vuoden poliisi vesa jauhiainen: koen olevani paimen, …

S U O M E N P O L I I S I J Ä R J E S T Ö J E N L I I T O N J Ä S E N L E H T I

P I N N A L L A

Vakavasti loukkaantunut ei jää yksin

16

T Y Ö S S Ä

Kasvontunnistus rantautuu Suomeen

20

A J A S S A

Erasmus-vaihto tuo potkua poliisiopiskeluun

2642O19

KOEN OLEVANI PAIMEN, ETTEI KUKAAN LAUMASTANI EKSYISI

Vuoden Poliisi Vesa Jauhiainen:

Kuoleman ennakointi on mahdotonta, mutta läheistentoimeentulon varmistaminen helppoa. Laske yllättävänedullinen hinta järjestöjäsenen henkivakuutukselleverkossa vaikka heti.

HENKIVAKUUTUS MUISTUTTAA RAKKAUDESTA

Sari kuoli lokakuussa ja lapset sanoi, ettei ne halua joululahjoja. Mä sanoin, että äidillä oli henkivakuutus, ja yksi syy siihen oli se, että me

voitais hankkia joululahjoja, vaikka äitiä ei enää olisi.

Perheen viisivuotias kysyi voiko ne lahjat olla äidille.

Me jaettiin paketit aattona ja ne oli kaikki Sarille. Kun avattiin lahjat, me mietittiin mitä se olis tykännyt niistä ja naurettiin, pitkästä aikaa.

if.fi/henkivakuutus

Rode

o

Ammattiliiton perustehtävä on pitää huolta jäsenis-tään. Tämä tehtävä kulminoituu perinteisesti virka-

ja työehtosopimusneuvotteluissa, jotka valtiolla käydään keväällä 2020.

Monen kohdalla sopimuksen kiinnostavin tieto on, kuinka monta prosenttia palkka nousee. Työehdoissa so-vitaan kuitenkin paljon muustakin: työajoista, lomista ja parannuksista perhevapaisiin.

Työnantaja on harvoin tuonut neuvottelupöytään eh-dotuksia työehtojen parantamiseksi. Pikemminkin paran-nukset on saatu aikaan työntekijöiden yhteisen rintaman ansioista, joskus painostamalla.

Muuttuva maailma luo osaltaan paineita päivittää sopimuksia. Nyt julkisessa keskustelussa kiinnitetään ko-vasti huomiota työn kuormittavuuteen ja työhyvinvointiin.

Jostain kummallisesta syystä työhyvinvointia pidetään usein jonkinlaisena pehmeänä arvona. Tyhyily esiintyy hie-man hähmäisenä utopiana korulauseissa, joissa luvataan panostaa henkilöstön hyvinvointiin, vailla konkreettisia mi-tattavia tavoitteita. Näin ei pitäisi olla.

Työhyvinvoinnista on kyllä olemassa myös kovaa da-taa, selviä numeroita ja kehitystä kuvaavia käyriä, yleen-sä laskevia.

Yksi huolestuttava signaali liittyy työmäärään. Kai-kilta sektoreiltamme kuuluu samaa viestiä: Työtä on jat-kuvasti enemmän kuin yksi ihminen pystyy tekemään. Kuinka moni tunnollinen virkamies painaa itsesiassa 1,5 henkilötyövuotta, vaikka palkkaa maksetaan vain yhden mukaisesti? Tämä on omiaan heikentämään työ-hyvinvointia.

Siinä, että 94 % poliiseista on työssään äärirajoilla tai että 37 % SPJL:n jäsenistä tekee harmaata ylityötä vähin-tään viikoittain, ei ole mitään pehmeää.

Harmaa ylityö syntyy, kun venytämme päivää liukumil-la, vaikka oikeasti kyseessä pitäisi olla ylityö, tai vastaam-me työpuhelimeen tai -sähköpostiin vapaalla. Miksi virka-miehet sitten painavat harmaita tunteja? Tunnollisuudes-ta. Hommat hoidetaan.

Valtio kampanjoi joitakin vuosia sitten näyttävästi har-maata taloutta vastaa. Slogan jäi mieleen: Harmaa talous

– musta tulevaisuus. Viesti on edelleen tärkeä, harmaa ta-lous luo toiset työmarkkinat, joilla työehtoja ei kunnioite-ta, eikä veroja makseta.

Hieman samanlainen huoli sisältyy myös harmaan yli-työn tekemiseen. Työehtoja ei noudateta. Eläkkeitä ei kerry.

Sopimusneuvotteluille hyvä lähtökohta on, että ole-massa olevaa sopimusta noudatetaan. Jos työmäärä vas-taa 1,5 htv:ta, sitä ei teetetä yhdellä ihmisellä. Ylitöistä maksetaan sopimuksen mukaisesti.

Joulun aikaan on tärkeää rentoutua ja rauhoittua. Ne, jotka ovat töissä, pitävät Suomen raiteillaan ja ne, jotka ovat vapaalla, sulkevat työasiat pois mielestään ja keskittyvät rentoutumaan. Maailma jatkaa radallaan ensi vuonnakin.

Ja kevään sopimuskierrosta silmällä pitäen on hyvä muistaa, että mitä useampi työkaveri kuuluu liittoon, sitä vahvempia me olemme neuvotteluissa.

Tyhy ei ole utopiaa

N U P P U P E L E V I N A

[email protected]

twitter.com/SPJL_PO

facebook.com/SPJL.PO

instagram.com/spjl_po

Siinä, että 37 % SPJL:n jäsenistä tekee harmaata ylityötä vähintään viikoittain, ei ole mitään pehmeää.

pääk ir jo i tus

3 4 | 2019 P OLIISI & OIK EUS

POLIISI & OIKEUS

89. vuosikerta

Julkaisija

Suomen Poliisi–järjestöjen Liitto

Toimitus

Asemamiehenkatu 200520 [email protected]

Päätoimittaja

viestintäpäällikköNuppu Pelevina09 3484 [email protected]

Toimitussihteeri

viestintäsuunnittelijaKatja Almgren09 3484 [email protected]

Osoitteenmuutokset

jäsenrekisterisihteeriAnne Rakkap. 09 3484 2424

Ilmoitukset

Olli-Pekka Dukp. 050 378 [email protected]

Taitto

Kaaripiste Oy

Paino

Granop. 029 1800 400

Muistamiset sähköpostilla osoitteeseen: [email protected]. Muistamisia julkaistaan enintään 4 kuukautta tapahtuman jälkeen.

Muu toimituksellinen materiaali sähköpostilla osoitteeseen: [email protected].

Toimitus ei vastaa sille ilmoittamatta lähetetystä materiaalista. Toimitus pidättää oikeuden muuttaa tekstejä, valikoida ja olla julkaisematta tekstejä. Materiaalia ei palauteta.

Lehti 1/2020 ilmestyy viikolla 8, aineistot viimeistään 3.2.

Lehti 2/2020 ilmestyy viikolla 23, aineistot viimeistään 4.5.

K ANNESSA

T YÖSSÄ

20

10A JASSA

26

PINNALL A

16

Kannen kuva: Katja Almgren

tässä numerossa

ISSN 1238-5387

Aikakausmedian jäsen

4 P OLI ISI & OIK EUS 4 | 2019

32 38

Pääkirjoitus – Tyhy ei ole utopiaa 3Puheenjohtajalta – Muuttuva toimintaympäristö on huomioitava myös työturvallisuudessa 7Lyhyesti 8Vuoden Poliisi Vesa Jauhiainen: Koen olevani paimen, ettei kukaan laumastani eksyisi 11Vakavasti loukkaantunut ei jää yksin 16Kasvontunnistus rantautuu Suomeen 20Pykälän pyörteissä 24Poliisikoulutuksesta kaikki irti Erasmus-vaihdossa 26Sähköpotkulauta jakaa mielipiteitä Euroopassa 30

Sankarilliset pelastuskoirat ovat merkittävä apuresurssi poliisille 32Sarjakuva 35Vuosikokouskutsut 37Erävalvonta on yhteispeliä 38Lämmintä joulunaikaa ja turvallista vuotta 2020 43Muistamiset 44Pulmakulma 45Repe 46SPJL:n toimisto 46Oden oodi – Parahin jouluhenkilö! 47


Neuvottelemme työnantajan kanssa

sekä tulevista sopimuskorotuksista että

lukuisista muista työelämän laatua koskevista

kysymyksistä.”

Katja

Alm

gren

puheenjohtaja l ta

[email protected]

twitter.com/SPJL_PO


instagram.com/spjl_po

J O N N E R I N N E

V uodenvaihteessa siirrymme samalla uudelle vuosikymmenelle. Poliisin toimintaympäristö on muuttunut siitä, millaisena se näyttäytyi

aloittaessani poliisikoulutuksen vuosituhannen alus-sa. Varsinainen perustehtävä eli kansalaisten palve-leminen sen sijaan on säilynyt ennallaan.

Viimeisten vuosien aikana mediassa on ihmetel-ty tuon tuosta, miksi poliisi varustautuu entistä nä-kyvämmin ja järeämmällä kalustolla. ”Hevien” ohella ihmetystä on aiheuttanut muun muassa poliisin ope-ratiivisessa toiminnassa ja erityisesti joukkojenhallin-nassa käytettävä varustus. Samalla tuntuu kuitenkin unohtuvan, ettei poliisi itseään varten varaudu, vaan reagoi toimintaympäristön muutokseen. Muuttuvassa toimintaympäristössä ja poliisiin kohdistuvan väkival-lan lisääntyessä myös poliisien työturvallisuutta kos-keva kysymykset huomioidaan entistä paremmin, mi-kä on enemmän kuin tervetullutta. ”Reinikaisen” varus-tuksella ei enää 2020-luvulla pärjää Suomessakaan.

Varsinaisen edunvalvonnan ohella viemme jatku-vasti päättäjien tietoon tilannekuvaa näistä poliisin toi-mintaympäristössä tapahtuvista muutoksista niin Suo-messa, Pohjoismaissa kuin koko Euroopassa. Olemme julkisesti ilmaisseet huolemme siitä, ettei kansakuntam-me voi tuudittautua siihen, etteikö eurooppalaisen toi-mintaympäristön muutos heijastuisi myös Suomeen. Kuluvana vuonna Helsingin keskustan iltapäiväruuh-kassa on ammuttu konepistoolilla, Porvoon ja Kuopi-on tapauksista puhumattakaan. Viimeistään nyt on ha-vahduttava ja ryhdyttävä korjaamaan sisäisen turvalli-suuden ja oikeudenhoidon ketjua vahvistamalla viran-omaisten resursseja ja kasvattamalla määrätietoises-ti poliisien rivejä kohti pohjoismaista tasoa.

Edunvalvonnallisesti tehtäväkenttämme säilyy tule-valla vuosikymmenelläkin jokseenkin samana. Syystä tai toisesta aina neuvottelukierroksen lähestyessä ta-louden suhdanteet tuppaavat kääntymään kohti kaak-koa ja työnantajapuoli ilmoittaa, kuinka juuri nyt ei ole

varaa tai mahdollisuutta korottaa työntekijöiden palk-kausta. Lohduttautukaamme sillä, että taloustilanne tuskin koskaan muodostuu niin hyväksi, että palkan-korotuksiin olisi varsinaisesti varaa. Siksi tarvitsemme myös tulevaisuudessa vahvan palkansaajaliikkeen, jo-hon työntekijät ovat järjestäytyneet ja joka kollektiivi-sesti neuvottelee työntekijöiden palkkauksesta sekä huolehtii osaltaan siitä, että työn tekeminen kannat-taa myös tulevaisuudessa.

Seuraavan neuvottelukierroksen valmistelutoimet ovat olleet jo pitkään käynnissä ja jatkuvat aina sen käynnistymiseen keväällä 2020. SPJL on kuunnellut kenttää ja henkilöstön valitsemien edustajien näke-myksiä tulevasta neuvottelukierroksesta ja sen kes-keisistä neuvottelutavoitteista. Samalla olen halun-nut muistuttaa henkilöstön edustajia työmarkkiname-kanismista ja siitä, kuinka palkkaus muodostuu työn-antajan ja työntekijäpuolen välisistä neuvotteluista.

Termi työmarkkinat kuvaakin oivalla tavalla järjes-telmää, jossa neuvottelemme työnantajan kanssa sekä tulevista sopimuskorotuksista että lukuisista muista työelämän laatua koskevista kysymyksistä. Jäsenistön korkea järjestäytymisaste ja vahva tuki on keskeinen menestystekijä sille, että olemme varteenotettava neu-vottelukumppani myös neuvottelupöydän vastapuo-lelta katsottuna. Yhteistyössä on voimaa nyt ja tule-vaisuudessa.

Työt ja kiireet eivät tule loppumaan tulevallakaan vuosikymmenellä. Vaikka moni joutuukin venymään töissä joulunpyhät ja uuden vuoden, on vuodenvaih-de hyvä aika tarkastella mennyttä vuotta ja tulevaa. Toivon, että varaat aikaa myös itsellesi ja läheisillesi. Se, mikä elämässä on oikeasti tärkeintä, löytyy toivot-tavasti jokaiselta meistä joulupöydän ympäriltä.

Muuttuva toimintaympäristö on huomioitava myös työturvallisuudessa

73 | 2019 P OLIISI & OIK EUS

VANHEMPI KONSTAAPELI VESA

JAUHIAINEN ON JÄRJESTYKSESSÄÄN

44. VUODEN POLIISI.

44 Kun virkaveli tai sisko

loukkaantuu vakavasti tehtävissä, tai

pahimmassa tapauksessa menehtyy,

se pysäyttää joka kerran.

PUHEENJOHTAJA JONNE RINNE

MTV:N VIIDEN JÄLKEEN -OHJELMASSA 11.11.2019.

l yhyest i

Osallistu jäsenkyselyyn ja voita mökkiviikko, tabletti tai risteily!Selvitämme jäsenkyselyllä kaikkien jäsentemme kokemuksia työhyvinvoinnista ja työssä kohdatusta väkivallasta sekä nä-kemyksiä Suomen turvallisuudesta ja poliisin, oikeushallin-non ja Hätäkeskuslaitoksen resursseista.

Linkki kyselyyn on lähetetty kaikille liittoon sähköpostin-sa ilmoittaneille varsinaisille jäsenille. SPJL toteuttaa kyse-lyn ja käsittelee tulokset täysin itsenäisesti. Kysely toteute-taan anonyymisti. Useat mediat ovat osoittaneet kiinnostus-ta kyselyyn ja toimittajille on annettu mahdollisuus osallis-tua kysymysten laadintaan. Kyselyn tuloksia julkistetaan alku vuodesta 2020. Liitto hyödyntää niitä myös kevään so-pimusneuvotteluissa. Vastausaikaa on 15.12. saakka.

Vastaajien kesken arvotaan mökkiviikko, jonka voi käyt-tää seuraavilla liiton mökeillä: Pankajärvi, Telkänpesä ja Vie-rumäki sekä viisi Samsungin tablettia ja yksi neljän hengen Helsinki–Tukholma -risteily.

Valtion sopimusneuvottelut käyntiin alkuvuodesta 2020Syksyn neuvottelukierros on täydessä käynnissä ja kilpailukykyso-pimus (KIKY) on esillä monessa neuvottelupöydässä. SPJL:n jäse-niä edustava neuvottelujärjestö JUKO vaati jo helmikuussa, että KIKY-leikkaukset tulee kompensoida julkisen sektorin työntekijöille.

Valtion virka- ja työehtosopimus on voimassa 31.3.2020 asti ja neuvottelut aloitetaan alkuvuodesta 2020. Valtion neuvottelu-kunta, jonka puheenjohtajana toimii SPJL:n puheenjohtaja Jonne Rinne, asettaa JUKOn valtion neuvottelutavoitteet syksyn aika-na. SPJL:n aluetoimikunnilla ja yhdistyksillä on mahdollisuus toi-mittaa liittoon omia ehdotuksiaan tarkentaviin virkaehtosopimuk-siin liittyen.

Onnea jäsentietokampanjan voittajille!Kaikkien 31.10.2019 mennessä jäsenrekisteristä yhteystietonsa tarkistaneiden kesken arvottiin mökkiviikko ja Samsungin tabletti. Mökkiviikon voitti Arto pääkaupunkiseudulta ja tabletin Tuula La-pista. Heille on ilmoitettu henkilökohtaisesti. Onnittelut voittajille!


Twitteristä: Huumausaineiden dekriminalisointi/depenalisointi on puhuttanut kuluvalla viikolla. Eduskunta säätää lait, joiden noudattamisen valvonta kuuluu viran-omaisille. Kentän kanta huumausaine-asiaan on kuitenkin selkeä ja linjattu. #poliisiPuheenjohtaja Jonne Rinteen tviitti

2.11.2019

Facebook: Minusta se on mies, joka uskaltaa puhua tunteistaan. Omasta traumasta puhuminen on helpottavaa, ja kuor-mitus kevenee kummasti. Tiedän mistä puhun. Kommentti Seuran juttuun: “Kun isä puu-

kotti pienen lapsensa Porvoossa, Seppo

Ijäs hälytettiin paikalle – Järkyttävä rikos

jätti jäljet poliisiinkin” 7.11.2019.

Ammatillisen eläkeiän noston riitautus – Missä mennään?Ammatillisen 58 vuoden eläkeiän nostoa koskevat valitukset ovat edelleen vakuutus-oikeuden käsiteltävänä.

Valitukset vakuutusoikeuteen tehtiin maaliskuussa 2019 ja ilmoitukset asian vi-reille tulosta on lähetetty oikeudesta huhti-kuussa. 14.10.2019 saadun tiedon mukaan

valitukset ovat siirtyneet tarkastavalle jäse-nelle.

Odotettavissa oleva käsittelyaika on noin kahdeksan kuukautta. Tämä käsittely-aika on arvio; tosiasiallinen käsittelyaika voi poiketa tästä. Lisätietoja asiasta antaa laki-mies Rita Ridanpää, [email protected].

Muista seurata meitä myös Instagramissa! spjl_po

Poliisien Tuen joulukortitTaas on aika ilahduttaa läheisiä ja muistaa heitä joulukortilla. Poliisien Tuki Ry:n joulu-korttien tuotto käytetään virantoimitukses-sa vaikeasti vammautuneiden tai surman-sa saaneiden poliisien lähiomaisten avus-tamiseen. Kortteja on peräti kahdeksan eri-laista. Katso mallit ja tilausohjeet osoittees-

ta SPJL.fi > Liitto > Ajankohtaista > Poliisin Tuen joulukortit

Korttien myyntiä hoitaa yhdistyksen kir-janpitäjä Kari Aaltio. Häneltä kortteja voi tilata sähköpostitse:[email protected] tai puhelimitse numerosta 040 961 2008.

Tule mukaan kouluttautumaan!SPJL järjestää jäsenyhdistysten hallituksis-sa ja aluetoimikunnassa toimiville sekä yh-distystoimintaan osallistuville järjestötoi-minnan perus-, jatko-, täydennys- ja kertaus-kurssin. Kurssit sopivat myös luottamusmie-hille. Lisäksi aluetoimikuntien puheenjohta-jille ja viestintäverkostolle järjestetään neu-vottelupäivät tulevana vuonna, ja jäsenyh-distysten puheenjohtajille omat koulutus-päivät. Aikataulujen vahvistuessa koulutuk-set lisätään verkkosivuille SPJL.fi > Toiminta > Jäsentoiminta

Vakavan järjestämien luottamusmies-

ten neuvottelupäivien ja neuvottelutaidon koulutusten aikataulut löytyvät myös netis-tä Toiminta-osiosta. Turvallisuusalojen luot-tamusmiesten neuvottelupäivät järjeste-tään 26.–28.8.2020.

JUKO järjestää vuosittain kolmesta nel-jään luottamusmiesten saman sisältöistä peruskurssia, jotka on tarkoitettu ensisijai-sesti uusille pää- ja luottamusmiehille. Pe-ruskursseille tulee kutsu kurssia käymättömil-le luottamusmiehille. Lisätietoa koulutuksis-ta antaa koulutus- ja edunvalvontasuunnit-telija Minna Huhta, [email protected].

SPJL:n chat 29.1.2020 klo 14–16SPJL:n asiantuntijat vastaavat jälleen kaik-kiin mieltäsi askarruttaviin kysymyksiin cha-tissa liiton kotisivuilla 29. tammikuuta klo

14–16. Silloin voit kysyä mitä mielesi tekee, esimerkiksi käsillä olevista sopimusneuvot-teluista, ja me vastaamme heti.


Vuoden Poliisi Vesa Jauhiainen:

KOEN OLEVANI PAIMEN, ETTEI KUKAAN LAUMASTANI EKSYISI

kannessa

TEKSTI JA KUVAT

Katja Almgren

Vanhempi konstaapeli Vesa Jauhiainen on tehnyt liki 40-vuotisen uran Turussa. Jauhiainen on tuttu näky Varissuolla, jossa hän on työskennellyt aluepoliisina 13 vuotta. Jauhiainen on poliisi, joka jalkautuu mielellään alueensa asukkaiden pariin. Lokakuussa hän sai merkittävän tunnustuksen tekemästään työstä.


V anhempi konstaapeli Vesa Jauhiainen seisoo juhlasalin keskellä. Hänet on juuri palkittu Vuoden Poliisik

si 2019. Kunnianosoituksen ansaitsevaa haettiin tänä vuonna valvonta ja hälytyssektorilta, valinnan teki Suomen Poliisijärjestöjen Liitto yhdessä Helsingin Nuorkauppakamarin ja Poliisihallituksen kanssa, nyt 44. kerran.

Jauhiaisen palkitsemiseen vaikutti valvonta ja hälytystoimintaan osallistumisen lisäksi moni muukin seikka. Hän on tehnyt merkittävän ja pitkän uran turkulaisten hyväksi työskenneltyään ensin nuorisopoliisina ja sen jälkeen Varissuon aluepoliisina. Jauhiainen on ollut myös moottoripyöräpoliisina, jouhajoukoissa ja toiminut poliisin voimankäytönkouluttajana.

Poliisin työtä Jauhiainen pitää kutsumusammattinaan, 62vuotiaana hän on ollut jo neljä vuotta yliajalla. LounaisSuomen poliisilaitoksen lähettämässä esityksessä Jauhiaista kuvaillaan poliisin näkyvänä ja helposti lähestyttävänä edustajana Turun lähiöissä. Poliisina, joka on panostanut erittäin pitkäjänteisesti Turun ”haastavimpien” asuinalueiden ja ihmisten paikallisiin ongelmiin, syrjäytymisen estämiseen, kotouttamiseen sekä lasten ja nuorten kanssa toimiseen.

Jauhiaisen seistessä ryhdikkäänä juhlapuvussaan huomaa, että muiden huolehtimisen ohella, hän on pitänyt hyvää huolta myös itsestään. Mies ei nimittäin näytä lainkaan ikäiseltään. Nuoruudessaan Jauhiainen harrastikin kilpasoutua, mutta siirtyi pian lajin valmentajaksi. Kilpauran jälkeen kunto pysyi yllä muun muassa lentopallolla, jota Jauhiainen pelaa edelleen viikoittain.

Tapahtumapaikkana Turun keskustaJauhiaisen pääkohderyhmänä ovat olleet lähes koko uran alle 18vuotiaat turkulaiset lapset ja nuoret. Jauhiainen muistelee, kuinka

nuorisopoliisina toimialueena oli käytännössä koko kaupunki. Turun keskustassa toiminta oli aika villiäkin 1970luvun puolivälistä 1990luvun alkuun.

– Etenkin keskustassa sijaitsevan Hansakorttelin ympäristö vilisi nuoria, joita oli parhaimmillaan useita tuhansia, eikä kadulla tahtonut juuri eteenpäin päästä. Sitten tapahtui jotain, joka sai korttelin tyhjentymään, yhtäkkiä nuoria olikin enää satakunta.

Jauhiainen pohtii itsekseen, olisiko digitalisaation kehittyminen 1990luvun alussa voinut olla osasyy. Digitalisaatiota arkisempi selitys saattaa löytyä lähempää; nuorisokeskus Palatsi avattiin Eerikinkadulle vuonna 1992, se veti ensimmäisenä toimintavuotenaan paikalle 60 000 nuorta. Palatsin tiloissa järjestettiin nuorisotalotoiminnan lisäksi tuhatpäisiä konsertteja, lisäksi siellä toimi mediapaja.1 1992 avattiin myös Saloon kauppakeskus Plaza.

Jauhiaisen mainitseman Hansakorttelin ja Eerikinkadulla toimineen Palatsin väliin jää Turun kauppatori, jossa tapahtui vuonna 2017 Suomen ensimmäinen terroriisku. Teon aikaan Jauhiainen oli nukkumassa kotonaan ja säpsähti unestaan poikansa herättämänä.

– Poika oli nähnyt uutisen ja tuli sanomaan, että pitäisiköhän isä sinun lähteä töihin. Soitin tilannekeskukseen ensin, ja lähdin kun sieltä sanottiin, että kaikki vain töihin. Olin mukana vartioimassa kukka ja kynttilämerta 20 tuntia. Tilanne oli hyvin erikoinen, meitä poliiseja halattiin ja meille laulettiin. Poliisit saivat tuolloin paljon myötätuntoa osakseen.

Varissuo saa oman poliisinVuodesta 2006 Jauhiainen on toiminut Varissuon aluepoliisina. Työajasta kymmenisen prosenttia kuluu Varissuolla, jonne Jauhiainen yrittää ehtiä jokaisella työvuorollaan.

13 vuoden aikana Jauhiaisesta on tullut tuttu näky lähiön katukuvassa. Hän osallistuu myös eri toimijoiden työryhmätyöskentelyyn: viranomaisverkosto kokoontuu kolme kertaa vuodessa, yhdyskuntatyöryhmä kaksi kertaa vuodessa. Viranomaisten välillä toimii luottamus ja puheissa asiakkaista käytetään oikeita nimiä. Tämä on Jauhiaisen mielestä ensiarvoisen tärkeää, koska näin epäkohtiin puuttuminenkin on helpompaa.

2010luvun alkupuolella Jauhiaiselle ehdotettiin poliisilaitokselta, että mies ottaisi partioparinsa kanssa hoitaakseen koko Aurajoen itäpuolen. Silloin Jauhiaisella nousi kiukku. Hän näki, kuinka Varissuolla saavutettu luottamus valuisi kuin hiekka sormista. Vastaus oli jyrkkä ei.

– Muutos olisi tarkoittanut kymmenen lähiön hoitamista kahden konstaapelin voimin. Jos poliisi ei nouse muuten autostaan kuin ottaakseen häirikön tai rikollisen kiinni, se antaa poliisitoiminnasta väärän kuvan. Luottamus syntyy ajan kanssa siitä, että on siellä, missä ihmisetkin – tarpeessa, mutta myös muuten.

Jauhiaisen huomiota hakevat niin pienet kuin isotkinJauhiainen avaa Varissuolla sijaitsevan Turun normaalikoulun lasiset ulkoovet ja astuu koulun aulaan silmäillen ympärilleen. Hän ehtii tuskin muutamaa askelta pidemmälle, kun vierestä kävelevä opettaja pyytää hetken huomiota. Koulun oppilaan piirtelyt ovat herättäneet huolen, ja opettaja haluaa Jauhiaisen mielipiteen asiasta.

Matalan kynnyksen keskusteluhetket ovat Jauhiaiselle tuttuja, ja tervetulleita. Kävellessään koulun käytäviä, henkilökunta tervehtii

Matalan kynnyksen

keskusteluhetket ovat

Jauhiaiselle tuttuja,

ja tervetulleita.


Varissuon ”olohuoneet”Liikekeskuksen vieressä kohoavat isot kerrostalot, jotka ovat Jauhiaisen sanoin olleet purkukuntoisia jo hyvän aikaa.

– Vuosina 1996 ja 1997 Turussa tehtiin viisi henkirikosta, niistä neljä näissä, Jauhiainen osoittaa kädellään kohti surullisen kuuluisia taloja.

Varissuon yksi haaste on Jauhiaisen mukaan runsas vuokraasuntojen määrä.

– Sosiaalihuollon asiakkaat tuovat varman vuokran. Kun vuokraasunnoista ison osan omistavat yksityiset, asukaskantaa on vaikea ohjata. Vaihtoehtona olisi se, että kaupunki lunastaisi asunnot ja tehtäisiin taloyhtiökohtaiset kiintiöt sosiaalihuollon kautta tulevista vuokralaisista, Jauhiainen pohtii.

Jauhiaisen osoittamia kerrostaloja vastapäätä sijaitsee terveysasema. Sen viereisessä kiinteistössä toimivat kirjasto sekä Yhdessäyhdistys. Yhdistyksen aulatiskin takaa Jauhiaista tervehtii leveästi hymyilevä mies.

– Yhdistyksen asiakkaita ovat suurelta osin maahanmuuttajat, mutta toimintaan ovat tervetulleita kaikki. Tiloissa askarrellaan, jutellaan, kouluttaudutaan ja tehdään yhdessä ruokaa, Jauhiainen kertoo ja käy jututtamassa huonosti suomea puhuvia, jotka istuvat aulan sohvaryhmän äärellä.

vanhempi, ulkoasultaan epäsiistihkö mies. Asiaa on, eikä vaikuta haittaavan, ettei Jauhiainen ennätä heti avaamaan ikkunaa parkkeerauspuuhiltaan. Jauhiainen to teaa, että mies on paikallinen kylähöperö, vaaraton ja innokas puhumaan. Jauhiainen avaa ikkunan ja alkaa hetkeksi jutulle.

Liikekeskuksen sisällä myymälät ja ravintolat järjestyvät riviin pitkän käytävän molemmin puolin. Tilasta herää Jauhiaiselle muistoja.

– Tulin kerran tarkastamaan liikekeskusta nuori partiokaveri rinnallani. Käytävän päässä silmiini osui tuttu asiakas, jota olin tottunut kutsumaan luokseni sormella silloin, kun tämä oli tehnyt hölmöyksiä.

Asiakkaan äiti oli puhunut pojalleen, voisiko tämä esittää poliisille toiveen, että Jauhiainen tekisi kutsun hieman eleettömämmin. Niinpä tällä kertaa Jauhiainen katsoi noin sadan metrin päässä seisovaa asiakastaan, nyökäytti päätään pari kertaa taaksepäin ja kääntyi kohti ulkoovea. Partiokaveri kummasteli, eikö heidän kuulunutkaan ottaa asiakasta kiinni etsintäkuulutuksen takia.

– Totesin, että niinhän me juuri tehdään ja kävelin autolle. Asiakas kulki kaukana perässämme ja tuli poliisiautolle. Turvallisuustarkastuksen jälkeen kuljetimme hänet Turun laitokselle.

Vuoden Poliisi Vesa Jauhiainen (vas.)

on työskennellyt Varissuon aluepoliisina jo

13 vuoden ajan. Hän toivoisi, että löytäisi

työlleen jatkajan, ennen kuin jää eläkkeelle.

Jauhiaisen ura alkoi 1.7.1980 silloisella Turun

poliisilaitoksella. Jauhiaista olivat palkitse-

massa Helsingin Nuorkauppakamarin Patrik

Brzezinski, poliisiylijohtaja Seppo Kolehmai-

nen ja valtiosihteeri Olli-Poika Parviainen.

Jauhiaista tottuneesti, osa pysähtyy juttelemaan pidemmälti. Alakoululaisetkin innostuvat ympäröimään tutun konstaapelin ja pommittavat kysymyksillä.

Jauhiainen haaveili nuoruudessaan poliisiksi ryhtymisen ohella liikunnanohjaajan ja nuorisoohjaajan ammateista. Toisten auttaminen on ollut aina lähellä sydäntä, vaikkei hän ole mieltänytkään itseään kovin sosiaaliseksi. Työ nuorisopoliisissa ei kuitenkaan ollut Jauhiaiselle aluksi itsestään selvyys; kun silloinen työpari Kaarina Halme ehdotti, että Jauhiainen lähtisi hänen mukanaan toimintaan, ehdotus sai Jauhiaisen miettimään tovin ennen myöntävää vastaustaan.

– Olin valmentanut kilpasoutajia silloin kahdeksan vuotta ja polttanut itseni hommassa loppuun. Sen ajan, kun en ollut töissä tai nukkunut, valmensin. Ajattelin, ettei minulla ole enää mitään annettavaa, Jauhiainen muistelee.

Lasten ympäröivää Jauhiaista katsellessa ymmärtää, kuinka suurella sydämellä hän työtään tekee. Jokaiselle riittää huomiota ja kärsivällinen vastaus malttamattomaankin kysymykseen. Annettavaa on sittenkin riittänyt, ja riittää edelleen.

Kokemus ja tuttuus tuovat varmuuttaJauhiainen esittelee karttaa, josta selviää, että Varissuo on rakentunut kolmen päätien muodostamalle kehälle, kahden ja puolen neliökilometrin alalle. Varissuon sydämessä, lähellä alueen kouluja sijaitsee liikekeskus, punaruskeatiilinen rakennus.

Jauhiaisen pysäköidessä Transporteria liikekeskuksen viereen, auton ikkunan luo saapuu


Maahanmuuttajia oleskelee paljon myös läheisessä järjestötalossa. Sen tiloissa toimii muun muassa työttömien ruokala ja kirpputori.

Järjestötalon vieressä on liikuntarajoitteisten kuntopolku ja sen kupeessa metsikkö. Metsikön pieneen aukeaan tehtiin muutamia vuosia sitten metsäpubi Varissuon vakituisia juopottelijoita varten. Aukea säilyy kuitenkin liki koskemattomana, sillä se on liian kaukana; lähin olutta myyvä kauppa sijaitsee liikekeskuksessa, noin 200 metrin päässä. Eikä metsäpubiin juuri paista aurinkokaan.

Päihtyneet kokoontuvat mieluummin liikekeskuksen toiseen päähän ja viereisen kirkon portaille. Jauhiainen kertoo, että he aiheuttavat melkoisesti häiriötä, ja etenkin pikkulapset ja vanhukset pelästyvät heitä herkästi.

Alueen lapsista maahanmuuttajataustaisia on valtaosaVarissuolla asuu liki 9000 henkeä, heistä noin puolet on maahanmuuttajataustaisia. Koko Turun asukkaista muun kielisten kuin suomen ja ruotsinkielisten osuus on kasvanut viimeisen 30 vuoden aikana kymmenen prosenttia. Samaa tahtia suomenkielisten osuus on pienentynyt.2

Runsas maahanmuuttajien määrä näkyy etenkin Varissuon kouluissa; 70 % alle 18vuotiaista on Jauhiaisen mukaan maahanmuuttajaperheistä. Jauhiainen on oppinut vuosien varrella tuntemaan eri kulttuurien ja uskontojen tapoja, monikulttuurisuutta hän pitää myös rikkautena.

rusta. Mukana on työkavereita ja Jauhiaisen lähin esimies, kaikki pukeutuneina poliisin juhlaasuun. Yhden ylikomisarion takin helmat ovat huomiota herättävän pitkät. Työporukka nauraa asialle hyväntahtoisesti, ilakoiva juhlaväki kuuluu kauas.

Joukkoon liittyy myös LounaisSuomen poliisilaitoksen päällikkö Tapio Huttunen, joka tietämättömänä aiemmasta sananvaihdosta pistää merkille takin helmat ärähtäen, että mikä hemmetin hame miehellä on päällä. Kommentti siivittää juhlaväen uuteen naurunremakkaan.

– Nauru rentoutti jännittynyttä tunnelmaa, se tuntui hyvältä, Jauhiainen kuvailee juhlapäivän aamua.

Ritarihuoneen täysistuntosalin seiniä koristavat lukemattomat aatelisvaakunat, katto kohoaa ylväänä kymmeneen metriin. Puitteista huolimatta juhla on rento.

Palkitsemisen jälkeen on aika Vuoden Poliisin nousta lavalle. Puhe on lyhyt ja mieleenpainuva, sen lopuksi Jauhiainen lausuu merkittävimmät sanat:

– Tärkein ”aseeni” on olla kasvollinen poliisi; kohtaan lapsia ja nuoria koulussa ja vapaaaikana. Jos nuori poikkeaa laillisuuden polulta, saan sen tietooni virallisesti tai epävirallisesti ja alueen nuoret tietävät sen. … Koen olevani paimen, jotta kukaan laumastani ei eksyisi.

Lähteet:

1) Helsingin Sanomat 7.3.1993: Turun nuorisokeskus

Palatsi vetää illassa jopa tuhat nuorta

2) Tilastotiedot Turku.fi

Maahanmuuttajat ovat kantasuomalaisia uteliaampia ja lapset haluaisivat koskea varustevyön voimankäyttövälineisiin. Silloin on kerrottava, ettei se ole sallittua.

Jauhiainen tuntee parikymppisen nuoren somalimiehen, joka on pyrkinyt Poliisiammattikorkeakouluun kahdesti. Läpipääsy on tyssännyt kirjalliseen osuuteen. Jos kolmaskaan kerta ei tuota toivottua tulosta, Jauhiainen epäilee, ettei neljättä tule.

– Monessa kulttuurissa vastoinkäyminen koetaan kolahdukseksi ylpeydelle. Esseet ja referaatit ovat maahanmuuttajille hankalia, vaikka he kokevat osaavansa suomen kieltä muuten hyvin.

Ikävämmissä tilanteissa Jauhiainen ottaa mielellään tuekseen apuja samasta kulttuurista.

– Etenkin venäläiset, somalit, albaanit ja kurdit hoitavat asiansa omassa keskuudessaan, eivätkä herkästi puhu virkapukuiselle. Jos somaliyhteisössä tulee ongelmia, soitan Turun normaalikoulun tiloissa toimivan kansainvälisen koulun somalitaustaiselle opettajalle ja otan hänet avuksi. Opettajia arvostetaan heidän kulttuurissaan paljon ja on hämmästyttävää, miten asiat hoituvat opettajan avustuksella kuin nappia painamalla!

Jauhiaisella on yhteyshenkilöt myös kurdi ja albaanitaustaisista yhteisöistä. Monet maahanmuuttajat arvostavat korkeaa ikää, mikä on Jauhiaiselle merkittävä etu yhdistettynä miehen kookkaaseen ulkomuotoon.

– Lasten keskuudessa ongelmana on usein se, että maahanmuuttajalapset puhuvat niin sanottua mamutalkia ja turhautuvat, kun eivät tule ymmärretyksi. Turhautuminen taas saattaa purkautua häiriökäyttäytymisenä. Pärjään omalla alueellani kaikkien nuorten kanssa hyvin, mutta jos menen vaikkapa Raisioon, jossa minua ei tunneta, saatan saada osakseni suunsoittoa, joskus jopa peiteltyä uhkailua, hän hymähtää.

Paluu juhlapäiväänPalkitsemistilaisuuteen Helsingin Ritarihuoneelle Jauhiainen on saapunut suoraan Tu

Vesa Jauhiainen ajoi 33 vuotta moottori-

pyöräpoliisina, kunnes luopui siitä vuonna

2016. Moottoripyörällä liikkuessaan hän sai

helpon aasinsillan jutustelulle nuorison kans-

sa. Etenkin nuorten miesten, joiden mielestä

keuliminen oli ehdottomasti se juttu, jolla sai

tehtyä vaikutuksen vastakkaiseen sukupuo-

leen. Jauhiainen myöntää kohdanneensa

useampiakin yllättyneitä katseita kertoes-

saan, ettei naisväkeä voisi moinen puuha

kiinnostaa tuon taivaallista.

Jos nuori poikkeaa laillisuuden polulta, saan sen tietooni

virallisesti tai epävirallisesti ja alueen

nuoret tietävät sen.


Porvoossa sattui lyhyen ajan sisällä kaksi

poikkeuksellisen vakavaa tilannetta, joissa

loukkaantui kolme poliisimiestä. Elokuussa

kahta poliisia ammuttiin ja muutamaa viikkoa

myöhemmin henkilöauto ajoi liikennevalvontaa

suorittavaa konstaapelia päin. Työsuojelu,

luottamusmies ja lähityöyhteisö ovat olleet

suurena tukena ja apuna.

KUN OMIIN OSUU Vakavasti loukkaantunut ei jää yksin

Aloitetaan juttu koko si-vun kuvalla niin, että kuvas-ta otetaan vain vasen laita.

TEKSTINuppu Pelevina

KUVITUSiStockphoto

K ello 01:00 sunnuntain vastaisena yönä 25. elokuuta luottamusmies, vanhempi konstaapeli Seppo Ijäs herää puhelimen soittoon kotonaan. Soitto tulee työ-

paikalta, Itä-Uudenmaan poliisilaitokselta. Kahta työkaveria on ammuttu. Ijäs koittaa heti yöllä tavoittaa miesten perhei-tä, molemmat ovat tuttuja jo vuosien takaa.

Vastaavaan puhelimensoittoon ovat heränneet myös työ-suojeluvaltuutettu, rikosylikonstaapeli Pasi Hyyryläinen ja työsuojelupäällikkö, ylikomisario Timo Leppälä Itä-Uuden-maan poliisilaitokselta. Miehillä on pitkä kokemus yhteis-työstä, he ovat toimineet työsuojeluparivaljakkona monissa vakavissa väkivalta- ja kriisitilanteissa. He toimivat yhdessä sekä Porvoon ampumatapauksen että yliajon yhteydessä.

Kun jotain vakavaa tapahtuu, työsuojelutoimet käyn-nistyvät taustalla operatiivisen toiminnan jatkuessa. Välit-tömät jälkitoimet kohdistuvat loukkaantuneen lisäksi lähi-työyhteisöön ja työvuorossa olleisiin. Ensivaiheen purku-keskustelut (debriefing) järjestetään paikalla olleille heti. Työterveyden ammattilaiset tulevat mukaan seuraavassa vaiheessa.

Sairaalassa lähdetään käymään saman päivän aikana.

Apua paperityöhön ja tukea perheelle Poliisilaitos nimeää avustajan hoitamaan loukkaantuneen käytännön asioita; kaikkea vakuutuspapereiden täyttämises-tä apteekissa asiointiin.

– On tärkeää, että yksi henkilö tai taho ottaa kopin, Lep-pälä painottaa. Ampumatapauksen yhteydessä avustajana toimi luottamusmies Ijäs ja yliajon osalta vastuun otti työ-suojelu, Hyyryläinen ja Leppälä.

Työsuojelu huolehtii yhteydenotot AVIin, Poliisihallituk-seen, työterveyshuoltoon ja sairaalaan. AVI laatii raportin ja suorittaa työsuojelutarkastuksen, josta tulee aikanaan tar-kastuskertomus.

Työtapaturmailmoitus Valtionkonttoriin tehdään mahdol-lisimman nopeasti. Työnantaja on nimennyt tueksi tapatur-ma-asiamiehen.

– Tapaturmailmoitus tulee tehdä huolella, koska sillä voi olla vaikutusta sairausloman määräytymiseen ja korvauksiin pitkälle tulevaisuuteen, Hyyryläinen painottaa.

Surun keskellä on tärkeää saada taloudellinen puoli jär-jestykseen, esimerkiksi selvittää mahdolliset vakuutukset. Lii-ton jäsenille voidaan hakea tukea Poliisin Tuki Ry:ltä. Poliisi-

laitoksen luottamusmiehiltä ja SPJL:stä saa myös neuvoja asioihin.

– Näissä molemmissa Porvoon tapahtumissa poliisi työn-antajana, Suomen Poliisijärjestöjen Liitto sekä Poliisin Tuki Ry on toiminut nopeasti ja esimerkillisesti, toteavat Hyyry-läinen ja Leppälä.

Miehiä kuunnellessa käy heti selväksi, että työkavereita ja näiden perheitä autetaan paljon enemmän kuin mikään laki vaatisi. Yhteisöllisyys on valtava voimavara.

Lähityöyhteisön halu auttaa on vahva. Ijäs järjesti talkoot ampumavälikohtauksessa loukkaantuneen konstaapelin ko-tona. Myös perheille järjestetään kriisiapua.

– Mikään pykälä ei velvoita huolehtimaan virkamiehen per-heenjäsenistä, mutta me olemme nähneet sen tärkeänä. Hei-tä ei haluta jättää yksin, korostavat Hyyryläinen ja Leppälä.

He kiinnittävät huomiota myös tärkeään yksityiskohtaan: jokaisella olisi hyvä olla valmiina edunvalvontavaltuutus. Sil-lä henkilö valtuuttaa itselleen edunvalvojan, joka saa tarvit-taessa hoitaa pankkiasiat, maksaa sähkölaskut ja vuokrat. Läheisillä ei ole automaattisesti tällaista oikeutta.

Kriisi koskettaa koko työyhteisöäKun työkaveri joutuu vakavan väkivallan kohteeksi, lähityö-yhteisö reagoi asiaan tunteella. Huoli on kova. Kriisi voi kos-kettaa samassa työvuorossa olleiden lisäksi muun muassa tilannekeskuspäivystäjiä ja hätäkeskuksen päivystäjiä kaik-kien muiden lisäksi. Apua pitäisi järjestää kaikille tarvitsevil-le matalalla kynnyksellä.

Seuraavina päivinä työsuojelun kehää laajennetaan. Por-voon tapausten yhteydessä Sinettiin laitettiin yhteystiedot, joiden kautta saattoi ottaa yhteyttä työterveyden kriisitukeen nimettömästi, mikä koettiin hyvänä.

Ijäs kertoo, että moni ei osaa itse hakea apua, eikä ehkä edes tunnusta tarvitsevansa sitä. Hänen roolinaan on seu-rata tilannetta työpaikalla, olla antennit pystyssä.

– Jos joku käy mietteliääksi ja on selvästi tavallista hiljai-sempi, silloin on hyvä käydä ihan vaan kysymässä mitä ku-luu, hän vinkkaa.

Ijäs seuraa myös purkukeskustelijoiden jaksamista. Porvoossa järjestettiin vapaamuotoinen rauhallinen ilta-

tilaisuus, jossa ampumatapauksen aikaan työvuorossa ollei-den ja purkukeskustelijoiden oli mahdollista käydä läpi omia tuntemuksiaan ja saada vertaistukea.

17 4 | 2019 P OLI ISI & OIK EUS

Tutkintarauha tulee turvataMediamyllytyksen myötä ihmisillä on tarve saada tietoa ja toisaalta myös kova halu auttaa. Poliisiasemalle tulee kukkia ja leivonnaisia, sosiaalisessa mediassa toivotetaan voimia. Kentällä ihmiset tulevat juttelemaan ja kysyvät miten loukkaantuneet voivat.

– Kansalaisten tuki on tärkeää. Tulee sellainen tunne, että omalla työllä on merkitystä, Ijäs kiittelee.

Medianäkyvyydellä on myös varjopuolensa. Etenkin loukkaantuneiden läheisille voi olla todella raskasta lukea tapahtumista lehdistä. Hienovaraisuus ei aina toteudu nopeatempoisessa uutisoinnissa.

Oikeudenkäynti nostaa varmasti jälleen tunteet pintaan. Viestinnästä on tänä syksynä keskusteltu paljon. Hyyry

läinen ja Leppälä nostavat moneen kertaan esiin tutkinta

Posttraumatyölle ei voi laittaa hintalappua– Vertaistuki on poliisin ammatissa luontaisetu. Monesti rankkoja kokemuksia puretaan partiokaverin kanssa autossa, kertoo ItäUudenmaan poliisilaitoksen luottamusmies, vanhempi konstaapeli Seppo Ijäs. Ammattilaisen apu on kuitenkin korvaamatonta.

Poliisihallitus järjestää valtakunnallisia posttraumatyöpajoja säännöllisesti, seuraavan kerran ensi talvena. Moni alun perin kriittisesti suhtautunut on kääntänyt kelkkansa rohkaistuttuaan kokeilemaan. Näin kävi Ijäksellekin.

– Asenteet muuttuvat hitaasti, paljon on vielä perinteistä suomalaismiesten ajattelua, että ei tässä tarvita mitään keskustelua.

Käsittelemättä jäävät kokemukset voivat nousta pintaan myöhemmin, esimerkiksi silloin, kun keikalla tulee vastaan jotain, mikä nostaa muistot mieleen.

– Terapeutit puhuvat muistojen pakastumisesta. Joskus se pakaste sitten sulaa, Ijäs kuvailee.

Poliisit kohtaavat työssään rankkoja asioita. Jos kokemuksia ei saa purettua, vaarana on kyynistyminen.

– Posttraumatyölle ei voi laittaa hintalappua, Ijäs tiivistää.

rauhan turvaamisen tärkeyden. Työsuojelu on jatkuvassa yhteydessä tutkinnanjohtajaan ja on äärimmäisen tärkeää , ettei tutkintaa vaaranneta.

– Tviitti tapahtumapaikalta lähtee heti, mutta myös omille pitäisi kertoa asiasta niin, ettei tietoja tarvitse lukea iltapäivälehdistöstä, Ijäs huomauttaa.

Henkilöstön kanssa käydään päivittäin läpi, missä mennään.

Saumaton yhteistyö Työsuojelu pyörii taustalla, vaikka ulospäin ei mitään näykään, linkittyen poliisilaitoksen johtoon, esimiestyöhön, henkilöstöhallintoon, luottamusmiehiin ja liittoon. Työnjako työsuojelun ja luottamusmiehen välillä on tärkeä.

– Yhteistyö toimii, kun kaikilla on sama suunta ja yhteiset tavoitteet, Leppälä korostaa.

– Porvoon tapauksia hoidettaessa minulla oli täysi luotto Pasiin ja Timoon, he hoitivat oman hommansa paremmin kuin voisi toivoa, mikä mahdollisti sen, että minä pystyin luottamusmiehenä keskittymään omaan rooliini, Ijäs kiittää.

Tapaukset käydään läpi ja kerätään kokemukset ylös. On tärkeä käydä kriisi läpi ja miettiä, missä onnistuttiin ja mitä pitäisi tehdä toisin. Porvoon amputapauksessa loukkaantuneet konstaapelit ovat molemmat kokeneita poliisimiehiä. Tämä on ollut avaintekijä siinä, että tilanteesta selvittiin loukkaantumisella. Koulutukset olivat ajan tasalla , varusteet ja suojavälineet kunnossa.

– Sekä ensiapukoulutus että voimankäytön koulutus ovat ensiarvoisen tärkeitä vakavien tilanteiden varalta, painottaa Leppälä.

Voimankäyttökoulutuksia pyritään järjestämään säännöllisesti, mutta usein juuri niistä joudutaan kiireisessä arjessa nipistämään. Hyyryläinen ja Leppälä korostavat, ettei koulutusta voi koskaan olla liikaa. Ijäs sanoo suoraan, että koulutukseen on panostettava paljon enemmän.

Arki palaa työpaikalle hiljalleen. Ijäs koostaa toimenpideohjetta, johon on yksityiskohtaisesti kirjattu mitä kaikkea pitää ottaa huomioon.

Tapahtumat painuvat ajatuksissa takaalalle, mutta eivät unohdu.


Lakisääteiset korvausjärjestelmätJos valtion palveluksessa oleva henkilö loukkaantuu työ-/virkatehtävissä, kor-vausta voi olla saatavissa yhdellä tai use-ammalla seuraavista perusteista:

Tapaturma- ja ammattitauti-lainsäädäntöön perustuvat korvaukset:• Valtion palvelussuhteessa oleville hen-

kilöille sattuneet työtapaturmat ja am-mattitaudit korvaa Valtiokonttori.

• Työtapaturma- ja ammattitautivakuu-tus on ensisijainen korvausjärjestelmä eli ensisijaisesti loukkaantuneen/sairas-tuneen tulisi saada korvaus työtapatur-mana tai ammattitautina. Tapahtuma voi kuitenkin täyttää useamman vakuu-tusjärjestelmän tunnusmerkit, joten muukin korvausjärjestelmä saattaa ol-la mahdollista. Muu korvausjärjestelmä tulee kyseeseen vain toissijaisena kor-vaajana eli käytännössä silloin, kun työ-tapaturmavakuutus ei korvaa lainkaan vahinkoa tai sen mukainen korvaus on tapaturmakorvausta suurempi.

• Vahinkotapahtumasta tulee ilmoittaa heti viraston tapaturma-asiamiehelle tai työnantajan edustajalle. Tapaturma-asiamies tai työnantajan edustaja il-moittaa vahingosta Valtiokonttoriin.

Liikennevakuutus:• Liikennevakuutus korvaa moottoriajo-

neuvon liikenteeseen käyttämisestä ai-heutuneita henkilö- ja omaisuusvahin-koja.

• Mikäli tapahtuma täyttää myös liiken-nevakuutusjärjestelmän tunnusmerkit, voi henkilöllä olla mahdollisuus korvauk-siin myös liikennevakuutuksesta.

• Kaksinkertaista korvausta ei voi saada, vaan eri järjestelmien välillä tehdään niin sanottu yhteensovitus.Loukkaantu-neen henkilön ei tarvitse huolehtia täs-tä yhteensovituksesta, vaan sen tekevät korvauksen myöntävät tahot etuuksia myöntäessään.

• Loukkaantuneen tulee kuitenkin tehdä vahinkoilmoitus myös tähän toiseen korvaavaan vakuutuslaitokseen tai muuhun korvausvelvolliseen korvauk-sien saamiseksi; esimerkiksi vastapuo-len liikennevakuutuslaitokseen.

Vahingonkorvauslaki: • Vahingonkorvauslaissa säädetään va-

hingon aiheuttajan korvausvastuusta ja vahinkoa kärsineen oikeudesta kor-vaukseen vahingon johdosta. Vahingon-korvausta on vaadittava siis vahingon aiheuttajalta.

• Vahingonkorvausta on vaadittava asian rikosprosessin yhteydessä tai nostamal-le erillinen vahingonkorvauskanne.

Rikosvahinkolain perusteella maksettava korvaus: • Rikosvahinkolaissa säädetään rikoksel-

la aiheutetun vahingon korvaamisesta tietyissä tilanteissa valtion varoista. Eli rikoksen uhrille voidaan maksaa tietyis-sä tilanteissa korvausta valtion varoista.

• Rikoksen uhrin tulee aina tehdä asias-

ta rikosilmoitus ja jos asiaa käsitellään tuomioistuimessa, tulee hänen vaatia siellä korvausta rikoksen tekijältä vahin-gonkorvauslain perusteella. Korvausta voi kuitenkin hakea myös, jos rikoksen tekijää ei ole saatu kiinni tai rikosta ei jostain muusta syystä ole käsitelty tuo-mioistuimessa tai soviteltu.

• Korvausta voi hakea oikeuden päätök-sen jälkeen. Korvausta haetaan Valtio-konttorilta.

• Korvauksen hakeminen Valtiokonttoril-ta ei sen sijaan edellytä, että uhri yrit-täisi periä korvausta ensin rikoksen te-kijältä.

• Korvaus valtion varoista on aina toissi-jainen, joten korvausta on haettava en-sisijaisesti muista etuusjärjestelmistä ja vakuutuksesta. Korvaus voi myös poike-ta siitä, mitä rikoksen tekijä on tuomittu maksamaan.

Muut korvaustahot• Poliisin Tuki Ry:n mahdollinen korvaus: Virkatehtävissä vakavasti loukkaantu-

neen henkilön yhdistys voi hakea tukea loukkaantuneelle henkilölle. Yhdistyk-sen tulee toimittaa Poliisin Tuki ry:lle va-paamuotoinen hakemus perustelui-neen.

• Mahdolliset yksityiset vakuutukset: Vapaaehtoisia vakuutuksia ei soviteta

yhteen lakisääteisten korvausten kans-sa, joten nämä eivät vaikuta toistensa suuruuteen.

Jos joku käy mietteliääksi ja on selvästi tavallista hiljaisempi, silloin on hyvä käydä ihan vaan kysymässä mitä kuluu.


TEKSTI Kira Laihorinne

KUVATiStock ja

Kira Laihorinne

I hminen on ollut vuosisatoja kiinnos-tunut kasvojen tutkimisesta ja erityi-sesti rikoksesta epäillyt ovat olleet

tutkimuksen kohteina. Normaalitilan-teessa kasvontunnistaminen alkaa vau-vaiässä, jolloin vauva oppii tunnista-maan äitinsä kasvot. Ihmisten kasvon-tunnistuskyvyssä on laajoja yksilöllisiä eroja. Pieni vähemmistö on kasvosokei-ta, jotka pahimmillaan eivät pysty tun-nistamaan edes lähisukulaisiaan.1

Tunnistuskyvyn yläpäässä on kas-vosokeitakin pienempi joukko niin kut-suttuja supertunnistajia, jotka pysty-vät tunnistamaan kasvoja poikkeuksel-lisen hyvin. Näiden kahden ääripään välissä on normaalin kasvontunnistus-taidon omaavat ihmiset, joita on enemmistö.

Tutkijat eivät ole pystyneet yksityis-kohtaisesti selvittämään mitä ihmisen aivoissa tapahtuu kasvoja tunnistaes-sa, mutta Fusiform gyruksen eli Fusi-form-aivopoimun osuus kasvojen pro-sessoinnissa on tiedossa. Kyseinen poi-mu sijaitsee otsalohkon alueella, oi-kealla kallonpuoliskolla ja sillä on tär-keä tehtävä ihmisen kyvyssä proses-soida kasvoja.2

Kasvontunnistusta Suomen poliisissaSuomen poliisilla ei vielä ole käytös-sään automaattista kasvontunnista-mista, mutta Euroopan mittakaavassa Suomi on kehityksessä hyvin mukana. Lainsäädäntö on kehittynyt tänä vuon-na, ja 1.6.2019 voimaan astunut po-liisin uusi henkilötietolaki mahdollistaa rajatusti ja käyttötarkoitussidonnai-sesti poliisille biometristen kuvatunnis-teiden käyttämisen.

Koulutuksen puuttuessa poliisit ovat suorittaneet kasvontunnistusta kukin kykyjensä mukaan ja tulokset ovat olleet niihin suoraan verrannolli-set. Syyskuussa 2019 järjestettiin en-simmäinen Keskusrikospoliisin vetämä kasvontunnistuskoulutus Poliisiam-mattikorkeakoululla, seuraava kurssi järjestettiin marraskuussa ja kolmas järjestetään joulukuussa. Kursseilla opetetaan morfologista tunnistamista normaalin tunnistuskyvyn omaaville poliiseille ja muille PTR-viranomaisille. Morfologisessa tunnistamisessa kuvis-sa esiintyviä henkilöitä vertaillaan yk-sityiskohtien avulla. Automaattinen kasvontunnistusjärjestelmä on valmis-

tumassa vuoden 2019 loppuun men-nessä ja siksi henkilöstöä nyt koulute-taan.

Koneella suoritettu massaseulon-ta on huomattavasti tehokkaampaa kuin yksin kasvontunnistajan tekemä yksittäisten kuvien hakeminen rekiste-reistä. Koneen tekemä massaseulon-tamenetelmä yhdistetään edelleen ih-misen tekemään vertailuun. Kasvon-tunnistaja vertailee piirteitä etsien vas-taavuuksia, samankaltaisuuksia ja yh-teneväisyyksiä vertaillen kuinka moni asia täsmää yhteen tai poikkeaako jo-kin piirre niin paljon, että se sulkee eh-dokkaan pois. Päätöksen asiassa tekee ihminen, ei kone.

Morfologisella menetelmällä on jo saatu onnistumisia. Joissain tapauk-sissa lähdekuvan henkilö ei ole itse syyllistynyt mihinkään rikokseen, vaan hän voi myös itse olla rikoksen uhri, jo-ka ilman tunnistamistaan ei pääse avun piiriin. Joissain tapauksissa hen-kilöllisyysasiakirjoissa olevat kuvat ei-vät vastaa toisiaan tai ihmistä, joka nii-tä viranomaiselle esittää. Ihmisen ni-mi voi olla mikä vain, mutta kasvot ovat yksilöivät.

Kasvontunnistus rantautuu SuomeenKasvontunnistamiseen ei ole ollut Suomen poliisissa yhtä yhtenäistä toimintatapaa. Kesäkuussa voimaan astunut poliisin uusi henkilötietolaki sekä syksyllä Poliisiammattikorkeakoululla käynnistyneet Keskusrikospoliisi-vetoiset koulutukset tuovat kasvontunnistamiseen uutta ryhtiä.


Supertunnistajat viranomaisten tueksiKasvontunnistamista voidaan suorittaa lähietäisyydeltä tai tekniikkaa apuna käyttäen etäämmältä. Muihin biometrisiin tunnistamiskeinoihin verrattuna kasvontunnistuksen etuna on se, että tunnistajan ei tarvitse olla kontaktissa tunnistettavan kanssa. Kasvontunnistaminen nähdään tärkeänä asianosaisten nopean tunnistamisen, oikeusturvan sekä resurssien tehokkaamman kohdentamisen vuoksi.

Tunnistamistekniikan käytön lisääntyessä ihmisten yksityisyyden suojan pelätään kuitenkin heikentyvän, vaikka edut lainvalvontaviranomaisille ovat kiistattomat. Tänä päivänä ihmisiä askarruttaa biometriikan käyttämisessä yksityisyydensuoja ja sen menettäminen, ei niinkään tekniikan toimivuuden epäileminen.

Tutkijat ovat todenneet 3,4, että supertunnistuskyvykkyyttä tulisi testata ja löydettyjä supertunnistajia käyttää viranomaistehtävissä. Liikaa painoa tehdyille tunnistuksille ei kuitenkaan saa antaa, koska supertunnistaja ei ole superihminen. Supertunnistajat tulisi nähdä lainvalvontaviranomaisten tutkinnallisena työ

kaluna, joiden avulla voidaan antaa toiminnalle suuntaa, kunnes löydetään raskauttavampia todisteita.

Kognitiivinen psykologi David White on sitä mieltä, että supertunnistamisen tutkiminen on vasta alussa ja että tämän lahjana saadun kyvyn avulla voidaan parantaa turvallisuutta monin tavoin. White toteaa, että Englannissa supertunnistajia käytetään passin tarkastuksessa sekä rikostutkinnassa, viitaten Lontoon poliisin supertunnistajaryhmään. Hän näkee, että supertunnistajat ja koulutetut tunnistajat edustavat molemmat ihmisen suorituskyvyn yläpäitä kasvontunnistamisessa. Whiten mukaan nämä kaksi ryhmää lähestyvät asiaa kuitenkin omalla erilaisella tavallaan. Koulutetut tunnistajat suoriutuvat paremmin, kun aikaa on enemmän ja yksityiskohtiin ehtii paneutua. Supertunnistajat sitä vastoin vaikuttavat tekevän tunnistamisen nopealla ja holistisella prosessilla.5

Kasvontunnistamisen tulevaisuus SuomessaSuomessa poliiseilta testataan mahdollinen punavihersokeus lääkärintarkastuksen yhtey

Supertunnistajan ominaisuuksia

• Tarkastelee kasvoja nopealla ja holistisella eli kokonaisvaltaisella tavalla

• Perinnöllistä• Alle 2 % väestöstä supertunnistajia• Tunnistaa konetta paremmin muu

tokset ihmisen ulkonäössä (ikääntyminen, ilmeet, valeasut jne.)

• Tunnistaa, vaikka vihjeet identiteetistä puuttuvat (hiukset, silmälasit jne.)

• Ekstrovertit parempia kuin introvertit• Tunnistaminen rajoittuu kasvoihin,

ei koske esim. esineitä• Tunnistaa omaa rotuaan olevat

ihmiset paremmin

Kasvojen morfo

logista vertailua.


dessä Poliisiammattikorkeakoulun hakuvai-heessa. Voisiko yhdeksi testiksi lisätä suuntaa antavan kasvontunnistustestipatteriston, jos-sa ainakin kasvosokeus kävisi ilmi? Vai olisiko järkevämpää testata jo virassa olevia poliise-ja heidän kyvystään tunnistaa kasvoja?

Tutkimusten mukaan supertunnistajia pi-täisi joukosta löytyä alle 2 prosenttia ja kas-vosokeita hieman enemmän. Tällä laskukaa-valla Suomen tämän hetken noin 7200 polii-sista olisi alle 140 supertunnistajaa ja hie-man suurempi joukko kasvosokeita.

Lontoon Metropolitan Police Servicessa (MPS) henkilöstöä on yhteensä 48 000. Tes-tauksen jälkeen 0,1 prosenttia on päätynyt kasvotunnistusta tekevien pooliin. Kameratal-lenteilta tunnistusten tekeminen on katsottu hyväksi toimintatavaksi, koska tuomitsemis-prosentit ovat kasvaneet voimakkaasti.

Tekijän tunnistaminen on rikostutkinnan ensimmäisiä tehtäviä ja tutkimusten mukaan

70 prosenttia epäillyistä tunnustaa, kun he ovat nähneet itsestään tallennetut kuvat. Toki muiden todisteiden puuttuessa asia ei etene oikeuskäsittelyyn saakka. Huhtikuun 2013 ja joulukuun 2015 välisenä aikana Lontoossa tehtiin valvontakameroiden avulla 13 000 tunnistusta rikoksen tekijöistä, joista 9000 oli poliisin tunnistajien tekemää tunnistusta.3

Olisiko Suomen kasvontunnistustoimin-taa aiheellista viedä vuosien saatossa kohti Englannin mallia vai valita jokin muu malli, jota seurata? Esimerkiksi Saksassa Münche-nin poliisi turvaa Oktoberfest-tapahtumaa tehokkaalla kameravalvonnalla, kentällä toi-mivien poliisien kantamilla kehokameroilla (bodycam) yhdistettyinä supertunnistajiin, jotka tunnistusalgoritmien tekemän louhin-nan jälkeen tekevät tunnistuksia ihmismas-sasta.6

Tai tulisiko Suomen kehittää omanlainen toimintamalli ja systeemi, jolla kasvontun-

Lähteet:1 Diaz, A. 2008. Do I Know You? A Case Study of

Prosopagnosia (Face Blindness). The Journal of School Nursing. ProQuest Central.

2 Venkataramanan, M. 2015. The Superpower police now use to tackle crime. BBC future. Viitattu 4.3.2019.

3 Davis, J., Lander. K., Evans, R. & Jansari, A. 2016. Investigating Predictors of Superior Face Recognition Ability in Police Super-recognisers. ProQuest Central.

4 Robertson, D., Noyes, E., Dowsett, A., Jenkins, R & Burton, A. 2016. Face recognition by Metropolitan Police Super-Recognisers. EBSCOhost.

5 Weule, G. 2018. So, you think you´re good at recognising faces. Science. ABC News.

6 ”Super Recogniser” sollen Oktoberfest sicherer machen 2018. Youtube. www.youtube.com/watch?v=jePlsn5mz1s

Millaista on olla supertunnistaja?”Joulupukki tuli ensimmäistä kertaa käymään ja avattuani oven petyin pahemman kerran, kun ovella seisoikin kaverini isoisä joulu-pukiksi pukeutuneena.”

” Kaupassa tunnistin myyjän 30 vuotta sitten samaa koulua kanssani käyneeksi ja menin sanomaan sen ääneen. Nolo tilanne muuttui oudoksi, kun myyjä lopulta uskoi, että vanhoja koulukave-reita ollaan.”

Nämä ovat kohtaamiani tilanteita, joiden vuoksi olen aina ollut kiinnostunut kasvontunnistamisesta. Vuodenvaihteessa 2015–2016 Suomessakin uutisoitiin Kölnin joukkoahdistelusta, artikkelin yhteydessä näin ensimmäisen kerran termin super- recognizer. Artikkelin ohessa oli linkki, josta pääsin itse kokeile-maan omia kasvontunnistustaitojani. Siitä lähtien testejä on tul-lut sähköpostiini, ja olen osallistunut myös lasteni kanssa kas-vontunnistamisen perinnöllisyystesteihin.

Cambridge Face Memory testistä olen saanut tuloksen 98/102 ja Glasgow Face Memory testistä 40/40. Näiden tulosten perus-teella voi sanoa, että olen vähintäänkin hyvä tunnistamaan kas-voja, ellen peräti supertunnistaja. Oman kokemukseni perusteel-la olen havainnut, että tunnistaessani kasvoja, kiinnitän huomio-ni kokonaisvaltaisesti itse kasvoihin ja erityisesti silmän – ja nenän

– alueeseen, silmälasit tai esimerkiksi hiukset eivät ole merkittä-vässä roolissa, toisin kuin esimerkiksi koneen tekemissä tunnistuk-sissa.

Tunnistus tapahtuu holistisesti eli teen havaintoja koko ihmi-sestä, jos pääsen näkemään hänestä enemmän. Miten ihminen liikkuu, onko hänellä joku erikoinen tapa? Ovatko ihmisen piirteet omat vai onko hänelle mahdollisesti tehty joitain muutoksia esi-merkiksi harhautukseksi? Sopiiko ihmisen habitus paikkaan ja ti-lanteeseen? Miten muut reagoivat häneen? Täytyy olla kiinnostu-nut ja kiinnittää asioihin huomiota, ihan peruspoliisitoimintaa siis.

Kiinnostukseni vuoksi hakeuduin helmikuussa 2019 suoritta-maan amk-opintoihini kuuluvaa pakollista harjoittelua Keskusrikos-poliisiin, jossa oli meneillään kasvontunnistushanke KASTU. Minut otettiin loistavasti mukaan kaikkeen hankkeen toimintaan ylitarkas-taja Jani-Heikki Järvisen ja tarkastaja Miia Toikan toimesta. Itselle-ni oli erityisen mahtavaa päästä osaksi porukkaa, jossa kaikki pu-huivat ”kasvoa”. Sain kertoa kokemuksistani ja koin etten ole pääs-täni sekaisin, kuten monesti on käynyt, kun olen yrittänyt selittää ko-kemuksiani kasvontunnistamisesta. Lopputyöni tein myös aiheesta, kartoittamalla aihetta kirjallisuuden kautta sekä aiheen asiantunti-joiden kanssa käytyjen keskustelujen ja haastattelujen avulla.

nistuksen kyvykkyyttä tultaisiin lisäämään vaiheittain. Tapahtuipa Suomessa niin tai näin, odotan jännityksellä kasvontunnistuk-sen tulevaisuutta ja sen avaamia mahdolli-suuksia.


ALICE UTRIAINEN

pääluottamusmies, oikeusministeriö

MIRA HUOVINEN

pääluottamusmies, Hätäkeskuslaitos

pykälän pyör te issä

Mitä voin tehdä, jos epäilen, että minua ei ole koh-deltu sopimuksen mukaisesti?

Ensin on hyvä varmistaa, mitä asiasta on säädetty so-pimuksissa. Työpaikkasi luottamusmies auttaa tarvit-

taessa sopimusmääräysten etsimisessä ja tulkitsemisessa se-kä neuvottelemisessa esimiesten kanssa, jos epäily osoittau-tuu oikeaksi. Mikäli asiassa ei löydy yksimielisyyttä, siitä voi-daan käynnistää neuvottelumenettely, joka alkaa välittömäl-lä neuvonpidolla virastossa ja päättyy tarvittaessa työtuo-mioistuimen käsittelyyn. Kyse on valtion virkaehtosopimusasi-oiden pääsopimuksen mukaisesta neuvottelumenettelystä.

Ensivaiheessa soveltamiserimielisyyttä käsitellään omas-sa virastossa työnantajan edustajan ja virkamiehen tai luot-tamusmiehen kanssa välittömässä neuvonpidossa. Pyyntö välittömästä neuvonpidosta virastolle on syytä tehdä kirjal-lisesti. Neuvonpidosta laaditaan pöytäkirja tai muistio. Mi-käli yksimieliseen ratkaisuun ei päästä, voidaan neuvottelu-ja jatkaa SPJL:n ja työnantajan (esim. Poliisihallitus tai Hä-täkeskuslaitos) välisissä paikallisneuvotteluissa ja edelleen, mikäli kyse on valtion yleisen virka- ja työehtosopimuksen tulkinnasta, Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKOn ja Valtiovarainministeriön välisessä keskusneuvotte-lussa. Viimeisenä etappina on kanne työtuomioistuimessa.

Jos erimielisyys koskee tarkentavan virkaehtosopimuk-sen kuten esimerkiksi palkkausjärjestelmäsopimuksen so-veltamista, keskusneuvotteluja ei käydä, vaan asian seuraa-va käsittelyporras paikallisneuvottelun jälkeen on työtuo-mioistuin. Palkkausjärjestelmän mukainen erimielisyyme-

nettely on käytävä aina ensin silloin, kun on kyse jonkin pal-kanosan arviointiin liittyvästä erimielisyydestä.

Virastossa käydyn välittömän neuvonpidon tai palkkaus-järjestelmän mukaisen erimielisyyskäsittelyn jälkeen on hy-vä ottaa yhteyttä liiton pääluottamusmieheen tai lakimie-hiin, jos suunnittelee neuvottelumenettelyn jatkamista. Kat-so myös osoitteesta Spjl.fi asiantuntijakirjoitus “Poliisin palk-kausjärjestelmän mukainen erimielisyysmenettely”

Onko toimittu oikein, kun työaikapankista on siirret-ty työvuorolistaan yksittäisiä tunteja vapaana pidet-täväksi keskustelematta siitä minun kanssani?

Ei ole. Työaikapankkivapaan ajankohdasta on pyrittä-vä aina sopimaan, ja vasta, jos sopimukseen ei pääs-

tä, vapaan ajankohta voidaan määrätä. Sopimuksen mukaan työaikapankkivapaan ajankohta on määrättävä yhteisymmär-ryksessä virkamiehen tai työntekijän kanssa, huomioiden vi-raston toiminnalliset tarpeet ja virkamiehen tai työntekijän toiveet ja esitys. Mikäli yhteisymmärrykseen ei päästä, virka-miehellä tai työntekijällä on oikeus saada tieto vapaan ajan-kohdasta vähintään kaksi viikkoa ennen sen alkamista. Työ-aikapankkivapaa on pyrittävä antamaan kokonaisina vapaa-päivinä, ellei viraston töiden järjestelystä muuta johdu.

Lisätietoa: Valtion virka-ja työehtosopimus 7 ja 7a§, Ohje: “Taimi/tasoitusvapaa-, työaika- ja säästövapaapankki” 30.5.2007)

PEKKA LASSILA

pääluottamusmies, poliisihallinto

PL

PL


MH

Työaikapankkivapaan ajankohdasta on pyrittävä aina sopimaan, ja vasta, jos sopimukseen ei päästä, vapaan ajankohta voidaan määrätä.

AU

Teen osa-aikaista työtä 20 tuntia / viikko. Miksi jou-dun tekemään sisään joulun pyhäpäivät?

Teet siis osa-aikaista työtä neljä tuntia päivässä eli 20 tuntia viikossa niin, että teet joka toinen viikko kaksi

päivää ja joka toinen viikko kolme päivää töitä. Jouluviikolla sinun suunnitellut työpäiväsi olisivat olleet tiistai 24.12., kes-kiviikko 25.12. ja torstai 26.12., eli juuri joulun pyhät.

Jouluviikolta työaikasi lyhenee 12 tunnilla, neljä tuntia per joulupyhä. Viikkotunneistasi jää siis vajaaksi 8 tuntia (Laskukaava: 20 h / työviikko, josta lyhennys 12 h, jolloin jäljelle jää 8 h).

Et siis oikeastaan tee sisään tunteja, vaan sinunkin työ-aikasi lyhenee 12 tunnilla ja työajaksi siltä viikolta tulee kah-deksan tuntia. Arkipyhät lyhentävät työaikaa kaikilta sa-massa suhteessa. Sama sääntö koskee niitä, jotka tekevät tiivistettyä työaikaa.

Tavoite- ja kehityskeskustelussa henkilökohtaisen suoritusosan kokonaispistemääräni todetaan las-keneen edelliskauteen verrattuna. Voinko tehdä jotain, ettei suoritustasoni laske?

Kun vuotuisessa tavoite- ja kehityskeskustelussa to-detaan henkilökohtaisen suoritustason alentuneen,

sovitaan samalla kirjallisesti työsuoritusta parantamista tukevista toimenpiteistä yhdessä esimiehen kanssa. Näitä toimenpiteitä voivat olla esimerkiksi lisäkoulutus, omien

puheluiden kuuntelu, oma havainnointi sekä tilastojen seu-raaminen.

Vaadi, että sovitut asiat ja osapuolten käsitykset kirja-taan tavoite- ja kehityskeskustelulomakkeelle. Huolehdi sii-tä, että sovituista toimenpiteistä pidetään kiinni ja tukitoi-menpiteitä järjestetään.

Viimeistään puolen vuoden kuluttua edellisestä arvioin-nista tehdään uusi arviointi. Mikäli suoritustaso ei ole pa-lautunut uudessa arvioinnissa ennalleen, tarkistetaan hen-kilökohtainen palkanosa uutta arviointia vastaavaksi. Muut-tunut palkkaus tulee voimaan arviointia seuraavan kuukau-den alusta.

Mikäli pisteen lasku ei vaikuta suoritustason laskuun, et voi vaatia toimenpiteitä ja uutta arviointia puolen vuoden päähän.

Mikäli henkilökohtaisen työsuorituksen arvioinnista syn-tyy erimielisyyttä, on sinulla 30 vuorokautta aikaa ilmoit-taa kirjallisesti, mikäli haluat suoritusarvioinnin erimieli-syyskäsittelyyn. Voit ottaa käsittelyyn tueksesi myös luotta-musmiehen.


H arjoittelu suoritettu, kiitos Helsingin poliisilaitos ja par-haat mahdolliset perehdyttä-

jät! Opinnäytetyö valmis ja hyväksyt-ty. Kaikki pakolliset opinnot kasassa, ja 180 opintopisteen Poliisi (AMK) -tut-kinnon osalta opintopisteitä on kerty-nyt jo vähän ekstraakin.

Olisin voinut jo valmistua lokakuun lopulla, mutta päätin hakeutua vielä yh-deksi syyslukukaudeksi vaihto-opiskele-maan! Pääsin lopulta Iso-Britan niaan, Canterbury Christ Church Universityyn opiskelemaan loppuvuodeksi.

Poliisiammattikorkeakoulun Poliisi (AMK) -tutkintokoulutuksessa on aikai-

semminkin voinut lähteä ulkomaille maksimissaan kolmen viikon ”mini-vaihtoon”. Vähintään kolmen kuukau-den mittainen Erasmus+ -opiskelija-vaihto on ollut mahdollinen poliisi-opiskelijoille vasta vuoden 2019 syk-systä. Kuulun siis kolmen opiskelijan pilottierään. Tällä hetkellä kohdemai-

Olen yksi kolmesta ensimmäisestä Poliisiammattikorkeakoulun opiskelijasta, joka hakeutui EU-rahoitteiseen Erasmus+ -vaihtoon sen tultua mahdolliseksi myös poliisiopiskelijoille tänä syksynä. Vaikka valmistuminen viivästyy, paikkaa aika vaihto-opiskelijana mielestäni tuon loven kevyesti. Opintoni canterburylaisessa yliopistossa kestävät vuoden loppuun saakka.

Poliisikoulutuksesta kaikki irtiErasmus-vaihdossa

TEKSTI JA KUVAT Sampsa Pietilä


ta ovat muun muassa Iso-Britannia, Tšekki, Slovenia, Viro ja Alankomaat. Vaihtokohteet ovat keskenään varsin erilaisia muun muassa sen suhteen, onko kyseessä nimenomaan poliisiop-pilaitos, vai myös muille toimijoille avoin yliopisto.

Vaihtomahdollisuus ei ole toistaisek-si ollut suuri yleisöryntäys: syksylle 2019 kolme hakijaa ja keväälle 2020 viisi hakijaa. Haasteita tuottaa poliisi-koulutuksen rytmi: ensin puolitoista vuotta lähiopintoja tiiviisti oman luokan ja kurssin kanssa. Lähiopintojaksoa seu-raavan kymmenen kuukauden työhar-joittelun jälkeen moni haluaa valmistua mahdollisimman pian. Yleensä valmis-tuminen on mahdollista jo pari kuukaut-ta harjoittelun päättymisen jälkeen.

Erasmus+ -vaihtoa ajatellen opin-toja tulee olla takana jo vuoden ver-ran. Mikäli opiskelija päättää lähteä ennen harjoittelua vaihtoon, siirtyy kauan odotettu harjoittelu hamaan tu-levaisuuteen, ja vaihdosta palatessa

koulunkäynti jatkuu itselle vieraan kurssin kanssa. Toisaalta työharjoitte-lun jälkeinen vaihto-opiskelu viivästyt-tää valmistumista ainakin parilla kuu-kaudella. Vaihdosta alustavasti kiin-nostuneet kurssikaverini totesivat, et-tä pikainen valmistuminen ja siirtymi-nen työelämään painavat vaakakupis-sa heille hieman enemmän.

Kolmen moduulin edestä esseitä ja kriittisiä näkökulmiaTätä kirjoittaessa on vaihtolukukausi omalta osaltani noin puolessavälissä. Olen valinnut itselleni täältä kolme kymmenen opintopisteen moduulia, jotka liittyvät terrorismiin, kansainvä-lisen poliisitoiminnan rakenteisiin, se-kä kyberrikoksiin ja niiden tutkintaan. Läsnäolo-opetusta on melko vähän. Luennoilla istumisen lisäksi pitäisi vie-lä pärjätä tenteissä ja saada aikaisek-si kolme esseetä ja kaksi esitystä. Kaik-ki tietenkin englanniksi.

Canterbury Christ Church Univer-sity ei nimestään huolimatta ole us-konnollinen oppilaitos, vaan ihan ta-vallinen yliopisto. Kyseessä ei myös-kään ole poliisioppilaitos, vaan täällä on mahdollista opiskella kaikenlaista biologiasta taiteisiin, taloudesta lakiin.

Kaikki paikalliset policing-moduu-leita opiskelevat eivät suinkaan tähtää poliisivirkoihin tai valtiolle töihin. Tä-mä on huomioitu myös opetuksessa, ja mielestäni on virkistävää istua luen-noilla, joissa asioita ei käsitellä liiaksi vain poliisin näkökulmasta. Voisi jopa sanoa, että luentojen sävy on ollut ajoittain varsin kriittinenkin poliisitoi-minnan suhteen; Miten mitataan raja-valvonnan tai ennalta estävän toimin-nan tehokkuutta? Miten terrorismi oi-keasti määritellään, ja onko kyseessä kovinkaan uusi ilmiö? Jääkö kyberrikol-lisuuden saralla tosiasiassa kiinni lä-hinnä pikkutekijät, jotka eivät osaa peittää jälkiään? Muun muassa tällai-sia asioita olen päässyt pohtimaan.

Sampsa Pieti-

lä on yksi kolmes-

ta ensimmäisestä

Poliisiammattikor-

keakoululta Eras-

mus+ -vaihtoon

lähteneestä polii-

siopiskelijasta.


mus-vaihdoissa). Siis mielenkiintoi-nen näköalapaikka paikalliseen poli-tiikkaan, ja hieman myös EU:n suun-taan.

Loppuvaihdon aikana on tarkoitus käydä vierailemassa muun muassa Metropolitan Police Service Specialist Training Centre:ssä ja parlamenttita-lossa. Yritän järjestää itseni vierailul-

Suomalaisesta näkökulmasta kä-sin ihmetyttää, kuinka monissa mais-sa eri poliisiviranomaiset eivät välttä-mättä vaihda tietoja tai tule kovin hy-vin toimeen keskenään. Oikeastaan päällimmäisenä ajatuksena on usei-den luentojen jälkeen ollut se, kuinka hyvällä mallilla asiat Suomessa lopul-ta ovat poliisin toimintaan tai viran-omaisyhteistyöhön liittyen. Kaikki tä-mä siitä huolimatta, että poliiseja on niin kovin vähän Suomessa. Uskaltai-sin myös väittää, että suomalainen vastavalmistunut poliisi omaa yllättä-vän laajan osaamisalueen poliisityös-sä verrattuna moneen eurooppalai-seen vastineeseen.

Brexit puhuttaa myös opinnoissaBrexit on tietenkin aiheena ajankohtai-nen, vaikkakin se on mielestäni näky-nyt täällä opiskelijan arjessa yllättä-vän vähän. Luennoilla spekuloidaan muun muassa poliisitoiminnan kannal-ta Brexitin mahdollisia ja todennäköi-siä vaikutuksia Britannian poliisitoi-mintaan.

Brexitin vuoksi vaikuttaa myös to-dennäköiseltä, että tämä on sekä en-simmäinen, että viimeinen kerta, kun suomalaisia poliisiopiskelijoita pää-see maahan vaihto-opiskelemaan (ai-nakaan EU-rahoitteisesti, kuten Eras-

Mikä Erasmus-opiskelijavaihto?Erasmus+ on EU-rahoitteinen ohjelma, jonka tarkoituksena on muun muassa tukea korkea-koulujen eurooppalaista yhteistyötä ja liikku-vuutta.

Poliisiammattikorkeakoulu lähetti ensim-mäiset opiskelijat Erasmus+ -vaihtoon syksyl-lä 2019.

Polamk myös vastaanottaa Erasmus-opis-kelijoita. Syksyllä 2019 vaihto-opiskelijoita saa-pui Polamkiin Alankomaista ja Sloveniasta.

Vuonna 2018 valmistuneessa Poliisiam-mattikorkeakoulun auditointiraportissa Pol-amkia kannustettiin harkitsemaan korkea-koulutason tavoitteiden määrittelyä yhteis-kunnalliselle vaikuttavuudelle ja kansainväli-selle yhteistyölle.

Ammattikorkeakoulujen imagotutkimuk-sessa Polamk on ollut viime vuosina kärkikas-tissa kaikissa muissa osa-alueissa, paitsi kan-sainvälisyydessä.

le myös jollekin paikalliselle poliisiase-malle, joista lähin löytyisi vain muu-taman sadan metrin päästä tämän-hetkisestä majoituksestani. Haluan kuulla enemmän paikallisen poliisin arjesta!

Elämää myös opiskelun ulkopuolellaArki tuntuu täällä kaikesta opiskelus-ta huolimatta varsin rennolta. Kun edelliset pari vuotta on mennyt opis-kellessa, harjoittelussa, erilaisissa luottamustehtävissä, muusikon am-mattia ylläpitäessä, tuntuu täällä jää-vän huomattavasti enemmän vapaa-aikaa. Siispä kalenteriin jää mukavas-ti tilaa muun muassa itsensä kehittä-miseen, urheiluun ja perinteiseen opis-kelijaelämään.

Kielitaito pääsee karttumaan toki englannin mutta myös espanjan sa-ralla. Satun nimittäin asumaan nel-jän espanjalaisen kämppiksen kans-


vissä. Etenkin, kun tällainen suhteelli-sen yläkäsitetasolla liikkuva akateemi-nen opiskelu ei välttämättä itsessään anna kovin konkreettista lisäarvoa pe-rustyöhön. Eri vaihtokohteiden välillä saattaa tosin olla suuria eroja sisältö-jen suhteen. Maailma ja sen myötä muun muassa rikollisuus ja terrorismi globalisoituvat kovin hurjaa vauhtia, joten on tärkeää verkostoitua ja oppia erilaisia toimintatapoja yli valtiorajo-jen. Eipä tässä vaiheessa uraa voi mi-tenkään ennustaa, mitä kaikkea vielä päätyy tekemään.

Omaa opiskeluaikaani Polamkissa määrittelee ennen kaikkea se, että olen halunnut ottaa opiskelusta kaiken hyödyn (ja huvin) irti. Opiskelijakun-nan puheenjohtajana toimiminen ja koulun bändissä soittaminen virkapu-vussa ovat tukeneet kasvuani poliisik-si huomattavasti varsinaisen opiske-lun ja harjoittelun ohella. Olen yllätty-nyt siitä, että opiskeluintoa vielä riit-tää, kun Polamkin omia opintoja suo-

rittaessa meinasi välillä jaksaminen loppua kesken. Kaipa se kertoo siitä, että opiskelu täällä on ollut mielekäs-tä, eikä uuden oppiminen ja mahdolli-nen jatko-opiskelu ole täysin poissuljet-tua jatkossakaan!

Kokonaisuutena voin suositella vaihtoon lähtöä nykyisille ja tuleville poliisiopiskelijoille. Tämä on ainutlaa-tuinen mahdollisuus päästä rauhassa tutustumaan toiseen valtioon, sen kulttuuriin ja poliisitoimintaan. Samal-la pääsee opiskelemaan kansainväli-sessä ympäristössä mielenkiintoisia, omaan alaan liittyviä teemoja. Yleen-sä vieläpä sellaisia asioita, joita ei pys-ty Polamkissa, ainakaan toistaiseksi, opiskelemaan laisinkaan.

Sujuivat opinnot miten hyvänsä, jää vaihdosta käteen ainakin läjä uu-sia kontakteja, mutta myös kokemuk-sia ja näkemyksiä varmasti hieman eri-laisesta toimintaympäristöstä. Ja ei-kös juuri poliisin työssä monenlainen elämänkokemus ole plussaa!

sa, ja yhteisessä keittiössä on usein tiivis tunnelma, etenkin jos Real Mad-rid pelaa.

Koti-ikäväkään ei pääse yllättä-mään, sillä törmäsin sattumalta kadul-la suomalaiseen, joka kuuluu naapuri-yliopiston, University of Kent, eräänlai-seen pohjoismaalaisten järjestöön ni-meltä Nordic Society. Porukkaan ovat tervetulleita niin pohjoismaalaiset kuin Pohjoismaista tai niiden kulttuurista kiinnostuneet. Siispä pahimmassa kulttuurishokissa pääsen viettämään iltaa myös suomeksi!

Lontoo on noin puolentoista tunnin junamatkan päässä, ja Doverin kallioil-lekaan ei ole bussilla kuin puolen tun-nin matka. Tekemistä siis riittää, jos vaikka opiskelut loppuisivatkin kesken.

Puolentoista kuukauden oleskelun jälkeen olen jo tottunut tien vasemmal-la puolella kulkeviin autoihin. Itse en ole vielä uskaltautunut kuljettajan pai-kalle, ja ehkä tulevien työkavereiden turvallisuuden kannalta on hyväkin, etten liikaa totu täkäläisessä liiken-teessä luovimiseen.

Kaikki irti opiskeluajasta vai kiireellä töihin?Tätä kirjoittaessa suurin osa kurssika-vereistani aloittaa jo opintojen jälkeis-tä työelämää. Itsekin odotan jo malt-tamattomana (olenhan sentään vielä nuori, innokas ja hieman kirkasotsai-nen) tulevaa työelämää. Kävipä minul-lakin mielessä, että onko tämä muuta-man kuukauden reissu nyt jollain lailla pois työllistymismahdollisuuksistani, kun en ollutkaan heti harjoittelun jäl-keen käytettävissä. Toisaalta voi miet-tiä, missä vaiheessa työputkea tulee mahdollisuus viettää muutama kuu-kausi ulkomailla keskittyen ennen kaik-kea itsensä kehittämiseen.

Joku voisi myös ehkä kriittisestikin kysyä, miten vaihto-opiskelu hyödyttää poliisiopiskelijaa pärjäämään tavalli-sissa poliisin kenttä- ja tutkintatehtä-


Sähköpotkulauta jakaa mielipiteitä Euroopassa

TEKSTI Virpi Latva

KUVAiStockphoto

Suomeen vastikään saapuneet vuokrattavat sähköpotkulaudat on otettu Euroopassa vastaan vaihtelevasti. Englannissa koko vempain kiellettiin heti kättelyssä, Saksassa muutettiin tieliikennelakia ja Ranskassa kokeiltiin ensin viidakon lakia, ja nyt ensimmäisiä kuolemaan johtaneita potkulautaonnettomuuksia puidaan oikeudessa.


E uroopan eri maiden suhtautuminen sähköpotkulautoihin kertoo paljon kansan luonteesta.

Englantilaiset pöyhivät vanhoja lakikirjoja ja totesivat vuoden 1835 lain nojalla, että kaksipyöräisten moottoriajoneuvojen kuljettaminen jalkakäytävällä on kiellettyä. Toinen hiukan tuoreempi laki taas kieltää muiden kaksipyöräisten ajoneuvojen kuin mopojen ja moottoripyörien liikkumisen ajotiellä.

Kaupunkipotkulautoja vuokraavien yrittäjien on siis turha haaveilla Englannin markkinoista, ja kyseisellä kulkuneuvolla liikkuva voi saada 300 euron sakon. Käytännössä sähköpotkulautailijoita on kuitenkin niin harvassa, että poliisi katsoo rikettä useimmiten läpi sormien, ja rikkuri saa vain varoituksen.

Saksassa ennakoitiinVaikka sähkökäyttöiset vuokrapotkulaudat saapuivat useimmissa Euroopan maissa katukuvaan jo vuosi sitten, Saksassa ne sallittiin vasta nyt, kun kyseinen ajoneuvo saatiin tieliikennelain piiriin. Näin kyettiin myös välttämään naapurimaissa tehdyt virheet.

– Saksan markkinoille on pyrkimässä sekä amerikkalaisia että eurooppalaisia sähköpotkulautapalvelujen tarjoajia. Meillä on ihanteellinen tilanne kilpailuttaa heitä ja valita vakuuttavin tarjous, kertoo Frankfurtin esikaupungin liikennejärjestelyistä vastaava Hans Preissl.

Kaikkia Saksan liittovaltioita koskevan lain mukaan enintään kaksikymmentä kilometriä tunnissa kulkevat sähköpotkulaudat ovat sallittuja ajo ja pyöräteillä. Kuljettajan tulee olla vähintään 14vuotias. Lakiin on tarkoitus

vielä lisätä pykälä kypärän käytöstä ja kuljettajan vastuuvakuutuksesta.

Ranskassa jo kuusi kuolonuhriaRanskaan vuokrattavat sähköpotkulaudat tupsahtivat reilu vuosi sitten ilman minkäänlaista ennakkovalmistautumista. Koska paikallinen tieliikennelaki ei tunne kyseistä ajoneuvoa, Pariisin liikennekaaos sai sekaansa holtittomasti niin jalkakäytävillä, pyöräteillä kuin ajoradoillakin 40 kilometriä tunnissa kaahailevat potkulautailijat.

Seurauksena oli kymmeniä vakavia loukkaantumisia ja kuusi kuolonuhria. Ensimmäistä kuolemaan johtanutta sähköpotkulautaonnettomuutta puidaan parhaillaan oikeudessa. Kyseisessä tapauksessa nuori mies ajoi punaista liikennevaloa uhmaten suojatiellä kulkeneen 80vuotiaan yli. Toisessa julkisuutta herättäneessä onnettomuudessa kuuluisa konserttipianisti menetti kätensä, kun potkulautailija kaahasi tämän päälle kävelykadulla.

– Sähköpotkulautojen käyttöä ei valvota tarpeeksi. Vaikka valmisteilla oleva laki kieltää niiden liikkumisen jalkakäytävällä, minun on vaikea kuvitella, että poliisi lähtee kovin helposti juoksemaan potkulautailijaa kiinni, sanoo sähköpotkulautojen uhrien järjestön Apacauvin perustajajäsen Ar-naud Kielbaza.

Alkusyksystä liikenneministerin puheilla käynyt järjestö vaatii muun muassa käyttäjien henkilötodistusten rekisteröimistä potkulaudan vuokraamisen mahdollistavaa kännykkäsovellusta ladatessa.

– Näin poliisilla olisi nopeasti tiedossa onnettomuuteen osallistunei

den ajopelien kuljettajien henkilöllisyys, Kielbaza perustelee.

Kyseenalainen maine myös Italiassa ja EspanjassaKielbazan halu rajoittaa sähköpotkulautojen liikkumista perustuu omakohtaiseen kokemukseen; jalkakäytävällä kovaa vauhtia ajanut sähköpotkulautailija kaatoi nimittäin keväällä hänen vaimonsa ja tämän sylissä olleen seitsemän viikkoisen vauvan nurin. Molemmat selvisivät onnettomuudesta ruhjeilla, mutta tapauksen silminnäkijänä ollut Kielbaza sai siitä kimmokkeen järjestön perustamiseen.

Järjestö uhkaa haastaa Pariisin kaupungin oikeuteen. Samalla viranomaiset ovat alkaneet havahtua miettimään sähkökäyttöisten potkulautojen paikkaa liikenteessä. Valmisteilla oleva laki aikoo kieltää sekä niiden liikkumisen jalkakäytävillä, että useamman kuin yhden ihmisen matkustamisen saman potkulaudan päällä.

Italian lainsäädännön mukaan sähköpotkulauta voi kulkea kävelykaduilla ja sen lisäksi ajoteillä, joissa nopeus on rajoitettu alle 30 kilometriin tunnissa. Milanossa kokeiltiin tätä huonolla menestyksellä ja jalankulkijan vakavan loukkaantumisen jälkeen kaupunginisät päättivät kieltää sähkökäyttöiset potkulaudat siihen asti, kunnes niitä koskevaan lainsäädäntöön saadaan tarkennuksia. Myös Espanjan turistirikas Barcelona kielsi sähköpotkulaudat katukuvastaan, tosin poikkeuslupa annettiin oppaan johdolla kaupunkia kiertäville turistiseurueille.

Sähköpotku

laudat tupsah

tivat Pariisin

kaduille ilman

minkäänlaista

ennakkovalmis

tautumista.

Käsistä riistäyty

nyttä tilannetta

yritetään korjata

jälkikäteen.

Ensimmäistä kuolemaan johtanutta sähköpotkulautaonnettomuutta puidaan parhaillaan oikeudessa.


Pelastuskoirakoulutuksessa koira opetetaan reagoimaan ihmisen hajuun ja esineisiin, kuten huiviin tai hanskoi-hin. Talvitien mukaan koiran rodulla ei ole koulutuksen kannalta suurtakaan merkitystä, vaan tärkeintä on koiran hy-vä yleiskunto, luottavaisuus, innostumi-nen ja halu leikkiä. Leikkimällä oppii. Kun koira sitten suorittaa ja läpäisee parin vuoden koulutusajan päätteek-si viranomaistarkastuksen, se voidaan liittää mukaan paikalliseen pelastus-koiraryhmään. Näitä ryhmiä kutsu-taan tarvittaessa mukaan poliisin or-ganisoimiin kadonneen henkilön etsin-tätehtäviin.

Poliisikoiran kolleganaKuten rodullakaan, pelastuskoiran iäl-lä ei ole suurta merkitystä, vaikka kou-lutus toki useimmiten aloitetaan pen-tuna eli jo parin kuukauden ikäisenä. Jos koiralla kuitenkin on selkeää kykyä selviytyä tehtävistä ja se on muutenkin sopiva, voidaan koulutus aloittaa myö-hemminkin. Riittävän koulutus tason saavuttaminen takaa, että se pääsee mukaan siinä missä muutkin.

– Pelastuskoirat ovat ohjaajien omia kotikoiria ja lemmikkejä. Vapaaehtoi-silla ei välttämättä ole itsellään viran-omaistaustaa. He saavat palkintonsa

siitä , kun kadonnut henkilö löydetään ja he voivat kokea konkreettisen onnis-tumisen oman lemmikkinsä kanssa. On upea hetki, kun kadonnut löytyy. Koiran tekemä kova työ lämmittää koko yhtei-sön mieltä ja antaa tunteen siitä, että vapaaehtoistyö koetaan tärkeäksi, Tal-vitie jatkaa.

Miten pelastuskoira eroaa poliisi-koirasta? Poliisikoira on viranomainen, joka tekee virkatyötään poliisin rinnal-la sille asetetuissa työtehtävissä. Am-mattiin kuuluu useita muitakin tehtä-viä kuin kadonneen etsintä, niitä ovat voimankäyttötehtävät vastarintatilan-teissa, huumeiden etsintä tai tulipa-lon syyntutkinta. Pelastuskoirat ovat tarvittaessa työhön kutsuttavia avus-tavia etsijöitä.

– Kadonneen henkilön etsinnöissä usein käy niin, että etsintäaika venyy ja käsittää laajoja alueita. Silloin on järkevää pyytää apunuuskijoita mu-kaan. Pelastuskoirat toimivat omal-la alueellaan, toki joskus ne saatta-vat kohdata poliisikoiriakin. Mitään ongelmaa en ole kuitenkaan havain-nut, sillä ohjaajilla on eläin aina hallin-nassaan. Pelastuskoirat tekevät omaa työtään poliisikoirien kollegana ja täy-dentävät merkittävällä tavalla tiimiä, Talvitie kiittelee.

TEKSTIKati Keturi

KUVATVirpi Leino

Sankarilliset pelastuskoirat ovat merkittävä apuresurssi poliisilleSuomessa ilmoitetaan vuosittain kadonneeksi satoja henkilöitä. Kun ihminen katoaa, on pelastuminen etsintöjen kautta pahimmassa tapauksessa kiinni tunneista, jopa minuuteista. Poliisia kadonneiden etsinnöissä avustaa poliisikoirien lisäksi tarvittaessa pelastuskoira, joka on koulutettu kadonneiden ihmisten etsintään.

P elastuskoira on kadonneen henkilön etsinnässä merkittä-vä apuri kestävyytensä, tarkan

hajuaistinsa ja ketteryytensä ansiosta. – Vaikka kadonneen jalanjäljet oli-

sivat vanhatkin tai kehnosti silmin näh-tävissä, koira kykenee silti seuraamaan niitä. Ketterinä eläiminä ne pääsevät lisäksi nopeasti ahtaisiinkin paikkoihin, kertoo Sisä-Suomen poliisilaitoksella, Pirkanmaan poliisikoiraryhmässä ryh-mänjohtajana toimiva poliisi Esa Tal-vitie.

Pelastuskoirat koulutetaan paikal-lisissa palvelus- ja pelastuskoirayhdis-tyksissä. Suomen Pelastuskoiraliittoon kuului vuonna 2018 yhteensä 1060 jä-sentä tai kannatusjäsentä 39 pelastus-koirayhdistyksestä. Pelastuskoirakou-lutus sisältää tottelevaisuus- ja ket-teryysharjoituksia, jäljestämistä sekä henkilöetsintää maastossa ja raunioil-la. Yhdistykset järjestävät etsintätehtä-viin liittyen erilaisia koulutus- ja harjoi-tustilaisuuksia. Jäsenyhdistysten häly-tysryhmät saivat viime vuonna yhteen-sä 277 hälytystä, joista valtaosa johti etsintöihin.

– Koiran koulutuksesta vastaa aina eläimen omistaja. Tarvittavia taitoja ylläpidetään ja hiotaan jatkuvasti, Tal-vitie kertoo.


se tunnepitoinen hetki sykähdyttää, vaikka teenkin vain omaa työtäni.

Vapaaehtoistyötä suurella sydämelläPelastuskoiratoiminta asettaa luonnol-lisesti vaatimuksia myös koiranomista-jalle eli ohjaajalle. Hänen tulee koulut-tautua ja olla ihmisenä luonteeltaan stressiä ja hankalia olosuhteita pelkää-mätön. On myös tärkeää, että omis-taja tunnistaa omat ja koiransa rajat, kun toimitaan vaativissa olosuhteissa.

– Monet vapaaehtoisista ovat ol-leet etsintätoiminnassa mukana pit-käänkin, useat ilman omaa koiraa, eli ryhmän toimintatavat ovat tuttu-ja. Heidän tulee hallita useita taitoja , niin kadonneen henkilön kohtaami-seen liittyen kuin etsintätaktiikkaakin. Eteen voi yhtäkkiä tulla järkyttäviäkin tilanteita, kun etsitään kadonnutta henkilöä. Etsijällä tulee tietenkin ol-la myös riittävät ensiaputaidot, Talvi-tie korostaa.

Hänen oma yhteistyönsä pelastus-koiratoiminnan kanssa on kestänyt jo toista vuosikymmentä. Syys–lokakuun vaihteessa Tampereen alueella pide-tyissä pelastuskoirakilpailuissa Tal-vitie oli mukana kutsuttuna tuomari-na. Kilpailemassa oli useita joukkuei-ta ja osallistujia tuli mukaan ympäri Suomen. Rasteilla etsittiin henkilöitä ja esineitä esimerkiksi rakennuksen sisäl-tä ja maastosta.

– Olin mielelläni mukana tuoma-rina kahdella rastilla. Tarkastaessani vuosien varrella koiria, olen ystävysty-nyt vapaaehtoisten kanssa ja toiminkin nyt linkkinä poliisin ja pelastuskoirayh-teisön välillä. Vapaaehtoisten työpa-nos on merkittävä yhteiskunnan kan-nalta, enkä voi tarpeeksi korostaa, mi-ten arvokasta ja korvaamatonta työtä he tekevät. Kerran saimme vappuaat-tona hetkessä kasaan kolmisenkym-mentä vapaaehtoista etsimään ka-donnutta henkilöä. He ovat aina mu-kana innolla ja suurella sydämellä!

Miten pääsee mukaan pelastuskoiratoimintaan?Mikäli olet kiinnostunut pelastuskoiratoiminnasta, kannattaa ottaa yhteyttä omalla paikkakunnallasi toimivaan pelastus- tai palveluskoirayhdistykseen. Yhdistykset järjestävät koulutustilaisuuksia niin maastoissa kuin raunioillakin. Hyvä lähtökohta pe-lastuskoiralle on suoritettu käyttäytymiskoe sekä jäl-jestämis- ja henkilöetsintäkoulutus. Pelastuskoiratoi-minta toimii osana Vapaaehtoista Pelastuspalvelua (Vapepa.fi).

Hän itse on löytänyt vuosien varrel-la useita kadonneita henkilöitä ja saa-nut poliisikoirayhdistykseltä arvoste-tun viirin, joka myönnetään etsinnöistä seuranneesta hengenpelastamisesta.

– Olen itse ollut kaksi kertaa työ-tehtävällä todistamassa, miten henki-lö on löytynyt pelastuskoiran avulla ai-van viime hetkellä. Viranomaisenakin

Kerran saimme vappuaattona hetkessä kasaan kolmisenkymmentä vapaaehtoista etsimään kadonnutta

henkilöä. He ovat aina mukana innolla ja suurella sydämellä!

Saksanpaimen-

koira Yeti on ”viittä

vaille” pelastus-

koira. Sillä on

VIRTA-tarkastus eli

pelastuskoirakon

käyttöönottotar-

kastus viranomais-

käyttöön vuoden-

vaihteen tienoilla.


POLIISIPARTIO: Muutoksen tuulet V. VITIKAINEN, T. SUNNARBORG 2019


PÄIVYSTYSPALVELU 24/7PUH.

[email protected]

KUOLINASUNTOJEN KEMIALLISET HAJUNPOISTOT, OTSONOINNIT JA ALIPAINEISTUKSETRIKOSPAIKKOJEN PUHDISTUKSET, DESINFIOINNIT JA HAJUNPOISTOT

SIRPALESIIVOUKSET, GRAFFITIEN POISTOT, NOKIPESUT, SAVUVAURIO SIIVOUKSET JA HAJUNPOISTOTVESIVAHINKOJEN JÄLKEISET KUIVATUKSET JA DESINFIOINNIT

PÄIVYSTYSPALVELUMME PALVELEE 24/7. VASTEAIKAMME ON PK-SEUDULLA 2H

KALMA- & RIKOSPAIKKASIIVOUS

VAHINKOPALVELU

OLEMME SAANET KIITOSTA NOPEASTA VASTEAJASTA, RAPORTOINTIPALVELUSTA JA ASIANTUNTEMUKSESTA VAHINKOKOHTEIDEN HOITAMISESSA.

PARASTA ERIKOISPUHDISTUSPALVELUA & VAHINKOPALVELUA 24/7 PÄIVYSTYS 0800 155 525

Ilmainen asiakaspalvelunumero

0800 155 525

VUOSIKOKOUSKUTSU – KALLELSE TILL ORDINARIE ÅRSMÖTEOikeushallinnon Henkilökunta OHK ry:n sääntömääräi-nen vuosikokous pidetään perjantaina 13.3.2020, Original Sokos Hotel Presidentissä (os. Rautatienkatu 4, Helsinki)

Kokouksessa käsitellään yhdistyksen sääntöjen 12 §:n mukaiset asiat, sääntömuutosesitys sekä yhdistyksen hallitukselle 31.1.2020 mennessä tulleet aloitteet.

Vuosikokouksessa jäsen voi valtakirjalla edustaa kahta (2) muuta jäsentä.

Tarkemmat tiedot vuosikokouksesta, ennakkoilmoittautumisesta ja vuosikokouksen jälkeisestä risteilystä ilmoitetaan www.ohk.fi -sivustolla.

Vuosikokouksen johdosta mahdollisesti muodostuneet matka-kulut korvataan matkalaskun perusteella jälkikäteen jäsenen ilmoittamalle tilille. Matkakulujen korvaus edellyttää osallistu-mista koko vuosikokouksen keston ajan.

Lisätietoja antaa varapuheenjohtaja Siru Suomela, p. 0295 640 914 tai [email protected].

Oikeushallinnon Henkilökunta OHK ryHallitus

VUOSIKOKOUSKUTSUSuomen Poliisipäällystöyhdistys ry:n sääntömääräinen vuosikokous pidetään 13.3.2020 Suomen Poliisijärjestöjen Liiton toimistossa (os. Asemamiehenkatu 2, 00520 Helsinki)

Ilmoittautuminen ja valtakirjojen tarkastus on 13.3.2020 klo 15.00. Varsinainen vuosikokous aloitetaan klo 16.00.

Kokouksessa käsitellään yhdistyksen sääntöjen 11 §:ssä maini-tut vuosikokoukselle kuuluvat asiat sekä hallitukselle 31.1.2020 mennessä tulleet aloitteet.

Kokouksessa varsinainen jäsen voi edustaa valtakirjalla enintään kolmea muuta jäsentä.

Kokouksen jälkeen on ennakkoon ilmoittautuneille mahdollisuus osallistua Helsinki–Tallinna-miniristeilylle. Yhdistys toimittaa jä-senilleen ennakkoilmoittautumista koskevan tiedotteen erikseen.

Vuosikokousmateriaali jaetaan jäsenille ilmoittautumisen yhtey-dessä.

Lisätietoja antaa sihteeri Toni Sjöblom, p. 029 544 9213

SUOMEN POLIISIPÄÄLLYSTÖYHDISTYS RYHallitus

VUOSIKOKOUSKUTSUSuomen poliisihallinnon henkilöstö SPH ry:n sääntö-määräinen vuosikokous pidetään lauantaina 14.3.2020 Helsingissä Scandic Marina Congress Centerissä (os. Kataja-nokanlaituri 6, Helsinki)

Ilmoittautuminen on klo 11.00–12.45.

Kokouslounas tarjotaan klo 12.00–13.00.

Vuosikokousmateriaali lähetetään sähköpostilla ilmoittautuneille ennen vuosikokousta. Vuosikokous alkaa klo 13.00. Kokouksessa käsitellään yhdistyksen sääntöjen 12 §:ssä mainitut vuosikokouk-selle kuuluvat asiat sekä yhdistyksen hallitukselle 15.1.2020 mennessä tulleet aloitteet.

Tarkemmat tiedot vuosikokouksesta ja ennakkoilmoittautumises-ta lähetetään sähköpostitse alueiden yhteyshenkilöiden kautta.

Lisätietoja: [email protected], Jaana Varila, p. 040 558 7777 tai Riitta Lappalainen, p. 040 570 0497

Tervetuloa!

Suomen poliisihallinnon henkilöstö SPH ryHallitus

PÄIVYSTYSPALVELU 24/7PUH.

[email protected]

KUOLINASUNTOJEN KEMIALLISET HAJUNPOISTOT, OTSONOINNIT JA ALIPAINEISTUKSETRIKOSPAIKKOJEN PUHDISTUKSET, DESINFIOINNIT JA HAJUNPOISTOT

SIRPALESIIVOUKSET, GRAFFITIEN POISTOT, NOKIPESUT, SAVUVAURIO SIIVOUKSET JA HAJUNPOISTOTVESIVAHINKOJEN JÄLKEISET KUIVATUKSET JA DESINFIOINNIT

PÄIVYSTYSPALVELUMME PALVELEE 24/7. VASTEAIKAMME ON PK-SEUDULLA 2H

KALMA- & RIKOSPAIKKASIIVOUS

VAHINKOPALVELU

OLEMME SAANET KIITOSTA NOPEASTA VASTEAJASTA, RAPORTOINTIPALVELUSTA JA ASIANTUNTEMUKSESTA VAHINKOKOHTEIDEN HOITAMISESSA.

PARASTA ERIKOISPUHDISTUSPALVELUA & VAHINKOPALVELUA 24/7 PÄIVYSTYS 0800 155 525

Ilmainen asiakaspalvelunumero

0800 155 525


Valtion maa- ja vesialueilla liikkuu yksitoista Metsähallituksen erätarkastajaa valvomassa metsästyksen ja kalastuksen sekä muun luonnonkäytön laillisuutta. Yksi heistä on Markus Aho, jonka toimialue ulottuu Satakunnan ja Etelä-Pohjanmaan rajalta aina Vaalaan ja Utajärvelle saakka. Työ on välillä yksinäistä, mutta tukea ja apua saa sekä omilta kollegoilta että muilta viranomaisilta.

Erävalvonta on yhteispeliäTEKSTI

Milla Niemi, Metsähallitus,

MetsäpeuraLIFE-hanke

KUVATTiina Mäkelä

E rätarkastajan työn sisältö vaih-telee sesongin mukana. Kesäl-lä valvotaan kalastusta, syksyllä

metsästystä. Kevättalvella eniten työl-listää maastoliikenteen eli käytännös-sä moottorikelkkailun valvonta. Erätar-kastajat myös seuraavat kansallispuis-

tojen ja muiden luonnonsuojelualueiden sääntöjen noudattamista. Erätarkasta-ja Markus Ahon työajasta noin puolet jakautuu kentälle ja puolet erilaisiin erä-valvontaan liittyviin asiantuntijatöihin.

– Painetta paperitöihin olisi enem-mänkin, mutta niiden määrän lisäämi-

nen veisi liikaa resursseja varsinaiselta valvonnalta, Aho kertoo.

Kaikki erätarkastajat ovat jossain vaiheessa uraansa myös toimineet po-liisin ammatissa. Markus Aho ehti työs-kennellä poliisina parisen kymmentä vuotta ennen erätarkastajaksi siirty-


kaa, että silloin oli puhetta kiertäväs-tä järjestelyvuorosta ja olisi hienoa, jos jollakin taholla olisi resursseja tarttua järjestelytehtävään jälleen.

Jokaisella erätarkastajalla on omia erityisosaamisalueita, jotka voivat liit-tyä esimerkiksi ampuma-aseisiin, maas-toja vesiliikenteeseen tai porotalou-teen. Näin erävalvontatiimin yhteinen tietotaito pysyy korkealla tasolla. Omaa osaamista jaetaan myös muille; Aho on kouluttanut viranomaisia erilaisten ajo-neuvojen, kuten moottorikelkan ja mön-kijän käytössä. Hänen kollegansa puo-lestaan toimii venekouluttajana.

Merkittävä osa arkisesta yhteis-työstä on näkymätöntä, eikä siitä jää tilastomerkintöjä tai muistioita. Haas-tattelupäivän aikana Aho saa monta puhelua entisiltä ja nykyisiltä kollegoil-taan sekä yhteistyötahoiltaan.

– Rajavartiolaitoksella työskente-levä tuttava kyseli yksityiskohtia siitä, miten tulkitaan metsäkanalintujen tiel-tämetsästyskieltoa tapauksessa, jos-sa lintu on ammuttu auton läheisyy-

dessä, selventää Aho yhden puhelun sisältöä.

Tietojärjestelmissä ja lainsäädännössä kehitettävääVaikka yhteistyö eri organisaatioiden välillä toimii nykyään suhteellisen jou-hevasti, olisi varsinkin tietojärjestel-mien yhteensovittamisessa Ahon mu-kaan vielä petrattavaa.

– Meillä on käytössä samat laitteet ja välineet kuin poliisilla, mutta emme pysty vielä täysimittaisesti hyödyntä-mään niitä, hän harmittelee. Parannus-ta kuitenkin tapahtuu koko ajan, ja tek-niikan kehittyminen mahdollistaa myös uusien työvälineiden käyttöönoton.

Aho on tyytyväinen siihen, että ku-luvan vuoden syksyllä tuli mahdollisek-si tarkistaa ajoneuvon rekisteritunnuk-sen perusteella sen omistajan valtion pienriista-alueille ostamat metsästys-luvat.

Järjestelmästä pysyy tarkasta-maan lisäksi aseluvat sekä riistanhoi-

mistään. Aho näkee kokemuksen po-liisin työstä hyödyllisenä.

– Erätarkastajan työssä tarvitta-va lainsäädäntöön liittyvä osaaminen on otettavissa haltuun suhteellisen hel-posti, mutta työ poliisissa opetti paljon sekä ihmisluonnosta että yhteiskunnan toiminnasta, Aho summaa. Syvällinen ymmärrys toisen organisaation toimin-tatavoista auttaa myös eri toimijoiden välisen yhteistyön kehittämisessä.

Aho näkee viranomaisyhteistyön välttämättömänä.

– Organisaatioiden kehitys on joh-tanut siihen, että mikään viranomai-nen ei pysty hoitamaan erävalvonta-kokonaisuutta yksin.

Yhteistyötä yli organisaatiorajojenErätarkastajat toimivat pääsääntöises-ti valtion omistamilla maa- ja vesialueil-la. Valvontayhteistyötä tehdään polii-sin, Rajavartiolaitoksen ja Tullin sekä riistanhoitoyhdistysten ja kalatalous-alueiden kanssa. Yhteistyö erityisesti poliisin ja Rajavartiolaitoksen kanssa konkretisoituu valvontatapahtumien järjestämisessä.

– Toteutamme yhteisiä tehovalvon-tatapahtumia muun muassa sorsan-metsästyskauden alkaessa sekä hirvi-jahdin avausviikonloppuna, Aho ker-too. Jäykkiä hallinnollisia rajoja on py-ritty notkistamaan muutoinkin. Itä- ja Pohjois-Suomessa esimerkiksi kehite-tään rajaseututyöryhmäksi kutsuttua yhteistyömallia toimimaan yli alue- ja organisaatiorajojen.

Koulutuspuolellakin ylitetään rajoja.– Pari vuotta sitten järjestimme erä-valvontaseminaarin Poliisiammattikor-keakoulun ja Raja- ja merivartiokoulun kanssa, antaa Aho esimerkin ja vink-

Erätarkastaja

Markus Aho (oik.)

ja kausivalvojana

työskentelevä

Johannes Jokitalo

tarkistavat tila

rajoja karttapal

velusta.


toja kalastuksenhoitomaksujen voi-massaolon. Tavoitteena on, että os-tettujen metsästyslupien tarkistus-mahdollisuus saataisiin myös poliisin ja Rajavartiolaitoksen käyttöön.

Metsästystä on pidetty perintei-sesti vastuullisten ja lainkuuliaisten ihmisten harrastuksena. Lainsäädän-nön noudattamisen valvonta on pe-rustunut pitkälti ”veli valvoo veljeään” -periaatteeseen. Se ei Ahon mukaan enää toimi.

– Erityisesti vakavan luonnonva-rarikollisuuden torjuntaan tarvitaan pikaisesti tehokkaampia toimivaltuuk-sia, Aho linjaa.

Törkeä metsästysrikos ratkeaa yhteistyölläEri viranomaistahojen yhteistyön mer-kitys korostuu törkeiden metsästysri-kosten tutkinnassa. Törkeä metsästys-

ERÄVALVONTA LUKUINA VUONNA 2018

• Yli 7 800 tarkastusta• Havaittuja rikkeitä yksi kymmentä

tarkastusta kohti• Yli puolet rikkeistä liittyi kalastukseen• Kolme tutkintaan edennyttä törkeää

metsästysrikosta• Maastoliikenteessä kelkkailu urien ja

reittien ulkopuolella yleisin rike• Poliisin, Rajavartiolaitoksen ja Tullin

kanssa lähes 300 yhteisvalvontaaLisätietoja erävalvonnasta osoitteesta https://www.eraluvat.fi/erapalvelut/eraval-vonta.html

rikos lisättiin rikoslakiin vuonna 2011. Metsästysrikos määritellään törkeäk-si, jos teko on tehty erityisen julmal-la tavalla tai teon kohteena on erityi-sen suuri määrä riistaeläimiä. Suurpe-toihin eli ahmaan, ilvekseen, karhuun ja suteen sekä metsäpeuraan ja sauk-koon kohdistuvat rikosepäilyt tulisi läh-tökohtaisesti tutkia törkeinä.

– Suurpetoihin kohdistuvia met-sästysrikoksia lähdetään yleensä tut-kimaan törkeinä, mutta esimerkiksi metsäpeuran salakaatoa ei aina tun-nisteta törkeäksi metsästysrikokseksi, Aho harmittelee.

Metsästysrikosten selvittäminen on usein työlästä, ja näyttöjen saami-nen vaatii paitsi raakaa työtä maas-tossa, myös sujuvaa yhteistyötä eri toimijoiden välillä. Usein tapaukset jäävät näyttöjen puuttuessa selvit-tämättä, mutta onnistumisiakin ta-pahtuu.

– Erinomainen esimerkki eri viran-omaistahojen aukottomasta yhteis-työstä oli paljon palstatilaa saanut kolmen suden salakaato Perhossa tal-vella 2013, Aho kertoo ja kiittelee, et-tä tapausta lähdettiin selvittämään ai-van kuin mitä tahansa törkeää rikosta, ja se tuotti tulosta.

Tulevina vuosina kokeillaan myös kokonaan uudenlaista yhteistyön muo-toa, kun Metsähallituksen erätarkasta-jasta ja poliisista muodostetaan yhteis-partio Luonnonvarakeskuksen koordi-noimassa, EU-rahoitteisessa SusiLIFE -hankkeessa. Pääosin Itä-Suomen po-liisilaitoksen alueella toimivan yhteis-partion tärkein tehtävä on ennaltaeh-käistä suteen kohdistuvia rikoksia se-kä osallistua epäiltyjen laittomien tap-pojen tutkintaan ensipartiona. Partio osallistuu myös sudensuojeluun liitty-vään viestintään ja koulutukseen sekä avustaa susikannan seurantaan liitty-vissä työtehtävissä. Yhteispartio aloit-taa toimintansa joulukuun alussa.

Erätarkastajilla on käytössään pienoishelikopterit

eli dronet. Niitä hyödynnetään varsinkin kalastuksen

valvonnassa.

4 0 P OLI ISI & OIK EUS 4 | 2019

VUONELO LUOSTOTUNTURILLASIJAINTI | Sodankylä, Vyötämöntie 3 As D (A-talo), Luosto

HUONEISTO | Huoneistossa on kolme makuuhuonetta, tupa-keittiö, sauna, kaksi wc:tä. Majoitustilaa on kuudelle aikuiselle ja lisäksi vauvan matkasänky. Huoneistossa on täydellisesti varus-tettu keittiö. Varustukseen kuuluu myös pyykinpesukone ja pyykin-kuivauskaappi. Huoneistossa ei saa tupakoida eikä huoneistoon saa tuoda lemmikkieläimiä.

VARAUKSET | Varaukset ajalle 25.4.2020–1.5.2021 arvotaan. Arvontaan voi osallistua vain SPH ry:n jäsenet. Arvontaan osallis-tumista varten ilmoita haluamasi varausajankohta/varausajan-kohdat ensisijaisuusjärjestyksessä sekä seuraavat tiedot: nimi, puhelinnumero ja sähköpostiosoite Tuula Huttuselle, [email protected] 11.3.2020 mennessä.

Arvonta suoritetaan maaliskuun 2020 loppuun mennessä. Ar-vonnan jälkeen ilmoitetaan huoneiston saaneille varausajankoh-ta sähköpostilla. Arvonnan jälkeen varaustaulukko on nähtävillä yhdistyksen nettisivuilla, ja vapaita viikkoja voi tiedustella vuone-lon sähköpostin kautta.

Varaus on sitova. Ennakkomaksu 100 euroa on maksettava kuukauden sisällä varauksesta ja loppusumma 2 kuukautta en-nen vuokrausajankohtaa. Varauksen peruutusehto: ennakkomak-sua ei palauteta, ellei varausta ole peruutettu 2 kuukautta ennen vuokrausajankohtaa. Jos vuokraa ei ole suoritettu kokonaan erä-päivään mennessä, varaus raukeaa.

Sesonkiaikavarauksen etuoikeus on jäsenillä, jotka eivät ole kahtena edellisenä sesonkiaikana (2020 tai 2019) vuokranneet osaketta käyttöönsä.

Sesonkiaika: 20.2.2021–1.5.2021, viikot 8–17

HINNATSPH ry:n jäsenet:• Sesonkiajan ulkopuolella 220 €/viikko, 60 €/vrk• Sesonkiaikana (vain jäsenille) 360 €/viikko,

vuorokausivuokrausta ei sesonkiaikanaSesonkiajan ulkopuolella:• Eläkeläisjäsenet 250 €/viikko, 60 €/vrk

MAJOITTUMINEN | Viikkovuokraajien majoittuminen alkaa lauantaina klo 14.00 ja päättyy lauantaina klo 12.00. Vuorokausi-vuokraajien majoittumisaika alkaa klo 14.00 ja päättyy klo 12.00.

AVAIN | Avaimen saa maksettua kuittia vastaan Luostolla si-jaitsevasta Hotelli Luostotunturi-Ametistikylpylästä, johon se on myös palautettava.

HUONEISTON SIIVOUS | Vuokralainen huolehtii siivoukses-ta. Jos huoneisto jää siivoamatta, veloitetaan siitä 200 euroa. Rikkoutuneista tavaroista on ilmoitettava Tuula Huttuselle.

PALVELUT | Luoston lomakylässä noin kilometrin päässä lo-maosakkeesta sijaitsee kauppa. Kävelymatkan päässä on useita ravintoloita. Laskettelukeskukseen on osakkeesta noin kilometri ja murtomaaladulle pääsee rakennuksen päädystä. Tarkempaa tie-toa paikkakunnan tapahtumista www.luosto.fi

Vuonelosta löytyy tietoa myös yhdistyksen kotisivuilta sphry.fi

SPH ry:n lomaosake


ENSIHOIDON LAATUTUOTTEET POLIISIASIAKKAILLE MEILTÄ

KUN RAHA RATKAISEE.. .

ILMAN VÄLIKÄSIÄ

[email protected] 010 31 1 3080

WWW.MEDKIT.FI

TK22UE STRIKEREtulyöntiasema kaikissa tilanteissa. Maksimaalinen 1600 lm teho, pisin 405 m kantomatka. Volframiteräksiset lasinrikkojanastat. Suuri 5000 mAh USB-C ladattava akku vakiona.SOVH: 119 eur

Maahantuonti, viranomaistukku: Fenix Nordics, 014-337 9460, fenixvalaisimet.fi

HUIPPU-UUTUUS

TK22UE STRIKEREtulyöntiasema kaikissa tilanteissa. Maksimaalinen 1600 lm teho, pisin 405 m kantomatka. Volframiteräksiset lasinrikkojanastat. Suuri 5000 mAh USB-C ladattava akku vakiona.SOVH: 119 eur

Maahantuonti, viranomaistukku: Fenix Nordics, 014-337 9460, fenixvalaisimet.fi

HUIPPU-UUTUUS

Uutuuskirjalehden lukijoillevain 20 euroa

S I LTA L A

Siltalankirjakauppa.fiKampanjakoodi: hermo

VIRVE – aina rinnallasi

Suomen Erillisverkot varmistaa toimivat viestiyhteydet Poliisille sekä saumattoman yhteistyön muiden turvallisuustoimijoiden kanssa.

www.erillisverkot.fi/virve


SHVSuomen

HätäkeskusvirkailijatSHV ry

Lahjoitamme joulutervehdyksiin varatun summan:

Poliisi Tuki RySuomen Poliisijärjestöjen Liitto

SyöpäsäätiöOikeushallinnon Henkilökunta OHK ry

Suomen MielenterveysseuraSuomen poliisihallinnon henkilöstö SPH ry

LP:n Poliisiyhdistys ry

Suomen Poliisipäällystöyhdistys ry

76 liiton paikallisyhdistystä

SURUVIESTI

Muistamiset-palstalla julkaistaan kuvia merkkipäivistä, eläköitymisestä, häistä, lapsen syntymästä tai kollegan pois menosta. Tapahtumasta saisi olla kulunut korkeintaan neljä kuukautta.


muis tamiset

Vanhempi konstaapeli

Tuomo Kalevi Juola

s. 21.7.1962 Sonkajärvi

k. 2.7.2019 Kuopio

Pentti Juhani Liiri

s. 18.8.1945 Kotka

k. 2.10.2019 Jyväskylä

twitter.com/SPJL_PO

Back on Track tuotteet hyvinvoinnin tueksi ihmisille, koirille sekä hevosille.

Welltex-kangas heijastaa kehon oman lämmön takaisin nopeuttaen verenkier-toa ja ehkäisten lihasjännitystä.

Lisätietoja saat osoitteista: [email protected], www.backontrack.fi

Poliiseille -40% alennus kaikista Back on Track- tuotteista suoraan maahantuonnista.

RukaNeliö Vuokraa mökit Rukalta

[email protected]+358 (0) 45 128 1973

4 4 P OLI ISI & OIK EUS 4 | 2019

pulmakulma

Ristikon ratkaisu löytyy osoitteesta Spjl.fi/ristikonratkaisut

4 5 4 | 2019 P OLIISI & OIK EUS

Jonne Rinne puheenjohtaja 09 3484 2420

Mika Nygårdjärjestöpäällikkö09 3484 2433

Katja Almgrenviestintäsuunnittelija09 3484 2428

Virpi Hallikainentalousassistentti09 3484 2407

Sari Haukkaviestintäpäällikkötyövapaalla

Minna Huhtakoulutus- ja edun-valvontasuunnittelija09 3484 2434

Alice Utriainen pääluottamusmies/OM09 3484 2408

Jesper Thurin lakimies09 3484 2409

Tarja Heinonenpuheenjohtajan sihteeri09 3484 2421

Asta Jakobssonjäsenpalvelusihteeri09 3484 2426

Pekka Lassilapääluottamusmies/poliisihallinto09 3484 2430

Auno Mäkinenneuvottelupäällikkö09 3484 2431

Nuppu Pelevinaviestintäpäällikkö09 3484 2429

Anne Rakkajäsenrekisterisihteeri09 3484 2424

Rita Ridanpäälakimies09 3484 2425

Jaana Tynjälätalouspäällikkö09 3484 2423

Toimiston puhelin 09 3484 2400, puhelinpalvelu ma–to klo 9–15,pe 9–[email protected] 2, 00520 Helsinki

Muistathan ilmoittaa myös sähköpostiosoitteesi ja puhelinnumerosi yhdistyksesi jäsenasioiden hoitajalle tai liiton jäsenrekisteriin!


Kuoleman ennakointi on mahdotonta, mutta läheistentoimeentulon varmistaminen helppoa. Laske yllättävänedullinen hinta järjestöjäsenen henkivakuutukselleverkossa vaikka heti.

HENKIVAKUUTUS MUISTUTTAA RAKKAUDESTA

Sari kuoli lokakuussa ja lapset sanoi, ettei ne halua joululahjoja. Mä sanoin, että äidillä oli henkivakuutus, ja yksi syy siihen oli se, että me

voitais hankkia joululahjoja, vaikka äitiä ei enää olisi.

Perheen viisivuotias kysyi voiko ne lahjat olla äidille.

Me jaettiin paketit aattona ja ne oli kaikki Sarille. Kun avattiin lahjat, me mietittiin mitä se olis tykännyt niistä ja naurettiin, pitkästä aikaa.

if.fi/henkivakuutus


JOSKUS ammoisina aikoina soittoruokaloissa huudel

tiin ravitsemustyöntekijöitä toimittamaan suunkostu

ketta janoisille pöytään. Salihengettäret kiidättivät juo

mia lattian poikki korkokengissään ja valkoisissa pai

doissaan. Nyt odotetaan kiltisti palvelutiskillä omaa

vuoroa, tilataan, maksetaan ja kannetaan sammiot pöy

tään. Työmaaruokaloissa käyvät palauttavat astiatkin ta

kaisin tiskille. Osat ovat vaihtuneet, mutta juomanlaski

jana ja ulosheittäjänä toimii kaikesta huolimatta oikea

ihminen.

Aikoinaan työpaikoillamme asiakasta odotti heti

ovensuussa tiskin takana oleva virkailija. Paljon oli

asioita, jotka vaativat asiakkaan saattamista peremmäl

le lukuisiin työhuoneisiin asiaa jatkotoimittamaan.

Odotushuoneita yritettiin vähän rymsteerata yhteisvoi

min ylläpidetyillä vehkoilla, viiruliljoilla ja puhki

luetuilla Annoilla ja Tuulilaseilla.

Vaan toisin on tänään. Onko hapen voimalla käyvää

virkailijaa oikeastaan enää olemassa?

Olemme siirtyneet scifielämään, jossa asiakas saa

yhteyden virastoon vain sähköisesti. Soitella ei kanna

ta, sillä läpipääsy valtakunnan ainokaisiin vaihteisiin

on arpapeliä, ja sen jälkeen soittoringit pyörittävät pu

heluita kuin pesukone pyykkiä. Osan virastoväestä ta

voittaa sähköisesti chättäillen, osa meistä on piilotettu

reilusti vastaajarobotin taakse. Sähköiset lomakkeet on

haettava pilvipalveluista. Odotussalit on otettu toimi

tilakäyttöön, ja vehkat ja viiruliljat ovat ”Senaattilan”

mielestä henkipattoja homepesiä. Ihan jo uteliaisuu

desta lähtee asiakaspalvelukeskukseen katsomaan sin

ne osannutta (lue: eksynyttä) asiakasta.

On ikävää huomata kuuluvansa tarpeettomaksi käy

vään ammattikuntaan. Ikävää on myös havaita, miten

aikoinaan arvostettukin työ yritetään korvata useiden

kymmenien miljoonien eurojen asianhallintajärjestel

millä, jotka toiminnoiltaan ontuvat. Virkailijan palkka

ei tätä maata kaada, ei edes muutamat sairaslomapäi

vät, mutta riskaavat ohjelmat ja laitteet kyllä. Ja meidän

muutamien elävien harvinaisjäännösten pitäisi painaa

lisätunteja ohjelmistovirheiden jälkiä siivotessa, vielä

pä ilmaiseksi?

Rakas jouluhenkilö, jos oikeasti olet olemassa, anna

meidän erilaisten eläväisten hoitaa hommamme ja pal

vella asiakkaita kohtuullista korvausta vastaan. Usko

pois, sähköiset pelit ovat pitkällä juoksulla edelleen hy

viä renkejä, mutta huonoja isäntiä.

Kaikkea hyvää meille kaikille!

Maksava jäsen

Outi ”Ode” Ahonen työskentelee käräjäsihteerinä

Pirkanmaan käräjäoikeudessa ja hän on SPJL:n

2. varapuheenjohtaja.

Sähköiset pelit ovat pitkällä juoksulla edelleen hyviä renkejä,

mutta huonoja isäntiä.

Oden oodi

Parahin jouluhenkilö!

SIMPLY CLEVER

skoda.fi

ŠKODA SUPERB iV -mallisto alkaen 39 832,41 € CO2-päästöllä 31 g/km ja yhdistetyllä EU-kulutuksella 1,4 l/100 km. ŠKODA SUPERB COMBI iV -mallisto alkaen 40 810,87 € CO2-päästöllä 34 g/km ja yhdistetyllä EU-kulutuksella 1,5 l/100 km. ŠKODA SUPERB iV-malliston CO2-päästöt 31–36 g/km ja yhdistetty EU-kulutus 1,4–1,6 l/100 km. *Toimintamatka määritelty WLTP-testimenetelmän mukaisesti. Todellinen toimintamatka saattaa poiketa ilmoitetusta arvosta. Hinnat sisältävät toimituskulut.Kuvan auto erikoisvarustein. Kysy ŠKODA Huolenpitosopimuksesta ŠKODA-jälleenmyyjältäsi tai lue lisää skoda.fi/huolenpitosopimus.

UUSI ŠKODA

SUPERB iV.

NYT ENNAKKOMYYNNISSÄ.ŠKODA astuu uuteen aikakauteen. Nopea lataus ja pitkä toimintamatka sähköllä yhdistyväthienostuneeseen muotoiluun, houkuttelevaan mukavuuteen ja moderniin tekniikkaan.Odotettu, sähköä voimalinjassaan hyödyntävä ladattava ŠKODA SUPERB iV Plug in -hybridon nyt ennakkomyynnissä. Tervetuloa lähimmälle ŠKODA-jälleenmyyjällesi.

Toimintamatka jopa 62 km* + 850 km bensiinillä

vuoden poliisi vesa jauhiainen: koen olevani paimen, …

Documents