voiko tulevaisuudesta olla tietoa?
DESCRIPTION
Aalto-yliopioston Yhdyskuntasuunnittelun tutkimus- ja koulutuskeskuksen kurssilla 10.5.2010 pidetty alustus tulevaisuusajattelun ja skenaariotekniikan perusteista.TRANSCRIPT
Voiko tulevaisuudesta olla tietoa?
Aleksi NeuvonenDemos Helsinki
www.demos.fiDemos HelsinkiDemos Helsinki on Suomen ensimmäinen riippumaton ajatushautomo, think tank. Sen perusti joukko yhteiskunnan tulevaisuudesta kiinnostuneita kansalaisia vuonna 2005. Demos Helsinki luo yhteiskuntaa, jossa kansalaiset tekevät yhteiskunnallisia päätöksiä, eivätkä ainoastaan valitse päättäjiä.
Demos Helsinki toiminnan ytimessä on laaja-alainen ja korkea-tasoinen tutkimus. Tutkimuksen lopputuloksena syntyy skenaarioita, toimintaehdotuksia ja kokeiluja, jotka avaavat uusia näköaloja suuriin tulevaisuuden haasteisiin tarttumiseen. Demos Helsingin tutkimuksen keskeiset teemat ovat hyvinvointi, demokratia ja osallistuminen, tulevaisuuden kaupungit ja vähähiilinen yhteiskunta.
Demos Helsinki toimii uusiutumishaluisten yritysten, järjestöjen sekä julkisen sektorin organisaatioiden kanssa. Ajatushautomotoiminnan keskeinen voimavara on muutoksesta kiinnostuneiden ihmisten löytäminen ja saattaminen yhteen. Demos Helsingin kanssa tehtävän yhteistyön lähtökohtana on yhdessä toimiminen, oppiminen ja luominen.
Demos Helsinki on tehnyt hankkeita yhdessä Valtioneuvoston kanslian, ministeriöiden, eduskunnan, kuntien, Sitran, kansalaisjärjestöjen ja lukuisten yritysten kanssa.
LuonnonlaitVakuutukset
ArvopaperimarkkinatInsinööritaito
Systemaattinen, teknologisoitunut
sodankäynti
Kansalliset infrastuktuurihankkeet
Valtiollinen suunnittelu
Sosiaaliturva ja hyvinvointivaltio
Massatuotannon organisointi
Aika
Ulottuvuus
● ● ● ● ● ●●● ● ● ● ● ● ● ● ●● ● ● ● ● ● ● ● ● ● ● ● ●
● ● ● ● ● ●●● ● ● ● ●● ● ● ● ● ● ● ● ● ● ● ●
● ● ●● ● ● ● ● ● ● ● ● ● ● ● ● ● ●
● ●● ●
● ● ● ● ●
● ● ●
● ● ●
● ● ●
● ● ● ●
● ● ● ●● ● ● ● ●
● ● ● ● ● ● ● ● ● ● ● ●
● ●● ● ● ● ● ● ● ● ● ● ● ● ● ● ●
● ● ● ● ● ● ●
● ● ● ● ● ● ●
● ● ● ● ● ● ● ● ● ● ● ●
● ●
maailma
kansakunta, rotu
business, kaupunki, lähiympäristö
perhe
seuraava viikko lähivuodet elinikä lastenelinikä
Miten tulevaisuutta katsotaan?
Tulevaisuus on ennakoitavissa, koska tiedämme...
1. Yhdessä sovittavista investoinneista2. Ihmisten tulevaisuutta koskevista toiveista ja
suunnitelmista3. Hitaasti muuttuvasta väestörakenteesta4. Kulttuurin keskeisistä tavoista ja traditioista.5. Syklisistä ja lineaarisista luonnon prosesseista.
Tulevaisuutta ei voi ennustaa, koska...
1. maailmassa on sattumaa2. todellisuuteen sisältyy kaoottisia prosesseja3. uusi informaatio muokkaa ihmisten
uskomuksia, asenteita ja käyttäytymistä.4. teknologiset innovaatiot muuttavat
käytäntöjä.
Kunta
Valtio
Yritykset
Kv. markkinat
‣ ”...a prediction becomes a part of the intellectual environment to which people react and which they take into account in their decision-making processes” (Bell, 1997a, s.230).”
‣ self-altering prophecies; ennusteet yhteiskuntasuunnittelun apuvälineenä (ks. Hukkinen 2002)
Yhteiskunnallisilla ennusteilla on takaisinkytkentöjä
Shell
ShellCO2-pitoisuus: >1000 ppm
CO2-pitoisuus: 630 ppm
Tulevaisuus sisältää aina uusia mustia joutseniaSkenaariot ovat tapa valmistautua niiden kohtaamiseen
Tulevaisuudentutkimuksen keskeiset tehtävät
1.tulevaisuutta koskevien vaihtoehtojen rakentaminen2.vaihtoehtoisten tulevaisuuskuvien todennäköisyyksien arvioiminen
3.vaihtoehtoisten tulevaisuuksien toivottavuuden arvioiminen.
Vaihtoehtoisten tulevaisuuksien kuvaaminen, kuvitteleminen ja ajatteleminen tähtää siihen, että myös yllätykset osataan huomioida
1900 1950 2000 2050 21000
1
1
11
2
2
2
2
3
3
3
34
4
4
4
5
5
55
Year
5: Nonrenewable resources
3: Industrial output
4: Pollution level
2: Food output
1: Population
LTG SCENARIO 1: RESOURCE CRISIS
Source: Meadows, Randers and Meadows, LTG 30 year update, 2004
”Skenaariot ovat hypoteettisia tapahtumakulkuja, jotka on muodostettu huomion kiinnittämiseksi kausaalisiin prosesseihin ja päätöksenteon kannalta tärkeisiin vaiheisiin. Ne vastaava kahta tyyppiä oleviin kysymyksiin: (1) Kuinka joku hypoteettinen tilanne voi tarkkaan ottaen vaihe vaiheelta toteutua? ja (2) Millaisia vaihtoehtoja kullakin toimijalla (aktorillla) on ehkäistä, suunnata tai edistää prosessia?”
Herman Kahn & Antony Wiener: The Year 2000. A Framework for Speculation on the Next Thirty-Three Years (1967, s. 6)
FLIGHT OF THE FLAMINGOES(inclusive growth and democracy)
Yes
ICARUS(macro-economicpopulism)
No
Are the policies sustainable?
Yes
Is the transition rapid and decisive?
Is a settlement negotiated?
No
LAME DUCK(long transition)
Yes
OSTRICH(non representativegovernment)
No
Current negotiation
”Mont Fleur” skenaarion rakenne (Heijden, 2002, p. 203).
Skenaarion pitäisi huomioida...
1. systeeminen kokonaiskuva2. todellisuuden eri kentät3. tekojen epäsuorat vaikutukset4. suunnittelemattomat tapahtumat.
Muistisääntöjä
PoliticalEconomicSocialTechnologicalEnvironmental
SocialTechnologicalEconomicEnvironmentalPoliticalValues
Skenaarioiden asema osana strategista suunnittelua on muuttunut niiden kokemusten pohjalta, joita menetelmän käytöstä on saatu kokemusten kumuloituessa. Skenaarioprosessin vaikutukset liittyvät sekä menestyksellisten valintojen tekemiseen organisaation toimintaympäristössä että organisaation sisäiseen viestintään ja strategiatyöhön.
Skenaariot osana strategista suunnittelua
Tulevaisuudentutkimus Päätöksentekijät Toteutus Vaikutukset
Skenaarioprosessin vaiheet
1.systeemin hahmottaminen2.muuttujien valinta3.tulevaisuustaulukko4.tulevaisuuspolkujen rakentaminen5.hyödyntäminen strategiatyössä6.päämääränä ”strategisen tilanteen”
hahmottaminen (esimerkki, jossa em. vaiheet näkyvät)
Kehitystä tarkastellaan 15 v. tähtäyksellä ellei toisin mainita
Vaikuttavan tekijän eri kehitysmahdollisuudet, tekstissä viitataan sarakkeen kirjaimella (A, B tai C)Vaikuttavan tekijän eri kehitysmahdollisuudet, tekstissä viitataan sarakkeen kirjaimella (A, B tai C)Vaikuttavan tekijän eri kehitysmahdollisuudet, tekstissä viitataan sarakkeen kirjaimella (A, B tai C)
Keskeiset vaikuttavat tekijät, tekstissä viitataan rivinumerolla A B C
1. Talouskasvu 1% tai vähemmän 2-3% 4% tai enemmän
2. Suurten ikäluokkien siirtyminen eläkkeelle
Varhain Myöhään Epäyhtenäisesti
3. Miten suuret ikäluokat hakevat hyvinvointia?
Parantamalla työssä olon laatua ja muuttamalla työtä harrastukseksi
Pyrkien vapautumaan ansiotyön kahleista ”vastuuttomaan vapauteen”
Osa hakee elämän laatua palkkatyöstä, osa parantaa lisäansioilla eläkettään
4. Osallistuminen ikääntyneiden hoitoon vapaaehtoistyönä (myös omaisapu)
Enemmän kuin nykyisin Saman verran kuin nykyisin Vähemmän kuin nykyisin
5. Suurten ikäluokkien fyysiset ja henkiset valmiudet itsenäiseen selviytymiseen työelämästä poistuttaessa
Tyypillistä väsymys ja turhautuminen Hyvät Epäyhtenäiset
6. Yli 60-vuotiaiden suomalaisten asuminen ulkomailla 30 v. tähtäyksellä
Vähän Paljon Hyvin paljon
7. Siirtolaisten määrä Vähäinen Melko suuri Suuri
8. Mistä siirtolaiset tulevat? Tasaisesti EU-alueelta, myös uusista jäsenmaista
Pääasiassa uusista EU:n jäsenmaista, osin Venäjältä
Kaikkialta maailmasta, myös kehitysmaista
9. Siirtolaisten peruskoulutus Korkea Pääasiassa matala Sekä koulutettuja että kouluttamattomia
10. Itsenäistä selviytymistä tukevan teknologian käyttö
Suppeaa Laajaa Erittäin laajaa
11. Hoivatyön tarve Lisääntyy selvästi enemmän kuin mitä seuraa väestörakenteen muutoksesta
Lisääntyy vastaten väestörakenteen muutosta
Lisääntyy vähemmän kuin mitä seuraa väestörakenteen muutoksesta
Esimerkki tulevaisuustaulukon käytöstä eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan teknologian arviointityössä: ”Nykyiseen suuntaan” -skenaario geronteknologia-arvioinnissa (Kuusi, 2001)
Uskottavuus (nykytilasta tulevaisuuteen johtavan reitin tulee perustua kausaalisiin prosesseihin ja eksplisiittisesti kuvattuihin päätöksiin)Johdonmukaisuus (vaihtoehtoisten skenaarioiden tulisi kuvata samaa aihepiiriä, jotta vertailu on mahdollista)Kiinnostavuus (skenaarioiden tulee herättää kiinnostus tulevaisuutta koskeviin ratkaisuihin)
Hyvän skenaarion kriteerejä ovat (Glenn…2003)
Forecasting:perustuu tähän päivääneikä saa aikaiseksivaihtoehtoisia tulevaisuuksia
Voiko tulevaisuudesta olla tietoa?Mikä on varmaa, mikä epävarmaa?
Suomalaisen yhteiskunnan suurin muutos
•Vahvat ajurit
Siirtyminen vähähiiliseen yhteiskuntaanIkääntyminenYksilön ääniKallistuva liikkuminenTyövoiman liikkuvuusInvestointien liikkuvuus
20102040 2030 20202050CO2 -90% CO2 -30%
Backcasting: Ajatushyppy yli uuden teollisen vallankumouksen
Primary forecast
0
25
50
75
100
2000 2010 2020 2030
Congestion, current streets
Secondary forecast
0
25
50
75
100
2000 2010 2020 2030
Current planNew ring roadUndergroud
Tertiary forecast
0
25
50
75
100
2000 2010 2020 2030
Current planNew ring roadCongestion charge