiaali saa uuden elämän. Uutta väriä ei käytetä, puunkappaleissa on alkuperäiset värinsä.

Gammal skog3 x 770 x 2000 mm

Gammalt trävirke

Materialet till verket består av träbitar av återvunnet material från gamla rivningshus, som inte längre har något värde. Genom konst-verket får materialet ett nytt liv. Ingen ny färg används, träbitarna har sina ursprungliga färger.

Gammal skog3 x 770 x 2000 mm

Old wood

The materials used for the design is recycled wood, sourced from old demolished houses and worth nothing as such. The artwork transforms the material and gives it a new life. No new colours are used, the pieces of wood keep their original colours.

24

ARTO HALMETOJA /STUDIO ARTO HALMETOJAPirkanmaan taidetoimikuntaBirkalands konstkommissionArts Council of Pirkanmaawww.wood.fiinfo@wood.fi+358 50 325 7752

MinimiKorkeus 45 tai 65 cm

Koivu, saarni tai tammi

Minimi on massiivipuusta valmistettu kolmijalkainen istuin. Se muodostuu kolmesta keskenään samanlaisesta osasta – yksi osa koostuu jalasta ja siihen liitetystä istuinosasta. Istuimessa on mini-moitu materiaalin käyttö.

MinimiHöjd 45 eller 65 centimeter

Björk, ask eller ek

Minimi är en trebent stol tillverkad av massivt trä. Den består av tre sinsemellan likadana delar: varje del består av ett ben och sitsen som monterats på det. Materialanvändningen i stolen har minimerats.

MinimiHeight 45 or 65 cm

Birch, ash or oak

Minimi is a three-legged seat made from solid wood. It consists of three identical parts - each part is made up of leg and the seating piece attached to it. The design minimises material use in the seat.

Huonekalujenympäristö-myötäisyydestäHuonekalujen ympäristömyötäisyys edellyttää muun muassa pitkäikäisyyttä, korjattavuutta, ekologisia materiaaleja ja kierrätettävyyttä. Mitä pidempään huonekalu kestää käytössä, sitä pienemmät ovat sen ympäristövaikutukset suhteessa siitä saatuun palve-luun. Käyttöikään voi vaikuttaa esimerkiksi kestävillä materiaaleilla ja ajattomalla muotoilulla. Ympäristö-myötäisen huonekalun tulisi olla helppohoitoinen ja tarpeen vaatiessa myös korjattavissa. Oikeaoppista kierrätystä taas helpottaa, jos käyttöohjeessa on val-miiksi tieto siitä, mitkä osat huonekalusta ovat puret-tavissa ja kierrätettävissä.

www.ymparisto.fi

Om miljöan-passning avmöblerMiljöanpassningen hos möbler förutsätter bland an-nat att de har lång livslängd, kan reparerar, består av ekologiska material och kan återvinnas. Ju längre hållbarhet en möbel har i användning, desto mindre är dess miljöpåverkan i förhållande till tjänsten som den erbjuder. Med exempelvis hållbara material och tidlös design kan man påverka livslängden. En mil-jöanpassad möbel ska vara enkel att underhålla och vid behov ska den även kunna repareras. Renlärig återvinning underlättas å andra sidan om det i bruks-anvisningen finns färdig information om vilka delar av möbeln är demonterbara och återvinningsbara.

www.ymparisto.fi

On environmentally friendlyfurnitureFor furniture, environmental compliance entails lon-gevity, repairability, ecological materials and recycla-bility. The longer a furniture will last in use, the smaller its environmental impact will be in comparison to the service received. The service life may be prolonged for example with durable materials and timeless de-sign. An environmentally compliant piece of furniture should be easy-care and also repairable, should the need arise. Listing the detachable and recycleable parts in the user manual makes it easier to recycle the product correctly.

www.ymparisto.fi

25

HENNA MANTEREPohjanmaan taidetoimikuntaÖsterbottens konstkommissionArts Council of Ostrobothniawww.hma.fihenna.mantere@netikka.fi+ 358 40 092 8509

Uusiovällyt135 cm x 175 cm

Kierrätetty turkis, villa, silkki, puuvilla, synteettinen vanu

Käytetyt turkit saavat uuden, ylellisen ja eettisen elämän vällyis-sä. Iankaikkinen materiaali ja mestarillinen, pohjoismainen turkku-rintyö kukoistavat 1960-80 -lukujen takeissa: ne ansaitsevat tulla uudelleenkäytetyiksi. Kun turkiksiin liitetään laadukkaita kankaita, saadaan äidiltä tyttärelle kestävä arvotekstiili.

Återanvända fårfiltar135 cm x 175 cm

Återvunnen päls, ylle, silke, bomull, syntetisk vadd

I fårfiltarna får de använda pälsarna ett nytt, lyxigt och etiskt liv. Det eviga materialet och det mästerliga, nordiska körsnärsarbe-tet blommade i 1960–1980-talets kappor: de förtjänar att bli åter-använda. När man lägger till kvalitetstyger till pälsarna, får man hållbara värdetextilier som håller från en generation till en annan.

Re-used Fur Blankets135 cm x 175 cm

Recycled fur, wool, silk, cotton, synthetic wad

Used fur finds a new, luxurious and ethical life as fur blankets. The everlasting material and Scandanavian furriers’ mastery are at their best in the fur coats from 1960’s to 1980’s. When the com-bined with high-quality fabrics, the fur becomes a valuable heir-loom textile that lasts from mother to daughter.

SIXTEN AHLSVED /ATELJÉ SIXTEN AHLSVEDPohjanmaan taidetoimikuntaÖsterbottens konstkommissionArts Council of Ostrobothniawww.sixtens.fisixtens@sixtens.fi+358 50 308 7642

Gammal skog3 x 770 x 2000 mm

Vanha puutavara

Työssä käytetty materiaali koostuu vanhoista purkutaloista otetuis-ta kierrätetyistä puunkappaleista, joilla ei ole enää mitään arvoa. Taideteoksen kautta materiaali saa uuden elämän. Uutta väriä ei käytetä, puunkappaleissa on alkuperäiset värinsä.

Gammal skog3 x 770 x 2000 mm

Gammalt trävirke

Materialet till verket består av träbitar av återvunnet material från gamla rivningshus, som inte längre har något värde. Genom konst-verket får materialet ett nytt liv. Ingen ny färg används, träbitarna har sina ursprungliga färger.

Gammal skog3 x 770 x 2000 mm

Old wood

The materials used for the design is recycled wood, sourced from old demolished houses and worth nothing as such. The artwork transforms the material and gives it a new life. No new colours are used, the pieces of wood keep their original colours.

26

LOTTA MÖNKÄRE /VALKYRIAN DESIGNSPohjois-Karjalan taidetoimikuntaNorra Karelens konstkommissionArts Council of North Kareliawww.valkyrian.filotta.monkare@valkyrian.fi+ 358 44 304 0658

Before the sunlight –mallisto, syksy/talvi

Keittovilla

Vaatteet on tehty keittovillasta. Se on kestävä materiaali eikä juuri vaadi vesipesua. Usein hoidoksi riittää pelkkä tuuletus. Malliston designin ajattomuus ja klassisuus pidentävät vaatteen käyttöikää. Materiaali mahdollistaa myös vaatteen ympärivuotisen käytön. Tal-vella se on hyvä sisävaate ja viileinä kesäiltoina taas ulkovaate. Mallisto valmistetaan Suomessa, Lappeenrannassa Onnex Ompe-luosuuskunnassa.

Before the sunlight-kollektionen, höst/vinter

Kokt ull

Kläderna är tillverkade av kokt ull. Det är ett hållbart material och kräver knappt någon vattentvätt. Oftast räcker det med att vädra plagget. Det tidlösa och klassiska i kollektionen förlänger plag-gets livslängd. Materialet möjliggör även användning av plagget året om. På vintern är det ett bra inomhusplagg och under svala sommarkvällar passar det som ett utomhusplagg. Kollektionen till-verkas i Finland, av sömnadskooperativet Onnex i Villmanstrand.

Before the Sunlight Collection, Autumn/Winter

Boiled wool

Clothes are made of boiled wool. It is a durable material and does not require regular water washing. Often simple airing is enough.The timeless and classic design of the collection extends the serv-ice life of the clothes. Due to the versatile material, the items can be worn all year round. They can be worn indoors during the winter, and as a light jacket during the cool summer nights. The entire col-lection is manufactured in Lappeenranta, Finland by Onnex Sew-ing Co-operative.

Tekstiilien huoltoTekstiilien elinkaaren aikaisista ympäristövaikutuk-sista jopa 2/3 syntyy tuotteen pesusta ja huollosta. Tähän voi vaikuttaa esimerkiksi valitsemalla materi-aaleja, jotka puhdistuvat tuulettamalla ja vaativat pe-sua vain harvoin. Ympäristövaikutuksia voi pienentää myös pesemällä vain täysiä koneellisia, alentamalla pesulämpötilaa mahdollisuuksien mukaan, käyttä-mällä ympäristöystävällistä pesuainetta ja välttämällä kuivausrummun käyttöä.

Hyväkuntoiset tekstiilit kannattaa kierrättää ja huono-kuntoisille keksiä uusi käyttötapa – esimerkiksi ma-tonkuteena tai pesurättinä.

Underhåll av textilierAv den miljöpåverkan som uppkommer under textili-ernas livslängd orsakas upp till två tredjedelar av tvätt och underhåll av produkten. Genom att välja mate-rial som kan rengöras genom vädring och som sällan kräver tvättning kan man påverka livslängden. Miljö-påverkan kan även minskas genom att endast tvätta fulla maskiner, i möjligaste mån sänka tvättemperatu-ren, använda miljövänliga tvättmedel och genom att undvika användning av torktumlare.

Det är lönt att återvinna välhållna textilier och kom-ma på nya användningsområden för textilier i sämre kondition, exempelvis som mattinslag eller rengö-ringstrasor.

Textile CareDuring their life cycle, up to two thirds of textiles’ envi-ronmental impacts amount from the product washing and care. This can be affected by choosing materials that can be cleaned by airing and only rarely require washing. The environmental impact can be reduced by washing only full loads, reducing the temperature of the wash as low as possible, using ecological de-tergents and avoiding the use of the dryer.

Textiles in good condition should be recycled and worn-out ones should be put to new use - for exam-ple, as rag rug weft or a washing cloth.

27

LEENA MÄKI-PATOLAPohjois-Savon taidetoimikuntaNorra Savolax konstkommissionArts Council of North Savowww.leenamaki-patola.fileena.maki-patola@pp.inet.fi+ 358 40 833 2589

Maata ja tuhkaa19 x 24 x 19 cm

Keramiikka, puu, kangas

Uurnassa käytetyt materiaalit ovat maassa hajoavia ja maatuvia luonnonmateriaaleja. Uurna on valmistettu savesta ja poltettu ma-talassa lämpötilassa. Kansi suljetaan käsittelemättömällä luonno-noksalla. Uurnan sisällä on käytetystä puuvilla-, pellava- tai silkki-kankaasta valmistettu pussi tuhkaa varten. Myös maahanlaskua varten tarvittavat nyörit ovat maatuvaa materiaalia. Omaiset voivat halutessaan itse valita ja valmistaa oksan, pussin ja nyörit.

Maata ja tuhkaa19 x 24 x 19 cm

Keramik, trä, tyg

Materialen som använts i urnan är nedbrytbara naturmaterial som förmultnar. Urnan är tillverkad av lera och brännd i låg temperatur. Locket sluts med en obehandlad naturgren. Inuti urnan finns en askpåse som tillverkats av begagnat bomulls-, linne- eller silkes-tyg. Även remmarna för nedsänkning i jorden är tillverkade av ned-brytbart material. Om de anhöriga vill, kan de själva välja ut och tillverka grenen, påsen och remmarna.

Maata ja tuhkaa19 x 24 x 19 cm

Ceramics, wood, textile

The materials used in the urn are bio-degradable and decomposa-ble natural materials. The urn is made of clay and fired in low tem-peratures. The lid is sealed with an untreated branch from nature. Inside the urn is a cotton, linen or silk pouch for the ashes. Furt-hermore, the draw strings for lowering the urn are made of degra-dable material. Relatives can also choose or even make their own branch, pouch and strings.

KATI KAINULAINENPohjois-Savon taidetoimikuntaNorra Savolax konstkommissionArts Council of North Savokati.kainulainen@gmail.com+358 40 839 0242

Jää-lautanen30 x 30 cm

Kierrätyslasi

Vanha ikkuna saa uuden muodon Jää-lautasessa. Valmistuksessa vanha lasi on poistettu puitteista, pesty ja kuivattu. Lasi on rikottu murskaksi ja aseteltu keraamiseen muottiin muotoonsulatusta var-ten. Lopuksi reunoista on hiottu terävimmät särmät pois.

Jää-tallriken30 x 30 cm

Återvunnet glas

Ett gammalt fönster får nytt liv i Jää-tallriken. I framställningen har det gamla glaset tagits bort från ramverket och sedan har det tvät-tats och torkats. Glaset har slagits i spillror och placerats i den keramiska formen inför formsmältningen. Till slut har de vassaste kanterna filats ned.

Jää plate30 x 30 cm

Recycled glass

An old window glass takes on a new form as the Jää plate. During the production process, the old glass is removed from the frame, washed and dried. The glass is broken into cullet and placed into a ceramic mould for melting and re-shaping. The product is finished by smoothing the sharpest edges.

26

LOTTA MÖNKÄRE /VALKYRIAN DESIGNSPohjois-Karjalan taidetoimikuntaNorra Karelens konstkommissionArts Council of North Kareliawww.valkyrian.filotta.monkare@valkyrian.fi+ 358 44 304 0658

Before the sunlight –mallisto, syksy/talvi

Keittovilla

Vaatteet on tehty keittovillasta. Se on kestävä materiaali eikä juuri vaadi vesipesua. Usein hoidoksi riittää pelkkä tuuletus. Malliston designin ajattomuus ja klassisuus pidentävät vaatteen käyttöikää. Materiaali mahdollistaa myös vaatteen ympärivuotisen käytön. Tal-vella se on hyvä sisävaate ja viileinä kesäiltoina taas ulkovaate. Mallisto valmistetaan Suomessa, Lappeenrannassa Onnex Ompe-luosuuskunnassa.

Before the sunlight-kollektionen, höst/vinter

Kokt ull

Kläderna är tillverkade av kokt ull. Det är ett hållbart material och kräver knappt någon vattentvätt. Oftast räcker det med att vädra plagget. Det tidlösa och klassiska i kollektionen förlänger plag-gets livslängd. Materialet möjliggör även användning av plagget året om. På vintern är det ett bra inomhusplagg och under svala sommarkvällar passar det som ett utomhusplagg. Kollektionen till-verkas i Finland, av sömnadskooperativet Onnex i Villmanstrand.

Before the Sunlight Collection, Autumn/Winter

Boiled wool

Clothes are made of boiled wool. It is a durable material and does not require regular water washing. Often simple airing is enough.The timeless and classic design of the collection extends the serv-ice life of the clothes. Due to the versatile material, the items can be worn all year round. They can be worn indoors during the winter, and as a light jacket during the cool summer nights. The entire col-lection is manufactured in Lappeenranta, Finland by Onnex Sew-ing Co-operative.

Tekstiilien huoltoTekstiilien elinkaaren aikaisista ympäristövaikutuk-sista jopa 2/3 syntyy tuotteen pesusta ja huollosta. Tähän voi vaikuttaa esimerkiksi valitsemalla materi-aaleja, jotka puhdistuvat tuulettamalla ja vaativat pe-sua vain harvoin. Ympäristövaikutuksia voi pienentää myös pesemällä vain täysiä koneellisia, alentamalla pesulämpötilaa mahdollisuuksien mukaan, käyttä-mällä ympäristöystävällistä pesuainetta ja välttämällä kuivausrummun käyttöä.

Hyväkuntoiset tekstiilit kannattaa kierrättää ja huono-kuntoisille keksiä uusi käyttötapa – esimerkiksi ma-tonkuteena tai pesurättinä.

Underhåll av textilierAv den miljöpåverkan som uppkommer under textili-ernas livslängd orsakas upp till två tredjedelar av tvätt och underhåll av produkten. Genom att välja mate-rial som kan rengöras genom vädring och som sällan kräver tvättning kan man påverka livslängden. Miljö-påverkan kan även minskas genom att endast tvätta fulla maskiner, i möjligaste mån sänka tvättemperatu-ren, använda miljövänliga tvättmedel och genom att undvika användning av torktumlare.

Det är lönt att återvinna välhållna textilier och kom-ma på nya användningsområden för textilier i sämre kondition, exempelvis som mattinslag eller rengö-ringstrasor.

Textile CareDuring their life cycle, up to two thirds of textiles’ envi-ronmental impacts amount from the product washing and care. This can be affected by choosing materials that can be cleaned by airing and only rarely require washing. The environmental impact can be reduced by washing only full loads, reducing the temperature of the wash as low as possible, using ecological de-tergents and avoiding the use of the dryer.

Textiles in good condition should be recycled and worn-out ones should be put to new use - for exam-ple, as rag rug weft or a washing cloth.

27

LEENA MÄKI-PATOLAPohjois-Savon taidetoimikuntaNorra Savolax konstkommissionArts Council of North Savowww.leenamaki-patola.fileena.maki-patola@pp.inet.fi+ 358 40 833 2589

Maata ja tuhkaa19 x 24 x 19 cm

Keramiikka, puu, kangas

Uurnassa käytetyt materiaalit ovat maassa hajoavia ja maatuvia luonnonmateriaaleja. Uurna on valmistettu savesta ja poltettu ma-talassa lämpötilassa. Kansi suljetaan käsittelemättömällä luonno-noksalla. Uurnan sisällä on käytetystä puuvilla-, pellava- tai silkki-kankaasta valmistettu pussi tuhkaa varten. Myös maahanlaskua varten tarvittavat nyörit ovat maatuvaa materiaalia. Omaiset voivat halutessaan itse valita ja valmistaa oksan, pussin ja nyörit.

Maata ja tuhkaa19 x 24 x 19 cm

Keramik, trä, tyg

Materialen som använts i urnan är nedbrytbara naturmaterial som förmultnar. Urnan är tillverkad av lera och brännd i låg temperatur. Locket sluts med en obehandlad naturgren. Inuti urnan finns en askpåse som tillverkats av begagnat bomulls-, linne- eller silkes-tyg. Även remmarna för nedsänkning i jorden är tillverkade av ned-brytbart material. Om de anhöriga vill, kan de själva välja ut och tillverka grenen, påsen och remmarna.

Maata ja tuhkaa19 x 24 x 19 cm

Ceramics, wood, textile

The materials used in the urn are bio-degradable and decomposa-ble natural materials. The urn is made of clay and fired in low tem-peratures. The lid is sealed with an untreated branch from nature. Inside the urn is a cotton, linen or silk pouch for the ashes. Furt-hermore, the draw strings for lowering the urn are made of degra-dable material. Relatives can also choose or even make their own branch, pouch and strings.

KATI KAINULAINENPohjois-Savon taidetoimikuntaNorra Savolax konstkommissionArts Council of North Savokati.kainulainen@gmail.com+358 40 839 0242

Jää-lautanen30 x 30 cm

Kierrätyslasi

Vanha ikkuna saa uuden muodon Jää-lautasessa. Valmistuksessa vanha lasi on poistettu puitteista, pesty ja kuivattu. Lasi on rikottu murskaksi ja aseteltu keraamiseen muottiin muotoonsulatusta var-ten. Lopuksi reunoista on hiottu terävimmät särmät pois.

Jää-tallriken30 x 30 cm

Återvunnet glas

Ett gammalt fönster får nytt liv i Jää-tallriken. I framställningen har det gamla glaset tagits bort från ramverket och sedan har det tvät-tats och torkats. Glaset har slagits i spillror och placerats i den keramiska formen inför formsmältningen. Till slut har de vassaste kanterna filats ned.

Jää plate30 x 30 cm

Recycled glass

An old window glass takes on a new form as the Jää plate. During the production process, the old glass is removed from the frame, washed and dried. The glass is broken into cullet and placed into a ceramic mould for melting and re-shaping. The product is finished by smoothing the sharpest edges.

MIRKA TUOVINEN / DESIGN BY MIRKAPohjois-Savon taidetoimikuntaNorra Savolax konstkommissionArts Council of North Savowww.mirkatuovinen.commirka.tuovinen@gmail.com+ 358 50 304 3616

Mirka-farkkutikkitakki50 x 100 x 5 cm

Kierrätetyt farkut, vanha verho, kotimainen finfill-vanu

Takki on valmistettu pääosin kierrätetystä materiaalista. Ympäris-tömyötäisyys on myös vaatteen tarpeellisuutta – sitä ei ole tuotet-tu turhaan, vaan sille on selkeä tarve sääolosuhteissamme. Olen Mirka-tikkitakki, ja vuosien saatossa kasvanut täyteen mittaani. Alkuun olin pusakkapituinen, usein olen ollut retrokuosinen, välillä olen tikkailtu ja nyt viimein myös farkkuinen. Olen syntynyt suun-nittelijani lämmön kaipuusta ja kehittynyt lukuisten käyttäjien so-vitusten, haaveiden ja toiveiden myötä omaksi itsekseni – talven parhaaksi toveriksi, jonka syliin on turvallista kietoutua kylmään ja pakkaseen.

Mirka-jeanstäckjacka50 x 100 x 5 cm

Återvunna jeans, gammal gardin, inhemsk finfill-vadd

Jackan är i huvudsak tillverkad av återvunnet material. Också plaggets nödvändighet är miljöanpassning – den har inte produ-cerats i onödan, utan den har ett klart och tydligt ändamål i våra väderförhållanden. Jag är Mirka-täckjackan och med åren har jag vuxit mig till min fulla storlek. I början hade jag jacklängd, ofta har jag haft retromönster, ibland har jag varit stickad och nu äntligen finns jag även i jeanstyg. Jag föddes ur min designers längtan efter värme och utvecklades genom flera användares provningar, dröm-mar och önskningar till mig själv – till den bästa vännen för vintern i vars famn det känns tryggt att svepa in sig i när det är kallt.

Mirka quilted denim jacket50 x 100 x 5 cm

Recycled jeans, an old curtain, Finnish FinnFill wad

The jacket is made primarily from recycled materials. Its useful-ness makes it environmentally friendly: it is not a vanity item, but very practical in the Finnish climate. I am Mirka, a quilted denim jacket, and over the years I have grown to my full length. At first I was a short jacket, and at times I have donned a retro pattern, at times I was quilted and now finally sporting a denim fabric. I was borne out of my designer’s need to be warm and cosy, and improved through various fittings, dreams, and wishes to who I am today - the winter’s best companion, whose arms will keep you safe from the freezing cold.

28

Vaatteet ovathylättynäkin globaaleja

Käyttämättömiä vaatteita on jokaisella kaapit täyn-nä. Kaappeihin on kertynyt pieniksi käyneitä vaattei-ta tai muuten päälle kelpaamattomia. Ne odottavat laihtumista tai ovat muistona menneistä rituaaleista – häistä tai lasten syntymistä. Ne ovat varsinaisia ta-rinatuotteita, koska ne liittyvät hetkiin, jolloin olemme tekemisissä ulkomaailman kanssa. Vaatteet raken-tavat identiteettiämme. Vaatekaapilla on siis tärkeä tehtävä säilyttää ja suojella näitä identiteettimme ra-kennusosasia erilaisiin tilanteisiin. Voikin kysyä, onko runsaan vaatevaraston jakaminen sukulaisille ja tut-taville lähimmäisen rakkautta vai itserakkautta? Kun vaate annetaan ystävälle tai sukulaiselle, se on ikään kuin vielä omassa vaikutusvallassa tai näköpiirissä. Silloin elätellään toivoa, että vaate palaa itselle ja sa-moin myös mennyt elämä 20 kiloa laihempana.

Vaatteet ovat globaaleja hylättynäkin. Vaatteet tee-tetään Kauko-Idässä, jonne kankaat ovat tulleet eri puolilta maapalloa. Takaisin länsimaihin tultuaan ne ostetaan hetken mielijohteesta ja pidetään muu-taman kerran ja heitetään sitten pois. Jos ne eivät sitä ennen päädy sukulaisille eivätkä tuttaville tai hy-väntekeväisyyden nimissä Afrikkaan, Viroon, tai niitä ei myydä ”talvimiksinä” Venäjälle. Ne voivat päätyä myös designyrityksien jalostamana Keski-Euroop-paan tai Japaniin. Varsinkin japanilaiset nuoret osta-vat mielellään kuluneista haalareista ommeltuja vaat-teita, joissa käytetty ja kulunut on luksusta.

Raija Manninenmuseolehtori, Suomen käsityön museo

Även kasseradekläder är globala

Alla har garderoberna fulla av kläder som de inte an-vänder. I skåpen samlas kläder som har blivit för små eller som på annat sätt inte längre duger. De väntar på viktnedgång eller så är de minnen av förgångna ri-tualer, såsom bröllop eller barnafödsel. De är faktiska berättelseprodukter, eftersom de förknippas med stun-der då vi interagerar med den yttre världen. Kläderna bygger upp vår identitet. Garderoben har alltså en vik-tig uppgift i att förvara och skydda dessa beståndsde-lar i vår identitet för olika situationer. Man kan således fråga sig om det är att älska sina närmaste eller att vara egoistisk om man delar ut klädförrådet till släkt och vänner. När ett klädesplagg ges till en vän eller släkting kvarstår den på ett sätt inom det egna infly-tandet eller synfältet. Då upprätthåller man drömmen om att plagget en dag återvänder till en själv samtidigt som det förgångna livet blir 20 kilo lättare.

Även kasserade kläder är globala. Kläderna tillverkas i Fjärran Östern dit tygen har kommit från olika håll på jorden. Väl tillbaka i västvärlden köps de på impuls och bärs några gånger för att sedan kasseras. Såvida de inte före kasseringen hamnar hos släktingar eller vän-ner, eller om de inte i välgörenhetens namn hamnar i Afrika eller Estland, eller om de inte säljs som ”vinter-mix” till Ryssland. Slutdestinationen för dem kan även vara Centraleuropa eller Japan, i form produkter som vidareförädlats av av designföretag. Särskilt japanska ungdomar köper gärna kläder som sytts av slitna over-aller i vilka det använda och slitna är lyx.

Raija Manninenmuseilektor, Finlands Hantverksmuseum

Clothes are global -even abandoned

We all have cupboards full of unused clothes. Clothes too small for us, or unwearable for other reasons, are piling up in our closets. They are waiting for us to lose weight, or reminding us of old rituals - weddings or births. These object tell stories: we associate them with moments of interacting with the outside world. Clothes build our identity. Our wardrobe has the im-portant duty of preserving and protecting these build-ing blocks of our identity for future events. One might ask whether handing out clothes from our overflow-ing wardrobe to relatives and acquaintances is char-ity or egotism? When you give an item of clothing to a friend or relative, it sort of remains in your own sphere of influence or range of vision. We foster the thought of the piece returning to us one day, along with our old life 20 kilos skinnier.

Clothes are global, even after have abandoned them. Clothing is made in the Far East, where the fabrics have been sourced from all over the globe. As they return to the West they are purchased on a whim, worn a few times and then thrown away - if they are not donated to relatives or acquaintances before that, or sent to Africa or Estonia in the name of charity, or sold to Russia as “winter mix”. They may end up also in Central Europe or Japan, cultivated by design companies. Young Japanese especially like to buy clothes sewn from worn-out overalls, which make second-hand and worn-out a luxury.

Raija ManninenEducational Curator, Craft Museum of Finland

AILA KOSKI-VÄHÄLÄ / MICARE LINE OYPohjois-Savon taidetoimikuntaNorra Savolax konstkommissionArts Council of North Savoaila.koskivahala@gmail.com+ 358 40 593 1711

Jessica-häikäisysuojakehys

Selluloosa-asetaattilevy, happinaamarin muoviputki, silikoniputki

Design kuuluu kaikille! Mittatilaustyönä valmistettu kehitys- ja näkövam-maisen häikäisysuojakehys on tehty kehystuotannon ylijäämämateriaa-lista. Kehyksessä on käytetty selluloosa-asetaattilevyä, jossa luonnon-kuitujen osuus on yli 75 %. Lisäksi kehystä varten on hankittu sairaalasta käytetyn happinaamarin muoviputki. Kehyksessä on myös silikoniputken pala, joita jää lyhyytensä vuoksi muuten käyttämättä. Kehyksen suunnit-telussa huomioidaan asiakkaan kasvoanatomia ja syndrooma, jota hän sairastaa. Värin valitsee lapsi itse. Jessica on tehty asiakkaalle, joka tar-vitsee tukevat ja kestävät silmälasikehykset, johon laitetaan +10 voimak-kuuksilla olevat tummat linssit. Lapsi saa epileptisiä kohtauksia ja häikäis-tyy herkästi sisätiloissakin.

Jessica – bländskydd

Cellulosaacetatskiva, plaströret till en syrgasmask, silikonrör

Design hör till alla! Bländskyddet för utvecklingsstörda och synskadade är tillverkat av överblivet material från produktion av glasögonbågar. Skyddet är ett måttbeställningsarbete. I bländskyddet har man använt en cellulo-saastatskiva i vilken andelen naturfibrer är över 75 procent. Utöver detta har man från ett sjukhus införskaffat plaströret från en förbrukad syrgas-mask till bländskyddet. I bländskyddet finns även en del av ett silikonrör, som på grund av den korta längden annars inte skulle kunna användas. Vid utformningen av bländskyddet uppmärksammar man kundens ansiktsana-tomi och det syndrom som han eller hon lider av. Barnet får själv välja färgen. Jessica är tillverkad för en kund som behöver stabila och hållbara glasögonbågar för mörka linser med +10 styrka. Ett barn får epileptiska anfall och bländas lätt även i inomhusutrymmen.

Jessica glare shield frame

Cellulose acetate plate, plastic tube from oxygen mask, silicone tube

Design is for all! This custom-made glare shield for children with mental or visual disability is manufactured from surplus materials of the eyeglass frame industry. The frame is made from cellulose acetate place, which consists of 75% natural fibres. The frame also includes a used plastic tube from an oxygen mask sourced from a hospital, as well as a surplus piece of silicone tube. The design takes into consideration the user’s fa-cial anatomy and the syndrome they are diagnosed with. The user - usu-ally a child - can choose the colour of the frame themselves. Jessica is made for a user, who needs a sturdy and durable pair of eyeglass frames, installed with +10 strength dark lenses. A typical user is a child, who is prone to epileptic seizures and ultra-sensitive to even artificial light.

29

SEPPO RISSANEN / OLKIQPohjois-Savon taidetoimikuntaNorra Savolax konstkommissionArts Council of North Savowww.olkiq.fiseppo.rissanen@olkiq.fi+ 358 40 018 5460

PellavavaditHalkaisija 550 mm

Pellava, biologiset side- ja pinnoitusaineet

Ajattomasti muotoillut pellavavadit ovat oivaltava yhdistelmä ekolo-gista designia, nykyteknologiaa ja suomalaista käsityötä. Tuotteen ekologisuus perustuu kotimaisten luonnonkuitujen ja biologisten pinnoitus- ja sideaineiden käyttöön, sekä ympäristöystävälliseen päästöttömään valmistustekniikkaan. Pelkistetty muoto ja pellavan ominaisluonnetta korostava uniikki pintastruktuuri yhdistävät tuot-teen luontoon, sadonkorjuuseen ja traditioon.

LinneskålarDiameter 550 mm

Linne, biologiska bindemedel och beläggningsmaterial

De tidlöst designade linneskålarna är en smart kombination av ekologisk design, modern teknik och finländskt handarbete. Pro-duktens ekologiskhet grundar sig på användning av inhemska naturfibrer och biologiska beläggnings- och bindeämnen samt på den miljövänliga tillverkningstekniken som inte genererar några utsläpp. Den förenklade formen och linnets unika ytstruktur, som förhöjer dess egenskaper, anknyter produkten till naturen, skörden och traditionen.

Linen bowlsDiameter 550 mm

Linen, biologiset side- ja pinnoitusaineet

The timelessly designed linen bowl is an insightful combination of ecological design, modern technology and Finnish craft tradition.The environmental friendliness of the product is based on the use of Finnish natural fibres and biological coating and sealing materi-als, as well as the environmentally friendly and emission-free pro-duction method. The minimal form and the unique surface stucture highlighting the natural qualities of linen interconnects the product with nature, harvest and tradition.

MIRKA TUOVINEN / DESIGN BY MIRKAPohjois-Savon taidetoimikuntaNorra Savolax konstkommissionArts Council of North Savowww.mirkatuovinen.commirka.tuovinen@gmail.com+ 358 50 304 3616

Mirka-farkkutikkitakki50 x 100 x 5 cm

Kierrätetyt farkut, vanha verho, kotimainen finfill-vanu

Takki on valmistettu pääosin kierrätetystä materiaalista. Ympäris-tömyötäisyys on myös vaatteen tarpeellisuutta – sitä ei ole tuotet-tu turhaan, vaan sille on selkeä tarve sääolosuhteissamme. Olen Mirka-tikkitakki, ja vuosien saatossa kasvanut täyteen mittaani. Alkuun olin pusakkapituinen, usein olen ollut retrokuosinen, välillä olen tikkailtu ja nyt viimein myös farkkuinen. Olen syntynyt suun-nittelijani lämmön kaipuusta ja kehittynyt lukuisten käyttäjien so-vitusten, haaveiden ja toiveiden myötä omaksi itsekseni – talven parhaaksi toveriksi, jonka syliin on turvallista kietoutua kylmään ja pakkaseen.

Mirka-jeanstäckjacka50 x 100 x 5 cm

Återvunna jeans, gammal gardin, inhemsk finfill-vadd

Jackan är i huvudsak tillverkad av återvunnet material. Också plaggets nödvändighet är miljöanpassning – den har inte produ-cerats i onödan, utan den har ett klart och tydligt ändamål i våra väderförhållanden. Jag är Mirka-täckjackan och med åren har jag vuxit mig till min fulla storlek. I början hade jag jacklängd, ofta har jag haft retromönster, ibland har jag varit stickad och nu äntligen finns jag även i jeanstyg. Jag föddes ur min designers längtan efter värme och utvecklades genom flera användares provningar, dröm-mar och önskningar till mig själv – till den bästa vännen för vintern i vars famn det känns tryggt att svepa in sig i när det är kallt.

Mirka quilted denim jacket50 x 100 x 5 cm

Recycled jeans, an old curtain, Finnish FinnFill wad

The jacket is made primarily from recycled materials. Its useful-ness makes it environmentally friendly: it is not a vanity item, but very practical in the Finnish climate. I am Mirka, a quilted denim jacket, and over the years I have grown to my full length. At first I was a short jacket, and at times I have donned a retro pattern, at times I was quilted and now finally sporting a denim fabric. I was borne out of my designer’s need to be warm and cosy, and improved through various fittings, dreams, and wishes to who I am today - the winter’s best companion, whose arms will keep you safe from the freezing cold.

28

Vaatteet ovathylättynäkin globaaleja

Käyttämättömiä vaatteita on jokaisella kaapit täyn-nä. Kaappeihin on kertynyt pieniksi käyneitä vaattei-ta tai muuten päälle kelpaamattomia. Ne odottavat laihtumista tai ovat muistona menneistä rituaaleista – häistä tai lasten syntymistä. Ne ovat varsinaisia ta-rinatuotteita, koska ne liittyvät hetkiin, jolloin olemme tekemisissä ulkomaailman kanssa. Vaatteet raken-tavat identiteettiämme. Vaatekaapilla on siis tärkeä tehtävä säilyttää ja suojella näitä identiteettimme ra-kennusosasia erilaisiin tilanteisiin. Voikin kysyä, onko runsaan vaatevaraston jakaminen sukulaisille ja tut-taville lähimmäisen rakkautta vai itserakkautta? Kun vaate annetaan ystävälle tai sukulaiselle, se on ikään kuin vielä omassa vaikutusvallassa tai näköpiirissä. Silloin elätellään toivoa, että vaate palaa itselle ja sa-moin myös mennyt elämä 20 kiloa laihempana.

Vaatteet ovat globaaleja hylättynäkin. Vaatteet tee-tetään Kauko-Idässä, jonne kankaat ovat tulleet eri puolilta maapalloa. Takaisin länsimaihin tultuaan ne ostetaan hetken mielijohteesta ja pidetään muu-taman kerran ja heitetään sitten pois. Jos ne eivät sitä ennen päädy sukulaisille eivätkä tuttaville tai hy-väntekeväisyyden nimissä Afrikkaan, Viroon, tai niitä ei myydä ”talvimiksinä” Venäjälle. Ne voivat päätyä myös designyrityksien jalostamana Keski-Euroop-paan tai Japaniin. Varsinkin japanilaiset nuoret osta-vat mielellään kuluneista haalareista ommeltuja vaat-teita, joissa käytetty ja kulunut on luksusta.

Raija Manninenmuseolehtori, Suomen käsityön museo

Även kasseradekläder är globala

Alla har garderoberna fulla av kläder som de inte an-vänder. I skåpen samlas kläder som har blivit för små eller som på annat sätt inte längre duger. De väntar på viktnedgång eller så är de minnen av förgångna ri-tualer, såsom bröllop eller barnafödsel. De är faktiska berättelseprodukter, eftersom de förknippas med stun-der då vi interagerar med den yttre världen. Kläderna bygger upp vår identitet. Garderoben har alltså en vik-tig uppgift i att förvara och skydda dessa beståndsde-lar i vår identitet för olika situationer. Man kan således fråga sig om det är att älska sina närmaste eller att vara egoistisk om man delar ut klädförrådet till släkt och vänner. När ett klädesplagg ges till en vän eller släkting kvarstår den på ett sätt inom det egna infly-tandet eller synfältet. Då upprätthåller man drömmen om att plagget en dag återvänder till en själv samtidigt som det förgångna livet blir 20 kilo lättare.

Även kasserade kläder är globala. Kläderna tillverkas i Fjärran Östern dit tygen har kommit från olika håll på jorden. Väl tillbaka i västvärlden köps de på impuls och bärs några gånger för att sedan kasseras. Såvida de inte före kasseringen hamnar hos släktingar eller vän-ner, eller om de inte i välgörenhetens namn hamnar i Afrika eller Estland, eller om de inte säljs som ”vinter-mix” till Ryssland. Slutdestinationen för dem kan även vara Centraleuropa eller Japan, i form produkter som vidareförädlats av av designföretag. Särskilt japanska ungdomar köper gärna kläder som sytts av slitna over-aller i vilka det använda och slitna är lyx.

Raija Manninenmuseilektor, Finlands Hantverksmuseum

Clothes are global -even abandoned

We all have cupboards full of unused clothes. Clothes too small for us, or unwearable for other reasons, are piling up in our closets. They are waiting for us to lose weight, or reminding us of old rituals - weddings or births. These object tell stories: we associate them with moments of interacting with the outside world. Clothes build our identity. Our wardrobe has the im-portant duty of preserving and protecting these build-ing blocks of our identity for future events. One might ask whether handing out clothes from our overflow-ing wardrobe to relatives and acquaintances is char-ity or egotism? When you give an item of clothing to a friend or relative, it sort of remains in your own sphere of influence or range of vision. We foster the thought of the piece returning to us one day, along with our old life 20 kilos skinnier.

Clothes are global, even after have abandoned them. Clothing is made in the Far East, where the fabrics have been sourced from all over the globe. As they return to the West they are purchased on a whim, worn a few times and then thrown away - if they are not donated to relatives or acquaintances before that, or sent to Africa or Estonia in the name of charity, or sold to Russia as “winter mix”. They may end up also in Central Europe or Japan, cultivated by design companies. Young Japanese especially like to buy clothes sewn from worn-out overalls, which make second-hand and worn-out a luxury.

Raija ManninenEducational Curator, Craft Museum of Finland

AILA KOSKI-VÄHÄLÄ / MICARE LINE OYPohjois-Savon taidetoimikuntaNorra Savolax konstkommissionArts Council of North Savoaila.koskivahala@gmail.com+ 358 40 593 1711

Jessica-häikäisysuojakehys

Selluloosa-asetaattilevy, happinaamarin muoviputki, silikoniputki

Design kuuluu kaikille! Mittatilaustyönä valmistettu kehitys- ja näkövam-maisen häikäisysuojakehys on tehty kehystuotannon ylijäämämateriaa-lista. Kehyksessä on käytetty selluloosa-asetaattilevyä, jossa luonnon-kuitujen osuus on yli 75 %. Lisäksi kehystä varten on hankittu sairaalasta käytetyn happinaamarin muoviputki. Kehyksessä on myös silikoniputken pala, joita jää lyhyytensä vuoksi muuten käyttämättä. Kehyksen suunnit-telussa huomioidaan asiakkaan kasvoanatomia ja syndrooma, jota hän sairastaa. Värin valitsee lapsi itse. Jessica on tehty asiakkaalle, joka tar-vitsee tukevat ja kestävät silmälasikehykset, johon laitetaan +10 voimak-kuuksilla olevat tummat linssit. Lapsi saa epileptisiä kohtauksia ja häikäis-tyy herkästi sisätiloissakin.

Jessica – bländskydd

Cellulosaacetatskiva, plaströret till en syrgasmask, silikonrör

Design hör till alla! Bländskyddet för utvecklingsstörda och synskadade är tillverkat av överblivet material från produktion av glasögonbågar. Skyddet är ett måttbeställningsarbete. I bländskyddet har man använt en cellulo-saastatskiva i vilken andelen naturfibrer är över 75 procent. Utöver detta har man från ett sjukhus införskaffat plaströret från en förbrukad syrgas-mask till bländskyddet. I bländskyddet finns även en del av ett silikonrör, som på grund av den korta längden annars inte skulle kunna användas. Vid utformningen av bländskyddet uppmärksammar man kundens ansiktsana-tomi och det syndrom som han eller hon lider av. Barnet får själv välja färgen. Jessica är tillverkad för en kund som behöver stabila och hållbara glasögonbågar för mörka linser med +10 styrka. Ett barn får epileptiska anfall och bländas lätt även i inomhusutrymmen.

Jessica glare shield frame

Cellulose acetate plate, plastic tube from oxygen mask, silicone tube

Design is for all! This custom-made glare shield for children with mental or visual disability is manufactured from surplus materials of the eyeglass frame industry. The frame is made from cellulose acetate place, which consists of 75% natural fibres. The frame also includes a used plastic tube from an oxygen mask sourced from a hospital, as well as a surplus piece of silicone tube. The design takes into consideration the user’s fa-cial anatomy and the syndrome they are diagnosed with. The user - usu-ally a child - can choose the colour of the frame themselves. Jessica is made for a user, who needs a sturdy and durable pair of eyeglass frames, installed with +10 strength dark lenses. A typical user is a child, who is prone to epileptic seizures and ultra-sensitive to even artificial light.

29

SEPPO RISSANEN / OLKIQPohjois-Savon taidetoimikuntaNorra Savolax konstkommissionArts Council of North Savowww.olkiq.fiseppo.rissanen@olkiq.fi+ 358 40 018 5460

PellavavaditHalkaisija 550 mm

Pellava, biologiset side- ja pinnoitusaineet

Ajattomasti muotoillut pellavavadit ovat oivaltava yhdistelmä ekolo-gista designia, nykyteknologiaa ja suomalaista käsityötä. Tuotteen ekologisuus perustuu kotimaisten luonnonkuitujen ja biologisten pinnoitus- ja sideaineiden käyttöön, sekä ympäristöystävälliseen päästöttömään valmistustekniikkaan. Pelkistetty muoto ja pellavan ominaisluonnetta korostava uniikki pintastruktuuri yhdistävät tuot-teen luontoon, sadonkorjuuseen ja traditioon.

LinneskålarDiameter 550 mm

Linne, biologiska bindemedel och beläggningsmaterial

De tidlöst designade linneskålarna är en smart kombination av ekologisk design, modern teknik och finländskt handarbete. Pro-duktens ekologiskhet grundar sig på användning av inhemska naturfibrer och biologiska beläggnings- och bindeämnen samt på den miljövänliga tillverkningstekniken som inte genererar några utsläpp. Den förenklade formen och linnets unika ytstruktur, som förhöjer dess egenskaper, anknyter produkten till naturen, skörden och traditionen.

Linen bowlsDiameter 550 mm

Linen, biologiset side- ja pinnoitusaineet

The timelessly designed linen bowl is an insightful combination of ecological design, modern technology and Finnish craft tradition.The environmental friendliness of the product is based on the use of Finnish natural fibres and biological coating and sealing materi-als, as well as the environmentally friendly and emission-free pro-duction method. The minimal form and the unique surface stucture highlighting the natural qualities of linen interconnects the product with nature, harvest and tradition.

30

MARIA RÄSÄNENPohjois-Savon taidetoimikuntaSödra Savolax konstkommission Arts Council of North Savomaria.r.rasanen@edu.savonia.fi+358 50 467 2892

Sisko36

Kierrätetty villasekoitelanka

Sisko-mekko on valmistettu vanhasta neuleesta. Neule on purettu langoiksi, jotka on suoristettu vesikäsittelyllä. Mekon valmistuk-sessa on käytetty 1800-luvulta peräisin olevaa haarukkavirkkaus-tekniikkaa. Villan käyttö materiaalina on ympäristöystävällistä. Se puhdistuu tuulettamalla eikä vaadi useita pesukertoja.

Sisko36

Återvunnet garn av ullblandning

Sisko-kjolen är tillverkad av en gammal stickad tröja. Den stickade tröjan har härvats till garn, som i sin tur har rätats ut med vattenbe-handling. I tillverkningen av kjolen har man använt sig av tekniken gaffelvirkning, som har anor från 1800-talet. Användningen av ull som material är miljövänligt. Den rengörs genom vädring och be-höver inte tvättas ofta.

Sisko36

Recycled wool blend

Sisko dress is made from an old knitted jumper. The knitting was unravelled, and the yarn was straightened with water treatment. The dress was crocheted using the fork crochet technique, which dates back to the 19th century. Wool is an environmentally friendly material. It can be cleaned by airing, and does not require regular washing with water.

NeulelanganuudelleenkäyttöJos käsin neulottu villapusero ei enää mahdu päälle, mutta puseron lanka on luonnonmateriaalia ja värikin miellyttää, kannattaa pusero purkaa ja käyttää lan-ka uudelleen. Ratko puseron saumat ja pura langan päättelyt. Pura neule ja vyyhteä lanka kyynärpään ja peukalohangan väliin. Sido vyyhdet kahdesta kohtaa ja pese vyyhdet varovasti käyttäen villan pesuainet-ta ja huuhtele puhtaaksi. Puristele vyyhdet varovasti kuivaksi ja kuivata lankavyyhdet ilmavassa paikassa. Keri kuivuneet langat kerille ja neulo tai virkkaa lanka uudeksi neuleeksi.

Användastickgarn på nyttOm en handstickad tröja inte längre passar, men gar-net i tröjan är av naturmaterial och om även färgen är tilltalande, lönar det sig att härva upp tröjan och använda garnet på nytt. Sprätta upp tröjans sömmar och knyt upp garnets änden. Härva upp tröjan och linda garnet mellan armbågen och tumvecket. Bind garnhärvorna på två ställen och tvätta dem försiktigt med ylletvättmedel och skölj dem sedan rena. Vrid härvorna försiktigt torra och torka garnhärvorna på en välventilerad plats. Nysta det torra garnet i nystan och sticka eller virka det till en ny tröja.

Re-use ofknitting woolsIf a hand-knitted sweater no longer fits, but the yarn is spun from natural material and the colour pleases your eye, why not unravel the sweater and re-use the yarn? Unstitch the sweater from the seams and undo the woven-in ends. Unravel the knitting and spin the yarn around your elbow and hand. Tie the skeins at two points, and gently wash the skeins by hand us-ing wool wash and rinse clean. Gently squeeze the excess water out of the skeins and dry in a well-aired place. Spin the dried yarn on a ball and knit or crochet the yarn into a new knitting.

31

JAN TORSTENSSON /LASISTUDIO JAN TORSTENSSONSatakunnan taidetoimikuntaSatakunda konstkommissionArts Council of Satakuntawww.lasistudio.fijan.torstensson@lasistudio.fi+ 358 40 047 9096

Nova- ja Bambu-juomalasit12 x 8 cm

Kierrätyslasi

Lasit on valmistettu pienistä, käytetyistä viinipulloista. Ne eivät ole uudelleen täytettäviä, vaan menisivät murskattavaksi. Pullot läm-mitetään osittain muokkauslämpötilaan ja muotoillaan uudelleen. Tarvittavat uunit ja koko valmistusmenetelmä on suunniteltu ener-giaa säästäviksi. Lasien pakkausmateriaalina käytetään kierrätys-materiaalista valmistettua pahvia, joka sekin on uudelleen kierrä-tettävissä.

Dricksglasen Nova och Bambu12 x 8 cm

Återvunnet glas

Glasen är tillverkade av små, begagnade vinflaskor. De går inte att fylla på nytt och skulle annars bara krossas. Flaskorna hettas upp delvis till arbetstemperaturen och formges på nytt. Ugnarna som behövs och hela produktionsmetoden har planerats för att vara energibesparande. Glasens förpackningsmaterial är gjort av papp som tillverkats av återvinningsmaterial. Också pappen är återvin-ningsbar.

Nova & Bambu glasses12 x 8 cm

Recycled glass

The glasses are made from small, used wine bottles which are not refillable and usually end up crushed. The ovens and the entire production process is designed to save energy. The glass packag-ing is made of recycled cardboard, which can also be recycled.

GLOBE HOPE OYUudenmaan taidetoimikuntaNylands konstkommissionArts Council of Helsinki Metropolitan Regionwww.globehope.com+358 9 223 8150info@globehope.com

Festis-mekko / Ruusu-kirjekuorilaukku26 x 16 cm

Mekko: LaskuvarjokangasKirjekuorilaukku: Nahkatakit Tämän mekon materiaali on liidellyt aiemmin taivaalla laskuvar-jon muodossa. Seurakseen se on saanut erilaisista nahkatakeista tehdyn Ruusu-kirjekuorilaukun. Globe Hope luo uutta kunnioitta-en vanhaa; yritys on sitoutunut kestävän kehityksen periaatteisiin. Globe Hope -vaatteet on jalostettu jo olemassa olevista tuotteista kuten vanhoista sairaalatekstiileistä, armeijan varusteista, työ-asuista, teollisuuden ylijäämistä ja kuluttajien kierrättämistä mate-riaaleista. Uudestaan leikattuina, ommeltuina, värjättyinä tai pai-nettuina Globe Hope -vaatteet saavat uuden elämän.

Festis-kjol / Ruusu-kuvertväska26 x 16 cm

Kjol: FallskärmstygKuvertväska: Skinnjackor

Materialet i den här kjolen har tidigare seglat på himlen i form av en fallskärm. Den har fått sällskap av Ruusu-kuvertväska, som är tillverkad av olika skinnjackor. Globe Hope skapar nytt med res-pekt för det gamla; företaget har åtagit sig att följa principerna för hållbar utveckling. Globe Hope-kläderna har förädlats av befintliga produkter, såsom gamla sjukhustextilier, arméutrustning, arbets-kläder, industriavfall och material som återvunnits av konsumen-terna. Omklippta, omsydda, omfärgade eller omtrycka får Globe Hope-kläderna nytt liv.

Festis dress / Ruusu clutch bag26 x 16 cm

Dress: Parachute fabricClutch bag: Leather jackets

The material used for this dress has previously been soaring in the sky as a parachute. It’s accompanied by the Ruusu clutch bag, made of different leather jackets. Globe Hope creates new with respect for the old; the company is committed to the principles of sustainable development. Globe Hope’s clothes are made of ma-terials already existing such as old hospital textiles, army wear, work outfits, oddments from the industry, and things that consum-ers have recycled. With a new design, resewed, dyed, or printed, they get a new life.

30

MARIA RÄSÄNENPohjois-Savon taidetoimikuntaSödra Savolax konstkommission Arts Council of North Savomaria.r.rasanen@edu.savonia.fi+358 50 467 2892

Sisko36

Kierrätetty villasekoitelanka

Sisko-mekko on valmistettu vanhasta neuleesta. Neule on purettu langoiksi, jotka on suoristettu vesikäsittelyllä. Mekon valmistuk-sessa on käytetty 1800-luvulta peräisin olevaa haarukkavirkkaus-tekniikkaa. Villan käyttö materiaalina on ympäristöystävällistä. Se puhdistuu tuulettamalla eikä vaadi useita pesukertoja.

Sisko36

Återvunnet garn av ullblandning

Sisko-kjolen är tillverkad av en gammal stickad tröja. Den stickade tröjan har härvats till garn, som i sin tur har rätats ut med vattenbe-handling. I tillverkningen av kjolen har man använt sig av tekniken gaffelvirkning, som har anor från 1800-talet. Användningen av ull som material är miljövänligt. Den rengörs genom vädring och be-höver inte tvättas ofta.

Sisko36

Recycled wool blend

Sisko dress is made from an old knitted jumper. The knitting was unravelled, and the yarn was straightened with water treatment. The dress was crocheted using the fork crochet technique, which dates back to the 19th century. Wool is an environmentally friendly material. It can be cleaned by airing, and does not require regular washing with water.

NeulelanganuudelleenkäyttöJos käsin neulottu villapusero ei enää mahdu päälle, mutta puseron lanka on luonnonmateriaalia ja värikin miellyttää, kannattaa pusero purkaa ja käyttää lan-ka uudelleen. Ratko puseron saumat ja pura langan päättelyt. Pura neule ja vyyhteä lanka kyynärpään ja peukalohangan väliin. Sido vyyhdet kahdesta kohtaa ja pese vyyhdet varovasti käyttäen villan pesuainet-ta ja huuhtele puhtaaksi. Puristele vyyhdet varovasti kuivaksi ja kuivata lankavyyhdet ilmavassa paikassa. Keri kuivuneet langat kerille ja neulo tai virkkaa lanka uudeksi neuleeksi.

Användastickgarn på nyttOm en handstickad tröja inte längre passar, men gar-net i tröjan är av naturmaterial och om även färgen är tilltalande, lönar det sig att härva upp tröjan och använda garnet på nytt. Sprätta upp tröjans sömmar och knyt upp garnets änden. Härva upp tröjan och linda garnet mellan armbågen och tumvecket. Bind garnhärvorna på två ställen och tvätta dem försiktigt med ylletvättmedel och skölj dem sedan rena. Vrid härvorna försiktigt torra och torka garnhärvorna på en välventilerad plats. Nysta det torra garnet i nystan och sticka eller virka det till en ny tröja.

Re-use ofknitting woolsIf a hand-knitted sweater no longer fits, but the yarn is spun from natural material and the colour pleases your eye, why not unravel the sweater and re-use the yarn? Unstitch the sweater from the seams and undo the woven-in ends. Unravel the knitting and spin the yarn around your elbow and hand. Tie the skeins at two points, and gently wash the skeins by hand us-ing wool wash and rinse clean. Gently squeeze the excess water out of the skeins and dry in a well-aired place. Spin the dried yarn on a ball and knit or crochet the yarn into a new knitting.

31

JAN TORSTENSSON /LASISTUDIO JAN TORSTENSSONSatakunnan taidetoimikuntaSatakunda konstkommissionArts Council of Satakuntawww.lasistudio.fijan.torstensson@lasistudio.fi+ 358 40 047 9096

Nova- ja Bambu-juomalasit12 x 8 cm

Kierrätyslasi

Lasit on valmistettu pienistä, käytetyistä viinipulloista. Ne eivät ole uudelleen täytettäviä, vaan menisivät murskattavaksi. Pullot läm-mitetään osittain muokkauslämpötilaan ja muotoillaan uudelleen. Tarvittavat uunit ja koko valmistusmenetelmä on suunniteltu ener-giaa säästäviksi. Lasien pakkausmateriaalina käytetään kierrätys-materiaalista valmistettua pahvia, joka sekin on uudelleen kierrä-tettävissä.

Dricksglasen Nova och Bambu12 x 8 cm

Återvunnet glas

Glasen är tillverkade av små, begagnade vinflaskor. De går inte att fylla på nytt och skulle annars bara krossas. Flaskorna hettas upp delvis till arbetstemperaturen och formges på nytt. Ugnarna som behövs och hela produktionsmetoden har planerats för att vara energibesparande. Glasens förpackningsmaterial är gjort av papp som tillverkats av återvinningsmaterial. Också pappen är återvin-ningsbar.

Nova & Bambu glasses12 x 8 cm

Recycled glass

The glasses are made from small, used wine bottles which are not refillable and usually end up crushed. The ovens and the entire production process is designed to save energy. The glass packag-ing is made of recycled cardboard, which can also be recycled.

GLOBE HOPE OYUudenmaan taidetoimikuntaNylands konstkommissionArts Council of Helsinki Metropolitan Regionwww.globehope.com+358 9 223 8150info@globehope.com

Festis-mekko / Ruusu-kirjekuorilaukku26 x 16 cm

Mekko: LaskuvarjokangasKirjekuorilaukku: Nahkatakit Tämän mekon materiaali on liidellyt aiemmin taivaalla laskuvar-jon muodossa. Seurakseen se on saanut erilaisista nahkatakeista tehdyn Ruusu-kirjekuorilaukun. Globe Hope luo uutta kunnioitta-en vanhaa; yritys on sitoutunut kestävän kehityksen periaatteisiin. Globe Hope -vaatteet on jalostettu jo olemassa olevista tuotteista kuten vanhoista sairaalatekstiileistä, armeijan varusteista, työ-asuista, teollisuuden ylijäämistä ja kuluttajien kierrättämistä mate-riaaleista. Uudestaan leikattuina, ommeltuina, värjättyinä tai pai-nettuina Globe Hope -vaatteet saavat uuden elämän.

Festis-kjol / Ruusu-kuvertväska26 x 16 cm

Kjol: FallskärmstygKuvertväska: Skinnjackor

Materialet i den här kjolen har tidigare seglat på himlen i form av en fallskärm. Den har fått sällskap av Ruusu-kuvertväska, som är tillverkad av olika skinnjackor. Globe Hope skapar nytt med res-pekt för det gamla; företaget har åtagit sig att följa principerna för hållbar utveckling. Globe Hope-kläderna har förädlats av befintliga produkter, såsom gamla sjukhustextilier, arméutrustning, arbets-kläder, industriavfall och material som återvunnits av konsumen-terna. Omklippta, omsydda, omfärgade eller omtrycka får Globe Hope-kläderna nytt liv.

Festis dress / Ruusu clutch bag26 x 16 cm

Dress: Parachute fabricClutch bag: Leather jackets

The material used for this dress has previously been soaring in the sky as a parachute. It’s accompanied by the Ruusu clutch bag, made of different leather jackets. Globe Hope creates new with respect for the old; the company is committed to the principles of sustainable development. Globe Hope’s clothes are made of ma-terials already existing such as old hospital textiles, army wear, work outfits, oddments from the industry, and things that consum-ers have recycled. With a new design, resewed, dyed, or printed, they get a new life.

EERO YLI-VAKKURI JA JESSESIPOLA / ORE.E JALOSTAMOTUudenmaan taidetoimikuntaNylands konstkommissionArts Council of Helsinki Metropolitan Regionhttp://oree.storijapan.net/NCD-Ceero@storijapan.net+ 358 50 572 9743

No-Chair-Design -kampanja

No-Chair-Design -kampanja haastaa suunnittelijat jättämään tuolit muotoilematta vuonna 2012.

Kampanja sai alkunsa havainnosta, että maailmaan ei tarvitse suunnitella enää yhtään uutta tuolia. Uusien tuottaminen vie vain aikaa vanhojen tuolien kunnostamiselta. Tavaraa valmistetaan yli tarpeiden – tästä on luovuttava ja tehtävä jotain muuta. NO-CHAIR-DESIGN kampanja pyrkii tekemään kestävästä kehityk-sestä totta, vakuuttamalla maailman muotoilijat siitä, että uusien tuolien suunnittelun voi hyvin lopettaa vuodeksi.

Kampanjen No-Chair-Design

Under år 2012 utmanar kampanjen No-Chair-Design designerna till att låta bli att formge stolar.

Kampanjen är sprungen ur en observation att det inte finns något behov av att designa en enda till stol i världen. Nyproduktion av stolar tar bara tid från renoveringen av gamla stolar. Produktionen överskrider efterfrågan – detta måste vi sluta upp med och skapa någonting annat. Kampanjen NO-CHAIR-DESIGN strävar efter att förverkliga begreppet hållbar utveckling genom att försäkra värl-dens designers om att man gott och väl kan sluta designa stolar i ett år.

No-Chair-Design Challenge

The No-Chair-Design campaign challenges designers not to de-sign chairs in 2012.

The campaign was inspired by the notion that the world does not need any more new chair designs. Producing new chairs only takes time away from renovating old chairs. Goods are produced beyond our needs - we need to change this and do something else. The No-Chair-Design campaign aims to make sustainable devel-opment a reality by convincing the designers of the world that not designing chairs for a year is perfectly feasible.

JAANA TUOMISTOUudenmaan taidetoimikuntaNylands konstkommissionArts Council of Helsinki Metropolitan Regionwww.jaanatuomisto.fijaana.tuomisto@kolumbus.fi+ 358 50 566 7624

Other20 x 10 x 3 cm

Sokea Reetta ja minä10 x 4 cm

Löytöesineet

Teosten materiaalina käytetään hyödyttömiä löytöesineitä tai nii-den osia – materiaalia, joka muuten olisi roskaa. Tekniset liitokset on työstetty siten, että materiaalit on mahdollista myöhemmin pur-kaa ja lajitella jätteeksi. Korutaiteen kentällä toimiessani työstän teokset löytöesineistä. Uskon esineiden voimaan tarinankertojana. Kerään, kierrän, kuljen, etsien löydän – useimmiten tarpeettoman, itsessään hyödyttömän – sen, minkä sattuma eteeni asettaa. Niis-tä rakennan uusia kertomuksia, merkityksiä ja kannanottoja.

Other20 x 10 x 3 cm

Sokea Reetta ja minä10 x 4 cm

Upphittade föremål

Materialet i verken består av värdelösa upphittade föremål eller delar av dem – material som annars skulle vara skräp. De tek-niska förbindelserna har bearbetats så att materialen senare kan demonteras och sorteras som avfall. När jag skapar smyckeskonst framställer jag verken av upphittade föremål. Jag tror på föremå-lens styrka som historieberättare. Jag samlar, återvinner, går och letar och hittar – det som slumpen lagt på min väg. Oftast är det onödiga föremål som i sig själva är värdelösa. Av dem bygger jag nya historier, betydelser och ställningstaganden.

Other20 x 10 x 3 cm

Sokea Reetta ja minä10 x 4 cm

Found objects

The designs are created from abandoned found objects or parts of those - material, that would otherwise be considered as waste. Technical seams are joined in a way that allows them to be taken apart for waste sorting. In the field of art jewellery I work with found object materials. I believe the objects tell powerful stories. I collect, go round, roam and find what I’m searching for - usually aban-doned and useless as such - what ever chance puts in my path. Of that I build new stories, meanings and statements.

32

TIMO NISKANENUudenmaan taidetoimikuntaNylands konstkommissionArts Council of Helsinki Metropolitan Regionwww.timoniskanen.fitimo@timoniskanen.fi+ 358 40 910 9190

Change-panttivalaisin20 x 60 x 40 cm

Teräs

Tätä valaisinta ei unohdeta sammuttaa! Julkiseen tilaan, kuten kirjaston lukusaliin, suunnitellun valaisimen katkaisijana on kolik-kopantti. Lamppu sytytetään asettamalla kolikko paikoilleen. Kun kolikko otetaan pois, lamppu sammuu.

Pantlampan Change20 x 60 x 40 cm

Stål

Detta är en lampa som ingen kommer att glömma att släcka! Bryta-ren för denna lampa, som är designad för allmänna utrymmen som bibliotekets lässal, styrs av en myntpant. Lampan tänds genom att man placerar ett mynt på den avsedda platsen. Lampan slocknar när myntet tas bort.

Change coin-operated lamp20 x 60 x 40 cm

Steel

Here’s a lamp you won’t forget to switch off! Designed for a public space, such as library reading rooms, it is operated by a coin de-posit. The lamp is switched on by placing a coin in the slot. When the coin is removed, the lamp is switched off.

HANNA TERHO / CISNEROSTERHO ARQUITECTOS Uudenmaan taidetoimikuntaNylands konstkommissionArts Council of Helsinki Metropolitan Regionwww.cisnerosterho.comcisnerosterho@gmail.com

MUtable

Alumiini

Monikäyttöisen huonekalusysteemin osista voi yhdistellä erilaisia huonekaluja, kuten pöytiä, tuoleja ja hyllyköitä. Tuote on valmis-tettu alumiinista. Alumiini ei ruostu, sitä voi käyttää ulkona ja se on pitkäikäinen materiaali.

MUtable

Aluminium

Delarna i detta mångsidiga möbelsystem kan kombineras till olika möbler, såsom bord, stolar och hyllor. Produkten är tillverkad av aluminium. Aluminium rostar inte, det kan användas utomhus och det är ett långlivat material.

MUtable

Aluminium

The parts of this versatile furniture system can be combined to create different interior design elements, such as tables, chairs and shelving. The product is made of aluminium. Aluminium does not rust, it can be used outdoors and it is a long-lasting material.

33

EERO YLI-VAKKURI JA JESSESIPOLA / ORE.E JALOSTAMOTUudenmaan taidetoimikuntaNylands konstkommissionArts Council of Helsinki Metropolitan Regionhttp://oree.storijapan.net/NCD-Ceero@storijapan.net+ 358 50 572 9743

No-Chair-Design -kampanja

No-Chair-Design -kampanja haastaa suunnittelijat jättämään tuolit muotoilematta vuonna 2012.

Kampanja sai alkunsa havainnosta, että maailmaan ei tarvitse suunnitella enää yhtään uutta tuolia. Uusien tuottaminen vie vain aikaa vanhojen tuolien kunnostamiselta. Tavaraa valmistetaan yli tarpeiden – tästä on luovuttava ja tehtävä jotain muuta. NO-CHAIR-DESIGN kampanja pyrkii tekemään kestävästä kehityk-sestä totta, vakuuttamalla maailman muotoilijat siitä, että uusien tuolien suunnittelun voi hyvin lopettaa vuodeksi.

Kampanjen No-Chair-Design

Under år 2012 utmanar kampanjen No-Chair-Design designerna till att låta bli att formge stolar.

Kampanjen är sprungen ur en observation att det inte finns något behov av att designa en enda till stol i världen. Nyproduktion av stolar tar bara tid från renoveringen av gamla stolar. Produktionen överskrider efterfrågan – detta måste vi sluta upp med och skapa någonting annat. Kampanjen NO-CHAIR-DESIGN strävar efter att förverkliga begreppet hållbar utveckling genom att försäkra värl-dens designers om att man gott och väl kan sluta designa stolar i ett år.

No-Chair-Design Challenge

The No-Chair-Design campaign challenges designers not to de-sign chairs in 2012.

The campaign was inspired by the notion that the world does not need any more new chair designs. Producing new chairs only takes time away from renovating old chairs. Goods are produced beyond our needs - we need to change this and do something else. The No-Chair-Design campaign aims to make sustainable devel-opment a reality by convincing the designers of the world that not designing chairs for a year is perfectly feasible.

JAANA TUOMISTOUudenmaan taidetoimikuntaNylands konstkommissionArts Council of Helsinki Metropolitan Regionwww.jaanatuomisto.fijaana.tuomisto@kolumbus.fi+ 358 50 566 7624

Other20 x 10 x 3 cm

Sokea Reetta ja minä10 x 4 cm

Löytöesineet

Teosten materiaalina käytetään hyödyttömiä löytöesineitä tai nii-den osia – materiaalia, joka muuten olisi roskaa. Tekniset liitokset on työstetty siten, että materiaalit on mahdollista myöhemmin pur-kaa ja lajitella jätteeksi. Korutaiteen kentällä toimiessani työstän teokset löytöesineistä. Uskon esineiden voimaan tarinankertojana. Kerään, kierrän, kuljen, etsien löydän – useimmiten tarpeettoman, itsessään hyödyttömän – sen, minkä sattuma eteeni asettaa. Niis-tä rakennan uusia kertomuksia, merkityksiä ja kannanottoja.

Other20 x 10 x 3 cm

Sokea Reetta ja minä10 x 4 cm

Upphittade föremål

Materialet i verken består av värdelösa upphittade föremål eller delar av dem – material som annars skulle vara skräp. De tek-niska förbindelserna har bearbetats så att materialen senare kan demonteras och sorteras som avfall. När jag skapar smyckeskonst framställer jag verken av upphittade föremål. Jag tror på föremå-lens styrka som historieberättare. Jag samlar, återvinner, går och letar och hittar – det som slumpen lagt på min väg. Oftast är det onödiga föremål som i sig själva är värdelösa. Av dem bygger jag nya historier, betydelser och ställningstaganden.

Other20 x 10 x 3 cm

Sokea Reetta ja minä10 x 4 cm

Found objects

The designs are created from abandoned found objects or parts of those - material, that would otherwise be considered as waste. Technical seams are joined in a way that allows them to be taken apart for waste sorting. In the field of art jewellery I work with found object materials. I believe the objects tell powerful stories. I collect, go round, roam and find what I’m searching for - usually aban-doned and useless as such - what ever chance puts in my path. Of that I build new stories, meanings and statements.

32

TIMO NISKANENUudenmaan taidetoimikuntaNylands konstkommissionArts Council of Helsinki Metropolitan Regionwww.timoniskanen.fitimo@timoniskanen.fi+ 358 40 910 9190

Change-panttivalaisin20 x 60 x 40 cm

Teräs

Tätä valaisinta ei unohdeta sammuttaa! Julkiseen tilaan, kuten kirjaston lukusaliin, suunnitellun valaisimen katkaisijana on kolik-kopantti. Lamppu sytytetään asettamalla kolikko paikoilleen. Kun kolikko otetaan pois, lamppu sammuu.

Pantlampan Change20 x 60 x 40 cm

Stål

Detta är en lampa som ingen kommer att glömma att släcka! Bryta-ren för denna lampa, som är designad för allmänna utrymmen som bibliotekets lässal, styrs av en myntpant. Lampan tänds genom att man placerar ett mynt på den avsedda platsen. Lampan slocknar när myntet tas bort.

Change coin-operated lamp20 x 60 x 40 cm

Steel

Here’s a lamp you won’t forget to switch off! Designed for a public space, such as library reading rooms, it is operated by a coin de-posit. The lamp is switched on by placing a coin in the slot. When the coin is removed, the lamp is switched off.

HANNA TERHO / CISNEROSTERHO ARQUITECTOS Uudenmaan taidetoimikuntaNylands konstkommissionArts Council of Helsinki Metropolitan Regionwww.cisnerosterho.comcisnerosterho@gmail.com

MUtable

Alumiini

Monikäyttöisen huonekalusysteemin osista voi yhdistellä erilaisia huonekaluja, kuten pöytiä, tuoleja ja hyllyköitä. Tuote on valmis-tettu alumiinista. Alumiini ei ruostu, sitä voi käyttää ulkona ja se on pitkäikäinen materiaali.

MUtable

Aluminium

Delarna i detta mångsidiga möbelsystem kan kombineras till olika möbler, såsom bord, stolar och hyllor. Produkten är tillverkad av aluminium. Aluminium rostar inte, det kan användas utomhus och det är ett långlivat material.

MUtable

Aluminium

The parts of this versatile furniture system can be combined to create different interior design elements, such as tables, chairs and shelving. The product is made of aluminium. Aluminium does not rust, it can be used outdoors and it is a long-lasting material.

33

KRISTIINA NEVAKIVI /AAMUMAA OYUudenmaan taidetoimikuntaNylands konstkommissionArts Council of Helsinki Metropolitan Regionwww.aamumaa.comkristiina.nevakivi@aamumaa.com+358 40 767 3569

Aamumaan Tassusaippuat100 g, 7,5 cm

Oliiviöljy, sheavoi, kookosrasva

Aamumaan Tassusaippuat on valmistettu luomuraaka-aineista. Jo-kaisesta saippuasta lahjoitetaan 50 senttiä WWF:lle saimaannor-pan suojeluun. Tavoitteena oli kehittää ekologinen lahja tai matka-muisto, jolla voisi välittää kosketuksen herkkään ja uhanalaiseen luontoon positiivisella ja ilahduttavalla tavalla.

Aamumaas Tasstvålar100 g, 7,5 cm

Olivolja, sheasmör, kokosfett

Känner du igen djuravtrycken som tryckts på tvålarna? Aamumaas Tasstvålar tillverkas av ekologiska råvaror. För varje såld tvål skänks 50 cent till WWF för skydd av saimenvikaren. Målet var att skapa en ekologisk present eller souvenir som kan användas till att förmedla en anknytning till känslig och hotad natur på ett positivt och glädjande sätt.

Aamumaa paw print soaps100 g, 7,5 cm

Olive oil, shea butter, coconut butter

Do you recognise the animals’ prints cast in the soaps? The Aa-mumaa paw print soaps are made from organic ingredients. Aa-mumaa donates 50 cent from every soap bar purchased to WWF for the protection of the Saimaa ringed seal. The designer’s aim was to develop an ecological gift or souvenir, that could convey a connection to the delicate and endangered nature in a positive and cheerful way.

RIIKKA KOKKO / KUKKOPILLIUudenmaan taidetoimikuntaNylands konstkommissionArts Council of Helsinki Metropolitan Regionwww.kukkopilli.firiikka.kokko@kukkopilli.fi+358 40 730 5004

MunaPilli

Suomalainen villa

Kukkopillin asusteet on valmistettu suomalaisesta villasta. Asustei-den muoto ja villan ominaisuudet tekevät niistä vaivattomia ja mo-nipuolisia käyttää. Neuleiden saumaus ja neulonta tehdään käsin ja käsikäyttöisin konein. Kaikki lankamateriaali käytetään hyödyk-si. Lankojen lopuista neulotaan koruja ja koristeita.

MunaPilli

Finländsk ull

Lergökens klädsel är tillverkad av finländsk ull. Klädernas utform-ning och ullens egenskaper gör dem enkla och mångsidiga att an-vända. Sömmarna i plaggen och stickningarna görs för hand och med manuella maskiner. Allt garnmaterial nyttoanvänds. Återstå-ende garnsnuttar används till att sticka smycken och prydnader.

MunaPilli

Finnish wool

Kukkopilli accessories are made from pure Finnish wool. The de-sign of the accessories and the quality of wool made them easy and versatile to use. The seaming and knitting are done by hand or by hand-operated machines. All yarn is used: the surplus ends are knitted into jewellery and decorations.

34

Uudenmaan taidetoimikuntaNylands konstkommissionArts Council of Helsinki Metropolitan Regionwww.maritadesign.commarita@maritadesign.com+358 50 323 4056

WFF – Wild Finnish Fur150 x 120 cm

Luonnonturkis (näätä) ja villa

Wild Finnish Fur –tuotteissa käytetään laillisesti metsästettyjen tai liikenteessä kuolleiden eläinten turkiksia tai nahkaa. Suomes-sa metsästetään vuosittain villejä pienpetoeläimiä esimerkiksi kannanhoidollisista syistä. Yleensä näiden eläinten turkis jää käyttämättä.

WFF – Wild Finnish Fur150 x 120 cm

Naturlig päls (mård) och ull

Wild Finnish Fur-produkterna består av päls eller skinn från lagligt jagade djur eller djur som dött i trafiken. I Finland jagas vilda, små rovdjur årligen av exempelvis beståndsregleringsskäl. Oftast förblir dessa djurs päls oanvända.

WFF – Wild Finnish Fur150 x 120 cm

Natural fur (marten) and wool

Wild Finnish Fur products are made from the fur or skin of animals that are legally hunted or have died in traffic. Every year, small predators are hunted in Finland with hunting permits, for example to manage the population. Usually the fur of these animals is uti-lized in any way.

MARITA HUURINAINEN /DESIGNSTUDIO MARITA HUURINAINEN

MARI MARTIKAINEN JAMINNA IMPIÖ / MIFUKO OYUudenmaan taidetoimikuntaNylands konstkommissionArts Council of Helsinki Metropolitan Regionwww.mifuko.fiinfo@mifuko.fi+ 358 50 532 2562

Bega-laukkusarja Kierrätysmateriaalit (auton sisäkumi, miestenpaita, metalliromu), puuvillacanvas, nahka Mifuko Oy:n laukut ovat valmistettu pienissä reilun kaupan peri-aattein toimivissa työpajoissa Keniassa. Laukkujen materiaalit on tuotettu paikallisesti. Kierrätysmateriaalit, kuten miestenpaidat ja auton sisäkumit hankitaan Nairobin toreilta, kierrätysmetalliset osat valmistaa seppä Kiberan slummissa ja puuvillacanvas sekä nahka hankitaan paikallisilta tehtailta. Laukut ovat valmistettu kä-sityönä työpajoissa, joista useat työllistävät vähempiosaisia, kuten liikuntarajoitteisia ja HIV-positiivisia käsityöläisiä.

Väskkollektionen Bega Återvinningsmaterial (innergummi till bil, mansskjorta,metallavfall), bomullskanvas, läder Mifuko Oy:s väskor har tillverkats i arbetsverkstäder i Kenya som verkar enligt principerna för rättvis handel. Materialet i väskorna har producerats lokalt. Återvinningsmaterialen, såsom mansskjor-torna och bilarnas innergummin, införskaffas från torgen i Nairobi, delarna av återvunnen metall framställs av en metallsmed i Kiberas slumområde och bomullskanvasen samt lädret införskaffas från de lokala fabrikerna. Väskorna har tillverkats för hand i verkstäder av vilka flera sysselsätter handarbetare som har olika utmaningar, så som rörelsehindrade och HIV-positiva personer.

Bega bag collection Recycled materials (car inner tube, men’s shirt, scrap metal),cotton canvas, leather Mifuko bags are made in small fair trade workshops in Kenya. The bag materials are locally produced. Recycled materials, such as men’s shirts and car inner tubes are sourced from Nairobi mar-ketplaces; the recycled metal parts are made by a metal smith in the slum of Kibera, and the cotton fabric is bought from the local factories. The bags are handmade in the workshops, most of which employ underpriviledged people: people with reduced mobility or HIV positive craftsmen and -women.

35

KRISTIINA NEVAKIVI /AAMUMAA OYUudenmaan taidetoimikuntaNylands konstkommissionArts Council of Helsinki Metropolitan Regionwww.aamumaa.comkristiina.nevakivi@aamumaa.com+358 40 767 3569

Aamumaan Tassusaippuat100 g, 7,5 cm

Oliiviöljy, sheavoi, kookosrasva

Aamumaan Tassusaippuat on valmistettu luomuraaka-aineista. Jo-kaisesta saippuasta lahjoitetaan 50 senttiä WWF:lle saimaannor-pan suojeluun. Tavoitteena oli kehittää ekologinen lahja tai matka-muisto, jolla voisi välittää kosketuksen herkkään ja uhanalaiseen luontoon positiivisella ja ilahduttavalla tavalla.

Aamumaas Tasstvålar100 g, 7,5 cm

Olivolja, sheasmör, kokosfett

Känner du igen djuravtrycken som tryckts på tvålarna? Aamumaas Tasstvålar tillverkas av ekologiska råvaror. För varje såld tvål skänks 50 cent till WWF för skydd av saimenvikaren. Målet var att skapa en ekologisk present eller souvenir som kan användas till att förmedla en anknytning till känslig och hotad natur på ett positivt och glädjande sätt.

Aamumaa paw print soaps100 g, 7,5 cm

Olive oil, shea butter, coconut butter

Do you recognise the animals’ prints cast in the soaps? The Aa-mumaa paw print soaps are made from organic ingredients. Aa-mumaa donates 50 cent from every soap bar purchased to WWF for the protection of the Saimaa ringed seal. The designer’s aim was to develop an ecological gift or souvenir, that could convey a connection to the delicate and endangered nature in a positive and cheerful way.

RIIKKA KOKKO / KUKKOPILLIUudenmaan taidetoimikuntaNylands konstkommissionArts Council of Helsinki Metropolitan Regionwww.kukkopilli.firiikka.kokko@kukkopilli.fi+358 40 730 5004

MunaPilli

Suomalainen villa

Kukkopillin asusteet on valmistettu suomalaisesta villasta. Asustei-den muoto ja villan ominaisuudet tekevät niistä vaivattomia ja mo-nipuolisia käyttää. Neuleiden saumaus ja neulonta tehdään käsin ja käsikäyttöisin konein. Kaikki lankamateriaali käytetään hyödyk-si. Lankojen lopuista neulotaan koruja ja koristeita.

MunaPilli

Finländsk ull

Lergökens klädsel är tillverkad av finländsk ull. Klädernas utform-ning och ullens egenskaper gör dem enkla och mångsidiga att an-vända. Sömmarna i plaggen och stickningarna görs för hand och med manuella maskiner. Allt garnmaterial nyttoanvänds. Återstå-ende garnsnuttar används till att sticka smycken och prydnader.

MunaPilli

Finnish wool

Kukkopilli accessories are made from pure Finnish wool. The de-sign of the accessories and the quality of wool made them easy and versatile to use. The seaming and knitting are done by hand or by hand-operated machines. All yarn is used: the surplus ends are knitted into jewellery and decorations.

34

Uudenmaan taidetoimikuntaNylands konstkommissionArts Council of Helsinki Metropolitan Regionwww.maritadesign.commarita@maritadesign.com+358 50 323 4056

WFF – Wild Finnish Fur150 x 120 cm

Luonnonturkis (näätä) ja villa

Wild Finnish Fur –tuotteissa käytetään laillisesti metsästettyjen tai liikenteessä kuolleiden eläinten turkiksia tai nahkaa. Suomes-sa metsästetään vuosittain villejä pienpetoeläimiä esimerkiksi kannanhoidollisista syistä. Yleensä näiden eläinten turkis jää käyttämättä.

WFF – Wild Finnish Fur150 x 120 cm

Naturlig päls (mård) och ull

Wild Finnish Fur-produkterna består av päls eller skinn från lagligt jagade djur eller djur som dött i trafiken. I Finland jagas vilda, små rovdjur årligen av exempelvis beståndsregleringsskäl. Oftast förblir dessa djurs päls oanvända.

WFF – Wild Finnish Fur150 x 120 cm

Natural fur (marten) and wool

Wild Finnish Fur products are made from the fur or skin of animals that are legally hunted or have died in traffic. Every year, small predators are hunted in Finland with hunting permits, for example to manage the population. Usually the fur of these animals is uti-lized in any way.

MARITA HUURINAINEN /DESIGNSTUDIO MARITA HUURINAINEN

MARI MARTIKAINEN JAMINNA IMPIÖ / MIFUKO OYUudenmaan taidetoimikuntaNylands konstkommissionArts Council of Helsinki Metropolitan Regionwww.mifuko.fiinfo@mifuko.fi+ 358 50 532 2562

Bega-laukkusarja Kierrätysmateriaalit (auton sisäkumi, miestenpaita, metalliromu), puuvillacanvas, nahka Mifuko Oy:n laukut ovat valmistettu pienissä reilun kaupan peri-aattein toimivissa työpajoissa Keniassa. Laukkujen materiaalit on tuotettu paikallisesti. Kierrätysmateriaalit, kuten miestenpaidat ja auton sisäkumit hankitaan Nairobin toreilta, kierrätysmetalliset osat valmistaa seppä Kiberan slummissa ja puuvillacanvas sekä nahka hankitaan paikallisilta tehtailta. Laukut ovat valmistettu kä-sityönä työpajoissa, joista useat työllistävät vähempiosaisia, kuten liikuntarajoitteisia ja HIV-positiivisia käsityöläisiä.

Väskkollektionen Bega Återvinningsmaterial (innergummi till bil, mansskjorta,metallavfall), bomullskanvas, läder Mifuko Oy:s väskor har tillverkats i arbetsverkstäder i Kenya som verkar enligt principerna för rättvis handel. Materialet i väskorna har producerats lokalt. Återvinningsmaterialen, såsom mansskjor-torna och bilarnas innergummin, införskaffas från torgen i Nairobi, delarna av återvunnen metall framställs av en metallsmed i Kiberas slumområde och bomullskanvasen samt lädret införskaffas från de lokala fabrikerna. Väskorna har tillverkats för hand i verkstäder av vilka flera sysselsätter handarbetare som har olika utmaningar, så som rörelsehindrade och HIV-positiva personer.

Bega bag collection Recycled materials (car inner tube, men’s shirt, scrap metal),cotton canvas, leather Mifuko bags are made in small fair trade workshops in Kenya. The bag materials are locally produced. Recycled materials, such as men’s shirts and car inner tubes are sourced from Nairobi mar-ketplaces; the recycled metal parts are made by a metal smith in the slum of Kibera, and the cotton fabric is bought from the local factories. The bags are handmade in the workshops, most of which employ underpriviledged people: people with reduced mobility or HIV positive craftsmen and -women.

35

36

SANELMA HIHNALAUudenmaan taidetoimikuntaNylands konstkommissionArts Council of Helsinki Metropolitan Regionsanelma.hihnala@aalto.fi+358 44 300 8837

Lankku-divaani25 x 60 x 160 cm

Kuusi, lattarauta

Kuusilankusta valmistettu Lankku-divaani uudistaa käsityksen perinteisestä divaanista. Istuinmukavuus syntyy lähinnä käyttäjän istuinluiden tukemisesta. Tämä mahdollistaa hyvin kapean divaa-nin valmistuksen. Esine näyttää katoavan istujan alle ja lopputulok-sena on leijuva loikoilija. Materiaalin työstöön käytetty energia on hyvin pientä ja lopputulos maatuvaa tai kierrätettävää. Osat ovat jopa uudelleen höylättävissä ja käytettävissä johonkin muuhun tar-koitukseen.

Divanen Lankku25 x 60 x 160 cm

Gran, limpjärn

Divanen Lankku är tillverkad av granplank och förnyar uppfattning-en om den traditionella divanen. Sittkomforten utgörs närmast av stödet för användarens sittben. Detta gör det möjligt att skapa en mycket smal divan. Föremålet försvinner tillsynes under den som sätter sig och slutresultatet blir en svävande släntrare. Energiför-brukningen vid bearbetningen av materialet har varit minimal och slutresultatet är nedbrytbart och återvinningsbart. Delarna går till och med att hyvla på nytt och använda för något annat ändamål.

Lankku chaise longue25 x 60 x 160 cm

Spruce, flat steel

Lankku chaise longue made of spruce plank modernises the con-cept of a traditional chaise longue. The comfortable seating is cre-ated by supporting the bottom of the user’s hip bone. This allows the design to be kept narrow. The seat appears to vanish under the user, creating an illusion they are floating. The energy used to process the materials for the design is minute, and the finished product is fully degradable and recyclable. The parts can even be planed again and used for another purpose.

JANI MARTIKAINEN /MAJAMOO OYUudenmaan taidetoimikuntaNylands konstkommissionArts Council of Helsinki Metropolitan Regionwww.majamoo.cominfo@majamoo.com+ 358 9 8775 6850

C-vaasitHalkaisija 15-21 cm, korkeus 10-25 cm

Koivuviilu

Koivuviilusta valmistetut vaasit ovat saumattomia, kevyitä ja kestä-viä. Ne ovat monikäyttöisiä ja kestävät aikaa. Koivupinta on help-pohoitoinen; sitä voi huoltaa ja se vain kaunistuu vanhetessaan. Tuotteet ovat valmistettu ainutlaatuisella tekniikalla, joka mahdol-listaa saumattomien lieriöviilupuristeiden tuotannon. Majamoo on muotoiluyritys, joka suunnittelee ja tuottaa korkealaatuisia ja ajat-tomia käyttöesineitä. Ne valmistetaan pääosin yrityksen tehtaalla Nummelassa.

C-vaserDiameter 15–21 cm, höjd 10–25 cm

Björkfaner

Vaserna är tillverkade av björkfaner och sömlösa, lätta och håll-bara. De är mångsidiga och tidsbeständiga. Björkytan är enkel att underhålla, den kan skötas om och blir bara vackrare med tiden. Produkterna är tillverkade med en unik teknik, som gör det möjligt att producera sömlösa cylinderformade pressvaror av björkfaner. Majamoo är ett designföretag som planerar och producerar tidlösa bruksföremål av hög kvalitet. Huvudsakligen tillverkas de i företa-gets fabrik i Nummela.

C vasesDiameter 15-21 cm, height 10-25 cm

Birch plywood

Majamoo’s birch plywood vases are seamless, light and durable. They have multiple uses and stand the test of time well. Birch sur-face is easy to maintain: it can be treated, and it ages beautifully. Majamoo has developed a unique Seamless Wood Technology that enables the manufacture of compressed cylindrical plywood products Majamoo is a Finnish design company that produces timeless quality tableware and accessories for everyday use. Most of their products are made in the company workshop located in Nummela.

37

INNI PÄRNÄNENUudenmaan taidetoimikuntaNylands konstkommissionArts Council of Helsinki Metropolitan Regionwww.inni.fiinfo@inni.fi+358 50 373 7101

Precious12 x 7 x 1,5 cm, pituus 130 cm

Kierrätysmetalli (säilykepurkit), maali, kumi, hopeaPrecious-korujen materiaalina on käytetty vanhoja säilykepurkkeja.

Jätemetallin työstäminen esteettiseksi esineeksi – koruksi – on hyvin primitiivinen tapa työskennellä. Se on myös ympäristölle hai-tatonta. Tapa käyttää koristautumiseen jotain, mikä osuu kohdalle, on olennaista koristautumiselle myös historiallisesta näkökulmas-ta. Näkökulma ei ole uusi, mutta ajankohtainen se on vastaisuu-dessakin.

Precious12 x 7 x 1,5 cm, längd 130 cm

Återvinningsmetall (konservburkar), målarfärg, gummi, silverMaterialet i Precious-smyckena består av begagnade gamla kon-servburkar.

Bearbetningen av avfallsmetall till ett estetiskt föremål, ett smycke, är ett mycket primitivt arbetssätt. Det är också helt oskadligt för miljön. Sättet att i utsmyckningen använda något som råkar fin-nas tillhanda är även ur ett historiskt perspektiv väsentligt för ut-smyckningen. Perspektivet är inte nytt, men det är aktuellt också i framtiden.

Precious12 x 7 x 1,5 cm, lenght 130 cm

Recycled metal (tin cans), paint, rubber, silverThe material used for the Precious jewellery is from old tin cans.

Processing waste metal into an aesthetic object - into jewellery - is a very primitive way of working. It also leaves zero impact on na-ture. The notion of decorating oneself with whatever you have to hand is also relevant from a historical perspective. The custom is not new, but it will be timely in the future.

SAANA JA OLLIVarsinais-Suomen taidetoimikuntaEgentliga Finlands konstkommission Arts Council of Varsinais-Suomiwww.saanajaolli.comhello@saanajaolli.com+ 358 50 358 3378

Yö metsässäSisustustyynyt 40 x 60 cm ja 60 x 80 cm,pussilakana 150 x 200 cm

Hamppukangas, kierrätetty kotimainen ECOsoft-vanu

Yö metsässä –tekstiilit on valmistettu hamppukankaasta, joka on ympäristöystävällinen ja kestävä materiaali. Hamppukankaat viljel-lään ilman lannoite- tai torjunta-aineita. Kankaat hankitaan lähim-miltä hamppukankaiden valmistusalueilta Romaniasta ja Unkaris-ta. Kankaat painetaan ja ommellaan tuotteiksi Länsi-Suomessa.

Yö metsässäInredningsdynor 40 x 60 cm och 60 x 80 cm,påslakan 150 x 200 cm

Hampatyg, återvunnen inhemsk ECOsoft-vadd

Yö metsässä -textilierna är har tillverkats av hampatyg, som är ett miljövänligt och hållbart material. Hampatygerna odlas utan varken gödsel- eller bekämpningsmedel. Tygerna skaffas från de närmas-te tillverkningsområdena för hampatyg i Rumänien och Ungern. Tygerna trycks och sys till produkter i Västra Finland.

Yö metsässäDecorative cushions 40 x 60 cm and 60 x 80 cm,duvet cover 150 x 200 cm

Hemp fabric, recycled Finnish ECOsoft wad

Yö metsässä textiles are made from hemp fabric, an environmen-tally friendly and durable material. The hemp is farmed without ferti-lizers or pesticides. The fabrics are sources from the nearest hemp fabric manufacturing areas in Romania and Hungary. The fabrics are printed and sewn into finished products in Western Finland.

36

SANELMA HIHNALAUudenmaan taidetoimikuntaNylands konstkommissionArts Council of Helsinki Metropolitan Regionsanelma.hihnala@aalto.fi+358 44 300 8837

Lankku-divaani25 x 60 x 160 cm

Kuusi, lattarauta

Kuusilankusta valmistettu Lankku-divaani uudistaa käsityksen perinteisestä divaanista. Istuinmukavuus syntyy lähinnä käyttäjän istuinluiden tukemisesta. Tämä mahdollistaa hyvin kapean divaa-nin valmistuksen. Esine näyttää katoavan istujan alle ja lopputulok-sena on leijuva loikoilija. Materiaalin työstöön käytetty energia on hyvin pientä ja lopputulos maatuvaa tai kierrätettävää. Osat ovat jopa uudelleen höylättävissä ja käytettävissä johonkin muuhun tar-koitukseen.

Divanen Lankku25 x 60 x 160 cm

Gran, limpjärn

Divanen Lankku är tillverkad av granplank och förnyar uppfattning-en om den traditionella divanen. Sittkomforten utgörs närmast av stödet för användarens sittben. Detta gör det möjligt att skapa en mycket smal divan. Föremålet försvinner tillsynes under den som sätter sig och slutresultatet blir en svävande släntrare. Energiför-brukningen vid bearbetningen av materialet har varit minimal och slutresultatet är nedbrytbart och återvinningsbart. Delarna går till och med att hyvla på nytt och använda för något annat ändamål.

Lankku chaise longue25 x 60 x 160 cm

Spruce, flat steel

Lankku chaise longue made of spruce plank modernises the con-cept of a traditional chaise longue. The comfortable seating is cre-ated by supporting the bottom of the user’s hip bone. This allows the design to be kept narrow. The seat appears to vanish under the user, creating an illusion they are floating. The energy used to process the materials for the design is minute, and the finished product is fully degradable and recyclable. The parts can even be planed again and used for another purpose.

JANI MARTIKAINEN /MAJAMOO OYUudenmaan taidetoimikuntaNylands konstkommissionArts Council of Helsinki Metropolitan Regionwww.majamoo.cominfo@majamoo.com+ 358 9 8775 6850

C-vaasitHalkaisija 15-21 cm, korkeus 10-25 cm

Koivuviilu

Koivuviilusta valmistetut vaasit ovat saumattomia, kevyitä ja kestä-viä. Ne ovat monikäyttöisiä ja kestävät aikaa. Koivupinta on help-pohoitoinen; sitä voi huoltaa ja se vain kaunistuu vanhetessaan. Tuotteet ovat valmistettu ainutlaatuisella tekniikalla, joka mahdol-listaa saumattomien lieriöviilupuristeiden tuotannon. Majamoo on muotoiluyritys, joka suunnittelee ja tuottaa korkealaatuisia ja ajat-tomia käyttöesineitä. Ne valmistetaan pääosin yrityksen tehtaalla Nummelassa.

C-vaserDiameter 15–21 cm, höjd 10–25 cm

Björkfaner

Vaserna är tillverkade av björkfaner och sömlösa, lätta och håll-bara. De är mångsidiga och tidsbeständiga. Björkytan är enkel att underhålla, den kan skötas om och blir bara vackrare med tiden. Produkterna är tillverkade med en unik teknik, som gör det möjligt att producera sömlösa cylinderformade pressvaror av björkfaner. Majamoo är ett designföretag som planerar och producerar tidlösa bruksföremål av hög kvalitet. Huvudsakligen tillverkas de i företa-gets fabrik i Nummela.

C vasesDiameter 15-21 cm, height 10-25 cm

Birch plywood

Majamoo’s birch plywood vases are seamless, light and durable. They have multiple uses and stand the test of time well. Birch sur-face is easy to maintain: it can be treated, and it ages beautifully. Majamoo has developed a unique Seamless Wood Technology that enables the manufacture of compressed cylindrical plywood products Majamoo is a Finnish design company that produces timeless quality tableware and accessories for everyday use. Most of their products are made in the company workshop located in Nummela.

37

INNI PÄRNÄNENUudenmaan taidetoimikuntaNylands konstkommissionArts Council of Helsinki Metropolitan Regionwww.inni.fiinfo@inni.fi+358 50 373 7101

Precious12 x 7 x 1,5 cm, pituus 130 cm

Kierrätysmetalli (säilykepurkit), maali, kumi, hopeaPrecious-korujen materiaalina on käytetty vanhoja säilykepurkkeja.

Jätemetallin työstäminen esteettiseksi esineeksi – koruksi – on hyvin primitiivinen tapa työskennellä. Se on myös ympäristölle hai-tatonta. Tapa käyttää koristautumiseen jotain, mikä osuu kohdalle, on olennaista koristautumiselle myös historiallisesta näkökulmas-ta. Näkökulma ei ole uusi, mutta ajankohtainen se on vastaisuu-dessakin.

Precious12 x 7 x 1,5 cm, längd 130 cm

Återvinningsmetall (konservburkar), målarfärg, gummi, silverMaterialet i Precious-smyckena består av begagnade gamla kon-servburkar.

Bearbetningen av avfallsmetall till ett estetiskt föremål, ett smycke, är ett mycket primitivt arbetssätt. Det är också helt oskadligt för miljön. Sättet att i utsmyckningen använda något som råkar fin-nas tillhanda är även ur ett historiskt perspektiv väsentligt för ut-smyckningen. Perspektivet är inte nytt, men det är aktuellt också i framtiden.

Precious12 x 7 x 1,5 cm, lenght 130 cm

Recycled metal (tin cans), paint, rubber, silverThe material used for the Precious jewellery is from old tin cans.

Processing waste metal into an aesthetic object - into jewellery - is a very primitive way of working. It also leaves zero impact on na-ture. The notion of decorating oneself with whatever you have to hand is also relevant from a historical perspective. The custom is not new, but it will be timely in the future.

SAANA JA OLLIVarsinais-Suomen taidetoimikuntaEgentliga Finlands konstkommission Arts Council of Varsinais-Suomiwww.saanajaolli.comhello@saanajaolli.com+ 358 50 358 3378

Yö metsässäSisustustyynyt 40 x 60 cm ja 60 x 80 cm,pussilakana 150 x 200 cm

Hamppukangas, kierrätetty kotimainen ECOsoft-vanu

Yö metsässä –tekstiilit on valmistettu hamppukankaasta, joka on ympäristöystävällinen ja kestävä materiaali. Hamppukankaat viljel-lään ilman lannoite- tai torjunta-aineita. Kankaat hankitaan lähim-miltä hamppukankaiden valmistusalueilta Romaniasta ja Unkaris-ta. Kankaat painetaan ja ommellaan tuotteiksi Länsi-Suomessa.

Yö metsässäInredningsdynor 40 x 60 cm och 60 x 80 cm,påslakan 150 x 200 cm

Hampatyg, återvunnen inhemsk ECOsoft-vadd

Yö metsässä -textilierna är har tillverkats av hampatyg, som är ett miljövänligt och hållbart material. Hampatygerna odlas utan varken gödsel- eller bekämpningsmedel. Tygerna skaffas från de närmas-te tillverkningsområdena för hampatyg i Rumänien och Ungern. Tygerna trycks och sys till produkter i Västra Finland.

Yö metsässäDecorative cushions 40 x 60 cm and 60 x 80 cm,duvet cover 150 x 200 cm

Hemp fabric, recycled Finnish ECOsoft wad

Yö metsässä textiles are made from hemp fabric, an environmen-tally friendly and durable material. The hemp is farmed without ferti-lizers or pesticides. The fabrics are sources from the nearest hemp fabric manufacturing areas in Romania and Hungary. The fabrics are printed and sewn into finished products in Western Finland.

MERVI JA MATTI VUOLASVarsinais-Suomen taidetoimikuntaEgentliga Finlands konstkommissionArts Council of Varsinais-Suomimervi.vuolas@dnainternet.fi+ 358 40 524 8819

Elämän virta60 x 200 x 70 cm, 35 x 240 cm

Mänty, pellava

Täysin maatuva arkku on valmistettu liimapuulevystä ilman ruuve-ja. Arkkuliina on pellavaa. Arkun puumateriaali on hankittu lähimet-sästä ja paikalliselta sahalta. Arkku voidaan varastoida ja kuljettaa osina, jolloin se säästää tilaa.

Elämän virta60 x 200 x 70 cm, 35 x 240 cm

Tall, linne

Den fullständigt nedbrytbara kistan är tillverkad av limträskivor utan skruvar. Kistklädseln är gjort av linne. Kistans trämaterial har införskaffats från en närliggande skog och från det lokala sågver-ket. Kistan kan lagras och transporteras i delar, vilket genererar utrymmesbesparingar.

Elämän virta60 x 200 x 70 cm, 35 x 240 cm

Pine, linen

The fully degradable coffin is made from glued laminated board without any screws. The coffin textiles are linen. The wood for the coffin is sourced from a nearby forest and a local sawmill. The cof-fin can be stored and transported in pieces to save space.

38 39

Taidettaedistämässä - taiteeseentörmäyttämässäTaide kuuluu kansalaisen perusoikeuksiin. Taitei-lijoilla on oikeus tehdä taidetta leipätyönään ja tai-teen harrastajilla sekä taiteesta nauttijoilla on oikeus törmäyttää itsensä taiteeseen sen kaikissa olomuo-doissa. Taiteen tulee olla kaikkien suomalaisten saavutettavissa asuinpaikkakunnasta riippumatta, sillä taide on tärkeä osa meidän kaikkien hyvinvoin-tiamme. Taiteen hyvin- tai pahoinvointi - kertoo puo-lestaan paljon koko yhteiskunnan henkisestä tilasta ja kunnosta.

Taiteen edistäminen on siis yksi valtionhallinnon tär-keistä tehtävistä. Tätä tehtävää toteutetaan Taiteen keskustoimikunnassa, valtion taidetoimikunnissa ja alueellisissa taidetoimikunnissa. Taiteen keskustoi-mikunnan ydintehtävänä on taiteilijoiden työskentely-edellytysten turvaaminen ja muu taiteen tukeminen, ja valtion taidetoimikunnat ovat oman taiteenalansa valtakunnallisia asiantuntija- ja rahoituselimiä. Alu-eelliset taidetoimikunnat ovat tärkeitä asiantuntijoita ja rahoittajia omilla toimialueillaan. Taidehallinto ja-kaa vuosittain reilut 30 miljoonaa euroa taiteilija- ja kohdeapurahoja sekä toiminta- ja hankeavustuksia taiteen alan yhteisöille.

Muotoilutoimikunta on yksi valtion taidetoimikunnista ja sen alaan kuuluvat laajasti muotoilun ja taidekäsi-työn eri alueet sekä kuvitus ja sarjakuva. Toimikunta jakaa taiteilija-apurahoja noin 600 000 euroa vuodes-sa. Taiteilija-apurahalla työskenteli vuonna 2011 34 muotoilijaa ja tämän vuoden alusta kaksi muotoilijaa aloitti 10-vuotisen apurahakauden. Toimikunta tukee muotoiluhankkeita noin 400 000 eurolla vuodessa.

Alueellisia taidetoimikuntia on maassamme 13 ja nii-den toimialueet noudattavat pitkälti maakuntajakoa. Luottamusjäseniä toimikunnissa on pääsääntöisesti yhdeksän ja he edustavat eri taiteenaloja. Alueelliset toimikunnat edistävät taiteen ja kulttuurin ammatil-lista taidetyötä ja harrastustoimintaa toimialueillaan jakamalla apurahoja ja avustuksia ammattitaiteilijoil-le, työryhmille ja yhteisöille. Läänintaiteilijat toimivat alueensa ammatti- ja harrastajataiteen hyväksi ja heidän työnsä on yksi alueellisten taidetoimikuntien näkyvimpiä taiteen edistämismuotoja. Taidetoimikun-nat toteuttavat omia taidehankkeita, joissa on useasti mukana laaja verkosto yhteistyökumppaneita.

NowHere Finland -toimintakonsepti on mainio esi-merkki, kuinka tiettyä taiteenalaa ja sen näkyvyyttä voidaan edistää koko valtakunnallisen taiteenedistä-misjärjestelmän voimin. Näyttely kiertää Suomessa kolmella paikkakunnalla, minkä jälkeen se viedään myös ulkomaille. Näyttelyyn pystyy tutustumaan myös internetissä ja samalla tiedotetaan muista maamme muotoilutapahtumista. Kotimaan kolmel-la näyttelypaikkakunnalla alueiden muotoilu ja sen tekijät pääsevät oheistapahtumissa esiin. NowHere Finland 2012 on muotoilijoiden, taiteen edistäjien ja kansalaisten kohtaamispaikka. Törmäillään!

Ilkka Kuukka, ma. pääsihteeriKeski-Suomen taidetoimikunta

Att främjakonst – att skapa kollisioner med konstKonst är en av medborgarnas grundläggande rättig-heter. Konstnärer har rätt att skapa konst som för-värvsarbete och konstintresserade och konstnjutare har rätt att kollidera med konst i alla dess skepna-der. Konst ska finnas inom räckhåll för alla finländare oberoende av deras bostadsort, eftersom konst är en viktig del av allas välbefinnande. Konstens väl- eller nödstånd i sin tur berättar mycket om hela samhällets mentala hälsa och tillstånd.

Främjande av konst är alltså en viktig uppgift för statsförvaltningen. Denna uppgift verkställs i Central-kommissionen för konst, statliga konstkommissioner och regionala konstkommissioner. Kärnuppgiften för Centralkommissionen för konst är att trygga konst-närers arbetsbetingelser och idka annan konststöd-jande verksamhet. De statliga konstkommissionerna är nationella expert- och finansieringsorgan för sina respektive konstområden. De regionala konstkom-missionerna är viktiga expert- och finansieringsorgan i sina respektive verksamhetsområden. Konstförvalt-ningen delar årligen ut drygt 30 miljoner euro i konst-närs- och projektstipendier samt som verksamhets- och projektstöd till konstsamfund.

Formgivningskommissionen är en av de statliga konstkommissionerna och till dess gebit hör i bred omfattning olika områden inom formgivning och konsthantverk samt illustration och serieteckning. Kommissionen delar årligen ut ungefär 600 000 euro i konstnärsstipendier. År 2011 arbetade 34 konstnärer med konstnärsstipendier, och i början av innevarande år inledde två konstnärer en tioårig stipendieperiod. Kommissionen delar årligen ut ungefär 400 000 euro i stipendier och understöd till formgivningsprojekt.

I Finland finns tretton regionala konstkommissioner vars verksamhetsområden i stora drag följer indel-ningen i landskap. I regel har kommissionerna nio förtreondevalda medlemmar som representerar olika konstarter. Genom att dela ut stipendier och under-stöd till yrkeskonstnärer, arbetsgrupper och samfund främjar de regionala konstkommissionerna yrkesmäs-sigt konstarbete och hobbyverksamhet inom konst och kultur i sina verksamhetsområden. Länskonstnärerna arbetar för yrkes- och amatörkonsten i sitt område och deras arbete är en av de regionala konstkommissio-nernas synligaste arbetsformer för främjande av konst. Konstkommissionerna genomför egna konstprojekt, där ofta ett stort nätverk av samarbetspartners deltar.

Verksamhetskonceptet NowHere Finland är ett ut-märkt exempel på hur en viss konstart och dess synlighet kan främjas med krafterna av hela det nationella systemet för främjande av konst. Utställ-ningen visas på tre orter i Finland, varefter den även förs utomlands. Publiken kan även bekanta sig med utställningen på Internet, där det i anslutning till ut-ställningen också finns information om andra form-givningsevenemang i Finland. På de tre inhemska ut-ställningsorterna får formgivningen och formgivare i området en framträdande plats i kringevenemangen. NowHere Finland 2012 är en mötesplats för formgi-vare, konstfrämjare och medborgare. Vi ses!

Ilkka Kuukka, generalsekreterare (tidsbunden tjänst)Mellersta Finlands konstkommission

Promotingart - enablingcollisionswith artArt is one of the fundamental rights of the citizen. Art-ists have the right to create art as their profession, and art enthusiasts and lovers have the right put themselves on a crash course with art, in all its forms. Art should be accessible to all Finns regardless of where they live, because art is an important part of all of our well-being. The well-being - or unwell-being - of art says a lot about the mental state and condition of our entire society.

The promotion of art is thus one of the main duties of the government administration. This task is car-ried out by the Arts Council of Finland, National Arts Councils and Regional Arts Councils. The core mis-sion of the Arts Council of Finland is to protect the artists’ working environment and support art in other ways. National Arts Councils are funding bodies for their own field of art. Regional Arts Councils are im-portant expert and funding organisations in their local areas. The arts administration distributes annually over 30 million euros in artist and project grants, as well as in operation and project grants for arts com-munities.

The National Council of Design is one of the Nation-al Arts Councils, and it covers the broad spectrum of design and art crafts, as well as illustrations and comics. The committee distributes artist grants worth around €600,000 every year. In 2011, 34 designers worked on the State Grants for Artists, and two de-signers have been granted a 10-year artist grant from the beginning of 2012. The council distributes grants for design projects worth a total of around €400,000 per year.

There are 13 Regional Arts Councils in Finland, and their operating areas roughly follow the provincial di-visions. There are usually nine trustee members serv-ing on each committee, each representing their own field of art. Regional councils promote professional and recreational work in art and culture on their own operating areas by awarding grants and allowances for professional artists, groups and communities. Re-gional artists work for the professional and recrea-tional art communities in their area, and their work is one of the most prominent forms of the promotional work regional arts councils offer. Arts councils carry out their own art projects, often involving a large net-work of collaborators.

The NowHere Finland exhibition concept is a great example of how a particular field of art and its visibility can be promoted with the help of the entire nation-wide art promotion organisation. The exhibition will be touring Finland in three cities, after which it will be taken abroad. Visitors can also view the exhibi-tion online, and read news about other design events in our country. Related events showcasing the local design and designers will be organised in the three Finnish exhibition locations. NowHere Finland 2012 is a meeting place for designers, art promoters and the public. See you there!

Ilkka Kuukka, acting Secretary-GeneralArts Council of Central Finland

How to Make a Paper Hat.

1.

4.

2.

5.

3.

6.

MERVI JA MATTI VUOLASVarsinais-Suomen taidetoimikuntaEgentliga Finlands konstkommissionArts Council of Varsinais-Suomimervi.vuolas@dnainternet.fi+ 358 40 524 8819

Elämän virta60 x 200 x 70 cm, 35 x 240 cm

Mänty, pellava

Täysin maatuva arkku on valmistettu liimapuulevystä ilman ruuve-ja. Arkkuliina on pellavaa. Arkun puumateriaali on hankittu lähimet-sästä ja paikalliselta sahalta. Arkku voidaan varastoida ja kuljettaa osina, jolloin se säästää tilaa.

Elämän virta60 x 200 x 70 cm, 35 x 240 cm

Tall, linne

Den fullständigt nedbrytbara kistan är tillverkad av limträskivor utan skruvar. Kistklädseln är gjort av linne. Kistans trämaterial har införskaffats från en närliggande skog och från det lokala sågver-ket. Kistan kan lagras och transporteras i delar, vilket genererar utrymmesbesparingar.

Elämän virta60 x 200 x 70 cm, 35 x 240 cm

Pine, linen

The fully degradable coffin is made from glued laminated board without any screws. The coffin textiles are linen. The wood for the coffin is sourced from a nearby forest and a local sawmill. The cof-fin can be stored and transported in pieces to save space.

38 39

Taidettaedistämässä - taiteeseentörmäyttämässäTaide kuuluu kansalaisen perusoikeuksiin. Taitei-lijoilla on oikeus tehdä taidetta leipätyönään ja tai-teen harrastajilla sekä taiteesta nauttijoilla on oikeus törmäyttää itsensä taiteeseen sen kaikissa olomuo-doissa. Taiteen tulee olla kaikkien suomalaisten saavutettavissa asuinpaikkakunnasta riippumatta, sillä taide on tärkeä osa meidän kaikkien hyvinvoin-tiamme. Taiteen hyvin- tai pahoinvointi - kertoo puo-lestaan paljon koko yhteiskunnan henkisestä tilasta ja kunnosta.

Taiteen edistäminen on siis yksi valtionhallinnon tär-keistä tehtävistä. Tätä tehtävää toteutetaan Taiteen keskustoimikunnassa, valtion taidetoimikunnissa ja alueellisissa taidetoimikunnissa. Taiteen keskustoi-mikunnan ydintehtävänä on taiteilijoiden työskentely-edellytysten turvaaminen ja muu taiteen tukeminen, ja valtion taidetoimikunnat ovat oman taiteenalansa valtakunnallisia asiantuntija- ja rahoituselimiä. Alu-eelliset taidetoimikunnat ovat tärkeitä asiantuntijoita ja rahoittajia omilla toimialueillaan. Taidehallinto ja-kaa vuosittain reilut 30 miljoonaa euroa taiteilija- ja kohdeapurahoja sekä toiminta- ja hankeavustuksia taiteen alan yhteisöille.

Muotoilutoimikunta on yksi valtion taidetoimikunnista ja sen alaan kuuluvat laajasti muotoilun ja taidekäsi-työn eri alueet sekä kuvitus ja sarjakuva. Toimikunta jakaa taiteilija-apurahoja noin 600 000 euroa vuodes-sa. Taiteilija-apurahalla työskenteli vuonna 2011 34 muotoilijaa ja tämän vuoden alusta kaksi muotoilijaa aloitti 10-vuotisen apurahakauden. Toimikunta tukee muotoiluhankkeita noin 400 000 eurolla vuodessa.

Alueellisia taidetoimikuntia on maassamme 13 ja nii-den toimialueet noudattavat pitkälti maakuntajakoa. Luottamusjäseniä toimikunnissa on pääsääntöisesti yhdeksän ja he edustavat eri taiteenaloja. Alueelliset toimikunnat edistävät taiteen ja kulttuurin ammatil-lista taidetyötä ja harrastustoimintaa toimialueillaan jakamalla apurahoja ja avustuksia ammattitaiteilijoil-le, työryhmille ja yhteisöille. Läänintaiteilijat toimivat alueensa ammatti- ja harrastajataiteen hyväksi ja heidän työnsä on yksi alueellisten taidetoimikuntien näkyvimpiä taiteen edistämismuotoja. Taidetoimikun-nat toteuttavat omia taidehankkeita, joissa on useasti mukana laaja verkosto yhteistyökumppaneita.

NowHere Finland -toimintakonsepti on mainio esi-merkki, kuinka tiettyä taiteenalaa ja sen näkyvyyttä voidaan edistää koko valtakunnallisen taiteenedistä-misjärjestelmän voimin. Näyttely kiertää Suomessa kolmella paikkakunnalla, minkä jälkeen se viedään myös ulkomaille. Näyttelyyn pystyy tutustumaan myös internetissä ja samalla tiedotetaan muista maamme muotoilutapahtumista. Kotimaan kolmel-la näyttelypaikkakunnalla alueiden muotoilu ja sen tekijät pääsevät oheistapahtumissa esiin. NowHere Finland 2012 on muotoilijoiden, taiteen edistäjien ja kansalaisten kohtaamispaikka. Törmäillään!

Ilkka Kuukka, ma. pääsihteeriKeski-Suomen taidetoimikunta

Att främjakonst – att skapa kollisioner med konstKonst är en av medborgarnas grundläggande rättig-heter. Konstnärer har rätt att skapa konst som för-värvsarbete och konstintresserade och konstnjutare har rätt att kollidera med konst i alla dess skepna-der. Konst ska finnas inom räckhåll för alla finländare oberoende av deras bostadsort, eftersom konst är en viktig del av allas välbefinnande. Konstens väl- eller nödstånd i sin tur berättar mycket om hela samhällets mentala hälsa och tillstånd.

Främjande av konst är alltså en viktig uppgift för statsförvaltningen. Denna uppgift verkställs i Central-kommissionen för konst, statliga konstkommissioner och regionala konstkommissioner. Kärnuppgiften för Centralkommissionen för konst är att trygga konst-närers arbetsbetingelser och idka annan konststöd-jande verksamhet. De statliga konstkommissionerna är nationella expert- och finansieringsorgan för sina respektive konstområden. De regionala konstkom-missionerna är viktiga expert- och finansieringsorgan i sina respektive verksamhetsområden. Konstförvalt-ningen delar årligen ut drygt 30 miljoner euro i konst-närs- och projektstipendier samt som verksamhets- och projektstöd till konstsamfund.

Formgivningskommissionen är en av de statliga konstkommissionerna och till dess gebit hör i bred omfattning olika områden inom formgivning och konsthantverk samt illustration och serieteckning. Kommissionen delar årligen ut ungefär 600 000 euro i konstnärsstipendier. År 2011 arbetade 34 konstnärer med konstnärsstipendier, och i början av innevarande år inledde två konstnärer en tioårig stipendieperiod. Kommissionen delar årligen ut ungefär 400 000 euro i stipendier och understöd till formgivningsprojekt.

I Finland finns tretton regionala konstkommissioner vars verksamhetsområden i stora drag följer indel-ningen i landskap. I regel har kommissionerna nio förtreondevalda medlemmar som representerar olika konstarter. Genom att dela ut stipendier och under-stöd till yrkeskonstnärer, arbetsgrupper och samfund främjar de regionala konstkommissionerna yrkesmäs-sigt konstarbete och hobbyverksamhet inom konst och kultur i sina verksamhetsområden. Länskonstnärerna arbetar för yrkes- och amatörkonsten i sitt område och deras arbete är en av de regionala konstkommissio-nernas synligaste arbetsformer för främjande av konst. Konstkommissionerna genomför egna konstprojekt, där ofta ett stort nätverk av samarbetspartners deltar.

Verksamhetskonceptet NowHere Finland är ett ut-märkt exempel på hur en viss konstart och dess synlighet kan främjas med krafterna av hela det nationella systemet för främjande av konst. Utställ-ningen visas på tre orter i Finland, varefter den även förs utomlands. Publiken kan även bekanta sig med utställningen på Internet, där det i anslutning till ut-ställningen också finns information om andra form-givningsevenemang i Finland. På de tre inhemska ut-ställningsorterna får formgivningen och formgivare i området en framträdande plats i kringevenemangen. NowHere Finland 2012 är en mötesplats för formgi-vare, konstfrämjare och medborgare. Vi ses!

Ilkka Kuukka, generalsekreterare (tidsbunden tjänst)Mellersta Finlands konstkommission

Promotingart - enablingcollisionswith artArt is one of the fundamental rights of the citizen. Art-ists have the right to create art as their profession, and art enthusiasts and lovers have the right put themselves on a crash course with art, in all its forms. Art should be accessible to all Finns regardless of where they live, because art is an important part of all of our well-being. The well-being - or unwell-being - of art says a lot about the mental state and condition of our entire society.

The promotion of art is thus one of the main duties of the government administration. This task is car-ried out by the Arts Council of Finland, National Arts Councils and Regional Arts Councils. The core mis-sion of the Arts Council of Finland is to protect the artists’ working environment and support art in other ways. National Arts Councils are funding bodies for their own field of art. Regional Arts Councils are im-portant expert and funding organisations in their local areas. The arts administration distributes annually over 30 million euros in artist and project grants, as well as in operation and project grants for arts com-munities.

The National Council of Design is one of the Nation-al Arts Councils, and it covers the broad spectrum of design and art crafts, as well as illustrations and comics. The committee distributes artist grants worth around €600,000 every year. In 2011, 34 designers worked on the State Grants for Artists, and two de-signers have been granted a 10-year artist grant from the beginning of 2012. The council distributes grants for design projects worth a total of around €400,000 per year.

There are 13 Regional Arts Councils in Finland, and their operating areas roughly follow the provincial di-visions. There are usually nine trustee members serv-ing on each committee, each representing their own field of art. Regional councils promote professional and recreational work in art and culture on their own operating areas by awarding grants and allowances for professional artists, groups and communities. Re-gional artists work for the professional and recrea-tional art communities in their area, and their work is one of the most prominent forms of the promotional work regional arts councils offer. Arts councils carry out their own art projects, often involving a large net-work of collaborators.

The NowHere Finland exhibition concept is a great example of how a particular field of art and its visibility can be promoted with the help of the entire nation-wide art promotion organisation. The exhibition will be touring Finland in three cities, after which it will be taken abroad. Visitors can also view the exhibi-tion online, and read news about other design events in our country. Related events showcasing the local design and designers will be organised in the three Finnish exhibition locations. NowHere Finland 2012 is a meeting place for designers, art promoters and the public. See you there!

Ilkka Kuukka, acting Secretary-GeneralArts Council of Central Finland

How to Make a Paper Hat.

1.

4.

2.

5.

3.

6.

Suomen käsityön museo 28.1.–13.5.2012Finlands Hantverksmuseum The Craft Museum of FinlandKauppakatu 25, 40100 Jyväskyläwww.craftmuseum.fi

Savonlinnan maakuntamuseo 15.6.–26.8.2012Nyslotts Landskapsmuseum Savonlinna Provincial MuseumRiihisaari, 57130 Savonlinnawww.savonlinna.fi/museo

Sibeliustalo, Puusepän Verstas 4.–22.9.2012SibeliushusetSibelius HallAnkkurikatu 7, 15140 Lahtiwww.sibeliustalo.fi

40

Kuvaaja: Sami Lettojärvi