voit myös ladata luettelon pdf-tiedostona tästä linkistä

SIEMEN-LUETTELOHyötykasviyhdistysNyttoväxtföreningen Pähkylä 1a•2016

2

Hyötykasviyhdistys ry – Nyttoväxtföreningen rf

POSTIOSOITE, TOIMISTO,

ALKU & JUURI -PUOTI Mechelininkatu 51, 00250 HelsinkiPUHELIN 09–434 2350, 040–455 7140, 040–455 7141PANKKI Nordea FI76 1023 3000 2142 91SÄHKÖPOSTI toimisto: [email protected] tilaukset: [email protected] PUUTARHA Hämeentie 154, 00560 HelsinkiPUHELIN p. 040–592 2122 (toiminnanjohtaja, neuvonta) ja 044–272 1259 (puutarhuri, kesäisin)PUHEENJOHTAJA Riitta Korhonen, p. 040–524 2486TOIMINNANJOHTAJA Taina Laaksoharju [email protected], p. 040–592 2122TOIMISTONHOITAJA Suvi Luukkonen, p. 040–455 7142KIRJANPITÄJÄ Maija Pulkkinen

ALUEOSASTOT: KANTA-HÄME Sirkka Sandelin, p. 0400–509 001 [email protected] KUOPIO Tarja Martikainen, [email protected] http://kuopionalaosasto.blogspot.com/ PÄIJÄT-HÄME Pirkko Mannermaa, p. 050–532 7766, [email protected] Leena Sulonen, siht. p. 040–938 9577

LÄNSI-UUSIMAA/ Julia Ritvas, p. 040–540 1204, [email protected]ÄSTRA NYLAND

OULU Ulla-Maija Takkunen p. 040–588 7409, [email protected] Tarja Käckman, [email protected]

PIRKANMAA Hannu Tuomi/Ukko Pesonen, [email protected] Kaisu Tupala, p. 050–520 8331, [email protected]

VARSINAIS-SUOMI Tuija Suokas p. 050–387 6001, [email protected] Merja Markkula, p. 040–580 3901, [email protected]

JÄSENMAKSU 2016 29 € / henkilö, 59 € / yhteisö

Jäseneksi haluava voi ottaa yhteyttä puhelimitse, kirjeitse tai sähköpostin kautta yhdistyksen toimistoon. Yhdistyksen säännöistä saa halutessa jäljennöksen toimistonhoitajalta.Yhdistys ottaa vastaan lahjoituksia ja testamentteja toimintansa tukemiseen tilille FI76 1023 3000 2142 91.

Tähän tuotteeseen käytetty puu on peräisin kestävästi hoidetuista metsistä, valvotuista kohteista tai on kierrätettyä. Ks. http://www.pefc.fi

Pähkylä on Hyötykasviyhdistyksen jäsenlehti; ilmestyy neljä kertaa vuodessa, joista ykkösen kaksoisnumero 1 a on siemenluettelo.TOIMITUS & TAITTO: Taina Laaksoharju, Suvi Luukkonen ja Cleo BadeKUVITUS: Tupu Vuorinen copyrightKANNEN KUVASSA: Palmukaali Nero di Toscana, ks. s. 23PAINOPAIKKA: Lönnberg Print, HelsinkiISSN: 1237–6671

3

S I EM ENLUE T T ELO 2 016

Kasvukautta kohti!

Kädessäsi on Hyötykasviyhdistyksen 23. siemenluettelo, ja yhdistyksen 38. toimintavuosi on alkamassa.

Olemme tehneet tähän luetteloon selkeyttäviä muutoksia. Nyt kaikki kasviryhmät on aakkostettu suomenkielen mukaiseen järjestykseen. Vihanneksiin on lisätty kaksi suurempaa ryhmää Juurekset ja Leh-tivihannekset valintojanne helpottamaan. Aasialaiset vihannekset, Kuivakukat ja Kivikkokasvit on sisällytetty suurempiin ryhmiinsä.

Tänäkään vuonna emme ole nostaneet hintoja lainkaan paitsi aivan yksittäisissä lajikkeissa, joiden osto-hinta on merkittävästi noussut. Siemenemme ovat siis hyvin edullisia, kannattaa vertailla muihin! Siemenluet-telon kasvivalinnoissa ylläpidämme perinteitä ja suo-simme Luomua. Vanhat, geeniperimältään monipuoliset ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaat kauppalajikkeet ovat edelleen luettelossa.

Kasvien ystävät ovat uteliaita ja haluavat aina kokeilla jotain uutta. Luettelossa onkin jälleen melkoinen määrä mielenkiintoisia uutuuksia. Ne löydät Uusi -merkin-nällä varustettuina luettelosta helposti. Tänä vuonna olemme erityisesti halunneet tuoda uutta valikoimaa perennojen ystäville. Myös hyötykasvien valikoimassa on jännittäviä uutuuksia niin salaattiin kuin kuin juu-reksiinkin. Puutarhaliitto on valinnut Vuoden 2016 vihannekseksi kukkivat kaalit. Kokeile vaikka jännit-tävää uutuutta, Brokalia, joka on kiinanbrokkolin ja parsakaalin risteytys.

Lajikkeissa on käynyt melkoinen myllerrys. Se johtuu siitä, että siementoimittajien lajikkeet vaihtu-vat usein. Olemme pyrkineet löytämään aina vastaavan lajikkeen menetetyn tilalle.

Merkkien selityksetSivujen reunoissa on siellä täällä symboleja. Tähden kuva osoittaa uutuutta; kasvia, jota ei meillä ole ollut aiemmin. Leppäkertun ja Demeter-merkin kuvat taas kertovat, että siemen on tuotettu luonnonmukaisesti tai biodynaamisesti. Kulttuurikasvit on merkitty Talo-sym-bolilla. Tämän merkin saaneet kasvit tai lajikkeet ovat kulkeneet ihmisen matkassa vuosikymmeniä, ja ovat erityisen varma valinta. Kuvailuteksteissä Mv tarkoittaa monivuotista, Yv yksivuotista ja Kv kaksivuotista kasvia.

Tilausten toimittaminen aloitetaan tammikuussaTilausten toimittaminen aloitetaan heti tammikuussa, jolloin ne ovat valmiina esikasvatuksiin. Tuotteet avataan

myös nettikauppaan sitä mukaa, kun ne ovat saatavilla. Voit tilata tuotteita tilauslomakkeella tai verkkokaupasta, joka palvelee ympäri vuorokauden. Olette myös läm-pimästi tervetulleita asioimaan Mechelininkadun (51) tunnelmalliseen kauppaamme, josta mukaan lähtevät myös hyvät neuvot!

Tuotenumerohaku helpottaa tilaajaaKätevää sinulle, joka olet tottunut tilaamaan siemenet tuotenumerolla! Nyt voit tilata myös verkkokaupassa käyttämällä tuotenumerohakua. Kirjoitat vain tuotenu-meron kenttään, ja tuote siirtyy automaattisesti ostos-koriin (määrä on aina yksi kpl, mutta sen voi lopuksi muuttaa). Tuotenumerohakuun pääsee klikkaamalla ’tuotenumerohaku’ etusivun alalaidasta tai http://hyo-tykasviyhdistys.fi/tuotteen-lisays-ostoskoriin/.

TakuuSiemenemme täyttävät EU:n siementarkastuslain mää-räykset. Emme kuitenkaan voi ottaa vastuuta sadosta emmekä kasvuolosuhteista. Siemenet on hyvä säilyt-tää ennen kylvöä kuivassa ja viileässä paikassa, jolloin ne säilyttävät elinvoimaisuutensa parhaiten. Otamme siemenvalikoimasta mielellämme vastaan palautetta ja toiveitanne.

PalautusoikeusPostimyyntikaupan yleisten periaatteiden mukaan asiak-kaalla on oikeus palauttaa postimyyntitavara 14 päivän sisällä tavaran saatuaan. Palautetun tavaran tulee olla vahingoittumaton ja samalla tavoin pakattu kuin se on saatu. Tuotteita toimitetaan niin kauan kuin tavaraa riittää. Oikeus hinnanmuutoksiin pidätetään.

Kasvun iloa 2016!Toivottaa Hyötykasviyhdistys

• Taina, Satu, Mervi ja Suvi

4 AAKKOSELLINEN HAKEMISTO

S I EMENLUE T T ELO 2016

AAKKOSELLINEN HAKEMISTOAhkeraliisa 122Aitohunajakukka 126Aitokissanminttu 56Aitoukonhattu 80Alfalfa / sinimailanen 130Alppiakileija 80Ananaskirsikka 10Annalan syystori 125Annalan taimitori 117Appelsiinitimjami 76Arabiankahvi 122Arovuokko 80Auringonkukka 102Auringonkukka 126Auringonkukka 130Auringonkukkalajitelma 102Avomaankurkku 25Basilika 56Basilika 130Brokali 20Cayenne- ja chilipippuri 45Daikon Retikka 12Elefanttiheinä 120Endiivi 31Esimerkkiseos (herne & kaura & ruisvirna) 126Esparsetti 126Etelänmunkki 80Etelänrasti 102Etelänruusuruoho 81Euroopanalppitähti 81Haisusamettikukka 57Harjaneilikka 81Harmaakäenkukka 81Harmaamalvikki 82Hehkuvarakkaus 82Heliotrooppi 122Helminukkajäkkärä 82Herne 130Herneet 11Herne monivärimix 12Hienohelma 122Hillosipuli 49Hilppa 103Hopeahärkki 82Hopeamaruna 82Huiskuvuoriminttu 57Humala 82Hurtanminttu 57Hyasinttipapu 103Hyvänheikinsavikka 31Härkäpapu 46Idänunikko 83Iisoppi 58Illakko 83Iltahelokki 58Isoaurankukka 103Isohelokki 83Isohietasinappi / Villirukola 32Isohirvenjuuri 58Isokonnantatar 83Isomaksaruoho 84(Iso)nokkonen 44Isopäivänkakkara 84Isoräpelö 120Isosamettikukka 113Isotsinnia 103Isotähtiputki 84Italianpantaheinä 120Jalokallioinen 84Jalokiurunkannus 85

Jaloritarinkannus 85Jaloängelmä 85Juurekset 12Juuripersilja 12Juurisikuri 13Jänönhäntä 120Jättikarhunputki 85Jättiolkikukka 103Jättipoimulehti 85Jättisipuli 50Jättitulikukka 58Jättiverbena 104Jääpäivikki 32Kaalit 20Kaliforniantuliunikko 104Kamomillasaunio 59Kanadanpiisku 118Kanariankrassi 107Kangasajuruoho 59Karhunjuuri 59Karhunlaukka 60Kasvihuonekurkku 26Kaukasianmaksaruoho 86Kaukasianpitkäpalko 86Kaunokainen 86Kaunopunahattu 72Kaura 129Kaurajuuri 13Kehtolehti 86Kehäkukka 104Kehäkukka 127Keijunmekko 105Kellokärhö 87Kelloköynnös 105Kellopeippi 87Kelta-apinankukka 123Keltajuurikas 13Keltakaunokki 87Keltakosmoskukka 105Keltalupiini 127Keltasauramo 118Keltaukonhattu 87Keltavaleunikko 87Kermesmarja 118Keräkaali 20Keräsalaatti 37Kessu 105Kesäharso 106Kesäkurpitsa 27Kesäkuuruoho 106Kesäkynteli 60Kesämalvikki 106Kesäpäivänhattu 106Keto-orvokki 87Kevätruusuleinikki 88Kevätvuohenjuuri 88Kiinanasteri 106Kiinanbrokkoli / Kailaan 21Kiinansipuli 50Kirjokohtalonkukka 107Kirjolupiini 88Kirjorevonhäntä 32Kivikkokilkka 88Kivikkokäenminttu 60Kivikkosuopayrtti 89Kivikärsämö 89Koiruoho 60Komatsuna 33Komeaklarkia 107Koreakärsämö 89Koreanminttu 60

Korianteri 61Koristehirssi 121Koristekaali 107Koristekrassit 107Koristekurpitsa 30Koristetupakka 108Kotilokukka 109Kreikanmeirami 61Kristuksen kärsimyskukka 123Kruunusuvikakkara 33Kuitupellava 127Kukkakaali 21Kultakärsämö 89Kumina 61Kurkkuyrtti 61Kurkut 25Kurpitsat 27Kurttukaali 22Kuukausimansikka 30Kvinoa 33Kylvönauhat 55Kyssäkaali 22Kähäräpersilja 70Kääpiöjapaninakileija 89Kääpiösamettikukka 62Kääpiösamettikukka 113Kääpiösilkkikukka 109Köynnöskrassi 108Köynnöspinaatti 33Lakritsikasvi 62Lanttu 13Latva-artisokka 30Laventeli 62Lehtikaali 23Lehtikorianteri 62Lehtisalaatti 38Lehtivihannekset 31Lehtoakileija 90Lehtosalvia 90Lehtosinilatva 90Liperi / lipstikka 63Loistokevätesikko 90Loistosädekukka 91Lyhtykoiso 91Lääkärinkukka 109Maariankello 91Maarianohdake 63Maitokello 91Maloppi 109Mangoldi 33Mansikkapaikka 79Mansikkapinaatti 34Maurinmalva 63Maustefenkoli 63Maustekirveli 64Maustemeirami 64Meloni 42Merikaali 43Mirrinminttu 91Mitsuba 34Mitsuna 35Mooseksenpalavapensas 92Morsinko 118Morsiusharso 92Mukulaselleri 14Munakoiso 43Mungopapu 130Munkkineilikka 92Mustajuuri 15Mustasievikki 109Mustasilmäsusanna 123

AAKKOSELLINEN HAKEMISTO 5


Myskikurpitsa 29Myskimalva 92Myskisalvia 64Mäkimeirami 69Namenia 35Narsissitupakka 109Nauris 15Neidonmaksaruoho 93Neko luonnonlannoite 121Neudorff Bio-marjalannoite 121Neudorff Bio-tomaattilannoite 121Nukula 69Ohra 129Okra 44Oleanteri 123Oranssi-iiso 69Palavarakkaus 93Pallerokiurunkukka 110Palmukaali 23Palsternakka 16Paprika 44Parakrassi 69Parsa 46Parsakaali 23Parsakaali 130Parsakukkakaali 24Parsasalaatti 39Pavut 46Peiponmaksaruoho 93Pelargoni 123Peltoherne 127Peltolinnunjalka 127Pensaskrassi 108Pensaskrassilajitelma 108Pensaspapu 47Pensasväriherne 119Perhoskukka 110Perhosniitty 79Perhosorvokki 93Perinneniitty 79Persianapila 127Persilja 70Pesusienikurkku 26Petunia 110Piiankieli 110Pikarikarstaohdake 93Pikkuluppio 70Pikkuräpelö 121Pillisipuli 50Pinaatti 35Pinaattikiinankaali eli paksoi 35Pioniunikko 110Pitkä avomaankurkku 26Polkuhaarikko 94Polvi- ja istuinpehmusteet 101Porkkana 16Preeria-auringonkukka 94Preerianväriminttu 70Puistolemmikki 94Puistoniitty 79Puna-apila 127Punahierakka / viinisuolaheinä 36Punajuurikas 18Punakaali 24Punakellukka 94Punakosmoskukka 111Punaluppio 71Punaparsaherne 49Punapellava 111Punarevonhäntä 36Punaväriminttu 71Purjosipuli 50Purppurapunalatva 94Purppuratulikukka 94

Puutarhurin kevätsetti 55Pyöröjänönputki 111Päivänsini 111Raidallinen punajuuri 18Ranskalainen lehtipersilja 70Rapea keräsalaatti / Jäävuorisalaatti 38Rauniokilkka 95Retiisi 19Retikka 19Reunuspäivänkakkara 71Riippalobelia 112Riippapelargoni 124Rohtomaraljuuri 95Rohtopunahattu 71Rohtopähkämö 72Rohtosalkoruusu 72Rohtosarviapila 130Rohtosormustinkukka 95Rohtosuopayrtti 95Rohtovirmajuuri 72Rosmariini 73Ruiskaunokki 112Ruisvirna 128Ruohosipuli 51Ruotiselleri 36Rusoikikukka 112Ruusujuuri 96Ruusukaali 24Ruusumalva 96Ruusunätkelmä 96Ruusupapu 48Ryhmäleijonankita 112Ryhmäsamettikukka 113Ryytineito 73Saflori 119Saksankirveli 73Salaatit 37Salaattifenkoli 37Salaattiherne 11Salaattikleitonia 39Salaattisikuri 40Salaattivoikukka 40Salkopapu 48Salvia 73Samettikukat 113Samettirakuuna 74Sango 130Sareptansinappi 40Sarviorvokki 96Siankärsämö 97Sidesalaatti 39Silkkiunikko 114Silkkiunikko 128Silopersilja 70Silpoherne 11Silpoydinherne 11Sinappi 40Sinappikaali / rukola 41Sinappikaali / rukola 130Sini-ikiviuhko 114Sinimailanen 128Sininata 121Sinipallo-ohdake 97Sinipellava 97Sinisalvia 114Sinisievikki 114Sinivaleunikko 97Siperiankärsämö 97Siperianunikko 98Sipulit 49Sirokesäkynttilä 114Sitruunakissanminttu 74Sitruunakurkku 27Sitruunamelissa 74Sitruunaväriminttu 74

Sokeriherne 12Sokerimaissi 51Stevia 75Suippokaali 25Sulkaneilikka 98Suolayrtti 75Syyshohdekukka 98Syyssyrikkä 98Taittoydinherne 11Talvikurpitsa 29Talvikynteli 75Tarhalaukkaneilikka 98Tarhaleukoija 115Tarhamaltsa 41Tarhaneito 115Tarhaorvokki 115Tarharaparperi 52Tarharistikki 99Tarhasalkoruusu 99Tarhasuolaheinä 52Tatsoikaali 41Tattari 128Tiikerikaunosilmä 119Tilli 75Timjami 76Tomaatti 53Tomatillo 55Tummatulikukka 99Tuntokasvi 124Tuoksuampiaisyrtti 76Tuoksuherne 115Tuoksukurjenpolvi 99Tuoksumatara 76Tuoksuorvokki 100Tuoksupielus 116Tuoksureseda 116Tuoksuruuta 77Tupastiarella 100Turbaanikurpitsa 29Turkinunikko 117Työkalut 131Tähkäkello 100Ukonkello 100Unelma 124Unelmatädyke 100Uudenseelanninpinaatti 41Vaahtera-aulio 125Valkoapila ’Isokallio’ 128Valkojuurikas 20Valkotupakka 117Vehnä 129Venäjänrakuuna 77Veriapila 129Verihanhikki 101Veripeippi 77Vesikrassi 130Vesimeloni 55Vihanneskrassi 131Vihannesportulakka 78Vihannesportulakka 131Viherminttu 78Vihersipuli 51Viidakkokurkku 27Villasormustinkukka 101Vuonankaali 42Vuorikaunokki 101Väinönputki 78Värimatara (värikrappi) 119Värinokkonen 125Värireseda 119Westerwoldinraiheinä 129Yrtti-iiso 78Yrttiselleri 79

6 TIETEELLINEN HAKEMISTO


TIETEELLINEN HAKEMISTOAbelmoschus esculentus 44Abutilon × hybridum 125Achillea filipendulina 89Achillea millefolium 97Achillea ptarmica f. multiplex Pearl -ryhmä 89Achillea sibirica var. Camtschatica 97Achillea tomentosa 89Acmella oleracea 69Aconitum lycoctonum 87Aconitum napellus 80Adonis vernalis 88Agastache foeniculum 78Agastache rugosa 60Agastasche aurantiacum 69Agrostemma githago 103Alcea rosea 99Alchemilla mollis 85Allium cepa 50Allium cepa var. cepa 49Allium cepa var. proliferum 51Allium fistulosum 50Allium porrum 50Allium schoenoprasum 51Allium tuberosum 50Allium ursinum 60Althaea officinalis 72Amaranthus caudatus 36Amaranthus tricolor 32Anaphalis margaritaceae 82Anchusa capensis 102Anemone sylvestris 80Anethum graveolens 75Angelica archangelica 78Angelica gigas 85Anthemis tinctoria 118Anthriscus cerefolium 64Antirrhinum majus Nanum -ryhmä 112Apium graveloens var. secalinum 79Apium graveolens var. dulce 36Apium graveolens var. rapaceum 14Aquilegia alpina 80Aquilegia flabellata var. pumila 89Aquilegia vulgaris 90Arabis caucasica 86Armeria maritima, (Maritima-ryhmä) 98Artemisia absinthum 60Artemisia dracunculus var. inodora 77Artemisia ludoviciana 82Asparagus densiflorus ’Sprengeri’ 122Asparagus officinalis 46Asparagus setaceus 124Astrantia major 84Atriplex hortensis 41Aubrieta × cultorum 99Avena sativa 129Bellis perennis 86Beta vulgaris subsp. vulgaris var. conditiva 18Beta vulgaris var. cicla 33Beta vulgaris var. conditiva 20Beta vulgaris var. cruenta 18Beta vulgaris var.lutea 13Bistorta officinalis 83Borago officinalis 61Brassica juncea 40Brassica juncea var. crispifolia 40Brassica napus subsp. napus 13Brassica oleracea 21Brassica oleraceae 20Brassica oleracea Italica-Ryhmä 130Brassica oleracea var. botrytis 21Brassica oleracea var. broccolo 24

Brassica oleracea var. capitata 20Brassica oleracea var. capitata 25Brassica oleracea var. capitata rubra 24Brassica oleracea var. gemmifera 24Brassica oleracea var. gongylodes 22Brassica oleracea var. italica 23Brassica oleracea var. sabauda 22Brassica oleracea var sabellica 107Brassica oleracea var. sabellica 23Brassica oleracea var. sabellica 23Brassica rapa 15Brassica rapa subsp. chinensis 35Brassica rapa var. japonica 35Brassica rapa var. japonica 35Brassica rapa var. komatsuna 33Brassica rapa var. rosularis 41Briza maxima 120Briza minor 121Buddleja davidii 98Bupleurum rotundifolim 111Calamintha nepeta 60Calendula officinalis 104Calendula officinalis 127Callistephus chinensis 106Campanula lactiflora 91Campanula latifolia 100Campanula medium 91Campanula thyrsoides 100Capsicum annuum 45Capsicum annuum var grossum 44Carthamus tinctorius 119Carum carvi 61Centaurea cyanus 112Centaurea macrocephala 87Centaurea montana 101Cerastinum tomentosum 82Chenopodium bonus-henricus 31Chenopodium foliosum 34Chenopodium quinoa 33Cichorium endivia latifolium 31Cichorium intybus var. foliosum 40Cichorium intybus var. radicosus 13Citrullus vulgaris 55Clarkia unguiculata 107Claytonia perfoliata 39Clematis integrifolia 87Cobaea scandens 105Coffea arabica 122Coreopsis tinctoria 119Coriandrum sativum 61Coriandrum sativum 62Corydalis nobilis 85Cosmos bipinnatus 111Cosmos sulphureus 105Crambe maritima 43Cryptotaenia japonica 34Cucumis melo 42Cucumis sativus 25Cucurbita maxima tai pepo 29Cucurbita moschata 29Cucurbita pepo 27Cucurbita pepo 30Cymbalaria muralis 95Cymbalaria pallida 88Cynara scolumus 30Daucus carota 16Delphinium × cultorum 85Dianthus barbatus 81Dianthus carthusianorum 92Dianthus plumarius 98Dictamnus albus 92

Digitalis lanata 101Digitalis purpurea 95Diplotaxis tenuifolia 32Dipsacus sativus 93Dolichos lablab 103Doronicum orientale 88Dracocephalum moldavica 76Echinacea pallida 71Echinacea purpurea 72Echinops bannaticus 97Echium plantagineum 110Erigeron speciosus 84Eruca sativa 41Eruca sativa 130Eschscholtzia californica 104Eupatorium purpureum 94Fagopyrym esculentum 128Festuca cinerea 121Foeniculum vulgare var.azoricum 37Foeniculum vulgare var. dulce 63Fragaria vesca var. semperflorens 30Gaillardia × grandiflora 91Galium odoratum 76Gaura lindheimeri 114Genista tinctoria 119Geranium macrorrhizum 99Geum chiloense flore plena 94Gilia capitata 110Glebionis coronaria 33Glycyrrhiza glabra 62Godetia grandiflora 109Gypsophila elegans 106Gypsophila paniculata 92Hablitzia tamnoides 33Helenium Autumnale -ryhmä 98Helianthus annuus 102Helianthus annuus 126Helianthus annuus 130Helianthus × laetiflorus 94Helichrysum bracteatum 103Heliotropium arborescens 122Hesperis matronalis 83Hordeum vulgare 129Humulus lupulus 82Hyssopus officinalis 58Impatiens walleriana 122Inula helenium 58Ipomea tricolor 111Isatis tinctoria 118Jasione laevis 80Knautia macedonica 81Lactuca sativa var. angustana 39Lactuca sativa var. capitata 37Lactuca sativa var. capitata 38Lactuca sativa var.crispa 38Lactuca sativa var. longifolia 39Lagurus ovatus 120Lathyrus latifolius 96Lathyrus odoratus 115Lavandula angustifolia 62Lavatera trimestris 106Lavatera turingiaca 82Leontopodium alpinum 81Leonurus cardiaca 69Lepidium sativum 131Leucanthemum suberbum 84Leuzea carthamoides 95Levisticum officinale 63Limathes douglasii 103Limonium sinuatum 114Linum grandiflorum 111

TIETEELLINEN HAKEMISTO 7


Linum perenne 97Linum utitatissimum 127Lobelia erinus ’Pendula’ 112Lobularia maritima 116Lolium multiflorum var. westerwoldicum 129Luffa aegyptiaca 26Lunaria annua 106Lupinus luteus 127Lupinus polyphyllus hybr. 88Lychnis chalcedonica 93Lychnis coronaria 81Lychnis × haageana 82Malope tridifa 109Malva alcea 96Malva moschata 92Malva sylvestris mauritiana 63Marrubium vulgare 57Matricaria recutita 59Matthiola incana 115Meconopsis betonicifolia 97Meconopsis cambrica 87Medicago sativa 130Medicago sativa, alfalfa 128Melissa officinalis 74Melothria scabra 27Mentha spicata 78Mesemoryanthemum crystallinum 32Meum athamanticum 59Mimosa pudica 124Mimulus luteus 123Miscanthus sinensis 120Molucella laevis 109Monarda citriodora 74Monarda didyma 71Monarda fistulosa 70Myosotis sylvatica 94Myrrhis odorata 73Nasturtium officinalis 130Nemesia strumosa 107Nemophila discoidalis 109Nemophila menziesii 114Nepeta cataria 56Nepeta cataria ’citriodora’ 74Nepeta faassenii 91Nerium oleander 123Nicotiana alata 117Nicotiana rustica 105Nicotiana × sanderae (Sandrerae-ryhmä) 108Nicotiana sylvestris 109Nigella damascena 115Nigella sativa 73Ocimum americanum 56Ocimum basilicum 56Ocimum basilicum 130Ocimum basilicum minimum 56Ocimum basilicum minimum 57Ocimum basilikum 57Ocimum basilikum citriodora 57Ocimum sanctum 56Oenothera biennis 58Oenothera missouriensis 83Onobrychis viciifolia 126Origanum majorana 64Origanum vulgare 69Origanum vulgare subsp. hirtum 61Ornithopus sativus 127Panicum miliaceum 121Papaver commutatum 117Papaver croceum 98Papaver orientale 83Papaver rhoeas 114Papaver rhoeas 128Papaver somniferum (Paeniflorum-ryhmä) 110Passiflora caerulea 123

Pastinaca sativa 16Pelargonium × hortorum (Zonale-ryhmä) 123Pelargonium peltatum 124Perilla frutescens 77Petroselinum crispum 70Petroselinum crispum var. crispum 70Petroselinum crispum var. neapolitanum 70Petroselinum crispum var. radicosum 12Petunia × hybrida 110Phacelia tanacetifolia 126Phaseolus coccineus 48Phaseolus vulgaris var.nanus 47Phaseolus vulgaris var. vulgaris 48Physalis alkekengi 91Physalis peruviana 10Physalis philadelphica 55Physostegia virginiana 87Phytolacca americana 118Pisum sativum 127Pisum sativum var. sativum 11Pisum sativum var. sativum 130Polemonium caeruleum 90Portulaca oleracea subsp.sativa 78Portulaca oleracea subsp.sativa 131Potentilla atrosanguinea 101Primula Polyantha-ryhmä (Elatior-hybr.) 90Pycnanthemum pilosum 57Raphanus sativus 130Raphanus sativus var. longipinnatus 12Raphanus sativus var. niger 19Raphanus sativus var. sativus 19Reseda luteola 119Reseda odorata 116Rheum rhabarbarum (x cultorum) 52Rhodanthe chlorosephala 112Rhodiola rosea 96Rhodochiton atrosanquineus 105Rosmarinus officinalis 73Rubia tinctorum 119Rudbeckia hirta 106Rumex rugosus 52Rumex sanquineus 36Ruta graveolens 77Sagina subulata 94Salicornia europeaea 75Salvia nemorosa 90Salvia officinalis 73Salvia patens 114Salvia sclarea 64Sanguisorba minor 70Sanquisorba officinalis 71Saponaria ocymoides 89Saponaria officinalis 95Satureja hortensis 60Satureja montana 75Schizanthus pinnatus 110Scorzonera hispanica 15Sedum forsterianum 93Sedum pulchellum 93Sedum spurium 86Sedum telephium 84Setaria italica 120Silybum marianum 63Solanum lycopersicum 53Solanum melongena 43Solenostemon scutellarioides 125Solidago canadensis 118Spinacia oleracea 35Stachys officinalis 72Stevia rebaudiana 75Tagetes erecta 113Tagetes lucida 74Tagetes minuta 57Tagetes patula 113

Tagetes tenuifolia ’Pumila’ 62Tanacetum parthenium 71Taraxacum officinale 40Tetragonia tetragonioides 41Tetragonolobus purpureus 49Thalictrum delavayi (dipterocarpum hort.) 85Thunbergia alata 123Thymus × citriodorus 76Thymus serpyllum 59Thymus vulgaris 76Tiarella wherryi 100Tolmiea menziesii 86Tragopogon porrifolius 13Trifolium incarnatum 129Trifolium pratense 127Trifolium repens 128Trifolium resupinatum 127Trigonella foenum-graecum 130Triticum aestivum 129Tropaeolum majus 108Tropaeolum majus ’Nanum’ 108Tropaeolum peregrinum 107Urtica dioica 44Valeriana officinalis 72Valerianella locusta 42Verbascum nigrum 99Verbascum nigrum var. album 99Verbascum olympicum 58Verbascum phoeniceum 94Verbena bonariensis 104Veronica gentianoides 100Vicia faba 46Vicia villosa 128Vigna radiata 130Viola cornuta 96Viola odorata 100Viola sororia 93Viola tricolor 87Viola wittrociana 115Zaluzianskya capensis 109Zea mays var. saccharata 51Zinnia elegans 103

8 TAIMIEN KASVATUSOHJEET


TAIMIEN KASVATUSOHJEET

Kylvön työvaiheet• Kylvä siemenet pussissa olevien ohjeiden mukaan.

Huomioi kylvöajankohta, itävätkö siemenet pimeässä vai valossa, itämislämpötilat, itämisajat jne.

• Käytä erityistä vähäravinteista kylvömultaa. Omat mul-tasekoitukset on desinfioitava 80 asteessa (uunissa) noin tunnin verran.

• Siemenet voi kylvää laatikoihin, ruukkuihin, ruukun-tekijän avulla valmistettuihin sanomalehtiruukkuihin

• tai vaikka pestyihin jogurttipurkkeihin. Tärkeää on, että ne ovat puhtaita ja niissä on reikä pohjassa.

• Kylvä siemenet harvaan. Pienet siemenet voi esim. sekoittaa kissanhiekkaan. Tiheä kylvös on aina alttiimpi sienitaudeille. Suuret siemenet ja nopeasti itävät voi kylvää suoraan ruukkuun, 2–3 siementä kuhinkin.

• Sirottele turve, hiekkaturve tai puhdas hiekka pimeässä itävien siementen päälle. Nyrkkisääntönä pidetään


KYLMÄKÄSITTELY 9

KYLMÄKÄSITTELYTietyt siemenet on kylmäkäsiteltävä silloin, kun halutaan lopettaa niiden lepotila, jotta ne itäisivät. Menetelmä on kaksivaiheinen. Ensin annetaan siementen huoneenläm-mössä imeä itseensä vettä. Sitten ne laitetaan tietyksi ajaksi (yleensä 4–8 viikoksi) kylmään.

Kylmäkäsittely on aloitettava ajoissa, niin että taimi-kasvatuksen voi aloittaa huhti-kesäkuun välisenä aikana. Ne siemenet taas, jotka vaativat pakkasta itääkseen, on syytä kylvää ulos syksyllä. Näin ne saavat luonnollisen kylmäkäsittelyn.• Käytä hienoa hiekkaa, hienojakoista turvetta tai tur-

vehiekkaseosta.• Lisää hiekkaan tai mitä käytätkin niin paljon keitettyä,

jäähtynyttä vettä kuin aine vetää tseensä.• Ota 1 dl hiekkaa / turvetta / turvehiekkaseosta annos-

pussia kohti.• Laita massa siemenineen vettä pitävään muovipussiin,

sulje se (jätä pieni ilmarako) ja laita lajimerkinnät eti-kettiin päivämäärineen pussin päälle.

• Anna pussin olla huoneen lämmössä (+20 astetta) viikon verran, niin että siemenet imevät itseensä kos-teutta.

• Laita sitten pussi jääkaappiin +1(+3) -asteeseen 4–8 viikoksi, jos ei siemenpussissa toisin mainita.

• Kontrolloi ja ravistele pussia säännöllisesti, vähintään kerran viikossa.

• Kylmän ajanjakson jälkeen kylvä siemenet annetun ohjeen mukaan tavalliseen tapaan turvehiekkaseok-seen, jos ne vaativat taimikasvatusta tai sitten ulos kasvupaikalleen.

• Jos siemenet alkavat itää kylmäkäsittelyn aikana, lopeta käsittely ja kylvä siemenet varovasti annetun ohjeen mukaan.

maa-aineksen paksuudesta sitä, että siemenen päälle siroteltu multa on kaksi osaa sen koosta.

• Kastele kylvökset laittamalla kylvöastia (reiällinen) huoneenlämpöiseen veteen. Vesiraja ei saa nousta kuin astian puoleen väliin. Jos kastelee ylhäältä päin, on vaarana, että siemenet lähtevät liikkeelle astian reunoille. Jos kuitenkin kastelet ylhäältä päin, käytä sumutinpulloa. Varo kastelemasta liikaa!

• Aseta kylvökset astiaan, joka peitetään muovilla. Tasai-nen kosteus on välttämätöntä. Pidä kuitenkin huoli hapensaannista. Reiät muovissa takaavat ilman kulun.

• Lue vielä hyvin kylvöohjeet. Useat siemenet itävät noin 20–24 asteessa. Siksi kylvöastiat on laitettava lämpöi-seen paikkaan. Ikkunalaudalla ruukun pohjalämpö saattaa olla ikkunanraoista tulevan kylmän ilman johdosta liian matala. Siksi on hyvä laittaa kylvökset eristävään styrox-laatikkoon, joita käytetään esim. eineksien kuljetuksessa. Lähikauppias antaa niitä var-masti mielellään ja ilmaiseksi. Ne kun menevät roskiin.

• Ennen maaliskuuta kylvettävät siemenet tarvitsevat lisävaloa. Hyvin varustetut sähköliikkeet osaavat opas-taa ns. kasvilamppujen valinnassa.

• Seuraa kylvöksiä päivittäin ja suorita tarvittavat hoito-toimenpiteet.

Taimien koulinta• Taimet koulitaan heti, kun sirkkalehtien jälkeen ensim-

mäinen varsinainen lehtipari on kasvanut.

• Kastele koulittavat taimet päivää ennen koulintaa.• Irrota taimet istutuspuikon kapeammalla päällä ja tartu

vasemman käden sormilla kiinni yhdestä taimen leh-destä, ei varresta.

• Istuta ne sitten yksitellen omiin ruukkuihinsa, joka on täytetty esim. biodynaamisella mullalla.

• Multaan tehdään kolo istutuspuikon paksummalla päällä, taimi asetetaan koloon hiukan aikaisempaa syvemmälle. Multa tiivistetään kevyesti, koska kehit-tyvien juurien tulee saada ilmaa.

• Taimien juuria ei saa taittaa kaksinkerroin: juurista on parempi nipsaista pala pois, kuin taittaa niitä.

• Taimet sijoitetaan valoisaan paikkaan, ei suoraan aurin-koon (+15–18 astetta). Huom, pohjalämpö!

• Taimet pidetään tasaisen kosteana. Kasteluveden tulee olla puhdasta ja haaleaa, ei suoraan kylmävesihanasta.

Taimien karaisu• Taimikasvatuksen loppuvaiheessa, noin viikkoa ennen

ulosistutusta, aloitetaan taimien karaisu.• Karaisu on tehtävä vähitellen, koska taimissa on käyn-

nissä nopea kehitys, ja liian nopea lämpötilan laske-minen aiheuttaa kasvun pysähdyksen. Peiteharso on tässä hyvänä apuna.

• Mitä huonompiin olosuhteisiin taimet joutuvat, sitä alhaisemmissa lämpötiloissa niitä on karaistava.

10 TUOTENUMEROHAKU VERKKOKAUPASSA


VIHANNEKSET

Ananaskirsikka(Kapkrusbär)Physalis peruviana

annos noin 0,02 g / 1,70€ til.no 1275Mv. Kasvatetaan tavallisesti yksivuotisena tomaatin ja vihannespaprikan tavoin. Tunnetaan myös nimellä karviaiskoiso ja kapinkarviainen. Kookkaaksi kasvava, komea ja koristeellinen kasvi. Kasvaa jopa 3–4 metri-seksi, jos ei latvo ajoissa.

Todennäköisesti kotoisin Andeilta, mutta viljely aloi-tettu Etelä-Afrikassa. Kukkii runsaasti vihertävän valkoi-sin kukin. Varsi tanakka ja kulmikas. Melko suuret lehdet puikeat. Koko kasvi karvapeitteinen. Hedelmä kypsyy paperimaisten verholehtien sisällä. Kypsä hedelmä kel-lertävän oranssi ja hyvin säilyvä. Läpimitta n. 1,4–4 cm ja

paino n. 4–15 g. Sisältää A-, B- ja C-vitamiinia, fosforia ja rautaa. Normaali itävyys n. 60%. 1 g = n. 1000 siementä.Viljely: Kylvö maalis-huhtikuussa. Pitkä kasvatusaika: kylvöstä istutukseen kestää n. 2–2,5 kk. Itäminen tapah-tuu valossa parissa kolmessa viikossa 20–24 asteessa. Ihannelämpötila taimien kasvaessa 16–20 astetta. Taimet kehittyvät alussa hitaasti. Hyvä latvoa jo aikaisessa vai-heessa, jotta haaroittuisi. Erittäin kylmänarka. Voidaan viljellä kasvihuoneessa (huolehdittava pölytyksestä) tai ulkona lämpöisellä paikalla. Taimiväli 50–100 cm. Vaatii runsaasti ravinteita. Toistuvien leikkauksien avulla voi-daan ohjata rehevää kasvua. Muuten rangat saattavat kasvaa jopa 3–4 metrisiksi. Tuettava naruilla, kuten tomaattia.Käyttö: Pienet, pyöreät, hyvänmakuiset oranssit hedel-

KEVÄÄLLÄ TOIMITETTAVATIstukassipulit ja perunalajikkeet esitellään kevään Pähkylöissä.Valitettavasti emme ole saaneet vielä kaikista tilaamistamme siemenistä vahvistusta. Valitsemme parhaan mah-dollisen korvaavan tilalle. Tilauksia aletaan toimittaa tammikuussa!

TUOTENUMEROHAKU VERKKOKAUPASSAVerkkosivullamme on tehty mukava uudistus, nopea ja kätevä toiminto tilata tuotenumerolla:

• ’Tuotenumerohaku’ löytyy alapalkin keskiosasta ’Ostoskorini’-otsikon alta. • Kun klikkaat ’Tuotenumerohakua’, saat esiin rivin, jolle voit syöttää Pähkylän tuoteluettelosta tai

Siemenluettelosta tuotteen numeron. • Kirjoita riville tilausnumero, esim. ’6985’ ja klikkaa painiketta ’Lisää’. Tilausnumeroita voi syöttää

peräkkäin kuinka monta tahansa, ja sitten ostoskori-vaiheessa lisätä/muuttaa lukumäärää, jos tar-peen, ja tarkistaa tuotteet. Myös tuotteen poistaminen onnistuu samassa vaiheessa ostoskorissa.

Tällä toiminnolla voi tilata nopeasti ja todella kätevästi kaikki toivomasi tuotteet Pähkylän tuoteluettelosta tai Siemenluettelosta. Tuotenumerohaku toimii samoin kuin aiemman nettisivustomme tilauslomake.

•

VIHANNEKSET 11


mät ovat kypsiä, kun verholehdet ovat kuivuneet ja muut-tuneet vaaleanruskeiksi. Kypsän hedelmän aromi on ananasmainen ja maistuu hapanimelältä. Hedelmät ovat hyviä sellaisenaan, mutta niistä voidaan keittää myös herkullista hilloa seuraavalla ohjeella: kuppi hedelmiä, kuppi hillosokeria ja kuppi vettä.

HERNEET(Ärt)Pisum sativum var. sativum

Yv. Herne lienee yksi vanhimpia ihmisen viljelemiä kas-veja. Vanhimmat todisteet ovat Lähi-idästä, noin 7500 e.Kr. Suomessa on löytynyt Hämeenlinnan Varikkonie-messä tehdyistä kaivauksista ajalta 1000–1100 herneen siemeniä. Herne on kasvikunnan parhaita valkuaisläh-teitä. Pystyy symbioottiseen typensidontaan yhdessä Rhizobium-bakteerien kanssa, ja näin se jättää aina maahan enemmän tai vähemmän typpeä. Nykyisin viljelyksessä on parisen sataa hernelajiketta. Itsepölyt-teinen, mutta myös hyönteisten välityksellä tapahtuu pölyttymistä. Varsi on rento, ja siksi se on yleensä tuet-tava. Herneistä erotetaan käyttötavan mukaan kaksi ryhmää: peltoherneet ja tarhaherneet. Peltoherneet ovat kirjavakukkaisia, ja niistä käytetään kuivat siemenet. Tarhaherneet taas ovat valkokukkaisia, ja niistä käy-tetään kypsymättömät siemenet tai palko kokonaisuu-dessaan. Nuoret versot voi myös käyttää ravinnoksi. 1 g = n. 2–4 siementä.Viljely: Tavallinen, kalkittu puutarhamaa, (pH 6,5–7,5). Hyvä parantaa kasvijätekompostilla. Kylvö lämpimään maahan n. 5 cm:n syvyyteen, 2–5 cm:n välein, riviväli 40 cm. Voidaan kylvää myös paririviin, jolloin riviväli 15 cm. Siemeniä on hyvä liottaa yön yli ennen kylvöä. Itämisen minimilämpötila on 2–4 astetta, ideaali 15–24 astetta. Itää 7–14 vrk:ssa. Annoksesta (25 g) riittää sie-meniä n. 2–3 rivimetrille. Paras tuki korkeimmille lajik-keille on kanaverkko, matalammille sopivat ristikkäin asetetut pajunoksat.Käyttö: Tuoreena, keitettynä tai wokattuna. Voidaan pakastaa.

Salaattiherne(Sallatsärt)

’NORLI’Luomusiemenannos noin 25 g / 2,40€ til.no 1238annos noin 100 g / 4,50€ til.no 1239annos noin 250 g / 6,00€ til.no 1231Nopeakasvuinen, kasvuaika n. 54 vrk. Matalakasvuinen,

korkeus n. 50–70 cm. Tummanvihreät, säikeettömät palot n. 7 cm. Syödään vielä litteänä palkoineen päivi-neen. Satoisa. Nopeakasvuisena soveltuu pohjoiseenkin.

Taittoydinherne(Brytsockerärt)

’SUGAR BON’annos noin 25 g /1,70€ til.no 1232annos noin 100 g / 2,90€ til.no 1233annos noin 250 g / 3,90€ til.no 1021Kasvuaika n. 56 vrk. Korkeus n. 60–80 cm. Tuleentu-mattoman, lähes pyöreän, 8–10 senttisen palon seinämä murea ja mehevä. Siemenet erityisen makeita. Syödään palkoineen päivineen, kun siemenet ovat vasta kehi-tyksen alussa. Pitkä sadonkorjuuaika. Suosittu lajike myös versoviljelyyn.

Silpoherne(Spritärt)

’KLEINE RHEINLÄNDERIN’KulttuurikasviBiodynaaminen siemenannos noin 25 g / 2,40€ til.no 1171annos noin 100 g / 4,50€ til.no 1172annos noin 250 g / 6,00€ til.no 1173Tunnettu ja erittäin pidetty hyvin aikainen, kylmänkes-tävä, saksalainen lajike. Matala, korkeus n. 30–60 cm. Ei tarvitse tukea. Tummanvihreissä paloissa 8–10 hernettä, ’Petit Pois’ -tyyppiä.

Silpoydinherne(Märgärt)

’KELVEDON WONDER’KulttuurikasviBiodynaaminen siemenannos noin 25 g / 2,40€ til.no 1234annos noin 100 g / 4,50€ til.no 1235annos noin 250 g / 6,00€ til.no 1112Tunnettu lajike. Aikainen, kasvuaika n. 57 vrk. Korkeus n. 60–70 cm. Tummanvihreät palot suuria, 9–10 cm pitkiä. Sisältävät 6–8 makeaa ja mehukasta siementä. Satovarma lajike! Ei pidä kuitenkaan alkukesän mah-dollisista kylmistä ajanjaksoista. Harso auttaa!

’EARLY ONWARD’Kulttuurikasviannos noin 25 g / 1,70€ til.no 1036annos noin 100 g / 2,90€ til.no 1037annos noin 250 g / 3,90€ til.no 1241

12 VIHANNEKSET


Aikainen lajike vuodelta 1908. Kasvuaika n. 78–82 vrk. Lähes pari viikkoa aikaisempi kuin ’Onward’. Korkeus n. 75 cm. Palot suuria, 10–13 cm pitkiä, joissa 6–8 makeaa hernettä.

’KARINA’Luomusiemenannos noin 25 g / 2,40€ til.no 1415annos noin 100 g / 4,50€ til.no 1441annos noin 250 g / 6,00€ til.no 1681Aikainen. Korkeus n. 60 cm. Paloissa 8–10 makeaa her-nettä. Runsassatoinen. Pitkä sadonkorjuuaika. Hyvä vastustuskyky tauteja vastaan.

Sokeriherne(Sockerärt)

’SUGAR SNAP’annos noin 25 g / 1,70€ til.no 1243annos noin 100 g / 2,90€ til.no 1244annos noin 250 g / 3,90€ til.no 1245Kasvuaika 70 vrk. Herkullisen rapsakkaat, makeat 8 cm pituiset palot syödään kokonaisina. Tuettava hyvin, sillä kasvaa noin 2 m korkeaksi. Satoisa.

’AMBROSIA’Luomusiemenannos noin 25 g / 2,40 € til.no 1101annos noin 100 g / 4,50 € til.no 1102annos noin 250 g / 6,00 € til.no 1103Aikainen. Korkeus n. 60–70 cm. Runsassatoinen, palko n. 7–8 cm pitkä. Nuoret herneet syödään palkoinen päivineen, joko tuoreena sellaisenaan tai paloiteltuna salaatissa tai kevyesti kypsennettynä. Pitkä korjuuaika. Sopii hyvin versokasvatukseen.

Herne monivärimixUusiannos noin 250 siementä / 2,90 € til.no 1145Kolme eri väristä ja makuista lajiketta.

’SHIRAZ’Violetit palot, joissa pähkinäinen maku ja sinertävän kirjavat kukat.

’GOLDEN SWEET’Kullankeltaiset supermakeat palot, malvanväriset kukat.

’OREGON SUGAR POD’Pitkät vihreät palot erittäin makeita, valkoiset kukat.

Juurekset(Rotfrukter)Juuresten ryhmään on koottu kasvit, joista käytetään turvonnut juuriosa tai maavarsi.

Daikon Retikka(Rättika)Raphanus sativus var. longipinnatus

’APRIL CROSS’ F1annos noin 2 g / 2,40€ til.no 1118Erittäin tunnettu ja arvostettu lajike. Kasvuaika n. 60 vrk.

Muita nimiä: japaninretikka, hamadaikon, kiinaksi lobok. Valkoinen juuri osittain maan pinnalla. Isonakin mehukas ja rapea. Pituus 25–30 cm tai jopa 50 cm ja painoa kilon, pari. Kasvaa ensin leveyttä ja sitten pituutta.Viljely: Syvämultainen, ravinteikas, kalkittu maa. Kylvö touko-heinäkuussa avomaalle. Itää 5–10 vrk:ssa. Har-vennus 20 cm välein. Sopii hyvin harjuviljelyyn. Kestää jonkin verran hallaa. Voidaan kylvää, kun maan lämpö yli 10 astetta. Heinäkuussa kylvetty valmistuu lokakuussa. 1 g = n. 50–80 siementä.Korjuu: Korjataan parin kuukauden kuluttua kylvöstä. Voidaan säilöä hiekkaan kylmään kellariin.Käyttö: Kuorittuna raikkaan ja miedon makuinen. Voi-daan syödä voileivän päällä tai lisukkeena lautasella, wokissa kypsennettynä tai keitoissa. Pippurin makuisia lehtiä voi myös käyttää ruuanvalmistuksessa.

Juuripersilja(Rotpersilja)Petroselinum crispum var. radicosum

’HALBLANGE’Luomusiemenannos noin 1 g / 2,10€ til.no 2280Kv. Persiljamaiset lehdet. Juuri on kuin pieni palster-nakka. 1 g = n. 650 siementä.Viljely: Syvä, kalkittu ravinteikas multa. Kylvö mahdol-lisimman aikaisin (yölämpötilan oltava +7 astetta) 2 cm syvyyteen. Siemenet kannattaa liottaa ennen kylvöä. Liotusvesi heitetään pois. Itää 2–4 viikossa. Harvenne-taan 8–10 cm välein, riviväliksi jätetään 40 cm.Korjuu: Juurisato korjataan myöhään, koska kasvavat parhaiten loppusyksystä ja ovat maultaan sitä parempia, mitä suurempia ovat. Voi jättää myös talveksi maahan. Juuret varastoidaan kellariin turpeeseen tai hiekkaan. Voidaan hyötää talvella ikkunalla.Käyttö: Erinomainen liemijuures, käytetään sellerin ja

VIHANNEKSET 13


palsternakan tavoin. Lehtiä käytetään kuten lehtipersiljaa, ovat vielä maukkaampia. Käyttöä ei suositella raskaana oleville, voi aiheuttaa supistuksia.

Juurisikuri(Rotcicoria)Cichorium intybus var. radicosus(Radicosus-ryhmä)

KulttuurikasviLuomusiemenannos noin 1 g / 2,40€ til.no 1294Mv. Vanha kulttuurikasvi, jota on käytetty kahvin kor-vikkeena. Etelä-Suomesta sitä löytyy viljelykarkulaisena. Korkeus 1–2,5 m. Kukat taivaansiniset, halkaisijaltaan 5–6 cm. Varsi haaroittunut. Kukinta-aika pitkä: heinä-kuusta myöhään syksyyn. Kukat auki vain päivällä. Sopii hyvin kukkapenkin taustakasviksi. 1 g = n. 500 siementä.Viljely: Kylvö avomaalle varhain toukokuussa tai syys-kylvö. Kylmäkäsiteltävä. Harvennetaan 20 cm välein. Jos halutaan juurisatoa, taimiväli 10 cm. Viihtyy run-sasravinteisessa ja runsasmultaisessa puutarhamaassa. Vaatimaton.Korjuu: Juuret korjataan syksyllä ennen pakkasia. Raaputetaan ja pestään huolellisesti, leikataan pie-niksi paloiksi ja kuivataan. Säilytys kuivassa paikassa kangas- tai paperipussissa.Käyttö: Kuivattuja juuria käytetään paahdettuina kahvin korvikkeena. Lehdet sisältävät C-, P- ja K-vitamiinia sekä inuliinia. Kukkia ja lehtiä voidaan lisätä salaattiin.

Kaurajuuri(Haverrot)Tragopogon porrifolius

Mv. Välimeren alueelta kotoisin oleva, n. metrin kor-kuinen pukinparran sukulaiskasvi. Ulkonäöltään muis-tuttaa mustajuurta, mutta kukat ovat sinertävän violetit. Viljeltiin Ranskassa jo 1500-luvulla kapeiden vaalean kellertävien, syötävien juuriensa vuoksi. Ruotsiin kau-rajuuri tuli 1600-luvulla. Inuliinipitoinen! 1 g = n. 70–90 siementä.Viljely: Viljellään useimmiten yksivuotisena. Vaatii lannoitetun, syvään muokatun maan. Kylvö mahdolli-simman aikaisin keväällä tai elokuussa (taimet talvehti-vat) tai lokakuussa (itää aikaisin keväällä). Kylvösyvyys 2–3 cm, taimiväli 8–10 cm, riviväli 30–40 cm. Lisälan-noitus kesällä. Ensimmäisenä kesänä ilmaantuneet kuk-kavarret poistetaan.Korjuu: Sato korjataan myöhään syksyllä, mutta voi-daan myös jättää talveksi maahan ja korjata aikaisin

keväällä. Osan voi antaa kasvattaa hentoja versoja, jotka syödään parsan tapaan. Muutama taimi kannattaa jättää ihailtavaksi kukinnan takia ja sitten korjata siemensato.Käyttö: Juuren maku on hieno. Sopii kaikenlaiseen ruuanvalmistukseen.

’SANDWICH ISLAND’Kulttuurikasviannos noin 2 g / 2,40€ til.no 1097Lajiketta viljelty vuodesta 1899. Vaalean kellertävät juuret n. 20–25 cm pitkiä.

KeltajuurikasBeta vulgaris var.lutea

’BURPEES GOLDEN’UusiKulttuurikasviannos noin 140 siementä / 2,10€ til.no 2715Hieno lajike viktoriaaniselta ajalta. Pyöreä, oranssin-keltainen malto on makea ja mieto. Maukkaat vihreät lehdet ja kellertävän vihreät varret nuorina salaattiin. Syödään raakana tai keitettynä, yksin tai kasvipaistok-sissa. Säilyy pitkään kellarissa. Silmänruokaakin! Viljely kuten punajuurikas. Ei saa kylvää liian aikaisin, maan on oltava lämmin. Itää huonosti kylmässä maassa. Tuo väriä ruokapöytään.

Lanttu(Kålrot)Brassica napus subsp. napus

Kv. Monessa kielessä maku on antanut nimen lantulle, ruotsiksi se on kålrot ja saksaksi Kohlrübe. Nimet ovat syntyneet paljon ennen kuin tiedettiin mitään lantun risteytymäalkuperästä nauriin, kaalin ja rypsin kanssa. Pohjolassa viljelty 1500–1600-luvulta asti, sitä onkin sanottu Pohjolan appelsiiniksi. Ruotsalaiset tutustutti-vat englantilaiset lanttuun 1700-luvulla. Englannin ja ranskan kielessä lantun nimi onkin ’swede’, ruotsalai-nen. Sitä, että lanttu olisi ruotsalainen alkuperältään, ei ole todistettu. Lantun merkitys Suomen vanhassa maataloudessa oli vähäisempi kuin nauriin. Lantun nimi johdetaan ruotsinkielen sanasta planta eli taimi, koska sen kasvuaika on pitkä ja taimet yleensä esikasvatetaan. Lajikkeet on ryhmitelty kelta- ja valkomaltoisiin. Pak-suhko kuori on lajikkeen mukaan kellertävä, ruskean-punertava, vihreä tai violetti. 1 g = n. 300–500 siementä.Viljely: Savimaan kasvi, jota voidaan viljellä hyvin lan-noitetussa hiekkamaassakin. Viljelykierron tulisi olla ainakin neljä vuotta tautien ja tuholaisten torjumiseksi.

14 VIHANNEKSET


Boorin puute vaivaa helposti. Puute ilmenee siten, että malto on lasittunut ja siinä on ruskeita laikkuja ja jopa onkaloita. Viihtyy parhaiten kosteassa ilmastossa, vesis-töjen lähellä. Kylvö heti yöhallojen mentyä avomaalle sentin syvyyteen tai taimikasvatus (esikasvatusaika noin kolme viikkoa 15–20 asteen lämpötilassa). Voidaan viljellä Lappia myöten. Maan oltava neutraali, pH n. 7. Lannoitetaan luonnonlannalla, kompostilla tai tuoreella ruohosilpulla. Taimiväli 15–20 cm, riviväli 40–50 cm. Taudeista möhöjuuri vaivaa lanttua eniten. Sitä torju-taan säännöllisellä kalkituksella ja viljelykierrolla. 1 g = n. 300–500 siementä.Korjuu: Korjataan myöhään syksyllä. Naatit listitään ja juuret typistetään.Säilytys: Kellari tai kylmiö, ideaali lämpötila 0 astetta suhteellisen kosteuden ollessa yli 95%.Käyttö: Raasteena, keitoissa, laatikoissa. Myös lehtiä on käytetty vihanneksena.

’MARIAN’Kulttuurikasviannos noin 5 g / 1,70€ til.no 1134Nopeakasvuinen walesilainen lajike. Möhöjuuren kes-tävä. Pyöreä, juuriosa violettiniskainen, sileäpintainen alaosa vaaleankeltainen. Runsassatoinen ja kylmänkes-tävä. Säilyy hyvin kellarissa.

’WILHELMSBURGER’Biodynaaminen siemenannos noin 5 g / 2,40€ til.no 1004Kauniin pyöreä. Juuriosa vihreäniskainen, alaosa kel-tainen. Malto kiinteää. Satoisa. Erinomainen varastoin-tikestävyys.

’LOMOND’Luomusiemenannos noin 5 g / 2,40€ til.no 1689Nopeakasvuinen, englantilainen lajike. Möhöjuuren ja härmänkestävä. Kehitetty erityisesti luomuviljelyä varten. Kasvuaika n. 85 vrk. Pyöreä juuriosa violettiniskainen. Alaosa vaaleankeltainen, malto kauniin keltainen ja murea. Hyvän makuinen.

’RUBY’annos noin 800 siementä / 2,10€ til.no 1740Royal Holticultural Society’n palkitsema lajike. Jalos-tettu äärimmäisen makeaksi. Pyöreä muodoltaan, kuori tumman purppuran punainen, malto kerman keltainen. Korkean kuivaainepitoisuutensa vuoksi hyvä varastoin-tikestävyys. Härmänkestävä.

Mukulaselleri(Rotselleri)Apium graveolens var. rapaceum(Rapaceum-ryhmä)

Kv. Viljellään yksivuotisena. Käytetään myös juurisel-leri-nimeä. Aluksi käytettiin lääke- ja maustekasveina, vihanneksena mahdollisesti 1600-luvulta. Sarjakukkais-kasveihin kuuluvan sellerin villiä kantamuotoa tavataan Euraasian kosteikoissa ja ranta-alueilla Kaukasukselta Etelä-Ruotsin rannikolle asti. Löydetty myös Kalifor-niasta ja Uudesta Seelannista. Vanhoja hyötykasveja. Jo antiikin aikana niitä käytettiin lääke- ja maustekas-veina. 1400-luvulla Italia aloitti jalostettujen lehti- ja mukulasellerin viljelyn. Suomessa viljelty 1800-luvulla herraskartanoissa. 1 g = n. 2000 siementä.Viljely: Pitkä kasvuaika, kylvöstä korjuuseen 5–7 kuu-kautta. Esikasvatus aloitetaan helmi-maaliskuussa; kestää 8–10 viikkoa. Itää valossa, siemeniä ei peitetä. Itämisaika 18–25 vrk. Kasvatettava vähintään 18 asteessa, jotta vältyttäisiin ennenaikaiselta kukinnalta. Karaistut taimet istutetaan ulos, kun maan lämpö yli 13°C. Istu-tussyvyyteen on kiinnitettävä huomiota, kasvupisteen on jäätävä näkyviin. Liian matalaan istutettaessa sivu-juurien kasvu voimistuu, kun taas syvään istutettaessa saadaan pitkänomaiseksi venyneitä mukuloita. Tai-miväli 25–40 cm, riviväli 50–60 cm. Kuivina jaksoina kastellaan. Lisälannoitusta annetaan heinä-elokuussa. Kasvaa vielä syksylläkin ja kestää muutamia pakkasas-teita. Vaatii lämpimän kasvupaikan ja hyvin lannoite-tun maan, pH 6,0–7,0. Boorin puutoksessa mukulaan ilmaantuu ruskeita laikkuja, nuoret lehdet kellastuvat ja lehdykän laitaan ilmestyy ruskeita laikkuja. Kalsiu-min puutos aiheuttaa kasvupisteen tuhoutumisen. 1 g = n. 300 siementä.Korjuu: Korjataan myöhään syksyllä. Jos kova pakkanen uhkaa, peitetään harsolla, oljilla tms. Kun nostetaan ylös, osa sivujuurista poistetaan. Varastoidaan kuten porkkana, 0-asteessa kosteassa hiekassa tai turpeessa. Varastointiaika hyvissä olosuhteissa n. 8 kk. Ryöpättynä voidaan pakastaa.Käyttö: Sopii mm. keittoihin, patoihin ja tuoreraastei-siin. Sisälehtiä voi käyttää yrttimausteena. Voi kuivata tai pakastaa.

’MONARCH’annos noin 200 siementä / 2,10€ til.no 1306Suosituin lajike Englannissa. Suuri mukula, malto val-koinen keitettynäkin.

VIHANNEKSET 15


Mustajuuri(Svartrot)Scorzonera hispanica

Mv. Kotoisin Etelä-Euroopasta ja Kaukasiasta, missä käytetty lääkekasvina. Ensimmäiset kirjalliset tiedot viljelystä 1500-luvulta. Suomessa viljelty ainakin jo 1800-luvulla. Mustajuuri kasvattaa pitkän, lähes tasa-paksun, pinnalta mustan, sisältä valkoisen ja runsaasti maitiaisnestettä sisältävän paalujuuren. Voi viljellä Lapissa asti. 1 g = n. 70–90 siementä.Viljely: Tavallinen lannoitettu maa muokataan syvään, pH 6,5. Siemenet kylvetään 2 cm:n syvyyteen varhain keväällä tai syksyllä. Itämislämpötila 8–25°C, itämisaika 14 vrk. Taimiväli 10–15 cm. Kuivina jaksoina kasteltava. Lisälannoitteeksi sopivat sarvilastu ja luujauho. Kesällä voi kastella nokkoskäytteellä. Kukinta ei heikennä juuren laatua, kun kukintovarret katkaistaan heti niiden ilmes-tyttyä. Kestää hyvin kylmää.Korjuu: Pitkä kasvuaika, noin 20 viikkoa. Sato korjataan myöhään syksyllä tai aikaisin seuraavana keväänä. Juuret nostetaan talikolla varovasti, etteivät katkea. Kukkii toisena vuonna keltaisin kukin, tällöin saadaan omia siemeniä.Säilytys: Säilyy kellarissa esim. hiekassa useita kuukau-sia, kun lämpötila on –1–0 astetta ilman suhteellisen kosteuden ollessa yli 95%. Voidaan pakastaa ryöpättynä.Käyttö: Syödään keitettyinä. Juuri sisältää inuliinia ja useita vitamiineja. Lehtiä ei käytetä. Sitruunanmehu estää juurien tummumisen. Maku on herkullisen makeahko, pähkinämäinen.

’VENÄLÄINEN JÄTTILÄINEN’Kulttuurikasviannos noin 200 siementä / 1,70€ til.no 1692Vanha tunnettu tanskalainen lajike vuodelta 1877. Kas-vuaika n. 115 vrk. Tuottaa mustanruskeita, keskikokoi-sia, tiiviitä ja hienoja juuria. Malto valkoinen ja murea.

’HOFFMANNS SCHWARZE PFAHL’Biodynaaminen siemenannos noin 2 g / 2,10€ til.no 1691Saksalainen lajike. Maaperästä riippuen mustanruskea paksu juuri keskipitkä tai pitkä. Malto kiinteä ja hienon makuinen.

Nauris(Majrova)Brassica rapa

Kv. viljellään yksivuotisena. Kaskinauris on tunnettu Euroopassa jo 4000 vuotta. Voi viljellä Lappia myöten.

Syötävä osa muodostunut turvonneesta pääjuuresta ja alkeisvarresta. Luultavasti Suomen vanhin viljelykasvi, jota viljeltiin ohran ohella. Nauris -sanaa ei ole lainattu muista kielistä. Nauriit jaetaan varhais- eli kesänauriisiin ja talvinauriisiin eli kaskinauriisiin. Useat kannat ovat ris-teytyneet keskenään tai turnipsin kanssa. Kaskinauriista tunnetaan Kainuussa, Pohjanmaalla ja Pohjois-Karjalassa kantoja, jotka on nimetty viljelijänsä tai paikkakunnan mukaan. Pohjoismaiden geenipankki sai 1980-luvun alussa Suomesta talteen parikymmentä kantaa.Viljely: Naurismaaksi sopii kosteuden säilyttävä, hiek-kainen savi- tai multamaa, joka ei ole hapan, pH n. 5,5–7. pH:n ollessa yli 7, vältytään möhöjuurelta. Maa ei saa olla vasta lannoitettua, jolloin erilaiset tuholaiset ovat kiusana ja nauriista tulee pahanmakuisia, karvaita. Pari vuotta aikaisemmin hevosenlannalla lannoitettu kasvualusta antaa maukkaimmat nauriit. Ensimmäinen kylvö teh-dään pari viikkoa ennen juhannusta, toinen viikon kuluttua 1–2 cm:n syvyyteen. Itää nopeasti 4–7 vrk:ssa. Ennen vanhaan siemenet ’töpeksittiin’ eli siemenet lai-tettiin suuhun ja syljettiin multaan, jolloin ne samalla kostuivat ja itäminen oli varmempaa. Harvennetaan 10 cm välein, riviväli 20–30 cm. Pienten taimien päivit-täinen kastelu suojelee niitä maakirpuilta, myös tuhkan ripottelu taimien päälle auttaa. Ruohokate pikkutaimien ympärillä estää myös kirppojen tuhot. Harso estää par-haiten kaalikärpäsen ja muiden lentävien tuholaisten iskun kasvustoon. Möhöjuurta kalkitsemisen lisäksi voi välttää vaihtamalla kasvupaikkaa vuosittain. Satoa saadaan noin kahden kuukauden kuluttua kylvöstä. Kaskinaurista viljeltäessä kaski kaadettiin juhannuk-sen jälkeen ja poltettiin seuraavana kesänä. Nykyajan kaskeksi poltetaan risukasa, jonka tuhka levitetään ja sen jäähdyttyä kylvetään siemen. 1 g = n. 400–600 siementä.Korjuu: Nauriit korjataan tennispallon kokoisina. Ei säily niin hyvin kuin sukulaisensa lanttu.Käyttö: Hyvänmakuinen, makea juures joko tuoreena nautittavaksi tai kypsennettynä muhennoksiin, patoihin, keittoihin tai vaikka leivänpäällysteeksi pula-ajan tapaan.

’KULTAPALLO’KulttuurikasviBiodynaaminen siemenannos noin 3 g / 2,40€ til.no 1092Lajike vuodelta 1859. Juuret pyöreitä, sileitä ja kau-niin kullankeltaisia. Malto vaaleankeltainen, mehukas ja makea. Kasvuaika n. 60 vrk. Varastointikestävyys parempi kuin muilla lajikkeilla.

’LUMIPALLO’Kulttuurikasvi

16 VIHANNEKSET


annos noin 1700 siementä / 1,70€ til.no 1094Lajike vuodelta 1856. Voimakaskasvuinen. Juuret sileitä, valkoisia ja pyöreitä, joskus hieman litteähköjä. Nopea-kasvuinen, kasvuaika n. 60 vrk. Maku mieto ja makea.

’PETROWSKI’Biodynaaminen siemenannos noin 5 g / 2,90€ til.nro 1075Kullankeltainen, nopeakasvuinen nauris, jolla hyvä varastokestävyys. Tasainen päältä, syvä kruunuosa.

’PURPLE TOP MILAN’Kulttuurikasviannos noin 1700 siementä / 2,10€ til.no 1206Tunnettu lajike vuodelta 1880 on edelleen yksi viljel-lyimmistä nauriista. Litteänpyöreän, sileäkuorisen juu-riosan yläosa purppuranpunainen, alaosa valkoinen. Voimakaskasvuinen ja terve. Säilyy kellarissa muutamia kuukausia. Käytetty hapatukseenkin.

KASKINAURIS, ’ENON KANTA’Kulttuurikasviannos noin 5 g / 2,10€ til.no 1091Suomalainen kantamme on ’Enon kantaa’, viljelijänä Kauko Heiskanen. Tunnettu maatiaislajike Pohjois-Kar-jalasta. Violetti-, kelta- ja kirjavakuorisia. Perinteisiä käyttötapoja ovat haudukkaat, naurispuuro ja tuore-käyttö. Moderneja käyttötapoja taas kuivatut naurislastut.

Palsternakka(Palsternacka)Pastinaca sativa

Kv. Tämä keltakukkainen porkkanan sukulainen oli tärkeä Euroopassa, kunnes peruna syrjäytti sen. Kasvaa luonnonvaraisena melkein kaikkialla Euroopassa. Keltit viljelivät sitä muinoin, ja se kuului myös kreikkalais-ten ja roomalaisten ruokapöytään. Ei tiedetä tarkasti, milloin palsternakka tuli Suomeen, mutta siemeniä on löydetty runsaasti Kuusiston linnan kaivauksista Kaa-rinasta, jotka ovat peräisin 1300–1500 lukujen väliseltä ajalta. Palsternakka kasvaa viljelykarkulaisena varsinkin Etelä-Suomessa, mutta sitä on tavattu myös Perä-Poh-jolasta, Torniosta. 1 g = n. 150–250 siementä.Viljely: Kasvaa melkein missä vain, mutta parhaiten syvään muokatussa ravinnepitoisessa savensekaisessa maassa, pH 5,5–7,0. Liotetut siemenet kylvetään aikaisin keväällä tai syksyllä 2–3 cm syvyyteen. Siementä laite-taan runsaasti, itämisaika n. kolme viikkoa (15–25 vrk). Alin itämislämpötila +5 astetta. Harvennetaan 10–15 cm välein. Riviväli 30–40 cm. Kuivina kausina kastellaan. Yli vuoden ikäinen siemen itää huonosti. Pohjoisessa

voidaan kasvattaa taimet tai kylvää edellisenä syksynä. Taimivaiheessa kehitys on hyvin hidasta. Lisälannoitusta on hyvä antaa heinäkuun loppupuolella, elokuun alussa. Aika taudinkestävä, porkkana- ja sellerikärpänen saattaa joskus vaivata. Harson tai suojaverkon käyttö auttaa. Kylvöstä korjuuseen kestää 110–120 vrk.Korjuu: Sato korjataan myöhään syksyllä ennen maan jäätymistä tai jätetään talveksi maahan ja korjataan ennen kasvun alkua keväällä. Silloin se on miedom-man makuinen ja sokeripitoisuus on kolminkertainen syksyyn verrattuna. Kukkii toisena kesänä, jolloin saa-daan omia siemeniä.Käyttö: Paksu juuri, jopa puoli kiloa, on hyvin ravitseva ja sisältää runsaasti valkuaisaineita, B- ja C-vitamiineja ja kivennäisaineita. Sisältää voimakastuoksuista aromiöljyä. Vahvan makunsa vuoksi käytetään etupäässä liemijuu-reksena. Keväällä korjattua miedompaa palsternakkaa voi syödä raasteena tai tehdä vihannespihvejä. Lehtiä voidaan käyttää kastikkeissa.

’HALBLANGE WEISSE’KulttuurikasviBiodynaaminen siemenannos noin 3 g / 2,10€ til.no 1897Vanha, tunnettu lajike. Erittäin suosittu Saksassa ja Itäval-lassa. Nopeakasvuinen palsternakaksi. Kermanvalkoiset juuret kauniita, kartiomaisia noin 6 cm läpimitaltaan. Terve ja kylmänkestävä.

’TENDER & TRUE’ KYLVÖNAUHAannos noin 6 m / 2,40€ til.no 1064Siemenet ’kylvetty’ valmiiksi maassa hajoavaan nau-haan. Ei juurikaan harvennusta. Kastelusta pidettävä erityistä huolta. Kuivassa maassa siemenet eivät idä. Hyvän makuinen!

’WHITE GEM’KulttuurikasviBiodynaaminen siemenannos noin 3 g/ 2,10€ til.no 1272Englantilainen, runsassatoinen lajike vuodelta 1860. Keskipitkät juuret poikkeuksellisen valkoiset. Pohjolan eniten viljelty palsternakka. Hyvä varastointikestävyys. Kasvuaika n. 120 vrk. Hienon makuinen.

Porkkana(Morot)Daucus carota

Kv. Viljellään yksivuotisena. Kehittynyt afganistanilai-sesta villistä alalajista. Vanhimmat viljellyt porkkanat olivat ilmeisesti violetteja, mutta niiden ohella alettiin

VIHANNEKSET 17


pian viljellä keltaista muotoa. Näiden muotojen leviä-mistä voidaan lukea eri kirjallisista lähteistä. Vähässä-Aa-siassa tiedetään porkkanaa viljellyn 1000-luvulla, Espan-jassa 1100-luvulla, Euroopan länsiosissa 1300-luvulla ja Englannissa 1400-luvulla. Idässä porkkanaa alettiin viljellä 1300-luvulla ensin Kiinassa ja sitten Japanissa 1400-luvulla. Tiedetään, että Hollannissa kehitettiin 1600-luvulla ensimmäinen oranssi porkkana. Se on kaikkien nykyisten oranssien porkkanoiden kantaäiti. Tästä johtuen viljellyn porkkanan geneettinen pohja on hyvin kapea-alainen. Porkkanan muoto vaihtelee eri lajikkeilla pienistä pallomaisista, kartiomaisiin ja pitkiin sylinterimäisiin. 1 g = n. 600–1000 siementä.Viljely: Viihtyy parhaiten multavassa, kalkkipitoisessa hiekkamaassa (pH 7,0–7,5). Kaikki maatyypit voidaan kuitenkin parantaa porkkanalle sopivaksi. Lannoite-taan hyvin maatuneella luonnonlannalla tai viherlan-noitteella. Porkkana on kaliumin suurkuluttaja. Kylvö aikaisin keväällä 1 cm syvyyteen. Ideaali itämislämpötila 8–20°C, itämisaika 15–20 vrk. Taimiväli 3–6 cm, rivi-väli 35–40 cm. Harso tai suojaverkko pitää tuholaiset loitolla, joista pahimmat ovat porkkanakemppi ja pork-kanakärpänen. Myös hiekan ja tuhkan sirottelu auttaa. Annoksesta riittää 5–15 rivimetrille. Hiekkamailla voi tehdä syyskylvön.Säilytys: Kellarissa hiekkaan tai lannoittamattomaan turpeeseen haudattuina. Voidaan pakastaa esikeitettynä, raaste sellaisenaan.

’AMSTERDAM FORCING 3’Kulttuurikasviannos noin 1500 siementä / 2,40€ til.no 1057Suosittu vanha lajike. Nopeakasvuisin. Voimakkaan oranssit, mureat, sylinterinmuotoiset juuret 11–13 cm pitkiä. Soveltuu varhaisviljelyyn lämpöpenkkiin, kas-vihuoneeseen ja avomaalle.

’AUTUMN KING’Luomusiemenannos noin 3 g / 2,10€ til.no 1205Jykevä syysporkkana. Kiinteämaltoinen, juuri tukeva. Hyvä vastustuskyky porkkanakärpäselle. Kasvaa hyvin hiekkapitoisessa maassa ja on helppo kasvattaa. Matala kasvusto, lehdistö kasvaa vain noi n 15 cm korkeaksi. Erinomainen maku ja hyvä varastointikestävyys.

’EARLY NANTES’KulttuurikasviLuomusiemenannos noin 1 g / 1,70€ til.no 1922Aikainen, ranskalainen lajike. Ensimmäinen 1880-luvulta.

Kasvaa hyvin savimaassakin. Mureat ja makeat juuret ovat kauniin sylinterin muotoiset. Kasvuaika n. 62 vrk.

’JUWAROT’annos noin 3 g / 1,70€ til.no 1932Kasvuaika n. 100 vrk. Hieman sylinterinmuotoiset n. 15 cm pitkät juuret. Hyvin korkea karoteenipitoisuus. Kauniin oranssi. Viljely onnistuu myös raskaammilla mailla. Sopii varastoitavaksi. Terveyspommi!

’LONTOON TORI / CHATENAY’ RED CORED 2’Kulttuurikasviannos noin 1800 siementä / 1,70€ til.no 1696Alkuperäislajike 1800-luvulta. Kartiomainen ja tukeva punaisenoranssi juuri on puolipitkä. Helppo viljellä. Juu-renniskan vihertymisen estämiseksi mullataan. Kas-vuaika n. 70 vrk. Satoisa, maukas ja mehukas. Sopii varastoitavaksi. Englannissa ruokakaupoissa sitä oli saatavilla baby-tyyppisenä. Suosittu!

’MAESTRO’ F1annos noin 660 siementä / 2,40€ til.no 1056Erinomainen lajike luonnonmukaiseen viljelyyn tau-dinkestävyytensä vuoksi. Melko resistentti porkkana-kärpästä vastaan. Kasvuaika n. 100 vrk. Sileäpintaiset, lähes sylinterinmuotoiset, 17–19 cm pitkät juuret. Yksi parhaimmista lajikkeista pitkään varastointiin.

’NUTRI RED’annos noin 0,5 g / 2,40 til. no 1186Upean korallinpunaiset porkkanat säväyttävät. Sisältävät paljon lykopeeniä. Väri ei häviä keitettäessä ja maku on hieno.

’PURPLE HAZE’ F1annos noin 180 siementä / 2,10€ til.no 1030Ensimmäinen hybridi villistä violetista porkkanasta. Nantes-tyyppinen. Kuori violetti, mutta sisus tutun oranssinpunainen. Maukas, voimakaskasvuinen. Herät-tää varmasti keskustelua ruokapöydässä. Sopii hyvin salaatteihin, wokkiin, raasteeksi ja mehuksi.

’RAINBOW MIXED’ F1annos noin 190 siementä / 1,70€ til.no 1058Ihastuttava sekoitus oranssista, valkoisesta ja keltaisesta porkkanasta. Silmänruokaa.

’RONDO’annos noin 950 siementä / 2,10€ til.no 1710Juuri pallonpyöreä. Sopii erityisesti ruukkuviljelyyn parvekkeelle tai patiolle. Syödään pienenä. Hyvänma-kuinen. Naposteluun!

18 VIHANNEKSET


’SAINT VALERY’Kulttuurikasviannos noin 1100 siementä / 1,70€ til.no 1038Vanha ranskalainen talvilajike vuodelta 1885. Kasvuaika n. 80 vrk. Kaunis ulkonäkö: pitkäjuurinen, mutta leveäh-köt ’hartiat’. Vihertyy helposti, siksi pitää muistaa mullata. Kuiva- ainepitoisuus melko korkea, mutta on kuitenkin makea ja murea. Erittäin satoisa ja on yhä yksi tärkeim-mistä talvilajikkeista. Kasvatetaan myös kesäporkkanaksi, ja Englannissa se on näyttelyporkkanana yhä suosittu. Huonoina kesinäkin saatu hyvä sato toisin kuin muista.

’YELLOWSTONE’annos noin 1300 siementä / 1,70€ til.no 1934Suosiota saanut monen mielestä ensimmäinen ensi luokan keltainen porkkana! Korkea A-, C- ja beta- karo-teenipitoisuus. Hyvän makuinen ja helppo kasvattaa. Silmänruokaakin.

Punajuurikas(Rödbeta)Beta vulgaris subsp. vulgaris var. conditiva

Kv. Punajuuren eli -juurikkaan oletetaan olevan aasia-laista alkuperää. Eurooppaan se on kulkeutunut ehkä arabien tuomana. Kreikassa viljeltiin jo ennen ajan-laskumme alkua. Suomessa punajuurta alettiin viljellä vasta 1800-luvulla. Värinsä se saa betasyaniinistä, joka on savikkakasveille tyypillinen typpipitoinen väriaine. Tunnetaan myös keltaisia ja valkoisia muotoja, joita kutsutaan kelta- ja valkojuurikkaiksi. Muoto vaihtelee melkoisesti, on jalostettu pallomaisia, litteänpyöreitä sekä pitkäjuurisia lajikkeita. Juurimukulan renkaallinen rakenne johtuu sen erikoisesta paksuuskasvusta, missä kuoren alle kehittyy useita sisäkkäisiä jakautumiskykyisiä soluvyöhykkeitä. 1 g = n. 60–90 siementä.Viljely: Viihtyy aurinkoisessa, kosteutta pidättävässä, syvämultaisessa puutarhamaassa, joka on mielellään lannoitettu edellisenä syksynä. Vältettävä liiallista typ-pilannoitusta, koska kuuluu nitraatteja kerääviin kas-veihin. Liiallinen kalkki taas tekee punajuuret rupisiksi (maan sädesieni). Kylvö touko-kesäkuussa parin sentin syvyyteen. Taimettumisaika 18 asteessa n. viikko, mutta 8 asteessa kolme viikkoa. Yhdestä siemenestä kehit-tyy yksittäisten hedelmien määrän mukaan yleensä 2–4 sirkkatainta. Jätetään vahvin kasvamaan. Riviväli 30–40 cm, taimiväli 5–10 cm. Tuhohyönteiset ja kas-vitaudit vaivaavat harvoin. Joskus kirpat ja luteet ovat kiusana, varsinkin kuivina kesinä. Ahkera kastelu pie-nentää tuhoja. Sopeutunut merelliseen ilmastoon; kasvaa

parhaiten 15–20 asteen lämmössä, kun ilma on kosteaa. Annoksesta riittää n. 5–10 rivimetrille.Korjuu: Korjataan aurinkoisella säällä, jolloin nitraatti-pitoisuus pienempi. Myös lehdet ovat herkullisia, pieninä salaattiin, isoina pinaatin tapaan..Säilytys: Voidaan varastoida kellariin joko sellaisenaan tai turpeeseen tai hiekkaan. Voidaan myös pakastaa ryöpättynä tai säilöä etikkaan.

KYLVÖNAUHAannos noin 6 m / 2,40€ til.no 1708Siemenet ’kylvetty’ valmiiksi maassa hajoavaan kylvön-auhaan. Kastelusta pidettävä erityistä huolta, koska kui-vassa maassa siemenet eivät idä. Kasvuaika n. 58 vrk. Litteänpyöreä, tummanpunainen. Kuori sileä ja ohut. Hyvä varastointikestävyys.

’CYLINDRA’Kulttuurikasviannos noin 400 siementä / 1,70€ til.no 1068Tanskalainen lajike. Kasvuaika n. 55 vrk. Pitkä juuri. Herkullisen makuinen. Sopii tuorekäyttöön, säilöntään ja varastoitavaksi. Korjattava ajoissa. Vanhetessa menet-tää hyvää makuaan.

’DETROIT 2 ’KulttuurikasviLuomusiemenannos noin 3 g/ 1,70€ til.no 1141Vanha viljelyvarma lajike vuodelta 1897. Pyöreä, ohut-kuorinen, tummanpunainen malto. Helppo viljellä. Sopii sekä varhaisviljelyyn että myöhäisempään kylvöön Myös varastoitavaksi.

’ÄGYPTISCHE PLATTRUNDE’KulttuurikasviBiodynaaminen siemenannos noin 3 g / 1,70€ til.no 1007Aikainen lajike vuodelta 1870. Kasvuaika n. 50 vrk. Lit-teänpyöreä, malto tummanpunainen. Makea.

’RAINBOW MIX’annos noin 250 siementä / 2,10€ til.no 1078Valmis sekoitus erivärisistä punajuurista: punaisia, val-koisia, keltaisia ja raidallisia herkkupalleroita. Vaihte-lusta pitäville.

Raidallinen punajuuriBeta vulgaris var. cruenta

Kasvuaika n. 60 vrk. Pyöreä ja makea. Erikoisen näköi-nen malto: punavalkoraitainen. Muistuttaa tikkataulua. Ruotsalaiset kutsuvat lajiketta ’polkagrisrödbeta’ –ksi.

VIHANNEKSET 19


Keitettynä muuttuu vaaleaksi. Voi kuitenkin erottaa tummempia raitoja.

’TONDO DI CHIOGGIA’KulttuurikasviBiodynaaminen siemenannos noin 3 g / 2,10€ til.no 1015Makea italialainen lajike 1800-luvulta. Kasvuaika n. 60 vrk. Viljely, korjuu ja säilytys kuten tavallisella punajuurella. Juuri kasvaa komeaksi. Keittiökasvimaan koristus tummanvihreine lehtineen ja punaisine varsi-neen. Hyvä varastointikestävyys. Erityisen sopiva kasvis-paistoksiin, ei värjää muita raaka- aineita. Herkkusuille!

Retiisi(Rädisa)Raphanus sativus var. sativus

Yv. Kehittynyt ehkä retikasta. Tullut viljelyyn vasta 1500-luvulla pitkänomaisena valkoisena muotona. Täl-laisia viljeltiin 1600-luvulla Turun Akatemian kasvitie-teellisessä puutarhassakin. 1700-luvulla retiisi sai pienen pyöreän muotonsa. Aluksi ne olivat valkoisia ja vasta myöhemmin kehitettiin punaisia. Maku makeankirpeä, mikä johtuu sinappiöljystä. 1 g = n. 80–130 siementä.Viljely: Kuohkea, lannoitettu puutarhamaa, pH 5,7–7,0. Kylvö avomaalle aikaisin keväällä 0,5–1 cm syvyyteen, lisäkylvöjä voi tehdä parin viikon välein. Itämisaika 8–15 vrk. Kasvaa nopeasti, mutta myös vanhenee nopeasti. Taimiväli 1–2 cm, riviväli 10–30 cm. Kastellaan runsaasti, sillä kuivassa retiisi kitkeröityy ja alkaa helposti kukkia. Neljän viikon kuluttua kylvöstä saadaan ensimmäinen sato. Kasvaa parhaiten 12–15 asteen lämmössä. Muku-lat venyvät pitkänomaisiksi korkeassa lämpötilassa ja syvään kylvettynä. Muiden ristikukkaisten tavoin altis möhöjuurelle ja taimipoltteelle. Tuhka- tai kalkkipölytys ehkäisee kirppoja samoin ruohokate. Tuhoja voi torjua riittävän pitkällä viljelykierrolla.Korjuu: Korjataan nuorina.Säilytys: Käytetään mieluiten heti tuoreena, mutta säilyy muutaman viikon kylmässä.

’CHERRY BELLE’KulttuurikasviBiodynaaminen siemenannos noin 5 g / 2,10€ til.no 1182Arvostettu kesälajike. Kasvuaika n. 22 vrk. Pyöreä muo-doltaan. Kirsikanpunainen kuori sileä ja ohuehko. Mau-ltaan makea ja mieto. Sopii avomaa- ja lavaviljelyyn. Kestää varastointia tulematta kitkeräksi.

’EISZAPFEN’KulttuurikasviBiodynaaminen siemenannos noin 5 g / 2,10€ til.no 1762Nopeakasvuinen. Kauniit, sylinterinmuotoiset, valkoiset juuret. Suippo kärki. Pituus n. 10–12 cm. Malto mehukas ja rapea. Mehukkaat lehdet sopivat salaattiin. Sopii sekä avomaalle että lavaviljelyyn.

’FRENCH BREAKFAST’ KYLVÖNAUHAKulttuurikasviannos noin 6 m / 2,40€ til.no 1707Tunnettu lajike vuodelta 1878. Kasvuaika n. 24 vrk. Ovaalinmuotoinen: yläosa kuoresta punainen, alaosa valkoinen. Siemenet ’kylvetty’ valmiiksi maassa hajoa-vaan nauhaan. Ei enää juuri harvennusta. Kastelusta pidettävä erityistä huolta. Kuivassa maassa siemenet eivät idä. Maku miedon pikantti. Monen suosikki!

’RUDI’UusiLuomusiemenannos noin 5 g / 2,10€ til.no 1742Kehitetty nimenomaan avomaalla kasvatettavaksi. Hyvin aikainen. Pyöreä ja kirkkaanpunainen. Miedon raikas maku, eikä vanhene yhtä nopeasti joten satoaika pitkä.

Retikka(Rättika)Raphanus sativus var. niger

Kv. Viljellään yksivuotisena. Todennäköisesti kotoisin Etu-Aasiasta ja Välimeren alueelta tai Keski-Aasiasta, Intiasta tai Kiinasta. Faaraoiden haudoista on löytynyt retikkaa esittäviä maalauksia. Kreikkalaiset käyttivät sitä kultalautasella kannettavana uhrilahjana, roomalaiset puolestaan heittelivät retikoilla epäsuosittua puhujaa. Suurimmat retikat saattoivat painaa jopa 40–50 kg. Kes-ki-Euroopassa se on nykyäänkin hyvin suosittu juures. Maistuu kirpeältä retiisin tapaan, mikä johtuu haih-tuvista sinappiöljyistä. Käytetty yskänlääkkeenä. 1 g = n. 90–130 siementä.Viljely: Kylvö avomaalle 1–2 cm syvyyteen. Varastoita-vat retikat kylvetään vasta heinäkuussa, mutta kesällä syötävät mahdollisimman aikaisin keväällä. Taimiväli 10–15 cm, riviväli 35–50 cm. Vaatii hyvin muokatun maan, johon sekoitettu hiekkaa, pH 5,6–7,0. Kasteltava runsaasti kuivina jaksoina. Vältettävä liiallista typpilannoitusta nitraattivaaran vuoksi. Boorin puutos ilmenee mallon lasittumisena ja kuoren halkeamina. Ristikukkaisten taudit ja tuholaiset vaivaavat myös retikkaa.

20 VIHANNEKSET


Korjuu: Pyöreähköt retikat korjataan tennispallon kokoi-sina, pitkät taas silloin, kun kaulan halkaisija on n. 5 cm. Retikka kestää muutaman pakkasasteen. Varastoidaan porkkanan tapaan.

’BLACK SPANISH ROUND’KulttuurikasviLuomusiemenannos noin 5 g / 1,70€ til.no 1935Vanha, pyöreä lajike vuodelta 1783. Kuori musta, malto valkea. Maistuu mukavan kirpeältä. Hyvä varastointi-kestävyys. Myöhäinen kylvö kukinnan välttämiseksi.

’MÜNCHEN BIER / RAT’S TAIL’Kulttuurikasviannos noin 350 siementä / 1,70€ til.no 1936Kuuluisa, ovaalinmuotoinen, vaaleakuorinen, mehevä syysretikka vuodelta 1900. Kasvuaika n. 60 vrk. Korkeus vähintään 60 cm. Pensasmainen, tarvitsee runsaasti kasvutilaa. Käytetään sekä juuri että siemenpalot. Sie-mensato erittäin runsas. Siemenenpalot, ’rotanhännät’’ / rat’s tail’ miedon mausteisia, rapeita, mehukkaita ja säi-keettömiä. Niitä nautitaan joko sellaisenaan tai marinoi-tuna, nopeasti kiehautettuina, paistettuina, grillattuina tai wokattuina. Niistä voi myöskin valmistaa etikkasäi-lykkeitä joko kokonaisina tai pienittyinä. Palot kerätään nuorina, ei saa antaa kasvaa liian pitkään.

Valkojuurikas(Vitbeta)Beta vulgaris var. conditiva

’ALBINA VERDUNA’UusiKulttuurikasviannos noin 140 siementä / 2,10€ til.no 1079Puhtaanvalkoinen, sileähkö kuorinen ja pyöreä juuri. Heirloom-lajike Hollannista. Lehdet myös käyttökelpoi-sia ruoanlaittoon. Maultaan erittäin makea ja mehukas ja siksi myös lasten suosikki! Viljely kuten punajuurikas.

KAALIT(Kålväxter)Kv. Viljellään yksivuotisena. Kaalilajimme polveutuvat länsieurooppalaisesta luonnonvaraisesta merenranta-kasvista, villikaalista. (Brassica oleracea subsp. oleracea). Viljellyt kaalilajit erotellaan vararavinnon kertymispai-kan mukaisesti, esim. keräkaalit (lehtiin), kyssäkaalit (varteen) tai parsakaalit (kukintoon). Kaali on risti-siittoinen kasvi. Siksipä jalostuksessa on suurelta osin siirrytty hybridilajikkeiden tuottamiseen, mikä takaa

lajikkeen entistä suuremman tasalaatuisuuden. Kaalikas-vien merkitys ravinnossamme vitamiinien, kivennäis- ja hivenaineiden sekä kuitujen lähteenä on merkittävä. Kun verrataan vihannesten ravinnekoostumuksen terveelli-syyttä, parsa- ja lehtikaali sijoittuvat kärkeen. Ruotsissa kaalinkasvatus yleistyi jo 1300-luvulla. Suomessakin kaalit ovat vanhimpia keittiökasveja. 1500-luvulla kas-vitarhoja kutsuttiinkin ’kaalitarhoiksi’.

Brokali(Brokale)Brassica oleraceae

Uusi

’ATLANTIS’ F1annos n. 50 siementä / 4,50 € til.no 1080Maukas uutuus, parsakaalin ja kiinanbrokkolin eli kailaa-nin kauniin vihreä risteytys. Maku muistuttaa parsaa ja parsakaalia. Sato koostuu parsakaalimaisista kukinnoista ja miedoista, makeista varsista sekä lehdistä. Pääkukinto kannattaa poistaa ensin sen ollessa ehjä ja napakka, tämä jouduttaa maukkaiden sivuversojen kasvua. Voi höyryt-tää, wokata tai syödä sellaisenaan salaateissa.Viljely: Kuin parsakaalilla (tasainen kastelu, voimakas lannoitus, pH 6.0–6.8). Sisältää runsaasti A ja C vita-miinia sekä kaliumia, kalsiumia ja rautaa.

Keräkaali(Vitkål)Brassica oleracea var. capitata(Capitata-ryhmä)

Eniten viljelty kaalityyppi. Viljely alkanut Välimeren seudulla jo 2500 vuotta sitten. Varsi on voimakkaasti typistynyt, ja lehdet muodostavat tiiviin kerän. Kasvu-ajan pituuden mukaan keräkaalilajikkeet ryhmitellään kesä-, syys- ja talvilajikkeisiin. Voimakasta (terveellistä!) antosyaaniväriä sisältävät punakaalit ovat myös kerä-kaaleja. 1 g = n. 250–350 siementä.Viljely: Viihtyy lähes koko maassa monenlaisilla maala-jeilla. Maan pH:n tulisi olla 6,5–7,5 välillä ja ravinnetilan hyvä. Runsain sato saadaan multavilta savimailta, varhai-sin taas hiekkamailta. Viljelykierron tulisi olla ainakin neljä vuotta tauti- ja tuholaisongelmien välttämiseksi. Maan korkea pH (yli 7) estää möhöjuuren tartuntaa. Esikasvatus huhtikuussa ruukkuun tai lavaan. Siemen itää 8–10 vrk:ssa. Karaistujen taimien istutus avomaalle touko-kesäkuun vaihteessa. Istutus entistä kasvusyvyyttä syvempään. Taimiväli 45–60 cm. Kuivina ja lämpiminä jaksoina kasteltava, erityisesti kerän paisumisvaiheessa. Kasvun optimilämpötila on n. 16–20 astetta. Kateharso

VIHANNEKSET 21


tai kasvuverkko suojaavat tuholaisilta. Tuhkan pölyttely kasveille auttaa myös niiden torjunnassa. Sadonme-netystä aiheuttavia tuholaisia ovat kirpat, pieni ja iso kaalikärpänen, niittyluteet, kaalikoi sekä kaaliperhosen että rapsipistiäisen toukat.Varastointi: Varastointiin pitäisi valita vain terveitä keriä. Paras lämpötila on 0 astetta ja suhteellinen kos-teus 95–100%. Kesäkaalit säilyvät n. 1–2 kk, syyskaalit n. 3–4 kk ja talvikaalit n. 6–8 kk.

’PREMIERE’KulttuurikasviLuomusiemenannos noin 0,5 g / 3,90€ til.no 1100Vanha, tunnettu saksalainen kaikkein aikaisin varhais-kaalilajike. Kasvuaika n. 60 vrk. Tunnetaan myös nimellä ’Early Hanover’. Kiinteä, tummanvihreä pää 1–2 kg. Erit-täin maukas. Käytetään tuoreena salaattiin tai keitettynä.

’GLORY OF ENKHUIZEN’KulttuurikasviLuomusiemenannos noin 0,5 g / 2,40€ til.no 1680Kuuluisa hollantilainen syyskaali vuodelta 1902. Kas-vuaika n. 80 vrk. Kiinteähkö, suuri pää painaa 2,5–3,5 kg. Hieman vahamaiset uloimmat lehdet ovat sinertävän vihreät. Hyvä hapankaalilajike.

’NAGELS FRÜHWEISS’UusiBiodynaaminenannos noin 0,5 g / 4,50€ til.no 1250Syyskaali. Hollantilainen lajike. Pyöreäpäinen, kiinteä rakenne, paino n. 2 kg. Voimakaskasvuinen. Ohuet lehdet, hyvä varastointikestävyys. Resistentti möhö-juurelle. Huippulaatua!

’HOLSTEINER PLATTER’Biodynaaminen siemenannos noin 0,5 g / 4,50€ til.no 1268Satoisa, suurikupuinen lajike, nimensä mukaisesti lit-teänpyöreä. Halkaisija jopa 30 cm. Uloimmat lehdet hyvin voimakaskasvuiset. Soveltuu erityisen hyvin hapankaalin valmistukseen ja tuorekäyttöön löysäh-kön rakenteensa ja hienon makunsa vuoksi eikä varas-toitavaksi.

Kiinanbrokkoli / Kailaan(Daggkål)Brassica oleracea(Alboglabra-ryhmä)

annos noin 1 g / 2,10€ til.no 1087Yv. Tunnetaan myös nimellä ’Gai lohn ja härmekaali. n. 40–50 cm pitkän varren päässä olevat kukinnot ovat hyvin pienet tavalliseen parsakaaliimme verrattuna.Viljely: Esikasvatus huhtikuussa tai kylvö suoraan avo-maalle juhannuksen tienoilla. Itää 1–2 viikossa. Kas-vuaika n. 2 kk. Kasvaa parhaiten viileässä, 15–20 asteessa. Kuumassa, yli 25 asteessa varsi puutuu nopeasti, samoin kukinnot kehittyvät kukkaan. Vaatii runsasravinteisen kasvupaikan. Kasteltava runsaasti.Korjuu: Koko kasvi on syötävää: varret, lehdet ja juuri ennen aukeamista olevat pienet kukinnot. Varresta käy-tetään murea osa (n. 15 cm)Käyttö: Herkullista höyrytettynä tai friteerattuna.

Kukkakaali(Blomkål)Brassica oleracea var. botrytis(Botrytis-ryhmä)

Kehittynyt luultavasti parsakaalista. Viljely aloitettu ehkä Kreikassa, mistä levinnyt Italian kautta muualle Eurooppaan. 1 g = n. 200–350 siementä.Viljely: Viihtyy multavassa, ilmavassa ja ravinteikkaassa maassa, pH n. 7,0 (yli 6,5). Kylvö huhtikuun puolivälissä: kaksi siementä ruukkuun. Myöhemmin heikompi taimi poistetaan. Taimikasvatusaika 4–5 viikkoa. Istutus ulos mahdollisimman aikaisin touko-kesäkuun vaihteessa. Taimiväli 40–50 cm. Taimien tyvet voi mullata. Kuivina kausina kastellaan runsaasti. Ei saa antaa kuivua! Tuho-laisten vuoksi hyvä suojata harsolla tai kasvuverkolla. Meillä viihtyvien lajikkeiden suotuisin kasvulämpötila on 15–20 astetta. Jos vrk:n keskilämpötila ylittää jatku-vasti 20–24 astetta, voi ilmetä kasvuongelmia kukinnon muodostumisessa. Toinen ongelma on ns. “napittumi-nen”. Sen voi aiheuttaa typen puute tai muu kasvustressi. Onkin oltava tarkkana, etteivät taimet pääse kasvamaan liian isoiksi, jolloin on usein edellä mainittuja ongelmia. Lannoite annetaan jaettuna.Korjuu: Korjataan, kun kukkapää on tarpeeksi suuri, kiinteä ja vielä kauniin värinen.Säilytys: Voidaan varastoida muutamia viikkoja kella-rissa tai kylmiössä. Säilyy parhaiten 0-asteessa, ilman suhteellisen kosteuden ollessa 97–100%. Ihanteellisissa olosuhteissa kesälajikkeet säilyvät 3–4 ja myöhäisem-

22 VIHANNEKSET


mät 6–8 viikkoa. Talveksi voidaan pakastaa tai hapattaa muiden kasvisten, kuten keräkaalin kanssa.

’SNOWBALL’Kulttuurikasviannos noin 200 siementä / 1,70€ til.no 1201Kasvuaika n. 68 vrk. Kauniin muotoinen verholehtien suojaama lumivalkoinen kukinto. Erittäin suosittu.

’CLAPTON’ F1annos noin 30 siementä / 3,90€ til.no 1290Keskivarhainen F1-hybridi. Kauniit, verholehtien suo-jaamat valkoiset kukinnot. Resistentti möhöjuurelle!

’SUNSET’ F1annos noin 15 siementä / 2,90€ til.no 1208Kasvuaika n. 65–75 vrk. Keskikokoinen kukinto. Poik-keaa perinteisestä kukkakaalista oranssin värinsä puo-lesta. Sopii erikoisen hyvin raakana salaatteihin ja tietysti keitettynä.

Kurttukaali(Savoykål)Brassica oleracea var. sabauda(Sabauda-ryhmä)

Tunnetaan myös nimellä savoijinkaali. Ulkonäöltään kuten keräkaali, mutta kerä on löyhä. Sinertävän vihreät lehdet kurttuiset. Poimujen syynä lehtilavan eri osien erilainen kasvunopeus. Voi kasvaa hyvinkin suureksi, mutta on kevyt. Maku mieto. Erittäin koristeellinen. 1 g = n. 250–350 siementä.Viljely: Vaatii hyvin lannoitetun maan. Esikasvatus huhtikuussa, itää 10–25 asteessa 8–15 vrk:ssa. Karaistut taimet istutetaan ulos toukokuun puolivälissä. Taimiväli 50x60 cm. Kestää muutaman pakkasasteen. Voi joskus talvehtia lumen alla. Menestyy koko maassa.Korjuu: Satoa korjataan elo-syyskuussa. Voidaan ripus-taa juurineen päivineen kellariin.Käyttö: Käytetään keräkaalin tavoin, varsinkin salaat-teihin ja koristeluun. Miedomman makuinen ja ravin-topitoisuudeltaan arvokkaampi kuin keräkaali.

’VERTUS’Luomusiemenannos noin 0,5 g / 2,10€ til.no 1240Nopeakasvuinen ranskalainen lajike. Kasvuaika n. 80 vrk. Uloimmat, sinivihreät ja ryppyiset lehdet kätkevät sisäänsä makean ja miedon makuisen sisäosan. Muo-doltaan tylpän pyöreä, kiinteä ja kaunis. Paino n. 1,5 kg. Satovarma ja helppo viljellä!

Kyssäkaali(Kålrabbi)Brassica oleracea var. gongylodes(Gongylodes-ryhmä)

Ensimmäiset tiedot Roomasta vuodelta 100 e.Kr. 1500-luvulla sitä viljeltiin yleisesti Euroopassa. Käyte-tään myös nimeä kaalirapi. Syötävä osa on maan pinnalle muodostuva pyöreä pullistuma, josta lehdet lähtevät kas-vamaan. Mukula voi olla joko vihreä tai violetti. Tuottaa avomaalla satoa Lapissakin. 1 g = n. 200–300 siementä.Viljely: Kalkittu, ravinteikas, savensekainen maa, pH 6–7,5. Kylvö maalis-huhtikuussa ruukkuun tai lavaan. Itämisaika 8–10 vrk. Istutus avomaalle kesäkuun alussa entiseen kasvusyvyyteen. Etelässä voi kylvää suoraan kasvupaikalleen. Taimiväli 15 cm, riviväli 35 cm. Liian tiheä kasvuväli aiheuttaa mukuloiden venymistä. Kui-vina jaksoina kasteltava, muuten puutuvat. Varottava antamasta liikaa typpeä, lehdet kasvavat rehevästi ja mukuloiden kasvu heikkenee. Nopeakasvuinen, hyvissä oloissa (14–25 astetta) antaa satoa 10–12 viikon kuluttua kylvöstä. Viileässä mukulasta tulee litteähkö, lämpimässä taas pitkänoloinen. Kestää muutaman asteen yöpakkasen.Säilytys: Paras varastolämpötila on 0–1 astetta suhteel-lisen kosteuden ollessa 97–100%. Kookkaat mukulat säilyvät 3–4 kk.Käyttö: Voidaan käyttää kuten lanttua. Herkullista tuo-reena, esim. dippivihanneksena. Lehtiä voidaan käyttää tuoreena salaatissa, paistaen tai keittää.

’AZUR STAR’Biodynaaminen siemenannos noin 0,5 g / 2,40€ til.no 1126Erittäin aikainen, viljelyvarma lajike. Kasvuaika n. petit 50 vrk. Korjataan nuorena. Litteänpyöreä, kauniin viole-tinsininen. Sopii myös lasinalaisviljelyyn. Herkullinen malto valkea, mieto ja rapea.

’LANRO’annos noin 0,5 g / 2,40€ til.no 1143Pyöreä, valkomaltoinen. Ei tule puisevaksi, vaikka kasvaa suureksikin.

’NORIKO’Biodynaaminen siemenannos noin 0,5 g / 2,90€ til.no 1099Nykyaikainen, nopeakasvuinen lajike. Kasvuaika n. 50 vrk. Vaaleanvihreä mukula hieman litteänpyöreä. Malto valkoinen, murea ja herkullisen makuinen. Voi kasvaa suureksi tulematta puisevaksi. Ei halkeile helposti.

VIHANNEKSET 23


’SUPERSCHMELTZ’, JÄTTIKYSSÄKAALIKulttuurikasviBiodynaaminen siemenannos noin 0,5 g / 2,40€ til.no 1124Malto rapea ja makea. Kyssä voi kasvaa 3–4-kiloiseksi tulematta puisevaksi. Satoa saadaan n. 70 vrk kylvöstä.

Lehtikaali(Grönkål)Brassica oleracea var. sabellica(Sabellica-ryhmä)

Vanhimpia Pohjolassa viljeltyjä kaalilajeja. Pyramideista tehdyt löydöt kertovat, että sitä on käytetty jo muinai-sessa Egyptissä sekä ravintona että koristeena. Viljellyistä vihanneksista yksi ravintorikkaimmista: sisältää run-saasti A-, B- ja C-vitamiinia ja rautaa. Lehtien makeus kasvaa kylmän vaikutuksesta. Tauteja ja tuholaisia esiin-tyy selvästi vähemmän kuin muilla kaalilajeilla. 1 g = n. 200–300 siementä.Viljely: Esikasvatus huhtikuun puolivälissä tai etelässä avomaakylvö toukokuussa. Viihtyy ravinteikkaassa, hyvässä puutarhamaassa. Taimiväli 40–50 cm. Kasvun alussa runsas kastelu. Kasvaa viileässä hyvin ja kestää korkeitakin lämpötiloja, mutta yli 30 asteessa kasvu tyrehtyy. Kestää pakkasta jopa -10–15 astetta. Voidaan korjata lumen altakin, mikäli jänikset tai kanit ovat jotain jättäneet. Kateviljely on hyväksi! Salvia on hyvä kumppanuuskasvi. 1 g = n. 200–300 siementä.Korjuu: Lehdet poimitaan nuorina aloittamalla korjuu alhaalta päin.Säilytys: Voidaan pakastaa tai kuivata. Kuivattaessa lehtiruoti poistetaan. Hyväkuntoista lehtisatoa voidaan varastoida jonkin aikaa tuoreena, kun lämpötila on 0 (tai–2) astetta ja suhteellinen kosteus noin 95%.Käyttö: Voidaan käyttää pitkin kesää tuoreena salaa-teissa tai keitettynä tai paistettuna lämpimissä ruoissa.

’DVARF GREEN CURLED’Kulttuurikasviannos noin 400 siementä / 1,70€ til.no 1259Skottilaista alkuperää, viljelty vuodesta 1868. Korkeus 30–45 cm, vihreät lehdet sammalpoimuiset. Ei vaadi niin voimakasta lannoitusta kuin muut lehtikaalit. Kas-vuaika n. 70 vrk.

’RED RUSSIAN’Kulttuurikasviannos noin 0,5 g / 1,70€ til.no 1267Tunnettu jo ennen vuotta 1885. Toinen nimi ’Ragged Jack’. Todennäköisesti miedoin ja mehukkain lajike.

Korkeus n. 50–60 cm. Lehdet harmahtavan vihreät, hieman aaltomaiset. Reuna hammastaa voimakkaasti. Lehtiruodit ja –suonet violetteja. Nuoria lehtiä voi laittaa salaattiin. Kaunis.

’SCARLET’annos noin 190 siementä / 2,40€ til.no 1260Kasvaa puumaiseksi. Lehdet runsaspoimuiset. Pudot-taa aika nopeasti alimmat lehtensä. Korkeus n. 60 cm. Syksyn kuluessa väritys muuttuu upean purppuran-punaiseksi. Huomiota herättävän koristeellinen, sopii kukkapenkkiinkin!

Palmukaali(Palmkål)Brassica oleracea var. sabellica(Sabellica-ryhmä)

’NERO DI TOSCANA’Kulttuurikasviannos noin 0,5 g / 2,10€ til.no 1027Viljeltiin Ruotsissa jo 1800-luvulla. Kokenut 1990-luvulla uudelleen syntymisen mustakaali -nimisenä. Kookas italialainen erikoisuus (heirloom-lajike), ulkonäöltään silmiinpistävän kaunis. Lehdet sinisenvihreät ja savoi-jinkaalin tapaan kurttuiset. Palmumaisessa ulkonäössä yhdistyvät sekä lehtikaalin komeus että kurttukaalin kauneus. 1 g = n. 200–300 siementä.Viljely: Yhtä helppo viljellä kuin lehtikaalia. Esikas-vatus huhtikuun puolivälissä. Siemen itää 5–10 vuo-rokaudessa jopa +5 asteessa. Ulosistutus toukokuussa ravinteikkaaseen maahan. Taimiväli 50–60 cm, riviväli 65–75 cm. Kylmänkestävä, muttei ihan lehtikaalin veroi-nen. Lehtikaalin tavoin tuholaiskestävyys parempi kuin muilla kaalilajeilla.

Parsakaali(Broccoli)Brassica oleracea var. italica(Italica-ryhmä)

Parsakaalista eli brokkolista käytetään nuppuvaiheessa oleva pää- ja sivuversojen kukinnot sekä varren puutu-maton osa lehtineen. Kotoisin Etelä-Italiasta. Roomalai-set käyttivät siitä nimeä “Jupiterin sormet”. Laajemmin tuli viljelyyn 1500-luvulla, jolloin sitä viljeltiin kaksi-vuotisena kukkien ilmestyessä vasta toisena vuonna. Hyvin vitamiinirikas. Pidetään ravintoarvoltaan kaikkein parhaimpana kaalilajina. 1 g = n. 200–300 siementä.Viljely: Etelä- ja Keski-Suomessa voidaan kylvää suo-raan avomaalle touko-kesäkuussa. Pohjoisempana tai-

24 VIHANNEKSET


mikasvatus huhtikuussa. Kasvatetaan 3–4 cm ruukuissa 3–4 viikon ikäisiksi. Lämpötila pidetään, jos mahdol-lista 15 asteessa. Vaatii runsasmultaisen ja -ravinteisen maan, kasvaa toki savimaassakin, pH 6–7,5. Taimiväli 40–50 cm. Hoidetaan samalla tavoin kuin kukkakaali-viljelmää. Kasvun optimilämpötilaksi on mitattu 15–18 astetta. Syksyllä voi selvitä jopa -5–7 asteen pakkasesta. Kuitenkin stressinsietokykyisempi kuin kukkakaali.Säilytys: Huoneenlämmössä nahistuu nopeasti. Nuput kellastuvat klorofyllin hajotessa, jatkavat kehitystä ja aukeavat. Nopea jäähdytys heti korjuun jälkeen 0-astei-seksi kylmällä vedellä ja suojaaminen muovikalvolla hidastaa kaalin elintoimintoja niin, että säilyvyys saat-taa olla kylmässä jopa 2–3 viikkoa. Pakastaminen on erinomainen säilytystapa.Käyttö: Pää- ja sivuversojen nuput syödään ennen avau-tumista. Kukkavarret lehtineen syödään parsan tapaan. Älä keitä liikaa, parasta hieman rapsakkana 3–5 min höyrytyksen jälkeen.

’CALABRAIS’Kulttuurikasviannos noin 0,5 g / 1,70€ til.no 1028Yksi vanhimmista ja parhaimmista parsakaalilajikkeista. Kasvuaika n. 68 vrk. Kukinnot keskikokoisia (12–15 cm), tummanvihreitä, tiheitä ja kiinteitä. Kasvattaa sivuver-soja pitkälle syksyyn. Terve ja viljelyvarma. Hyvissä kas-vuolosuhteissa erittäin satoisa.

Parsakukkakaali(Broccolo)Brassica oleracea var. broccolo(Broccolo-ryhmä)

’ROMANESCO EARLY’Kulttuurikasviannos noin 400 siementä / 1,70€ til.no 1149Kaunis pagodin muotoinen pää. Läpimitta n.15–25 cm. Limetin värinen. Yleinen vihannes Pohjois-Italiassa. Vil-jelty siellä vuosisatoja. Muistuttaa parsa- ja kukkakaa-lia, mutta voittaa maussa molemmat. Kutsutaan myös vihreäksi kukkakaaliksi.Viljely: Viljellään kuten kukkakaalia.

Punakaali(Rödkål)Brassica oleracea var. capitata rubra(Capitata-ryhmä)

Tunnettu yhtä kauan kuin keräkaali. Kupu pienempi ja hidaskasvuisempi, erona on myöskin väri. Kasvatetaan

kuten keräkaalia, mutta taimiväli voi olla hiukan pie-nempi. Muodostaa tiiviin kerän, joka säilyy hyvin kella-rissa. Vaatii paljon kalkkia, pH noin 7,5! 1 g = n. 250–350 siementä.

’RED DRUMHEAD’Kulttuurikasviannos noin 300 siementä / 2,10€ til.no 1463Viljelty vuodesta 1865. Aikainen ja kestävä. Kasvuaika n. 75 vrk. Pää hieman litteänpyöreä, hyvin kiinteä. Lehdet tumman punavioletit. Paino jopa 2,5 kiloon asti. Ydin lyhyt, mutta poikkeuksellisen makea. Viljelyvarma. Ei halkeile helposti. Hyvä varastointikestävyys.

Ruusukaali(Brysselkål)Brassica oleracea var. gemmifera

Aika nuori viljelykasvi. Tiedetään kasvatetun Belgiassa 1700-luvulla, ehkä jo aikaisemminkin. Saanut siksi nimen brysselinkaali. Korkeus n. 80 cm. Käytetään pieniä sivu-versokeriä, jotka muodostuvat pitkin vartta lehtihankoi-hin. Sisältävät huomattavan paljon C-vitamiinia. Maku erinomainen. Sisältää runsaasti A-, K- ja C-vitamiinia. 1 g = n. 200–300 siementä.Viljely: Vaatimaton maan suhteen, menestyy parhaiten auringossa, syvämultaisessa, savensekaisessa maassa, pH 6,5–7,5. Pitkä kasvuaika, joten vaatii esikasvatuksen huh-tikuussa. Itää 15–20-asteessa 10–15 vrk:ssa. Toukokuun lopulla tai kesäkuun alkupuolella 5–8 viikkoa kylvöstä karaistut taimet istutetaan avomaalle. Istutusetäisyys n. 50 cm, riviväli 60–70 cm. Liian tiheässä kasvustossa keräset jäävät pieniksi. Lannoitetaan vain kerran juur-tumisen jälkeen. Liika typpi aiheuttaa kerien löystymi-sen. Kastellaan kuivina jaksoina. Latvominen elokuun lopulla, n. kuukautta ennen sadonkorjuuta. Se aikaistaa sadon valmistumista ja yhdenmukaistaa kerien kokoa. Sopeutunut viileisiin kasvuolosuhteisiin, kerien kasvun kannalta optimilämpötila on +12 astetta. Kestää lyhy-taikaista -10–12 asteen pakkastakin. Jänisten ja kanien herkkua! 1 g = n. 200–300 siementä.Korjuu: Sadonkorjuu syyskuusta koviin pakkasiin. Kerien korjuu (ovat parhaimmillaan 2,5 cm:n kokoi-sina) aletaan alhaalta. Irtonaiset kerät eivät säily kauan. Voidaan pakastaa. Kylmävarastossa säilyvät –1–0 asteessa suhteellisen kosteuden ollessa 97–100% n. 6 viikkoa.

’GRONINGER’Luomusiemenannos noin 0,5 g / 2,40€ til.no 1128Aikainen, keskikokoinen lajike. Kerät korjataan ison kir-

VIHANNEKSET 25


sikan kokoisina alhaalta alkaen. Todella hyvän makuinen. Myös herkullinen latva kannattaa syödä.

’RED BALL’annos noin 205 siementä / 2,10€ til.no 1105Violetit, tasakokoisten kerien maku makean mieto. Väri vahvistuu säiden kylmetessä. Pitkä sadonkorjuuaika. Kehuttu ja siksi suosittelemme!

Suippokaali(Spetskål)Brassica oleracea var. capitata(Capitata-ryhmä)

Valkokaalin aikainen muoto. Kapeat, korkeat lehdet päät-tyvät suippoon kärkeen ja muodostavat teräväkärkisen, kartiomaisen kerän. Maku hieno, makeahko. Lehden rakenne pehmeä ja rapea. Säilyy hieman paremmin kuin varhaiskaali. 1 g = n. 250–350 siementä.Viljely: Viljellään kuten keräkaalia. Esikasvatus maalis-kuun puolivälistä huhtikuun alkuun. Itää 15–20 asteessa 8–14 vrk:ssa, istutetaan avomaalle maan lämmettyä 60 × 60 cm:n välein. Kastellaan runsaasti. Helppohoitoinen.Korjuu: Kun kerät alkavat muotoutua, ovat ne valmiita korjattaviksi.Käyttö: Maku mieto. Soveltuu sellaisenaan salaattiin tai tavallisen kaalin tavoin esim. kääryleiksi.

’EERSTELING’Biodynaaminen siemenannos noin 0,5 g / 2,40€ til.no 1104Kartiomainen, lyhytkantainen ja nopeakasvuinen avo-maalle tai varhaisviljelyyn muovihuoneeseen. Pää kiinteä, kompakti, päästä pyöristynyt. Kasvaa 800–1000 gram-maiseksi. Lehdet vaaleanvihreät ja pehmeät. Hyvä ja makea kaalinmaku.

’GREYHOUND’Kulttuurikasviannos noin 350 siementä / 2,10€ til.no 1442Lehdet muodostavat teräväkärkisen, kartiomaisen kerän. Aikainen muoto, lehdet pehmeät ja rapeat. Maku makeahko. Sopii sellaisenaan salaatteihin, wokkeihin ja muihin kaaliruokiin.

’KALIBOS RED’Kulttuurikasviannos noin 0,5 g / 1,70€ til.no 1150Vanha, itäeurooppalainen lajike. Harvinainen, karmii-ninpunainen väritys. Värikäs ja herkullinen salaateissa ja kevyesti höyrytettynä.

KURKUT(Gurkor)Cucumis sativus

Yv. Vanhimmat tiedot kurkun viljelystä ovat Kaak-kois-Aasiasta vuodelta 9750 e.Kr. Alkukodistaan Intiasta kurkku kulkeutui jo varhain Kiinaan. Eurooppaan se on tullut Lähi-idän kautta. Roomassa keisari Tiberiuk-sen kerrotaan nauttineen kurkkua jokaisella ateriallaan. Ranskassa viljely aloitettiin 800-luvulla ja Englannissa 1400-luvulla. Aluksi se oli herrasmiesviljelijöiden eri-koisuus, mutta 1800-luvulta lähtien käyttö laajeni, ja sitä alettiin viljellä kaupallisesti. Eri puolilla maailmaa kurkusta on kehittynyt monennäköisiä muotoja, Kiinassa ja Japanissa viljellyille kurkuille on ominaista pitkähe-delmäisyys. Vesipitoisempia vihanneksiamme (96–97%).

Kurkun karvaus johtuu kukurbitasiineistä. Tämä karvas maku maistuu erityisesti hedelmän kärjessä. Ajoittainen kuivuus kasvukaudella lisää tätä ominai-suutta. Jalostustyössä on tunnistettu karvauden aiheut-tava geeni, ja on saatu kehitettyä lajikkeita, joissa ei ole karvauden aiheuttajaa.

Kurkku on yksikotinen ja yleensä yksineuvoinen, jolla hede- ja emikukat kehittyvät erikseen lehtihan-koihin kylläkin samaan yksilöön. Hedelmiä syntyy siis vain normaalin pölytyksen tuloksena. Kasvihuonekurkut ovat ns. partenokarppisia eli kurkut kehittyvät ilman hyönteisten pölytystä ja hedelmöitystä. Avomaankur-kusta on myös jalostettu partenokarppisia lajikkeita. Venäläistyyppisten maitohappokäymiseen perustuvien suolakurkkujen valmistamiseen ne eivät käy. Siemenel-liset lajikkeet soveltuvat tähän tarkoitukseen.

Avomaankurkku(Frilandsgurka)Viljely: Tuulilta suojattu lämmin paikka, hyvin lannoi-tettu kalkkipitoinen (pH n. 7,5), runsasmultainen, mie-lellään hieman savipitoinen maa. Kylvö maan ollessa vähintään 15 astetta. Kylvösyvyys 2–3 cm. Itämisaika 5–8 vrk. Itämislämpötila 20–25°C. Voidaan myös esi-kasvattaa, mutta kärsii siirrosta. Karaistut taimet voi istuttaa entistä kasvusyvyyttä syvempään. Taimiväli 20–30 cm, riviväli 100 cm. Ei kasva lämpötilan ollessa alle 10–12 astetta. Alussa kastellaan runsaasti. Harso jouduttaa kasvua. Voidaan antaa kasvaa maata pitkin tai tukea kasvamaan ylöspäin. 1 g = n. 30–40 siementä.Korjuu: Kurkut korjataan keskenkasvuisina, ennen kuin nystyt siliävät.Säilytys: Säilytetään 7–10 asteessa, kylmemmässä tule-vat vetisiksi.

26 VIHANNEKSET


Käyttö: Tuoreena tai valmistetaan suola-, etikka- tai hapansäilykkeitä. Kurkku sisältää hiven- ja kivennäis-aineita. Sopii verenpaineesta kärsiville.

’CONNY’ F1annos noin 10 siementä / 2,40€ til.no 1266F1-hybridi. Parthenokarppinen eli itsepölyttyvä ja karvasaineeton lajike. Etäisyys hyönteispölytteiseen lajikkeeseen oltava vähintään 50 m. Erittäin aikainen ja satoisa. Kurkut n. 8–15 cm pitkiä. Terve. Sopii myös kasvihuoneeseen.

’VENLO PICKLING’annos noin 20 siementä / 1,70€ til.no 1151Erinomainen, englantilainen säilöntäkurkku (gherkin). Korjataan nuorina ja kiinteinä.

Kasvihuonekurkku(Växthusgurka)Viljely: Kasvatetaan kasvihuoneessa tai lavassa, jossa lämpötila vähintään +18°C. Kylvösyvyys 2–3 cm. Kas-vualustana käytetään turvetta ja kompostia. Neliömetrille kaksi tainta. Kasvihuoneessa varret tuetaan ylöspäin, mutta lavassa annetaan kasvaa maanpintaa myöten ja katkaistaan latvasta, kun varsi on metrin pituinen. Alussa kastellaan runsaasti. Emikukkien ja hedelmänalkujen määrää vähentämällä saadaan jäljelle jääneiden kasvu voimistumaan. Stressitilanteessa kasvattaa enemmän hedekukkia. Vanhat, huonosti yhteyttävät lehdet pois-tetaan vaiheittain. Korkea ilmankosteus estää kasvitau-tien kehittymistä.

’AROLA’Biodynaaminen siemenannos noin 6 siementä / 3,90€ til.no 1106Hyönteispölytteinen. Hyvä vastustuskyky kasvitauteja vastaan. Aito kurkun makuelämys!

’FEMSPOT’ FIannos noin 6 siementä / 3,90€ til.no 1041F1-hybridi. Parthenokarppinen eli itsepölyttyvä. Erit-täin satoisa, kestää alhaisiakin yölämpötiloja. Ei tule kitkeräksi. Taudinkestävä. Suosittu!

’TELEGRAPH IMPROVED’Kulttuurikasviannos noin 8 siementä / 2,40€ til.no 1125Partenokarppinen eli itsepölyttyvä englantilaistyyppis-ten kasvihuonekurkkujen klassikko vuodelta 1897. Sopii erinomaisesti kylmiin kasvihuoneisiin. Keskiaikainen, kasvuaika n. 70 vrk. Hedelmä yleensä noin 28–32 cm, mutta voi kasvaa jopa 45 cm pituiseksi. Malto murea, her-

kullisen raikkaan ja miedon makuinen. Kuori muistuttaa avomaankurkkua. Vähäsiemeninen. Rehevä, runsassatoi-nen ja viljelyvarma lajike. Annalassa saatu hyviä satoja.

Pesusienikurkku(Luffa)Luffa aegyptiaca

annos noin 10 siementä / 2,40€ til.no 1010Yv. Trooppinen, köynnöstävä (2–3 m) kasvi, jota kas-vatetaan sekä syötäväksi että pesusieneksi.Viljely: Voidaan viljellä ainoastaan kasvihuoneessa tai lasitetulla parvekkeella, sillä tarvitsee vähintään 20 läm-pöastetta kehittyäkseen. Esikasvatus huhtikuun lopulla, kasvuaika n. 120–140 vrk. Siirretään kasvihuoneeseen, kun yölämpötila on kohonnut yli 10 asteen. Vaatii runsaasti ravinteita ja vettä. Varret tuetaan kasvamaan ylöspäin.Korjuu: Hedelmät korjataan syötäviksi n. 10 cm:n mit-taisina. Jos halutaan pesusieniä, hedelmät jätetään kyp-symään emokasviin. Kypsänä pannaan likoon, jolloin kuori ja hedelmäliha erottuvat. Jäljelle jää kuitupitoinen ranko, joka kuivataan auringossa.

Pitkä avomaankurkku(Slanggurka)

’KIINALAINEN KÄÄRME’Kulttuurikasviannos noin 10 siementä / 2,10€ til.no 1165Eri puolilla maailmaa avomaankurkuista on kehitty-nyt erinäköisiä. Aasiassa, Kiinassa ja Japanissa ne ovat pitkähedelmäisiä, siitä nimitys ’kiinalainen käärme’. Hyönteispölytteinen. Kasvaa n. 40–50 cm pituiseksi, mutta voidaan korjata lyhyempänäkin. Kasvatus joko penkissä tai tuetaan kasvamaan ylöspäin.Käyttö: Perinteisen aasialaisen tavan mukaan syödään kypsennettynä sellaisenaan tai muun ruoan yhteydessä. Sopii tietysti tuorekäyttöönkin.

’MARKETMORE’Luomusiemenannos noin 20 siementä / 2,90€ til.no 1025Keskiaikainen, kasvuaika n. 61 vrk. Soveltuu hyvin meidän pohjoisiin olosuhteisiimme joko avomaalle tai lämpöpenkkiin. Hyönteispölytteinen. Hedelmät tasa-kokoisia, karvasaineettomia ja 20–25 cm pitkiä. Pitkä satoaika. Hyvin taudinkestävä ja viljelyvarma.

VIHANNEKSET 27


Sitruunakurkku(Äpplegurka)

’CRISTAL APPLE’ TAI ’C. LEMON’Kulttuurikasviannos noin 10 siementä / 2.10€ til.no 1049Kermankeltaiset, pallomaiset hedelmät. Tunnetaan myös ’omenakurkku’ nimellä. Kasvuaika n. 58 vrk. Joko avomaalle tai kasvihuoneeseen. Hyönteispölytteinen. Hedelmät parhaimmillaan 3–5 cm läpimitaltaan, hennon kellanvihreinä. Kuoren muuttuessa kirkkaan keltaiseksi, siemenet muuttuvat koviksi ja makukin huononee. Vas-tustuskykyinen monia virustauteja vastaan. Sietää hyvin kuivuutta. Käytetään kuten kasvihuonekurkkua.

Viidakkokurkku(Djungelgurka)Melothria scabra

Kulttuurikasviannos noin 20 siementä / 2,90€ til.no 1215Yv. Kotoisin Etelä-Amerikasta. Englanniksi Mexican sour cukes. Köynnöstävä luonnonlaji, jolla voimakas kasvutapa. Kasvaa n. 3 m:n korkuiseksi. Pienen pienet kukat kirkkaan keltaiset. Tuottaa valtavasti n. 3 cm pitkiä, pitkulaisia, vihreäraitaisia, makeanhappamia hedelmiä. Malto valkoinen. Osuvasti ulkonäköä on kuvattu sanoilla ’Babydoll melon’.Viljely: Esikasvatus toukokuun alussa. Karaistut taimet kasvatetaan kasvihuoneessa tai ruukussa lämpimällä seinustalla tai lasitetulla parvekkeella. Hyönteispölyt-teinen. Viihtyy ravinteikkaassa mullassa, auringossa, ei kuitenkaan paahteessa. Vaatii tuen, esim. verkon.Korjuu: Hedelmät korjataan 2–3 cm kokoisina.Käyttö: Pikkupurtavaksi, salaatteihin ja pikkelsseihin.

KURPITSAT(Pumpor / Squash)Kotoisin Keski- ja Etelä-Amerikasta. Kurpitsoja on viljelty siellä jo 8000–9000 vuotta. Kaikki ovat alun alkaen intiaanien viljelyyn ottamia. Eurooppaan kur-pitsa tuli löytöretkeilijöiden mukana. Suomessa alettiin ensin viljellä kovaseinäisiä talvikurpitsoja, joista val-mistettiin etikkasäilykkeitä. Muihin kurkkukasveihin verrattuna kurpitsojen hedelmien muoto ja väri vaih-televat runsaasti.

Kesäkurpitsa(Squash)Cucurbita pepo

Yv. Herkullisista kesäkurpitsoista on jalostettu mitä monimuotoisempia lajikkeita. Nykyiset lajikkeet ovat pääasiassa pensastavia. Satoa kerättäessä haittana on edelleen lehtien ’piikkisyys’. Zuccini-nimitys on peräi-sin Italiasta, missä sen tyyppisiä lajikkeita jalostettiin ja kasvatettiin etenkin 1900-luvun alkupuolella. Sieltä ’zuccinit’ levisivät kaikkialle maapallolle. Meillä viljely yleistyi vasta 1970-luvulla.Viljely: Lämmin, kovilta tuulilta suojattu kasvupaikka, Hyvin lannoitettu, kompostilla vahvistettu, ilmava maa, pH 6,0–7,5. Lannoitus annetaan jaettuna. Esikasvatus (noin 3 viikkoa) toukokuun alussa tai kylvö etelässä kesäkuun alkupuolella suoraan kasvupaikalle, kylvösy-vyys 2–3 cm. Siemen itää 6–10 vrk:ssa. Itämislämpötilan oltava vähintään +15 astetta, ihanne 20–22 astetta. Myö-hempi kasvatuslämpötila päivisin n. 18 ja öisin 14 astetta. Taimet on karaistava ennen ulos istutusta. Istutustiheys 1–2 tainta neliölle, riviväli 1–2 m. Kasvaa hyvin, kun lämpötila on 15–25 asteen välillä. Hallanarka. On hyvä laittaa istutuksen yhteydessä kasvamaan harson alle, joka poistetaan kukinnan alkaessa. Kastellaan runsaasti, kärsii kuitenkin liiallisesta märkyydestä. Maa ei saa mis-sään vaiheessa päästä kuivumaan. Jos kasvu pysähtyy, ja lehdet näyttävät ’aneemisilta,’ on lisälannoituksen aika. Kasvuolosuhteiden ollessa hyvät, tuskin mitkään kasvi-taudit vaivaavat. Voidaan kasvattaa myös astiassa. Sisällä kasvatettaessa on huolehdittava pölytyksestä.Korjuu: Hedelmät kerätään nuorina, muuten sisus sit-kistyy, eikä kelpaa tuoreena syötäväksi. Yleinen ohje on kerätä ne 14–21 cm:n mittaisina. Mitä isompina hedelmät korjataan, sitä pienempi on kasvin kappalesatomäärä. Hedelmän voi irrottaa varresta joko leikkaamalla tai kiertämällä. Mitä enemmän korjataan, sitä enemmän saa satoa.Säilytys: Säilyvyys on sitä parempi mitä kehittyneempi hedelmä on. Jos kuori on jo paksuuntunut, se voi säilyä kelvollisena 2–4 kk lämpötilan ollessa 10–13 astetta. Nuoret, ohutkuoriset hedelmät säilyvät hyvinä n. pari viikkoa.Käyttö: Käytetään raakana salaateissa ja leivän päällä, kypsennettyinä padoissa, keitoissa, leivonnaisissa ja sel-laisenaan. Kukat (käytetään hedekukkia) ovat syötäviä joko salaateissa tai friteerattuina. Ne kastellaan pan-nukakkutaikinaan ja keitetään öljyssä. Siemenet ovat erittäin terveellisiä. Niitä voi lisätä leipätaikinaan tai syödä sellaisenaan mielellään paahdettuina. Suurista

28 VIHANNEKSET


kesäkurpitsoista voidaan keittää sokerin kanssa hilloa. Sopii myös leivontaan esim. sämpylätaikinaan tai jopa suklaakakkuun!

’COCOZELLE DE TRIPOLIS’UusiBiodynaaminenannos 6 siementä / 2,40€ til.nro 1167Viljelyvarma lajike. Pitkät, tiiviit tummanvihreät hedel-mät joissa vaaleanvihreitä raitoja. Sopii aloittelijoille.

’GOLD RUSH’ F1annos noin 10 siementä / 2,10€ til.no 1686F1-hybridi. Laajalti tunnettu. Kasvuaika n. 55 vrk. Hedel-mät sileitä, tasakokoisia, kullankeltaisia. Runsassatoinen. Malto vaaleankeltainen. Viljelyvarma.

ÖLJYSIEMENKURPITSA ’RETZER GOLD’Luomusiemenannos noin 8 siementä / 2,40€ til. no 1152Itävaltalainen lajike on kehitetty tuottamaan suuria, öljyrikkaita siemeniä, joissa ei ole paksua kuorta. Ne ovat tumman oliivinvihreitä ja maistuvat erinomaisen pähkinäisiltä tuoreena, kuivattuna tai paahdettuna.

Varsi on köynnöstävä, muttei kasva liian suureksi. Hedelmät ovat ensin vihreät ja kultaraitaiset, mutta muuttuvat kypsyessään kellanoransseiksi. Ne paina-vat yleensä 2,5–5 kg ja tuottavat paljon siemeniä, jotka huuhdellaan ja kuivataan. Hedelmälihakin on syötävää. Esikasvatus huhtikuussa. Istuta lämpimään, suojaisaan paikkaan jotta siemenet ehtivät kypsyä.

’MIDNIGHT’annos noin 6 siementä / 2,90€ til.no 1292Kehitetty erikoisesti ruukkuviljelyyn patiolle ja parvek-keelle. Kompakti, pensastava kasvutapa. Tummanvihreät, kiiltävät hedelmät maukkaita. Runsassatoinen. Avoin kasvutapa ja piikittömät varret tekevät sadonkorjuun helpoksi.

’PATISSON – CUSTARD WHITE’KulttuurikasviLuomusiemenannos noin 10 siementä / 2,40€ til.no 1724Kermanvalkoinen, ufomallinen, kiekkokurpitsaksikin kutsuttu. Kasvuaika n. 95 vrk. Erittäin runsassatoinen. Nautitaan pieninä, n. kymmensenttisinä joko raakana tai höyrytettynä salaateissa ja täytettynä. Erittäin herkullisen makuinen, vähäkalorinen! Säilyy hyvin. Paino 0,5–1 kg.

’RONDINI’Biodynaaminen siemenannos noin 10 siementä / 2,10€ til.no 1161

Vihreä hedelmä pieni ja pyöreä. Köynnöstävä kasvutapa. Korjataan keskenkasvuisena, 10–15 cm kokoisena, paino 0,2–0,3 kg. Saa kerta- annoksia. Malto keltainen. Käyte-tään kypsennettynä. Kypsyy n. 15 minuutissa. Halkaistaan ja poistetaan siemenet. Voidaan syödä sellaisenaan tai maustaa sitruunan mehulla, oliiviöljyllä ja suolalla. Voi myös valmistaa uunissa.

’SPAGETTI’Kulttuurikasviannos noin 10 siementä / 2,10€ til.no 1055Jalostettu USA:ssa 1930-luvulla Vegetable Marrow

-tyypistä. Köynnöstävä kasvutapa. Valloitti Euroopan 1980-luvulla. Kasvuaika n. 100 vrk. Pitkulaiset, keller-tävät hedelmät painavat n. 2–4 kg. Korjataan 15–25 cm pituisena. Keitetään tai paistetaan uunissa halkaistuna tai kokonaisena. Kypsymisaika n. 30 min. Sisus kaive-taan haarukalla syötäväksi. Hyvää sellaisenaan voin kera. Nuoret hedelmät ovat raakana myös hyvän makuisia. Hyvä varastointikestävyys.

’SUNBURST’ FIannos noin 10 siementä / 2,10€ til.no 1111Aikainen, kasvuaika n. 50 vrk. Kirkkaan keltaisia, lit-teänpyöreitä, ’ufoa’ muistuttavia aaltoilevine reunoineen. Myös kiekkokurpitsaksi kutsuttu. Malto kermanvalkoi-nen. Mitaleitakin voittanut. Suurisatoinen, herkuttelijan kurpitsa!

’TONDO CHIARO DI NIZZA’Kulttuurikasviannos noin 10 siementä / 2,10€ til.no 1110Nopeakasvuinen, kasvuaika n. 60 vrk. Tummanvih-reä, pyöreä ja ohutkuorinen, jossa vaaleilta pystyraitoja. Italian ja Ranskan suosituimpia kurpitsoja. Viljelty yli 100 vuotta (heirloom-lajike). Hedelmä korjataan, kun halkaisija on n. 10–13 cm. Voidaan paistaa uunissa koko-naisena (muista tehdä höyryreiät) tai täytettynä. Pienet 3–5 cm kokoiset kurpitsat voi keittää sellaisenaan maku-paloiksi. Kasvaa 1,5–2,5-kiloiseksi. Herkkusuille! Kestää varastointia 2–3 kk.

’ZUBODA’KulttuurikasviBiodynaaminen siemenannos noin 10 siementä / 2,10€ til.no 1723Vihreä, kevyesti marmoroitunut. Pitkänomainen, muis-tuttaa kasvihuonekurkkua. Nopeakasvuinen, antaa satoa n. 55 vuorokautta istutuksesta. Runsassatoinen. Vähän siemeniä.

VIHANNEKSET 29


Talvikurpitsa(Vintersquash)Cucurbita maxima tai pepo

Varren ja hedelmän kannan poikkileikkaus on pyöreä. Haaroittuva varsi on rento ja voi kasvaa 4–12 metriseksi. Köynnöstävää talvikurpitsaa voi varastoida sellaisenaan muutamia kuukausia tai jopa vuoden. Kuori on kova, muoto ja väri voivat vaihdella suuresti eri lajeilla. Malto on hienorakeista eikä siinä ole säikeitä. Erittäin terveel-lisiä: sisältää runsaasti vitamiineja ja kivennäisaineita, mutta vähemmän vettä kuin kesäkurpitsalla.Viljely: Lämmin, tuulilta suojattu kasvupaikka, lehdistö voi vioittua jo 0 - +5 asteessa. Runsasravinteinen, kom-postilla parannettu maa, pH 6,0–7,5. Lannoitus anne-taan jaettuna. Esikasvatus toukokuun puolivälin jälkeen, itää parhaiten 21–35 asteessa 6–15 vrk:ssa. Kasvatusaika 3–4 viikkoa, kasvatuslämpötila 20–24 astetta. Ulosistu-tus kesäkuun puolivälissä hallojen mentyä. Taimiväli 100–200 cm. Kastellaan kuivina kausina runsaasti. Maa ei missään vaiheessa saa päästä kuivumaan. Juuristo leviää laajalle. Optimi kasvulämpötila 18–25 astetta. Jos pääverso katkaistaan, kehittyy enemmän satoa kantavia sivuversoja. Kun osa hedelmää kantavasta sivuversosta peitetään mullalla, siihen kehittyy auttavia juuria. Suo-sitellaan kasvatettavaksi 4–6 hedelmää/taimi. Kurpit-san annetaan kypsyä varressa mahdollisimman kauan. Hallan uhatessa peitetään säkillä, sanomalehdillä tai moninkertaisella harsolla. Kypsät hedelmät kestävät hallaa, kypsymättömät vioittuvat. Kahden viikon läm-pökäsittely 25–30 asteessa pidentää säilymistä. Tämän jälkeen sopiva säilytyslämpötila on 10–13 astetta ilman suhteellisen kosteuden ollessa 70%.Käyttö: Säilötään etikkapikkelsiksi tai keitetään sokerin kanssa hilloksi, joka voidaan maustaa sitruunalla, inki-väärillä tai kanelilla. Sopii myös keittoihin, patoihin ja leivonnaisiin. Runsaasti A-, C- ja B-vitamiineja.

’BIG MAX’Kulttuurikasviannos noin 8 siementä / 2,40€ til.no 1022Alkuperäinen japanilainen nimi on Tsurunashi-Yakko. Kasvuaika n. 120 vrk. Voi painaa jopa 50 kg. Muodoltaan pyöreä tai pitkulaisen pyöreä, matalat urat pinnassa. Köynnöstävä kasvutapa (2,5–3 m), tosin ei kovin voima-kas. Kuori ja malto voimakkaan oransseja. Ei kannata jättää kuin yksi tai kaksi hedelmää kasvamaan per kasvi. Ihanteellinen kurpitsakoristuksiin ja halloween-lyhtyjen valmistukseen. Erittäin hyvän makuinen. Sopii täytet-täväksi, gratiineihin, piirakoihin, keittoihin, soseisiin ja makeisiin leivonnaisiin. Säilyy viileässä n. 5–10 kk.

’RED KURI’KulttuurikasviBiodynaaminen siemenannos noin 8 siementä / 2,10€ til.no 1133Vanha japanilainen lajike. Tunnetaan myös nimellä ’Oranssi Hokkaido’. Kasvuaika n. 100 vrk. Tarvitsee kas-vualaksi 1,5 × 1 m. Kasvattaa yleensä kolme hedelmää. Pisaran muotoinen, kuori keltaoranssi. Paino 1–2,5 kg. Sisus voimakkaan oranssi, säikeetön ja maultaan päh-kinämäinen. Hedelmät korjataan mahdollisimman myöhään, kypsinä. Maku parhaimmillaan muutaman kuukauden varastoinnin jälkeen. Sopii jälkiruokiin, lei-vontaan ja keittoihin. Mainio myös koristekurpitsana.

’SWEET MAMA’ F1annos noin 8 siementä / 2,10€ til.no 1713Kasvuaika n. 95 vrk. Viljelyvarma, japanilainen kabocha

-ryhmän kurpitsa. Hedelmä litteänpyöreä. Voi painaa n. 1,5–2,5 kg. Kuori tummanvihreä, jossa sammaleenvä-risiä raitoja. Keltaisenoranssi malto mehukasta, maistuu makealta ja hieman pähkinämäiseltä. Satoisa ja kestää hyvin varastointia.

Turbaanikurpitsa(Turbanpumpa)

’BISHOFSMÜTZE’KulttuurikasviBiodynaaminen siemenannos noin 8 siementä / 2,90€ til.no 1717Muistuttaa turbaania. Väri voimakas oranssi vihrein, kermanvärisin ja punaisin raidoin. Köynnöstävä, ei kuitenkaan rotevakasvuinen. Hedelmä 15–25 cm pitkä ja paino n. 1–2 kg. Oranssi malto on maukasta. Käyte-tään paljon koristekurpitsana, mutta se on herkullista syötynäkin.

’UNGARISCHER BLAUER’Biodynaaminen siemenannos noin 8 siementä / 2,90€ til.no 1132Köynnöstävä kasvutapa. Kuori vaaleanharmaa. Malto loistavan oranssi. Paino n. 5–10 kg. Hyvä varastointi-kestävyys.

Myskikurpitsa(Muskatellpumpa)Cucurbita moschata

Viljely yleistä Amerikassa ja Aasiassa. Tarvitsee lämpöä kasvaakseen. Musta muovikate penkissä nopeuttaa kasvua samoin kuin kaksinkertainen harso alkuvaiheessa

30 VIHANNEKSET


ennen kukintaa. Hedelmää käytetään joko nuorena tai kypsyneenä. Hyvä varastointikestävyys, säilyy n. 6–12 kk.

’BUTTERNUT WALTHAM’KulttuurikasviBiodynaaminen siemenannos 8 siementä / 2,10€ til.no 1153Kasvuaika n. 90–100 vrk. Hedelmällä erikoinen pää-rynän muoto. Kuori vaalean ruskehtava. Malto oranssi, säikeetön. Pienet siemenet sijaitsevat hedelmän alaosassa. Korkea betakaroteenipitoisuus. Esikasvatus toukokuun alussa. Kylvösyvyys 2–3 cm. Itää 8–14 vrk:ssa 18–24 asteessa. Köynnöstävä (kohtalainen) kasvutapa. Hyön-teispölytteinen. Paino 1,5–2 kg. Maku aromaattinen ja makea, herkullinen. Käytetään joko pienenä kesken-kasvuisena tai täyteen mittaan kasvaneena raasteena, täytettynä, paistoksiin, keittoihin ja makeisiin leivon-naisiin ja marmeladeihin.

’FUTSU BLACK’KulttuurikasviLuomusiemenannos noin 8 siementä / 2,10€ til.no 1725Ulkonäkö erittäin ainutlaatuinen ja kaunis. Hedelmät ovat ensin tummanvihreitä, kypsyessään muuttuvat bei-geksi ja lopuksi harmahtaviksi. Malto oranssi. Maku mahtavan hedelmäinen. Paino 1–2 kg.

Koristekurpitsa(Prydnadspumpa)Cucurbita pepo

KORISTEKURPITSASEKOITUSannos noin 20 siementä / 2,40€ til.no 3266Isoja ja pieniä, eri värisiä ja muotoisia kurpitsoja. Reheviä köynnöksiä. Versojen pituus n. 100–250 cm.Viljely: Esikasvatus huhti-toukokuun vaihteessa. Sieme-net hyvä liottaa ennen kylvöä. Itämislämpö 20, kasva-tuslämpö 15–18 astetta. Kasvatusajaksi riittää 4 viikkoa. Karaistut taimet ulos hallojen mentyä. Taimiväli 100 cm, riviväli 200–250 cm. Vaatii aurinkoisen ja tuoreen, run-sasravinteisen ja syvämultaisen kasvupaikan. Voi antaa kasvaa maata pitkin tai sitoa säleikköön. Runsas kastelu ja kate hyväksi. Hedelmää on hyvä kääntää kasvun aikana, muuten se osa, joka on maata vasten, jää keltaiseksi. Korjataan tuleentuneina. Säilyvät hyvin.

Kuukausimansikka(Månadssmultron)Fragaria vesca var. semperflorens

Mv. Korkeus n. 20 cm. Kukkii kauniin valkoisin kukin

myöhään syksyyn. Sopii koristeellisena kukkapenkin reunuskasviksikin. 1 g = n. 3000 siementä.Viljely: Esikasvatus maalis-huhtikuussa tai kylvö suo-raan avomaalle. Siemenet painetaan multaan ja pei-tetään ohuelti. Itämislämpötila 12–20°C, itämisaika 3–4 viikkoa. Kasvatuslämpötila 18 astetta. Koulitaan ja istutetaan karaistuna ulos kesäkuussa. Taimiväli 30 cm. Aurinkoinen tai puolivarjoinen, kompostilla parannettu ja kalkittu paikka. Jaetaan muutaman vuoden välein.

’RÜGEN’annos noin 0,1 g / 1,70€ til.no 1076Marjat suuria ja kauniin muotoisia. Korkeus 20 cm. Ei tee rönsyjä. Satomäärissä lyömätön!

’WHITE SOUL’annos noin 0,1 g / 3,50€ til.no 1163Marjat kermanvalkoisia, pitkänomaisia. Erittäin makeita. Korkeus n. 20 cm. Sopii erityisesti niille, jotka ovat aller-gisia mansikan punaiselle väriaineelle. Linnut jättävät rauhaan!

Latva-artisokka(Kronärtskocka)Cynara scolumus

Mv. Komea ohdakekasvi (korkeus 100–150 cm). Kotoi-sin Välimeren alueelta. Arvostettu vuosituhansia juhla-ruokana. Todennäköisesti jalostettu villistä kardonista. Jopa metrin pituisiksi kasvavat lehdet ovat kauniita, syvästi pariliuskaisia, hieman piikkisiä ja väriltään har-maanvihreitä. Mykeröt ovat suuria: n. 8–18 cm läpimi-taltaan ja sijaitsevat suurten kehtosuomujen suojassa. Näitä mykeröitä korjataan nuorina ja kehittymättöminä syötäviksi. Maistuu pähkinämäiseltä, hieman kirpeältä. Yksilö voi elää n. 15-vuotiaaksi. 1 g = n. 25–35 siementä.Viljely: Vaatii voimakkaasti lannoitetun, aurinkoisen ja tuulilta suojatun kasvupaikan. Maan tulee olla multavaa ja vettä läpäisevää, pH 6.5–7.0. Merilevä on erinomaista lannoitetta. Kasvuaika on pitkä. Esikasvatus aloitetaan helmikuussa. Kasvatuslämpötila 18–20 astetta. Kylvö-syvyys 1–2 cm, itämisaika 3–6 vrk. Taimet koulitaan 10–12 cm ruukkuihin. Karaisu on tärkeää ennen ulos istutusta. Taimi- ja rivivälin on oltava 75 x75 cm. Ete-lä-Suomessa voi viljellä joko yksi tai monivuotisena. Kasvun päästyä hyvin vauhtiin, heinäkuussa annetaan noin viikon välein lisälannoituksena lantavettä tai nok-koskäytettä. Kuivalla huolehditaan kastelusta. Nuorista taimista harvennetaan mykeröitä siten, että jäljelle jää vain 6–8 nuppua. Näin ne jaksavat kasvaa suuriksi ja meheviksi.

VIHANNEKSET 31


Korjuu: Kun kukkamykerön alimmat suomut alkavat avautua toisistaan, on korjuun aika. Nuppu tulee kor-jata ennen sinipunertavien kukkien tultua näkyviin. Jos näin tapahtuu, mykeröt eivät kelpaa enää syötäviksi. Korjattaessa jätetään n. 10 cm vartta, joka ennen ruoaksi valmistusta repäistään irti, niin että varren kovat kuidut lähtevät sen mukana.Talvisuojaus: Talvettamista voi yrittää Etelä- Suomessa. Taimet leikataan 25–30 cm:n korkeudelta maan pin-nasta. Ympärille kasataan multaa kummuksi suojaa-maan märkyydeltä ja pakkaselta. Kun maa on jäätynyt, taimet voidaan suojata paksulla olki- tai lehtikatteella. Jos talvehtiminen on onnistunut, voidaan toukokuussa niiden juuriversoista ottaa pistokkaita tai jakaa kasvi.Käyttö: Kukintonuppu leikataan siten, että siihen jää lyhyt varrentynkä. Latva-artisokasta syödään mehevä tyvi ja kukkapohjus. Keitetään kokonaisena miedosti suolalla maustetussa vedessä, kunnes suomut voidaan irrottaa. Nautitaan esim. voivaahdon tai viinietikka-kastikkeen kera, mihin kehtosuomujen tyvet kastetaan. Kehtosuomut syödään sormin, kukkapohjus taas veit-sellä ja haarukalla.

Kukkalatvassa, lehdissä ja juurissa on tehoaineita, joiden tiedetään lisäävän sappinesteen erittymistä, paran-tavan maksasoluja ja alentavan kolesteroliarvoja. Käyte-tään myös munuaissairauksien hoitoon, kun valkuaista erittyy virtsaan.

’GREEN GLOBE’Kulttuurikasviannos noin 80 siementä / 2,40€ til.no 1129Vanha (1800-luvun alkupuolelta), tunnettu, viljely-varma lajike. Kasvuaika n. 155 vrk kylvöstä korjuuseen ja n. 90 vrk ulosistutuksesta korjuuseen. Istutusetäisyys 60 cm. Korkeus n. 1–1,5 m. Vihreät mykeröt ovat aika painavia, 8–10 cm pituisia, pyöreitä tai litteänpyöreitä.

LehtivihanneksetLehtivihannesten ryhmään on koottu kasveja, joista syödään lehdet salaatin tai pinaatin tavoin.

Endiivi(Endivia)Cichorium endivia latifolium

Yli 2000 vuotta sitten egyptiläiset tunsivat jo endiivin. Lehdet joko kähäriä tai sileitä, käytetään myös nimeä frisé- ja escarolsalaatti. Maultaan hieman kitkeriä sisäl-tämänsä intybiinin ansiosta. Soveltuu erinomaisesti salaattisekoituksiin.Viljely: Viihtyy tavallisessa, ravinnetilaltaan hyvässä puutarhamaassa (pH 6,5–7,5). On herkkä liialliselle kui-vuudelle ja toisaalta märkyydelle. Herkkä myös mag-nesiumin puutteelle, mikä ilmenee vanhempien leh-tien laitojen kellastumisena. Esikasvatus aikaisen sadon saamiseksi (kasvatetaan 3–4 viikon ikäisiksi) tai kylvö kasvupaikalleen maan lämmettyä. Itää 20–22 asteessa 8–10 vrk:ssa. Yölämpötila ei saisi olla alle 16 asteen. Kan-nattaa käyttää kasvuharsoa. Kastelusta huolehditaan. Karvaan maun vähentämiseksi lehtiä voi valkaista pari viikkoa ennen sadonkorjuuta pitämällä niitä pimennossa esim. ruukun alla.

’DIVA’Biodynaaminen siemenannos noin 1 g / 2,40€ til.no 1274Aikainen, satoisa pystykasvuinen lajike. Muodostaa erit-täin tiheitä, suuria, kompakteja päitä, näin valkaisee itse itsensä. Hyvänmakuiset, rapeat lehdet.

Hyvänheikinsavikka(Lungrot)Chenopodium bonus-henricus

Kulttuurikasviannos noin 0,2 g / 1,70€ til.no 1276Mv. Kuuluu vanhan kulttuurin seuralaiskasveihin. Voi tavata vanhojen pihojen ja puutarhojen typpipitoisilla mailla samoin kuin talojen raunioilla ja kirkkomailla. Aikaisemmin viljelty lääke- ja pinaattikasvina. Suomessa harvinainen. Kotoisin todennäköisesti Välimeren seu-dulta. Kasvaa jopa 70 cm korkeaksi. Lehdet kolmiomaisia ja tahmeita, usein keihästyvisiä. Tähkämäisten kukin-tojen kukat avautuvat kesä-elokuussa. Kasvin erikoinen tieteellinen nimi, bonus-henricus, juontaa uskomuk-seen hyvistä haltijoista, joita asustaa myös kasveissa. Sen uskottiin mm. lieventävän vatsavaivoja. Englannissa

32 VIHANNEKSET


suosittu. Käytetään myös Lincolnshiren pinaatti-nimeä. 1 g = n. 500 siementä.Viljely: Keväällä, maan lämmettyä, siemenet kylvetään suoraan kasvupaikalleen, 1 cm:n syvyyteen. Viihtyy ravinteikkaassa, kalkitussa ja aurinkoisessa kasvupai-kassa. Taimi- ja riviväliksi jätetään 50 cm.Korjuu: Hyvä latvoa: latva haaraantuu. Näin saadaan lisää satoa eikä ala kukkia. Lehtiä kerätään heti niiden tultua täyskokoisiksi.Käyttö: Vihreät, mehukkaat lehdet käytetään salaateissa, keitoissa ja muhennoksissa.Säilytys: Voidaan pakastaa ryöpättynä.

Isohietasinappi / Villirukola(Sandsenap)Diplotaxis tenuifolia

Biodynaaminen siemenannos noin 0,5 g / 1,70€ til.no 2296Mv. Etelä-Euroopasta kotoisin oleva salaatti- ja lääke-kasvi. Meilläkin voi löytää villinä lastauspaikkojen lähet-tyviltä. Korkeus n. 30 cm. Lehdet kapeita, pitkänomaisia ja liuskoittuneita. Kukat keltaisia ja hyväntuoksuisia. Houkuttelevat hyönteisiä! 1 g = n. 10.000 siementä.Viljely: Esikasvatus huhtikuussa tai kylvö suoraan avo-maalle. Esikasvatettuna itää 20 asteessa 5–10 vrk:ssa, ulkona, kun yölämpötilat ovat yli +7 astetta 2–3 viikossa. Itävyys vaihtelee suuresti, ollen alimmillaan 30%. Itää ja kehittyy hitaammin ja kukkii huomattavan paljon myöhemmin kuin tavallinen rukola. Maku sitä vastoin on vahvempi. Satoa voidaan leikata monta kertaa. Pei-tettynä talvehtiminen onnistuu. Kirpat ja kaaliperhoset saattavat vaivata.Käyttö: Lehtiä käytetään salaateissa ja juustoruoissa. Myös kukkia voi lisätä salaattiin. Kirpeänmakuisista siemenistä on valmistettu rohtoja vatsa ja ihosairauksiin sekä skorpionin pistoihin.

Jääpäivikki(Isört)Mesemoryanthemum crystallinum

annos noin 0,1 g / 2,10€ til.no 1214Yv. Harvinainen salaattikasvi. Tunnetaan myös nimellä jääruoho. Kotoisin Afrikan eteläosista, Namibian korkeu-delta. Siellä käytetty lääkekasvina. Uudenseelanninpinaa-tin sukulainen. Kasvaa matalana ja haaroittuu runsaasti. Vaaleanvihreät, mehevät lehdet tulevat suotuisissa olo-suhteissa 8–12-senttisiksi. Lehtien molemmilla puolilla ja varressa on epidermirakkuloita, jotka sisältävät vettä ja orgaanisia happoja. Nimi on tullut siitä, että lehtiin ja

varteen voi syntyä veden haihtuessa suolakiteitä, jotka kimmeltelevät kuten jääkiteet. 1 g = n. 1300 siementä.Viljely: Taimikasvatus huhtikuun loppupuolella. Vaatii paljon lämpöä ja aurinkoa. Viihtyy kasvihuoneessa tai lämpimässä paikassa mielellään kasvuharson alla. Tai-miväli rivissä 15–25 cm. Soveltuu myös ruukkuviljelyyn lasitetulle parvekkeelle tai lämpimälle seinustalle. Kas-vualustan tulee olla ravinteikasta. Jos sen saa talven yli viileässä säilytettynä, se kukkii toisena vuonna pienin valkoisin kaunokaista muistuttavin kukin.Korjuu: Sadoksi korjataan lehtiä tai 6–10 cm mittaisia verson latvoja. Ensimmäinen sato saadaan noin 2 kk:n kuluttua istutuksesta. Kasvattaa jatkuvasti lehtiä, erityi-sesti loppukesällä. Maku on aika mieto, ehkä hiukan sitruunaan vivahtava ja jonkin verran suolainen.

Kirjorevonhäntä(Papegojamarant)Amaranthus tricolor

Yv. Miedonmakuinen lehtivihannes. Kotoisin Aasian etelä- ja kaakkoisosista, missä vanha ja yksi tärkeimmistä viljelykasveista. Käytetään myös kiinanpinaatti-nimeä. Kiinan kielellä ’hinn choy’, japaniksi ’callaloo’ tai ’hiyu’. Intiaksi ’bhail’. 1 g = n. 1300 siementä.Viljely: Tavallinen, tuore multamaa, mielellään luon-nonlannalla lannoitettu. Esikasvatus huhti- toukokuussa. Itää n. 20 asteessa 5–10 vrk:ssa. Etelässä voi kylvää avo-maalle, kun yölämpötila on yli +13 astetta. Taimiväli 30 cm. Hallanarka.Korjuu: Lehtiä voidaan kerätä pitkin kesää.Käyttö: Voidaan käyttää keitettyinä pinaatin tavoin tai raakana salaateissa. Maku muistuttaa hieman hernettä. Harvennettavat versot voi käyttää parsan tavoin. Lehtiä käytetty ulkoisesti haavojen hoitoon. Sisältää runsaasti vitamiineja, erityisesti A-vitamiinia ja mineraaleja ja enemmän kalkkia ja rautaa kuin tavallinen pinaatti.

’EARLY SPLENDOR’annos noin 0,5 g / 2,40€ til.no 1705Hyvin koristeelliset lehdet suklaanruskea-punakirjavat. Korkeus n. 50 cm.

’CALLALOO’Uusiannos noin38 siementä / 2,40€ til.no 1198Lehdissä herkullinen, parsakaalia muistuttava maku ja samalla mahtava koristekasvi. Erittäin voimakkaan väriset, puna-keltaviherkirjavat lehdet. Nopeakasvuinen. Esikasvatus tai kylvö lämpimään maahan. Pienet sieme-net kannattaa sekoittaa hiekkaan kylväessä.

VIHANNEKSET 33


KomatsunaBrassica rapa var. komatsuna(Perviridis-ryhmä)

annos noin 0,5 g / 2,10€ til.no 1255Kv. Viljellään yksivuotisena. Nopeakasvuinen, kasvuaika n. 45–55 vrk. Korkeus n. 45 cm. Japanissa yhtä yleinen kuin meillä salaatti. Maku Erinomainen yhdistelmä kaalin, pinaatin ja sinapin mausta. 1 g = n. 200–350 siementä.Viljely: Kylvö varhain keväällä. Voi tehdä lisäkylvöjä. Vaatimaton maan suhteen, varma sato saadaan runsas-multaisesta ja kosteahkosta puutarhamaasta.Korjuu: Satoa voi korjata kaikissa kasvun vaiheissa. Uloimpia lehtiä voi verottaa kaiken aikaa. Koko satoa korjatessa kannattaa jättää varresta jäljelle muutama sentti. Siitä alkaa kasvaa pian uusia versoja. Toinen sukupolvi ei ole yhtä upea, mutta maistuu yhtä hyvältä.

Kruunusuvikakkara(Kranskrage)Glebionis coronaria

annos noin 0,5 g / 1,70€ til.no 1369Yv. Tunnetaan myös vihanneskrysanteemi–nimellä. Japa-niksi shungiku. Japanissa ja Kiinassa käytetään lehti-vihanneksena. Maku raikas ja hedelmäinen. Korkeus n. 50–70 cm. Kukat keltaisia ja valkoisia, muistuttavat päivänkakkaraa. Kukkii pitkään. Lehdet muistuttavat krysanteemin lehtiä. 1 g = n. 600 siementä.Viljely: Kylvö avomaalle keväällä 1 cm:n syvyyteen. Tai-miväli 5–10 cm. Viihtyy puolivarjossa, läpäisevässä ja niukkaravinteisessa mullassa. Kastellaan tarvittaessa. Kasvuaika ainoastaan n. 40 vrk. Jos vesoja käytetään vihanneksena, kylvetään muutamia kertoja kesässä.Käyttö: Verso leikataan n. 10–15 cm korkeana ja höy-rytetään nopeasti tai wokataan kuten pinaattia. Aivan nuoria lehtiä voi tuoreena lisätä salaattiin. Sisältää run-saasti B-vitamiinia ja mineraaleja. Lehdet ovat käyttö-kelvottomia, kun kasvi alkaa kukkia, mutta kukkia voi lisätä salaattiin tai tehdä niistä ’terveysteetä’. Kukissa on miellyttävä ryytimäinen tuoksu.

Kvinoa(Mjölmålla)Chenopodium quinoa

annos noin 410 siementä / 1,70€ til.no 1190Yv. Kaksineuvoinen, itsepölytteinen savikoiden sukuun kuuluva kasvi, joka on kotoisin Etelä- Amerikasta ja Andeilta. Inkojen tärkein viljelykasvi, josta käytetään paitsi siemenet riisin tapaan, myöskin lehdet pinaatin

tavoin. Siemenet sopivat keliaakikoille, ja niissä on paljon aminohappoja (proteiinien rakennusaine).Viljely: Aurinkoinen kasvupaikka ja hyvin läpäisevä maa, pH 6–8,5. Kestää hyvin kuivuutta ja kovia tuulia. Suomessa ei vielä paljoa viljelykokemuksia, mutta esim. Englannista on hyviä kokemuksia. Kylvö toukokuussa avomaalle. Riviväli 25 cm, taimiväli 10 cm. Varo, ettet kitke taimia rikkaruohoina!Korjuu: Koska meiltä viljelykokemukset puuttuvat, suo-sittelemme ainoastaan lehtien käyttöä pinaatin tapaan. Jos siemenet ehtivät tuleentua, korjuu aloitetaan kun ne alkavat helposti putoilla tertuista. Tällöin varret leikataan ja kuivatetaan siemenineen kuivassa paikassa muutaman päivän ajan. Kuivatuksen jälkeen siemenet varistellaan kopistelemalla talteen. Roskat on kätevä puhaltaa pois hiustenkuivaajalla.Käyttö: Kasvin siemenissä on saponiinia, minkä vuoksi ne on pestävä ja liotettava ennen käyttöä. Myös lehdissä on oksaalihappoa, jolloin raudan imeytymisen turvaami-seksi suositellaan juotavan maitotuotteita samaan aikaan. Siemeniä käytetään kaikessa, mihin riisikin sopisi, lisäksi ne sopivat salaatteihin. Lehtiä voi käyttää kohtuudella raakana ja kevyesti kiehautettuina pinaatin tapaan.

Köynnöspinaatti(Rankspenat)Hablitzia tamnoides

annos noin 0,1 g / 3,50€ til.no 1706Mv. Köynnös, joka kasvaa 3–4 metriseksi. Kukkii pienin vihreävalkoisin kukin. Kotoisin Kaukasukselta. Tuli Pohjolaan 1870-luvulla. Käytetään sekä ravinto- että koristekasvina.Viljely: Viihtyy parhaiten auringossa tai puolivarjossa, kosteutta pidättävässä, runsasravinteisessa mullassa, jonka pH n. 7. Siementen tulee olla tuoreita, ja syyskylvö on helpoin. Keväällä kylvettäessä siemenet tulee pitää pari viikkoa pakastimessa, jotta ne itäisivät. Ensimmäi-senä vuonna kasvu on hidasta. Jatkossa tarvitsee tilaa reilun metrin suuntaansa ja vankan tukirakennelman. Kiitollinen ja helppohoitoinen. Nousee aikaisin keväällä.Käyttö: Lehtiä käytetään keväällä pinaatin tavoin. Myö-hemmin kesällä eivät maistu yhtä hyviltä.

Mangoldi(Mangold)Beta vulgaris var. cicla

Kv. Viljellään yksivuotisena. Kotoisin itäiseltä Välimeren alueelta. Tunnettiin jo antiikin Kreikassa. Punajuuren ja sokerijuurikkaan sukulainen. Polveutuu rantajuurik-

34 VIHANNEKSET


kaasta. Mangoldi on todennäköisesti Beta-suvun vanhin viljelykasvi. Siirtolaiset veivät sen Yhdysvaltoihin 1800-luvun alussa. Siitä viljellään kahta tyyppiä: ruotiman-goldia (Beta vulgaris var. flavescens) ja lehtimangoldia (Beta vulgaris var. cicla). 1 g = n. 50–70 siementä.Viljely: Kylvö maan lämmettyä 9–10 asteiseksi 2–3 cm syvyyteen. Itämisaika 15–25 vrk 17–20 asteessa. Kasvaa hyvin runsasravinteisessa mullassa, pH n. 7,0. Taimiväli 15–20 cm, riviväli 40 cm. Kasvaa korjuukelpoiseksi n. 60 vrk:ssa. Toinen kylvö kesäkuun lopulla, jotta satoa riit-täisi pakkasiin asti. Kastellaan runsaasti kuivina jaksoina. Vältetään liian runsasta typpilannoitusta, ettei lehtien nitraattipitoisuus nouse liian korkeaksi.Korjuu: Korjuu aloitetaan uloimmista lehdistä, sisim-mät lehdet jatkavat kehitystään. Lehdet vedetään irti, ei leikata – muuten vuotaa liikaa nestettä.Käyttö: Suuret pehmeät lehdet käytetään pinaatin tavoin. Paksut lehtiruodit voi valmistaa erikseen parsan tapaan. Nuoret lehdet salaattiaineksena ns. baby-leaf -tuotantoon.Säilytys: Lehtimangoldi säilyy muutaman päivän ja ruo-timangoldi viikon verran, kun lämpötila on 0 astetta ja kasvi on suojattu muovilla. Kannattaa pakastaa ryö-pättynä.

’LUCULLUS’KulttuurikasviBiodynaaminen siemenannos noin 5 g / 2,10€ til.no 1175Vanha hollantilainen lehtimangoldilajike vuodelta 1904. Voimakaskasvuinen, lehdet kellanvihreät, hieman ryp-pyiset. Ruoti valkoinen. Kasvuaika n. 50 vrk. Kylmän-kestävä. Satoisa. Yleisin Suomessa viljelty lajike.

’GLATTER SILBER 3’KulttuurikasviBiodynaaminen siemenannos noin 5 g / 2,10€ til.no 1113Tunnettu vanha ruotimangoldilajike alkuperäislajike on vuodelta 1885. Kasvuaika n. 52 vrk. Runsassatoinen. Paksut, leveät ruodit; isot, tummanvihreät lehdet. Kestää jonkin verran pakkasta. Loistava maku!

’RHUBARB CHARD’Uusiannos noin 3 g / 1,70€ til.no 1081Punalehtinen, koristeellinen mangoldi tuo väriä keit-tiöpuutarhaan. Hyvin koristeellinen. Lehdet punerta-van vihreät.

’BRIGHT LIGHTS’ F1Kulttuurikasviannos noin 90 siementä / 2,10€ til.no 1029

Samasta pussista monenvärisiä, upeita mangoldeja. Ruodit hunajanvalkoisia, keltaisia, oransseja, ruusun-punaisia ja purppuranpunaisia. Sopii kukkapenkkiin-kin. Suosikki!

Mansikkapinaatti(Bärmålla)Chenopodium foliosum

Kulttuurikasviannos noin 1 g / 1,70€ til.no 1065Yv., joskus kaksivuotinen. Vanha viljelykasvi. Käyte-tään myös marjasavikka -nimeä. Korkeus n. 35–80 cm riippuen kasvuolosuhteista. Pienet lehdet lyhytruotiset, kolmiomaiset ja hammaslaitaiset. Lehtihangoissa kas-vavat hedelmäsykeröt mansikanpunaisia. 1 g = n. 1250 siementä.Viljely: Avomaakylvö varhain keväällä. sentin syvyy-teen. Viihtyy ravinteikkaassa, kalkitussa ja aurinkoisessa kasvupaikassa. Taimi- ja riviväliksi jätetään 25–30 cm. Helppo kasvattaa. Satoa voidaan korjata n. 10–12 viik-koa kylvöstä.Käyttö: Lehtiä käytetään mieluiten ennen kukintaa pinaatin tavoin. Syötävät hedelmäsykeröt lähes maut-tomia. Käytetään myös koristeistutuksissa ja leikko-kukkana.

MitsubaCryptotaenia japonica

annos noin 0,5 g / 2,10€ til.no 2667Mv. Viljellään yleensä yksivuotisena. Käytetään myös japaninyrttiputki –nimeä. Korkeus n. 30–40 cm. Lehdet isot, kolmisormiset, muistuttaa sileälehtistä persiljaa. Kukat ovat pienet ja valkoiset. Tätä “japaninpersiljaa” käytetään paljon Kaukoidän keittiöissä. Maku muis-tuttaa hieman havujen makua. On talvehtinut ainakin kolmosvyöhykkeellä. 1 g = n. 430 siementä.Viljely: Puolivarjoinen, kostea, runsasravinteinen maa. Taimikasvatus maalis-huhtikuussa nopeuttaa satoa. Itää 15 asteessa 8–14 vrk:ssa. Avomaalle voi kylvää, kun yölämpötila on yli +7 astetta. Itää 2–3 viikossa. Taimi-väli 10–15 cm. Kuivina jaksoina kasteltava. Heinäkuun alussa annetaan lisälannoituksena nokkoskäytettä.Korjuu: Käytetään mieluimmin tuoreena. Voi pakastaa ryöpättynä.Käyttö: Sopii erilaisiin salaatteihin kiinankaalin, porkka-nan, kesäkurpitsan ja palsternakan kanssa. Sopii erityisen hyvin kala- ja kanaruokiin. Voi kiehauttaa öljyssä tai voidaan ryöpätä ja tarjota sellaisenaan. Antaa pirteän

VIHANNEKSET 35


maun pihan ’rikkaruohosalaattiin’. Myös juuret ja sie-menet voidaan käyttää.

Mitsuna(Mitzunakål)Brassica rapa var. japonica(Mizuna-ryhmä)

annos noin 0,5 g / 2,10€ til.no 1254Kv. Viljellään yksivuotisena. Käytetään myös japaninkaa-li-nimeä. Lehdet kauniisti liuskoittuneet. Maku miellyt-tävän mieto. Japaniksi ’kyona’. 1 g = n. 200–350 siementä.Viljely: Avomaakylvö varhain keväällä. Itää n. 5–7 vrk:ssa. Alin itämislämpötila +5 astetta. Korjuukelpoista 5–6:ssa viikossa. Taimiväli 20–30 cm. Korkeus n. 30 cm. Hei-näkuun lopussa, elokuun alussa on toisen kylvön aika.Käyttö: Sukiyaki-ruokiin. Sopii myös salaatteihin, keit-toihin, patoihin, wokkiruokiin, vihannespiirakoihin eli on varsinainen multivihannes!

NameniaBrassica rapa var. japonica(Mizuna-ryhmä)

Biodynaaminen siemenannos noin 1 g / 1,70€ til.no 1277Kv. Viljellään yksivuotisena lehtivihanneksena. Rhei-ninmaalla ja Westfalenissa namenian viljelyllä on pitkä traditio. Nyt kaikkialla Saksassa se on erittäin suosittu. Lehti muistuttaa ulkonäöltään mitzunaa tai villirukolaa. Korkeus n. 10–25 cm. Kasvatetaan avomaalla, kasvihuo-neessa, lavassa tai ikkunalaudalla. Saksankielisiä nimityk-siä: Stielmus, Stängelmus, Stängelripsen ja Rübstielchen. Englanniksi turnip top, turnip greens.Viljely: Kylvö heti, kun maa on muokattavissa. Tiheä kylvö, n. 2–3 g/m2:lle, koska käytetään vain nuoria lehtiä. Hiekkapitoinen kasvualusta eduksi. Kasvatus kuten mitzunalla. Voidaan korjata pari satoa.Korjuu: Lehdet korjataan nuorina. Säilyy vain 2–3 vrk jääkaapissa.Käyttö: Sama kuin mitzunalla. Sisältää runsaasti vita-miineja ja mineraaleja!

Pinaattikiinankaali eli paksoi(Kinesisk kål)Brassica rapa subsp. chinensis(Chinensis-ryhmä)

Yv. Kiinaksi bok choy, Siellä se on ollut tärkeä lehtivihan-nes 400-luvulta lähtien. Muistuttaa salaattikiinankaalia ja mangoldia. Ei tee kerää, vaan lehdet muodostavat

ruusukkeen. Korkeus n. 50 cm. Kasvuaika n. 60 vrk. Erittäin kylmänkestävä. Antaa satoa talven tuloon asti.Viljely: Parhaiten onnistuu heinäkuun puolenvälin kylvö. Itämislämpötila 20 astetta, itämisaika n. 4–6 vrk. Myös kirvojen ja kaaliperhosten suurta herkkua. Ruohokatteen ja harson avulla viljely onnistuu ongelmitta. Etanoita voi torjua tuhkalla ja levittämällä kerros sahanpurua kasvien ympärille.Korjuu: Voi käyttää aivan nuorena ’baby- leaf ’inä (n. 20 cm) tai isona yli kilon painoisena salaatteihin tai kypsennettynä keitoissa, pata- ja laatikkoruoissa. Leh-tiruodit valmistetaan parsan tapaan. Kiinalaiset kyp-sentävät paksoin wokkipannussa. Myös kukkavanat ja nuput voi syödä. Maistuvat herkullisilta.

’CANTONG WHITE’ F1annos noin 200 siementä / 2,10€ til.no 1063Lehdet tummanvihreät, valkeat lehtiruodot paksut ja mehevät.

’RUBI’ F1annos noin 150 siementä / 2,10€ til.no 1047Viehättävä ulkonäkö: lehdet punertavat, lehtiruodot vihreät. Värit vahvistuvat ilmojen kylmetessä.

Pinaatti(Spenat)Spinacia oleracea

Yv. Terveellinen: sisältää rautaa, vitamiineja ja kiven-näisaineita. Lähtöisin Persiasta. Kiinassa viljelty jo 640 e.Kr., Eurooppaan tuli 1300-luvulla. Pinaatti oli yksi niistä ruoka-aineista, joita munkit saivat syödä paaston aikana. Suomessa pinaattia on kasvatettu 1600-luvun lopulta lähtien. 1 g = n. 80–120 siementä.Viljely: Voidaan viljellä koko maassa. Multava, kalkittu maa, ei siedä voimakasta lannoitusta (nitraatin suo-sija), pH n. 7,0. Ensimmäinen kylvö 1–2 cm syvyyteen heti kun maa on sulanut. Itää 8–15 vrk:ssa. lisäkylvöjä voi tehdä alku- ja loppukesällä, ei keskikesällä, koska herkistyy kukkimaan. Kukkii myös herkästi, jos kärsii kuivuudesta. Taimiväli 10 cm, riviväli 40 cm. Kylvöstä korjuuseen n. 35–45 päivää. Tarvitsee runsaasti valoa ja kosteutta. Herkkä ilmansaasteille.Korjuu: Lehtien kerääminen aloitetaan alhaalta päin yksitellen, jolloin samasta kasvustosta saadaan peräk-käisiä satoja.Säilytys: Parhaimmillaan tuoreena keitettynä. Talveksi voidaan pakastaa tai kuivata.Käyttö: Muhennoksiin ja keittoihin. Sisältää runsaasti vitamiineja ja mineraaleja. Keitinveden mukana liiat

36 VIHANNEKSET


nitraatit ja oksaalihapot liukenevat pois. Riski saada näitä haitallisia aineita ei ole suuri, jos pinaattia ei syödä joka päivä.

’REDDY’ F1annos noin 250 siementä / 2,10€ til.no 1067Väri ja muoto: lehtisuonet ja varret viininpunaisia, tum-manvihreät lehdet joulukuusen muotoiset. Maku hieno. Soveltuu hyvin ’Baby Leaf ’-kasvatukseen salaattiaineeksi!

’MATADOR’Biodynaaminen siemenannos noin 5 g / 2,10€ til.no 1694Tuttu, vanha lajike. Nopeakasvuinen ja satoisa.

Punarevonhäntä(Amarant, rävsvans)Amaranthus caudatus

’VIRIDIS’annos noin 1 g / 1,70€ til.no 1191Yv. Yksineuvoiset kukat, mutta molempia löytyy samasta kasvista. Tuuli- ja itsepölytteinen. Tekee runsaasti sie-meniä, jotka säilyvät hyvin. Meillä käyttö aiemmin ollut lähinnä koristekasvina, mutta lehdet ovat todella herkul-lisia pinaatin tapaan käytettyinä. Kasvaa Suomessa noin puoli metriä leveäksi ja 1,5 m korkeaksi. Vaaleanvihreät lehdet ja kellertävä kukinto.Viljely: Aurinkoinen kasvupaikka, kevyehkö maa, muttei ole tarkka maan suhteen. Tyytyy vähään, ei tarvitse paljoa ravinteita ja liikalannoitusta on vältettävä, jottei lehtiin kerry liikaa nitraatteja. Riviväli leveä, ainakin 60 cm ja taimiväli noin 25 cm. Itää hyvin avomaalle lämpimään maahan kylvettynä.Korjuu: Lehtiä voi alkaa kerätä jo aikaisessa vaiheessa, ja kasvia on hyvä latvoa haaromisen edistämiseksi. Enem-män haaroja = enemmän satoa. Kasvaa myöhäiseen syksyyn, jolloin ennen yöpakkasia kerätään loppusato ja pakastetaan kevyesti ryöpättynä. Lehdissä on paljon vitamiineja ja mineraaleja.Käyttö: Kreikassa amarantti on yleisin kasvismuhennos ’hortan’ raaka-aine. Lehtien mausteeksi sopii sitruuna-mehu, oliiviöljy ja valkosipuli. Kokeile wokkiin, piiraisiin, munakkaisiin ja muhennoksiin. Keitä lehtiä pienessä vesimäärässä korkeintaan viisi minuuttia. Älä laita suolaa keitinveteen, vaan mausta lehdet muutaman minuutin ryöppäyksen jälkeen. Suosittelemme!

Punahierakka / viinisuolaheinä(Rödådrad syra)Rumex sanquineus

Kulttuurikasviannos noin 0,5 g / 2,90€ til.no 1077Mv. koristeellinen erikoisuus. Korkeus n. 12 cm. Tum-manvihreät lehdet muodostavat koristeellisen ruusuk-keen, lehtisuonet ovat punaiset. Tähtimäiset kukinnot ovat ensin vihreät, myöhemmin punaruskeat. Maukas, hieman hapokas, muistuttaa ketunleivän makua. 1 g = noin 1200 siementä.Viljely: Helppo viljellä. Kasvupaikan suhteen vaatima-ton. Kasvaa laihassa ja happamassa maassa. Hyvässä maassa antaa parhaan sadon. Puolivarjo on eduksi. Kylvö aikaisin keväällä. Satoa saadaan n. 7 viikkoa kyl-vöstä. Kukka-aiheet poistetaan heti niiden ilmestyttyä. Ne huonontavat satoa. Voidaan viljellä avomaalla, ruu-kussa parvekkeella ja ikkunalaudalla. Leviää helposti puutarhassa.Käyttö: Sopii maustamaan kylmiä kalakastikkeita sekä voileipäkakkujen ja muiden ruokien koristeeksi. Läm-pimiin ruokiin lisätään vasta lopuksi. Suosittu ranska-laisessa keittiössä.

Ruotiselleri(Blekselleri)Apium graveolens var. dulce(Dulce-ryhmä)

Kv. Viljellään yksivuotisena. Nimitettiin aikaisemmin lehti- tai varsiselleriksi. Viljelty kauan sekä ravinto- että lääkekasvina. Leveäruotista vihreää selleriä on viljelty 1400-luvulta lähtien ja valkoruotista, nykyisin tunnettua ruotiselleriä 1800-luvulta lähtien. Etelä-Euroopassa ja Yhdysvalloissa tärkeä vihannes!Viljely: Pitkä kasvuaika kuten juurisellerillä. Itää parhai-ten 20 asteessa. Huomio: itää valossa. Yli 22–25 asteen lämmössä itäminen voi epäonnistua. Hyviä kasvu-tuloksia on saatu vaihtelevissa lämpötiloissa (päivä-lämpö 22–25 astetta, yölämpö 12–15 astetta). Mullan oltava ilmava, kostea ja runsasravinteinen. Herkkä kalsiumin, magnesiumin ja boorin puutteelle. Karais-tut taimet, joissa 4–5 lehteä istutetaan ulos toukokuun loppupuolella tai kesäkuun alussa. Taimiväli 25–35 cm, riviväli 50–60 cm, korkeus 40–60 cm. Siemenissä on itämistä estäviä aineita, jotka aktivoituvat, jos siemenet pääsevät kostumaan ennen kylvöä. Huolehditaan kui-vina jaksoina kastelusta. Kuivuus ja kuumuus edistävät lehden reunapoltetta.Korjuu: Satoa voi korjata jo elokuun alusta lähtien pak-

VIHANNEKSET 37


kasiin asti. Uloimmat sitkeäruotiset lehdet poistetaan. Säilyy jääkaapissa pari viikkoa.Käyttö: Voidaan syödä raakana salaateissa tai tuore-juuston kera tai kypsennettynä keitoissa ja padoissa. Lehtiruoteja voi pakastaa ryöpättyinä ja lehtiä voi kuivata ja pakastaa yrttimausteeksi. Nitraattipitoisuus nousee herkästi korkeaksi. Laihduttajan toiveruokaa!

’GOLDEN SELF-BLANCHING’UusiKulttuurikasviannos noin 1400 siementä / 2,40€ til.no 1943Hyvä luotettava lajike vuodelta 1886. Tuottaa paksuja, rapeita, meheviä ja aromaattisia varsia ilman kitkeryyttä tai tikkuisuutta. Taudinkestävä. Hyvä yrttisuolan aines.

Salaattifenkoli(Knölfänkål, söftfänkål)Foeniculum vulgare var.azoricum

Kv. Kasvatettu yli 4000 vuotta. Koko kasvi tuoksuu ja maistuu anikselta. Lehtiruodit ovat alhaalta turvonneet ja muodostavat “mukulan”. Kasvuoloista riippuen se on joko kaksi- tai yksivuotinen. 1 g = n. 200 siementä.Viljely: Esikasvatus (3–5 viikkoa) huhtikuussa sisällä tai lavassa tai kylvö ulos kesäkuussa. Itää laajalla alueella: 10–30 asteessa. Optimi itämislämpötila on yli 20 astetta. Karaistut taimet, joissa on 3–4 kasvulehteä istutetaan ulos 20x35 cm välein. Ei saa istuttaa liian syvään. Vaatii kuohkean, syvään muokatun ravinteikkaan mullan, pH 5,0–6,8. Kärsii herkästi vedenpuutteesta, kuivina jaksoina kasteltava. Aurinkoinen kasvupaikka. Kasvaa nopeasti lämpötilan ollessa 15–18 astetta. Lehtiruodit eivät paisu yli 25 eivätkä alle 7 asteen lämpötiloissa. Kannattaa kor-jata ajoissa, heti kun kukkavana alkaa kasvaa, koska muuttuu pian puumaiseksi. Alkukesällä kateharso on hyväksi. Hallanarka.Käyttö: Tyvi sopii keitettynä tai raakana salaatteihin ja paistoksiin. Siemenet ovat hyvää leivän maustetta ja koristeelliset. Tillimäiset lehdet sopivat mausteeksi erityisesti kalaruokiin, kastikkeisiin ja salaatteihin.

’ZEFO FINA’KulttuurikasviLuomusiemenannos noin 1 g / 2,40€ til.no 1776Sveitsiläinen lajike 1800-luvun alkupuoliskolta. Jok-seenkin aikainen. Yksi niistä harvoista lajikkeista, joka soveltuu meidän valoisiin kesiin. Lehtiruoti valkoinen ja pyöreä. Herkullinen.

SALAATIT(Sallater)Yv. Kuuluu asterikasvien heimoon. Kehittynyt villistä piikkisalaatista. Viljelty jo varhain Välimeren maissa. Egyptiläisistä haudoista löytynyt salaatin siemeniä. Myös antiikin Kreikan ja Rooman kirjallisissa lähteissä on mainintoja sen viljelystä. Keskiajalla uskottiin myös, että salaatti vähensi rakkauden haluja ja viilensi tun-teita. Suomessa salaattia alettiin kasvattaa 1600-luvun loppupuolella. 1 g = n. 700–1100 siementä.Viljely: Menestyy parhaiten kosteutta pidättävillä mul-tavilla hiekkamailla, pH noin 6,5–7,0. Fosforin ja kaliu-min suurkuluttaja eikä niinkään typen! Kylvö keväällä avomaalle, itämisaika 4–9 vrk, itämislämpötila 16–22 astetta. Yli 25 asteessa monet salaattilajikkeet eivät enää idä. Taimiväli lajikkeesta riippuen 5–30 cm, riviväli 20–30 cm. Voidaan kasvattaa myös astiassa valoisalla ikkunalla tai parvekkeella, ei kuitenkaan paahteessa. Ihanteellinen kasvatuslämpötila on 15–25 astetta. Alle 4 asteessa kasvu pysähtyy. Sadon aikaistamiseksi voidaan aloittaa esikas-vatus huhtikuussa. Muista kasveista poiketen salaatit voi huoletta kastella päiväsaikaan. Muista harventaa niin laatu paranee!

Keräsalaatti(Huvudsallat)Lactuca sativa var. capitata(Capitata-ryhmä)

Yleisin salaattityyppi: pehmeälehtinen muoto tekee melko löyhän, ohutlehtisen kerän. Rapealehtisen muodon kerä tiiviimpi ja painavampi, koska lehdet ovat paksuja ja kovia. Se kestää kuljetusta ja varastoin-tia paljon paremmin kuin pehmeälehtinen muoto. 1 g = n. 830–1250 siementä.Viljely: Taimiväli 25 cm. Muista harvennus. Kastelu tärkeää!Korjuu: Korjataan, kun kerä on muodostunut eli on riittävän tiivis. Säilyy jääkaapissa muovipussissa muu-taman päivän.Käyttö: Tuoresalaattina. Sisältää vähän tärkkelystä ja sokeria, mutta paljon vitamiineja, suolen mikrobeille suotuisia pektiinejä ja hemiselluloosa-aineita.

’TOM THUMB’Kulttuurikasviannos noin 1100 siementä / 1,70€ til.no 1899Erittäin nopeakasvuinen. Tiivis, kiinteä ja kiharainen pieni pää. Sisus vaaleampi ja rapea. Uloimmat tum-manvihreät lehdet isompia. Herkullinen.

38 VIHANNEKSET


’SARAGOSSA’UusiBiodynaaminen siemenannos noin 1 g / 2,90€ til.no 1082Raikkaan väriset punertavat lehdet. Tällä herkullisella Batavialla on voimakas mutta kompakti kasvutapa ja avoin kerä. Todella kaunis!

’MARVEILLE OF FOUR SEASONS’KulttuurikasviLuomusiemenannos noin 1 g / 2,90€ til.no 1938Vanha, kestävä lajike vuodelta 1880. Kasvuaika n. 48 vrk. Aaltoilevat uloimmat lehdet punertavia. Kerä yhtä kiin-teä kuin vihreillä keräsalaateilla. Voidaan korjata pitkin kesää. Erittäin aromaattinen.

Rapea keräsalaatti / Jäävuorisalaatti(Isbergssallat)Lactuca sativa var. capitata(Capitata-ryhmä)

Tunnetaan myös amerikansalaattina, sillä käytetään hampurilaisissa. Kestää hyvin säilytystä.Viljely: Taimiväli 30 x 30 cm. Kasvuaika n. 6–8 viikkoa. Hitaampi kasvutapa ja vaativampi maalajin suhteen kuin muut salaatit, muttei kuki yhtä herkästi.

’GREAT LAKES’UusiLuomusiemenannos noin 1 g / 2,90€ til.no 1937Nopeakasvuinen ja rapea. Kiinteä sisus. Keski- ja syys-kesän keräsalaatti, taimiväli n. 20 cm.

’RED ICEBERG’Kulttuurikasviannos noin 200 siementä / 2,10€ til.no 1629Huomiota herättävän kaunis kerä kiinteä ja rapea. Hyvältä maistuvat lehdet punavihreät.

’SALADIN’Biodynaaminen siemenannos noin 1 g / 2,90€ til.no 1940Tunnettu ja arvostettu lajike. Suurikasvuinen, yhtenäi-nen kasvutapa. Kehitetty erityisesti avomaalle. Kerä aika kiinteä, kaunis ja rapea. Terve, helppo viljellä. Ei tar-vitse niin paljon ravinteita kuin muut. Satoaika erityisen pitkä. Raikas maku.

KERÄSALAATTI KYLVÖNAUHA SEKOITUSUusi

annos noin 6,0 m / 2,40€ til.no 1059Siemenet kylvetty valmiiksi maassa hajoavaan nauhaan. Ei enää harvennusta. Kastelusta pidettävä erityistä huolta: kuivassa maassa paperinauhan välissä siemenet eivät idä. Sekoitus parhaista rapeista ja hyvänmakuisista lajikkeista.

Lehtisalaatti(Plocksallat)Lactuca sativa var.crispa(Crispa-ryhmä)

Lehtisalaatti ei tee kerää, vaan ruusukkeen. Nopeakas-vuisempi kuin keräsalaatti. Kasvuaika n. 4–5 viikkoa. Lehdet pehmeitä ja miedon makuisia. Viljellään kau-pallisesti runsaasti ns. ruukkusalaattina.Viljely: Kylvö avomaalle toukokuusta lähtien muuta-man viikon välein. Taimiväli 5–10 cm, riviväli 20–30 cm.Korjuu: Lehtiä kerätään pitkin kesää ja syödään tuo-reena. Säilytyksessä nahistuu helposti.

’BABY LEAF’-SALAATTISEKOITUSannos noin 1 g / 2,40€ til.no 1054Erilaisten salaattien sekoitus. Samasta penkistä hyviä makuja ja silmänruokaa! Kun viljelet kerran, haluat viljellä uudestaan. Sadon voi tietysti korjata myös täy-sikokoisena. Suosituin salaattimme, myös ruukkuja säkkiviljelyyn sopiva.

’BLACK SEEDED SIMPSON’KulttuurikasviLuomusiemenannos noin 1 g / 2,40€ til.no 1287Amerikkalainen lajike, viljelty jo vuodesta 1875. Aikaisin lehtisalaatti, kasvuaika n. 42 vrk. Kellertävänvihreät kiha-raiset lehdet hyvin mehukkaat. Kestää kuivaa ja kuumaa säätä. Voidaan viljellä aikaisesta keväästä myöhäiseen syksyyn. Ei kuki helposti.

’LOLLO ROSSA’KulttuurikasviLuomusiemenannos noin 1 g / 2,10€ til.no 1032Kuuluisa italialainen klassikko. Koristeelliset, viinin-punaiset lehdet voimakkaasti kähäräiset. Kompakti. Kasvuaika n. 48 vrk. Erittäin kaunis, sopii vaikka kuk-kapenkin reunuskasviksi. Maku herkullinen. Pitkä sadonkorjuuaika.

’SALAD BOWL’Kulttuurikasviannos noin 1 g / 2,40€ til.no 1701Tunnettu ja arvostettu lajike. Voimakaskasvuinen. Kas-

VIHANNEKSET 39


vuaika n. 48 vrk. Ohuet ja maukkaat lehdet vaaleanvih-reät, aaltoilevat ja hieman vahapintaiset. Pitkä korjuuaika. Kestää hyvin kesähelteitä. Ei kuki helposti.

’SPICY MIXED’annos noin 1000 siementä / 2,40€ til. no 1060Sekoitus erilaisia mausteisia lehtivihanneksia. Sis. pip-purisen ja pähkinäisen makuisia salaattilajeja, joista osa kuuluu kaalikasveihin: rukolaa, mizunaa, sareptansi-nappia. Riviväli noin 30 cm ja taimiväli noin 25–30 cm. Vaihtelunhaluisille.

Parsasalaatti(Sparrissallat)Lactuca sativa var. angustana

Kulttuurikasviannos noin 1 g / 2,10€ til.no 1702Yv. Jalostettu piikkisalaatista. Kiinassa viljelty vuosisa-toja, Euroopassakin tunnettu jo 1800-luvun puolivä-listä. Suomessa viljellään aika vähän, vaikka menestyy hyvin. Sisältää C-vitamiinia 2–3 kertaa enemmän kuin keräsalaatti. Lisäksi siinä on kivennäisaineita, karoteenia sekä B- ja E-vitamiineja. Se on sekä salaatti että parsan tapaan tarjottava vihannes. Kiinaksi Woh sun. 1 g = n. 850 siementä.Viljely: Viihtyy kalkitussa, tavallisessa puutarhamaassa. Kylvö varhain keväällä matalaan vakoon. 8–14 vrk:ssa. Taimiväli n. 15–20 cm, riviväli 40 cm.Korjuu: Lehtiä voidaan kerätä parin kuukauden kulut-tua kylvöstä. Ei saa kuitenkaan kerätä satoa liian paljon, koska se haittaa kasvua. Kukkavarsi saa kasvaa vielä 2–3 viikkoa, korjataan noin 30 cm:n pituisena ja läpimital-taan 2,5 senttisenä. Esikasvatuksella voidaan aikaistaa satoa. Vanhetessa maistuu kitkerältä.Käyttö: Lehtiä käytetään lehtisalaatin tavoin. Kukka-varren pehmeä ja murea ydinosa syödään sellaisenaan tai lisäkkeenä kypsennettynä parsan tapaan. Voidaan käyttää myös keitoissa ja muhennoksissa.Säilytys: Pakastus.

Sidesalaatti(Bindsallat)Lactuca sativa var. longifolia(Longifolia-ryhmä)

Lehdet kapeita ja pitkiä. Tunnetaan myös rooman- tai cossalaatin nimellä. Erittäin suosittu Välimeren maissa ja Englannissa. Suomessakin yleistynyt. Aikaisemmin lehdet sidottiin ylhäältä langalla yhteen, niin että sisä-lehdet jäivät vaaleiksi ja rapeiksi. Nykyiset lajikkeet muodostavat luonnostaan löyhän, pystylehtisen kerän.

Kestää kuumuutta paremmin, mutta kylmää huonom-min kuin muut salaatit.Viljely: Esikasvatus huhtikuusta tai suorakylvö touko-kuussa ilmojen lämmettyä. Pitävät multavasta, hyvin kalkitusta puutarhamaasta. Tasainen vedensaanti takaa hyvälaatuisen sadon. Liikalannoitusta varottava. Uusin-takylvöjä kannattaa tehdä 2–3:n viikon välein.Korjuu: Korjataan, kun kerä on kiinteytynyt.Käyttö: Lehdet voidaan käyttää sekä tuoreena että kyp-sennettynä. Säilyvät pitkään nahistumatta.

’COS MIX’annos noin 1400 siementä / 2,40€ til.no 1069Sekoitus erilaisista herkullisista sidesalaattilajikkeista. Vaihtelua salaattiin!

’VALMAINE’annos noin 0,5 g / 2,40€ til.no 1183Pystykasvuinen, tummanvihreä lajike, jolla on rapeat, ylhäältä levenevät lehdet. Kannattaa tehdä aikainen ja keskikesän uusintakylvö, jotta saa satoa syksylläkin. Taimiväli 30 cm. Helppohoitoinen.

’LITTLE GEM’Kulttuurikasviannos noin 900 siementä / 1,70€ til.no 1289Kuuluisa ranskalainen, yksi maailman arvostetuimmasta salaattilajikkeesta 1870-luvulta. Kasvuaika n. 55 vrk. Melko pienikokoinen, korkeus n. 15 cm. Uloimmat lehdet voimakkaan vihreät ja hiukan laineikkaat. Sisus kellertävä ja rapea. Ceasar -salaatin aines!

’LITTLE LEPRECHAUN’Kulttuurikasviannos noin 0,5 g / 2,40€ til.no 1288Kaunis ja maukas punalehtinen sidesalaatti. Rehevä ja nopeakasvuinen viininpunainen lajike, jonka voi mieltymysten mukaan käyttää keskenkasvuisena ns, baby-leaf-salaattina tai antaa kasvaa täysikokoiseksi. Kasvattaa suuria, noin 30–35 cm korkeita ja 12–15 cm leveitä päitä. Itämisaika 14–18 asteessa 4–9 vrk.

Salaattikleitonia(Vinterportlak)Claytonia perfoliata

annos noin 0,5 g / 1,70€ til.no 2290Yv. Pehmeälehtinen, valkokukkainen, matala, yrtti- ja salaattikasvi, talviportukaksikin kutsuttu.Kestävä. 1 g = n. 1600–2200 siementä.Viljely: Karu, aurinkoinen kasvupaikka. Kylvö avomaalle

40 VIHANNEKSET


lähelle pintaa joko elokuun alkupuolella tai varhain keväällä. Itää alle 12 asteessa 7–10 päivässä.Korjuu: Satoa korjataan myöhään syksyyn ja talveen, jolloin muut salaattikasvit ovat jo loppuneet. Leikkauk-sen jälkeen kasvaa uudestaan.Käyttö: Tuoreita lehtiä käytetään keitoissa ja pinaatin tapaan. Sopii mausteeksi salaatteihin ja voileivän päälle. Maku muistuttaa hieman suolaheinää.

Salaattisikuri(Bladcicoria)Cichorium intybus var. foliosum(Radiccio-ryhmä)

Sikurin toinen viljelymuoto on salaattisikuri, jonka lehtiä käytetään salaatin tapaan. Toiselta nimeltään radicchio, punasikuri. Ruotsissa kutsutaan nimellä ’rosensallat’. Varsinkin Italiassa ja Ranskassa salaattisikurin suosio on suuri. Sisältää runsaasti kalsiumia ja rautaa sekä antioksidantteja. 1 g = n. 500 siementä.

’BRÜSSELS WITLOOF’Kulttuurikasviannos noin 1 g / 1,70€ til.no 1296Erittäin tunnettu ja arvostettu belgialainen salaattisikuri talvihyötöön. Viljelty jo 1879-luvulta lähtien.Viljely: Viihtyy ravinteikkaassa, kuohkeassa maassa, pH noin 7,0. Kylvetään maan lämmettyä. Harvennetaan 15 cm välein.Käyttö: Lehtiä voi käyttää salaatissa tai vaikka cocktail-palojen alustana. Maku muistuttaa voikukan makua. Juuret nostetaan syyskuussa kylmään kellariin ja hyö-detään talvella salaatiksi. Juuria voi käyttää myös kahvin korvikkeena.

’PALLA ROSSA’KulttuurikasviLuomusiemenannos noin 1 g / 1,70€ til.no 1184Vanha italialainen lajike. Erittäin nopeakasvuinen. Ei saa kylvää kylmään maahan, vaikka kestää hallaa syksyllä. Muodostaa löyhän, ison kerän. Lehdet punavalkokirjavat. Antaa väriä ja pirteää makua salaattiin!

Salaattivoikukka(Sallatsmaskros)Taraxacum officinale

Mv. Miedonmakuinen versio meidän voikukastamme. Suosittu ja arvostettu salaattikasvi Euroopassa.Viljely: Kylvö avomaalle tavalliseen multaan huhti-tou-kokuussa. Taimiväli 25 cm. Taimen voi halutessa peittää

kukkaruukulla, jolloin maku miedompi ja rapeampi sekä väri vaaleampi.

’NOUVELLE’Kulttuurikasviannos noin 0,5 g /1,70€ til.no 1945Runsaslehtinen, yksittäinen lehti leveä. Voidaan hyötää talvella.

Sareptansinappi(Sareptasenap)Brassica juncea

Yv. Tunnetaan myös Gai Choy- ja kiinalainen sinappini-mellä. Tavallisen sinapin sukulainen, mutta tästä käyte-tään lehdet. Kylmän- ja sateenkestävä. 1 g = n. 200–350 siementä.Viljely: Kylvetään varhain keväällä heti kun maa on tullut kylvökuntoon. Viihtyy ravinteikkaassa, kalkitussa maassa. Huolehditaan kastelusta.Käyttö: Käytetään nuorena tuoreena salaatissa tai kyp-sennettynä pinaatin tavoin yksittäisenä ruokana, lisät-tynä keittoihin, muhennoksiin tai paistoksiin. Kukkivat versot muuttuvat polttavan pippurisiksi. Myös juuri on syötävä, se on Pohjois-Kiinan erikoisuus. Juuri keite-tään kokonaisena, kuoritaan ja paloitellaan ja tarjotaan soijakastikkeen ja seesamiöljyn kera. Läntinen tapa on keittää juuri suolavedessä ja tarjota voin kanssa. Sarep-tansinappia käytetään rikkaruohojen torjuntaan katteena.

’GREEN IN SNOW’annos noin 1 g / 1,70€ til.no 1641Suuret, keltaisenvihertävät lehdet. Erittäin kylmänkes-tävänä sopii hyvin myös syyskylvöön sadonkorjuun jälkeen.

Sinappi(Senap)Brassica juncea var. crispifolia

Yv. Helppo viljeltävä, maukas ja kaunis uutuus. Koko kasvi on syötävä siemeniä myöten, mutta nuoret lehdet pikantin kirpakoita salaateissa. Korkeus 30–45 cm. 1g = n. 500 siementä.Viljely: Sopii hyvin myös lava- ja ruukkuviljelyyn. Suo-rakylvö aikaisesta keväästä syksyyn, siemenet itävät nopeasti yli 7 asteessa. Kylvösyvyys alle sentin. Kylvö voi ola tiheäkin jos harventaa väleistä salaatteihin. Nopeasti satoa: 20 päivää mini salaattiin, 45 päivää täyteen lois-toon. Hyödyllinen välikasvi esim. sadonkorjuun jälkeen, voidaan käyttää vihantalannoituksena. Hyvä kylmän-kestävyys.

VIHANNEKSET 41


Käyttö: Sopii myös idätettäväksi. Lehdet voi wokata ja tehdä pestoksi. Pienet lehdet salaattiin tai viherpirtelöön.

’RED FRILLS’Uusiannos noin 1g / 2,10€ til.no 1642Loistavan tumman puna-vihreät, liuskaiset lehdet. Maku miedon tulinen.

Sinappikaali / rukola(Senapskål)Eruca sativa

Luomusiemenannos noin 900 siementä / 1,70€ til.no 2291Yv. Jo muinaiset roomalaiset tunsivat rukolan. Se on helppo ja nopeakasvuinen salaatti- ja maustekasvi. Kor-keus n. 50 cm. Valkoiset ristikukat. Ruotsissa käyte-tään nimeä ’italiensk krasse, italiankrassi’. 1 g = n. 500 siementä.Viljely: Viihtyy ravinteikkaassa ja kosteassa maassa. Kylvö useita kertoja kesässä. Yölämpötilan tulee olla yli 7 astetta. Itää 2–3 viikossa. Riviväli 20 cm, taimiväli 5–10 cm. Voidaan myös kasvattaa versoiksi sisällä ruu-kussa ympäri vuoden vihanneskrassin tapaan. Itää 20 asteessa 5–10 vrk:ssa.Korjuu: Lehtiä voi korjata 8 viikkoa kylvöstä. Parhaim-millaan ennen kukintaa.Käyttö: Lehdet sopivat kaikkiin salaatteihin, joihin halutaan hieman kirpeyttä. Kokeile vaikka perunasa-laattiin. Myös kukkia voi käyttää salaatissa. Lehdet ovat sitä miedompia mitä nuorempia ne ovat. Siemeniä voi käyttää sinapin tavoin.

Tarhamaltsa(Trädgårdsmålla)Atriplex hortensis

Yv. Toiselta nimeltään tarhasavikka on Euroopan van-himpia keittiökasveja, mahdollisesti kotoisin Etu-Aasi-asta. Kreikkalaiset viljelivät sitä parisataa vuotta ennen ajanlaskumme alkua. Pohjoismaihin sen tiedetään tul-leen 1100-luvulla. Jauhosavikan sukulainen. Lehdet ovat vain vaaleammat ja paljon suuremmat. Suomessa viljelty koristekasvinakin. Vuosisadan alkupuolella tiedetään vanhoissa puutarhoissa sen villiytyneen mm. Vaasassa ja Oulussa. Kasvista on sekä verenpunainen että kellertävä muunnos. Nopeakasvuinen, vaatimaton ja pakkasen-kestävä. Haaroittuu runsaasti, korkeus 0,5–2 m. 1 g = n. 150 siementä.Viljely: Kylvetään aikaisin keväällä, syyskylvökin onnis-tuu. Kun lehtiä on kehittynyt seitsemän, kahdeksan, voi

sadonkorjuun aloittaa. Parhaimmillaan lehdet ovat kesän alussa. Jatkuva lehtien kerääminen takaa satoa pitkälle kesään. Voi tehdä myös lisäkylvön. Kukka-aiheet on syytä katkaista, koska kukkimisen jälkeen lehtien maku muuttuu karvaaksi ja käyttökelvottomaksi, ja runsas sie-menien kehittyminen takaa ei-toivottuja tarhamaltsoja. Nopeakasvuisena vaatii ravinnepitoista maata. Hirvet ja peurat rakastavat sitä.Käyttö: Sisältää hieman oksaalihappoa, joten ryöppää-minen tarpeen. Käytetään pinaatin tavoin.

’RED FLASH’Kulttuurikasviannos noin 1 g / 1,70€ til.no 1902Punalehtinen, hyvänmakuinen ja koristeellinen.

Tatsoikaali(Tatsoikål)Brassica rapa var. rosularis

annos noin 1 g / 2,10€ til.no 1204Kv. Viljellään yksivuotisena. Kotoisin Kiinasta. Muis-tuttaa pinaattikiinankaalia: mehevät, valkeat varret ovat kuitenkin lyhyemmät ja niitä on enemmän. Rusetti-maiset lehdet ovat asettuneet lattean lautasmaisesti. Rusetin leveys n. 30–40 cm. Japanissa kutsutaan bita-min -nimellä, mikä tarkoittaa vitamiinivihannesta. Se sisältääkin kaksin verroin kalsiumia, magnesiumia ja rautaa kuin salaattikiinankaali. 1 g = n. 200–350 siementä.Viljely: Kylvetään vasta heinäkuussa tai elokuun alussa. Viihtyy lievässä varjossa, runsasravinteisessa mullassa. Lämpöpenkissä tai kasvihuoneessa onnistuu aikainen kevätkylvö. Jotta saataisiin suuria ’rusetteja’, harvennus n. 30 cm:n välein. Sato korjataan, kun lehtirusetti on täysin kehittynyt. Erittäin kylmänkestävä, osittain sen matalasta kasvutavasta johtuen ja osittain siksi, että se kestää jopa -10 asteen pakkasen. Pakkanen on jopa sille hyväksi: lehdet muuttuvat makeimmiksi ja mauk-kaimmiksi.Käyttö: Maultaan pinaattikiinankaalin kaltainen. Koos-tumus on tosin hieman karkeampaa. Siksi nautitaan aina kypsennettynä!

Uudenseelanninpinaatti(Nyzeeländsk spenat)Tetragonia tetragonioides

Kulttuurikasviannos noin 1 g / 1,70€ til.no 1673Meillä Yv. Uudenseelanninpinaatti eli lamopinaatti on kotoisin Uudesta Seelannista ja Australian etelä- ja itä-rannikolta. Maailmanmerien purjehtija Joseph Banks toi

42 VIHANNEKSET


sen Englantiin kapteeni Cookin maailmanympärysmat-kalta jo vuonna 1771. 1800-luvulla sitä alettiin kasvattaa Ruotsissa. Se ei ole sukua varsinaiselle pinaatille, mutta on erinomainen korvike, varsinkin kun se kasvaa kuu-mina ja kuivina kesinä paremmin kuin tavallinen pinaatti. Reheväkasvuisena se muodostaa nopeasti rönsymäisiä haaroja kasvavia lonkeroita runsaine lehtimassoineen. Tummanvihreät, vinoneliömäiset, melko lyhytruotiset ja nystypintaiset lehdet ovat meheviä ja maistuvat voi-makkaammalta kuin pinaatti. Itsepölytteinen. Kukinta ei heikennä lehtien kasvua tai niiden mehevyyttä. Sisältää verraten runsaasti oksaalihappoa. 1 g = n. 20 siementä.Viljely: Viihtyy lämpimässä ja aurinkoisessa kasvupai-kassa, hyvin lannoitetussa, multavassa ja kuohkeassa puutarhamaassa, pH 7–7,5. Esikasvatus maalis-huhti-kuussa. Siemenien kuori on kova. Siksi kannattaa liottaa vuorokausi itämisen helpottamiseksi. Itämisaika 15–20 vrk. Ulos istutettaessa maan lämpötilan oltava vähintään +5 astetta. Taimiväli 40–50 cm, riviväli 80 cm. Kaste-lusta huolehditaan kuivina kausina. Voidaan kasvattaa Pohjois-Suomea myöten.Korjuu: Satoa saadaan heinäkuun alusta. Mitä enem-män lehtiä poimitaan, sitä enemmän kasvi tuottaa uutta. Kannattaa latvoa.Käyttö: Lehdet ryöpätään suolalla maustetussa vedessä. Käytetään joko kokonaisina tai silputtuina muhennok-sissa, keitoissa tai sellaisenaan liha- ja kalaruokien kera. Pakastetaan ryöpättynä.

Vuonankaali(Fältsallat)Valerianella locusta

Yv. Luonnonvaraista vuonankaalia lienee käytetty ravin-tona jo n. 3000 vuotta sitten. Ensin Ranskassa ja sitten muissa Keski-Euroopan maiden kauppapuutarhoissa sitä on alettu viljellä vasta 1900-luvulla, missä siitä on tullut erittäin suosittu. 1 g = n. 500–700 siementä.Viljely: Kasvaa hyvin multavassa ja kalkkipitoisessa maassa, pH 6,0–7,5. Ei vaadi runsasta lannoitusta. Kyl-vetään hyvin aikaisin keväällä tai vasta heinä-elokuun vaihteessa. Siemenet peitetään kevyesti. Itämisaika 10–14 vrk. Riviväli 15–20 cm, taimiväli 3–5 cm. Sie-menen itävyys säilyy 3–5 vuotta ja paranee vanhetessa. Tuore siemen itää vain 29-prosenttisesti, vuoden vanha 80–90%. Menestyy viileässä, kasvaa hyvin jo 4–8 asteessa. Kuivina kausina kastellaan, vesistressi eli veden puute edistää kukkavarren kasvua.Korjuu: Pääsato korjataan syyskuun aikana leikkaa-malla ruusukkeet maanrajasta. Pakkasen kestävänä

satoa voidaan kerätä lumen altakin. Kestää pakkasta jopa -15 astetta.Käyttö: Salaatteihin. Sisältää runsaasti A- ja C-vitamiinia sekä rautaa. Hienon makuinen!

’ELAN’Biodynaaminen siemenannos noin 1 g / 2,10€ til.no 1370Hyvin nopeakasvuinen ja kylmänkestävä. Yleisimmin viljelty lajike. Ovaalinmuotoiset, aika pitkäruotiset lusik-kaa muistuttavat lehdet ovat kauniin tummanvihreät. Maku mieto, muistuttaa hieman mintun aromia. Run-sassatoinen. Vastustuskykyinen härmää vastaan.

Meloni(Melon)Cucumis melo

Melonin alkuperästä arvellaan, että se olisi kehittynyt trooppisesta ja subtrooppisesta Afrikasta kotoisin ole-vasta villistä alkumuodosta. Kiinassa tuhansia vuosia vanha viljelyperinne. Välimerenmaihin meloni tuli ajanlaskumme alussa. Keskiajalla niitä viljeltiin Saksan luostaripuutarhoissa, joista ne levisivät muualle Euroop-paan. Vaatii erittäin paljon lämpöä. Meillä voi viljellä kasvihuonekasvina tai lämpölavoissa.Viljely: Esikasvatus huhtikuussa, itämislämpö n. 30°C. Siemen itää 5–6 päivässä. Istutus multavaan, vahvaan, orgaanisia aineosia sisältävään maahan, pH yli 6,5. Kym-mensenttinen ruohokate edistää kasvua ja helpottaa kas-telua. Taimiväli 60–100 cm. Jos kasvit tuetaan kasvamaan ylöspäin, taimiväliksi riittää 40 cm. Kasvun aikana huon-elämpötila ei saisi nousta yli 30 astetta. Suihkuttele taimia päivittäin lämpiminä ajanjaksoina, ei kuitenkaan silloin, kun pölytys on käynnissä. Taimet latvotaan nuorina, kolmannen lehden yläpuolelta, jonka jälkeen kuhunkin taimeen kasvaa pian kolme lonkeroa. Niistä poistetaan heikoin, niin että jää kaksi jäljelle. Nämä lonkerot latvo-taan taas 2–3 lehden yläpuolelta. Näihin kehittyy taval-lisesti jo emikukkia eli hedelmiä muodostavia kukkia. Kun hedelmänalut ovat kehittyneet 4–5 cm:n mittaisiksi, latvotaan lonkerot siten, että hedelmän yläpuolelle jää kaksi lehteä. Pölytys varmistetaan aamupäivän aikaan pensselillä. Hedelmän alle on hyvä laittaa suojaksi joko olkia tai sanomalehti. Onnistunut pölyttyminen vaatii vähintään 21 asteen lämpötilan. Vedenotto heikentyy, jos maan lämpötila on alle 16 astetta.Korjuu: Kylvöstä sadonkorjuuseen kestää n. 110–120 vrk. Meloni on kypsä, kun harmaanvihreä väri vivahtaa oranssiin tai kellertävään, ja hedelmä irtoaa varrestaan helposti. Kypsä hedelmä tuoksuu miellyttävältä.

VIHANNEKSET 43


’PETIT GRIS DE RENNES MELONE’KulttuurikasviBiodynaaminen siemenannos noin 10 siementä / 2,40€ til.no 1176Satoisa. Yksi kaikkein aikaisimmista hunajamelonila-jikkeista. Pyöreän hedelmän paino n. 500–800 g. Malto oranssi. Kypsyy huonommissakin sääolosuhteissa. Hedelmän kypsymisen tietää, kun lähin lehti alkaa kuihtua. Aromaattinen.

Merikaali(Strandkål)Crambe maritima

annos noin 2 g / 2,40€ til.no 1213Mv. Kasvaa harvinaisena Saaristomeren eteläosissa ja jonkin verran Suomenlahden hiekkarannoilla ja levä-valleilla. Jo antiikin Roomassa lehtiä ja juuria kerättiin ravinnoksi. Viljely on taas elpymässä Euroopassa. Makua kuvataan pähkinämäiseksi, mutta kirpeäksi. Merikaalin isot, harmahtavanvihreät lehdet ovat päältä vahakerrok-sen peittämät. Nuorten lehtien alapinta on sinipunainen. Runsaasti haarova varsi on tanakka ja särmikäs. Valkeat, mettä sisältävät kukat houkuttelevat hyönteisiä. 1 g = n. 18 siementä.Viljely: Viljely on helppoa. Viihtyy hiekkapitoisessa, ravinteikkaassa puutarhamaassa, pH n. 6,5. Kylvä 3–4 siementä 1–2 cm:n syvyyteen 40 cm välein. Jätä itäneistä taimista vahvin kasvamaan. Sato valmistuu 4 kk:ssa. Lehtiä otetaan tasaisesti ulkoreunoilta, kerääminen kiih-dyttää vain kasvua. Esikasvatus (5–6 viikkoa) aikaistaa sadonkorjuuta. Neliömetrille istutetaan n. neljä tainta. Istutusvuoden jälkeen annetaan kasvaa kaksi kasvu-kautta, jotta taimet kestäisivät sadonkorjuun aiheut-taman rasituksen. Alkukesästä ilmaantuvat kukinnot poistetaan. Rikkakasvit kitketään huolellisesti. Huo-mioidaan suuri rikin tarve. Saattaa vaivata ristikukkai-sille tyypilliset taudit ja tuholaiset. Viljelmän voi peittää keväällä hiekkakerroksella, oljilla tai isolla saviruukulla. Näin kehittyvät versot jäävät lehtivihreättömiksi ja ovat mureita. Valkaisua jatketaan sadonkorjuuseen asti. Kas-telu meri- tai suolavedellä antaa vihannekselle hienon aromin. Rakkoleväkate on hyväksi. Sama kasvusto tuot-taa satoa n. 6–10 vuotta.Käyttö: Avomaalla sato valmistuu keväällä. Nuoria, leveitä ja meheviä lehtiruotia (pituus 15–30 cm) käy-tetään parsan tavoin, lehtiä kuten pinaattia. Korjuun jälkeen säilytetään pimeässä, etteivät vihertyisi. Säilyvät viileässä viikon verran. Herkuttelijoille! Kaunis koris-tekasvinakin.

Munakoiso(Äggplanta, äggört)Solanum melongena

Mv. Viljellään yksivuotisena. Munakoiso, munahedelmä, aubergiini, on läheistä sukua tomaatille ja perunalle. Kotoisin Kaakkois-Aasiasta ja Etelä-Intiasta. Maurien mukana levisi Espanjaan 1000-luvulla. Silloin ne olivat valkeita ja munanmuotoisia. Muut eurooppalaiset suh-tautuivat hyvin skeptisesti, vain italialaiset uskalsivat syödä niitä. Ajat ovat kuitenkin muuttuneet ja muna-koiso tunnetaan kaikkialla hienon makuisena ja moni-puolisena vihanneksena. Hedelmän muoto vaihtelee suuresti lajikkeen mukaan. Se voi olla pallomainen, munamainen, päärynän muotoinen tai pitkänomainen. Kaunis kasvi: tammenlehden tapaan loviset lehdet ovat kookkaat, alapinnaltaan nukkaiset, kukat vaaleanvioletit, joskus valkoiset. Itsepölytteinen. 1 g = n. 200 siementä.Viljely: Tarvitsee paljon lämpöä ja valoa. Päiväneutraali. Kasvualustan tulisi olla ainakin 20 astetta ja ilman lämpö-tilan vähintään 18 astetta. Jos valoa on liian vähän, kasvu on heikkoa ja nuput varisevat. Esikasvatus tammikuusta maaliskuuhun. Jotta saadaan hyvät taimet, lisävalo on tarpeen. Ideaali itämislämpötila 24–30 astetta. Kasva-tuslämpötila 20 astetta. Lämpötilan pudotus vaiheittain eli karaisu on tärkeää ennen varsinaiselle kasvupaikalle istutusta. Kasvatetaan kasvihuoneessa (2–3 tainta /m2) tai lämpimällä seinustalla ruukussa, niin että kylmillä ilmoilla voi viedä sisälle. Yölläkään lämpö ei saisi laskea alle 20 asteen. Munakoisolla on samanlaiset kasvuvaa-timukset kuin tomaatilla: runsaasti ravinteita, lämpöä ja vettä. Kasvin voi latvoa, kun se on noin 25 cm korkea, silloin siitä tulee pensasmaisempi. Annetaan ainoastaan kolmen oksan kehittyä. Pölyttymistä voi varmistaa täris-tämällä. Kasvusto pidetään ilmavana poistamalla alimpia lehtiä. Munakoiso ja pensaspapu viihtyvät keskenään. Altistuu samantyyppisille kasvitaudeille ja tuholaisille kuin tomaatti! 1 g = n. 230 siementä.Käyttö: Munakoisoa voidaan valmistaa ruuaksi monella tapaa: leivitettynä, paahdettuna tai vain öljyssä paistet-tuna, pataruuissa, kuorrutettuna jne.

’BLACK BEAUTY’KulttuurikasviLuomusiemenannos noin 0,2 g / 2,40€ til.no 1674Yksi maailman eniten viljeltyjä munakoisoja. Kasvuaika n. 77 vrk. Kasvaa pensasmaisesti, korkeus n. 65–75 cm. Muodostaa 4–6 tummanviolettia, hienonmakuista munanmuotoista hedelmää, koko 0,5–1,5 kg. Säilyvyys

44 VIHANNEKSET


keskivertoa parempi. Varma ja helppohoitoinen lasina-laisviljelyyn sopiva lajike etelästä pohjoiseen.

’PINSTRIPE’ F1annos noin 10 siementä / 2,40€ til.no 1675Ruukkuviljelyyn sopiva, tiivis kasvutapa. Raidallinen hedelmä noin 100 g. Viljele lämpimällä paikalla.

(Iso)nokkonen(Brännnäsla)Urtica dioica

annos noin 1 g / 2,40€ til.no 1242Mv. Nokkonen on kaksikotinen, luonnon ruohokasvi. Sillä on rönsyilevät juuret, jotka leviävät 1–1,5 metrin päähän taimesta. Korkeus n. 1–1,8 m. Teräväkärkiset lehdet vastakkaiset ja sahalaitaiset. Koko kasvissa on pol-tinkarvoja. Yksi tärkeimmistä perhosten ravintokasveista. Vielä 1600- ja 1700-luvuilla nokkosen viljely oli yleistä. Arvokkain villivihanneksemme. 1 g = n. 7000 siementä.Viljely: Avomaakylvö keväällä touko-kesäkuussa tai elo-syyskuun vaihteessa. Itävyys 70–90%:n luokkaa. Viihtyy ravinteikkaassa, humuspitoisessa, kosteutta pidättävässä maassa, auringossa tai puolivarjossa. Kuk-kavarret kehittyvät yleensä vasta toisena vuonna.Käyttö: Nokkosesta on moneksi: ravintokasvi, lääkekasvi, (runsaasti A- ja C-vitamiinia ja rautaa), tekstiilikuitu, värjäyskasvi, elintarvikkeiden lisä- ja väriaine, lehtilan-noite ja kirvojen torjunta-aine.

OkraAbelmoschus esculentus

Yv. Kuuluu malvakasveihin. Alkuperästä ei olla varmoja, mutta oletetaan sen olevan sekä intialaista että afrikka-laista alkuperää. Viljellään hedelmien vuoksi. Hedelmä on 10–25 cm pitkä, kulmikas ja pysty kaventuen kärjes-tään teräväksi ja sisältää runsaasti siemeniä. Afrikassa ja Aasiassa laajoilla alueilla okra kuuluu jokapäiväiseen ruokavalioon.Viljely: Viljellään kasvihuoneessa samalla tavoin kuten paprikoita. Esikasvatus maaliskuussa. Vaatii runsasra-vinteisen, multavan kasvualustan. Taimien istutusväli n. 50 cm. Lämpötila ei saa nousta yli 30 asteen, koska silloin kukat putoavat herkästi. Huolehditaan kastelusta. Säännöllinen suihkutus torjuu kirvoja.Käyttö: Hedelmä käytetään puoliksi kypsyneenä vih-reänä, jolloin se on mehukas. Se voidaan halkaista ja kuivata sekä kuivattuna jauhaa. Jauheella voidaan sitten saostaa keittoja ja muhennoksia. Okraa voidaan säilöä myös umpioimalla tai etikkaliemeen keittämällä. Ylei-sempää on kuitenkin hedelmien syöminen tuoreena.

Maku on mieto ja hedelmän rakenne on liimautuva. Aluksi liimaisuus voi tuntua vastenmieliseltä, mutta oikealla tavalla valmistettuna okraruoat ovat herkulli-sia. Kypsyessään okra muuttuu ruskeaksi, kuivaksi kota-hedelmäksi. Siemeniä on käytetty kahvin korvikkeena. Okra on myös vanha rohtokasvi. Lehdistä ja nuorista hedelmistä on tehty ihohauteita samoin kuin hedelmistä valmistettua uutetta on käytetty monenlaiseen lääki-tykseen. Varresta saaduista kuiduista on valmistettu naruja ja purjeita.

’CLEMSONS SPINELESS’Kulttuurikasviannos noin 90 siementä / 2,10€ til.no 1156Suosituin viljelty okra. Satoisa, säikeetön ja hyvänma-kuinen. Hedelmät tumman vihreät. Kodat kannattaa kerätä ja käyttää nuorina. Kaunis myös koristekasvina, valkoiset suuret kukat.

Paprika(Sötpaprika)Capsicum annuum var grossum

Paprikat, perunan ja tomaatin sukulaiset, ovat toden-näköisesti kotoisin Keski-Amerikasta, Bolivian ja/tai Perun alueilta. Siellä niitä on viljelty jo tuhansia vuosia. Kulkeutuivat Eurooppaan monen muun kasvin ohella Kolumbuksen kyydissä. Vihannespaprika sisältää beeta-karoteenia (punaiset) sekä runsaasti C-vitamiinia. Kyl-vöstä korjuuseen kestää n. 130–160 vrk. 1 g = n. 120–160 siementä.Viljely: Esikasvatus aloitetaan helmi-maaliskuussa. Itä-mislämpö 22–24°C, itämisaika 10–18 vrk. Minimilämpö-tila itämiselle 11 astetta ja kasvulle 14 astetta. Pikkutaimet koulitaan ja karaistaan. Kasvupaikka lämmin seinusta tai kasvihuone. Kasvaa ruukussa myös valoisalla ikkunalla. Taimiväli 30–50 cm. Multava maa. Ei vaadi niin voima-kasta lannoitusta kuin tomaatti. Lämpö kasvukauden aikana ei saa nousta yli 30°C, koska silloin kukat putoavat herkästi. Hedelmöitykselle ihanteellisen lämpötila on 18–22 astetta. Pitkään jatkuva viileys vahingoittaa juu-ristoa ja johtaa kasvun pysähtymiseen. Kasvun aikana tarvitsee runsaasti valoa ja kosteutta. Samoja tauteja ja tuholaisia kuin tomaatilla. Harmaahome lienee hankalin. Säännöllinen suihkutus torjuu kirvoja ja mustalahoa. Itsepölytteinen! Hyvissä olosuhteissa monivuotinen.

’ARIANNE’ F1annos noin 10 siementä / 3,90€ til.no 1002Nykyaikainen, hyväksi koettu hollantilainen viljelyvarma ja tukevakasvuinen lajike. Kasvuaika n. 57 vrk. Malto

VIHANNEKSET 45


paksu, mehukas ja makea. Kypsyessään muuttuu vih-reästä loistavan oranssiksi.

’MAVRAS’ F1annos noin 10 siementä / 3,90€ til.no 1001Mielenkiintoisen värinen: muuttuu kypsyessään tum-manpunaisesta kiiltävän tummanvioletiksi. Hedelmä 3–4-lokeroinen, paksuseinäinen ja painava. Kasvutapa rehevä. Nopeakasvuinen ja runsassatoinen. Silmänruo-kaa salaattikulhossa.

’NEW ACES’ F1annos noin 15 siementä / 2,10€ til.no 1924Yksi aikaisimmista ja kestävimmistä lajikkeista. Kas-vuaika taimivaiheesta n. 50 vrk. Pienikokoinen, hedelmä (60–70 g) muuttuu tummanvihreästä syvänpunaiseksi. Viljelyvarma. Sopii hyvin ikkunalautaviljelyyn sekä läm-pimään kasvupaikkaan ulos.

’PUSZTAGOLD’Biodynaaminen siemenannos noin 10 siementä / 2,40€ til.no 1044Keskiaikainen ja satoisa. Hedelmät suuria, kirkkaan-keltaisia, paksuseinämäisiä, päästä tylppiä. Maku mieto, mutta aromaattinen. Raakana salaatissa tai kypsennet-tynä. Sopii hyvin täytettäväksi.

’SWEET SUNSHINE’ F1annos noin 6 siementä / 3,90 € til.no 1107Amppelikasvatukseen tai ruukkuviljelyyn. Yksi taimi tuottaa 200–300 pientä, makeaa, kapean pitkulaista, oranssinkeltaista hedelmää. Koristeellinen kasvi!

Cayenne- ja chilipippuri(Cayenne- och chilipeppar)Capsicum annuum

’EARLY JALAPENO’KulttuurikasviLuomusiemenannos noin 15 siementä / 2,10€ til.no 1915Erittäin tulinen chilipippuri. Meksikolaisen keittiön välttämättömyys!Viljely: Kasvuaika n. 65 vrk. Vaatii lämpimän kasvu-paikan, kasvihuoneen, ikkunanlaudan tai lämpimän seinustan. Mullan tulee olla runsasravinteista. Hedelmät kapeita ja pitkiä (leveys noin 2–3 cm, pituus 5–7 cm). Muuttuu kypsyessään vihreästä punaiseksi. Savussa kuivattua kutsutaan ’chipotleksi’. Hyönteispölytteinen!

’APACHE’ F1annos noin 8 siementä / 3,90€ til.no 1926

Pienikasvuinen ja pensasmainen. Sopii ruukkuviljelyyn ikkunalle, parvekkeelle tai pihaan. Korkeus 30–45 cm. Runsaasti pitkulaisia, tummanpunaisia hedelmiä, joissa voimakas, keskivahva maku.

’CHEYENNE F1’Uusiannos noin 10 siementä / 3,90€ til.no 1898Kasvutavaltaan kompakti ja tuuhea chilipippuri muo-dostaa keskikokoisia, pitkänomaisia hedelmiä, jotka ovat aluksi vihreitä ja muuttuvat kypsyessään orans-seiksi. Korkeus n. 45cm. Maku ihanan makea ja samalla tulinen, sopii esim. grilliin täytettäväksi tuorejuustolla.

’HOT STUFF’annos noin 25 siementä / 2,40€ til.no 1158Niille jotka pitävät tulisesta mausta! Pakkauksessa kol-menlaisia chilejä. Korkeus 80–100 cm. Alussa vihreät hedelmät muuttuvat kypsyessään punaisiksi, keltaisiksi ja oranssiksi lajikkeensa mukaan.

’HUNGARIAN HOT WAX’KulttuurikasviLuomusiemenannos noin 10 siementä / 2,40€ til.no 1499Aikainen, rotevakasvuinen lajike (n. 58 vrk). Hedelmät pitkänomaiset n. 12–14 cm. Kypsyessään muuttuvat vih-reästä keltaiseksi ja täysin kypsänä punaiseksi. Satovarma lajike viileämmissäkin olosuhteissa. Maku voimakas, muttei tyrmäävä!

’HABANERO’KulttuurikasviLuomusiemenannos noin 10 siementä / 2,40€ til.no 1999(C. chinense). Kasvuaika n. 75 vrk. Tulinen chilipippuri. Kotoisin Länsi-Intiasta. Mitä enemmän saa aurinkoa ja lämpöä, sitä tulisempi maku. Kasvaa keskikokoiseksi, haaroittuvaksi. Riippuvat hedelmät n. 4 cm pitkiä ja 3 cm leveitä. Kypsyessään muuttuvat vihreästä oranssiksi.

’BHUT JOLOKIA FIERY FURNACE’annos noin 9 siementä / 3,90€ til.no 1096New Mexicon yliopiston tutkijat löysivät vuonna 2007 tämän intialaisen lajikkeen, joka on yksi maailman voi-makkaampia chilejä. Sille on mitattiin vahvuudeksi mil-joona Scovillen yksikköä. Oranssinpunaiset hedelmät ovat 5–8 cm pitkiä. Ne voi säilöä pakastamalla, mutta ovat parempia kuivattuna. Kiinnostava on tämä hyvin, hyvin tulinen chili!

46 VIHANNEKSET


Parsa(Sparris)Asparagus officinalis

Mv. (I-V). Korkeus n. 100 cm. Kasvaa luonnonvaraisena Etelä- ja Länsi-Euroopan hiekkaisilla merenrannoilla. Viljelty jo ainakin 5000 vuotta, Skandinaviaan se tuli 1600-luvulla. Voi saavuttaa jopa 150 vuoden iän, kes-kimääräinen viljelyikä 10 vuotta. 1 g = n. 40 siementä.Viljely: Aurinkoinen kasvupaikka. Kasvaa savimaassa-kin, mutta helpompi korjata hiekkapitoisesta mullasta. Maahan lisätään kalkkia ja runsaasti kompostia, pH n. 7,5. Liotetut siemenet (1 vrk) kylvetään keväällä avomaalle 4–5 cm syvyyteen. Itämislämpö 18–20 astetta, itämisaika 2–4 viikkoa. Taimet voi myös esikasvattaa sisällä. Rivi-väli 20 cm, taimiväli 10 cm. Syksyllä lopullinen istutus vähintään 5 cm syvyyteen taimivälin ollessa 30–40 cm. Riviväli 100 cm. Parsalla on vaakasuora juurakko, joka kasvaa osaksi sivuille, osaksi ylöspäin. Juurakon nuoret osat ovat keväisin sormen paksuisia syötäviä versoja. Käytä mielellään katetta: rakkolevä on parasta, mutta olkikatekin on hyvää. Penkki lannoitetaan vuosittain sadonkorjuun jälkeen esim. ruohosilpulla.Korjuu: Valkoista parsaa kasvatettaessa taimien päälle luodaan hiekasta tai hiekkamullasta 40–50 cm korkea harju. Versot säilyvät valkoisina. Korjataan ennen kuin ehtivät pinnalle. Vihreän parsan versot saavat kasvaa maan pinnalle. Korjataan, n. 20 cm pituisina katkaise-malla varret hieman maanpinnan alapuolelta. Versot leikataan lähes päivittäin, koska vanhemmiten niistä tulee syömäkelvottomia, puisevia. Korjuuaika kestää juhannukseen. Syksyllä varsien kuivuttua ne leikataan poikki maan pinnalta.Käyttö: Kevään vihannes, herkullinen ja ravitseva. Vihreä parsa sisältää runsaasti A- ja C-vitamiinia. Voi-daan käyttää raakana tai höyrytettynä kastikkeiden kera. Maukkaita ruokia saadaan kuorruttamalla niitä uunissa. Kasvista saadaan näyttävää leikkovihreää. Älä kuiten-kaan leikkaa liikaa, jos haluat parsasatoa seuraavanakin kesänä. Parsan punaiset marjat ovat myrkyllisiä. Niitä voi käyttää siemenlisäykseen. Säilytys: Talveksi versoja voidaan pakastaa tai umpioida.

’MARY WASHINGTON’Kulttuurikasviannos noin 5 g / 2,10€ til.no 1279Tunnettu vanha lajike 1900-luvun alkupuolelta. Antaa varhain pitkiä, suoria varsia. Sopii sekä valkoisen että vihreän parsan kasvatukseen. Hyvä talven- ja taudin-kestävyys. On resistentti mm. parsaruosteelle.

PAVUT(Bönor)Yv. Pavut jaetaan tavallisesti neljään ryhmään; tarha-, pelto-, ruusu- ja soijapapuihin. Kaikkiaan papulajeja on n. 12000. Taloudellisesti suurin merkitys on Etelä-Ame-rikasta kotoisin olevilla tarhapavuilla. Niitä on viljelty ainakin 8000 vuotta. Suomessa viljely alkoi 1700-luvulla.

Pavut ovat lämpimän ilmaston kasveja. Kasvu häi-riintyy jo alle neljän asteen lämpötilassa. Palkokasvina papu pystyy ottamaan typpeä suoraan ilmasta, viihtyen näin laihemmassakin maassa. Ihanteellinen maaperä on runsashumuksinen, kevyt ja nopeasti lämpenevä; pH:n tulisi olla n. 7,0. Haitallisin kasvitauti on pavun laikku-tauti, sateiset säät lisäävät tämän taudin esiintymistä. Myös pahka- ja harmaahome saattavat kiusata. Sato on korjattava ennen kuin siemenet kasvavat liian isoiksi. Sisältää runsaasti valkuaisaineita. Syödään aina keitet-tyinä, sillä raakoina sisältävät myrkyllisiä glykosideja.

Härkäpapu(Bondböna)Vicia faba

Yv. Kylmänkestävä härkäpapu kuuluu virnan sukuun, ja on yksi vanhimmista ja ehkä vanhin viljelty palkokasvi. Pystykasvuinen, tanakkavartinen ja kärhetön. Tietoja härkäpavun käytöstä on 4500 vuoden takaa. Toden-näköisesti se on kotoisin Lähi-idän ja Välimeren seu-duilta. Suomeen härkäpavun toivat kiertävät munkit jo 1200-luvulla. Se oli Mauno Ladonlukon maalaissa vuodelta 1234 niiden kasvien joukossa, joista oli mak-settava kirkolle kymmenykset. Tunnetaan myös pelto-, hevos- ja talonpoikaispavun nimellä. Korkeus 50–100 cm. Lehtihangoissa 2–5 valkoista kukkaa, joissa musta pilkku. Sietää jopa -4 pakkasastetta. Käytetään ravinto- ja viher-lannoituskasvina. Tärkeä valkuaislähde: siemenet sisäl-tävät proteiinia lähes 30 %. 100 g = n. 60–90 siementä.Viljely: Vaatimaton maalajin suhteen. Menestyy ras-kailla, syvämultaisilla ja hyvin vettä pidättävillä mailla. Ravinnetilan tulee olla hyvä. Maa lannoitetaan viikkoa ennen kylvöä esim. kanankakkarakeilla, 60–80 g neliölle. pH 6,5–7,0. Kylvetään aikaisin keväällä. Kylvösyvyys 5 cm, taimiväli 15–20 cm, riviväli 40–60 cm. Kastellaan kuivina jaksoina. Sopii perunan kumppanuuskasviksi, ei kuitenkaan samaan vakoon. Mustan papukirvan voi torjua taittamalla kirvojen saastuttamat latvat tai suih-kuttamalla latvoja kylmällä vedellä. Sateisena kesänä harmaahome saattaa olla kiusana. Papuruoste voi myös vaivata. Siksi kaikki sairaat kasvijätteet on huolellisesti kerättävä pois, ei saa laittaa kompostiin.

VIHANNEKSET 47


Korjuu: Riivityt pavut ovat herkullisia nuorina. Hyvin nuoria papuja voi keittää palkoineenkin. Täysikokoiset, tuleentuneet pavut kuivataan.Säilytys: Tuleentumattomat, vihreät pavut voi ryöpät-tyinä pakastaa. Tuleentuneet, ’kypsät’ pavut kuivataan ja säilytetään esim. paperipussissa tasalämpöisessä ja kuivassa paikassa.Käyttö: Nuoret palot keitetään miedossa suolavedessä 10–15 min. ja tarjotaan voilla tai öljyllä höystettyinä yrttien kera tai niitä voi käyttää kuten papuja yleensä: patoihin, muhennoksiin, keittoihin jne. Kuivatut pavut liotetaan yön yli ennen keittämistä, keittoaika n. tunti. Härkäpapu sopii hyvin versokasvatukseen, tekee kah-detkin versot!

’HANGDOWN’KulttuurikasviBiodynaaminen siemenannos noin 50 g / 2,10€ til.no 1928annos noin 200 g / 5,50€ til.no 1929Lajike 1800-luvulta. Keskiaikainen, kasvuaika n. 80 vrk. Rotevakasvuinen. Korkeus n. 120 cm. Roikkuvat palot 18–20 cm pitkät. Siemenet tosi suuria ja hyvän makuisia.

’KARMAZYN’Kulttuurikasviannos noin 40 siementä / 2,90€ til.no 1137Paloissa erikoiset vaaleanpunaiset siemenet (3–4 kpl). Tukeva, korkeus n. 50–60 cm. Siementen maku erityi-sen herkullinen.

’KONTU’Luomusiemenannos noin 50 g / 2,10€ til.no 1089annos noin 200 g / 3,90€ til.no 1088Suomalainen lajike. Tullut kasvilajiluetteloon 1997. Icarda 536:n ja Hankkijan Ukon jälkeläinen. Korkeus 70–100 cm. Jäykkä varsi, lakoutuminen harvinaista.

’ROBIN HOOD’annos noin 35 siementä / 3,90€ til.no 1108Ruukkuviljelyyn parvekkeelle tai patiolle. Kylvöstä kor-juuseen kestää n. 12 viikkoa.

’EXPRESS’Luomusiemenannos noin 50 g / 2,40€ til.no 1135annos noin 200 g / 6,00€ til.no 1136Hyvin aikainen, kasvuaika n. 65 vrk. Tukeva, pystykas-vuinen, korkeus n. 1 m. Suorat, riippuvat palot kauniin vaaleanvihreät, kussakin 4–5 suurta siementä.

’CRIMSON FLOWERED’Uusiannos noin 50 g / 2,10€ til.no 1946Koristeellinen ja satoisa Heritage-lajike, jolla upeat, kirkkaan purppuranpunaiset kukat. Pystyt palot joissa keskimäärin 4–5 vihreää herkullista papua. Sopii hyvin kasvatettavaksi myös lavoissa tai isoissa ruukuissa. Kor-keus noin 90 cm.

Pensaspapu(Buskböna)Phaseolus vulgaris var.nanus

Pensas- eli länkäpavulla on matala pensasmainen kas-vutapa. Korkeus n. 30–50 cm, palot 10–15 cm. 1 g = n. 2–4 siementä.Viljely: Lämmin kasvupaikka. Ilmavan maan ravinne-tilan tulisi olla hyvä, pH yli 6. Kylvö maan lämmettyä (yli +10°C) suoraan avomaalle 3 cm syvyyteen. Harson käyttö suositeltavaa, voi myös esikasvattaa esim. ruu-kuissa. Kylmässä maassa siemenet mädäntyvät eivätkä idä. Taimiväli 8–10 cm, rivi- väli 30 cm. Siemeniä hyvä liottaa ennen kylvöä, ei kuitenkaan yli 6 tuntia. Itämi-nen kestää viidestä päivästä kolmeen viikkoon. Taimet mullataan niiden ollessa 10 cm. Hallanarka. Orgaani-nen lannoite annetaan mielellään edellisenä syksynä. Annetaan lisälannoitusta, jos kasvusto näyttää kärsivän typen puutteesta. Kylvöstä korjuuseen kuluu 60–80 vrk lajikkeesta riippuen.Korjuu: Palot korjataan, kun ne ovat tarpeeksi kookkaita, mutta siemenet vielä pieniä. Ryöpätään ja pakastetaan tai hapatetaan.Käyttö: Keitetyt palot sopivat patoihin, muhennoksiin ja salaatteihin. Ei saa nauttia raakana, vaan on aina kei-tettävä! Keittoaika vaihtelee koon ja lajikkeen mukaan.

’BORLOTTO LINGUA DI FUOCO NANO’KulttuurikasviLuomusiemenannos noin 30 g / 2,10€ til.no 1024Kasvuaika n. 90 vrk. Voi esikasvattaakin. Puolikorkea. Voi tukea, jos haluaa. Sanovat, että tämä olisi se papu, jota kannattaisi ainoastaan viljellä, koska se on niin her-kullinen. Värikkäät, litteähköt palot. Kermanvalkealla pohjalla punaisia täpliä, 13–14 cm pitkiä, kussakin 6–7 saman värityksen omaavaa papua. Vaatii itääkseen +15 asteen lämpötilan. Nuoret pavut voidaan syödä sellai-senaan palkoineen päivineen kiehautettuina, tai antaa tuleentua ja kuivata ja sitten käyttää kuten keittopapuja.

48 VIHANNEKSET


’GOLDEN TEE PEE’annos noin 30 g / 1,70€ til.no 1115Keskiaikainen ja runsassatoinen vahapapu. Tuleentunut siemen valkoinen. Palot keltaisia, pyöreitä, n. 18 cm pitkiä ja herkullisen mureita. Helposti sulava. Sopii siis niille, jotka saavat pavuista ruoansulatusvaivoja.

’MASCOTTE’ F1annos noin 110 siementä / 2,90 € til.no 1195Kehitetty erityisesti ruukkuviljelyyn patiolle tai par-vekkeelle. Kompakti kasvutapa, ei vaadi runsaasti tilaa. Pyöreät palot n. 14 cm pitkiä, hyvänmakuisia ja säikeet-tömiä. Helppo kerätä, koska ovat asettuneet lehdistön ulkoreunalle.

’MAXI’Luomusiemenannos noin 30 g / 2,90€ til.no 1042Uudenlainen vahapaputyyppi. Erittäin aikainen, run-sassatoinen ja hyvän makuinen. Pyöreiden papujen pituus n. 18–20 cm. Tuleentunut siemen vaaleanrus-kea. Pysty kasvutapa. Helppo poimia, pavut sijaitsevat lehtien ulkopuolella.

’NASSAU’annos noin 30 g / 2,40€ til.no 1144Keskiaikainen, kasvuaika n. 55 vrk. Palko litteä, säikee-tön, 15–17 cm pitkä, murea ja pehmeä. Ns. leikkopapu. Tuleentunut siemen valkoinen. Maailmalla arvostettu lajike. Pidetään yhtenä herkullisimmista pavuista.

’PRIMEL’annos noin 30 g / 1,70€ til.no 1930Aikainen ja kestävä lajike. Tummanvihreät, säikeettö-mät, suorat ja pyöreät palot 18–20 cm pituisia. Siemen tummanruskea. Kasvaa useimmilla maalajeilla. Terve ja helposti kerättävä. Suosittu.

’PURPLE TEEPEE’annos noin 30 g / 1,70€ til.no 1273Voimakaskasvuinen vahapapu. Korkeus n. 50 cm. Tuleentunut siemen beige. Tummanvioletit pyöreät palot n. 12–13 cm pitkiä. Runsassatoinen. Keitettyinä muuttuvat tummanvihreiksi. Maukas ja murea.

Ruusupapu(Rosenböna)Phaseolus coccineus

Yv. Kasvaa 2–4 m korkeaksi köynnökseksi, mutta on myös kehitetty matalia lajikkeita. Nopeakasvuinen. Kukkii heinä-syyskuussa. Sopii seinustoille, aidanteille ja parvekkeelle.

Viljely: Esikasvatus toukokuussa tai kylvö avomaalle, kun maan lämpö on yli 12 astetta. Siemeniä on syytä liottaa haaleassa vedessä ennen kylvöä ja hangata päätä hie-nolla hiekkapaperilla samalla tavoin kun tuoksuhernettä itämisen edistämiseksi. Viihtyy auringossa, tuoreessa, runsas-ravinteisessa ja syvämultaisessa maassa. Kylvö-syvyys 5 cm, taimiväli 30–50 cm. Ei niin kylmänarka kuin pensaspapu.Käyttö: Kukkia voi lisätä salaattiin. Ne eivät tutkimus-ten mukaan sisällä mitään myrkyllisiä aineita. Pavut syödään nuorina pensaspapujen tapaan kypsennettyinä. Lapset voivat kasvattaa köynnöstävästä lajikkeesta majan. Kaunis koristekasvinakin!

’CELEBRATION’annos noin 15 siementä / 2,40€ til.no 3292Viehättävät kukat lohenpunaisia. Nopeakasvuinen. Palot jopa 28–30 cm pitkät. Herkullinen ja kaunis!

’HESTIA’annos noin 10 siementä / 1,70€ til. no 3278Matalakasvuinen alle puolimetriseksi jäävä ruusupapu, joka sopii erityisen hyvin ruukkuviljelyyn. Kukat puna-valkoisia ja säikeettömät pavut herkullisia. Taudinkestävä ja koristeellinen.

’LADY DI’Luomusiemenannos noin 10 siementä / 1,70€ til.no 3285Herkulliset palot suoria, säikeettömiä ja mehukkaita, n. 25–30 cm pitkiä. Kasvaa hyvissä olosuhteissa jopa 4,5 metriseksi. Lämpimän punaiset kukat. Silmänilo!

Salkopapu(Störböna)Phaseolus vulgaris var. vulgaris

Yv. Köynnöstävä, korkeus n. 2–3 m. Tarvitsee tuen. Tun-netaan myös turkinpapu nimellä. Kasvuaika pitempi kuin pensas- ja ruusupavulla. Myös lämmöntarve suurempi. Esikasvatus nopeuttaa satoa, samoin harson käyttö. 10 g = 24–29 siementä.Viljely: Lämmin kasvupaikka tai kasvihuone. Kylvetään, kun maa lämmin, optimi 20 astetta, 4–6 siementä 2–3 metriä korkean salon viereen tai seinustalle, seipäiden etäisyys 80–100 cm. Siemenet liotetaan ennen kylvöä 4–6 h. Kylvösyvyys vähintään 3 cm. Ohjataan kasvamaan ylöspäin. Kastellaan kuivina kausina.Korjuu: Sato kannattaa korjata ajoissa, nuoret palot herkullisimpia ja muuttuvat puiseviksi ylikypsinä. Kan-nattaa pakastaa kiehautettuina talven varalle.

VIHANNEKSET 49


’BLAUHILDE’Luomusiemenannos noin 10 g / 1,70€ til.no 1116Violetit säikeettömät, hyvin pitkät (n. 30 cm) ja pyöreät pavut, muuttuvat keitettäessä tummanvihreiksi. Erittäin satoisa ja terve kasvusto. Voidaan pakastaa. Tuleentu-nut siemen beige. Erittäin pidetty papulajike. Maku herkullinen!

’COBRA’Luomusiemenannos noin 10 g / 1,70€ til.no 1023Ranskalainen vihreä salkopapu tuottaa runsaasti 20–21 cm pituisia palkoja. Keskiaikainen, kylvöstä satoon noin 80 päivää. Sopii kasvihuoneisiin tai avomaalle lämpi-mälle paikalle.

’NECKARGOLD’Biodynaaminen siemenannos noin 10 g / 1,70€ til.no 1178Suuria satoja tuottava, korkeiden salkopapujen kunin-gatar. Erinomainen maku, syvänkeltaisia ja herkullisia 23–25 cm pitkiä papuja. Mosaiikkiviruksen kestävä.

Punaparsaherne(Sparrisärt)Tetragonolobus purpureus

Kulttuurikasviannos noin 2 g / 2,40€ til.no 1927Yv. Kotoisin Välimeren alueen eteläosista. Kuuluu herne-kasveihin. Korkeus n. 40–50 cm. Lehdet kolmisormisia, kukat dramaattisen verenpunaisia. Varsi tanakka eikä tarvitse tukea. Säännöllisesti nelisärmäisessä palossa on neljä pitkittäistä siivekettä, joista johtuu sen toinen nimi, siipipapu. Mainittiin jo Antiikin yrttikirjoissa. Ensimmäiset maininnat viljelystä Pohjoismaissa on Tanskanmaalta vuodelta 1673. 1700-luvulla sitä kas-vatettiin jonkin verran herraskartanoissa, mutta vasta 1800-luvulla viljely yleistyi säätyläisten keskuudessa. Se on edelleen melko tuntematon, mutta tutustumi-sen arvoinen vihannes. Lämpimänä kesänä kasvatus onnistuu avomaalla, mutta viileänä kesänä varmemmin kasvihuoneessa. Maku muistuttaa parsan makua. Voi viljellä koristekasvinakin! 1 g = noin 15 siementä.Viljely: Esikasvatus huhtikuussa tai etelässä kylvö avo-maalle toukokuussa, kun maa on lämmennyt. Siemenet kylvetään n. 5 cm välein 2–3 cm syvyyteen. Taimiväliksi jätetään 15–20 cm, koska juuristo on matala ja laaja. Ihan-teellinen kasvulämpötila on yli 20 astetta, siksi on hyvä käyttää alkukesästä harsoa. Nopeakasvuinen, kasvuaika

noin 55 vrk. Viihtyy aurinkoisessa, kalkitussa, kosteutta pitävässä, ravinteikkaassa ja multavassa maassa. Kärsii herkästi kuivuudesta.Korjuu: Erikoiset, kulmikkaat palot korjataan 2–3 cm pituisina, jolloin palon paino 1–2 g. Nuorina mureita ja herkullisia! Vanhetessaan puutuvat. Tuleentuneina niistä voi käyttää siemenet ja nauttia kuten silpoydinherneitä tai paahtaa ja käyttää kahvin korvikkeena. Saksassa sen toinen nimi onkin ’Kaffee-Erbse’, kahviherne.Käyttö: Nuoret palot syödään kokonaisina. Keittoaika suolavedessä noin 10–15 min. Myös kukat, varret, lehdet ja mukulamaiset varastojuuret ovat syötäviä. Rusakoiden ja kanien herkkua!

SIPULIT(Lökar)Kaksi- tai monivuotisia. Ihminen on käyttänyt sipuleita jo tuhansia vuosia. Kaikki sipulit sisältävät antiseptisia aineita. Leikatessa silmien kirvelemisen aiheuttaa etee-rinen öljy, allyylisulfidi. Sisältävät myös runsaasti B- ja C-vitamiinia. 1 g = n. 200–300 siementä.Ruoka-, puna-, ryväs-, salotti- ja valkosipuli- istukkaat esitellään helmikuussa vuoden 2016 ensimmäisessä Päh-kylässä (Pähkylä 1/2016 ja netissä tuoteluettelossa: www.hyotykasviyhdistys.fi. Talvivalkosipulit tulevat myyntiin syyskuussa.

Hillosipuli(Syltlök)Allium cepa var. cepa

Viljeltiin aikaisemmin runsaasti. Pienistä (15–25 mm), valkomaltoisista ja -kuorisista sipuleista valmistetaan etikkasäilykkeitä. Voidaan käyttää myös tuoreena ja pakastaakin.Viljely: Liotetut siemenet kylvetään varhain keväällä hajakylvönä mataliin vakoihin, jotta ne ehtisivät tuleen-tua. Viihtyy auringossa ja kevyessä, vähäravinteisessa maaperässä. Jos maa on voimakkaasti lannoitettua, sipu-leista tulee liian suuria säilöntään.Korjuu: Kun sipulit ovat sopivan kokoisia (läpimitta 15–25 mm), ne nostetaan maasta ja säilötään mahdol-lisimman pian, koska eivät säily kauan tuoreina. Suuret sipulit voi käyttää ruoanlaittoon. Vältettävä valoa, koska sipulin pinta vihertyy.

’PARIS SILVERSKIN’Kulttuurikasviannos noin 550 siementä / 1,70€ til.no 1348

50 VIHANNEKSET


Jättisipuli(Jättelök)Allium cepa

Nimensä mukaisesti hyvin isokokoinen ja miedon makuinen, suippokaulainen ruokasipulityyppi. Kas-vattaminen saanut alkunsa Iso- Britanniassa. Harras-tajaviljelijät ovat kilpailleet mahdollisimman suuren sipulin kasvattamisessa. Ennätyssipulin tiedetään pai-naneen noin 3,5 kiloa.Viljely: Kasvuaika pitkä, vähintään 7–8 kk. Esikasvatus helmi-maaliskuussa. Itämislämpö 20–25°C. Voidaan kylvää myöhemminkin, mutta koko jää pienemmäksi. Kun taimet ovat itäneet, ne siirretään viileämpään (mie-lellään alle 20 asteeseen), ilmavaan ja valoisaan paikkaan. Istutetaan ulos ilmojen lämmettyä karaistuna lämpi-mään, multavaan ja ravinnerikkaaseen paikkaan, pH 7–7,5. Taimiväli 20–25 cm. Jos taimet ovat kasvaneet liian pitkiksi, lehtiä voi typistää. Istutussyvyyden pitäisi olla suurin piirtein entinen. Syvään istutus aiheuttaa sipulin venymisen pitkänomaiseksi. Kestää kuivaa, mutta sato on suurempi, jos kuivina kausina kastellaan.Käyttö: Jättisipuli korjataan kesän lopussa vihreänä ja kuorettomana. Sitä käytetään tuoreena vihanneksena salaateissa ja valmistetaan lämpimiä ruokia. Herkullinen! Säilyy 0–1 asteessa pari, kolme kuukautta.

’AILSA CRAIG’Kulttuurikasviannos noin 250 siementä / 2,10€ til.no 1942Englantilainen lajike. Viljelty vuodesta 1899. Kuori kel-tainen, maku mieto ja makea. Kasvuaika n. 115 vrk. Ei vaadi niin lämmintä kasvukautta kuin muut jättisipulit. Yksilö voi painaa 800–1500 g.

Kiinansipuli(Kinesisk gräslök)Allium tuberosum

annos noin 0,5 g / 1,70€ til.no 2298Mv. Kotoisin Aasian koillisosista. Viljelty Kiinassa jo yli 2000 vuotta. Euroopassa tunnettiin aikaisemmin koristekasvina. Kasvaa mätästäen kuten ruohosipuli (I-IV). Hidaskasvuinen. Kukat valkoiset, tummanvihreät lehdet pitkänkapeat ja litteät. Verson tyveen kehittyy pieni pitkänomainen sipuli. Kukkii keväällä tai kesällä. Voimakkaasti tuoksuvat kukkavanat kasvavat 40–50 cm mittaisiksi. Kaikki osat maistuvat valkosipulille. 1 g = n. 300 siementä.Viljely: Aurinkoinen tai puolivarjoinen paikka. Lannoi-tettu multa. Esikasvatus maalis- huhtikuussa ruukkuun.

Itää n. 20-asteessa 5–10 vrk:ssa ja avomaakylvönä tou-ko-kesäkuussa, kun yölämpötila on yli +13 astetta 2–3 vii-kossa. Myös syyskylvö on mahdollista. Taimiväli 20 cm. Voidaan kasvattaa ympäri vuoden keittiön ikkunalla.Korjuu: Parasta tuoreena, mutta voidaan myös pakastaa.Käyttö: Ruohosipulin tapaan käytetään lehtiä ja nup-puasteella olevia kukkia salaatteihin, keittoihin, kas-tikkeisiin ym.

Pillisipuli(Piplök)Allium fistulosum

Mv. Aikainen, talvenkestävä sipuli. Kotoisin Altain tie-noilta, josta tuotiin keskiajalla Eurooppaan. Pohjolassa ollut yleinen 1700- ja 1800-luvun säätyläisten keittiöpuu-tarhoissa, jolloin sitä kutsuttiin myös talvi- ja kaalisipu-liksi. Ruotsissa kasvatettu talojen turvekatoilla. Melko hyvä mesikasvi päiväperhosille! 1 g = n. 600 siementä.Viljely: Kevyesti lannoitettu maa. Kylvö maalis-huhti-kuussa ruukkuun tai avomaalle maan lämmön ollessa 18–20 astetta. Kylvösyvyys 1 cm ja kylvöväli muutama sentti. Itää parissa viikossa. Lopullinen taimiväli 25 cm. Kasvaa tupasmaisesti. Kastelu vain pitkinä poutina. Uudelleenistutus ja jako keväällä joka kolmas tai neljäs vuosi.Korjuu: Satoa voi kerätä miltei ympäri vuoden, kunhan ei korjata koko kasvustoa. Jätetään 3–4 cm:n tyngät.Käyttö: Voidaan käyttää kuten muitakin sipuleita: vartta, mukulaosaa ja kukkaa. Herkullista salaateissa!Säilöntä: Pakastus

’NORTH HOLLAND BLOODRED REDMATE’annos noin 300 siementä / 1,70€ til.no 2110Kauniin punertava. Miedon makuinen, mehevä.

’FREDDY’annos noin 0,5 g / 1,70€ til.no 2108Kylmänkestävä. Saksassa sitä kutsutaan ’ikuisuussipu-liksi’. Aikaisempi lajikenimi ’Winterhecke’.

Purjosipuli(Purjolök)Allium porrum

Kv. tai Mv. Meillä viljellään yksivuotisena. Kotoisin Lähi-idästä ja Välimeren maista. Tiedot viljelyn alkuvaiheista ovat tosin niukat. Vanha hyötykasvi, jota viljeltiin jo muinaisessa Egyptissä, Kreikassa ja Roomassa. Jalostettu villipurjosta, jota kasvaa Välimeren alueelta aina Got-lantiin saakka. Kuului keisari Neron lempiruokiin. Se antoi kuulemma hänelle hyvän puheäänen. Käytettykin

VIHANNEKSET 51


yskänlääkkeenä. 1600-luvun loppupuolella purjoa alet-tiin viljellä myös Suomessa. 1 g = n. 300–400 siementä.Viljely: Kylvetään maaliskuussa ruukkuun. Itää 20-asteessa 5–10 vrk:ssa. Kasvatuslämpötila 10–15 astetta. Karaistut taimet istutetaan kesäkuun alussa ulos hieman entistä kasvusyvyyttä syvempään. Hyvin lannoitettu ja muokattu maa, pH 6,5–7,0. Lannoitus annetaan jaettuna. Riviväli n. 0,5 m, taimiväli 15–20 cm. Taimet mulla-taan myöhemmin valkean varren saamiseksi. Taimen ympärille voidaan laittaa myös tyhjä wc-paperirullan hylsy. Kastelu kuivina jaksoina lisää kasvua. Voimakas juuristo. Korjataan lapion tai talikon avulla. Jos haluaa kasvattaa ns. minipurjoja, kasvusto istutetaan tiheään.Säilytys: Talveksi pakastetaan tai viedään hyvään kella-riin. Varastopurjo kestää hyvin jäätymisen. Se voidaan istuttaa laatikoihin ja jättää ulos talveksi. Laatikko ker-rallaan otetaan sulamaan.Käyttö: Mietona sipulina purjo on monikäyttöinen keit-tiövihannes. Sisältää paljon C-vitamiinia. Murskattuja lehtiä voidaan käyttää lievittämään hyönteisten pistoja.

’HANNIBAL’Luomusiemenannos noin 1 g / 2,90€ til.no 1219Saksalainen syyspurjo. Kasvuaika n. 90 vrk. Voima-kaskasvuinen, valkoinen osa 20–22 cm, ei paksuunnu tyvestä. Lehdet tummanvihreitä, ulospäin kaartuvia. Korkea kuiva-ainepitoisuus lisää kylmänkestävyyttä ja säilyvyyttä. Helppo puhdistaa. Sato on sekä tasa- että korkealaatuista. Terve ja satovarma lajike!

’NORTHERN LIGHTS’Uusiannos noin 40 siementä / 2,40€ til.no 1062Syyskylmissä muuttuu kauniin lilasävyiseksi. Erinomai-nen kylmänkestävyys ja hyvä viljelyvarmuus. Esikasvatus aikaistaa sadon, mutta satoa voi korjata vielä talvellakin.

Ruohosipuli(Gräslök)Allium schoenoprasum

Mv. Kotoisin alun perin Keski-Aasiasta. Kiinassa tunnettu ainakin 4000 vuotta. Euroopassa viljelty 1500-luvulta lähtien. Kotipuutarhan yleisempiä maus-tekasveja. Muodostaa mättäitä. Tummanvihreät lehdet aromikkaita. Kukat violetit. Sisältää rautaa sekä A- ja C-vitamiinia. Melko hyvä mesikasvi päiväperhosille (hopeatäplät, pihlajaperhonen, paksupäät, päiväkiitäjät, sinisiivet). Laukkayökkösen ainoa tunnettu ravintokasvi! 1 g = n. 800 siementä.

Viljely: Kylvö keväällä avomaalle. Itää 10–14 vrk:ssa. Alin itämislämpötila +4 astetta. Kylvöstä sadonkorjuuseen n. 80–100 vrk. Tavallinen multa, puolivarjoinen paikka. Jaetaan kolmen neljän vuoden välein.Korjuu: Mätäs leikataan pari kertaa kesässä, jätetään 3–4 cm tyngät. Kukkia kerätään salaatteihin.Käyttö: Lehdet mausteeksi. Kukat sopivat ruokien maus-teeksi, koristeeksi ja kuivakukiksi.

’SCHMITT’Biodynaaminen siemenannos noin 0,5 g / 2,10€ til.no 2297Tanakka ja tiivis kasvutapa, sopii hyvin ruukkuja par-vekeviljelyyn. Kukat kauniit ja sopivat salaatteihin.

Vihersipuli(Salladslök)Allium cepa var. proliferum(Vihersipuli-ryhmä)

Nimitystä käytetään sipuleista, jotka korjataan nuorina ja koko kasvi. Pillisipulit sopivat myös erinomaisesti ’vihersipuleiksi’. 1 g = n. 300–500 siementä.Viljely: Avomaakylvö varhain keväällä. Viihtyy aurin-gossa, tuoreessa, runsasmultaisessa maassa. Itää parissa viikossa. Kastellaan kuivina jaksoina. Koska tavoitteena on runsas naattisato, typpeä voi antaa tavallista enem-män. Varren voi mullata, jos halutaan normaalia enem-män valkoista vartta.Käyttö: Salaatteihin, wokkiin yms. Herkullinen!

’WHITE LISBON’UusiKulttuurikasviannos 550 siementä / 2,40€ til.no 1017Vanha ja edelleen ylittämätön lajike. Nopea, tunnettu ja luotettava. Kylmänkestävä. Tyviosa paksuuntuu sipuliksi, jos ei korjata nuorena vihersipulina.

Sokerimaissi(Sockermajs)Zea mays var. saccharata

Yv. ja yksikotinen. Kotoisin Väli-Amerikasta. Viljelty n. 7000 vuotta. Jo Kolumbuksen aikoihin lajikkeita oli 200–300. Varsi tukeva, lyhytnivelinen ja tyvestä haarau-tuva. Pääverso huomattavan tukeva verrattuna sivuver-soihin. 1 g = n. 3–5 siementä.Viljely: Esikasvatettava. Kylvö ruukkuun 4 cm syvyyteen toukokuun puolivälissä. Itämislämpö yli 20°C, jonka jälkeen lämpö saa hiukan laskea (18–20). Taimet kou-litaan 5–10 cm korkuisina. Istutuskuntoisiksi taimet

52 VIHANNEKSET


kasvavat kahdessa viikossa. Karaistut taimet voidaan istuttaa ulos entistä kasvusyvyyttä syvempään ilmojen lämmettyä, maan on oltava vähintään +10°C. Etelä-ran-nikolla voi kylvää suoraan avomaalle 4–6 cm syvyy-teen. Hallanarka. Vaatii runsasravinteisen, multavan, hiekkapitoisen maan, lämpimän ja suojaisan paikan. pH n. 6,0–7,0. Lannoitus annetaan jaettuna. Taimia ei istuteta yksitellen riviin, vaan useampi rivi rinnakkain pölytyksen varmistamiseksi, koska maissi on tuulipö-lytteinen. Taimiväli 20–30 cm (neliölle 6–8 tainta) ja riviväli 60–70 cm. Kun sivuversot poistetaan, jouduttaa se pääverson tähkän kasvua ja lisää jyvien makeutta. Kastellaan kuivina jaksoina.Korjuu: Korjataan, kun tähkät paksunevat ja jyvät alkavat kellertää ja kynnellä painettaessa jyvistä tulee maitomaista nestettä. Tähkät säilyvät kylmässä hyvinä runsaan viikon, mutta makeus vähenee.Säilytys: Voidaan pakastaa tai umpioida.Käyttö: Keitetään joko kokonaisina tähkinä tai irro-tettuina jyvinä.

’EARLY EXTRA SWEET’ F1annos noin 5 g / 2,10€ til.no 1271Aikainen, kasvuaika n. 71 vrk. Ehtii tuottaa meidänkin oloissa satoa. Ei kovin korkea. Keltaiset, sokeripitoiset tähkät n. 20 cm pitkiä. Ei saa kasvattaa muiden maissi-lajikkeiden lähellä: tähkistä tulee silloin helposti kovia ja huonon makuisia. Etäisyyden pitää olla muihin lajik-keisiin vähintään 100 m.

Tarhasuolaheinä(Trädgårdssyra)Rumex rugosus

Mv. Luonnonvaraisen suolaheinän viljelty muoto. Kut-suttu ’köyhän miehen pinaatiksi’, Ruotsissa käytetty ’spansk syra’ nimeä. Täällä Pohjolassa kasvatettu jo 1600-luvulla. Tosin se sai väistyä pinaatin tieltä. Rans-kassa sitä on aina arvostettu. Siellä siitä osataan valmistaa herkullisia ruokia, kuuluisin lienee kalakastike. Talvehtii erinomaisesti aina Lappia myöten. Vanhoissa puutar-hakirjoissa sitä on suositeltu reunuskasviksi kauniiden, raikkaan vihreiden lehtien vuoksi. 1 g = n. 1300 siementä.Viljely: Kasvupaikan suhteen vaatimaton. Kasvaa hap-pamassa ja laihassakin maassa, mutta hyvä puutarhamaa antaa parhaan sadon. Puolivarjo on eduksi. Siemenet kyl-vetään aikaisin keväällä, silloin satoa saadaan jo ensim-mäisenä kesänä. Kukka-aiheet poistetaan heti niiden ilmestyttyä, ne estävät lehtien kehittymistä. Heinäkuun alussa voi antaa nokkoskäytelannoituksen.Korjuu: Satoa voi korjata koko kasvukauden. Keväällä

tarhasuolaheinä versoaa ensimmäisten joukossa. Uloim-mat lehdet kerätään ensin, koska uusia kehittyy kasvin keskeltä. Lehtiä voi ryöpättynä pakastaa.Käyttö: Oksaalihapon vuoksi ryöppäysvesi kaadetaan pois. Lehtiaineista käytetään muhennoksissa, kastik-keissa ja keitoissa. Maku on pehmeä ja mieto. Mikään ei estä silppuamasta hieman tuoreita lehtiä salaattiin antamaan raikasta, pikanttia makua. Kesähelteillä suo-laheinäkeitto maistuu!

’GROSSBLÄTTRIGE VON BELLEVILLE’Kulttuurikasviannos noin 2,0 g / 1,70€ til.no 1741Ranskalainen lajike vuodelta 1869. Erittäin runsassa-toinen ja maukas.

Tarharaparperi(Matrabarber)Rheum rhabarbarum (x cultorum)

Mv. Kuuluu savikkakasveihin. Ruotsalaisen lääkärin, Peter Jonas Bergiuksen (1730–1790) tiedetään kasvat-taneen sitä ensimmäisenä Pohjoismaissa ruoaksi. Sisäl-tää runsaasti orgaanisia happoja, eniten omenahappoa, mutta myös oksaalihappoa, sitruunahappoa ja hiukan etikkahappoa. Oksaalihapon haittoja voi lieventää naut-timalla maitoa syönnin yhteydessä.Viljely: Kylmäkäsitellyt siemenet esikasvatetaan maa-lis-huhtikuussa. Itää 18-asteessa 4–14 vrk:ssa. Karaistut taimet istutetaan ulos hallojen mentyä 90 cm välein. Viihtyy auringossa ja puolivarjossa sekä suojaisassa paikassa. Maan tulee olla runsasmultaista, mielellään hieman savipitoista, vettä läpäisevää ja runsasravinteista, pH: 6,5–7 välillä, kuitenkin vähintään 6. Hevosenlanta sopii erinomaisesti. Hyvän sadon saamiseksi on kaste-lusta huolehdittava. Vuosihoitona aikainen lannoitta-minen on tärkeää, koska kasvu alkaa +4 asteen tienoilla. Ensimmäisen sadonkorjuun jälkeen voi antaa lisälan-noitteena nokkoskäytettä. Heinäkuun puolivälin jälkeen ei saa enää lannoittaa, jotta raparperi valmistuisi talveen. Kehittyvät kukkavarret olisi hyvä poistaa. Kauniit kukat kuluttavat kasvin vararavintoa ja vähentävät seuraavan vuoden satoa. Ruodeissa on usein havaittavissa var-siyökkösen toukkien aiheuttamia hyytelömäisiä, limaisia pisaroita. Toukat kaivautuvat lehtiruoteihin keväällä ja syövät varret ontoiksi. Varsiyökköset viihtyvät heinä-kasvustoissa. Siksi läheiset heinikot tulisi niittää tai olla istuttamatta raparperia niiden läheisyyteen. Vioittuneet ruodit on hävitettävä.Korjuu: Yleensä satoa kerätään juhannukseen asti. Vanhentuneisiin lehtiin kertyy sitkeää solukkoa, ja ne

VIHANNEKSET 53


muuttuvat puumaisiksi. Ruodit nykäistään irti alhaalta hieman kiertäen. Lehtien keskellä olevaa silmua ei saa vahingoittaa, eikä ruoteja pidä katkaista veitsellä, koska leikkauspintaan iskevät helposti erilaiset taudinaiheut-tajat. Kaikkia lehtiä ei myöskään saa kerralla poistaa. Ainakin kymmenen on jätettävä keräämään voimia seuraavaa satokautta varten.Käyttö: piirakoihin, keittoihin, kiisseleihin, mehuihin, chutneyhin.

’VICTORIA’Kulttuurikasviannos noin 50 siementä / 2,10€ til.no 1286Vanha, tunnettu, lajike. Meillä eniten viljelty. Saanut nimensä Englannin Victoria kuningattaren mukaan. Nopeakasvuinen, aika aikainen ja runsassatoinen. Varret pitkiä, alaosastaan punertavia. Maku erinomai-nen. Oksaalihappopitoisuus keskinkertainen. Kukkii ahkerasti, mutta kukat kannattaa poistaa.

Tomaatti(Tomat)Solanum lycopersicum

Yv. Kotoisin Etelä-Amerikasta. Tuotu Eurooppaan 1500-luvulla. Aluksi sitä kasvatettiin koristekasvina. Vasta 1800-luvulla sitä uskallettiin syödä. Suomessa kasvatus on aloitettu 1900-luvun alussa. Nykyisin se on yksi suosituimmista vihanneksista. Ketsuppi on taas maailman suosituin mauste. Ennen vanhaan uskottiin, että tomaatti saa lemmen leiskumaan. Sitä kutsuttiin-kin lemmenomenaksi. Tomaatin vihreissä osissa on lyhyitä rauhaskarvoja, joista johtuu kasville ominainen tuoksu. Hedelmät sisältävät karoteenia ja lykopeenia. 1 g = n. 300–350 siementä.Viljely: Esikasvatus 7–8 viikkoa ennen ulos istutusta eli maaliskuun puolivälistä huhtikuun alkuun. Itää parhai-ten 22–26 asteen lämmössä. Itämisaika 5–10 vrk. Paras viljelylämpötila 18 astetta. Koulitaan 3–4 viikon kuluttua kylvöstä. Uudelleenistutus syvempään. Ennen ulosistu-tusta muistettava karaista pikkutaimia muutamia tunteja päivässä 8–10 päivän ajan. Tomaatti rakastaa lämpöä ja aurinkoa. Vaatii hyvin lannoitetun, fosforipitoisen ja multavan kasvupaikan, pH 6,0–7,0. Liika typpi on pahasta, se huonontaa makua ja lisää alttiutta kasvitau-teihin. Huolehditaan tasaisesta kastelusta. Ruohokate on hyväksi. Sivuversoja poistetaan, jos raakileita on paljon. Latvotaan 3–4 tertun yläpuolelta. Hyviä kumppanuus-kasveja: sipulit, persilja, basilika, krassi ja porkkana. Ei pidä perunasta, maissista, kaalikasveista, kurkusta eikä fenkolista.

Käyttö: Käytetään tuoreena, mutta voidaan säilöä pakastamalla tai valmistaa siitä esim. ketsuppia. Vih-reät pikkutomaatit voi säilöä etikkaliemeen. Tomaatin vihreät osat, lehdet ja varret eivät sovi syötäväksi myr-kyllisyytensä takia.

KIRSIKKATOMAATIT

GARDENERS DELIGHT’Kulttuurikasviannos noin 17 siementä / 2,10€ til.no 1721Yksi maukkaimmista ja makeimmista kirsikkatomaa-teista. Kasvuaika n. 68 vrk. Pienet, kirkkaanpunaiset tomaatit tertuissa. Paino n. 20–25 g/kpl. Kasvutapa rehevä. Kookas, tuettava reilusti. Kasvihuoneeseen tai lämpimälle seinustalle esim. parvekkeelle.

’HUNDREDS & THOUSANDS’annos noin 8 siementä / 2,40€ til.no 1072Tällaista kirsikkatomaattia et ole varmasti ennen nähnyt. Nimensä mukaisesti se tuottaa satoja ja jopa tuhansia makeita ja mehukkaita suupaloiksi sopia pikkutomaat-teja. Soveltuu amppelikasvatukseen ja ruukkuviljelyyn. Pitkä sadonkorjuuaika. Huom, hedelmät ja siemenet-kin pieniä!

’’SUNGOLD’ F1annos noin 10 siementä / 2,90€ til.no 1040Monen suosikki kirsikkatomaatti. Kasvutapa vähän ’villi’, siksi tukeminen tärkeää. Viljely kuitenkin kannattaa, koska 10–15 g painavat oranssinpunaiset tomaatit ovat supermakeita. Viljellään joko kasvihuoneessa tai lämpi-mällä seinustalla. Antaa satoa myöhään syksyyn.

’TRIXI’UusiBiodynaaminen siemenannos noin 0,1g / 2,40€ til.no 1720Terve ja hillittykasvuinen kirsikkatomaatti jolla kirkkaan-punaiset, makeat, hiukan ovaalinmuotoiset hedelmät jotka painavat n.20g. Soveltuu avomaallekin. Taimet voivat olla lähekkäin.

’TUMBLER’ F1annos noin 7 siementä / 2,40€ til.no 1918Erittäin aikainen, punainen, hyvän makuinen kirsik-katomaatti. Jalostettu erityisesti amppelikasvatukseen, riippuva kasvutapa. Runsassatoinen, yksilö voi tuottaa jopa yli kaksi kiloa satoa.

’YELLOW SUBMARINE’Biodynaaminen siemenannos noin 0,1 g / 2,90€ til.no 1311

54 VIHANNEKSET


Keltainen, erittäin makea kirsikkatomaatti, jolla on hauskan päärynänmuotoiset hedelmät. Suosittelemme!

’ZUCKERTRAUBE’Biodynaaminen siemenannos noin 0,1 g / 2,90€ til.no 1310Rotevakasvuinen, isoja terttuja tekevä punainen kir-sikkatomaatti, jolla aromikas maku. Kasvihuoneessa tai suojaisella, aurinkoisella seinustalla sateensuojassa kasvatettavaksi.

PENSASTOMAATIT

’THE AMATOR’Kulttuurikasviannos noin 0,1 g / 2,90€ til.no 1917Tunnettu, aikainen, englantilainen pensastomaatti vuo-delta 1950. Soveltuu myös avomaalle meidän epävakai-seen kesään. Aromikkaat, punaiset hedelmät keskiko-koiset (n. 85 g).

’OUTDOOR GIRL’annos noin 0,1 g / 2,10€ til.no 1304Vanha englantilainen, aikainen pensastomaatti lajike avomaaviljelyyn. Kasvuaika n. 65 vrk. Kasvaa n. 120 cm korkeaksi. Rotevat ja leveät lehdet. Hyvin lannoitettuna antaa suuren sadon. Punaiset tomaatit kiinteitä, keski-kokoisia ja ohutkuorisia. Voimakas aromi. Tällaiselta tomaatin tuleekin maistua!

’RED ALERT’annos noin 30 siementä / 2,40€ til.no 1920Avomaallekin sopiva pensastomaatti. Vanha suosittu, nopeakasvuinen lajike, joka on otettu uudelleen tuotan-toon. Tomaatit erittäin makeita. Soveltuu pensasmaisena erittäin hyvin ruukkuviljelyyn.

RUNKOTOMAATIT

’BLACK RUSSIAN’Kulttuurikasviannos noin 10 siementä / 3,90€ til.no 1031Reheväkasvuinen runkotomaatti kasvihuoneviljelyyn. Nimestä huolimatta hedelmä ei ole ruskea, vaan parem-minkin mahongin värinen. Salaatteihin, kastikkeisiin.

’HÄRÄN SYDÄN’ (’GROSSO GIGANTE CUOR DI BUE’)Kulttuurikasviannos noin 0,1 g / 2,10€ til.no 1944Perinteinen italialainen runkotomaatti kasvihuonevil-jelyyn. Isohkot, sydäntä muistuttavat tumman veren-punaiset hedelmät. Hedelmäliha kiinteää, siksi sopii hyvin salaatteihin ja voileivän päälle siivuiksi. Aromikas maku. Monen suosikki!

’MONEYMAKER’KulttuurikasviLuomusiemenannos noin 0,1 g / 2,40€ til.no 1919Vanha englantilainen klassikkolajike. Terve, keskiai-kainen runkotomaatti kasvihuoneviljelyyn. Kasvuaika n. 75 vrk. Hedelmät pyöreitä, punaisia. Paino n. 70–80 g/kpl. Runsassatoinen huonoissakin sääolosuhteissa. Ammattiviljelijöiden suosiossa!

’RUTHJE’UusiBiodynaaminen siemenannos noin 10 siementä / 2,40€ til.no 1722Kirkkaanpunaiset, hiukan sydämenmuotoiset ja ohut-kuoriset tomaatit painavat n. 40–55g ja pysyvät hyvin versoissa kypsyttyäänkin. Tiivis kasvutapa. Maku poik-keuksellisen hyvä! Kasvihuoneeseen.

’SIBIRJAK ’Uusiannos noin 10 siementä / 2,40€ til.no 1773Runkotomaatti joka tarvitsee tukea, varkaat tulee poistaa. Nopeakasvuinen, kestävä lajike jolla suuret hedelmät. Menestyy hyvin epävakaissa oloissamme. Kasvaa avo-maalla suojaisessa paikassa noin metrin korkuiseksi, kasvihuoneessa hieman korkeammaksi. Hedelmät kas-vavat tertuissa ja painavat noin 80g.

’TANSKAN VIENTI’annos 10 siementä / 2,40€ til.no 1726Vanha, kestävä ja suosittu lajike. Korkeus noin 170 cm. Perus hyvänmakuinen runkotomaatti.Tunnetaan myös nimellä ’Bonner Beste’. Voidaan kasvattaa avomaalla tai kasvihuoneessa

’TIGERELLA’Kulttuurikasviannos noin 0,1 g / 1,70€ til.no 1719Tunnetaan myös nimellä ’Mr. Stripey’. Aikainen englan-tilainen runkotomaatti kasvihuoneeseen tai lämpimälle ja suojaisalle seinustalle. Kasvuaika n. 70 vrk. Hedelmän ulkonäkö erikoisen kaunis: punaisella pohjalla oranssit raidat. Tasakokoisia, painavat n. 80–90 g/kpl. Maku erinomainen. Terve ja suurisatoinen.

TOMAATTI TUPLAPAKKAUSUusiannos n.15 siementä kumpaakin lajiketta / 4,50€ til.no 1249

’ROSELLA’Ainutlaatuisen hedelmäisen makuinen ruusunpunai-

VIHANNEKSET 55


nen kirsikkatomaatti. Erittäin makea, mutta yrttisen raikas maku.

’GREEN ZEBRA’Pihvitomaattityyppinen, vihreäraidallinen lajike. Maussa maistuu umami, koostumus tiheän lihaisa. Sopii hyvin myös lämpimiin ruokiin.

Tomatillo(Tomatillo)Physalis philadelphica

Kulttuurikasviannos noin 25 siementä / 2,10€ til. no 1005Tomaattiperheeseen kuuluva tomatillo on kotoisin Meksikosta. Ananaskirsikan ja lyhtykoison sukulai-nen. Kasvaa n. 60 cm korkeaksi haarovaksi pensaaksi ja kukkii runsaasti keltaisin kukin. Pingispallon kokoi-nen (30–60 g) vihertävän kellertävä tai violetti hedelmä kypsyy paperimaisten verkkolehtien sisällä. Englanniksi tomatillosta käytetään myös ’tomate verde’-, ’Mexican husk tomato’- (meksikolainen kuoritomaatti) ja ’jam-berry’-nimeä. Siitä valmistetaan kastikkeita, säilykkeitä ja piirakoita. Salsakastikkeen oleellinen raaka-aine. 1 g = n. 1000 siementä.Viljely: Esikasvatus maalis-huhtikuussa. Itää valossa. Hoidetaan kuten tomaattia. Karaistut taimet istutetaan ulos hallojen mentyä. Vaatii suojaisan, lämpöisen ja run-sasravinteisen kasvupaikan. Taimiväli 50x50 cm. Huo-lehditaan kastelusta kuivina kausina. Pitää viherkatteesta. Voidaan viljellä myös kasvihuoneessa, mutta silloin on huolehdittava pölytyksestä. Kylmänarka!Käyttö: Hedelmät korjuukypsiä, kun verkkolehdet alkavat aueta. Pintaa peittää paksu vahakerros. Maku ainutkertainen, sitä on vaikea kuvailla. Sopii chilipip-purin, tavallisen sipulin, valkosipulin ja avokadon kera nautittavaksi. Käytetään ainoastaan keitettynä. Hedel-mät ovat erittäin säilyviä (5 kk – 1 v.). Paras tapa varas-toida on säilyttää ne verkkopussissa kuivassa, viileässä ja ilmavassa tilassa.

Vesimeloni(Vattenmelon)Citrullus vulgaris

Vesimeloni eli arbuusi on tropiikista kotoisin oleva run-saasti lämpöä vaativa kasvihuoneen tai katetun parvek-keen kasvi. Kuuluu eri sukuun (Citrullus) kuin meloni (Cucumis). Ei ole varmaa tietoa sen alkuperästä. Tie-detään, että Etelä-Afrikassa busmannit ovat keränneet kautta aikojen luonnosta vesimeloneja ravinnokseen.

Egyptistä, Niilin laaksosta, on tehty 2000 e.Kr. arkeo-logisia siemenlöytöjä.Viljely: Kasvihuoneeseen tai katetulle parvekkeelle. Kylvö helmi-maaliskuussa 10 cm ruukkuun; yksi siemen/ruukku. Itää nopeasti, 4–8 vrk:ssa 21–30 asteessa. Lisä-valo tarpeen. Kasvualustan ja ilman lämpötilan tulee olla ainakin 20 astetta. Karaisu on tärkeä ennen varsinaiselle kasvupaikalle istutusta. Kukkii 2–3 kk kylvöstä. Taimia ei leikata. Vaatii voimakkaan maan ja runsaan kastelun, pH 6–7. Taimiväli 90 cm. Parvekkeella viljeltäessä reiäl-lisen ruukun on oltava vähintään ämpärin kokoinen.Käyttö: Hedelmäliha syödään sellaisenaan. Jauhetuista siemenistä tehdään Nigeriassa keittoa.

’GRIMSON SWEET’UusiLuomusiemenannos noin 8 siementä / 2,40€ til.no 1073Israelilainen lajike. Kasvuaika n. 90 vrk. Pallomainen, vahapeitteinen hedelmä. Kuori vihreä, jossa tummem-pia juovia. Kasvaa 5–6 –kiloiseksi. Malto punainen ja mehukas. Rento, haarautuva varsi. Harmahtavan vihreät, syväloviset lehdet. Hyönteispölytteinen.

’SUGAR BABY’KulttuurikasviLuomusiemenannos noin 8 siementä / 2,40€ til.no 1051Tuli markkinoille v. 1959. Siitä lähtien se on ollut eniten viljelty aikainen vesimelonilajike. Kasvuaika n. 76 vrk. Kiipeilevä, mutta pienikasvuinen. Pyöreät, tummanvih-reät hedelmät kasvavat n. 2,5-kiloisiksi. Makea malto punainen. Siemenet tummanruskeita.

KYLVÖNAUHATPuutarhurin kevätsettiannos 10 kpl 2 metriä pitkiä käteviä kylvönauhoja eri lajeista / 9,00€ til.no 1711Siemenet ’kylvetty’valmiiksi maassa hajoavaan kylvön-auhaan. Kastelusta pidettävä erityistä huolta, koska kui-vassa maassa siemenet eivät idä.PUNAJUURI ’BOLTARDY’PORKKANA ’EARLY NANTES 2’VIHERSIPULI ’WHITE LISBON’LEHTISALAATTI ’SPICY MIX’MANGOLDI ’BRIGHT LIGHTS’RETIISI ’FRENCH BREAKFIRST’LEHTISALAATTI ’LOLLO ROSSA’NAURIS ’PURPLE TOP MILAN’SINAPPIKAALI (RUCOLA)PINAATTI ’GIGANTE D’INVERNO’

56 YRTIT


YRTIT

Aitokissanminttu(Kattmynta)Nepeta cataria

Luomusiemenannos noin 1 g / 2,40€ til.no 2330Mv. Korkeus n. 50–100 cm. Valkoiset tai hieman puner-tavat kukat tähkämäisissä kukinnoissa. Tuoksu mintun kaltainen. Kissat makaavat mielellään kasvin päällä. Hyvä mehiläiskasvi. Houkuttelee sekä päivä- että yöperhosia. 1 g = n. 1500 siementä.Viljely: Kuohkea, vettä läpäisevä maa (jolloin hyvä tal-venkestävyys). Kylvö suoraan avomaalle. Itää 18 asteessa 1–2 viikossa. taimiväli 30 cm. Siirto vioittaa herkkiä juuria. Siementää itse.Käyttö: Koko kasvi voidaan kuivata. Teekasvi. Lääkinnäl-lisiä vaikutuksia: lievittää katarrioireita. Kissanleluihin.

Basilika(Basilika)Ocimum basilicum

Meillä yksivuotinen. Pensasmainen, Intiasta kotoisin oleva 30–50 cm korkea, hyväntuoksuinen yrtti. Oletetaan nimen johtuvan kreikan sanasta ’vasilikos’, kuninkaalli-nen, kuninkaiden yrtti. Romaniassa basilikaa pidetään rakkauden symbolina. Kaiken kaikkiaan ristiriitainen yrtti: toisaalta on pidetty pahuuden, mutta toisaalta ilon ja onnen yrttinä. Siitä on olemassa kymmeniä eri ala-lajeja ja lajikkeita. 1 g = n. 700 siementä.Viljely: Kylvö huhtikuun alussa 2–4 siementä ruuk-kuunsa. Siemenet peitetään hyvin ohuella hiekkaker-roksella tai vermikuliitilla. Itää 20 asteessa 1–2 viikossa. Taimien karaisu on tärkeää ennen ulosistutusta. Viihtyy hyvin lannoitetussa, hikevässä ja ilmavassa mullassa, lämpimässä ja tuulettomassa paikassa kasvihuoneessa. Avomaakasvatusta kannattaa yrittää ainoastaan aivan eteläisimmässä Suomessa ja sielläkin harson alla. Taimi- ja riviväli 30–40 cm. Taimet latvotaan, kun niissä on muutama pari kasvulehtiä. Niistä tulee silloin tuuheam-pia ja sadosta runsaampi. Hallanarka: kärsii kylmyydestä jo +5 asteessa. Kasvihuoneolosuhteissa voi kasvaa jopa metrin korkuiseksi, mutta avomaalla korkeus jää alle puolen metrin. Yleisimpiä tuholaisia ovat kirvat. Puna-lehtistä basilikaa kiusaavat usein ripsiäiset.Korjuu: Kerätään nuoria lehtiä sekä kukkavarsia, kun

kukintojen alimmat kukat ovat auki. Lehdet voi kuivata 35 asteessa. Parhaiten aromi säilyy pakastettaessa.Käyttö: Parasta tuoreena. Koko kasvin voi käyttää. Sillä voi maustaa lähes kaikkia ruokia, kuten liha-, kala-, muna-, juusto-, tomaatti- ja makkararuokia. Basilikaa pidetään yhtenä parhaista mausteista suolaa vähennet-täessä. Chartreuse-likööriin käytetään basilikan siemeniä. Lääkeyrttinä basilikaa on käytetty ruuansulatushäiriöi-hin, ilmavaivoihin ja yskään. Tuoksu karkottaa kärpäsiä.

'GENOVALAINEN’Luomusiemenannos noin 0,2 g / 2,10€ til.no 2310Italialainen, suosittu lajike. Viljellään eniten maailmassa. Tummanvihreät lehdet ja tyypillinen voimakas basilikan aromi. Nopeakasvuinen.

KANELIBASILIKALuomusiemenannos noin 0,2 g / 2,10€ til.no 2453Makeahko kanelinen tuoksu, joka säilyy hyvin kuivat-taessa. Korkeus n. 50–60 cm. Kukat punaiset. Kaunis koristekasvinakin. Sopii hienosti omenaruokiin.

’KREIKKALAINEN’Ocimum basilicum minimum

Luomusiemenannos noin 0,2 g / 2,40€ til.no 2668Pienilehtinen pikkupensas, joka sopii ruukkuviljelyyn. Korkeus n. 20 cm. Valkoiset kukat. Hyvä, voimakas aromi.

LIMETTIBASILIKAOcimum americanum

annos noin 0,2 g / 2,40€ til.no 2670Harvinainen basilika Amerikasta. Aromi erikoinen, mausteinen, muistuttaa limettiä. Korkeus n. 50–60 cm. Tummanvihreät lehdet aika pienet. Sopii erityisen hyvin kalan mausteeksi ja salaatteihin.

MAMMUTTIBASILIKAannos noin 0,2 g / 2,10€ til.no 2669Aromiltaan yksi parhaista lajikkeista. Vaatii paljon lämpöä. Isot, hieman ryppyiset, lehmuksenvihreät lehdet. Tunnetaan myös nimellä “Napolilainen basilika”.

PYHÄBASILIKAOcimum sanctum

annos noin 0,2 g / 2,10€ til.no 2011

YRTIT 57


Viljellään buddhalaisten temppeleiden ympärillä. Siellä kuolleen rinnuksilla on käytetty suojelemaan sielua kai-kelta pahalta. Kaunis: pensasmainen, tanakka, varret tummanpunaiset, kukat punertavia. Lehtien maku muis-tuttaa pippuria. Thaimaassa sitä kutsutaankin pippuri-basilikaksi. Ei pidä syödä tuoreeltaan, vaan kuumennet-tuna! Intialainen nimi on tulsi tai tulasi.

’PUNAINEN’Luomusiemenannos noin 0,2 g / 2,10€ til.no 2002Kauniin purppuranpunaiset lehdet. Maku erinomaisen aromikas. Silmänruokaakin!

SITRUUNABASILIKAOcimum basilikum citriodora

Biodynaaminen siemenannos noin 0,2 g / 2,10€ til.no 2711Sitruunantuoksuiset pienehköt lehdet ja valkoiset kukat. Korkeus 30–40 cm. Raikkaat lehdet sopivat salaattei-hin ja jälkiruokiin erityisesti jäätelön kera. Sopii hyvin ruukkuviljelyyn.

'MINETTE’Ocimum basilicum minimum

annos noin 0,2 g / 2,10€ til.no 2756Kaunis, tiiviin pallomainen kasvutapa, korkeus 35 cm. Lehtien aromi erittäin voimakas, hedelmäinen. Sopii hyvin ruukkuviljelyyn.

THAIBASILIKAOcimum basilikum

annos noin 0,2 g / 2,10€ til.no 2012Thaimaassa kutsutaan horapaksi. Ulkonäöltään muistut-taa tavallista basilikaa, on hieman tanakampi ja pensas-maisempi. Varret punertavat. Kasvaa n. 40 cm korkeaksi. Kukat kauniin purppuranpunaiset. Maku voimakkaan mausteinen, muistuttaa sekä kanelin että aniksen aromia.

Haisusamettikukka(Stinktagetes)Tagetes minuta

annos noin 0,2 g / 2,10€ til.no 2040Yv. Kotoisin Etelä-Amerikasta, Perussa sitä kutsutaan Huacatai:ksi, missä yksi tärkeimmistä yrteistä. Komea, pystykasvuinen yli kaksimetriseksi kasvava haisusamet-tikukka ei kukilla koreile, mutta liuskaiset lehdet ja kor-keus luovat eksoottisen vaikutelman puutarhaan. Kukat minimaaliset, kellertävät. Lehdistö tuoksuu vahvasti mausteisen sitruunaiselta. Torjuntakasvi: juurillaan

ehkäisee rikkaruohojen kasvua, torjuu juurikirvoja sekä ankeroisia sekä lisäksi tuoksu torjuu hyttysiä. 1 g = noin 1900 siementä.Viljely: Esikasvatus kannattaa aloittaa maalis- huhti-kuussa. Menestyy tavallisessa puutarhamaassa aurin-koisella ja puoliaurinkoisella paikalla. Kookas koko kannattaa huomioida, ettei pääse varjostamaan muita viljelykasveja.Käyttö: Kuivattuja lehtiä voidaan käyttää mausteena, maku sopii esimerkiksi perunaruokiin, juuston kera ja keittoihin. Tuo sitruunaista makua. Kasvia on käytetty myös lääkekasvina flunssan torjuntaan ja vatsavaivoihin teeksi uutettuna.

Huiskuvuoriminttu(Amerikansk bergmynta)Pycnanthemum pilosum

annos noin 0,1 g / 2,40€ til.no 2748Mv. Korkeus n. 50–90 cm. Kukat valkoiset. Lehdet pitkät, kapeat, karvaiset ja voimakkaasti mintulle tuoksuvat. Käytetään piparmintun tavoin. Erinomainen mehiläis-kasvi. 1 g = noin 7500 siementä.Viljely: Esikasvatus maalis-huhtikuussa. Itää 20 asteessa 1–2 viikossa. Viihtyy auringossa, ei paahteessa, tavalli-sessa, hyvässä puutarhamaassa. Karaistut taimet avo-maalle kesäkuussa.Käyttö: Erittäin hyvä teeyrtti!

Hurtanminttu(Kransborre)Marrubium vulgare

Luomusiemenannos noin 1 g / 2,90€ til.no 2312Mv. Vanhimpia tunnettuja lääkekasveja. Arvostettiin jo muinaisessa Egyptissä ja Roomassa. Korkeus n. 50 cm. Harmahtavat lehdet karvaiset. Kukkii heinä-elokuussa valkoisin kukin. Suomessa satunnaistulokkaana. Erittäin hyvä mehiläiskasvi! 1 g = n. 1100 siementä.Viljely: Esikasvatus maalis-huhtikuussa tai kylvö avo-maalle kesäkuussa. Siemeniä ei peitetä. 18-asteessa itää 1–2 viikossa. Aurinkoinen kasvupaikka. Kuivahko, vähäravinteinen ja kalkkipitoinen maa. Ei aina talvehdi. Voidaan kasvattaa myös sisällä.Korjuu: Lehtiä ja kukkivia latvuksia kerätään tarpeen mukaan. Voidaan kuivata.Käyttö: Käytetään rohdoksi hengityssairauksissa ja ruuansulatusvaivoissa. C-vitamiinipitoinen. Makuai-neena likööreissä, makeisissa ja teessä. Sopii kuivakuk-kakimppuihin.

58 YRTIT


Iisoppi(Isop)Hyssopus officinalis

SINIKUKKAINENannos noin 0,5 g / 1,70€ til.no 2128Öljypitoisuus suurempi kuin valkoisessa ja punaisessa muodossa. Tavallisin!

VAALEANPUNAKUKKAINENannos noin 0,5 g / 2,10€ til.no 2708

VALKOKUKKAINENannos noin 0,5 g / 2,10€ til.no 2709Mv. (I-V) Puolipensas. Kukinnot pitkät, siniset, valkoiset tai vaaleanpunaiset. Lehdet kapeat. Korkeus 40–50 cm. Kotoisin Kaakkois-Aasiasta ja Välimeren maista. Kier-tävät munkit toivat kasvin keskiajalla Ruotsi-Suomeen. Hyvä mesikasvi päivä- ja yöperhosille, tärkeä mehiläis-kasvi! 1 g = n. 1000 siementä.Viljely: Aurinkoinen, kalkittu kasvupaikka. Kylvö maa-liskuussa ruukkuun, ulos toukokuun puolivälin jälkeen tai syyskylvö. Itää 20 asteessa 5–10 vrk:ssa. Taimiväli 20 cm, riviväli 30 cm. Laaja juuristo. Kasvusto uusitaan 4–5 vuoden välein, sillä vanhetessa aromi ja kasvuvoima heikkenevät. Hyvä leikata keväällä.Korjuu: Lehdet kerätään mieluimmin kesäkuussa. Voi-daan leikata usein. Tuoreena miedompi kuin kuivattuna.Käyttö: Lehtiä voidaan käyttää tuoreena salaatteihin, liha-, kala- ja munaruokiin. Sopii myös sillin, silakan, makkaran ja boolin mausteeksi sekä teeksi. Laihduttajan iloksi sen sanotaan sulattavan rasvaa! Käytetty ennen lääkeyrttinä vilustumis- ja keuhkosairauksiin, yskään, vatsa- ja suolistovaivoihin sekä kurlausvetenä. Kuivatut lehdet ja kukat tuoksusekoituksiin. Hyvä kuiva- ja leik-kokukka. Käytetään myös hajuvesi-, lääke- ja liköörite-ollisuudessa. Ei saa käyttää raskauden aikana. Kaunis reunuskasvina.

Iltahelokki(Nattljus)Oenothera biennis

Luomusiemenannos noin 0,5 g / 2,10€ til.no 2728Kv. Kotoisin Pohjois-Amerikasta. Tuotiin Eurooppaan jo vuonna 1619. Korkeus n. 50–100 cm. Hohtavan keltaiset, tuoksuvat kukat avautuvat illansuussa. Kasvi ikään kuin säteilee fosforoivaa valoa. Kukinta alkaa keskikesällä. Lääkekasvi. Melko hyvä mesikasvi lähinnä yöperhosille! 1 g = n. 2100 siementä.

Viljely: Kylvetään suoraan avomaalle. Siementä ei peitetä, itää valossa 3–4 viikossa. Myös syyskylvö mahdollista. Viihtyy auringossa, lämpimässä ja vettä läpäisevässä maassa. Taimiväli 25 cm. Kukkii toisena vuotena.Korjuu jaKäyttö: Rohtona käytetään versoja, juurta ja siemeniä. Siemenet kerätään kypsinä, kellanruskeina. Ne sisäl-tävät tyydyttämättömiä rasvahappoja, mm. gammali-noleenihappoa. Intiaanit käyttivät lehtiä, varsia ja juuria vihanneksena. Punertavat juuret voidaan keittää ja syödä palsternakan ja mustajuuren tavoin. Unohdettu vihan-neskäyttö oli tunnettua Ranskassa 1800-luvulla. Helok-kia käytetään suolistokouristuksiin, samoin yskään ja vilustumiseen. Sillä on todettu myös veren hyytymistä estäviä vaikutuksia. Sisäisesti helokkia käytetään hormo-naalisten vaivojen hoitoon, ulkoisesti haavojen ja ihot-tumien hoitoon. Käytöstä ei tunneta haittavaikutuksia

Isohirvenjuuri(Alant / Ålandsrot)Inula helenium

Luomusiemenannos noin 0,3 g / 2,10€ til.no 2315Mv. (I-V) Kotoisin Keski-Aasiasta. Tunnettiin jo 500 vuotta ennen ajanlaskumme alkua. Meilläkin viljelty vuosisatoja (Aatamin isohirvenjuuri) lääke- ja koriste-kasvina. Roteva, kukkiessaan parimetrinen kasvi. Kukat keltaiset (Ø 5–7 cm). Erinomainen mesikasvi perhosille! 1 g = n. 500–600 siementä.Viljely: Kylvö avomaalle kesäkuussa, itää 1–3 viikossa. Älä peitä siemeniä, itää valossa. Myös syyskylvö mahdollinen. Taimiväli 50 x50 cm. Viihtyy kuohkeassa, ravinteikkaassa ja kosteutta pidättävässä mullassa, pH 6,0–6,5. Kukkii seuraavana kesänä.Korjuu jaKäyttö: Nyrkinmuotoiset juuret nostetaan syksyllä kaksi- tai kolmivuotiaina, viipaloidaan ja kuivataan. Juurakkoa on käytetty sisältämänsä alantöljyn vuoksi kotilääkinnässä keitteenä yskää vastaan sekä kotieläin-ten lääkkeeksi. Yleisesti vahvistava vaikutus. Käytetään myös liköörimausteena.

Jättitulikukka(Jättekungsljus)Verbascum olympicum

annos noin 0,5 g / 1,70€ til.no 2734Kv. Hyvin viihtyessään monivuotinen. Kotoisin Luo-teis-Anatoliasta. Kasvattaa ensimmäisenä vuonna ison lehtiruusukkeen, toisena vuonna monihaaraisen kukin-

YRTIT 59


non. Yksittäiset kukat ovat hyvin lyhytikäisiä, mutta kukinta kestää kauan. Isokokoinen, korkeus 1,5–2 m. Koko kasvi on harmaavalkokarvainen. Lehdet ovat kiertyneet kierteisesti jäykkiin, haaroittuneisiin varsiin. Harvinaisen kaapuyökkösen ravintokasvi. Mehiläiskasvi! 1 g = n. 6000 siementä.Viljely: Kylvö keväällä tai loppukesällä avomaalle pin-takylvönä. Siemen on pieni, musta ja kulmikas. Viih-tyy kuivassa, hiekkapitoisessa, laihassa moreenimaassa. Savimaassa ei talvehdi hyvin. Taimiväli 40 cm. Saattaa kukkia vasta 2–4-vuotiaana. Kukinta-aika kesä-heinä-kuussa. Siementää jatkossa sinne tänne.Korjuu: Aurinkoisina päivinä kukat kerätään päivittäin käsin. ja kuivataan nopeasti 50–60 asteen lämpötilassa rutikuiviksi. Ei kestä pitkää varastointia.Käyttö: Muut kasvinosat paitsi kukat ovat lievästi myr-kyllisiä. Voiteissa kukat rauhoittavat tulehtunutta ihoa. Kukista valmistettu tee auttaa sitkeässä yskässä. Kukista valmistetaan oliiviöljyssä uuttamalla niistä ns. kuninga-söljyä korvasärkyyn ja nivelkipuihin. Kukista valmistettu keite kirkastaa vaaleita hiuksia. Uskotaan, että kasvi karkottaisi rottia ja hiiriä.

Kamomillasaunio(Kamomill)Matricaria recutita

'BODEGOLD’Luomusiemenannos noin 0,2 g / 2,10€ til.no 2129Yv. Yksi tunnetuimpia rohtokasveja, miellyttävän ryy-dintuoksuinen. Viljelty jo 4500 vuotta. Muistuttaa pel-tosauniota, mutta hennompi. Mykeröitä on enemmän, ja ne ovat korkeampia ja onttopohjaisia. Tavataan Ete-lä-Suomessa luonnonvaraisena jonkin verran. Kukinta alkaa kesäkuussa. Tässä lajikkeessa korkeat vaikuttavien aineiden pitoisuudet. 1 g = n. 9000 siementä.Viljely: Kylvö loppukesällä tai aikaisin keväällä suoraan avomaalle. Kylvöstä ei peitetä, itää valossa. Ei aina idä heti ensimmäisenä vuonna. Taimiväli 30 cm. Viihtyy auringossa, tavallisessa puutarhamaassa.Korjuu: Kukat korjataan juuri puhjenneina ja kuivataan alle 40 asteessa.Käyttö: Kukat sopivat teehen, ei kuitenkaan jokapäiväi-seen käyttöön lääkkeellisten ominaisuuksien takia. Anti-septinen, rauhoittava, laukaisee kouristuksia. Käytetty vatsa- ja suolistovaivoihin sekä päänsärkyyn. Ulkoisesti vaaleiden hiusten huuhteluun. Hyvä vaikutus maahan ja naapurikasveihin. Voi aiheuttaa allergiaa!

Kangasajuruoho(Backtimjan)Thymus serpyllum

annos noin 0,1 g / 2,10€ til.no 2390Mv. Matala (3–5 cm) varpu. Kasvaa paikoitellen Oulun–Kuusamon seuduille asti luonnonvaraisena. Tavattu Nuorgamissakin. Kukat ruusunpunaiset. Hyvä mesikasvi päivä- ja yöperhosille, ravintokasvi perhosten toukille! 1 g = n. 5500 siementä.Viljely: Hiekkainen, läpäisevä maa, viihtyy kivikkotar-hassa. Esikasvatus tai avomaakylvö. Siemeniä ei peitetä. Ei vaadi kylmäkäsittelyä. Itää 20 asteessa 5–10 vrk:ssa.Korjuu: Maku parhaimmillaan kukinnan alkaessa.Säilöntä: Kuivataan alaspäin riippuvissa kimpuissa.Käyttö: Voi käyttää ruuanlaitossa samoin kuin timjamia. Sisältää voimakkaasti desinfioivia eteerisiä öljyjä. Käy-tetään yskänlääkkeissä, laukaisee kouristuksia ja auttaa hengitystievaivoissa. Kihtiin ja reumaan valmistetaan kukista ja lehdistä alkoholiuutetta. Lampaat syövät mie-lellään kangasajuruohoa. Kivikkopuutarhaan.

Karhunjuuri(Björnrot)Meum athamanticum

annos noin 0,1 g / 1,70€ til.no 2219Mv. Sukunsa ainoa laji. Kotoisin Länsi- ja Keski-Euroo-pan vuoristoista. Todennäköisesti munkit tuoneet sen keskiajalla Pohjolaan. Ruotsissa karkulaisia on löytynyt vanhojen luostaripaikkojen lähettyviltä. Vahvajuurakkoi-nen, korkeus n. 30–40 cm. Runsaskukkaiset sarjakukin-not valkeat tai kellanvalkeat, niissä saattaa olla hieman punertavaa sävyä ennen avautumista. Kukinta-aika kesä-kuussa, heinäkuun alussa. Lehdet hyvin hienoliuskaiset, muistuttavat tiheitä tillin lehtiä.Viljely: Kylvö mieluiten syksyllä, silloin siemen saa luon-nollisen kylmäkäsittelyn. Viihtyy auringossa, kalkki-pitoisessa, syvämultaisessa vettä läpäisevässä maassa. Hyvä talvenkestävyys.Käyttö: Koko kasvi on hyvin aromaattinen. Maku on voimakas, miltei polttava. Skotlannissa juurakoita on kerätty ja syöty vihanneksena. Niitä on käytetty myös erilaisiin vatsaongelmiin joko tuoreena tai kuivattuna jauheena viiniin tai veteen sekoitettuna. Se on ollut yleinen vahvistavana lääkkeenä ja naistentautien, eri-tyisesti kohdun vaivojen hoidossa. Saksankielinen nimi ’Bärenwurz’ viittaa mahdollisesti tähän (’Bärmutter = kohtu). Lehdet sopivat erinomaisesti kalan mausteeksi. Maku on persiljan ja sellerin sekoitus. Juurta ja siemeniä on käytetty myös yrttiliköörin valmistuksessa. Koko

60 YRTIT


kasvi on erittäin koristeellinen ja kaunis. Annalassa voi käydä tutustumassa alkukesällä.

Karhunlaukka(Ramslök)Allium ursinum

Kulttuurikasviannos noin 1 g / 2,90€ til.no 2218Mv. (I-V). Korkeus 15–40 cm. Kukkii touko- kesäkuussa valkoisin, tuoksuvin kukin. Lehdet muistuttavat kielon lehtiä. Liitetään ns. luostarikasveihin, joita kasvatettiin mm. Vadstenan luostarissa, Ruotsissa. Melko hyvä mesi-kasvi päiväperhosille! 1 g = n. 150 siementä.Viljely: Viihtyy puolivarjossa ja varjossa, kosteahkossa, kalkkipitoisessa kasvupaikassa (lehtokasvi). Kylvö joko syksyllä tai varhain keväällä. Voi myös esikasvattaa. Vaatii kylmäkäsittelyn. Kylvös peitetään ohuesti. Tai-miväli 15–20 cm. Viihtyessään leviää nopeasti. Pensaiden alustat ovat mainioita kasvupaikkoja. Voidaan lisätä myös pikkusipuleista.Käyttö: Käytetään lehdet, kukat ja sipulit. Lehdet käyte-tään nuorena tuoreena. Niitä ei kannata kuivata, maku häviää. Kaikki osat maistuvat ja tuoksuvat miedolta val-kosipulilta. Lähes samanlaisia terveysvaikutuksia kuin valkosipulilla.

Kesäkynteli(Sommarkyndel)Satureja hortensis

Luomusiemenannos noin 2 g / 2,90€ til.no 2338Yv. Kotoisin Välimeren ja Mustanmeren rannoilta. Tun-nettiin jo 1200-luvulla. Varsi punertava, lehdet kapeat. Vaalean lilanpunaiset kukat lehtihangoissa. Makunsa takia kutsuttu ’köyhän miehen pippuriksi’. Käytetty myös nimeä ’makkarayrtti’. Hyvä mehiläiskasvi! 1 g = n. 1500 siementä.Viljely: Valoisa, lämmin, niukkaravinteinen kasvupaikka. Etelässä voidaan kylvää avomaalle touko-kesäkuussa, pohjoisessa taimikasvatus. Itää 20 asteessa 1–2 viikossa. Taimiväli 20 cm. Ei idä kylmässä maassa, Hyvissä olo-suhteissa nopeakasvuinen. Hallanarka.Korjuu: Koko kasvi kuivataan juuri ennen kukintaa. Tuoreena voidaan käyttää pitkin kesää.

Kivikkokäenminttu(Stenkyndel)Calamintha nepeta

annos noin 0,1 g / 2,10€ til.no 2159

Mv. Pensasmaisesti kasvava yrtti. Mintulle tuoksuvat lehdet. Kukkii pitkään ruusunpunaisin kukin. Korkeus n. 30–50 cm. Sopii hyvin kukkamaan reunakasviksi. Melko hyvä perhosten mesikasvi! 1 g = n. 3500 siementä.Viljely: Esikasvatus huhtikuussa tai kylvö avomaalle keväällä maan lämmettyä. Siemeniä ei peitetä. Itää hyvin. Aurinkoinen tai puolivarjoinen paikka.Käyttö: Mausteena sieni- ja vihannesruokiin. Voidaan esimerkiksi ruskistaa kesäkurpitsaa ja tomaattia ja pais-tos maustetaan kivikkokäenmintulla ja valkosipulilla.

Koiruoho(Malört, äkta)Artemisia absinthum

annos noin 0,5 g / 1,70€ til.no 2771Mv. Kotoisin Etelä- ja Keski-Euroopasta ja Itä-Aasiasta. Koiruoho eli mali on puolipensas. Korkeus n.100 cm. Hyvin liuskaiset lehdet hopeanväriset ja nukkaiset. Pal-lomaisissa mykeröissä kirkkaankeltaiset kukat. Voimakas, ryytimäinen aromi, maku karvas. Vanhimpia lääkekas-veja, mainitaan jo egyptiläisissä papyruksissa. Keskiajalla käytetty yleisrohtona.

Esiintyy paikoin Etelä- ja Keski-Suomessa villiin-tyneenä. 1 g = n. 10.000 siementä.Viljely: Esikasvatus huhti-toukokuussa tai kylvö suo-raan avomaalle. Itää 20 asteessa 10–20 vrk:ssa. Siemenet hyvin pieniä, ei peitetä, itää valossa. Viihtyy auringossa, kuohkeassa, kalkkipitoisessa maassa. Taimiväli 30–50 cm. Pohjoisessa talvisuojaus tarpeen. Lumeton kevättalvi etelässä aiheuttaa talvivahinkoja.Käyttö: Käytetään sekä lehdet että kukkivat versot. Liköörin ja viinan mausteeksi sekä kointorjuntaan ja sidontatöihin. Ennen käytetty maha- ja sappivaivoihin sekä reumaan. Entisaikoina koiruohoa laitettiin mus-teeseen, etteivät hiiret söisi kirjeitä ja asiakirjapapereita. Koiruoho sisältää myrkyllistä tujonia. Sitä ei saa käyttää sisäisesti ilman lääkärin valvontaa. Jatkuva käyttö saattaa aiheuttaa kouristuksia, levottomuutta ja pahoinvointia.

Koreanminttu(Koreansk mynta)Agastache rugosa

annos noin 0,5 g / 2,40€ til.no 2114Mv. Sinikukkainen, yrtti-iison sukulainen. Korkeus n. 90 cm. Hyvin miellyttävä, lakritsimainen aromi. Melko hyvä perhoskasvi. 1 g = n. 7000 siementä.Viljely: Kuten oranssi-iisolla.Korjuu: Kuten oranssi-iisolla.Käyttö: Lehdet sopivat teeyrtiksi sekä mausteeksi liha- ja

YRTIT 61


jälkiruokiin. Kaukoidässä käytetty kuumeen alentami-seen ja mahavaivojen hoitoon.

Korianteri(Koriander)Coriandrum sativum

Luomusiemenannos noin 1 g / 2,10€ til.no 2132Yv. Tuoreena pahanhajuinen muistuttaen lutikan hajua. Lehdet hienoliuskaiset, kukinto valkoinen tai puner-tava Korkeus 25–60 cm. Viljelty lääke- ja mausteyrttinä ainakin 3000 vuotta. Korianteria viljellään siemen- ja lehtituotantoon. 1 g = n. 90 siementä.Viljely: Tyyni, lämmin paikka, kevyt kalkittu maa. Nor-maali lannoitus, kompostia 2–3 kg neliölle. Kylvö ulos toukokuussa 2–3 cm syvyyteen, kun yölämpötila on yli +7 astetta. Siemenet peitetään hyvin kevyesti, itää 2–3 viikossa. Taimiväli 15 cm, riviväli 40 cm. Taimet kylmän-kestäviä. Kukkii noin 5–7 viikkoa kylvöstä. Kasvuaika kylvöstä korjuuseen noin 120–145 vrk.Korjuu: Ruskeankellertävät siemenet korjataan vähän ennen kypsymistä, kuivataan ja säilytetään tiiviissä astiassa. Maku kehittyy muutamassa viikossa. Lehtiä voi kerätä pitkin kesää.Käyttö: Lehtiä voi käyttää tuoreena salaateissa. Keitossa antaa miellyttävän maun. Curry-mausteseoksen tärkeä aineosa. Kuivatut siemenet tuoksuvat miedosti appelsii-nilta (kuivatus 30–40 asteessa). Niillä voidaan maustaa liharuokia, keittoja, kurkkusäilykkeitä, piparkakkuja ja viinaa. Leivän mausteena ne ovat erinomaisia. Sie-menten pureskelu parantaa ruuansulatusta ja poistaa pahanhajuista hengitystä. Rauhoittaa. Sopivat myös tuoksusekoituksiin. Juuria käytetään keittojuureksina. Hyvä mesikasvi.

Kreikanmeirami(Grekisk oregano)Origanum vulgare subsp. hirtum

annos noin 0,5 g / 2,40€ til.no 2638Mv. Valko- tai vaaleanpunertavakukkainen varpu. Lehdet pienet, makean mausteiset. Korkeus n. 50 cm. Talvi-suojaus, mutta voi siirtää myös sisälle ruukussa viileän paikkaan. Paras pizzamauste, varsinkin kuivuneet kukat. Erinomainen mesikasvi! 1 g = n. 11.000 siementä.Viljely: Kylvö ruukkuun huhti-toukokuussa noin puolen sentin syvyyteen. Itäminen kestää 2–3 viikkoa. Kasva-tetaan kasvihuoneessa tai lämpimällä paikalla kevyessä, kalkkipitoisessa kuivahkossa maassa, mielellään kivi-kossa.

Korjuu: Kukkivat latvat kuivataan kimppuina.

Kumina(Kummin)Carum carvi

Biodynaaminen siemenannos noin 10 g / 2,40€ til.no 2136Kv. Ikivanha yrtti, jäännöksiä löytynyt kivikautisista ate-rianjäänteistä. Kasvaa luonnonvaraisena lähes kaikkialla Euroopassa, meilläkin Lappia myöten. Ensimmäisenä vuonna kasvattaa n. 15–20 cm korkean, porkkanamai-sen lehtiruusukkeen. Lehdet 2–3 kertaa pariliuskaiset. Toisena vuonna kukinto valkoinen, joskus vaalean punertava. Korkeus kukkiessa n. 80–100 cm. Sieme-nissä on korkea öljypitoisuus, eivätkä ne varise. 1 g = n. 350 siementä.Viljely: Kylvö avomaalle kesäkuussa, kun maan lämpö on 10°C. Itää 2–3 viikossa. Riviväli 30–40 cm, taimi-väli 20 cm. Kylmäkäsittely suositeltavaa, jos sitä ei tee, osa siemenistä itää vasta seuraavana vuonna. Viihtyy aurinkoisessa kasvupaikassa, multavassa, kalkkipitoi-sessa ja ravinteikkaassa mullassa. Jos juuret jäävät hei-koiksi, kasvi ei kuki.Korjuu: Siemenet korjataan, kun ne alkavat ruskettua: varret leikataan ja ripustetaan kuivumaan paperipus-siin. Juuri kaivetaan ylös maasta toisen vuoden syksyllä, jolloin se on hyvänmakuinen ja terveellinen.Käyttö: Kumina on vanhastaan tunnettu erilaisten ruo-kien, leivän, juuston ja viinan mauste. Siemenet rohtona helpottavat ilmavaivoissa, parantavat ruokahalua ja rai-kastavat hengitystä. Nuoria lehtiä voi silputa salaattiin ja keittoihin. Maanparannuskasvi.

Kurkkuyrtti(Gurkört)Borago officinalis

SINIKUKKAINENannos noin 70 siementä / 2,10€ til.no 2135Yv. Tunnettu aiemmin purasruohon nimellä. Korkeus 60–70 cm. Karvainen, kauniskukkainen yrtti. Nimensä se on saanut kurkkua muistuttavasta maustaan. Parhaita mesikasveja. 1 g = n. 60 siementä.Viljely: Kylvö aikaisin keväällä avomaalle tavalliseen lannoitettuun multaan, kylvösyvyys 2 cm, pH yli 6,0. Yölämpötilan ollessa yli 7 astetta, itää 2–3 viikossa. Tai-miväli 30 x30 cm. Kylväytyy helposti. Siemenen itävyys säilyy jopa 8 vuotta.Käyttö: Siemenet sisältävät 24–35% rasvoja, joista tär-keimpiä ovat gammalinoleenihapot (GLA). Niitä on

62 YRTIT


jopa enemmän kuin herukan ja iltahelokin siemenissä. Siementen käyttö on yleistä intialaisessa keittiössä. Koko kasvia on käytetty aikaisemmin myös lääkekasvina mm. virtsan ja veren puhdistamiseen sekä virtsan ja hieneri-tyksen lisäämiseen. Vihreitä osia ei suositella sisäiseen käyttöön, koska niistä on löydetty maksalle haitallisia alkaloideja. Kukilla voi kuitenkin koristella salaatteja ja juomia.

Kääpiösamettikukka(Liten tagetes)Tagetes tenuifolia ’Pumila’

'RED GEM’annos noin 0,2 g / 1,70€ til.no 2732Tuoksuvat kukat lämpimän punaiset.

’LEMON GEM’annos noin 0,2 g / 1,70€ til.no 2733Tuoksuvat kukat sitruunankeltaiset.Yv. Sitruunantuoksuinen. Pienet, kukat. Kukkii koko kesän. Korkeus n. 30–40 cm. Kasvutapa kauniin pensas-mainen. Hyvä mesikasvi sekä päivä- että yöperhosille! 1 g = n. 1200 siementä.Viljely: Esikasvatus maaliskuun lopulla tai eteläranni-kolla kylvö toukokuussa avomaalle. Siemeniä ei peitetä, itää valossa. Itää 20 asteessa 3–10 vrk:ssa. 3–10 vrk +20. Taimikasvatusaika 9–11 viikkoa. Viihtyy auringossa ja puolivarjossa, kuivassa ja tuoreessa, runsasravinteisessa, syvämultaisessa, vettä läpäisevässä maassa. Hallanarka!Käyttö: Yrttimaan kaunistus. Ryhmäkasvi kukkatarhassa. Terälehtiä voidaan käyttää salaatteihin ja kuivattuna tuoksusekoituksiin. Värjää villalangat keltaisiksi.

Lakritsikasvi(Lakritsrot)Glycyrrhiza glabra

annos noin 20 siementä / 2,40€ til.no 3424Mv. Noin metriseksi kasvava, syväjuurinen lakritsikasvi on hernekasveihin kuuluva ja kotoisin Lähi-Idän ja Kaakkois-Euroopan alueilta. Kasvin juuri on sokeria-kin makeampaa, ja siitä dominikaanimunkit keksivät Englannissa valmistaa makeisia uuttamalla 1500-luvulla. Juuri ei ole musta vaan keltainen, ja lakritsimakeisten väri tuleekin lääkehiilestä.Viljely: Esikasvatus maalis-huhtikuussa. Siementä ei peitetä vaan kevyesti painetaan mullan pintaan, itää valossa. Siementen liottaminen yön yli nopeuttaa itä-mistä. Kylvökset pidetään valoisassa ja kylmässä, 5–10°C, esim. lavassa. Varottava märkyyttä, kylvöksen tulee olla

ilmava. Itää epätasaisesti noin 14–20 päivässä. Viihtyy avoimilla, hiekkaisilla paikoilla kuten meren läheisyy-dessä eikä viihdy savimaassa. Kasvi on talvenarka ja kestää max -15°C, joten se kannattaa talvettaa kellarissa tai vastaavassa paikassa. Kukkien poistaminen kasvattaa juuren kokoa.

Laventeli(Lavendel)Lavandula angustifolia

Luomusiemenannos noin 0,3 g / 2,40€ til.no 2324Mv. Hallanarka varpu (I-II). Mauste- ja lääkeyrtti. Koris-tekasvi. Ainutlaatuinen tuoksu. Kukinto syvänsininen, lehdet kapeita ja harmaanvihreitä. Korkeus n. 30–40 cm. Hyödynnettiin jo antiikin aikana kylpyrohtona.1000-lu-vulla munkit toivat sen Alppien yli. Melko hyvä mesi-kasvi päiväperhosille! 1 g = n. 1500 siementä.Viljely: Menestyy aurinkoisessa, avoimessa kasvupai-kassa, vettä läpäisevässä, kalkkipitoisessa mullassa. Kylvö maalis-huhtikuussa ruukkuun, kylvös peitetään hyvin ohuelti. Itäminen kestää kuukauden verran ja on epä-tasaista: 4–6 viikon kylmäkäsittely edistää sitä. Itävyy-den optimilämpötila +7 - +10 astetta. Hyviä tuloksia on saatu seuraavasti: Kylvöksen annetaan olla pari viikkoa huoneenlämmössä ja sitten pari viikkoa jääkaapissa. Jos itäminen ei ole onnistunut, toistetaan kierrokset: ensin lämpimään, sitten jääkaappiin. Kylvöastian päällä pidetään koko ajan rei’itettyä muovipussia! Taimiväli 20 x20 cm. Voidaan lisätä pistokkaistakin. Mitä aurin-koisempi kesä, sen tuoksuvammat kukat.Korjuu: Lehtiä poimitaan tarpeen mukaan. Kukkavarret korjataan heti kukkien auettua ja kuivataan kimppuina.Käyttö: Mausteena teehen ja leivonnaisiin. Tuoksusekoi-tuksiin ja liinavaatekomeroon. Käytetty ennen rohtona päänsärkyyn, unettomuuteen, ilmavaivoihin ja pahan-hajuiseen hengitykseen. Helpottaa stressiä. Kuivakukka. Käytetään paljon kosmetiikkateollisuudessa (Lavare = puhdistaa).

Lehtikorianteri(Kinesisk koriander)Coriandrum sativum

Luomusiemenannos noin 1 g / 2,40€ til.no 2138Yv. Viljelty lääke- ja maustekasvina ainakin 3000 vuotta. Käytetään myös kiinanpersilja (yuen tsai) -nimeä. Mek-sikossa, Espanjassa ja Italiassa kutsutaan cilantroksi tai celantroksi. 1 g = n. 80 siementä.

YRTIT 63


Viljely: Viihtyy lämpimässä, puolivarjoisessa, kalkki-pitoisessa kasvupaikassa. Voi kylvää useampia kertoja suoraan kasvupaikalleen kesän aikana, yölämpötilan tulee olla yli +7 astetta. Itää 2–3 viikossa. Sopii myös ikkunalautaviljelyyn.Korjuu: Lehdet korjataan kasvun alkuvaiheessa. Kukin-nan alkaessa varsi ja lehdet kovettuvat ja maku kitke-röityy.Käyttö: Eteläamerikkalaiseen, venäläiseen ja itämaiseen keittiöön kuuluu tuore lehtikorianteri. Sisältää runsaasti C-vitamiinia. Sopii keittoihin, muhennoksiin, salaattei-hin, wokkiin sekä lihan ja kalan mausteeksi. Voi silputa annospusseihin ja pakastaa.

Liperi / lipstikka(Libbsticka)Levisticum officinale

Biodynaaminen siemenannos noin 0,5 g / 1,70€ til.no 2344Mv. Lipistikkana ja rohtoliperinäkin tunnettu yrtti on pensasmaiseksi kasvava, n. 1–2 m korkea ruoho. Leveys n. metri. Kotoisin Persiasta. Levisi roomalaisten mukana Eurooppaan. Keltainen sarjakukinto. Aikaisemmin kas-vatettiin ovensuussa, missä sen uskottiin käännyttävän noidat, sammakot ja käärmeet pois. Kohtalainen mesi-kasvi päiväperhosille. 1 g = n. 300 siementä.Viljely: Valoisa paikka, ravinteikas maa, viihtyy myös savimaassa. Kylvö syksyllä tai keväällä avomaalle. Itää 18 asteessa 6–10 vrk:ssa. Taimiväli 100 cm. Yksi kasvi riittää suureenkin talouteen.Korjuu: Lehtiä poimitaan tarpeen mukaan ja kuivataan tai pakastetaan. 2–3 vuotta vanhat juuret voidaan nostaa ennen kukintaa ja kuivata. Siemenet kuivataan.Käyttö: Nuoret lehdet salaatteihin. Liemiruokien ja muhennosten mauste. Maussa yhtyvät sellerin, palsterna-kan, persiljan ja purjon maut. Lehtiä ja kukkia käytetään Etelä-Euroopassa säilykkeisiin tillin asemesta. Rohtona koko kasvi poistaa nestettä ja palauttaa voimia sairau-den jälkeen (ei raskaana oleville). Juurta käytetty eläin-lääkinnässä ja siitä valmistetaan Levisticum -nimistä homeopaattista lääkettä. Lemmenyrtti (Afrodisiakum), englanniksi lovage, saksaksi Liebstöckel.

Maarianohdake(Mariatistel)Silybum marianum

annos noin 0,5 g / 1,70€ til.no 2033Kv. Mainitaan jo Tillandzin kasviluettelossa 1600-luvun Turussa. Silloin tärkeä lääkekasvi. Siemeniä käytetty

maksa- ja sappivaivoihin ja alhaisen verenpaineen hoitoon. Korkeus n. 75–150 cm. Lehdet koristeellisia: tummanvihreällä pohjalla valkoisia juovia, reunoissa vahvoja, kellertäviä piikkejä. Kukat pensselimäiset, vaa-lean lilanpunaiset. Kukinta-aika heinä-syyskuu. Melko hyvä mesikasvi päiväperhosille! 1 g = n.40 siementä.Viljely: Esikasvatus huhtikuussa tai toukokuussa avo-maakylvö. Istutusetäisyys 25 cm. Viihtyy auringossa, kalkkipitoisessa, ravinteikkaassa kosteutta pitävässä maassa. Viihtyessään kylväytyy itse.

Maurinmalva(Rödmalva)Malva sylvestris mauritiana

Luomusiemenannos noin 0,5 g / 2,10€ til.no 2347Yv. Yli metrin korkuinen yrtti ja koristekasvi. Kukat kauniin violetit, joissa tummat lehtisuonet. Tyypilliset piparkakkumaiset malvan lehdet. Kukkii heinä-syys-kuussa ja pitempäänkin. Kylmänkestävä! Melko hyvä mesi- ja ravintokasvi päiväperhosille! 1 g = n. 140–150 siementä.Viljely: Kylvö varhain keväällä avomaalle ravinteikkaa-seen multaan (4 viikon kylmäkäsittely edistää itämistä) tai syyskylvö. Itää 20 asteessa 6–10 vrk:ssa. Viihtyy aurin-gossa, kuivassa ja tuoreessa, keski- ja runsasravinteisessa, kalkkipitoisessa, vettä läpäisevässä maassa.Käyttö: Nuoria lehtiä ja kukkia voi lisätä salaattiin, kukista tulee sinipunertavaa teetä. Lääkkeeksi kerätään lehtiä kukinnan aikana, jolloin lima-ainepitoisuus on korkeimmillaan. Nuorista lehdistä saadaan haudutta-malla herkän ihon kasvovettä.

Maustefenkoli(Kryddfänkål)Foeniculum vulgare var. dulce

Luomusiemenannos noin 1 g / 2,40€ til.no 2707Aikainen, vihreälehtinen. Suurisatoinen ja ravintorikas.

'BRONZE’Luomusiemenannos noin 1 g / 2,40€ til.no 2252Kauniit, pronssiin vivahtavat, koristeelliset lehdet.Mv. Meillä yksivuotinen. Vanha yrtti, käytetty yli 2000 vuotta. Piti roomalaiset sotilaat terveinä. Sen uskottiin myös suojaavan pahuudelta. Lehdet hienoliuskaisia ja maistuvat miedosti anikselle. Kukat keltaisia ja tuoksuvia. 1 g = n. 200 siementä.Viljely: Vaatii vahvan maan ja aurinkoisen, lämpimän

64 YRTIT


kasvupaikan. Kylvö avomaalle maan lämmettyä tai taimikasvatus huhtikuussa. Ehtii harvoin tehdä meillä siemeniä.Säilytys: Lehtiä voidaan pakastaa, kuivata ja säilöä öljyyn tai etikkaan.Käyttö: Lehdet sopivat kalaruokiin, salaatteihin ja keit-toihin sekä omenapiirakkaan. Ennen käytettiin teenä näön vahvistamiseen, vatsatautien torjuntaan ja laihdut-tamiseen (vähentää näläntunnetta). Sopii myös viinan mausteeksi.

Maustekirveli(Dansk körvel)Anthriscus cerefolium

’FIJNE KRUL’Luomusiemenannos noin 1 g / 2,10€ til.no 2329Yv. Koiranputken sukulainen. Kotoisin Länsi- Aasiasta ja Itä-Euroopan eteläosista. Tunnettiin jo 1200-luvulla. Korkeus 30–70 cm. Pitsimäiset lehdet, valkea kukinto ja lakritsimainen maku. 1 g = n. 330–600 siementä.Viljely: Kuohkea, kevyt maa, pH n. 6. Viihtyy myös savi-maalla. Kylvö avomaalle useita kertoja kesässä. Riviväli 20 cm, taimiväli 5 cm. Kompostia 2–3 kg/m2. Kerää her-kästi nitraattia. Menestyy sisällä ruukussakin. Säännöl-linen kastelu välttämätöntä. Ylivuotiset siemenet itävät heikosti. Varjoisalla paikalla lehtien aromi on parempi. Kylväytyy itse, jos pääsee siementämään.Korjuu: Korjataan ennen kukintaa, voidaan kerätä satoa jo 10–15 cm:n korkuisena. Varhaisesta kylvöstä voi kerätä 2–3 satoa.Säilöntä: Pakastetaan. Aromiaineet häviävät kuivatuksen aikana, maistuu heinältä.Käyttö: Käytetään persiljan tavoin. Tanskalainen kirve-likeitto on kuuluisa. Kirveli sopii myös perunan maus-teeksi. Monet maustavat sieniruokia kirvelillä. Kirveli-mehu kasvovetenä voimistaa, puhdistaa ja kirkastaa ihoa. Sisältää runsaasti C-vitamiinia. Maustettu myös viinaa.

Maustemeirami(Mejram)Origanum majorana

Luomusiemenannos noin 0,5 g / 2,40€ til.no 2351Mv. Välimeren alueelta kotoisin oleva puolipensas. Meillä viljellään yksivuotisena. Korkeus n. 20–50 cm. Varret pystyjä, monihaaraisia ja jäykkiä, lehdet pienet ja har-maanvihreät. Valkoiset kukat pieniä, sijaitsevat tiheissä, pallomaisissa ryhmissä versojen latvoissa. Koko kasvi

tuoksuu voimakkaasti. Kreikkalaiset uskoivat, että mei-raminoksaa usein haistelemalla pysyi terveenä ja säilytti ajatusten kirkkauden ja mielenrauhan. Jo 1600-luvulla meiramia on viljelty aina Oulussa asti. 1 g = n. 5000 siementä.Viljely: Valoisa, lämmin paikka. Kevyt, ravinteikas maa. Taimikasvatus huhtikuussa. Peitetään ohuelti ja pidetään multa kosteana. Itää 20 asteessa 10–20 vrk:ssa. Karais-tut taimet ulos maan lämmettyä. Taimiväli 20 cm. Ei talvehdi ulkona, mutta voidaan ottaa ruukkuun sisälle.Korjuu: Kukkivat versonkärjet tai oksat kuivataan kimp-puina. Kuivat lehdet ja kukat riivitään oksista. Voidaan myös pakastaa.Käyttö: Meirami sopii pizzan, spagetin, keittojen, liha-ruokien ja myös sienien ja tomaatin mausteeksi yhdessä basilikan kanssa. Meiramia on perinteisesti käytetty silakkarullien, kala- ja hernekeiton mausteena. Mei-ramin varret grillihiilien päällä antavat ruualle hyvän aromin. Kukkavarsista haudutetun hyvänmakuisen teen uskotaan auttavan vilustumiseen, päänsärkyyn, maha- ja suolistovaivoihin sekä hermostollisiin häiri-öihin. Kerrotaan myös, että meiramilla täytetty tyyny auttaisi unettomuuteen. Lehtien pureskelu sopii särkevän hampaan ensiavuksi.

Myskisalvia(Muskatellsalvia)Salvia sclarea

KulttuurikasviLuomusiemenannos noin 1 g / 3,50€ til.no 2385Kv. Arka yrtti (I-II). Korkeus n. 90–120 cm. Kukkii toi-sena vuonna herkän vaaleanpunaisin kukin. Isokokoi-set lehdet koristeelliset. Voimakas tuoksu. Viihtyessään kylväytyy itse. Käytettiin aikaisemmin nimeä muska-tellisalvia. 1 g = n. 250 siementä.Viljely: Esikasvatus maaliskuussa. Itää 18 asteessa 1–2 viikossa. Aurinkoinen, kalkkipitoinen, lannoitettu maa. Taimiväli 90 cm. Viihtyessään kylväytyy itse.Käyttö: Kukat kuivakukiksi. Kukat ja lehdet tuoksuse-koituksiin. Lehdet voi paistaa öljyssä ja syödä. Vedessä liotettuja siemeniä on käytetty roskan poistamiseen silmästä. Lehdistä voi valmistaa kurlausvettä ja hoitaa haavoja. Siitä saatavaa eteeristä öljyä käytetään mm. hajuvesissä, saippuoissa ja suuvesissä. Käytetty myös viinin maustamiseen (muskatelliviini).

Hyö

tyka

sviy

hdis

tys r

y

ME

CH

EL

ININ

KA

TU

51

00

25

0 H

EL

SIN

KI

Liim

aatä

hän

kirje

enpo

stim

erkk

i

TIL

AA

JA

N N

IMI:

LÄ

HIO

SO

ITE

:

PO

ST

INU

ME

RO

JA

-TO

IMIP

AIK

KA

:

PU

H:

E-M

AIL

:

Tuotteen voi korvata vastaavalla tuotteella.

ò kyllä ò

ei

Biodynaamisen voi korvata Luom

ulla.

ò kyllä ò

ei

Luomun voi korvata tavanom

aisella.

ò kyllä ò

ei

Terveiseni:

ò O

len jäsen

ò H

aluan liittyä jäseneksi (29 € / 2016)

Mechelininkatu 51

00250 HELSIN

KI

Puh. (09) 4342 350e-m

ail: [email protected]

ww

w.hyotykasviyhdistys.fi

TU

OT

TE

EN

NIM

IT

IL.N

OTIL

ATTU

K

PL

YH

T. €

Esim. Juurisikuri

22941

2,20

TIL

AU

S Y

HT

EE

NS

Ä

Käsittelym

aksu 3,50 € lisätään kaikkiin lähetyksiin3,50 €

Postiennakko 4,20 € ei jäsenille4,20 €

Postimaksu laskutetaan lähetyksen painon m

ukaan

MA

KS

ET

TA

VA

YH

TE

EN

SÄ

Päiväys: ___/___/ 2016 Allekirjoitus:

TIL

AU

SL

OM

AK

E

TIL

AA

JA

N N

IMI:

LÄ

HIO

SO

ITE

:

PO

ST

INU

ME

RO

JA

-TO

IMIP

AIK

KA

:

PU

H:

E-M

AIL

:

Tuotteen voi korvata vastaavalla tuotteella.

ò kyllä ò

ei

Biodynaamisen voi korvata Luom

ulla.

ò kyllä ò

ei

Luomun voi korvata tavanom

aisella.

ò kyllä ò

ei

Terveiseni:

ò O

len jäsen

ò H

aluan liittyä jäseneksi (29 € / 2016)

TU

OT

TE

EN

NIM

IT

IL.N

OTIL

ATTU

K

PL

YH

T. €

Esim. Juurisikuri

22941

2,20

TIL

AU

S Y

HT

EE

NS

Ä

Käsittelym

aksu 3,50 € lisätään kaikkiin lähetyksiin3,50 €

Postiennakko 4,20 € ei jäsenille4,20 €

Postimaksu laskutetaan lähetyksen painon m

ukaan

MA

KS

ET

TA

VA

YH

TE

EN

SÄ

Päiväys: ___/___/ 2016 Allekirjoitus:

YRTIT 69


Mäkimeirami(Kungsmynta)Origanum vulgare

Luomusiemenannos noin 0,2 g / 1,70€ til.no 2130Mv. Kasvaa luonnonvarainen Euroopassa. Vanhalta nimeltä metsämeirami. Pystyt varret, haarova. Pienet lehdet vastakkaisia, lyhytruotisia ja melkein ehytlai-taisia. Kukat vaalean liloja, joskus valkoisia. Kukkien suojuslehdet punaisia. Korkeus 25–60 cm. Käytetään mausteyrttinä. Erinomainen mesikasvi sekä päivä- että yöperhosille ja mehiläisille! 1 g = n. 18.000 siementä.Viljely: Valoisa, lämmin, kalkkipitoinen kasvupaikka. Sietää kuivuutta. Suositellaan taimikasvatusta, koska siemenet ovat hyvin pieniä, mutta voi kylvää myös avomaalle touko-kesäkuussa. Siemeniä ei peitetä. Itää 20 asteessa 10–20 vrk:ssa. Taimiväli 30 cm ja riviväli 40–50 cm. Talvehtii hyvin vielä Keski-Suomessa. Voi lisätä pistokkaista.Korjuu: Nuoria lehtiä voi poimia tarpeen mukaan. Säi-löttävät lehdet kuivataan tai pakastetaan juuri ennen kukintaa. Kukkavarret kuivataan. Kukkivalla latvuksella on voimakkain aromi.Käyttö: Keittiössä erityisesti italialaiseen ja meksikolai-seen ruokaan: pizzaan, keittoihin ja liha- ja kalaruokiin. Kukkivista latvoista haudutettu juoma helpottaa yskää, irrottaa limaa ja laukaisee kouristuksia. Antiseptinen.

Nukula(Hjärtstilla)Leonurus cardiaca

Luomusiemenannos noin 0,5 g / 2,40€ til.no 2363Mv. Eurooppalainen ruoho, joka menestyy Etelä-Lapissa asti. Korkeus n. 50–130 cm. Istutusetäisyys 50 cm. Vaale-anpunaiset, pienehköt kukat lehtihangoissa. Kukkii kesä-kuusta syyskuuhun. Tärkeä mehiläiskasvi. Houkuttelee kohtalaisesti yöperhosia. Uhanalaisen tarhasulkuperho-sen ainoa tunnettu ravintokasvi. 1 g = n. 1350 siementä.Viljely: Avomaakylvö varhain keväällä. Viihtyy aurin-gossa ja puolivarjossa, kevyessä, kohtalaisesti lannoite-tussa, kosteahkossa ja kalkitussa maassa.Käyttö: Kukkivaa latvaversoa on käytetty rauhoittavana rohtona. Alentaa lievästi verenpainetta.Säilöntä: Kuivataan tai pakastetaan.Käyttö: Seurustelujuomana, kastikkeisiin ja hyytelöihin. Eräs yleisimmin käytetyistä minttulajeista.

Oranssi-iiso(Praktanisisop)Agastasche aurantiacum

’TANGO’annos noin 0,1 g / 3,90€ til.no 2109Mv. Kotoisin Pohjois-Amerikasta. Meillä vielä aika tun-tematon. Anikselta, joidenkin mielestä mintulta tuok-suvat kauniit lehdet. Kauniit kukat oranssit. Korkeus n. 30–40 cm.Viljely: Esikasvatus maalis-huhtikuussa. Itää 18–24 asteessa parissa viikossa. Karaistut taimet ulos hallojen mentyä. Viihtyy auringossa, hiekkapitoisessa mullassa lämpimällä kasvupaikalla. Kestää kuivuutta. Kukinta hei-nä-elokuussa. Kukkii jo ensimmäisenä vuonna. Talvella voi peittää havuilla. Melko hyvä mesikasvi kimalaisille ja mehiläisille. Melko hyvä perhoskasvi.Korjuu: Latvaversot korjataan täyskukinnan aikaan heinäkuun lopulla, loput jätetään toista satoa varten. Kuivataan.Käyttö: Pehmeän tuoksun ja hyvän lakritsimaisen maun vuoksi erinomainen teeaines joko yksin tai sekoituk-sissa. Suosittu teesekoituksena, joka sisältää iisoa, sit-ruunamelissaa ja minttua. Kukat ja lehdet voi hienontaa jälkiruokakastikkeisiin, ripotella leivonnaisiin tai käyt-tää kakun koristeena. Sillä voidaan maustaa omena- ja karviaishillot sekä keitot ja kiisselit. Käytetty rohtona hengitys- ja ruuansulatusvaivoihin. Kaunis kukkakim-puissa. Voi kuivata myös kuivakukaksi.

Parakrassi(Parakrasse)Acmella oleracea

annos noin 0,2 g / 2,10€ til.no 2471Mv. Meillä viljellään yksivuotisena. Kotosin Etelä-Ameri-kasta. Kuuluu asterikasvien heimoon. Korkeus n. 20 cm. Tähkämäiset, kullankeltaiset kukat, pää ruskea. Näyttää silmältä. Lehdet oliivinvihreät. Hieman lamoava kas-vutapa. Tunnetaan myös valekrassi -nimellä. Kaunis ja mielenkiintoinen kasvi.Viljely: Esikasvatus maalis-huhtikuussa. Siemenet paine-taan kevyesti mullan pintaan. Itää 5–15 vrk:ssa. Tarvitsee 30 x 30 cm:n tilan. Viihtyy auringossa, mutta selviytyy puolivarjossakin. Vaatii ravinteikkaan mullan. Sään-nöllinen kastelu on tärkeää.Käyttö: Tuoreena salaattiin, wokkiin, smothiin yms. Perinteisesti käytetty luonnonlääkinnässä lievittämään hammassärkyä. Siitä nimi Toothache plant ja Beek a Boo eli hammassärkykasvi. Siitä löytyy myös mainin-

70 YRTIT


toja chilin polttavan vaikutuksen lieventäjänä. Sillä on vahvistettu myös mm. immuunisysteemiä. Käytetään koko kasvi (kukat, lehdet ja juuri) joko tuoreena tai kuivattuna. Sopii myös koristekasviksi puutarhaan tai huonekasviksi, jonka voi yrittää talvettaa.

Persilja(Persilja)Petroselinum crispum

Kv. Viljellään useimmiten yksivuotisena. Ensimmäi-senä vuonna kasvattaa lehtiruusukkeen, toisena vuonna n. 90 cm korkean varren. Persiljaan on aina liittynyt paljon taikauskoa. Antiikin runoilijat pitivät mielellään persiljaseppelettä päässään, sillä se sai heidän mieles-tään aivot toimimaan ja luovuuden liikkeelle. Se esti myös liialta humaltumiselta. 1 g = n. 600–800 siementä.Viljely: Kylvö aikaisin keväällä (yölämmön oltava vähin-tään 7 astetta). Itää 2–4 viikossa. Etelässä voi kylvää myös syksyllä. Siemen kannattaa liottaa itämisen nopeuttami-seksi. Liotusvesi heitetään pois. Harso 5–6-viikon ajan auttaa hyvään kasvuun lähtöön. Taimiväli 15–20 cm, riviväli 40 cm. Viihtyy ravinteikkaassa, kosteutta pidät-tävässä, multavassa puutarhamaassa. Nokkoskäytteellä kastelu heinä-elokuun vaihteessa lisää satoa. Talvehti-minen epävarmaa.Korjuu: Voi aloittaa, kun taimet ovat 10–15 cm:n kor-kuisia. Lehdet pakastetaan tai kuivataan.Käyttö: Miedonmakuisena sopii monien eri ruokien maustamiseen. Ei keitetä, vaan lisätään lähes valmiiseen ruokaan. Varret liemiin. Persilja sisältää runsaasti etee-ristä öljyä, joka edistää ruuansulatusta. Siinä on myös rautaa, kalsiumia, fosforia sekä runsaasti A- ja C-vita-miinia. Persiljaa viljeltiin jo muinoin, jolloin sitä arvos-tettiin varsinkin lääkkeenä. Sitä on käytetty psoriasiksen ja ihottumien hoidossa, koska sillä on ihoa puhdistavia ja hoitavia ominaisuuksia. Sitä on käytetty myös rakko- ja ilmavaivoihin. Persiljamurskan hieromisen paljaalle iholle sanotaan karkottavan sääskiä. Persiljan pureske-lun taas väitetään vähentävän valkosipulin ’hajuhaittoja’ ruokailun jälkeen. Hiustenhoidossakin sitä on käytetty: persiljahuuhtelu tekee hiukset kiiltäviksi ja estää hil-seenmuodostusta.

Kähäräpersilja(Bladpersilja)Petroselinum crispum var. crispum

'MOSSCURLED’Luomusiemenannos noin 2 g / 2,10€ til.no 2156

Lehdet sammalpoimuiset, koristeelliset. Talvehtii hyvin.

Silopersilja(Italiensk slätpersilja)Petroselinum crispum var. neapolitanum

'GIGANTE D’ ITALIA’KulttuurikasviLuomusiemenannos noin 2 g / 2,10€ til.no 2281Iso- ja sileälehtinen. Satoisa. Korkeus n. 25–50 cm. Aro-mikkaampi maku kuin kähärälehtisellä persiljalla. Pide-tään maailman parhaana persiljalajikkeena.

Ranskalainen lehtipersilja(Fransk slätpersilja)Luomusiemenannos noin 2 g / 2,10€ til.no 2111Sileät, pienehköt sahalaitaiset, hieman poimureunaiset lehdet. Hieno, vahva aromi. Joidenkin mielestä parempi kuin ’Gigante d’Italian’. Verratkaa!

Pikkuluppio(Pimpinell)Sanguisorba minor

annos noin 1 g / 2,10€ til.no 2345Mv. Noin 50–60 cm korkea, siro kasvi. Vihertävänpu-nertavat kukat lyhyessä tähkässä. 1 g = n. 100 siementä.Viljely: Tavallinen puutarhamaa. Kylvö keväällä (sie-menet kylmäkäsiteltävä 4 viikkoa ennen kylvöä) tai syksyllä. Taimiväli 25 cm.Korjuu: Nuoria lehtiä kerätään tarpeen mukaan.Käyttö: Hyvin vanha Euroopassa vieläkin käytössä oleva salaattikasvi, joka sisältää runsaasti C-vitamiinia. Leh-distä valmistettu tee on virkistävää. Voidaan ottaa tal-veksi ikkunalle, mutta talvehtii ulkonakin.

Preerianväriminttu(Lila temynta)Monarda fistulosa

annos noin 0,2 g / 2,10€ til.no 2403Mv. Kotoisin USA:n pohjoisosista. Vaalean lilat kukat. Euroopassa tunnetaan nimellä ’amerikan-oregano’. Kor-keus n. 60–90 cm. Hyvä mesikasvi. 1 g = noin 2000 siementä.Viljely: Kasvatetaan värimintun tavoin.Käyttö: Nuoret lehdet teehen ja lihan mausteeksi. Tuok-sukasvi. Siemenkodat kerätään kuivakukiksi. Intiaanit uuttivat kasvista hiusöljyä.

YRTIT 71


Punaluppio(Blodtopp)Sanquisorba officinalis

annos 0,2 g / 2,40€ til.no 2346Mv. Ruusukasvien heimoon kuuluva rohtoluppio on hauskan näköinen kasvi, jolla on tummat viininpunaiset kukinnot ja sahalaitaiset, somat lehdet. Kasvi kasvaa vajaan metrin mittaiseksi. Viihtyy kosteilla niityillä ja pientareilla, myös perennapenkissä. Kukkii heinä-elo-kuussa.Käyttö: Kasvia on käytetty rohdoksena veren tyrehdyt-tämiseen. Lehdet maistuvat hieman kurkulta, ja niitä voi hyvin käyttää salaatissa. Oikein kelvollinen leikko- ja kuivakukkana.Käyttö: Sopii papuruokiin (saksaksi “Bohnen- Kraut” = papuyrtti), liharuokiin, keittoihin ja kastikkeisiin. Lisä-tään valmiiseen ruokaan. Tuoksu muistuttaa timjamin, salvian ja hiukan pippurin tuoksua. Suomessa ennen vanhaan käytetty makkaroiden ja keittojen mausteena.

Punaväriminttu(Röd temynta)Monarda didyma

’RED’annos noin 0,1 g / 3,90€ til.no 2037Mv. (I-IV). Kotoisin Pohjois-Amerikasta. Intiaanit käyt-täneet mausteena ja lääkekasvina. Viljely alkoi Hollan-nissa v. 1737. Arvostettu myös koristekasvina. Nopeasti maavarresta leviävä. Tämä lajike kukkii pitkään kirkkaan punaisin kukin. Korkeus n. 100 cm. Hyvä perhoskasvi. 1 g = n. 2000 siementä.Viljely: Kylvö keväällä suoraan avomaalle. Siemenet peitetään hyvin ohuelti. Itää 18 asteessa 1–2 viikossa. Viihtyy ravinteikkaassa, kuohkeassa ja kosteutta pidät-tävässä mullassa. Kuivina jaksoina kasteltava.Käyttö: Tuoreet kukat salaatteihin, lehdet liharuokien mausteeksi. Kuivatut kukat ja lehdet tee- ja tuoksuse-koituksiin. Kaunis ja kestävä leikkokukkana. Tunne-taan teenä ’kultamelissan’ / Goldmelisse -nimellä. Sen sanotaan lievittävän pahoinvointia, ilmavaivoja sekä kuukautiskipuja.

Reunuspäivänkakkara(Mattram)Tanacetum parthenium

annos noin 0,3 g / 2,40€ til.no 2372Mv. Viljellään meillä yksivuotisena. Käytetään myös reunuspietaryrtti –nimeä. Korkeus n. 10–50 cm. Tiheässä

olevat kukat pieniä ja päivänkakkaramaisia. Kukkii hyvin kauniisti myöhään syksyyn. Melko hyvä mesikasvi sekä päivä- että yöperhosille! 1 g = n. 9000 siementä.Viljely: Aurinkoinen kasvupaikka. Läpäisevä ja kuiva maa. Esikasvatus maaliskuun puolivälissä, etelässä ulos ilmojen lämmettyä. Siementä ei peitetä. Itää 18 asteessa 20–30 vrk:ssa. Taimiväli 10 cm. Kylväytyy suotuisissa olosuhteissa.Käyttö: Sanotaan, että migreenin oireet helpottuvat, kun syö 3–5 lehteä leipäviipaleiden välissä. Ei sovi kuitenkaan kaikille: saattaa aiheuttaa haavaumia suun limakalvoissa. Käytetään myös tuholaistorjunnassa (sisältää pyretrii-niä). Hyvä koikarkote tuoksupussissa. Käy leikko- ja kuivakukaksikin. Kaunis!

Rohtopunahattu(Läkerudbeckia)Echinacea pallida

Luomusiemenannos noin 0,5 g / 2,10€ til.no 2036Mv. Kotoisin Pohjois-Amerikan preerioilta. Tunnetaan myös nimellä “auringonhattu”. Kukkii elokuun alusta myöhään syksyyn. Erinomainen mesikasvi päiväperho-sille (amiraali, neitoperhonen, nokkosperhonen)! Frant-silan yrttitila Hämeenkyrössä aloitti viljelyn Suomessa 1981. 1 g = n. 200 siementä.Viljely: Viihtyy auringossa ja puolivarjossa. Paras maa runsasravinteista, savensekaista, ei siedä seisovaa vettä. Kalkinsuosija. Esikasvatus huhti-toukokuussa: 2–4 sie-mentä ruukkuunsa. Itää 20 asteessa 15–24 vrk:ssa. Tai-miväli 30 cm, riviväli 40–60 cm. Ensimmäisenä vuonna kasvattaa isoja ja leveitä lehtiä. Toisesta vuodesta lähtien kasvattaa 4–10 kukkavartta. Voi lisätä myös pistokkaista.Korjuu: Leikkaa versot kukkineen elokuussa, jätä 1/3 kasvamaan. Kukat halkaistaan ennen kuivaamista. Juuret korjataan vasta 3–4–vuotiaina myöhään syksyllä tai var-hain keväällä.Käyttö: Kasvilääkinnässä kukkia, versoja ja juuria käy-tetään tuoreina tai kuivattuina haavoihin, ihottumiin, vastustuskyvyn kohottamiseen, vilustumisen ennaltaeh-käisyyn ja myös estämään hiivasienen kasvua. Kuuluu lääkeluetteloon. Tuoretta kasvia käytetään alkoholiuut-teeseen (95%) 1:2 , kuivattua 1:5 (70%). Käytetään myös perennapenkeissä sekä kuiva- ja leikkokukaksi.

72 YRTIT


Kaunopunahattu(Röd rudbeckia)Echinacea purpurea

Mv. Kotoisin Pohjois-Amerikan preerioilta. Viljely, korjuu jaKäyttö: Kuten rohtopunahatulla.

’BRILLIANT STAR’annos noin 60 siementä / 2,10€ til.no 2178Kehälehdet ruusunpunaisia, keskusta tumma. Korkeus n. 90–120 cm.

’WHITE SWAN’annos noin 0,5 g / 2,40€ til.no 2179Kehälehdet vaaleat, keskusta tumma. Korkeus n. 90–120 cm.

Rohtopähkämö(Läkebetonika)Stachys officinalis

Luomusiemenannos noin 0,2 g / 2,90€ til.no 2371Mv. Vanha lääkekasvi, meillä viljelty jo 1700-luvulla. Vaikuttava maine parantajana: Rooman keisari Augustus tiesi sen parantavan 47 vaivaa. Aikoinaan sitä kasvatet-tiin lähes kaikissa Euroopan luostarien yrttitarhoissa. Suomesta löydetty luonnonvaraisena Hauholta. Sen on oletettu olevan siellä alkuperäinen, kuivanpuoleisen lehtorinteen tai kaskiviljelyn ajoilta säilynyt ahokasvi-jäänne. Laatokan Karjalassa ja Kannaksella tavataan myös rohtopähkämöä. Korkeus n. 50 cm. Varret kul-mikkaat ja miekkamaiset. Karheat lehdet. Purppuran-punaiset, tähkämäiset kukat. Kukinta-aika heinä-elokuu. Melko hyvä mesikasvi päiväperhosille. Mehiläiskasvi. 1 g = n. 525 siementä.Viljely: Siemeniä kylmäkäsiteltävä 4 viikkoa ennen kevätkylvöä tai syyskylvö. Voi myös esikasvattaa. Viihtyy aurinkoisessa, kuivahkossa, kalkkipitoisessa humus-maassa.Käyttö: Kasvista käytetään kaikki osat joko hauteena tai tinktuurana. Edistää haavojen parantumista ja ruuansulatusta. Ljudmila Rumjantseva mainitsee siitä ’Kasvilääkintäoppaassaan’ (WSOY, 1996), että sillä olisi maksasoluja suojaavia ominaisuuksia. Käytetty myös hermoperäiseen päänsärkyyn ja rauhoittavana teenä. Sisäistä käyttöä vakavien sairauksien hoitoon on kui-tenkin syytä varoa ilman lääkärin ohjausta.

Rohtosalkoruusu(Läkemalva)Althaea officinalis

annos noin 1 g / 1,70€ til.no 2248Mv. Vanhanajan lääke- ja koristekasvi. Korkeus 60–150 cm. Kukkii vaaleanpunaisin tai valkoisin kukin heinä-syyskuussa. Lehdet samettimaiset. Ennen käytet-tiin kasvista nimeä ’samettihaapa’. 1 g = n. 100 siementä.Viljely: Aurinkoinen, kostea ja ravinteikas kasvupaikka. Kylvö avomaalle touko-kesäkuussa. Itää epätasaisesti, voi kestää joskus useita kuukausia (2–4 kk). Taimiväli 30 cm. Kasvatetaan usein kaksivuotisena.Korjuu: Lehtiä ja kukkia kerätään heinä-elokuussa, jol-loin lima-ainepitoisuus korkeimmillaan. Kaksivuotinen juuri korjataan syksyllä ja kuivataan nopeasti kitkeryy-den estämiseksi.Käyttö: Kukat, lehdet ja siemenet salaatteihin. Lehdet keittoihin. Juuri on herkullinen tuoreena, keitettynä tai paistettuna. Sitä on annettu pikkulasten pureskeltavaksi hampaiden ilmestyessä. Arvokas lääkekasvi lima-ai-neensa vuoksi. Kuivatut lehdet hyvää teetä hunajalla makeutettuna. Juuri on vaahtokarkkien alkuperäinen aines: jauhettua juurta turvotetaan vedessä, lisätään soke-ria ja kuumennetaan, jolloin saadaan makeaa tahnaa.

Rohtovirmajuuri(Vendelört)Valeriana officinalis

Luomusiemenannos noin 0,5 g / 2,40€ til.no 2378Mv. Vanha, rauhoittava lääkeyrtti. Hyväntuoksuiset kukat vaaleanpunaiset. Korkeus ensimmäisenä vuonna 60–100 cm, toisena 100–250 cm. Menestyy hyvin koko maassa. Melko hyvä mesikasvi perhosille! 1 g = n. 1500 siementä.Viljely: Kylvö avomaalle keväällä. Siemeniä ei peitetä. Taimiväli 40 cm. Menestyy kosteassa, kevyessä ja kuoh-keassa, vettä läpäisevässä multamaassa, pH n. 6,5.Korjuu: Juurakko nostetaan maasta toisen vuoden syksyllä.Käyttö: Pieniä määriä mausteeksi keittoihin ja patoihin. Lisää kasvimaan lierokantaa ja on hyvä kompostinlisä. Käytetty vuosisatoja rohtona unettomuuteen, sydämen-tykytykseen ja hermostollisiin vaivoihin. Ei suositella omahoitoon! Naaraskissat pitävät juurien tuoksusta.

YRTIT 73


Rosmariini(Rosmarin)Rosmarinus officinalis

annos noin 0,2 g / 2,40€ til.no 2379Mv. Kasvaa Välimeren maissa 2–3 –metriseksi, meillä n. 30–50 senttiseksi pensaaksi. Neulasmaiset nahkeat lehdet, kukat vaaleansiniset tai punertavat. Ei ole meillä talvenkestävä, mutta voidaan ottaa ruukkuun sisälle, jolloin kukkii maaliskuussa, jos hyvin käy. Paras talvi-lämpö 12–15°C. Hyvä mehiläiskasvi! 1 g = n. 750 siementä.Viljely: Esikasvatus maaliskuussa. Siementen pitäminen kylmässä, lähellä nollaa muutaman päivän ajan edistää itämistä. Itää 21 asteessa 1–2 viikossa. Menestyy suo-jaisassa ja lämpimässä paikassa, kalkkipitoisessa, vettä läpäisevässä mullassa. Taimiväli 25 x25 cm. Kastellaan varoen. Jos halutaan talvettaa, istutetaan jo elokuussa ruukkuun, jotta sopeutuu siihen ennen sisälle siirtoa.Korjuu: Lehtiä kerätään tarpeen mukaan.Käyttö: Suositellaan käytettäväksi ’kevyellä kädellä’. Täy-dentää muiden yrttien makua. Käytetään lihan, kalan, kanan ja makkaran maustamiseen, valkosipulin seuraksi sekä kastikkeeseen mintun kanssa. Edistää ruoansula-tusta ja sapen eritystä, sopii siksi rasvaisten ruokien mausteeksi. Keitteestä tehdyllä puurohauteella on hoi-dettu reumaa. Elimistöä vahvistava.

Ryytineito(Svartkummin)Nigella sativa

annos noin 2 g / 1,70€ til.no 2352Yv. Kukat sinertävät. Lehdet tillimäiset. Kasvin korkeus 30 cm. Kukinta-aika heinä-syyskuu. Viljelty yli 2000 vuotta. Viljellään syötävien siementen vuoksi. 1 g = n. 430 siementä.Viljely: Viihtyy aurinkoisessa, lämpimässä paikassa, tavallisessa puutarhamaassa. Kylvö avomaalle tou-kokuussa maan lämmettyä 1–2 cm syvyyteen. Itää 18 asteessa 1–2 viikossa.Käyttö: Siemeniä käytetään kuminan tapaan. Niistä käy-tetäänkin mustakumina-nimeä. Kaunis koristekasvina-kin. Siemenkotia voi kuivata kuivakukiksi. Kerrotaan antiikin naisten syöneen ryytineidon siemeniä saadak-seen pulleat ja kiinteät rinnat. Siementen uskottiin myös lisäävän maidoneritystä imetyksen aikana.

Saksankirveli(Spansk körvel)Myrrhis odorata

annos noin 20 siementä / 2,10€ til.no 2177

Mv. Kasvaa luonnonvaraisena Alpeilla, Apenniineilla, Balkanilla ja Pyreneillä. 70–100 cm korkea pensasmainen ruoho, jolla on sananjalkaa muistuttavat lakritsan makui-set lehdet ja valkoinen kukinto. Suomalaisen nimen on antanut Elias Lönnrot. Ruotsiksi kasvi on spansk körvel eli espanjankirveli. Tieteellinen nimi ’odorata’ tarkoittaa hyvältä tuoksuvaa. 1 g = n. 20 siementä.Viljely: Kylvö avomaalle mieluimmin syksyllä (kyl-mäkäsittely). Itämisaika 4–6 kk. Viihtyy puolivarjossa, kosteutta pidättävässä, runsasravinteisessa, vettä läpäi-sevässä kasvupaikassa, pH n. 6,5. Taimiväli 60 cm. Kyl-väytyy myöhemmin itsestään. Ei mielellään muiden kasvien lähelle, sillä juurieritteet haittaavat muiden kasvien kasvua.Säilöntä: Lehdet tuoreina parhaita, voidaan myös pakas-taa tai kuivata.Käyttö: Lehdet mausteeksi. Varsia voi käyttää hyvän-makuisina mehupilleinä. Juuri keitetään juurikkaiden tapaan. Koko kasvi antiseptinen ja hyvä ruuansulatuk-selle. Lehdet makeutusaineeksi diabeetikoille. Vihreitä, keskenkasvuisia siemeniä voidaan syödä karkkeina.

Salvia(Kryddsalvia)Salvia officinalis

Luomusiemenannos noin 0,5 g / 2,40€ til.no 2384Mv. Salvia eli ryytisalvia on n. 50–70 cm korkea puo-lipensas Välimeren alueelta. Viljelty jo 6000 vuotta. Varret jäykkiä, harmaakarvaisia, alhaalta puutuneita. Lehdet vastakkaisia, harmaanvihreitä, tasasoukan sui-keita. Tähkämäiset kukat sinivioletteja. Antiikin aikana sanottiin, että se, jonka pihassa kasvaa salvia, ei kuole. Niin terveellisenä sitä pidettiin. Nimi tulee sanasta sal-vare, parantaa. 1 g = n. 130 siementä.Viljely: Esikasvatus maaliskuussa. Itää 18 asteessa 1–3 viikossa. Taimettuminen hidasta. Istutus avomaalle hallojen jälkeen. Aurinkoinen kasvupaikka, kalkittu, hiekkapitoinen maa. Taimiväli 20 x30 cm. Talvehtii pei-tettynä suojaisassa paikassa Etelä-Suomessa. Voidaan kasvattaa myös ruukussa.Korjuu: Ennen kukintaa kerätyt lehdet kuivataan hitaasti tai pakastetaan. Voi säilöä myös öljyyn tai etikkaan.Käyttö: Vahva mauste. Sopii varsinkin rasvaisten ruokien maustamiseen. Käytetään usein rosmariinin ja persiljan kanssa. Sopii sipuli-, papuja riistaruokiin; maustaa kanalintuja, piiraita, rahkaa ja olutta. Lääkeyrttinä anti-septinen: estää tulehduksia ja edistää ruoansulatusta. Ei suositella jokapäiväiseen käyttöön. Käytetty aikoinaan

74 YRTIT


lemmenrohtona. Hippokrates mainitsee salvian sävyt-tävän hiuksia tummiksi. Lankoja värjättäessä saadaan kauniin keltaista väriä.

Samettirakuuna(Meksikansk dragon)Tagetes lucida

annos noin 0,2 g / 1,70€ til.no 2220Mv. Meillä yksivuotinen. Käytetään myös nimeä roh-tosamettikukka. Kotoisin Sierra Mandren vuoristosta Meksikosta. Ikivanha, intiaanien käyttämä yrtti uskon-nollisissa menoissa sekä kansanlääkinnässä. Kaunis, n. 60 cm korkea. Jäykkävartinen, tummanvihreät lehdet voimakkaan aromaattiset, kukat keltaiset. Pohjois- Ame-rikan etelävaltioiden ja Meksikon keittiön vastine rans-kalaiselle rakuunalle. Lehdissä mieto aniksen aromi. 1 g = n. 1180 siementä.Viljely: Esikasvatus huhtikuussa. Karaistut taimet ulos hallojen mentyä. Viihtyy auringossa, suojaisassa, ravinteikkaassa, kosteutta pidättävässä, hyvässä puu-tarhamaassa. Latvominen tuuheuttaa taimen. Kuivina jaksoina kastellaan. Voi yrittää talvettaa ruukussa. Nor-maali talvihoito: pidetään viileässä ja niin valoisassa kuin mahdollista. Kastellaan niukasti. Kevättalvella leikkaus. Kun kasvu alkaa, lannoitetaan viikoittain.Käyttö: Käytetään kuten ranskalaista rakuunaa tuo-reena ja kuivattuna kalan, kanan, munaruokien, salaat-tien, viinietiikan ja öljyjen mausteeksi. Käytetään myös teeaineksena, bouguet garni -yrttisekoituksessa ja pot-pourreissa. Kansanlääkinnässä käytetty rauhoittamaan vatsaa ja hermoja sekä malariaan, kihtiin ja kylmetty-misoireisiin. Pahanmakuinen turkkilainen tupakka on saatu sen avulla maistumaan paremmalta.

Sitruunakissanminttu(Citronkattmynta)Nepeta cataria ’citriodora’

’LEMONY’annos noin 0,5 g / 2,10€ til.no 2452Mv. Muistuttaa aitokissanminttua, mutta lehdissä miellyttävä sitruunan tuoksu, joka säilyy kuivattuna-kin. Tunnetaan Euroopassa nimellä ’valkomelissa’. Hyvä mesikasvi!Viljely: Esikasvatus huhtikuussa tai kylvö suoraan avo-maalle touko-kesäkuussa. Viihtyy puolivarjossa, kuoh-keassa, kosteahkossa mullassa. Kate hyväksi.Käyttö: Lehdistä voi hauduttaa miellyttävän makuista teetä. Auttaa katarrioireisiin!

Sitruunamelissa(Citronmeliss)Melissa officinalis

Biodynaaminen siemenannos noin 0,5 g / 2,10€ til.no 2388Mv. Kreikkalaiset käyttivät rohdoksena jo 7000 vuotta sitten. Melko talvenarka. Korkeus n. 20–50 cm. Lehdet ja nuoret versot miellyttävästi sitruunantuoksuiset ja

-makuiset. Melissa on kreikaksi mehiläinen. Hyvä mehi-läiskasvi! 1 g = n. 2000 siementä.Viljely: Kylvö maaliskuussa ruukkuun tai kesäkuussa avomaalle. Itäminen kestää ulkona 2–3 viikkoa. Taimiväli 30 x30 cm. Viihtyy kompostilla parannetussa maassa. Nuoret taimet talvehtivat parhaiten. Menestyy sisälläkin.Korjuu: Sato korjataan ennen kukintaa. Voidaan kui-vata tai pakastaa.Käyttö: Salaatti- ja teeyrtti, sopii myös jogurttiin, mar-meladiin, omenasoseeseen ja hyytelöihin. Lehdet koris-teiksi kakkuihin, salaatteihin ja juomiin. Lääkeyrttinä rauhoittaa ja parantaa muistia ja päänsärkyä. Ruotsa-laiset kutsuvat sitä nimellä hjärtans fröjd, sydämen ilo. Arabilääkärit käyttivätkin sitä sydänlääkkeenä. Karme-liittamunkit valmistivat sitruunamelissasta, sitruunan-kuorista, korianterin siemenistä, muskottipähkinästä, sinapista ja neilikasta vuonna 1630 karmeliittaveden

-nimellä tunnettua liuosta, jota vieläkin saa apteekista. Sitä käytettiin monien sairauksien, mm. päänsäryn lääkintään.

’GOLD LEAF’Uusiannos noin 0,1 g / 3,50€ til.no 2392Vaihtelua yrttimaalle! Alkukesästä huomiota herättävä kullankeltainen lehdistö muuttuu kesän kuluessa vaalean vihreäksi. Korkeus n.40 cm.

Sitruunaväriminttu(Citrontemynta)Monarda citriodora

annos noin 0,5 g / 2,90€ til.no 2400Yv. Kauniit kukat vaalean purppuranpunaiset. Miellyt-tävä sitruunan tuoksu. Korkeus n. 80 cm. Hyvä perhos-kasvi. 1 g = n. 2000 siementä.Viljely: Esikasvatus maalis-huhtikuussa. Siemenet kylvetään lähes pintaan. Itää 18 asteessa 1–2 viikossa. Istutus avomaalle kesäkuussa. Kalkittu, huohkea, vettä läpäisevä maa.Käyttö: Ihana tee- ja tuoksukasvi.

YRTIT 75


Stevia(Stevia)Stevia rebaudiana

annos noin 30 siementä / 2,90€ til.no 2112Mv. Meillä yksivuotinen. Botanisti tri Moises Bertoni löysi sen Paraguayn itäosista v. 1887. Käytetään makeu-tusaineena. Se on 150 kertaa makeampaa kuin tavallinen sokeri. Joulukuun alusta 2011 käyttö sallittu teollisuu-dessa EU:n alueella.Viljely: Esikasvatus maaliskuussa. Itää valossa. Kasva-tetaan ruukussa ravinteikkaassa mullassa aurinkoisella, lämpimällä seinustalla tai kasvihuoneessa. Hallanarka.Käyttö: Lehtiä käytetään makeuttamiseen. Esimerkiksi yhteen teekannulliseen riittää yksi lehti. Sopii diabee-tikoille.

Suolayrtti(Saltört)Salicornia europeaea

annos noin 250 siementä / 2,10€ til.no 1375Yv. Suolamailla viihtyvä yrtti, jonka makukin on suo-lainen (halofyytti). Kuuluu ehkä yllättävästi revonhän-täkasveihin. Euroopassa tavataan merenrannoilla, har-vinaisena myös Suomessa (uhanalainen). Kasvista on tehty suolaa polttamalla Suomessakin. Kasvaa noin 15 cm korkeaksi. Lehdet kutistuneet suomumaisiksi pul-lean varren ympärille.Viljely: Suolayrtti kasvaa sekä ulkona että ikkunapuu-tarhassa. Leikkaaminen lisää satoa. Kylvöt voi aloittaa sisätiloissa jo maaliskuussa ruukkuun hiekkapitoiseen multaan, tai suorakylvö ulos toukokuussa. Ajoittainen seisova vesi ei haittaa kasvia.

Talvikynteli(Vinterkyndel)Satureja montana

Luomusiemenannos noin 0,5 g / 2,40€ til.no 2323Mv. Kotoisin Välimeren alueelta. Kuivilla ja kivikkoisilla hiekkamailla viihtyvä yrtti kasvaa n. 30–40 cm korkeaksi. Kukat valkoiset tai lilat. Arvokas mehiläiskasvi! 1 g = n. 2500 siementä.Viljely: Viihtyy kalkkipitoisessa hiekkamaassa. Esikas-vatus maalis-toukokuussa. Siemenet peitetään hyvin ohuelti. Istutusetäisyys 20 x25 cm. Itäminen 20 asteessa kestää 2–4 viikkoa. Talveksi kannattaa suojata, kovina talvina paleltuu. Voi tuoda ruukussa sisälle viileään huoneeseen.Käyttö: Lehtiä käytetään joko tuoreena tai kuivattuna. Kutsutaan myös ’pippuriyrtiksi’. Lehdet ovat voimakkaan makuisia, käytettävä säästeliäästi. Sopii papu-, herne-, muna- ja liharuokiin. Lehdet ovat parhaimmillaan juuri ennen kukintaa. Rohtona kukkalatvoista valmistettu tee kiihottaa ruokahalua ja ehkäisee ilmavaivoja. Sopii kurlausvedeksi. Murskatut lehdet antavat helpotusta myös hyönteisten pistoksiin.

Tilli(Dill)Anethum graveolens

Yv. Vanha mausteyrtti, kotoisin Aasiasta. Mitä eteläm-mäksi mennään, sitä vähemmän tillin lehtiin muodostuu aromia. Eli Utsjoella kasvatetussa tillissä on paljon enem-män eteerisiä öljyjä kuin Etelä-Suomessa kasvatetussa. Melko hyvä ravinto- ja mesikasvi päiväperhosille. 1 g = n. 600–700 siementä.Viljely: Siemen kylvetään ensimmäistä satoa varten mahdollisimman aikaisin keväällä multavaan puutar-hamaahan. Itää 14–20 vrk:ssa. Alin itämislämpötila +5 astetta. Lisäkylvöjä voi tehdä pari kolme kertaa kesässä. Lehtitilliä kasvatettaessa ei tarvitse harventaa, kruunu-tilli harvennetaan 15–20 cm välein. Riviväli 30–30 cm. Kuivina kausina kastellaan. Kylvöstä korjuuseen avo-maalla kestää lehtitillin osalta n. 45–55 vrk ja kruunu-tillin 70–80 vrk. Jotta sienisairaudet eivät vaivaisi, tulee noudattaa neljän vuoden viljelykiertoa. Kasvaa parhai-ten runsasravinteisella kivennäismaalla. Kompostitarve 3–4 kg neliömetrille.Korjuu: Satoa aletaan korjata harventaen heti, kun taimet ovat viisisenttisiä.Säilöntä: Kuivataan tai pakastetaan.

76 YRTIT


’TETRA’Luomusiemenannos noin 5 g / 1,70€ til.no 2451Tetraploidi. Voimakaskasvuinen, myöhäinen, tum-manvihreä ja suurisatoinen lehtitilli. Ei kovin herkkä kuivuudelle.

KRUUNUTILLILuomusiemenannos noin 5 g / 1,70€ til.no 2470Paras tilli säilöntään ja rapuliemeen.

Timjami(Timjan)Thymus vulgaris

Luomusiemenannos noin 0,2 g / 2,10€ til.no 2391Mv.(I-II) Välimeren maista kotoisin oleva 10–30 cm korkea puolipensas. Toinen nimi tarha- ajuruoho. Kukat vaaleanpunaiset, violetit tai valkoiset. Hyvä mesikasvi päivä- ja yöperhosille! Mehiläiskasvi. Timjamihunaja on yksi arvostetuimmista. Timjami mainitaan jo muinai-sissa kiinalaisissa kasvi- ja lääkekirjoissa ja keskiajalla sitä pidettiin nimenomaan naisille sopivana yrttinä. Sitä kutsuttiinkin ’Neitsyt Marian sänkyruohoksi’. 1 g = n. 4000 siementä.Viljely: Aurinkoinen, nopeasti lämpiävä, runsasra-vinteinen, kalkkipitoinen kasvupaikka. Maku hienoin karussa paikassa kasvaneella timjamilla. Kylvö sisälle huhti-toukokuussa tai avomaalle tuoko-kesäkuun vaih-teessa. Siemeniä ei peitetä. Itää 20 asteessa 5–10 vrk:ssa. Taimiväli 20–30 cm. Sopii kasvatettavaksi kivikossa tai mustassa muovikatteessa. Huono talvehtimaan. Arka märkyydelle ja kevättalven auringolle. Voidaan talvettaa sisällä ruukussa valoisassa ja viileässä.Korjuu: Lehtiä ja latvaversoja leikataan kukinnan ollessa kauneimmillaan.Säilöntä: Kuivataan.Käyttö: Mausteena vihannesten, kanan ja kalan kera. Teetä käytetty rohtona yskään ja keuhko- putkentuleh-dukseen: irrottaa limaa ja laukaisee kouristuksia.

AppelsiinitimjamiThymus × citriodorus

'ORANGE-SCENTED’Uusiannos noin 100 siementä / 2,10€ til.no 2394Ihastuttavan appelsiinin tuoksuiset lehdet, kauniit vaale-

anpunaiset kukat ja voimakas timjamin maku. Kasvatus kuten tavallinen timjami.

Tuoksuampiaisyrtti(Drakblomma)Dracocephalum moldavica

'BLUE DRAGON’Luomusiemenannos noin 1 g / 1,70€ til.no 2126Violettiin vivahtavat siniset kukat. Korkeus n. 60 cm.Yv. Siperiasta kotoisin oleva tuoksuva yrtti. Maistuu mie-dosti sitruunalle. Tunnetaan myös nimellä “Moldavian melissa”. Pystykasvuinen ja haarova. Vastakkaiset lehdet sahalaitaiset. Kukat terttumaisissa, tiheissä latvakukin-noissa. Hyvä mesikasvi perhosille! 1 g = n. 1700 siementä.Viljely: Aurinkoinen paikka, kuohkea kompostilla parannettu maa (2–3 kg / m2), pH 6,0–6,5. Esikasvatus toukokuussa (kukkii aikaisemmin) tai avomaalle, kun maan lämpö on 7–8 astetta, jolloin saadaan suurempi lehtisato. Kylvösyvyys 2 cm, taimiväli 10–15 cm, riviväli 20–30 cm. Voidaan viljellä ruukussa myös parvekkeella. Vaatimaton!Korjuu: Korjataan lehtisatoa, kun kukkavarret ovat puoleksi kukassa.Käyttö: Sopii mausteeksi kalaruokiin ja salaatteihin, kui-vattuna teehen. Antiseptinen. Kouristuksia ja ilmavaivoja poistava, rauhoittava. Kaunis leikkokukkanakin.

Tuoksumatara(Myskmadra)Galium odoratum

annos noin 1 g / 2,40€ til.no 2253Mv. Tavataan harvinaisena Etelä-Suomen lehdoissa ja lähdekorvissa. Ahvenanmaalla melko yleinen. Matala, suppilomainen teriö valkoinen, halkaisija 4–6 mm. Soi-keat lehdet kiinnittyneet kahdeksan kappaleen tähti-mäisenä kiehkurana nelisärmäiseen, pystyyn varteen. Korkeus n. 15–30 cm. Kukkii touko-kesäkuussa. 1 g = n. 180 siementä.Viljely: Esikasvatus maalis-huhtikuussa (siemenet kyl-mäkäsiteltävä) tai syyskylvö. Itää kahdessa viikossa. Met-sänaluskasvina viihtyy puolivarjossa, kosteassa, ravin-teikkaassa ja vettä läpäisevässä kasvupaikassa, mutta selviää laihemmassakin mullassa.Käyttö: Kukinnan alkaessa on sadonkorjuun aika. Kerä-tään sekä lehdet että kukkivat latvaversot. Tuoreessa yrtissä ei juurikaan ole tuoksua. Sen sisältämä kumariinin tuoksu pääsee oikeuksiinsa vasta kuivatussa kasvissa, varsinkin kostealla säällä. Kasvin väri muuttuu kuiva-

YRTIT 77


uksessa mustan-puhuvaksi. Käytetään potpureissa ja tuoksupusseissa. Saksassa tuoksumataran (Waldmeis-ter) käytöllä on pitkät perinteet jälkiruokahyytelön ja valkoviiniin mausteena.

Tuoksuruuta(Vinruta)Ruta graveolens

annos noin 0,5 g / 2,10€ til.no 2395Mv. Välimeren maista kotoisin oleva puolipensas. Kasvaa siellä miehenkorkuiseksi, meillä jää alle puolen metrin. Kauniin muotoiset sinertävänvihreät lehdet. Vihertävän-keltaiset kukat tuoksuvat hieman mantelille ja balsamille. Monen mielestä kasvin tuoksu on kuitenkin kamala! 1 g = n. 600 siementä.Viljely: Aurinkoinen, lämmin ja hiekkapitoinen kasvu-paikka. Kylvö maaliskuussa ruukkuun tai suoraan avo-maalle kesäkuussa. Taimiväli 30 cm. Leikataan keväällä. Voidaan lisätä pistokkaista. Talvehtiminen epävarmaa! Lyhytikäinen muutenkin.Käyttö: Juuri ennen kukintaa kerätyt lehdet kuivataan. Lehtiä käytetään tuoksusekoituksiin ja värjäyksessä anta-maan kauniin vihreää väriä. Vanha lääkekasvi, jonka käyttöä suositellaan vain lääkärin valvonnassa kasvin myrkyllisyyden vuoksi. Ennen käytettiin munkkiluosta-reissa alentamaan miesten seksuaalisia haluja. Hajullaan karkottaa muurahaisia. Kaunis!

Venäjänrakuuna(Dragon)Artemisia dracunculus var. inodora

’VENÄLÄINEN’annos noin 250 siementä / 2,10€ til.no 2349Mv. Noin 70–150 cm korkea, pysty- ja monivartinen mauste- ja lääkekasvi. Kotoisin Siperiasta. Lehdet pitkät ja kapeat, lähes tasaleveät. Varsi kova. Mausteeksi käy-tetään vain versojen latvat ja lehdet. Maku mausteinen ja raikas. Viihtyy Pohjois-Suomessakin. Ranskalainen rakuuna on vaativampi ja lisääntyy ainoastaan kasvul-lisesti, ei siemenistä. 1 g = n. 5000–6000 siementä.Viljely: Aurinkoisella paikalla kehittyy parhaat aromit. Ravinteikas, syvämultainen, kosteutta pitävä, kalkkipi-toinen maa. Pitää katteesta. Kylvö ruukkuun huhti-tou-kokuussa, siemen itää hyvin 20 asteessa 10–20 vrk:ssa. Kasvatusaika 5–6 viikkoa. Taimiväli 30 x70 cm. Voidaan jakaa noin joka kolmas vuosi, mutta vasta kesäkuun puolivälissä, jolloin juuri on jo puutunut. Aikaisemmin jaettaessa juuri rikkoutuu.Korjuu: Lehtiä kerätään tarpeen mukaan, pääsato kor-

jataan loppukesällä. Parin vuoden ikäisen rakuunan maku on parhaimmillaan. Voi pakastaa, kuivata tai säilöä etikkaan.Käyttö: Hienoarominen yrtti, joka sopii salaatteihin, liha- ja kalaruokiin sekä vähäsuolaisiin tai suolattomiin ruokiin. Rakuunalla on ruokahalua kiihottava ja ruu-ansulatusta edistävä vaikutus. Lehdet sisältävät runsaasti jodia, kivennäissuoloja sekä A- ja C-vitamiineja.

Veripeippi(Bladmynta)Perilla frutescens

’PURPLE’annos noin 0,5 g / 2,10€ til.no 2187Punalehtinen muoto. Värjää keitetyn riisin punertavaksi. koristeellinen. Käytetään kukkaistutuksissakin!

’GREEN’annos noin 0,5 g / 1,70€ til.no 2292Vihreälehtinen muoto. Antaa hienon aromin kalaruokiin. Shisonakin tunnettu.Yv. Idässä suosittu lääkekasvi ja yrtti. Kuuluu minttu-jen sukuun. Kotoisin Kiinasta, Burmasta ja Himalajalta. Käytettiin lääkkeenä jo 500-luvulla. Eurooppaan tuli vuonna 1750. Korkeus n. 50–60 cm. Lehdet tuoksuvat hierottaessa mausteisilta, kanelin ja kuminan sekoituk-selta. Kukat valkoiset, vaaleanpunaiset tai laventelinsi-niset. Japanilaiset kutsuvat veripeippiä nimellä ’Shiso’. 1 g = n. 700 siementä.Viljely: Kylvö avomaalle hallojen mentyä tai esikasvatus maalis-huhtikuussa. Siemenet tarvitsevat valoa itääkseen, joten kylvöstä ei peitetä. Itää hitaasti ja epätasaisesti, itä-misaika 14–21 vrk. Taimiväli 20 cm. Vaatii aurinkoisen, lämpimän ja syvämultaisen kasvupaikan. Avomaalle kylvettäessä syytä käyttää harsoa, ei siedä hallaa. Kui-vina jaksoina kasteltava. Nokkoskäytettä voi antaa pari kertaa lisälannoitteena tai laittaa ruohosilppua taimien ympärille. Sitä voi lisätä helposti vesilasissa juurrute-tuista pistokkaista.Korjuu: Sadonkorjuu alkaa noin kuukauden kuluttua kylvöstä jatkuen ensimmäiseen hallaan.Käyttö: Veripeippi on japanilaisten persilja ja sillä koris-tellaan usein ruoat. Lehtien uskotaan estävän raa’assa kalaruoissa parasiittitartunnoilta, siksi sitä käytetään sushin kanssa.

78 YRTIT


Vihannesportulakka(Trädgårdsportlak)Portulaca oleracea subsp.sativa

'GRÜNER’annos noin 0,5 g / 1,70€ til.no 2134Yv. Vihannesportulakkaa on kasvatettu Suomessa 1600-luvulta asti. Säätyläisillä se kuului 1800-luvulla suosituimpiin keittiökasveihin. Runsaasti C-vitamiinia sisältävänä se on ollut tärkeä yrtti keripukin ehkäisyssä. Lehdet sisältävät myös paljon omega-3-rasvahappoja. Korkeus n.10–30 cm. Lamoava kasvutapa. Pienet, mehe-vät, ruodittomat lehdet sijaitsevat vastakkaisesti puner-tavissa varsissa. Loppukesällä vaatimattomat vihertävän keltaiset kukat ovat yksittäin tai ryhminä lehtihangoissa. 1 g = n. 2400 siementä.Viljely: Kylvö keväällä tai kesä-heinäkuussa avomaalle. Itää 20 asteessa 1–2 viikossa. Multava maa, lämmin ja valoisa kasvupaikka. Sopii myös sisällä ruukussa vil-jeltäväksi.Käyttö: Lehtiä ja latvaversoja käytetään tuoreena salaat-teihin, maustevoihin, dippikastikkeisiin sekä keittoi-hin. Lisätään ruoanvalmistuksen loppuvaiheessa. Versot sopivat lisäksi etikka- ja suolasäilykkeiden mausteeksi ja ruokien koristeeksi. Lehdet maistuvat kirpeän hap-poisilta ja hieman suolaisilta.

Viherminttu(Grönmynta)Mentha spicata

annos noin 0,2 g / 1,70€ til.no 2353Mv. Varsien ja lehtien väri voimakkaan vihreä. Kasvattaa runsaasti maanpäällisiä ja maanalaisia juurakoita. Kor-keus n. 60–100 cm. Hyvä mesikasvi päiväperhosille! 1 g = n. 12.000 siementä.Viljely: Esikasvatus huhtikuussa tai kylvö kesäkuussa suoraan avomaalle. Itää 20 asteessa 10–20 vrk:ssa. Tar-vitsee lämpimän, aurinkoisen tai puolivarjoisen, tasaisen kostean ja ravinteikkaan kasvupaikan. Paras maalaji on multava kivennäismaa. Käyttää runsaasti kalkkia, pH n. 6,5. Leviää helposti.Korjuu: Lehtiä voi kerätä pitkin kesää.

Väinönputki(Kvanne)Angelica archangelica

annos noin 0,5 g / 1,70€ til.no 2398Kv. Parimetrinen putkikasvi. Käytetään myös nimeä

“enkelten yrtti”. Sipulin ohella Pohjolan ensimmäisiä vil-

jelykasveja. Kasvaa luonnonvaraisena Pohjois-Suomessa kosteilla jokivarsilla ja niityillä. Korkeus 100–250 cm. Paksut varret jäykät ja pystyt. Isot, vaaleanvihreät lehdet 2–3 kertaa parilehtisiä. Lehdykät sahalaitaisia. Viher-tävänvalkoinen kukinto. Jos varret leikataan ennen kukintaa, kasvista saadaan monivuotinen. Melko hyvä ravinto- ja mesikasvi perhosille! 1 g = n. 200 siementä.Viljely: Kostea, runsasravinteinen savi- tai multamaa. Kylvö mieluimmin syys-lokakuussa. Keväällä kylvet-täessä vähintään neljän viikon kylmäkäsittely (0–5°C), mielellään kosteaan hiekkaan kylvettynä. Lopullinen taimiväli 50–100 cm. Siementen itävyys säilyy 40 kuu-kautta. Siemeniä ei peitetä, itää valossa. Kylväytyy hel-posti itsestään.Korjuu: Kukkavarsi leikataan kukinnan alussa, myö-hemmin se on liian kova syötäväksi tai hillottavaksi. Lehdet kerätään nuorina ja pehmeinä.Käyttö: Koko kasvia voi käyttää. Lehdet ja siemenet sopivat tuoreina tai kuivattuina keittoihin mausteeksi. Nuoria varsia ja lehtiruoteja käytetään kuorittuna tuo-reeltaan tai hillottuna leivonnaisiin. Juuret voi kuivata ja jauhaa jauhoksi ja kukat voi keittää ja valmistaa ruoaksi kuten kukkakaalia. Lehdet käyvät salaatteihin ja kasvis-paistoksiin. Tuoksu aromaattinen, miellyttävä. Edistää ruuansulatusta. Viljellään alkoholi-, virvoitusjuoma-, makeis- ja lääketeollisuuden tarpeisiin. Lehdet ja sie-menet sopivat tuoksusekoituksiin, joihin kuivattu juuri käy kiinnikkeeksi (fiksatiiviksi). Lehdistä tehty keite muistuttaa kiinalaista teetä.

Yrtti-iiso(Indianmynta)Agastache foeniculum

annos noin 0,2 g / 2,10€ til.no 2125Mv. Yrtti-iiso on syntynyt jalostuksen tuloksena. Kutsu-taan myös anisiisoksi tai anisiisopiksi. Kantaisä kotoisin Pohjois-Amerikasta. Reheväkasvuinen ja jäykkävartinen (80–100 cm) arka yrtti, jonka talvehtiminen on heikkoa. Siksi viljelläänkin yksivuotisena. Tiheissä, tähkämäisissä latvakukinnoissa kukat violetteja. Lääke-, mauste- ja koristekasvi. Melko hyvä mesikasvi kimalaisille ja mehi-läisille. Melko hyvä perhoskasvi. 1 g = n. 7000 siementä.Viljely: Aurinkoinen, kuohkeamultainen paikka. Esi-kasvatus huhti-toukokuussa (kasvatusaika 4–5 viikkoa) tai kylvö avomaalle kesäkuussa maan lämmettyä. Tai-miväli 40 x40 cm. Kasvi ei ole hallanarka, muttei kestä kovaa talvea.Korjuu: Kuten oranssi-iisolla.Käyttö: Kuten oranssi-iisolla.

YRTIT 79


Yrttiselleri(Snittselleri)Apium graveloens var. secalinum(Secalinum-ryhmä)

’WESTLAND’annos noin 0,5 g / 2,10€ til.no 2282Mv. Viljellään yksivuotisena. Käytetään myös selleri-, tai leikkoselleri –nimeä. Muistuttaa persiljaa, mutta maku on sellerin maun kaltainen, mutta raikkaampi. Korkeus 25–30 cm. Suosittu Kaukoidän keittiössä. 1 g = n. 3200 siementä.Viljely: Helpompi kasvattaa kuin tavallista selleriä. Esikasvatus maalis-huhtikuussa. Siemenet peitetään hyvin ohuelti. Itää hitaasti ja epätasaisesti, 15 asteessa 5–10 vrk:ssa. Karaistut taimet istutetaan ulos, kun maa on lämmennyt. Etelässä voi kokeilla avomaankylvöä harson kanssa. Yölämpötilan pitää olla yli +7 astetta.

Itää 2–3 viikossa. Taimiväli n. 10 cm. Viihtyy auringossa ja puolivarjossa, multavassa, ravinnetilaltaan hyvässä ja kosteutta pidättävässä maassa. Multa ei saa kuivua, koska se huonontaa makua. Myös liian vähäisellä lan-noituksella on samanlainen vaikutus. Siksi on hyvä lan-noittaa pari kertaa kesässä nokkoskäytteellä. Kasvustoa saattavat vaivata sellerille tyypilliset taudit. Sopii myös ruukkuja ikkunalautaviljelyyn.Korjuu: Satoa voi alkaa korjata, kun korkeus on n. 20 cm. Leikkaus suoritetaan maan tasalta, uusia lehtiä alkaa kehittyä tuota pikaa.Käyttö: Keittoihin ja salaatteihin. Aasiassa sitä käytetään vihanneksena sekä mausteena kaikenlaisissa riisi- ja nuudeliruoissa. Oksa ’Bloody Mary’-cocktail’issa on piste iin päälle. Määrissä oltava varovainen, hyvin voi-makkaan makuinen!Säilöntä: Pakastus tai kuivaaminen.

LUONNONKASVIEN SIEMENSEOKSIATuottaja: Ahon Alku

MansikkapaikkaLämpimille rinnemailleKäyttökohteet: kuivat, aurinkoiset hieta-, hiesu ja savi-rinteet sekä kalliokedotLajit: ahomansikka, huopakeltano, ketoneilikka, keto-or-vokki, kissankello, kissankäpäläHinta 13€ / sekoitus (25 neliömetrille) til.no 3624

PerhosniittyKuivalle kasvupaikalle.Lajit: isomaksaruoho, keltamatara, keltasauramo, keto-kaunokki, ketoneilikka, mäkimeirami, mäkitervakko, neidonkieli, nuokku- ja nurmikohokki, päivänkakkara, pölkkyruoho, ruusuruoho, siankärsämö sekä valkoai-lakki.Hinta 13€ / sekoitus (25 neliömetrille) til.no 3680

PerinneniittyTuoreille maapohjilleKäyttökohteet: hienojakoiset kivennäismaat, joiden vesitalous on hyväLajit: ahopukinjuuri, ahosuolaheinä, harakankello, keltasauramo, ketoneilikka, kissankello, mäkikuisma,

mäkitervakko, niittyhumala, nurmikohokki, ojakärsämö, puna-ailakki, päivänkakkara, särmäkuismaHinta 13€ / sekoitus (25 neliömetrille) til.no 3625

PuistoniittyPuolivarjoiselle, tuorepohjaiselle kasvupaikalleLajit: akileijaa, etelänkevätesikkoa, lehto- ja kellosinilat-vaa, kurjenkelloa, kyläkellukkaa, litulaukkaa, keltamoa, niittyleinikkiä, nurmikaunokkia, ojakellukkaa, puis-tolemmikkiä, puna-ailakkia, salokeltanoa, syyläjuurta, varsan- ja vuohenkelloa.Hinta 13€ / sekoitus (25 neliömetrille) til.no 3681Siementen riittävyys on tasaisesti kylvettynä noin 700 siementä neliömetrille.

Siemeniä voi kylvää niin kauan kuin maa on sula.

•

Kysy myös suosittuja Hyötykasviyhdistyksen teema-puutarhoja! Tarjolla valmiiksi huolella valittuja sie-menpusseja koottuna yhteen somaan pussiin vaikka lahjaksi! Esimerkiksi Lasten suosikit, Perhospuutarha, Parvekeviljelijän yrtit, Syötävät kukat, Mummon moni-vuotiset, Värjärin puutarha. UUTUUTENA palstavil-jelijän perussetti!

80 KUKAT, KAKSI- JA MONIVUOTISET


KUKAT, KAKSI- JA MONIVUOTISET

Aitoukonhattu(Stormhatt)Aconitum napellus

annos noin 0,5 g / 2,10€ til.no 3307Mv. (I-VI) Kotoisin Euroopasta, Aasiasta ja Poh-jois-Amerikasta. Kukinto kapea, haaraton tai tyvestä vain vähän haaroittunut, karvainen. Lehdykät kapealius-kaisemmat kuin tavallisemmalla tarhaukonhatulla. Kau-niin siniset, kypärämäiset kukat. Korkeus n. 90–100 cm. Kukkii heinä-syyskuussa. Menneen ajan tunnetuin myrk-kykasvi, jota käytettiin, kun haluttiin eroon vihamie-histä. Pohjolassa ukonhattu oli pyhitetty ukkosenjumala Torille. Myrkyllisyydestään huolimatta ukonhattua on osattu käyttää kansanlääkinnässä. Kaunis ryhmäkasvi ja leikkokukka. Eräiden yökkölajien ravintokasvi! 1 g = n. 300–400 siementä.Viljely: Puolivarjoinen, kosteuden säilyttävä ravinteikas multamaa (pH 5,8–6,8). Kevät-lannoituksena esim. 3 dl kanankakkarakeita neliölle. Kylvö mieluimmin syksyllä, mutta voi kylvää myös varhain keväällä, jolloin vaatii 8–12 viikon kylmäkäsittelyn 2–4 asteessa (ei pakasti-messa). Kylmäkäsittelyn jälkeen itää 15 asteessa 4–6 vii-kossa. Taimiväli 50 cm., istutusväli 40 cm. Kuivina jak-soina kasteltava, muuten härmä vioittaa lehtiä. Kalkkia annetaan 100 g neliölle kahden vuoden välein. Annetaan kasvurauha. Hyvä talvenkestävyys. Kylvettäessä ja jaet-taessa on hyvä käyttää puutarhakäsiteitä. Myrkyllinen!

Alppiakileija(Alpakleja)Aquilegia alpina

annos noin 0,5 g / 2,10€ til.no 3284Mv. Kotoisin Länsi-Alpeilta. Isot, syvänsiniset kukat, joissa valkoinen keskusta. Korkeus n. 40 cm. Kukkii kesä-heinäkuussa. Kaunis! 1 g = noin 600 siementä.Viljely: Esikasvatus maalis-kuussa (sitä ennen 4–6 viikon kylmäkäsittely). Siemen peitetään ohuelti. Itää huoneenlämmössä 3–4 viikossa. Myös syyskylvö mah-dollista. Viihtyy puolivarjossa ja auringossa, kevyessä, kalkkipitoisessa maassa.

Arovuokko(Tovsippa, vildanemon)Anemone sylvestris

’MADONNA’Uusiannos n. 0,1g / 3,50€ til.no 3077Mv. Kaunis puhtaanvalkoinen perenna, joka kukkii alku-kesällä. Kotoisin Euroopan keski- ja itäosista. Suomessa-kin paikoin villiintynyt. Kolmijakoiset, nukkaiset lehdet. Kukat yksinkertaiset, noin 3–5 cm leveät yksittäisten kukkavanojen päissä. Yksittäinen kasvi on noin 20 cm leveä ja n. 35 cm korkea. Kukkii touko-kesäkuussa. 1g = 2000 siementä.Viljely: Syyskylvö mahdollinen. Itää n. 14–21 päivässä. Kylvöstä ei peitetä, itää valossa. Kylvä kylvömultaan tai suoraan kasvupaikalle, pidä kylvös kosteana itämisen ajan. Viihtyy puolivarjoisella ja melko varjoisillakin pai-koilla melko vaatimattomissakin oloissa, mutta menestyy parhaiten multavassa hyvin läpäisevässä maassa samoin kuin sukulaislaji valkovuokko. Maan pH 5.5–6.8. Taimi-väli 40 cm. Kylmänkestävä. Viihtyessään leviää rönsyistä ja siemenistä helposti. Myrkyllinen!

Etelänmunkki(Franska blåmunkar)Jasione laevis

’BLUE LIGHT’Uusiannos 0,1 g / 4,50€ til.no 3078Mv. Lajike tunnetaan myös saksankielisellä nimellään ’Blaulight’. Kellokasveihin kuuluva etelänmunkki on kotoisin Keski- ja Etelä-Euroopasta. Kasvilla on kauniin pyöreät, sinisävyiset mykerökukinnot ja tiivis mätästävä kasvutapa. Se sopii perennapenkkien reunuskasviksi tai kivikkoryhmiin. Hyvä myös leikkokukkana. Kasvaa noin 30–40 cm leveäksi ja kukat ulottuvat 20–40 cm korkeuteen. Kukkii heinä-elokuussa.1g = 18 000 siementä.Viljely: Syyskylvö mahdollinen. Itää n. 2–3 viikossa + 20 asteessa. Kylvä ruukkuihin, kylvöastioihin tai suoraan kasvupaikalle ja pidä kylvös kosteana (ei märkänä) itä-misen ajan. Siemenet peitetään hyvin ohuelti. Taimiväli n. 40 cm. Viihtyy kuohkean läpäisevillä, hiekkapitoisilla mailla auringossa. Leviää helposti maanalaisilla rönsyil-lään. Talvenkestävä ja yleensä hyvin terve. Kasvia voi

KUKAT, KAKSI- JA MONIVUOTISET 81


lisätä myös jakamalla. Kukkavarret voi leikata kukin-nan jälkeen.

Etelänruusuruoho(Grekisk vädd)Knautia macedonica

annos noin 0,5 g / 3,50€ til.no 3062Mv. Kotoisin Keski-Euroopasta. Saanut nimensä bota-nisti, tohtori Christopher Knautin (1638–1694) mukaan. Kauniit viininpunaiset kukat tiheissä, suojuslehdellisissä mykeröissä, joissa laitakukat muita kukkia kookkaampia. Varsi jäykkä, ei tarvitse tukea. Korkeus n. 70–80 cm. Tunnetaan myös ’Egyptin ruusu’ -nimellä. Kukinta-aika heinä-elokuu. 1 g = n. 170–220 siementä.Viljely: Kylvö varhain keväällä heti, kun maa on sulanut tai syyskylvö, koska siementen kylmäkäsittely edistää itämistä. Siemenet itävät epätasaisesti, joskus useita kuu-kausia. Istutustiheys n. 12 tainta neliölle. Viihtyy aurin-gossa, läpäisevässä, ravinteikkaassa moreenimaassa (pH 5,8–6,8). Ei ole kovin pitkäikäinen, mutta viihtyessään kylväytyy ympäristöön.Käyttö: Hyvä leikkokukka, kaunis ryhmäkukka sekä perhoskasvi.

Euroopanalppitähti(Edelweiss)Leontopodium alpinum

annos noin 0,5 g / 1,70€ til.no 3443Mv. Sveitsin kansalliskukka. Tunnetaan parhaiten sak-sankielisellä nimellään ’Edelweiss’. Koko kasvi valkois-ten karvojen peittämä. Runsaan poiminnan vuoksi se on harvinaistunut. luonnollisilla kasvupaikoillaan se onkin rauhoitettu. Kukat pieniä ja vaatimattomia, mutta koristeellisia. Korkeus n. 15–20 cm. Kukkii heinäkuussa. Sopii kivikkopuutarhaan. Käytetään myös leikko- ja kuivakukkana! 1 g = noin 7500 siementä.Viljely: Kylmäkäsitellyt pienet siemenet kylvetään aikai-sin keväällä ulos. Niitä ei peitetä, itää valossa! Itäminen hitaanpuoleista ja epätasaista (10–42 vrk). Viihtyy mie-lellään viettävässä, aurinkoisessa, kuivassa tai tuoreessa, keskiravinteissa kalkkipitoisessa, vettä läpäisevässä kas-vupaikassa. Vanhoja kasveja voidaan lisätä jakamalla.

Harjaneilikka(Borstnejlika)Dianthus barbatus

Kv. (I-V). Kylväytymisensä vuoksi käytännössä moni-vuotinen. Kotoisin Etelä- ja Keski-Euroopasta. Yleinen jo keskiajan puutarhoissa. Pohjolaan se tuli 1700-luvun

alussa. Kukat usein kaksi- tai moniväriset, valkoisesta tummanpunaiseen. Terälehdet hammaskärkiset. Tihei-den kukintojen tyvellä kapeita suojuslehtiä, joista saanut nimensä. Lehdet tummanvihreät ja kapean soikeat. Kukkii heinä-elokuussa tuoksuvin kukin. 1 g = n. 1000 siementä.Viljely: Kylvö alkukesällä laatikkoon. Itää 15 asteessa 7–14 vrk:ssa. Peitetään ohuelti. Koulimisen jälkeen elokuussa kasvupaikalle. Kukinta seuraavana kesänä. Viihtyy auringossa, kevyessä multamaassa (pH 5,8–7,2). Jatkossa kylväytyy itse. Myös syyskylvö mahdollinen. Talvisuojaus suotavaa. Jänikset ja kanit rakastavat sitä!Käyttö: Perinnepuutarhaan. Hyvä leikkokukka. Hyvä ja arvokas mesikasvi päivä- ja yöperhosille. Neilikkayök-kösen ravintokasvi.

’AURICULA-EYED MIX’annos noin 600 siementä / 1,70€ til.no 3405Vastustamattoman ihanat, heleät punaisen eri sävyiset ja valkoiset kukat, joiden keskusta huomiota herättävän värikäs. Korkeus noin 45 cm.

’PERFUME MIX’annos noin 800 siementä / 1,70€ til.no 3451Hyvin aikainen. Kaunis sekoitus voimakkaista punaisen eri sävyistä. Korkeus n. 60 cm.

Harmaakäenkukka(Purpurklätt)Lychnis coronaria

Mv. Lehdet hopeanharmaat. Ahkera kukkija. Kukkien läpimitta 2–3 cm. Erittäin hyvä mesikasvi sekä päivä- että yöperhosille. 1 g = n. 1500 siementä.Viljely: Kylvö lämpimään maahan, itää 1–3 viikossa. Ei tarvitse kylmäkäsittelyä. Myös syyskylvö mahdolli-nen. Viihtyy auringossa, kuivassa ja tuoreessa, runsas-ravinteisessa hiekka- ja moreenimaassa (pH 5,8–6,8). Kasvupaikan tulee olla hieman viettävä, koska ei siedä talvimärkyyttä. Viihtyessään kylväytyy itse.

’ALBA’annos noin 0,2 g / 1,70€ til.no 3522Kukat puhtaan valkoiset. Lehdet hopeanharmaat. Kor-keus n. 70 cm. Kuutamopuutarhaan!

PURPPURANPUNAINENannos noin 0,2 g / 1,70€ til.no 3159Kukat voimakkaan purppuranpunaiset. Lehdet hopean-harmaat. Korkeus n. 75 cm.



Harmaamalvikki(Gråmalva)Lavatera turingiaca

annos noin 0,5 g / 2,10€ til.no 3544Mv. Kotoisin Keski-Euroopasta. Aito vanhanajan koris-tekasvi, joka voi kasvaa 1–2 m korkeaksi. Kukinta-aika heinä-syyskuu. Tyypilliset silkinhohtoiset, vaaleanpu-naiset malvankukat yksittäisinä lehtihangoissa. Tanakka varsi ja pyöreähköt, hieman liuskoittuneet harmahtavan-vihreät lehdet. Kaunis taustakasvina perennaryhmässä. Hyvä leikkokukka. 1 g = n. 125–150 siementä.Viljely: Taimikasvatus maaliskuusta alkaen tai kylvö suo-raan kasvupaikalleen toukokuussa. Siementen 4 viikon kylmäkäsittely parantaa itämistä. Viihtyy auringossa ja puolivarjossa, ravinteikkaassa multamaassa, mutta kasvaa vaatimattomissakin olosuhteissa. Erinomainen talvenkestävyys. Myös syyskylvö mahdollista.

Hehkuvarakkaus(Eldklätt, praktklätt)Lychnis × haageana

'MIXED’Uusiannos 0,3 g / 2,40€ til.no 3090Mv. Kaksivuotinen. Kiinasta kotoisin oleva L.fulgens ja L.sieboldiin risteymä, jolla palavaa rakkautta suuremmat kukat ja matalampi kasvutapa. Kukkii kesäkuun lopulta elokuulle. Suuret oranssinpunasävyiset kukat 20–40 cm korkeudella. Jäykät ja soikeanpuikeat lehdet ovat ala-pinnoiltaan kauniin punertavat . 1g = n. 900 siementä.Viljely: Aikaiset kylvöt saattavat kukkia jo samana kesänä. Lisätään siemenistä, jotka kylvetään keväällä esim. lasin alle. Siemenet peitetään ohuelti.Taimikasvatus viileässä ja istutus kasvupaikalle kesäkuussa. Itää n. 2–3 viikossa + 18 asteessa. Pidä kylvös kosteana (ei märkänä) itämi-sen ajan. Taimiväli n. 20–30 cm. Viihtyy aurinkoisilla paikoilla ravinteikkaassa, hiekansekaisessa mullassa. Soralisää on hyvä laittaa istutuskuoppaan, sillä kasvi on herkkä talvimärkyydelle.

Helminukkajäkkärä(Pärleternell)Anaphalis margaritaceae

annos noin 0,1 g / 2,40€ til.no 3721Mv. Kotoisin Pohjois-Amerikasta. Meillä vanha koriste-kasvi. Pystykasvuinen. Huiskilomaisesti ryhmittyneissä mykeröissä on vain valkoisia kehräkukkia. Kapean suikeat lehdet ehytlaitaisia, vuorottaisia, villamaisen

karvan peittämiä. Korkeus n. 50–80 cm. Kukkii seuraa-vana vuonna heinä-syyskuussa. Kuivakukka ja kestävä perenna. Kova leviämään. 1 g = noin 20.000 siementä.Viljely: Esikasvatus helmi-kesäkuussa laatikkoon. Itää 18–20 asteessa kahdessa, kolmessa viikossa. Viljelylämpö n. 20 astetta. Viihtyy aurinkoisessa, vettä läpäisevässä mullassa. Sietää paahdetta.

Hopeahärkki(Silverarv)Cerastinum tomentosum

annos noin 0,5 g / 1,70€ til.no 3740Mv. Kasvaa luonnonvaraisena Apenniinien vuoristossa ja Sisiliassa. Hopeanväriset lehdet karvaiset. Valkoiset, melko isot kukat ryhmittyneet viuhkoiksi. Mattomainen kasvutapa. Korkeus n. 20 cm. Kukkii touko-kesäkuussa, Mesi- ja ravintokasvi sekä päivä- että yöperhosille. 1 g = noin 2800 siementä.Viljely: Avomaakylvö maan lämmettyä. Siemen ei tar-vitse kylmäkäsittelyä. Itää 1–3 viikossa. Myös syyskylvö mahdollinen. Pistokaslisäys helppoa. Viihtyy auringossa, kuivassa ja erittäin kuivassa, niukka- ja keskiravinteisessa, kalkkipitoisessa vettä läpäisevässä maassa.

Hopeamaruna(Vit malört)Artemisia ludoviciana

annos noin 0,2 g / 2,10€ til.no 3236Mv. Kotoisin Pohjois-Amerikasta. Pujon sukulainen. Vanha perenna. Liuskainen, hopeanharmaa lehdistö koristeellinen. Valkoiset mykerökukinnot vaatimattomat. Kukkii heinä-elokuussa. Korkeus n. 60 cm.Viljely: Esikasvatus huhti-toukokuussa. Kylvöstä ei pei-tetä, itää valossa 20 asteessa 10–20 vrk:ssa. Viihtyy aurin-gossa, laihemmassakin, mutta kalkkipitoisessa maassa. Taimiväli n. 35 cm. Lumettomana kevättalvena syytä suojata havuilla.Käyttö: Kivikkokasvi, kuivakukka. Perennaryhmässä tausta- tai välikasvina korostaa muiden kasvien ulkonä-köä.

Humala(Humle)Humulus lupulus

annos n. 0,5 g / 2,10€ til.no 3065Mv. Hamppukasveihin kuuluva köynnös. Kotoisin Euraasiasta, mutta löytyy Suomestakin harvinaisena luonnonvaraisena Etelä- ja Keski-Suomen ranta- ja puronvarsilehdoista. Aikoinaan Ruotsi-Suomessa yksi



tärkeimmistä viljelykasveista. Viljely oli pakollista 1700 luvun lain mukaan, jossa määrättiin, että kaikissa taloissa tuli olla humalisto. Laki oli voimassa aina vuoteen 1915 saakka. Alun perin Euroopassa germaanit keksivät laittaa humalaa oluen mausteeksi 800-luvulla. Laji on kaksi-kotinen, eli emi- ja hedekukat ovat eri yksilöissä. Kun halutaan humalankäpyjä tuottava emiyksilö, humalaa lisätään kasvullisesti juuripistokkaista. Humala on ollut tärkeä lääkekasvi hermostollisiin vaivoihin. Kukkii hei-nä-elokuussa. 1 g = 250 siementä.Viljely: Syyskylvö mahdollinen tai siementen kylmäkä-sittely 6–8 viikkoa. Itää n. 25–30 päivässä. Kylvö noin puolen sentin syvyyteen hyvään kylvömultaan tai suoraan kasvupaikalle. Viihtyy aurinkoisella tai puoli-varjoisella paikalla melko vaatimattomissakin oloissa, mutta menestyy parhaiten multavassa hyvin läpäise-vässä maassa. Humalan maanpäälliset osat kuihtuvat perennojen tapaan syksyllä. Tarvitsee hyvän tuen, sillä kasvaa noin 7 metriseksi.Käyttö: Humala on kaunis koristekasvi. Emitähkistä voi tehdä rauhoittavaa teetä tai käyttää niitä oluen maus-tamiseen.

Idänunikko(Jättevallmo)Papaver orientale

Kaukasukselta kotoisin oleva monivuotinen koristekasvi. viljely aloitettu Ranskassa v. 1700. Kukkii alkukesästä isoin, upein kukin, joissa musta keskusta. 1 g = n. 4000 siementä.Viljely: Kylvö avomaalle aikaisin keväällä (+12). Peitetään ohuelti, itää pimeässä. Viihtyy auringossa, kuivassa tai tuoreessa, keskiravinteisessa moreenimaassa (pH 5,8–6,8). Saattaa kukkia vasta 2–4–vuotiaana ensimmäisen kerran. Myöhemmin voidaan jakaa, muttei pidä siirrosta pitkän paalujuuren vuoksi. Kukkii kesä-heinäkuussa. Kasvusto kuihtuu kukinnan jälkeen, siksi ei kannata istuttaa perennaryhmän etualalle. Myrkyllinen!

'BRILLIANT’annos noin 0,5 g / 2,10€ til.no 3730Kukkii alkukesällä isoin, loistavan punaisin kukin, joissa musta keskusta. Korkeus n. 80–120 cm.

’PIZZICATO’annos noin 0,5 g / 3,50€ til.no 3003Kukat kirkkaan punaisen, oranssin, lohen, malvan ja pinkin punaisia. Myös valkoisia joukossa. Keskusta mustanpuhuva. Varsi erityisen tanakka. Korkeus 50 cm. Palkittu kultamitalilla!

’ROYAL WEDDING’annos noin 0,3 g / 3,90€ til.no 3033Vuodelta 1996. Upeat, suuret valkoiset kukat, joissa musta keskusta. Korkeus 80 cm. Erikoisuus!

Illakko(Trädgårdsnattviol)Hesperis matronalis

annos noin 2 g / 2,10€ til.no 3314Kv. Kotoisin Etelä-Euroopasta ja Pohjois- ja Länsi-Aa-siasta. Kasvatettu puutarhoissa 1600-luvulta lähtien. Ihanalle tuoksuvat kukat vaaleanpunertavat, lilat tai valkoiset. Tuoksu voimistuu illalla, sitä on kutsuttu-kin ’vesperkukaksi’. Varsi jäykkä ja haarautuva. Kor-keus 50–100 cm kasvupaikan mukaan. Kukinta-aika kesä-heinäkuussa. Hyvä mesikasvi yöperhosille; eri-tyisesti kiitäjille ja yökkösille! 1 g = n. 500 siementä.Viljely: Aurinkoinen tai puolivarjoinen, kalkittu maa, ei tuoretta lantaa. Kylvö suoraan avomaalle keväällä, kun yölämpötila on yli 5 astetta. Itää 20 asteessa 7–10 vrk:ssa. Siemenet peitetään hyvin ohuelti, tarvitsee valoa itääk-seen. Helppohoitoinen. Viihtyessään kylväytyy itse. Myös syyskylvö mahdollinen. Erinomainen talvenkestävyys. Kaunein puolivillissä puutarhassa.

Isohelokki(Storblommigt nattljus)Oenothera missouriensis

annos noin 2 g / 2,40€ til.no 3728Mv. Korkeus n. 15–30 cm. Lamoava kasvutapa. Isot (n. 10–12 cm), keltaiset, tuoksuvat, suppilomaiset kukat puh-keavat lehtihankoihin. Kukkii heinä-syyskuussa. Hyvä mesikasvi lähinnä yöperhosille. 1 g = noin 250 siementä.Viljely: Avomaakylvö keväällä. Siemenet peitetään ohuelti. Viihtyy auringossa, kuivassa, keskiravinteisessa, kalkkipitoisessa moreenimaassa. Hyvissä olosuhteissa kylväytyy itse. Kukat aukeavat ainoastaan runsaassa valossa. Kaunis!

Isokonnantatar(Stor ormrot)Bistorta officinalis

annos 0,2 g / 2,10€ til.no 3333Mv. (I-V). Löytyy usein vanhoista kartanopuistoista viljelyjäänteenä. Korkeus 50–80 cm. Jäykkien varsien latvoissa pieniä vaaleanpunaisia tähkämäisiä kukin-toja. Muodostaa tiheitä kasvustoja. Sopii erinomaisesti metsä- ja rodopuutarhaan, ranta-alueelle yms. Kukkii



kesä-heinäkuussa. Herkkä kesäisissä kukkakimpuissa. Annoksesta saa n. 20 tainta.Viljely: Kylvö keväällä avomaalle. Kylmäkäsittely n. neljä viikkoa. Viihtyy auringossa ja puolivarjossa, tuoreessa tai kosteassa, runsasravinteisessa, runsasmultaisessa savi- ja turvemaassa.

Isomaksaruoho(Röd kärleksört, röd käringkål)Sedum telephium

'EMPEROR’S WAWES’Uusiannos 0,03 g / 4,50€ til.no 3766Mv. Noin 40 cm korkeaksi kasvava kestävä ja komea isomaksaruoho kukkii syksyn korvilla tummanpunai-sin kukin. Lehdet ovat paksut mehikasville tyypilliset, nyhälaitaiset ja sinivihreät. Sopiva kasvi kivikkoryhmiin ja aurinkoa rakastavien kasvien perennaryhmään. Kukat kestäviä kimpuissa. Kokeile myös ruukkukasvina. 1g = 12 000 siementä.Viljely: Itää hieman epätasaisesti. Pidä kylvös tasaisen kosteana muttei märkänä n. +20°C. Kylvä siemenet kevyesti painaen kylvömultaan, ei peitetä. Siirrä tai-mettumisen jälkeen viileämpään ja kouli tarvittaessa ruukkuihin. Istutus hiekansekaiseen multaan hieman kuivaan kasvupaikkaan, maan pH 5.8–7.2. Taimiväli 30–40 cm. Lisätään toukokuussa siemenestä tai jaka-malla, myös pistokaslisäys onnistuu.

Isopäivänkakkara(Jätteptästkrage)Leucanthemum suberbum

’ALASKA’annos noin 2 g / 1,70€ til.no 3203Mv. Tieteellinen nimi aikaisemmin Chrysanthemum suberbum. Valkeat laitakukat, keltainen mykerö. Kor-keus n. 80 cm. Kukinta-aika heinä-elokuu. Suomalaisen kotipuutarhan perusperenna!Viljely: Avomaakylvö touko-kesäkuussa. Itää parhai-ten 15–18 asteessa 14–20 vrk:ssa. Istutus-etäisyys 30 cm, neliölle 5–7 tainta. Vaatii aurinkoisen, multavan, ravinne-rikkaan ja vettä läpäisevän kasvupaikan. Ei kasva hyvin laihassa hiekkamaassa. Kuivina kausina kasteltava. Kun ensimmäinen kukinta leikataan, kukkii toistamiseen. Ei siedä talvimärkyyttä. Jaetaan kolmen vuoden välein.

Isotähtiputki(Stjärnfloka)Astrantia major

Mv. (I-VI). Kasvaa luonnonvaraisena Keski-Euroopan vuoristoseuduilla. Sen oletetaan tulleen Pohjoismaihin Kaarle XII:n sotilaiden mukana ja levinneen säätyläis-ten puutarhoihin. Kukkii runsaasti heinä-syyskuussa. Kiiltävän tummanvihreät, hammas- tai liuskalaitaiset lehdet 3–4-jakoiset. Korkeus n. 80–100 cm. Melko hyvä mesikasvi perhosille! Kimalaisten suosiossa. 1 g = n. 200 siementä.Viljely: Viihtyy puolivarjossa ja auringossa tuoreessa tai kosteassa, syvämultaisessa, runsasravinteisessa savi-maassa (pH 5,8–6,5). Kylvö mieluiten syksyllä. Keväällä kylmäkäsittely 6–8 viikkoa. Itäminen tapahtuu epätasai-sesti ja pitkän ajan kuluessa (jopa vuoden). Siemenen itävyys häviää nopeasti.Käyttö: Ryhmäkasviksi perennaistutuksiin. Kestävä leik-kokukka, sopii sekakimppuihin. Kaunis kuivakukkana: kerätään täydessä kukassa.

LUONNONLAJIKulttuurikasviannos noin 0,3 g / 2,90€ til.no 3403Kukinnon suojuslehdet valkoiset tai hennon punerta-vat muistuttaen morsiuskimppua. Kukki jo Carl von Linne’en puutarhassa.

’PRIMADONNA’annos noin 0,3 g / 3,50€ til.no 3396Kukinnon suojuslehdet kauniin ruusunpunaiset, keskeltä hieman vaaleammat. Korkeus n. 75 cm.

Jalokallioinen(Praktbinka)Erigeron speciosus

'PINK JEWELL’annos noin 1 g / 1,70€ til.no 3410Mv. “Hienon naisen silmäripsi” koristi ennen monen pihan kukkapenkkiä ja kivikkoa. Sinivioletti kukka muistuttaa hienoliuskaista päivänkakkaraa. Korkeus n. 50–80 cm. Kaunis ryhmä- ja leikkokukka. Hyvä per-hoskukka! 1 g = noin 3500 siementä.Viljely: Esikasvatus maalis-huhtikuussa. Siemenet pei-tetään ohuelti. Itää 1–3 viikossa. Ulos kesäkuussa. Viih-tyy auringossa, kuivassa ja tuoreessa, kalkkipitoisessa moreenimaassa. Kukkii kauan keskikesällä, leikkauksen jälkeen uudestaan syyskesällä. Uudelleenistutus joka neljäs vuosi.



Jalokiurunkannus(Sibirisk nunneört)Corydalis nobilis

annos noin 0,2 g / 2,90€ til.no 3235Kv. Kasvaa luonnonvaraisena Siperiassa. Linnén oppi-las, Eric Lacsman, toi ensimmäiset siemenet Ruotsiin Tomskista. Niiden piti olla särkyneensydämen siemeniä. Erehdys on inhimillinen, koska ilman kukkia kasvit muistuttavat toisiaan. Jalokiurunkannuksella on sirot, liuskaiset lehdet ja kellanvalkoiset ja ruskeatäpläiset kukat pyöreässä tertussa. Kukassa on kannus. Tieteel-linen nimi Corydalis tarkoittaa töyhtökiurua, siitä nimi. Korkeus n. 40–60 cm. Kukinta-aika varhain keväällä tou-kokuussa, kesäkuun alussa. Muodostaa paksun juurak-konsa avulla laajoja kasvustoja, jotka kuihtuvat kukinnan ja siementämisen jälkeen. Etelä-Suomessa melko yleinen vanhojen pihojen kasvi. Paikoin puutarhakarkulainen, siementää itse! Annoksesta saa n. 20 tainta.Viljely: Viihtyy kosteahkossa kasvupaikassa, hiekka-multamaassa, mutta selviytyy kuivistakin jaksoista (pH 5,8–6,8). Luonnossa kiurunkannukset ovat metsäkasveja. Siksi ne sopivat hyvin pensaiden juurelle. Kukkimisvai-heessa lehteen puhkeavat pensaat eivät varjosta liikaa, ja myöhemmin peittävät kuihtuvat varret. Kylmäkäsitellyt (4–6 viikkoa) siemenet kylvetään varhain keväällä. Myös syyskylvö on mahdollinen. Myrkyllinen!

Jaloritarinkannus(Riddarsporre)Delphinium × cultorum

Mv. Kukkii komeasti heinä-elokuussa. Tarvitsee tukea, korkeus n. 150 cm ja leveys n. 60 cm.Viljely: Esikasvatus maaliskuussa. Itäminen hidasta ja epätasaista, 3–4 viikon kylmäkäsittely nopeuttaa ja parantaa tulosta. Kylmäkäsitellyt siemenet itävät 10–14 vrk:ssa. Istutusetäisyys 40 cm. Viihtyy auringossa ja puolivarjossa, kosteutta pitävässä, ravinteikkaassa, syvämultaisessa, vettä läpäisevässä puutarhamaassa (pH 6,2–7,2). Myrkyllinen!’MAGIC FOUNTAINS MIX’ (Belladonna-ryhmä)annos noin 80 siementä / 2,40€ til.no 3118Sekoitus tukevista valkoisista, sinisen eri sävyisistä sekä malvan värisistä ja sinipunaisista kukista. Korkeus n. 75–90 cm. Kukkii heinä-elokuussa.

’ASTOLAT’ (PACIFIC-RYHMÄ)annos 0,2 g / 2,10€ til.no 3014Suuret, puolikerrotut kukat ovat tiiviissä, runsaskuk-

kaisissa tertuissa. Kukissa kaunis vaaleanpunainen väri, jossa terran ja valkoisen leikkiä. Korkeat, jopa yli 1,5 metriset kukat tarvitsevat tukea.

’BLACK KNIGHT’ (PACIFIC-RYHMÄ)annos 0,2 g / 2,10€ til.no 3445Syvän siniset komeat kukinnot kohoavat jopa 1,8 metrin korkeuteen. Hyvä leikkokukka.

Jaloängelmä(Violruta)Thalictrum delavayi (dipterocarpum hort.)

Uusiannos 0,2 g / 3,50 til.no 3091Mv.Kaksivuotinen. Kiinasta kotoisin oleva leinikkikasvi. Kukkii pitkään heinä-elokuussa. Kauniin ilmavat, lilat kukkatertut yltävät yli metrin korkeuteen. Kukissa koris-teelliset, pitkät heteet. Lehdet sirot ja pienilehdykkäi-set, muistuttavat akileijan lehtiä. Laji kasvaa noin 40 cm leveäksi. Myrkyllinen, ihokosketus saattaa ärsyttää. Mehiläiset pitävät! 1g = n. 400 siementä.Viljely: Kylvä suorakylvönä rikkaruohottomaan maahan keväällä tai kylvöastioihin aikaisin keväällä esikasvatuk-seen. Jos itämistä ei tapahdu 3–4 viikossa, siirrä kylmään (-4 – +4 ºC) 2–4 viikoksi. Ängelmät viihtyvät ravinteik-kaassa mullassa aurinkoisilla ja puolivarjoisilla kasvu-paikoilla. Kasvi tarvitsee tukea ja sopiikin pensaiden väleihin ja perennaryhmiin keskelle tai taustalle. Tasai-nen kosteus. Vanhat kasvustot kannattaa jakaa keväällä.

Jättikarhunputki(Rödkvanne)Angelica gigas

annos noin 0,1 g / 3,50€ til.no 3173Mv. Kotoisin Itä-Aasiasta. Komea kasvi, jolla suuret lilat kukinnot ja lilaan vivahtava lehdistö. Perhosten ja pölyttäjien suosiossa. Juurta on käytetty Koreassa naisten anemian hoidossa. Menestyy parhaiten hieman kosteilla puoliaurinkoisilla paikoilla ja sitä voi kasvattaa myöskin varjossa. Kasvaa lähelle kahta metriä suotuisilla paikoilla, joten se on komea yksittäiskasvi tai hieno tausta värikkäämmille ja matalammille perennoille. Nuoria lehtiä voi syödä keitettyinä. Kukat hyviä leikkokukkia.

Jättipoimulehti(Jättedaggkåpa)Alchemilla mollis

annos noin 0,3 g / 2,10€ til.no 3319Mv. Kotoisin Karpaateilta ja Kaukasukselta. Sopii kuk-



kapenkkiin, kivikkoon ja ’villiintyneeseen’ puutarhaan. Näyttävät lehdet ja hunajantuoksuiset, vihertävänkeltai-set kukinnot. Korkeus n. 50 cm. Kukkii kesä-syyskuussa. 1 g = n. 2900 siementä.Viljely: Keväällä kylvettäessä siemen vaatii 4–6 viikon kylmäkäsittelyn. Itää 4–6 viikossa epätasaisesti. Syys-kylvö helpompi. Tuore, mielellään savipitoinen maa (pH 5,8–6,8). Aurinkoinen tai puolivarjoinen kasvupaikka. Istutusetäisyys 45 cm.Käyttö: Koristeperenna, leikko- ja kuivakukka. Kukista saa hunajanmakuista teetä. Värjäyskasvi. Saadaan kel-taista väriä.

Kaukasianmaksaruoho(Kaukasiskt fetblad)Sedum spurium

’SUMMER GLORY’annos noin 0,05 g / 2,10€ til.no 3240Mv. Ehkä suosituin maksaruoho. Kotoisin Kaukasuk-selta. Etelä-Suomessa löytää paikoin viljelyjäänteenä ja –karkulaisena. Runsaslehtiset versot kärjistään kohe-nevat. Pyöreähköt lehdet vastakkaiset ja kärkiosistaan tylppähampaiset. Tummanpunaiset kukat sarjamaisissa viuhkoissa. Korkeus n. 5–15 cm. Kukkii heinä-elokuussa. Peittokasvi. Erinomainen mesikasvi perhosille.Viljely: Esikasvatus huhtikuussa tai avomaakylvö touko-kuussa. Siemenet eivät tarvitse kylmäkäsittelyä. Itää 1–3 viikossa. Lisäys myös jakamalla sekä varsi- että lehtipis-tokkaista. Viihtyy auringossa ja puolivarjossa, kuivassa tai tuoreessa, keski- tai runsasravinteisessa, runsasmul-taisessa moreenimaassa, pH 6,2–7,5.

Kaukasianpitkäpalko(Fagertrav)Arabis caucasica

'SCHNEEBALL’annos noin 0,3 g / 1,70€ til.no 3328Mv. Kotoisin Balkanilta. Puhtaan valkoiset kukinnot. Hammaslaitaiset, aina vihannat, mattomaisesti kasva-vat lehdet. Korkeus n. 20 cm. Pitkä kukinta-aika, se voi alkaa jo lumen keskeltä aikaisin keväällä. Hyvä mesikasvi päiväperhosille! 1 g = noin 4800 siementä.Viljely: Esikasvatus helmi-maaliskuussa tai kylvö suo-raan avomaalle. Siementä ei peitetä, itää valossa. Itää 15 asteessa 20–30 vrk:ssa. Istutusetäisyys 30 cm. Viihtyy auringossa kuivassa ja tuoreessa, keskiravinteisessa, kalk-kipitoisessa moreenimaassa. Leviää helposti rönsyistä, jakaminen vaikeaa. Myös syyskylvö mahdollinen.

Kaunokainen(Tusensköna)Bellis perennis

Mv. Bellis nimi tulee sanasta bellus, joka tarkoittaa kaunista. Lasten ja viattomuuden kukka. Iltaisin kasvi sulkee kukkansa nupuksi. Englanninkielinen nimi on kuvaavasti day’s eye, daisy, päivänsilmä. Kukkii tou-ko-elokuussa. Melko hyvä mesikasvi mehiläisille ja perhosille. 1 g = n. 5500–6000 siementä.Viljely: Kylvö ulos vähäravinteiseen maahan. Sieme-niä ei peitetä, itää valossa. Itää18 asteessa 7–14 vrk:ssa. Aurinkoinen tai lievästi varjoinen kasvupaikka.Käyttö: Kukkia ja lehtiä voi lisätä salaattiin.

’MEADOW DAISY’annos noin 0,3 g / 2,10€ til.no 3334Matalakasvuinen, villi muoto. Yksinkertainen valkoinen kukka. Korkeus 10–15 cm. Hyvä maanpeite- ja reunus-kasvi. Viihtyy nurmikossa, koska sietää leikkausta.

’PINCUSHION MIX’annos noin 110 siementä / 2,40€ til.no 3449Pallomaiset, kerrotut, kompaktit kukat punaisen eri sävyisiä ja valkoisia. Korkeus 12–15 cm. Sopii hyvin lemmikin seuralaiseksi.Viljely: Kuten edellä.

Kehtolehti(Mor och barn)Tolmiea menziesii

Uusiannos 0,1 g / 2,90€ til.no 3092Mv. Rikkokasvien heimoon kuuluva kehtolehti on kotoisin Yhdysvaltojen luoteisrannikolta. Kasvi on oiva maanpeittokasvi ja kaunis myös huonekasvina.Sen erikoisuus ovat lehtilavan ja -ruodin väliin ilmestyvät

”poikaset,” jotka ovat valmiita pikkutaimia. Kehtolehti kukkii keväisin pienin torvimaisin kukin, jotka ovat vihertävän ruskeat ja kaksineuvoiset. Kasvutapa kauniin mätäsmäinen. Korkeus noin 30 cm.Viljely: Siemenet itävät parhaiten noin 20 asteessa 2–4 viikossa. Kylmäkäsittely 2–4 vk auttaa, jos itämistä ei tapahdu kuukaudessa. Kehtolehti pärjää melko varjoi-sassa, ja liika aurinko voi aiheuttaa lehtivioitusta. Kasvi tarvitsee tasaista kosteutta ja viihtyy humuspitoisessa maassa. Kasvi on ikivihreä ja yllättävän talvenkestävä. Talvehtimista auttaa suojaaminen havuilla tai lehtikat-tein. Kannattaa ottaa osa huonekasveiksi, sillä lehdistä kasvavat pikkutaimet juurtuvat vaivatta. Taimiväli 35 cm.



Kellokärhö(Helbladig clematis)Clematis integrifolia

annos noin 0,5 g / 3,50€ til.no 3056Mv. Tunnetuin, mutta harvinainen perennakärhö. Kotoisin Euraasiasta. Tuotu Englantiin jo 1573. Kor-keus n. 45 cm. Nuokkuvat kukat kauniin siniset. Soikeat lehdet ehytlaitaiset ja vastakkain punaruskeissa varsissa. Annoksesta saa noin 50 tainta.Viljely: Esikasvatus maalis-huhtikuussa. Siemeniä ei peitetä. Itää 15–20 asteessa 3–4 vrk:ssa. Jos itämistä ei tapahdu tänä aikana, siirrä kylvös -4 - +4 asteeseen 2–4 viikoksi. Myös syyskylvö mahdollinen. Viihtyy aurin-gossa ja puolivarjossa ilmavassa, runsasravinteisessa ja kalkkipitoisessa puutarhamaassa. Kukinta-aika kesä-kuusta syyskuuhun.

Kellopeippi(Drakmynta)Physostegia virginiana

’ROSEA’Uusiannos 0,6 g /3,50€ til.no 3098Mv. Kellopeippi on Pohjois-Amerikasta kotoisin oleva, loppukesällä komeasti vaaleanpunaisin tähkin kukkiva perenna. Kasvi kukkii pitkään heinä-syyskuussa, sillä latvatähkien kellomaiset kukat avautuvat alhaalta ylös-päin. Varret ovat tanakat ja lehdet kiiltävän kapeat ja sahalaitaiset. Yhdestä kasvista kasvaa useita varsia, joten kasvin leveys voi olla noin 40 cm. Korkeus 60–80 cm kasvupaikasta riippuen. Perhos- ja mehiläiskasvi ja hyvä leikkokukka. 1g = n. 390 siementä.Viljely: Siementen kylmäkäsittely alle +5°C 2–4 vk kan-nattaa, jos itämistä ei tapahdu kuukaudessa. Itää epä-säännöllisesti ja kauan, älä päästä kylvöstä kuivumaan äläkä jätä aurinkoon. Siirrä itäneet taimet viileämpään. Taimien istutusväli 30–40 cm aurinkoiselle tai puoliau-rinkoiselle paikalle hyvään puutarhamultaan. Kasvia voi lisätä myös jakamalla ja pistokkaista tai rönsyistä.

Keltakaunokki(Gulklint)Centaurea macrocephala

annos noin 1 g / 2,90 € til.no 3071Mv. Kotoisin Välimeren alueelta. Suuret, keltatupsuiset mykerökukinnot tukevien varsien päissä. Englannissa kutsutaan toisinaan Armenialaiseksi korikukaksi, sillä kukka näyttää istuvan ruskeassa korissa mykerössään.

Korkeus reilu metri. Soikeanpitkät lehdet ovat harmaan-vihreät. Toimii myös kuivakukkana. Houkuttaa perhosia ja mehiläisiä.Viljely: Kylvö noin 20 asteessa, itää noin 10–30 päivässä. Aurinkoinen kasvupaikka ja läpäisevä multamaa. Istusus-väli noin 40–50 cm. Ei jaeta usein, pitää kasvurauhasta.

Keltaukonhattu(Alpstormhatt)Aconitum lycoctonum

annos noin 0,5 g / 2,90€ til.no 3018Mv. Kasvaa Keski-Euroopassa luonnonvaraisena. Kel-takukkainen harvinaisuus. Pystykasvuinen, korkeus n. 100 cm. Kukinta-aika heinä-elokuu. Germaanit ovat käyttäneet sitä sudenpyyntiin, siitä nimi ’Wolfseisenhut’. 1 g = n. 300–400 siementä.Viljely: Kylvö mieluiten syksyllä, jolloin saa luontaisen kylmäkäsittelyn. Keväällä kylvettäessä siemen kylmäkäsi-teltävä 8–12 viikkoa. Viihtyy auringossa tai puolivarjossa, ainakin 40 cm paksussa, kosteutta pidättävässä multa-maassa. Istutusväli 40 cm. Kastellaan kuivina kausina. Kahden vuoden välein annetaan kalkkia 100 g neliölle. Kylvettäessä ja jaettaessa on hyvä käyttää puutarhakä-sineitä. Myrkyllinen!

Keltavaleunikko(Engelsk bergvallmo)Meconopsis cambrica

annos noin 0,1 g / 2,90€ til.no 3525Mv. Kasvaa luonnonvaraisena Länsi-Euroopassa. Pitkä-peräiset, isot, 4–5 cm läpimittaiset kukat. Syväliuskaiset, kirkkaan vihreät lehdet koristeelliset. Korkeus n. 45 cm. Muistuttaa ulkonäöltään jonkin verran siperianunikkoa. Kukinta-aika alkukesästä syksyyn. 1 g = n. 3000 siementä.Viljely: Esikasvatus huhtikuussa. Siementä kylmäkäsitel-tävä vähintään 3 viikkoa ennen kylvöä. Voi myös kylvää ulos heti maan sulettua tai kylvää syksyllä. Vaatimaton kasvupaikan suhteen, menestyy missä vain: auringossa tai varjossa, kuivassa tai tuoreessa, runsasravinteisessa ja runsasmultaisessa moreenimaassa.

Keto-orvokki(Styvmorsviol)Viola tricolor

annos noin 0,3 g / 2,10€ til.no 3427Kv. tai mv. Tavallinen Etelä-Suomessa pelloilla, kuivilla rinteillä ja kallioilla. Pohjoisessa tavataan satunnaisesti. Hyvin monimuotoinen kasvi, 10–20 cm korkea. Kau-nein kukinta-aika ajoittuu loppukevääseen ja alkuke-



sään, mutta jatkuu heikentyneenä aina pakkasiin asti. Yksittäiset, yleensä kolmiväriset kukat pitkäperäiset. 1 g = n. 800 siementä.Viljely: Kevät- tai syyskylvö. Keväällä kylvettäessä sieme-niä voi pitää pari päivää pakastimessa itävyyden paranta-miseksi. Itää hitaasti. Viihtyy avoimessa ja aurinkoisessa paikassa. Viihtyessään kylväytyy itse.Käyttö: Käytetty kasvilääkinnässä poistamaan nesteitä, hengitystieinfektioihin, ekseeman ja kihdin hoitoon.

Kevätruusuleinikki(Våradonis)Adonis vernalis

annos noin 0,5 g / 3,50€ til.no 3382Mv. (I-V). Kotoisin Keski- ja Etelä-Euroopasta, levinnyt Siperiaan asti. Korkeus n. 20 cm. Kukkii keltaisin kukin (halkaisija 5 cm) aikaisin keväällä huhti-toukokuussa. Lehdet hienoliuskaiset ja koristeelliset. Kasvi lakastuu jo elokuussa. 1 g = n. 100 siementä.Viljely: Kylvö mieluiten syksyllä, jolloin saa tarvitse-mansa luonnollisen kylmäkäsittelyn. Keväällä kylvet-täessä siemen kylmäkäsiteltävä. Itää 1–3 kk:ssa. Viihtyy auringossa, kuivassa, runsasravinteisessa ja kalkitussa hiekka- tai moreenimaassa. Siementaimien kasvu on aluksi hidasta, kukkii aikaisintaan 5–6 vuoden päästä kylvöstä. Siksi taimet ovat hyvin kalliita. Ei pidä siir-rosta: juuristo vioittuu helposti. Haastava harvinaisuus. Myrkyllinen!

Kevätvuohenjuuri(Gemsrot)Doronicum orientale

’MAGNIFICUM’Uusiannos 1 g / 3,50€ til.no 3215Mv. Kevään ensimmäisiä iloja, kukkii jo toukokuussa pirteän suurin keltaisin kukin. Kukissa heleänkeltai-set laitakukat teriöineen ja keskellä tummankeltainen mykerö. Sopii kivikko- ja perennaryhmiin ja on kiva leikkokukkana. Lehdet herttamaiset ja pehmeät. Kasvaa noin 40 cm korkeaksi. 1g = n. 1200 siementä.Viljely: Itää n. 15–20 päivässä, pidä kylvös tasaisen kosteana muttei märkänä n. +20°C. Kylvä siemenet kevyesti painaen kylvömultaan, itää valossa. Siirrä tai-mettumisen jälkeen viileämpään. Taimien istutusväli 40 cm puoliaurinkoiselle paikalle hyvään kalkkipitoi-seen puutarhamultaan. Kukkii toisena vuonna kylvöstä. Lisää kompostia vuosittain. Kasvia voi lisätä jakamalla ja siemenistä.Myrkyllinen.

Kirjolupiini(Regnbågslupin)Lupinus polyphyllus hybr.

Mv. Kuuluu hernekasveihin. Kotoisin Pohjois-Ameri-kan länsiosista. Tuotiin Eurooppaan 1600-luvun keski-vaiheilla, Pohjoismaihin vasta 1800-luvun puolivälissä. Englantilainen Georg Russell aloitti 1920-luvulla lupii-nien risteyttämisen. Tuloksena syntyi monia värikkäitä lajikkeita keltaisesta punaisen eri sävyihin. Nämä nykyi-set lajikkeet eivät ole puhdasta komealupiinia, vaan ne ovat eri lajien yhdistelmiä, kirjolupiineja. Hernekasvien tapaan lupiini elää symbioosissa sen juurimukuloissa olevien bakteerien kanssa. Aina kun ottaa kasvista sie-meniä, kannattaa ottaa juuriston läheltä multaa ja siirtää sitä kylvökohtaan. Näin saadaan hyvät bakteerit mukaan. Kukkii kesä-elokuussa. Kukkatarhaan, metsäpuutarhaan ja leikkokukaksi. Mehiläiskasvi. Yöperhosista metalli-yökköset suosivat lupiinia. 1 g = noin 45 siementä.Viljely: Kylvö varhain keväällä tai syksyllä. Kovakuo-rista siementä on hyvä liottaa yön yli (jotkut neuvovat jopa 3 vrk) lämpimässä vedessä ennen kylvöä. Itää 15 asteessa 10–20 vrk:ssa. Viihtyy auringossa, kuivassa tai tuoreessa, niukka- tai runsasravinteisessa syvämultai-sessa moreenimaassa (pH 5,5–6,8). Kasvaa savimaassakin, mutta jää siellä lyhytikäiseksi. Liiallista leviämistä voi rajoittaa leikkaamalla kukinnot heti kukkimisen jälkeen. Näin saadaan nauttia jatkuvasta kukkimisesta, kun leh-tihankoihin kehittyvät pienemmät kukinnot kukkivat.

’FORMULA MIX’annos noin 2 g / 2,10€ til.no 3259Kukissa koko värien kirjo: sinisiä, punaisia, keltaisia ja valkoisia. Kaksivärisiäkin. Korkeus n. 90 cm.

’THE PAGES’annos noin 1,5 g / 2,40€ til.no 3261Kukat upeita, hehkuvan karmiininpunaisia. Korkeus n. 100 cm.

Kivikkokilkka(Storblommig murreva)Cymbalaria pallida

annos noin 0,1 g / 2,40€ til.no 3391Mv. Matalakasvuinen, korkeus n. 10–15 cm. Leviää mattomaisesti maanalaisten rönsyjensä avulla. Pienet, sormihalkoiset, kiiltävät lehdet ovat munuaismaiset. Sukulaisestaan rauniokilkasta se eroaa siitä, että sinili-lat perhosorkideaa muistuttavat kukat (vaalea keskusta) ovat suuremmat ja koko kasvi on karvainen. Viihtyy



kivikkopuutarhassa, kivimuureissa ja kivilaattojen välissä. Kukkii kesäkuusta syyskuuhun.Viljely: kylvetään suoraan kasvupaikalleen. Taimiväli 20 cm. Kasvualustan tulee olla läpäisevä ja mielellään viettävässä paikassa, koska ei siedä talvimärkyyttä. Viihtyy auringossa ja puolivarjossa, niukkaravintei-sessa mullassa.

Kivikkosuopayrtti(Alp såpnejlika)Saponaria ocymoides

annos noin 1 g / 2,10€ til.no 3227Mv. Korkeus n. 15–20 cm. Mainio peittokasvi. Kukat vaalean purppuranpunaiset. Kukkii kesä-heinäkuussa. Hyvä mesikasvi perhosille! 1 g = noin 500 siementä.Viljely: Kylvö suoraan avomaalle keväällä (4 viikon kyl-mäkäsittely!) tai syyskylvö. Voidaan myös esikasvattaa. Itää hyvin. Viihtyy aurinkoisessa, kuivassa tai tuoreessa, keskiravinteisessa, vettä läpäisevässä kalkkipitoisessa maassa.

Kivikärsämö(Stenröllika)Achillea tomentosa

’AUREA’annos noin 0,5 g / 3,90€ til.no 3376Mv. Lajike tunnetaan myös ’Mayners Gold’ –nimellä. Suomenkielisen nimen synonyymi on nukkakärsämö. Kotoisin Etelä-Euroopasta ja Länsi-Aasiasta. Tiiviit, kullankeltaiset kukat. Pehmeät, nukkaiset lehdet hie-nojakoiset. Korkeus n. 20 cm. Maata peittävä kasvutapa. Viihtyy parhaiten kuivalla rinteellä. Ihanteellinen kivik-kopuutarhaan. Mesikasvi sekä päivä- että yöperhosille. Kestävä leikkokukka.Viljely: Siemenet eivät tarvitse kylmäkäsittelyä. Kylve-tään kasvupaikalleen maan lämmettyä. Itää 1–3 viikossa. Myös syyskylvö mahdollista. Viihtyy auringossa, kui-vassa, laihassa hieta- ja moreenimaassa.

Koreakärsämö(Nysört)Achillea ptarmica f. multiplex Pearl -ryhmä

Uusiannos 0,5 g / 2,40€ til.no 3089Mv. Kerrotut ja puolikerrotut, valkoiset nappimaiset kukat. Kukkii jo ensimmäisenä vuotenaan. Kuuluu asterikasveihin ja sopii perennaryhmiin sekä niitty-kasviksi. Kukkii kesä-heinäkuussa runsain huiskiloin.

Pearl –ryhmän kerrotut muodot ovat koreakärsämöitä, tuttu ojakärsämö on Suomessa luonnonvarainen. Hyvä mehiläiskasvi. Korkeus n. 60 cm.Viljely: Itää nopeasti, pidä kylvös tasaisen kosteana muttei märkänä n. +20°C. Kylvä siemenet kevyesti painaen kylvömultaan, jätetään melko pintaan. Siirrä taimettumisen jälkeen viileämpään. Taimien istutusväli n. 30 cm. Läpäisevä, runsasravinteinen maa ja aurin-koinen/puoliaurinkoinen kasvupaikka, pH 5,5–6,8.. Koreakärsämöä voi lisätä keväällä tyvipistoikkaista tai syyskesällä jakamalla.

Kultakärsämö(Praktrölleka)Achillea filipendulina

'PARKER’S VARIETY’annos noin 0,5 g / 2,10€ til.no 3340Mv. (I-V). Kotoisin Vähä-Aasiasta ja Kaukasukselta. Vil-jelty Englannissa jo vuonna 1803. Korkeus n. 70–120 cm. Tukeva varsi, harmahtavanvihreät lehdet. Keltaiset ryy-dille tuoksuvat kukat hyviä kuiva- ja leikkokukkia. Säi-lyttävät värinsä kuivattuina. Kukkii heinä-elokuussa. Melko hyvä mesikasvi sekä päivä- että yöperhosille! 1 g = noin 6000 siementä.Viljely: Kylvö avomaalle syksyllä tai keväällä. Itämisläm-pötila 18–21°C. Voidaan esikasvattaa. Viihtyy auringossa, kuivassa, keskiravinteisessa, kalkkipitoisessa moreeni-maassa. Voi kukkia jo ensimmäisenä vuonna.Korjuu: Kukinto korjataan kuivattaviksi täysin auen-neena.

Kääpiöjapaninakileija(Japansk akleja)Aquilegia flabellata var. pumila

’WHITE ANGEL’annos noin 0,1 g / 2,90€ til.no 3971Kukat puhtaan valkoiset. Lyhyet kannukset. Korkeus n. 20–30 cm. Kompakti. Kukkii jo touko-kesäkuussa.Mv. (I-III). Kotoisin Japanista. Aika harvinainen. Kauniit lehdet pyöreähköt, harmaan vihreät. Viljelty Englan-nissa ensimmäisen kerran 1909. 1 g = n. 800 siementä.Viljely: Taimikasvatus huhtikuussa tai avomaakylvö var-hain keväällä. Kylmäkäsitelty siemen itää 3–4 viikossa. Viihtyy auringossa ja puolivarjossa, ravinteikkaassa, hiekansekaisessa mullassa (pH 5,8–6,8). Myrkyllinen!



Lehtoakileija(Akleja)Aquilegia vulgaris

KulttuurikasviMv. (I-VI). Tunnettu jo 1500-luvulla. Kukat siniset, vaa-leanpunaiset tai valkoiset. Kukkii alkukesästä heinäkuu-hun. Korkeus 50–80 cm. Erinomainen talvenkestävyys. Kohtalainen mesi- ja ravintokasvi perhosille. 1 g = noin 630–800 siementä.Viljely: Kasvaa melkein millaisessa maassa tahansa: auringossa, puolivarjossa ja varjossa vähämultaisessa hiekka ja savimaassakin (pH 5,8–6,8). Kylvö keväällä tai loppukesällä, siemeniä ei peitetä, itää valossa. Siemen on kylmäkäsiteltävä kaksi viikkoa +10 asteessa, sitten kol-meksi viikoksi 20–25 asteeseen. Ideaali itämislämpötila 15–17 astetta. Itää hitaasti ja epätasaisesti. Istutusetäisyys 40 cm. Kylväytyy viihtyessään.Käyttö: Perennapenkkiin, leikkokukaksi, siemenkota sopii kuivakukaksi. Vanhan ajan lääkekasvi. Myrkyllinen!

’GRANDMOTHERS GARDEN’annos noin 0,1 g / 2,10€ til.no 3308Yksinkertaiset, isoäidin aikaiset kannukselliset kukat vaaleanpunaisia, violetteja, viininpunaisia jne. Korkeus n. 60 cm.

’GREEN APPLES’(Aquilegia vulgaris ’Clematiflora’)annos noin 0,1 g / 2,90€ til.no 3973Viehättävät kerrannaiset, kannuksettomat klematista muistuttavat kukat. Nuoret nuput limetinvihreitä, muut-tuvat sitten raikkaan omenanvihreiksi ja lopuksi peh-meän kermanvalkoisiksi. Korkeus n. 60 cm. Viehättävä!

'RUBY PORT’(Aquilegia vulgaris ’Plena’)annos noin 0,1 g / 2,40€ til.no 3974Kauniit, kerrannaiset, lyhytkannukselliset, tumman viininpunaiset kukat. Korkeus n. 70 cm.

Lehtosalvia(Stäppsalvia)Salvia nemorosa

annos noin 1 g / 2,10€ til.no 3006Mv. Kasvaa luonnonvaraisena niittykasvina Keski-Eu-roopassa ja Vähässä-Aasiassa. Käytetty aikaisemmin Salvia sylvestris -nimeä. Tähkämäinen kukinto voimak-kaan sininen. Lehdet harmahtavan vihreät. Korkeus 40–60 cm. Tukevavartinen. Kosketeltaessa voimakas tuoksu. Kukkii kesä-heinäkuussa. Hyvä mesikasvi päivä-

ja yöperhosille. Myös hyvä mehiläiskasvi. 1 g = n. 800 siementä.Viljely: Esikasvatus huhtikuussa. Ei tarvitse kylmäkä-sittelyä. Itää 1–3 viikossa 20 asteessa. Vaatimaton kas-vupaikan suhteen. Viihtyy auringossa, kuivassa tai tuo-reessa, runsasravinteisessa, runsasmultaisessa savi- ja moreenimaassa (pH 5,8–6,8). Ei siedä talvimärkyyttä! Syyskylvö mahdollinen.

Lehtosinilatva(Blågull)Polemonium caeruleum

Mv. (I-VI). Helppohoitoinen, pitkään kukkiva van-han-ajan perenna. Pystykasvuinen, korkeus 50–100 cm, Lehdet muistuttavat pihlajan lehteä. Kukinto sininen tai valkoinen monikukkainen viuhko. Tuoksuu hyvältä. Kukinta-aika kesä-heinäkuu. Mehiläiskasvi, kohtalainen perhoskasvi! 1 g = n. 780 siementä.Viljely: Viihtyy ravinteikkaassa, kosteutta pidättävässä, aurinkoisessa ja puolivarjoisessa paikassa. Kylvö keväällä tai syksyllä avomaalle, pH 5,8–6,8. Itää hyvin 2–3 viikossa. Siementää myös itse. Hyvä talvenkestävyys.Käyttö: Juuresta löydetty rauhoittavia aineosia.

SINIKUKKAINENannos noin 1 g / 2,10€ til.no 3343

VALKOKUKKAINENannos noin 1 g / 2,10€ til.no 3183

Loistokevätesikko(Trädgårdsviva)Primula Polyantha-ryhmä (Elatior-hybr.)

’GIANT THRILL MIXED’annos noin 150 siementä / 1,70€ til.no 3135Mv. Kaksiväriset kukat, joiden keskusta ja reunat ovat keltaiset ja muutoin kukka on lähes musta. Korkeus noin 25 cm. Kukinta-aika touko-kesäkuu. Kukkii kylvön jälkeisenä vuonna.Viljely: Kylmäkäsitellyt siemenet (6–8 vk) esikasvatetaan. Peitä siemenet perliitillä, hiekalla tai vermikuliitilla. Itä-minen kestää 2–4 vk. Karaistut taimet voi istuttaa ulos ilmojen lämmettyä. Viihtyy aurinkoisessa tai puolivar-joisessa paikassa. Ei siedä talvimärkyyttä.



Loistosädekukka(Kokardblomster)Gaillardia × grandiflora

’ARIZONA SUN’Uusiannos noin 130 siementä / 2,10€ til.no 3426Mv. Kotoisin Pohjois-Amerikan länsiosista. Suurissa kukissa keltaiset reunat ja oranssia sekä tiilenpunaista. Korkeus n. 38 cm. Kukkii heinäkuusta pakkasiin. Hyvä mesikasvi perhosille ja mehiläisille. 1 g = 250 siementä.Viljely: Esikasvatus helmi-maaliskuussa, jotta kukkisi heinä-syyskuussa. Siementen 3–4 viikon kylmäkäsittely nopeuttaa itämistä. Itää 2–3 viikossa. Karaistut taimet ulos hallojen mentyä. Viihtyy lämpimässä ja aurinkoi-sessa kasvupaikassa, ojitetussa, hiekansekaisessa mul-lassa. Kestää kohtalaisesti kuivuutta.

Lyhtykoiso(Japansk lykta)Physalis alkekengi

annos noin 150 siementä / 2,10€ til.no 3263Mv. (I-VI). Kotoisin Itä-Aasiasta. Tunnetaan myös nimellä lyhtykukka ja juutalaiskirsikka. Korkeus n. 60 cm. Arvostetaan ei niinkään kukkien vaan orans-sien lyhtymäisten siemenkotien vuoksi, jotka on helppo kuivata talviseksi koristeeksi. Kasvatus aloitettiin Eng-lannissa vuonna 1895. Kukkii heinä-elokuussa vaati-mattomin perunankukan näköisin valkoisin kukin. 1 g = noin 600 siementä.Viljely: Esikasvatus huhti-toukokuussa, etelässä avomaa-kylvö varhain keväällä tai syyskylvö (kylmäkäsittely!). Itää 20 asteessa 20–30 vrk:ssa. Viihtyy auringossa ja puolivarjossa, tuoreessa, runsasravinteisessa, kalkki-pitoisessa ja runsasmultaisessa moreenimaassa. Paikka kukkamaassa hyvä rajata pellillä tai paksulla muovilla, koska leviää runsaasti.Käyttö: Lyhtyjen sisällä olevia kypsiä, C-vitamiinipitoi-sia marjoja voi syödä, muutoin kasvi on koisokasvien tapaan myrkyllinen. Kasvia on käytetty reuman ja kihdin hoitoon. Kuivakukaksi lyhdyt kerätään elo-syyskuussa.

Maariankello(Marieklocka)Campanula medium

Kv. Kotoisin Keski- ja Pohjois-Italian vuoristosta ja Kaak-kois-Ranskasta. Tukeva, haaroittunut varsi. Latvassa suuria, ruukkumaisia kukkia. Kukkii kesä-elokuussa. Vanhan ajan tunnelmakasvi! 1 g =n. 4000 siementä.

Viljely: Kylvö touko-kesäkuussa. Hyvin pienet siemenet. Ei peitetä. Itää valossa 15 asteessa 14–20 vrk:ssa. Istu-tusetäisyys 30 cm. Kukkii seuraavana vuonna. Viihtyy auringossa ja puolivarjossa tuoreessa, runsasravintei-sessa ja runsasmultaisessa moreenimaassa. Viihtyessään kylväytyy.

’CUP AND SAUCER MIX’annos noin 650 siementä / 1,70€ til.no 3404Ruusunpunaiset, laventelinsiniset ja siniset kukat suuria ja puolikerrottuja. Englanninkielinen lajikenimi suo-mennettuna ’kuppi ja teevati’ kuvaa hyvin ulkonäköä. Korkeus n. 75 cm. Näyttävä!

’ROSE-PINK’annos noin 1 g / 2,10€ til.no 3256Ruukkumaiset kellokukat suuria, vaalean ruusunpu-naisia. Korkeus 80 cm.

’WHITE’annos noin 1 g / 2,10€ til.no 3487Ruukkumaiset kellokukat suuria, puhtaan valkoisia. Korkeus 80 cm.

Maitokello(Mjölkklocka)Campanula lactiflora

’NEW HYBRIDS’annos noin 0,05 g / 3,50€ til.no 3245Kukat valkeita, kalpeansinisiä ja ruusunpunaisia.Mv. Kasvaa luonnonvaraisena Kaukasian vuoristonii-tyillä. Korkeus n. 150 cm. Saanut nimensä maitiaisnes-teestään ja vaalean sinertävistä, ja maitomaisen ruusun-punaisista kukistaan. Kasvatettiin meillä jo 1920-luvulla, mutta on jäänyt unholaan. Kukkii heinä-elokuussa jo ensimmäisenä vuonna. 1 g = n. 32000 siementä.Viljely: Esikasvatus huhti-toukokuussa. Hyvin pienet siemenet. Ei peitetä, itää valossa 20 asteessa 2–3 viikossa. Karaistut taimet istutetaan ulos ilmojen lämmettyä. Viih-tyy auringossa ja puolivarjossa, tuoreessa, runsasmul-taisessa savimaassa.

Mirrinminttu(Katnepeta)Nepeta faassenii

annos noin 0,5 g / 2,10€ til.no 3131Mv. (I-IV) Kaunis lehdistö, vastakkaiset lehdet sinihar-maat. Kukinto hailakan sininen ja mintulle tuoksuva. Sopii kukkamaan reunakasviksi. Korkeus n. 30–60 cm.



Kukkii kesä-elokuussa. Hyvä päivä- ja yöperhoskasvi, hyvä mehiläiskasvi! 1 g = n. 1000 siementä.Viljely: Kylvö touko-kesäkuussa suoraan avomaalle. Itää 20 asteessa 14–20 vrk:ssa. Taimiväli 25 cm. Viihtyy auringossa, kuivassa tai tuoreessa, keskiravinteisessa, kalkitussa moreenimaassa. Kukinnot leikataan pois vasta talven jälkeen keväällä. Syyskylvö mahdollinen.

Mooseksenpalavapensas(Moses brinnande buske)Dictamnus albus

Mv. Kotoisin Etelä-Euroopasta. Kauniit, tummanvih-reät, parilehdykkäiset lehdet muistuttavat saarnen lehtiä, siitä toinen nimi ’saarniruoho’. Kukkii kesä-heinäkuussa. Koko kasvi erittää tuoksuvaa, eteeristä öljyä. Kuumana päivänä öljyä saattaa olla kasvin ympärillä niin paljon, että sen saa tulitikulla palamaan. Auringossa kasvin koskettelua pitää välttää, koska se voi aikaansaada iholle rakkuloita! 1 g = n. 70 siementä. Myrkyllinen!Viljely: Kylvö joko syksyllä avomaalle tai kylmäkäsitte-lyn jälkeen (vähintään 6 viikkoa) keväällä maalis-huh-tikuussa sisälle. Itää hitaasti ja epätasaisesti. Viihtyy auringossa, kuivassa tai tuoreessa, runsasravinteisessa kalkitussa moreenimaassa. Kukkii muutaman vuoden ikäisenä. Ei pidä siirrosta, pitkäikäinen. Hyvä talven-kestävyys.Käyttö: Siemenkodat koristeellisia, käy kuivakukka-as-karteluun! Kukista valmistetaan hajuvettä.

'ALBIFLORUS’annos noin 0,5 g / 2,10€ til.no 3374Kukinto puhtaan valkoinen. Korkeus 80 cm.

'FRAXINELLA’annos noin 0,5 g / 2,10€ til.no 3358Kukinto vaalean ruusunpunainen. Korkeus 80 cm.

Morsiusharso(Brudslöja)Gypsophila paniculata

’SNOW FLAKE’annos noin 0,5 g / 1,70€ til.no 3359Mv. (I-III). Keski-Aasian, Keski- ja Itä-Euroopan arojen kasvi. Gypsophila -nimi (kreikkaa) tarkoittaa kalkkia ja ystävää. Nukkavartinen, latvaosasta runsaasti haaroit-tunut. Kukinto valkoinen, kevyen harsomainen, run-saskukkainen ja laaja. Puolikerrottu tai kerrottu kukka. Lehdet sinivihreät, kapeansuikeat. Korkeus n. 100 cm. Kukkii heinä-elokuussa. 1 g = noin 1200 siementä.Viljely: Avomaakylvö touko-kesäkuussa. Itää 15 asteessa

14–20 vrk:ssa. Viihtyy auringossa, kuivassa ja tuoreessa, keski- ja runsasravinteisessa, kalkkipitoisessa moreeni-maassa. Ei siedä seisovaa märkyyttä. Ei pidä siirrosta, syvä paalujuuri. Istutusetäisyys 50 cm. Viljellään myös kasvihuoneessa leikkokukaksi.Käyttö: Kaunis leikkokukkana, kimppujen keventäjänä; voidaan kuivata joko alaspäin ripustettuna tai pystyssä.

Munkkineilikka(Chartreusenejlika, brödranejlika)Dianthus carthusianorum

annos noin 0,3 g / 2,40€ til.no 3411Mv. Kotoisin Etelä- ja Keski-Euroopasta. Lajikenimi carthusianorum tulee latinan sanasta carthusianus, mikä tarkoittaa kartusiaveljeskunnan munkkia. He käyttivät kasvia helpottamaan lihassärkyä ja reumaa. Korkeus n. 40 cm. Mätästävä kasvutapa. Tumma varsi pystykas-vuinen ja särmikäs. Ruohoa muistuttavat sileät lehdet kapeita. Kukinnoissa useimmiten 5–10 hammaslaitaista, yksinkertaista, purppuranpunaista kukkaa, joista pari on kerrallaan auenneena. Kukinta-aika heinä-elokuu. Kukat ja lehdet tuoksuvat. Gotlannissa ja Öölannissa paikoin villiintynyt. Hyvä ja arvokas mesikasvi päivä- ja yöperhosille. Kaunis koristekasvi puutarhassa. 1 g = n. 700–800 siementä.Viljely: Taimikasvatus alkukesällä tai avomaakylvö maan lämmettyä. Siemen peitetään ohuelti. Itää helposti alle kahdessa viikossa 20 asteen lämmössä. Viihtyy aurin-gossa, kevyessä ja kalkitussa moreenimaassa (pH 6,2–7,2). Viihtyessään kylväytyy itse.

Myskimalva(Myskmalva)Malva moschata

Mv. (I-IV). Kotoisin Euroopasta ja Pohjois-Afrikasta. Iso-äidin kukkamaahan kuulunut perinneperenna. Alhaalla munuaismaiset, ylhäällä liuskoittuneet lehdet. Kukkii kesäkuusta syyskuuhun. Tyypillinen malvakasvi. 1 g = n. 450 siementä.Viljely: Vaatimaton kasvupaikan suhteen, kasvaa melkein missä tahansa. Viihtyy auringossa ja puolivarjossa, kui-vassa tai tuoreessa, keski- tai runsasravinteisessa, moree-nimaassa (pH 5,2–6,5). Kylvö suoraan avomaalle varhain keväällä tai loppukesällä. Huom: siementen kylmäkä-sittely 2–4 viikkoa! Syyskylvö mahdollinen. Itää epäta-saisesti usein useamman kuukauden aikana. Kylväytyy helposti viihtyessään. Hyvä talvenkestävyys.Käyttö: Kukat teehen. Lehtiä voi syödä höyrytettyinä. Mesi- ja ravintokasvi perhosille.



'ALBA’annos noin 1 g / 2,40€ til.no 3163Kukat puhtaan valkoiset. Korkeus n. 60 cm.

'ROSEA’annos noin 1 g / 2,10€ til.no 3160Kukat ruusunpunaiset. Korkeus n. 60 cm.

NeidonmaksaruohoSedum pulchellum

annos noin 0,1g / 2,40€ til.no 3764Mv. Kotoisin USA:sta. Hento, vaaleanvihreä varsi haa-roittunut. Kukinnot vaalean ruusunpunaisia. Korkeus n. 10 cm. Maanmyönteinen kasvutapa. Erinomainen mesikasvi perhosille. 1 g = noin 8000 siementä. Viljely: Esikasvatus huhtikuussa tai avomaakylvö toukokuussa. Pienet siemenet voi sekoittaa hiekkaan kylvämisen hel-pottamiseksi. Itää helposti 20 asteessa. Kylvöstä ei saa päästää kuivumaan. Viihtyy auringossa ja puolivarjossa. Sietää kosteuttakin. Kasvualustan pH 6,2–7,5. Käytetty lääkekasvina.

Palavarakkaus(Brinnande kärlek)Lychnis chalcedonica

annos noin 1 g / 1,70€ til.no 3157Kirkkaan punaiset kukat 10–50-kukkaisissa viuhkoissa. Korkeus 70–120 cm.Mv. (I-VI). Kotoisin Etelä-Venäjältä. Viljely alkoi Sak-sassa jo v. 1561. Tukevavartinen. Lehdet puikeita. Myös vaaleanpuna- ja valkokukkaisia muotoja on nykyisin olemassa. Kukkii heinä-elokuussa. Palavarakkausta on kutsuttu ’tataarin saippuaksi’, sillä kasvi sisältää jonkin verran saponiinia. Tunnetaan myös ylioppilasneilikka, studentnejlika-nimellä. Tuoksuton. Hyvä leikkokukka. Erittäin hyvä mesikasvi sekä päivä- että yöperhosille! 1 g = n. 2000 siementä.Viljely: Viihtyy auringossa, humuspitoisessa, hiekanse-kaisessa savimultamaassa (pH 5,8–6,8). Kylvö avomaalle touko-kesäkuussa. Itää nopeasti, alle kahdessa viikossa. Ei kestä syksyistä siirtoa. Haluaa kasvurauhan. Hyvä talvenkestävyys.

Peiponmaksaruoho(Tofsfetblad)Sedum forsterianum

’SILVER STONE’annos noin 0,1 g / 2,90€ til.no 3763Mv. Mattomainen kasvutapa. Vaatimaton, menestyy kal-

liokoloissakin. Makkaramaiset versot n. 10–15 cm pitkät. Sinivihreät litteät lehdet saavat talvella sinertävän ruu-sunpunaisen sävyn. Nuppuvaiheessa keltaiset kukinnot ovat nuokkuvia. Kukkavana kuihtuu kukinnan jälkeen.Viljely: Esikasvatus huhtikuussa tai avomaakylvö tou-kokuussa. Itää 1–3 viikossa. Viihtyy auringossa ja puo-livarjossa. Vaatimaton kasvupaikan suhteen.

Perhosorvokki(Fjärilsviol)Viola sororia

'DARK FRECKLES’annos noin 0,2 g / 3,50€ til.no 3401Mv. Kotoisin Pohjois-Amerikan itäosista. Perhosmai-sissa kukissa vaalealla pohjalla ’kiinansinisiä’ roiskeita. Matala, korkeus: 15 cm. Isolehtinen. Kukkii alkukesästä. Muodostaa nopeasti mattomaisia kasvustoja. Sopii puo-livarjoisille ja varjoisille paikoille puiden ja pensaiden alle. Annoksesta saa n. 40 tainta. Viehättävä.Viljely: Esikasvatus huhtikuussa. Siemenet on kylmäkä-siteltävä. Voi kylvää myös syksyllä. Viihtyy auringossa ja puolivarjossa, vettä läpäisevässä, multavassa maassa (pH 5,8–7,2). Istutusetäisyys 30 cm. Ei siedä talvimär-kyyttä, paahdetta eikä tiivistä maata.

Pikarikarstaohdake(Vävarkarda)Dipsacus sativus

annos noin 1 g / 2,10€ til.no 3784Kv. Piikkisiä mykeröitä on käytetty varsinkin aikaisem-min villan karstaamiseen. Irtonainen nukka tarttuu hel-posti koukkupäisiin piikkeihin, mutta joustavina eivät katko kuituja. Kotoisin Välimeren alueelta. Kuuluu kuusamakasveihin (Caprifoliaceae). Korkeus n. 1,5–2 m. Kasvattaa vastakkaiset, tyvestä yhteen kasvavat lehdet. Vankka, piikkinen, yläosastaan haarova varsi. Vaalean violetit kukat pitkulaisissa, piikkisuomuisissa mykeröissä. 1 g = noin 750 siementä.Viljely: Siemen vaatii itääkseen kylmäkäsittelyn. Siksi kylvö mieluiten syksyllä. Peitetään ohuelti. Ensimmäi-senä vuonna kasvattaa lehtiruusukkeen, kukkii toisena. Viihtyy auringossa, tuoreessa, runsasravinteisessa, run-sasmultaisessa maassa. Kuivina aikoina kasteltava. Ruo-hokate eduksi.Käyttö: Paitsi karstaamiseen, kuivattuja mykeröitä (usein värjättyinä) käytetään kuivakukka-asetelmissa. Hyvä mesikasvi. Houkuttelee päiväperhosia, mehiläisiä ja muita hyönteisiä.



Polkuhaarikko(Sylnarv)Sagina subulata

’PUZTA’annos noin 0,1 g / 2,40€ til.no 3344Mv. Matala (n. 5 cm), sammalmainen maanpeittokasvi, joka on ollut suosittu 1940-luvulla. Valkoiset kukat pienen pieniä. Sopii pengermille, saumakasviksi laat-takäytäville ja haudoille. 1 g = noin 55.000 siementä.Viljely: Kylvetään aikaisin keväällä hiekansekaiseen mul-taan aurinkoiseen kasvupaikkaan. Itää 10–21 vrk:ssa. Kestää kuivuutta.

Preeria-auringonkukka(Präriesolros)Helianthus × laetiflorus

annos noin 15 siementä / 2,40€ til.no 3044Mv. F1-hybridi. Kotoisin Yhdysvalloista. Syntynyt sat-tumalta luonnossa. Vanhemmat H. pauciflorus ja H. tuberosus. Tummanvihreät lehdet, keltaiset, maa-arti-sokan kukkaa (halkaisija 10–12 cm) muistuttavat kukat, joiden keskusta ruskea. Korkeus n. 150–180 cm. Terve. Hyvä mesikasvi perhosille ja kimalaisille.Viljely: Esikasvatus huhtikuussa. Itää 1–2 viikossa. Viih-tyy auringossa, vettä läpäisevässä, runsasravinteisessa mullassa, pH 6,5–7,5. Kestää kuumuutta ja sadetta. Hyvä talvenkestävyys.Käyttö: Hyvä isojen alojen perenna. Kestävä ja kaunis leikkokukka.

Puistolemmikki(Trädgårdsförgätmigej)Myosotis sylvatica

'SYMPHONY BLUE’Uusiannos noin 400 siementä / 2,40€ til.no 3193Kv. Kaunis tuoksuton sinikukkainen kukinto kiemuran muotoinen, lehdet suikeat ja hienokarvaiset. Korkeus 30–40 cm. Sai nimensä jo 1500-luvulla: Myosotis tar-koittaa hiiren korvaa. Lemmikistä on tullut muistojen ja toisen ihmisen muistamisen vertauskuva, siitä nimet ’förgätmigej’, ’forget me not’, ’Vergissmeinnicht’ eli älä unohda minua! 1800-luvulla se oli kaikkein suosituin kukkasymboli kiiltokuvissa, pöytäliinoissa, astioissa ja runoissa. Kukkii touko-kesäkuussa. 1 g = n. 1600 sie-mentä.Viljely: Esikasvatus huhti-toukokuussa tai kylvö avo-maalle touko-kesäkuussa 0,5 cm syvyyteen. Peitetään

vain ohuelti, siemen tarvitsee valoa itääkseen. Itää 18 asteessa 14–20 vrk:ssa. Viihtyy parhaiten puolivarjossa, runsashumuksisessa, kalkitussa, tuoreena pysyvässä maassa. Kukkii toisena vuonna. Kylväytyy myöhem-min itse.Käyttö: Antaa kauniin taustan kevään sipulikasveille. Kukilla voi koristella kakkuja ja salaattia. Leikkokukka.

Punakellukka(Praktnejlikrot)Geum chiloense flore plena

’BLAZING SUNSET’annos noin 0,2 g / 3,50€ til.no 3676Mv. Puutarhahybridi. Suuret, kerrotut kukat kirkkaan-punaiset. Muistuttaa ruusua tai unikon kukkaa. Lehdet tummanvihreät. Korkeus n. 60 cm. Kukinta-aika hei-näkuusta syyskuuhun.Viljely: Esikasvatus maalis-huhtikuussa. Itää 20 asteessa kolmessa viikossa. Siemen peitetään ohuelti. Kukkii jo ensimmäisenä vuonna. Viihtyy auringossa ja lievässä var-jossa tavallisessa, hiekkapitoisessa maassa, savimaassakin. Sopii perennaryhmiin, reunuskasviksi ja leikkokukaksi.

Purppurapunalatva(Rosenflockel)Eupatorium purpureum

annos noin 0,1 g / 2,90€ til.no 3345Mv. Kotoisin Pohjois-Afrikasta. Rotevakasvuinen, kor-keus n. 150–240 cm. Kukinnot tumman purppuranpu-naiset, vaniljalle tuoksuvat. Kukinta-aika elo-syyskuu. Erityisesti päiväperhosten suosiossa, viiden tähden perhoskasvi! 1 g = n. 2800 siementä.Viljely: Kevät- tai syyskylvö. Keväällä kylvettäessä siemenet kylmäkäsiteltävä. Itää 2–4 viikossa. Viihtyy auringossa ja puolivarjossa, ravinteikkaassa, ja kosteutta pidättävässä maassa (pH 5,8–6,8).

Purppuratulikukka(Violkungsljus)Verbascum phoeniceum

’ROSETTA’Uusiannos noin 0,1 g / 2,90€ til.no 3346Kv. tai mv. Isot, vahvan vaaleanpunaiset kukat ovat pystyssä kukinnossa. Korkeus n. 100 cm. Kukinta-aika kesä-elokuu. Mehiläiskasvi ja kimalaiskasvi. Ravinto-kasvi harvinaiselle kaapuyökköselle. 1 g = n. 6000 sie-mentä.



Viljely: Taimikasvatus huhtikuussa tai avomaakylvö alkukesästä. Siemenet itävät 1–3 viikossa lämpimässä ja kosteassa maassa. Peitetään ohuelti. Viihtyy aurinkoi-sessa, kuivassa tai tuoreessa, keskiravinteisessa, kalkki-pitoisessa moreenimaassa. Myös syyskylvö mahdollinen. Viihtyessään kylväytyy itse.

Rauniokilkka(Murreva)Cymbalaria muralis

annos noin 0,1 g / 2,10€ til.no 3357Mv. Kotoisin Pohjois-Italian vuoristosta ja Luoteis-Bal-kanilta. Viljelty Keski- ja Etelä-Euroopassa jo lähes 400 vuotta, missä paikoin villiintynyt. Meilläkin se on kovin suosittu. Kasvutapa mattomainen, rönsyävä. Leviää myös siemenistä. Korkeus n. 10–15 cm. Ihanat, pienet, perhosorkideaa muistuttavat kukat ovat vaalean sini-punaiset, keskusta keltainen. Kukkii heinä-elokuussa. Pienet, kiiltävät lehdet munuaismaiset, sormihalkoiset ja kaljut. Viihtyy kivikkopuutarhassa, kivimuureissa ja kivilaattojen välissä. Kukkii kesäkuusta syyskuuhun. Suvun lajeista kestävin.Viljely: Kylvetään suoraan kasvupaikalleen. Taimiväli n. 20 cm. Viihtyy parhaiten viettävillä kasvupaikoilla, koska ei siedä märkyyttä. Kasvaa hyvin auringossa ja puolivarjossa, niukkaravinteisessa ja hiekkapitoisessa maassa. Helppo kasvi.

Rohtomaraljuuri(Maralrot)Leuzea carthamoides

Uusiannos 0,1g / 3,50€ til.no 2127Mv. Asterikasveihin kuuluva maraljuuri on tunnettu yleisesti voimistava lääkekasvi, mutta myös kaunis perenna. Rohtona käytetään pääasiassa kasvin juurta uutettuna mm. alkoholista vieroittamiseen. Korkeus kukkavanan kanssa reilusti yli metrin, leveys n. puoli metriä. Kukat ohdakemaiset, kauniin lilat mykeröt ja lehdet harmaanvihertävät, liuskaiset.Viljely: Itää helposti, voi suorakylvää tai esikasvattaa ruukuissa. Kasvi kukkii kylvöä seuraavana vuonna. Suo-rakylvö joko syksyllä loka-marraskuussa tai keväällä huhti-toukokuussa. Itämisaika n. 12–14 vrk. Sopiva kyl-vösyvyys on 2–3 cm.

Rohtosormustinkukka(Fingerborgsblomma)Digitalis purpurea

Kv. Vanha Englannista ja Etelä-Euroopasta kotoisin oleva koristekasvi. Kuuluu siellä ns. ’Cottage’-puutarhan ehdottomiin kasveihin. Kukat toispuoleisessa, pitkässä tertussa. Kukinta-aika kesä-elokuu. Lehdistä saatavista glykosideista tehdään yhä sydänlääkettä. Hyvä kima-laiskasvi. 1 g = n. 10.000 siementä.Viljely: Kylvö alkukesällä, jotta lehtiruusukkeet ehtivät kyllin isoiksi talvehtimista ajatellen. Myös syyskylvö mahdollinen. Siementä ei peitetä. Itää valossa, 18 asteessa 14–20 vrk:ssa. Viihtyy auringossa ja puolivarjossa, tuo-reessa tai kosteassa, runsasravinteisessa, syvämultaisessa savi-, turve ja moreenimaassa. Viihtyessään kylväytyy itse. Kasvia käsiteltäessä on syytä käyttää puutarhakä-sineitä. Myrkyllinen!

'EXCELSIOR HYBRIDS’annos noin 0,1 g / 2,10€ til.no 3158Kellomaiset kukat vaalean ja tumman ruusunpunaisia sekä valkoisia. Korkeus n. 120–200 cm.

’SPRECLED SPIRES MIX’Uusiannos noin 4600 siementä / 2,10€ til.no 3202Pastellinsävyinen sekoitus pilkullisin kukin.. Korkeus n. 120–150 cm.

Rohtosuopayrtti(Såpnejlika)Saponaria officinalis

Mv. (I-VI). Korkeus n. 50–70 cm. Vanha koriste-, lääke- ja hyötykasvi. Kukat yksinkertaiset, valkoiset tai kalpean vaaleanpunaiset. Lehdet suikeat, kolmisuoniset, vastak-kaiset ja kaljut. Tuoksukasvi. Erittäin hyvä mesikasvi päivä- ja yöperhosille. Etenkin kiitäjät ja yökköset suo-sivat sitä! 1 g = n. 500–600 siementä.Viljely: Kasvaa melkein missä tahansa, mutta viihtyy parhaiten auringossa ja puolivarjossa, tuoreessa syvä-multaisessa, kalkkipitoisessa moreenimaassa. Kylvö keväällä (kylmäkäsittely 2–4 viikkoa) tai loppukesällä. Myös syyskylvö mahdollinen. Leviää suikertelevan juu-rakkonsa avulla. Erinomainen talvenkestävyys. Helppo lisätä jakamalla.Käyttö: Juuresta tehdyllä vaahdolla voi pestä vanhoja arvokkaita tekstiilejä. Sitä on käytetty tukanpesuainee-nakin. Kaupallisesti suopayrttishampoota valmistettiin vielä 1930-luvulla. Kiihdyttää ihon aineenvaihduntaa.



Suopayrttiä ei pidä käyttää lääkinnällisiin tarkoituksiin omin päin. Juuri on myrkyllinen.

YKSINKERTAINENannos noin 0,5 g / 2,10€ til.no 3389Kukat yksinkertaiset valkoiset tai kalpean vaaleanpu-naiset.

Ruusujuuri(Rosenrot)Rhodiola rosea

Uusiannos 0,1g / 3,50€ til.no 3081Mv. Noin 30 cm korkeaksi kasvavalla (pohjan)ruusu-juurella on siniharmaat, nahkeanhimmeät lehdet ja kel-taiset mykerökukinnot. Mehikasveihin kuuluvaa kasvia tavataan meillä harvinaisena myös luonnonvaraisena. Kasvi on kaksikotinen, eli hede- ja emikasvit ovat erik-seen. Nimi tulee juurakon ruusuisesta tuoksusta. Sopiva kasvi kivikkoryhmiin ja aurinkoa rakastavien kasvien perennaryhmään. Lääkekasvi, piristävä ja yleiskuntoa kohottava. 1g = 10000 siementä.Viljely: Itäminen voi kestää 1–3 kk ja on epätasaista. Sie-meniä ei peitetä. Kylvölämpötila n. +22°C, käytä kevyttä kylvömultaa. Siirrä taimettumisen jälkeen viileämpään ja kouli tarvittaessa ruukkuihin. Istutus hiekansekaiseen multaan valoisaan kasvupaikkaan. Taimiväli n. 30cm. Piristävä uute saadaan uuttamalla juurta etanoliin 1:5, maanpäällisiä osia voi käyttää kohtuudella teenä ja tuo-reena salaattiin.

Ruusumalva(Rosenmalva)Malva alcea

annos noin 0,5 g / 2,10€ til.no 3161Mv. (I-III). Keski-Euroopasta kotoisin oleva vanhanajan perenna. Kukinnossa useita ruusunpunaisia kukkia, joita aukeaa heinäkuusta elokuun loppupuolelle saakka. Muis-tuttaa yleisempää myskimalvaa, mutta on korkeampi, n. 80–100 cm. Lehdet harmahtavan vihreät. Näyttää pensasmaiselta.Viljely: Viihtyy auringossa ja puolivarjossa, kuivassa tai tuoreessa, keski- tai runsasravinteisessa, kalkkipitoisessa moreenimaassa. Esikasvatus huhtikuussa (kylmäkäsit-tely 2–4 viikkoa). Syyskylvö mahdollinen. Kylväytyy helposti! Kaunis seinustakasvi.Käyttö: Kukkia käytetään teenä. Lääkekasvina tunnettu jo 5000 vuotta. Mesi- ja ravintokasvi perhosille.

Ruusunätkelmä(Rosenvial)Lathyrus latifolius

’EVERLASTING’annos noin 22 siementä / 2,10€ til.no 3001Mv. Alkuperäiskasvi kotoisin Etelä- ja Kaakkois-Euroo-pasta, kuumilta, usein kivikkoisilta rinteiltä. Käytetään myös tarhanätkelmä nimeä. Vanhanajan koristeköynnös (korkeus 2–3 m). Kukat hajuherneen näköiset. Annos on sekoitus ruusunpunaisista valkoisista ja lilanpunertavista kukista. Kukinta-aika heinä-syyskuu. Voidaan antaa kasvaa myös maata pitkin sopivassa aurinkoisessa pai-kassa. Melko hyvä mesi- ja tärkeä ravintokasvi perhosille.Viljely: Esikasvatus huhtikuussa tai avomaakylvö, kun maa on vähintään 13 astetta. Hyötyy kylmäkäsittelystä. Siemeniä on hyvä liottaa ennen kylvöä itämisen paran-tamiseksi. Itämisaika 3–4 viikkoa. Viihtyy auringossa ja puolivarjossa, kuivassa tai tuoreessa, runsasravintei-sessa, runsas-multaisessa savi- ja moreenimaassa. Ei pidä siirrosta. Voidaan lisätä vain siemenistä. Myrkyllinen!

Sarviorvokki(Hornviol)Viola cornuta

Mv. Pienikukkainen koristekasvi, puutarhan ahkerimpia kukkijoita. Alkumuoto kotoisin Pyreneiltä. Englannissa viljely aloitettiin jo v. 1776, ja siellä on aikojen kuluessa on tehty paljon jalostustyötä. 1 g = n. 1500 siementä.Viljely: Esikasvatus maalis-huhtikuussa tai kylvö kesä-heinäkuussa ulos. Itää 14–20 vrk:ssa 18–20 asteessa. Viihtyy auringossa ja puolivarjossa, ravinteikkaassa, mul-tavassa puutarhamaassa (pH 5,8–6,8). Kukkii koko kesän, kunhan muistaa nyppiä kuihtuneet kukat pois. Talvehtii parhaiten hiekansekaisessa maassa. Sopii kukkaryh-miin, kivikkopuutarhaan, amppeliin, ruukkuviljelyyn parvekkeelle ja pihaan. Kaikkia sarviorvokin kukkia voi syödä. Ruukun värivalinnalla voi istutuksesta luoda varsinaisen katseenvangitsijan.

’FANCY SHADES MIX’annos noin 200 siementä / 2,40€ til.no 3262Ihastuttava sekoitus mahonginvärisistä viininpunaiseen ja tummaan violettiin. Kookas keskusta keltainen.

’MIDNIGHT RUNNER’annos noin 90 siementä / 2,40€ til.no 3453Samettimaiset kukat lähes mustat. Kirkkaan keltainen ’silmä’ keskustassa korostaa tummaa väriä. Riippuva kas-



vutapa, siksi soveltuu amppelikasviksikin tai suureen ruukkuun. Dramatiikkaa!

’SORBET ORANGE JUMP UP’ F1annos noin 35 siementä / 3,50€ til.no 3036Raikas ja kaunis väriyhdistelmä violetista ja oranssista. Korkeus n. 15–20 cm. Kestää hellettä.

Siankärsämö(Rölleka)Achillea millefolium

’SUMMER BERRIES IMPROVED’annos noin 45 siementä / 2,10€ til.no 3300Korkeus n. 60 cm.Mv. (I-VI). Kukat karmiininpunaisen eri sävyjä. Kukkii kauan. Hyvä ryhmäkasvi sekä kuiva- ja leikkokukka. Voidaan käyttää lääkeyrttinä kuten villiä siankärsämöä. Käytetään värjäys-kasvinakin. Saadaan keltaista väriä. Melko hyvä mesikasvi sekä päivä- että yöperhosille! 1 g = noin 6200 siementä.Viljely: Kylvö avomaalle syksyllä tai keväällä. Itämisläm-pötila 18–21°C. Voidaan esikasvattaa. Viihtyy auringossa, kuivassa, keskiravinteisessa, kalkkipitoisessa moreeni-maassa. Voi kukkia jo ensimmäisenä vuonna.Korjuu: Kukinto korjataan kuivattaviksi täysin auen-neena.

Sinipallo-ohdake(Blå bolltistel)Echinops bannaticus

’BLUE GLOW’annos noin 1 g / 2,40€ til.no 3297Mv. Kotoisin Kaakkois-Euroopasta, Balkanin niemi-maalta. Viljelty meillä 1940-luvulta lähtien. Korkeus n. 100–150 cm. Pallomainen, metallinsininen kukinto suuri, halkaisija n. 3–5 cm. Sileät lehdet päältä harmah-tavan vihreät, alapuolelta harmaanukkaiset. Lehden reu-nojen piikit n. 2–4 mm pituiset. Kukinta-aika heinä-elo-kuussa. Hyvä mesikasvi sekä päivä- että yöperhosille. Erityisesti ison hopeatäplän suosiossa. Kimalaistenkin mieleen. 1 g = noin 60 siementä.Viljely: Avomaakylvö keväällä tai syyskylvö. Viihtyy auringossa ja puolivarjossa, kuivassa ja tuoreessa, runsas-ravinteisessa, kalkitussa moreenimaassa. Viljely harjussa varmistaa hyvän talvehtimisen.Käyttö: Komea perennapenkin kaunistus. Käytetään leikko- ja kuivakukkana.

Sinipellava(Berglin)Linum perenne

annos noin 5 g / 2,10€ til.no 3577Monivuotinen, mutta lyhytikäinen. Korkeus n. 40–50 cm, leveys n. 15–20 cm. Kukkii kesä-heinäkuussa. 1 g = n. 700 siementä.Viljely: Esikasvatus maalis-huhtikuussa tai toukokuussa kylvö suoraan kasvupaikalle. Viihtyy vain kuivahkossa, lämpimässä ja aurinkoisessa kasvupaikassa ravinteik-kaassa, mutta kevyessä mullassa. Kastellaan kuivina kausina, syksyllä kasvusto leikataan lyhyeksi. Taivaan-siniset kukat aukeavat heinäkuussa. Siemenkodat voi kuivata kuivakukiksi.

Sinivaleunikko(Blå bergvallmo)Meconopsis betonicifolia

annos noin 0,2 g / 3,50€ til.no 3723Mv, mutta lyhytikäinen. Kotoisin Himalayalta. Kor-keus noin 60 cm. Yksinkertaiset kauniin vaaleansiniset, hieman nukkuvat kukat (läpimitta n. 10 cm). Kukkii kesä-heinäkuussa.Viljely: Esikasvatus huhtikuussa. siemeniä on kylmäkäsi-teltävä vähintään kolme viikkoa ennen kylvöä. Itää 16–24 asteessa 21–35 vrk:ssa. Itämisen jälkeen kasvatettava vii-leässä, alle 12 asteessa muutamia viikkoja. Istutetaan rinteeseen tai kohopenkkiin. Ei siedä talvimärkyyttä. Viihtyy auringossa ja puolivarjossa, tuoreessa ja happa-massa (pH 5,2–6,2), runsasravinteisessa, syvämultaisessa, turpeensekaisessa maassa. Kuivina jaksoina kasteltava. Talvella on hyvä suojata havuilla ja lumipeitteellä, jos mahdollista. Lyhytikäinen.

Siperiankärsämö(Kryprölleka)Achillea sibirica var. Camtschatica

'LOVE PARADE’annos noin 0,3 g / 3,50€ til.no 3122Mv. Korkeus n. 60 cm. Ihanat, suuret, vaalean ruusun-punaiset kukat. Lehdistö myös erityisen kaunis. Kukin-ta-aika heinä-syyskuu. Kukkii jo ensimmäisenä vuonna. Sopii erityisen hyvin ’villiin’ puutarhaan. Kuiva- ja leik-kokukaksi. 1 g = noin 2900 siementä.Viljely: Kylvö avomaalle syksyllä tai keväällä. Itämisläm-pötila 18–21°C. Voidaan esikasvattaa. Viihtyy auringossa, kuivassa, keskiravinteisessa, kalkkipitoisessa moreeni-maassa. Voi kukkia jo ensimmäisenä vuonna.



Korjuu: Kukinto korjataan kuivattaviksi täysin auen-neena.

Siperianunikko(Sibirisk vallmo)Papaver croceum

’ICELAND SPECIAL MIXTURE’annos noin 1900 siementä / 2,10€ til.no 3729Mv. (I-VI). Sinertävät, ruusukkeiset lehdet liuskai-sia. Korkeus 45 cm. Kukat pehmeän pastellinsävyisiä: keltaisia, valkoisia ja punaisia (halkaisija noin 5 cm). Nuokkuvat nuput avautuessaan nousevat pystyyn. Kukkii ahkerasti touko-syyskuussa.Viljely: Viihtyy aurinkoisessa, kuivassa tai tuoreessa, keskiravinteisessa moreenimaassa (pH 5,8–6,8). Kylvö aikaisin keväällä tai alkukesällä avomaalle. Peitetään ohuelti. Itää 12–14 asteessa 14–20 vrk:ssa. Ei ole kovin pitkäikäinen, yksilö elää n. 2–4 vuotta, mutta siemen-tää runsaasti ja ilmestyy aina uudestaan. Myrkyllinen!

Sulkaneilikka(Fjädernejlika)Dianthus plumarius

’ROSEUS’annos noin 0,2 g / 2,90€ til.no 3470Vaaleanpunakukkainen muoto.Mv. Peittokasvi: muodostaa tiheän, tuuhean maton. Oli ennen sotia suosittu. Korkeus n. 20–40 cm. Kukkii hei-nä-elokuussa runsain ripsureunaisin vaaleanpunaisin tai valkoisin yksinkertaisin/puolikerrotuin kukin. Hou-kuttelee hyvin päivä- ja yöperhosia! 1 g = n. 800–1000 siementä.Viljely: Kylvö alkukesällä laatikkoon. Itää 15 asteessa 7–14 vrk:ssa. Peitetään ohuelti. Koulimisen jälkeen elo-kuussa kasvupaikalle. Kukinta seuraavana kesänä. Viih-tyy auringossa, kuivassa tai tuoreessa, keskiravinteisessa (pH 6,2–7,2).Myös syyskylvö mahdollinen.

Syyshohdekukka(Trädgårssolbrud)Helenium Autumnale -ryhmä

’AUTUMNALE MIX’annos noin 0,2 g / 1,70€ til.no 3007Mv. Keski-Euroopassa suosittu ryhmäperenna. Kukin-tojen laitakukkien värit ihastuttavan lämpimiä: keltai-sen, punaisen ja oranssinruskean vivahteita. Korkeus

n. 120 cm. Kukkii elo-syyskuussa. Kestävä leikkokukka. Hyvä mesikasvi päiväperhosille. 1 g = n. 5000 siementä.Viljely: Esikasvatus huhtikuussa. Siemeniä kylmäkäsitel-tävä neljä viikkoa ennen kylvöä. Itämisaika 3–4 viikkoa. Myös syyskylvö mahdollinen. Kesällä pistokaslisäys ver-soista. Viihtyy auringossa, kuivassa tai tuoreessa, runsas-ravinteisessa, runsasmultaisessa savi- ja moreenimaassa. Kasvusto on jaettava keväisin joka kolmas vuosi, jotta se säilyisi kauniina ja kukkisi hyvin.

Syyssyrikkä(Syrenbuddleja)Buddleja davidii

’VIOLET BUTTERFLY’annos noin 0,01 g / 3,50 € til.no 3450Mv. Hieno ja tuoksuva perhoskasvi, jonka lilat, nuokku-vat kukkatertut muistuttavat syreenin kukintoja. Kasvaa pari metriä korkeaksi koristeelliseksi pensaaksi. Menes-tyy vain eteläisimmässä Suomessa.

Tarhalaukkaneilikka(Trädgårdstrift)Armeria maritima, (Maritima-ryhmä)

’SPLENDENS’annos 0,5 g / 3,90€ til.no 3380Mv. Mykerömäiset kukat ruusunpunaiset. Lehdet tum-manvihreät. Muistuttaa hieman ruohosipulia. Korkeus n. 15 cm. Muodostaa tiheitä mattoja. Kuivien paikkojen kasvi. Kukkii loppukeväästä syksyyn. Hyvä mesikasvi sekä päivä- että yöperhosille. Rauhoitetun laukkanei-likkakoin ravintokasvi. 1 g = n. 1100 siementä.Viljely: Kylvetään keväällä lämpimään ja kosteaan maahan, aurinkoiseen paikkaan, pH 5–7,5. Kasvualus-tan tulee olla vettä läpäisevää. Itää 1–3 viikossa. Myös syyskylvö mahdollinen. Kasvustojen muuttuessa keskeltä aukkoisiksi, on jakamisen ja uudelleen istuttamisen aika.



Tarharistikki(Aubrietia)Aubrieta × cultorum

’CASCADE RED’Uusiannos 0,1 g / 2,40€ til.no 3162Mv. Suurikukkainen, voimakkaan karmiininpunainen ristikki kivikkoryhmiin, muureille ja polun reunakas-viksi. Kasvutapa mätästävä, leveys täysikasvuisena noin 40 cm. RHS:n (Royal Horticultural Society) palkitsema lajike. Hyvä mehiläiskasvi kukkii alkukesällä. Korkeus n. 10 cm. 1g = n. 1000 siementä.Viljely: Itää hieman epätasaisesti. Pidä kylvös tasaisen kosteana muttei märkänä n. +20°C. Kylvä siemenet kevyesti painaen kylvömultaan, jätetään melko pin-taan. Siirrä taimettumisen jälkeen viileämpään. Tai-mien istutusväli n. 20–30 cm. Läpäisevä (hiekkapitoinen), kalkkipitoinen ja multava maa. Mieluiten aurinkoinen kasvupaikka. Ristikkiä voi lisätä keväällä siemenistä, kesällä pistoikkaista tai syksyllä jakamalla muutaman vuoden välein.

Tarhasalkoruusu(Stockros)Alcea rosea

Kv. (I-V). Vanha koriste- ja hyötykasvi. Kukinta-aika kesä-elokuu. 1 g = n. 100 siementä.Viljely: Aurinkoinen, ei kuitenkaan paahteinen, lämmin ja ravinteikas multamaa (pH 5,8–7,2). Kylvö touko-kesä-kuussa. Itää parissa viikossa 20 asteessa. Istutus lopulli-selle paikalle elokuussa. Taimiväli 60 cm. Kuivina aikoina kasteltava. Jos kukkavarsi katkaistaan heti kukinnan jälkeen, voi kukkia seuraavanakin vuonna.Käyttö: Nuppuja ja nuoria lehtiä voi lisätä salaattiin. Kukista haudutettua teetä on käytetty suun ja nielun tulehduksiin sekä maha- ja suolistovaivoihin. Mesikasvi! Käytetään myös värjäyskasvina.

’BLACK KNIGHT’(Alcea rosea. var. nigra)Kulttuurikasviannos noin 45 siementä / 1,70€ til.no 3718Yksinkertaiset, joskus puolikerrannaiset kukat mustan-ruskeat. Korkeus n. 150 cm. Kukkien lääkearvo suurempi kuin vaaleilla lajikkeilla. Komea, huomiota herättävä!

’CHATER’S MIX’Kulttuurikasviannos noin 45 siementä / 2,10€ til.no 3717

Kukat kerrottuja, kauniin tummanpunaisia, ruusun-punaisia ja valkoisia. Korkeus n. 180 cm. Kasvi kuuluu itseoikeutettuna englantilaiseen ’Gottage’ -puutarhaan.

’FICIFOLIA MIXED’annos noin 0,5 g / 1,70€ til.no 3706Mv. Kotoisin Siperiasta. Ihana värisekoitus suurista ja yksinkertaisista punaisen ja kellertävän eri sävyisistä kukista. Lehdet muistuttavat viikunan lehteä. Korkeus n. 150 cm. Kaunis ryhmäkasvi. Annalassa talvehtinut erinomaisesti. 1 g = n. 100 siementä.

Tummatulikukka(Mörkt kungsljus)Verbascum nigrum

Kv. tai mv. Kukkii heinä-syyskuussa. Varsi tumman puna-ruskea ja särmikäs. Lehdet tummanvihreät. Kukinto harvempi kuin ukontulikukalla. Haaraton. Mehiläis- ja kimalaiskasvi. Ravintokasvi harvinaiselle kaapuöyk-köselle.Viljely: Viihtyy ravinteikkaammilla paikoilla kuin ukon-tulikukka. Taimikasvatus huhtikuussa tai avomaakylvö joko varhain keväällä tai syksyllä. Ei tarvitse kylmäkä-sittelyä. Itää 1–3 viikossa. Viihtyy auringossa, erittäin kuivassa tai kuivassa keskiravinteisessa moreenimaassa. Helppohoitoinen, näyttävä perenna. Viihtyessään kyl-väytyy itse. Sopii leikkokukaksi.

’ALBUM’Verbascum nigrum var. album

annos noin 0,1 g / 2,40€ til.no 3438Korkeus n. 50–100 cm. Valkoinen kukinto. Punerta-vat heteet. Isona ryhmänä näyttävä. Annoksesta saa n. 100 tainta.

LUONNONLAJIannos noin 0,1 g / 2,10€ til.no 3425Korkeus n. 50–100 cm. Keltainen kukinto, oranssit heteet, palhot sinipunakarvaiset. Luonnonvaraisena voi löytää asutuksen liepeiltä Etelä-Suomesta. Annok-sesta saa n. 100 tainta.

Tuoksukurjenpolvi(Flocknäva)Geranium macrorrhizum

'WILD FORM’Uusiannos 0,2 g / 3,50€ til. no 3168Mv. Tuoksukurjenpolvi on mitä mainioin maanpeit-tokasvi, jonka lehdissä on voimakkaan sitruunainen



tuoksu. Lehtiä on käytetty tuoksuteollisuudessa ja pot-pourreissa. Aniliininpunaiset kukat aukeavat kesä-hei-näkuussa. Hyvä kasvi taistelussa rikkaruohoja vastaan: raikkaan vihreä lehdistö muodostaan tiiviin maton, joka leviää maavarsistaan helposti muodostaen yhtenäisen kasvuston. Syksyllä lehdistö muuttuu kauniin punaiseksi. Korkeus n. 30 cm. 1 g= 400 siementä.Viljely: Helppohoitoinen kasvi, joka menestyy valossa ja varjossa. Itää epätasaisesti ja pitkän ajan kuluessa. Itämistä auttaa kylmäkäsittely alle +5°C, joten syyskylvö käy hyvin. Pidä kylvös tasaisen kosteana, äläkä jätä kuu-maan auringonvaloon. Taimiväli n. 45 cm. Lisäys on helppoa maavarsista (rönsyistä).

Tuoksuorvokki(Doftviol)Viola odorata

'KÖNIGIN CHARLOTTE’annos noin 0,3 g / 2,10€ til.no 3394Mv. Kotoisin Länsi-Euroopasta. Tumman lilansiniset, tuoksuvat kukat. Lehdet sydämen muotoiset. Korkeus n. 20 cm. Kukkii touko-kesäkuussa. 1 g = n. 250 siementä.Viljely: Taimikasvatus maalis-toukokuussa, jolloin tarvitsee kylmäkäsittelyn tai kylvö avomaalle syksyllä. Peitetään ohuelti. Itää hyvin hitaasti, ulos kylvettynä voi kestää 1–2 v. Taimiväli 10–15 cm. Viihtyy puolivarjossa, hapahkossa (pH 5,5–6,5), vettä läpäisevässä puutarha-maassa. Ei siedä talvimärkyyttä. Muodostaa mattomaisia kasvustoja. Lämpimänä syksynä toinen kukinta pakka-siin asti! Voi jakaa keväällä.Käyttö: Kukat sopivat kakkujen ja salaattien koristeluun, tuoksusekoituksiin, kukkakimppuihin, napinläpikukaksi yms. Ennen käytetty rohtona ihottumiin ja sisäisesti teenä hinkuyskään ja kurkkuvaivoihin. Sisältää sali-syylihappoa ja saponiinia.

Tupastiarella(Skär spetsmössa)Tiarella wherryi

annos noin 0,1 g / 4,50 € til.no 3121Mv. Kasvaa luonnonvaraisena Itä-Aasiassa ja Poh-jois-Amerikassa. Tunnetaan myös pitsimyssy-nimellä. Korkeus n. 25–30 cm. Tiheät, terttumaiset, tuoksuvat kukinnot valkoiset, vaaleanpunaiseen vivahtavat. Hertta-maiset, kolmiliuskaiset lehdet. Kukkii touko-kesäkuussa. Hyvä maanpeittokasvi. Annoksesta saa n. 100 tainta.Viljely: Esikasvatus huhtikuussa. Viihtyy varjoisissa pai-koissa (metsäkasvi) puiden ja pensaiden alla tuoreessa

ja kosteassa, runsasravinteisessa, runsasmultaisessa ja happamassa maassa (pH 5,2–6,5).

Tähkäkello(Svavelklocka)Campanula thyrsoides

annos noin 0,1 g / 3,50€ til.no 3119Kv. Erikoinen, sylinterin muotoinen kermankeltainen tuoksuva kukinto. Korkeus 50 cm. Kukinta-aika hei-nä-elokuu.Viljely: Esikasvatus huhtikuussa tai avomaakylvö tou-kokuussa. Ei peitetä, itää valossa.

Ukonkello(Hässleklocka)Campanula latifolia

Mv. (I-V). Korkeus 50–150 cm. Pystyssä latvatertussa on runsaasti n. 5 cm:n mittaisia kellokukkia. Kukkii kesä-heinäkuussa. Luonnonvarainen Ahvenanmaalla. Muualla saattaa löytyä vanhoista puutarhoista villiin-tyneenä. Annoksesta saa n. 50 tainta.Viljely: Viihtyy melkein millaisessa maassa tahansa, voi kasvattaa myös puistoissa ja metsiköissä. Viihtyy kuitenkin parhaiten puolivarjossa, runsasmultaisessa, kalkkipitoisessa savimaassa. Kylvö avomaalle keväällä, kylmäkäsittely n. 4 viikkoa. Hyvin pienet siemenet. Ei peitetä, itää valossa. Elokuussa siirto lopulliselle paikalle. Voi kylvää myös syksyllä. Jos taimet ovat pieniä, siirron voi tehdä seuraavana keväänä. Myöhemmin iso juurakko kestää huonosti siirtoa. Viihtyessään kylväytyy ja leviää. Erinomainen talvenkestävyys.

SINIKUKKAINENannos noin 0,1 g / 1,70€ til.no 3397

VALKOKUKKAINENannos noin 0,1 g / 2,10€ til.no 3722

Unelmatädyke(Porslinveronika)Veronica gentianoides

annos noin 0,2 g / 2,40€ til.no 3452Mv. Kukkii Etelä-Suomessa aikaisin keväällä ’unelman-sinisin’ viehättävin kukin. Kukat ovat pitkissä, tiheissä terttukukinnoissa. Korkeus n. 50 cm. Kaunis ryhmä-perenna, mutta kukittuaan vähemmän kaunis. Peittävä kasvi edessä korjaa tilanteen.Viljely: Kylvö alkukesästä suoraan kasvupaikalleen Siementä ei peitetä, itää valossa 20 asteessa 1–2 vii-



kossa. Viihtyy auringossa, kestää kuivuuttakin. Paras kasvualusta on kalkkipitoinen, hiekansekainen multa.

Verihanhikki(Blodfingerört)Potentilla atrosanguinea

’RED’Uusiannos 0,1 g / 2,40€ til.no 3172Mv. Syvän verenpunaiset kukat ja mansikanlehden-näköiset lehdet. Kukinta-aika loppukesällä, heinä-elo-kuussa. Kukat yksittäin 30–60 cm varsien päissä. Kotoisin Afganistanista ja Himalajalta, kuuluu ruusukasveihin. Käytetty ennen flunssantorjuntaan ja kylmettymiseen.Viljely: Itää hieman epätasaisesti. Pidä kylvös tasaisen kosteana muttei märkänä n. +20°C. Kylvä siemenet maalis-huhtikuussa kevyesti painaen kylvömultaan, itää 2–3 viikossa. Siirrä taimettumisen jälkeen viileämpään. Aurinkoinen kasvupaikka ja läpäisevä maa. Talvenkes-tävä, muttei siedä talvimärkyyttä.

Villasormustinkukka(Krekisk fingerborgsblomma)Digitalis lanata

’CAFE CREME’annos noin 0,2 g / 2,40€ til.no 3725Kv. tai mv. Korkeus n. 50–80 cm. Kukat ruskehtavat. Kukinto tähkämäinen. Mielenkiintoisen näköinen. Tärkeä lääkekasvi. Hyvä kimalaiskasvi. Kasvia käsitel-täessä on syytä käyttää puutarhakäsineitä. Myrkyllinen! 1 g = n. 4500 siementäViljely: Kasvatus kuten rohtosormustinkukalla. Kokei-lemisen arvoinen erikoisuus!

Vuorikaunokki(Bergklint)Centaurea montana

Mv. (I–VI). Rehevä, sini- tai valkokukkainen vanhanajan perenna. Ruiskaunokin sukulainen. Korkeus 50–100 cm. Kotoisin Keski- ja Etelä-Euroopasta. Meillä viljelty pit-kään, vanhoissa puutarhoissa sitä löytyy usein laajoina kasvustoina. Kukat ovat halkaisijaltaan 5–7 cm. Kukkii kesä-heinäkuussa. Kaunis leikkokukkanakin. Kohtalai-nen mesikasvi päivä- ja yöperhosille. 1 g = noin 60–70 siementä.Viljely: Keväällä avomaakylvö. Viihtyy auringossa ja puolivarjossa, kuivassa tai tuoreessa, keski- tai runsas-ravinteisessa moreenimaassa (pH 6,5–7,5). Kukkii jo

ensimmäisenä vuonna. Kasvustot jaetaan n. joka kolmas vuosi, ettei kukinta heikkene. Jos kukkavarret poiste-taan kukinnan jälkeen, voi heikompi kukinta tulla syk-symmällä. Erinomainen talvenkestävyys. Viihtyessään kylväytyy itse.

'BLUE’annos noin 1 g / 1,70€ til.no 3320Sinikukkainen muoto.

Polvi- ja istuinpehmusteet

Burgon & Ball -pehmusteet ovat kauniit, kevyet, muistiteknologiaa soveltavasta erikoisvaah-dosta valmistetut. Ne muotoutuvat käyttäjänsä mukaan, liikkuminen ja istuminen on miellyt-tävää ja helppoa.

Istuinalusta 25,00 €

limetinvärinen til.no 7474tummanharmaa til.no 7486unikonpunainen til.no 7483

Polvipehmusteet 35,00 €

limetinväriset til.no 7476tummanharmaat til.no 7478unikonpunaiset til.no 7482

102 KUKAT, YKSIVUOTISET


KUKAT, YKSIVUOTISET

Auringonkukka(Solros)Helianthus annuus

Kotoisin Yhdysvaltojen etelä- ja länsiosista. Intiaanit viljelivät sitä siellä jo n. 3000 vuotta sitten käyttäen siemeniä ravinnoksi. Eurooppaan auringonkukka tuli 1500-luvulla, aluksi vain koristekasvin ominaisuudessa. 1700-luvulla Venäjällä huomattiin sen rasvapitoisten siementen arvo. 1860-luvulla alkoi siellä sen varsinainen jalostustyö öljykasvina. Suomessakin on jo laajempaa viljelyä öljy- ja leikkokukaksi. Mielenkiintoista on se, että komea mykerö kääntyy aina auringon suuntaan. Kukkii heinä-syyskuussa. Kaunis ja kestävä leikkokuk-kana, kestää 6–10 päivää. Kohtalainen perhoskasvi. Kiin-nostaa mm. amiraalia, neito- ja nokkosperhosta. 1 g = n. 20–50 siementä.Viljely: Esikasvatus huhti-toukokuussa tai kylvö maan lämmettyä suoraan kasvupaikalle, kylvösyvyys 1–2 cm. Siementen neljän viikon kylmäkäsittely edistää itämistä. Voi kokeilla syyskylvöäkin! Itää 10–20 asteessa 2–3 vii-kossa. Tilantarve 30 x30 cm/taimi. Viihtyy auringossa, tuoreessa, runsasravinteisessa ja kalkkipitoisessa moree-nimaassa.

’PACINO’annos noin 25 siementä / 2,40€ til.no 3213Näyttävä kasvi istutuksiin ja ruukkuihin. Tukevissa var-sissa monta kirkkaankeltaista, noin 10–12 cm kokoista kukkaa. Kun keskimmäinen kukka alkaa aueta, sivuver-soissa on jo nuppuja. Poista keskuskukka kukinnan jäl-keen, niin nuput kasvavat suuremmiksi. Korkeus 40 cm.

’JADE GREEN’Uusiannos 20 siementä / 2,40€ til.no 3040Hätkähdyttävä vaaleankeltainen kukka, joka auetessaan on limenvihreä ja muuttuu lähes valkoiseksi. Ihanteelli-nen leikkokukka, sillä ei tee siitepölyä. Korkeus hieman alle metrin.

’RUBY SUNSET’annos noin 20 siementä / 2,10€ til.no 3420Rubiininpunaiset kukat muistuttavat auringonlaskun värimaailmaa. Korkeus n. 1–1,5 m.

’TOTAL ECLIPSE’annos noin 22 siementä / 2,40€ til.no 3070Ainutlaatuinen sekoitus kahdesta auringonkukasta:

toisen kukan keskusta on syvän pronssin värinen ja kehälehdet hieman vaaleammat. Toisella taas kukan keskusta on sitruunankeltainen ja kehälehdet vaalean-keltaiset. Molempien korkeus n. 80 cm. Kontrastit ovat tosi upeat.

AuringonkukkalajitelmaKaikki lajikkeet omassa pussissa4,50€ til.no 3189

’TALL SINGLE’Kehälehdet kirkkaan keltaiset, keskusta ruskea. Korkeus n. 2,1–2,4 m.

’IRISH EYES DWARF’Kehälehdet keltaiset, vihertävä keskusta. Korkeus n. 45 cm.

’AUTUMN BEAUTY’Kaunis värisekoitus, myös monivärisiä. Korkeus 1,8–3 m.

PAQUITO MIX’Matala, pensasmainen kasvutapa. Värit keltaisesta rus-keanpunaiseen. Korkeus n. 45–50 cm.

’TEDDY BEAR’Keltaiset, kerrotut kukat pallomaisia, hellyttävän pyöreitä, nallemaisia. Korkeus n. 40–60 cm.

Etelänrasti(Afrikansk oxtunga)Anchusa capensis

’BLUE ANGEL’annos noin 1 g / 1,70€ til.no 3058Yv.-kv. Meillä kasvatetaan yksivuotisena. Kotoisin Ete-lä-Afrikasta. Kasvaa 30 cm korkeaksi ja monihaarai-seksi. Koko kasvi karvainen, kuten kaikki lemmikki-kasvit. Ihanan taivaansiniset kukat läpimitaltaan n. 1 cm. Pysty kasvutapa. Mainio astiakasvi. Kohtalaisen hyvä mesi- ja ravintokasvi perhosille. 1 g = noin 500 siementä.Viljely: Esikasvatus huhtikuussa, karaistut taimet ulos hallojen mentyä. Ulos kylvettäessä kukinta alkaa myö-hemmin. Viihtyy auringossa, kosteutta pidättävässä, runsasravinteisessa, kalkkipitoisessa moreenimaassa.

KUKAT, YKSIVUOTISET 103


Hilppa(Sumpört)Limathes douglasii

annos noin 100 siementä / 1,70€ til.no 3330Yv. Kotoisin Pohjois-Amerikan länsiosista. Heleän kel-taiset kukat (halkaisija 3,5 cm). Kehälehden kärkiosa kaksihampainen ja valkoinen. Kukkii runsaasti hei-nä-elokuussa. Lehdet kauniin vihreät. Lamoava kas-vutapa. Korkeus 15 cm. Meillä harvoin viljelty. Hyvä mesikasvi päiväperhosille.Viljely: Avomaakylvö varhain keväällä. Kylvöstä kukin-taan kestää n. kymmenen viikkoa. Viihtyy auringossa, tavallisessa, runsasmultaisessa savimaassa. Kaunis reu-nakasvina. Sopii myös ruukkuviljelyyn.

Hyasinttipapu(Lablab)Dolichos lablab

annos noin 5 g / 2,40€ til.no 3024Yv. Trooppinen, köynnöstävä kasvutapa. Kukat kauniin violetit, palotkin myöhemmin koristeellisia. Korkeus 150–200 cm. Nuoria papuja voi käyttää ravinnoksi, keit-toaika 30 min. Kukkii heinä-syyskuussa. 1 g = noin 4 siementä.Viljely: Esikasvatus huhti-toukokuun vaihteessa. Suo-jaisa, aurinkoinen kasvupaikka. Viihtyy kalkkipitoisessa, kosteutta pitävässä, ravinteikkaassa mullassa. Ulos vasta hallojen mentyä. Todella kaunis.

Isoaurankukka(Åkerklätt)Agrostemma githago

'MILAS’annos noin 5 g / 1,70€ til.no 3429Pitkäperäiset, lilaan vivahtavat ruusunpunaiset kukat yksitellen kukkavarren latvassa. korkeus n. 100 cm.Yv. Kotoisin Mustanmeren ja itäisen Välimeren alueelta. Ahkera kukkija kesä-heinäkuussa. 1930-luvulla oli monin paikoin rikkakasvina viljapelloissa. Nykyään Euroo-passa hyvin suosittu. Herkän näköinen, pystykasvuinen, hentovartinen ja vähälehtinen. Melko hyvä mesikasvi päiväperhosille! 1 g = n. 200 siementä.Viljely: Kylvetään suoraan kasvupaikalleen maan läm-mettyä. Viihtyy parhaiten auringossa, laihahkossa ja kuivanpuoleisessa maassa.Käyttö: Ryhmäistutuksiin, leikkokukaksi. Siemenkodat kuivakukaksi! Siemenet myrkyllisiä!

Isotsinnia(Zinnia)Zinnia elegans

Yv. Kotoisin Etelä-Amerikasta. Toiselta nimeltään oppi-neittenkukka. Jäykkien varsien latvoissa isot mykeröku-kinnot (5–10 cm). Lehdet myös jäykät, karvaiset, pitku-laiset ja vastakkaiset. Kukat muistuttavat muodoltaan ja väriltään daalian kukkia. Kukkii heinä-syyskuussa. Kaunis ja kestävä leikkokukka. Hyvä mesikasvi varsinkin päiväperhosille. 1 g = noin 100 siementä.Viljely: Esikasvatus huhtikuussa. Itää 18 asteessa 5–10 vrk:ssa. Istutuskelpoiseksi 9–10 viikossa. Viihtyy auringossa, tuoreessa, runsasravinteisessa, runsasmul-taisessa vettä läpäisevässä maassa. Etelässä voi suotuisilla paikoilla kylvää suoraan kasvupaikalleen. Hallanarka.

’FABERGÉ MIX’annos noin 90 siementä / 2,40€ til.no 3365Häikäisevä värivalikoima valkoisista, keltaisista ja punai-sen eri sävyisistä pastellimaisista kukista. Teriön uloim-mat kehälehdet ovat pidemmät ja muodostat kauniin reunuksen koholla olevan keskustan ympärille. Vank-karakenteinen. Korkeus n. 75–80 cm. Erinomainen leikkokukka!

’FIREWORKS MIX’annos noin 120 siementä / 2,40€ til.no 3677Suuret, kerrotut kukat keltaisia, oransseja, kirkkaan punaisia ja ruusunpunaisia. Korkeus 75 cm.

’ZINDERELLA LILAC’Uusiannos noin 20 siementä / 2,40€ til.no 3678Kukka kuin kuppikakku! Jättikokoiset puolikerrotut kukat ihastuttavan vaaleanlilat. Korkeus n. 90 cm. Erin-omainen leikkokukka.

Jättiolkikukka(Jätte-eternell)Helichrysum bracteatum

Mv. Meillä yksivuotinen. Kotoisin Australiasta. Ensim-mäisen kerran viljeltiin Ranskassa 1799. Erinomainen kuivakukka, tärkein kuivakukkateollisuuden raaka-aine. Kukkii heinäkuusta pakkasiin. Erinomainen perhoskasvi! Houkuttelee varsinkin amiraali-, neito- ja ohdakeper-hosia. 1 g = noin 1400 siementä.Viljely: Esikasvatus huhti-toukokuussa. Etelässä avomaa-kylvö. Itää 18–20 asteessa 8–10 viikossa. Vaatii aurin-koisen, tuoreen, keski- tai runsasravinteisen, kalkkipi-



toisen moreenimaan. Taimi-kasvatetut yksilöt kukkivat jo heinäkuussa.Korjuu: Kukat korjataan aurinkoisena päivänä laita-kukkien ollessa avoinna. Poistetaan varsista lehdet ja ripustetaan kuivumaan ilmavaan paikkaan.

’FOR EVER MIX’annos noin 850 siementä / 1,70€ til.no 3144Kukat kauniita: valkoisia, keltaisia, ruusunpunaisia ja punaisenruskeita. Korkeus n. 90 cm.

’COPPER-RED’annos noin 1 g / 2,10€ til.no 3150Ihanat, kuparinpunaiset, suuret, kerrotut kukat. Kor-keus n. 100 cm.

Jättiverbena(Jätteverbena)Verbena bonariensis

’PURPLE ELEGANCE’annos noin 180 siementä / 2,10€ til.no 3349Laji on kotoisin Amerikan subtrooppisilta ja trooppi-silta alueilta. Monivuotinen, mutta meillä yksivuotinen. Jäykät varret. Kauniin tumman lilan väriset kukat tiheissä, 5–8 cm:n levyisissä huiskiloissa. Korkeus n. 120 cm. Kukinta-aika heinä-syyskuu. Kukkaistutuksiin ja leik-kokukaksi. Erinomainen mesikasvi perhosille. 1 g = noin 4000 siementä.Viljely: Esikasvatus helmikuussa. Siemenet kylmäkä-siteltävä neljä viikkoa. Itää 20 asteessa. Viihtyy aurin-gossa, tuoreessa, runsasmultaisessa ja –ravinteisessa moreenimaassa.

Kaliforniantuliunikko(Sömntuta)Eschscholtzia californica

Mv. Suomen ilmastossa yksivuotinen. Kotoisin Poh-jois-Amerikasta. Kalifornian valtion tunnuskukka. Hienoliuskaiset lehdet siroja, väriltään yleensä hopean-harmaita. Kukat kestävät maljakossa, jos poimitaan nup-puisina. Kukkii heinä-elokuussa. 1 g = noin 650 siementä.Viljely: Kylvö avomaalle matalaan vakoon mahdollisim-man aikaisin keväällä. Viihtyy auringossa, kuivassa tai tuoreessa, keskiravinteisessa, kalkkipitoisessa moree-nimaassa. Kukkii 7–8 viikkoa kylvöstä koko loppuke-sän, jos kuihtuneet kukat poistetaan. Sietää pari pak-kasastettakin. Saattaa kylväytyä itse. Syyskylvö myös mahdollinen.

’BRIDAL BOUQUET’annos noin 190 siementä / 2,90€ til.no 3126Kerrotut tai puolikerrotut kukat erittäin suuria Korkeus n. 30 cm. Lehdet tummanvihreitä.

’CARMINE KING’annos noin 1 g / 1,70€ til.no 3398Kukat ihanan karmiininpunaiset. Korkeus n. 40 cm. Kaunis maisemointikasvina.

’IVORY CASTLE’annos noin 0,3 g / 2,10€ til.no 3212Kermanvalkeat, silkkimäiset kukat joissa vaaleankel-tainen keskusta. Harmaanvihreä lehdistö tyylikkään tillimäisesti liuskottunut. Kuutamopuutarhaan hieno lisä. Kasvaa melko korkeaksi, noin 45 cm.

Kehäkukka(Ringblomma)Calendula officinalis

Yv. Vanha koriste- ja lääkekasvi. Korkeus n. 25–75 cm. Kukat keltaisen ja oranssin eri sävyjä. Viljelty jo 1300-luvulla. Suomessa ollut talonpoikaisväestön suosituimpia koristekasveja. Käytetty mm. nimiä rin-keplumma ja rinkuna. Pitkä kukinta-aika: kesäkuusta pakkasiin asti. 1 g = noin 150 siementä.Viljely: Kylvö suoraan avomaalle, kun maan lämpö n. 14°C. Kukkii 9–10 viikon päästä kylvöstä. Riviväli 30 cm, taimiväli 15–20 cm. Voidaan kerätä omia siemeniä syksyllä. Kylväytyy helposti.Käyttö: Laitakukkia on vanhastaan käytetty voin värjää-miseen ja sahramin korvikkeena. Kukista voi valmistaa simaa, teetä ja viiniä. Sopii mausteeksi kalaruokiin, risot-toihin, vanukkaisiin ja munakkaisiin. Kehälehdet antavat väriä salaatteihin. Leivonnassa voidaan käyttää pulliin, sämpylöihin, pannu- ja hedelmäkakkuihin. Ihosolujen uusiutumista edistävää antiseptistä kehäkukkaa on käy-tetty voiteena haavojen ja ihottumien hoitoon. Vahvistaa maksan toimintaa. Terälehdet kuivataan talven varalle. Karkottaa tuholaisia puutarhasta. Mehiläiskasvi.

'DOUBLE ORANGE KING’annos noin 2 g / 1,70€ til.no 3480Voimakkaan oranssinpunainen, kerrottu kukka. Tosi näyttävä! Korkeus 60 cm. Kuivattavaksi, korkeat vai-kuttavat ainepitoisuudet.

’INDIAN PRINS’annos noin 2 g / 2,10€ til.no 3323Kauniin tumman oranssi kukka. Kehälehtien alapinnat



ruskehtavanpunaiset. Keskusta tummanruskea. Korkeus 60–70 cm. Monen suosikki.

’PACIFIC BEAUTY MIX’annos noin 2 g / 1,70€ til.no 3417Värisekoitus. Kukat puolikerrottuja. Korkeus 60 cm. Kasvuaika n. 55 vrk. Kaunis leikko- ja ryhmäkukkana.

’PINK SURPRISE’annos noin 100 siementä / 2,10€ til.no 3479Kerrotut kukat kauniin lohenpunaiset. Korkeus n. 45 cm.

’PORCUPINE’Kulttuurikasviannos noin 110 siementä / 2,10€ til.no 3085Aivan uudenlainen ulkonäkö. Hurmaavalla lajikkeella on selvästi erottuvat ’piikikkäät’ tumman oranssit kehäleh-det. Muistuttaa pientä kaktusdaaliaa. Korkeus n. 45 cm. Soveltuu leikkokukaksi ja reunuskasviksi. Kiehtoo lapsia.

Keijunmekko(Törnrosas kjörtel)Rhodochiton atrosanquineus

’PURPLE BELL VINE’annos noin 15 siementä / 3,50€ til.no 3011Yv. Kotoisin Meksikosta; sukunsa ainoa laji. Saanut nimensä erikoisen näköisistä kukistaan. Koostuu kah-desta osasta: verenpunaisesta, hametta muistuttavasta leveästä verhiöstä, jonka keskeltä roikkuu suppilomai-nen, tumman purppuranpunainen teriö. Teriön varis-tua, ’mekko’ pysyy pitkään koristeellisena. Kasvatettiin jo 1920-luvulla, nyt tullut uudestaan suosituksi. Köyn-nös- ja amppelikasvi. Korkeus n. 180–300 cm. Kukkii kesä-syyskuussa riippuen kylvöajankohdasta. 1 g = noin 2900 siementä.Viljely: Esikasvatus helmi-maaliskuussa. Siemeniä ei peitetä, itää valossa. Istutusetäisyys 40 cm. Viihtyy aurin-gossa ja puolivarjossa, tuoreessa, runsasravinteisessa ja runsasmultaisessa puutarhamaassa.

Kelloköynnös(Klockranka)Cobaea scandens

Mv. trooppinen köynnöskasvi, mutta viljellään yksi-vuotisena. Kotoisin Meksikosta. Pituus 5–6 m. Viljelty meillä pitkään. Maininta löytyy Kupittaan puutarhan siemenluettelosta vuodelta 1845. Nimensä se on saanut kellomaisista, sinivioletin sävyisistä, joskus kermanval-koisista, isoista kukistaan. Kiipeilee 3–6-paristen lehtien kärjissä olevien kärhien avulla. Ulospistävät heteet ja

emit lisäävät kukkien koristearvoa. Kukinta-aika: hei-nä-syyskuu. 1 g = noin 20 siementä.Viljely: Esikasvatus helmi-maaliskuussa. Itämisaika 12–18 vrk / 20 astetta. Viljelyaika n. 10–12 viikkoa / 16 astetta. Ulosistutus aurinkoon tai puolivarjoon run-sasravinteiseen, kosteutta pitävään puutarhamultaan. Aikaisemmin talvetettiin kartanoiden orangerioissa. Keväällä lisättiin pistokkaista.

’ALBA’annos noin 1 g / 2,40€ til.no 3418Isot kukat ihanan valkoiset.

SINIVIOLETTIannos noin 1 g / 2,40€ til.no 3023Viehättävät kukat sinivioletteja.

Keltakosmoskukka(Gullskära)Cosmos sulphureus

’POLIDOR MIXTURE’annos noin 2 g / 2,40€ til.no 3476Yv. Meillä harvinainen. Keltaiset kukat (5–6 cm) pie-nempiä kuin punakosmoskukalla. Karvaiset lehdet myös vähemmän liuskoittuneet. Korkeus n. 70 cm. Värjäys-kasvi, kukista saadaan keltaista väriä. 1 g = noin 120 siementä.Viljely: Samanlainen kuin punakosmoskukalla. Viihtyy auringossa, tuoreessa, runsasravinteisessa ja runsasmul-taisessa moreenimaassa.

Kessu(Bondtobak)Nicotiana rustica

’AMERSFORT’annos noin 0,3 g / 2,10€ til.no 3095Yv. Nopeakasvuinen kesäkukka. Kukkii heinä-elokuussa. Hyvä leikkokukka. 1 g = n. 2200 siementä.Viljely: Kylvetään varhain keväällä avomaalle aurinkoi-seen, kuivaan tai tuoreeseen, runsasravinteiseen, syvä-multaiseen kalkittuun moreenimaahan. Lisäkylvöjä voi tehdä pari kertaa kesässä.Käyttö: Voi myös kuivata.



Kesäharso(Sommarslöja)Gypsophila elegans

’GOVENT GARDEN WHITE’annos noin 1800 siementä / 1,70€ til.no 3099Valkeat, suuret, huntumaiset kukat. Korkeus n. 45 cm.Yv. Nopeakasvuinen kesäkukka. Kukkii heinä-elokuussa. Hyvä leikkokukka. 1 g = n. 2200 siementä.Viljely: Kylvetään varhain keväällä avomaalle aurinkoi-seen, kuivaan tai tuoreeseen, runsasravinteiseen, syvä-multaiseen kalkittuun moreenimaahan. ntakylvöjä voi tehdä pari kertaa kesässä.Käyttö: Voi myös kuivata.

Kesäkuuruoho(Judaspenningar)Lunaria annua

annos noin 10 g / 2,10€ til.no 3282Yv.-kv. Viljely aloitettiin Sveitsissä 1830. Tuoksuvat kukat violetit tai valkoiset. Kukkii kesä-heinäkuussa. Pysty ja tanakka varsi. Korkeus n. 90 cm. Siementen tuleennut-tua ja varistua, jäljelle jäävät hopeanhohtoiset, kauniit soikeat lidut, jotka kerätään kuivakukiksi. 1 g = noin 50 siementä.Viljely: Kylvö avomaalle toukokuussa. Itää 20 asteessa 14–20 vrk:ssa. Viihtyy auringossa ja puolivarjossa, kos-teutta pidättävässä, vettä läpäisevässä humuspitoisessa maassa. Kylväytyy helposti.Käyttö: Kukkatarhaan. Leikko- ja kuivakukka.

Kesämalvikki(Sommarmalva)Lavatera trimestris

Yv. Kotoisin Etelä-Euroopasta. Kasvuaika n. 90–100 vrk. Kukkii runsaasti heinäkuusta pakkasiin. Monihaarai-nen, kaunis ryhmäkasvi, hyvä leikkokukka. 1 g = noin 125 siementä.Viljely: Kylvö avomaalle toukokuussa. Esikasvatus huh-tikuussa, jos haluaa kukkivan jo kesäkuussa. Viihtyy auringossa, tuoreessa, keskiravinteisessa, syvämultai-sessa moreenimaassa.

’MONT BLANC’annos noin 0,7 g / 1,70€ til.no 3464Suuret, silkkimäiset, puhtaan valkoiset kukat. Haaroit-tuva. Korkeus n. 60–75 cm.

’SILVER CUP’Uusi

annos noin 1 g / 1,70€ til.no 3488Malvan näköiset kukat erikoisen kauniit, vaaleat. Kukissa tumma keskus ja harmaanvaaleat raidat hennolla ruu-sunpunalla. Palkittu lajike! Korkeus n. 75–90 cm.

Kesäpäivänhattu(Sommarrudbeckia)Rudbeckia hirta

Yv. Kotoisin Pohjois-Amerikan preerioilta. Fantastinen loppukesän kukkija, kukinta-aika heinä-syyskuu. Isot lehdet ja isot kerrotut tai puolikerrotut mykerökukat. Hyvä ryhmäkasvi, voi kasvattaa myös astiakasvina. Kes-tävä leikkokukka. Ryhmäistutuksiin. Kuivakukaksi, myös siemenkota on kaunis kuivattuna. Hyvä mesikasvi sekä päivä- että yöperhosille. 1 g = noin 1800 siementä.Viljely: Esikasvatus huhtikuussa. Itää 16 asteessa 14–20 vrk:ssa. Viihtyy auringossa, ravinteikkaassa, kalk-kipitoisessa ja tuoreessa hiekkamultaseoksessa. Istutus-väli 25 cm. Viihtyessään kylväytyy itse.

’MARMALADE’annos noin 750 siementä / 2,10€ til.no 3363Raikas ja pirteä, kultaisen oranssi kesäpäivänhattu, jolla isot oranssinkeltaiset kukat ja ruskea keskusta. Kor-keus matalahko, 35–45 cm. Esikasvatus maaliskuulla aikaistaa kukintaa elo-syyskuussa. Hyvä ryhmissä ja leikkokukkana.

’MORENO’annos noin 50 siementä / 2,10€ til.no 3339Laitakukissa oranssinkeltaiset reunat, jotka muuttuvat keskustaa kohti lämpimän ruskeanpunaisiksi. Keskusta mahonginvärinen. Tukevavartinen. Korkeus n. 30–50 cm.

Kiinanasteri(Trädgårdsaster)Callistephus chinensis

Yv. kesäkukka, joka tunnetaan myös nimellä kesäasteri (sommaraster). Sukunsa ainoa laji. Aito kiinanasteri tuotiin Eurooppaan vuonna 1731. Siitä jalostetut lajik-keet ovat suosittuja syyskukkijoita. Kukat ovat väriltään valkoisia sekä punaisen, violetin, valkoisen ja keltaisen eri sävyjä. Kukkii hyvin myöhään syksyyn (heinä-syys-kuu). Kestävä ja kaunis ryhmä- ja leikkokukka. Hyvä mesikasvi perhosille!Viljely: Esikasvatus huhtikuussa. Kylvö 1 cm syvyyteen. Koulitut taimet istutetaan kesäkuun alkupuolella ulos. Viihtyy auringossa ja puolivarjossa, tuoreessa, runsas-ravinteisessa, syvämultaisessa moreenimaassa. Itää 17 asteessa 7–12 vrk:ssa. Viljelyaika n. 14–16 viikkoa. Kas-



vupaikkaa vaihdettava vuosittain kasvitautien välttä-miseksi. 1 g = noin 450 siementä.

’DWARF MILADY WHITE’Uusiannos 0,5 g / 2,10€ til.no 3208Täydellisen kerrotut, suurikokoiset ja puhtaanvalkoiset kukat (n. 10–12 cm). Haaroittuu hyvin. Varsi tanakka. Matala, korkeus vain n. 25 cm, sopii ruukkuun ja penkin reunaan.

’GREMLIN MIXED’annos noin 1 g / 2,10€ til.no 3120Upea värisekoitus isoista, kerrotuista sinisen ja punaisen eri sävyisistä sekä keltaisista kukista. Korkeus n. 75 cm.

’MILADY MIXED’annos noin 0,5 g / 2,10€ til.no 3457Ihastuttava sekoitus kerrotuista pastellinsävyisistä suu-rista vaaleanpunaisista, valkoisista, liloista ja punaisista kukista. Kylvös peitetään kevyesti. Varsi tukeva, jää melko matalaksi, korkeus n. 25 cm. Ihanteellinen kuk-kapenkin reunakasviksi ja ruukkuihin.

Kirjokohtalonkukka(Nemesia)Nemesia strumosa

’CARNIVAL MIXED’Uusiannos 1 g / 2,40€ til.no 3084Yv. Pirteän iloinen sekoitus punaisia, keltaisia, oransseja ja vaaleanpunaisia kukkia. Kohtalonkukka on ahkerasti kukkiva kesäkukka ruukkuihin ja kesäistutuksiin. Tert-tumaiset kukinnot haarautuvat, lehdet vaaleanvihreät. Kasvaa noin 20–30 cm korkeaksi. 1g = n. 3500 siementä.Viljely: Kylvetään huhtikuun puolivälissä sisällä tai kasvilavaan. Pidä kylvös tasaisen kosteana muttei mär-känä. Siirrä taimettumisen jälkeen viileämpään. Taimi-väli 15–20 cm. Paras kukinta lämpimän aurinkoisilla paikoilla hyvässä puutarhamaassa. Lannoita ja kastele säännöllisesti ja poista kukkineet kukat.

Komeaklarkia(Clarkia)Clarkia unguiculata

’PRETTY POLLY MIX’annos noin 2600 siementä / 1,70€ til.no 3471Yv. Vanha koristekasvi. Helppo kasvattaa. Tunnetaan myös nimellä immenkukka. Korkeus n. 60 cm. Kerro-tut kukat punaisen eri sävyjä tai valkoisia. Kukkia on

runsaasti pitkin vartta. Kukkii heinä-syyskuussa. Ihana leikkokukkana! 1 g = noin 3250 siementä.Viljely: Kylvö avomaalle heti maan lämmettyä, pohjoi-sessa taimikasvatus huhtikuussa. Siemenet kylvetään parin sentin syvyyteen. Taimet harvennetaan matalina 12–15 cm välein. Osan taimista voi latvoa, jolloin kasvi haaroittuu ja kukkii vähän myöhemmin. Viihtyy aurin-gossa, tuoreessa, keski- tai runsasravinteisessa syvämul-taisessa maassa.

Koristekaali(Prydnadskål)Brassica oleracea var sabellica

(Sabellica-ryhmä)

’PIGEON MIXED’annos noin 0,15 g / 2,90€ til.no 3290Pyöreä muoto. Liuskoittuneet lehdet. Sekoitus valkoisista ja marjapuuronvärisistä lajikkeista. Korkeus n. 30–35 cm.Yv. Hyvin koristeellisia, pakkasta kestäviä syksyn ja alkutalven lehtikaalista jalostettuja muotoja. Ne eivät muodosta varsinaista kiinteää kerää, vaan lehdet ovat toisistaan erillään. Kestää talvisäätä jopa paremmin kuin kanervat. 1 g = noin 250 siementä.Viljely: Esikasvatus huhtikuussa. Koulinta kolmen viikon päästä. Karaistut taimet ulos kesäkuun alussa. Taimiväli n. 40 x60 cm. Viihtyy auringossa ja puolivarjossa, tuo-reessa, runsasravinteisessa ja runsasmultaisessa maassa. Kuivina kausina kastellaan. Rehevöityy vasta loppuke-sällä. Ilmojen viilennettyä värit voimistuvat. Syyspuolella voi siirtää suuriin ruukkuihin.

KORISTEKRASSIT

Kanariankrassi(Fjärilskrasse)Tropaeolum peregrinum

annos noin 30 siementä / 1,70€ til.no 3483Yv. Helppohoitoinen ja nopeakasvuinen köynnös (n. 2–5 m). Nimestään huolimatta kotoisin Etelä-Ameri-kasta. Lehdet liuskaiset, keltaiset kukat ripsuiset. Kasvin ruotsalainen nimi suomennettuna (perhoskrassi) kuvaa hyvin sen ulkonäköä. Kukkii heinä-syyskuussa. Kohta-lainen mesi- ja ravintokasvi perhosille. Mehiläiskasvi. 1 g = noin 15 siementä.Viljely: Viihtyy auringossa ja puolivarjossa, kosteutta pidättävässä, runsasravinteisessa ja syvämultaisessa puu-tarhamaassa, esim. suojaisalla seinustalla. Esikasvatus huhtikuussa aikaistaa kukintaa. Avomaakylvö maan läm-mettyä. Siementen liottaminen yön yli nopeuttaa itämistä.



Itää 20 asteessa 7–12 vrk:ssa. Viljelyaika n. 6 viikkoa. Kuivina aikoina huolehditaan kastelusta. Hallanarka

Köynnöskrassi(Indiankrasse)Tropaeolum majus

Yv. Nopeakasvuinen köynnös. Kotoisin Perusta ja Chi-lestä. Viljelty 1600-luvulla vihannes- ja lääkekasvina. Kohtalainen mesi- ja ravintokasvi perhosille. Mehiläis-kasvi. 1 g = noin 8 siementä.Viljely: Esikasvatus huhti-toukokuun vaihteessa. Sie-menet on hyvä liottaa ennen kylvöä. Itää 20 asteessa 7–12 vrk:ssa. Taimikasvatusaika n. 3 viikkoa. Karaistut taimet ulos hallojen mentyä. Etelässä voi kylvää suoraan kasvupaikalleen. Viihtyy auringossa ja puolivarjossa, kosteutta pidättävässä runsasravinteisessa, syvämultai-sessa maassa. Kukkii ensimmäisiin pakkasiin asti, kun muistetaan poistaa kuihtuneet kukat.Käyttö: Kirpakan makuisia lehtiä voi käyttää salaatin mausteena samoin kuin kukkia. Niissä on erityisen paljon C-vitamiinia. Siemeniä käytetään kapriksen tapaan. Kuivattuja ja jauhettuja siemeniä voi käyttää pippurin korvikkeenakin. Torjuu kirvoja. Käytetty eri-tyisesti omenapuun alla.

’DAYGLOW MIX’annos noin 35 siementä / 2,10€ til. no 3217Sekoitus yksinkertaisista ja puolikerrotuista punaisista, keltaisista ja oranssista kukista. Jalostettu erityisesti amp-pelikasvatukseen. Ei kasva niin pitkäksi kuin edellinen.

'TROPICAL MIX’annos noin 25 siementä / 1,70€ til.no 3409Hehkuvan sävyisiä yksinkertaisia keltaisia, punaisia ja oransseja kukkia. Korkeus n. 1,8–2 m.

Pensaskrassi(Buskkrasse)Tropaeolum majus ’Nanum’

Yv. Pensastava, rentovartinen kasvutapa. Sopii kasvimaan- ja kukkapenkin reunaan ja ruukkuviljelyyn. Kohtalai-nen mesi- ja ravintokasvi perhosille. Mehiläiskasvi. 1 g = n. 8 siementä.Viljely: Kuten köynnöskrassi.Käyttö: Kuten köynnöskrassi.

’ALASKA SALMON ORANGE’annos noin 3 g / 2,10€ til.no 3198Viehättävät yksinkertaiset pastellimaiset, lohenpunaiset kukat ja valkovihreänkirjat marmoriset lehdet. Kukkii aikaisin. Korkeus n. 20 cm. Herkän näköinen!

'PRINCESS OF INDIA’annos noin 25 siementä / 2,10€ til.no 3442Hehkuvanpunaiset, yksinkertaiset kukat. Tumman-vihreät ja koristeelliset lehdet. Korkeus n. 20–25 cm. Suosittu!

'WHIRLEYBIRD MIXED’annos noin 25 siementä / 1,70€ til.no 3734Kukat yksinkertaisia: keltaisen, oranssin ja punaisen sävyjä! Korkeus 30 cm. Kasvuaika n. 60–70 vrk. Monen mielestä kaunein pensaskrassi!

Pensaskrassilajitelma5 lajiketta / 4,50€ til.no 318712 siementä kutakin lajiketta erikseen pakattuna.

’ALASKA MIX’Kukat yksinkertaiset, voimakkaat värit. Lehdet vihreän-valkokirjavat. Soveltuu ruukkuja amppeliviljelyyn. Korkeus n. 25 cm.

’DAYGLOW MIX’Sekoitus yksinkertaisista ja puolikerrotuista keltaisista ja punaisen eri sävyisistä kukista. Köynnöstävä.

’PEACH MELBA’Huomiota herättävän kauniit yksinkertaiset persikan väriset kukat. Lehdet tummanvihreät. Korkeus n. 25 cm.

’PRINCESS OF INDIA’Yksinkertaiset tummanpunaiset kukat. Tummanvih-reissä lehdissä suklaanruskeaa häivähdystä. Korkeus n. 20–25 cm.

TOM THUMB MIX’Värikäs sekoitus yksinkertaisista kukista. Kaunis reunus-kasvina. Korkeus n. 23–30 cm.

Koristetupakka(Blomstertobak)Nicotiana × sanderae (Sandrerae-ryhmä)

’PERFUME MIX’ F1annos noin 110 siementä / 2,40€ til.no 3097Yv. Torvimaiset, tuoksuvat kukat. Värisekoitus punaisen eri sävyistä ja valkoisesta. Tanakka. Matalakasvuinen, korkeus n. 40–45 cm. Sopii ryhmäkasviksi ja ruukkuihin.Viljely: Esikasvatus maalis-huhtikuussa. Kasvatus kuten valkotupakalla. Myrkyllinen!



Kotilokukka(Musselsyska)Molucella laevis

annos noin 170 siementä / 1,70€ til. no 3133Yv. Irlanninkellona tunnettu kotilokukka tulee Välime-ren itäosoísta. Korkeus 60–90 cm. Erikoinen ulkonäkö: limenvihreät verhiöt ovat peräkkäisinä kiehkuroina var-ressa. Kukkii heinä- syyskuussa.Viljely: Esikasvatus maalis-huhtikuussa tai suorakylvö etelässä suotuisilla paikoilla toukokuussa. Kylvösyvyys 1,5 cm ja taimiväli 45 cm. Kylvöstä kukintaan noin 3 kk. Viihtyy auringossa läpäisevässä, runsasmultaisessa maassa. Käyttö leikko- ja kuivakukkana.

Kääpiösilkkikukka(Atlasblomma)Godetia grandiflora

'PRECIOUS GEMS MIX’annos noin 130 siementä / 2,10€ til.no 3460Yv. Kotoisin Kaliforniasta. Yksinkertaiset, viehättävän eri sävyiset ruusunpunaiset kukat kapeateräisiä. Antaa kevyen, ruusuisen vaikutelman. Korkeus 25 cm. Kukkii heinä-syyskuussa. Kaunis kukkatarhassa, suosittu leik-kokukka.Viljely: Kylvö suoraan avomaalle keväällä. Viihtyy aurin-gossa, tuoreessa, runsasravinteisessa, runsasmultaisessa moreenimaassa. Harvennetaan n. 10–15 cm välein, sillä harventamattomana jää yksivartiseksi.

Lääkärinkukka(Nattblomster)Zaluzianskya capensis

annos noin 200 siementä / 2,10€ til.no 3366Yv. Meillä aika harvinainen. Kasvatus yleistynyt maail-mallakin vasta 1990-luvulla. Kaunis, herkkä ulkonäkö. Valkoiset, suloisen pienet kukat tuoksuvat iltaisin iha-nasti. Siitä englanninkielinen nimi ’Midnight Candy’ ja ’Night Phlox’. Korkeus n. 30–35 cm. Kukkii heinäkuusta pakkasiin. Hyvä mesikasvi. Houkuttelee perhosia, kima-laisia ja mehiläisiä.Viljely: Esikasvatus huhtikuussa. Karaistut taimet ulos hallojen mentyä. Viihtyy auringossa ja puolivarjossa, ravinteikkaassa, vettä läpäisevässä maassa. Helppo!

Maloppi(Praktmalva)Malope tridifa

’STRAWBERRIES & CREAM MIX’annos noin 200 siementä / 2,10€ til.no 3376Yv. Kotoisin Keski-Euroopasta. Pystykasvuinen ja haa-rova. Sekoitus kukista, joiden suonikkaat terälehdet ovat valkoiset, tumman tai vaalean ruusunpunaiset. Nielu on tumma. Kukan läpimitta parhaimmillaan 7,5 cm. Kukinta-aika heinä-syyskuu. Kolmihalkoiset, hertta-maiset lehdet kauniin vihreät. Korkeus n. 75 cm. Sopii seinustalle. Hyvä leikkokukka.Viljely: Avomaakylvö toukokuussa. Viihtyy auringossa, kosteutta pidättävässä, keskiravinteisessa, syvämultai-sessa moreenimaassa.

Mustasievikki(Kärlleksblomster)Nemophila discoidalis

annos noin 1 g / 2,10€ til.no 3113Yv. Kotoisin Pohjois-Amerikasta. Englanniksi ’Penny Black’. Hätkähdyttävän kauniit, melkein hiilenmustat kukat, joissa kaikissa selvärajainen, kapea, valkoinen reunus. Pariliuskaiset lehdet kauniin vihreät. Korkeus n. 15 cm. Kukinta-aika heinä-syyskuu. Sopii reunuskas-viksi, ruukkuun sekä amppeliin. 1 g = noin 260 siementä.Viljely: Esikasvatus maalis-huhtikuussa tai avomaakylvö toukokuussa. Taimiväli 10 cm. Muodostaa tiheitä kas-vustoja. Viihtyy auringossa ja puolivarjossa, runsasra-vinteisessa, kalkkipitoisessa vettä läpäisevässä maassa.

Narsissitupakka(Narcisstobak)Nicotiana sylvestris

annos noin 0,5 g / 2,10€ til.no 3086Yv. Koristeellinen, viehättävän näköiset ihanalta tuok-suvat, nuokkuvat, torvimaiset, valkoiset n. 10 cm pitkät kukat. Pitkä kukinta-aika heinäkuusta syyskuuhun. Lehdet isot ja näyttävät. Korkeus n. 150 cm. Monen mielestä kaunein tupakkalaji. Upea ryhmäkasvi. Erin-omainen mesikasvi varsinkin yökkösille ja kiitäjille! 1 g = noin 29.000 siementä.Viljely: Kasvatus, kuten valkotupakalla. Taimet suuria, ruukun oltava vähintään 11–13 cm läpimitaltaan. Myr-kyllinen!



Pallerokiurunkukka(Bollgilia)Gilia capitata

annos noin 2 g / 1,70€ til.no 3025Yv. Siro kesäkukka. Pallomaiset kukat kauniin taivaan-siniset. Runsashaarainen. Lehdet hienoliuskaiset. Kor-keus n. 60–80 cm. Kukinta-aika heinä-syyskuu. Kaunis ryhmä- ja leikkokukka. Voi myös kuivata. Parhaita per-hoskukkia. Amiraali- ja neitoperhosen suosikki. 1 g = noin 2200 siementä.Viljely: Avomaakylvö toukokuussa. Viihtyy auringossa, kuivassa ja tuoreessa, runsasravinteisessa moreenimaassa. Kylmänkestävä!

Perhoskukka(Fjärilsblomster)Schizanthus pinnatusWisentonensis-hybridi

'ANGEL WINGS’annos noin 750 siementä / 2,40€ til.no 3228Yv. “Köyhän miehen orkidea”. Kotoisin Chilestä. Sopii kasvatettavaksi ruukussa ikkunalla tai kukkapenkissä. Kukissa punaisen eri sävyjä ja hieman valkoistakin. Kukkia on niin paljon, ettei lehtiä juuri näy. Kukkii pitkään heinä-elokuussa. Korkeus n. 30–40 cm. Hyvä leikkokukka. Hallanarka. 1 g = noin 1600 siementä.Viljely: Esikasvatus maalis-huhtikuussa. Viihtyy aurin-gossa, tuoreessa, runsasravinteisessa, syvämultaisessa, kalkkipitoisessa moreenimaassa. Ei siedä märkyyttä.

Petunia(Petunia)Petunia × hybrida

Yv. Kotoisin Etelä-Amerikasta. Tunnetaan 35 lajia. Ensim-mäiset petunian siemenet tuotiin Eurooppaan vuonna 1830, ja kasvi sai heti huomiota. Suomeen petunia tuli 1800-luvun loppupuolella. Aikaisemmin sitä pidettiin myös huonekasvina. Mesikasvi kiitäjille, erityisesti ete-länpäivä- ja kierokiitäjälle! 1 g = noin 8000 siementä.Viljely: Esikasvatus maaliskuussa. Karaistut taimet viedään ulos hallaöitten mentyä. Latvotaan, niin että saadaan tuuheita taimia. Viihtyy auringossa, tuoreessa, keski- tai runsasravinteisessa, syvämultaisessa, vettä läpäisevässä mullassa. Kuihtuneet kukat kerätään pois, jottei kukinta lakkaisi. Lannoitetaan viikoittain luon-nonmukaisella lannoitteella. Helppohoitoinen.Huom: erittäin pieni siemen, avaa pakkaus varovasti!

’PIROUETTE’Uusiannos noin 30 siementä / 3,50€ til.no 3350Neilikkaa tai ruusua muistuttava kerrottu kukka, jossa valkoiset reunat ja lila pääväri. Nopeakasvuinen, haa-roittuva ja tanakka. Kukkia kehittyy koko kesän ajan. Korkeus n. 25 cm.

’PURPLE WAVE’annos noin 9 siementä / 3,90€ til.no 3140Royal Horticultural Societyn palkitsema lajike. Helppo kylvää, siemen on pilleröity. Kauniit purppuranpunai-set kukat. Kehitetty erityisesti amppelikasvatukseen. Runsas kukinta.

’REFLECTIONS MIX’ F1annos noin 90 siementä / 2,40€ til.no 3105Hurmaava punaisten, lilojen ja valkoisten kukkien sekoi-tus. Erikoisuutena kukissa on näkyvissä tummat, kauniit lehtisuonet. Korkeus n. 30 cm.

Piiankieli(Blå snokört)Echium plantagineum

’ROSE BEDDER’Uusiannos noin 1 g / 1,70€ til.no 3509Yv. (Kv) Vaaleanpunainen, suurikukkainen lajike. Lehdet karkeakarvaiset ja tummanvihreät. Korkeus n. 30–50 cm. Erinomainen mehiläiskasvi. Kohtalainen mesikasvi päivä- ja yöperhosille. 1 g = noin 230 siementä.Viljely: Avomaakylvö toukokuussa. Viihtyy auringossa, kevyessä ja kuivahkossa mullassa. Liian tiheä kylvös kannattaa harventaa, silloin kukinta on runsasta.

Pioniunikko(Pionvallmo)Papaver somniferum (Paeniflorum-ryhmä)

’LILAC POMPOM’annos noin 900 siementä / 2,40€ til.no 3127Yv. Valtavan suuret, kalpean lilan väriset kerrotut kukat. Varret tanakat. Korkeus 90 cm. Kukinta-aika pitempi kuin muilla unikoilla.Viljely: Kylvö aikaisin keväällä avomaalle. Kylvön hel-pottamiseksi pienet siemenet voi sekoittaa hiekkaan, jolloin kylvöstä tulee riittävän harva. Taimiväliksi har-vennetaan 10–15 cm. Viihtyy auringossa kuivassa tai tuoreessa, keski- tai runsasravinteisessa, kalkkipitoisessa runsasmultaisessa maassa.



Käyttö: Siemenet voi käyttää leivonnassa. Kaunis leik-konakin. siemenkodat kuivakukiksi.

Punakosmoskukka(Rosenskära)Cosmos bipinnatus

Kosmoskukka on valittu Saksassa vuoden 2016 kukaksi!Yv. Kotoisin Meksikosta. Vanha koristekasvi, suuret kukat. Siroliuskainen lehdistö on koristeellinen. Hyvä leikkokukka: kestää parikin viikkoa maljakossa. Kukkii heinäkuusta myöhään syksyyn, pakkasiin asti. Kohtalai-nen perhoskukka! Värjäyskasvi, saadaan keltaista väriä. 1 g = noin 180 siementä.Viljely: Kylvö heti maan lämmettyä matalaan vakoon, esikasvatus aikaistaa kukintaa. Itää 5–7 vrk:ssa 19–21 asteessa. Pohjoisessa esikasvatus maalis-huhtikuussa, jotta ehtisi kukkia! Viihtyy auringossa, suojaisassa, tuo-reessa, keski- tai runsasravinteisessa, syvämultaisessa moreenimaassa. Taimiväli 20–30 cm. Kuihtuneet kukat poistetaan.

’DOUBLE CLICK BICOLOR PINK’Uusiannos noin 0,25 g / 2,90€ til.no 3209Kerrotut, kauniin vaaleanpunaiset kukat keskeltä tum-memmat. Korkeus n. 60–90 cm. Tosi viehättävä roman-tiikannälkäisille!

’SENSATION TALL MIXED’Kulttuurikasviannos noin 150 siementä / 2,40€ til.no 3422Yksinkertaiset kukat ruusunpunaisia ja valkoisia. Kor-keus n. 90 cm. Erinomainen taustakasvi.

’VELOUETTE’Uusiannos 0,3 g / 2,90€ til.no 3169Ihastuttava punavalkoinen kukkasekoitus, pussissa val-kopunaraidallisia ja tummanpunaisia kukkia. Korkeus n. 80–90 cm.

’XANTHOS’Uusiannos noin 20 siementä / 2,40€ til.no 3136Kultamitalin Fleuroselect kisassa voittanut kauniin vaa-leankeltainen lajike. Pensasmainen, kukkii runsaasti.

Punapellava(Blomsterlin)Linum grandiflorum

'RUBRUM’annos noin 5 g / 1,70€ til.no 3100Kukat tumman karmiininpunaiset, keskusta musta. Korkeus 45 cm. Perinteinen kesäkukka!Yv. Vanhanajan kesäkukka. Kukkii runsaasti heinä-syys-kuussa. Sopii kukkaistutuksiin, reunuskasviksi ja ruuk-kuviljelyynkin. 1 g = noin 350 siementä.Viljely: Kylvö heti maan lämmettyä mahdollisimman aikaisin. Siemen kannattaa liottaa, taimiväli 5–10 cm. Hyvä harventaa, silloin haarovat runsaasti, myös kukinta on runsaampaa ja kukinta-aika pitempi. Viihtyy aurin-gossa, tuoreessa, runsasravinteisessa, syvämultaisessa moreenimaassa. Helppohoitoinen.

Pyöröjänönputki(Harört)Bupleurum rotundifolim

annos noin 1 g / 2,10€ til.no 3166Yv. Kellanvihreät kukinnot vihreiden ja pyöreiden suo-juslehtien ympäröiminä. Tanakat pitkät varret. Korkeus n. 80 cm. Kukinnot muistuttavat tyräkkiä, lehdet kuten eukalyptuksella. Kukinta-aika heinä-syyskuu. 1 g = n. 330 siementä.Viljely: Helppo viljellä. Kylvö avomaalle touko-kesä-kuussa 4 cm välein 0,5 cm syvyyteen. Riviväli 40–50 cm. Viihtyy aurinkoisella, runsasravinteisella kasvupaikalla. Kukkiin runsaasti.Käyttö: Kuivakukaksi ja leikoksi. Kukat kerätään täysin auenneina. Käytetään kimpuissa yhdistämään värik-käitä kukkia.

Päivänsini(Blomman för dagen)Ipomea tricolor

Yv. Kotiseudullaan monivuotinen. Kotoisin trooppi-sesta Amerikasta. Käytetään myös elämänlanka -nimeä. Kuuluu runsaslajiseen bataatin sukuun. Köynnös, varsi haarova. Korkeus n. 2,5–3 m. Suuret kukat avoinna aamu-päivisin. Kukkii kesäkuusta syyskuuhun riippuen kyl-vöajankohdasta. Lämpimälle ja aurinkoiselle paikalle puutarhaan tai suojaisalle parvekkeelle.Kasvatus: Esikasvatus tammi-huhtikuussa. Laita 3–5 siementä 10–12 cm ruukkuun. Siemeniä on hyvä liottaa vuorokauden verran ennen kylvöä itämisen jouduttami-seksi. Itää 20 asteessa 1–2 viikossa. Mitä aikaisempi kylvö,



sen aikaisempi kukinta. Viihtyy auringossa, tuoreessa, runsasravinteisessa, kalkkipitoisessa, runsasmultaisessa mullassa. Vaatii tukemista. Kukat kestävät vain yhden päivän, mutta a tulee jatkuvasti. Myrkyllinen!

’CRIMSON RAMBLER’Uusiannos n. 25 siementä / 2,40€ til.no 3175Yv. Uusi kauniin punainen lajike. Suurikokoisissa kukissa raikkaan valkoinen keskusta. Kukkii heinä-syyskuussa, kukin kukka auki vain päivän. Köynnös yltää 2,4–3 metrin korkeuteen. Esikasvatus aikaistaa kukintaa.

’HEAVENLY BLUE’annos noin 35 siementä / 2,10€ til.no 3199Suuret, taivaansiniset kukat. Leveän, suppilomaisen teriön nielu ja torvi valkea.

Riippalobelia(Hänglobelia)Lobelia erinus ’Pendula’

Yv. Kotoisin Etelä-Afrikasta. Kannukselliset kukat. 1 g = n. 30000 siementä.Viljely: Esikasvatus maaliskuussa. Pieni siemen itää 12 asteen lämpötilassa 1–2 viikossa. Siementä ei peitetä, itää valossa. Kukkii aikaisin kesäkuusta pakkasiin asti. Kukinnan varmistamiseksi kasvuston voi leikata välillä lyhyeksi. Viihtyy parhaiten puolivarjossa, ei kestä paah-detta. Kastellaan säännöllisesti ja lannoitetaan viikoittain.

’CAMBRIDGE BLUE’annos noin 650 siementä / 2,10€ til.no 3355Taivaansiniset kukat. Englantilaisittain: ”Lovely cool colour”. Kultamitalilla palkittu lajike!

’CASCADE MIXED’annos noin 650 siementä / 2,10€ til.no 3354Ihana sekoitus sinisen eri sävyistä, ruusunpunaisesta, lilasta, punaisesta ja valkoisestakin. Joissakin kukissa valkoinen silmä. Kauniit värit amppeliin!

Ruiskaunokki(Blåklint)Centaurea cyanus

Yv. Kotoisin Etelä- ja Kaakkois-Euroopasta. Levinnyt Pohjolaan maanviljelyksen myötä jo hyvin kauan aikaa sitten. Kantamuoto on vanha ruispellon rikkakasvi. Jo 1845-luvulta peräisin olevassa Finska Trädgårdsodlin-gsskällskapet’in Kupittaan puutarhan siemenluettelossa myynnissä oli ruiskaunokin siemeniä. Kukkii heinä-syys-kuussa. Medessä hyvin korkea sokeripitoisuus. Hyvä

mehiläiskasvi. Kohtalainen mesikasvi sekä päivä- että yöperhosille! 1 g = noin 220 siementä.Viljely: Kylvö suoraan avomaalle matalaan vakoon keväällä tai syksyllä. Kukinta alkaa kymmenen viikkoa kylvöstä. Viihtyy auringossa, tuoreessa keskiravinteisessa moreenimaassa.Käyttö: Kukkia voi käyttää salaattiin. Vanha lääkekasvi. Kukista saatavaa väriä on käytetty myös vesivärinä. Voi-makkaasta hauteesta saadaan lilaa sävyä harmaille hiuk-sille. Kukat kuivataan pimeässä paikassa.

’BLACK BALL’annos noin 2 g / 1,70€ til.no 3111Kukka kerrottu, tumman purppuranpunainen, lähes musta. Korkeus n. 60–80 cm.

'BLUE BOY’Kulttuurikasviannos noin 5 g / 1,70€ til.no 3104Suuret, kerrotut, kirkkaansiniset kukat. Korkeus n. 80 cm.

’CLASSIC MAGIC’Uusiannos noin2 g / 1,70€ til.no 3130Sekoitus lilan ja valkoisen sekoituksesta ja tumman-liloista puolikerrotuista kukista. Pussissa on sekä yksi- että kaksivärisiä kukkia. Korkeus n. 90 cm.

Rusoikikukka(Roseneternell)Rhodanthe chlorosephala

annos noin 0,5 g /2,40€ til.no 3143BiodynaaminenYv. Kotoisin Australiasta. Itää noin 14–30 päivässä, kylvö mullan pintaan peitetään vain aivan ohuelti (1 mm syvyy-teen). Kylvö kun maa on kunnolla lämmennyt. Kauniin herkät vaaleanpunaiset mykerökukat ovat erinomaisia kuivakukkia. Korkeus noin puoli metriä. Kukissa on keltainen keskusta.

Ryhmäleijonankita(Lejongap)Antirrhinum majus Nanum -ryhmä

Yv. Vanhanajan kesäkukka. Kukkii runsaasti ja pitkään heinä-syyskuussa. Tuoksuton. Kestää pientä hallaakin. Kimalaiskasvi. 1 g = n. 7500 siementä.Viljely: Esikasvatus maalis-huhtikuussa. Siementä ei peitetä, itää valossa n. 8–10 vrk:ssa n. 20 asteen läm-mössä. Karaistut taimet istutetaan ulos kesäkuussa hyvin lannoitettuun, aurinkoiseen paikkaan. Kasteltava kui-



vina jaksoina. Kuihtuneet kukat poistetaan. Kaunis ja kestävä ryhmä- ja leikkokukka.

’ADMIRAL WHITE’annos noin 0,01 g / 3,50€ til.no 3051Reilun metrin korkeuteen kasvava kauniin valkoinen leijonankitalajike. Erinomainen leikkokukka jolla on vahvat varret.

’DAY AND NIGHT’Uusiannos noin 950 siementä / 2,40€ til.no 3073Matalakasvuinen. Dramaattisen tumman- viininpu-nainen teriö ja valkoinen kukan ulkopuoli luo hienon kontrastin.

’MADAME BUTTERFLY MIX’annos noin 90 siementä / 2,10€ til.no 3414Azaleamaisesti kerrotut kukat hehkuvissa väreissä. Aikai-nen esikasvatus, suositus helmi-maaliskuussa. Korkeus 70–90cm.

’MONARCH MIX’annos noin 0,5 g / 2,10€ til.no 3072Sekoitus erivärisiä kauniita ja tuoksuvia leijonankitoja jotka istuvat sekä kukkapenkkeihin että ruukkuistutuk-siin. Ruosteen kestävä. Korkeus noin 45 cm.

SAMETTIKUKAT

Isosamettikukka(Sammetsblomma)Tagetes erecta

Yv. Kotoisin Etelä-Amerikasta, Meksikosta. Espanjalaiset toivat Eurooppaan 1573. Suomessa tiedetään isosamet-tikukkaa kasvatetun jo 1700-luvulla. Kukkaa käytettiin syöpäläisten torjuntaan. Hyvä ja arvokas mesikasvi päivä- ja yöperhosille! 1 g = noin 300 siementä.Viljely: Esikasvatus maaliskuun lopulla. Siemenet pei-tetään hyvin ohuelti. Itää 20 asteessa 3–10 vrk:ssa. Tai-mikasvatusaika n. 9–11 viikkoa. Viihtyy auringossa ja puolivarjossa, kuivassa ja tuoreessa, runsasravinteisessa, syvämultaisessa moreenimaassa. Etelärannikolla voi kylvää suoraan kasvupaikalleen. Hallanarka!Käyttö: Kasvimaalla kaalin viereen istutettuna torjuu tuholaisia. Käytetään sekä lankojen että ruokien vär-jäämiseen. Saadaan sitruunankeltaista väriä. Kukkia voi käyttää virkistävän juoman valmistukseen. Käytetty matolääkkeenäkin.

’CRACKERJACK MIXED’annos noin 1 g / 1,70€ til.no 3347

Komeat, kerrotut kukat voimakkaan värisiä keltaisesta oranssiin ja siltä väliltä. Korkeus n. 65 cm. Erittäin aikainen.

’KILIMANJARO WHITE’annos noin 0,5 g / 2,90€ til.no 3831Kerrottu, vaniljanvalkoinen kaunotar, muistuttaa nei-likan kukkaa. Korkeus n. 45 cm.

'SMILES’annos noin 1 g / 1,70€ til.no 3311Suuret, kirkkaan keltaiset, kerrotut kukat. Korkeus n. 80 cm. Kukkii kesä-syyskuussa. Käytetään kasvi-värjäykseen.

Ryhmäsamettikukka(Sammetsblomster)Tagetes patula

Nykyisin ollaan sitä mieltä, ettei ryhmäsamettikukka olisi oma lajinsa, vaan isoja kääpiösamettikukan ristey-tymä. Pitkä kukinta-aika aina pakkasiin asti. Värjäyskasvi, saadaan sitruunankeltaista väriä. Karkottaa lehtikirvoja. Hyvä ja arvokas mesikasvi päivä- ja yöperhosille. 1 g = noin 360 siementä.Viljely: Kuten isosamettikukalla.

’DURANGO RED’annos noin 0,3 g / 2,40€ til.no 3739Erityisen tanakkakasvuinen. Keskeltä lämpimän kel-tainen; reunoilla kehälehdet suuria ja oranssin punai-sia. Korkeus n. 20–25cm. Silmiinpistävän kaunis. Upea uutuus!

’SPANISH BROCADE’annos 0,5 g/ 1,70€ til.no 3238Kauniit kukat kerrottuja, mahonginpunaisia, joissa kullankeltainen reunus. Korkeus n. 30 cm. Aikainen, kukinta-aika pitkä.

’TIGER EYES’annos noin 0,3 g/ 2,10€ til.no 3241Hurmaava ja huomiota herättävä värien yhdistelmä: yksinkertaiset tai kerrotut kukat tumman mahongin ja keltaisen yhdistelmiä muistuttaen silmiin tuijottavaa pantteria. Korkeus n. 45 cm. Säänkestävä. Reunuskas-viksi ja leikkokukaksi.

KääpiösamettikukkaKts. yrtit, s. 62



Silkkiunikko(Kornvallmo)Papaver rhoeas

'SHIRLEY MIX’Kulttuurikasviannos noin 2500 siementä / 1,70€ til.no 3387Puolikerrottujen kukkien väri vaihtelee punaisen eri sävyistä valkoiseen. Terälehtien tyvessä usein musta täplä. Korkeus n. 60 cm.Yv. Nuput nuokkuvia, kukan auetessa suoristuvat. Kukin-ta-aika pitkä, heinäkuusta pakkasiin asti. 1 g = n. 9000 siementä.Viljely: Kylvö aikaisin keväällä avomaalle. Kylvön hel-pottamiseksi pienet siemenet voi sekoittaa hiekkaan, jolloin kylvöstä tulee riittävän harva. Taimiväliksi har-vennetaan 10–15 cm. Viihtyy auringossa kuivassa tai tuoreessa, keski- tai runsasravinteisessa, kalkkipitoisessa runsasmultaisessa maassa. Viihtyessään kylväytyy itse!Käyttö: Terälehdistä saadaan väriä viineihin ja lääkkei-siin. Siemenkotaa käytetään kuivakukkana.

Sini-ikiviuhko(Blårisp)Limonium sinuatum

’TWILIGHT’ – PACIFIC-SARJAannos noin 1 g / 1,70€ til.no 3342Kukat lilan ja laventelin sävyisiä. Korkeus n. 80 cm.Yv. Laji on yleinen kuiva- ja leikkokukka. Kotoisin Välimeren alueelta. Viljelty Hollannissa vuodesta 1610. Nimestä huolimatta kukat eivät ole aina siniset, vaan on olemassa valkoisia, keltaisia, aprikoosin-, ruusun- ja karmiininpunaisiakin lajikkeita. Lehdet syvään pyöreäli-uskaiset ja ruusukkeiset. Jäykät varret ovat siipipaltteiset. Tuoksuton. Erinomaisia mesikasveja päiväperhosille. 1 g = noin 420 siementä.Viljely: Esikasvatus helmikuun lopusta huhtikuun alkuun. Kylvösyvyys 1 cm. Siemeniä kannattaa liottaa ennen kylvöä. Itää epätasaisesti 8–20 asteessa 7–18 vrk:ssa. Viihtyy auringossa, tuoreessa, runsasravinteisessa, kalk-kipitoisessa ja runsasmultaisessa moreenimaassa.Korjuu: Kukkien ollessa täysin auki. Ripustus pieninä kimppuina.Käyttö: Kuivakukka, leikkokukka.

SinisalviaSalvia patens

(Blå salvia)

'BLUE ANGEL’Uusiannos 0,2 g / 2,90€ til.no 3134Yv. (Mv) Suomessa viljellään yksivuotisena kesäkukkana. Upeat, taivaansiniset kukat tukevissa kukkavanoissa, joissa yksittäiset kukat ovat n. 5 cm pitkiä. Korkeus noin 60 cm. Soikea ja kauniinvihreä lehdistö. Kaunis isona ryhmänä. Haarautuu hyvin. 1g = 110 siementä.Viljely: Esikasvatus aloitetaan maaliskuussa. Itää nopeasti, pidä kylvös tasaisen kosteana muttei märkänä n. +20°C. Kylvä siemenet kevyesti painaen kylvömultaan, jätetään melko pintaan. Siirrä taimettumisen jälkeen viileämpään. Kouli tarvittaessa ruukkuihin, karaise ja istuta taimet ulos noin 30 cm välein hallanvaaran mentyä.

Sinisievikki(Prins Gustafs öga)Nemophila menziesii

annos noin 900 siementä / 1,70€ til.no 3179Yv. Nopeakasvuinen, kukkii 5–6 viikkoa kylvöstä tai-vaansinisin kukin, joissa valkoinen keskusta (kukkien leveys 2–3 cm). Lehdet hienoliuskaiset, harmahtavan vihreät. Korkeus n. 15–20 cm. Sopii kukkamaan reunaan, kivikkoon, ruukkuun ja amppeliin. Hauska ruotsinkieli-nen nimi, ’Prins Gustavs öga’! Kukkii heinä-syyskuussa. 1 g = noin 500 siementä.Viljely: Esikasvatus maalis-huhtikuussa tai avomaakylvö toukokuussa. Taimiväli 10 cm. Muodostaa tiheitä kas-vustoja. Viihtyy auringossa ja puolivarjossa, runsasra-vinteisessa, kalkkipitoisessa vettä läpäisevässä maassa.

Sirokesäkynttilä(Sommarljus)Gaura lindheimeri

’SUMMER BREEZE’annos noin 1 g / 2,90€ til.no 3503Maitohorsman sukulainen. Kasvatetaan yksivuotisena. Satumaisen kauniit, tähtimäiset valkoiset kukat, joissa ruusunpunaista vivahdetta samoin kuin nupuissa. Tämä lajike on kylmänkestävämpi kuin muut. On siis mahdollista, että se voisi talvehtiakin. Korkeus 85 cm. Kukkii heinäkuusta pakkasiin. Kylvöstä kukintaan kestää n. 100 pv. 1 g = noin 60 siementä.Viljely: Esikasvatus maalis-huhtikuussa. Itää parhaiten 20–25 asteessa. Karaistut taimet ulos hallojen mentyä.



Viihtyy auringossa ja puolivarjossa, suojaisassa kasvu-paikassa. Tavallinen kasvualusta. Kastellaan kuivina jaksoina. Romanttinen vaikutelma.

Tarhaleukoija(Sommarlövkoja)Matthiola incana

'SWEETLY SCENTED MIX’Uusiannos noin 200 siementä / 2,10€ til.no 3026Yv. Kotoisin Välimeren alueelta. Viljelty jo 1200-luvulla Euroopan puutarhoissa kauniin kukinnan ja ihanan tuoksun vuoksi. Sekoitus kirkkaanvärisistä ja ihanasti tuoksuvista leukoijista. Väri vaihtelee kermankeltaisesta, valkoiseen, vaaleanpunaisesta tummanpunaiseen, peh-meän laventelinsinisestä tummanviolettiin. Korkeus n. 45 cm. Kukinta-aika kesä-elokuu. Kaunis leikkokukka. Hyvä ja arvokas mesikasvi perhosille. 1 g = noin 600 siementä.Viljely: Esikasvatus maalis-huhtikuussa. Itää 21 asteessa 1–2 viikossa. Viihtyy auringossa ja puolivarjossa ravin-teikkaassa, kalkkipitoisessa puutarhamaassa.

Tarhaneito(Jungfrun i det gröna)Nigella damascena

Yv. Kotoisin Lähi-idästä. Vanhanajan kesäkukka. Vil-jelty vuodesta 1542.Viljely:Kylvö avomaalle aikaisin keväällä tai syyskylvö 1–2 cm syvyyteen. Taimiväli 10 cm. Kovapintaisia sieme-niä kannattaa liottaa vuorokauden verran ennen kylvöä. Itävyys yleensä 50–60%. Viihtyy auringossa, tuoreessa, runsasravinteisessa, kalkkipitoisessa ja runsasmultai-sessa maassa.Käyttö: Siemeniä voi syödä (Damaskon kumina). Hyvä mesikasvi. Siemenkotaa käytetään kuivakukkana. Tuo-reet ja tuoksuttomat kukat sopivat myös maljakkokukiksi. Ennen uskottiin, että siemenien hierominen tukkaan karkottaa täit ja kirput!

'MISS JEKYLL’Kulttuurikasviannos noin 750 siementä / 2,10€ til.no 3139Kukat kauniin indigonsiniset, lehdet tillimäiset. Kukkii pitkään heinä-elokuussa. Korkeus n. 60 cm. 1 g = noin 425 siementä.

’PERSIAN JEWELS MIXED’annos noin 1,5 g / 2,10€ til.no 3155

Ihana sekoitus erivärisiä tarhaneitoja, valkeita, sinisiä ja roosanvärisiä. Suuret kukat. Korkeus 40 cm

Tarhaorvokki(Pense)Viola wittrociana

Yv. Risteytyksen tuloksia. Toisena vanhempana Viola tricolor sekä toisina Viola lutea ja Viola altaica. Rakas-tetuimpia kesäkukkia, mikä perustuu niiden pitkään ja runsaaseen kukintaan ja kauniisiin, suuriin kukkiin. 1 g = n. 800 siementä.Viljely: Esikasvatus tammi-helmikuussa. Itää 15–20 asteessa 10–21 vrk:ssa. Viihtyy auringossa ja puolivar-jossa, ravinteikkaassa, kosteahkossa mullassa. Kuihtu-neet kukat poistetaan. Pitkä kukinta-aika toukokuusta syyskuuhun. Ryhmäkasviksi. Ruukkuviljelyyn.

’CLEAR CHRYSTAL SCARLET’annos 0,1 g/ 2,90€ til.no 3129Voimakkaan tummanpunaiset kukat, keskustassa mustia viivoja. Korkeus n. 15 cm. Kasvutapansa vuoksi sopii eri-tyisen hyvin ruukkuja amppelikasvatukseen. Kukkien väri ainutlaatuinen.

’SUMMER BERRIES’annos noin 35 siementä / 2,90 € til.no 3773Kaunis pastellivärisekoitus malvan, pinkin, lilan, laven-telinsinisen ja viininpunaisen sävyissä. Tumma keskusta.

Tuoksuherne(Luktärt)Lathyrus odoratus

Yv. Kotoisin Sisiliasta. Tuoksuherneen viljelyhistoria alkaa 1600-luvun lopulla, kun palermolainen pappi, Franciskus Cupani, lähetti muutamia luonnonvarai-sen tuoksuherneen siemeniä Hollantiin ja Englantiin. Kasvi ei saanut alkuun suurempaa suosiota, mutta vuo-sien kuluessa 1800-luvun lopussa alettiin kiinnostua hyvältä tuoksuvasta tuoksuherneestä ja kehittää lajik-keita. Melko hyvä mesi- ja ravintokasvi perhosille. 1 g = noin 12 siementä.Viljely: Esikasvatus huhtikuussa tai etelässä kylvö avo-maalle touko-kesäkuussa. Kovakuorisia siemeniä on hyvä liottaa haaleassa vedessä vuorokauden verran ja hangata siemenen päätä hieman hiekkapaperilla ennen kylvöä. Kylvä siemenet pieniin korkeisiin ruukkuihin. Juuristo on pitkä ja herkkä. Englannissa on erityisiä tuoksuherneruukkuja! Itää 16 asteessa 14–18 vrk:ssa. Korkeiksi kasvavat lajikkeet on hyvä latvoa 15–20 sentti-sinä. Latvukset, joissa on vähintään kaksi lehtiparia, voi



juurruttaa vesilasissa pikkutaimiksi. Viihtyy auringossa, tuoreessa, runsasravinteisessa, syvämultaisessa, kalkkipi-toisessa moreenimaassa. Korkeiksi kasvavat tulee tukea heti alkuvaiheessa. Kuihtuneet kukat poistetaan, jotta kukinta jatkuu pitkään. Jos siemenet alkavat kehittyä, kukinta loppuu pian.Käyttö: Seinustoille, ruukkuviljelyyn, amppelikasviksi, leikkokukaksi.

’CUPANI’Kulttuurikasviannos noin 20 siementä / 2,40€ til.no 3434Korkeus n. 1,5–2,5 m. ’Alkuperäinen’ tuoksuherne. Tuo-tiin Englantiin v. 1699. Tummanpunaiset venhot viole-teilla purjeilla. Ihana tuoksu!

’EXHIBITORS COLLECTION’Kulttuurikasvijokaisessa annoksessa noin 15 siementä /4,50€ til.no 3436Jokainen lajike on omassa pussissaan. Tuoksuherneiden ykkössarjaa!

'AIR WARDEN’Kukat tumman ruusunpunaiset. Korkeus n. 1,8 m.

’BEAUJOLAIS’Kukat viininpunaiset. Korkeus n. 1,8 m.

'MRS. R. BOLTON’Kukat vaalean ruusunpunaiset. Korkeus n. 1,8 m.

'NOEL SUTTON’Kukat kauniin laventelinsiniset. Korkeus n. 1,8 m.

'WHITE ENSIGN’Kukat puhtaan valkoiset. Korkeus n. 1,8 m.

’PINK CUPID’ –LOISTOSEKOITUSannos noin 2 g / 2,10€ til.no 3481Matalakasvuinen, korkeus 20–30 cm. Kasvuaika n. 90 vrk. Jalostettu erityisesti ruukkuviljelyyn. Kor-keus n. 20 cm. Pienissä kukissa on ihastuttavan vaalean ruusunpunainen purje, venho on valkoinen. Hyvin voi-makas, ihana tuoksu!

’PRINCE OF ORANGE’Uusiannos noin 25 siementä / 2,40€ til.no 3214Vanha hieno heirloom lajike on tehnyt paluun. Kukkii runsaasti. Kukassa sekä oranssin että malvan sävyjä. Korkeus n. 1,8 m.

’SWEETIE MIXTURE’annos noin 20 siementä / 2,40€ til.no 3435

Jalostettu suositusta Cupani-lajikkeesta erityisesti amp-pelikasvatukseen. Vaikuttava sekoitus taivaallisen iha-nista väreistä: on karmiininpunaisia, ruusunpunaisia, kirsikanpunaisia, laventelinsinisiä, lohenpunaisia ja valkoisia kukkia.

’TRUE FRAGRANCE’annos noin 25 siementä / 1,70€ til.no 3463Ainutlaatuinen sekoitus juovikkaista perinteisistä kukista. Valkoisella pohjalla punaisen ja sinisen eri sävyjä. Tähän sekoitukseen on valittu parhaiten tuoksuvat ja suurikuk-kaiset lajikkeet. Romantikon unelma! Korkeus n. 1,8 m. Kukat ihania maljakossa.

Tuoksupielus(Srandkrassing)Lobularia maritima

’SNOW CARPET’annos noin 1400 siementä / 1,70€ til.no 3218Puhtaan valkoiset, pienet ihanalta tuoksuvat kukat. Muodostaa matalan, tuuhean maton. Korkeus n. 10 cm. Reunuskasviksi, ruukkuihin!Yv. Kotoisin Välimeren alueelta. Sopii erityisen hyvin kivikkopuutarhaan. Kukkii runsaasti heinä-elokuussa. Kuulunut monen lapsuuden kesäkukkiin!Viljely: Esikasvatus maalis-huhtikuussa tai avomaakylvö toukokuun lopussa, kesäkuun alussa. Ruukkuun kyl-vetään useampi siemen. Itää 4–6 vrk:ssa 18 asteessa. Viljelyaika 9–10 viikkoa. Taimikasvatuslämpö mielel-lään +15 astetta. Karaistut taimet ulos kesäkuun alussa. Ränsistynyt tuoksupielus voidaan leikata alas, jolloin se uudistuu ja kukkii uudelleen. Helleaikoina kasteltava, muuten kestää aurinkoa hyvin.

Tuoksureseda(Luktreseda)Reseda odorata

'CROWN MIXTURE’Uusiannos noin 1 g/ 1,70€ til.no 3783Ihana tuoksu, kevyt, kellanvihreä kukinto, oranssit heteet. Korkeus n. 30–40 cm. Kasvuaika n. 75–85 vrk.Mv. Ei talvehdi meillä. Vanhanajan tuoksukasvi. Pys-tykasvuinen, hieman rentovartinen. Pienet lehdet soi-keat. Kuivattuja kukkia löydetty muumioiden hauta-kammioista. Kukkii heinä-syyskuussa. 1700–1800-luvun taitteessa ollut yksi Euroopan muotikasveista säätyläisten keskuudessa! Melko hyvä mesikasvi perhosille. 1 g = noin 750 siementä.



Viljely: Kylvö aikaisin keväällä suoraan avomaalle. Viihtyy auringossa ja puolivarjossa, tuoreessa, runsas-ravinteisessa, syvämultaisessa ja kalkkipitoisessa maassa. Taimiväli 10–15 cm. Pohjoisessa taimikasvatus. Voi kas-vattaa myös ruukussa.Korjuu: Kuivataan nopeasti kimppuina, kun suurin osa kukista on avoinna.

Turkinunikko(Fläckvallmo)Papaver commutatum

'LADYBIRD’Uusiannos 0,2 g / 2,40€ til.no 3170Yv. Nimensä mukaisesti leppäkertun väritystä muis-tuttava ’Ladybird’ muodostaa runsaasti suuria, kirk-kaanpunaisia kukkia, joissa on mustat läiskät keskellä. Kasvilla on tiivis kasvutapa, joten se sopii mainiosta reunakasviksi ja myös ruukkuihin. Korkeus noin 40 cm.Viljely: Kylvä suoraan kasvupaikalle rikkaruohottomaan, aurinkoiseen paikkaan. Mieluiten multava mutta kevyt, hiekkapitoinen maa. Ei siedä märkyyttä.

Valkotupakka(Vit blomstertobak)Nicotiana alata

’WHITE’annos noin 1 g / 2,10€ til.no 3096Yv. Puhtaan valkoiset kukat. Korkeus n. 75 cm. Torvi-maiset, kauniit kukat tuoksuvat voimakkaasti iltaisin ja öisin. Erinomainen mesikasvi varsinkin yökkösille ja kiitäjille! Sopii parvekkeelle ja pihamaalle. 1 g = noin 6000 siementä.Viljely: Esikasvatus maalis-huhtikuussa. Siemeniä ei pei-tetä, itää valossa. Itää 20-asteessa 1–2 viikossa. Kasvuaika n. 120 vrk. Karaistut taimet istutetaan ulos kesäkuussa hallaöiden mentyä ohi. Viihtyy auringossa, tuoreessa, runsasravinteisessa, syvämultaisessa moreenimaassa. Kukkimisen jatkumiseksi lakastuneet kukat poimitaan pois. Herkkä saamaan kirvoja ja punkkeja. Kastellaan riittävästi. Hallanarka. Myrkyllinen!

Annalan taimitori19.5.2016 KLO 14–18

Vauhdikas kasvuunlähtö taimitorilta!Luomutaimia, pistokkaita ja puutarhatarvikkeita.

Kahvila auki! Tervetuloa!

•

118 VÄRIKASVIT


VÄRIKASVITVärikasveissa on villalankojen värjäykseen sopivia kas-veja. Tämä ei estä käyttämästä niitä myös koristekas-veina!

Kanadanpiisku(Kanadensiskt gullris)Solidago canadensis

'YELLOW SPRINGS’annos noin 0,1 g / 1,70€ til.no 3230Mv. Kotoisin Yhdysvalloista. Kukkii loppukesällä, elo-lokakuussa. Kullankeltainen kukinto kartiomainen; alimmat ja pisimmät haarat kaarevat. Korkeus n. 60 cm. Etelä-Suomessa paikoin viljelykarkulainen. Leviää sie-mentämällä. Melko hyvä perhoskasvi sekä päivä- että yöperhosille! 1 g = n. 14 000 siementä.Viljely: Kylmäkäsitelty siemen esikasvatetaan maalis-kuussa. Itää 20 asteessa 1–3 viikossa. Myös syyskylvö mahdollista. Viihtyy auringossa ja puolivarjossa, tuo-reessa ja kosteassa, runsasravinteisessa savimaassa.Käyttö: Kukinnoista ja lehdistä saadaan keltaista väriai-netta. Kestävä leikkokukka. Kuivakukaksi kerätään kukinnan alkuvaiheessa.

Keltasauramo(Färgkulla)Anthemis tinctoria

'KELWAY’annos noin 2 g / 1,70€ til.no 3720Kv. tai mv. Päivänkakkaran näköiset, keltaiset kukat. Näyttävä, kestävä kukinta heinä-lokakuussa. Korkeus n. 60 cm. Paikoin villiintynyt, vaikkei kuulu alkupe-räiseen kasvistoomme. Tullut meille 1800-luvun lop-pupuolella heinänsiemenen mukana. Tavataan jopa Lapissa. Hyvä mesikasvi päivä- ja yöperhosille! 1 g = n. 2100 siementä.Viljely: Kylvö keväällä tai loppukesällä. Myös syyskylvö mahdollinen. Itää 1–3 viikossa. Viihtyy auringossa, erit-täin kuivassa, keskiravinteisessa, kalkkipitoisessa moree-nimaassa. Ei ole kovin pitkäikäinen, mutta kylväytyy hyvin itsestään.Käyttö: Kukkia käytetään kasvivärjäyksessä saamaan kirkkaan keltaista väriä. Kaunis leikkokukkana, sopii myös kuivakukaksi.

Kermesmarja(Amerikanskt kermesbär)Phytolacca americana

annos noin 1 g / 2,90€ til.no 3496Mv. Kotoisin Amerikasta. kasvaa n. 120–150 cm kor-keaksi. Kukat valkoisia tähkiä. Kukinnan jälkeen kauniit, tumman sinipunaiset, kiiltävät marjat. Kukkii heinä-elo-kuussa. 1 g = noin 220 siementä.Viljely: Esikasvatus tammi-maaliskuussa. Kylvön jälkeen siirrä kylvös 4–6 viikoksi jääkaappiin (+3 astetta) tai ulos varjoisaan paikkaan. Lumipeite on hyväksi. Jos ei ole lunta, peitä havuilla tai lehdillä. Siemenet itävät lämpöön otettuna 3–4 viikossa. Myös syyskylvö mahdollinen.Käyttö: Kuuluu lääkekasviluetteloon. Omakäyttö vaa-rallista. Aikaisemmin käytetty punaviinin värin voimis-tamiseen sekä makeisten ja leivonnaisten värjäämiseen. Varsinkin Lähi-idässä käytetty värjäyskasvina. Saadaan punaista, ruskeaa ja ruosteenpunaista väriä. Kokeilijoille. Myrkyllinen!

Morsinko(Vejde)Isatis tinctoria

annos noin 2 g / 2,40€ til.no 3474Kv. Vanha ristikukkainen värikasvi, ensimmäinen, jota on alettu viljellä. Sisältää samaa sinistä väriainetta kuin indigo, mutta määrällisesti vähemmän. On kuitenkin kestävämpi. Kasvattaa ensimmäisenä vuonna lehtiruu-sukkeen, joka koostuu lukuisista yksittäisistä lehdistä. Syvälle ulottuva paalujuuri. Toisena vuonna kasvattaa n. 80–90 cm korkean kukkavanan. Kukinto keltainen. Siemenet mustanpuhuvat. Itävyys säilyy hyvänä 5 vuotta oikein varastoituna. Mehiläiskasvi! 1 g = n. 140 siementä.Viljely: Esikasvatus tai kylvö suoraan avomaalle maan lämmettyä. Läpäisevä, kalkkipitoinen ja ravinteikas maa. Aurinkoinen ja suojaisa kasvupaikka. Esikasva-tetut karaistut taimet ulos 4-lehtivaiheessa. Taimiväli 30–50 cm.Käyttö: Värjäykseen käytetään ensimmäisen vuoden tuo-reita lehtiä. Satoa voi korjata useamman kerran kesässä, korjuu aloitetaan alemmista lehdistä. Parhaimmillaan yksilö tuottaa n. 250 g satoa kasvukaudessa. Lämpiminä kesinä väriainepitoisuus on suurimmillaan.

VÄRIKASVIT 119


Pensasväriherne(Färgginst)Genista tinctoria

annos noin 0,5 g / 2,40€ til.no 3439Mv. Euraasiasta kotoisin oleva pensasmainen kasvi. Korkeus n. 90 cm. Kukkii keskikesällä latvatertuissa olevin keltaisin kukin. Ravintokasvi monille harvinai-sille perhoslajeille! 1 g = n. 270 siementä.Viljely: Viihtyy parhaiten auringossa, kuivassa hiekka-pitoisessa maassa. Ei leviä helposti. Taimikasvatus tai kylvö suoraan avomaalle. Siemenet kovakuorisia. Hyvä liottaa yön yli ennen kylvöä. Itää kahdessa, kolmessa viikossa. Kasvaa alkuun hitaasti. Ei ole altis kasvitau-deille. Versot paleltuvat yleensä talvella, mutta kasvattaa uudet, jotka kukkivat vielä samana kesänä! Jänikset ja kanit rakastavat sitä, muista suojata talveksi.Käyttö: Kukista ja versoista saadaan kirkkaankeltaista väriä.

Saflori(Safflor)Carthamus tinctorius

'ZANZIBAR’annos noin 5 g / 2,10€ til.no 3367Ohdakekasvi, jota viljellään yksivuotisena. Kotoisin Väli-meren alueelta. Korkeus n. 90 cm. Piikikkäät, kiiltävät lehdet kasvavat pitkin tukevaa vartta. Latvassa voimak-kaan oranssinvärinen kukka. Kestää väliaikaisesti jopa

-15°C pakkasta. Mehiläiskasvi. Melko hyvä mesikasvi päiväperhosille! 1 g = noin 25 siementä.Viljely: Esikasvatus maalis-huhtikuussa. Karaistut taimet ulos kesäkuussa. Etelässä suotuisilla paikoilla avomaa-kylvö. Aurinkoinen, suojaisa paikka. Multava, keskira-vinteinen maa, savessa jää matalaksi.Korjuu: Värjäykseen kukat kerätään täysin auenneina, kuivakukiksi kukinnan alkuvaiheessa. Lehdet voivat jäädä varsiin.Käyttö: Kukista saadaan lankoihin punertavankeltaista väriä. Voidaan käyttää ruokiin väriä antamaan ja tee-sekoituksiin. Siemenistä saatava hieno öljy (safloriöljy) sopii ruuanlaittoon. Sitä on käytetty ennen verenpaineen alentamiseen.

Tiikerikaunosilmä(Skönhetsöga)Coreopsis tinctoria

'TALL VARIETES MIXED’annos noin 5 g / 1,70€ til.no 3337

Yv. Väri- ja koristekasvi. Kukat kaksiväriset (4–6 cm): tyvestä ruskehtavan punalaikkuiset, kehräkukat lämpi-män keltaiset tai ruskehtavan punaiset. Kukkii heinä-kuusta syyskuuhun. Korkeus n. 80 cm. Hyvä perhoskasvi! 1 g = n. 300 siementä.Viljely: Esikasvatus huhtikuussa, jotta saataisiin aikainen kukinta. Kylvetään suoraan omaan pottiinsa, ei kestä koulimista. Itää 1–3 viikossa. Karaistut taimet ulos ilmo-jen lämmettyä. Etelässä voi kylvää suoraan avomaalle harson alle. Taimiväli 25 cm. Viihtyy auringossa ja puo-livarjossa, tuoreessa, runsasmultaisessa puutarhamaassa. Myös syyskylvö mahdollinen.Käyttö: Kukista saadaan kestävää kellanoranssia väriä. Kestävä leikkokukka. Kukkia voi kuivata teeksi. Käytetty myös kahvin korvikkeena. Juuresta valmistettua teetä on käytetty ripulin hoitoon.

Värireseda(Färgreseda)Reseda luteola

annos noin 0,5 g / 2,40€ til.no 3184Kv. Kotoisin Euroopasta. Tunnettu värikasvina jo antiikin aikana. 1800-luvulla värireseda vietiin Pohjois-Amerik-kaan, missä sitä alettiin viljellä värjäyskasvina. Korkeus noin 80–120 cm. Korkeat, keltaiset kukinnot toisena kas-vukautena. Saatava väri on yksi kestävimmistä luonnosta saatavista väreistä. Kukkii heinä-syyskuussa.Viljely: Kylvö aikaisin keväällä tai loppukesällä ravinteik-kaaseen, kalkittuun multaan aurinkoon tai puolivarjoon. Taimiväli 30 cm. Itää nopeasti.Käyttö: Koko kukkivasta kasvista saadaan keltaista väriä.

Värimatara (värikrappi)(Krapp)Rubia tinctorum

annos noin 0,2 g / 3,50€ til.no 3082Mv. Euraasian keskivaiheilta kotoisin oleva värima-tara eli värikrappi oli entisaikoina tärkeä värikasvi, josta saatiin krappina tunnettua punaista väriä. Kasvi on rentovartinen ruoho, jonka punaisesta maavarresta voi murskaten uuttaa väriä. Käytetty myös virtsakiviin. Korkeus noin metri.Viljely: Itää noin 1–4 viikossa lämpimässä. Viihtyy kui-villa ja avonaisilla paikoilla.

120 KORISTEHEINÄT


KORISTEHEINÄT

Elefanttiheinä(Japanskt gräs)Miscanthus sinensis

’SILVERGRASS’annos noin 0,1 g / 2,10€ til.no 4165Mv. Kasvaa luonnonvaraisena Kiinassa ja Japanissa. Kasvattaa tiheitä mättäitä, joiden korkeus on n. 2,5 m. Kapeissa lehdissä hopeanharmaa keskisuoni. Röyhy-mäinen kukinto on myös hopeanharmaa. Keski-Euroo-passa sitä on kasvatettu sen nopeakasvuisuutensa vuoksi energiakasviksi ja saatu lupaavia tuloksia.Viljely: Esikasvatus helmi-maaliskuussa. Siemenet kyl-vetään pikkuruukkuihin, muutama siemen ruukkuunsa. Kylmäkäsittely parantaa itämistulosta. Karaistut taimet ulos, kun hallanvaara on ohi. Viihtyy aurinkoisessa ja lievästi varjoisessa, tuulilta suojatussa paikassa. Meillä se ei aina ehdi kukkia ja talvenkestävyyskin on vaihte-leva. Syksyllä kannattaa suojata tyvet olkipeitteellä eikä lehtiä leikata. Talvehtimisesta on hyviäkin kokemuksia. Etelä-Suomeen kokeilijoille!

Isoräpelö(Italienskt darrgräs)Briza maxima

annos noin 2 g / 1,70€ til.no 4069Yv. Kotoisin Välimeren alueelta. Siro heinä. Korkeus n. 40–50 cm. Kukinto sydämen muotoinen roikkuva tähkä. Kukkii heinä-elokuussa. 1 g = n. 400 siementä.Viljely: Kylvetään suoraan avomaalle matalaan vakoon. Itää 7–14 vrk:ssa. Viihtyy auringossa, tuoreessa, keski- ja runsasravinteisessa moreenimaassa.Korjuu: Kukinnan ollessa kauniimmillaan.Käyttö: Kivikkotarhan ja kasvimaan koriste. Kesäkimp-puihin tuoreena, kuivakukaksi.

Italianpantaheinä(Äkta kolvhirs)Setaria italica

’HYLANDER’annos noin 2 g / 2,40€ til.no 4093Yv. Tunnetaan myös koristehirssi -nimellä. Nopeakas-vuinen. Korkeus n. 70–90 cm. Hiukan nuokkuva tähkä 7–15 cm:n pituinen. Muodostaa kukkivia sivuversoja. 1 g = n. 300–400 siementä.Viljely: Esikasvatus toukokuussa tai kylvö suoraan avo-maalle kesäkuussa 1 cm:n syvyyteen. Viihtyy auringossa, tuoreessa, runsasravinteisessa maassa. Hallanarka.Korjuu: Korjataan, kun tähkä on täysin kehittynyt.Käyttö: Linnunsiemeneksi ja kuivakukaksi. Aikaisem-min ihmisetkin käyttivät sen siemeniä ravinnoksi. Hyvin kaunis.

Jänönhäntä(Harsvans)Lagurus ovatus

annos noin 0,5 g / 1,70€ til.no 4070Yv. Kotoisin Välimeren alueelta. Kukinto vihertävän-harmaa, pörröinen tähkä. Kylvöstä kukintaan kuluu n. kolme kk. Korkeus n. 40 cm. 1 g = n. 2000 siementä.Viljely: Esikasvatus huhtikuussa tai kylvö suoraan avo-maalle 1 cm:n syvyyteen. Viihtyy auringossa ja puolivar-jossa, kuivassa tai tuoreessa, keskiravinteisessa maassa.Käyttö: Kuivakukaksi.

KORISTEHEINÄT 121


Koristehirssi(Prynadshirs)Panicum miliaceum

’VIOLACEUM’annos noin 5 g / 2,40€ til.no 4144Yv. Kasvattaa koristeellisia, violetinruskeita, puolittain nuokkuvia röyhyjä. Korkeus n. 70 cm. 1 g = n. 220 sie-mentä.Viljely: Kasvatetaan yksivuotisten kesäkukkien tapaan. Paras kasvupaikka on aurinkoinen ja lämmin, maa kevyehköä, vettä läpäisevää ja kohtalaisen ravinteikasta. Jos haluaa varmistaa kehityksen, voi siemenet esikasvat-taa huhtikuussa ja noudattaa yleisiä taimikasvatuksen periaatteita.Käyttö: Ryhmäkasviksi, kuivakukaksi.

Pikkuräpelö(Dvärgdarrgräs)Briza minor

annos noin 0,5 g / 2,10€ til.no 4167Yv. Kotoisin Välimeren alueelta kuten isoveljensäkin. Herkännäköinen, sirokasvuinen heinä. Kukkii heinä-elo-kuussa. 1 g = noin 3000 siementä.Viljely: Kasvatetaan kuten isoräpelöä. Viihtyy paremmin runsasmultaisemmassa kasvupaikassa.Käyttö: Kivikkotarhan ja kasvimaan koriste. Tuorekäyt-töön tai kuivattavaksi. Kaunis suurena kimppuna isossa lasimaljakossa.

Sininata(Blåsvingel)Festuca cinerea

'VARNA’annos noin 1 g / 2,40€ til.no 4002Mv. Kuuluu 300-lajiseen heinäkasvisukuun. Euroopassa kasvaa 170 lajia luonnonvaraisena meilläkin 21. Kaunis koristeheinä, nimensä mukaisesti sillä on sinertävän harmaanvihreät lehdet. Korkeus n. 20 cm. Kukinta-aika kesä-heinäkuu. Kaunis ryhmäkasvina muiden heinien kanssa ja reunuskasvina. 1 g = n. 950 siementä.Viljely: Kylvö varhain keväällä. Istutusetäisyys 30 cm. Viihtyy auringossa, erittäin kuivassa tai kuivassa, niuk-karavinteisessa moreenimaassa. Myöhemmin lisäys onnistuu myös jakamalla.

Neudorff Bio-marjalannoite

1,25 kg / 10,50 € til.no 7124

Parantaa kasvua ja lisää satoa. Biologis-orgaa-ninen kalipainotteinen pitkävaikutteinen täys-lannoite – sisältää maaperän omia mikrobeja.

Neudorff Bio-tomaattilannoite

1,25 kg / 10,50 € til.no 7015

Orgaaninen erikoislannoite tomaatille, kurkulle, paprikalle, zucchinille ja kurpitsalle. Korkea kalipitoisuus parantaa makua ja satoa. Istuta tomaatintaimet syvälle jotta ne muodostavat vahvat juuret. Zucchinit ja kurpitsat tarvitse-vat tasaisen kosteuden. Lisää kompostimultaa.

Neko luonnonlannoite

1,25 kg /10,50 € til.no 7120

Kasviperäinen, pitkävaikutteinen puutarhan yleislannoite. Sisältö on elintarviketeollisuu-den tuottamaa biomassaa; sokeria, melassia, glukoosisiirappia sekä (Aspergillus niger) sie-nirihmastoa. Lisää pieneliöstön toimintaa.Lannoitteen käyttö lisää maaperän ilmavuutta ja mururakennetta sekä vahvistaa kasvien juuristoa ja taudinkestävyyttä. Lannoitteella on kalkitseva vaikutus (kalsium 11%).

122 HUONEKASVIT


HUONEKASVIT

Ahkeraliisa(Flitiga Lisa)Impatiens walleriana

’SUPER HYBRID MIX’annos noin 60 siementä / 2,10€ til.no 3497Isot, yksinkertaiset kukat. Värikirjo tummanpunaisesta vaaleanpunaiseen ja valkoiseen. Tanakka kasvutapa. Korkeus 15 cm.Mv. Kasvatetaan yksivuotisena. Kotoisin trooppisen Itä-Afrikan vuoristosta ja Sansibarista. Tieteellinen nimi impatiens tarkoittaa herkkää. Herkkyys tarkoit-taa siementen sinkoutumisesta ympäristöön pienestäkin kosketuksesta. Ahkeraliisa löydettiin vuonna 1880, mistä alkoi sen laajamittainen jalostustyö. Meillä se oli yksi Jugend-ajan (1890–1915) suosikkikasveista. Hammaslai-taiset, mehevät lehdet. Kukkii kesäkuusta pakkasiin asti.Kasvatus: Esikasvatus tammikuun lopusta maaliskuu-hun. Siementä ei peitetä. Itää 20–25 asteessa 7–14 vrk:ssa. Koulinta 3–4 viikon jälkeen kylvöstä. Kasvatusaika 8–12 viikkoa. Pitää valosta, muttei siedä kovaa paahdetta, jol-loin kukinta loppuu ja tuholaisvaara uhkaa. Jos lämpötila on yli 22 astetta, on hyvä sumuttaa huoneilmaa. Tasai-nen kosteus on tärkeää. On kuitenkin varottava liial-lista kastelua, kuivahtaminen taas lakastuttaa alimmat lehdet. Viikoittainen lannoitus takaa hyvän kasvun ja kukinnan. Myrkyllinen! Huom, erittäin pieni siemen, avaa siemenpussi varovasti!

Arabiankahvi(Arabiskt kaffe)Coffea arabica

annos 6 siementä / 2,40€ til.no 3375Mv. Kotoisin Etiopiasta, josta päätyi Arabiaan. Otettiin viljelyyn 1200-luvulla Punaisella merellä. 90% maail-malla juodusta kahvista tulee tästä lajista. Suomessa kahvin virkistävään vaikutukseen tutustuttiin 1700-luvun alkupuolella. Kahvi on kaunis ja helpohko huonekas-vinakin. Kauniin kiiltävät lehdet. Voi tuottaa satoakin noin 4 vuotiaasta.Kasvatus: Liota siemeniä ennen kylvöä 1–2 päivää. Kylvä siemenet reiällisiin ruukkuihin n. 1,5 sentin syvyyteen multaan, jossa on n. 10% vermikuliittia, hiekkaa tai lecasoraa. Kylvökset voi peittää esim. muovipullon puolikkaalla tai muovikelmulla. Kouli itäneet taimet isompiin ruukkuihin kasvun mukaan. Kahvipensas viih-

tyy huoneilmassa ja pitää sumutuksesta, pärjää melko vähässäkin valossa. Ei pidä kalkista ja rakastaa sadevettä.

Heliotrooppi(Heliotrop)Heliotropium arborescens

’MARINE’Kulttuurikasviannos noin 200 siementä / 2,10€ til.no 3279Mv. Meillä yksivuotisena viljelty Perusta kotoisin oleva vanhan ajan huone- ja puutarhakasvi. Korkeus n. 40 cm. Pienet, tumman violetinsiniset kukat leveissä kukin-noissa. Tuoksu hieman vaniljamainen. Kukkii heinä-kuusta lokakuuhun. Tummanvihreät, hieman kurttuiset lehdet vuorottaiset ja puikeat. Eteläisissä maissa kasvate-taan hajuvesiteollisuuden tarpeisiin. Hyvä perhoskasvi.Kasvatus: Esikasvatus tammi-maaliskuussa. Mitä aikaisemmin kylvetään, sitä aikaisemmin kukkii. Itää 18 asteessa. Kasvatuslämpö 12–15 astetta. Viihtyy aurin-gossa, tuoreessa, runsasravinteisessa ja runsasmultai-sessa maassa.

Hienohelma(Hängsparris)Asparagus densiflorus ’Sprengeri’

annos noin 1 g / 2,90€ til.no 3272Mv. Kotoisin Euroopan, Afrikan ja Australian lauh-keilta vyöhykkeiltä. Hienohelma oli meillä uusbarokki- ja uusrenesanssiajalla (1870–1900) säätyläisten suosikki-huonekasveja. Kaartuvat, sirot varret, joita käytetään paljon sidontatöiden vihreyttäjänä. Kasvavat kookkaista mukuloista, jotka täyttävät nopeasti ruukun. Ruukku ei saa kuitenkaan olla liian suuri. 1 g = n. 20 siementä.Kasvatus: Kylvö maalis-huhtikuussa. Siemeniä on hyvä liottaa yön yli. Itämisaika 15–30 vrk / +18–20 asteessa. Vaatii paljon valoa, mutta kärsii paahteesta. Runsas haja-valo paras. Kesällä kastellaan päivittäin, talvella riittää muutaman päivän välein vesitilkka. Jos hienohelma kuivuu liikaa, varistaa se latvaversonsa.

HUONEKASVIT 123


Kelta-apinankukka(Chilenskt gyckelblomster)Mimulus luteus

’SUPER HYBRID MIX’ F2annos noin 270 siementä / 2,90€ til.no 3185Trumpetinmuotoiset, isot, kauniit, kelta-, puna- ja val-kotäpläiset kukat. Korkeus 15–20 cm. Hieman tiikeri-mäinen ulkonäkö.Mv. Kasvatetaan useimmiten yksivuotisena. Kotoisin Etelä-Amerikasta, Chilestä. Kuvattiin ensimmäisen kerran jo 1700-luvun alussa ranskalaisen papin, isä Feuilleén toimesta. Sisä- ja ulkokukaksi. Tunnettiin ennen ’Lapinorvokki’, ’Norjan neito’ ja ’Juoppo Johansson’

-nimellä. Viimeinen nimi kuvaa veden tarvetta. Kukkii heinä-elokuussa.Kasvatus: Kylvö maalis-huhtikuussa. Siementä ei peitetä, itää valossa. Kukkii 9–12 viikossa kylvöstä. Karaistut taimet voi viedä ulos hallojen mentyä. Aikaisemmin ollut suosittu hautakukkana. Vaatii vähintään 10 cm ruukun. Viihtyy varjossa ja puolivarjossa. Kastellaan ja lannoi-tetaan säännöllisesti. Viihtyy hyvin veden äärellä: on kosteiden paikkojen kasvi. Muuten vaatimaton hoidon suhteen. Latvapistokkaat juurtuvat nopeasti vesilasissa. Voidaan talvettaa n. +5 asteessa, jolloin ei tarvitse paljon kastelua. Pirteän näköinen!

Kristuksen kärsimyskukka(Blå passionsblomma)Passiflora caerulea

annos noin 35 siementä / 2,10€ til.no 3031Mv. Meillä herrasväen huonekasvina jo Bbieder-meier-kaudella 1820–1850-luvuilla. Suvun nimi tulee sanasta passio=kärsimys ja flora=kukka. Käytetään myös nimeä kärsimyspassio. Kukka erittäin kaunis, rakenne poikkeuksellinen. Kymmenen kehälehteä muodostavat kauniin sinivioletin eri sävyjen teriön. Lisäteriö muis-tuttaa pyhimyksen sädekehää. Kasvutapa köynnöstävä (3–4 m). Kiipeilee pitkien kärhien avulla. Lehdet 3–7-sor-misia. Kukka kestää vain päivän, nuppuja jokaisessa lehtihangassa.Kasvatus: Kylvö helmi-maaliskuussa. Pitkä itämisaika: 20–40 vrk, itämislämpö 20 astetta. Vaatii aurinkoisen ikkunan. Kasvukaudella lannoitetaan kerran viikossa. Talvella pidetään viileässä lepopaikassa. Keväällä versot leikataan lyhyiksi. Helppo juurruttaa pistokkaista. Istu-tetaan suureen ruukkuun.

Mustasilmäsusanna(Svartöga)Thunbergia alata

'SUSIE MIXTURE’annos noin 20 siementä / 2,10€ til.no 3032Kukkii runsaasti valkoisesta keltaiseen ja oranssinkel-taisin kukin, joissa musta keskusta. Korkeus n. 120 cm.Yv. Alunperin trooppinen köynnös. Varret ohuet, lehdet karvaisia ja herttamaisia. Sopii suojaisalle paikalle puu-tarhaan ja parvekkeelle tai huonekasviksi.Kasvatus: Esikasvatus maalis-huhtikuussa. Itää 20–25 asteessa 14–21 vrk:ssa. Hyötyy alalämmöstä ruukun alla (hyödynnä lattialämmitystä). Viljelyaika 8–10 viikkoa 16 asteessa. Hallanarka. Tarvitsee paljon valoa, viihtyy kos-teutta pidättävässä, kalkitussa, hiekkapitoisessa mullassa. Pikkutaimet kehittyvät aika hitaasti. Tarvitsee tukea.

Oleanteri(Oleander)Nerium oleander

annos noin 10 siementä / 1,70€ til.no 3145Mv. Vanhan ajan ruukkukasvi. Kotoisin Vähästä-Aasi-asta. Kasvaa ruukussa lähes parimetriseksi, mutta voi pitää leikkaamalla halutun korkuisena. Runko ruskeahko, nuoret oksat helakan vihreitä. Lehdet kapean suikeat, nahkamaiset. Punaiset, vaaleanpunaiset tai valkoiset kukat kehittyvät edellisen vuoden versoihin, mikä on muistettava leikatessa. Kukinta-aika keskikesällä.Kasvatus: Esikasvatus helmi-maaliskuussa. Rakastaa aurinkoa. Viihtyy 20–25-asteen lämmössä ja täydessä auringonpaahteessa. Viedään kesällä ulos eteläseinustalle tai pidetään sisällä etelänpuoleisella ikkunalla. Innok-kaan hoitajan kasvi, kun saa kesällä kastella runsaasti. Hoito-ohjeet kiteytettynä: “Pää tulessa, jalat vedessä”. Talveksi viedään viileään (ei alle +5) kellariin, jossa on kuitenkin hieman valoa. Kastellaan niukasti. Leikattaessa jätetään edelliskesän versoihin 1/3 jäljelle. Myrkyllinen!

Pelargoni(Pelargon)Pelargonium × hortorum (Zonale-ryhmä)

Mv. Lähes kaikki pelargoniat ovat kotoisin Etelä-Afri-kasta. Meillä viljely aloitettiin jo kustavilais-kaudella (1775–1810) herrasväen kasvihuoneissa, sisäkasviksi ylen-nettiin empire-kaudella (1810–1830). Maaseudun rahvas alkoi kasvattaa sitä uusbarokki- ja uusrenesanssi-kau-della (1870–1900), jolloin se siirtyi herrasväen keittiön ikkunalle. Ryhmä-, huone- ja parvekekasvina edelleen

124 HUONEKASVIT


suuressa suosiossa. Pelargonium -nimi on johdettu krei-kankielen pelargos-sanasta, joka tarkoittaa haikaraa ja viittaa kasvien siementen rakenteeseen. ’Pelakuun’ tuntee voimakkaasta tuoksusta ja piparkakkumaisista, nyhä-laitaisista lehdistään. Lehdissä luonteenomainen kehä eli vyöhyke, mistä vyöhykepelargoni -nimitys. Kukat ovat pitkävartisissa sarjakukinnoissa.Kasvatus: Esikasvatus tammi-helmikuussa. Itämisaika 7–10 vrk 22 asteessa. Kasvatusaika 15–20 viikkoa. Tarvit-see runsaasti valoa. Hajavalossa tai varjossa eivät jaksa kukkia, vaan versot kehittyvät hennoiksi ja lehdistä tulee roikkuvia. Paras ikkuna on etelään tai länteen. Mullan tulee olla runsasravinteista eikä kastelua saa unohtaa. Vasta istutettuja kasveja ei saa kastella liikaa, mutta kukinnan alettua pitää kastella päivittäin. Pintamullan on kuitenkin hyvä kuivahtaa kastelukertojen välillä. Par-haan kasvun ja kukinnan aikana runsas kaliumlannoitus takaa hyvän kasvun ja runsaan kukinnan. Liikaa typpi-lannoitusta vältettävä: se kostautuu huonona kukintana ja rehevänä kasvuna.

’BLACK VELVET ROSE’annos 6 siementä / 3,90€ til.no 3088Todella kaunis vaaleanpunainen kukinto ja tummat, pie-nehköt lehdet. Tummia lehtiä kiertää soma vaaleanvih-reä reunus. Kukissa päävärinä raikas pinkki ja aavistus valkoista keskustassa. Tiivis kasvutapa ja ahkera kukkija.

'BORDER APPLEBLOSSOM’ F1annos noin 10 siementä / 2,90€ til.no 3147Border F1-sarjaa. Kukat yksinkertaiset, omenankukkaa muistuttavat. Korkeus n. 30 cm.

’BORDER SALMON’ F1annos noin 10 siementä / 2,90€ til.no 3149Border F1-sarjaa. Lohenpunaiset, yksinkertaiset kukat. Korkeus n. 30 cm.

'BORDER WHITE’ F1annos noin 20 siementä / 2,90€ til.no 3204’Border’ risteymien sarjaa. Puhtaan valkoiset, yksinker-taiset, näyttävät kukat! Korkeus n. 30 cm.

’MINT CHOC’ F1Uusiannos noin 25 siementä / 2,90€ til.no 3030Sekoitus raikkaan vaaleanpunaisista sävyistä. Lehdis-tössä tummempi suklaanruskea keskuskuvio ja raik-kaan mintunvihreät reunat. Tiivis kasvutapa ja runsas, aikainen kukinta.

Riippapelargoni(Murgrönspelargon/hängpelargon)Pelargonium peltatum

’S1 CHERRY’Uusiannos noin 10 siementä / 3,90€ til.no 3501Kirsikanpunaiset kukat. Korkeus n. 75 cm.Mv. Riippapelargoneja kutsutaan myös murattipelargo-neiksi. Mehevät ja kiiltävät lehdet ovat kourasuoniset ja sormihalkoiset. Muistuttavat muratin lehtiä. Hybri-di-riippapelargonit ovat riippa- ja vyöhykepelargonian risteytymiä. Ulkonäkö niillä on vanhempiensa välimuoto, samoin kasvutapa. Kukat ovat suuremmat. Ensimmäiset lajikkeet jalostettiin jo 1800-luvun loppupuolella.Viljely: Samanlainen kuin vyöhykepelargonilla.

Tuntokasvi(Sensitiva)Mimosa pudica

annos noin 30 siementä / 1,70€ til.no 3223Mv. Kotoisin Brasiliasta. Kosketuksesta sulkeutuvien lehtiensä vuoksi hauska ja mielenkiintoinen. Lehdet oikenevat yleensä viidessä, kymmenessä minuutissa riip-puen valon määrästä. Kasvia ei kuitenkaan pidä kiusata liikaa! Pikkupensas, hitaasti haarova, hento varsi. Pit-käruotiset lehdet vuoroittaiset, jotka ovat haarautuneet kahteen tai neljään liuskaan, joissa kussakin 10–20 paria pikkulehdyköitä. Kukat ovat kauniissa pallomaisissa lehtihangoissa olevissa kukinnoissa, tavallisesti sini-punaisia. Terälehdet puuttuvat kokonaan, väri peräisin heteiden tiheästä kimpusta. Kesän aikana ehtivät kasvaa n. 60–80 cm:n mittaisiksi.Kasvatus: Kylvö maaliskuussa 5–6 siementä pieneen ruukkuun. Mullan pinnan voi jättää muutaman sentin alemmaksi, jotta taimien venyttyä multaa voi lisätä ruukun täyteen. Taimia ei kannata koulia, kasvavat kau-niimmin rauhassa. Kun taimet ovat 4–5 cm:n mittaisia, heikoimmat nypitään pois. Jätetään kolme parasta. Kun taimet ovat täyttäneet multatilan, siirretään koko multa-paakku hieman suurempaan ruukkuun ja myöhemmin tarvittaessa sama toistetaan uudelleen. Tarvitsee valoa ja lämpöä, varo suoraa paahdetta.

Unelma(Fjädersparris)Asparagus setaceus

annos noin 1 g / 2,40€ til.no 3220Mv. Kotoisin Euroopan, Afrikan ja Australian lauhkeilta

HUONEKASVIT 125


vyöhykkeiltä. Kasvatetaan huonekasvina vähemmän kuin hienohelmaa, mutta on arvokas leikkovihreä. Kapeat ja sirot lehdykät muistuttavat havupuiden neulasia. Nuo-rena tuuhea, moniversoinen pensas, mutta vanhetessaan alkaa kasvattaa pitkiä, lehdettömiä versoja. Siksi se on jaettava usein. 1 g = n. 25 siementä.Kasvatus: Kylvö maalis-huhtikuussa. Siemeniä on hyvä liottaa yön yli. Itämisaika 15–30 vrk / yli 20 asteessa. Se ei siedä vetoa eikä liikaa kosteutta. Vanhoja yksilöitä voi uudistaa leikkaamalla alas. Voi suositella huolelliselle hoitajalle!

Vaahtera-aulio(Klockmalva)Abutilon × hybridum

'BELLAVUE MIXED’annos noin 0,5 g / 2,10€ til.no 3146Mv. Meillä jo yli 100 vuotta kasvatettua vanhaa huo-nekasvia voidaan kasvattaa paitsi sisäikkuna-laudoilla myös ruukuissa ja parvekelaatikoissa kesäaikaan ulkoti-loissa. Kotoisin Keski- ja Etelä-Amerikasta. Kellomaiset, nuokkuvat, punaiset, oranssit ja keltaiset kukat. Tunne-taan myös nimillä kellomalva tai japaninruusu. Vaah-teran lehden kaltaiset lehdet vaaleanvihreät. Korkeus n. 80–100 cm. 1 g = n. 250 siementä.Kasvatus: Kylvö keväällä tavalliseen, hiekalla parannet-tuun multaan. Itää parhaiten 20–25 asteen lämpötilassa. Itämisaika 2–3 viikkoa. Typistetään pari kertaa haaroit-tumisen edistämiseksi. Nopeakasvuinen. Istutetaan joka kevät uuteen multaan. Kesällä runsas kastelu ja viikoittai-

nen lannoitus. Viihtyy huoneenlämmössä, mutta pysyy terveempänä (kirvat vaivaavat helposti) hiukan viileässä. Pitää runsaasta valosta, muttei paahteesta. Helppo lisätä 7–10 cm pituisista pistokkaista. Kukat puhkeavat jokai-seen lehtihankaan, niin että kukkii miltei ympäri vuoden.

Värinokkonen(Palettblad)Solenostemon scutellarioides

’RAINBOW MIX’annos noin 100 siementä / 2,40€ til.no 3336Mv. Kasvatetaan usein yksivuotisena. Itse asiassa se on trooppinen rikkakasvi, jonka lehdet muistuttavat nok-kosta, mutta ovat ihastuttavan värikylläisiä punaisen ja vihreän kirjavia, koristeellisia ja samettimaisia. Kor-keus n. 60 cm. Kukkii vaatimattomin pystyin kukinnoin. Jugend-tyylikaudella 1890–1915 se oli meillä suosittu huonekasvi. Soveltuu myös ryhmäkasviksi puutarhaan sekä amppeliin.Kasvatus: Kylvö helmi-maaliskuussa. Itää parissa vii-kossa. Koulitaan 5–6 cm:n mittaisina useampi taimi pienehköön ruukkuun. On huomattu, että pienimmistä ja heikoimmista taimista kehittyisi värikkäimmät yksi-löt. Latvaa typistetään silloin tällöin, jotta kasvi pysyisi tuuheana ja vaatimaton kukinta estyisi. Pitää happa-masta mullasta, turve on hyvää. Viihtyy valoisassa ja lämpimässä paikassa. Kesällä kastellaan runsaasti. Liian voimakas lannoitus lisää vihreää väriä lehtiin. Talvete-taan viileässä. Talvella värit haalistuvat. Helppo lisätä pistokkaista.

Annalan syystoriSADONKORJUUJUHLA JA KAUNEIN

VIHANNESKORI -KILPAILU

10.9.2016 KLO 13–17

Myynnissä syksyn satoa, säilykkeitä, taimia, valkosipulia, käsitöitä jne.

Lämpimästi tervetuloa!•

126 MAISEMOINTI- JA MAANPARANNUSKASVIT


MAISEMOINTI- JA MAANPARANNUSKASVIT

Esimerkkiseos (herne & kaura & ruisvirna)Voit itse sekoittaa alla olevista siemenistä oman maan-parannusseoksesi tai noudattaa alla olevia ohjeita.

Herneen, kauran ja ruisvirnan seos sopii koville savimaillekin. Herne ja virna palkokasveina hoitavat maan typpihuollon ja mureuttavat maata. Kaura toimii herneelle tukiviljana ja käyttää osan tuotetusta typestä estäen sen karkailua. Kaura on vaatimaton maan laadun suhteen, ja sillä on viljaksi voimakas juuristo, joten sekin viihtyy kovilla savimailla.

Sato korjataan elokuussa herneen ja kauran tuleen-nuttua. Voidaan niittää ja käyttää ravintona eläimille. Jos taloudessa ei ole kotieläimiä, niillä voi ruokkia pik-kulintuja.

Seuraavana keväänä sänki ja muu viheraines muoka-taan maahan, johon voidaan sitten kylvää esim. sipulia, porkkanaa, punajuurta, kyssäkaalia, lanttua, nurista, persiljaa ja tilliä. Sitä seuraavana keväänä lohkolle voi istuttaa perunaa.

Siementarve aarille n. 1 kg. Kylvöajankohta 10.-20. toukokuuta. Kylvö n. 6 cm syvyyteen.

Aitohunajakukka(Honungsfacelia)Phacelia tanacetifolia

Biodynaaminen siemenannos 50 g / 2,40€ til.no 4077annos 200 g / 6,00€ til.no 4078Yv. Kotoisin läntisestä Pohjois-Amerikasta. Maanparan-nus-, koriste-, mesi- ja kuivakukka. Tuoksuva sininen kukinto on toispuoleinen viuhko. Lehdet muistuttavat pietaryrttiä. Korkeus n. 20–70 cm. Kasvaa myös syksyn alhaisissa lämpötiloissa.Viljely: Kylvö keväällä 1–2 cm syvyyteen. Siementarve 200 g/aari. Kasvaa kaikenlaisilla mailla. Ei ole hallanarka, eikä kaipaa paljon lannoitusta.Käyttö: Yksi parhaimmista mesikasveista. Hehtaarilta saadaan lähes 500 kg hunajaa. Lisäksi siitepölyn tuotto on hyvä. Kesantokasvina vähentää ravinteiden huuhtou-tumista. Käytetään paljon maisemointikasvina!Korjuu: Kuivakukaksi kerätään juuri avautuneena ja kuivataan kimppuina pimeässä paikassa. Sininen väri ja hyvä tuoksu säilyvät pitkälle talveen. Myös hyvä leik-kokukka.


annos noin 20 g / 2,10€ til.no 4073annos noin 100 g / 4,50€ til.no 4074Yv. Maanparannus-, öljy-, rehu- ja mesikasvi. Kukat keltaiset, tumma keskus. Korkeus n. 1,6 m. Siementarve 100 g/aari.Viljely: Kylvö avomaalle touko-kesäkuussa 3–4 cm syvyy-teen. Siementen neljän viikon kylmäkäsittely edistää itämistä. Kasvaa parhaiten auringossa, tuoreessa, runsas-ravinteisessa ja kalkkipitoisessa moreenimaassa. Riviväli 30 cm, taimiväli 20 cm.Korjuu: Kukkineet kukinnot korjataan, kun ne alkavat nuokkua. Ne ripustetaan kuivumaan ja annetaan olla niin kauan, kunnes siemenet varisevat. Voidaan jättää myös pellolle, jolloin linnut syövät ne suoraan lapakosta.Käyttö: Siemeniä voidaan käyttää kuorittuina mm. mysliin ja leipätaikinaan. Sisältävät runsaasti E-vita-miinia. Öljy alentaa kolesterolia ja on hyvää maksa- ja sappisairaille. Kokonaiset siemenet edistävät kanojen munintaa. Kukista saadaan keltaista väriä. Kuivattuja lehtiä voi käyttää yrttitupakkana. Poltetuista varsista tulee hyvää kalilantaa. Keltaiset terälehdet teeksi hau-dutettuna alentavat kuumetta vilustumissairauksissa. Teehen laitetaan 1 tl kuivattuja terälehtiä ja ¼ l kiehuvaa vettä, annetaan hautua 10 min. Yskänlääkkeeksi syödään kourallinen siemeniä. Kukka kestää kauan maljakossa. Kukkalapakko siemenineen on näyttävä kuivakukka.

Esparsetti(Esparsett)Onobrychis viciifolia

Luomusiemenannos noin 100 g / 2,90€ til.no 4030Mv. Kotoisin Keski- ja Itä-Euroopasta. Herneensukuinen lannoitus-, rehu- ja maanparannuskasvi. Erinomainen mehiläiskasvi: sisältää runsaasti mettä ja siitepölyä. Kor-keus 30–60 cm. Parilehdykkäiset lehdet, vaalean ruusun-punaiset kukat terttumaisina kukintoina. Kukinta-aika kesä-elokuu. Voimakas, kuivuutta kestävä juuristo.Viljely: Viihtyy hyvin monilla maalajeilla, myös karuilla hiekkamailla. Parhaiten kasvaa kalkkipitoisilla, hyvin ojitetuilla, aurinkoisilla mailla. Avomaakylvö, kun maa on lämmennyt. Siemeniä on hyvä liottaa vuorokauden verran. Kylvösyvyys 0,5 cm. Taimiväli 30 cm, riviväli

MAISEMOINTI- JA MAANPARANNUSKASVIT 127


40 cm. Itää 10–30 vrk:ssa. Juurissa ilmakehän typpeä yhteyttäviä nystyräbakteereita, jotka lisäävät maan typ-pipitoisuutta

Kehäkukka(Ringblomma)Calendula officinalis

annos noin 250 g / 18,90€ til.no 3329Yv. Vanha koriste- ja lääkekasvi, jota on alettu käyttää myös maisemointikasvina varsinkin Keski-Euroopassa. Kylväkää viljelemättömille pelloillenne kehäkukan sie-meniä ja nauttikaa väriloistosta. Vihermassa käännetään myöhään syksyllä multaan maata parantamaan.Viljely: Kylvö suoraan avomaalle, kun maan lämpö on n. 14 astetta. Kukkii 9–10 viikon päästä kylvöstä. Joko haja- tai rivikylvönä.

Keltalupiini(Gul lupin)Lupinus luteus

annos 10 g / 2,10€ til.no 4406annos 100 g / 3,50€ til.no 4075Yv. Koriste- ja viherlannoitekasvi. Korkeus n. 30–60 cm. Muistuttaa tavallista lupiinia, mutta on matalampi ja sirompi. Kukat keltaiset ja hyväntuoksuiset. Viljeltiin jo 4000 v. sitten. Typensitojakasvi. Kukkii heinä-syys-kuussa. 1 g = n. 6 siementä.Viljely: Liotetut siemenet kylvetään avomaalle, kun maan lämpö n. 10 astetta. Kylvösyvyys 3–4 cm. Siementarve 300 g/aari. Viihtyy auringossa, kuivassa ja tuoreessa, kes-kiravinteisessa moreenimaassa. Ei rehuksi. Myrkyllinen!

Kuitupellava(Lin, oljelin)Linum utitatissimum

’COMMON FLAX’annos noin 50 g / 2,40€ til.no 4089annos noin 200 g / 6,00€ til.no 4090Yv. Kuitu- ja maisemointikasvi. Siniset kukat. Korkeus 80 cm. Ikivanha viljelyskasvi. Pellavakangasta on löy-detty kivikautisista paalutuksista, jonka iäksi on arvioitu 3000–4000 vuotta. Voi viljellä myös kuivakukaksi. 1 g = n. 300 siementä.Viljely: Kylvö toukokuun alussa, harataan korkeintaan 1,5 cm:n syvyyteen. Vanhan kansan perinteinen kylvöpäivä on ollut Eerikin päivä, 18.5. Huolehditaan kitkemisestä ja kuivina aikoina kastelusta. Harso jouduttaa tasaista itämistä. Siementarve 10 neliölle 130–150 g. Viljely onnis-

tuu vain Etelä- ja Keski-Suomessa. Maaperän suhteen vaatimaton. Pitää kosteahkosta, tuulensuojaisesta kasvu-paikasta. Paras maapohja on hietasavikko, pH vähintään 6,2. Lannoitteeksi kompostia ja apatiittia.Korjuu: Kuiduksi ja siemeneksi pellava kerätään pää-sääntöisesti 30–35 päivää kukinnasta, kuivakukaksi aikai-semmin, siemenkotien ollessa vielä vihreitä. Pienillä viljelmillä nyhtö tehdään käsin aurinkoisella kuivalla säällä. Säilytetään kuivassa, pimeässä ja viileässä.

Peltoherne(Kokärt)Pisum sativum

’FLORIDA’annos noin 1 kg / 2,90€ til.no 4100Syötäväksi ja maanparannukseen. Hyvä kumppani kaura.

Peltolinnunjalka(Foderserradella)Ornithopus sativus

Luomusiemenannos noin 200 g / 4,50€ til.no 4076Yv. Kotoisin Välimeren alueelta. Valkuaispitoinen rehu-kasvi useille koti- ja hyötyeläimille. Maanparannuskasvi. Juurissa ilmakehän typpeä yhteyttäviä nystyräbakteereita, jotka lisäävät maan typpipitoisuutta.Viljely: Avomaakylvö keväällä. Peltolinnunjalka sopii viljeltäväksi köyhillä mailla. Aluksi kehitys on hidasta, mutta on hyvä esikasvi. Kasvaa vielä alkusyksyn alhai-sissa lämpötiloissa ja kestää jopa -5 asteen pakkasta. Viihtyy happamassa, vettä läpäisevässä hiekkamaassa. Kukkii runsaasti vaaleanpunaisin kukin. Sopii seoksiin. Siementarve 400 g/a. Kokeilijoille!

Persianapila(Luktklöver)Trifolium resupinatum

annos 50 g / 1,70€ til.no 4404annos 200 g / 3,90€ til.no 4072Yv. Tunnetaan myös tuoksuapila-nimellä. Korkeus n. 30–40 cm. Vaaleanpunaiset, tuoksuvat kukat. Matala juuristo, muodostaa tiheän maton.

Puna-apila(Rödklöver)Trifolium pratense

annos 100 g / 3,90€ til.no 4024Mv. Yleensä monivartinen, kolmilehdykkäinen. Pal-

128 MAISEMOINTI- JA MAANPARANNUSKASVIT


lerokukinto punainen. Korkeus n. 15–50 cm. Alettiin viljellä heinänurmissa yleisesti 1800-luvun loppupuolella. Kukinta-aika kesä-elokuu.Viljely: Kylvetään varhain keväällä. Kylvösyvyys 1–2 cm. Viihtyy aurinkoisessa paikassa hyvässä puutarhamaassa.Käyttö: Hyvä maan kuohkeuttaja, erityisesti savimailla. Syvän paalujuuren vuoksi kärsii korkeasta pohjavedestä.Viljely: Kosteuden pidättävä maa. Kylvetään, kun maan lämpö n. 10°C, kylvösyvyys 1–2 cm. Siementarve 200 g/aari. Kestää hiukan pakkasta. Viihtyy raiheinän tai kauran seassa (annostus 120 g apilaa + 100 g raihei-nää/aari). Kasvaa ensin pystyyn, sitten maata pitkin. Toipuu hyvin niitosta.Käyttö: Maukasta rehua eläimille. Hyvä mesikasvi. Kukista tulee teehen hunajainen maku. Tuottaa myös hyvin siitepölyä. Kaunis maanpeitekasvi aurinkoisille ja puolivarjoisille paikoille. Käy katteeksi.

Ruisvirna(Luddvicker)Vicia villosa

annos noin 100 g / 1,70€ til.no 4099Kaunis lilakukkainen viljelyskasvi, jota viljellään Suo-messa viherrehuksi ja kesantopelloilla. Ruisvirna on puolimetrinen rentovartinen kasvi.

Silkkiunikko(Kornvallmo)Papaver rhoeas

'CORN POPPY’annos noin 20 g / 6,00€ til.no 4026Yv. Korkeus n. 60 cm. Kukat kirkkaan punaisia, terä-lehtien tyvessä musta täplä. Nuput nuokkuvia, mutta auetessa suoristuvat. Kukinta-aika pitkä, heinäkuusta pakkasiin asti. 1 g = n. 9000 siementä.Viljely: Kylvö aikaisin keväällä avomaalle. Kylvön hel-pottamiseksi pienet siemenet voi sekoittaa hiekkaan, jolloin kylvöstä tulee riittävän harva. Viihtyy auringossa kuivassa tai tuoreessa, keski- tai runsasravinteisessa, kalkkipitoisessa, runsasmultaisessa maassa. Viihtyes-sään kylväytyy itse.

Sinimailanen(Blålusern)Medicago sativa, alfalfa

annos 50 g / 2,40€ til.no 4271annos 200 g / 6,00€ til.no 4170Mv. Sinikukkainen nurmipalkokasvi. Juuri erittäin voi-

makas ja syvälle tunkeutuva. Maan rakennetta paran-tava vaikutus voi säilyä useita vuosia. Voi kasvattaa monivuotisena vain maan eteläosissa, talvehtiminen on kuitenkin epävarmaa. Yksivuotisena sitä voi kas-vattaa Kemin seudulle asti.Viljely: Viihtyy runsasravinteisessa, kalkkipitoisessa, syvämultaisessa maassa, pH-arvo 6,5–7,5. Kylvö aikaisin keväällä tai syksyllä lähelle pintaa. Siementarve n. 100 g/aari. Kehittyy alkuun hitaasti. Kasvuston korkeus n. 50–150 cm. Kestää hyvin kuivuutta. Jos aiotaan saada talvehtimaan, on kasvuston annettava kukkia kerran kesässä. Niitettäessä on jätettävä riittävän pitkä sänki eikä sitä pidä niittää enää elokuun puolivälin jälkeen.Käyttö: Maanparannuskasvi, mehiläiskasvi, koriste-kasvi. Sinimailasen siemenen eli alfalfan idut ovat kai-kille tuttua terveysruokaa! Riistapeltokasvina maistuu erinomaisesti peuroille ja hirville.

Tattari(Bovete)Fagopyrym esculentum

Luomusiemenannos noin 50 g / 2,10€ til.no 4079annos noin 200 g / 4,50€ til.no 4080Yv. Todennäköisesti kotoisin Aasian keskiosista. Kul-keutunut tataarien mukana Eurooppaan. Ollut täällä viljelykasvina 1400-luvulta lähtien. Nykyisin viljely hyvin vähäistä. Lehdet herttamaiset, kukat joko punertavat tai vihertävät. Korkeus n. 50–80 cm. Sopii vilja-allergikolle. Erinomainen viherlannoituskasvi ja hyvä tukikasvi pal-kokasviseoksessa. Mehiläiskasvi. 1 g = n. 80 siementä.Viljely: Hallanarka: kylvetään myöhään keväällä lämpi-mään maahan 3 cm syvyyteen, riviväli 40 cm, taimiväli 5 cm. Vaatimaton maalajin suhteen. Viihtyy parhaiten multavilla, kalkkipitoisilla kivennäismailla. Viherlan-noituskasviksi voi kylvää heinäkuun loppuun asti. Itää nopeasti. Hyvä rikkaruohojen tukahduttaja. Hyönteis-pölytteinen. 50 g riittää 10 neliölle.

Valkoapila ’Isokallio’(Vitklöver)Trifolium repens

annos noin 100 g / 5,50€ til.no 4022annos noin 500 g / 23,50€ til.no 4023Mv. Kotimainen. Talvehtii erinomaisesti. Kasvaa hil-litysti, ei rehota. Korkeus n. 5–20 cm. Tallauksen kes-tävänä sopii lisättäväksi nurmikkosiemenseoksiin tai yksin kylvettäväksi. Sopii myös rivivälikasviksi käytäville. Kylvö keväällä n. 1 cm syvyyteen, kun maa on muokat-

VILJAT 129


tavassa kunnossa. Hyvä ja tärkeä mesi- ja ravintokasvi perhosille, mehiläisille ja kimalaisille. Kukkia voi lisätä teesekoituksiin.

Veriapila(Blodklöver)Trifolium incarnatum

annos 50 g / 2,40€ til.no 4405annos 200 g / 6,00€ til.no 4071Yv. Korkeus n. 40–50 cm. Kasvutapa lamoava, joten näyt-tää matalammalta. Tumman verenpunaiset, tähkämäiset kukat. Sopii koristekasviksi ja myös esim. kaalimaan lisälannoitteeksi (aluskasviksi).Viljely: Vaatimaton, mutta vaatii lämpimät kasvuolosuh-teet. Kasvaa kaikenlaisilla mailla, suosii kalkkia. Kylvö keväällä 1–2 cm syvyyteen. Siementarve 10 g/15 m2. Nopeakasvuinen, hallankestävä.Käyttö: Erinomainen viherlannoite- ja maisemointi-kasvi joko yksinään tai raiheinän kanssa. Kukkien väri ei säily kuivattaessa, mutta kaunis leikkokukkana. Kukkia voidaan käyttää salaattiin ja siemeniä idättää vihannes-krassin tavoin. Hyvä mehiläiskasvi. Hehtaarilta saadaan n. 250 kg hunajaa ynnä siitepöly.

Westerwoldinraiheinä(Westerwoldiskt rajgräs)Lolium multiflorum var. westerwoldicum

annos noin 500 g / 4,50€ til.no 4025Riittää n. 15 neliömetrin alaan.

Italianheinän yksivuotinen, lyhytikäisempi muunnos. Nopeakasvuinen. Peittää maan pinnan nopeasti. Ete-lä-Suomessa italianraiheinää satoisampi, Pohjois-Suo-messa nopeammin valmistuva.Viljely: Kylvö keväällä 1–2 cm syvyyteen, kun maa on muokattavassa kunnossa. Vaatii melko ravinteikkaan maan. Kasvaa parhaiten hikevillä hieta- ja hiesumailla, mutta voidaan viljellä myös multamailla. Ei viihdy kos-teilla, muttei myöskään kuivilla mailla.Käyttö: Kotiviljelijän mainio ruohokatekasvi. Niitetään ennen tähkimistä. Voidaan niittää useamman kerran.

VILJAT

Kaura(Havre)Avena sativa

’ROCKY’annos noin 100 g / 1,70€ til.no 4087annos noin 500 g / 3,90€ til.no 4082Suhteellisen lyhyt- ja tanakkakortinen lajike. Hyvä maanparannuskasvi herneen kanssa. Kaunis ja käyt-tökelpoinen myös sidontatöissä.

Ohra(Korn)Hordeum vulgare

’STREIF’annos 1 dl / 2,10€ til.no 4901annos 1 kg / 4,50€ til.no 4902Yv. Lujakortinen, suurijyväinen lajike. Aikaisin tuleen-tuva. Soveltuu rehuksi ja tärkkelyksen tekoon. Taudin-kestävä eikä kovin vaatelias. Kaksitahoiseksi ohraksi sietää hyvin maan happamuutta.Käyttö: Kissanheinäksi, pääsiäisruohoksi, rehuksi tai tärkkelyskasviksi. Kimpuiksi kuivattuina myös sidon-tatöihin.

Vehnä(Vete)Triticum aestivum

Luomusiemenannos 1 dl / 1,70€ til.no 4585annos 1 kg / 4,50€ til.no 4586Käyttö: Idätykseen, pääsiäisruohoksi tai kissanheinäksi sopiva vehnä. Vehnänoras on oikea ravinnepommi sisäl-täen mineraaleja, aminohappoja ja vitamiineja. Yli 90 mineraalista huomattavimpina ovat kalium, magne-sium ja rauta.

130 IDÄTETTÄVÄT JA VERSOTETTAVAT SIEMENET


IDÄTETTÄVÄT JA VERSOTETTAVAT SIEMENETVersotettavat siemenet kylvetään kylvömultaan ja niistä käytetään kasvaneet versot. Idätettävät siemenet idäte-tään esimerkiksi puhtaissa lasipurkeissa. Ne syödään kokonaisina ituina.

Alfalfa / sinimailanen(Blålusern)Medicago sativa

Luomusiemenannos noin 100 g / 3,50€ til.no 9013Kasvatusohjeet tulevat mukana.


annos noin 140 g / 3,90€ til.no 9001Maukas ja nopea itu. Pienistä siemenistä saa paljon syötävää helposti.

Basilika(Basilika)Ocimum basilicum

’DARK OPAL’Uusiannos noin 2000 siementä / 2,90€ til.no 9015Maukas, värikäs ja terveellinen basilika idätykseen. Kyl-vetään kastellun kylvömullan pintaan, pidetään itämisen ajan kosteana ja valoisassa paikassa. Aloita korjuu n. 4 cm pitkänä.

Herne(Ärt)Pisum sativum var. sativum

annos noin 170 g / 3,50€ til.no 9002Nopeakasvuinen, miedonmakuinen. Liota siemenet yön yli ennen kylvöä. Kylvetään kylvömultaan.

Mungopapu(Mungoböna)Vigna radiata

Uusiannos noin 20 g / 2,90€ til.no 9014Nopeakasvuinen, miedonmakuinen herkkupapu idä-

tykseen. Liota siemenet yön yli ennen kylvöä. Idätys lasipurkeissa, huuhdellaan 2–3 krt/vrk.

Parsakaali(Sparriskål)Brassica oleracea Italica-Ryhmä

annos noin 50 g / 3,90€ til.no 9003Mehukas ja raikas herneen maku.

Rohtosarviapila(Bockhornsklöver)Trigonella foenum-graecum

annos noin 50 g / 2,90€ til.no 9021Terveellinen kaalin makuinen herkku.

Sango(Rädisa)Raphanus sativus

annos noin 50 g / 2,90€ til.no 9004Käytetty antiikin ajoista lähtien Lähi-idässä maustami-seen, värjäämiseen, lääkkeenä ja rehuna. Intialaisessa keittiössä käytetään siemeniä ja kuivattuja lehtiä, maku muistuttaa laakerinlehteä. Siemeniä käytetään curry-sekoituksissa. Idätettynä helppo, nopea, terveellinen ja värikäs herkku.

Sinappikaali / rukola(Senapskål)Eruca sativa

Luomusiemenannos noin 10 g / 2,90€ til.no 9007Sanotaan torjuvan syöpää. Maku pirteän kirpeä.

Vesikrassi(Vattenkrasse)Nasturtium officinalis

annos noin 10 g / 3,90€ til.no 9016Kylvö ruukkuun ympäri vuoden. Vanhimpia ihmisen hyödyntämiä kasveja. Sisältää paljon K vitamiinia, myös huomattavasti C-, A- ja B –ryhmän vitamiineja.

IDÄTETTÄVÄT JA VERSOTETTAVAT SIEMENET 131


Vihanneskrassi(Smörgåskrasse)Lepidium sativum

Luomusiemenannos noin 25 g / 3,90€ til.no 9008Kirpeän pähkinäinen makuelämys salaattiin ja leivän päälle

Vihannesportulakka(Trädgårdsportlak)Portulaca oleracea subsp.sativa

annos noin 10 g / 3,50€ til.no 9010Kirpakan pippurinen makupommi, luonnon antibiootti. Nopeasti satoa.

Runsaasti C-vitamiinia sisältävänä se on ollut tärkeä yrtti keripukin ehkäisyssä. Lehdet sisältävät myös paljon omega-3-rasvahappoja.

Työkalut

Laadukkaat Burgon & Ball -työkalut. Työkalujen kahvat on valmistettu FSC-sertifioidusta puusta ja teräsosat erikoiskäsitellystä ruostumattomasta teräksestä. Työkaluilla on 10 vuoden takuu ja ne ovat ergonomialtaan erinomaiset.

Pikkuharava / 19,00 € til.no 7034Pensaiden alustojen ja muiden pienempien paik-kojen siistiminen sujuu tällä välineellä! Pituus 40 cm, leveys 13 cm

Istutuslapio / 19,00 € til.no 7693Leveälapainen ja jykevä, pituus 30 cm, leveys 7 cm

Mittamerkinnöin varustettu istutuslapio / 17,00 € til.no 7695Pituus 29 cm, leveys 6 cm

Stilettimallinen lapio / 17,00 € til.no 7696Pituus 33 cm, leveys 3 cm

Käsihara / 17,00 € til.no 7006Toimii savimaassakin, pituus 29 cm, leveys 8 cm

Rikkarauta / 19,00 € til.no 7683Erinomainen laattojen välien puhdistaja ja peren-napenkeissäkin käytännöllinen

Hyötykasviyhdistys ry aloitti toimintansa kesällä 1978. Perusajatuksena oli auttaa ihmisiä kohentamaan luon-tosuhdettaan opastamalla kasvien hyötykäyttöä ja viljelyä. Yhdistyksen ”isä” oli toimittaja Risto Nurmi, ja yksi perustajajäsenistä oli professori Toivo Rautavaara. Tällä hetkellä meitä ”hyötyläisiä” on noin 7000 ympäri Suomea. Meitä kaikkia yhdistää rakkaus luontoon ja halu hyödyntää luonnon antimia kestävän kehityksen periaatteella. Hyötykasviyhdistys edistää luonnonmukaista puutarhanhoitoa kouluttamalla, neuvomalla ja julkaisemalla. Yhdis-tyksen kotipaikka on Helsinki ja alueosastoja toimii Kanta-Hämeessä, Kuopiossa, Päijät-Hämeessä, Oulun seu-dulla, Pirkanmaalla ja Varsinais-Suomessa.

TOIMISTO JA ALKU & JUURI –PUUTARHAPUOTIYhdistyksen toimisto ja puutarhapuoti sijaitsevat Helsingissä, Taka-Töölössä, osoitteessa Mechelininkatu 51. Monipuolisen ja kulttuurihistoriallisesti kiinnostavan siemenvalikoiman lisäksi viherpeukalo löytää sieltä alan kirjallisuutta, työkaluja, ruukkuja, luonnonmukaisia tuholaistorjuntatuotteita ja paljon muuta puutarhanhoitoon innoittavaa. Postimyyntipalvelun ja verkkokaupan kautta tilata voi ympäri Suomen!

TERVETULOA ANNALAN PUUTARHAAN!Yhdistyksen hoitama Annalan puutarha Helsingin Vanhassakaupungissa (Hämeentie 154) toimii puutarhanhoidon harrastus- ja nautintopaikkana. Kauniilla puistoalueella on vuokrattavia viljelypalstoja ja Hyötykasviyhdistyksen ylläpitämä teemapuutarha, josta löytyvät mm. värjäyskasvit, keittiökasvimaa, yrttimaa, perhospuutarha, marja-tarha, apteekkarin kasvit jne. Vuonna 1844 rakennettu orangeria kasvilavoineen täydentää historiallista kokonai-suutta vanhoine pelakuineen. Puutarhakulttuurin ylläpitäminen on jatkumoa G.O. Waseniuksen huvilaelämälle 1830-luvulta tähän päivään. Neuvonta-, koulutus- sekä näyttelytoiminnalla on tärkeä osa Annalan puutarhan toiminnassa. Kesällä, tiistai-iltaisin alkaen klo 18 Annalassa on avoin teemailta kahviloineen puutarhanhoitoon liittyvistä aiheista. Kaikki kiinnostuneet ovat tervetulleita, myös ryhmät! Katso ajankohtaiset tapahtumamme: http://hyotykasviyhdistys.fi/tapahtumat-ja-kurssit

LIITY JÄSENEKSI!Jäsenmaksu on 29€ (2016). Jäsenlehti Pähkylä yhdistää jäsenet neljä kertaa vuodessa. Lisäksi kalenterivuoden alussa ilmestyy kattava siemenluettelo, joka on myös asiantunteva viljelyopas. Liittyessäsi saat yhden viime vuoden jäsenlehden tervetuliaislahjaksi. Jäsenyys alkaa aina kalenterivuoden alusta, mutta mukaan voi tulla milloin tahansa kesken vuotta, jolloin uusi jäsen saa jo ilmestyneet lehdet takautuvasti. Jäsenetuihimme kuuluvat lehden lisäksi mm. jäsentarjoukset, alennukset joistakin kursseista ja palstamaksuista sekä maksuton puhelinneuvonta. Jäsenyys siis kannattaa! Tervetuloa mukaan puutarhan ystävien iloiseen joukkoon.

NEUVONTAA • KOULUTUSTA • PUUTARHAPUOTI • ANNALAN PUUTARHA

Hyötykasviyhdistys ry / Alku & Juuri -puutarhapuotiMechelininkatu 5100250 Helsinkip. 040–592 2122 toiminnanjohtaja09–4342 350, 040–455 7140, 040–455 7141040–455 7142 toimistonhoitajaSähköposti: [email protected]@hyotykasviyhdistys.fiKotisivu: http://hyotykasviyhdistys.fi/

Annalan puutarhaHämeentie 154, rakennus J00560 Helsinki040–592 2122 puutarhaneuvonta ma–pe klo 10–12044–272 1259, Annalan puutarhurit (touko-syyskuu)

YHTEYSTIETOMME:

voit myös ladata luettelon pdf-tiedostona tästä linkistä

Documents