Vihreitä askeleita Tampereen Sähkölaitoksen vuosiraportti

2015

Tampereen Sähkölaitos on luotettava, monipuolinen energia-alan toimija Pirkanmaalla. Palvelemme asiakkaitamme sähköön, kaukolämpöön, kaukojäähdytykseen,

maakaasuun, sähkön siirtoon, sähköverkon rakentamiseen ja kunnossapitoon, energianmittaukseen, ulkovalaistukseen sekä liikennevaloihin liittyvissä asioissa.

Palveluksessamme on lähes 400 ammattilaista, joita kannustavat konsernin perinteet jo vuodesta 1888. Meillä on yli 142 000 asiakasta ja kaukolämpökiinteistöissä asuu jakelualueellamme yli 200 000 ihmistä.

Ulkoasu: Johannan graafinen suunnittelutoimisto | Piirroskuvitus Mainostoimisto Mera | Kirjapaino: Hämeen Kirjapaino, maaliskuu 2016 Valokuvat: Atacan Ergin, Kimmo Torkkeli, Janne Ruotsalainen ja Tampereen Sähkölaitos -yhtiöt

Uusiutuva sähkö kuuluu kaikille

Ihan kaikki eivät uusiutuvaa sähköä tarvitse...

mutta meille muille...

3

Vuosi 2015 lyhyestiKonsernin liikevaihto

270,9MILJOONAA EUROA

Sähkön hinta laski

Historian

600 000

10 %

Sisällys

93,8MILJOONAA EUROA

Investoinnit

lämpimin vuosi

Tammervoima polttaa

ihmisen sekajätteet

Energia-käänteen hinta 180MILJOONAA EUROA

PÄÄKIRJOITUS Käänteentekevä vuosi 4

ASIAKAS Asiakasymmärrys kasvoi keskustellen 6

ENERGIAKÄÄNNE Matkalla ylittämään tavoitteet 10

ENERGIAMARKKINAT Kaikkien aikojen lämpimin vuosi Pirkanmaalla 12

TALOUS Vahvaa kasvua kannattavuudessa 14

SÄHKÖNJAKELU Sähköverkon investoinnit tähtäävät toimitusvarmuuteen 16

VERKONRAKENNUS Tampereen Vera tunnetaan entistä laajemmin 18

TUOTANTO Suuret investoinnit loppusuoralla 20

Hervannan hakelämpölaitos räpättiin käyttöön 22

Tammervoima polttaa jätteet energiaksi 24

Tammervoimasta Teiskontielle putkea pitkin 26

Tampereen Sähkölaitoksen tuotantolaitokset 27

YMPÄRISTÖ Laitosinvestoinnit ovat ympäristöinvestointeja 29

TURVALLISUUS Harjoitus tekee mestarin 30

HENKILÖSTÖ Synergioiden löytymisen vuosi 32

HALLINTO Uusi konsernirakenne tukee strategiaa 34

Hallitukset 35

4

Käänteentekevä vuosi Toimitusjohtaja Jussi Laitinen

uosi 2015 jää historiaan vuotena, jolloin Tampereel-la toteutui energiakäänne ilmastonmuutoksen hillit-semiseksi. Talvi 2014-2015 oli viimeinen talvi, jolloin Tampere tuotti energiansa pääasiassa maakaasulla.

Panostaminen uusiutuvan ja kotimaisen polttoaineen määrän kasvattamiseksi alkoi tuottaa tulosta vuonna 2015. Investointisuunnitelmamme piti sisällään hakelämpökes-kuksen Hervantaan (57 MW), lämpöä talteenottavan savu-kaasupesurin Naistenlahteen (30 MW) sekä yhdyskuntajätet-tä polttavan Tammervoiman hyötyvoimalaitoksen (60 MW). Lisäksi rakennamme kaukojäähdytysjärjestelmää keskustan alueelle ja tuulivoimaa Suomen Hyötytuuli Oy:n mukana. In-vestoimme energiakäänteen toteuttamiseen yhteensä 180 miljoonaa euroa. Energiakäänteen ajureina olivat joustamaton, kilpailuky-kynsä menettänyt, maakaasuun perustuva tuotantorakenne, EU:n energia- ja ilmastotavoitteet sekä kansalliset ja paikalli-set tavoitteet. Kansallisen ohjauksen vaikutus oli merkittävä. Suomessa nostettiin maakaasun vero 8-kertaiseksi muuta-man vuoden aikana. Tämä pakotti meidätkin toimimaan no-peasti.

Verotus ohjaa lämmöntuotantoonYhdistetty sähkön- ja lämmöntuotanto perustuu 60-prosent-tisesti fossiilisiin polttoaineisiin Suomessa. Hiilidioksidiveron voimakas nostaminen ja tehokkaan yhdistetyn tuotannon ve-roedun poistaminen ajavat energiayhtiöt suuntaamaan in-vestointinsa vain lämmöntuotantoon. Tällöin Suomesta pois-tuu lämpötilariippuvaa sähköntuotantoa merkittävä määrä.

Samanaikaisesti hajautettu energiantuotanto lisääntyy. Se tarkoittaa muun muassa erilaisia lämpöpumppuratkaisu-ja, jotka käyttävät eniten sähköä juuri kylmään aikaan. Yhdis-tetty tuotanto ja hajautettu tuotanto täydentäisivät toisiaan erinomaisesti. Toinen tuottaa oikeaan aikaan sen mitä toinen lämmitysmuoto tarvitsee. Yhdistetyn sähköntuotannon pois-tuessa markkinoilta tarvitaan säätö- ja varavoimaa, jotka tu-

levat todennäköisimmin perustumaan kuitenkin fossiilisiin polttoaineisiin lyhyellä aikavälillä. Rakentamamme uusi lämmöntuotanto siirsi uusimman yhdistetyn tuotannon kaasuvoimalaitoksemme pois käytös-tä. Onnistuimme myymään sen Fingridille reservilaitokseksi

useaksi vuodeksi. Nykyinen energiapolitiikka tuo vaikeuksia, jotka vain uusi politiikka uusine haasteineen voi joksikin aikaa ratkaista.

Taloudellinen välivuosiEnergiakäänteen tapahduttua syksyllä tuli vuodesta 2015 ta-loudellisesti katsoen välivuosi. Rakensimme uutta tuotantoa maailmanennätysvauhtia: Hervannan hakelämpökeskus ra-kennettiin 13 kuukaudessa ja Naistenlahden pesuri 8 kuukau-dessa. Hakelämpökeskus otettiin tuotantokäyttöön elokuus-sa, Naistenlahden pesuri lokakuussa ja Tammervoima mar-raskuussa. Emme hyötyneet edullisesta kotimaisesti energi-asta kuin muutaman kuukauden, mutta sekin näkyi jo tulok-sessamme. Liiketuloksemme oli 20,7 milj. euroa, mikä on 50 prosent-tia edellisvuotta parempi. Onnistuimme nostamaan uusiu-tuvien energialähteiden osuuden 33 prosenttiin ja vähentä-mään hiilidioksidipäästöjä 40 prosenttia vuoteen 1990 verrat-tuna. Odotamme vuodelta 2016 vieläkin parempaa tulosta, sillä silloin uusi tuotantorakenne on ollut käytössä kokonai-sen vuoden.

Uusi strategiaInvestointimme kotimaisen energian lisäämiseksi näyttää ta-loutemme näkökulmasta toimivan suunnitelmien mukaan. Siltä pohjalta laadimme myös uuden strategian seuraaville vuosille. Strategiaprosessissa arvioimme toimintaympäristön muutokset varsin merkittäviksi. Uudet rakennukset tulevat

V

”Verojalanjälkemme on 76 miljoonaa euroa,

neljännes liikevaihdosta.”

5

olemaan vähän energiaa kuluttavia, energiantuotanto ha-jaantuu ja asiakkaat tekevät enenevässä määrin kuluttamaan-sa energiaa itse, osa jopa kesällä meidän verkkoihin myyntiin asti. Kaukolämmön kysyntä pitkällä aikavälillä pienenee, kun kaukojäähdytyksen taas kasvaa. Sähkön vähittäismarkkinoil-la kilpailu entisestään kiristyy. Kannattavuuden näkökulmas-ta on vaikeaa luoda vain kasvuun perustuvaa strategiaa, siksi jatkamme toimintamme tehostamista. Yksinkertaistimme konsernirakennetta ja keskitimme asi-akkaisiin liittyvät toiminnat yhteen paikkaan. Näin voimme palvella asiakkaita entistä paremmin ja kehittää yhdessä uu-sia palveluita. Sähköverkko-liiketoiminnan tulos toteutui edellisen vuo-den kaltaisena. Sähköverkkoon investoitiin tavallista enem-män, toimitusvarmuus pysyi hyvällä tasolla eikä siirtohintaa nostettu. Verkkoliiketoimintaa ohjaava valvontajakso muuttui 2016 alusta alkaen. Uusi valvontamalli antaa verkkoyhtiölle mahdollisuuden nostaa hintaa toimitusvarmuustavoitteiden edellyttämien investointien rahoittamiseen. Siirtohinnat tule-vat Suomessa nousemaan, niin myös Tampereella. Sähköverkon haltijat haluavat rakennuttaa uudet verkkon-sa mahdollisimman edullisesti maksimoidakseen tuottonsa ja tämä näkyy verkonrakennusliiketoiminnoissa kiristyneenä kilpailuna. Oma verkonrakennusta sekä katuvalo- ja telema-tiikkarakentamista suorittava yhtiömme Tampereen Vera toi-mii näissä olosuhteissa ja totutusta hyvästä kannattavuudes-ta oli tingittävä.

Vuosi 2015 oli historian lämpimin vuosiHeikko sähkön tukkuhinta ja lämmin vuosi on huono yhdistel-mä energiantuottajalle, mutta tervetullut asiakkaille. Uuden tuotantorakenteen avulla sopeudumme erinomaisesti myös tämän kaltaisiin poikkeaviin vuosiin. Sähkön tukku- ja vähittäishinta laskivat koko vuoden. Markkinoille tuottamamme sähkön määrä oli alhaisimmil-laan miesmuistiin. Alensimme sähkön myyntihintoja keväällä noin 10 prosenttia, jolloin pysyimme sopimusmyynnissä kil-pailukykyisenä ja säilytimme asemamme. Sähkön vähittäis-myynnin toimiala muuttuu lähitulevaisuudessa voimakkaasti, kun asiakkaat siirtyvät enenevässä määrin käyttämään ma-talakatteisia tuotteita, kuten tuntisähköä, ja toisaalta sähkö-markkinoiden vaatimusten ja tietojärjestelmien kehittyessä. Vuonna 2015 emme onnistuneet saaman sähkön vähittäis-myyntiä kokonaisuudessaan kannattavaksi. Uusi strategiam-me keskittyykin asiakkaisiin useammasta eri näkökulmasta. Asiakkaat ovat meihin tyytyväisiä: sähköasiakkaista 97 % on valmiita suosittelemaan meitä. Myös lämpöliiketoimin-nan suosittelu ja imagomittarit ovat selkeästi toimialan kes-kiarvoa paremmat. Tampereen Veran toiminnassakin olemme onnistuneet palautteen mukaan kilpailijoitamme paremmin.

Kannamme osuutemme yhteiskuntavastuusta Olemme tehostaneet toimintaa viime vuosina usealla tavalla. Hyödynnämme eläköitymistä ja järjestelemme tehtäviä uu-delleen, käytämme teknologiaa ja automaatiota. Suuntaam-me osaamista vastaamaan tulevaisuuden haasteisiin. Hen-

kilöstömäärä on alentunut 13 prosenttia kuudessa vuodessa ja hankimme enemmän palveluita paikallisesti eri osaamis-alueilta. Energiakäänteemme työllistää noin 350 henkilöä puun ja turpeen hankintaketjuissamme. Tämä on meille paikallisena toimijana erityisen tärkeää. Energia on politiikkaa. Sähkölaitos on yksi Pirkanmaan suurimmista veronkerääjistä. Verojalanjälkemme sähköveroi-na, valmisteveroina ja tulo- ja arvonlisäveroina on 76 miljoo-naa euroa, neljännes liikevaihdosta. Omistajalle Tampereen kaupungille maksamme osinkoa kuluneesta vuodesta 2,7 mil-joonaa euroa. Tavoitteenamme on nostaa osingon määrää tu-levina vuosina merkittävästi. Huomioimisen arvoista on, että investoimme suuren osan tuloksestamme Tampereelle ja että osinkomme jäävät täysimääräisesti tamperelaisten eduksi. Kuluneena vuonna rakensimme yhdessä sidosryhmien kanssa paljon uutta. Uusi strategia, uusi organisaatio ja Tam-pereen energiakäänne. Näiden työkalujen avulla pidämme asiakkaamme ja omistajamme tyytyväisinä ja tuotteemme kilpailukykyisinä. Olemme nyt tulevaisuuden kanssa yhteen-sopivia – future compatible.

Esitän suurimmat kiitokset asiakkaille, yhteistyökumppaneille sekä henkilöstölle tästä käänteentekevästä vuodesta.

6

lobaalista taloudellisesta taantumasta huolimatta ve-tovoimainen Tampereen kaupunkiseutu kasvaa vuo-sittain tuhansilla uusilla asukkailla ja näin myös ky-syntä rakennettavien kiinteistöjen lämmitys- ja jääh-

dytysratkaisuille on tasaisen vahvaa vuodesta toiseen. Esi-merkkejä kaupunkiseudun kasvusta ovat Vuorekseen, Her-vantaan, Härmälänrantaan sekä Ylöjärven ja Pirkkalan kes-kustoihin viime vuosina rakennetut ja tulevina vuosina raken-nettavat asuin- ja palvelukiinteistöt. Vuonna 2015 Sähkölaitoksen toimintaa leimasikin asia-kasymmärryksen kartuttaminen ja toisaalta oman toiminnan ja kustannustehokkuuden kehittäminen. Asiakkaiden kanssa keskustellen kartoitettiin asioita, joissa on onnistuttu tai jois-sa on vielä parantamisen varaa. Samalla vahvistui näkemys myös asiakkaiden päätöksenteon kriteereistä.

Sähkölaitoksen asiakasrajapinnassa vuosi oli merkitykselli-nen, koska organisaatiomuutoksen johdosta sähkön, kauko-lämmön, kaukojäähdytyksen ja maakaasun asiakaspalvelu, myynti ja tuotekehitys yhdistyivät. Muutoksella vahvistetaan Sähkölaitoksen kilpailukykyä energiamarkkinoilla mahdollis-tamalla entistä joustavampi ja parempi asiakaspalvelu sekä uusien asiakkaan arkea tukevien tuotteiden ja palveluiden ke-hittäminen.

PalvelulupausKaukolämpöasiakkaita varten päivitettiin kaukolämpötuotetta ja siihen liittyviä lisäpalveluita aiempaa konkreettisemmin ja paremmin asiakkaiden arkea tukevaksi. Työtä tehtiin osin yh-teistyössä paikallisten kiinteistöjen edustajien kanssa. Loppu-tuloksena syntyi kolme kokonaisuutta, joissa kussakin esite-tään kuinka Sähkölaitos on asiakkaan tukena asiakaskiinteis-tön elinkaaren eri vaiheissa:

1. kaukolämmön vuosikello2. kaukolämmön elinkaari3. lämmitysmuodon valinta

Kaukolämmön vuosikellossa käydään läpi kaukolämpökiin-teistön tapahtumia, jotka toistuvat vuoden syklillä. Kauko-lämmön elinkaari kertoo kaukolämpökiinteistön elinkaaren aikana huomioitavista asioista. Lämmitysmuodon valinnassa keskitytään lämmitysmuodon valintaan, rakentamiseen sekä käyttöönottoon. Asiakkaat arvostavat ennen kaikkea luotettavuutta, hinta-vakautta ja vuorovaikutteisuutta. Näihin odotuksiin Sähkölai-tos vastaa hoitamalla asiakkaan asian täsmällisesti ja aktiivi-sesti loppuun asti, kohtuullisella ja ennustettavalla hinnoitte-lulla sekä kuuntelemalla ja viestimällä aktiivisesti.

Sähkön hinta laski ja Lähisähkö jatkoi vahvastiSähkölaitoksen asiakkaat saivat jälleen nauttia myös yhä ale-nevista sähkön hinnoista. Toistaiseksi voimassa olevien Ta-loussähkö-, Lämpösähkö-, Markkinasähkö- ja Hyötytuulisäh-kö-sopimusten hintoja laskettiin 1. toukokuuta lähtien noin 10 prosenttia. Pirkanmaalaisista metsistä kerätyllä puuaineksella tuote-tun Lähisähkön vahvana jatkunut kysyntä osoittaa Sähkölai-toksen asiakkaiden arvostavan paikallisuutta, ympäristöystä-vällisyyttä ja työllistävyyttä. Lähisähkö onkin asiakkaille help-po ja hinnaltaan kilpailukykyinen tapa edistää pirkanmaalais-ta hyvinvointia ja ympäristön huomioon ottamista.

Asiakasymmärrys kasvoi keskustellenASIAKKAAT

G

asiakasta7 000

6 000

5 000

4 000

3 000

2 000

1 000

0

2015 2014 2013

Kaukolämpöasiakkaiden määrä

5 469 5 417 5 360

h/asiakaskiinteistö8

7

6

5

4

3

2

1

0

Kaukolämmön jakelukeskeytykset

3,08 2,42 4,0

2015 2014 2013

Aamulehden Moro-liitteen lukijat ihmettelivät Keskikosken vesivoimalaitosta

Ihmepaikka-retkellä helmikuussa 2015.

7

Aamulehden Moro-liitteen lukijat ihmettelivät Keskikosken vesivoimalaitosta

Ihmepaikka-retkellä helmikuussa 2015.

8

Pirkanmaan Y-teko Tampereen kaukojäähdytykselleKaukojäähdytys kerää kiitosta ympäristöystävällisyydellään: Sähkölaitos sai tammikuussa 2015 Pirkanmaan XIV maara-kennuspäivillä Pirkanmaan yhdyskuntatekniikan Y-teko 2014 -palkinnon. Sen perusteena oli Tampereen keskustan ympä-ristöystävällinen kaukojäähdytys. Palkinnonsaajan valitsi Pir-kanmaan yhdyskuntatekniikan yhteistyöryhmän arvovaltai-nen, ammattilaisista koostuva raati. Palkinnon perusteluissa mainitaan muun muassa, että Tampereen keskustan järjestelmä on ensimmäisiä suuren mittakaavan kaukojäähdytysjärjestelmiä Suomessa. Kauko-jäähdytys tullaan tuottamaan Näsijärvestä ympäristöystäväl-lisesti ja sen käyttö vähentää verkostoon liittyvien kiinteistö-jen sähkönkulutusta. Sähkölaitos aloitti kaukojäähdytysliiketoiminnan vuonna 2012 Ratinan kaupunginosasta. Kaukojäähdytysverkkoa on rakennettu Tampereen keskustaan jo yli 8,4 kilometriä ja asi-akkaat ovat ottaneet uuden palvelun vastaan innokkaasti.

Uusi tekstiviestipalvelu kertoo kaukolämpöhäiriötHelmikuussa 2015 otettiin käyttöön Lämpöstop-tekstivies-tipalvelu, jonka kautta kaukolämpökiinteistöjen asukkaat ja isännöitsijät saavat puhelimeensa tiedon kaukolämmön suunnitelluista jakelukeskeytyksistä ja vikatilanteista keskey-tyksen koskiessa omaa taloyhtiötä tai kiinteistöä. Suunnitelluista keskeytyksistä saa tekstiviestin noin viik-koa ennen keskeytysajankohtaa ja vikatilanteissa heti, kun häiriön laajuus on selvitetty. Keskeytyksen aikana kiinteistön lämmitys ja lämmin käyttövesi eivät ole käytössä. Lämpösto-pin avulla pysyy ajan tasalla harvinaisista, mutta harmillisista kaukolämmön jakelukeskeytyksistä.

Energiatriathlon palkitsi Tampereen pihit taloyhtiötSähkölaitos oli myös mukana energiatehokkuuskilpailu Ener-giatriathlonissa, jossa etsittiin tamperelaisten taloyhtiöiden parhaita energiatehokkuuskäytäntöjä ja keinoja, joilla voi vä-hentää asumisen kustannuksia. Taloyhtiöt kisasivat kolmen kuukauden ajan vesi-, sähkö- ja lämpösarjoissa. Kolmessa kuukaudessa saatiin isoja säästöjä. Sähkösar-jan voittaja oli Armonkallion Asunto Oy Haarakatu 10, jossa sähkönkulutus laski jopa 40 % verrattuna vuoden 2013 lo-ka-joulukuun vertailujaksoon. Myös kaukolämmön kulutus laski noin 15 prosenttia. Lämmitysenergiasarjan kärkisijalle ylsi Tammelan As Oy Tampereen Annikki. Satavuotiaan suojelurakennuksen energi-ankulutus on pysynyt varsin maltillisena, vaikka huonekorkeus on suuri eikä peruskorjauksessa voitu juuri lisätä eristysvah-vuutta. Kunniamaininnan sai As Oy Tesoman Hakankärki, jossa on mm. uusittu patteriventtiilit ja asennettu vakiopaineventtii-lit.

Asiakastyytyväisyys erinomaisella tasollaVuosittaisen asiakastyytyväisyystutkimuksen mukaan asiak-kaiden valmius suositella Tampereen Sähkölaitoksen palve-luja on nyt korkeampi kuin koskaan aikaisemmin. Tutkijoiden mukaan jopa 97 % on tyytyväisiä palveluihin ja toimintaan ja on valmiita suosittelemaan Sähkölaitosta. Asiakkaat ovat löytäneet hyvin myös sähköiset palvelut: Esimerkiksi nettipalvelu Wattimaatilla on jo yli 10 000 tyyty-väistä käyttäjää. Wattimaatista voi tutkia kulutusraportoinnin lisäksi myös omia sopimuksia ja laskuja. Tutkimuksen mu-kaan sähköisten palvelukanavien toiminnasta on asiakkaille kertynyt myönteisiä kokemuksia ja ne kannustavat palveluis-ta kiinnostuneita keskittämään jatkossakin asiointinsa sähköi-siin kanaviin. Sähkölaitoksen vahvuus on monipuolinen palvelukana-vavalikoima. Suositun henkilökohtaisen puhelinpalvelun li-säksi osa asiakkaista arvostaa myös kasvokkain tapahtuvaa palvelutilannetta Ratinan asiakaspalvelupisteessämme. Am-mattitaitoinen, oma asiakaspalvelu tuntee pirkanmaalaisen arjen. Jonotusajat puhelinpalveluumme ovat erittäin lyhyet, keskimäärin alle minuutin. Palveluprosessi toimii hyvin, sillä yhteyden saaminen, asioiden hoitaminen ja vaikutelma täs-mällisestä toiminnasta saavat hyvät arviot. Energiateollisuus ry:n teettämässä energiayhtiöiden asia-kastyytyväisyystutkimuksessa asiakkaat arvostivat Sähkölai-toksen maan kolmen parhaan kaukolämpöyhtiön joukkoon. Asiakastyytyväisyystutkimus toteutettiin syksyllä 2014. Siinä haastateltiin lähes 6 600 kaikkiaan 26 eri energiayhtiön asia-kasta.

9

Sähkissponssi jaettiin ensi kertaa Sähkölaitoksella otettiin syksyllä käyttöön uusi Sähkisspons-si-ohjelma, jonka kautta Sähkölaitoksen sponsorointituki oh-jataan paikallisille yhdistyksille. Ohjelman avulla kaikki net-tiäänestäjät voivat vaikuttaa Sähkölaitoksen pirkanmaalai-seen tukitoimintaan. Sähkissponssi toimii siten, että spons-siehdot täyttävät yhdistykset tai esimerkiksi niiden yksittäiset joukkueet ilmoittautuvat mukaan Sähkissponssiin ehdokkaik-si. Ehdokkaiden nimet näkyvät Sähkölaitoksen nettisivuilla ja kuka tahansa netin käyttäjä voi käydä äänestämässä suo-sikkiaan Sähkissponssin saajaksi. Mitä enemmän ihmiset käyvät äänestämässä Sähkissponssi-ehdokasta, sitä suurem-mat mahdollisuudet ehdokkaalla on saada Sähkissponssia. Joulukuussa Tampereen Sähkölaitos palkitsi kymmenen yhdistystä puolen vuoden Sähkissponssi-kannatusjaksolla. Ääniä annettiin yli 4200 ja eniten ääniä sai Tampereen Pyrin-nön painonnostojaosto. Seuraava Sähkissponssi on haetta-vana huhtikuussa 2016. Sähkissponssilla tuetaan erityisesti lasten ja nuorten harrastustoimintaa.

Leinolan Revontulet-eskariryhmä sai Sähkölaitoksen lahjoittamat Meillä riittää

virtaa -heijastinliivit kevättalvella 2015. Etualalla hymyilee Heini Koskela.

10

Matkalla ylittämään tavoitteet

Kuten koko Suomessa, Tampereella on energiantuo-tannon polttoaineet valittu aina kulloisen historialli-sen tilanteen ja poliittisen ohjauksen mukaan. 1960- ja 70-luvuilla käytettiin hetken pääasiassa öljyä ja öl-

jykriisin jälkeen turve nousi pääpolttoaineeksi Naistenlahden uuden biokattilan myötä. 1980-luvulle tultaessa idänkaupan merkitys oli korkeal-la. Bilateraalikaupan ylijäämä Suomeen päin edisti sitä, että teollisuuskaupunki Tampere sai kaasuputken silloisesta Neu-vostoliitosta jo ennen Helsinkiä vuonna 1986. Marraskuussa 1988 avattiin Lielahden kaasuvoimalaitos, minkä jälkeen kaasu kasvoi Tampereen pääpolttoaineeksi. 2000-luvun alussa keskustelu kääntyi rikki-, typpi- ja hiuk-kaspäästöjen minimoinnista hiilidioksidiin ja ilmastonmuu-tokseen. Alettiin puhua fossiilisten polttoaineiden korvaami-sesta uusiutuvilla ja Suomessa tuli voimaan hiilidioksidipe-rusteinen energiavero, joka nosti maakaasun veroa voimak-kaasti. Sähkövero nousi samanaikaisesti moninkertaiseksi. 2010-luvulla Euroopan Unioni on sitoutunut YK:n ilmas-tosopimukseen ja Kioton pöytäkirjaan. EU:n tavoitteiden mu-kaan kasvihuonekaasupäästöjä vähennetään 20 prosentilla ja uusiutuvan energian osuus nostetaan 20 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä. Vertailukohdaksi otettiin vuoden 1990 tilasto.

59 %

3,6 %

36 %

1,4 %

Maakaasu 59,0 %Öljy 3,6 %Turve 36,0 %

Uusiutuvien osuus 1,4 %Vesivoima 1,4 %

Polttoaineet 1990

ENERGIAKÄÄNNE

Tampereen Sähkölaitos oli pitkään Suomen maakaasuriippu-vaisin energiayhtiö. Kun muutospaineita 2010-luvulla alkoi nousta usealta rintamalta, strategiaa muutettiin jyrkästi: al-koi Tampereen energiakäänteen suunnittelu ja toteutus. Ale-nevan markkinasähkön hinnan vuoksi kaukolämpö nostettiin päätuotteeksi ja polttoainevalikoiman laajentamiseksi käyn-nistyi laitosinvestointien sarja:

• Tammerkosken vesivoimalaitoksien saneeraus 2010-2012• Kaukojäähdytysverkoston rakentaminen 2012-• Sarankulman pellettilämpölaitos 2013• Hervannan hakelämpölaitos 2015• Savukaasupesuri Naistenlahden voimalaitokselle 2015• Tammervoiman hyötyvoimalaitos 2015• Panostuksia tuulivoimaan Suomen Hyötytuuli Oy:n osakkaana

Laitosinvestoinnit on tehty strategian kolmen periaatteen pohjalta: kilpailukykyinen lämmön hinta, uusiutuvan energi-an lisääminen ja asiakasläheisyys. Energiakäänteen hinta on ollut tähän mennessä noin 180 miljoonaa euroa.

Tavoitteeksi otettiin EU:n tavoitteiden ylittäminen:uusiutuvan energian osuus nostetaan n. 43 prosenttiin ja kasvihuonekaasupäästöjä vähennetään n. 45 prosentilla vuo-teen 2020 mennessä. Energiakäänteen ansiosta jo vuonna 2016 noin 43,4 pro-senttia energiantuotannon polttoaineista tulee olemaan uu-siutuvia. Jätepolttoaineesta puolet lasketaan uusiutuvaksi, puolet fossiiliseksi. Tampereen Sähkölaitos ei käytä kivihiiltä, eikä sillä ole ydinvoimaosuuksia.

Maakaasu 29,2 %Öljy 4,1 %Turve 17,1 %Jäte 6,1 %

Uusiutuvien osuus 43,4 %:Puu (NSL2) 24,8 %Pelletti 2,3 %Hake (HRV) 8,1 %Vesi 1,6 %Tuuli 0,6 %Jäte 6,1 %

Polttoaineet 2016 (arvio)

HRV = Hervannan hakelämpölaitos NSL2 = Naistenlahden voimalaitoksen kakkosyksikkö

11

Kasvihuonekaasupäästöt pienentyneet jo yli kolmanneksenHiilidioksidipäästöjen määrä on sääriippuvainen: kylmänä talvena polttoaineita käytetään enemmän, jolloin myös pääs-töjen määrä on suurempi kuin lauhana talvena. Seuraavas-sa graafissa on kylmä tammikuu 2016 mukana jo toteumana, mutta loppuvuoden kylmyyden vaikutusta ei pystytä enna-koimaan, vaan luku on arvioitu keskivertotalven kylmyyden mukaan.

Uusia hankkeita jo suunnitteillaHiukkaspäästöjen ja logistiikan kannalta hyvän maakaasun erinomainen säädettävyys polttoaineena on jäänyt poliittisen ohjauksen voimistuessa vähälle huomiolle. Kun tuuli- ja au-rinkovoima lisääntyvät tulevaisuudessa, ne tarvitsevat rinnal-leen nopeasti säätyvää energiantuotantoa. Tällöin uskotaan

maakaasun merkityksen nousevan jälleen. Tampereen Sähkölaitoksen suunnittelupöydillä on useampia hankkeita tulevaisuuden varalle. Onnistuneen Her-vannan hakelämpölaitoksen jälkeen on keskusteltu mm. vas-taavankokoisen hakelaitoksen rakentamisesta länsi-Tampe-reelle. Myös Naistenlahden voimalaitoksen lähivuosien sanee-rausta suunnitellaan. Vielä ei tiedetä, millainen laitos noin vuonna 2022 Naistenlahteen tulee. Olennaisena osana har-kintaa on se, kuinka ehkä 2000 GWh:iin nouseva puun tarve voidaan tyydyttää. Tampereen polttoaineketjut työllistävät jo nyt noin 350 henkilöä. Sähkölaitos on halukas avaamaan verkkoa myös asiak-kaiden tuottamalle lämmölle. Tämä voi tarkoittaa esimerkiksi teollisuuden ylilämmön tai aurinkoenergian varastointia kau-kolämpöverkossa.

3,6 %

tonnia100 000

800 000

600 000

400 000

200 000

02016 1990

Hiilidioksidipäästöt 2016 (arvio)

551 949 850 503

Kasvihuone -kaasupäästöt ovat

pienentyneet noin 35,1 %

Vuonna 2015 selvitettiin geotermisen lämmön talteenot-toa ja sitä varten porattiin Nekalan lämpölaitoksen tontilla maahan tutkimusreikä. Geotermisen lämpölaitoksen idea on porata monen kilometrin syvyiset reiät ja tehdä niiden vä-liin vesikierto. Geoterminen lämpö kuumentaa porausreikiin pumpattavan veden, ja lämpöenergia hyödynnetään kauko-lämmössä. (kuva yllä)

12

°C

2,0

1,5

1,0

0,5

0,0

-0,5

-1,0

-1,5

-2,0

-2,5

-3,0

uonna 2015 talouskasvu Euroopassa oli hidasta ja Suomen talous polki paikallaan. Raakaöljyn hinnan-lasku piristi monia kansantalouksia, mutta Suomessa vaikutus jäi heikoksi, koska öljyn alhainen hinta rasit-

taa tärkeän kauppakumppanimme Venäjän taloutta. Teollisuu-den sähkönkulutuksessa suhdannetilanne näkyi vain vähän. Sähkön kokonaiskulutus Suomessa oli 82,5 TWh (-1,1 %). Kulutuksen pieni lasku selittyy poikkeuksellisen lämpimällä säällä. Vuosi 2015 oli Suomessa ja Pirkanmaalla kaikkien ai-kojen lämpimin. Sähkönkäytön lisäksi lämpimällä säällä oli myös huomattava vaikutus kaukolämmön kulutukseen. Sähkön tuonti Ruotsista (17 TWh) väheni hieman viime vuodesta suomalaisen vesivoiman hyvän tuotannon vuok-si. Venäjän tuonti (4 TWh) puolestaan kasvoi hieman, mutta sen osuus tuonnista oli yhä alle 20 prosenttia: Ruplan heikko kurssi nostaa tuontimääriä Venäjältä. Suurin muutos tapahtui sähkön viennissä Viroon, joka kasvoi yli 40 prosenttia viime vuodesta, ja oli noin 5 TWh. Virosta sähkö kulkee yleensä ete-lämmäs Baltiaan, sillä Latviassa ja Liettuassa on markkina- alueemme kalleinta sähköä. Vesivoiman osuus sähköntuotannosta oli tavallista suu-rempi sateisen sään vuoksi. Kivihiilen kulutus Suomessa oli

pienimmillään 30 vuoteen, ja kaasun käyttö 25 vuoden poh-jalukemissa. Sähköntuotannon hiilidioksidipäästöt olivat al-haisemmat kuin koskaan tilastoinnin aikana. Viime vuonna 80 prosenttia Suomen sähkön tuotannosta oli päästötöntä.

Sähkön hinnat poikkeuksellisen alhaallaAlkuvuosi 2015 oli sekä Suomessa että läntisissä naapuri-maissamme hyvin lämmin, sateinen ja tuulinen. Tämä piti sähkön hinnat alhaalla koko talven. Kaudella ei nähty mer-kittävää sähkön kulutuspiikkiä. Viileä kevät viivytti lumien sulamista, ja voimakkaimmat sulamisvirtaamat nähtiin ke-sä-heinäkuussa. Tämä romahdutti pohjoismaiset sähkön hin-nat alimmilleen sitten vuoden 2000. Hintojen vuoksi esimer-kiksi ruotsalaisten ydinvoimaloiden tuotantoa rajoitettiin kan-nattavuussyistä. Kuiva syksy sai hinnat nousemaan hieman, mutta erittäin kostea ja lämmin joulukuu käänsi suunnan vuoden lopussa alaspäin. Sähkön toteutuneet vuosihinnat 2015 olivat Norjassa ja Ruotsissa alimmillaan viiteentoista vuoteen (n. 20 €/MWh). Suomen aluehinta (n. 30 €/MWh) oli alempana viimeksi vuonna 2004. Sähkön johdannaishinnat laskivat jyrkästi vuo-den aikana. Pohjoismaiset sähkön hinnat tuleville vuosille

laskivat vuodessa yli 30 %. Viidessä vuodessa ne ovat laske-neet 60 %. Suomen hinnat ovat laskeneet hieman vähemmän maltillisempien uusiutuvan sähkön tuotantotukien ansiosta. Sähkön hintojen raju lasku on johtanut markkinaehtoisen sähköntuotannon kannattavuuden romahdukseen. Erityisen hankala tilanne on erillistä sähköntuotantoa tekevillä voima-laitoksilla. Suomessa suljettiin vuoden 2015 aikana lopullises-ti kaksi suurta hiililauhdevoimalaa. Myös yhteistuotantovoi-malat ovat suurissa ongelmissa. Tampereen Sähkölaitos Oy myi modernin kaasuturbiini-voimalaitoksen Naistenlahdessa valtakunnalliseen tehore-serviin kaudelle 2015 – 2017 kannattavuusongelmien vuoksi. Myös monet muut suomalaiset yhtiöt ovat vähentäneet säh-kön ja lämmön yhteistuotantoa. Suuri osa energia-alan lähi-aikojen investoinneista näyttää kohdistuvan erilliseen läm-möntuotantoon, sillä sähköntuotantoon ei enää voi investoi-da Suomessa tai muualla Pohjoismaissa kannattavasti ilman valtion tukia.

Sähkömarkkinoiden yhdentyminen jatkuuEuroopan Unioni on asettanut tavoitteekseen luoda yhtenäi-set sähkön sisämarkkinat, ja sähkön hintojen laskenta säh-

Kaikkien aikojen lämpimin vuosi PirkanmaallaENERGIAMARKKINAT

1964

1965

1966

1967

1968

1969

1970

1971

1972

1973

1974

1975

1976

1977

1978

1979

1980

1981

1982

1983

1984

1985

1986

1987

1988

1989

1990

1991

1992

1993

1994

1995

1996

1997

1998

1999

2000

2001

2002

2003

2004

2005

2006

2007

2008

2009

2010

2011

2012

2013

2014

2015

-2,8 -2,7

1,4

V

13

köpörssissä tapahtuu jo samalla algoritmillä Suomesta Por-tugaliin ja Italiaan asti. Itäisen Euroopan maiden oletetaan liittyvän mukaan lähivuosina, ja uusia sähköpörssejä ollaan avaamassa lukuisissa Balkanin alueen maissa. Kaupallisesta yhdentymisestä huolimatta fyysinen säh-könsiirto muodostaa pullonkauloja markkinoiden väliin. Säh-kö säilyy varsin erihintaisena eri puolilla Eurooppaa. Uusia yhteyksiä kuitenkin rakentuu, ja pohjoisessa näistä hankkeis-ta tärkeimpiä ovat Liettuan uudet siirtoyhteydet Puolaan ja Ruotsiin. Nämä yhteydet on saatu aivan vuoden 2016 alus-sa, ja niiden uskotaan hieman vähentävän Suomen ja Ruot-sin välisiä sähkön hintaeroja. Erityisen paljon hinnat laskevat Latviassa ja Liettuassa. Keski-Euroopan siirtoyhteyksissä on sen sijaan suuria ongelmia, koska Saksan sisäinen siirtoverkko ei enää pysty siirtämään Pohjois-Saksassa tuotettua tuulivoimaa Etelä-Sak-san kulutuskohteisiin. Tämä on johtanut tilanteeseen, jossa Pohjoismaista Saksaan ei ole mahdollista viedä merkittäviä määriä sähköä vuositasolla. Yhä useammin Saksasta tuodaan tuuli- ja aurinkovoiman ylituotantoa pohjoiseen. Tilanne on vaikeutunut vuosi vuodelta, eikä sen odoteta ratkeavan aina-kaan kymmeneen vuoteen, mikä vaikeuttaa entisestään poh-joismaisten sähköntuottajien tilannetta. Hyvinä vesivuosina päästötöntä sähköä ei saada aikai-sempien vuosien tapaan siirrettyä Keski-Eurooppaan, jolloin sähköä joudutaan myymään lähes ilmaiseksi Ruotsissa ja Norjassa. Suomeen sähköä ei useimmiten voida siirtää ny-

kyistä enempää, koska siirtokapasiteettia ei ole riittävästi. Yli-tarjontaongelmia pahentaa osaltaan ilmastonmuutos, joka lisää sateisuutta Norjassa ja vähentää sähkönkulutusta.

Polttoaineet halpenevat maailmanmarkkinoillaVuoden 2014 lopulla alkanut raakaöljyn hinnanlasku jatkui vuoden 2015 alussa, mutta tammikuun 2015 lopulla hinta kääntyi nousuun. Toukokuussa hinta oli jo 65 dollaria barre-lilta, eli lähes 50 prosenttia tammikuun pohjien yläpuolella. Kesällä öljyn hinta lähti kuitenkin uudelleen laskuun, ja tämä jatkui vuoden loppuun asti. Joulun aikaan hinta oli pudonnut 35 dollariin. Öljyn hintaa laskee OPEC:n linjaus olla rajoittamatta jä-senvaltioidensa tuotantoa. Korkeiden tuotantomäärien avulla OPEC puolustaa markkina-osuuttaan taistelussa USA:n lius-keöljytuottajia vastaan ja pyrkii pakottamaan liuskeöljytuot-tajat ulos markkinoilta. Myös öljytuotteiden kysynnän kasvu on ollut odotettua hitaampaa Kiinan talouskasvuvauhdin hi-dastuttua noin seitsemään prosenttiin vuodessa. Öljyn hinnan voimakas lasku näkyi myös muissa poltto-aineissa. Kivihiilen ja maakaasun hinnat laskivat selvästi. Maa-kaasun hinta seuraa Euroopassa pitkälti öljyn hintaa, mutta useiden kuukausien viiveellä. Keski-Eurooppaan on alkanut vir-rata maailmalta myös nesteytettyä maakaasua (LNG) yhä edul-lisemmin, ja paikoin se on putkikaasua edullisempaa. Suomen maakaasumarkkinoihin tällä ei kuitenkaan ollut vaikutusta.

Vuonna 2015 EU:n päästöoikeuksien hinta liikkui maltil-lisesti ylöspäin, noin 7 eurosta hiilidioksiditonnilta hieman 8 euron yläpuolelle. Pitkään suunniteltu päästökaupan markki-navakausreservi päätettiin ottaa käyttöön vuoden 2019 aika-na. Pariisin ilmastokokouksesta saatiin kansainvälinen ilmas-tosopimus, mutta suorat kytkennät päästömarkkinoihin kes-tävät pitkään.

Polttoaineverojen merkitys kasvaaVuoden 2015 aikana valmistuneet investoinnit Hervannan ha-kekattilaan ja Tammervoiman hyötyvoimalaitokseen vähensi-vät Sähkölaitoksen hiilidioksidipäästöjä, ja päästömarkkinoi-den merkitys yhtiölle on pysynyt maltillisena. Polttoaineverojen merkitys on sen sijaan kasvamassa. Sähkölaitoksen käyttämän maakaasun verotus on noussut yli 800 prosenttia vuoden 2010 jälkeen, ja polttoaineverot muo-dostavat nykyisin merkittävän osan kaukolämmön kustan-nuksista. Fossiilisten polttoaineiden ja sähkön hintojen lasku on heikentänyt kotimaisten polttoaineiden kilpailukykyä. Maa-kaasun korkean verotuksen ja puun polton tukien vuoksi puu ja turve säilyivät kuitenkin kaasua edullisempina polttoainei-na. Lisäksi Tampereelle valmistuneet uudet investoinnit vä-hensivät maakaasun käyttöä. Tämän trendin jatkuminen on todennäköistä.

Tampereen alueen keskilämpötilan poikkeama vuosien 1981-2010 keskiarvosta.Kaukolämmitys aloitettiin Tampereella vuonna 1964.

1964

1965

1966

1967

1968

1969

1970

1971

1972

1973

1974

1975

1976

1977

1978

1979

1980

1981

1982

1983

1984

1985

1986

1987

1988

1989

1990

1991

1992

1993

1994

1995

1996

1997

1998

1999

2000

2001

2002

2003

2004

2005

2006

2007

2008

2009

2010

2011

2012

2013

2014

2015

1,71,4

1,1

1,6

14

TALOUS

Vahvaa kasvua kannattavuudessa

uosi 2015 onnistui Tampereen Sähkölaitos -konsernis-sa taloudellisesti hyvin ja konserni sai tuloskehityk-sensä nousuun. Konsernin liiketulos nousi 20,7 milj. euroon. Edellisvuoteen verrattuna kasvua oli 6,9 milj.

euroa eli 50 prosenttia. Kannattavuuden paranemisen taus-talla oli panostaminen kotimaisiin ja uusiutuviin polttoainei-siin perustuvaan kaukolämmön erillistuotantoon, kaasuriip-puvuuden vähentäminen ja sähkösuojauksissa onnistuminen. Liiketulos nousi siitä huolimatta, että liikevaihto laski yli 6 prosenttia eli yli 18,5 miljoonaa euroa. Liikevaihto asettui 270,9 milj. euroon. Taustalla on pitkään jatkunut alhainen säh-kön markkinahintataso sekä edellisvuotta lämpimämpi sää. Sähkön markkinahintataso jatkoi laskuaan myös vuonna 2015. Syyt alhaiselle tasolle pysyivät pitkälti samoina kuin edellisenäkin vuonna: teollisuuden sähkönkysyntä oli alhaal-la yleisen taloudellisen taantuman vuoksi, vesitilanne Norjas-sa ja Ruotsissa oli hyvä, markkinoille on tullut tuettua tuuli-voimaa ja lisäksi kivihiilen ja päästöoikeuksien hinnat pysyi-vät edullisina. Lisäksi voimakkaasti laskenut öljyn hinta on vaikuttanut välillisesti myös sähkön markkinahintaan.

Investointiohjelmalla joustavampi energiantuotantoTampereen Sähkölaitos -konsernin investoinnit vuonna 2015 olivat 93,8 miljoonaa euroa, josta merkittävä osa eli 51,5 mil-joona euroa rahoitetaan leasing-rahoituksella. Konsernissa oli käynnissä useita investointihankkeita, joista merkittävimmät olivat Hervannan hakelämpölaitos, Tammervoiman hyötyvoimalaitos ja Naistenlahden savu-kaasupesuri. Tarastenjärven ja kaukolämpöverkon yhdistävä siirtolinja valmistui syksyllä 2015. Myös kaukojäähdytykseen investoitiin merkittävästi tilikauden aikana. Investointiohjelmassa korostuvat uusiutuvan energian lisääminen ja joustavamman energiantuotannon rakentami-nen. Uusiutuvan energian hankinnan osuus oli kaikkien aiko-jen korkeimmalla tasolla ollen 33 prosenttia. Hajautetun polt-toainesalkun avulla Tampereen Sähkölaitos -konserni pärjää tulevaisuuden eri markkinatilanteissa ja poliittisissa ympäris-töissä aiempaa paremmin.

Uusi tuotantorakenne alkaa näkyä tuloksessaTampereen Sähkölaitoksen heikon kannattavuuden taustalla on viime vuosina ollut joustamaton, maakaasupainotteinen tuotantorakenne. Nyt strategiset, suuret investoinnit hajau-tettuun lämmön erillistuotantoon alkavat näkyä tuloksessa toivotulla tavalla. Uusiutuviin polttoaineisiin perustuvien lämmöntuotan-toinvestointien myötä tuotantoa on saatu siirrettyä kiinteille polttoaineille ja kalliimman maakaasun osuutta on saatu las-kettua. Vuoden 2014 lopusta alkanut öljyn hinnan voimakas lasku vaikutti kaasunkin hankintahintaan ja pienensi sitä kaut-

ta polttoaineiden hankintakustannuksia. Toiminnallisesti vuoden 2015 alkupuolisko muodostui eri-laiseksi kuin edellisenä vuonna, sillä talvi oli edellisvuoden tapaan normaalia lämpimämpi, mutta kevät oli hieman kyl-mempi. Kaukolämpöä ja sähkön siirtoa myytiin edellisvuot-ta vähemmän. Vaikka sähkön markkinahinta jatkoi laskuaan, sähköä tuotettiin halventuneen kaasun takia hieman edellis-vuotta enemmän. Vuoden loppupuolisko oli poikkeuksellisen lämmin, mikä pienensi lämmön tuotantoa ja yhteistuotannon kautta myös sähkön tuotantoa. Vaikka kaasun hinta hieman laski, sähkön tuotannon kannattavuus pysyi edelleen heikkona ja osin tap-piollisena. Sähköntuotantoa vähensivät edellisvuoteen verrattuna myös vain lämpöä tuottavien uusien investointien käyttönot-to sekä Naistenlahden ykkösyksikön siirtyminen valtakunnal-liseen tehoreserviin. Sähköverkkoliiketoiminnan tulos pysytteli edellisvuoden tasolla. Tampereen Sähköverkko Oy:n liiketulokseksi muodos-tui 9,2 milj. euroa. Vuosi 2015 oli kuluneen valvontajakson vii-meinen. Sähköverkon toimintavarmuus pysyi edellisvuoden tapaan hyvällä tasolla. Sähkön markkinahinta on laskenut useita vuosia. Tämä alentaa luonnollisesti myös vähittäismarkkinoiden hintaa. Sähkön toistaiseksi voimassa olevia hintoja laskettiin kevääl-lä yli 10 prosenttia. Konsernin tilikauden tulos oli 9,2 milj. euroa ylittäen edel-lisvuoden 5,5 milj. eurolla.

V

Tampereen Sähkölaitos -konsernin liikevaihdon jakautuminen

Sähkön myynti Sähkönsiirron myynti Kaukolämmön ja -jäähdytyksen myyntiMuu liikevaihto

34 %

15 %

48 %

3 %

15

Milj. euroa350

300

250

200

150

100

50

0

2015 2014 2013

Liikevaihto

271 289 307

Milj. euroa100

80

60

40

20

02015 2014 2013

Investoinnit

94 98 28

10

8

6

4

2

0

%

2015 2014 2013

Sijoitetun pääoman tuotto

4,6 3,1 4,1

%20

15

10

5

02015 2014 2013

Omavaraisuusaste

19,1 17,2 16,2

Rahoitus ja tunnusluvutKannattavuuden paraneminen sekä leasing-kustannusten laskutus nostivat tulorahoitustasoa ja liiketoiminnan kassa-virta ilman konsernitilisaamisia nousi 73,1 miljoonaan eu-roon. Lainoja lyhennettiin 10,0 miljoonalla eurolla. Investoin-tien ja osinkojen maksun jälkeen rahavarat ja konsernitilisaa-miset kasvoivat 19,7 miljoonaa euroa, kun ne edellisvuonna laskivat 6,8 miljoonaa euroa. Liiketuloksen paraneminen nosti sijoitetun pääoman tuo-ton 4,6 prosenttiin, kun se edellisvuonna oli 3,1 prosenttia. Omavaraisuusaste nousi 17,1 prosentista 19,1 prosenttiin.

Milj. euroa

2015 2014 2013

Liiketulos

21 14 19

50

40

30

20

10

0

16

uosi 2015 oli Tampereen Sähköverkko Oy:lle inves-tointien aikaa. Suurin osa yhtiön toteuttamista ra-kennushankkeista liittyi sähkönjakelun toimitusvar-muuden parantamiseen. Yhtiö halusi investoinneil-

laan myös vastata tiukentuneiden lakipykälien asettamiin vaatimuksiin. Yhtiö saavutti liiketulostavoitteensa. Suurin projekti oli uuden Nurmin sähköaseman ja sen kan-taverkkoyhteyden rakentaminen. Sähköasema liittää Tammer-voiman hyötyvoimalaitoksen jakeluverkkoon. Samalla varau-duttiin suurjännitejakeluverkon vahvistamiseen. Santalahden alueelle puolestaan tehtiin putkitettu johto-reitti yhteistyössä tunnelityömaan kanssa. Aluehan rakentuu lähivuosina, ja noin kilometrin verran ilmajohtoa aiotaan siir-tää maan alle. Kalevanrinteen asuinalueella Sähköverkko puolestaan to-teutti 110 kilovoltin verkossa merkittävän kaavamuutokseen liittyvän johtosiirron. Toimitusvarmuuden parantamiseen täh-dättiin myös sillä, että vuonna 2014 pilottihankkeena toteutettu muuntamoautomaatio kehittyi pysyväksi käytännöksi. Marraskuun tykkylumiongelmista yhtiö selvisi poikkeuk-sellisen hyvin. Katkokset sähkönjakelussa jäivät vaikeimmil-lakin alueilla kohtuullisiksi. Asiaan vaikuttivat paljon aiemmat helikop teriraivaukset sekä Teiskon alueen kattava verkostoau-tomaatio. Tampereen Sähköverkko Oy täytti heinäkuun alussa kym-menen vuotta, ja merkkipäivää juhlistettiin lokakuussa koko henkilöstön kanssa. Yhtiön toimintaa ohjaava Energiaviraston valvontamal-li muuttui, kun uusi nelivuotisjakso alkoi. Mallia avattiin ai-emmasta, jolloin yhtiö sai paremmat mahdollisuudet vastata haasteisiinsa. Toukokuussa 2015 Lämpötalossa toteutettiin laaja valmius-harjoitus, jolla testattiin varavoimajärjestelmien ja valvomoi-den toimintaa. Järjestelmät olivat valtaosin kunnossa eli vaik-

ka sähkönsyöttö kiinteistöön katkaistiin, valvomot pysyivät edelleen toimintakykyisinä. Puutteitakin löytyi, ja ne saatiin käytännön harjoituksen avulla korjatuksi nopeasti. Tällä hetkellä yli 99 prosenttia Tampereen Sähköverkon noin 143 000 käyttöpaikasta on tuntimittauksessa. Tuntimit-taukseen siirtymisen myötä koko toiminta on muuttunut ja käsiteltävän mittaustiedon määrä on noussut lyhyessä ajassa moninkertaiseksi. Kun vielä 2000-luvun alkuvuosina riitti keskimäärin yksi mittarinlukema vuodessa, nyt Sähköverkossa käsitellään noin 3,4 miljoonaa mittausarvoa vuorokaudessa.

Yhteispohjoismainen taseselvitys on toteutumassaSuomi oli maailmassa ensimmäisiä maita, joissa tuntimitta-us otettiin käyttöön. Monessa EU-maassa ei tuntimittausta vieläkään ole käyttöönotettu, ja nyt onkin EU-tasolla ehditty kyseenalaistamaan, pitäisikö mittauksen tapahtuakin 15 mi-nuutin tarkkuudella tuntimittauksen sijaan. Tällöin tuotanto saataisiin paremmin vastaamaan kulutusta kuin olettamalla, että sähkönkulutus olisi jatkuvaa läpi käyttötunnin. Yhteispohjoismaisista sähkön vähittäismarkkinoista on puhuttu jo pitkään, mutta todennäköistä on, että ainakaan muutamaan vuoteen ei tämän suhteen tule mitään merkit-tävää tapahtumaan. Yhteiseurooppalaisista vähittäismarkki-noista on myös keskustelua avattu ja mallia tultaneen hake-maan Pohjoismaista. Yhteispohjoismainen taseselvitys eli NBS on hanke, joka toteutuu. Se vaikuttaa Tampereen Sähköverkonkin toimin-taan. Myös DataHubin eli vähittäismarkkinoiden kansallisesti keskitetyn tietovaraston hanke on lähtenyt vauhdilla liikkeel-le ja sen seurauksena verkko- ja myyntiliiketoiminnat tulevat muuttumaan ja kehittymään. DataHub tuo digitaalisen dis-ruption energia-alalle.

SÄHKÖNSIIRTO

Sähköverkon investoinnit tähtäävät toimitusvarmuuteen

V

17

kpl200

150

100

50

0 2015 2014 2013

Sähkönjakelun häiriökeskeytysten määrä

112 42 98

500

400

300

200

100

0

MW

2015 2014 2013

Suurin tuntiteho

318 355 324

5 000

4 000

3 000

2 000

1 000

0 *Las

kent

atap

a m

uuttu

i vuo

nna

2013

. Lu

vut e

ivät

sis

ällä

110

kV

alue

verk

koa.

km

2015 2014 2013

Sähkönjakeluverkon pituus*

3 726 3 674 3 652

RUOVESI

KURU

YLÖJÄRVI

ORIVESI

KANGASALA

NOKIA

PIRKKALA

LEMPÄÄLÄ

TAMPERE

Tampereen Sähköverkko Oy:n jakelualue

kpl150 000

120 000

90 000

60 000

30 000

02015 2014 2013

Sähkön siirtoasiakkaiden määrä

144 052 142 142 140 224

GWh2 000

1 500

1 000

500

0 2015 2014 2013

Sähkön siirto

1 857 1 837 1 828

h/asiakas

2015 2014 2013

Sähkön jakelukeskeytykset

0,37 0,1 0,32

1,0

0,8

0,6

0,4

0,2

0

18

VERKONRAKENNUS

Tampereen Vera tunnetaan entistä laajemmin

Tampereen Vera Oy:n toiminta-ajatuksena on tarjota asiakkailleen kilpailukykyisesti sähkö- ja ulkovalaistus-verkkojen sekä liikennetelematiikan rakentamis - ja kunnossapitopalveluita ja sähköverkon energianmittaus-palveluita.

Tampereen Vera Oy teki vuoden 2015 aikana itseään laajalti tunnetuksi kaupunkikonsernin ulkopuolisten asiakkaiden silmissä. Yhtiö muun muassa toteutti Nurmin sähköaseman ABB Power Systemsille sekä

muuntamorakentamisprojektin Kone Oyj:n kiinteistöön Loh-jalle. Lisäksi tehtiin useita pienempiä, niin ikään erityisosaa-mista vaativia 110 kV -pääte- ja kaapelointiurakoita. Merkittäviä rakennussopimuksia vuodelle 2016 saatiin solmittua JE-siirto Oy:lle, ABB Power Systems Oy:lle sekä VEO Oy:lle. ABB:n kanssa on neuvoteltu puitesopimuksesta, joka vuodenvaihteessa oli enää lopullista sinettiä vaille. Verkostomessuilla Veran pääteemana olivat suurjännite-kaapeloinnit ja -asennukset. Messuilla oli verkostoitumisen sekä onnistuneesti toteutettujen urakointikohteiden ohessa huomattava merkitys yhtiön tunnettuuden paranemisessa. Paikallisesti Veran asentajia työllistivät muun muassa Tampereen Sähköverkko Oy:lle, Tammervoima Oy:lle, ABB Power Systems Oy:lle ja Valmet Technologies Oy:lle tehdyt urakat. Varsinkin Teiskon suunnassa oli vireillä suurehkoja maakaapelointiprojekteja. Vera jatkoi kaupungin ulkovalaistusverkon kunnossapito-töitä. Se myös rakensi lisää ulkovalaistusverkkoa eri puolille Tamperetta, muun muassa Tesomajärvelle, Petsamoon, Vuo-rekseen ja Pyynikille. Liikennevalopuolella suurin hanke oli uusi keskusohjausjärjestelmä. Liikennevaloliittymien sanee-raus- ja rakennusprojekteja oli Tampereella ja Nokialla. Huol-to- ja kunnossapitotöitä liikennevaloille tehtiin lähes koko Pir-kanmaan alueella. Tampereen Vera oli mukana toteuttamassa Tampereen Valoviikkojen uudistamista sähköverkon muutostöiden sekä uusien kausivalaistuslaitteiden asentamisen osalta. Vanhois-ta valokuvioista osa hävitettiin, osa siirrettiin museokeskus

Vapriikkiin ja osa jatkaa elämäänsä Hämpin Parkissa. Energiamittauspalveluiden tilauskanta säilyi viime vuo-sien kaltaisena. Tampereen Sähköverkko Oy:n ja Tampereen Kaukolämpö Oy:n siirtoalueilla veralaiset asensivat käyttö-paikkoihin energiamittareita tasaisesti läpi vuoden. Puolet sähköverkkopuolen esimiehistä vaihtui viime vuonna, ja Vera onnistui rekrytoinneissaan hyvin. Työturval-lisuuteen kiinnitettiin erityistä huomiota. Vuoden 2015 aikana Veran tapaturmataajuus laski kymmenesosaan edellisen vuo-den tasosta. Ainoaan työtapaturmaankin johti ulkopuolinen syy. Asiakaskyselyt osoittivat Veran onnistuneen viime vuon-na toiminnoissaan kilpailijoitaan paremmin. Vuodelta 2016 Vera odottaa sekä liikevaihdon että tulok-sen kasvamista. Tässä ovat apuna kenttätoiminnan kehitys-projektista saadut tulokset.

Kehityshankkeella lisää laskutettavaaVuoden 2015 aikana Tampereen Vera Oy toteutti kenttätoimin-nan tehostamisprojektin. Tavoitteena oli luoda edellytykset sekä liikevaihdon että liiketoiminnallisen tuloksen kasvatta-miselle. Käytännössä hankkeella saatiin jokaiselle asentajalle lisättyä puoli tuntia laskutettavaa työaikaa per työpäivä. Uu-delleenjärjestelyn tarkemmat vaikutukset nähdään seuraavil-la tilikausilla.

19

20

Tampereen Energiantuotanto Oy ja Tampereen Kau-kolämpö Oy sulautuivat vuoden 2015 lopuksi Tampe-reen Sähkölaitos Oy:öön. Vuoden aikana käytännössä jo yhdistettiin Energiantuotannon ja Kaukolämmön

toimintoja ja perustettiin uusi Energia-yksikkö. Yksikkö huo-lehtii sähkön, kaukolämmön ja kaukojäähdytyksen tuotan-nosta sekä kaukolämmön ja -jäähdytyksen jakelusta. Lisäksi se jakelee maakaasua asiakkailleen. Energia-yksikössä vuosi 2015 oli uuden oppimisen aikaa paitsi yhtiöiden sulautumisen, myös uusien laitosten vuoksi. Vuoden aikana opeteltiin ajamaan sekä Hervannan hakeläm-pölaitosta että Tammervoiman hyötyvoimalaitosta. Jo kevääl-lä 2015 toteutettiin suunnitellut henkilöstösiirrot Energiantuo-tannosta Tammervoiman hyötyvoimalaitokselle, jonka käyn-nissäpidosta Energia-yksikkö vastaa. Merkittävimmät investoinnit olivat Hervannan hakeläm-pökeskuksen valmiiksi rakentaminen ja käyttöönotto, Nais-tenlahti 2 -voimalaitoksen savukaasupesurin rakentaminen ja käyttöönotto sekä kaukojäähdytyksen kylmäntuotantolai-toksen rakentamisen aloittaminen Tampereen Kaupinojalle. Tammervoima Oy jatkoi hyötyvoimalaitoksen rakentamista.

Tamperelainen pesuriperheTampereen Sähkölaitos rakensi vuonna 2015 kolme pienen kerrostalon kokoista savukaasupesuria. Ne rakennettiin uu-teen Hervannan hake lämpölaitokseen, uuteen Tammervoi-man hyötyvoimalaitokseen ja Naistenlahti 2 -voimalaitoksen biokattilaan. Pesurien avulla otetaan talteen lämpöä vielä lai-toksen savukaasuistakin ja lisäksi puhdistetaan savukaasuis-ta pienhiukkaset ja rikkidioksidipäästöt. Näin säästyy poltto-ainetta ja päästöt vähenevät.

TUOTANTO

Suuret investoinnit loppusuoralla

TAMPERE

NÄSIJÄRVI

PYHÄJÄRVI

Naistenlahti

Hervanta

Tammervoima

21

Tampereen Sähkölaitoksen CO2-päästöt alenevat pesuri-perheen ansiosta noin 100 000 tonnia eli 10 %, mikä on merkittä-vää myös koko Tampereen kaupungin kannalta. Pesurit on sijoiteltu kaupungin eri puo lille, joten ne vaikuttavat il-manlaatuun laajasti. On arvioitu, että pesuriperheen ansios-ta säästyy noin 260 GWh energiaa vuonna 2016, jolloin kaikki kolme pesuria ovat täysimittaisesti käytössä. Näin laajaa pesuriperhettä ei ole Suomessa toteutettu aiem-min. Pesurien kytkennät ja toimintatavat ovat erilaisia laitok-sesta riippuen eli pesuriperheen syntyyn on tarvittu luovuutta ja vankkaa teknistä asiantuntemusta. Pesuriperhe on tärkeä osa Tampereen Sähkölaitoksen energiakäännettä, josta kerromme tarkemmin sivulla 10.

Kaukojäähdytysverkko yhdistyy ja laajeneeKaukojäähdytysliiketoiminnan neljäs toimintavuosi rakennet-tiin mittavin investoinnein sekä kaukojäähdytyksen siirtover-kostoa että järvijäähdytykseen perustuvan tuotantolaitoksen pumppaamoa Näsijärven rantaan Kaupinojalle. Tampereen Veden kanssa yhteistyösopimuksen puitteissa rakennettu Kaupinojan pumppaamo valmistuu alkuvuodesta 2016. Silloin Näsijärven syvänteiden viileys voidaan siirtää kaukojäähdytysverkkoon asiakkaille jäähdytysenergiana toi-mitettavaksi. Viisikerroksisen pumppaamon yhteyteen suunnitellun jäähdytyslaitoksen rakentaminen alkaa vuoden 2016 alussa ja se valmistuu keväällä 2017. Tarkoitus onkin, että kesästä 2017 lähtien Kaupinojan kaukojäähdytyslaitos tuottaa kaiken asi-

akkaille toimitettavan jäähdytysenergian Näsijärven syvän-teiden viileyttä vapaajäähdytyksenä hyödyntäen. Laitoksen lopullinen teho tulee olemaan 40 MW. Kaukojäähdytyksen siirtoverkostoa on rakennettu kevääs-tä 2015 lähtien jälleen useita kilometrejä. Verkosto valmistuu alkuvuodesta 2016. Se yhdistää Ratinan, Keskustan ja Kau-pin erillisjakeluverkot yhtenäiseksi verkostoksi. Yhtenäinen verkosto yhdistää eri puolilla verkostoa jäähdytysenergiaa tuottavat siirrettävät jäähdytyskontit toisiaan varmistavaksi tuotantojärjestelmäksi. Kun Kaupinojan kaukojäähdytyslaitos valmistuu, kontit jäävät varajärjestelmäksi. Kaukojäähdytysen johtoverkon rakentaminen Eteläpuis-toon - Ratinan suvannon toiselle puolelle - on myös käynnissä.

Naistenlahti 1 tehoreserviinNaistenlahti 1 -voimalaitos on hyväksytty kaasupolttoaineel-la valtakunnalliseen tehoreserviin 129 MW:n teholla ajalle 1.7.2015 - 30.6.2017. Valtakunnallisen tehoreservin tarkoitukse-na on varmistaa sähköntuotannon ja sähkönkulutuksen välis-tä tehotasapainoa. Reservilaitoksilla on talvikaudella kolmelle kuukaudelle 12 tunnin käynnistysvaatimus. Kolmen talvikuukauden ajalla Sähkölaitos sitoutuu enin-tään 200 tunnin käyttöön, jos Fingrid ja kantaverkon sähkön-tuotantotilanne sitä vaatii. Naistenlahti 1:n myynti Fingridin tehoreserviin oli sähkön hinnan edelleen laskiessa Sähkölai-tokselle tarpeellinen piristysruiske. Syksyllä Naistenlahti 1:ssä tehtiin kaksi käynnistystestiä ja käytännön järjestelyt Fingridin kanssa onnistuivat hienosti.

Kaukolämmön ja sähkön tuotannot pienenivätEnergiantuotannon merkittävin strateginen riski liittyy polt-toaineiden saatavuuteen ja hinnoitteluun. Riskiä hallitaan monin keinoin, kuten polttoainevalikoimaa kasvattamalla. Myös monipolttoaineratkaisuilla vähennetään saatavuus- ja hinnoitteluriskiä. Vuoden alku ja loppu olivat poikkeuksellisen lämpimiä, mikä vähensi kaukolämmön tarvetta. Sähköntuotanto mini-moitiin, koska sähkön hinta pohjoismaisilla markkinoilla oli koko vuoden matala. Koska kaasun hinta oli korkea, maa-kaasua käyttävien laitosten tuotantoa rajoitettiin. Puuta ja turvetta polttava Naistenlahti 2 -voimalaitos toi-mi koko vuoden hyvin ja käytettävyys parani ykköstulistimen vaihdon ansiosta. Lielahden vuosihuollon aikana tehtiin mit-tavia kaasuturbiini- ja lämmöntalteenottokattilakorjauksia. Käyttö- ja kunnossapitotoimintoja pystyttiin edelleen tehos-tamaan, jolloin saavutettiin kustannussäästöjä aiempiin vuo-siin verrattuna. Tutkimus- ja kehitystoiminta keskittyi energiapuu- ja tuh-kavarastoalueselvitykseen, tuhkan hyötykäyttöselvityksiin ja geotermisen lämmön hyödyntämismahdollisuuksien selvit-tämiseen.

Uudet laitokset täysimittaisesti käyttöön vuonna 2016Sähkön tuotannon odotetaan olevan vuonna 2016 pienempi kuin päättyneenä vuonna. Kaukolämmön tuotannon odote-taan pysyvän aiempien vuosien tasolla. Toiminnan kannattavuuden odotetaan olevan selvästi pa-rempi, kun tuotantorakenteen muuttamiseksi toteutetut in-vestoinnit ovat kaikki käytössä vuoden 2016 alusta alkaen. Tampereen Sähkölaitoksen uusien strategisten tavoitteiden mukaiset toiminnan tehostamisohjelmat ovat käynnistyneet ja Energia-yksikössä on näiden lisäksi omat toiminnankehit-tämisprojektinsa, joiden seurauksena kustannuksia saadaan pienennettyä sekä käyttöpääomaa tehostettua.

22

VIHKIÄISET

Hervannan hakelämpölaitos räpättiin käyttöön

Hervannan hakelämpölaitos

• Leijukerrostekniikkaan pohjautuva kotimainen lämpölaitosratkaisu• Laitosta ohjataan automaatiojärjestelmällä kaukokäyttöisesti Lielahden valvomosta.• Investointikustannukset n. 30 milj. euroa• Pääpolttoaine on pirkanmaalainen puu: metsähake, sahanpuru ja kuori sekä tarvittaessa jyrsinturve, jota voidaan käyttää seospolttona tai erikseen.• Laitos työllistää pysyvästi noin 50 pirkanmaalaista puun toimitusketjussa.

23

Hervannan uudella hakelämpölaitoksella työt etenivät ennätystahtia suunnitelmista valmiiksi tuotantolai-tokseksi: vaikka toukokuussa 2014 vasta paalutettiin tyhjällä tontilla, jo maaliskuussa 2015 leijupetikat-

tilassa poltettiin haketta laitoksen koekäytössä. Samaan ai-kaan hakelämpölaitoksen savukaasupesurityömaan puolella otettiin ensimmäiset lämmöt talteen. Koejakson jälkeen laitos otettiin seuraavan kerran käyttöön heinäkuussa, jolloin Nais-tenlahti 2 -voimalaitoksella alkoi revisio. Uusi hakelämpölaitos vahvistaa kaukolämmön toimitus-varmuutta Hervannan, Kaukajärven ja Vuoreksen kaupungin-osissa. Samalla se vahvistaa konsernin uudistuvan energian tavoitetta. Laitos vähentää tarvetta käyttää raskasta polttoöl-jyä käyttäviä lämpökeskuksia ja siten vähentää kaukolämmön tuotannosta aiheutuvia hiilidioksidipäästöjä. Hakelämpölaitoksen vuotuinen tuotantomäärä vastaa noin 20 000 omakotitalon vuotuista lämmitysenergian tar-vetta. Tällä tuotantomäärällä saadaan Hervanta pidettyä läm-pimänä talvipakkasillakin. Lämpökeskuksen käyttö painottuu talvikuukausiin sekä voimalaitosten revisioaikoihin. Laitoksen suunnittelussa kuunneltiin tarkasti naapurien mielipiteitä ja kiinnitettiin erityishuomiota sekä melun että päästöjen torjuntaan. Niitä painotettiin laitevalinnoissa ja käytössä onkin äänenvaimentimia, kolmikenttäinen sähkö-suodatin ja savukaasupesuri. Talviaikaan laitokselle saapuu noin 25 polttoainekuormaa arkipäivisin kello 6-22. Myös kul-

Tekniset tiedot

• Laitoksen vuosituotanto noin 100-400 GWh. • Tuotanto riippuu merkittävästi ulkoilman lämpötilasta sekä voimalaitosten keskinäisestä ajojärjestyksestä.• Kattilan polttoaineteho on 49,5 MW ja lämpöteho 44,5 MW.• Savukaasupesurilla saadaan lämpöä talteen savukaasuista noin 12 MW. • Puhdistuksen jälkeen savukaasut johdetaan 75-metriseen piippuun. Merenpinnasta katsottuna korkealla Hervannassa sijaitseva piippu on Tampereen korkeimmalle ulottuva savupiippu. • Laitos lisää Sähkölaitoksen uusiutuvan energian tuotantoa lähes 10 %.

Hakelämpökeskuksen piippu

on 75 metrin korkeudessa.

Hakerekan näytöstyyliin suorittama lastin purku keräsi paljon innokkaita katsojia.

jetusreitti on suunniteltu siten, että siitä on mahdollisimman vähän häiriötä.

Voimaannuttava kokemusHervannan hakelämpökeskus vihittiin käyttöön 4. syyskuuta juhlapuheiden, räppibiisin ja rastiradan merkeissä. Kiinteistöliitto Pirkanmaan toiminnanjohtaja Jorma Kou-tonen totesi juhlapuheessaan, että vihkiäistilanne on voi-maannuttava kokemus. Hakelämpölaitos on investointi, josta hyödytään paikallisesti ja joka parantaa tamperelaisen kauko-lämmön hintavakautta ja kilpailukykyä. Kiinteistöliitossa seu-rataan kaukolämpöasioita tarkasti ja ymmärretään poliittiset päätökset, jotka ohjaavat investointeja. Uusi, iso hakelämpö-laitos on investointi, joka hyödyttää tamperelaisia asukkaita.Metsänhoitoyhdistys Pirkanmaan toiminnanjohtaja Matti So-jakka toi metsien miesten terveiset vihkiäisiin. Hän vakuutti, että puuta riittää Pirkanmaalla voima- ja lämpölaitoksiin jat-kossakin. Sähkölaitos työllistää satoja henkilöitä puun toimi-tusketjussa ja hakelämpölaitos on tuonut siihen vielä noin 50 henkilön lisätarpeen.

24

Tammervoima polttaa jätteet energiaksiHYÖTYVOIMALAITOS

ammervoiman hyötyvoimalaitos aloitti keskeyty-mättömän tuotantotoiminnan marraskuussa 2015. Laitoksessa hyödynnetään energiaksi vuosittain noin 160 000 tonnia jätettä tuottaen 310 GWh kaukoläm-

pöä ja 90 GWh sähköä. Tammervoiman tuotantoyhtiön omis-tavat Tampereen Sähkölaitos Oy ja Pirkanmaan Jätehuolto Oy. Laitos työllistää 20 henkilöä. Noin 600 000 asukkaan sekajätteetSuomen valtioneuvoston päätöksessä kaatopaikoista edelly-tetään biohajoavien jätteiden sijoittamista kaatopaikoille as-teittain. Biohajoavan ja muun orgaanisen jätteen sijoittami-sesta tavanomaisen jätteen kaatopaikalle luovutaan pääosin vuoteen 2016 mennessä, jolloin kaatopaikoille päätyy enää vain muutama prosentti jätteestä. Hyötyvoimalaitos tulee täydentämään jätteiden materiaa-likierrätystä ja energiantuotantoon ohjataan vain materiaali-hyötykäyttöön kelpaamattomat sekajätteet. Poltettavaa jätet-tä kerätään laitokselle Pirkanmaan Jätehuoltoon kuuluvien 17 kunnan alueelta sekä myös Jyväskylän seudulta, sillä Mus-tankorkea Oy teki kumppanuussopimuksen jätteiden ener-giahyödyntämisestä Pirkanmaan Jätehuollon kanssa vuon-na 2015. Tammervoiman laitokselle tullaan toimittamaan noin 600 000 ihmisen kotitalousjätteet Pirkanmaalta ja Keski-Suo-mesta.

Rakennusprojekti valmistui tiukalla aikataululla Hankkeen valmistelu aloitettiin jo vuonna 2010. Rakennuslu-pa voimalaitokselle saatiin kesällä 2013. Kahdessa vuodessa laitos onnistuttiin rakentamaan tuotantovalmiiksi pysyen 110 miljoonan euron rakennusbudjetissa. Ensimmäiset jäte-erät

laitoksella poltettiin syyskuussa 2015 ja keskeytymättömään tuotantokäyttöön siirryttiin marraskuussa 2015. Vuonna 2015 jätettä poltettiin yhteensä 26 000 tonnia ja energiaa tuotet-tiin 54 GWh. Rakennushanke jakautui 54 erilliseen hankintapakettiin ja hankkeen kotimaisuusaste oli noin 50 prosenttia. Työmaalla työskenteli rakennusaikana yhteensä 2200 rakentajaa. Hank-keen työllistävä vaikutus oli yli 300 henkilötyövuotta. Käytössä luotettavaa tekniikkaaHyötyvoimalaitos käyttää perinteistä arinatekniikkaa, joka on yleisin jätteenpolttotekniikka maailman yli tuhannessa jätteenpolttolaitoksessa. Hyötyvoimalaitos sai nimensä jät-teiden energiahyötykäytöstä ja lisäksi sen nimellä halutaan korostaa korkeaa, lähes 90 prosentin energiahyötysuhdetta. Laitokselle on rakennettu savukaasun lämmön talteenot-tolaitteisto, jossa savukaasun sisältämä lämpö hyödynnetään kaukolämmön tuotannossa. Lisäksi savukaasupesurin lauh-devedet käytetään voimalaitoksen prosesseissa sen sijaan, että ne johdettaisiin viemäriin. Tulevaisuuteen on pyritty va-rautumaan myös panostamalla laitoksen monikäyttöisyyteen ja energiantuotannon joustavuuteen. Hyötyvoimalaitoksella on valmiudet polttaa 40 prosenttia biopolttoainetta. Kauko-lämmön kysynnän vaihteluita tasaamaan on rakennettu 2400 kuution kaukolämpöakku. Myönteiset ympäristövaikutuksetTammervoimalla on monia myönteisiä vaikutuksia ympäris-töön. Jätteenpoltto lisää Sähkölaitoksen uusiutuvan energi-an määrää yli 20 prosenttia. Fossiilisten polttoaineiden käyt-tö vähenee ja myös ilmastokuormitus pienenee noin 10 pro-senttia eli 50 000 hiilidioksiditonnin verran vuodessa. Samal-

T

25

la vältetään vuotuinen yli 100 000 hiilidioksiditonnin ilmas-tokuormitus, jonka jätteen kaatopaikkasijoitus olisi muuten tuottanut. Tarastenjärven jätteenkäsittelykeskuksen kaatopaikka-kaasuja ohjataan uuden kaasuputkiston kautta voimalaitok-selle, jonka prosessissa kaasua voidaan hyödyntää jätteen palamisen hallintaan.

Rakennushankkeen perustiedot

Tontin pinta-ala 3,2 hehtaariaVoimalaitosrakennuksen kerrosala 9000 m2

Rakennushankkeen kokonaistilavuus 144 260 m3

Kattilarakennuksen korkeus 46 mSavupiipun korkeus 75 mSuunnittelu ja EPCM projektikonsultti ÅF Consult OyLaitoksen arkkitehtisuunnittelu KVA Arkkitehdit OyRahoitus SEB Leasing Oy

PÄÄLAITTEETKattilalaitos 60MW Steinmüller Babcock Environment GmbHSavukaasujen puhdistusjärjestelmä Lühr GmbHKahmarinosturit Konecranes OyjTurbiini ja generaattori 16 MVA MAN Diesel & Turbo SE

25

26

Tammervoimasta Teiskontielle putkea pitkin

ammervoiman hyötyvoimalaitoksen projektissa kaikki on suuressa mittakaavassa, niin myös kauko-lämmön siirtoputki. Teiskontieltä Tammervoimaan on matkaa metsiä ja tienpientareita pitkin 12 120

metriä. Näin pitkää DN 500 -siirtoputkea upo tet tiin maahan toukokuusta 2014 juhannukseen 2015. Urakan kustannusar-vio oli lähes 10 miljoonaa euroa ja pää urakoitsijana toimi KVL-Tekniikka.

Tammervoiman siirtoputken urakkaa kuvaavia lukuja Kalliolouhintaa 1 400 m³ ja 3 000 m² Isoja alitusporauksia 380 m Suodatinkangasta yli 7 000 m² Teräslevyarinaa 30 m² Salaojaputkea 650 m Tilapäisiä kevyen liikenteen väyliä 370 m Venttiilikaivoja 58 kpl Ilmanpoistokaivoja 29 kpl Kulmaelementtejä n. 150 kpl Hitsaussaumoja n. 1 900 kpl

T

27

Voimalaitos

Toimistorakennus

Siirrettävä lämpökeskus

Kiinteä lämpökeskus

Sähköasema

Vesivoimalaitos

YLÖJÄRVI

NOKIA

PIRKKALA

TAMPERE

KANGASALA

NÄSIJÄRVI

PYHÄJÄRVI

Julkujärvi

ElovainioVaasantie

Turuntie

Helsinki - Turku

Kangasalantie

Lahdentie

Myllypuro

Rahola

Lamminpää

Lielahti

Ollikka

Naistenlahti

Tampella

KeskikoskiFinlayson

Vesilinna

Ratina

Tays

Hakametsä

Kaleva

Nekala

Rautaharkko

Atala

Alasjärvi

Teisko

Hervanta

Sarankulma

Multisilta

Tampereen Sähkölaitoksen tuotantolaitokset

NurmiTammervoima

Jyväskyläntie

VoimalaitoksetNaistenlahti 1 sähköteho 129 MW lämpöteho 144 MW Naistenlahti 2 sähköteho 60 MW lämpöteho 120 MW Lielahden voimalaitos sähköteho 147 MW lämpöteho 160 MW Tammervoima sähköteho 12 MW lämpöteho 40 MW

Vesivoimalaitokset Keskiputous, teho 8 MWTampella, teho 2,6 MWFinlayson, teho 3,6 MW

LämpökeskuksetNekala, teho 120 MWHakametsä, teho 120 MWHervanta, teho 100 MWNaistenlahti, teho 93 MWSarankulma, teho 40 + 33 MWRahola, teho 40 MWRatina, teho 40 MWElovainio, teho 8 + 4 MWOllikka, teho 10 MWJulkujärvi, teho 5 MWHervanta, teho 49,5 MW

Tammervoimasta Teiskontielle putkea pitkin

28

TUOTANTO 2015

astevuorokautta5 000

4 000

3 000

2 000

1 000

02015 2014 2013

Lämmitystarveluku

3 485 4 046 4 016

MW1 000

800

600

400

200

0

Kaukolämmön huipputehontarve

2015 2014 2013

649 803 798

GWh

Kaukolämmön tuotanto

2 500

2 000

1 500

1 000

500

02015 2014 2013

2 059 2 182 2 184

Lielahti 18 %Naistenlahti 1 12 %Naistenlahti 2 41.5 %Lämpökeskukset 26 %Tammervoima 2,5 %

2 500

2 000

1 500

1 000

500

0

GWh

Sähköntuotanto

2015 2014 2013

Lielahti 32,2 %Naistenlahti 1 20,6 %Naistenlahti 2 38,0 %Vesivoima 7,2 %Tammervoima 0,3 %Tuulivoima 1,7 %

898 985 1 214

Maakaasu 36,7 % Turve 22,7 %Öljy 1,2 %Jäte 2,5 %Puu (NSL2) 18,7 % Hake (HRV) 12,6 %Pelletti 5,6 %

Uusiutuva kaukolämpö 38,2 % Fossiilinen kaukolämpö 61,8 %

Kaukolämmön tuotannon rakenne

maakaasu 52,9 %turve 22,4 %jäte 0,2 % puu 15,6 %vesivoima 7,2 %tuulivoima 1,7 %

Uusiutuva sähkö 24,6 %Fossiilinen sähkö 75,4 %

Sähköntuotannon rakenne

Puolet jätteestä lasketaan uusiutuvaksi, puolet fossiiliseksi.

36,7%

22,7%

18,7%

12,6%

5,6%

2,5%1,2%

52,9%

22,4%

15,6%

7,2%

0,2%

1,7%

29

ampereen Sähkölaitos toteuttaa laajaa investointioh-jelmaa, jonka avulla siirrytään fossiilisista polttoaineis-ta yhä enemmän kohti uusiutuvia. Näin ollen ympäris-töinvestoinneissa korostuvat laitosinvestoinnit: Her-

vannan hakelämpökeskukseen on investoitu noin 30 miljoo-naa euroa ja Tammervoiman hyötyvoimalaitokseen noin 110 miljoonaa euroa. Myös tulevaisuuden investointeja suunni-tellaan aktiivisesti ympäristönäkökulma huomioiden. Ympäristömenojen puolella merkittävimmät erät syntyi-vät biopolttoaineiden ostosta, polttoaineiden hiilidioksidi- ja energiaveroista sekä kaukolämpöverkoston korjauksesta. Puun ja muiden biopolttoaineiden käyttö konsernin omasta polttoainekäytöstä oli 30,9 prosenttia. EU:n päästökauppajär-jestelmän alaiset hiilidioksidipäästöt vuonna 2015 olivat 553 kilotonnia. Niiden määrä laski 11,4 prosenttia edellisvuodes-ta. Tulevaisuuden tavoitteena on edelleen alentaa hiilidioksi-dipäästöjä.

Auditoinneilla varmistetaan järjestelmän toimivuusTampereen Sähkölaitos -yhtiöillä on koko konsernin toimin-not kattava sertifioitu ympäristö-, laatu- ja turvallisuusjärjes-telmä (EQS). Toimintajärjestelmää arvioitiin 20.-22.10.2015. Kohteena olivat Tampereen Sähköverkon ja Tampereen Ve-ran toiminnat sekä konsernin yleiset toimintajärjestelmään liittyvät asiat. Tampereen Sähköverkossa arviointi kohdistettiin turval-lisuustoimintaan ja -ohjeistuksiin. Veran arviointi piti sisäl-lään yhden prosessin kultakin yksiköltä sekä työmaakäynte-jä, joissa turvallisuusnäkökulma oli niin ikään vahvasti esillä. Arvioijat kirjasivat kohteista lieviä poikkeamia muun muassa prosessikuvauksiin, asiakirjojen hallintaan sekä turvallisuus-

merkintöihin liittyen. Konsernin osalta kehitettävää löytyi ym-päristötavoitteiden asettamisesta ja mittaamisesta.

EnergiansäästöviikkoLokakuussa Sähkölaitos osallistui perinteiseen tapaan valta-kunnalliseen Energiansäästöviikkoon. Teemana olivat arjen liikkumisratkaisut ja lihasvoimaisen liikkumisen edistäminen. Henkilöstö haastettiin mukaan valitsemillaan tavoilla säästää energiaa. Viikko huipentui energiakilpailuun, jonka tuloksissa näkyivät selvästi eri työmatkaliikkumisen muodot sekä muun muassa portaiden lisääntynyt käyttö.

Energiatehokkuutta vapaaehtoisesti…Sähkölaitos on mukana energiatehokkuussopimuksissa, joi-den tavoitteena on tehostaa yritysten energiankäyttöä vapaa-ehtoisuuden pohjalta. Näin Suomi osaltaan toteuttaa EU:n energiapalveludirektiivin mukaista tavoitetta leikata ener-gian kulutusta 9 prosenttia jaksolla 2008-2016. Sopimuksiin sitoutuessaan Sähkölaitos on lupautunut laatimaan ja toteut-tamaan suunnitelman asiakkaille tarjottavista energiapalve-luista ja asettamaan omalle toiminnalleen säästötavoitteen sekä energiantuotannolleen energiankäytön tehostamista-voitteen.

… ja lakisääteisestiEnergiatehokkuuslain velvoittamana Sähkölaitos toteutti koko konsernia koskevan energiakatselmuksen sekä vaadit-tavat kohdekatselmukset ja raportoi niistä Energiavirastolle joulukuussa. Kohdekatselmukset toteutettiin Lielahden voi-malaitoksella sekä Lamminpään sähköasemalla. Kohdekat-selmuksissa löydettiin useita energiansäästökohteita, joiden toteuttaminen on harkittavana.

Laitosinvestoinnit ovat ympäristöinvestointeja

YMPÄRISTÖ

T

Tampereen Veran ulkoisessa arvioinnissa yhtenä kohteena oli liikennevalo-

työmaa Kalevantien ja Salhojankadun risteyksessä. Kuvassa etualalla raken-

nuspäällikkö Ville Aalto Verasta sekä Elina Viitala Inspecta Sertifiointi Oy:stä.

30

Harjoitus tekee mestarinTURVALLISUUS

oukokuun lopulla järjestetty Lämpötalon valmiushar-joitus onnistui yli odotusten. Harjoituksen tarkoituk-sena oli testata kiinteistön järjestelmien toimivuutta sähkökatkon aikana sekä varavoiman liitäntä kiinteis-

tön sähkönjakelujärjestelmään. Harjoitukseen osallistui 30 henkilöä konsernin eri liiketoiminta-alueilta sekä rakennuk-sen saneeraussuunnittelusta vastanneita asiantuntijoita. Tar-kastettavia kohteita oli yli 70. Kaikki valvomoiden, sähkönmyynnin ja kaukolämmön järjestelmät toimivat keskeytyksettä harjoituksen kaikissa vai-heissa. Samoin valvontajärjestelmät sekä puhelin-, tietolii-kenne- ja ICT-järjestelmät toimivat kiinteistön sähkökatkon aikana. Harjoituksessa käytetty varavoimakone riitti syöttä-mään sekä kiinteistön varmennettua sähköverkkoa ja myö-hemmin kytkettäessä myös koko kiinteistön pääkeskusta. Löytyneet kehityskohteet laitettiin kuntoon kesän aikana. Vastaremontoidun Lämpötalon pelastussuunnitelma päi-vitettiin keväällä sähköiseen järjestelmään ja järjestettiin pe-rehdytysinfot koko henkilöstölle. Samana iltapäivänä toteu-tettiin palo- ja poistumisharjoitus. Aidon hätätilanteen tuntua harjoitukseen toivat tajutonta esittänyt henkilö, sankka teatteri-savu rappukäytävässä sekä pelastustoimen kuviteltu ohjaami-nen paikalle. Palautetilaisuudessa todettiin, että poistuminen sujui ripeästi ja uusi kokoontumispaikka löytyi hyvin. Kehitet-tävien asioiden listalta löytyi turvallisuusvalvojien kouluttami-seen ja poistumisteiden varmistamiseen liittyviä asioita.

Turvallinen toimija sammutti tulipalonKansainvälisenä työturvallisuuspäivänä julkaistiin proses-sinvalvoja Jan Aarnimetsän valinta konsernin turvalliseksi toimijaksi 2015. Aarnimetsällä oli keskeinen rooli Naistenlah-den voimalaitoksen tulipalon sammuttamisessa joulukuussa 2014. Uhkaava suuronnettomuuspalo sai alkunsa, kun höyry-

turpiinin venttiilin toimilaitteen äkillinen öljyvuoto päästi öl-jyä turpiinin pikasulkuventtiilin kuumalle pinnalle ja öljy syt-tyi palamaan. Tulipalon vuoksi Naistenlahden ykkösyksikkö jouduttiin ajamaan alas, mutta ripeän sammutuksen ansiosta korjaus kesti vain muutaman päivän.

Tapaturmarekisteri siirrettiin eHR-TyöTurvaanKonsernistrategian tavoitteisiin kuuluu työturvallisuuden pa-rantaminen. Yhtenä kehitystoimenpiteenä toteutettiin kon-sernin tapaturmarekisterin rakentaminen uuteen järjestel-mään. eHR:n TyöTurva-järjestelmän avulla tapahtumien kä-sittely on systemaattista ja läpinäkyvää. Järjestelmä ohjaa tapahtumien käsittelyn oikeille vastuuhenkilölle, lähettää säh-köpostiviestin käsittelijälle tai vastuuhenkilölle sekä lähettää havainnon kirjaajalle tiedon, kun tapahtuma on käsitelty. Ta-paturman tai turvallisuushavainnon voi kirjata nyt myös mo-biilisovelluksella. Kuvan lisääminen on aiempaa helpompaa. Uudella menettelyllä esimiehen rooli turvallisuushavain-tojen esikäsittelyssä vahvistuu. Henkilöstöllä oli mahdolli-suus testata järjestelmää marras-joulukuussa. eHR-TyöTurva otettiin käyttöön 1.1.2016.

Tapaturmien määrä vähenee hitaastiTampereen Sähkölaitos -yhtiöissä tapahtui seitsemän sai-rauslomapäiviä vaatinutta työtapaturmaa, joista yhdestä ai-heutui pitkä sairausloma. Luonteeltaan työtapaturmat olivat pääasiassa lieviä kaatumisia tai liukastumisia. Joukossa oli yksi merkittävä tilanne, jonka johdosta jouduttiin puuttumaan urakoitsijan työ- ja materiaalivirheeseen. Tästä tapaturmasta ei onneksi aiheutunut vakavaa vammaa. Tampereen Sähkö-laitos kuuluu Nolla tapaturmaa -foorumiin ja tavoitteenamme vuodelle 2015 oli enintään 3 tapaturmaa.

T

31

kpl20

15

10

5

02015 2014 2013

Työtapaturmat**sairauspoissaoloja aiheuttaneet

7 16 6

kpl/milj.h25

20

15

10

5

02015 2014 2013

Tapaturmataajuus

10,8 22,4 9,7

kpl

2015 2014 2013

Läheltä piti -tilanteet ja turvallisuuspuutehavainnot

350

300

250

200

150

100

50

0

302 182 162

Riskienhallinta ja vakuutuksetVuonna 2015 laadittiin uutta konserni- ja organisaatioraken-netta palveleva riskirekisteri. Tampereen Sähkölaitoksen riskirekisterissä todetaan, että onnistuminen strategisissa investoinneissa ja niiden käyt-töönotossa on kriittistä taloudellisen toimintakyvyn kannalta. Investointien ohella huomiota kiinnitetään erityisesti kustan-nustehokkuuden lisäämiseen ja laitosten hyvään käytettävyy-teen. Tampereen Sähköverkon riskirekisterissä riskiksi nähdään sähköasemien huono korvattavuus. Asia huomioidaan yhtiön pitkän tähtäimen suunnittelussa. Tampereen Verassa suurimmat taloudelliset riskit liitty-vät yrityksen kilpailukykyyn markkinoiden muutostilanteissa sekä alihankkijoiden luotettavuuteen ja tehokkuuteen. Veraan kohdistuvaa alihankintariskiä hallitaan sopimusten kautta. Yhtiöiden johtoryhmät katsovat, että riskienhallinta on riittävällä tasolla nykyisillä riskienhallintakeinoilla. Keväällä aloitettiin konsernin vakuutussalkun uudistami-nen. Vakuutustarveanalyysillä kartoitettiin Sähkölaitoksen ny-kytilanne ja kehitystarpeet toiminnassa ja riskiympäristössä. Selvityksen tuloksena saatiin suositukset tarvittavista vakuu-tusratkaisuista. Lisäksi toteutettiin Risk Survey -kartoituksia voimalaitoksilla ja lämpökeskuksilla.

Vuoden turvalliseksi toimijaksi 2015 valittiin prosessinvalvoja Jan Aarnimetsä.

32

Synergioiden löytämisen vuosiHENKILÖSTÖ

Tampereen Sähkölaitoksen kolmen tytäryhtiön fuusioi-tuminen emoyhtiöön tapahtui virallisesti vasta vuo-den 2015 lopussa, mutta käytännössä uutta organi-saatiorakennetta muodostettiin yksiköissä jo kesästä

lähtien. Konsernirakenteen tiivistämisellä haettiin ennen kaik-kea asiakaspalvelun ja konsernin sisäisen toiminnan selkiyt-tämistä. Organisaatiorakennetta päivitettiin ja vastuunjakoja tarkennettiin uusia tarpeita vastaaviksi jo kesällä. Emoyhtiöön perustettiin uusi Asiakkuudet-yksikkö, jo-hon yhdistettiin sähkön, kaukolämmön ja kaukojäähdytyk-sen myynnit sekä kehitysyksiköt. Myös energiantuotanto ja -jakelu siirrettiin samaan Energia-yksikköön. Energia-yk-sikössä uudella organisoitumisella haetaan tehokkuutta ja joustavuutta. Uusi organisaatio mahdollistaa paremman rea-goinnin kausivaihteluihin, joustavan liikkuvuuden toimin-

ta-alueella, laitosrevisioiden joustavan suunnittelun ja toteu-tuksen, tehokkaan investointien toteutuksen sekä verkkojen ennakkohuollon tehokkaamman toteutuksen. Fuusion taustalla oli asiakkaan etu: asiakkaan ei enää tar-vitse miettiä yhtiörajoja, vaan Sähkölaitos toimii aiempaa yh-tenäisempänä. Konsernin sisälläkin toiminta virtaviivaistuu, kun yhtiörajat väistyvät. Vaikka fuusiotilanteessa järjestettiin lain vaatimat informatiiviset yhteistoimintaneuvottelut, nii-den lähtökohta oli positiivinen: Fuusion vuoksi ketään ei lo-mautettu eikä irtisanottu, vaan henkilöstömäärä pysyi sama-na ja jopa kasvoi, kun uusia tarpeita tunnistettiin.

Joustavuus lisää motivaatiotaLoppuvuodesta neuvoteltiin paikallissopimuksista ja neu-votteluissa tehtiin uusia avauksiakin, muun muassa laajen-

nettiin liukuvan työajan saldorajoja, jotta mahdollistetaan entistä joustavampi työnteko. Työaikajoustojen lisäämisen uskotaan parantavan työhyvinvointia ja siten motivoitunei-suutta. Liukuvan työajan laajentamista myös tuntipalkkaisil-le päätettiin tutkia. Kehityskeskusteluilla on tärkeä rooli Sähkölaitoksella laa-dukkaan esimiestyön välineenä. Vuonna 2015 kehityskeskus-telujen kysymysten sisältöä muokattiin avoimemmiksi ja kes-kusteluun rohkaisevammiksi. Terveyden johtamisen sektorilla oli käynnissä mittava hanke, jossa tavoitteena on parantaa henkilöstön työkuntoa ja vähentää sairauspoissaolojen määrää. Kattavasti tehdyn selvityksen perusteella kehitettiin toimenpiteitä, jotka vietiin vuoden 2016 suunnitelmiin.

2011 2012 2013 2014 2015

Henkilöstömäärähenkilöä

386420 424

404 394

150

120

90

60

30

0

Henkilöstö yhtiöittäin

Naisten osuus konsernin henkilöstöstä on 17 %139

38

101

Tam

pere

en

Ener

gian

-tu

otan

to O

y

Tam

pere

en

Kauk

oläm

pö O

y

Tam

pere

en

Sähk

över

kko

Oy

Tam

pere

en

Sähk

ölai

tos

Oy

Tam

pere

en

Sähk

önm

yynt

i Oy

Tam

pere

en

Vera

Oy

henkilöä

5038

20

100

80

60

40

20

0alle 25 25-29 30-34 35-39 40-44 45-49 50-54 55-59 yli 59 v.

Henkilöstön ikäjakaumahenkilöä

500

400

300

200

100

0

33

päivää

2015 2014 2013 2012 2011

Koulutuspäivät

1 500

1 200

900

600

300

0

856 956 500 778 1 239

Henkilöstön rakenne

250

200

150

100

50

0

Toim

i-h

enki

löt

Yle

mm

ät

toim

i-h

enki

löt

Työ

nte

kijä

t

Joh

taja

t

1143 129203

Henkilöstömäärä kevyessä laskussaHenkilöstön lukumäärä on Sähkölaitos-konsernissa tasaises-sa laskussa edelleen. Suurten ikäluokkien eläköityessä uusien rekrytoinneissa käytetään tarveharkintaa. Henkilöstömäärä on vähentynyt 13 prosenttia vuodesta 2009, jolloin Sähkölai-tos yhtiöitettiin. Suhteellisesti eniten henkilöstöä on vähen-tynyt konsernin emoyhtiöstä, 28 prosenttia. Vuonna 2015 vanhuuseläkkeelle siirtyi 16 henkilöä. Kes-kimääräinen eläköitymisikä oli 63,3 vuotta, mikä on selväs-ti yli valtakunnallisen keskiarvon. Uusia rekrytointeja tehtiin 23. Eniten uusia työntekijöitä rekrytoitiin Energia-yksikköön. Henkilöstön keski-ikä nousi vuodessa vain kuukaudella. Vuo-den lopussa henkilöstön keski-ikä oli 48,4 vuotta. Sähkölaitokselle tuli 749 kesätyöhakemusta ja kesätyön-tekijöitä palkattiin yhteensä 26. Muu määräaikainen työsuhde oli 23 henkilöllä.

Sähkölaitos voitti energiayhtiöiden KilometrikisanTampereen Sähkölaitos osallistui valtakunnalliseen Kilomet-rikisaan toista kertaa kesällä 2015. Sähkisläisistä muodoste-tulle 33 hengen pyöräilyjoukkueelle kertyi yli 45 000 pyöräi-lykilometriä eli lähes 1400 kilometriä per polkija touko-syys-kuussa ja sillä irtosi valtakunnallisen Kilometrikisan suursar-jassa sijaluku 24. Tänä vuonna Sähkölaitos haastoi mukaan joukon muita suomalaisia energiayhtiöitä. Osa yhtiöistä vastasi haastee-seen ja liittyi mukaan. Sähkölaitos osallistui myös Suomen Punaisen Ristin ketjureaktioon, jossa ideana oli sitoutua mak-samaan SPR:lle yksi euro jokaista poljettua 25 kilometriä koh-den. Kilometrisaldolla sähkisläiset saivat kasaan 1799 euroa ja koska Sähkölaitos voitti haastamansa joukkueet, Tampe-reen Sähkölaitos maksoi summan Punaiselle Ristille kaksin-kertaisena.

Vuosittaisessa henkilöstöjuhlassa palkittiin 20, 30 ja 40 vuoden työuran

Sähkölaitoksella tehneitä. Sähkisläiset ovat hyvin sitoutuneita työpaikkaansa:

Tällä kerralla 40-vuotispalkinnon sai peräti 14 henkilöä.

Sairauspoissaolot% vuosityöajasta

2011 2012 2013 2014 2015

5,5

4,65,0 5,0

4,3

10

8

6

4

2

0

34

ähkölaitoksen strategiatyö poiki muutoksia konsernin rakenteeseen: Tampereen Sähkönmyynti Oy, Tampe-reen Kaukolämpö Oy ja Tampereen Energiantuotanto Oy päätettiin fuusioida 31.12.2015 konsernin emoyh-

tiöön. Fuusion lisäksi organisaatioita muutettiin vastaamaan paremmin asiakkaiden tarpeisiin. Henkilöstö siirtyi vanhoina työntekijöinä konsernin sisällä, eikä uusia työsopimuksia teh-ty. Muutoksen johdosta ketään ei lomautettu eikä irtisanottu. Painavin syy fuusiolle oli se, että konsernin toimintaym-päristö on muuttunut siitä, kun aikoinaan kuuden yhtiön mal-liin päädyttiin. Uudella konsernirakenteella Sähkölaitos vas-taa toimintaympäristön haasteisiin: se pääsee paremmin joh-tamaan myyntitoimintaa, vastaamaan asiakkaiden tarpeisiin ja optimoimaan tuotantoa koko ketjussa. Uusi konserniraken-ne mahdollistaa strategian toteuttamisen paremmin ja jous-tavammin. Kesäkuun alusta lukien lakkautettiin vanhat johtoryhmät neljässä fuusioitavassa yhtiössä ja uudet järjestelmät muo-toutuivat loppuvuoden aikana. Vanha organisaatiorakenne säilyi vuoden loppuun asti taustalla.

KONSERNI

Uusi konsernirakenne tukee strategiaa

Tampereen Sähkölaitos Oy

Tampereen Energiantuotanto Oy

Tammervoima Oy

Tampereen Kaukolämpö Oy

Tampereen Sähkönmyynti Oy

Tampereen Sähköverkko Oy

Tampereen Vera Oy

Muutoksen kohde

Tampereen Sähkölaitos Oy

Tammervoima OyTampereen

Sähköverkko OyTampereen

Vera Oy

Tampereen kaupunki

Uusi konsernirakenne S

Tampereen kaupunki

Vanha konsernirakenne

35

HallituksetTampereen Sähkölaitos Oy Peter Löfberg (pj) Auli Korhonen Timo Lahtinen Tero Mattila Jari Niemelä Marjut Ontronen Kirsikka Siik Asioiden esittelijänä toimii yhtiön toimitusjohtaja Jussi Laitinen. Hallitus vaihtui yhtiökokouksessa 8.5.2015. Uusi hallitus kokoontui kahdeksan kertaa. Edellinen hallitus kokoontui alkuvuonna seitsemän kertaa.

Tampereen Sähkönmyynti Oy Jussi Laitinen (pj) Timo Laaksonen Leena Parvio Pasi Muurinen Hallitus vaihtui yhtiökokouksessa 8.5.2015. Uusi hallitus kokoontui neljä kertaa. Edellinen hallitus kokoontui alkuvuodesta kerran.

Tampereen Kaukolämpö Oy Jussi Laitinen (pj) Timo Laaksonen Leena Parvio Antti-Jussi Halminen Hallitus vaihtui yhtiökokouksessa 8.5.2015. Uusi hallitus kokoontui neljä kertaa. Edellinen hallitus kokoontui alkuvuonna kerran.

Tampereen Energiantuotanto Oy Jussi Laitinen (pj) Timo Laaksonen Leena Parvio Pasi Muurinen Hallitus vaihtui yhtiökokouksessa 8.5.2015. Uusi hallitus kokoontui kuusi kertaa. Edellinen hallitus kokoontui alkuvuonna kaksi kertaa.

Tampereen Sähköverkko Oy

Seppo Mäkinen (pj)Johanna Hirvimies Helena Nikkanen Niina Laitinen Vesa EskolaPentti Herranen Jarmo Salmi Asioiden esittelijänä toimii yhtiön toimitusjohtaja Tapio Salonen. Hallitus vaihtui yhtiökokouksessa 8.5.2015. Uusi hallitus kokoontui kuusi kertaa. Edellinen hallitus kokoontui alkuvuonna kolme kertaa.

Tampereen Vera Oy

Jussi Laitinen (pj) Pasi Muurinen Timo Laaksonen Leena Parvio Mika Pekkinen

Asioiden esittelijänä toimii yhtiön toimitusjohtaja Pekka Hyvönen. Hallitus vaihtui yhtiökokouksessa 8.5.2015. Uusi hallitus kokoontui vuonna 2015 neljä kertaa. Edellinen hallitus kokoontui alkuvuonna kolme kertaa.

Tammervoima Oy

Peter Löfberg (pj) Jussi Laitinen Oskari Auvinen Harri Kallio Arto Vuojolainen Yhtiökokous järjestettiin 28.5.2015. Hallitus kokoontui neljä kertaa.

Tampereen Sähkölaitoksen hallitus:

ylärivissä Auli Korhonen, Kirsikka Siik, Timo Lahtinen ja Marjut

Ontronen, alarivissä Tero Mattila, Peter Löfberg ja Jari Niemelä.

36

Tampereen Sähkölaitos OyVoimakatu 17, Tampere Puhelin: (03) 5653 5111

Tampereen Sähköverkko OyVoimakatu 17, Tampere Puhelin: (03) 5653 5112

Tampereen Vera OyVäkipyöränkatu 5, Tampere Puhelin: (03) 5653 5113

Tampereen Sähkölaitos -yhtiötPL 175, 33101 Tampere

www.sahkolaitos.fi