1V I L L I IHMISILLE NUORISOTYÖSSÄ numero 2 / 2017

V I L L IIHMISILLE NUORISOTYÖSSÄ numero 2 / 2017

DIGIDUUNISSA

V I L L I IHMISILLE NUORISOTYÖSSÄ numero 2 / 2017 32 V I L L I IHMISILLE NUORISOTYÖSSÄ numero 2 / 2017

V I L L I

PÄÄTOIMITTAJA

Tarja Liljendahl tarja.liljendahl@nuorikirkko.fi

TOIMITUSSIHTEERI

Jaakko Kaartinen Villi / Jaakko Kaartinenjjkaartinen@gmail.com

TOIMITUS

Jukka Jylhä jukka.jylha@nuorikirkko.fi

jarmo Kokkonen jarmo.kokkonen@evl.fi

JULKAISIJAT

Kirkon Kasvatus ja perheasiat, KKP

Nuori kirkko ry

KUSTANTAJA

Kirkon kasvatus ja perheasiat

PAINOPAIKKA

Forssa Print oy, Forssapuh. (03) 42 351

ILMOITUSMYYNTI

Markku Autio, 044 7878 334, markku.autio@nuorikirkko.fi

TILAUKSET / OSOITTEENMUUTOKSET

Lehti toimitetaan seurakuntien varhais-nuoriso- ja nuorisotyön työntekijöille

sekä julkaisijoiden yhteistyökumppaneille veloituksetta.

Mikäli et saa omaa lehteä, tilaa se lomakkeella osoitteessa www.villi.fi,

sähköpostitse saija.vauhkonen@nuorikirkko.fi tai

puhelimitse 0400 630 430.

ISSN 1237-3516

2/2017 SISÄLTÖ

22KIRKKOHALLITUS,

KASVATUS JA PERHEASIAT (KKP)

24NUORI KIRKKO RY

4 Some on kirkon avopaikka

8 Tubettamisesta löytyi työväline 9 Kolumni: Digi diigi tok tok

10 Bittileireistä kasvoi laniripari

12 Kirkon nuorisotyötä pelistream-kanava Twitchissä

13 Piplia: Jaettu ilo

14 Miten kosketetaan verkossa?

16 Nuoret kysyvät, kirkko vastaa

17 Somea, koska nuoret aikuiset

19 Piplia: Välineellä on väliä

21 Kohti digitaalista nuorisotyötä / sarjakuva

Verkossa ja verkottuneina

Digitaalisuus puhuttaa, koukuttaa, ärsyttää, ihastuttaa, pelottaa ja askarruttaa. Tästä Villin numerosta löydät kuitenkin uhkien sijaan mahdollisuuksia ja on-nistumisia, joiden avulla kasvatus- ja nuorisotyö kukoistaa verkossa ja arjessa. Lapset ja nuoret tuottavat itse digitaalista sisältöä ja rohkaisevat samalla mei-tä aikuisia vaikkapa videoiden kuvaamiseen ja tubettamiseen. Some on meil-le yhä enemmän työmuoto, työtapa, toimintaympäristö ja välttämätön vuoro-vaikutusfoorumi.

Verkko voi olla erinomainen vastaus myös lapsi- ja nuorisotyöhön haja-asutus-alueilla. Kerhojen toteutus voi löytää aivan uusia uomia ja uutta innostusta, jos yhdistämme perinteisen kerhotoiminnan esimerkiksi helppoihin ja hyödyllisiin sovelluksiin. Työmme täytyy olla siellä, missä seurakuntalaisetkin ovat. Teem-me työtä digiajassa ja digityökaluilla. Toivottavasti some-osaaminen ja sosiaali-sen median hyödyntäminen on nostettu työmme keskiöön kautta Suomen – ja toivottavasti itse kukin meistä saa käyttää siihen riittävästi työaikaa.

Tässä numerossa kerrotaan hyviä esimerkkejä someseurakuntalaisuudesta. Meillä Nuori kirkko ry:ssä on myös nostettu esille esimerkiksi pilvipedagogii-kan innostavat ja kiinnostavat mahdollisuudet rippikoulutyössä. Itse olen op-pinut tuottamaan videoita ihan vaan tekemällä. Kenenkään ei tarvitse olla so-me-guru ja täydellinen osaaja – riittää, että uskallamme kokeilla, kohdata, op-pia ja heittäytyä.

Iloa ja intoa digiduuniimme!

Jukka Jylhä Vs. johtaja, vaikuttaminen ja viestintä

Nuori kirkko ry

ALUKSI

”Pelaaminen on monen nuoren har-rastus, ja se on hauskempaa yhdessä. On hyvä, että seurakunnat ovat pääs-seet tähän pikku hiljaa mukaan, mut-ta olisi tarvetta olla enemmänkin.”Kaapo Kosonen miettii tietokonepelaa-

misen merkitystä nuorille ja seurakunnan

nuorisotyölle. ss. 10-11.

V I L L I IHMISILLE NUORISOTYÖSSÄ numero 2 / 2017 54 V I L L I IHMISILLE NUORISOTYÖSSÄ numero 2 / 2017

Some on kirkon avopaikka

Sometyötä tehdään, jotta ihmiset voisivat sen kautta kokea

olevansa osa seurakuntaa, Keravalla ajatellaan. Samalla

seurakunta tulee osaksi keravalaista todellisuutta. Olisiko tässä

seurakuntatyön uusi resepti?

Teksti ja kuva: Jaakko Kaartinen

V I L L I IHMISILLE NUORISOTYÖSSÄ numero 2 / 2017 76 V I L L I IHMISILLE NUORISOTYÖSSÄ numero 2 / 2017

Siinä vaiheessa kun Instagram löi kolmisen vuotta sitten itsenä lä-pi, Keravan seurakunnassa vaih-dettiin sometyössä vaihdetta

suurempaan. Aiemmin oli käytetty Fa-cebookia, mutta mukaan tulivat Instan lisäksi muun muassa Twitter ja verk-koon tehdyt suorat videostriimaukset.

”Digityötä ei kehitetty kirkkoherran määräyksestä, vaan se syntyi spontaanis-ti innostuksesta ja kiinnostuksesta. Mi-nusta kaikkein tärkeintä on, että kun seurakunta alkaa tekemään työtä ver-kossa ja somessa, liikkeelle lähdetään ni-menomaan innostuksen motivoimana”, sanoo Heikki Nenonen, Keravan seura-kunnan somepappi.

Myös innostus toimii paremmin, kun sen voi jakaa. Keravalla se on levin-nyt poikki työalojen.

”Meillä on eri työalojen työntekijöis-tä koostuva kymmenen hengen some-tiimi, Somebody, joka tekee tosi dynaa-mista työtä. Uusia työtapoja kokeillaan ja otetaan käyttöön, vanhoja uskalletaan kyseenalaistaa. Työn rakenteet ovat sit-ten syntyneet tekemällä ja kokeilemalla löydetyn ympärille.”

Seurakunta huomiotaloudessa

Keravalla on somestrategia, jonka pe-rustavana ideana on, että sisältöä teh-dään kaikille seurakuntalaisille. Ajatus seurakuntatyön tekemisestä on samal-la tullut tomutettua: ensisijaista on toi-mintaympäristö, ei työala tai ikäryhmä.

”Aiemmin täällä on ollut lokeroitu-nutta ja sektoroitunutta, mutta somen kautta muun muassa on päädytty te-kemään yhdessä töitä työalojen kesken ristiin rastiin. Some on liima, joka liit-tää yhteen kansainvälisen työn, nuori-sotyön, aikuistyön, diakoniatyön, tie-

dotuksen…” Heikki Nenonen selittää innostuneena.

Somekanavia koetetaan käyttää mahdollisimman tarkoituksenmukai-sesti. Nuorten kanssa käytössä on täl-lä hetkellä Snapchat, Facebook puoles-taan ei, koska nuoret eivät siellä enää ole. Kun Snäpäri jossain vaiheessa me-nee muodista, otetaan käyttöön seuraa-va applikaatio.

Työtä tehdään uudella tavalla ja uu-silla välineillä, koska niitä tarvitaan.

”Meidän somestrategiassamme on kolme pääkohtaa. Ensiksikin ”seura-kuntalaisuus” – sometyötä tehdään, jot-ta ihmiset voisivat tätä kautta kokea ole-vansa osa tätä seurakuntaa. Toisekseen ”hengellisyys” – me emme tee someen pelkkää hengellistä sisältöä, mutta hen-gellisyys on mukana luonnollisena osa-na meidän juttua. Kolmas pääkohta on ”näkyvyys”. Me elämme huomiotalou-dessa. Haluamme näkyä osana kerava-laista todellisuutta”, Nenonen selittää.

”Kirkolla on pitkältä ajalta imago-taakkaa pönötyksestä. Sen tilalle some-työ on tuonut ainakin meille paljon ke-peyttä ja hyviä juttuja.”

”Some tuo seurakuntiin ja kirkkoon

spontaaniutta ja hetkessä elämistä. Se muuttaa koko toimintakulttuuria.”

Nuoret arvostavat aitoutta

Nuorisotyö ei ole myötäsyntyisesti so-mevalmis. Yhtä lailla nuorisotyön puo-lella joudutaan ottamaan käyttöön uu-sia, nuorten mukaisia tapoja toimia. Muutospelkoja ja jännitystä tunnetaan.

”Niin nuorisotyössä kuin muual-la seurakunnassa on sama juttu. Suurin haaste on omien korvien välissä: miten muutat kommunikointitapaa suhtees-sa seurakuntalaisiin? ihan kuten uskoon tulemisessa, ei voi saavilla kaataa, pitää sisällä liikahtaa.”

Somessa ei tule menestystä, jos jäy-kistelee. Työntekijän pitää rohjeta ol-la oma itsensä ja heittäytyä sellaisenaan, Nenonen miettii.

”Somesta ei koita autuutta, ellei siel-lä antaudu puhumaan ihmisten kielellä aivan normaalina ihmisenä toisten jou-kossa – vaikka sitten onkin paikalla seu-rakunnan työntekijänä.”

Onnistumisia ei tule silloinkaan, jos koettaa piiloutua työalojen taakse. Ne-nonen huomauttaa, että hän tekee joka päivä töitä nuorten kanssa, vaikka ei Ke-ravalla ole ollut päivääkään nuorisotyön puolella töissä.

”Minä olen seurakunnan somepappi, se on minun työalani. Nuoret ovat mu-kana, koska hekin ovat somessa.”

Haastattelupäivänä Nenonen on viikkovapaalla, mutta hänen taskussaan on silti työpuhelin. Snapchatissä käy-dään päivän mittaan kevyttä yhteyden-pitoa nuorten kanssa.

”Nuorten kanssa yhteydenpito pe-rustu hetkessä tapahtuviin juttuihin. Se on reagoivaa työtä, joka ei toimi päättä-mällä etukäteen, mitä julkaistaan ja mi-

hin aikaan. Nuoret aikuiset ovat jo eri-laisia, he ilmaisevat toiveita ja tarpeita monipuolisemmin.”

Messukin langoilla

Somesuhde seurakuntaan asettaa kysy-myksiä seurakunnan identiteetille.

”Esimerkiksi jumalanpalvelukset; meillä Keravalla panostetaan hienos-ti niihin, ja kirkossa voi tavallisena sun-nuntaina olla 160 henkeä. Messut strii-mataan verkossa ja lisäksi me jaamme joka jumalanpalveluksesta erilaista si-sältöä somekanavissa. Se tavoittaa ih-misiä tuhansista kymmeniin tuhansiin”, Heikki Nenonen sanoo.

”Pitää kysyä, missä se jumalanpalve-lus silloin oikeastaan tapahtuu?”

Some on reitti, jota kautta myös seu-rakunnan nuoret tiiviimmin kiinnitty-vät jumalanpalvelusyhteisöön. Harva

tulee aamukymmeneltä messuun, mut-ta Nenonen, puolenkymmentä kolle-gaa ja joukko seurakuntalaisia lähettää Snapchatissa ja muissa kanavissa vieste-jä sakastista ja sellaisia sisältöpaloja kuin kulloinkin hyvältä tuntuu.

”Se ei ole lähetystyötä eikä käänny-tystä, vaan sitä, kuka minä olen. Ja nuo-rille on ok, että seurakunnan työntekijä laittaa heille tasaisesti jotain paloja mes-sustakin.”

Nenonen läpäisi messuaiheisella vies-tillä yhden kerran oman tyttärensä-kin uutiskynnyksen. Toissasyksyn pa-kolaiskriisin aikoihin Nenonen laittoi snäppäsi viestin, jossa hän jumalanpal-veluksen jälkeen puuskahti jotain siihen suuntaan, että ”kyllä meidän kirkollinen elämä on aikamoista kermaperseilyä.”

Joskus parhaiten toimii odottamaton.

Someseurakuntalaisuus sopii nuorille

Nuorisotyön puolella sometyö on Kera-valla sattunut murrokseen, jossa perin-teiselle seurakuntanuori-ajattelulle hae-taan uusia suuntia.

”Juurikin ajatus seurakuntanuores-ta häilyy. Some on tuonut nuorille mu-kanaan matalan kynnyksen olemista ja kuulumista: ei olla muuten aktiivisia, mutta pysytään kosketuksissa esimer-kiksi Snapchatissa. Tämä on murenta-nut myös jakoa aktiivien ja muiden vä-lillä – aiemmin ongelmana on ollut, et-tä seurakunnan jutuilla ja sisällöillä on tavoitettu lähinnä ydinjoukkoa. Siitä on nyt päästy pois”, sanoo Nenonen.

”Paitsi nuorten osalta, muutenkin seurakuntalaisuus tuntuu olevan täl-laisessa muutoksessa, joka minusta on myönteinen.”

”Koko seurakuntalaisuus on ollut

rasittunut ilmaus, ja etenkin kristityk-si on suorastaan leimauduttu. Se rasi-te on varmaan pietismin peruja. Mutta tällaisten väljempien mukana olemisen tapojen kautta sellainen HC-kristittynä oleminen ei enää määritä seurakuntaan kuulumista. Se näkyy jo monissa ihmi-sissä täällä.”

Seuraavaksi mukaan vapaaehtoisia

”Some on kirkon avopaikka. Ei mikään väline ole vastaus kaikkeen, mutta digi ja some tarjoavat kyllä loputtomia mahdol-lisuuksia”, Heikki Nenonen rohkaisee.

Useat kokevat kuitenkin olevansa vä-hän kipsissä. Miten tällaiseen työhön oikein tartutaan?

”Ne työntekijät, jotka kokevat pu-donneensa kelkasta, joutuvat koke-maan sitä tunnetta entistä syvemmin. Moni naamioi pelkonsa skeptisyydek-si. Minulle tästä on tullut myyntimie-hen ja lähetyssaarnaajan työtä – koh-taan koulutuksissa ja muualla työnteki-jöitä ja heidän pelkojaan, lievennän nii-tä, näytän lukuja, osallistan. Tarvitaan rohkaisua ihmiseltä ihmiselle.”

Samalla sometyö liikkuu eteenpäin kovaa vauhtia. Tulee uusia alustoja, uu-sia sovelluksia, uusia sukupolvia, jotka odottavat uudenlaista yhteyttä.

”Yksi meidän tavoitteista, jonka kanssa pitää vielä tehdä paljon paran-nusta, on vapaaehtoisten rooli seura-kunnan sometyössä. Nuorisotyön puo-lella jaetaan jo some-vuoroja nuorille, me olemme koettaneet myös vähän vi-ritellä Insta-hartauksia, joita nuoret ai-kuiset voisivat päivittää. Ja meidän So-mebodyyn täytyy ottaa myös seurakun-talaisia mukaan,” Nenonen pohtii.

”Parannettavaa on vielä!”

Työtä tehdään uudella

tavalla ja uusilla

välineillä, koska niitä

tarvitaan.

He

ikki

Ne

no

ne

n

V I L L I IHMISILLE NUORISOTYÖSSÄ numero 2 / 2017 98 V I L L I IHMISILLE NUORISOTYÖSSÄ numero 2 / 2017

Digi digi tok tok (viri viri tööt tööt)

PUHUTAAN VERKKOMAAILMASTA ja siellä tapahtuvista asioista. Puhuuko aikui-nen asiasta kuitenkaan samalla aaltopituudella kuin nuori? Onko nuoren maailmassa sel-laista käsitettä kuin verkkomaailma, vai onko olemassa lopulta kuitenkin vain maailma – maailma kokonaisuutena?

Meillä aikuisilla on sisäinen tarve eritellä, lokeroida ja luokitella asioita, ehkä pystyäk-semme ymmärtämään ja sisäistämään niitä paremmin. Taitaa olla kuitenkin niin, että ku-kaan meistä lankapuhelin- ja c-kasettiaikojen kasvateista ei voi koskaan saada samanlais-ta käsitystä maailmasta, jossa elämme, kuin tämän päivän nuori, jolle kaikki elämän osa-alueet linkittyvät yhteen. Saumattomana digitaalisen- ja reaalimaailman kokonaisuutena.

DIGIAIKANA PALVELUT OVAT kaikkien saavutettavissa, reunaehtona tietysti se, et-tä sijaitsee verkon tällä puolen. Etuna on, että työmme ei ole sidottua paikkaan tai aikaan. Maantieteellisesti isolla, mutta väestöllisesti pienellä paikalla on sosiaalisella medialla mer-kittävä rooli siinä, että voidaan pitää kaikki nuoret ajankohtaisesti informoituna asioista. Tämä sama pätee myös omiin saapasvapaaehtoisiimme. Ilman somea yhteydenpito veisi meiltä paljon enemmän aikaa ja vähentäisi myös saapaslaisten keskinäistä vuorovaikutus-ta päivystystilanteiden ulkopuolella. Kun nuori googlaa ”apua ja tukea” verkosta, niin yh-teydenottoja voi tulla ympäri Suomea. Silloin on kiitollinen olo, että tämä kaikki vaiva on nähty, vaikka vain tämän yhden nuoren tähden.

ONKO VERKKOTYÖSTÄ TULLUT itseisarvo? Kun verkkotyöhön panostaminen kir-kollisessa kontekstissa alkoi toden teolla, lähdettiin toteuttamaan hienoja ideoita eri toi-mintaympäristöihin. Tekijäporukka oli suhteellisen pieni ja oli helppoa luoda visio toi-minnan tavoitteista. Välillä mielessä pyörii kuitenkin kysymys siitä, mitä toiminnalla yri-tetään milläkin kertaa saavuttaa. “Nyt pitää mennä sinne nettiin”-tyyppinen ajattelu on osaltaan johtanut ehkä myös siihen, että profiileja luodaan erilaisiin palveluihin ilman sel-keää visiota tarkoitusperistä.

Lopulta on hyvin vaikea tietää miltä nuori näyttää, tuoksuu, maistuu, tuntuu, saati mi-ten hän reagoi ilman, että häneen on livekontakti. Eikö siinä ole kuitenkin ihmisyyden ydin? Vankien kohtaaminen on tyyppiesimerkki yhteydenpitorajoituksineen siitä, että ai-nut mahdollisuus kohdata ja tukea vankia on tavata henkilökohtaisesti. Face to face -koh-taamiset ovat luovuttamattomia täydemmän vuorovaikutuksen saavuttamiseksi. Digiaikaa mitätöimättä tehdään se mikä on hyödyllistä ja jätetään loput, ei pelkästään ”herranhal-tuun”, vaan pystyssä olevien tuntosarvien tunnusteltavaksi.

(Kirjoituksessa luettu hyväksi erityisnuorisotyönohjaaja Sanna Parkkisen sanaista arkkua)

Hensku Kettusaari

KOLUMNI

Hei! Olen Kirsi-pappi.

Tervetuloa mun kanavalle!

Kirsi-pappi on tosi hyvä tubetta-ja, Kirsi Kniivilä on kuullut hä-meenlinnalaisilta koululaisilta.

Mikä tekee hyvän tubettajan?”Pitää olla aito, oma itsensä. Hy-

vin helposti sitä saattaa alkaa hannaile-maan, mutta pitää antaa mennä vaan. Sitä varten täytyy olla vähän hulluutta. Jotain sellaista se vaatii omalta persoo-nalta”, Kniiivilä miettii.

”Ei minun ikäiset ihmiset ole tottu-neet kuvaamaan itseään. Joten kame-ran eteen asettuminen ja sille puhumi-nen vaati totuttelua. Mutta sitten huo-masin, että minulle se on oikeastaan ai-van helppoa. Pystyinkin olemaan aivan luonteva ja oma itseni: se, kuka olen, säilyi kamerankin edessä.”

Kniivilä on kouluikäisten pappi Hä-meenlinna-Vanajan seurakunnassa. Koululaiset ovat hänen kohdeyleisön-säkin. Tubetus on sopiva väline, koska alakouluikäiset eivät vielä ole Instassa tai muissa kanavissa.

”Mun videot on tehty kouluikäisille ja laitan itseni alttiiksi tälle ikäryhmäl-le.”

Tulos on riemastuttava. Kymmenes-sä kuukaudessa Kirsi-papin kanavalle on kertynyt jo 260 seuraajaa.

Alkuun uteliaisuudella

Idea tubettamiseen on lähtöisin kotoa. Kniivilä seurasi omien lastensa media-käyttöä. Hänen tyttärensä kertoi niistä tubettajista, joita hän seurailee. Kerran hän selitti yhdestä nuoresta, joka puhui hengellisistäkin jutuista – miten usko hänen elämässään näkyy ja niin edelleen.

Kniivilä mietti, että kun kerran kou-lulaiset ovat Youtubessa ja hän on hei-dän pappinsa, miksi he eivät voisi seu-rata siellä myös häntä siinä missä mui-takin tubettajia?

Tuumasta toimeen.Kniivilän pojalla oli oma kanava pe-

liarvosteluja varten. Käden käänteessä sellainen oli pystytetty äidillekin. Ku-vausvarustus löytyi älypuhelimesta.

”Jos minulla ei olisi tämän ikäisiä lapsia, en varmasti olisi tullut alkaneek-si tähän. En olisi tullut ajatelleeksi, että minun kannattaa tehdä tällaista.”

Kirsi-papin esittelyvideossa kerro-taan, että kanava on kurkistus papin, perheenäidin, Kirsin elämään. Kirsi tu-bettaa arjesta, jota hän elää. Hengelli-syys kulkee osana sitä oman työn ja per-soonan kautta.

”En tosiaankaan tee mitään opetus-videoita. Joillain videoilla työ tulee esiin enemmän, toisilla videoilla olen enem-män koiranomistaja. Tubettajia seura-taan, koska ihmisten elämä kiinnostaa toisia.”

Katsojia tulee kun muistaa mainostaa

Positiivisen palautteen määrä on häm-mästyttänyt Kniivilän. Välineellä näyt-tää tosiaan olevan väliä.

”Aamunavauksien ja kouluvierai-lujen jälkeen aina jää joku kysymään ”mikä se sun kanavan nimi olikaan?”. 12-vuotiaan luokalla kaverit ovat puhu-neet, että Kirsi-pappi on hyvä tubetta-ja ja opettajat kertovat, että olen tullut tunnetuksi Youtubessa”, Kniivilä nau-raa.

Kouluyhteistyö on sopiva paikka oman kanavan esiintuomiselle.

”Esittelen itseni sanomalla reilusti, että olen Kirsi-pappi, ja minulla on oma

Youtube-kanava. Kun sanon sen, nou-see välitön häly.”

Seurakunnan taannoisilla kymppi-vuotissynttäreillä Kniivilä kysyi, kuinka moni on käynyt katsomassa hänen vi-deoitaan. Enemmistö oli jo käynyt ka-navalla. Harvempi kirjoittaa palautetta suoraan videoihin. Tärkeämpi palaut-teen reitti on se, mitä lapsilta suoraan kuulee.

Luovuttaa, hauskuutta ja iloa

Kniivilä aikoo tutkailla välineensä mah-dollisuuksia pidemmällekin. Hän on luonut mainion sivuhahmon nimel-tä Etsivä Khikero, joka aikoo seikkail-la Hämeenlinnan suunnalla omia reit-tejään.

”Hän on hyvin epäilevä tyyppi, ja sen kautta voi tuoda hauskalla tavalla esille uskonasioita. Ehkä sen ympärille syntyy omanlaisensa tarinasarja.”

Yhdellä videolla Kirsi-pappi kysyy, onko sinulla ilo? Iloa on ainakin Kir-si-papilla. Sitä tuskin saisi tubetukseen mukaan väkipakolla.

”Tähän täytyy liittyä vapautta teh-dä silloin kun tuntuu ja on inspiraatio-ta. Se vapauttaa luovuuden. Luovuudes-ta syntyy ideoita, ja niihin täytyy sitten vain luottaa”, Kniivilä toteaa.

”Kun saa tehdä luovasti ja vapaasti, on tilaa hauskuudelle. Kyllä tähän liit-tyy voimakkaasti juuri hauskuus ja ilo. Minulle on tärkeää, että tykkään noista videoista itse – että leikkaus ja musiikki ovat mielestäni ihan hyvät.”

”Syvin ajatus on, että Jumala saisi näkyä siinä tekemisessä; se Jumala, jossa on ilo ja rakkaus.”

Jaakko Kaartinen

Tubettamisesta löytyi työväline

V I L L I IHMISILLE NUORISOTYÖSSÄ numero 2 / 2017 1110 V I L L I IHMISILLE NUORISOTYÖSSÄ numero 2 / 2017

Bittileireistä kasvoilaniripariPeleillä ja digitalisaatiolla

on paljon tarjottavaa

myös nuorisotyöhön,

uskoo Vuoden

pelikasvattaja Jussi

Kosonen.

Tampereen seurakunnan nuoriso-työntekijä Jussi “Kaapo” Kosonen valittiin hiljattain Vuoden pelikas-

vattajaksi. Bittileirien luojana tunnettu Kosonen on käynnistänyt myös kesällä ensimmäistä kertaa pidettävän “laniri-parin”. Mistä siinä oikein on kyse?

”Se on harrastusripari siinä kuin esi-merkiksi jääkiekko- tai salibandyripari-

kin. Vapaa-ajalla leirillä on ohjelmassa tietokoneella pelaamista. Aika vapaasti pelataan erilaisia pelejä tietokoneilla ja järjestetään turnauksia.”

Kososen mukaan leiri toimii samal-la periaatteella kuin lähiverkkotapah-tumat muutenkin. Näistä suurelle ylei-sölle tutuin lienee Helsingin Messukes-kuksessa kahdesti vuodessa järjestettävä Assembly.

Ideana Assemblyn tapaan siis on, että riparilla leirikeskukseen toteutetaan lä-hiverkko, jonka kautta kaikilla nuorilla on yhteys nettiin.

”Jokainen tuo oman koneensa, ja muutama tunti päivässä on koneaikaa. Kun ei ole peliaika, tehdään tietenkin kaikki normaalit riparijutut. Tavoite on, että kaikilla on hauskaa ja mukavaa.”

Laniriparin järjestäminen tulee Ko-soselle luonnollisena jatkumona, sil-lä hänen toimestaan on jo 1990-luvul-ta lähtien järjestetty bittileirejä. Tampe-reen seurakuntien leireille ovat voineet osallistua yli 12-vuotiaat tietokoneista kiinnostuneet pojat. Leirit ovat olleet hyvin suosittuja - aivan kuten tuleva la-niriparikin.

”Kiinnostus leiriä kohtaan oli suur-ta. Noin puolet halukkaista pääsi mu-kaan, vaikka kasvatimme ryhmäkokoa-kin. Normaalisti otamme ryhmään al-le 25 nuorta, ja nyt otettiin 28”, Koso-nen kertoo.

Pelimaailma avuksi nuorisotyöhön

Bittileirit ja laniripari ovat hyviä osoi-tuksia siitä, miten pelimaailmalla ja yli-päänsä digitalisaatiolla on paljon annet-tavaa nuorisotyöhön.

”Potentiaalia on tosi paljon. Jo nyt kommunikaatiossa käytetään paljon di-gitaalisia välineitä. On jo esimerkiksi ihme, jos joillain ei ole käytössä What-sApp-ryhmää”, Kosonen muistuttaa.

Kososen mukaan digitaaliset välineet mahdollistavat paremman kommuni-kaation ja yhteydenpidon. Niiden kaut-ta on mahdollista koota ryhmiä ja pi-tää yhteyttä.

”Ja ne tarjoavat myös etämahdolli-suuden, eli aina ei tarvitse päästä paikal-le. Voidaan siis olla enemmän yhteydes-sä toisiin, kun ollaan tekemisissä virtu-aalisesti.”

Kosonen muistuttaa, että nuorilla on tarve olla yhdessä ja pelaaminen sekä erilaiset peliryhmät ovat tässäkin mie-lessä tärkeitä.

”Pelaaminen on monen nuoren har-rastus, ja se on hauskempaa yhdessä. On hyvä, että seurakunnat ovat päässeet tä-hän pikku hiljaa mukaan, mutta olisi tarvetta olla enemmänkin.”

Mutta entäpä ne pelaamisen varjo-puolet? Eikö jatkuva näytön tuijotta-minen ja kännykän tihrustaminen ole myös ongelma? Näin ainakin monet vanhemmat tuntuvat ajattelevan.

”En näe pelaamisessa kovin suuria varjopuolia. Vanhemmat ovat aina huo-lissaan jostain. Se kuuluu vanhemmuu-

teen. Joka vuosikymmenellä on oma rock’n’rollinsa - televisio, elokuvat ja nyt tietokonepelaaminen. Seuraavana on varmasti vuorossa virtuaalitodelli-suus”, Kosonen toppuuttelee.

Pelejä on syytetty esimerkiksi liiasta väkivaltaisuudesta, millä uskotaan ole-van yhteyttä myös nuorten käyttäyty-miseen. Vaikka tietokonepelaaminen on varmasti lisääntynyt, ei Kosonen aina-kaan omassa työssään ole nähnyt nuor-ten muuttuneen.

”Olen tätä työtä kohta 30 vuotta teh-nyt enkä ole nähnyt sellaisia merkkejä. Pelejä on helppo syyttää, ja tutkimuksia

niistä tehdään koko ajan. Osa on sellai-siakin, missä pelit ovat kaiken pahan al-ku ja juuri.”

Kosonen painottaakin, että viime kä-dessä oleellista on harrastamisen järke-vä määrä.

”Oli kysymyksessä sitten pianonsoit-to tai jääkiekko, niin jos sitä tekee kym-menen tuntia päivässä, ei se varmasti ole enää hyväksi.”

Tomi Kangasniemi

Pelikasvattajien verkosto palkitsee vuosittain henkilön, organisaation tai ilmiön, joka on toiminnallaan edis-tänyt positiivista pelikulttuuria. Nyt Vuoden pelikasvattajan tunnustuksen sai Jussi Kosonen.

Perusteluissa hänen todetaan kym-menien vuosien ajan edistäneen las-ten ja nuorten sosiaalisuutta, yhteisöl-lisyyttä ja tervehenkistä digitaalista pe-

laamista kirkon nuorisotyönohjaajana Tampereen seurakunnassa.

Kososen ansioksi nostetaan nimen-omaan bittileiri-konsepti.

Hänen todetaan olleen myös en-simmäisiä suomalaisia pelikasvattajia, jotka hyödynsivät nuorten innostus-ta peleistä.

Tunnustus maistuu Kososen mu-kaan oikein hyvältä. Etenkin kun peli-

leiri-ajatuksia on aikoinaan vastustettu ja pelaamista pidetty vain pelleilynä.

”Kun tekee näin pitkään työtä ja ajatuksia ei aina ole ymmärretty, tun-tuu tunnustus oikein hyvältä. Ja vielä, että se tulee oman kuplan ulkopuolel-ta.”

”Yllätyin, kun pelileiri-toiminta sai niin paljon huomiota kirkon ulkopuo-lellakin”, Kosonen kiittelee. (TK)

Pelikasvattajien tunnustus lämmittää

Laniripari on harrastusripari kuten vaikka salibandyriparikin. Vapaa-ajalla leirillä on ohjelmassa tietokoneella pelaamista. Kuva bittileiriltä.

V I L L I IHMISILLE NUORISOTYÖSSÄ numero 2 / 2017 0112 V I L L I IHMISILLE NUORISOTYÖSSÄ numero 2 / 2017

Viime vuonna kirkko

teki uuden avauksen

valtakunnallisessa

digitaalisessa

nuorisotyössään

liittymällä suosittuun

Twitch.tv-pelistream-

palveluun.

Kirkon oma kanava ”Kirkko pelaa” löytyy osoitteesta twitch.tv/kirk-kopelissa ja siellä joukko nuoriso-

työntekijöitä ja muita digitaaliseen pe-laamiseen vihkiytyneitä kirkon työnte-kijöitä lähettävät pelaamistaan peleistä suoria lähetyksiä aina keskiviikkoiltai-sin klo 17–19.

Idea kirkon valtakunnalliseen Twitch-toimintaan lähti riihimäkeläi-seltä kirkon nuorisotyönohjaajalta Lau-ri Lehtoselta, joka on innokas pelihar-rastaja, mutta ei tällä hetkellä työssä missään seurakunnassa.

”Rupesin itse seurailemaan vloge-ja ja striimejä vuosien 2013–2014 tait-teessa ja huomasin, kuinka ne tavoitta-vat paljon nuoria. Niistä on kuitenkin puuttunut ammattikasvattajien rooli kokonaan, joten tässä olisi nuorisotyöl-le loistava sauma kohdata nuoria heidän omassa toimintaympäristössään”, Leh-tonen kertoo.

Lehtonen itse on vapaaehtoistyönä ottanut vastuulleen useimmat keskiviik-koiltojen pelivuorot kirkon kanavalla. Katsojat voivat kommentoida ja jutella striimaajan eli työntekijän kanssa peli-ikkunan vieressä olevassa chatissa.

Pelit ovat nuorten elämää

”Nuorten elämä linkittyy hyvin vahvas-ti sosiaalisen median ympärille, ja siksi

nuorisotyön on oltava siellä, missä nuo-ret ovat”, Lehtonen lataa.

Lehtonen otti keväällä 2016 yhteyt-tä Kirkkohallitukseen ja esitteli idean kirkon pelistriimeistä. Idean ympäril-le koottiin porukka kirkon digitaalises-ta nuorisotyöstä vastaavia ja apua saatiin myös Verkeltä (Verkkonuorisotyön val-takunnallinen kehittämiskeskus). Pian kirkon kanava oli pystyssä.

Skeptisempi ihmettelijä voisi kysyä miten tietokone- ja konsolipelien pe-laaminen ja niiden päälle höpöttäminen sitten palvelee nuoria?

”Kanavamme idea on se, että Twit-chissä nuorilla on matala kynnys tul-la kohtaamaan ja juttelemaan työnteki-jöille milloin mistäkin.”

”Yleensä jos keskusteluja tulee, liit-tyvät ne jollain tavalla videopeleihin, mutta keskustelun aiheita ei ole rajoi-tettu mitenkään ja nuoret saavat kes-kustella kanssamme mistä haluavat. Ny-kyään nuorilla tuntuu olevan myös kor-kea kynnys liittyä kirkon toimintaan ja mahdollisesti ennakkoluuloja kirkon toimintaa kohtaan. Kanavamme tarkoi-

tus on madaltaa tätä kynnystä ja murtaa mahdollisia ennakkoluuloja”, Lehtonen perustelee.

Tapa kohdat ja keino auttaa

Twitchissä toimitaan useimmiten nimi-merkin takana, mikä madaltaa entises-tään kynnystä tulla juttelemaan aikuisel-le. Striimeissä Lehtonen on kohdannut esimerkiksi itsetunto-ongelmien kanssa painivia nuoria, ja rohkaisun lisäksi oh-jannut heitä eteenpäin avun piiriin.

Lyhyessä ajassa kirkon Twitch-kana-van pelistriimit ovat keränneet jo yli tu-hat katsojaa, ja viestiä eteenpäin levittä-mällä katsojia toivotaan lisää. Työnteki-jä on paikalla aina keskiviikkoisin klo 17 lähtien osoitteessa twitch.tv/kirkko-pelissa.

Jos kaipaat mukaan striimaajaporukkaan, laita ihmeessä viestiä lauri.lehtonen86@gmail.com tai juho.niemela@evl.fi

Juho Niemelä

Kirkon nuorisotyötä pelistream-kanava Twitchissä

j

5.–7.5.2017 TAMPEREELLA

- 80. Kirkon Nuorisopäivät

#ARMONILTA

#RIPARILAULUT

#jaakoppi

” Minun armoni ei sinusta

väisty… sanoo Herra,

sinun armahtajasi”

Jes 54:10

#painivajumala

#RISTIROCK#SM-Gospel

#ilmaistakahvia

#työpajat

yhdenhinnalla.fi#yhdenhinnalla #koskaJeesus

V I L L I IHMISILLE NUORISOTYÖSSÄ numero 2 / 2017 0302 V I L L I IHMISILLE NUORISOTYÖSSÄ numero 2 / 2017

Armo kuuluu sulle!

La klo 10 Tampereen Tuomiokirkko Reformaatio yhdisti sanan ja musiikin ja toteutti ne molemmat kansankielellä. Sanan ja tunteiden tulkkina aamuisessa konsertissa Juhani.

Suomen vanhin nuorisotapahtumaelää ajassa

Yhden hinnalla -tapahtumaa, entiseltä nimeltään Kirkon Nuorisopäiviä, on järjestetty vuodesta 1933. Kristilliselle nuorisotyölle erilaiset kesäjuhlat olivat olleet tuttuja jo kau-an, mutta ensimmäiset Nuorisopäivät Helsingissä olivat en-nennäkemätön hanke koota yhteen luterilaisia nuoria koko maasta. Osallistujia oli noin tuhat.

Tapahtuma vakiintui nopeasti näkyväksi kirkolliseksi nuo-rison massatapahtumaksi, jota järjestettiin kauan vuosittain vaihtuvalla paikkakunnalla, Hämeenlinnasta Mikkeliin ja Kajaanista Lahteen. Järjestäjävastuussa on aina ollut Nuor-ten Keskus ry ja vuodesta 2017 Nuori kirkko ry yhdessä paikallisen seurakunnan kanssa, ja aikoinaan ohjelmasisällöt saattoivat vaihtua paljonkin vuodesta toiseen. Musiikilla on aina ollut tapahtumassa tärkeä rooli, mutta varsinkin 1960- ja 1970-luvuilla nähtiin monipuolista ohjelmaa herätysko-kouksista mielenosoituksiin. 1980-luvulla tiivistyi yhteistyö kirkon keskusten kanssa, ja tänä aikana koettiin myös ennä-tysyleisö, kun Lahden tapahtumaan vuonna 1984 kokoon-tui peräti 13 000 nuorta.

2010-luvulla alkoi uusi aikakausi, kun tapahtumapaikaksi vakiintui Tampere ja yhteistyötahoiksi paikalliset seurakun-nat. 2012 tapahtuman teemana ollut Yhden hinnalla otettiin 2015 käyttöön koko tapahtuman nimenä. Nimi viittaaJeesuksen sovitustyöhön ja siihen, kuinka hänen uhrauksel-laan meidän kaikkien synnit ovat anteeksi annetut.

Viime vuosina tapahtuma on jatkanut kehittymistään: erilai-set työpajatoiminnat ovat lisääntyneet, artistit heijastelevat kristillisen musiikin virtauksia ja nuoria on otettu yhä vah-vemmin mukaan suunnittelemaan tapahtumaa ja toteutta-maan esimerkiksi sen someviestintää. Suomen vanhin kris-tillinen nuorisotapahtuma siis muistaa perinteensä, mutta huomioi ennakkoluulottomasti nykyisyyden.

Asennetta ja armoa, Kiisi ja Taika-Petteri

La klo 16 Tampereen Tuomiokirkko Tuomiokirkossa on tarjolla sekä asennetta että armoa. Mitä tekemistä niillä on Hannan, Martti Lutherin ja Nikke Hakkaraisen kanssa? Sen saat tietää kun tulet kuulemaan ja katsomaan esitystä, joka pitää sisällään tarinankerrontaa, vatsastapuhumista, jonglöörausta, beatboxausta, lämminhenkistä huumoria sekä vahvaa vuorovaikutusta. Tarinaa kuljettavat tarinankertoja Kiisi Isotalo ja Taika-Petteri.

PajatLa klo 11-15, Monitoimitalo 13 Pysähdy Raamatun äärelle, treenaa käden taitoja, liiku ja osallistu! Tätä ja paljon muuta tarjoavat lauantaipäivän pajatyöskentelyt.

Lauantai 6.5.2017

Ristirock La klo 18 Tullikamarin PakkahuoneRistirockin lavalle nousevat tuore Gospelin SM-voittaja, Gospostolit, SAVE, GFM sekä kestosuosikki kls. Älä missaa tätä!

Iltahartaus La klo 22 Tampereen tuomiokirkkoMyöhäisillan hartaudesta vastaavat Lähetysseuran nuoret.

,

RiparilaulumessuPe klo 21 Tampereen TuomiokirkkoNuoren seurakunnan veisut yhdistävät riparisukupolvia. Tule ja veisaa sydämen kyllyydestä! Messun toteuttajina Tampereen nuoret, Kati Eloranta, Jukka-Pekka Nakari ja Jarkko Vikman.

Armon iltaPe klo 18 Tullikamarin PakkahuoneMitä se armo on? Millaisia ovat tämän päivän teesit, joilla kirkkoamme muutetaan? Toiminnan lomassa näitä ja muita kysymyksiä pohtimassa sinä, nuoret eri puolelta Suomea ja Martti Luther. Musiikkivieraina Kruuvi ja Jellona.

Seurakunnissa aktiivisista nuorista koostu-va Yhden hinnalla -markkinointitiimi osal-listuu tapahtuman viestinnän suunnitteluun ja toteutukseen. Erityisesti somesisältöjen tuottaminen ennakkomarkkinointiin ja itse tapahtuman aikainen someraportoin-ti pitävät nuoret kiireisinä. Tammikuussa tiimin jäseniä Helsingistä, Tampereelta ja Joensuusta kokoontui Malmin seurakun-nan nuorisotalolle viikonloppuleirille, jossa suunniteltiin tapahtuman viestintälinjauk-sia, tuotettiin kuva- ja videosisältöjä ja käy-tiin läpi kehitysideoita aiempien vuosien tapahtumien perusteella.

Nuoria haastatellessa nousee usein esille se, että suunnittelutyön pariin on ajanut innos-tava ja kannustava seurakunnan työntekijä. Kiitosta saavat esimerkiksi oman seurakun-nan nuorisotyöntekijä ja nuorisopastori. Tiimin jäsenet ovat kaikki entisiä tapahtu-

Armon messu

Su klo 10 Tampereen TuomiokirkkoLiturgia Riikka Sydänmaa, saarna Petri Lassila. Musiikista vastaa Make Perttilä trio. Messun jälkeen kahvit Tuomiokirkon pihalla.

Perjantai 5.5.2017

Sunnuntai 7.5.2017

makävijöitä, ja kertovat Yhden hinnalla -tapahtuman eduksi ohjelman lisäksi sen, että pääsee viettämään aikaa samanhen-kisessä seurassa, tutustumaan eri puolel-ta Suomea tuleviin nuoriin.

Tapahtumantekoon osallistuminen on selkeästi palkitsevaa, sillä osa nuorista on ollut mukana markkinointitiimissä jo useana vuotena. Mukaan lähteminen on tuntunut helpolta, ja syitä löytyy useita niitä kysyttäessä. ”Tässä pääse mukaan tekemään vielä parempaa tapahtumaa, totta kai lähdin mukaan!” ”Tapahtumaa suunnittelevat työntekijät kuuntelevat meitä aidosti ja ovat kiinnostuneita mie-lipiteistämme.” ”Tapahtumassa oli kiva käydä, ja tällä tavalla pääsee kokemaan toisen puolen siitä.”

Nuoret tuovat esille, että tieto Yhden hinnalla -tapahtumasta kantautuu nuo-rille usein seurakunnan työntekijöiden kautta, ja he kehottavatkin kertomaan mahdollisuudesta aktiivisesti kotiseura-kunnassa. Tiimi teki viikonlopun aika-na oman osuutensa tiedon leviämiseksi tekemällä Facebook- ja Instagram-sisäl-töjä, joissa esimerkiksi tapahtuman mas-kotti, Jaakoppi-leijona, on jo kovaa vauhtia tekemässä matkaa Tampereelle.

Nuorten markkinointitiimi tekee itse

Juttua varten haastateltiin seuraavat suunnitteluleirin osallistujat: Emmi, Helli, Iida, Inka, Jasmin, Jassu, Lassi, Meeri, Neea, Santtu ja Tyyne.

V I L L I IHMISILLE NUORISOTYÖSSÄ numero 2 / 2017 1304 V I L L I IHMISILLE NUORISOTYÖSSÄ numero 2 / 2017

facebook/yhdenhinnalla

Instagram: @yhdenhinnalla

Snapchat: yhdenhinnalla

Liput, majoitus ja ruokailut Viikonloppupaketin hinta on 50€, Nuori kirkko ry:n jäsenseurakunnille 48 € (sis. viikonlopun ohjelman, majoituksen koululla ja aamupalat). Viikonloppu ilman majoitusta 30€. Muut lippuvaihtoehdot ja hintatiedot löytyvät verkkosivuiltamme. Majoitus leirikeskuksessa tai koululla. Ryhmillä on myös mahdollisuus tilata ennakkoon lämmin lounas lau-antaiksi. Myös Särkänniemeen on tarjolla alennus-hintainen ranneke joko 4 tunniksi tai koko päiväksi.

Ilmoittautuminen netissä Ennakkoilmoittautuminen ja lipunmyynti tapahtuu verkkosivujen kautta. 10.4.2017 jälkeen ei voi enää varata majoitusta eikä ruokailuja, lippuja tapahtu-maan myydään tämänkin jälkeen. Tiedot majoit-tujista ja ruokailijoista ilmoitetaan 10.4. mennessä erillisellä lomakkeella. Lomakkeet ja tarkemmat oh-jeet löytyvät osoitteesta www.yhdenhinnalla.fi

Yhden hinnalla järjestääNuori kirkko ry, Tampereen ev.lut.seurakuntayhty-mä, Kirkon kasvatus ja perhetyö, Suomen Lähetys-seura sekä Kirkon Ulkomaanapu/Changemaker

La klo 9-16 Seurakuntien talo, Näsilinnankatu 26

Nuoret uudistavat kirkkoa

Mitä nuoret ajattelevat kirkosta ja toivovat siltä tulevai-suudessa? Nuorten tulevaisuusseminaari haastaa nuoret toimimaan seurakunnan ja kirkon uudistajina. Seminaari toteutetaan Tampereella lauantaina 6.5.2017 Yhden hin-nalla –tapahtuman yhteydessä.

Mukaan seminaariin kutsutaan kaksi alle 18-vuotiasta konfirmoitua nuorta/seurakunta. Päivän aikana nuoret visioivat kirkon tulevaisuutta ja keskustelevat siitä piispa Luoman ja kirkolliskokousedustajien kanssa. Seminaarista nuoret tuovat terveiset sekä oman seurakunnan että koko kirkon päättäjille. Seminaaria edeltää sen aihepiireihin liit-tyvät viriketehtävät, joka toteutetaan yhdessä seurakun-nan muiden nuorten kanssa.

Ilmoittautuminen seminaariin 3.4. mennessä. Materiaalit ja ilmoittautumisohjeet löytyvät www.nuortentulevaisuusseminaari.fi.

Tapahtumatiedot

yhdenhinnalla.fi#yhdenhinnalla #koskaJeesus

V I L L I IHMISILLE NUORISOTYÖSSÄ numero 2 / 2017 1514 V I L L I IHMISILLE NUORISOTYÖSSÄ numero 2 / 2017

u Kirkon kasvatuksen päivät järjes-tetään Jyväskylän Paviljongissa 9.-11.1.2018. Teemana päivillä on Rauha.

Tule ideoimaan työskentelyä aihee-seen liittyen! Vastaanotetut ohjelmaeh-dotukset käsitellään saapumisjärjestyk-sessä ja hakijoilta pyydetään tarkennuk-sia ja lisätietoja tarvittaessa.

Workshop-työskentelyt toteutetaan keskiviikkona 10.1. klo 9-17 välisenä

aikana ja niiden kesto on noin 1 tunti 15 minuuttia.

Mahdollisiin kysymyksiin vastaa Maarit Ala-Mononen, maarit.ala-mo-nonen@evl.fi, p. 050 537 8643.

Litätietoa: www.lyyti.in/KK-paivien_oh-jelmahaku2018

Tervetuloa tarjoamaan workshopia Kirkon kasvatuksen päiville 2018

Nuorisotyön

digitalisaatiota tutkineen

Meri-Anna Hintsalan

mukaan verkkoon liittyy

yhä paljon uhkakuvia.

Esimerkiksi vihapuheen

ohella voitaisiin puhua

siitä, miten ihmiset

liikuttuvat verkossa.

Melkein kaikki nuorisotyön ammattilaiset käyttävät sosi-aalista mediaa, mutta työai-

kaansa nähden melko vähän, selviää tut-kimuksesta.

Pastori Meri-Anna Hintsala teki Kirkkohallituksen tilauksesta tutkimuk-sen digitaalisesta nuorisotyöstä kirkossa. Sama tilanne on hänen mukaansa suu-rin piirtein seurakunnissa ja kunnissa.

Molemmissa myös mietitään samoja kysymyksiä.

Keski-ikäisten some on stabiili, nuorten vaihtuva

Nuorten tavoittaminen ja palveleminen verkossa on vielä kirkossa melko uusi kysymys. Millä ajalla, millä välineillä, profiileilla, osaamisella ja ennen kaikkea muutoshalukkuudella sitä tehdään mie-

tityttää vielä monia. Sosiaaliseen medi-aan kuuluu jatkuva muutos ja monika-navaisuuden vaatimus, jonka kelkkaan hyppääminen tuntuu epävarmalta.

Yksi kysymys on työsuojelullinen ja liittyy työaikaan: miten jakaa läsnäoloa ja työvoimaa sinne, missä nuoret ovat vuorokauden ajasta riippumatta. Mi-tä tehdä seitsemällesadalle viestille, joi-ta snapissa tai whatsupissa on aamulla.

”Toistaiseksi uhkakuvat ovat keskus-telussa turhan hallitsevia. Kysymys on siitä, miten nämä asiat asiat lasketaan osaksi työtä. Ne ovat oikeastaan 90-lu-vun kysymyksiä: millä laitteella esimer-kiksi sometyötä olisi hyvä tehdä, miten rajata työtä jos samalla laitteella käyte-tään sekä työ- että yksityisprofiilia. Toi-saalta asia voitaisiin nähdä paljon ar-mollisemmin. Eivät kaikki ole hyviä so-messa, eivätkä ainakaan samalla tavalla. Sieltäkin olisi löydettävä kunkin omat vahvuudet”, Hintsala sanoo.

Hänestä yleisesti ottaen kirkon nuo-risotyössä asenteet digitalisoitumista kohtaan ovat hyvät. Mutta laitteet ei-vät tue tarpeeksi eikä ymmärrystä verk-kotyöstä ole riittävästi.

”Myös sitä voi pitää isona haasteena, että sovellukset eri-ikäisten parissa vaih-tuvat nopeasti ja nykyisin yhä enemmän myös profiilit eli käyttäjätilit ovat väliai-kaisia ja vaihtuvia. Meidän keski-ikäis-ten some on stabiili, lasten ei. Siitä on lasten kohdalla myös se etu, etteivät si-

Mitenkosketetaanverkossa?

sällöt näy pitkään.” Hintsalan mukaan kirkon erityinen

haaste on se, miten tehdä verkossa mie-lekästä työtä ja miten tuoda hengellis-tä sisältöä sosiaaliseen mediaan. Liik-kuva kuva, lyhyet yllättävät ja taiteelli-sesti korkeatasoiset videohartaudet, vi-suaalisesti hyvät kokonaisuudet toimi-vat somessa. Niiden tekeminen olisi Hintsalastakin innostavaa. Mutta vielä tärkeämpää olisi saada nuoret itse mu-kaan. Se tapahtuisi kenties juuri kuvi-en kautta. Sillä nyrkkisääntö on hänen mukaansa se, että nuoret katsovat so-mesta kuvia, vanhemmat tekstejä.

”Sitä mietin paljon, miten tuettai-siin nuorten omaa sisältöjen tuotta-mista.”

Digitaalinen on ruumiillista

Ennen ajateltiin, että on kahdenlaista elämää: ruumillista ja digitaalista, elä-mää verkossa ja elämää ruumiissa. Mut-ta ihminen on ruumiillinen myös ver-kossa.

”Esimerkiksi myös verkossa voi saa-da traumoja, voi joutua kiusatuksi ja tuntea sen ruumiissaan. Verkossa eläy-dytään toisten tunteisiin ja reagoidaan ruumiillisesti asioihin, ihan kuin muu-tenkin”, Hintsala sanoo.

Hänestä digitaalisen maailman ja muun toiminnan erottamisesta on

enemmän haittaa kuin hyötyä. Var-sinkin silloin kun puhutaan lapsista ja nuorista.

”Nuorten maailmassa digitaalinen todellisuus ja ruumiillinen todellisuus ovat yhä enemmän limittäin. Eikä me-ne kauaa kun digitaalisuus tulee ihol-lemme ihan konkreettisesti: vaatteet ja astiat alkavat lukea meitä”, hän sanoo viitaten älyteknologiaan.

Hintsalan mukaan yksi verkon mu-kanaan tuoma tosiasia on se, että vies-tinnnän asiantuntemusta tarvitaan enemmän. Kaikilla kirkon työntekijöil-

lä on jonkinlainen viestijän rooli, mutta kaikki myös tarvitsevat vies-tinnän erityisosaajia.

”Liian usein ajatellaan, että vies-tintä ja hengellinen työ ovat erik-seen. Itse näen, että kirkossa kaikki viestintä on hengellistä työtä. Niin monien ihmisten elämässä viestintä on kosketuspinta kirkkoon”, Hintsa-la huomauttaa.

Hintsala miettii myös, onko kir-kon viestintä suunnattu usein nai-sille ja miten voisi tehdä myös mie-hiä tavoittavaa sisältöä. Hän on teh-nyt myös erään tunteita koskevan oi-valluksen.

”Niin paljon puhutaan vihapuhees-ta somessa. Mutta jos on vihaa, aggres-sioita, sen kääntöpuolena myös ihmis-ten hyviä tunteita voi koskettaa verkos-sa. Täytyy olla niin, että ihmiset liikut-tuvat somen äärellä. Minua kiinnostaisi tulevaisuudessa verkossa liikuttumisen tutkiminen”, hän sanoo.

”Kysyn usein verkkoviestintään liit-tyvissä koulutuksissa, milloin kuulijois-sa on liikahtanut jokin. Vastaukset ovat olleet autetuksi tuleminen, auttaminen, jakaminen ja osaa ottaminen. Oike-aan hetkeen on tullut jokin kannustus. Kaikkea tätä voi tehdä verkossa.”

Salla Ranta

uHintsalan tutkimus perustuu kyse-lyyn kirkon nuorisotyössä toimiville. Vastanneita oli noin 250. Heiltä ky-syttiin asenteita digitaalista nuori-sotyötä kohtaan, kokemusta omasta digitaalisen nuorisotyön osaamisesta ja resursseista sekä tulevaisuuden toi-veista digitaaliselle nuorisotyölle.

Suurin osa suhtautuu digitaali-seen työhön myönteisesti. Erityisesti nuoren henkilökohtaista tukemista verkossa pidetään arvokkaana. Nuo-ret työntekijät arvostavat verkkokoh-taamista enemmän. Digitaalisten pe-lien näkeminen mielekkäänä seura-kuntien työnä on kasvanut. Konso-lipelejä harrastetaan enemmän kuin verkkopelejä. Digitaalisuudesta on tullut osa lähes kaikkien seurakun-tien nuorisotyössä toimivien työtä.

Useimmin internetin käyttö on pikaviestittelyä nuorten kanssa ta-pahtumista ja kuulumisista. Kah-denkeskinen viestittely on suositum-paa kuin digitaalinen ryhmätoimin-ta. Nuoria haluttaisiin sisällöntuo-tantoon nykyistä enemmän ja siksi nousussa ovat videoiden, kuvaami-sen ja bloggaamisen harrastaminen yhdessä nuorten kanssa sen sijaan, että työntekijät tuottaisivat näitä si-sältöjä nuorille.

Vastaajat kokevat yleisesti käytet-tävissä olevat työvälineet soveltumat-tomiksi. Digitaaliselle nuorisotyölle toivotaan strategista pohjaa, sillä työ on yksittäisten toimijoiden innok-kuuden ja motivoitumisen varassa.

Kehitys suuntautuu välineistä ja palveluista kohti sisältöjä ja nuorten omaehtoisen toiminnan tukemista. Välineisiin ja palveluihin liittyen kai-vataan kuitenkin samalla myös kou-lutusta ja tukea, sillä kentän koetaan muuttuvan kovaa vauhtia. Digitaali-sen nuorisotyön toteuttamisessa seu-rakunnissa päällimmäinen kysymys ei enää ole miten ja millä välineillä, vaan miksi ja millä sisällöillä.

Nuorisotyö kaipaa verkkostrategiaa

V I L L I IHMISILLE NUORISOTYÖSSÄ numero 2 / 2017 1716 V I L L I IHMISILLE NUORISOTYÖSSÄ numero 2 / 2017

Kirkko avasi oman tilin

Ask.fm kysymys-vastaus-

palvelussa joulukuussa

2014. Palvelussa kirkon

nuorisotyöntekijät

ovat ehtineet vastata jo

2900 tilille esitettyyn

kysymykseen.

Palvelun ideana on, että sinne voi esittää minkä tahansa kysymyksen

ja siihen saa vastauksen. Kirkon tililtä nuoret voivat kysyä mitä tahansa ano-nyymeinä ja sekä kysymys että vastaus on sitten kaikkien nähtävillä”, selittää palvelun koordinoinnista Kirkkohalli-tuksessa vastaava Juho Niemelä.

Päivystyksestä on vastannut 10 hen-gen joukko, joka jakaa keskenään vas-tuuviikot, jolloin palvelua päivystää ja vastauksia sinne kirjoittaa.

”Kysyntää on ollut paljon, vaikkei ask.fm enää kaikkein kuumin some-pal-velu olekaan. Monet nuorten kysymyk-sistä ovat yllättävän isoja: kysytään esi-merkiksi itsetuntoon ja omaan minuu-teen liittyviä kysymyksiä, ja olemassa-oloon liittyviä, koko maailmaa ja ava-ruuksia syleileviä asioita.”

Palvelulla on tähdätty ripari-iän tietä-

millä oleviin nuoriin.”Siihen nähden olen itse ollut yllätty-

nyt, miten kypsiä juttuja nuoret kysyvät.

Ihan oikeita kohtaamisia

”Ehkä on klisee, että pitää mennä sin-ne, missä nuoret ovat. Silti se on toti-nen tosi. Meillä on siellä myös annetta-vaa. Jos kirkko ei esimerkiksi olisi ask-fm:ssä päivystänyt, aika suuri osa niis-tä kysymyksistä, joita siellä on esitetty, olisi jäänyt kysymättä”, Niemelä toteaa.

”Olemme tällaisella työllä halunneet avata väylän niille, jotka eivät muuten seurakuntaan tule. Tällä ei väheksytä

kasvokkain kohtaamista, mutta tosiasia on, ettei se tavoita kaikkia.”

Niemelästä on aivan turhaa asetella vastakkain nettiä ja muuta kohtaamista.

”Pitää puhua kohtaamisesta ylipää-tään. Sillä on aina merkitystä, millainen kohtaaminen perimmiltään on. Kuinka vakavasti työntekijä esimerkiksi nuoren asiat ja kysymykset ottaa.”

Ask-fm:n tyyppisissä palveluissa yksi lisähyöty on se, että sekä kysymykset että vastaukset jäävät muiden löydettäväksi ja luettavaksi. Niistä on sellaisenaankin hel-potusta yhdelle ja toiselle.

Mukana nuorten maailmassa

Kun kirkon tili avattiin, Ask.fm oli erit-täin suosittu palvelu sekä Suomessa että

kansainvälisesti. Nyt sen käyttö on ollut hiipumaan päin.

”Tällaisilla palveluilla on aina oma elinkaarensa. ask.fm:n puolella päivys-tys jatkuu ainakin syksyyn saakka, mutta me olemme jo nyt aloittaneet vastaavan jutun Demi.fi-palvelussa, jonne osa nuo-rista näyttää siirtyneen. Sinne avattiin sa-mantyyppinen foorumi, jossa voi kysel-lä vakavia ja vähemmän vakavia asioita.”

Niemelän mielestä somessa työnteki-jöille avautuu myös mahdollisuus mennä mukaan nuorten maailmaan ja juttuihin.

”Siellä oppii vähintäänkin sen, mikä on uutta ja toimivaa. Ja jos työntekijä on valmis unohtamaan omat vanhat tapan-

sa, pysyy mukana nuorten tukena. Eivät aikuiset sinne nuorten sisäpiiriin kuulu, mutta tieto siitä, että aikuinen ja työnte-kijä on saavutettavissa ja lähellä, on tär-keä.”

Työntekijöiden rooli esimerkiksi ask.fm-päivystyksessä perustuu ammattilai-suuteen. Some avaa kuitenkin kaikenlai-sia mahdollisuuksia. Niemelä kannustaa ottamaan myös nuoria itse mukaan teke-mään somea ja verkkoa seurakunnissa –rooleissa, jotka heitä itseään kiinnostavat.

”Jos voi valjastaa heidän osaamisen-sa yhteisen hyvän tekemiseen, se toimii kaikkein parhaiten.”

Jaakko Kaartinen

Nuoret kysyvät, kirkko vastaaJos kirkko haluaa olla

verkossa näkyvissä, pitää

mennä sinne, missä

ihmiset jo ovat.

Kirkon jäsenyys eli vielä jokin aika sitten osana ihmisten elämänkier-toa, jossa ensin oli ripari, sitten 10

vuoden sisällä mentiin naimisiin ja tuli lapsia, ja siitä alkoi taas uusi seurakun-ta-aika. Se on muuttunut. Nyt nuori-na aikuisina elävillä menee nuorisotyön kokemuksista ehkä viidestätoista kah-teenkymmeneen vuoteen ennen naimi-siinmenoa tai lasten saamista. Luonte-vat yhteydet seurakuntaan ovat vähissä”, toteaa Kirkkohallituksen verkkotyön koordinaattori Henna Ahlfors.

Katkos seurakuntaan venyy jo kah-deksi vuosikymmeneksi ja pidemmäksi-kin, kun yhteydet seurakuntaan puuttu-vat ja kirkko on häipynyt henkilökohtai-sesta horisontista pelkäksi mediailmiöksi.

Some- ja verkkoläsnäolo on yksi mahdollisuus pitää kirkko nuorten ai-kuisten näköetäisyydellä. Yksi esimerk-ki kirkon palveluiden tuomisesta koh-deryhmän ulottuville on City-lehden Suhdeklinikka. Palvelussa voi kysyä pa-risuhteeseen ja muihin ihmissuhteisiin liittyvistä asioista, ja vastaajina ovat kir-kon perheneuvojat.

”Muun muassa Suhdeklinikkaa alet-tiin tehdä, koska kirkko haluaa näkyä nuorten aikuisten ja kaupunkilaisten ar-jessa. Kysymys on siitä, miten saada esil-le kirkon työtä ympäristöön, missäih-miset viettävät aikaansa.” Samalla työn-tekijäresurreja käytetään tehokkaasti ja voidaan palvella samalla suurempaa ih-misjoukkoa.

Someläsnäolo on tarkoitus itsessään

Nuorten aikuisten elämässä ei ole tar-vetta riparille. Sen sijaan on tarvet-

ta oman maailmankuvan pohtimisel-le. Miten kirkko näkyy siinä? Millaisia eväitä kirkko voi tarjota nuorten aikuis-ten elämäntilanteisiin?

Kirkon työntekijöillä on annettavaa nuorten ihmisten kasvuvaiheen erilai-siin kysymyksiin; ainakin kuuntelijan ja jakajan rooli. Keskustelufoorumeilla ja somekanavissa keskustellaan jo kaiken-laisesta henkisestä ja hengellisistä maail-mankuvista. Voi mennä mukaan.

Kohtaaminen somessa voi olla mo-nentasoinen siinä missä kasvokkainen-kin – myös merkityksellinen.

Ahlfors kehottaa miettimään, miten työtunteja somessa käytetään: onko Fa-cebook-sivu ilmoitustaulu, jolle laitetaan viestejä asioista, jotka tapahtuvat muual-la? Kutsutaanko ihmisiä lähinnä mukaan tapahtumiin, vaikka he olisivat netissä hakemassa jotain aivan muuta kuin teke-mistä itselleen seuraavalle viikolle.

”Someläsnäolo voi olla tarkoitus it-sessään, ei vain väline, jolla kutsutaan ihmisiä kirkon tiloihin tai muuhun kohtaamiseen.

”Sitä mukaa kun työntekijöiden oma henkilökohtainen somekäyttö lisään-tyy, lisääntyy somen käyttö työssäkin. Kun välineestä on tullut arkea, työn te-kemisessä on kyse normaaleista asioista: ajasta ja resursseista ja välineistä. Odo-tan muun muassa sitä, että kirkossa ym-märrettäisiin, kuinka ehdottoman tär-keä työväline sopiva älypuhelin on.”

”Kirkon ei tarvitse olla aallonharjalla. Mutta kun asiat, välineet ja kanavat val-tavirtaistuvat, sitten pitää olla mukana.”

Kirkon some hyötyisi yhteisestä meiningistä

Miten somea hyödynnettäisiin parhai-ten palvelemaan seurakuntia?

Muutokset eivät useinkaan verso yl-häältä alaspäin. Kirkkoherrat eivät kaik-kialla ole olleet etunenässä näkemässä murrosta, jonka some on tuonut nuor-ten ja kaikenikäisten ihmisten elämään;

eivät sitäkään, millaisia muutoksia ja mahdollisuuksia se kirkolle tuo.

Mutta kun asiaan heräillään, on teh-tävissä paljonkin.

”Hyvä alku on jo siinä, että työnteki-jöille annettaisiin kaikissa seurakunnis-sa edes mahdollisuus kokeilla ja tehdä somea työajalla”, Henna Ahlfors sanoo.

Yksi kirkon sometyön ilmiö on, että pyörää koetetaan keksiä neljässäsadassa seurakunnassa.

”Esimerkiksi Hengellinen elämä ver-kossa -hankkeeseen satsattiin isosti. Nyt kun kirkon talous supistuu, on vaikeam-paa saada rahoitusta yhteisille hankkeil-le. Paljon enemmän kuitenkin pitäisi teh-dä yhdessä. Ja vaikka kirkko toimii edel-leen parokiaalisessa mallissa, jossa hel-pointa tuntuu aina olevan valtakunnalli-sen jutun jättäminen pois, totuus on, et-tei some ja verkko ole vain paikallista te-kemistä. Kirkossa voisi olla somen saralla enemmän yhdessä tekemisen meininkiä.”

Jaakko Kaartinen

Somea, koska nuoret aikuiset

Muista some-etiketti

u Kaikki verkkoympäristöt ovat eri-laisia omanlaisineen kulttuureineen. Ensin pitää seurata ja tutustua, vas-ta sitten vähitellen mennä mukaan.

Jos verkkokeskusteluissa menee seurakunnan nimimerkillä, kannat-taa aina sopia ylläpidon kanssa, on-ko se ok – kirkon työhön ei voi vain aina sännätä kanavaan.

Jos on liikkeellä omalla nimi-merkillään ja persoonallaan, ja vas-ta keskusteluissa tuo yhtenä kulma-na esille sen, että on kirkon työnte-kijä, tilanne on vapaamuotoisempi.

Aitous ja persoonallisuus kiin-nostavat. Tärkeää on silti pitää kiin-ni rajoista. Kaikkea ei itsestään pidä eikä voi kertoa, etenkään julkisesti.

V I L L I IHMISILLE NUORISOTYÖSSÄ numero 2 / 2017 1918 V I L L I IHMISILLE NUORISOTYÖSSÄ numero 2 / 2017

PIPL IA

Kristinuskon leviämiseen liittyi ja sitä avitti merkittävä teknologinen mullistus. Aikaisemmin kirjalliset tekstit olivat yleisimmin levinneet kirjakääröinä, joita käytti-vät jo muinaiset egyptiläiset. Juutalaisista, antiikinaikai-sista kirjakääröistä tunnetuimpia ovat Kuolleenmeren rannalta Qumranin luolista löytyneet käsikirjoitukset, jotka ovat merkittävästi lisänneet tietoa Jeesuksen ajan juutalaisuudesta. Myös varhaiset kristityt käyttivät kir-jakääröjä, mutta vähitellen suosituimmaksi kristillisten tekstien tallennus- ja levittämismuodoksi tulivat kirjan muotoiset käsikirjoitukset, koodeksit.

Kristityt eivät keksineet koodeksikäsikirjoituksia, vaikka niiden käytön leviäminen osuu yhteen kristin-uskon varhaisen leviämisen kanssa. Ensimmäisellä vuo-sisadalla elänyt roomalainen runoilija Martialis oli in-noissaan uudesta teknologisesta innovaatiosta ja kuvaili sen hyötyjä. Martialis ylisti koodeksien helppokäyttöi-syyttä, sillä niitä oli kätevämpi käyttää esimerkiksi mat-koilla kuin perinteisiä rullan muotoisia käsikirjoituksia. Kuten usein muulloinkin, liike-elämä kiinnostui nope-asti uudesta keksinnöstä, sillä koodeksit tarjosivat käte-vän apuvälineen kaupankäyntiin liittyvien sopimusten ja dokumenttien tallentamiseen.

On pohdittu, miksi koodeksin muotoisista käsikirjoi-tuksista tuli erityisesti kristittyjen keskuudessa niin suo-sittuja, että ne syrjäyttivät perinteiset kirjakääröt lähes kokonaan. Juutalaisten keskuudessa kehitys oli toisen-lainen, ja jokaisesta synagogasta voi vieläkin löytää viisi Mooseksen kirjaa sisältävät toorakääröt. Kristityt omak-suivat koodeksit luultavasti samasta syystä kuin monet kauppiaat eli siksi, että niitä oli kätevä käyttää ja kul-jettaa paikasta toiseen. Yhdeksi niteeksi kootut koodek-sit tarjosivat myös mahdollisuuden tallentaa samojen kansien väliin huomattavasti laajempia kirjallisia koko-naisuuksia kuin käsikirjoituskääröt. Pisimmät antiikin-aikaiset kääröt ovat jopa 12 tai 13 metriä pitkiä, mut-ta ymmärrettävästi näin pitkien rullien käyttö on epä-käytännöllistä. On arveltu, että esimerkiksi tarve saada Paavalin käymä kirjeenvaihto yhteen käsikirjoitukseen vauhditti koodeksien käyttöönottoa kristittyjen keskuu-

Välineellä on väliä

dessa. 300-luvulle tultaessa kristillisiä tekstejä tallennet-tiin ja välitettiin eteenpäin jo pääsääntöisesti koodeksi-en muotoisina käsikirjoituksina. Kuuluisimmat tänä ai-kana syntyneet käsikirjoitukset, Codex Sinaiticus ja Co-dex Vaticanus, sisältävät jo lähes kaikki meidän tunte-mamme Raamatun kirjat, ja jopa joitain apostolisten isi-en kirjoituksia. Nag Hammadin kirjaston koodeksini-teet sisältävät paitsi kristillisiä kirjoituksia, myös kreik-kalaisten filosofien kuten Platonin tekstejä, mikä todis-taa kirjaston luoneiden ja sitä käyttäneiden oppineiden laajasta kirjallisesta harrastuneisuudesta.

Syyt kirjamuotoisten koodeksiniteiden yleistymi-seen olivat aluksi käytännöllisiä, mutta käsikirjoitus-ten konkreettisella muodolla oli merkitystä myös nii-den käyttöön. Kristittyjen keskuudessa yksittäisiä Raa-matun kirjoja tärkeämmäksi tuli Raamattu kirjallisena kokonaisuutena. Raamatun tulkinnassa yksittäisten kir-jojen ominaispiirteet ja niiden väliset erot usein sivuu-tettiin, ja niihin kiinnitettiin enenevässä määrin huomi-ota vasta, kun historiallinen raamatuntutkimus syntyi modernin ajan alussa.

Raamatun kirjojen kokoaminen yhteen kansiin edis-ti sitä, että kristityt pystyivät näkemään Vanhan ja Uu-den testamentin kirjat yhtenäisenä kertomuksena. Raa-matun suuresta kertomuskaaresta ja siihen sisältyvistä pienimmistä kertomuskokonaisuuksista syntyi oleelli-nen osa kristillisten kirkkojen ja yksittäisten kristittyjen identiteettiä. Vaihtuvissa historiallisissa ja yhteiskunnal-lisissa tilanteissa kristityt ovat tulkinneet vanhoja kerto-muksia uusien kokemusten valossa ja näin rikastuttaneet kristittyjen yhteistä kertomusperintöä. Uskoa on jo var-haisista ajoista lähtien yritetty kiteyttää lyhyiksi iskusa-nan omaisiksi tiivistelmiksi, mutta voidaan perustellusti sanoa, että Raamatun kokoaminen laajaksi kertomusko-konaisuudeksi teki kertomuksista kristillisen uskon äi-dinkielen. Taitava kertoja voi luoda kertomuksen 140 merkillä, mutta useimmat meistä haluavat liittää oman elämänsä kertomuksen laajempaan kokonaisuuteen.

Raimo Hakola

`    t      ™

piplia.fi ■

Uusi moderni suomennos suoraan mobiililaitteille.

Laaja taustamateriaaliaineisto käytössä vain klikkauksen

päässä. Anna DigiMarkus rippikoululaistesi kuunneltavaksi

jo ennen intensiivijaksoa! Avautuu huhtikuussa osoitteessa

digimarkus.fi

Suomen Pipliaseura | myynti 010 838 6520 | myynti@piplia.fi | www.pipliakauppa.fi

Tulossa

uusi

evankeliumi-

käännös!

V I L L I IHMISILLE NUORISOTYÖSSÄ numero 2 / 2017 2120 V I L L I IHMISILLE NUORISOTYÖSSÄ numero 2 / 2017

MEDIA

u Nuorisotyön ytimessä on kohtaami-nen ja vuorovaikutus. Livekohtaamisen lisäksi on välttämätöntä kohdata nuoret erilaisten digitaalisten toimintojen väli-tyksellä: joskus digimaailmassa kohda-taan ne samat nuoret kuin kasvokkain-kin, mutta yhä useammin näin mahdol-listuu myös aivan uusien nuorien tavoit-taminen. Digitaalinen nuorisotyö tarjo-aa toisenlaisia mahdollisuuksia nuoriso-työn tekemiseen entisten toimintamuo-tojen rinnalle ja lisäksi.

Verken julkaisema artikkelikokoelma Kohti digitaalista nuorisotyötä valottaa di-gitaalisen nuorisotyön maailmaa moni-puolisti. Kyse ei olekaan pelkästä verkko-kohtaamisesta tai pelien maailmasta vaan paljon suuremmasta: Digitaalisuus on se-kä väline, sisältö, tila että toimintaympä-ristö. Digitaalinen nuorisotyö hyödyntää mediaa ja teknologiaa nuorisotyön perus-tavoitteiden saavuttamisessa.

Teemaa lähestytään kahdeksan digi-taalisen nuorisotyön toimintaperiaatteen avulla. Lisäksi kirja antaa käytännöllisiä toimenpide-ehdotuksia siihen, kuinka teoriasta tullaan käytännön tasolle. Seu-rakunnan nuorisotyössä tuttua alkavat olla tiedottaminen ja yhteydenpito nuo-riin digisti, mutta mahdollisuuksia toi-minnan laajentamiseen on runsaasti.

Digitaalisuus on jokaisen työntekijän toimintaympäristö, ei vain yhden työn-tekijän, jolla tehtävä on työnkuvassa ni-metty. Opas kannustaa kehittämään tu-levaisuuden nuorisotyötä digitaalisuu-den näkökulmat huomioiden, oman organisaation kehittämissuunnitelman vinkit ja välineet löytyvät oppaan lopus-ta. Seurakunnan nuorisotyön toiminta-kulttuuri kulkee kohti digitaalisuutta, tämän kirjan avulla sen haasteiden koh-taaminen madaltuu ja mahdollistuu

Nuorisotyö bloggaa -opas antaa vink-kejä siihen, miten blogeja, vlogeja, instaa ja twitteriä (ja mitä näitä nyt on-kaan) voi ja kannattaa hyödyntää osana nuorisotoimintaa.

Kun seurakunnan nuorisotyö, rippi-koulut ja yksittäiset leirit avautuvat blo-geihin ja someen, ja kun nuoret tule-vat mukaan seurakunnallisen somen te-kemiseen, on mahdollista kokea seura-kuntayhteyttä aivan uudella tavalla.

Käytännön esimerkkeinä Espoon lei-riblogitoimintaa sekä Tyttöjen talon – ryhmäblogitoiminta ovat erinomaisella tavalla sovellettavissa seurakunnalliseen kontekstiin.

Tarja Liljendahl

Molemmat kirjat ovat ladattavissa Ver-ken sivuilta verke.org

Kohti digitaalista nuorisotyötätoim. Heikki Lauha ja Suvi Tuomi-nen, Verken julkaisuja v.2016

Nuorisotyö bloggaatoim. Tero Huttunen, Heikki Lauha, Henna Middeke ja Veera Säilä, Ver-ken julkaisuja v.2014

Kohti digitaalista nuorisotyötä

ELÄMÄÄ NUORISOTYÖSSÄ

VERKKOKAUPPA: www.sacrum.fi MYYMÄLÄ: HIETALAHDENRANTA 13, HELSINKI AVOINNA: ma–pe 9–17, la 10–15 puh. 020 754 2350

YDINKOHDAT

Minna Tuominen (toim.)

Kerron sinulleraamattutarinan Tarinakirjasarja jatkuu elämänmakui-sella raamattutarinakokoelmalla nuo-rille ja aikuisille. Puheiden pohjaksi sopivia tarinoita lukee myös omaksi ilokseen yksin ja yhdessä. 25,90 (30,00)

2590

Luther dvd

18,90

1890

1990

Konfi rmaatiotodistus Sanat20 kpl/nippu19,80

Rippikoulutodistus Ydinkohdat20 kpl/nippu19,80

rippikoulutodistus

1980 1980

Alk.

880

Kovakantinen 14,50Väh. 20 kpl 10,30Väh. 200 kpl 9,50 Väh. 400 kpl 8,80

Kovakantinen 16,30Väh. 20 kpl 12,90Väh. 200 kpl 11,50 Väh. 400 kpl 10,60

Alk.

1060

Rippiraamattu Laadukas, kotimainen rippi raamattu si-sältää selkeästi ladotun tekstiosuuden, lu-kunauhat, nelivärikartat, pienen oppaan Raamattuun sekä laajan hakemisto-osan.

Ydinkohdat Rippi-raamattu + Katekismus Sama sisältö kuin muissa rippi-raamatuissa + Katekismus.

Velj. Löytty

Mandoliini, palmutja pohjoinen viima cd19,90 (21,90)

V I L L I IHMISILLE NUORISOTYÖSSÄ numero 2 / 2017 2322 V I L L I IHMISILLE NUORISOTYÖSSÄ numero 2 / 2017

K i rkkoha l l i tu s , Kasvatus ja perheas iatPL 210 , Ete lä ranta 8 , 0 0131 Hel s ink i puh. (09) 1802 1sakast i .ev l .f i

Nuorten ääni kuuluviin kirkossa!

Kirkon 50-vuotiasta erityisnuorisotyötä juhlitaan – myös linjaus julkaistu

Kirkon erityisnuorisotyö täyttää tänä vuonna 50-vuotta! Iso kun-nioitus kaikille jengityön tien-

raivaajista aina 2010-luvun läsnäolon ammattilaisiin. Armo on sitä että #ku-kaaneijääyksin.

NUORI2017-tapahtuman yhtey-dessä 28.3 järjestetään Erityisnuorisotyö 50-vuotisjuhlakonsertti Tampere-talos-sa klo 20.00, vapaa pääsy! Pekka Nuor-va & Jouko Mäki-Lohiluoma Band. Erityisnuorisotyön linjaus Läsnäolon nuorisotyö on julkaistu, löydät sen Sa-kastista. Tässä pientä tiivistelmää:

Kirkon erityisnuorisotyö on kasva-tuksen ja diakonian rajapinnassa tapah-tuvaa diakonista nuorisotyötä. Erityis-nuorisotyössä etsitään, kohdataan ja tu-etaan niitä lapsia, nuoria ja perheitä, jot-ka tarvitsevat elämässään erityistä tukea.

Kirkon erityisnuorisotyö on asen-ne ja työote, joka kaikkien seurakun-nan kasvattajien tulee omaksua. Sa-maan aikaan se on erityistehtävä, jolloin se fokusoi niihin lapsiin ja nuoriin, joi-ta muuten ei tavoiteta. Erityisnuoriso-työssä työskentelevillä on erityistä osaa-mista haavoittavissa olosuhteissa elävien lasten ja nuorten kohtaamiseen.

Kirkon erityisnuorisotyön tavoite on, että jokainen lapsi ja nuori kokee olevansa hyväksytty ja löytää elämäl-leen mielekkyyden Jumalan luomana ja lunastamana. Hänen itsetuntonsa vah-vistuu ja hän pystyy omaehtoiseen, vas-tuulliseen elämään sekä toimimaan mo-nimutkaistuvassa ja ristiriitaisessa maa-ilmassa.

• Lapsi ja nuori on Jumalan ja seura-kunnan silmäterä, myös apua ja tukea tarvitessaan.

• Lasta ja nuorta kunnioitetaan ja hä-nestä välitetään. Häntä autetaan pitä-mään toivoa yllä.

• Lasta ja nuorta tuetaan ja saatetaan kohti aikuisuutta ja hyvää elämää.

• Erityisnuorisotyö tähtää yksinäisyy-den ja ulkopuolisuuden torjumiseen, lapsen ja nuoren voimistumiseen sekä hänen osallisuutensa ja hyvinvointin-sa vahvistamiseen.

• Erityisnuorisotyö on asenne ja työote, joka jokaisen kirkon kasvattajan tulee omaksua. Samaan aikaan se on eritys-tehtävä, jonka tavoite on etsiä ja tu-kea niitä lapsia ja nuoria, jotka muu-ten jäävät tavoittamatta..

• Erityisnuorisotyössä toimitaan pitkä-jänteisesti ja yhteistyöhakuisesti, ansai-ten lasten, nuorten ja perheiden sekä yhteistyökumppaneiden luottamuksen.

• Erityisnuorisotyö kehittyy ja uudis-tuu reagoiden nopeasti toimintaym-päristön tarpeisiin.

Kirkon erityisnuorisotyön teesit:

u Digimarkus.fi on uusi Raamattu-verkkopalvelu ja maailman ensimmäi-nen suoraan alkukielestä mobiililaitteil-le käännetty evankeliumikäännös.

Valmista on huhtikuun alussa Agri-cola-viikolla, jolloin Pipliaseura julkai-see palvelun osoitteessa digimarkus.fi.

DigiMarkuksen tekstiin linkittyy myös runsaasti taustamateriaalia. Käyt-täjille palvelu on ilmainen. DigiMar-kuksen suomennoksesta tehdään myös äänite.

Tavoitteena on saada rippikoululai-sia kuuntelemaan Markuksen evanke-liumi riparinsa aikana omilta mobiili-laitteiltaan.

Palvelu on suunnattu kaikille mo-biililaitetta käyttäville iästä riippumat-ta. Käännöstyön mittarina on kuiten-kin 15-25 -vuotiaiden kielellinen osaa-

minen ja ajattelu.Tekstin ja äänituotannon lisäksi pal-

velussa on runsaasti raamatuntekstiä taustoittavia kuvia ja artikkeleita.

Suomen uusimman evankeliumi-käännöksen ohella palvelussa voi lu-kea myös Agricolan Uutta testamenttia, 1933/-38 sekä 1992 raamatunkäännök-siä rinnakkain.

www.digimarkus.fi aukeaa Agricola-viikolla huhtikuun alussa.

Digimarkus.fi - uusi Raamattu-verkkopalvelu

u Elokuvat ja nuorisotyö ovat tuttu yh-distelmä. Elokuvaa on perinteisesti käy-tetty oppimisvälineenä. Sotkamon seu-rakunnassa elokuvatoiminta on työme-netelmä, jonka avulla edistetään myös nuorten osallisuutta ja vaikuttamista.

Sotkamon seurakunnassa vuodesta 2006 lähtien tuotetut yhdeksän eloku-vaa ovat olleet nuorten ideoimia, käsi-kirjoittamia, suunnittelemia ja valmis-tamia yhteistyössä elokuva-alan ammat-tilaisten kanssa. Elokuvien tarinat eivät ole julistavia, vaan ne synnyttävät kysy-myksiä ja herättävät keskustelua, jonka vuoksi ne sopivat hyvin virikemateriaa-liksi kouluihin ja nuorisotyöhön.

Elokuvatoiminta monipuolisuudes-saan on nuorille opetuksellisesti, sisällöl-lisesti, kokemuksellisesti ja taiteellisesti merkittävää. Se tarjoaa mielekkäällä ta-

valla yhteisöllistä ja sosiaalista toimintaa, jossa nuori voi kehittää omia vahvuuk-siaan sekä saa tukea myös identiteetin tarkasteluun turvallisessa ympäristössä. Toiminta on nuoren osallisuutta ja vai-kuttamista parhaimmillaan. Toiminnan kautta nuorten ääni kuuluu monin eri tavoin. Elokuvissa nousee vahvasti esiin mitä nuoret ajattelevat, miten he koke-vat, analysoivat ja tulkitsevat elämää, us-koa, yhteiskuntaa sekä tulevaisuutta.

Elokuvatoimintaa tuotetaan Verso-va Puu ry:n ja Sotkamon seurakunnan yhteistyönä. Vuonna 2013 yhteistyössä perustettiin myös Kino Visio -elokuva-teatteri nuorten elokuvien näyttämöksi.

Elokuvateatterilla on ollut iso merki-tys kainuulaiselle kulttuurielämälle, sillä omien elokuvien lisäksi Kino Vision oh-jelmistosta löytyy uusinta kotimaista ja

ulkomaista elokuvatuotantoa. Toimin-taa pyörittävät nuoret ja se on avoinna 360 päivää vuodessa.

Elokuvatoiminta laajuudessaan antaa nuorelle arvokkaita oppimiskokemuksia ja työkokemusta, ja teatterin tuotto käy-tetään paikallisen nuorisotyön hyväksi. Tällainen elokuvatoiminta on ainutlaa-tuista suomalaisessa nuorisotyössä.

NUORI2017 tapahtumassa maa-nantaina 27.3. klo 14.00-15.00, Tampe-re-talo Maestro, on mahdollisuus kuul-la elokuvatoiminnasta nuorisotyön me-netelmänä ja nähdä huhtikuussa 2016 ensi-iltaan tullut elokuva Harhapolulla.

Tiistaina 28.3. Tampere-talon Pienes-sä Salissa klo 16.00-17.30 esitetään elo-kuvat Isoveli    (2011) klo.16, Ansaitsema-ton armo klo 16.40 ja Pinnan alla klo.17

Nuorten tulevaisuusseminaari Kirk-ko2025 järjestetään 6.5.2017 klo

9.30-16 Tampereella Seurakuntien ta-lolla Yhden hinnalla -tapahtuman yhtey dessä. Lähetä seurakuntasi nuoret edustajat mukaan uudistamaan kirkko-amme!

Seminaarissa nuoret pohtivat kirkon tulevaisuutta ja sitä, kuinka voivat olla vaikuttamassa siihen. Seminaariin kutsu-taan kaksi nuorta/seurakunta, joista toi-sen tulee olla alle 18-vuotias. Päivän ai-kana nuoret visioivat kirkon tulevaisuut-ta ja keskustelevat siitä piispa Tapio Luo-man ja kirkolliskokousedustajien kanssa.

Tulevaisuusseminaariin valmistau-tumisen ohjeet sekä aikaisempien se-minaarien tuotoksia löydät osoitteesta www.nuortentulevaisuusseminaari.fi

Nuoret ovat tervetulleita seminaariin joko itsenäisesti tai työntekijän/muun

aikuisen saattamana. Seminaarin työn-tekijät huolehtivat itsenäisesti saapuvis-ta nuorista. Ilmoittautuminen on käyn-nissä 3.4. saakka.

Osallistumismaksu on joko 35e/hlö sis. osallistumisen seminaariin (+lounas) tai 65e/hlö sisältäen osallistumisen Yh-den hinnalla -tapahtumaan pe-su, kou-lumajoituksen aamiaisella sekä lounaan lauantaina.

Nuorten tekemiä elokuvia valkokankaalla

u Mitä kaikkea voikaan löytää ympä-ristöstä ja omasta elämästä, kun hidastaa vauhtia ja aistit auki havainnoi ympäris-töä? Kaupunkipyhiinvaellusreitistö on yksi reformaation merkkivuoden pääta-pahtumista Tampereella. NUORI2017 tapahtuman yhteydessä on mahdollisuus kokeilla jo kahta pyhiinvaellusreittiä.

Hiljaiset vaellukset tapahtuvat Ci-tynomadin mobiilisovelluksen avul-la, yksin omatoimisesti tai yhdessä val-mennettujen vapaaehtoisten ohjaajien opastuksella. Reittien varrella on kult-tuurihistoriallisia ja luontokohteita sekä kirkkoja. Sovelluksesta löytyy reittejä, Raamatun tekstejä, rukouksia ja ääntä. Ohjeet Citynomadin sovelluksen lataa-miseen löydät osoitteesta www.pyhiin-vaellustampere.fi ja itse reitin osoitteesta www.pilgrim.citynomadi.com

Näe Tampere ja elämäsi uusin silmin!

V I L L I IHMISILLE NUORISOTYÖSSÄ numero 2 / 2017 2524 V I L L I IHMISILLE NUORISOTYÖSSÄ numero 2 / 2017

Nuori kirkko ry Itälahdenkatu 27 A (3. krs) 00210 Helsinki(09) 6877 4510 info@nuorikirkko.fi www.nuorikirkko.fi

Fisucraft - Lastenkirkon Minecraft-palvelin tarjoaa omaehtoisuutta ja oivalluksia

Vuoden kristillinen mediateko 2016 -tunnustus myönnettiin Minecraft-pelissä pelattavalle

Fisucraft-palvelimelle. Fisucraft kuuluu Nuori kirkko ry:n

tuottamaan Lastenkirkko-mediaan. Pal-kinnon vastaanottivat Nuori kirkko ry:n Lastenkirkon päätoimittaja Ani-ta Ahtiainen, Fisucraftin taustalla vai-kuttava verkkopastori Markus Kartano, hankekoordinaattori Tommi Heinäjär-vi ja Fisucraftin ylläpitäjä-kehittäjä -tii-mistä Tiitus Hopia.

Palkintoa perusteltiin lasten oman aktiivisuuden ja ilmiöpohjaisen oppimi-sen tukemisesta kristillisen kasvun tuke-misen ohella. Palkinnon myöntäneen Kristillisen Medialiiton mukaan Fisuc-raft edustaa kirkon kasvatustyön piirissä tuoretta ajattelutapaa, jossa kohderyh-mä pääsee tekemään sisältöä itse ja osal-listumaan alustan kehittämiseen.

Idea oman palvelimen kehittelystä lähti liikkeelle siitä, että digitaalisuut-ta kirkon piirissä edistävä verkkopastori

Markus Kartano oli alkanut tutkia digi-taalisuuden mahdollisuuksia myös kir-kollisessa lapsi- ja nuorisotyössä.

”Meistä oli luontevaa alkaa kehittä-mään tällaista osallistavaa pelimaailmaa palveluun, jonka piirissä iso osa Suo-men lapsista jo valmiiksi on”, totesi Las-tenkirkon päätoimittaja Anita Ahtiai-nen Fisucraftin synnystä.

Kartanon mukaan Fisucraft taipuu moneen, sitä voi esimerkiksi käyttää elävöittämään Raamatun ja kristinus-kon kertomuksia sekä perinteisissä ker-hoissa että etäjoukkuepelinä, niin kou-lujen uskonnonopetuksessa kuin seura-kunnan toiminnassa.

Minecraft on tällä hetkellä maailman myydyin MAC/PC-peli. Kristillinen Medialiitto on myöntänyt Vuoden kris-tillinen mediateko -tunnustuksen vuo-desta 2005.

Mitä Fisucraftissa tehdään?

Fisucraft on tuttuun Minecraft-tapaan

digitaalista, vapaata palikkarakentelua. Fisucraftissa voi myös tutustua valmiik-si rakennettuihin paikkoihin, kuten kirkkoihin ja niiden symboliikkaan tai erilaisten raamatunkertomusten maise-miin. Fisucraftissa on esimerkiksi Mart-ti Lutherin elämään tutustuttava Lut-hercraft, jossa voi naulata omat teesit Wittenbergin kirkon oveen ja kulkea tietokilpailuradalla.

Opetus- ja ohjauskäyttöön Fisucraft sopii oivallisesti: sen avulla voi osallis-taa lapset ja nuoret uudella tavalla Raa-matun maailmaan. Parhaimmillaan Fi-sucraft tarjoaa iloista, innostavaa ja mo-tivoivaa oppimista yli oppiaine- ja sisäl-törajojen.

Fisucraft mahdollistaa helposti lap-sen ja nuoren oman tuottamisen samal-la, kun hän tulee opiskelleeksi uskon-toon liittyvää symboliikkaa, kieltä ja te-matiikkaa.

Fisucraft antaa mahdollisuuden käyttää palvelua opetuksessa myös pe-rinteisemmin. Esimerkiksi Fisucraftiin luodun raamatunkertomusympäristön, Fisupiplian, sisältöjä tullaan hyödyntä-mään kesällä 2017 järjestettävällä rippi-leirillä. Lisätietoja: www.fisucraft.net

Sohvi Hellstén

”Kaikki, mikä voisi auttaa

lasten jumalanpalvelus-

kasvatusta, on

tärkeää. Siksi tausta-

ajatuksena on messu”,

sanoo kirjan idean isä,

hiippakuntadekaani Kai

Jantunen.

Kenelle Raamattuvartti on tehty ja mistä idea löytyi?

”Jumalanpalvelus-teemaan pohjautu-va Raamattuvartti on tarkoitettu erityi-sesti seurakuntien varhaisnuorisoyöhön, mutta myös lapsi- ja nuorisotyöhön”, kertoo nukketeatterityöntekijä, nuoriso-työnohjaaja Mikko Piiroinen.

Esittelytekstissä puhutaan “jumista” Raamatun opetustilanteessa. Miten Raa-mattuvartti auttaa siihen?

”Raamattuvartin perusidea, joka on lyhyt teemaan liittyvä kertomus, tiivis opetus ja tehtävä, on käytännössä ha-vaittu toimivaksi kouluikäisten kanssa”, kertoo Mikko Piiroinen ja lisää: ”Eikä liian montaa asiaa yhteen opetukseen.”

”Jumalanpalvelukseen liittyy myös asenteita, jotka eivät rohkaise siihen osal-

listumiseen ja sen toteuttamiseen. Näitä asenteita haluamme kaikin tavoin mur-taa. Poissulkevia asenteita on niin työnte-kijöillä kuin seurakuntalaisilla. Perusaja-tus iloisesta ja myönteisestä Jumalan per-heväen juhlasta on joskus niin kaukana”, jatkaa Lapuan hiippakunnan jumalan-palveluselämästä vastaava Kai Jantunen.

Kenelle ja missä tilanteissa kirja on parhaimmillaan käytössä?

”Leiritilanteet, retket ja vaellukset lienevät parhaimpia. Voit valita sopivat teemat ja koostaa tehtävistä vaikka jo-kaiselle lapselle oman tehtävävihkosen. Lyhyitä työskentelyjä voi pitää päivän aikana useampia. Kertomusten käyt-täminen aamu- ja iltahartauksissa sekä kerhoissa ja päivänavauksissa onnistuvat myös tämän materiaalin avulla - jopa jatkokertomuksena”, vinkkaa Mikko.

”Myös erilaisissa vanhusten tilanteissa nämä sopivat käytettäväksi, niin yllättä-vää kuin se onkin. Kertomus lapsesta ja hänen tekemisistään tavoittaa aina kuu-lijansa. Tätä Raamattuvarttia voi käyt-tää vaikka tietyn jumalanpalveluksen osan läpikäymiseen, vaikka toisaalta voi unohtaa koko messun ja käyttää sitä il-man sen luomaa kontekstia”, sanoo Kai.

Mitä vinkkejä antaisitte ohjaajille kir-jan käyttöön eri tilanteissa?

”Aina on hyvä käydä kertomus läpi ja

itse sisäistää se. Kerrottu on aina parem-pi kuin luettu. Samoin opetus on hyvä katsoa. Siihen voi lisätä aiheeseen liitty-vän raamatunkohdan tai jättää sen käyt-tämättä. Toki muitakin sopivia raama-tunkohtia opetuksen tueksi löytyy. Raa-mattuvartti on eräänlainen ideoiden ko-konaisuus, josta voi ottaa osan, kaiken – tai luoda sen rinnalle uutta”, sanoo Kai.

Millainen työnjako teillä on ollut kir-jan teossa ja kuvituksessa?

Tekijät kehittelivät yhdessä kerto-muksiin päähenkilöt luonteenpiirtei-neen elinympäristöineen.

”Kai teologina huolehti jumalanpal-velusosioiden ryhmittelystä ja opetus-teksteistä, itse kirjoitin suurimman osan kertomuksista sekä vastasin tehtävien suunnittelusta ja toteutuksesta”, kertoo Mikko.

Mitkä olivat huippuhetkiä kirjan te-ossa?

Mikko mainitsee huippuhetkiksi tee-maan liittyvän hyvän oivalluksen, jonka hän pystyi sisällyttämään kertomukseen tai tehtävän toteutukseen.

”Onnistumisen ilo on aina tärkeä. Kun kertomus on valmiina ja itse on elä-nyt sen läpi, on saanut synnyttää jotain uutta”, toteaa Kai kirjan valmistuttua.

Pirjo Riipinen

Raamattuvartti - oiva työväline jumalanpalveluskasvatukseen

Vuoden kristillinen mediateko -palkinnon vastaanottajat, joista yksi, Tommi Heinäjärvi, näkyy taustalla Skype-yhteyden välityksellä.

Fisucraftiin on rakennettu esimerkik-si kuvassa näkyvä Helsingin tuomio-kirkko.

Kai Jantunen Mikko Piirainen

V I L L I IHMISILLE NUORISOTYÖSSÄ numero 2 / 2017 2726 V I L L I IHMISILLE NUORISOTYÖSSÄ numero 2 / 2017

UutuuksiaMikko Piiroinen - Kai JantunenRaamattuvarttiNoin vartin mittai-nen raamattuhet-ki kouluikäisille. Yk-si vartti sisältää ly-hyen kertomuk-sen, opetusosion ja tehtävän. Ker-tomuksissa seikkailevat 11-vuotias Eetu ja 8-vuotias Ella. Tehtävät ovat ristikoita, labyrintteja ja muita puu-hatehtäviä, joiden pohjat saa kopi-oida koko ryhmälle. Nämä 35 vart-tia auttavat pääsemään siitä “ju-mista”, miten opettaa Raamattua kouluikäiselle. Samalla työskentelyt seuraavat jumista eli ne on jaoteltu viiteen osaan: johdanto, rippi, sa-na, ehtoollinen ja päätös. Käytän-nönläheisinä ja ne on helppo ottaa käyttöön osana kerhoja ja vaikka pidempinä leirityöskentelyinä. Hinta 29 e - jäsenseurakunta-alen-nus. Tilaukset: Lasten Keskus - Kirja-paja tai aluekouluttajat

Painiva juma-la -opetusmateri-aali, kirja ja CDKuinka lähestyä Raamatun ker-tomuksia nuorille mielekkäällä ta-valla? Miten Raamattu puhuu tä-män ajan nuorelle? Painiva Jumala käsittelee yhdeksää nykyihmiselle keskeistä kysymystä raamatunker-tomusten valossa. Käsittelyssä ovat niin itsenäistyminen, vieraanvarai-suus, leimoista vapautuminen kuin jumalasuhde.Materiaali sisältää yhdeksän kuun-nelmaa, niihin liittyviä toimintai-deoita ja värityskuvia nuorisotyön käyttöön.

Hinta 35 euroa. Tilattavissa Lasten keskuksen ja Kirjapajan verkkokau-pasta.

PTK:n piirien piirikokouksissa käsitel-lään tänä keväänä sääntömääräisten asi-oiden lisäksi mm. sääntömuutosasioi-ta piirien nimien muuttamisesta Nuo-ri kirkko ry:n piireiksi.

Tervetuloa osallistumaan ja vaikutta-maan!

u PTK:n Hämeen piirin piirikoko-us 21.3. klo 10 Lempäälässä, Vanhassa Pappilassa, os. Rovastintie 3.u PTK:n Itä-Suomen piirin piirikoko-us 27.4. klo 9.15 Sotkamossa, Rytilah-den majalla, os. Sapsoperäntie 11 A.u PTK:n Kaakkois-Suomen piirin pii-

rikokous 16.3. klo 10.30 Mikkelissä, Mikkelin Seurakuntakeskuksessa, os. Savilahdenkatu 20.u PTK:n Keski-Suomen ja Pohjan-maan piirin piirikokous 16.3. klo 10.30 Ähtärissä, Seurakuntakodilla, os. Keskuskuja 3.u PTK:n Uudenmaan-Helsingin pii-rin piirikokous 24.3. klo 12 Helsingis-sä, Nuori kirkko ry:n kokoustilassa, os. Itälahdenkatu 27 A.u PTK:n Varsinais-Suomen ja Sata-kunnan piirin piirikokous 24.3. klo 10 Loimaalla, Kaupunginkirkolla, os. Tu-runtie 32.

Piirikokoukset

Ilmoittautuminen tulevaisuusseminaariin

Nuori kirkko ry Itälahdenkatu 27 A (3. krs) 00210 Helsinki(09) 6877 4510 info@nuorikirkko.fi www.nuorikirkko.fi

varttiRaamattu

JUMISTA

Mikko Piiroinen

Kai Jantunen

LASTEN KESKUS ja NUORI KIRKKO

••

•Moottoripajojen perinteiset jäärata-ajot käytiin 10.–12.2. Paltamon

Oulujärven jäällä. Kilpailemassa olivat Kajaanin, Kalajoen, Lahden, Sodanky-län ja Tampereen pajojen edustus, lisäk-si Vaalan moottoripajalta oli väkeä mu-kana kannustamassa.

Jäärata-ajossa kisataan nuorten itse moottoripajoilla kunnostamilla autoil-la, ja kilpailuissa ajetaan kierroksia ai-kaa vastaan.

Kilpaluokkia on kolme: yksi pajojen nuorille, yksi ohjaajille sekä molempien yhteisluokka. Kilpailuosuutta edeltävät luonnollisesti harjoitukset, joissa tutus-tutaan jäärata-ajoon. Tällä kertaa ajossa olivat mukana 5 pajan autot ja osallistu-massa 30 nuorta ohjaajineen.

Moottoripajan jäärata-ajot järjeste-tään vuosittain ja ne tarjoavat mahdol-

lisuuden moottoripajojen väliseen yh-teistyöhön ja kohtaamisiin. Samalla ne tuovat tavoitteellisuutta pajojen kun-nostustyöhön, kun työstettäviä autoja

myös ajetaan. Lisätietoja Moottoripaja-hankkeesta www.nuorikirkko.fi/moottoripaja

NUORI2017Tervetuloa tutustumaan osastollemme!u Nuoriso- ja kasvatusalan suurin am-mattilaistapahtuma NUORI2017 jär-jestetään Tampereella 27.–29.3.2017. Nuori kirkko ry:n omalla osastolla pää-see tutustumaan järjestön yleisen toi-minnan ja materiaalinäyttelyn lisäksi palveluihimme, kuten Palveluoperaatio Saappaaseen ja Moottoripajaan.

Etsivää Nuorisotyötä tekevä Saapas on kohdannut nuoria heidän omissa ympäristöissään 45 vuoden ajan. Moot-toripaja on nuorempi hanke, joka mah-dollistaa alueellisen pajatoiminnan työn ja opintojen ulkopuolella olevien nuor-ten hyväksi. Moottoripaja-hanketta esittelevä Moottoripajaopas myös jul-kistetaan NUORI2017-tapahtumassa.

Osastolla on myös Jiipeenetti ja Las-tenkirkko-media.

Seminaariohjelmassa Nuori kirkko on edustettuna keskustelussa liikunnan roolista lapsen arjessa ja palveluoperaatio Saappaan toimintaesittelyssä mm. VR-laseja hyödyntäen. Nuorisotyön ohel-la järjestö on edustettuna keskusteluis-sa pienten lasten kiusaamisen ehkäisystä, uudesta varhaiskasvatussuunnitelmasta ja arvojen ilmenemisestä kasvatuksessa.   

Lisätietoja tapahtuman verkkosivuil-ta www.nuori2017.fi

u Mitä nuoret ajattelevat kirkosta ja toivovat siltä tulevaisuudessa? Nuorten tulevaisuusseminaarissa 6.5.2017 nuoret pääsevät visioimaan ja keskustelemaan näistä asioista piispa Tapio Luoman ja kirkolliskokousedustajien kanssa.

Ilmoittautuminen seminaariin on avoinna 3.4.2017 asti, eli nyt kannattaa tiedottaa oman seurakunnan nuorille mahdollisuudesta tulle seminaariedus-

tajaksi uudistamaan kirkkoamme.Seminaari järjestetään Tampereella

Seurakuntien talolla. Tilaisuuteen voi osallistua seurakuntaa kohti kaksi nuor-ta, joista toisen tulee olla alle 18-vuoti-as.

Lisätietoa ilmoittautumisesta, se-minaarin virittäytymismateriaaleista ja muista yksityiskohdista löytyy osoittees-ta www.nuortentulevaisuusseminaari.fi

u Poikien ja tyttöjen kevätretki 6.5.2017 Alahärmään. Lapuan hiippakunnan seu-rakuntien suositussa kevätretkipäivässä järjestetään konsertti Alahärmän kirkos-sa, ruokailu luonnossa sekä hauskanpi-toa PowerParkissa. Päivään odotetaan yli 1 500 poikaa ja tyttöä ohjaajineen. Lisä-tietoja nuorikirkko.fi/koulutukset

u Poikien ja tyttöjen sekä perheiden kevätretki 7.5.2017 Särkänniemeen. Etelä-Suomen seurakuntien kevätretki-päivään sisältyy musiikillinen jumalan-palvelus kouluikäisille tytöille ja pojille huvipuiston lavalla sekä hauskanpitoa.

Lisätietoja: nuorikirkko.fi/koulutukset

Piirien kevätretket tytöille ja pojille Moottoripajojen jäärata-ajot

u Seitsemään kerhonohjaajapäivään osallistui tammi-helmikuussa eri puo-lilla Suomea 900 kerhonohjaajaa ja työntekijää. KO-päivät järjestettiin tä-nä vuonna Virroilla, Oulaisissa, Rova-niemellä, Savonlinnassa, Tampereella, Pieksämäellä ja Porissa.

Kerhonohjaajat oppivat ajankohtai-sia kerhonohjaajan tietoja ja taitoja sekä saivat vahvistusta omalle identiteetilleen niin kerhonohjaajana kuin kristittynä.

Yhteisen ohjelman lisäksi oli tarjol-la 8-15 työpajaa, joissa valikoimaa riit-ti aina VPK:n alkusammutusopeista sarjakuviin, varaventtiilistä, radioyhte-yspajasta digitaalisiin kädentaitoihin ja naulattiin teesejäkin piispalle vietäväk-si. Niin - ja puhumattakaan idearikkais-ta kokki-, musiikki-, leikki- ja askarte-lupajoista. Tampereella pidettiin ihka 1. Kerhomestaruuskisat, jotka voitti Riihi-mäki.

Espoon ja Helsingin hiippakuntien kerhonohjaajapäivä pidetään syksyllä 7.10.2017

u Tarvitsetko työssäsi enemmän osaa-mista kasvuikäisten sielunhoitoon? Kurssi pidetään 18.–20.9. ja 20.–

21.11. Järvenpäässä, Seurakuntaopis-tolla. Koulutukseen vielä paikkoja jäl-jellä. Lisää: nuorikirkko.fi/koulutukset

Sielunhoito

Kerhonohjaajapäivissä 900 osanottajaa

V I L L I IHMISILLE NUORISOTYÖSSÄ numero 2 / 201728

www.lastenkeskus.fi

www.kirjapaja.fi

facebook.com/lastenkeskus

facebook.com/kirjapaja

lastenkeskus

kirjapaja

@LastenKeskus

@Kirjapaja

Raamattuvartti on noin vartin mittainen

raamattuhetki kouluikäisille. Yksi vartti sisältää

lyhyen kertomuksen, opetusosion ja tehtävän.

Tehtävät ovat ristikoita, labyrinttejä ja muita

puuhatehtäviä, joiden pohjat saa kopioida

koko ryhmälle.

Materiaalipaketin 35 varttia auttavat pääsemään

siitä ”jumista”, miten opettaa Raamattua

kouluikäiselle.

Raamattuvartti-materiaalit ovat käytännönläheisiä

ja ne on helppo ottaa käyttöön vaikka osana

seurakunnan kerhoja. Materiaalista saa

rakennettua myös pidempiä leirityöskentelyjä.

MIKKO PIIROINEN, KAI JANTUNEN

Raamattuvartti

Tarinakirjasarja jatkuu elämänmakuisella

raamattutarinakokoelmalla nuorille ja aikuisille.

Tämän tarinakirjan tarinoiden lähtökohta on

raamatunkertomuksissa, mutta samalla ne

kulkevat nykylukijan rinnalla.

Tarinat sopivat puheiden pohjaksi, niitä lukee

omaksi ilokseen yksin ja yhdessä.

Ne avaavat Raamattuun ikkunan,

jonka maisema ei ole vieras ja vaikea.

MINNA TUOMINEN (toim.)

Kerron sinulle raamattutarinan

TEEMAT raamattutarina

ISBN 978-952-288-636-1ARVIOITU ILMESTYMISAIKA

3/2017

TEEMAT tietokirjallisuus, kirkollinen seurakuntatyö

ISBN 978-952-288-637-8

KOKO 172 x 235 mm, noin 112 s.

ARVIOITU ILMESTYMISAIKA 3/2017

KERRON

SINULLEraamattu- TARINAN

Minna Tuominen (toim.)

30,00 €

TULOSSA!

TULOSSA!

29,00 €

MIKKO PIIROINEN, KAI JANTUNEN

Raamattuvartti

MAALISKUUN

UUTUUKSIA!