vuoden 2005 eläkeuudistuksen vaikutus eläkkeelle siirtymiseen

Vuoden 2005 eläkeuudistuksen vaikutus eläkkeelle siirtymiseen

Roope Uusitalo & Satu Nivalainen

ETK 3.4. 2013

Tutkimuksen tavoite

• Arvioidaan vuoden 2005 uudistusten kokonaisvaikutus eläkkeelle siirtymisikään ja lähellä eläkeikää olevien työllisyyteen

• Arvioidaan erikseen uudistuksen eri elementtien vaikutusta

• Käytetään hyväksi eläkeuudistuksen aikaansaamia muutoksia mitattaessa taloudellisten kannustimien vaikutusta eläkkeelle siirtymiseen

Uudistus pähkinänkuoressa

• Siirryttiin yleisestä 65 vuoden eläkeiästä joustavaan eläkeikään 63 - 68

• Otettiin käyttöön kannustinkarttuma, muutettiin varhennusvähennyksiä ja lykkäyskorotuksia

• Yksilöllinen varhaiseläke lakkautettiin• Työttömyyseläke korvattiin työttömyysturvan

lisäpäivillä • Työttömyysturvan lisäpäiväoikeuden ikäraja nousi

57:stä 59 vuoteen (putken ikäraja 55:stä 57:ään)• Eläkkeitä alettiin leikata elinaikakertoimella

Tulokset (1)

• Eläkkeelle siirtymisiän odote harhaanjohtava mittari. Sen kasvu selittyy lähinnä työttömyyseläkkeiden korvaamisella työttömyysturvan lisäpäivillä

• Parempi indikaattori eläkeikää koskevien tavoitteiden seuraamiselle olisi ikävakiotu ja työtuntikorjattu työllisyysaste esim. ikäluokassa 55 - 74

Tulokset (2)

• Yksilöllisen varhaiseläkkeen lakkauttaminen ja työttömyysputken ikärajan nosto ovat lykänneet efektiivistä eläkkeellesiirtymisikää

• Vaikutus– Työllisyyteen + .18 vuotta– Työttömyyteen (ml. tyött eläke) - .50 vuotta– Eläkkeellä vietettyyn aikaan +.32 vuotta

Tulokset (3)

• Vanhuuseläkkeelle siirtymisen kannustimet muuttuivat karttumaprosenttien ja varhennusvähennysten / lykkäyskorotusten vuoksi eri suuntiin riippuen eläkekarttuman suuruudesta (työuran pituudesta) ja palkkatasosta.

• Tyypillisesti työssä jatkamisen kannustimet heikkenivät 63 – 64 –vuotiailla ja paranivat 62- ja yli 65-vuotialla

• Kannustimien muutos selittää hyvin vanhuuseläkkeelle jäämisen muutoksia

• Keskimäärin kannustimien muutos kasvatti lievästi vanhuuseläkkeelle jäämisen todennäköisyyttä

Eläkkeelle siirtymisiän odote

Osa muutoksesta näennäistä: Työttömyyseläkkeen

poistaminen kasvatti pitkäaikaistyöttömien määrää

0–4 5–12 13–26 27–52 53–104 105–0

1000

2000

3000

4000

5000

6000

7000

8000

60 – 64 –vuotiaat työttömät ansiopäivärahan keston mukaan

2005200620072008200920102011

Eläkkeelle siirtymisiän odote, jos työttömyyseläkeläiset lasketaan työttömiksi

61

61.5

62

62.5

63

Odote

2000 2005 2010Eläkkeellesiirtymisvuosi

Työttömyyseläkeläiset koodattu työttömiksi61

61.5

62

62.5

63

Odote


Työttömyyseläkeläiset työttömiä, mutta vanhuuseläkkeelle 63 tai 64v

Parempi mittari eläkeiän muutoksille

2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 201120 %

25 %

30 %

35 %

40 %

55 - 74 -vuotiaiden työllisyysaste

Työllisyysaste Ikävakioitu Tuntikorjattu Tuntikorjattu, ikävakioitu

Tutkimusaineisto

• 10%:n otos Eläketurvakeskuksen tutkimusrekisteristä• Tietoja 50 – 69 vuotiaista suomalaisista vuosilta

2000 – 2011 • Eri eläkkeillä olevat, eläkkeiden suuruus, tiedot

vuosiansioista, karttunut eläke vuoden 2004 lopussa, tietoja työ- ja työttömyyspäivien määrästä vuosittain, koulutus, ikä, sukupuoli, työuran pituus, sairaspäivärahat…

OSA 1: Eläkkeiden alkavuus

• Lasketaan eläkealkavuuksien perusteella 50-vuotiaan eläkkeellesiirtymisiän odote samalla tavalla kuin virallisessa ETK:n laskelmassa

• Pidetään muiden eläkkeiden alkavuus vuoden 2001 tasolla ja muutetaan yhden eläkelajin alkavuutta kerrallaan toteutuneen kehityksen mukaisesti

• Lasketaan kunkin eläkelajin alkavuuden kontribuutio eläkkeelle siirtymisiän odotteen muutokseen

Eläkkeiden alkavuus datasta0

.2.4

.6E

läke

alka

vuu

s

51 52 53 54 55 56 57 58 59 60 61 62 63 64 65 66 67 68 69 70

200120062011

Eläkealkavuus, kaikki eläkkeet

0.2

.4.6

.8E

läke

alk

avu

us

2000 2005 2010Eläkkeen alkamisvuosi

< 60 60 61 6263 64 65 > 65

Eläkealkavuus, vanhuuseläkkeet

0.2

.4.6

.8E

läke

alka

vuu

s


< 60 60 61 6263 64 65 > 65

Eläkealkavuus, työkyvyttömyyseläkkeet

0.0

1.0

2.0

3.0

4E

läke

alk

avu

us


< 60 60 - 62 63 - 64

Eläkealkavuus, työttömyyseläkkeet

0.0

5.1

.15

.2E

läke

alk

avu

us


60 61 62 63 64

61

61

.562

62

.5O

dote


Odotteen muutos

61

61

.562

62

.5O

dote


Vanhuusel. alkavuuden kontribuutio

61

61

.562

62

.5O

dote


Tyött. el. alkavuuden kontribuutio

61

61

.562

62

.5O

dote


Työkyv. el. alkavuuden kontribuutio

Alkavuuden kontribuutio odotteeseen

OSA II, varhaiseläkkeiden ikärajamuutosten vaikutus

• Eläkeuudistus poisti yksilöllisen varhaiseläkkeen (aiemmin ikäraja 58)

• Ja korotti työttömyysputken ikärajaa 55:stä 57:ään vuoteen

• Arvioidaan muutosten vaikutusta ”dif-in-dif” asetelmalla vertaamalla eläkkeelle, työttömyyteen siirtymisten muutoksia erilaisen järjestelmän piirissä olevien kohorttien välillä kontrolloiden samalla ikää ja havaintovuotta

Varhaiseläkemuutosten vaikutus (2)

• Tutkitaan siirtymiä työllisyyden, työttömyyden, työkyvyttömyyden ja muiden eläkkeiden välillä

• Eläkkeeltä ei paluuta, sen sijaan työttömäksi jääneet voivat työllistyä uudelleen

• Todennäköisyydet MLOGIT- mallista• Tilariippuvuus viivästetyillä muuttujilla, ei havaitsematonta

heterogeenisyyttä, vaihtoehdot riippumattomia kovariaattien kontrolloimisen jälkeen

• Vaikutus työllisyyteen, työttömyyteen ja eläkkeelle jäämiseen dynaamisesta simulaatiosta, lähtöarvot 50-vuoden iässä lasketusta jakaumasta

Mallin rakenne

Työllinen

50

Työtön

Tyky

Eläke

51 52 53 65

Estimaatteja, työllisten tdk päätyä työttömäksi tai eläkkeelle (marg. eff.)

Työhön Työttömäksi Työkyvyttömyys Muu eläke

YVE oikeus -.0007 .0027 .0073 -.0093

( .0019) ( .0014) ( .0008) ( .0011)

Putki oikeus -.0242 .0203 -.0013 .0052

( .0033) ( .0015) ( .0010) ( .0029)

Ka 92.2 2.7 1.4 3.6

N 340 629

”R2” 0.29

Kovariaatit Ikädummyt, Vuosidummyt, Sukupuoli, Koultus, Sairaspäivät, Kunnan työttömyysaste, Edellisen periodin työllisyys

Estimaatteja, työttömien tdk päätyä työhön tai eläkkeelle (marg. eff.)

Työhön Työttömäksi Työkyvyttömyys Muu eläke

YVE oikeus -.0221( .0064)

.0760( .0080)

-.0022( .0031)

-.0516( .0045)

Putki oikeus -.0873( .0067)

.0561( .0195)

-.0071( .0033)

.0383( .0187)

Ka 9.2 74.7 2.5 13.7

N 46 596

”R2” 0.47

Kovariaatit Ikädummyt, Vuosidummyt, Sukupuoli, Koulutus, Sairaspäivät, Kunnan työttömyysaste, Edellisen periodin työttömyys

Simulaatiotuloksia, vaikutus työllisyyteen

0.2

.4.6

.8ty

oll_

aste

50 55 60 65ika_el

Vuoden 2000 säännöt Vuoden 2005 säännöt

Simulaatio, vaikutus työttömyyteen (ml. työttömyyseläkkeet)

0.1

.2.3

tyot

t_os

uus

50 55 60 65ika_el


Simulaatio, vaikutus muulla kuin työttömyyseläkkeellä olevien osuuteen

0.2

.4.6

.81

ela

kkel

la_o

suus

50 55 60 65ika_el


Varhaiseläkkeiden muutoksen kokonaisvaikutus työllisten, työttömien ja eläkkeellä olevien osuuteen

Työllisyysaste Työttömien osuus

Eläkkeellä olevien osuus

Vuoden 2000 säännöt

64,1% 9,7% 26,1%

Vuoden 2005 säännöt

64,6% 7,0% 28,3%

Muutos, %-yksikköä +0,5% -2,7% +2,2%

Muutos, henkilötyövuotta

0,087 -0,430 0,356

OSA III: Taloudellisten kannustimien vaikutus vanhuuseläkkeelle jäämiseen

• Lasketaan karttumatietojen ja eläkesääntöjen avulla eläkkeen suuruus kussakin mahdollisessa eläkkeelle jäämisiässä 62-70.

• Tehdään eläkelaskelmat käyttäen dataa vuoden 2005 jälkeiseltä ajalta erikseen vanhoilla ja uusilla säännöillä (varhennusvähennys/lykkäyskorotus vs. kannustinkarttuma)

• Verrataan eläkealkavuuden muutoksia ennen ja jälkeen 2005 uudistusta eri ryhmissä kannustimien muutokseen samoissa ryhmissä

Esimerkkilaskelmia kannustimista:

Yhden lisätyövuoden vaikutus kuukausieläkkeeseen, %

Kannustimien mittaaminen

• Ennustetaan tulokehitys. Lasketaan eläkkeet tuloennusteen avulla.

• Lasketaan elinkaaritulojen (työtulot+eläketulot) nykyarvo kussakin mahdollisessa eläkkeelle jäämisiässä (indeksoituna, diskontattuna ja painotettuna hengissäolotodennäköisyydellä)

• Lasketaan yhden lisätyövuoden vaikutus loppuelämän aikaisiin tuloihin (accrual)

Kannustimien muutoksen jakauma0

100

02

00

03

00

04

00

0F

req

ue

ncy

-20000 0 20000 40000Muutos lisätyövuoden vaikutuksessa eläkevarallisuuteen

Kannustimien muutos ikäluokittain0

500

100

01

50

02

00

00

500

100

01

50

02

00

0

-20000 -10000 0 10000 20000-20000 -10000 0 10000 20000

62 63

64 65

Fre

que

ncy

Muutos lisätyövuoden vaikutuksessa eläkevarallisuuteen

Kannustimien muutoksen vaikutus

62 62 6262 62

62

63

63

63

63

6363

64

6464

64

64 64

6565

6565656566

66

66

66

66

66

67

67

-.6

-.4

-.2

0.2

.4E

läkk

eelle

jää

mis

risk

in m

uuto

s

-.01 0 .01 .02 .03Suhteellinen muutos lisätyövuoden vaikutuksessa eläkevarallisuuteen

Kannustimien vaikutus

(1) (2) (3) (4)

Log (Eläkevarallisuuden kasvu)

-15,41*** -16,13*** -6,03** -5,96**

(1,84) (1,90) (2,27) (2,45)

Log (Eläkevarallisuus) -0,538 0,030

(0,42) (0,38)

R2 .92 .92 .98 .98

N (ryhmiä) 76 76 76 76

Painojen summa 40 994 40 994 40 994 40 994

Muut muuttujat Ikäryhmät * sukupuoli * työura, vuosi

Ikäryhmät * sukupuoli * työura, Ikäryhmät * vuosi, sukupuoli *

vuosi, työura * vuosi

Selitettävän muuttujan keskiarvo

0.28 0.28

Elinaikakerroin

• Vaikutuksen arvioiminen ongelmallista, koska– Elinaikakerroin lasketaan elinajan odotteen muutoksen

perusteella siten, että eläkkeiden nykyarvo pysyy vakiona. Eläkkeiden nykyarvo on laskelman selittävä muuttuja, joka siis ei muutu

– Estimaattien perusteella voidaan silti laskea esim. 10% eläketason pienennyksen vaikutus

– Tällaisella muutoksella eläkkeelle siirtymiseen negatiivinen tulovaikutus ja positiivinen substituutiovaikutus

– Estimaattien perusteella laskettuna vaikutus -0.02 x -1,250 + 0.011 x -3,2658 = -0.01 = -1%

Mahdollisia laajennuksia I

• Mallikehikolla suhteellisen suoraviivaista arvioida mahdollisten ikärajamuutosten vaikutuksia työllisyyteen – esim. työttömyysputken ikäraja

• Mahdollista laskea eläkeuudistuksen vaikutuksia eläkkeiden jakaumaan– Sekä staattisessa että dynaamisessa

käyttäytymisvaikutukset huomioon ottavassa kehikossa

Mahdollisia laajennuksia II

• Eläkeuudistus kohtelee eri ryhmiä eri tavalla ja vaikuttaa siksi mm. eläkkeelle siirtymisen lykkäämiseen eri tavalla eri ryhmissä

• Eläkejärjestelmän kestävyyden kannalta ei ole yhdentekevää jatkavatko työssä iso/pienituloiset, pitkään elävät/pian kuolevat… Kuitenkin kestävyyslaskelmissa keskitytään lähinnä keskimääräisiin eläkkeelle siirtymisiän muutoksiin

Mahdollisia laajennuksia III

• Eläkejärjestelmällä on ulkoisvaikutuksia muuhun talouteen. Jo lisäämällä malliin verotus, voitaisiin paremmin arvioida eläkeuudistuksen vaikutuksia koko julkiseen sektoriin

• Ideaalitilanteessa pyrittäisiin arvioimaan, miltä näyttäisi ”optimaalinen” sekä eläkeläisten että työikäisten hyvinvoinnin maksimoiva eläkejärjestelmä– Kannustinvaikutukset ovat tällaisen mallin rajoitteita

vuoden 2005 eläkeuudistuksen vaikutus eläkkeelle siirtymiseen

Documents