1

3/09

HAASTATTELUSSA MUUMILAULAJA

BENNY TÖRNROOS

KAHTA KIELTÄ RIKKAAMPANA

RASKAUSAJANHEMMOTTELUHOIDOT

TESTISSÄ

KESÄMUODINUUDET KUJEET

MISTÄ LÖYTYYUUSI RAKKAUS?

Perhettä ja elämää

OTA MAKSUTTA MUKAAN!

TUOREEN PERHEENSELVIYTYMISOPAS

LAPSIPERHEENEKOLOGISET

VALINNAT

2

Kiitos lukijoille ja yhteistyökumppaneille! Seurassanne Vilpertti on kavanut ja kehittynyt.

Vilpertti on markkinoiden ainoa ilmaisjaossa oleva per-helehti. Vilpertti haastaa painosmäärässä alan muut toi-mijat. Vilpertti tulee vastaan siellä missä lapsiperheet liik-kuvat ja se on helppo ottaa mukaan.

Vilpertti –lehdessä on aimo annos reipasta luettavaa niin lastaan odottaville kuin vauvojen,taaperoiden ja eskari-laistenkin vanhemmille.

REIPAS VILPERTTI on yksi vuotias!

MUKANA PERHE-ELÄMÄSSÄ.

Vilpertti on kuusi kertaa vuodessa ilmestyvä perhe-elämän life-style -lehti. Se on saatavilla ilmaisjakeluna pääkaupunki- ja Ou-lun, Tampereen ja Turun seudulla sekä Kokkolassa ja Vaasassa.

Lehteä on jaossa neuvoloissa, sairaaloissa ja perhekahviloissa se-kä muissa perhepalveluissa. Lisäksi lehti on noudettavissa las-tentarvike- ja vaateliikkeistä.

Vilpertti 4/09 ilmestyy 23.9.Mediamyynti: Julkaisu Bookers Oy / Minna Ahonenp. 050 432 9019, minna.ahonen@bookers.fi Vilpertin mediakortti on osoitteessa www.svengi.fi

3

4 Lukijalta4 Pääkirjoitus6 Pinnalla8 Luovuus kuplii leikkiessä12 Ajassa14 Kotitöiden jaolla mitataan parisuhdetta16 Kolumni: Mielenkiintoinen tutkimuskohde14 Ajassa17 Terveys18 Miten sujuu isän odotusaika?24 Lusikka käteen ja menoksi25 Keväinen piknok-kori26 Kokkaile nokkosta27 Kolumni: Näkkäripyssy28 Marianne Sundell: Leikki kuuluu lastenhuoneeseen31 Ehkäisyvaihtoehdot synnytyksen jälkeen32 Kevään ja kesän mammamuotia

36 Kolumni: Poika punaisissa37 Terveys38 Tunteet valtoimenaan turvallisesti kotona40 Kartta perhetukien viidakkoon 44 Ajassa45 Parvekkeesta kesäinen leikkipaikka46 Temmellystä ja liikkeen iloa48 Kesäunelmana mökki veden äärellä49 Vinkit kevätretkelle50 10 vinkkiä: Arjen pienillä teoilla tehdään säästöjä51 Kulttuuri52 Kevät tuli ja pärskyttää53 Koti kevätkuntoon54 Joustavasti uusille urille hoitovapaalta57 Vilpertin arvonta57 Näyteikkuna

3/09

8Luovuus kupliiLEIKKIESSÄ

39MARIANNE

SUNDELL:Leikki kuuluu

lastenhuoneeseen

4

Lukijalta

Vilpertin toimitus kiittää saamistaan lukijaviesteistä. Voit lähettää palautetta, ehdotuksia ja mielipiteitä osoitteeseen vilpertti @svengi.fi tai jättää viestiä Vilpertin Facebook -ryhmässä.

Tyttöjen herkkyys on voimavara

SIRPA KAAJAKARIN KOLUMNISSA puitiin tyt-töjen ja poikien kasvatuseroja amerikka-laisessa pikkukylässä. Tunnistan ajatellee-ni monia asioita samalla tavalla, etenkin kun asuin itse muutaman vuoden samal-la maaperällä.

Nykyisin ajatteluni on muotoutunut enemmän tähän suuntaan: tytöt eivät ole poikia huonompia vain siksi, että käyttä-vät hempeitä värejä, ovat herkempiä, tah-tovat näyttää kauniilta (jos tahtovat) tai leikkivät nukeilla. Tyttöjen herkkyys on voimavara, jota voi tukea tytöissä yhtä paljon kuin reippautta ja poikamaisuutta.

Nykypäivänä usein kuullaan, kun isä kertoo ylpeänä, että tytär on kiinnostu-nut rekoista ja leikkii autoilla. Onko poi-kien lelut parempia kuin tyttöjen? Huo-maamattaan vanhempi saattaa tukea poi-kien juttuja tyttöjen leikeissä ja pukeutu-misessa, sekä käyttäytymisessä, kun pyri-tään ehkäisemään stereotypioiden pönkit-tämistä.

Annetaanhan lasten Oikeasti valita mis-tä tykkäävät.KAHDEN LAPSEN ÄITI

Sekakäyttöä

ÄITIYS ON TUONUT tullessa paljon uusia termejä. Raskaus aikana päätin, että mei-dän perheessä käytetään kestovaippoja eli kestoillaan. Touhu tuntui aluksi mel-ko tieteelliseltä, toteutus vaihtoehtoja oli niin paljon. Internetissä on aiheesta run-saudenpula.

Kestovaippa merkkejä on oikeasti lu-kuisia, en tunnista niistä vieläkään kuin murto-osan. Parin tutun ihmisen vinkin avulla pääsin kuitenkin alkuun ja löysin oman tapani käyttää kestovaippoja.

En ole ottanut liian tiukkapipoista asennetta, kestoilemme niin paljon kuin jaksamme. Öisin käytämme kertistä, se on imukykynsä ansiosta iholle paras, ku-ten myös kylässä ja reissussa. Pihinä olen käyttänyt aika paljon harsoja, mutta nyt olen sortunut vähän kalliimpiin muotoon ommeltuihin sisävaippoihin, tosin ne on ostettu käytettyinä.

Yhdeksän kuukauden ikäisenä tyt-tö aloitti myös pottailun, mikä alkoi su-jua heti mallikkaasti. Laiskuuttani pää-dyn usein myös vaipattomuuteen, vaipan pukeminen on välillä yhtä taistelua joten olkoon ilman. Sama pestä housuja kuin vaippoja kotioloissa kun ollaan.

Eilen ollessani koiran kanssa ulkona, tajusin, että se on oppinut tekemään tar-peensa lähes poikkeuksetta syvälle pus-kiin ja ojienpohjille, siitä on tullut siis ”kakkapussiton”. Ihanaa ja seuraavaksi mieleeni tulivat kesto-koirankakkapussit, kas kun niitä ei ole vielä keksitty.TIINA PUTAANSUU

YKSIVUOTIAAN PEPIN ÄITI, JÄRVENPÄÄ

Vilpertit tallessa

MOI VILPERTIN VÄKI ja terveiset Mäntsäläs-tä! Vilpertti oli sattumalta mukana menos-sa odottaessani kuopustani: ensimmäiseen lehteen tutustuin Hyvinkään sairaalassa odottaessani pääsyä ultraan, toinen lehti tulikin mukanani neuvolasta ja kolmas il-mestyi juuri kun pieni Elli tyttö syntyi!

Oli hauska yllätys kun ensimmäisenä aamuna menin vauva sylissä synnärin aa-mupalapöytään ja siellä se tuore Vilpert-ti odotti =) Kaikki lehdet on nyt tallessa muistolaatikossa! HEIDI JA ELLI SEITSEMÄN KUUKAUTTA

5

PÄÄTOIMITTAJA Marianne Falckmarianne.falck@svengi.fip. 044 5955 756

ULKOASU, ADPäivi Tiittanenpaivi.tiittanen@svengi.fi

TÄMÄN LEHDEN TEKIVÄTMari Häyry, Sirpa Kaajakari, Mila Kajas-Virtanen,Anna Lanas-Nevala, Janne Tiittanen, Janne Viitamaa, Kai Widell , Jenny Åkerfeldt. .

KUSTANTAJAViestintätoimisto Svengi OyYlikentie 7107310 Porvoowww.svengi.fivilpertti@svengi.fiLehden toimipisteet ovat Helsingissä ja Porvoossa.

MEDIAMYYNTIJulkaisu Bookers OyMinna Ahonenminna.ahonen@bookers.fip. 050 432 9019

PAINOPAIKKAUniprint

Numero 2/2009ISSN-1717-81302. vuosikerta

Vuonna 2009 Vilpertti ilmestyy 6 kertaa.

Mielipiteet, ehdotukset ja palaute vilpertti@svengi.fi

Seuraava Vilpertti ilmestyy 23. syyskuuta 2009.

Päätoimittajalta

Vilpertti täyttää 1 vuoden!PERHE-ELÄMÄN LIFESTYLELEHTI VILPERTTI on nyt 1-vuotias. Vuosi on vierähtänyt vauhdilla siitä, kun ensimmäinen Vilpertti näki päivän valon. Vilpertin otettua ensimmäiset askeleensa, on sitä kehitetty lehti lehdeltä. Vilpertin kehitystyössä lukijoilta tullut palaute on ollut ensisijaisen tärkeää.

Yksivuotias Vilpertti kiittää lukijoitaan. Otitte Vilpertin heti omaksenne ja matkan varrel-la teitä ”vilperttiläisiä” on tullut lisää mukaan. Keväällä ilmestynyt lukijatutkimusemme ker-too, että Vilpertti on onnistunut tavoitteessaan: lehti on kummankin vanhemman piristys ar-jen keskellä. Lukijapalaute on ollut niin kannustavaa, että sen voimin teemme Vilperttiä hy-myssä suin.

Vilpertti on nyt myös Facebookissa omalla ryhmällään. Siellä voimme jatkaa keskustelua lehden jutuista tai ihan mistä tahansa perhe-elämään liittyvästä. Liity mukaan!

Kesä on aika nauttia perheen kesken mukavia yhdessäolon ja yhdessä tekemisen hetkiä. Kesällä saavat usein alkunsa lapsuuden mukavimmat muistot. Annetaan me vanhemmat vil-perteillemme ihania kesämuistoja ja annetaan heidän itse löytää myös omia muistoja omissa touhuissaan. Edes kesälomatekemisiä ei tarvitse lapsille liian valmiina antaa.

Kesä on hyvä aika kannustaa lasta omatoimisuuteen. Varmasti monessa perheessä kesäl-lä treenataan pottailua ja tähdätään taaperon kuivaksi oppimiseen. Omatoimiset syömiset ja touhuilut ulkona vaikka pihanurmella ovat vähemmällä jälkisiivoamisella toteutettavissa.

Ja kuinka moni vilpertti oppii tänä kesänä ajamaan pikkuruisella pyörällään? Uimaan op-piminenkin on varmasti monen hieman varttuneemman vilpertin kesän toivelistalla. Lapsen omantoimisuuteen kannustamisesta voit lukea lisää tästä lehdestä.

Meille vanhemmille on haasteellista rentoutua ja ladata akkuja pienten lasten kanssa. Hy-vä kesäloma voi syntyä ihan pienistäkin asioista. Kivoista yhteisistä kesäretkistä ja vaikka naapuriperheen kanssa vietetystä grillausiltapäivästä. Vilpertti on koonnut lukijoilta tulleista vinkeistä lapsiperheiden kesänmenovinkit.

Kesä on myös oivallista aikaa vanhemmille saada omaa ja yhteistä aikaa, kun mummit, kummit ja muut ovat myös lomalla ja helpommin saatavissa lastenhoitoavuksi.

Ennätysmäisen monessa suomalaisperheessä on tänä kesänä ikimuistoinen kesä: kesä-kuukausina syntyy nykyajan suuri ikäluokka. Pienokaisten vanhemmille Vilpertti on koonnut vanhemman selviytymisvinkit.

Virkistävää ja touhukasta kesää!

MARIANNE FALCK

Päätoimittaja ja kahden pienen tytön äitimarianne.falck@svengi.fi

6

Pinnalla

Konkkaronkka kokoon.Luontoretkellä vipeltävät

pikku-vilpertit löytyvät pilliä puhaltamalla.Terra kids pilli

6,00 € ipanalle.fi

Pallontallaaja. People Treen paidassa on matkaleimoja eri maista. Reilunkaupan puuvillaa. 14,90 €, karmashop.fi

Matkalaukun pelastus.Monikäyttöinen Sveta Planmanin Jolier One muuntautuu moneksi: hame, bolero, huivi – vain mielikuvitus on rajana! Sopii myös raskaana oleville. Valmistettu kokonaan Suomessa. jolier.fi

Värikäs matkakumppani. Buggy Lux on pieni, kevyt ja helppo ottaa matkalle mukaan. Paino 4,9 kg. 45 €, www.carenababy.com

Kauniita kuoseja. Beco Butterfly II kantorepussa lapsen voi laittaa istumaan jo ennen repun päälle-pukemista. Myös kantajaa voi vaihtaa ottamatta lasta repusta pois.n. 168 €, becobabycarrier.com

Koonnut Päivi Tiittanen

Kesän rientoihin!

Tilansäästäjä. Palkittu Flexi Bath on uudenlainen kokoontaitettava lasten kylpyamme. vattuna amme on samankokoinen kuin muutkin lasten ammeet, mutta kokontaitettuna se mahtuu pieneen säilytystilaan.Ammeen saa helposti mukaan myös matkoille. 35,90 €, lastenturva.fi

Pehmeä picnic. Oskar & Ellenin täydellinen leikkisetti eväsretkeen puutarhassa tai omassa huoneessa.Yhteensä 27 kankaista osaa, joissa runsaasti yksityiskohtia. 34,50 €, lelunetti.fi

7

Ajassa

VASTASYNTYNEEN IHO ON VIISI KERTAA OHUEMPI KUIN AIKUISEN.Ihon tehtävä on suojata. Vastasyntyneen iho ei kuitenkaan ole vielä

täysin kehittynyt. Se on jopa viisi kertaa ohuempi kuin aikuisen iho, ja siksi se on herkkä ja altis ärsytykselle. Tutkitusti miedot Natusan Baby

-tuotteet on kehitetty nimenomaan vastasyntyneen herkän ihon hoitamiseen ja suojaamiseen. Niiden taustalla on 60 vuoden kokemus

kaikkein pienimpien ihonhoidosta.

ELÄMÄN PIENILLE IHMEILLE

SAATAVILLA MYÖS APTEEKEISTA.

1010163ea-MNNP8018 Natusan Newborn 215x280 Fin.indd 1 09-05-14 13.38.49

8

Leikki-ikäiset

Tie kaksikieliseeen

Yhä useampi suomalaislapsi kasvaa kaksikielisessä perheessä.

Kahden kielen oppiminen jo kotona rikastuttaa elämää ja

antaa mahdollisuuksia, mutta vaatii aikaa pinnistelyjä niin

lapselta kuin vanhemmiltakin. Teksti Marianne Falck Kuva Stockxpert

MAAILMAAN

8

9

Leikki-ikäiset

9

AIKISTA TÄRKEINTÄ KIELTEN oppimi-sessa on inhimillinen vuorovaiku-tus jutteluineen ja keskusteluineen, Folkhälsanin puheterapeutti HELE-

NE HOLMSTRÖM sanoo. Tällöin lapsi oppii käyttä-mään kieltä oikein elämän eri tilanteissa. Kielelli-sen kehittymisen edellytys onkin, että vanhemmat ja lapsen muu lähipiiri tarjoavat kielellisiä virik-keitä ja tukevat kielen oppimista.

Vuorovaikutuksessa aikuisten ja vanhempien lasten kanssa lapsi oppii tulkitsemaan puheen-sa vaikutuksia ja muiden reaktioita. On tärkeää osoittaa kiinnostusta lapsen puhetta kohtaan ja in-nostaa lasta keskusteluun kyselemällä. Mitä enem-män lapsen kanssa puhutaan, sitä nopeammin lap-si oppii uusia sanoja ja ilmauksia.

Hyvää virikettä ovat keskustelutilanteiden lisäk-si TV-ohjelmat ja muu kulttuuri kuten teatteri, lau-lu ja kirjallisuus sekä leikki ja harrastukset.

– On tärkeää, että lapsi saa monipuolisia koke-muksia kummallakin kielellä, Holmström sanoo.

Satuja ja tarinoita kuuntelemalla lapsi tutustuu samalla kieltä ympäröivään kulttuuriin. Lukemi-nen lisää sanavarastoa, vahvistaa kielitajua ja in-nostaa lukemaan lisää.

Vanhemmat ovat lapsen ensimmäisiä kielenkäy-tön malleja. Molemmat vanhemmat ovat vastuussa lapsen kielellisestä kehityksestä kaksikielisissä ko-deissa. Jokaisen on puhuttava lapsen kanssa joh-donmukaisesti vain yhtä kieltä kotona ja kodin ul-kopuolella. Näin lapsella säilyy motivaatio kum-mankin kielen opetteluun ja hänen on helpompaa erottaa kielet toisistaan.

Kielten opettelu vaatii aikaa

KIELELLINEN KEHITYS on Holmströmin mukaan kaksikielisillä lapsilla hitaampaa verrattuna yk-sikielisiin lapsiin. Opittavaa on yksinkertaisesti enemmän.

– Lapsi tarvitsee enemmän aikaa, kun hän ke-hittää kahta rinnakkaista kielellistä systeemiä, kie-lioppia ja sanastoa.

Alussa lapsi saattaa sekoittaa kieliä, kunnes kie-let eriytyvät ja lapsi ymmärtää, milloin hän puhuu mitäkin kieltä vaikka äidinkieltä ja isänkieltä se-kä pystyy pitämään ne erillään, Holmström sanoo. Kielen kehittyminen on aina yksilöllistä.

Kahta kieltä opetteleva lapsi saattaa myös kiel-täytyä puhumasta tai kuuntelemasta toista kieltä. Silloin lapsi saattaa kaivata taukoa kielen oppimi-sessa. Lapsen kieltäytyessäkin aikuisten on oltava johdonmukaisia kielenkäytössä vaikka lasta ei saa-kaan pakottaa käyttämään isän tai äidin kieltä.

Jos toisella lapsen kielistä lapsi ei saa riittävästi kielellisiä virikkeitä, saattaa hän Holmströmin mu-kaan puhua pidempään sekakieltä tai enemmän vi-rikkeitä tarjottu kieli on hallitsevampaa. Kielellisis-sä virikkeissä on pyrittävä monipuolisuuteen.

Kaksikielisille lapsille kehittyykin vahva taju sii-tä, kumpaa kieltä he käyttävät missäkin paikassa ja tilanteessa ja kenenkin henkilön kanssa. Kaksikie-linen lapsi hallitsee usein tietyn aihealueen parem-min toisella kielellä. Epätasapaino voi aiheutua har-rastuksista, ystävistä ja sukulaisista ja siitä millä kie-lellä käydään päiväkotia. Kielitaito kehittyy kuiten-kin koko elämän ajan.

Kieli on myös kulttuurimaisema

TUTKIMUKSET OSOITTAVAT, että kaksikielisillä lapsil-la on helpompi oppia vieraita kieliä myöhemmin elämässään.

Kieli ei ole koskaan irrallaan kulttuurista, jo-hon se kuuluu, Holmström huomauttaa. Kotimai-set kielet suomi ja ruotsi ovat lähellä kulttuurisesti toisiaan. Maahanmuuttajaperheissä kulttuuriset erot ovat suuremmat. Siitä on Holmströmin mielestä hy-vä olla tietoinen, jottei tulkitse väärin asioita.

– Kieli ei ole vain nippu sääntöjä ja sanastoa, vaan kieli on myös tapa tarkastella elämää. Se antaa lähestymistavan. Ihminen voi kokea asioita eri ta-valla riippuen siitä, mitä kieltä hän puhuu.

Välttämättä neuvolassakaan ei aina tiedetä kak-sikielisyyden kehityksestä lapsella, vaan häntä saa-tetaan puheen viivästyksen takia pitää kielihäiriöi-senä. Toisaalta Holmströmin mielestä on ikävä, jos lapsen kielellisissä ongelmissa odotellaan turhaan liian pitkään. Holmströmin mielestä tietoa kaksi-kielisyydestä pitäisi lisätä, sillä edes suomi-ruot-si –kaksikielisyydestä ei Suomessakaan tiedetä tar-peeksi.

Artikkelissa käytetty lähteenä myös: Ge ditt barn en gåva - Anna lapsellesi lahja, Svenska Finlands Folkting, 2008

K

10

Ajassa

P

Kaksi kieltä

ORVOOSSA ASUVASSA belgia-lais-suomalaisessa ELS PELCK-

MANSIN ja MARKUS KALLIJÄR-

VEN perheessä kaksikielisyys on ollut alusta lähtien selvää. Äiti Els pu-huu pian kolmivuotiaalle DAANILLE ja puolitoistavuotiaalle EELIKSELLE äidinkiel-tään flaamia ja isä Markus suomea. Keske-nään vanhemmat puhuvat englantia ja po-jat toisilleen suomea.

Elsille on tärkeää puhua omaa äidin-kieltään varsinkin Suomessa.

– Tunnen oloni enemmän kotona tääl-lä, kun voin puhua kieltäni pojille. Ennen lapsia en voinut puhua flaamia Suomes-sa, Els sanoo.

Kaksikielisyys oli perheelle selvää sen-kin vuoksi, että lapset voivat kommuni-koida kumpienkin isovanhempien kanssa ja kummankin suvun. Ja jos perhe muut-taa jonain päivänä Belgiaan, osaavat po-jat flaamia, mikä helpottaisi sinne asettu-mista.

Els ja Markus ovat yllättyneitä siitä, kuinka hyvin kahden kielen opettelu on heidän pojiltaan sujunut. Daan saattaa toi-sinaan laittaa flaamiksi sanat väärään jär-jestykseen tai vastaa suomenkielen logii-kalla. Suomeksi Daan joskus tekee virhei-tä sanojen päätteissä.

Daan osaa jo erottaa suomen ja flaa-min ja puhuu kumpaakin kieltä sujuvas-

ti. Eelis vielä sekoittaa äidin ja isän kielet keskenään. Kaksikielisyyteen usein kuulu-vaa kielenkehityksen viivästystä ei pojil-la ole ollut. Daan ja Eelis ovat itse asiassa kielenkehityksessä ikäisiään edellä. Daan osaa sanoa flaamin kielessä suomenkieli-sille vaikeat äänteet täydellisesti, ylpeä isä kertoo.

Els Pelckmans uskoo, että suomenkie-len aikaiseen kehitykseen on vaikuttanut se, että pojat ovat päiväkodissa. Kummal-lakin pojalla suomen kielen käyttö alkoi aikaisin.

Daan on jo vanhempiensa mielestä al-kanut ymmärtää heidän keskustelukiel-tään englantia. Daan saattaa myös sanoa kuulemiaan ilmaisuja kuten ”I love you” englanniksi.

– Daan kuitenkin tietää ettei englanti ole hänen kielensä, Els Pelckmans sanoo.

Markus kertoo joskus miettineensä mil-tä Daanista tuntuu, kun vanhemmat puhu-vat kieltä, jota hän ei vielä ymmärrä.

Oman kielen puhuminen kannattaa

ELS JA MARKUS ovat ehdottomasti sitä miel-tä, että kannattaa antaa lapselle kotona kaksi kieltä, jos siihen on mahdollisuus. Heillä on hyviä esimerkkejä kaksikielisistä

kansainvälisistä perheistä maailmalta. – Perheellä on kummallakin kielellä

lastenohjelmia dvd:llä. Lastenohjelmista oppii myös paljon kieltä, Els sanoo.

Kieli on osa kulttuuria. Tämä näkyy siinä, että Elsin mielestä pojat ovat kohte-liaampia flaamin kieltä käyttäessään.

– Tavat puhua vaihtelevat eri kielillä. Kun Daan pyytää minulta jotakin suo-meksi, on se suomeksi kohteliaasti pyy-detty, mutta ei olisi flaamiksi, Markus Kal-lijärvi miettii.

Markus uskoo, että Daan ja Eelis ovat kahden kielen myötä avoimempia tavoil-le, jotka ovat yleisiä Keski-Euroopassa. El-sin mielestä pojat ovat avoimempia myös vieraille ihmisille.

– Yritän opettaa pojille olemaan ystä-vällisiä toisille ihmisille ja kulkemaan hy-myssä suin, mitä et näe Suomessa kovin usein, Els jatkaa.

Kaksikielisyys kiehtoo ihmisiä ja he kysyvät usein meiltä siitä, Els ja Markus kertovat. Ensin Elsin vanhempia huoletti osaisivatko pojat puhua heidän kanssaan flaamia perheen asuessa Suomessa, mutta nyttemmin nämäkin huolet ovat haihtu-neet. Kaksikielisessä Belgiassa ymmärre-tään myös kaksikielisyyttä.

– Pian pojat voivat kääntää Markuksen vanhemmille, mitä haluan heille sanoa, Els naurahtaa.

rikastuttaa perhe-elämääKielet ovat rikkaus ja monissa perheissä kaksikielisyys on arkipäivää.

Perinteisen suomi-ruotsi -yhdistelmän lisäksi yhä useammassa suomalaisessa perheessä puhutaan vieraita kieliä ulkomailta Suomeen

asettuneen vanhemman myötä.Teksti ja kuvaMarianne Falck

11

Parisuhde

Tavat puhua vaihtelevat eri kielillä.

12

Kauneus

1. Kotimainen uusi Lily Alexandran luonnonkosmetiikan ihonhoitosarja on hajusteeton väriaineeton, parabeeniton, parafiiniöljytön ja silikoniton. Vaikuttavi-na aineina ovat luonnon öljyt ja uutteet. Tehoseerumi kosteuttaa ja lisää ihon omaa kollageenin tuotantoa. 45 €.

2. Ziajan oliiviset luonnonkosmetiik-katuotteet kosteuttavat ihoa ja anta-vat raikkaan tuoksun. Oliivi Body But-ter vartalovoin Omega-3- ja Omega-6 -rasvahapot ravitsevat ihoa sekä oliiviöl-jy pehmentää ja E-vitamiini suojaa ihoa. Natural Olive suihkugeeli sopii myös yli

Koonnut Marianne Falck

Kaunista suvea!

Valitsimme kosmetiikkakokoelmista 6 tuotetta kesäiseen meikkipussiin.

3-vuotiaille lapsille. Ziajan tuotteen on allergiatestattu. Ziaja Body Butter var-talovoide, 200 ml 9,95 € ja Natural Olive suihkugeeli 500 ml 7,95 €.

3. Lumene Wild Rose huulikiillon ruu-sunmarjan siemenöljy kosteuttaa huu-lia ja tuo pysyvyyden. 16 trendiväriä. Kau-poissa heinäkuussa. 9,90 €.

4. Maybelline miniColoraman kynsi-lakkojen pirteät sävyt sopivat myös var-paille. Kestää lohkeilematta jopa viikon, sillä kynsilakka joustaa kynsien taipues-sa. Myynnissä heinäkuussa 2009 rajoite-

tun ajan. 4,20 €.

5. L’Oréalin Glam Bronze aurinkomei-kit kaupoissa kesäkuussa. Blondeille ja bruneteille oma värinsä. Aurinkopuute-ri 16,90 € ja Compact meikkivoidepuute-ri 17,90 €.

6. Argital kamomillavoide rauhoit-taa ihoa ja soveltuu hyvin mm. hyönteis-ten puremien aiheuttamaan kutinaan ja rauhoittamaan auringon polttamaa ihoa. Voidetta voi käyttää koko perhe. 14,60 €.

Värikäs meikkilaukku Marimekko.

1

2

34

5

6

13

Masu

Apua kesämammanturvotuksiin

1. Ota rauhallisestiLepää aina kun voit ja nosta jalat ylös istuessasi.

2. Sukat jalkaanTukisukat ja tukistay-upit auttavat jalkoja jaksamaan. Sukat on laitettava jalkaan aamuisin, kun turvotus on vähäisintä.

3. Huolehdi nestetasapainostaJuo tarpeeksi vettä ja vältä sokerisia mehuja sekä limppa-reita. Ne lisäävät turhaan janon tunnetta ja energian saan-tia. Jos haluat veteen makua, pese limen kuori juuresharjal-la hyvin ja leikkaa lime viipaleiksi vesikannuun. Anna vii-paleiden hetken maustua veden seassa. Muita hyviä ja ter-veellisiä veden maustuttajia ovat pakastemarjat, appelsiini ja sitruuna.

4. Ulos liikkumaanHarrasta sinulle sopivaa liikuntaa ja nauti kävelylenkeistä Suomen suvessa.

5. Pidä taukojaKesän reissuja tehdessä suunnittele automatkan aikataulu väljäksi, että pystyt pitämään taukoja ja venyttelemään jal-kojasi.

6. Huomio kenkiinKäytä mukavia kenkiä. Jos haluat laittaa kesän juhliin kor-kokengät, ota mukaan myös vaihtokengät, jos juhliminen lempi korkkareissa tuntuu kestämättömälle.

Raskaana ollessa kehon nestemäärä lisääntyy. Kohdun kasvaessa se painaa lantion verisuonia ja verenvirtaus hidastuu. Tällöin raajoihin kerääntyy runsaasti verta, mikä taas pakottaa nesteen kudoksiin. Viimeisen kolmanneksen aikana nesteen

kertyminen johtaa usein turvotuksiin nilkkojen ja jalkojen alueella. Kesällä lämmin ilma voi lisätä vielä turvotuksia. Teksti Saija Toropainen

7. Roskaruoka pannaanVältä rasvaisia ja suolaisia ruokia, ne sitovat kehoon nestettä entisestään. Onneksi grilliherkuistakin löytyy vähäsuolaisem-pia vaihtoehtoja. Grilliruuat voi myös aiheuttaa turvotuksien lisäksi inhottavaa närästystä.

8. Löysää ylleVältä kiristäviä vaatteita ja puristavia alushousuja.

9. Nauti jalkakylvyistäOta virkistäviä jalkakylpyjä aamuin ja illoin. Laita vatiin alle 37 asteista vettä ja lisää siihen virkistävää jalkasuolaa, myös ta-vallinen merisuola käy. Pidä jalkojasi siinä 10 - 15 minuuttia. Kylvyn jälkeen rasvaa jalat virkistävällä jalkavoiteella.

10. Hieronnasta helpotustaPyydä kumppaniasi hieromaan jalkojasi. Ei tarvitse olla am-mattilainen, vaan riittää kun muistaa että hierontaliikkeet teh-dään sydämestä poispäin.

HUOMIO! Jos turvotus äkillisesti lisääntyy myös muualla kehossasi ja pai-nosi nousee, ota yhteyttä neuvolaasi. Jos sinulla on myös kor-kea verenpaine ja valkuaista virtsassa, niin ne voi olla merkke-jä raskausmyrkytyksestä.

Ei raskaanaolevatNämä samat vinkit ovat hyviä kaikille jotka kärsivät turvotte-lusta esimerkiksi etelän lämmössä.

14

Reissussa

Lapsiperheen suven SELVIYTYMISPAKKAUS

Aurinkosuojat. Aurinkovoide on kesällä lapsen tärkein va-ruste, ja lapsi suojattava voimakkaalta auringolta. Myös UV-asu ja -hattu ajavat saman asian kuin aurinkovoide. UV-asua käytettäessä lapselta tarvitsee rasvata vain näky-viin jäävä paljas iho. Aurinkolasit suojaavat silmiä. Vaunu-jen kuomu ei välttämättä riitä varjostamaan vauvaa, jolloin päivänvarjo suojaa paahteelta.

Mieto puhdistusneste. Aurinkosuojavoide ei imeydy ja jää iholle, siksi iho on hyvä puhdistaa, kun ei enää olla aurin-gossa.

Pelastusliivi. Venematkoille ja muutenkin veden äärellä oleillessa pelastusliivi on ehdoton.

Hyttysverkko. Pienen lapsen vaunuissa ja rattaissa suojaa ötököiltä hyttysverkko.

Haavojen puhdistusaine, pumpulia ja laastaria. Kesään kuuluvat naarmut ja haavat pikku-vilperteillä. Niiden hoi-toon kannattaa varata puhdistusainetta, joka ei kirvele, sekä pumpulia ja laastaria.

Vatsalääke. Vatsavaivojen ja -taudin varalta matkaan kannattaa pakata lääkehiiltä ja tai ripulijuomaa.

Kyypakkaus. Ehdoton kesävaruste etenkin mökillä. Kyy-pakkaus on hyvä olla käsillä silloin, kun tulee yllättäviä al-lergisia reaktioita. Niitä aiheuttavat esimerkiksi käärmeen purema ja ampiaisen pistos.

Hydrokortison –voide. Antaa helpotusta hyttysen pistok-siin ja muihin hyönteisten aiheuttamiin kutinoihin.

Mistä on lapsiperheen kesäloman selviytymispakkaus tehty?

Kuume- ja särkylääke. Alle 12-vuotiaille kuumeeseen ja särkyyn on ensisijainen parasetamolia vaikuttavana ainee-na sisältävä lääke.

Nenätipat. Lentomatkojen aikana nenätipat avaavat tuk-koisen nenän vähentämällä limakalvoturvotusta, ehkäis-ten samalla myös korvakipua.

D-vitamiinitipat. Pienten lasten päivittäistä D-vitamii-niannosta ei sovi unohtaa kesälläkään. Siitä ei voi saada yliannostusta, ja vain heinäkuussa auringon määrä Suo-messa riittää kehon luontaiseen D-vitamiinin tuotantoon.

Juomaa. Kesäkuumalla on huolehdittava siitä, että lapset juovat riittävästi. Kun matkassa on valmiiksi juomaa mu-kana, voi sitä tarjota hieman vähän väliä.

14

15

Maakrapuiluun. Vauvan on helppo tarttua pehmoravun saksiin ja jalkoihin. 5,90 €, lastentarviketukku.com

Kovaa menoa. Nikko Giga Rider 1 radio-ohjattava on pienten ja vähän suurempienkin poikien suosikkimenopeli hiekkadyyneillä. 69,00 €, lelukeisari.fi

Veteen. Hauska hattivatti uimarengas 4,90 €, lelupuu.fi

Pienille vesikirpuille. Imsen Vimsen pinkki tankini uimatoppi 15,00 € ja siihen sopiva

palkittu ja hyvistuva uimavaippa. Uimavaippa eikuitenkaan ole varsinainen vaippa, sillä siinä ei ole imuosaa. Vahingon sattuessa

uimavaippa käydään huuhtaisemassa puhtaaksi. 13,50 €. Uimatossut antavat pitoa altaalla, Imsen Vimsen 13,50 €, vaippala.com

Hauskoja printtejä. Pirteän keltainen etanapuku, Ida

T 21,20 €. Rantaleijonille uimahousut Ida T

9,20 €. skidit.fi

Koonnut Päivi Tiittanen ja Jenny Åkerfeldt

Touhukasta suvea!

Trampoliiniin teltta. Moninkertaista trampoliinisi käyttö. Teltta toimii mm. leikkipaikkana ja lasten ja vieraiden yö-sijana. 69 €, myllymaki.fi

Liikkeelle. Kävelyleppikset harjoittavat tasapainoilua ja kehon koordinaatiota. 16,90 €, leikkien.fi

Potkutellen. Plaston nostalginen potkumopo 22,90 €, lelunetti.fi

Hiekkaleikkeihin. Värikkäät Gowin nokkaämpärit

3,50 €/ kpl, leluhuone.fi

Pinnalla

16

Kun lakkaan suorittamasta,alan elää

Anna Lanas-Nevalaon 25-vuotias kolmen

lapsen äiti, vapaa toimittaja ja Lapsi-

perheiden Etujärjestön puheenjohtajaKempeleestä.

PAINEESSA JA KRITIIKISSÄ on se mielenkiintoinen juttu, että usein niitä tarkemmin katsellessani saan todeta itse luoneeni ne. Luon itselleni määritelmiä ja sanattomia arviointikriteerejä sen perusteella, mitä itseltäni odotan ja mitä kuvittelen muiden minulta odottavan. Sit-ten arvioin itseäni ja onnistumisiani näiden määritelmien valossa.

Kasvatetaanko meidät määrittelemään ja arvioimaan itseämme jatkuvasti? Edesautetaanko sitä perheessä, koulussa ja työpaikal-la asettamalla ihmiset lokeroihin: tämä on se tunnollinen, tuo on se nopea ja niin edespäin? Näissä lokeroissa ihmiset ovat ja tekevät niistä asioita, joita heiltä odotetaan.

Lokeroinnissa on kuitenkin se hankala puoli, että lokerot osoit-tautuvat useimmiten liian pieniksi, tai suorastaan vääriksi. Mehän muutumme, kasvamme, opimme koko ajan. Meissä on loputtomas-ti kääntöpuolia, jotka tilanteesta ja olosuhteista riippuen ilmenty-vät eri tavoilla. On väistämätöntä, että emme pysty jatkuvasti täyt-tämään itsemme tai muiden meille asettamia määritelmiä. Missä lokeroissa minä pidän lapsiani, puolisoani ja muita kanssaihmisiä-ni? Missä lokeroissa pitäydyn itse täyttääkseni omat ja muiden ih-misten odotukset?

Kun katselen ihmisiä tekemässä niitä asioita, joita he rakastavat, ajattelen aina, että omassa elementissään ihmiset näyttävät pyör-ryttävän kauniilta ja voimakkailta. Mieleni lepää katsellessani näi-tä tilanteita: jotain on silloin maailmankaikkeudessa kerta kaikki-aan oikein. Minä ihastun, virkistyn ja inspiroidun siitä näystä. Oli ky-

seessä sitten pianonsoitto, tanssiminen, puheen pitäminen tai vaik-ka tietokoneella koodaaminen, ihmiset loistavat kirkasta valoa ol-lessaan omassa elementissään; aitoina, kokonaisina, itseensä us-kovina.

Voisinko tukea lapsiani ja puolisoani olemaan kokonaisia, par-haimpia mahdollisia versioita omista itsestään? Se vaatisi minulta avarakatseisuutta ja ennakkoluulottomuutta: kykyä uudistaa nä-kemykseni heistä äkkivaroituksella. Ehkä onnistuisin siinä heidän kanssaan, jos opettelisin ensin vapauttamaan itseni kahlitsevista määritelmistä. Tuo ajatus kihelmöi minua. Millaista elämä voisi ol-la, jos lakkaisin suorittamasta sitä ja alkaisin elää?

Jospa siis lakkaisin pelkäämästä. Jospa lakkaisin murehtimasta siitä mitä minusta ajatellaan, mitä minulta odotetaan, kykenenkö ylittämään odotukset vai petänkö ne. Mitä jos nauttisin siitä mitä olen?

Eihän onnistumista tarvitse arvioida koko ajan. Se vain kuluttaa, kun pyrkii suorittamaan elämää koko ajan tarkkaillen itseään oman selkänsä takaa arviointilomake kädessä. Jospa en jatkuvasti vaatisi itseltäni parempaa, vaan levähtäisin: siirtyisin ikuisesta onnellisuu-den tavoittelusta siihen, että olen onnellinen juuri tässä.

Jospa siis luopuisin omista ennakko-odotuksistani niin itseni kuin muiden suhteen. Voisin löytää odottamattoman upeita vivah-teita itsestäni, toisista – itse elämästä. Kutkuttava ajatus.

17

Masu

17

Jos odotat, läheisesi odottaa tai haluat odottaa, älä enää odota! Ainu.fi on ainutlaatuinen palvelu suomalaiselle lapsiperheelle.

Kysy, vastaa, vaihda mielipiteitä ainu.fi

Uusi ainu.fi on avattu.

Pienen ihmisen asialla

18

Masu T

MUUMIPERHE

Muumit ja purjehtiminen ovat olleet aina ”muumimuusikko”

Benny Törnroosin perhettä yhdistävä tekijä. Muumiperheen

filosofia näkyy perheessä muutoinkin – jokainen on

hyväksytty juuri sellaisena kuin on. Teksti Mila Kajas-Virtanen Kuva Matias Uusikylä

Ihka-oikea laulava ja purjehtiva

18

19

USIIKKI ON OLLUT muumilauluista tutulle BENNY TÖRNROOSIL-

LE aina toinen työ, vaikka mies kutsuukin sitä vain ”mukavak-si harrastukseksi.” Siviiliammatiltaan hän on dokumenttitoi-mittaja YLE:llä.

Muumit ja Benny ovat pitäneet yhtä jo lähes parikymmentä vuotta. Voi-si kuvitella, että 58-vuotias espoolainen perheenisä, joka on antanut äänensä sympaattisista satuhahmoista tehdyille lauluille, olisi leppoisa ja mukava mies. Voin paljastaa salaisuuden. Hän on!

Törnroosien perheen kolmesta lapsesta ensimmäinen, NICLAS, syntyi vuon-na 1985, kun Benny oli 35-vuotias. Muusikon elämä rikkoi pahasti perhe-elä-mää, sillä keikkojen lisäksi piti vielä harjoitellakin. Benny teki siihen aikaan radikaalina pidetyn ratkaisun ja jäi puoleksi vuodeksi isyysvapaalle, vaimon palatessa takaisin työelämään.

Muistan, kuinka hämmästyneitä monet olivat kuullessaan päätöksestäni. Se oli kuitenkin erittäin antoisaa aikaa ja muistankin lämmöllä ne päivät, kun olin poikani kanssa puistossa ja kerhoissa. Nuorempien lasteni LINDAN ja IDAN koh-dalla minulla ei ollut siihen mahdollisuutta.

Muumilaulajaksi ihan vahingossa

SE, MITEN BENNY TÖRNROOSISTA tuli kaikkien lasten rakastamien muumilaulu-jen tulkitsija, oli puhdas vahinko. Muumilaakson tarinoita - piirrossarjaa työs-tettiin samassa aulassa YLE:llä, jossa Bennyn työpöytä sijaitsi. Ohjelman lansee-raukseen oli enää viikko aikaa ja lauluille tarvittiin nopeasti laulaja. Työtoverit tunsivat Bennyn laulutaidon ja siitä kaikki alkoi.

– Olin kotona hoitamassa Niclasta, kun minulle soitettiin ja kysyttiin, että voisinko tulla laulamaan piirrossarjaan laulut. Studio oli varattu jo seuraavak-si päiväksi. Sanoin, että en voi tulla, sillä hoidan poikaani ja vaimo on kurs-seilla.

Kun Törnroosille soitettiin vielä toisen ja kolmannenkin kerran, suostui hän lopulta ja pyysi vanhempiaan hoitoavuksi. Viedessään Niclasta hoitoon Törn-roos opetteli autossa laulujen sanoja.

Ajattelin, että kyseessä on ihan pikkujuttu, joka menee pian ohi. Seuraavana vuonna tehtiin ensimmäinen muumilaululevy. Lapset Niclas ja

Linda olivat mukana kuorossa laulamassa. Muumien mukanaan tuomaa suosi-ota ei Benny osannut kuitenkaan ennustaa. Kultalevy vuonna 1993 oli merk-ki valtavasta suosiosta.

Lähdimme kerran keikalle Valkealaan, jossa Dingolla oli ollut siihenasti-

M

20

nen 3000 kuulijan yleisöennätys. Mei-dän muumikeikkaa oli kuulemassa samas-sa paikassa 3600. Silloin ymmärsin, kuin-ka iso juttu muumit oli.

Musiikki vei Bennyä yhä enemmän mennessään, mutta koska musiikki oli suunnattu lapsille, lähti perhekin mukaan keikoille. Muumeista tulikin perheen yh-teinen harrastus. Vielä tänäkin päivänä koko perhe saattaa lähteä yhdessä esiin-tymään. Vaimo ja lapset pukevat ylleen muumien asut samalla kun isä laulaa ja soittaa. Koko perheen mielestä se on hy-vin hauskaa.

Erimielisyydet selvitetään puhumalla

20 VUOTTA TAAKSEPÄIN katsottuna, elämä oli Benny-isän vinkkelistä paljon rauhal-lisempaa kuin nykyisin.

– Silloin kaikilla tuntui olevan elämäs-sä paljon enemmän mahdollisuuksia kuin nykyisin. Nyt pitää kilpailla omasta pai-kasta, eikä kaikilla lapsilla ja nuorilla ei ole välttämättä sitä tilaa, jonka he tarvitsi-sivat. Myös liian lyhyt lapsuus huolestut-taa minua. Yksi ajatus meidän kasvatuk-sessa onkin ollut, että ei saa olla kiire.

Isänä Benny ei ole koskaan varsinai-sesti määräillyt lapsiaan, vaan on pyrkinyt enemmänkin kannustamaan heitä tekemi-sissään. Hän toivoo, että heistä kasvaisi ta-sapainoisia ihmisiä, jotka pysyisivät aina omana itsenään.

Suuremmilta konflikteilta on Törnroo-sien perheessä vältytty. Erimielisyydet on aina sovittu puhumalla ja siihen vanhem-mat ovat lapsiaan myös kasvattaneet. Ben-nyn mielestä asioista ei tarvitse aina kui-tenkaan olla samaa mieltä, sillä erimieli-syydet kasvattavat luonnetta.

– Muumeissa on samaa filosofiaa kuin meidän perheessä. Jokainen saa olla oma itsensä ja on hyväksytty sellaisena kuin on. Se onkin yksi tärkeimmistä muumi-laakson ajatuksista ja elämänohjeista.

Vaimoaan hän arvostaa asioiden sovit-telijana ja luonnehtii itseään enemmän-kin käytännön ihmiseksi, joka on opetta-nut lapsille purjehduksen ja pyörällä ajon salat. Roolijako on ollut perheessä luon-teva.

– Niclas on hyvin samankaltainen kuin minä ja kiinnostunut samoista asioista ku-ten purjehduksesta, jalkapallosta ja jää-kiekosta. Tytöt ovat enemmänkin kiin-nostuneita musiikista ja äitinsä tapaan rat-sastuksesta. Linda on lisäksi hyvin lahja-kas laulaja. Olemme vuosien varrella ol-leet melkoisia taksikuskeja lastemme har-rastusten takia.

Purjehtiva muumiperhe

MUUMIEN OHELLA PURJEHDUS on ollut aina koko perhettä yhdistävä harrastus. Kaikki lapset ovat olleet purjeveneessä pikkuvau-vasta asti. Benny kuvailee perheen välisiä suhteita lämpöisiksi ja yhtenäisiksi. Pur-jeveneen pienet tilat ovat vain tiivistäneet yhteenkuuluvuuden tunnetta.

– Purjehdus on muuttunut vuosien mittaan. Joka kesä teemme yhdessä vii-kon reissun vieläkin. Mahdolliset tyttö- ja poikaystävät ovat tulleet purjehduksil-le mukaan.

Rakkaudesta veneilyyn kielii myös Bennyn itse rakentama puuvene. Venepro-jekti vei miehen sapattivapaalle päivätyös-tä puoleksi vuodeksi. Olohuoneen nur-kasta löytyy kehystetty kuva, jossa Ben-ny poseeraa veneensä vierellä. Viime kesä-nä vene nimittäin palkittiin Loviisan pur-

jehduksessa kauneimpana puuveneenä. Nuorimman tyttären Idan mukaan nimet-tyä venettä käytetään lähinnä perinneve-nekilpailuissa, jossa Niclas toimii Bennyn lisäksi miehistönä.

Musiikin täyteinen kesä

MUSIIKKI ON OLLUT Bennyn elämässä aina läsnä. Jo useampana kesänä FST5:llä esi-tettävän Laulun lumoissa -ohjelman isän-tänä Benny kokee olevansa kuin kesätöis-sä. Tämän lisäksi suunnitelmiin kuuluvat esiintymiset hanuristi CALLE PETTERSSONIN ja nuoruuden yhtyeen Country Expresse-nin kanssa.

Vaikka Bennyn tunnetuin tuotanto on-kin suunnattu lapsille, valmistui häneltä vuosi sitten omiin teksteihin pääosin pe-rustunut aikuisille suunnattu levy Mys-teriets port. Bennyn lisäksi levyllä laulaa hänen vaimonsa. Kuvat levyn kanteen on ottanut syksyllä lukionsa aloittava Ida-ty-tär. Monipuolinen mies on ehtinyt myös säveltää tunnusmusiikin syksyllä julkaista-vaan navigointiohjelmaan.

Muumilaulajana Benny esiintyy huo-mattavasti harvemmin kuin ennen. Esiin-tymisiä saattaa kuitenkin olla viikonlop-puisin jopa neljä, kaksi suomeksi ja kak-si ruotsiksi.

Aina keikalle lähteminen ei ole muka-vaa, mutta itse keikalla on yleensä aina ki-vaa. Kun saan kohdata iloisia lapsikasvoja, niin huomaan kuinka palkitsevaa tämä on. Olin lopettamassa keikkailua jo kymme-nen vuotta sitten, mutta huonoin tulok-sin. Olen pikkuhiljaa siirtymässä eläkkeel-le, mutta kyllä minä ainakin vuoden ver-ran tätä vielä teen.

Purjeveneen pienet tilat ovat vain tiivistäneet yhteenkuuluvuuden tunnetta.

21

Lemmikkikirja

Matkakirja Juhlakirja

Piirrustuskirja

Elämänkertakirja

Vauvakirja

Hääkirja

Sinun kirjasi?

Reseptikirja

Kuvakirjat alk. 7,95 € /kpl

+ posti- ja käsittelykulut

alk. 2,95 € /tilaus

Kuvakirjat alk. 7,95 €

+ posti- ja käsittelykulut

alk. 2,95

IFI ON NYT IFOLOR – SUOMEN SUOSITUIN KUVAPALVELU

Tee sinäkin oma kuvakirja!

www.ifolor.fi www.ifolor.fi

Tallenna ihanimmat kuvat jatarinat aitoon Ifolor kuvakirjaan!Lataa ilmainen kirjaohjelmamme ja tee oma vauvakirja! Se on helppoa ja hauskaa. Voit valita runsaasta valikoimasta valmiita sivupohjia tai luoda ihan omia. Kuvien ja tekstin määrällä ei ole ylärajaa. Kun kirjasi on valmis, lähetät sen kätevästi netin kautta painettavaksi ja saat huippulaadukkaan upean kirjasi kotiin 10 päivässä.

Ikuista vauva-aika!

Ifolor_vauva_215x280.indd 1 25.5.2009 14:43:47

22

Parisuhde

N

haussaSe oikea

Rakkaus voi piileskellä verkossa. Sinkkuvanhemmalle netti on mutkaton tapa tutustua kumppani-kandidaatteihin. Netti on tämän päivän lavatanssit.

Teksti Marianne Falck Kuvat Istock

Tietoa deittailusta tarjoaa mm. www.treffiseuraa.com

ETISTÄ VOI LÖYTÄÄ rakkau-den, vakuuttaa rakkaus-professori, Lapin yliopis-ton kasvatuspsykologian

professori KAARINA MÄÄTTÄ. Verkossa ta-paaminen on pian yhtä tavallista kuin en-nen tanssilavoilla, Määttä jatkaa. Rakkau-den löytämisessä oma aktiivisuus on tär-keintä.

Yksinhuoltajalle netti on kätevä tapa tutustua kumppani-kandidaatteihin, sa-noo Uudellamaalla asuva 28-vuotias kol-mivuotiaan pojan äiti ANNA. Lapsen men-

tyä nukkumaan Anna saattaa viettää het-ken nettideittaillen.

Määtän mukaan nettideittailussa plus-saa on sen helppous. Välimatkoilla ja ajal-la ei netissä ole niin väliä. Nettirakkaudes-sa aika ei mene hukkaan.

Kun elämässä on pieni lapsi, on har-voin aikaa treffeille. Lapsen elämään ei halua tuoda uutta kumppania ennen kuin suhteesta on varma, Anna sanoo.

Anna on tapaillut paria potentiaalisinta nettituttavuutta kasvotusten. Hänen koh-dalleen ei ole sattunut itsestään valheellis-ta tietoa antavia. Netissä hänen mielestään keskustellaan niin kuin muutenkin.

Nettideittailusta on Määtän mieles-tä hälventynyt käsitys, että netissä kump-pania etsivät ne, jotka eivät muuten seu-raa löydä. Nettideittailuun liittyvät rak-kausprofessorin mukaan samat riskit kuin muutekin deittailussa. Sitä paitsi rakkau-teen liittyy aina riskejä, hän huomauttaa.

Kun kasvokkainkin tavataan ensim-mäisiä kertoja, pyritään kertomaan asioita myönteisessä valossa, Määttä sanoo.

Mielikuvat ohjaavat rakastumista

AINA TUTUSTUESSA IHASTUTAAN mielikuviin ja omat toiveet heijastuvat siihen kuinka toisen näkee, Määttä huomauttaa. Illuusi-oiden rakentamisessa ei ole sinänsä mitään pahaa, vaan niitä rakennetaan eri asioista läpi elämän. Ikävää vain voi olla kun huo-maa, ettei illuusio pidäkään paikkaansa.

Jos nettituttavuus etenee suhteeksi, edessä odottavat mitä todennäköisimmin samat kriisit, ja kasvunpaikat kuin muis-sakin parisuhteissa.

Määttä vertaa nettideittailua vanhaan tapaan kirjeenvaihdon kautta tutustua ja rakentaa uutta suhdetta. Se on kirjoittami-sen kautta rakastumista.

Rakkausprofessori pitää netin deitti-palstoja avoimena ja tasa-arvoisena kump-panin hakutapana. Suhteeseen ei men-nä suin päin, vaan netissä tutustutaan en-sin kumppanin ajatusmaailmaan ja vasta myöhemmin ulkoiseen olemukseen. Ver-kossa voi päästä suoraan toisen ytimeen

www.treffit.suomi24.fiwww.match.com

www.treffit-suomi.fiwww.e-kontakti.fiwww.seoikea.com

www. otamut.orgwww.senssit.fi

www.sinkkutreffit.fiwww.treffiarena.net

www.treffit.com

23

Parisuhde

juuri siksi. Toki ulkoinen olemus on tär-keä, mutta sen merkitys tulee koetelluksi myöhemmin kasvokkain tavatessa.

Anna tekee päätelmiä nettideitistään tämän sanankäytön, kirjoitustyylin ja oi-keinkirjoituksen perusteella. Määttä huo-mauttaakin, että nettikään ei ole kaikil-le yhtäläinen tapa deittailla, sillä kyky il-maista itseään kirjoittamalla vaihtelee.

Lapsi nostaa rimaa

UUDEN KUMPPANIN hankinta on lapsen myötä erilaista kuin ennen vanhemmuutta.

Vaatimukset ovat muuttuneet erilaisiksi, kun on lapsi. Lapsen kauttahan sitä ajatte-lee kumppania, Anna kertoo.

Ennen hän korosti enemmän ulkoisia asioita. Nyt Annan uuden suhteen edel-lytys on, että kumppani hyväksyy lapsen. Paljon Annan mielestä riippuu siitä, onko toisella omia lapsia vai ei.

Lasten suhtautuminen on hyvä ottaa huomioon, miten kumppani ottaa lapset huomioon ja kuinka ex-kumppani suhtau-tuu, rakkausprofessori miettii.

Rakastua voi moninaisin tavoin

OIKEAN LÖYTÄMINEN ei ole helppoa. Mää-tän mukaan harva osaa sanoa, minkälai-nen on Se Oikea. Kysymykseen mikä toi-sessa kiehtoo, voi olla vaikea vastata. Jos

henkilö täyttää kaikki kriteerit, voi yksi-kin seikka mitätöidä kaiken hyvän.

Tärkeitä nettideitin kriteerejä Annal-le ovat esimerkiksi koulutus, asuinpaik-ka ja harrastukset. Yleisin kumppanin va-linnankriteeri on samanlaisuus, mutta so-pivalla tavalla toisen erilaisuus vetää puo-leensa. Kumppanin valinnassa voidaan ol-la rationaalisia tai sitten tunne voi viedä. Chattailu antaa aikaa harkita.

Rakastumistavat vaihtelevat: joku ra-kastuu eroottis-romanttisesti kun taas toi-sella se on käytännöllistä pitkän harkin-nan tuloksena. Rakkaudessa sokeutumi-nen on tyypillistä, rakastuessaan näkee toisen myönteisessä valossa ja oman rak-kauden saattaa nähdä parantavana voima-na kumppanin puutteille.

Kun uutta suhdetta haetaan Määtän vaihtoteorian mukaisesti, mietitään mitä etuja ja hyötyjä uusi suhde toisi sekä mitä se vaatisi. Silloin haetaan kumppania, jon-ka kanssa parisuhde koetaan palkitsevana, hyödyllisenä ja tasapainoisena.

Rakkaus on päätöksen asia

MONIKIN VOISI OLLA se oikea, rakkauspro-fessori uskoo.

Tapaamme elämämme aikana lukuisia sellaisia henkilöitä, joissa on paljon vie-hättäviä piirteitä ja joiden kanssa voisi elää. Kuka on se oikea on tänä päivänä pitkälti päätöksenteon asia: oikea on se, jonka päättää olevan se oikea. Jossain vai-heessa pitää uskaltaa tehdä sellainen pää-tös. Ja uskallettava ottaa riskit, jotka rak-kauteen liittyy.

Rakkauteen johtava tie on usein täynnä sattuman oikkuja, Määttä jatkaa.

Etukäteen ei voi tietää, mistä rakkau-den löytää. Jokainen parisuhde käynnis-tyy omalla tavallaan. Valmista kaavaa ei ole, vaan mikä tahansa tutustumistapa tai kumppanin valinnan peruste voi olla hy-vä ja oikea.

Anna haluaa uudelta kumppaniltaan luotettavuutta, turvallisuutta ja kotia ja perhettä arvostavaa asennetta. Tutkimuk-set osoittavat, että ihmiset pitävät tärkeä-nä kumppanin luotettavuutta ja tasapai-noisuutta.

Rakkausprofessorin Mitä kumppanilta odotat –testi: http://game.mainio.net/ideal_test/

24

Kasvatus

ASTA AJATTELEVANA YKSILÖNÄ kunnioittava vanhempi antaa lapselle tilaa kokeilla itse. Lapsen omatoimisuuden kehitty-minen vaatii aikaa, kiire ei ruoki sitä. Lapsen kannattaa antaa harjoitella jo pienestä pitäen arkisia toimia ja ottaa mukaan

vaikka ruuanlaittoon ja siivoukseen kykyjensä mukaan. Kun pieni lapsi alkaa opetella asioita, on se nuhruamista, kokeilemis-

ta ja yrittämistä kerta toisensa jälkeen. Se vie paljon aikaa ja tuottaa sot-kua. Lohduttava tieto vanhemmille: kun lapsi saa treenata, pikkuhiljaa harjoittelun jäljet alkavat jäädä pois

Ensimmäistä kertaa itse käsiä pestessään lapsi saattaa viettää puolitun-tia kraanan alla vettä valuttaen sekä vettä, saippuaa ja kraanan toimin-taa ihmetellen. Lapsi on varmasti seurannut, kuinka vanhemmat ihmiset käsiään pesevät ja rekisteröinyt tämän, mutta oma tekeminen vaatii sil-ti testaamista.

Sotkuista ja aikaa vievää treenivaihetta ei voi jättää pois, vaan harjoit-telu kuuluu matkaan arkitoimien mestariksi. Treeniin kuuluu myös har-joiteltavaan toimintoon liittyvien asioiden ihmettely ja kokeilu. Tärkeää on, että lapsi saa kokeilla rauhassa.

Omatoimisuus lähtee arjen pienistä asioista. Lapsi oppii pukemaan si-tä harjoiteltuaan. Hän oppii lopulta pesemään hampaansa itse. Kannus-tus on tärkeää.

Ensin lapsi saattaa pukea vaatteet päälleen ihmeellisellä tavalla: alus-housut saattavat päätyä päähän ja paita voi olla käsittämättömällä tavalla pienen ihmisen päällä. On oleellista, että lapsi ymmärtää, etteivät vaat-teet vain tule päälle, vaan ne puetaan. Lapsi hakee logiikkaa, miten ja minne vaatteet laitetaan päälle.

Pukemisharjoituksiin kuuluu, että lapsi hakee ja levittää vaatteita, pu-kee niitä omalla tavallaan ylleen ja kävelee ne päällä sekä vaihtaa asu-aan.

Kassit kiehtovat lapsia. Kun on joku kassi tai pussukka, lapsi sulloo

Lapsi on innokas uuden oppimiseen ja utelias uusille asioille. Kun lapsi saa harjoitella, kasvaa hänestä pikkuhiljaa omatoiminen ja helppo lapsi. Lapsen treeni vaatii aikaa vanhemmilta sietokykyä sekä kannustusta.Teksti Marianne Falck Kuva Istock

Treenaamalla oppii – sotkuista viis

sinne mitä tahansa matkan varrelta löytyy. Jo kauppa-reissuilla lapsi on huomannut, kuinka tavaroita laitetaan pusseihin ja kasseihin. Lapsi seuraa mitä vanhemmat ih-miset tekevät ja toimii tavallaan perässä.

Omatoimisuus lähtee lapsesta itsestään. Se ei ole ai-kuisen vaatimuksista lähtevää. Aikuiset saattavat asettaa ehtoja, ettei lapsi saa esimerkiksi syödä itse ennen kuin hän tekee sen siististi.

Oma-aloitteisuutta tukevassa ilmapiirissä varovainen ja sopeutuvainen lapsi rohkaistuu ja hänen maailman-sa laajenee. Tekevä lapsi taas saa toteuttaa itseään ja ot-taa maailman haltuun omalla tavallaan. Omatoimisuus ei lähde siitä, että tekee vain sen mitä vanhemmat sallii.

Kun kokeilu on pienelle lapselle sallittua, kehittyy hä-nen ajattelunsa, erityisesti kyky hahmottaa syy-seuraus-suhteita. Silloin on myös helpompi hahmottaa kokonai-suuksia.

Jos lapselle annetaan jo pienenä omatila ja vapaus toi-mia itse, ei lapsen tarvitse tehdä irtiottoa rajusti murros-iässä. On kuitenkin aikuisten vastuulla, että lapsi tekee treenit ja kokeilut turvallisesti.

Artikkeli perustuu Kuperkeikka Esikoulut Oy:n johtaja Seija Kastari-Johanssonin haastatteluun. Kuperkeikka-päiväko-dissa lapsia kannustetaan arjen omatoimisuuteen.

L

25

Uutta!

Terveys

Täysksylitolipurukumipuhdistaa suunTäysksylitolipurukumia säännöllises-ti käyttävien on helpompi pitää hampaan-sa puhtaina, sillä täysksylitolipurukumin on osoitettu vähentävän plakin määrää. Täysksylitoli muodostaa hampaan pinnal-le suojan, jolloin kariesbakteerien on vaike-ampi kiinnittyä hampaan pinnalle.

Myös hampaiden puhdistaminen ham-masharjalla on tällöin helpompaa, koska plakki irtoaa helpommin hampaan pinnal-ta. Korkea plakkipitoisuus on lasten ham-paiden reikiintymisen riskitekijä.

Yhdessä 100-prosenttisesti ksylitolilla makeutetussa purukumityynyssä on mah-dollisimman paljon hammasystävällistä ksylitolia. Täysksylitolipurukumi antaakin hampaille parhaan mahdollisen ksylitoli-suojan.

Lapsille on hyvä antaa ksylitolipurkkaa ruokailun jälkeen. Lasten suosikkipuruku-mi hedelmän makuinen Xylident Muumi on nyt saatavana 25 gramman uudelleen sul-jettavassa pussissa. Fazerin purukumiva-likoimaan kuuluu pelkästään täysksylitoli-purukumeja.

Tutkimus

Banaani on ravitsemuksellisesti mo-nipuolinen hedelmä. Jo yhdestä keski-kokoisesta banaanista saa merkittä-vän osan monien vitamiinien ja kiven-näisaineiden päivittäisestä tarpees-ta. Siitä saa lähes viidenneksen C- ja B6-vitamiinin tarpeesta ja se on myös erinomainen kaliumin lähde. Chiqui-ta on tutkituttanut keskikokoisen ba-naanin ravintoarvot ja suhteuttanut ne suomalaisiin päivittäisiin saantisuosi-tuksiin

Ravintoarvoiltaan banaani on luon-non parhaimpia energian, vitamiinien ja kivennäisaineiden lähteitä. Yksi kes-kikokoinen banaani sisältää esimerkik-si nopeasti imeytyviä hiilihydraatteja enemmän kuin muut hedelmät eli noin 29 grammaa, mutta rasvaa vain nimek-si eli 0,4 grammaa. Ravintokuituja kes-kikokoisesta banaanista saa täysjyvä-vehnästä valmistetun leipäviipaleen verran eli 2,1 grammaa, mikä vastaa 8,4

Banaanista saa vitamiinejaprosenttia ravintokuidun päivittäises-tä saantisuosituksesta.

Keskikokoisesta banaanista elimis-tö saa myös muun muassa kalsiumia, fosforia ja magnesiumia. Sen sisältämä kalium kattaa jopa viidenneksen päi-vittäisestä kaliumintarpeestamme.

Lisäksi banaanista saa muita vita-miineja kuten A-vitamiinin ja E-vita-miinia. Banaanissa on myös luontai-sessa muodossa ihoa suojaavaa karo-teenia, joka on A-vitamiinin esiaste.

– Hedelmiä ja vihanneksia tulisi nauttia suositusten mukaan noin puo-li kiloa päivittäin. Banaani sopii ravit-semuksellisesti päivittäiseen ruoka-valioon yhdessä muiden hedelmien ja vihannesten kanssa. Keskikokoises-ta banaanistahan saa jo 125 grammaa päivässä eli neljänneksen päivittäises-tä ”hedelmä- ja vihanneskorista”, ker-too laillistettu ravitsemusterapeutti Päivi Sertti.

26

Kauneus

26

DOTUSAIKANA MONET RASKAANA olevat kokevat kehossa tapahtuvat

luonnolliset muutokset jännittävinä tai epämiellyttävinä. Painon ja nesteen

lisääntyminen voi aiheuttaa ”kömpelyyden tunnetta” ja kehon painopisteen muuttuessa selän- ja lantio alueelle saattaa tulla särkyjä sekä jomo-tuksia. Turvotuksien lisääntyminen aiheuttaa väsy-mystä ja kiristelyä jaloissa sekä nilkoissa.

Joidenkin odottajien iho hehkuu jo luonnos-taan, kun toisen odottajan naamakin on turvok-sissa. Kaikkien odottajien vartalon iho, joutuu ko-etukselle, koska se venyy ja tarvitsee lisää koste-utta.

Vilpertti testasi muutaman Mother to be-varta-lohoidon ja rentouttavan shiatsun. Hoitojen anta-mat lupaukset toteutuivat ja niistä lähti kevein as-

Odottava äiti tarvitsee enemmän huomiota ja hemmottelua sekä tukea kumppaniltaan. Lapsiperheellä ja tulevalla

sellaisella on muitakin rahanmenon kohteita kuin odottavan äidin oma hemmotteluhetki. Mutta odottava äiti on oman

hemmotteluhetkensä ansainnut!

kelin virkistynyt odottaja. Muita odottaville äideille sopivia hoitoja ovat

perinteiset kasvo- ja jalkahoidot sekä uutuutena helpottamaan päivittäistä kauneudenhoitoa niin ripsien pidennys ja tuuhennus sekä varpaiden kyn-sien geelaus.

Kaikki Vilpertin testaamat hoidot käyvät ras-kaana oleville ja niissä huomioitiin kokonaisvaltai-sesti raskaana olevan vointi. Hoidot testannut SAI-

JA TOROPAINEN on koulutukseltaan terveydenhoita-ja ja odotti testihetkellä toista lastaan. Hoitojen ai-kana hän oli raskausviikoilla 35 - 37.

Nautinnollistaraskautta!

27

Kauneus

Mother to be – vartalohoito 2

HAIKON KARTANON HOITOLAN tunnelma on rauhallinen, elegantti ja siisti. Hoidon an-toi kauneudenalan ammattilainen ja hänen otteensa oli lempeät, mutta hyvät.

Hoidon kulku: Odottaja kertoi mahdol-liset allergiat ja yliherkkyydet. Hoidetta-valla oli päällään hoitolan kertakäyttöpik-kuhousut. Ensin hoidettava makasi kyljel-lään lämmitetylle hierontapöydällä, pyyh-keiden sisällä. Hoitaja kertoi aina ensik-si mitä tehdään. 1. Vartalon ihon huolel-linen kuorinta. 2. Suihku. 3. Rentouttava selän hieronta. 4. Vartalon maski. 5. Va-paavalintaisesti jalka- tai päähieronta. 6. Suihku 7. Vartalon kevyt hieronta ja hy-vä kosteutus.

Käytetyt tuotteet: Ranskalainen Decléor- sarja, joka on aromaattinen, luonnosta pe-räisin oleva kauneudenhoitosarja. Kaune-uden lähteet olivat hyvät, mutta aromaat-tinen sarja ei tuoksujen vuoksi sovellu kai-kille. Varsinkin sitruunaruohoa sisältävä vartalon ihon venymisestä johtuva arpien estämiseen tehty voide voi jakaa tuoksun takia mielipiteitä. Kaikki käytetyt aineet sopivat odottavalle äidille ja ne oli läm-mitetty. Viilentävän maskin aikana lämmi-tetty sänky ja kunnon peittely esti, että ei tullut supistuksia tai vatsan pingotusta.

Pitikö lupaus? Hyvä hoidon pituus, hoi-to tehty ammattitaidolla, hieronta ren-toutti ja hoidon jälkeen vartalon iho kir-kastui, pehmentyi ja sai uutta hehkua se-kä kimmoisuutta.

Morhet to be – vartalohoidot Hotelli Hai-kon kartanossa on aloitettu odottavien äi-tien toiveesta tammikuussa. Hotelli Haikon kartano, Haikkoontie 114, Porvoo. Puhelin: 019- 57601. Mother to be- kokonaisvaltainen hemmotteluhoito vartalolle. Kesto 75 min, hinta ma-pe 100 euroa, la-su 120 euroa.

Mother to be – vartalohoito 1

SPA FINDIN HENKILÖKUNTA räätälöi Morher to be- hoidot yksilöllisesti odottavan äi-din tarpeen mukaan. Saija pyysi apua vä-syneille ja turvonneille jaloilleen sekä kas-vojen ihon kosteuttamiseen. Hoito kesti 90 min ja sen jälkeen virkistyshetki teen ja pienen syötävän kera.

Spa Find tilat ovat viihtyisät, kylpylä-mäiset, mikä auttaa irrottamaan ajatukset pois arjesta. Hoidon tekijä oli ammattilai-nen isolla A:lla. Häneltä sai paljon vink-kejä myös kotona tapahtuvaan itsehoitoon ja hemmotteluhetkiin.

Hoidon kulku: Hoidettava asettui kerta-käyttöpikkuhousut jalassa, muuten alasti, puoli-istuvaan asentoon lämmitetylle hoi-topöydälle pyyhkeiden alle. 1. Alaraajo-jen ja pakaroiden ihon alueen kuorinta. 2. Lämpökivet hartioiden alle poistamaan li-hasten kireyttä 3. Nestettä poistava hie-ronta. 3. Polvista pakaroihin kiinteyttä-vä ja nestettä poistava naamio 4. Polvis-ta varpaisiin virkistävä ja nestettä poista-va naamio 5. Kasvohoito: alkupuhdistus, kuorinta, hieronta ja kosteuttava naamio ja lopuksi hoitovoide 6. Naamiot pois ja-loista ja lopuksi jalkoihin ja pakaroihin le-vitettiin virkistävä vartalovoide.

Käytetyt tuoteet: Thalgo, merellinen kauneudenhoitosarja. Neutraalin ja raik-kaan tuoksuinen.

Pitikö lupaus? Nesteet lähtivät liikkeelle, päivän aikana sai useamman kerran käydä wc:ssä ja sormukset lähtivät sormesta kun rasvattuna. Jalat tuntuivat höyhenen ke-vyeltä ja virkistävän hoitovoiteen vaiku-tus tuntui myöhään iltaan. Kasvot sai tar-peellisen kosteutuksen ja iho näytti kirk-kaammalta.

Kaupunkikylpylä Spa Find, Porkkalankatu 7, Helsinki. Puhelin: 010-2398777, hoitovarauk-set arkisin klo 10-18. Mother to be – yksilöl-linen hoitopaketti 90 minuuttia 120 euroa ja 60 minuuttia 85 - 90 euroa.

Shiatsu- akuhieronta

NINA WIDELL ON TEHNYT shiatsua yli 10 vuotta ja huomannut, että 4-5 vuoden ai-kana odottavien äitien määrä kasvanut. Shiatsusta voi olla apua odottajalle stres-siin, päänsärkyyn, niska-hartia kipuun ja turvotukseen. Shiatsua voi tehdä myös istuen, jos makuu tai kylkiasento tuntuu hankalalta.

Tilat Imagine Day Spassa on pienet, mutta kodikkaat. Musiikki taustalla ohjasi ajatuksia pois keskustan katujen sykkees-tä ja kiireestä.

Hoidon kulku: Shiatsua varten sai hoi-tolan puolesta rennot housun ja paidan sekä sukat. Monet odottavat äidit pitävät, että hoidon aikana saa pitää vaatteet pääl-lä. Hoito tapahtui minulla kylkiasennos-sa ja odottajan vointia huomioitiin kiitet-tävästi. Hoitaja sai heti aluksi hoidettavan rentoutumaan lämpimillä ja varmoilla ot-teillaan sekä unohtamaan olinpaikkansa. Hoitaja kävi perusteellisesti läpi vartalon akupisteet. Hoidettava rentoutui ja nukah-ti kesken hoidon. Näin kuulemma käy 90 prosentilla hoidon saajista.

Pitikö lupaus? Hoidettava koki olevansa rentoutuneempi kuin tavallisen hieronnan jälkeen. Jännitys varsinkin niskojen alu-eella oli vähentynyt. Shiatsusta on toden-näköisesti enemmän apua ja vaikutus suu-rempi, jos hoitokertoja voi ottaa useam-min ja sarjana. Positiivinen yllätys.

Imagine Day spa, Kalevankatu 33, Helsin-ki. Puhelin: 09-787800. Shiatsu 60 minuut-tia 60 euroa.

28

Ajassa

Parivuotiaalla on tarve purkaa puhtiaan fyysisesti

Tiesitkö?

Huomio!

Ylipainoinen lapsi tarvitsee kannustusta muutokseen

PIENI LAPSI ON VÄKIVALTAISIMMILLAAN kaksi-kolmivuotiaana. ”Suuri osa 2–3-vuotiaista lapsista lyö, puree ja potkii. Sen jäl-keen alkaa valtava kehitysprosessi. Useimpien väkivaltainen käytös vähenee iän mukana huomattavasti. Joillakin on kui-tenkin vaikeuksia ja fyysinen toiminta jää päälle”, kerrotaan uusimmassa Tesso-lehdessä (3-4/09).

Väkivallasta voi tulla lapselle tapa, jos häntä ei auteta rat-kaisemaan ongelmia puhumalla eikä opeteta muitakaan sosi-aalisia taitoja. Kyse on ongelman ratkaisutaidoista Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimusprofessori, lastenpsykiatri Tytti Solantaus sanoo Tesso-lehdessä. Lasta voi opastaa esi-merkiksi pyytämään toiselta lelua kauniisti, jos hän haluaa toi-sella lapsella olevan lelun.

Lapsen tunneilmaisu on voimakasta. Lapsi tarvitseekin tai-tavaa aikuista ratkomaan lasten välisiä kiistoja niin, että siitä jää hyvä kokemus. Pienet lapset eivät pysty itse vaikeisiin jäl-kiselvittelyihin, sillä he eivät ole vielä kykeneväisiä käsittele-mään menneitä asioita eivätkä tunteitaan keskustelemalla.

MOTIVOIVA KANNUSTUS TUKEE lasta muuttamaan elintapojaan, Ruokatietosivustolla kerrotaan. Asiaa on tutkinut psykologian tohtori Susanna Anglé.

Muutoksen juju on pienten askelten politiikka. Anglé kään-tää totutut painonhallinnan haasteet voitoiksi. Yltäkylläis-tä, passivoivaa ympäristöä pidetään isona haasteena, mut-ta voimme vaikuttaa lähiympäristöömme. Ensimmäinen askel on tehdä terveyttä edistävä syöminen ja liikunnallinen aktiivi-suus helpoksi ja epäterveellinen syöminen ja passiiviset ajan-vietteet hankaliksi.

– Suotavat syötävät helposti saataville ja harvinaiset herkut pois houkuttamasta silmää. Lenkkarit esiin ja pleikkari kome-roon!, tutkija kehottaa.

Synnynnäisiä ja opittuja mieltymyksiä voi muuttaa totutel-len. Lempiruokien reseptejä voi keventää vähitellen, teelusi-kallinen kerrallaan. Elimistöä voi myös opettaa.

– Suotavia syötäviä kannattaa maistella tai syödä mukavas-sa tilanteessa, hyvässä seurassa, pakottamatta - ja nälkäisenä. Kun herkkujen nauttiminen ajoitetaan aterioiden päätteeksi, ei vahvisteta makeamieltymystä.

Myös opittuun tunnesyömiseen voi vaikuttaa, sillä tuntei-den hallintaa voi oppia. Kurjaa oloa ei hoidetakaan syömisellä.

– Lapsi vasta opettelee tunteidensa ja tarpeidensa tunnis-tamista ja tarvitsee siinä aikuisen apua. Lohturuuan sijaan lap-selle tarjotaan kuuntelemista, juttelemista ja syliä.

Syömisen säätelyä voi oppia säännöllistämällä ruokailuryt-miä ja lisäämällä ruokavalioon monipuolisuutta. Jos samalla li-sää joustavuutta ja sallivuutta, kyky kuunnella nälkää ja kylläi-syyttä sekä kohtuullisuus löytyvät usein itsestään.

Lasten riippuvuus aikuisten valinnoista ja alttius vaikutteil-le on haaste, jonka voittamiseen tarvitaan mukaan koko lähi-piiri. Lapsiin vaikutetaan kehun ja kannustuksen kautta.

RASKAUSARPIA EI VOI kokonaan raskausaikana välttää. Hyvä ja tehokas ennaltaehkäisy on vartalon ihon päivittäinen kos-teuttaminen erityisesti niiltä ihon alueilta, jotka joutuvat ko-vimpaan venytykseen. Vatsan, lantion, rintojen, takamuksen ja reisien seudut on hyvä rasvata huolellisesti. Säännöllinen hoito pitää ihon kimmoisana ja joustavana.

Raskausarvet syntyvät ihon venyessä nopeasti. Raskaus-ajan suuri painonnousu tai voimakas turvotus voivat alistaa raskausarville.

Jo tulleita raskausarpia voi yrittää kotikonstein häivyttää arpivoiteilla tai vaikka luonnonmukaisella manteliöljyllä.

Raskausarvet ovat syviä sidekudosvaurioita eikä niiden täydelliseen poistoon ole vielä löydetty keinoa. Sopivilla voi-teilla niitä voi kuitenkin saada vaalennettua.

Raskausarvista kertoi erikoiskosmetologi Erja Nalli- Taipalus Kaupunkikylpylä SpaFindista.

Bikinikausi lähestyy, saako raskausarvet piiloon?

Ihoa-hoi!

29

Masu

AHOINVOINNIN TUNNETTA ja lievää oksentelua pidetään nor-maalina raskausmerkkinä. Se alkaa yleensä 5.–7. Raskaus-viikolla ja on pahimmillaan 9.–11. Viikolla. Pahoinvointi lak-

kaa useimmilla lähes kokonaan 14. viikkoon mennessä. Pahoinvointi on usein pahimmillaan kahdeksannella ja yhdek-

sännellä raskausviikolla. Olo kohenee yleensä 13 raskausviikon jälkeen.

Raskauspahoinvointia on yleisimmin aamuisin. Jotkut odotta-jat kärsivät siitä lähes vuorokauden ympäri. Pahin olo voi joillakin olla iltaisin. Jopa hajut voivat laukaista pahoinvoinnin.

Mikäli raskauspahoinvoinnin vuoksi on syytä epäillä nestehuk-kaa, edes juomat eivät pysy sisällä ja paino laskee huomattavasti, on syytä ottaa yhteys neuvolaan tai lääkäriin.

Yleensä oireet eivät haittaa normaalia elämää. Moni kuitenkin joutuu muuttamaan ruokavaliotaan. Kahvi sekä happamat ja ko-vin maustetut ruoat on hyvä jättää pois. Kannattaa syödä usein ja pieniä aterioita sekä juoda nesteitä, jotka tuntuvat parhaiten pysyvän sisällä. Voimakkaampikaan pahoinvointi ei vaurioita si-kiötä.

Riittävä lepo, ärsyttävien hajujen, makujen ja tilanteiden vält-täminen ja pienten välipalojen nauttiminen ehkäisevät jonkin ver-ran pahoinvointia.

Artikkelissa on käytetty lähteenä: naistentautien- ja synnytysten erikoislääkäri Aila Tiitisen artikkeleita, Lääkärikirja Duodecim.

Raskauspahoinvointi kuuluu useimmiten alkuraskauteen. Pahoinvointia ja oksentelua ilmenee kolmella neljästä raskaana olevasta

alkuraskauden aikana. Raskauspahoinvoinnin syytä ei tunneta. Teksti Marianne Falck Kuva Stock.Xchng

HELPOTUSTA raskauspahoinvointiin

P

”Pahoinvointipisteen” painamisella voi lievittää raskauspahoinvointiakin. Pis-te löytyy keskeltä ranteen sisäpuolelta, kolmen sormen leveyden päässä käm-menestä, jänteiden välissä. Pistettä voi painaa muutaman minuutin ajan. Ap-teekeista on saatavilla mm. Sea-band -pahoinvointirannekkeita . Pahoinvoin-tiranneketta voi käyttää myös matkapa-hoinvointiin aikuisilla kuin lastenkoossa lapsilla.

Niksejä helpottamaa pahoinvointia

- Välipalat - Laimea inkivääritee. - Runsas juominen- Mantelit - Akupainanta - Magnesiumlisä

30 30 31

Kakara merkin mustavalkoinen Jasmin mekko, 59 €, www.kakara.fi

Aarremetsä -trikoomekko, 38 €, www.aarrekid.com/shop

Höö Babywearin mekko, design Sarianna Malmi.n. 39 €, www.pumpkin.fi

Laventelin värinen Phister & Philina mekko etana ja kukkaprintillä. 40 €, www.juuliajajoonatan.fi

Marakattimarssin uniikit kierrätyskankaista valmistetut kiivimekot. 29 €,www. marakattimarssi.fi

Riemukkaan luomupuuvillainen perhosmekko 38 €, www.riemukas.fi

Marimekon Tuomi-mekkoon Mika Piiraisen käsialaa. €, www.marimekko.fi

Koonnut Päivi Tiittanen

Metkat mekot

Vaatekaappi

3130 31

Tiituskan kierrätysmateriaalista valmistettu mekko. 34 €, www.tiituska.com.

Duns luomupuuvillainen kala -mekko. 19,50 €, www.meandmama.fi

Kik Kidin puuvilla mekko. www.sisukas.net

Murun pupu mekko. Luomupuuvillaa. 40-46 €, www.muru.fi

Småfolkin kuplavolkkaripaita.24 € ja Minymo ruskearuudulliset shortsit, 17,50 €, www.pompox.fiLipFish krokopaita, 23 € www.lastenmetsola.fi

Marakattimarssin uniikki kierrätyskankaista valmistettu hellehattu. 7 €,www. marakattimarssi.fi

Poikien shortsiasu.www.finnwear.fi

Punaisen Norsun juhlamekko. www.punainennorsu.fi

Kesän ihanimmissa mekoissa pääosan saavat kotimaisten valmistajien upeat luomukset.

Tutta Beach Taxi leikkipuku ja hattu. www.tutta.com

Beibibuumin pellava-asutunika 42,20 € ja housut 34,20 €. www.beibibuumi.fi

Vaatekaappi

32

Terveys

32

UMMETUS ON YLEINEN vaiva lapsilla, sillä jopa kymmenen pro-senttia lapsista kärsii siitä. Lapsilla ummetus alkaa tavallisim-min 2–4 vuoden iässä, ja sen syyt ovat yleensä samoja kuin ai-kuisillakin: vähäkuituinen ruokavalio, liikunnan puute, vähäi-nen nesteensaanti, psyykkiset tekijät ja stressi.

Ummetuksen hoito suositellaan aloitettavaksi varhain, et-tei vaiva pääse pahenemaan ja pitkittymään. Jos elämänta-pamuutokset eivät auta, voi apteekin itsehoitolääkkeet tuo-da helpotusta.

Lasten ummetuksen hoidossa on perinteisesti käytetty os-moottisia laksatiiveja, kuten magnesiamaitoa ja laktuloosia. Lapset ovat kuitenkin vierastaneet näiden valmisteiden ma-kua.

Nyt apteekeista on saatavana mauton ummetuslääke lap-sille. Esimerkiksi Orionin uusi mauton makrogoli Pegorion so-veltuu yli 2-vuotiaille lapsille. Pegorion on jauhe, jonka voi se-koittaa lasilliseen mitä tahansa nestettä, eikä se aiheuta tot-tumista luonnollisen vaikutusmekanisminsa vuoksi.

Makrogoli kuuluu suolen sisältöä pehmentäviin ummetus-lääkkeisiin. Makrogoli imee itseensä nestettä ja kuljettaa sen suoleen, jolloin uloste pehmentyy ja suoli alkaa toimia. Mak-rogoli ei imeydy elimistöön vaan poistuu ulosteen mukana, jo-ten se ei aiheuta tottumista. Lisää tietoa lasten ummetuksesta ja sen hoidosta löytyy www.vapautavatsasi.fi.

Liikumaaan!

Ummetus on tuttu vaiva lapsilla

LIIKKUMISEEN TULISI PALAUTTAA sen yksinkertaisuus, helppous ja hauskuus. Reippailuhalli Huimala käynnistääkin kumppanien-sa kanssa monivuotisen Reippailutalkoot -hankkeen. Hank-keen asiantuntijoina toimivat Jyväskylän yliopisto sekä Nuori Suomi Ry ja talkoita vauhdittaa Sonera.

Hankkeen suojelija, näyttelijä Mikko Kivinen haastaa suo-malaiset pieneen liikkeeseen joka päivä. Liikkuminen on Kivi-sen mielestä oiva tapa yhdistää koko perhe saman hyvän asi-an ääreen.

– Lapsen kanssa liikkuminen on motivoivaa, rentoa ja haus-kaa, ja siitä saa palkinnoksi hyvän mielen ja olon, Kivinen sanoo.

Huimalan toimitusjohtaja Kimmo Stude haluaa luoda reip-pailukulttuurin Suomeen. Resepti on yksinkertainen.

– Reippailu on iloa yksinkertaisesta liikkeestä, kiipeämises-tä, roikkumisesta tai vaikkapa kuperkeikasta yhdessä oman lä-hipiirin kanssa. Se on yrittämistä ja itsensä ylittämistä iloises-ti ja liikaa pinnistelemättä. Reippailu ei ole suorittamista. Kult-tuuri syntyy, kun vanhalle tutulle liikkeelle luodaan uusi arvo ja kannustavat olosuhteet.

Vain kolmasosa lapsista liikkuu terveytensä kannalta riittä-västi. Liikunta on jo lapsen kehityksen kannalta välttämätön-tä Jan Norra Nuori Suomi -yhdistyksestä huomauttaa. Alakou-luikäisten ja sitä nuorempien tulisi liikkua joka päivä vähintään kahden tunnin ajan.

Nyt alkoi reippailutalkoot

Tiesitkö?

ICE -lyhenne kännykässä auttaa hätätilanteessaKansainvälinen ICE-lyhenne tulee sanoista in case of emergency eli hätilanteen sattuessa. Laita lyhenne ICE läheisen ihmisen nimen eteen kännykkääsi, niin hätätilanteessa tavoitetaan oikeat henkilöt.

33

Kettukarkki

Janne Viljamaaon sosiaalipsykologi ja viiden lapsen isä.

MUISTATKO KUN MUMMOLLA sai kettukarkkeja? Vaari istui keinutuolissa ja luki sanomalehteä. Mummo keitteli kahvia keittiössä ja jos kävit kaupassa, saatoit saada palkaksi pussillisen kettukarkkeja. Tämä oli kyläilyn huipentuma. Kyllä kannattaa olla auttavainen.

Aina kun aikuisena ostaa omille lapsille pussillisen kettukarkke-ja, palautuu mieleen mummolan seesteinen kettukarkkitunnelma. Mummon toimissa oli harmoniaa ja zen-buddhalaista mielentyyne-yttä.

Hän otti talteen Fazerin parhaiden kultapaperit ja taitteli ne sääs-töön. Koskaanhan ei tiedä, josko kulta- ja hopeapapereita tarvittaisiin joulukuusenkoristeiden askartelussa noin puolen vuoden päästä.

Moniko ihminen säästää vielä nykyään kiiltäviä karkkipaperei-ta pahan päivän varalle? Ehkä tässä ajattelussa olisi ratkaisu nyky-ajan stressisairauksiin ja ekologisen jalanjäljen pienentämiseen. Ke-sät mummolassa ovat muistoissa aina lämpimiä, hienoinen tuu-lenvire hyväilee kasvoja ja kettukarkkeja on vielä monta jäljellä. Ihmisen muisti toimii pakettina. Pitkäkestoiseen muistiimme on tal-lentunut jokainen kesän uimamatka, polkupyöräreissu isän takaistui-messa ja mummolan traktorin etuistuimella istuminen papan esitel-lessä naftanhajuista traktoriaan. Tarvitaan muistivihje, joka palaut-taa kauan sitten unohdetun muiston mieleen. Muistivihjeenä voi toi-mia mikä tahansa haju-, maku-, kuulo- tai näköaistimus.

On helppo muistaa, miten aurinko lämmitti ihoa, kuinka jän-nää oli hypätä jalat edellä viitosesta ja miten mukava itseä oli gril-lata rannalla. Yhtä kirkkaasti muistuu, miten ikävältä tuntui pala-nut punainen iho. Tori laukaisee mieleemme kokonaisen muistivih-jeryöpyn. Ei tarvitse kuin kuulla lokkien kirkunaa ja aaltojen kohi-naa rantalaituria vasten ja tuntea mansikkajäätelön maun suus-saan ja tuoreet mansikat mummin ruskeassa paperipussissa. Mitä voimakkaampi tapahtuman tunnemerkitys on meille on, sitä

kirkkaammin se palautuu mieleen. Aikuinen on kokenut kaiken niin monta kertaa, että hän ei ehkä jaksa innostua automatkasta mum-molaan tai rantareissusta lähijärvelle. Lapselle pienikin asia, kuten mummin tarjoama kettukarkki tai mattojen pesu rantalaiturilla, voi jättää loppuelämän pituisen, haalistumattoman muistijäljen.

Muistitutkijat ovat huomanneet, että hajumuistot ovat muistois-ta pitkäikäisimpiä. Kun haistamme mäntysuovan hajun matonpesu-laiturilla tai rasvan ja hattaran sulotuoksun huvipuistossa, palautu-vat mieleemme lapsuuden huvipuistoreissut. Isä oli reiluna ja antoi mennä hurjaan laitteeseen, äiti nauroi ja osti vohvelin kermavaahdol-la ja mansikkahillolla.

Joku on sanonut, että ihminen muistaa 20 prosenttia kuulemas-taan, mutta jopa 80 prosenttia, kaikilla aisteillaan oppimistaan asi-oista. Siksi kesällä kannattaa nauttia kaikilla aisteillaan. On jännää käydä katsomassa sitä museota, jossa ei viime kesänä viitsinyt käy-dä. On hyvä kuunnella lintujen laulua ja opettaa lasta bongaamaan variksen ja västäräkin laulua. On hyvä maistaa lakujätskiä, kahlata ai-nakin polviin asti ja haistaa hattaraa huvipuistoissa.

Ehkä ihminen alkaa olla keski-ikäinen, kun hän alkaa hekumoiden muistella lapsuutensa karkkeja. Karkit, joita naama tahmeana mus-sutettiin, jättivät kirkkaan muistijäljen. Joku saattaa muistaa. R-kis-kalla myydyn Black Pete -salmiakin, joka oli kova salmiakkilevy, jota saattoi haukata naama mustana kuin leipää.

Eiköhän kuule laiteta pystyyn Black Pete takaisin kioskeihin -liike. Mu-tustamalla tutunmakuista salmiakkia aivojen mielihyväkeskuksessa käy aika myräkkä. Lisää tätä. Kyse ei ole vain mausta, vaan mielikuvasta.

Janne Viljamaalta ilmestyy elokuussa kirja Mitä minä teen tämän lapsen kanssa - haastavan lapsen kasvatus.

34

Terveys

YKYISIN SIANKÄRSÄMÖÄ ja voikukkaa ei käytetä pal-joa. Nämä kasvit ovat yleisiä ja niiden käytettävyys laa-

ja. Molempia kasveja voi kaupunkilainen ostaa kuivattuna esimerkiksi luontaistuo-tekaupoista. Siankärsämöä saa myös al-koholiuutoksena jolloin vaikutukset ovat teetä tehokkaammat. Myös monen yr-tin alkoholiuutoksissa on siankärsämöä ja voikukkaa. Ruohonjuuressa myytävissä voiteissakin on monessa siankärsämöä.

Voikukkaa on käytetty lapsilla ja ras-kaana ollessa ja imettäessä. Sen haittavai-kutuksia ei tunneta. Siankärsämöäkin voi käyttää eri-ikäisille, mutta pitkäaikaisesti käytettynä se tosin saattaa aiheuttaa aller-gista ihottumaa herkille ihmisille.

Kesäpihojen aurinko – voikukka

VOIKUKKA ON MONIVUOTINEN ruohonkas-vi, joka aloittaa kukintansa aikaisin ke-väällä ja kaunistaa lähes jokaista avointa pihaa ja pengertä. Voikukkaa on käytet-ty ravintona ja rohtona ammoisista ajois-ta lähtien ympäri maailmaa. Voikukan tie-teellinen nimi on Taraxacun officinale.

Lajinimi officinale tarkoittaakin lääkkee-nä käytettyä.

Voikukkaa voi käyttää monipuolisesti niin ulkoisesti kuin sisäisestikin. Siitä voi hyödyntää lehdet, kukat ja juuren.

Kaikkia näitä osia voi käyttää mainios-ti ruoanlaitossa. Lehdet ovat hyviä ja ra-vinteikkaita salaateissa, juuren voi keittää lisukkeeksi ja kukkia voi käyttää juomien värjäämisessä, salaateissa ja vaikkapa kor-vapuustitaikinassa.

Voikukan juurta ja lehtiä voi myös keit-tää yrttiteeksi ja niistä voi myös tehdä jal-ka- ja kokovartalokylpyjä.

Voikukka – terveyden lähde

VOIKUKKA ON ERITTÄIN ravintorikas kasvi. Siinä on noin kolmisen kertaa enemmän ravinteita muihin salaattikasveihin verrat-tuna. Se sisältää runsaasti erityisesti A- ja C- vitamiinia, kaliumia, kalsiumia ja rau-taa. Ravintoarvot lehdissä ovat korkeim-millaan keväällä. Sen juuri kerätään myö-hään syksyllä tai aikaisin keväällä.

Voikukkaa pidetään vahvistavana ja virkistävänä rohto kasvina. Siitä haudutet-tu tee on todella oiva ja turvallinen kasvi nesteenpoistoon. Voikukassa on niin run-

KÄYTTÖÖNPihamaalla rehottavista, rikkaruohoina mielletyistä kasveista voikin olla hyötyä niin ruuanlaitossa, rohtona ja kauneudenhoitotuotteena. Takapihoilta löytyy kaksi mahtavaa hyötykasvia: voikukka ja siankärsämö. Niiden käyttöperinne tuntuu olevan ihmisiltä unohtunut.Teksti Marianne Falck Kuvat Stock.xchng ja Istock

Rikkaruohot

N

35

Terveys

sain mitoin kaliumia, ettei se aiheuta ke-hossa nesteenpoiston yhteydessä kalium-vajetta. Virtsaneritystä lisäävän vaikutuk-sensa vuoksi voikukka myös alentaa ve-renpainetta.

Voikukkaa pidetään myös maksa- ja sappirohtona. Se lisää sappinesteen eritys-tä ja näin ollen parantaa ruoansulatusta. Sitä onkin käytetty sappitiehyiden tuleh-duksiin ja sen on katsottu estävän sappi-kivien syntyä. Lisäksi se parantaa maksan toimintaa, joten maksan puhdistuskuurei-hin voikukka on mainio yrtti.

Ulkoisesti voikukkaa voidaan käyttää epäpuhtaan ja ärtyneen ihon hoidossa. Siitä tehdyllä keitteellä voi pestä kasvo-ja. Kokovartalokylvyllä voi rauhoittaa är-tynyttä ihoa.

Siankärsämö

SIANKÄRSÄMÖ ON ERITTÄIN yleinen suoma-laisen luonnon kasvi. Se kasvaa pitkin pi-hoja ja tienvierustoja melkein koko maassa.

Siankärsämöllä on pitkät perinteet ih-miskunnan historiassa. Arkeologisten kai-vausten perusteella siankärsämö on liitty-nyt ihmisten elämään jo kymmeniä tuhan-sia vuosia. Suomalaiset ovat antaneet kas-ville paljon lempinimiä kuten haavayrt-ti, tuhattaituri, pellonvanhin ja timpurin-kukka.

Siankärsämöstä käytetään kasvin maan-päälliset osat. Lehtiä voi mainiosti käyttää salaateissa. Niitä voi myös käyttää maus-tamiseen niiden hiukan kirpeän makunsa ansiosta. Kukkia käytetään rohtona ulkoi-sesti ja sisäisesti. Niitä löytyy markkinoil-la olevista yrttiuutteista ja voiteista.

Siankärsämö – joka kodin rohto

SIANKÄRSÄMÖ ON OIVA joka kodin perus-rohto. Se vaikuttaa positiivisesti ruoansu-latuselimiin. Siitä on saatu apua ilmavai-voissa, ummetuksessa, närästyksessä ja ruuansulatushäiriöissä. Siankärsämö pa-rantaa myös maksan ja sapen toimintaa.

Siankärsämö on mainio yrtti flunssan hoidossa. Sillä on samankaltaisia vaiku-tuksia kuin auringonhatulla. Se on anti-bioottinen ja alentaa jonkin verran kuu-metta.

Siankärsämö sisältää runsaasti sydämen toiminnalle tärkeitä hivenaineita. Lisäksi se alentaa hiukan verenpainetta ja veren-sokeria. Siankärsämöllä on myös virtsane-ritystä lisäävä vaikutus joten sitä on myös käytetty virtsatie ja eturauhasvaivoihin.

Siankärsämöä kutsutaan myös naisten yrtiksi. Siitä keitetyllä teellä hoidetaan-kin epäsäännöllisiä ja kivuliaita kuukauti-sia. Lisäksi siitä on saatu helpotusta vaih-devuosiin.

Ulkoisesti siankärsämöllä voi parantaa haavoja, ruhjeita ja palovammoja. Sen ku-killa voi puhdistaa haavoja sen antibioot-tisten vaikutustensa vuoksi. Suuvetenä sil-lä voi parantaa suun haavaumia ja ientu-lehduksia. Kosmetiikassa siankärsämöä käytetään rasvaisen ja epäpuhtaan ihon hoidossa.

Jalkakylvyissä siankärsämö on mainio yrtti, sillä se elvyttää laskimo- ja ääreisve-renkiertoa ja siten lämmittää kylmiä jal-koja ja käsiä.Yrttivinkit antoi yrttiasiantuntija Sini Martikainen Ruohonjuuresta.

VoikukkakylpyVoikukka lievittää lihasjännitystä ja sopii hyvin kuivalle ja herkälle iholle.

2 litraa vettän. 20 voikukankukkaa

Kiehauta vesi ja yrtit kattilassa. Ota kattila pois liedeltä juuri ennen kuin vesi alkaa kiehua. Anna uutteen seistä n. 15 minuuttia. Siivilöi voikukat pois ja lisää kylpyveteen.Ohje: Ihana kotikylpylä, Nemo

36

Sisustus

VAUVAA VARTEN TÄRKEIMMÄT hankinnat ovat sänky ja hoitopöytä. Ensimmäisek-si sängyksi käy hyvin äitiyspakkauksen laatikko. Sen saa vuorattua kauniiksi eri-laisin tekstiilisuojuksin.

Pinnasänky on turvallinen ja suosittu vaihtoehto. Nykyiset pinnasängyt täyt-tävät tarkat turvastandardit alkaen pinnojen välien etäisyydestä. Pinnasänkyi-hin on tarjolla myös pinnasuojuksia, jotka estävät vauvaa työntämästä päätään tai raajojaan pinnojen väliin. Pitkäaikaisin pinnasänky on sellainen, jossa poh-jaa saa nostettua ja laskettua: pieni vauva nukkuu ylempänä ja touhukas liikku-ja jo alempana.

Myös nostalginen kehto on kaunis ja hyvä valinta, mutta sen on oltava sen verran tukeva, etteivät vanhemmat sisarukset tai lemmikkieläimet saa sitä nurin.

Hoitopöytä vai hoitotaso?

HOITOPÖYTÄ EI OLE välttämätön, mutta se koetaan usein arkea helpottavaksi. Hoi-topöytään yhdistyy usein laatikosto tai kaappi, jossa voi säilyttää vauvan vaat-teita ja tarvikkeita.

Valikoimissa on myös tilaa säästäviä, klaffi-menetelmällä toimivia hoitotaso-ja, jotka kiinnitetään seinään. Tärkeimpiä ominaisuuksia hoitopöydälle ovat tu-kevuus, ergonomisuus ja riittävä koko.

Hoitotaso ratkaisee tilanpuuteongelmia pienemmissä asunnoissa. Hoitotason voi sijoittaa kätevästi vesipisteen lähelle esimerkiksi kylpyhuoneessa pyykkiko-neen päälle. Tason sijoittamisessa tärkeintä on asennuskorkeus, jotta vältytään selän kipeytymiseltä.

Mukavaa oleilua

LAPSEN KEHITYKSEN KANNALTA lattia on paras alusta. Lattialle voi levittää esimer-kiksi maton päälle peiteen vauvaa varten. Vauva viihtyy itsekseen lelukaaren al-la, jossa on erilaisia roikkuvia osia joihin voi tarttua.

Sekä vauva että vanhemmat tarvitsevat hyviä istuimia. Sitteri kuuluu perintei-sesti vauvan varusteisiin, mutta mikään välttämättömyys se ei ole. Vauva ei kui-tenkaan aina viihdy lattiatasolla ja esimerkiksi ruokailun aikana vauva saattaa viihtyä paremmin sitterissä. Sittereissä kannattaa hankkia malli, joka tukee kun-nolla lapsen selkää. Myös moniportainen selkänojan säätö on hyödyllinen omi-naisuus.

Imettämistä ja vauvan kanssa oleilua varten kannattaa hankkia hyvä ja muka-va istuin. Myös keinutuoli saattaa pelastaa moniakin tilanteita. Siinä on mahdol-lista nukuttaa tai rauhoittaa itkevää vauvaa. Keinutuoleissa on valinnanvaraa ja moni niistä näyttää ajattomalta vielä vuosienkin päästä.

Vauva tulee taloonKun vauvalle hankitaan varusteita, kannattaa panostaa käytännöllisyyteen. Vauvan kulkiessa kainalossa, on yksinkertaisuus valttia. Tyylistä ei kuitenkaan tarvitse luopua. Teksti Päivi Tiittanen

1) Apinamobile 19,90 €, Babobabbaby ja Ihmemaa. 2) Sievän Pikkupuu pinnasänky ja lipasto. www.sieva.fi 3) Reunapehmuste äitiyslaatikolle 29 €, www.pupujussikat.fi 4) Leander-kehto n. 200€, www.leanderform.dk 5) Kidsetin pinnasänky 199 €, www.kidset.fi 6) Knoppa kehto, n. 170 € www.knoppa.com 7) Helen Igen Birds of a Feather Mo-bile n. 45 €, www.littlebabycompany.com 8) TT-8124 keinutuoli 287 €, www.on24.fi 9) Seimi-ensi-sänky 380 €, www.seimi.fi

1

2

3

4

5

6

7

8

9

37

LASTEN UNIHÄIRIÖT ovat melko tavallisia ja harmittomia. Ongel-man jatkuessa vanhempien voimavarat saattavat kuitenkin jos-kus ylittyä ja perhe tarvitsee ulkopuolista tukea. Lastenlääkäreil-tä ja unihoitajilta perhe saa lisätukea ja ohjausta lasten unihäiriöi-hin. Apua saa unikoulusta. Nyt Mehiläinen on avannut unikoulun Töölössä, Ruusulan lasten- ja nuortenaseman sekä Sairaala Me-hiläinen Helsingin vuodeosaston yhteistyönä.

– Unikoulussa annamme vanhemmille neuvoja lapsen nor-maaliin unirytmiin siirtymisessä. Tarvittaessa voimme lähettää unikouluun tulevan lapsen vuodeosastolle, jotta vanhemmat sai-sivat levätä ja lapsi löytäisi oman päivä- ja yörytminsä, Sairaala Mehiläinen Helsingin vastaava hoitaja Marja Heikkinen kertoo.

Unikoulussa lapselle pyritään löytämään oikea unirytmi 2-3 yössä. Lasta hoitavat koko tämän ajan hoitoalan ammattilaiset, jotka eivät joudu mukaan lapsen unihäiriökehään samalla tavalla kuin vanhemmat. Tämä auttaa lasta löytämään nukkumisrytmin-sä. Tavoitteena on, että lapsen päivä- ja yörytmi paranee ja lapsi nukkuu vastaisuudessa yönsä rauhallisesti, ilman heräämisiä.

ENSI- JA TURVAKOTIEN LIITON Nettiturvakodissa voi testata omaa rii-telykäyttäytymistä. Testin avulla voi arvioida esimerkiksi sitä, pys-tyykö suuttuneena keskustelemaan puolison, vanhemman tai lap-sen kanssa rauhallisesti vai meneekö keskustelu tappeluksi.

Riitelytapa-testi on tarkoitettu parisuhteessa oleville tai lapsen ja vanhemman välisiin riitoihin. Itsearviona tehtävä testi on lyhyt ja palaute vain suuntaa antava, mutta se auttaa arvioimaan omaa elämäntilannetta

Vaikka vastaajista kaksi kolmasosaa pystyy keskustelemaan rii-telytilanteessa rauhallisesti, väkivallan käyttö on yleistä. Joka nel-jäs vastaaja kertoi riitelyn olevan väkivaltaista ja lähes joka kym-menes kertoi lyövänsä tai käyttävänsä muuta vakavaa fyysistä vä-kivaltaa riidan aikana.

Nettiturvakodin koordinaattori Roope Karjalainen Ensi- ja tur-vakotien liitosta muistuttaa, että Nettiturvakodissa käyvät ennen kaikkea perheväkivaltaan apua hakevat ja siksi tulokset eivät ole yleistettävissä.

Riitelytapatestistä saadut tulokset ovat samansuuntaisia myös muiden Nettiturvakodissa olevien väkivaltatestien kanssa. Väki-valtatesteihin vastanneista puolet on käyttänyt fyysistä väkival-taa lähi- tai parisuhteessa. Riitelytapa-testi: www.turvakoti.net.

Ajassa

Testaa riitelytapasi

Testi

Unikoulusta apua univaikeuksiinZzzz

LIIKENNETURVA JUHLISTAA tänä vuonna 70-vuotista taivaltaan yhtenä pääteemanaan lasten liikenneturvallisuuden edis-täminen. Liikenneturva teki aloitteen Ipanapa Recordsil-le uusien lasten liikennelaulujen tuottamisesta. Yhteistyön tuloksena julkaistiin viisi uutta lasten liikennelaulua, jotka uudistavat lasten liikennelauluperinnettä tuoreella tavalla.

Ipanapa liikenteessä –levyn kappaleet käsittelevät muun muassa pyöräilykypärän ja heijastimen käytön tar-peellisuutta sekä turvallista liikkumista. Kappaleet muis-tuttavat, että lasten turvallinen liikkuminen on aina van-hempien vastuulla.

Levyn säveltäjinä, sanoittajina ja esittäjinä toimii Suo-men eturivin artisteja ja taiteilijoita.

”Levyssä liikenneasioita esitetään uudella sykkeellä, jo-ka luo tuoretta ilmettä lasten liikennelauluihin. On hyvä, et-tä lauluissa korostetaan vanhempien ja muiden tiellä liik-kujien vastuuta pienten lasten turvallisesta liikkumisesta ja että liikennettä tarkastellaan lasten silmin”, toteaa Liiken-neturvan hallituksen puheenjohtaja Maria Kaisa Aula.

Jokaisen myydyn levyn tuotosta ohjataan osa lasten lii-kenneturvallisuuden edistämiseen. Myös yrityksille tarjo-taan mahdollisuutta osallistua tarjoamalla paketteja, jois-sa jokaista yrityksen ostamaa levyä vastaan lähetetään yk-si levy suomalaiseen päiväkotiin. Tavoitteena on saada tur-vallisesta liikkumisesta kertovat sävelmät soimaan jokai-seen päiväkotiin.

Laulaen turvallisempaa liikkumista

Uutta

38

Kasvatus

Luonnon helmaan

Helsingin Mustasaari on ihastuttava päiväretkikohde lapsiperheille. Sinne on lyhyt lauttamatka Taivallahdesta. Saaressa on kiva leikkipuisto, uimaranta ja eläimiä. Ravintolasta saa kotiruokaa ja isoja korvapuusteja. Siisti ja viihtyisä saari!

Espoon Villa Elfvik on viihtyisä retkikohde ympäri vuoden. Eri ikäiset lapset viihtyvät metsässä liikkuen, lintutornissa lintuja kiikaroiden ym. Jugend rakennuksessa on kahvila viikonloppuisin sekä upea näyttely ja leikkipaikka yläkerrassa.

Hailuoto Oulun edustalla sopii hyvin hieman isommille lapsille. Hailuotoon mennään lautalla, yövytään mökissä ja nautitaan ihanasta rannasta.

Porin Yyteri ja Kalajoen hiekkasärkät ovat hiekkakakkujen tekijöiden suosikkeja.

Tampereen Viikinkisaari on lyhyen lauttamatkan päässä keskustasta. Saaressa on mukava retkeillä ja grillailla tai nauttia valmiista ohjelmatarjonnasta.

Elämyspuistot

Perinteistä ja vähän uuttakin. Näistä paikoista saa elämystä jos toisenlaista. tarjolla on vauhtia, näettävää ja koettavaa.Helsingissä Linnanmäki, Vantaalla Heureka, Kouvolassa Tykkimäki, Kalajoella Jukujukumaa, Naantalissa Muumimaa, Alahärmässä Powerpark, Vaasalandia, Ikaalisissa Ti-Ti Nallen Talo, Espoossa Huimala ja Hoplop puistot sekä Turussa Seikkailupuisto eli Seikkis.

Kasasimme lukijoiden vinkit kesän parhaimmista kotimaisista lapsiperheiden kohteista. Näillä vinkeillä kiertää vaikka koko Suomen niemen – tai viettää yhdessä perheen kanssa mukavan päivän tai parikin. Kiitos kaikille vinkkaajille! Koonnut Päivi Tiittanen Kuva Istock

KESÄ-SUOMESSAlomailee koko perhe

38

39

Kukkaro

Kaupunkeja ja linnoja

Helsinki – Suomenlinna ja Pihlajasaari.Turku – Turun linna ja saaristo.Tampere – teatteria ja kylpylä.Pori – Kirjurinluodon monet puuhapaikatSavonlinna ja HämeenlinnaAhvenanmaa – Lasten meripäivä, Riistasafari, taiteilijasiirtokunta, maatilavierailut ja tietysti Ahvenanmaan pannari.

Eläimiä!

Ranuan eläinpuistossa majailevat Suomen ainoat jääkarhut. Harvinaiset jääkarhukaksoset Venus ja Valeska saapuivat Ranualle kesällä 2007. Toukokuussa Ranualle syntyi neljä sudenpentua. Uusia eläinpienokaisia odotellaan mm. ahmoille, villisioille, metsäpeuroille ja hautomispuuhissa on myös huuhkaja. Jääkarhuille pienokaisia odotellaan marras-joulukuussa.

Pikku Kilin eläintarha on noin tunnin matkan päässä Joensuusta. Siellä on yli 200 koti- ja luonnonvaraista eläintä mm. strutsi, minipossu, poroja, aaseja, muuleja, villisikoja sekä huikeat vaaramaisemat.

Ähtärin eläinpuisto on erikoistunut suomalaiseen luontoon. Pienet karhut ja muut metsäeläimet odottavat pikku vierailijoita.

Helsingin Korkeasaaren eläintarha juhlii tänä kesänä 120-vuotista historiaansa. Paikanpäältä löytyy karva-kuonoja joka mantereelta.

Someron lähellä sijaitseva kotieläinpiha ja Vihdin Hennolan kotieläinpiha

Kotoista lomailua

”Mukavaan kesänviettoon kuuluu myös mökkeily ja uimarannat . Oma piha tai lähipuisto on myös oivallinen paikka auringon otolle tai piknikille.”

”Menemme maalle 4kk vanhan poikamme kanssa vanhaa mummonmökkiä tuunaamaan kesäpaikaksi tuoreelle perheelle, sieltä sitten ammennamme uusia kesämuistoja tulevaisuudessa. Piknikit luonnonhelmassa kunnon maaseudun sylissä, ei tarvitse olla mitään ylitsevuotavan upeaa, näistä yhteisistä hetkistä ne kultaisimmat muistot syntyvät.”

”Paras kesäloma on aika ja kiireettömyys perheen kesken. Lapset saavat olla lapsia ja miksei aikuisetkin. Ei tehdä järjettömiä matkasuunnitelmia vaan mitä tahansa mitä halutaan,vaikka hiivitään yöpuvussa koko päivä ja köllitään sohvalla.Jos johonkin haluaisi mennä niin kävely kotimetsäänkin on oiva paikka eväineen.”

40

Reissussa

Jänö laukkaa laputtaa ja kettu mennä vilistää

KESÄ ON HYVÄÄ RETKEILYAIKAA, sillä valoa on riittävästi ja luonnossa on sopivasti vils-kettä. Ensimmäinen retki metsään voi kes-tää vaikkapa vain tunnin. Pidempi seikkai-lu voi alkaa, kun lapsi on totutellut metsään ja sen kasveihin, ääniin ja eläimiin. Paikkana voi olla lähimaasto, kaupunkimetsä tai vaik-kapa kansallispuisto.

Helpoimmille poluille pääsee jopa las-tenvaunujen kanssa tai polkupyörällä. Ihan pienikin lapsi jaksaa taapertaa raittiissa il-massa, kunhan vauhti on sopiva ja mielen-kiintoista tutkittavaa on riittävästi.

Metsässä riittää ihmeteltävää – kaikille aisteille

METSÄ SAATTAA OLLA etenkin kaupungissa asuville lapsille jännittävä paikka. Mieli-kuvitus pääsee valloilleen, kun saa rau-hassa syventyä metsän elämän salai-suuksiin. Pienet tutkimusretkeilijät kii-peilevät, kiikaroivat lintuja ja keräävät aarteita.

Mättäällä voi istua ja kuunnella luon-non ääniä. Montako lintua visertää? Nä-kyykö leppäkerttuja, perhosia ja muura-haisia? Kivillä ja kannoilla rakennetaan majoja ja leikitään kotia. Lammessa tai järvessä voi uida ja onkia.

Vähän vanhempien lasten kanssa voi opetella kartan lukua ja kompas-sin käyttöä tai esimerkiksi veistämistä. Luupin tai suurennuslasin avulla avau-tuu aivan uusi maailma tutkailtaessa jä-kälää, kasveja tai ötököitä. Turvallisuus on tietysti tärkeää ja etukäteen on hyvä sopia oman metsäretken säännöt.

Eväshetki on retken kohokohta. Maistuva ruoka ja välipala takaavat, et-tei nälkä pääse yllättämään ja pieni ret-keilijä saa uutta puhtia väsymyksen is-kiessä. Myös nuotion teko ja makkaran paistaminen ovat isoja elämyksiä.

Kesäinen metsä on hieno kokemus; eläinten jälkiä,

lintujen viserrystä, raitista ilmaa ja luonnon omia aarteita. Luontoon

tutustumisen voi aloittaa kesälomalla tai kesäisenä viikonloppuna lähtemällä

metsään retkelle. Tarjolla on aitoja elämyksiä niin lapsille kuin aikuisille. Teksti Marianne Nygård Kuva Stockxpert

40

41

Mitä metsässä voisi tehdä?

Lapset keksivät luonnossa yleensä itse tarkkailtavaa ja tekemistä. Aikuinen voi myös tarjota keinoja, joiden avulla luontoa voi havainnoida leikin avulla. Samalla tieto ja luonnossa tarvittavat taidot tart-tuvat lapsiin mukavan puuhastelun parissa.

SatumetsäKeksitään tarina matkalla metsään. Kuka tuossa kolossa asuu? Minkälaisia jälkiä he jättävät? Mitähän ne syövät? Retken jälkeen voi kotona jatkaa leikkiä piirtämällä.

MarjaretkiMaistellaan metsän antimia ja tehdään mustikkaretki tai vadelmaretki. Tutkitaan yhdessä, ettei suuhun laite-ta mitään tunnistamatonta.

TunnistamisleikkiOpetellaan tunnistamaan metsän aar-teita ja kokeillaan miltä tuntuu halata isoa puuta tai miltä kaarna tuntuu. Tut-kitaan puiden muotoa, korkeutta, pol-kuja ja erilaisia värejä. Pohditaan yhdes-sä, mitä kesällä tapahtuu metsässä.

Mikä ei kuulu joukkoonMetsästä voi löytyä myös roskia. Mitä sellaista löydetään, joka ei kuulu met-sään? Samalla opitaan luonnon kunni-oittamista.

AskarteluaKerätään oksia, kiviä ja käpyjä ja askar-rellaan niistä peikkoja, koristeita tai kä-pyeläimiä.

Esterata metsäänIsompia lapsia innostaa este- tai seik-kailuradan rakentaminen. Yhteinen ilo tulee niin rakentamisesta kuin radalla kisaamisesta.

Rakennetaan majaMoni lapsi innostuu majan rakentami-sesta. Kolmivuotiaalle voi riittää kävyil-lä reunustettu koti kuusen alla.

Metsäretki on parhaimmillaan kii-reetöntä yhdessäoloa. Tärkeää on vara-ta riittävästi aikaa omatoimiseen ja va-paaseen touhuamiseen. Mukaan kan-nattaa ottaa hyvä retkivarustus ja avoin mieli. Leppoisassa tunnelmassa syntyy mukavia luontomuistoja.

Lisätietoja: www.ymparisto.fi (tietoa jokamiehenoikeuksista)www.luontoon.fi (kattava tietopaketti retkeilystä luonnossa)

Reissussa

42

Luonto

USKIN KENELLÄKÄÄN on jää-nyt epäselväksi, että Itäme-ri voi huonosti. Itämeri on-kin maailman saastunein me-

ri. HANNELE AHPONEN Suomen Luonnon-suojeluliitosta nimeää rehevöitymisen suurimmaksi Itämerta vaivaavaksi ongel-maksi. Rehevöityminen muuttaa Itämeren ekosysteemiä. Esimerkiksi kalanpoikasille tärkeät rakkoleväyhteisöt tuhoutuvat, kos-ka ne eivät viihdy rehevässä vedessä.

Öljy- ja kemikaalikuljetusten myötä vesien kemikalisoituminen on uhka Itä-merelle. SAARA KANKAANRINTA Baltic Sea Action Groupista (BSAG) pitää öljyonnet-tomuuden uhkaa Itämerellä todellisena. Keskeistä onkin meriliikenteen turvalli-suuden parantaminen.

On vain ajankysymys, koska suuri on-nettomuus tapahtuu. Pitää pyrkiä siihen, että onnettomuutta ei tapahtuisikaan, vaan pystyttäisiin niin hyvin ennakoimaan ti-

lanteet, Kankaanrinta sanoo.Ahponen on myös huolissaan Itämeren

satamien pohjissa olevista vanhojen teolli-suusalueiden myrkyistä, jotka saattavat va-pautua satamissa ruopatessa ja uusia sata-mia rakennettaessa. Myös rantojen rakenta-minen tuhoaa rantaluontoa, Ahponen lisää.

Maatalous on suurin Itämeren ravinne-kuormittaja. Ensisijaista on Kankaanrin-nan mielestä kehittää maataloutta, jotta ravinteet saataisiin kierrätettyä ja etteivät ne päätyisi Itämereen.

Kankaanrinta arvioi, että joka kesä Itä-meressä voi uida, mutta ei ehkä enää lop-pukesästä sinileväkukintojen vuoksi.

Kankaanrinta uskoo, että Itämeri voi paremmin, kun tämän päivän pienet vil-pertit ovat kasvaneet isoiksi. Edistysas-keleet ovat hitaita. Kankaanrinta kuiten-kin arvelee, että vuosien päästä Itämeri on nykyistä puhtaampi ja isot onnettomuu-det on pystytty välttämään.

Puhdas Itämerijälkipolville!

Jokainen voi kesälomallaan vaikuttaa Itämeren tilaan arkipäiväisillä teoilla. Ympäristötoimilla voidaan taata, että tämän päivän vilpertit voivat

nauttia isona puhtaammasta Itämerestä. Teksti Marianne Falck Kuva Päivi Tiittanen

T Pienet teot auttavat Itämerta

Suosi luomua ja lähiruokaa.Käytä fosfaatittomia pesuaineita, äläkä päästä mereen pesuvesiä.Hanki mökille perinteinen ulkohuusi ja kompostoi jätteet. Pese matot maan päällä mieluiten mäntysuovalla.Veneillessä jätteet roskiinVältä veneilyä matalilla ranta-alueilla, etenkin alkukesästä pesintäaikaan.Hillitse kaahailuintoa veneellä.Matkusta laivayhtiöillä, jotka tyhjentävät jätevedet satamaan.

43

Maukasta kesää

Lohi-pinaattipiiras

(6-8 annosta)Pohja:½ pakettia (noin 400 g) piirakkataikinaaTäyte:1 rkl öljyä2-3 kevätsipulia150 g tuoretta pinaattia1 paketti (200 g) lämminsavukirjolohta1 dl hienonnettua tilliä1 dl Emmental-mozzarella-juustoraastetta2 kananmunaa2 dl ruokakermaaMustapippuria

1.Kauli taikinalevy ja asettele se piiras-vuokaan. Nosta vuoka jääkaappiin.2.Kiehauta pinaatti ja hienonnetut kevätsipulit öljyssä paistokasarissa miedolla lämmöllä muutama minuutti.3.Paloittele lämminsavukirjolohi. Laita kalanpalat, hienonnettu tilli ja pinaatti-sipuliseos tasaisesti piiras-pohjalle. Laita päälle juustoraastetta.4.Vatkaa munat ja sekoita joukkoon kerma. Mausta mustapippurilla. Kaada seos piirakkavuokaan päällimmäiseksi.5.Paista piirasta uunin alatasolla 200 asteessa 25-30 minuuttia. Piiras on valmis, kun täyte on hyytynyt ja pinta saanut väriä.

Vinkki: piiras on erinomaista vihreän salaatin kera.

Muksun oma smoothie

(alkaen 5-6 kuukauden iästä)1 annos:½ dl hedelmäistä puurojauhetta 2–3 rkl hedelmä- tai marjasosettaNoin 0,5 dl vettä tai lapsen käyttämää maitoa

1.Sekoita puuron joukkoon hedelmä- tai marjasose. Ohenna sopivan juota-vaksi vedellä tai maidolla.2.Valmis nautittavaksi.

Vinkki: Vaihtelemalla puuroja ja hedel-mä-soseita saat erimakuisia juomia. Isommalle lapselle voit korvata veden esimerkiksi omenatäysmehulla.Ohje lainattu Muksun keittokirjasta: www.nutriciababy.fi

Espanjan tädin tomaattikeitto

(4 henkilölle)1 sipuli8 suurta tomaattia tai400 g tomaattimurskaa2 rkl voita tai öljyä 2 rkl vehnäjauhoja 2 rkl tomaattipyrettä 1 ½ l vettä 1 kpl kasvisliemikuutio1 dl ruoka-tai kuohukermaa ½ tl sokeria tai hunajaa1 tl suolaaripaus mustapippuria tai valkopippuria 1. Kuori sipuli ja silppua se hienoksi.2. Kalttaa tuoreet tomaatit kastamalla ne kiehuvaan veteen nopeasti. Poista sitten kuoret.3. Kuullota sipulit hitaasti voissa tai öljyssä.Ripota päälle vehnäjauhot ja sekoita.4.Kaada kattilaan joko tomaattimurskatai hienoksi leikatut tuoreet tomaatit sekä tomaattipyre.5. Lisää vesi ja liemikuutio ja anna kiehua hiljalleen kannen alla 10-15min.6. Kaada keittoon kerma ja mausta sokerilla tai hunajalla, suolalla ja pippurilla.7. Tarjoile tuoreyrttien, hyvän leivän ja juuston kera.

Kesän parasta antia ovat tuoreet marjat ja vihannekset.Niistä loihtii helposti koko perhelle maistuvia ja taatusti tuoreita aterioita. Ja eikun nauttimaan!

Keittiössä

44

Eksoottista välipalaa maustetuista kookoschipseistä. Tropicain rapea ja terveellinen napostelu-uutuus ovat eksoottisesti maustetut, luomulaatuiset kookoslastut. Lastut sopivat myös maustamaan suolaisia ja makeita herkkuja.

Jyväbroileria arkeen ja juhlaan. Jyväbroilerin fileepihvistä ja

fileesuikaleista on helppo valmistaa ruokaa omaan makuun.

Vaihtoehtoina miedosti suolatut ja mausteettomat Jyväbroilerin

fileepihvit ja mausteallergikoille sopivat Jyväbroilerin

maustamattomat fileesuikaleet.

Rapujuhlien vakio. Fazer Vehnäpaahto on rapujuhlien suosikkileipä. Rapukauden alkaessa 21. heinäkuuta Fazer Leipomot avaa netissä rapujuhlasivuston. www.fazerleipomot.fi

Koonnut Marianne FalckTarjoiltavat kesän juhliin

Grilli kuumaksi mökillä tai kotipihalla. Rapujuhlat lähestyvät. Entä mitä välipalaksi retkeilijöille?

Salaatteihin potkua. Uudet Felix Special salaattikastikkeet on erityisesti

aikuiseen makuun. Uutuusmakuina Mango-Chili, Yrtti-Balsamico Pesto.

Välipala pienten makuun. Semperin sokeroimaton välipala kulkee helposti matkassa mukana kesäkuumalla. Yli 1-vuotiaille tarkoitettu välipala koostuu jogurttista, viljasta ja hedelmästä.

Grilliherkkuohjeet netistä. HK Ruo-katalon ruoka- ja hyvinvointisivusto Tiesydameen.fi on julkaissut grillaaji-en iloksi kesän grillausoppaan osoit-teessa www.tiesydameen.fi/grilliin

Keittiössä

45

Vanhemmuuden AKROBATIAA

Teksti Sirpa Kaajakari Kuvat Stock.Xchng ja Stockxpert

Miten pysyä selväjärkisenä vauvan syntymän jälkeen?

SELVISIT RASKAUDESTA ja synnytyksestä ja nyt kauan odotettu ihana vauvanne on täällä! Kaikista huolellisista valmisteluista huolimatta tuntuu, että tarvitsisit muu-taman käsiparin lisää. Ennen niin yksinkertaiset toiminnot kuin suihkussa käymi-nen ja öisin nukkuminen ovat yhtäkkiä muuttuneet päivittäisiksi haasteiksi. Ko-kosimme Vilpertissä muutamia vinkkejä, joiden avulla tuoreet vanhemmat voi vastata pikkuisen tarpeiden lisäksi myös omiinsa.

Beibit

46

”Mitä jos vauvalle tulee nälkä, kun olen kaupungilla?”

VOIT IMETTÄÄ VAUVAASI kodin ulkopuolella siinä missä koto-nakin. Suurin osa ihmisistä tuskin kiinnittää teihin mitään huomiota. Voit yrittää etsiä suojaisia paikkoja ja kartoittaa ennen lähtöä julkiset lastenhoitohuoneet. Vessassa ei ole vauvankaan pakko syödä, mutta jos muuta istumapaikkaa ei tunnu löytyvän, jotkut äidit ovat käyttäneet vaipanvaih-topisteetkin sisältäviä invavessoja hätäimetyspaikkana.

Jos julkisilla paikoilla imettäminen kuitenkin jännittää, harjoittele vaivihkaista imetystä kotona peilin edessä tai kumppanin kanssa. Mieti etukäteen vaatteet niin, että ime-tys niissä onnistuu helposti. Harkitse imetyspaitojen ja -lii-vien hankkimista. Monessa kantoliinassa imetys onnistuu vauhdissakin pienellä harjoittelulla.

“Pakko päästä suihkuun, mutta miten?”

KÄY SUIHKUSSA ILTAISIN, kun kumppanisi on koto-na. Kun olet yksin, laita vauva suihkun viereen vil-tille, turvakaukaloon tai sitteriin. Laula ja juttele, niin vauva kuulee, että olet lähellä. Ota vauva mu-kaan kylpyammeeseen - tähän saatat tosin tarvi-ta avustajan, koska ei ole välttämättä turvallista mennä kylpyyn tai nousta kylvystä vauva käsivar-sillasi.

Jos sinulla ei ole apulaista, laita turvakauka-lo ammeen viereen, vuoraa se pyyhkeellä ja laske vauva sinne ennen ammeesta kapuamista. Jotkut vanhemmat ovat löytäneet avun vesiliinasta, hel-posti kuivuvasta kantoliinasta, jonka avulla vau-van voi ottaa kantoliinassa mukaan suihkuun.

”Kahden lapsen äitinä mulla ei ole oikein aikaa kierrellä etsien sopivaa vaatetta. Laitoin haluamastani vaatekappaleesta kysymyksen Facebookin statukseeni ja löysin haluamani takkini muiden vinkkien avulla!” Eeva

”Apua, miten saan laitettua ruokaa tai ylipäänsä syötyä?”

RUOANLAITTO VOI TUNTUA pikkuisen kanssa haastavalta. Mi-tä tehdä, jos pikkuinen ei viihdy ruoanlaiton ajan sitterissä tai kantoliinassa pitäminen tuntuu hankalalta tai vaarallisel-ta kuumien kattiloiden lähellä? Tehkää raskausaikana ruokia pakastimeen ja lämmittäkää niitä mikrossa tarpeen tullen. Pyytäkää ystäviä ja sukulaisia tuomaan lahjojen sijaan val-miita aterioita.

Vauvan synnyttyä kokatkaa aina isoja kattilallisia tai tup-la-annoksia ja pakastakaa annospakkauksia. Unohtakaa gourmet vähäksi aikaa – nopeat ja helpot ruoatkin voi teh-dä ravitseviksi. Haudutuspata tulee nyt hyvään käyttöön, sa-moin uuniruoat. Ruokaa voi laittaa ja valmistella erissä pitkin päivää tai silloin kun vauva nukkuu.

Joskus syöminen voi tuntua haastavalta, varsinkin jos vauva on suuritarpeinen. Pidä jääkaapissa ravitsevia välipa-loja, kuten keitettyjä kananmunia, valmiiksi pilkottuja vihan-neksia ja hedelmiä, joita voit napsia verensokerin laskiessa. Uusi pieni ja vaativa perheenjäsen on myös hyvä tekosyy ti-lata silloin tällöin pitsaa.

Beibit

47

”Aivan ensimmäisinä viikkoina mies oli korvaamaton. Jos lapsi on kova imemään ja viihtyy sylissä niin lämmin ruoka jäi usein siihen kun mies tuli kotiin. Kaupasssa kävin ihan alkuun seikkailuilla aivan itsekseni. Ensimmäisinä viikkoina se puolen tunnin mittainen kauppareissu tuntui siltä kuin olisi viettänyt viikon Pariisissa.” Loviisa

”Tarvitsen enemmän unta, muuten en jaksa.”

KUN VAUVA HERÄÄ usein yöllä, voi olla helpompaa pitää vau-vaa perhepedissä ja imettää puoliunessa. Huolehdi aina turvallisuusseikoista – ei peittoja tai tyynyjä vauvan pään lähelle, eikä samaan sänkyyn ketään alkoholin- tai lääkkei-den vaikutuksen alla olevaa. Huolehdi myös, ettei vauva pääse putoamaan.

Nuku kun vauva nukkuu – tämän neuvon olet kuullut sa-ta kertaa, ota se käyttöön, jos väsyttää. Älä vaadi itseltäsi liikoja nyt, jätä koti sekaiseksi ja tee vain välttämättömin. Muun ehtii myöhemminkin. Mielenterveys ennen kaikkea!

”Miten suhtaudun ei-toivottuihin ohjeisiin ja neuvoihin?”

VASTASYNTYNEIDEN VANHEMMILLE vasta neuvoja sateleekin. Jos ohje ei tunnu sinusta hyvältä, hymyile nyökytellen, kiitä ja vaihda puheenaihetta. Tai sano: “Kiitos neuvosta, mutta se ei taida sopia meidän perheellemme.” Sinä tunnet lapsesi par-haiten, kuuntele vaistojasi. Ota muilta vastaan vain ne neu-vot, jotka tuntuvat hyvältä. Muut unohda samantien.

Usein tuoreita vanhempia painostetaan jättämään vauva hoitoon ja viettämään kahdenkeskistä aikaa. Mitä ikinä pää-tättekään, kuunnelkaa sydäntänne. Jos se tuntuu teistä hy-vältä, jättäkää vauva pariksi tunniksi luotettavan perheen-jäsenen tai ystävän hoitoon ja lähtekää tuulettumaan. Jos vauvan jättäminen hoitoon ei tunnu hyvältä, ei se ole välttä-mätöntä. Voitte tehdä asioita yhdessä myös perheenä ja vau-van nukkuessa istua yhdessä kupilliselle teetä tai loihtia vaik-ka pikaisen kynttiläillallisen kotona.

Kiitos ideoista ystäville ja tutuille, jotka kertoivat omia vinkkejään sekä La Leche League Internationalin New Beginnings -lehdestä lainatuille vinkeille.

”Ei-toivottuja neuvoja sateli neuvolasta, lääkäreitä, omalta äidiltäkin. Aluksi pahoitin niistä mieleni. Vähitellen itseluottamus ja oman lapsen tuntemus kasvoi niin, että nyt tiedän tietäväni paremmin.” Päivi

”Siivouksesta taidettiin karsia aika paljon. Tiskikoneen ja pyykkikoneen pyörittäminen oli rutiinia, imurointi äänen takia liki mahdotonta, pitkävartinen moppi ja vauva kantoliinaan oli toimivin yhdistelmä. Kaikkein toimivin yhdistelmä oli pyytää äiti kylään, kertoa sille mistä löytyy siivoustarvikkeet ja lähteä vauvan kanssa ulos kävelylle.” Irina

Beibit

48

Arjen asiantuntija

Ekologisuus lapsiperheessä ei ole helppoa eikä yleensä halpaa. Se on tahdon asia.

48

49

Arjen asiantuntija

I SE OLE HELPPOA eikä yleensä halpaa. Se on tahdon asia, Sa-latut elämät -TV-sarjasta tut-tu OLGA TEMONEN sanoo kah-

vikupposen ääressä porvoolaisessa kahvi-lassa kuvauksiin.

Temoset arvostavat vanhaa, käyttävät tavarat loppuun ja etsivät niille uusia käyt-tötarkoituksia.

Perhe asuu vanhassa maalaistalossa Ii-tin Sääksjärvellä, Kymenlaaksossa. Kym-menkuisen Helgan lisäksi perheeseen on kuulunut muutaman kuukauden ajan reilu vuoden ikäinen sijoitustyttö. Ja kun maa-talossa asutaan, on Temosilla iso liuta eläi-miä: hevosia ja aasi, koiria, lampaita, vuo-hia, minilehmä sekä kukko ja kanoja.

Kestovaippailu kuuluu Temosten ar-keen. Perheessä on nyt kaksi vaippaikäis-tä. Jos joskus on unohtunut laittaa vaippa-pyykki pesukoneeseen pyörimään tai jos vaipat ulkona kuivuessa kastuvatkin vesi-sateessa sekä matkoilla, käytetään Temos-ten tytöillä ekologisia, maissikuorisia ker-takäyttövaippoja.

Temoset ovat kompostoineet kertakäyt-tövaippoja ja mielenkiinnolla seuraavat niiden kompostoitumista. Ekovaippa on biohajoava. Jotta se maatuu, on se laitet-tava biohajoavaan muovipussiin tai muu-ten vaippa säilyy pussissa hajoamatta ”sata vuotta”, Olga Temonen vinkkaa.

Vaikka maissikuoriset vaipat eivät ole sataprosenttisesti hetkessä biohajoavia, on niiden tekoprosessissa otettu huomioon ekologisuus, Olga Temonen kertoo.

– Olen jostakin kuullut väitteen, et-tä tavallisen kertakäyttövaipan valmistuk-seen kuluu kaksi desilitraa raakaöljyä.

Olga tekee lähes kaiken ruuan itse. Sis-ko ja kaverit ovat tuoneet hänelle lasi-purkkeja, joihin hän pakkaa lasten ruuat.

Olga Temonen toivoo avarakatseisuut-ta lasten ruokavalioon. Heillä kaikki syö-vät vain kasvisruokaa. Ruokavalioon kuu-luvat myös kanamuna ja maito. Kasviruoka ei ole Temosille vain herneitä ja maissia.

Esimerkiksi avokado on täydellinen ruoka lapselle. Se on pehmeä ja siinä on paljon energiaa. Jos tekee lapselle ruokaa, ei se tarkoita pelkästään perunamuusia ja porkkanaa.

Temosta ihmetyttää, miksi usein ajatel-laan valmisruuan olevan ainoa oikea ruo-kavaihtoehto pienelle lapselle. Hän kan-nustaa luottamaan siihen, että itsekin osaa tehdä täysipainoista soseruokaa.

Talouspaperin suurkulutukseen Temo-sen ratkaisu on ollut siirtyä vessapaperiin, koska sitä kuluu paljon vähemmän. Kum-mallekin tytölle hänellä on käytössä päi-vän oma sideharso. Sideharsopyykki me-nee vaippapyykin mukana pesuun.

Siihen pyyhitään kaikki pahimmat räät

ja kuolat. Froteinen lapsen kaulalappu toimii

ruokalappuna ja siihen voi myös lopuk-si pyyhkiä lapsen naaman. Seuraavan ruo-kailun yhteydessä Temonen kääntää fro-teelapun toisin päin ja lopuksi lappu me-nee pyykkiin. Ja pyykkiä Olga pesee joko pesupähkinöillä tai ekologisilla pesuaineil-la. Huuhteluainetta hän ei käytä lainkaan.

Temosilla on selkeä valinta, että perhe ei reissaa lomamatkoilla. Sen sijaan arki-päivän reissaamista on aika paljon: autol-la töihin Helsinkiin Kymenlaaksosta ja ys-täväperheiden luokse kylään. Olga Temo-sen mielestä perhe on niin paljon arjes-sa liikkeessä, että lomamatka lentokoneel-la olisi jo liikaa. Temoset liikkuvat jonkin verran myös junalla.

Temosilla ei matkaa huvipuistoon kai-paa, sillä heillä on oman pihan puuhamaa. Siellä lapset saavat touhuta ja mennä vilis-tää. Perheen kasvimaalla ovat kesäkurpit-san taimet ja tomaatit on jo hyvässä vauh-dissa kasvamassa.

Arjen asiantuntija -juttusarjassa vankat arjen osaajat, käytännön kautta tietoa lap-siperheen elämästä ammentaneet jakavat arjen viisauksiaan ja kokemuksiaan.

Näyttelijä Olga Temosen ja Apulanta-yhtyeestä tunnetun Tuukka Temosen perheessä suositaan ekologisia valintoja niin pitkälle kuin mahdollista.

Teksti Marianne Falck Kuva Tuukka Temonen

Kerro sinäkin Vilpertin Facebook-ryhmässä miten ja mikälaisia ympäristötekoja teidän perheessä tehdään arjessa.

Ekologisuus lapsiperheessä on JOUKKO VALINTOJA

E

50

OMAN TARKOITUS on virkistyä ja levä-tä. Oleellista lomalla olossa on, et-tä irtautuu työasioista ajatuksissa-kin sekä suorittamisen ja velvoittei-

den kuormasta. Lomalla pitäisi päästä suo-rittamisen taakasta ja arjen hektisestä ryt-mistä.

Jotta saa ajatuksensa muualle työ- ja ar-kiasioista, kannattaa hankkia mukaansa tempaavaa tekemistä. Mieli kaipaa miele-kästä tekemistä, jolloin kaikki muu unoh-tuu. Lomatekeminen voi olla ihan pieniäkin juttuja.

Ajatusten työasioista suuntaamiseen on ihmisillä eri tapoja. Myös mieli ja kroppa ot-tavat lomavaihteen päälle eri tavoin päälle.

Vaikeasti lomatunnelmaan virittäytyjän kannattaa suunnitella etukäteen loma väl-jällä aikataululla. Suunnitellessa voi miet-tiä, mikä edellisissä lomissa on ollut hyvää ja mikä huonoa.

Rentouttavaan lomaan kuuluu myön-teisessä mielessä hallinnan menettämisen

Mistä on hyvä loma tehty?Onnistunut loma jättää mukavia kesämuistoja ja antaa virtaa loman jälkeiseen arkeen sekä uusia ideoita töihin. Teksti Marianne Falck Kuva Istock

kokemus. Lomalla voi päästää irti asioiden kontrolloinnista. Hallinnan menettämisen kokemista voi hakea vaikka taidenäyttelys-sä seuraten vain opastettua kierrosta opas-ta kuunnellen ja näyttelyä katsoen mitään ihmeellisempää tekemättä ja ilman kiirettä mihinkään.

Ihmiselle on tärkeää kokemukset hitaas-ti tapahtuvista asioista. Hitaasti tapahtuva asian kautta voi päästää irti arjen kiireestä.

Matalalasku lomaan on usein vaikeaa yksittäisen työntekijän toteuttaa omin kon-stein. Työpöydän siivoaminen ennen loman aloitusta voi auttaa lomatunnelmaan virit-täytymisessä. Työpaikalla voidaan yhdessä tehdä matalalasku lomaan vaikka pitämällä yhteinen siivouspäivä, jolloin työhuoneista karsitaan tarpeetonta tavaraa pois.

Lasten kanssa lomailu on kompromissi-en tekemistä, kun pitäisi taata itselleen ja lapsilleen hyvä loma. Lasten kanssa lomaan kuuluu neuvottelua siitä, mitä tehdään. Ja neuvottelua esimerkiksi siitä, sopiiko iso-

vanhemmille lapsen kesälomareissu ilman vanhempia mummin ja ukin luona.

Mieleenpainuvimmat lapsuuden muistot liittyvät usein kesälomaan. Jopa kesäloman unikokemukset vaikka ukin selän takana pi-hakeinussa on tutkimuksissa noussut vah-voina kesälomamuistoina esiin.

Itse lomasta ei kannata stressiä ottaa, vaan välillä loma onnistuu paremmin ja toi-sinaan huonommin. Hyvään kesälomaan voi kuulua monenlaista tunnelmaa ja ilon li-säksi pettymyksiäkin. Joka tapauksessa lo-ma on loma vaikka se ei aina olisikaan huip-puhieno.

Loman jälkeinen aika on ”kulta-aikaa”, joka pitäisi osata työpaikoilla loman sadon-korjuuna. Lomalta palaa uusi ihminen uusin ajatuksin. Juuri lomallahan syntyy uusia ide-oita ja näkemyksiä sekä asioita loksahtanut kohdalleen. Lomalla syntyneitä hyviä ideoi-ta ei kannata hukata.Eväät hyvään kesälomaan antoi työterveyspsy-kologi Sirkku Kivistö Työterveyslaitokselta.

Työ

L

51

Kotona

UimarannatKaupungin terveydensuojelu seuraa säännöllisesti veden laatua ja tarkastaa rannan turvallisuuden virallisilta uimarannoilta. Virallisen uimarannan tunnistaa uimaranta -kyltistä.

Virallisen uimarannan ilmoitustaululla on viimeisin uimaveden-tutkimustulos. Rannoilla on varoituskyltit, jos siellä on havaittu si-nilevää. Sinilevätilanne voi kuitenkin vaihdella jopa tunneittain.

Tuhannet järvetSuomessa on lukuisasti erilaisia uimapaikkoja, joista käydään ui-massa jokamiehen oikeudella. Silloin on uimarin harkinnassa sovel-tuuko ranta uimiseen. Missään tapauksessa ei pidä hypätä tunte-mattomaan veteen. Ensin kannattaa tarkistaa sinilevätilanne ja ol-la varovainen pohjan suhteen. Pohjassa voi olla kiviä, lasia ja ties mitä. Tuntemattomassa vedessä tulee aina varautua äkkisyvään ja virtauksiin.

SinileväSinilevä näkyy vedessä pieninä vihertävinä hiukkasina ja tikkui-sina. Runsas sinilevä samentaa veden vihreäksi tai sinivihreäksi ja muodostaa tyynellä säällä veden pinnalle maalimaisia juovia sekä rannoille leväkasaumina. Sinilevä haisee ummehtuneelta ja maa-maiselta.

Sinilevät tuottavat myrkyllisiä ja ihoa ärsyttäviä aineita veteen. Niiden aiheuttamia oireita ovat ihoreaktiot, silmien kirvely, nuhai-nen olo, lihaskipu ja pahoinvointi.

Runsaisiin sinileväesiintymiin tulee suhtautua varauksella. Run-saasti sinilevää sisältävässä vedessä ei pidä uida.

JärvisyyhyJärvisyyhy on vaaraton mutta kiusallinen. Järvisyyhyn aiheuttaa vesilintujen loisen, mikroskooppisen pienen imumadon toukka. Tou-kat voivat tunkeutua vesilinnun sijasta vahingossa uimarin ihoon.

Oireina on kirvelyä tai kutinaa. Ihmisessä toukka ei pysty kehit-tymään, ja se kuolee muutaman päivän kuluessa. Herkistyneille ih-misille voi kehittyä järvisyyhy, jonka oireina ovat voimakkaasti kuti-avat näppylät. Oireet voivat jatkua 5-7 päivää. Kutinaa voidaan lie-vittää esimerkiksi antihistamiinilla ja kortisonipohjaisilla voiteilla.

Järvisyyhyä esiintyy matalassa, ruovikkoisessa vedessä. Sen voi välttää menemällä uimaan laiturin päästä ja olemalla pulikoimatta kaislikkoisissa rantavesissä. Suihkussa kannattaa käydä heti uimi-sen jälkeen ja kuivata iho karkealla pyyhkeellä huolellisesti.

Lasten uintia valvottavaUintipaikassa lapsen on oltava aikuisen valvovan silmän alla var-sinkin, jos lapsen uimataidossa on puutteita. Mitä pienempi lapsi on, sitä tarkempana on oltava. Pieni lapsi tietää vähemmän veden vaaroista.

Lapsia on hyvä kannustaa uimaan, eikä pelotella vedellä. Lapsen pitää saada uida ja nauttia vedestä turvallisissa olosuhteissa.

Käsikellukkeisiin ja renkaisiin ei ole luottaminen. Ainoa oikea tur-vaväline vedessä on pelastusliivit.

Alkuun vedessä lapsen oleminen on veteen tutustumista yhdes-sä aikuisen kanssa. Mitä enemmän lapsi saa veteen tutustua, sitä nopeammin hän oppii uimaan.

Rannoista ja vesistä Vilpertille kertoi terveydensuojelusuunnitteli-ja Outi Lankia Porvoon kaupungilta ja lasten uimaturvallisuudesta Urheiluhallit Oy:n liikunnanohjaaja ja uintivastaava Kirsi Alanen.

Kun perhe lähtee uimaan, on hyvä huomioida monta asiaa jo uimapaikkaa valitessa.

Ratkaisevaa ovat uimapaikan veden laatu ja lasten turvallisuus. Teksti Marianne Falck Kuva Istock

Turvallista pulikointia!

52

Kulttuuri

Teksti Marianne Falck

Harrastus

MenovinkitVinkkaa Vilperttiä lastenkulttuuritapahtumista: paivi.tiittanen@svengi.fi

STEPUP-TANSSIKOULULLA Helsingin Sörnäisissä pienet taaperoikäiset lapset tanssi-vat vanhempansa kanssa kultakaloina, taustalla soi pikkuiset kultakalat lammes-sa ui... On menossa tanssinopettaja ANU KOTOSEN Happy Family -tunti puolitois-ta–kolmivuotiaille lapsille.

Alle kolmivuotiaat tanssivat vanhemman kanssa ja siitä ylöspäin itsenäisesti. Pi-an kolmivuotias GUSTAVA kävi testaamassa, miltä tanssi tuntuu. Kotosen puolen-tunnin tanssitunnilla on vauhti päällä. Kotosen tunneilla ollaan lastenmaailmassa, mutta käytetään myös popahtavaa musiikkia ja hittibiisiäkin. Tunneilla on hiphop-pia, diskoa ja lattaria. 3–4 -vuotiaiden tanssitunnilla kehitetään motoriikkaa ja ta-sapainoa ja opetellaan toimimaan ryhmässä. 5–6 -vuotiaiden kanssa harjoitellaan jo enemmän motoriikkaa, rytmiikkaa ja koordinaatiota. 5–6 -vuotiaiden kanssa tehdään mielikuvien ja tarinoiden kautta tekniikkaharjoituksia.

Tanssi on keino kehittää lapsen motoriikkaa. Tanssin kautta koettu kokemus omasta kehosta vaikuttaa lapsen itsetunnon kehittymiseen. Tanssissa yhdistyvät musiikki, liikunta ja luovuus.

Gustavaa ensimmäinen tanssikerta aluksi jännittää ja äidin kädestä on mukava pitää kiinni. Tunnin edetessä jalkoihin löytyy vauhtia, silmiin pilkettä ja hymykin. Kiitos tanssivarpaille, sanotaan vielä tunnin lopuksi.

Kysy taaperoikäisten tansseista oman paikkakuntasi tanssiopistoista.

Taaperotanssit

Hulivilikarnevaalit, Mikkeli, 1.7–4.7.Lapsiperheiden tapahtumassa luvassa mm. musiikkishowta, lau-luleikkiseikkailua, teatteria ja taikaa. www.hulivilikarnevaali.com

Ötökkäsafarit, Turku, Biologinen museo, 7.7.–24.7. ti-peTutkija Pekka Käär johdattaa 4–12-vuotiaat lapset ötököiden kieh-tovaan maailmaan (alle kouluikäisille aikuisen avustamana).Suosittu! Varaa ajoissa paikkasi safarille.

Kaustinen Folk Music Festival, Kaustinen, 11.7–19.7.Festivaaliohjelmassa on esiintyjiä kansanmusiikin, maailmanmu-siikin ja maailman kaikilta kulmilta. Lapsille on mm. oma ohjel-mallinen lastenteltta, jossa musiikkiesityksiä, askartelua, laulua ja leikkiä. Puistomaisessa ympäristössä on helppo liikkua lasten kanssa. Huom! alueella on myös lastenhoitohuone (ilmaisia vaip-poja) ja MLL:n huoltama lapsiparkki. www.kaustinen.net

Lasten kukkopillikarnevaalit, Lappeenranta, 12.7.–19.7.Päätapahtumana on perinteinen lasten kukkopillimaalauksen SM-

kilpailu, ilmoittautuminen paikan päällä. Ohjelmassa on myös kuk-kopillin soittokilpailu ja kukkonäyttely. http://kotisivu.mtv3.fi/sa-viruukku/

Tuusulanjärven kamarimusiikki, Tuusula ja Järvenpää 26.7–2.8.Tänä vuonna Tuusulanjärvellä omistetaan yksi kokonainen päivä (29.7.) lapsille ja lapsi-aiheiselle musiikille. Auttakaa lapsia -päivä toteutetaan yhteistyössä Suomen UNICEFin kanssa. Luvassa mm. ”Maailman lasten lauluja” ilmaiskonsertti. Ennakkoilmoittautumi-set osoitteeseen info@tuusulanjarvifestival.fi. Lisäksi mm. tuore äiti Emma Salokoski esittää veljensä Lauri Salokosken säveltämiä kappaleita lapsi-aiheisiin runoihin. www.tuusulanjarvifestival.fi

Hippolot, Hämeenlinna, 30.7.–2.8.Lasten taidefestivaalilla nähdään monipuolisesti teatteria, eloku-via, sirkusta, musiikkia, kirjallisuutta, työpajoja sekä näyttelyitä.Tänä vuonna Hippalot rakentuvat luonto-teeman ympärille. www.hippalot.net

53

Kirjahylly

53

Jakke ja SimoPäiväkoti-ikäisen elämä on täynnä iloja ja suruja. Herkullisesti kuvitetussa kuvakirjas-sa leikki-ikäisen tunteet ovatkin totta. Tari-nat ovat pienille ajattelijoille tuttua sensu-roimatonta ajatusten lentoa.Jakke ja Simo. Anneli Kanto, Jutta Kivilom-polo. Karisto 2009.

Tyttö joka muisti kaikenYhtenä aamuna kaikki kaupunkilaiset ovat unohtaneet kaiken. Kaupunkilaiset kuljes-kelivat ympäriinsä pyjamissaan ja kaikki on vähän vinksinvonksin. Yhtenä päivänä kui-tenkin eräs pikkutyttö ”muistaa”, millaista elämä ennen oli: ”Ensinnäkin me nukuim-me sängyissämme niin pitkään kuin huvit-ti”, tyttö sanoo. ”Me loikoilimme mukavasti peittojen alla, koska se on paras tapa herä-tä.” Nämä lystikkäät neuvot sopivat jokai-selle lomalaisellekin.Tyttö joka muisti kaiken. Kim Fupz Aake-son, Salla Savolainen.Tammi 2009.

KukkutimurusiaKukkutimuruset ovat asioita, joita kelta-mekkoenkelit keräävät säkkiinsä ja tyhjen-tävät tuikeitten ihmisten iloksi. Nämä sel-keät ja lyhyet sadut sopivat mainiosti vaik-ka iltasaduiksi.Kukkutimurusia. Leena Erkkilä. Wsoy 2009.

Hipsuvarvas ja nököhammasHipsuvarvas kumppaneineen on ollut las-ten suosiossa vuosikymmenestä toiseen. Lyhyet, vauhdikkaat ja sopivan jännittävät tarinat pitävät otteessaan vielä nykyään-kin. Toimii nostalgian näkään.Helmi Krohn, Petra Heikkilä. Wsoy 2009.

Kaikki kasvamaan!Hauska ja erialinen puutarhakirja nojaa ekologiseen ajattelutapaan ja sopii myös kerrostaloasujalle. Kirjasta saa inspiraatuo-

ta siihen mitä lasten kanssa voisi kasvatta.Kaikki kasvamaan. Deborah Peterson, Milli-cent Selsam. Karisto 2009.

Puutarhapuuhia lasten kanssaKoko perheen puutarjakirja osuu puutarhan-hoidon ytimeen ja sen hauskimpaan puoleen: kasvun ihmeeseen ja luoviin kokeiluihin.Puutarhapuuhia lasten kanssa. Catherine Woram, Martyn Cox. Karisto 2009.

VauvatarinoitaJakke Holvas kuvaa isän tuntoja vauvan kasvaessa, syntyessä ja kehittyessä. Pää-asiassa hän keskittyy isyyteen, mutta mu-kana on myös päiväkirja- ja vauvamuistoja. Tässä ei anneta mitään varsinaisia neuvoja ja ohjeita, vaan lähinnä pohditaan isäksi tu-lemista ja sen vaikutusta elämään, unohta-matta huumoria. Sopii tulevalle tai tuoreel-le isälle.Vauvatarinoita. Jakke Holvas. Teos 2009.

Löytöjen kotiKirja inspiroi etenkin kirpputorien ja antiik-ki- tai vanhojen tavaroiden liikkeiden ystä-viä. Värikäs kirja näyttää, miten kirppislöy-döistä ja ullakoiden aarteista syntyy viihtyi-sä ja raikas sisustus nykypäivän kotiin.Löytöjen koti. Selina Lake. Joanna Simmons, Debi Treloar. Tammi 2009.

KaikuKaiku on lasten- ja nuortenkirjailijana tun-netun Annina Holmbergin omaelämäkerral-linen teos. Hän kuvaa lapsuutta boheemis-sa taiteilijaperheessä sekä teatterin maagis-ta maailmaa lapsen ihmettelevin silmin. Kir-ja valottaa myös poliittisia ristiriitoja, alko-holia ja kulttuuritaisteluja. Keskeistä teok-sessa on äidiksi vähitellen kasvavan tyttä-ren kasvu itsensätuntemiseen ja hyväksy-miseen.Kaiku. Annina Holmberg. Siltala 2009.

Kesälukemista!Kesäisen pyjamapäivän kruunaa hyvä kirja.Koonnut Päivi Tiittanen

54

Työ

PERHEKAHVILASSATAVATAAN!

LAUTTASAAREN NUORISOTALOLLA on vilinää ja vilskettä keväisenä keskiviikko aamupäivänä. Lattioilla mennä vipelletään kukin tyylillään: ryömien, kontaten, haparoivin askelin tai jo

juoksuaskelin. Tila täyttyy lasten äänistä ja kaiken touhun lomassa keskustelevista äideistä. Ollaan Mannerheimin Lastensuojeluliiton perhekahvilassa. Lauttasaaren perhe-kahvila on suosittu, sillä saarella asuu paljon lapsia.

Perhekahvilakäynnit ovat vanhemmille vertaistukea ja lapsille mahdollisuus leikkiin toisten lasten kanssa, laut-tasaarelaisäidit sanovat. Perhekahvila tarjoaa ennen kaik-kea seuraa lapsille ja äideille. Toisinaan perhekerhossa on käynyt isiäkin, mutta koti-isät ovat vähemmistössä. Työs-säkäyvien lauttasaarelaisisien suosioon kevään aikana nou-si uusi Tarzan-kerho.

Kuluvana lukuvuonna Lauttasaaren perhekerhon oh-jaajina ovat toimineet HEINI HULT-MIEKKAVAARA ja ANNI

SIPILÄ kertovat, että perhekerhossa on usein myös lapsi-perheille mielenkiintoisia luentoja ja esittelyitä. Äideille on tarjolla kahvia ja teetä sekä voileipiä ja pullaa. Lapset useimmiten aterioivat kotona mukaan otettua lounasta ja pienimmillä maito karkottaa nälän.

Toisen lapsensa, yksivuotiaan AARNIN kanssa perheker-hoilun aloittanut Hult-Miekkavaara lähti hakemaan per-hekerhosta vertaistukea. Aarni oli vauvana huono nukku-ja ja väsynyt äiti kaipasi tukea muilta samassa tilanteessa olevilta väsyneiltä äideiltä.

Yksivuotiaan LOTAN touhukas äiti Anni Sipilä kaipa-si esikoisen kanssa kotona olemisen oheen harrastusak-tiviteetteja. Perhekahvila on vanhemman ja lapsen yhtei-nen kiva harrastus. Samalla tapaa samassa elämäntilan-teessa olevia, kun omassa ystäväpiirissä ei ole vielä lap-siperheellistytty.

REETTA MOILANEN on käynyt nyt puolitoistavuotiaan PIHLAN kanssa perhekerhossa siitä lähtien kun tyttö oli puolitoista kuukautta. Perhekerhosta vinkkasi ystävä ja neuvolasta saatu rotinasetelikin kertoi perhekahvilasta.

– Aluksi ihan sosiaalisia kontakteja ettei ihan mökkiy-dy sen käärön kanssa, ja nyt oikeastaan, että Pihla op-pii vähän reippaanpaan menoon ennen päiväkotiin menoa syksyllä, Moilanen kertoo käyntien syyksi.

Perhekahvilatuttuja Pihla tapaa äitinsä kanssa satunnai-sesti puistoissa. Varsinaisesti Moilanen ei ole tullut ha-kemaan perhekahvista uusia ystävyyssuhteita, sillä hänen muutamalla ystävällään on myös pieniä lapsia.

Viisikuukautisten RONJAN ja SANTERIN äidit KATARIINA

KIVISTÖ-RAHNASTO ja ANNE KOIVUNEN ovat iloisia siitä, että perhekahvila tarjoaa vauvaperheille menopaikan. Tuorei-den äitien mielestä kahvilaan on matala kynnys tulla.

– Täällä käynti on ollut henkireikä, Kivistö-Rahnas-to sanoo.

Vertaistuen saanti on myös Kivistö-Rahnaston ja Koi-vusen mielestä tärkeää.

– Täällä on eri-ikäisiä lapsia, jolloin kysellä vähän tu-levista vaiheista lapsen kehityksessä. Ja jos on huolia, voi niihinkin liittyen täällä kysellä toisten kokemuksia ja saa-da vinkkejä, Kivistö-Rahnasto jatkaa.

Perhekahvila on lasten ja vanhempien kohtauspaikka. Parhaimmillaan se antaa vanhemmalle vertaistukea ja lapselle iloisia kokemuksia toisten lasten kanssa.

Teksti ja kuvat Marianne Falck

Ympäri Suomea on yli 400 Mannerheimin Lastensuoje-luliiton (MLL) perhekahvilaa. Kahviloihin ovat kaikki lap-siperheet tervetulleita. Perhekahvilat syntyvät vanhem-pien omasta aloitteesta ja toimivat pääosin vapaaeh-toisvoimin.

Lisää tietoa MLL:n perhekahviloista: www.mll.fi/per-heille/perhekahvilat/

55

Työ

Perhekerhossa lapsi tottuu reippaampaan menoon ja vanhempi ei mökkiydy.–Reetta Moilanen ja Pihla

56

Kerro Vilpertille lapsenne nimen tarina!

Vilpertin arvonta

4/09ilmestyy23.9.

Isä-haastattelussaMuumilauluista tuttuBENNY TÖRNROOS

Kiirettä pienen vauvan kanssaVANHEMMAN SELVIYTYMISOPAS

Luonto kutsuu kesälomalaistaMETSÄRETKIÄ JA SAARISTOLAISELÄMÄÄ

Pienet kielitaituritKIELIKYLVYSSÄ

Teemme Vilperttiin artikkelia nimen antamisesta lapselle. Nimenvalinnan takaa löytyy usein mielenkiintoinen tarina.

Miksi teillä päädyttiin juuri antamaanne nimeen? Mikä ratkaisee nimenannossa?

Kerro teidän lapsenne nimitarina osoitteessa

www.svengi.fi/vilpertti Linkin kyselyyn löydät myös Facebookin Vilpertti-ryhmästä. Kaikkien vastanneiden

kesken arvomme upeita tuotepaketteja.

Arvontaan osallistuvat kaikki 24.8.2009 mennessä saapuneet vastaukset. Voittajille ilmoitetaan henkilökohtaisesti.

Onnekkaita odottaa:

Lily Alexandran tuotepaketti. Pakettiin sisältyy tehoseerumi, 24-tunnin voide, silmänympärysvoide, puhdistusgeeli ja kasvovesi. Sarja on 100 prosenttista luonnonkosmetiikkaa ja valmistettu Suomessa. Se on hajusteeton, parabeeniton, parafiiniöljytön ja silikoniton. Palkinnon arvo on 137 euroa.

Otavan Ripinä & Rapina –lastenlaulukirja. Eppu Nuotion ja Anna Anttosen laulukirjaan hurmaavanhilpeän kuvituksen on tehnyt Tiina Palokoski. Eppu Nuotion runot toimivat tanssittuina, laulettuina, ääneen luettuina. Anna Anttosen laulut löytyvät kirjasta nuotteina. Kirjan runot ja laulut on tallennettu myös cd-levylle, jolla musisoi Rapurytmiorkesteri. Arvomme kolme lastenlaulukirjaa. Palkinnon arvo on 24 euroa.

Semper luomuateriat. Uusia Semper luomuaterioita kätevässä automatkoille sopivassa lasten tarvikelaukussa. Arvomme kaksi autotarvikelaukkua luomuaterioineen. Palkinnon arvo on noin 20 euroa.

57

Näyteikkuna

Kauppa kaikille naisilleImetysliivit ja paidat, odotusajan

tuotteet, liivit ja proteesiliivit sekä uimapuvut, myös isot koot.

www.anutar.fi

www.vekaravintti.fi p. 040-729 0308

Laajan valikoiman palveleva lastentarvikeliike Tuusulassa.

- Kestovaipat- Kantoliinat ja -reput - Imetyspaidat ja -liivit. - Myös nettipuoti!

www. v eka r a v i n t t i . f i

Nukkekodit, nuket, kalusteet ja tarvikkeet 2-99 vuotiailleMyymälä: Sammatintie 2, 00550 Helsinki,

toimitukset myös postimyyntinä.Katso aukioloajat ja tuotevalikoima: www.minimaailma.fi

tai p. 050 548 26 70, s-posti: kurki-suonio@minimaailma.fi

c Wilton Industries

• Kakkuvuoat • Leivonta-ja koristelu välineet • Kattausideat lasten- juhliin • Syötävät kakkukuvat • Tuotteet teemajuhliin, vauva-juhliin, syntymä- päiviin, häihin...

Verkkokauppa: www.bakeandparty.com Myymälä: Hitsaajankatu 15, HelsinkiPuhelin 040 581 5835

Tervetuloa!

ipanavekaravintin paik-

kakunta n Kerava

Vilpertin Näyteikkuna kokoaa lapsiperheiden palvelut helposti löydettäväksi.

Tiesitkö, että xx prosenttia Vilperteistä säästetään

seuraavia lukukertoja varten? Ilmoituksesi tullaan huomaamaan myös

myöhemmillä lukukerroilla.

Näyteikkuna ilmoitusvaraukset:p. xxxx????? tai sara.karvinen@svengi.fi

58

Näyteikkuna

Kestovaipat K

LUOMUA lapsellesi

www.meandmama.fi

Tiedustelut Tietoa lehdessä esitellyistä tuotteista:

Ihmemaa, www.ihmemaahan.fiPumpkin, www.pumpkin.fi

www.babycity.fi

Näyteikkuna ilmoitusvaraukset:p. xxxx????? tai sara.karvinen@svengi.fi

Vilpertti ilmoitusvaraukset: Julkaisu Bookers Oy / Minna Ahonenp. 050 432 9019minna.ahonen@bookers.fi

59

VIESTINTÄTOIMISTO SVENGI vastaa erityisesti pienten yritysten viestinnän tarpeisiin. Tarjoamme monipuolisia ja erikokoisia viestinnän ja markkinoinnin palveluita toiveidenne mukaan. Teemme raikasta viestintää, joka kohtaa ihmiset ja yritykset heidän arjessaan. Palveluihimme kuuluu mm. ilmoitusten, esitteiden, lehtien ja verkkosivujen tekoa sekä yritysilmeen suunnittelua. Viestinnässä pitää olla svengiä. Ota yhteyttä!

KOSKETTAVAA VIESTINTÄÄ

60

Hae Vilpertti lähimmästä jakelupaikasta Vilpertin jakopaikat osoitteessa:

MUKANA PERHE-ELÄMÄSSÄ.

Haluatko Vilpertin seuraavat numerot suoraan kotiisi?

Halutessasi lähetämme Sinulle Vilpertin vuoden numerot

(kuusi numeroa) postitse. Kotiin kannettuna Vilpertti maksaa

Sinulle vain lehden lähetyskulut

Vilpertin voi tilata myös suoraan kotiin

Pyydä Vilpertti kotiisi lähettämällä nimi- ja osoitetietosi osoitteeseen:

Vilpertti on jaossa ympäri Suomen

www.svengi.fi/vilpertti

Tilaa

kotiin!

Nouda

vilpertti@svengi.fi

20 € vuodessa.