Brexit 1: vaikutukset Suomen talouteen ja

kansalaisten asemaan sekä Britannian talouteen

EU:n tulevaisuus

17.11.2017

Tampere-talo

Ville Kaitila

Etla

Twitter @VilleKaitila

Aiheesta lisää mm.:

Berg-Andersson – Kaitila – Kotilainen – Lehmus

”Suomen ja Britannian taloussuhteet”

Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisu 12/2017

www.vnk.fi

Brexit

• Millainen Brexit?

• Mitä Brexitin jälkeen?

• Siirtymäkausia

• ”Hard Brexit”

• Huom! EU ja Britannia ovat vapaakauppamyönteisiä

• Välittömiä taloudellisia vaikutuksia

• Pitkän aikavälin suoria ja epäsuoria vaikutuksia

Kuka äänesti Brexitin puolesta?

Lähde: http://voxeu.org/article/brexit-economics-international-disintegration

• Vuonna 2013 Britanniassa asui 1 807 suomalaista, jotka suorittivat joko lyhytkestoista kolmannen

asteen tutkintoa, ammattikorkeakoulu-, maisteri- tai tohtoritutkintoa.

0 5 10 15 20 25 30

Itävalta

Sveitsi

Ranska

Hollanti

Tanska

Yhdysvallat

Viro

Britannia

Saksa

Ruotsi

Suomalaiset korkeakouluopiskelijat ulkomailla 2014, %

• Suomalaisia Britanniassa noin 20 000, brittejä Suomessa noin 4 400 (+1 800 kaksoiskansalaista)

Suomalaiset Britanniassa

• Maiden välistä kauppaa on vapautettu jo pitkään (GATT, EEC, EFTA, EU, WTO jne.)

• Vientiyrityksissä on kotimarkkinayrityksiä korkeampi tuottavuus ja palkat → ne voivat

maksaa vientimarkkinoilla toimimiseen liittyvän kiinteän kustannuksen

• Kaupan vapauttamisessa tullimaksut ja muut esteet alenevat:

• Kaupankäynnin kustannukset alenevat → useampi yritys alkaa viedä

• Markkinoiden kasvaessa vientiyritykset kasvavat nopeammin kuin muut & kovempi

tuontikilpailu pudottaa heikoimmat yritykset pois → keskimääräinen tuottavuus nousee

• Kilpailu lisääntyy → tuotekehitys ja valikoimat lisääntyvät & hinnat laskevat

• Tuottavuus nousee → tulot nousevat

• Tämä vahvistaa eniten toimialoja, joilla on suhteellinen etu

• Vienti ja tuonti kasvavat, arvoketjut pirstoutuvat

Tällä kaikella on maiden sisäisiä tulonjakovaikutuksia, joita pitäisi lieventää.

• Kaupan rajoittamisesta on vain vähän kokemuksia. Vaikutukset ovat vastakkaiset kuin

edellä. Vaikutus tulonjakoon on epäselvä.

Kaupan vapauttaminen / rajoittaminen

EU / Efta / Turkki Portugali 4,9 Slovenia 1,8

Malta 28,6 Slovakia 4,8

Norja 16,6 Sveitsi 4,0 Muut maat

Irlanti 13,7 Tšekki 4,0 Intia 3,5

Ranska 7,7 Unkari 3,9 Yhdysvallat 3,1

Alankomaat 7,2 Kreikka 3,9 Kanada 2,7

Belgia 6,6 SUOMI 3,8 Kiina 2,4

Tanska 6,6 Kypros 3,8 Brasilia 2,0

Saksa 6,1 Latvia 3,8 Venäjä 1,8

Puola 5,5 Romania 2,8 Taiwan 1,6

Espanja 5,5 Itävalta 2,3 Japani 1,5

Ruotsi 5,4 Kroatia 2,2 Australia 1,5

Liettua 5,4 Viro 2,1 Korea 1,1

Turkki 5,3 Bulgaria 2,1 Indonesia 1,0

Italia 5,3 Luxemburg 1,9 Meksiko 0,6

Britannian osuus eri maiden tuotoksen

viennistä 2012–2014 , %

EU27:lle tavaravienti tärkeämpää, Britannialle palvelut.

Britannian arvonlisäyksen viennistä menee 37 % EU27-maihin. Muiden EU-maiden viennistä

menee Britanniaan aritmeettisesti keskimäärin alle 7 %, Suomen viennistä 4,7 %.

Lähde: WIOD.

0

2

4

6

8

10

12

1990 1995 2000 2005 2010 2015

Tuonti Vienti

Britannian osuus Suomen

tavarakaupasta, %

Huom. 2017 (1-8). Lähde: Tulli.

Britannian osuus palvelujen

ulkomaankaupasta, %

2015 2016 2017H1

Tuonti 7,2 7,2 7,3

Vienti 5,7 5,7 5,4

Lähde: Tilastokeskus.

Suomen ja Britannian välinen ulkomaankauppa

Yritystoiminta Suomen ja Britannian välillä

0

2

4

6

8

10

12

2004 2006 2008 2010 2012 2014

Henkilöstö Liikevaihto

Ulkomaiset tytäryhtiöt Suomessa,

brittiläisten emoyhtiöiden merkitys, %

Vuonna 2015 henkilöstöä lähes 22 000 ja

liikevaihtoa 6,1 mrd. €. Brittiläiset tytäryhtiöt 4.

tärkeimpiä Suomessa (edellä SE, US, DE).

Huom. Muutos tilastoinnissa vuonna 2013.

Lähde: Tilastokeskus.

Suomalaisten tytäryritysten työllisyys

Britanniassa oli vuonna 2015 yli 11 300

(osuus koko työllisyydestä ulkomailla 2,4

%) ja liikevaihto 4,1 mrd. € (osuus 3,1 %).

Suomen tuonti Britanniasta vuonna 2014

brittiläisten toimialojen mukaan

Brittiläiset toimiala Milj. euroa %

Maa-, metsä- ja kalatalous 8 0,3

Kaivostoiminta ja louhinta 139 4,9

Puu-, paperi- ym. tuotteet, painaminen 17 0,6

Kemianteollisuus 367 12,9

Muut ei-metalliset mineraalituotteet 22 0,8

Metallien jalostus, metallituotteet 94 3,3

Sähkö- ja elektroniikkateollisuus 128 4,5

Koneet, laitteet, ml. korjaus, kulkuneuvot 452 15,8

Muu valmistus 158 5,5

Rakentaminen, energia- ym. huolto 100 3,5

Kauppa 395 13,8

Kuljetus ja varastointi 34 1,2

Informaatio ja viestintä 237 8,3

Rahoitus- ja vakuutustoiminta 158 5,5

Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta 279 9,8

Hallinto- ja tukipalvelutoiminta 139 4,9

Muut palvelut 125 4,4

Yhteensä 2 853 100,0

Britanniasta tuodaan

paljon kemianteollisuuden

(lääkkeitä) sekä

palvelualojen tuotosta.

Lähde: WIOD.

Suomalaiset toimialat Milj. euroa %

Maa-, metsä- ja kalatalous 10 0,3

Kaivostoiminta ja louhinta 17 0,5

Puu-, paperi- ym. tuotteet, painaminen 914 28,3

Kemianteollisuus 1 038 32,1

Muut ei-metalliset mineraalituotteet 15 0,5

Metallien jalostus, metallituotteet 146 4,5

Sähkö- ja elektroniikkateollisuus 247 7,6

Koneet, laitteet, ml. korjaus, kulkuneuvot 290 9,0

Muu valmistus 84 2,6

Rakentaminen, energia- ym. huolto 29 0,9

Kauppa 25 0,8

Kuljetus ja varastointi 99 3,1

Informaatio ja viestintä 46 1,4

Rahoitus- ja vakuutustoiminta 17 0,5

Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta 86 2,7

Hallinto- ja tukipalvelutoiminta 137 4,2

Muut palvelut 32 1,0

Yhteensä 3 232 100,0

Suomen vienti Britanniaan vuonna 2014

suomalaisten toimialojen mukaan

Lähde: WIOD.

Brittimarkkinat

tärkeimmät

metsä- ja

kemianteollisuudelle.

Huomaa, että vuonna

2014 raakaöljyn hinta

oli korkea.

Huom!

Tavarakauppaan on

sitoutunut paljon

myös palvelualojen

arvonlisäystä.

Brexitin vaikutukset riippuvat siitä,

mitä tulee EU-jäsenyyden tilalleEU:ssa Britanniaa hiertävät EU:n budjetti, työvoiman vapaa liikkuvuus ja EU:n tuomioistuin

(ECJ). Siirtymäaikoja tarvitaan, sillä sopimuksia on paljon ja uusien tekeminen kestää.

EU:lla on erilaisia sopimuksia kolmansien maiden kanssa:

• ETA (Norja): sisämarkkinoilla ml. työvoiman vapaa liikkuvuus, maksaa budjettiin, ei päätösvaltaa

sisämarkkinalainsäädäntöön, ECJ

• Tulliunioni (Turkki): Ei täysi sisämarkkinajäsenyys, EU:n ulkotullit; Britannialle ei omia kauppasopimuksia, ei

varmuutta pääsystä kolmansille markkinoille.

• Sveitsin-malli: joitain bilateraalisia sopimuksia, budjettimaksuja, ei päätösvaltaa. Vapaakauppasopimus

muuten. Onko EU:lla intressiä tällaiseen?

• Vapaakauppa: ei tulleja tavarakaupalle; entä Britannialle tärkeässä palvelujen kaupassa? Ajan myötä tulee

kuitenkin erilaisia muita kuin tulliesteitä (non-tariff barriers). Britannialla oma kauppapolitiikka.

• WTO-tullit ja -käytännöt. Ei vastaa kummankaan osapuolen vapaakauppamyönteisyyttä.

Miten jatkuu Britannian jäsenyys erilaisissa eurooppalaisissa yhteistyöorganisaatioissa, mm.

EASA (ilmailu), EMA (lääkkeet), Euratom, ERC (tutkimus)?

Brexitin jälkeen ja ilman uusia

sopimuksia Britannian

kauppasuhteet heikkenevät

melkein kaikkien maailman

maiden kanssa, pl. nämä 24.

Lähde: Sampsony (2017): “Brexit: The Economics of International Disintegration”, CEPR DP 12301

Punta heikkeni

Tuontihinnat lähtivät nousuun

Inflaatio kiihtyi (nyt lokakuussa 3,0 %)

Reaaliansiot laskevat

Yksityisen kulutuksen kasvu hidastunut

Brexit: Välitön vaikutus

90

95

100

105

110

115

120

01-2010 01-2012 01-2014 01-2016

Punnan nimellinen efektiivinen vaihtokurssi, 2010 = 100 (käyrän

laskiessa punta heikkenee)

Lähde: BIS.

Reaalisesti punta on lähellä heikointa tasoaan vuoden 1994 jälkeen.

WTO-säännöt Vapaakauppa

Britannia -2,54 % -0,97 %

EU27 -0,24 % -0,11 %

Suomi -0,16 % -0,07 %

Lähde: Ciuriak & Dadkhah & Xiao (2017).

WTO-säännöt Dynaaminen kauppa-

tuottavuus-linkki

Vapaakauppa Dynaaminen kauppa-

tuottavuus-linkki

Britannia -4,1 % -8,7 % -3,4 % -5,9 %

EU27 -0,8 % -1.5 % -0,6 % -1,1 %

Lähde: Rojas-Ramagosa (2016)

Huomattavat vaikutukset tulevat

kuitenkin vasta ajan myötä• Pitkällä aikavälillä odotukset korkeammista kaupan esteistä vähentävät

investointeja Britanniaan.

• Kaupan esteet nostavat kustannuksia ja vähentävät kauppaa.

• Kilpailu vähenee, tuottavuuskasvu hidastuu ainakin väliaikaisesti, hinnat

nousevat, bkt per capita ja ostovoima heikkenevät pysyvästi.

Brexitin vaikutus bkt:hen eräiden tutkimusten mukaan

Arvio bkt per capita -vaikutuksista

Optimistisessa skenaariossa Britannia pysyy sisämarkkinoilla (kuten Norja)

mutta ajan myötä syntyy teknisiä kaupan esteitä, pessimistisessä on Hard Brexit

(WTO-säännöt ja enemmän teknisiä kaupan esteitä).

Huom. Kuviossa staattiset vaikutukset.

Dynaamiset vaikutukset tuottavuuden,

suorien sijoitusten ja maahanmuuton

kautta ovat suurempia.

Vapaakauppasäännöillä (Efta) vaikutus

Britannian bkt per capita alenisi 6,3 – 9,4

%.

Lähde: Dhingra, Huang, Ottaviano,

Pessoa, Sampson ja Van Reenen (2017)

Brittikotitalouksien käytettävissä oleva

mediaanitulo on 26 300 puntaa. Siitä 6-9 %

on 1 580 – 2 370 puntaa.

• Sekä Britannia että EU kannattavat vapaakauppaa. Ne eivät ole protektionistisia.

• Neuvottelut EU:n kanssa ovat olleet vaikeat ja tehottomat. Britannian hallitus on heikko,

päämäärätön ja epäyhtenäinen. Syksyllä 2018 pitää olla neuvottelutulos, josta voidaan äänestää

=> Brexit maaliskuussa 2019. Lykkäys edellyttää yksimielisyyttä EU:ssa.

• Tämän jälkeen täytyy neuvotella uudet sopimukset, joka on hyvin pitkä ja vaikea tie. Tarvitaan

siirtymäkausia.

• Britannia jättää sisämarkkinat ja EU:n tuomioistuimen, mutta tavoittelee mahdollisimman

laajaa vapaakauppaa (tavarat ja palvelut; pääoma) eli noin 3/4-sisämarkkinoita, mutta ajan

myötä nousee teknisiä kaupan esteitä.

• EU:lla ei halua antaa ”rusinoita pullasta”.

Lopuksi …

• Taloudellinen vaikutus on negatiivinen – enemmän Britannialle. Britannian arvonlisäyksen viennistä

menee 37 prosenttia EU27-maihin. Muiden EU-maiden viennistä menee Britanniaan aritmeettisesti

keskimäärin alle 7 prosenttia, Suomen viennistä 4,7 prosenttia.

• Britannia EU:ssa tärkeä rahoitussektorilla, tutkimuksessa ja korkeakoulutuksessa sekä puolustuksessa.

• Brexit heikentää EU:n markkinaliberaalia siipeä ja sisämarkkinaetuja.

• Ilman Britanniaa EU on pienempi tekijä erilaisissa globaaleissa yhteyksissä ja neuvotteluissa.

• Toisaalta yksi iso integraation soraääni on poissa => kohti syvempää integraatiota, ainakin

euroalueella?

• Tapahtuuko Brexit? Hyvin todennäköisesti.

• Mitä ja milloin tilalle? Paljon avoimia kysymyksiä…

… lopuksi

Kiitos mielenkiinnostanne