valinta niukkuuden vallitessa: työ ja vapaa-aika...kurssin iso kuva eilen: johdanto talouteen ja...

Taloustieteen perusteetMatti Sarvimäki

Valinta niukkuuden vallitessa: työ ja vapaa-aika

Kurssin iso kuva

Eilen: johdanto talouteen ja taloustieteeseen• ihmiset ovat kehittäneet kyvyn uskomattoman hienojakoiseen

työnjakoon, mikä on mullistanut maailmaa monella tapaa• vaihtoehtoiskustannuksen ja suhteellisen edun periaatteet

selittävät miksi työnjako on niin hyödyllistä• tarkennus: kaikilla on aina suhteellinen jossakin

Tänään ja huomenna• taloustieteellinen lähestymistapa• miten ihmiset tekevät valintoja itsekseen?

Ensi viikolla• miten ihmiset ottavat huomioon toistensa valinnat, organisoituvat

yrityksiksi, vuorovaikuttavat markkinoiden kautta

Luennot 2–3

1. Taloustieteellinen lähestymistapa2. Valinta työn ja vapaa-ajan välillä

i. Keskeiset käsitteetii. Rajoitettu optimointiongelmaiii. Tulo- ja substituutiovaikutuksetiv. Ovatko nämä hyviä malleja?v. Sovellutus: verot, tulonsiirrot ja työnteon kannustimet

(jos ehditään, muuten harkoissa)

A. Taloustieteellinen lähestymistapa

Taloustieteellä on väliä(riippumatta siitä ovatko taloustieteilijät oikeassa)

The ideas of economists and political philosophers, both when theyare right and when they are wrong, are more powerful than is commonly understood. Indeed the world is ruled by little else. Practical men, who believe themselves to be quite exempt from anyintellectual influence, are usually the slaves of some defuncteconomist. Madmen in authority, who hear voices in the air, aredistilling their frenzy from some academic scribbler of a few yearsback. I am sure that the power of vested interests is vastlyexaggerated compared with the gradual encroachment of ideas.

John Maynard Keynes (1936): The General Theory of Employment, Interest and Money

Mitä moderni taloustiede on?

Pääosin: positiivinen yhteiskuntatiede• miten yhteiskunta toimii?- ottamatta kantaa siihen millainen yhteiskunnan pitäisi olla

Olemassa myös: normatiivinen taloustiede• millainen järjestelmä tuottaa hyvän yhteiskunnan?- lähtökohtana täsmällisesti määritelty kriteeri toivotusta lopputuloksesta

Taloustietelijöillä myös monenlaisia henkilökohtaisia käsityksiä• hyvä taloustieteilijä pyrkii tekemään selkeän eron positiivisten ja

normatiivisten argumenttien välilläPyrkimys tieteellisen lähestymistapaan

• formaalit mallit, data-analyysi, (kvasi-)kokeet

Tieteellinen ajattelutapa

Tietämättömyyden tunnustaminen• ei lopullisia totuuksia, valmius muuttaa käsityksiä uuden tiedon

valossa, mikään teoria ei kyseenalaistamisen yläpuolellaSisäinen johdonmukaisuus

• sisäisesti ristiriitaiset väitteet hylätäänTieteellinen yhteisö

• yksittäiset tutkimukset osa kollektiivista pyrkimystä systemaattiseen tiedonmuodostukseen (vrt. selvitykset)

• kriittisyys ja vertaisarviointi: tieto on tietoa vasta kun se on läpäissyt muiden asiantuntijoiden kriittisen arvioinnin

• samoja periaatteita voi noudattaa myös muissa yhteisöissä!

Tieteellinen empirismi

Maailmaa koskevat havainnot tieteen perustana• havaintojen systemaattinen dokumentointi• hypoteesien muodostaminen ja testaaminen- muodostetaan hypoteesi/teoria/malli miten jokin asia toimii- johdetaan siitä falsifioitavissa oleva ennuste

• falsifioitava = mahdollista osoittaa empiirisesti vääräksi• eroaa arkiajattelusta, jossa usein pyritään vahvistamaan omat ennakkokäsitykset

- testataan ennustetta järjestämällä koe tai muuten havainnoimalla- muokataan tulosten perusteella hypoteesia ja muodostetaan uusia hypoteeseja

Havaintojen ja mallien vuoropuhelu• jos malli ja havainnot ristiriidassa, mallia pitää korjata• havainnot tulkitaan mallien avulla (”miksi?” vs. ”kuinka paljon?”)

Taloustieteelliset mallit

Maailma on liian monimutkainen. Tarvitaan malleja jotka• ovat ymmärrettävissä (yksinkertaisia)• lisäävät ymmärrystä maailmasta

Harkittuja yksinkertaistuksia monimutkaisesta todellisuudesta• täsmällisiä tarinoita, karikatyyrejä, laboratorioita…• eivät ”totta”, mutta onnistuessaan vievät lähemmäksi totuutta

Taloustieteen kieli on matematiikka• tekee oletuksista läpinäkyviä• varmistaa mallien sisäisen johdonmukaisuuden- mitä tapahtuisia jos seuraavat asiat (mallin oletukset) olisivat totta?- tarpeellista koska emme ole riittävän fiksuja!

Analogia: Lontoo

Analogia: Lontoon malli (tiekartta)

MAYOR OF LONDON

Online maps are strictly for personal use only. To license the Tube map for commercial use please visit tfl.gov.uk/maplicensing

Tube map

Transp

ort for L

ondon May

2018

Transport for London May 2018

Key to lines

Metropolitan

Victoria

Circle

Central

Bakerloo

DLR

London Overground

TfL Rail

London Trams

Piccadilly

Waterloo & City

Jubilee

Hammersmith & City

Northern

District

District open weekends and on some public holidays

Emirates Air Linecable car (special fares apply)

Check before you travel§ Brixton No step-free access until September.---------------------------------------------------------------------------§ Heathrow TfL Rail customers should change at Terminals 2 & 3 for free rail transfer to Terminal 5.---------------------------------------------------------------------------§ Hounslow West Step-free access for manual wheelchairs only.---------------------------------------------------------------------------§ Kennington Bank branch trains will not stop between Saturday 26 May and mid-September.---------------------------------------------------------------------------§ Victoria Step-free access is via the Cardinal Place entrance.---------------------------------------------------------------------------§ Services or access at these stations are subject to variation. Please search ‘TfL stations’ for full details.


Key to symbols Explanation of zones

1

3

45

6

2

7

8

9

Station in both zones



Station in Zone 9

Station in Zone 6

Station in Zone 5

Station in Zone 3Station in Zone 2

Station in Zone 1

Station in Zone 4

Station in Zone 8

Station in Zone 7

Interchange stations

Step-free access from street to train

Step-free access from street to platform

National Rail

Riverboat services

Airport

Victoria Coach Station

Emirates Air Line cable car

A

B

C

D

E

F

1 2 3 4 5 6 7 8 9

1 2 3 4 5 76 8 9

A

B

C

D

E

F

2 2/3 43

22

2

8 8 6 8

2

4

4

65

9

1

3

2

3

3

3

1

1

33

5

3

5 79 7 7Special fares apply

London Tramsfare zone

5

5

4

4

4

4

46

Special faresapply

River Thames

WestEaling

Regent’s ParkGoodgeStreet

Bayswater

Warren Street

Aldgate

Farringdon

BarbicanRussellSquare

High Street Kensington

Old Street

Green Park

BakerStreet

NottingHill Gate

Mansion House

Temple

OxfordCircus

TowerHill

Westminster

PiccadillyCircus

CharingCross

Holborn

Tower Gateway

Monument

Moorgate

Leicester SquareSt Paul’s

Hyde Park Corner

Knightsbridge

Angel

Queensway

Marble Arch

SouthKensington

SloaneSquare

Covent Garden

LiverpoolStreet

Great PortlandStreet

Bank

Chancery Lane

LancasterGateHolland

Park

Cannon Street

Fenchurch Street

GloucesterRoad St James’s

Park

EustonSquareEdgware

Road

Edgware Road

Embankment

Blackfriars

TottenhamCourt Road

King’s CrossSt Pancras

MarylebonePaddington

Watford High Street

Watford Junction

Bushey

Carpenders Park

Hatch End

North Wembley

South Kenton

Kenton

Wembley Central

Kensal Green

Queen’s Park

Stonebridge Park

Bethnal Green

Cambridge Heath

London Fields

Harlesden

Willesden Junction

Headstone Lane

Harrow &Wealdstone

Kilburn Park

WarwickAvenue

Maida ValeEuston

NewCross Gate

Imperial Wharf

ClaphamJunction

Crystal Palace Norwood Junction

Sydenham

Forest Hill

Anerley

Penge West

Honor Oak Park

Brockley

Wapping

New Cross

Queens RoadPeckham

Peckham Rye

Denmark Hill

Surrey Quays

Whitechapel

WandsworthRoad

Rotherhithe

ShoreditchHigh Street

Haggerston

Hoxton

Shepherd’sBush

Shadwell

CanadaWater

Fulham Broadway

West Brompton

Parsons Green

Putney Bridge

East Putney

Southfields

Wimbledon Park

Wimbledon

Kensington(Olympia)

AldgateEast

Bethnal Green Mile End

Dalston Kingsland

HackneyWick

Homerton

HackneyCentral

RectoryRoad

HackneyDowns

Theydon Bois

Epping

Debden

Loughton

Buckhurst Hill

Leytonstone

Wood StreetBruce Grove

White Hart Lane

Silver Street

Edmonton Green

Southbury

Turkey Street

Theobalds Grove

Cheshunt

Enfield Town

StamfordHill

Bush HillPark

Highams Park

Chingford

Leyton

Woodford

South Woodford

Snaresbrook

Hainault

Fairlop

Barkingside

Newbury Park

Stratford

RodingValley

GrangeHill

Chigwell

Redbridge

GantsHill

Wanstead

Dalston Junction

Canonbury

Stepney Green

SevenSisters

Highbury &Islington

TottenhamHale

Clapton

St James Street

StokeNewington

Dagenham East

Dagenham Heathway

Becontree

Upney

Upminster

Upminster Bridge

Hornchurch

Elm Park

Ilford

Goodmayes

Chadwell Heath

Romford

Gidea Park

Harold Wood

Shenfield

Brentwood

Seven Kings

HarringayGreenLanes

LeytonstoneHigh Road

LeytonMidland Road

Emerson ParkSouth Tottenham

Barking

East Ham

Plaistow

Upton Park

Upper Holloway

CrouchHill

Gospel Oak

BowChurch

WestHam

BowRoad

Bromley-by-Bow

Island Gardens

Greenwich

Deptford Bridge

South Quay

Crossharbour

Mudchute

Heron Quays

West IndiaQuay

Elverson Road

Devons Road

Langdon Park

All Saints

Canary Wharf

Cutty Sark for Maritime Greenwich

Lewisham

West Silvertown

EmiratesRoyal Docks

EmiratesGreenwichPeninsula

PontoonDock

LondonCity Airport

WoolwichArsenal

King George V

Custom House for ExCeL

Prince Regent

Royal Albert

Beckton Park

Cyprus

Beckton

Gallions Reach

Westferry Blackwall

RoyalVictoria

CanningTown

PoplarLimehouse

EastIndia

StratfordInternational

Star Lane

NorthGreenwich

Maryland

Manor Park

Oakwood

Cockfosters

Southgate

Arnos Grove

Bounds Green

Turnpike Lane

Wood Green

Manor House

FinsburyPark

Arsenal

KentishTown West

Holloway Road

Caledonian Road

Mill Hill East

Edgware

Burnt Oak

Colindale

Hendon Central

Brent Cross

Golders Green

Hampstead

Belsize Park

Chalk Farm

Camden Town

High Barnet

Totteridge & Whetstone

Woodside Park

West Finchley

Finchley Central

East Finchley

Highgate

Archway

Tufnell Park

Kentish Town

MorningtonCrescent

CamdenRoad

CaledonianRoad &

Barnsbury

Amersham

Chorleywood

Rickmansworth

Chalfont &Latimer

Chesham

Moor Park

Croxley

Watford

Northwood

Northwood Hills

Pinner

North Harrow

Harrow-on-the-Hill

NorthwickPark

PrestonRoad

Wembley Park

Rayners Lane

Stanmore

Canons Park

Queensbury

Kingsbury

Neasden

Dollis Hill

Willesden Green

Swiss Cottage

KilburnWestHampstead

Finchley Road

WestHarrow

IckenhamUxbridge

Hillingdon RuislipRuislip Manor

Eastcote

St John’s Wood

HeathrowTerminal 5

Northfields

Boston Manor

SouthEaling

Osterley

Hounslow Central

Hounslow East

Hounslow West

Hatton Cross

Perivale

Hanger Lane

RuislipGardens

South Ruislip

Greenford

Northolt

South Harrow

Sudbury Hill

Sudbury Town

Alperton

Park Royal

North Ealing

West Ruislip

Ealing Common

Gunnersbury

Kew Gardens

Richmond

Acton Town

ChiswickPark

TurnhamGreen

StamfordBrook

RavenscourtPark

WestKensington

BaronsCourt

Earl’sCourt

Shepherd’sBush Market

Goldhawk Road

Hammersmith

Wood Lane

WhiteCity

Finchley Road& Frognal

KensalRise

BrondesburyPark

Brondesbury

KilburnHigh Road

SouthHampstead

WestActon

NorthActon

EastActon

Southwark

Waterloo

London Bridge Bermondsey

Vauxhall

Lambeth NorthPimlico

Stockwell

Brixton

Elephant & Castle

OvalKennington

Borough

Clapham North

Clapham High Street

Clapham Common

Clapham South

Balham

Tooting Bec

Tooting Broadway

Colliers Wood

South Wimbledon

Morden

Latimer Road

Ladbroke Grove

Royal Oak

Westbourne Park

PuddingMill Lane

Acton Central

South Acton

HampsteadHeath

Stratford High Street

Abbey Road

WoodgrangePark

WalthamstowQueen’s Road

West Croydon

BeckenhamJunction

Elmers End

Harrington Road

Arena

DundonaldRoad

Merton Park Woodside

Blackhorse Lane

Addiscombe

AvenueRoad

Sandilands

WellesleyRoad

Reeves Corner

Mitcham BeddingtonLane

AmpereWay

WandlePark

Centrale

ChurchStreet

BelgraveWalk

PhippsBridge

MordenRoad

TherapiaLane

WaddonMarsh

GeorgeStreet

LebanonRoad

EastCroydon

BeckenhamRoad

MitchamJunction

Birkbeck

WalthamstowCentral

WansteadPark

Blackhorse Road

Forest Gate

Victoria

HeathrowTerminal 4

HeathrowTerminals 2 & 3

ActonMain Line

EalingBroadway

BondStreet

Southall

Hanwell

Hayes &Harlington

Coombe Lane

Lloyd Park King Henry’sDriveFieldway

NewAddington

GravelHill

AddingtonVillage

Toinen Lontoon malli (metrolinjojen todelliset sijainnit)

MAYOR OF LONDON

Online maps are strictly for personal use only. To license the Tube map for commercial use please visit tfl.gov.uk/maplicensing

Tube map

Transp

ort for L

ondon May

2018


Key to lines

Metropolitan

Victoria

Circle

Central

Bakerloo

DLR

London Overground

TfL Rail

London Trams

Piccadilly

Waterloo & City

Jubilee

Hammersmith & City

Northern

District

District open weekends and on some public holidays

Emirates Air Linecable car (special fares apply)

Check before you travel§ Brixton No step-free access until September.---------------------------------------------------------------------------§ Heathrow TfL Rail customers should change at Terminals 2 & 3 for free rail transfer to Terminal 5.---------------------------------------------------------------------------§ Hounslow West Step-free access for manual wheelchairs only.---------------------------------------------------------------------------§ Kennington Bank branch trains will not stop between Saturday 26 May and mid-September.---------------------------------------------------------------------------§ Victoria Step-free access is via the Cardinal Place entrance.---------------------------------------------------------------------------§ Services or access at these stations are subject to variation. Please search ‘TfL stations’ for full details.


Key to symbols Explanation of zones

1

3

45

6

2

7

8

9




Station in Zone 9

Station in Zone 6

Station in Zone 5

Station in Zone 3Station in Zone 2

Station in Zone 1

Station in Zone 4

Station in Zone 8

Station in Zone 7

Interchange stations

Step-free access from street to train

Step-free access from street to platform

National Rail

Riverboat services

Airport

Victoria Coach Station

Emirates Air Line cable car

A

B

C

D

E

F

1 2 3 4 5 6 7 8 9

1 2 3 4 5 76 8 9

A

B

C

D

E

F

2 2/3 43

22

2

8 8 6 8

2

4

4

65

9

1

3

2

3

3

3

1

1

33

5

3

5 79 7 7Special fares apply

London Tramsfare zone

5

5

4

4

4

4

46

Special faresapply

River Thames

WestEaling

Regent’s ParkGoodgeStreet

Bayswater

Warren Street

Aldgate

Farringdon

BarbicanRussellSquare

High Street Kensington

Old Street

Green Park

BakerStreet

NottingHill Gate

Mansion House

Temple

OxfordCircus

TowerHill

Westminster

PiccadillyCircus

CharingCross

Holborn

Tower Gateway

Monument

Moorgate

Leicester SquareSt Paul’s

Hyde Park Corner

Knightsbridge

Angel

Queensway

Marble Arch

SouthKensington

SloaneSquare

Covent Garden

LiverpoolStreet

Great PortlandStreet

Bank

Chancery Lane

LancasterGateHolland

Park

Cannon Street

Fenchurch Street

GloucesterRoad St James’s

Park

EustonSquareEdgware

Road

Edgware Road

Embankment

Blackfriars

TottenhamCourt Road

King’s CrossSt Pancras

MarylebonePaddington

Watford High Street

Watford Junction

Bushey

Carpenders Park

Hatch End

North Wembley

South Kenton

Kenton

Wembley Central

Kensal Green

Queen’s Park

Stonebridge Park

Bethnal Green

Cambridge Heath

London Fields

Harlesden

Willesden Junction

Headstone Lane

Harrow &Wealdstone

Kilburn Park

WarwickAvenue

Maida ValeEuston

NewCross Gate

Imperial Wharf

ClaphamJunction

Crystal Palace Norwood Junction

Sydenham

Forest Hill

Anerley

Penge West

Honor Oak Park

Brockley

Wapping

New Cross

Queens RoadPeckham

Peckham Rye

Denmark Hill

Surrey Quays

Whitechapel

WandsworthRoad

Rotherhithe

ShoreditchHigh Street

Haggerston

Hoxton

Shepherd’sBush

Shadwell

CanadaWater

Fulham Broadway

West Brompton

Parsons Green

Putney Bridge

East Putney

Southfields

Wimbledon Park

Wimbledon

Kensington(Olympia)

AldgateEast

Bethnal Green Mile End

Dalston Kingsland

HackneyWick

Homerton

HackneyCentral

RectoryRoad

HackneyDowns

Theydon Bois

Epping

Debden

Loughton

Buckhurst Hill

Leytonstone

Wood StreetBruce Grove

White Hart Lane

Silver Street

Edmonton Green

Southbury

Turkey Street

Theobalds Grove

Cheshunt

Enfield Town

StamfordHill

Bush HillPark

Highams Park

Chingford

Leyton

Woodford

South Woodford

Snaresbrook

Hainault

Fairlop

Barkingside

Newbury Park

Stratford

RodingValley

GrangeHill

Chigwell

Redbridge

GantsHill

Wanstead

Dalston Junction

Canonbury

Stepney Green

SevenSisters

Highbury &Islington

TottenhamHale

Clapton

St James Street

StokeNewington

Dagenham East

Dagenham Heathway

Becontree

Upney

Upminster

Upminster Bridge

Hornchurch

Elm Park

Ilford

Goodmayes

Chadwell Heath

Romford

Gidea Park

Harold Wood

Shenfield

Brentwood

Seven Kings

HarringayGreenLanes

LeytonstoneHigh Road

LeytonMidland Road

Emerson ParkSouth Tottenham

Barking

East Ham

Plaistow

Upton Park

Upper Holloway

CrouchHill

Gospel Oak

BowChurch

WestHam

BowRoad

Bromley-by-Bow

Island Gardens

Greenwich

Deptford Bridge

South Quay

Crossharbour

Mudchute

Heron Quays

West IndiaQuay

Elverson Road

Devons Road

Langdon Park

All Saints

Canary Wharf

Cutty Sark for Maritime Greenwich

Lewisham

West Silvertown

EmiratesRoyal Docks

EmiratesGreenwichPeninsula

PontoonDock

LondonCity Airport

WoolwichArsenal

King George V

Custom House for ExCeL

Prince Regent

Royal Albert

Beckton Park

Cyprus

Beckton

Gallions Reach

Westferry Blackwall

RoyalVictoria

CanningTown

PoplarLimehouse

EastIndia

StratfordInternational

Star Lane

NorthGreenwich

Maryland

Manor Park

Oakwood

Cockfosters

Southgate

Arnos Grove

Bounds Green

Turnpike Lane

Wood Green

Manor House

FinsburyPark

Arsenal

KentishTown West

Holloway Road

Caledonian Road

Mill Hill East

Edgware

Burnt Oak

Colindale

Hendon Central

Brent Cross

Golders Green

Hampstead

Belsize Park

Chalk Farm

Camden Town

High Barnet

Totteridge & Whetstone

Woodside Park

West Finchley

Finchley Central

East Finchley

Highgate

Archway

Tufnell Park

Kentish Town

MorningtonCrescent

CamdenRoad

CaledonianRoad &

Barnsbury

Amersham

Chorleywood

Rickmansworth

Chalfont &Latimer

Chesham

Moor Park

Croxley

Watford

Northwood

Northwood Hills

Pinner

North Harrow

Harrow-on-the-Hill

NorthwickPark

PrestonRoad

Wembley Park

Rayners Lane

Stanmore

Canons Park

Queensbury

Kingsbury

Neasden

Dollis Hill

Willesden Green

Swiss Cottage

KilburnWestHampstead

Finchley Road

WestHarrow

IckenhamUxbridge

Hillingdon RuislipRuislip Manor

Eastcote

St John’s Wood

HeathrowTerminal 5

Northfields

Boston Manor

SouthEaling

Osterley

Hounslow Central

Hounslow East

Hounslow West

Hatton Cross

Perivale

Hanger Lane

RuislipGardens

South Ruislip

Greenford

Northolt

South Harrow

Sudbury Hill

Sudbury Town

Alperton

Park Royal

North Ealing

West Ruislip

Ealing Common

Gunnersbury

Kew Gardens

Richmond

Acton Town

ChiswickPark

TurnhamGreen

StamfordBrook

RavenscourtPark

WestKensington

BaronsCourt

Earl’sCourt

Shepherd’sBush Market

Goldhawk Road

Hammersmith

Wood Lane

WhiteCity

Finchley Road& Frognal

KensalRise

BrondesburyPark

Brondesbury

KilburnHigh Road

SouthHampstead

WestActon

NorthActon

EastActon

Southwark

Waterloo

London Bridge Bermondsey

Vauxhall

Lambeth NorthPimlico

Stockwell

Brixton

Elephant & Castle

OvalKennington

Borough

Clapham North

Clapham High Street

Clapham Common

Clapham South

Balham

Tooting Bec

Tooting Broadway

Colliers Wood

South Wimbledon

Morden

Latimer Road

Ladbroke Grove

Royal Oak

Westbourne Park

PuddingMill Lane

Acton Central

South Acton

HampsteadHeath

Stratford High Street

Abbey Road

WoodgrangePark

WalthamstowQueen’s Road

West Croydon

BeckenhamJunction

Elmers End

Harrington Road

Arena

DundonaldRoad

Merton Park Woodside

Blackhorse Lane

Addiscombe

AvenueRoad

Sandilands

WellesleyRoad

Reeves Corner

Mitcham BeddingtonLane

AmpereWay

WandlePark

Centrale

ChurchStreet

BelgraveWalk

PhippsBridge

MordenRoad

TherapiaLane

WaddonMarsh

GeorgeStreet

LebanonRoad

EastCroydon

BeckenhamRoad

MitchamJunction

Birkbeck

WalthamstowCentral

WansteadPark

Blackhorse Road

Forest Gate

Victoria

HeathrowTerminal 4

HeathrowTerminals 2 & 3

ActonMain Line

EalingBroadway

BondStreet

Southall

Hanwell

Hayes &Harlington

Coombe Lane

Lloyd Park King Henry’sDriveFieldway

NewAddington

GravelHill

AddingtonVillage

Kolmas Lontoon malli (metrokartta)

Taloustieteellisten tutkimusten kolme yleisintä sanaa 1970–2017

Lähde: Oriana Bandieran esitelmä ”What economists really do?” https://youtu.be/iiYKRD8ochA

https://youtu.be/iiYKRD8ochA

Empiirinen taloustiede

Taloustiede on nopeasti muuttunut aiempaa empiirisemmäksi• lisännyt taloustietelijöiden relevanssia entisestään

Tällä kurssilla keskitymme yksinkertaisiin malleihin• taloustieteen perusta ja suhteellinen etu- teorian ja empirian vuoropuhelu erottaa meidät data sciencestä- … ja teorian formaalius (osittain) muista yhteiskuntatieteistä- kurssilla mukana kuitenkin myös jonkin verran empiriaa

• empiirisestä työstä kiinnostuneille suosittelen näitä videoita https://opportunityinsights.org/course/- … ja taloustieteen opiskelun jatkamista; opetamme näitä teemoja ja

menetelmiä laajasti Aallon taloustieteen ohjelmassa

https://opportunityinsights.org/course/

B. Valinta niukkuuden vallitessa: Keskeiset käsitteet

Kaikkea ei voi saada

Resurssit ovat rajallisia• teknologinen ja institutionaalinen kehitys lisäävät mahdollisuuksia• … mutta lopulta aika ja luonnovarat ovat aina niukkoja

Taloustieteen keskeinen kysymys: kuinka ihmiset valitsevat niukkuuden vallitessa (ja mitä näistä valinnoista seuraa)

• tänään käsittelemme yhtä tärkeää valintaa: kuinka jakaa rajallinen aikamme työn ja vapaa-ajan välillä?

• kyse on hyödyllisestä esimerkistä: tulemme käyttämään samoja työkaluja monenlaisten valintojen analysointiin läpi koko kurssin- TÄRKEÄÄ oppia perukäsitteet TÄNÄÄN!

Mikä on mahdollista?TuotantofunktioTuotantofunktio kertoo miten panokset muuttuvat tuotoksiksi

• panoksia: työ (aika), koneet, laitteet, rakennukset, luonnonvarat• tuotoksia: tavarat, palvelut, suoritukset

Esimerkki: miten saada hyvä arvosana?• tuotos: kurssin arvosana• panos: opiskeluun käytetty aika• esimerkkihenkilömme Aleksin panosten ja tuotosten suhde on:

• helpompi hahmottaa kuvana (seuraavaksi)

Opiskeluaika 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 >14Arvosana 0 20 33 42 50 57 63 69 73 78 81 84 86 88 89 90

0

10

20

30

40

50

60

70

80

90

100

0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 101112131415161718192021222324

Arvo

sana

Opiskeluun käytetty aika (tuntia päivässä)


Aleksin tuotantofunktio: opiskeluaika ja kurssin arvosana

4 tuntia opiskelua päivässä→ arvosana 50

10 tuntia opiskelua päivässä→ arvosana 81

0

10

20

30

40

50

60

70

80

90

100

0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 101112131415161718192021222324

Arvo

sana


Rajatuotos(tuotoksen muutos kun panos muuttuu vähän)

Rajatuotos ≈ (57-50)/(5-4)=7 pistettä per lisätunti


0

10

20

30

40

50

60

70

80

90

100

0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 101112131415161718192021222324

Arvo

sana




Rajatuotos ≈(84-81)/(11-10)=3 pistettä per lisätunti


0

10

20

30

40

50

60

70

80

90

100

0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 101112131415161718192021222324

Arvo

sana




Rajatuotos ≈(84-81)/(11-10)=3 pistettä per lisätunti


Rajatuotos = tuotantofunktion kulmakerroin (1. derivaatta)

Rajatuotoksen täsmällinen määritelmä koskee äärimmäisen pieniä muutoksia. Siksi kokonaisen lisätunnin aiheuttama muutos on vain suurin piirtein (≈) sama kuin rajatuotos.

0

10

20

30

40

50

60

70

80

90

100

0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 101112131415161718192021222324

Arvo

sana


Keskituotos(tuotos / panos)

Keskituotos: 50/4=12.5 pistettä per tunti


0

10

20

30

40

50

60

70

80

90

100

0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 101112131415161718192021222324

Arvo

sana






0

10

20

30

40

50

60

70

80

90

100

0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 101112131415161718192021222324

Arvo

sana






Rationaaliset valinnat tehdään ensisijaisesti rajatuotoksen perusteella (tässä: ”mitä saan, jos opiskelen hieman enemmän?”)

Laskevat rajatuotokset

Rajatuotos• kuinka paljon tuotos kasvaa,

kun panosta lisätään vähän(ja mikään muu ei muutu)

• mitä pienempi rajatuotos, sitä ”loivempi” tuotantofunktio

Rajatuotos usein laskeva• ensimmäinen työtunti

tehokkaampi kuin kahdeksas• tällöin rajatuotos on aina

keskituotosta pienempi• keskituotos usein helpompi

mitata → riski tehdä virheitä

0

2

4

6

8

10

12

14

16

18

20

0 5 10 15 20

Opiskelun rajatuottoOpiskelun keskimääräinen tuottavuus

Preferenssit, hyöty, ja samahyötykäyrä

Preferenssit• kuinka paljon arvostat vapaa-ajan, tavaroiden, palveluiden,

terveyden, asuinpaikan, ympäristön tilan, työsi sisällön, läheistesi arvostuksen ja hyvinvoinnin jne. (siis ihan kaiken) yhdistelmiä?

• taloustieteilijä: nämä asiat tuottavat hyötyä (utility)- sana ”hyöty” ymmärretään usein väärin; voisi olla järkevämpää puhua

pikemminkin hyvinvoinnista, ilosta, onnellisuudesta, mielihyvästä tms.

• eri ihmisillä voi olla hyvinkin erilaiset preferenssitSamahyötykäyrä (huonolla suomella ”indifferenssikäyrä”)

• erilaiset yhdistelmät asioita, jotka tuottavat yhtä paljon hyötyä• kätevä tapa kuvata preferenssejä- perusperiaate helpointa hahmottaa yksinkertaisella esimerkillä:

mielikuvitushenkilömme Aleksi välittää vain vapaa-ajasta ja arvosanasta

Aleksin preferenssit

Vapaa-aika (tuntia päivässä)

Arvo

sana

100

00 24

B

15

84A Aleksi pitää enemmän A:sta kuin B:stä

(sama arvosana, enemmän vapaa-aikaa)

Ainoa oletus: enemmän on parempi

Aleksin preferenssit


Arvo

sana

100

00 24

C

20

D50

B

15

84A Aleksi pitää enemmän A:sta kuin B:stä

(sama arvosana, enemmän vapaa-aikaa)

Ainoa oletus: enemmän on parempi

… ja D:stä enemmän kuin C:stä (parempi arvosana, yhtä paljon vapaa-aikaa)

Muiden vertailuiden tekemiseksi meidän täytyy olettaa enemmän Aleksin preferensseistä

Aleksin samahyötykäyrä


Arvo

sana

100

00 2416

75E

15

84A

Oletetaan että Aleksin preferenssit ovat sellaiset, että hänelle on samantekevää saada 84 pistettä ja 15 tuntia vapaa-aikaa (A) tai 75 pistettä ja 16 tuntia vapaa-aikaa (E)



Arvo

sana

100

00 2416

75E

15

84A

F


… tai 67 pistettä ja 17 tuntia vapaa-aikaa jne.



Arvo

sana

100

00 2416

75E

20

D50

15

84A

FGH

Aleksi on indifferentti mm. seuraavien yhdistelmien välillä

A E F G H D

Vapaa-aika 15 16 17 18 19 20Arvosana 84 75 67 60 54 50





Arvo

sana

100

00 2416

75E

20

D50

15

84A

FGH

Aleksi on indifferentti mm. seuraavien yhdistelmien välillä

A E F G H D

Vapaa-aika 15 16 17 18 19 20Arvosana 84 75 67 60 54 50



Samahyötykäyräjokainen piste tällä käyrällä on Aleksille yhtä hyvä vaihtoehto

20

D50

Jokainen piste tälläkin käyrällä on Aleksille yhtä hyvä … mutta kaikki pisteet huonompia kuin ”ylemmällä” samahyötykäyrällä(Aleksi pitää A:sta enemmän kuin B:stä; sama arvosana, enemmän vapaa-aikaa)



Arvo

sana

100

00 24

B

15

84A



Arvo

sana

100

00 24

C

20

D50

B

15

84A

Korkeampi hyöty

Matalampi hyöty

Tässä esimerkissä Aleksi pitää enemmän B:stä kuin C:stä (”matalampi” samahyöytykäyrä)

Vaihtoehtoinen samahyötykäyrä


Arvo

sana

100

00 24

C

20

50

B

15

84

Korkeampi hyöty

Matalampi hyöty

Jos samahyötyökäyrät olisivatkin tämän muotoisia, Aleksi pitäisi C:stä kuin B:stä.

Mitä samahyötykäyrän muoto siis kertoo Aleksin preferensseistä?

Rajasubstituutiosuhde


Arvo

sana

100

00 2415

84A

16

75E



Arvo

sana

100

00 24

Rajasubstituutiosuhde(marginal rate of substitution, MRS)= Aleksin halukkuus vaihtaa vähän vapaa-aikaa parempaan arvosanaan= samahyötykäyrän kulmakerroin

Aleksi on valmis vaihtamaan 84-75=9 pistettä arvosanaa tuntiin vapaa-aikaa, kun lähtötilanne on 15 tuntia vapaa-aikaa

15

84A

16

75E



Arvo

sana

100

00 24

Rajasubstituutiosuhde(marginal rate of substitution, MRS)= Aleksin halukkuus vaihtaa vähän vapaa-aikaa parempaan arvosanaan= samahyötykäyrän kulmakerroin

Aleksi on valmis vaihtamaan 84-75=9 pistettä arvosanaa tuntiin vapaa-aikaa, kun lähtötilanne on 15 tuntia vapaa-aikaa

15

84A

16

75E

20

D50

H 54-50=4 pistettä, kun lähtötilanne 19 tuntia

19

54

Laskeva rajahyöty

Laskeva rajahyöty johtaa loivenevaan samahyötykäyrään• ylimääräisen vapaa-ajan tuottama ilo vähenee, jos sitä on jo paljon• kääntäen: Aleksi on halukas uhraamaan enemmän arvosanaa lisää

vapaa-aikaa saadakseen jos vapaa-aikaa on ennestään vähänMuita esimerkkejä laskevasta rajahyödystä

• ensimmäinen vesilitra arvokkaampi kuin tuhannes• tulojen nousu 100:sta 1000:een euroon kuussa kasvattaa

hyvinvointia enemmän kuin 100 000:sta 100 900:een

Vaihtoehtoiskustannus

Valinnat tehdään rajoitteiden vallitessa• kun valitset jotain, jätät aina valitsematta jotain muuta• valintoihin liittyy aina tradeoff- valitettavasti tradeoff:lle ei ole hyvää suomenkielistä vastinetta

Vaihtoehtoiskustannus• paras vaihtoehto, joka jää saamatta valinnan seurauksena• kaikella on vaihtoehtoiskustannus

C. Rajoitettu optimointiongelma

Valinta niukuuden vallitessa

Aleksin valinta arvosanan ja vapaa-ajan välillä on esimerkki rajoitetusta optimointiongelmasta• tavoite: hyödyn maksimointi• rajoite: käytettävissä oleva aika ja tuotantofunktio

Rajoitetun optimointiongelman ratkaisu graafisesti1. kuvataan rajoite (mahdollisuuksien joukko)- piirretään Aleksin tuotantofunktio niin, että vaaka-akselilla on vapaa-aika

2. etsitään mahdollisuuksien joukosta piste, joka antaa Aleksille suurimman hyödyn

Mahdollisuuksien joukko ja raja

Vapaa-aikaa

90

00

24

Arvo

sana

100 Tuotantofunk)o →mahdollisuuksien raja (feasible fron,er)

Aleksi voi valita tämän pisteen

Mahdollisuuksien joukko (feasible set)

Huomaa, että vaaka-akseli kuvaa nytvapaa-aikaa ja että vapaa-aika = 24 –opiskeluun käytetty aika (vrt. dia“Aleksin tuotantofunktio”)


Vapaa-aikaa

90

00

24

Arvo

sana

100

… mutta ei tätä pistettä (tuotantomahdollisuuksien ulkopuolella)

Tuotantofunktio →mahdollisuuksien raja (feasible frontier)





Vapaa-aikaa

90

00

24

Arvo

sana

100

… mutta ei tätä pistettä (tuotantomahdollisuuksien ulkopuolella)

Tuotantofunktio →mahdollisuuksien raja (feasible frontier)


Hän voisi valita myös tämän pisteen, mutta tällöin hän hukkaisi resursseja



Vapaa-aikaa

Mahdollisuuksien raja

Mahdollisuudet ja preferenssit

90

00

24

A

B

Arvo

sana

100 Aleksi voi halutessaan valita minkä tahansa kohdan samahyötykäyrienpisteiden A ja B välistä

Vapaa-aikaa



90

00

24

A

B

Arvo

sana


... mutta kaikki mahdollisuuksien rajan ja samahyötykäyrän väliset pisteet ovat sekä mahdollisia että Aleksille mieluisampia

C

Vapaa-aikaa



90

00

24

A

BD

Arvo

sana


... mutta kaikki mahdollisuuksien rajan ja samahyötykäyrän väliset pisteet ovat sekä mahdollisia että Aleksille mieluisampia

Esimerkiksi pistet C ja D ovat Aleksille mieluisampia kuin pisteet A ja B … mutta näitäkin parempia vaihtoehtoja on tarjolla

Vapaa-aikaa



90

00

24

Arvo

sana

100

E57

19

Piste E on korkeimmalla samahyötykäyrällä oleva piste, joka on vielä Aleksille mahdollinen → 19 tuntia vapaa-aikaa ja arvosana 57 on paras mahdollinen valinta annettuna Aleksin preferenssit ja mahdollisuuksienjoukko

Vapaa-aikaa



90

00

24

Arvo

sana

100

E57

19

Piste E on korkeimmalla samahyötykäyrällä oleva piste, joka on vielä Aleksille mahdollinen → 19 tuntia vapaa-aikaa ja arvosana 57 on paras mahdollinen valinta annettuna Aleksin preferenssit ja mahdollisuuksienjoukko

Yksikään piste tällä samahyötykäyrällä ei ole Aleksille mahdollinen

Vapaa-aikaa



90

00

24

Arvo

sana

100

57

19

Vapaa-aikaa



90

00

24

Arvo

sana

100

57

19

Hyödyn maksimoivassa pisteessä mahdollisuuksien rajan kulmakerroin = samahyötykäyrän kulmakerroin.

Miksi?

Optimaalinen valinta

Samahyötykäyrän kulmakerroin• Aleksin halukkuus vaihtaa vapaa-aikaa parempaan arvosanaan=

rajasubstituutiosuhde (marginal rate of substitution, MRS)Mahdollisuuksien rajan kulmakerroin

• Aleksin kyky vaihtaa vapaa-aikaa parempaan arvosanaan= rajamuunnossuhde (marginal rate of transformation, MRT)

Aleksi maksimoi hyötynsä pisteessä, jossa MRS = MRT• jos näin ei olisi, Aleksi voisi vielä parantaa tilannettaan- ajattele Aleksia pisteessä jossa hän olisi valmis uhraamaan tunnin vapaa-

aikaansa saadakseen 4 pistettä enemmän ja lisätunnilla opiskelua hän parantaisi tulostaan 5 pisteellä → Aleksi päättäisi opiskella enemmän

Vapaa-aikaa

Tuottavuuden kasvu

90

00

24

Arvo

sana

100 Aleksi oppii tehokkaammantavan opiskella ja hänen tuottavuutensa kasvaa

Vapaa-aikaa

Tuottavuuden kasvu

90

00

24

Arvo

sana

100 Aleksi oppii tehokkaammantavan opiskella ja hänen tuottavuutensa kasvaa

Tuottavuuden kasvu työntää tuotantomahdollisuuksien rajaa ulospäin

Aleksi saa paremman arvosanan ja enemmän vapaa-aikaa

D. Substituutio- ja tulovaikutukset

Palkkatyö

Valmistuttuaan Aleksi valitsee itselleen työpaikan• kuvitellaan aluksi että Aleksin palkka on aina 15€/tunti, mutta

työpaikat poikkeavat toisistaan työpäivän pituuden suhteen- palaamme kohta miettimään miksi / missä määrin näin epärealistisen

oletuksen tekemisessä järkeä, mutta maltetaan vielä hetki

Hän valitsee nyt palkan (kulutuksen) ja vapaa-ajan välillä• budjettirajoite: kulutusmahdollisuuksien raja- yksi tunti vähemmän vapaa-aikaa <=> 15€ enemmän kulutusta

(riippumatta tuntien määrästä; vrt. opiskeluesimerkki edellä)

• preferenssit: Aleksi pitää sekä rahasta että vapaa-ajasta

Valinta vapaa-ajan ja kulutuksen välillä

0

50

100

150

200

250

300

8 10 12 14 16 18 20 22 24

Muu

kul

utus

(€)

Vapaa-aika

Budjettirajoite: c = w(24-t)• c = kulutus• w = palkka (15€/tunti)• t = vapaa-aikaBudjettirajoitteen kulmakerroin: c’(t) = -w = -15

Valinta vapaa-ajan ja kulutuksen välillä

0

50

100

150

200

250

300

8 10 12 14 16 18 20 22 24

Muu

kul

utus

(€)

Vapaa-aika

A

Budjettirajoite: c = w(24-t)• c = kulutus• w = palkka (15€/tunti)• t = vapaa-aikaBudjettirajoitteen kulmakerroin: c’(t) = -w = -15

Aleksi maksimoi hyötyään etsimällä korkeimman samahyötykäyrän joka koskettaa budjettirajoitetta.

Mikä on rajasubstituutiosuhde (samahyöty-käyrän kulmakerroin) pisteessä A? Miksi?

0

50

100

150

200

250

300

8 10 12 14 16 18 20 22 24

Muu

kul

utus

(€)

Vapaa-aika

Tulovaikutus

A

Eräänä päivänä Aleksin setä päättää ryhtyä antamaan hänelle vastikkeetta 50€/päivä. Mitä nyt tapahtuu?

0

50

100

150

200

250

300

8 10 12 14 16 18 20 22 24

Muu

kul

utus

(€)

Vapaa-aika

Tulovaikutus

A


Aleksin budjettirajoite nousee ylöspäin, kulmakerroin ei muutu (palkka on yhä 15€/tunti)

0

50

100

150

200

250

300

8 10 12 14 16 18 20 22 24

Muu

kul

utus

(€)

Vapaa-aika

Tulovaikutus

AB


Aleksin budjettirajoite nousee ylöspäin, kulmakerroin ei muutu (palkka on yhä 15€/tunti)

Aleksi maksimoi nyt hyötyään valitsemalla pisteen B → hän lisää sekä kulutustaan että vapaa-aikaansa

0

50

100

150

200

250

300

8 10 12 14 16 18 20 22 24

Muu

kul

utus

(€)

Vapaa-aika

Palkan nousu

A

Mitä tapahtuu jos Aleksi saa palkankorotuksen?

0

50

100

150

200

250

300

8 10 12 14 16 18 20 22 24

Muu

kul

utus

(€)

Vapaa-aika

Palkan nousu

A

Mitä tapahtuu jos Aleksi saa palkankorotuksen?palkka = budjettirajoitteen kulmakerroin

korkeampi palkka <=>jyrkempi budjettisuora <=> kalliimpi vapaa-aika

0

50

100

150

200

250

300

8 10 12 14 16 18 20 22 24

Muu

kul

utus

(€)

Vapaa-aika

Palkan nousu

A

B

Mitä tapahtuu jos Aleksi saa palkankorotuksen?palkka = budjettirajoitteen kulmakerroin

korkeampi palkka <=>jyrkempi budjettisuora <=> kalliimpi vapaa-aika

Uuden budjettirajoitteen vallitessa Aleksi maksimoi hyötyään pisteessä B

Tässä esimerkissätämä palkankorotus johtaa vapaa-ajan vähenemiseen ja muun kulutuksen kasvuun.

0

50

100

150

200

250

300

8 10 12 14 16 18 20 22 24

Muu

kul

utus

(€)

Vapaa-aika

Palkan nousu

A

B

Entä jos palkka olisikin kasvanut vielä paljon enemmän?

0

50

100

150

200

250

300

8 10 12 14 16 18 20 22 24

Muu

kul

utus

(€)

Vapaa-aika

Palkan nousu

A

B

C

Entä jos palkka olisikin kasvanut vielä paljon enemmän?

Nyt Aleksi maksimoi hyötyään pisteessä C … eli tekee vähemmän töitä kuin kummallakaan aikaisemmalla palkallaan. Miksi?

0

50

100

150

200

250

300

8 10 12 14 16 18 20 22 24

Muu

kul

utus

(€)

Vapaa-aika

Tulo- ja substituutiovaikutus

A

B

1. Tulovaikutus: Jos Aleksi tekee yhtä paljon töitä kuin ennen palkankorotustahänellä on enemmän rahaa käytössään. Lähtökohtaisesti hän haluaa tällöin kuluttaa myös enemmän vapaa-aikaa.

0

50

100

150

200

250

300

8 10 12 14 16 18 20 22 24

Muu

kul

utus

(€)

Vapaa-aika


A

B


Voimme havainnollistaa tulovaikutusta kysymällä: Mitä Aleksi tekisi jos hän saisi sen verran rahaa sedältään, että pääsisi samalle hyötytasolle kuin palkankorotuksen jälkeen, mutta palkka ei muuttuisi?

0

50

100

150

200

250

300

8 10 12 14 16 18 20 22 24

Muu

kul

utus

(€)

Vapaa-aika


A

BD



Tällöin hän valitsisi pisteen D eli kuluttaisi enemmän sekä vapaa-aikaa että muita asioita.

0

50

100

150

200

250

300

8 10 12 14 16 18 20 22 24

Muu

kul

utus

(€)

Vapaa-aika


A

BD



Tällöin hän valitsisi pisteen D eli kuluttaisi enemmän sekä vapaa-aikaa että muita asioita.

tulovaikutus

Kuinka piirtää vihreä katkoviiva? Palaa pari kalvoa takaisin anteliaan sedän tapaukseen.

0

50

100

150

200

250

300

8 10 12 14 16 18 20 22 24

Muu

kul

utus

(€)

Vapaa-aika


A

BD

2. Substituutiovaikutus: Vapaa-ajan vaihtoehtoiskustannus on suurempi palkannousun jälkeen• korkeampi palkka <=> tunti vapaa-aikaa johtaa

suurempaan muun kulutuksen vähenemiseen

0

50

100

150

200

250

300

8 10 12 14 16 18 20 22 24

Muu

kul

utus

(€)

Vapaa-aika


A

BD



substituutiovaikutus

Substituutiovaikutus = ero vapaa-ajan kulutuksessa pisteissä D ja B

0

50

100

150

200

250

300

8 10 12 14 16 18 20 22 24

Muu

kul

utus

(€)

Vapaa-aika


A

BD



substituutiovaikutus

Substituutiovaikutus = ero vapaa-ajan kulutuksessa pisteissä D ja B

Tässä esimerkissäsubstituutiovaikutus on tulovaikutusta suurempi. Toisessa esimerkissämme (piste C diassa “Palkannousu”) palkankorotus oli riittävän suuri tekemään tulovaikutuksesta substituutiovaikutusta suuremman.

Rajoitettu valintajoukko

0

50

100

150

200

250

300

8 10 12 14 16 18 20 22 24

Muu

kul

utus

(€)

Vapaa-aika

A

Ajatellaan nyt realistisempaa tilannetta, jossa Aleksi ei voi vapaasti valita työtuntejaan. Sen sijaan hänellä on mahdollisuus tehdä töitä 15€/tunti palkalla täysipäiväisesti (8h) tai osa-aikaisesti (4h). Lisäksi hän voi valita olla tekemättä töitä lainkaan.

Mieti miten nämä vaihtoehdot voi esittää kuvassa.

Jos Aleksi voisi valita vapaasti, hän tekisi kuusi tuntia töitä päivässä


0

50

100

150

200

250

300

8 10 12 14 16 18 20 22 24

Muu

kul

utus

(€)

Vapaa-aika


Nyt Aleksin valintajoukko koostuu kolmesta pisteestä.


0

50

100

150

200

250

300

8 10 12 14 16 18 20 22 24

Muu

kul

utus

(€)

Vapaa-aika


Nyt Aleksin valintajoukko koostuu kolmesta pisteestä.

Aleksille paras vaihtoehto on työskennellä täysipäiväisesti. (Huomaa kuitenkin, että jos hän voisi, hän työskentelisi mieluum-min kuusi tuntia päivässä → Aleksin hyvinvointi on pienempi kuin tilanteessa, jossa hän voisi vapaasti valita tuntinsa.)


0

50

100

150

200

250

300

8 10 12 14 16 18 20 22 24

Muu

kul

utus

(€)

Vapaa-aika

Palataan nyt esimerkkiin, jossa Aleksin setä alkaa antamaan hänelle vastikkeetta 50€/päivä. Mitä nyttapahtuu?


0

50

100

150

200

250

300

8 10 12 14 16 18 20 22 24

Muu

kul

utus

(€)

Vapaa-aika


Aleksi saa kaikissa vaihtoehdoissa rahaa 50€ enemmän joka päivä ja siirtyy työskentelemään osa-aikaisesti.


0

50

100

150

200

250

300

8 10 12 14 16 18 20 22 24

Muu

kul

utus

(€)

Vapaa-aika


Aleksi saa kaikissa vaihtoehdoissa rahaa 50€ enemmän joka päivä ja siirtyy työskentelemään osa-aikaisesti. Mallin tämä versio tuottaa työn

tarjonnan osalta suunnilleen samat johtopäätökset kuin epärealistisempi versio, jossa Aleksi pystyi vapaasti valitse-maan työtuntinsa. Samalla menetimme kuitenkin mahdol-lisuuden analysoida tilannetta rajatuotoksen ja rajasubstituutio-suhteen yhtäläisyyden kautta (pisteellä ei ole kulmakerrointa)

Joskus (ei aina) vähemmän realistinen malli voi auttaa näkemään selkeämmin.

E. Onko tämä hyvä malli?

Onko tämä hyvä malli?

Äskeinen mallimme on monella tapaa epärealistinen• ihmiset eivät mieti samahyötykäyriään• suurin osa ihmisistä ei voi vapaasti valita työtuntejaan - ks. edelliset diat

• ihmiset arvioivat valintojensa dynaamisia vaikutuksia- esim. ”liiallisten” töiden tekeminen, kun palkintona on ylennys myöhemmin

Mallin hyödyllisyyttä voi arvioida kahdella tapaa1. voiko sen ajatella olevan mielekäs yksinkertaistus, joka auttaa

jäsentämään monimutkaista todellisuutta?2. voiko sitä (tai osaa siitä) testata empiirisesti?

Onko tämä hyvä malli?

Mallin mielekkyyden/uskottavuuden pohdintaa• auttaa jäsentämään miten valinnat voivat riippua sekä

preferensseistä että rajoitteista• ihmiset voivat ajan myötä oppia millainen työtuntien ja

kulutuksen välinen suhde on heille sopivin• ihmiset voivat jossain määrin vaikuttaa työtunteihinsa- ylityöt, mahdollisuus osa-aikaisuuteen, uravalinnat…

• samat mekanismit voivat selittää työmarkkinoille osallistumista- milloin jäädä eläkkeelle, kuinka pitkään olla vanhempainvapaalla…

Empiirinen testaus• listataan mallin falsifioitavissa olevat ennusteet• testataan toteutuvatko nämä ennusteet todellisuudessa

Syy-seurassuhteiden (kausaliteetin) empiirisen testaamisen haasteYksi mallin ennusteista

• ihmiset vähentävät työtunte-jaan, jos heidän muut tulonsa nousevat (tulovaikutus)

Esimerkki syy-seuraus suhteesta (kausaliteetista)

• Muualta saadut tulot aiheut-tavat työtuntien vähenemisen

• sisältää aina ajatuksen vaihto-ehtoisesta maailmantilasta (kontrafaktuaalista), joka on mahdotonta havaita

todellinen tilanne (Aleksilla on antelias setä):Aleksin todelliset työtunnit

kontrafaktuaali: Aleksin työtunnit, jos hänellä ei

olisi anteliasta setää

vs.

Syy-seurassuhteiden (kausaliteetin) empiirisen testaamisen haasteYksi mallin ennusteista

• ihmiset vähentävät työtunte-jaan, jos heidän muut tulonsa nousevat (tulovaikutus)

Esimerkki syy-seuraus suhteesta (kausaliteetista)

• Muualta saadut tulot aiheut-tavat työtuntien vähenemisen

• sisältää aina ajatuksen vaihto-ehtoisesta maailmantilasta (kontrafaktuaalista), joka on mahdotonta havaita

todellinen tilanne (Aleksilla on antelias setä):Aleksin todelliset työtunnit

kontrafaktuaali: Aleksin työtunnit, jos hänellä ei

olisi anteliasta setää

mitataan datasta

arvioidaan(tyypillisesti verrokkiryhmän avulla)

vs.

Katso myös jakso ”Ceteris Paribus” verkkokurssistaMastering Econometrics (https://youtu.be/iPBV3BlV7jk)

https://youtu.be/iPBV3BlV7jk

Syy-seurassuhteiden mittaaminen: huonoja ratkaisujaVerrataan Aleksin käytöstä ennen ja jälkeen sedän lahjoitusta

• haaste: maailma muuttuu koko ajan monilla tavoin- esim. jos Aleksi alkaa saada tukea samaan aikaan, kun talous kääntyy laskuun,

hän saattaa vähentää työtuntejaa suhdannevaihtelun (eikä sedän) takia• maailma liian monimutkainen: emme pysty huomioimaan kaikkea

Verrataan vauraista ja köyhistä suvuista tulevien työtunteja• haaste: eri taustoista tulevat ihmiset voivat poiketa toisistaan

monella muullakin tavalla kuin varallisuuden osalta- esim. rikkaiden sukujen jäsenet voivat käydä parempia kouluja, saada

parempia työpaikkoja suvun verkostojen kautta, ottaa enemmän riskiä…• maailma liian monimutkainen: emme pysty huomioimaan kaikkea

Syy-seurassuhteiden mittaaminen: hyviä ratkaisujaSatunnaistettu kenttäkoe

• esim. valitaan 100 000 työntekijää ja annetaan heistä 50 000 satunnaisesti valitulle henkilölle 100 000 euroa → verrataan kohde- ja verrokkiryhmän myöhempiä työtunteja

• satunnaistamisen takia ryhmät keskimäärin samanlaisia → erot työtunneista uskottavasti johtuvat eroista varallisuudessa- tällaista koetta ei toistaiseksi ole toteuttu

Luonnollinen koeasetelma (natural experiment, quasi-experiment)• tilanne joka muistuttaa satunnaistettua kokeilua- osa taloustieteilijöistä ajattelee, että tämä idea on johtanut empiirisen

taloustieteen ”uskottavuusvallankumoukseen” (esim. https://www.aeaweb.org/articles?id=10.1257/jep.24.2.3)

https://www.aeaweb.org/articles?id=10.1257/jep.24.2.3

Esimerkki luonnollisesta koe-asetelmasta: lottovoittajatKohdejoukko

• noin 200 000 ruotsalaisiin lottoarvontoihin 1980- ja 90-luvuilla osallistunutta henkilöä (heistä 1 470 voitti yli miljoona kruunua)

Vertailu• yhtä paljon lotonneet, jotka voittivat vähemmän / ei mitään- lottovoittajien vertailu koko väestöön ei olisi uskottavaa (miksi?)

Data• yhdistetty hallinnollisista rekisteristä (esim. verotiedot) ja

luovutettu tutkijoiden käyttöön anonymisoituna- samanlainen järjestelmä käytössä Suomessa

• mahdollistaa ihmisten seuraamisen pitkällä aikavälillä

Lähde: Cesarini, Lindqvist, Notowidigdo, Östling (2017): The Effect of Wealth on Individual and Household Labor Supply: Evidence from Swedish Lotteries. American Economic Review, 107 (12): 3917-46. http://faculty.wcas.northwestern.edu/noto/research/CLNO%20Labor%20Supply.pdf

http://faculty.wcas.northwestern.edu/noto/research/CLNO%20Labor%20Supply.pdf

Lottovoitto vähentää (hieman) työtuloja3926 THE AMERICAN ECONOMIC REVIEW DECEMBER 2017

A. Effect of Wealth on Annual Earnings

Our primary earnings measure is pretax labor earnings, a composite variable derived almost entirely from three sources of income: annual wage earnings, income from self-employment, and income support due to parental leave or sickness absence. Figure 1 depicts the estimated effect of wealth on our primary outcome for t = ! 4, !3, … , 10 along with 95 percent con!dence intervals. Consistent with the identifying assumption of conditional random assignment of lottery prizes, the point estimates in the years prior to winning are statistically indistinguishable from zero. The effect of lottery wealth is near-immediate, modest in size, and quite stable over time.9 The tendency for the effect to decline over time vanishes if we restrict the sample to individuals who were below age 55 at the time of winning and who therefore had at least 10 years left to age 65, the modal retirement age in Sweden (see Figure 3, panel B).10 As discussed in Section IV, a stable response over

9 For the average winner, labor earnings in t = 0 include income from six months prior to and six months after the lottery draw, so the fact that the point estimate at t = 0 is about half the t = 1 estimate suggests that lottery players adjust labor supply quickly after winning the lottery.

10 Because we limit the sample to labor earnings measured in 1991–2010 and the sample consists of individuals who won the lottery in 1986–2010, the composition of the pooled sample in Figure 1 changes somewhat with t. For example, an individual who won the lottery in 1986 will not enter the data until t = 5. Conversely, an individual who won in, say, 2010, will exit the data at t = 1. In online Appendix Section 4, we show the time pattern of labor supply responses looks quite similar up until t = 10 when we hold the sample !xed. The data indicate larger responses after t = 10, but due to the smaller sample size, we rely on the model in Section IV instead of these estimates to make inferences about long-term effects of lottery wealth on labor supply.

!1.5

!1

!0.5

0

0.5E

ffect

of 1

00 S

EK

on

pret

ax a

nnua

l ear

ning

s

!4 !2 0 2 4 6 8 10

Years relative to winning

F"#$%& 1. E''&() *' W&+,)- *. I./"0"/$+, E+%.".#1

Notes: This !gure reports estimates obtained from equation (2) estimated in the pooled lottery sample with pretax labor earnings as the dependent variable. A coef!cient of 1.00 corresponds to an increase in annual earnings of 12SEK for each 100 SEK won. Each year corresponds to a separate regression and the dashed lines show 95 per-cent con!dence intervals.



Lottovoitto vähentää (hieman) työtuloja3926 THE AMERICAN ECONOMIC REVIEW DECEMBER 2017

A. Effect of Wealth on Annual Earnings

Our primary earnings measure is pretax labor earnings, a composite variable derived almost entirely from three sources of income: annual wage earnings, income from self-employment, and income support due to parental leave or sickness absence. Figure 1 depicts the estimated effect of wealth on our primary outcome for t = ! 4, !3, … , 10 along with 95 percent con!dence intervals. Consistent with the identifying assumption of conditional random assignment of lottery prizes, the point estimates in the years prior to winning are statistically indistinguishable from zero. The effect of lottery wealth is near-immediate, modest in size, and quite stable over time.9 The tendency for the effect to decline over time vanishes if we restrict the sample to individuals who were below age 55 at the time of winning and who therefore had at least 10 years left to age 65, the modal retirement age in Sweden (see Figure 3, panel B).10 As discussed in Section IV, a stable response over

9 For the average winner, labor earnings in t = 0 include income from six months prior to and six months after the lottery draw, so the fact that the point estimate at t = 0 is about half the t = 1 estimate suggests that lottery players adjust labor supply quickly after winning the lottery.

10 Because we limit the sample to labor earnings measured in 1991–2010 and the sample consists of individuals who won the lottery in 1986–2010, the composition of the pooled sample in Figure 1 changes somewhat with t. For example, an individual who won the lottery in 1986 will not enter the data until t = 5. Conversely, an individual who won in, say, 2010, will exit the data at t = 1. In online Appendix Section 4, we show the time pattern of labor supply responses looks quite similar up until t = 10 when we hold the sample !xed. The data indicate larger responses after t = 10, but due to the smaller sample size, we rely on the model in Section IV instead of these estimates to make inferences about long-term effects of lottery wealth on labor supply.

!1.5

!1

!0.5

0

0.5E

ffect

of 1

00 S

EK

on

pret

ax a

nnua

l ear

ning

s

!4 !2 0 2 4 6 8 10

Years relative to winning

F"#$%& 1. E''&() *' W&+,)- *. I./"0"/$+, E+%.".#1

Notes: This !gure reports estimates obtained from equation (2) estimated in the pooled lottery sample with pretax labor earnings as the dependent variable. A coef!cient of 1.00 corresponds to an increase in annual earnings of 12SEK for each 100 SEK won. Each year corresponds to a separate regression and the dashed lines show 95 per-cent con!dence intervals.

Lottovoittajien ja verrokkiryhmän keskimääräiset työtulot ovat yhtä suuret ennen voittoa


Voiton jälkeen lottovoittajien työtulot vähenevät (he tekevät vähemmän töitä)

95% luottamus-

väli

Vaikutus on kohtuullisen pieni(100 kruunun voitto vähentää vuosituloja noin kruunulla)


F. Verot, tulonsiirrot ja perustulo

Verot Suomessa, 2015

0

400

800

1200

1600

2000

2400

2800

0 400 800 1200 1600 2000 2400 2800 3200 3600 4000

Net

topa

lkka

, eur

oa/k

k

Bruttopalkka, euroa/kk

Lähde: Viitamäki (2015): Työnteon kannustimet – mitä jää käteen? VATT-muistio 50.

Verot ja tulonsiirrot Suomessa, 2015Yksin asuva, vuokra 440 €/kk

0

400

800

1200

1600

2000

2400

2800

0 400 800 1200 1600 2000 2400 2800 3200 3600 4000

Käy

tettä

viss

ä ol

evat

tulo

t


NettopalkkaTyömarkkinatukiAsumistuki


-400

0

400

800

1200

1600

2000

2400

2800

0 400 800 1200 1600 2000 2400 2800 3200 3600 4000

Käy

tettä

viss

ä ol

evat

tulo

t


Lapsilisä

Elatustuki

Nettopalkka

Päivähoitomaksu

Työmarkkinatuki

Asumistuki

Verot ja tulonsiirrot Suomessa, 2015Yksinhuoltaja, yksi lapsi (2v.), vuokra 660 €/kk


Verot ja tulonsiirrot

Modernit yhteiskunnat pyrkivät huolehtimaan myös niiden kansalaistensa toimeentulosta, jotka eivät tee palkkatyötä

• taustalla huoli ihmisistä, jotka eivät pysty tekemään töitä sairauden tms. takia tai jotka ovat tahtomattaan työttöminä- palaamme työttömyyden syihin ja seurauksiin myöhemmin

• myös työkykyiset pystyvät yleensä valitsemaan tuen ja työn välillä- käytännössä vaikea tietää kuka on tahtomattaan työtön ja kuka ei

• maksetaan verottamalla töissä olevia- verotuloilla rahoitetaan myös julkiset palvelut

Yksi tärkeimmistä talouspoliittisen keskustelun aiheista• monitahoinen aihe, palaamme joihinkin asioihin myöhemmin• tänään: miten ne vaikuttavat työnteon kannustimiin?

0

250

500

750

1000

1250

1500

1750

2000

2250

2500

2750

3000

3250

3500

3750

242322212019181716151413121110

Net

totu

lot,

€/kk

Vapaa-aikaa päivässä

Vertailukohta: ei veroja tai tulonsiirtoja

A

Esimerkkihenkilömme Anne tienaa 12€/tunti. Hän valitsee pisteen A eli tekee töitä 8 tuntia päivässä ja tienaa 2 064 €/kk.

(8h*21,5*12€ = 2064, laskettu siis oletuksella, että kuukaudessa on 21,5 työpäivää)

0

250

500

750

1000

1250

1500

1750

2000

2250

2500

2750

3000

3250

3500

3750

242322212019181716151413121110

Net

totu

lot,

€/kk


Nykyjärjestelmä(karkeasti ottaen)

Verrataan tätä tilanteeseen, jossa Anne kohtaa suurinpiirtein samanlaisen veroja tulonsiirto-järjestelmän kuin Suomessavuonna 2016 yksin asuva henkilö440€/kk vuokralla. (Sama kuva kuin edellä, mutta vaaka-akselilla nyt vapaa-aika)

Nettopalkka

Työmarkkinatuki

Asumistuki

A

0

250

500

750

1000

1250

1500

1750

2000

2250

2500

2750

3000

3250

3500

3750

242322212019181716151413121110

Net

totu

lot,

€/kk




Nettopalkka

Työmarkkinatuki

Asumistuki

A

B

Anne maksimoi hyvin-vointinsa nyt pisteessä B (enemmän vapaa-aikaa, vähemmän kulutusta)

0

250

500

750

1000

1250

1500

1750

2000

2250

2500

2750

3000

3250

3500

3750

242322212019181716151413121110

Net

totu

lot,

€/kk




Nettopalkka

Työmarkkinatuki

Asumistuki

A

B

Anne maksimoi hyvin-vointinsa nyt pisteessä B (enemmän vapaa-aikaa, vähemmän kulutusta)

Jos Anne nyt tekisi 8 tuntia töitä, hänen hyvin-vointinsa olisi huomat-tavasti pienempi

C

0

250

500

750

1000

1250

1500

1750

2000

2250

2500

2750

3000

3250

3500

3750

242322212019181716151413121110

Net

totu

lot,

€/kk


B

Perustulo(yksi versio) Kuvitellaan, että hallitus toteuttaa nyt

reformin, jossa aikaisemman veroja tulonsiirtojärjestelmän sijasta, jokainen alkaa saada 25€/työpäivässä “perustuloa” ja maksaa 20% tuloveroa tulojen määrästä riippumatta.

A

0

250

500

750

1000

1250

1500

1750

2000

2250

2500

2750

3000

3250

3500

3750

242322212019181716151413121110

Net

totu

lot,

€/kk


B

C



A Nyt Annen hyvinvointi maksimoituu 7 tunnin työpäivällä (piste C).

0

250

500

750

1000

1250

1500

1750

2000

2250

2500

2750

3000

3250

3500

3750

242322212019181716151413121110

Net

totu

lot,

€/kk


B

C



A Nyt Annen hyvinvointi maksimoituu 7 tunnin työpäivällä (piste C).

Toisaalta työttömänä uudistuksen jälkeen-kin olevien tulot tipuvat yli 40%.

0

250

500

750

1000

1250

1500

1750

2000

2250

2500

2750

3000

3250

3500

3750

242322212019181716151413121110

Net

totu

lot,

€/kk


B

Perustulo(toinen versio) Kuvitellaan nyt, että seuraavissa vaa-

leissa valta vaihtuu ja uusi hallitusnostaa perustulon 40€/työpäivä. Rahoittaakseen tämän reformin, hallitus nostaa tuloveron 50 prosenttiin.

A C

0

250

500

750

1000

1250

1500

1750

2000

2250

2500

2750

3000

3250

3500

3750

242322212019181716151413121110

Net

totu

lot,

€/kk


B

Perustulo(toinen versio) Kuvitellaan nyt, että seuraavissa vaa-

leissa valta vaihtuu ja uusi hallitusnostaa perustulon 40€/työpäivä. Rahoittaakseen tämän reformin, hallitus nostaa tuloveron 50 prosenttiin.

A C

D

Nyt Annen hyvinvointi maksimoituu 5 tunnin työpäivällä (piste D).

Suomen perustulokokeilu

Satunnaistettu kenttäkoe• kohderyhmä: 2000 satunnaisesti valittua henkilöä, jotka saivat

marraskuussa 2016 työmarkkinatukea tai peruspäivärahaa• verrokkiryhmä: muut marraskuussa 2016 työmarkkinatukea tai

peruspäivärahaa saaneet henkilötKokeiltu perustulomalli

• kohderymä: 560 €/kk perustulo kahden vuoden ajan• korvasi käytännössä työttömyysetuudet, mutta ei riippunut muista tuloista• mahdollisti poistumisen työnvälityksen ja byrokratian piiristä ilman sanktioita• vaikutti asumistukeen samalla tavalla kuin palkkatulo tai työttömyysturva

• toteutettiin vuosina 2017–2018, budjetti 20m euroa

Perustulomalli vs. nykyjärjestelmä

Osalla työnteon kannustimet kasvoivat merkittävästi

• tälle esimerkkihenkilölle jää 2000 euron kuukausituloista noin 550 euroa enemmän käteen perustulomallissa kuin nykyjärjestelmässä

15

Kuvio 1. Yksin asuvan (1a) ja yksinhuoltajan (1b) käytettävissä olevat tulot nykyjär-jestelmässä (2016) ja hallituksen esityksen mukaisessa vuoden 2017 perustulomal-lissa. Sisältää täyden ja sovitellun työmarkkinatuen, yleisen asumistuen ja verot. Yk-sin asuva: asumistuen kuntaryhmä 4, vuokra 420 e/kk. Yksinhuoltaja: kaksi lasta, asumistuen kuntaryhmä 2, vuokra 979 e/kk. SISU-malli/tutkimusryhmän laskelmat.

Kuvio 1a

Kuvio 1b

Esimerkki 1: yksin asuvan (vuokra 420 e/kk, kuntaryhmä 4) käytettävissäolevat tulot nykyjärjetelmässä (2016) ja kokeillussa perustulomallissa bruttotulojen mukaan. Sisältää täyden ja sovitellun työmarkkinatuen, yleisen asumistuen ja verot. Laskettu SISU-mikrosimulaatiomallilla.

Lähde: Kangas ym. (2016): Ideasta kokeiluihin – Loppuraportti perus-tulokokeilun toteuttamisvaihtoehdoista. Valtioneuvoston kanslia.

Perustulomalli vs. nykyjärjestelmä

… toisilla vähemmän• ”Lapsiperheillä kokeilusta

hyötyminen vaatii siis työllistymisen verrattain hyväpalkkaiseen työhön, ja tällöinkin suhteellinen vaikutus jää vain puoleen lapsettomiin nähden.”

Esimerkki 2: yksinhuoltaja, kaksi lasta, vuokra 420 e/kk (kuntaryhmä 2) käytettävissä olevat tulot nykyjärjetelmässä (2016) ja kokeillussa perustulomallissa bruttotulojen mukaan. Laskettu SISU-mikrosimulaatiomallilla.

15

Kuvio 1. Yksin asuvan (1a) ja yksinhuoltajan (1b) käytettävissä olevat tulot nykyjär-jestelmässä (2016) ja hallituksen esityksen mukaisessa vuoden 2017 perustulomal-lissa. Sisältää täyden ja sovitellun työmarkkinatuen, yleisen asumistuen ja verot. Yk-sin asuva: asumistuen kuntaryhmä 4, vuokra 420 e/kk. Yksinhuoltaja: kaksi lasta, asumistuen kuntaryhmä 2, vuokra 979 e/kk. SISU-malli/tutkimusryhmän laskelmat.

Kuvio 1a

Kuvio 1b

Lähde: Kangas ym. (2016): Ideasta kokeiluihin – Loppuraportti perus-tulokokeilun toteuttamisvaihtoehdoista. Valtioneuvoston kanslia.

Vaikutus osallistumisveroasteisiin

Lähde: Hämäläinen, Kanninen, Simanainen, Verho (2019): Perustulokokeilun ensimmäinen vuosi. VATT-muistio 56.

8

Taulukko 1. Kohdeväestön keskimääräiset työllistymisveroasteet (%).

Työtulo 1000 e/kk Työtulo 2000 e/kk

Asumis-

tuki

Toimeen-

tulotuki N

Nyky-

järjestelmä Perustulo

Nyky-

järjestelmä Perustulo

Ei Ei 45757 40,6 24,0 53,6 28,3

Kyllä 1346 68,5 54,0 70,2 45,8

Kyllä Ei 53638 52,1 42,1 67,2 44,8

Kyllä 28000 74,8 67,6 81,4 61,4

Kaikki

128741 53,1 41,3 65,5 42,5

Kohdeväestöön kuuluvat henkilöt jakaantuivat neljään ryhmään yleisen asumistuen ja

Kelan maksaman perustoimeentulotuen saamisen mukaan. Pelkkää asumistukea saa-

vien keskimääräinen asumistuki oli noin 360 euroa, kun taas asumistukea ja toimeen-

tulotukea saavien joukossa se oli noin 390 euroa. Pelkkää toimeentulotukea saavilla

Kelan maksama toimeentulotuki oli noin 380 euroa, kun taas molempia etuuksia saavi-

en joukossa toimeentulotuki jäi 320 euroon. Taulukosta nähdään, että asumistuen ja

erityisesti toimeentulotuen saanti heikensi kannustimia merkittävästi. Lisäksi nähdään,

että kokeilussa yksin asuvien ja lapsettomien pariskuntien käytettävissä olevat tulot

paranivat työllistyttäessä suhteellisesti muita perhetyyppejä enemmän.

Työllistymisveroaste (tai ”osallistumisveroaste”) kertoo kuinka suuri osa palkasta menee veroihin ja tulonsiirtojen pienenemiseen kun henkilö siirtyy työttömästä työlliseksi. Yllä olevassa taulukossa on esitetty aineistopohjaisesti simuloidut perustulokokeilun kohdeväestönkeski-määräiset osallistumisveroasteet. Luvut on jaoteltu vielä sen mukaan saako henkilö asumis- ja/tai toimeentulotukea. Nämä luvut kuvaavat siis perustulokokeilun aiheuttamia muutoksia työnteon kannustimissa sellaisille henkilöille, joilla ei alkutilanteessa ole lainkaan työtuloja.

21

Taulukko 3. Kokeilun työllisyysvaikutus. Vaikutus päävasteeseen eli työpäivien luku-määrään aikavälillä 1.11.2017–31.10.2018.

Verrokkiryhmän keskiarvo Estimaatti Keskivirhe p-arvo

73,14 6,05 2,53 0,02 95 %:n luottamusväli: 1,10–11,00

Huom. Lineaarisessa regressiomallissa on kontrolloitu sukupuoli, ikä, koulutusaste ja -ala, vieraskielisyys, perhetyyppi, sairausdiagnoosi, kuntaryhmä, asuinalue, työttömyysetuuden laji, työttömyyspäivät, työpäivät, työtulot ja asumistuen määrä.

Päävasteen 6 päivän työllisyysvaikutus vastaa työllisyyden 8,3 prosentin suhteellista muutosta. Työllisyystuloksen 95 prosentin luottamusväliksi saadaan 1,1–11,0 työpäivää, mikä verrokkiryhmän tasoon suhteutettuna vastaa 1,5–15,1 prosentin muutosta työlli-syydessä.

6.2 Herkkyystarkastelu

Tarkastelemme päätuloksen robustisuutta kontrollimuuttujien ja työpäivämääritelmän suhteen. Taulukko 4 kokoaa neljä eri regressiomallia, jotka eroavat toisistaan kontrolli-muuttujien suhteen. Ensimmäisenä raportoidaan tulos ilman kontrollimuuttujia, toiseen malliin lisätään etuuslaji, kolmannessa mallissa muuttujajoukkoa kasvatetaan demogra-fisilla taustatekijöillä ja neljäs malli sisältää edellisten lisäksi myös työ- ja etuushistorian vuodelta 2016.

Taulukon ensimmäinen rivi osoittaa taustamuuttujien vakioimisen aiheuttavan lievää heiluntaa päävasteen työllisyysestimaateissa. Vaihtelu on kuitenkin sen verran pientä keskivirheisiin verrattuna, etteivät eri mallien estimaatit eroa tilastollisessa mielessä toi-sistaan. Suurimman muutoksen aiheuttaa etuuslajin vakioiminen, mikä nostaa työlli-syysestimaattia kahdella päivällä. Demografiset taustatekijät toimivat puolestaan toiseen suuntaan ja laskevat estimaattia päivällä. Työ- ja etuushistorian vakioiminen ei enää juuri vaikuta piste-estimaattiin, mutta pienentää hieman keskivirhettä. Kokonai-suudessaan taustamuuttujia vakioimalla kyetään alentamaan keskivirhettä 11 prosen-tilla.

Taulukon 4 toinen rivi esittää kokeilun vaikutuksen perustuen työllisyysmääritelmään, johon on laskettu mukaan kaikki ansaintajaksot ilman tulorajaa. Mukana ovat siis myös hyvin pitkät ansaintajaksot pienillä tuloilla. Näihin lukeutuvat esimerkiksi koko vuoden mittaiset ns. nollatuntisopimukset, joiden aikana on mahdollisesti tehty työtä vain muu-tamana päivänä. Palkkarajasta luopuminen nostaa työpäivien keskiarvoa kontrolliryh-mässä noin kuudella päivällä.

Perustulokokeilun työllisyysvaikutusVaikutus yhteenlaskettuihin työpäiviin 11/2017-10/2018 (ennen kokeilun aloittamista määritelty päävaste)

Lähde: Hämäläinen, Kanninen, Simanainen, Verho (2020): Perustulokokeilun arvioinnin loppuraportti: Rekisterianalyysi työmarkkinavaikutuksista. VATT-muistio 59. (Taulukko 3)

21

Taulukko 3. Kokeilun työllisyysvaikutus. Vaikutus päävasteeseen eli työpäivien luku-määrään aikavälillä 1.11.2017–31.10.2018.

Verrokkiryhmän keskiarvo Estimaatti Keskivirhe p-arvo

73,14 6,05 2,53 0,02 95 %:n luottamusväli: 1,10–11,00

Huom. Lineaarisessa regressiomallissa on kontrolloitu sukupuoli, ikä, koulutusaste ja -ala, vieraskielisyys, perhetyyppi, sairausdiagnoosi, kuntaryhmä, asuinalue, työttömyysetuuden laji, työttömyyspäivät, työpäivät, työtulot ja asumistuen määrä.

Päävasteen 6 päivän työllisyysvaikutus vastaa työllisyyden 8,3 prosentin suhteellista muutosta. Työllisyystuloksen 95 prosentin luottamusväliksi saadaan 1,1–11,0 työpäivää, mikä verrokkiryhmän tasoon suhteutettuna vastaa 1,5–15,1 prosentin muutosta työlli-syydessä.

6.2 Herkkyystarkastelu

Tarkastelemme päätuloksen robustisuutta kontrollimuuttujien ja työpäivämääritelmän suhteen. Taulukko 4 kokoaa neljä eri regressiomallia, jotka eroavat toisistaan kontrolli-muuttujien suhteen. Ensimmäisenä raportoidaan tulos ilman kontrollimuuttujia, toiseen malliin lisätään etuuslaji, kolmannessa mallissa muuttujajoukkoa kasvatetaan demogra-fisilla taustatekijöillä ja neljäs malli sisältää edellisten lisäksi myös työ- ja etuushistorian vuodelta 2016.

Taulukon ensimmäinen rivi osoittaa taustamuuttujien vakioimisen aiheuttavan lievää heiluntaa päävasteen työllisyysestimaateissa. Vaihtelu on kuitenkin sen verran pientä keskivirheisiin verrattuna, etteivät eri mallien estimaatit eroa tilastollisessa mielessä toi-sistaan. Suurimman muutoksen aiheuttaa etuuslajin vakioiminen, mikä nostaa työlli-syysestimaattia kahdella päivällä. Demografiset taustatekijät toimivat puolestaan toiseen suuntaan ja laskevat estimaattia päivällä. Työ- ja etuushistorian vakioiminen ei enää juuri vaikuta piste-estimaattiin, mutta pienentää hieman keskivirhettä. Kokonai-suudessaan taustamuuttujia vakioimalla kyetään alentamaan keskivirhettä 11 prosen-tilla.

Taulukon 4 toinen rivi esittää kokeilun vaikutuksen perustuen työllisyysmääritelmään, johon on laskettu mukaan kaikki ansaintajaksot ilman tulorajaa. Mukana ovat siis myös hyvin pitkät ansaintajaksot pienillä tuloilla. Näihin lukeutuvat esimerkiksi koko vuoden mittaiset ns. nollatuntisopimukset, joiden aikana on mahdollisesti tehty työtä vain muu-tamana päivänä. Palkkarajasta luopuminen nostaa työpäivien keskiarvoa kontrolliryh-mässä noin kuudella päivällä.

Perustulokokeilun työllisyysvaikutusVaikutus yhteenlaskettuihin työpäiviin 11/2017-10/2018 (ennen kokeilun aloittamista määritelty päävaste)

Lähde: Hämäläinen, Kanninen, Simanainen, Verho (2020): Perustulokokeilun arvioinnin loppuraportti: Rekisterianalyysi työmarkkinavaikutuksista. VATT-muistio 59. (Taulukko 3)

verrokkiryhmään kuuluvat tekivät keskimäärin 73 päivää töitä vuoden seurantajakson aikana

kohderyhmään kuuluvat työskentelivät keskimäärin 6 päivää enemmän kuin verrokkiryhmä (8% kasvu)

näin suuri ero voi syntyä sattumalta 2% todennäköisyydellä (konventio: ero on ”tilastollisesti merkitsevä” kun p-arvo < 0,05)

perustulokokeilun todellinen vaikutus työllisyyteen on todennäköisesti välillä

1-11 päivää

Syvällisempi keskustelu p-arvoista ja luottamusväleistä löytyy esim. kurssin ”Principles of Empirical Analysis” luennolta 6 (https://mycourses.aalto.fi/course/view.php?id=24571&section=1)

https://mycourses.aalto.fi/course/view.php?id=24571&section=1

Kuukauden aikana työskennelleet

• Vaikutukset alkavat näkyä vasta vuonna 2018 ... jolloin otettiin käyttöön ns. aktiivimalli

• työttömyyskorvausta alennettiin 4,65%, jos työtön ei kolmen kuukauden päivää työllisyyttä edistäviin toimenpiteisiin väh. 5 päivää tai työskennellyt 18 tuntia

• Vaikutti enemmän verrokki-kuin kohderyhmään

• kohderyhmä menetti vain perus-tulon päälle maksattavat lisäosat, jos aktiivisuusehto ei täyttynyt

• Jos aktiivimalli nosti (laski) työllisyyttä, erot kohde- ja verrokkiryhmän välillä aliarvioivat (yliarvioivat) perustulon vaikutuksia

Lähde: Hämäläinen, Kanninen, Simanainen, Verho (2020): Perustulokokeilun arvioinnin loppuraportti: Rekisterianalyysi työmarkkinavaikutuksista. VATT-muistio 59.

16

Kuvio 2. Työllisten osuudet koe- ja verrokkiryhmässä marraskuun 2016 ja joulu-

kuun 2018 välillä sekä koe- ja verrokkiryhmän erotus ja 95 prosentin luot-tamusväli.

Verrokkiryhmässä työttömyysetuuksien käyttäjien osuus laskee koko kokeilun ajan. En-simmäisen kokeiluvuoden aikana osuus laskee 87 prosentista 63 prosenttiin ja toisena vuonna edelleen 50 prosenttiin. Koeryhmässä etuuksien käyttö harvenee suhteessa ver-rokkeihin kolmena ensimmäisenä kokeilukuukautena. Tämän jälkeen koeryhmä seuraa verrokkien trendiä aina toisen kokeiluvuoden syksyyn saakka, jolloin koeryhmä alkaa jäl-leen hakeutua etuuksien piiriin Kelan kokeilun päättymiseen liittyvän ohjeistuksen mu-kaisesti. Työttömyysturvaa käyttävien osuus koeryhmässä on ensimmäisen vuoden lopussa 47 prosenttia ja toisen vuoden syys-lokakuussa 36 prosenttia.

Mitä perustulokokeilusta voi oppia?

Tulosten tulkintaa vaikeuttaa se, että perustulokokeilu ei muuttanut pelkästään työnteon rahallisia kannustimia

• työttömiltä poistui velvoite hakea töitä → työttömänä nyt mielyttävämpi olla (?) → pienempi halu etsiä töitä (?)

• mutta: valtaosa pysyi vapaaehtoisesti velvoitteiden piirissäLisäksi aktiivimallin käyttöönotto vaikeuttaa tulkintaa

• mahdollinen tulkinta: perustulolla ei vaikutusta, mutta aktiivimallin vaikutukset ovat negatiivisia

Kohderyhmä työllistyminen kannustimista huolimatta vaikeaa?• rajoiteet: työtä ei ollut tarjolla työhalusta riippumatta?• preferenssit: kannustimien muutos kuitenkin riittämätön?

Mitä perustulokokeilusta voi oppia?

Kohderyhmän hyvinvointi todennäköisesti kasvoi• käytettävissä olevat vuositulot kasvoivat keskimäärin 1 350 euroa• kyselytutkimuksessa koeryhmä koki hyvinvointinsa paremmaksi- mutta: koe- ja verrokkiryhmissä kyselyyn saattoivat vastata erilaiset ihmiset

(koeryhmässä vastausaste 31%, verrokissa 20%; tätä ongelmaa ei ole rekisteritietoihin perustuvissa estimaateissa työllistymisvaikutuksista)

Oma subjektiivinen tulkintani (tällä hetkellä)• tärkein opetus: suuria kenttäkokeita mahdollista tehdä Suomessa• käsitykseni perustulomallin tehokkuudesta nyt pessimistisempi- kannustimia muutettiin voimakkaammin kuin realistisesti mahdollista koko

väestölle, mutta työllisyysvaikutukset silti (korkeintaan) pieniä- ei ole millään tavoin ilmiselvää, että perustulo lisäisi työn tarjontaa muiden

ryhmien kohdalla

Pitäisikö veroja/tulonsiirtoja muuttaa?

Tähän taloustiede ei vastaa• vastaus riippuu siitä mitä politiikalla tavoitellaan• taloustiede ei kerro mikä on hyvä tavoite

• taloustieteilijöillä on toki monenlaisia mielipiteitä siitä millainen maailman pitäisi olla, mutta ne ovat mielipiteitä siinä missä kenen tahansa muunkin

Taloustiede auttaa täsmentämään ajattelua• millaisia kannustimia eri vaihtoehdot luovat?

• esim. budjettirajoitteiden muoto erilaisille ihmisille

• miten ihmiset reagoivat erilaisiin kannustimiin?• esim. perustulokokeilu

• miten yksittäiset päätökset yhdessä vaikuttavat kokonaisuuteen?• tästä lisää ensi viikosta alkaen

Luennot 2-3: Yhteenveto

Yksinkertainen malli valinnoista rajoitteiden vallitessa• samahyötykäyrät kuvaavat preferenssejä• mahdollisuuksien raja / budjettirajoite kuvaa rajoitteita• hyöty maksimoituu kun MRS = MRT- MRT: mahdollisuuksien rajan / budjettirajoitten kulmakerroin- MRS: samahyötykäyrän kulmakerroin

Sovellutuksena valinta työn ja vapaa-ajan välillä• vapaa-ajan vaihtoehtoiskustannus (”hinta”) on palkka• palkan nousun vaikutus = tulovaikutus + substituutiovaikutus• verot ja tulonsiirrot vaikuttavat työnteon kannustimiin

Ensi viikolla

Strateginen käyttäytyminen (peliteoria)• valinta silloin kun omat valinnat vaikuttavat muiden valintoihin

Instituutiot• miten ”pelin säännöt” vaikuttavat valintoihin

Yritykset ja työntekijät• epätäydellisten sopimusten haaste ja joitain ratkaisuja

valinta niukkuuden vallitessa: työ ja vapaa-aika...kurssin iso kuva eilen: johdanto talouteen ja...

Documents