vuonna 2012 valmistuneiden palautetta kauppatieteellisestä
DESCRIPTION
SEFEN RAPORTTEJA 2/2013: Työelämään valmistavaa koulutusta; Vuonna 2012 valmistuneiden palautetta kauppatieteellisestä koulutuksesta sekä tietoja työllistymisestä (Minna Rissanen)TRANSCRIPT
SUOMEN EKONOMILII INLANDS EKONOMFÖRBUN
SEFEN RAPORTTEJA 2/2013
Työelämään valmistavaa koulutusta Vuonna 2012 valmistuneiden palautetta kauppatieteellisestä koulutuksesta sekä tietoja työllistymisestä
Minna Rissanen
1
Sisältö
Yhteenveto .................................................................................................................................... 6 1
1.1 Yhteenveto .......................................................................................................................................... 6
1.2 Sammandrag ...................................................................................................................................... 9
1.3 Summary .......................................................................................................................................... 12
Johdanto ..................................................................................................................................... 15 2
Kauppatieteiden maisterit ................................................................................................... 18 3
3.1 Taustatietoja vastavalmistuneista ............................................................................................ 18
3.2 Koulutus kehittää uuden omaksumista ja ryhmätyöskentelytaitoja .......................... 24
3.3 Toimeksiantotutkielmat hieman aiempaa harvinaisempia ............................................ 28
3.4 Koulutus tukee kansainvälistymistä ...................................................................................... 29
3.5 Vastavalmistuneiden työtilanne parantunut ....................................................................... 31
Kauppatieteiden kandidaatit .............................................................................................. 41 4
4.1 Taustatietoja vastavalmistuneista ............................................................................................ 41
4.2 Ohjausta opintojen suunnan valitsemiseen ......................................................................... 46
4.3 Ulkomaanvaihtoon kandiopintojen aikana ......................................................................... 50
4.4 KTM-opintoihin jatkaminen lähes itsestäänselvyys ........................................................ 52
Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu ............................................................................. 53 5
5.1 Yhteenveto ........................................................................................................................................ 53
5.2 Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu, KTM ....................................................................... 54
5.2.1 Vastaajien taustatiedot ....................................................................................................................... 54
5.2.2 Valmistumisajat ja opintojen viivästymisen syyt..................................................................... 56
5.2.3 Arviot koulutuksesta ja koulutusyksiköstä ................................................................................ 57
5.2.4 Pro gradu –tutkielman tekeminen ja rahoitus .......................................................................... 61
5.2.5 Kansainvälisyys ja vaihto-opinnot ................................................................................................. 63
5.2.6 Työllistyminen ja sijoittuminen ...................................................................................................... 64
5.3 Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu, KTK ........................................................................ 68
5.3.1 Vastaajien taustatiedot ....................................................................................................................... 68
5.3.2 Valmistumisajat ja opintojen viivästymisen syyt..................................................................... 70
5.3.3 Arviot koulutuksesta ja koulutusyksiköstä ................................................................................ 71
2
5.3.4 Kansainvälisyys ja vaihto-opinnot ................................................................................................. 76
5.3.5 Jatkosuunnitelmat ................................................................................................................................. 78
Itä-Suomen yliopisto ............................................................................................................. 80 6
6.1 Yhteenveto ........................................................................................................................................ 80
6.2 Itä-Suomen yliopisto, KTM ....................................................................................................... 81
6.2.1 Vastaajien taustatiedot ....................................................................................................................... 81
6.2.2 Valmistumisajat ja opintojen viivästymisen syyt..................................................................... 83
6.2.3 Arviot koulutuksesta ja koulutusyksiköstä ................................................................................ 84
6.2.4 Pro gradu –tutkielman tekeminen ja rahoitus .......................................................................... 88
6.2.5 Kansainvälisyys ja vaihto-opinnot ................................................................................................. 89
6.2.6 Työllistyminen ja sijoittuminen ...................................................................................................... 91
6.3 Itä-Suomen yliopisto, KTK ........................................................................................................ 95
6.3.1 Vastaajien taustatiedot ....................................................................................................................... 95
6.3.2 Valmistumisajat ja opintojen viivästymisen syyt..................................................................... 96
6.3.3 Arviot koulutuksesta ja koulutusyksiköstä ................................................................................ 97
6.3.4 Kansainvälisyys ja vaihto-opinnot .............................................................................................. 102
6.3.5 Jatkosuunnitelmat .............................................................................................................................. 104
Jyväskylän yliopisto ............................................................................................................ 106 7
7.1 Yhteenveto ......................................................................................................................................106
7.2 Jyväskylän yliopisto, KTM .......................................................................................................107
7.2.1 Vastaajien taustatiedot .................................................................................................................... 107
7.2.2 Valmistumisajat ja opintojen viivästymisen syyt.................................................................. 109
7.2.3 Arviot koulutuksesta ja koulutusyksiköstä ............................................................................. 110
7.2.4 Pro gradu –tutkielman tekeminen ja rahoitus ....................................................................... 115
7.2.5 Kansainvälisyys ja vaihto-opinnot .............................................................................................. 117
7.2.6 Työllistyminen ja sijoittuminen ................................................................................................... 119
7.3 Jyväskylän yliopisto, KTK ........................................................................................................123
7.3.1 Vastaajien taustatiedot .................................................................................................................... 123
7.3.2 Valmistumisajat ja opintojen viivästymisen syyt.................................................................. 125
7.3.3 Arviot koulutuksesta ja koulutusyksiköstä ............................................................................. 125
7.3.4 Kansainvälisyys ja vaihto-opinnot .............................................................................................. 130
7.3.5 Jatkosuunnitelmat .............................................................................................................................. 132
Lappeenrannan teknillinen yliopisto ........................................................................... 134 8
3
8.1 Yhteenveto ......................................................................................................................................134
8.2 Lappeenrannan teknillinen yliopisto, KTM ......................................................................135
8.2.1 Vastaajien taustatiedot .................................................................................................................... 135
8.2.2 Valmistumisajat ja opintojen viivästymisen syyt.................................................................. 137
8.2.3 Arviot koulutuksesta ja koulutusyksiköstä ............................................................................. 138
8.2.4 Pro gradu –tutkielman tekeminen ja rahoitus ....................................................................... 142
8.2.5 Kansainvälisyys ja vaihto-opinnot .............................................................................................. 144
8.2.6 Työllistyminen ja sijoittuminen ................................................................................................... 146
8.3 Lappeenrannan teknillinen yliopisto, KTK .......................................................................149
8.3.1 Vastaajien taustatiedot .................................................................................................................... 149
8.3.2 Valmistumisajat ja opintojen viivästymisen syyt.................................................................. 150
8.3.3 Arviot koulutuksesta ja koulutusyksiköstä ............................................................................. 151
8.3.4 Kansainvälisyys ja vaihto-opinnot .............................................................................................. 156
8.3.5 Jatkosuunnitelmat .............................................................................................................................. 158
Oulun yliopisto ..................................................................................................................... 159 9
9.1 Yhteenveto ......................................................................................................................................159
9.2 Oulun yliopisto, KTM ................................................................................................................160
9.2.1 Vastaajien taustatiedot .................................................................................................................... 160
9.2.2 Valmistumisajat ja opintojen viivästymisen syyt.................................................................. 161
9.2.3 Arviot koulutuksesta ja koulutusyksiköstä ............................................................................. 162
9.2.4 Pro gradu –tutkielman tekeminen ja rahoitus ....................................................................... 166
9.2.5 Kansainvälisyys ja vaihto-opinnot .............................................................................................. 168
9.2.6 Työllistyminen ja sijoittuminen ................................................................................................... 169
9.3 Oulun yliopisto, KTK .................................................................................................................173
9.3.1 Vastaajien taustatiedot .................................................................................................................... 173
9.3.2 Valmistumisajat ja opintojen viivästymisen syyt.................................................................. 174
9.3.3 Arviot koulutuksesta ja koulutusyksiköstä ............................................................................. 175
9.3.4 Kansainvälisyys ja vaihto-opinnot .............................................................................................. 179
9.3.5 Jatkosuunnitelmat .............................................................................................................................. 181
Svenska handelshögskolan ............................................................................................ 183 10
10.1 Yhteenveto ....................................................................................................................................183
10.2 Svenska handelshögskolan, KTM .......................................................................................184
10.2.1 Vastaajien taustatiedot .................................................................................................................. 184
10.2.2 Valmistumisajat ja opintojen viivästymisen syyt ............................................................... 185
4
10.2.3 Arviot koulutuksesta ja koulutusyksiköstä .......................................................................... 187
10.2.4 Pro gradu –tutkielman tekeminen ja rahoitus .................................................................... 191
10.2.5 Kansainvälisyys ja vaihto-opinnot ........................................................................................... 193
10.2.6 Työllistyminen ja sijoittuminen................................................................................................. 194
10.3 Svenska handelshögskolan, KTK ........................................................................................198
10.3.1 Vastaajien taustatiedot .................................................................................................................. 198
10.3.2 Valmistumisajat ja opintojen viivästymisen syyt ............................................................... 199
10.3.3 Arviot koulutuksesta ja koulutusyksiköstä .......................................................................... 200
10.3.4 Kansainvälisyys ja vaihto-opinnot ........................................................................................... 205
10.3.5 Jatkosuunnitelmat ........................................................................................................................... 207
Tampereen yliopisto ......................................................................................................... 209 11
11.1 Yhteenveto ....................................................................................................................................209
11.2 Tampereen yliopisto, KTM ....................................................................................................210
11.2.1 Vastaajien taustatiedot .................................................................................................................. 210
11.2.2 Valmistumisajat ja opintojen viivästymisen syyt ............................................................... 211
11.2.3 Arviot koulutuksesta ja koulutusyksiköstä .......................................................................... 212
11.2.4 Pro gradu –tutkielman tekeminen ja rahoitus .................................................................... 217
11.2.5 Kansainvälisyys ja vaihto-opinnot ........................................................................................... 218
11.2.6 Työllistyminen ja sijoittuminen................................................................................................. 220
11.3 Tamperereen yliopisto, KTK .................................................................................................223
11.3.1 Vastaajien taustatiedot .................................................................................................................. 223
11.3.2 Valmistumisajat ja opintojen viivästymisen syyt ............................................................... 224
11.3.3 Arviot koulutuksesta ja koulutusyksiköstä .......................................................................... 225
11.3.4 Kansainvälisyys ja vaihto-opinnot ........................................................................................... 229
11.3.5 Jatkosuunnitelmat ........................................................................................................................... 231
Turun kauppakorkeakoulu ............................................................................................ 233 12
12.1 Yhteenveto ....................................................................................................................................233
12.2 Turun kauppakorkeakoulu, KTM .......................................................................................234
12.2.1 Vastaajien taustatiedot .................................................................................................................. 234
12.2.2 Valmistumisajat ja opintojen viivästymisen syyt ............................................................... 236
12.2.3 Arviot koulutuksesta ja koulutusyksiköstä .......................................................................... 237
12.2.4 Pro gradu –tutkielman tekeminen ja rahoitus .................................................................... 241
12.2.5 Kansainvälisyys ja vaihto-opinnot ........................................................................................... 243
12.2.6 Työllistyminen ja sijoittuminen................................................................................................. 245
5
12.3 Turun kauppakorkeakoulu, KTK ........................................................................................248
12.3.1 Vastaajien taustatiedot .................................................................................................................. 248
12.3.2 Valmistumisajat ja opintojen viivästymisen syyt ............................................................... 249
12.3.3 Arviot koulutuksesta ja koulutusyksiköstä .......................................................................... 250
12.3.4 Kansainvälisyys ja vaihto-opinnot ........................................................................................... 255
12.3.5 Jatkosuunnitelmat ........................................................................................................................... 257
Vaasan yliopisto ................................................................................................................. 258 13
13.1 Yhteenveto ....................................................................................................................................258
13.2 Vaasan yliopisto, KTM ............................................................................................................259
13.2.1 Vastaajien taustatiedot .................................................................................................................. 259
13.2.2 Valmistumisajat ja opintojen viivästymisen syyt ............................................................... 261
13.2.3 Arviot koulutuksesta ja koulutusyksiköstä .......................................................................... 262
13.2.4 Pro gradu –tutkielman tekeminen ja rahoitus .................................................................... 265
13.2.5 Kansainvälisyys ja vaihto-opinnot ........................................................................................... 266
13.2.6 Työllistyminen ja sijoittuminen................................................................................................. 268
13.3 Vaasan yliopisto, KTK .............................................................................................................272
13.3.1 Vastaajien taustatiedot .................................................................................................................. 272
13.3.2 Valmistumisajat ja opintojen viivästymisen syyt ............................................................... 273
13.3.3 Arviot koulutuksesta ja koulutusyksiköstä .......................................................................... 274
13.3.4 Kansainvälisyys ja vaihto-opinnot ........................................................................................... 279
13.3.5 Jatkosuunnitelmat ........................................................................................................................... 281
Taulukkoluettelo ............................................................................................................... 283 14
Kuvioluettelo ....................................................................................................................... 285 15
Liite 1 : Kyselylomake (KTM) ................................................................................................. 297
Liite 2 : Kyselylomake (KTK) .................................................................................................. 306
Liite 3 : KTM-vastaajat pääaineittain .................................................................................. 314
Liite 4 : KTK-vastaajat pääaineittain ................................................................................... 315
6
Yhteenveto 1
1.1 Yhteenveto
Vuonna 2012 valmistui 2 018 kauppatieteiden maisteria, joista 1 504 osallistui SEFEn
järjestämään palautekyselyyn. Kyselyn vastausprosentti oli näin 74,5 prosenttia ja
nousi jopa 15 prosenttiyksikköä edellisvuodesta. Vastaavasti kauppatieteiden
kandidaatiksi valmistuneita oli vuonna 2012 1 806 ja SEFEn kyselyyn vastasi 1 304
valmistunutta. Myös kandidaatiksi valmistuneiden palautekyselyn vastausprosentti
nousi edelliseen vuoteen verrattuna: 60,4 prosentista 72,2 prosenttiin.
Vastavalmistuneiden ekonomien keskiarvoikä oli 29 vuotta, tosin 66 prosenttia
valmistui alle 28-vuotiaana. Maisteriksi valmistuneista 53 prosenttia oli naisia mutta
kandidaatiksi valmistuneista ainoastaan 46 prosenttia. Kyselyyn vastanneiden
joukossa naiset olivat hieman yliedustettuina.
Kyselyn vastaajat olivat suhteellisen tyytyväisiä koulutukseensa mutta toivoivat, että
koulutuksessa otettaisiin entistä paremmin huomioon työelämäyhteydet. Tämä tuli
esiin etenkin avoimissa vastauksissa. Vastaajat olivat tyytyväisiä
yliopistokoulutuksen tarjoamaan teoreettiseen opetukseen mutta toivoivat, että
koulutuksessa käytettäisiin tulevaisuudessa aiempaa enemmän käytännön
yritysprojekteja ja case-harjoituksia. Tyytyväisiä oltiin myös kauppatieteellisen
koulutuksen kansainvälisyyteen ja pääaineiden opetukseen. Edellisvuosien tapaan
valmistuneet kehuivat myös yliopistoyksiköidensä ilmapiiriä ja pitivät kielten
opetusta laadukkaana. Vastaajat kokivat kauppatieteellisen koulutuksen
valmistaneen heitä etenkin ryhmätyöskentelyyn ja uusien asioiden oppimiseen.
Heikoiten koulutus taas valmisti toisella kotimaisella kielellä viestimiseen sekä
yrittäjyyteen. Tuoreet kauppatieteiden maisterit ja kandidaatit kokivat sekä
tiedolliset että asenteelliset yrittäjävalmiutensa heikoiksi.
7
Vastaajat olivat pääosin tyytyväisiä saamaansa opintojen ohjaukseen, mutta opettaja-
ja opiskelijatutorointi koettiin opintojen ohjauksen heikoimmiksi osa-alueiksi
kaikissa yksiköissä. Valmistuneet olisivat kaivanneet enemmän tukea opintoihinsa
esimerkiksi kurssivalintoihin tai erilaisiin urapolkuihin liittyvissä asioissa. Tärkeäksi
tekijäksi opintoihin kytkeytymisen kannalta nousi myös toisten opiskelijoiden
vertaistuki varsinkin opintojen alkuvaiheessa. Valmistuneet toivoivat, että heidät
olisi hyväksytty paremmin osaksi yliopiston asiantuntijayhteisöä ja että heidän
mielipiteensä olisi otettu huomioon opetuksen kehittämisessä.
Kauppatieteiden maisterit käyttivät pro gradu –tutkielmiensa tekemiseen
keskimäärin 12,9 kuukautta mutta tutkielman nettotekoaika oli keskimäärin vain 5,7
kuukautta. Tutkielmien valmistumiseen voitaisiin vaikuttaa paremmalla ohjauksella,
sillä nyt vastaajat arvioivat graduohjauksen ainoastaan tyydyttävän ja hyvän
arvosanan välimaastoon. 15 prosenttia vastaajista, joiden opinnot olivat viivästyneet,
kertoi tärkeimmäksi viivästymisen syyksi gradun viivästymisen. Toimeksiantona
tutkielmansa teki 30 prosenttia vastaajista, mikä oli kolme prosenttiyksikköä
vähemmän kuin edellisenä vuonna.
Kandidaatiksi valmistuneet kokivat maisteriopintoihin jatkamisen lähes
itsestäänselvyytenä. 92 prosenttia kandivastaajista aikoi jatkaa opintojaan
valmistumisen jälkeen suoraan kauppatieteiden maisteriksi.
Vastavalmistuneiden ekonomien työllistyminen on parantunut viime vuosina.
Vuonna 2012 valmistuneista töissä oli valmistumishetkellään 79 prosenttia eli miltei
yhtä suuri osa kuin ennen talouskriisiä vuonna 2007 valmistuneista. Viime vuosina
vastavalmistuneet ovat myös sijoittuneet yhä useammin vakituisiin työtehtäviin ja
työssäkäyvät kokevat työtehtävien vastaavan koulutustaan aiempaa paremmin.
Maisterivastaajien tyytyväisyys omaan työtilanteeseensa kuitenkin heikkeni hieman
edellisvuodesta. Vakituisen kokopäivätyön oli saanut valmistumishetkellään hieman
8
yli puolet vastaajista ja vakituisessa osapäivätyössä työskenteli 7 prosenttia.
Määräaikaisessa kokopäivätyössä taas työskenteli 15 prosenttia ja määräaikaisessa
osapäivätyössä kolme prosenttia vastaajista. 13 prosenttia kertoi vielä etsivänsä töitä.
Vastavalmistuneiden palkat eivät enää vuonna 2012 noudattaneet nousevaa trendiä
vaan työssäkäyvien vastaajien mediaanipalkka oli sama kuin vuonna 2011, 3 000
euroa kuussa. Naisten ja miesten keskimääräisten palkkojen välillä oleva kuilu oli
edelleen merkittävä ja jopa kasvoi edellisvuosista. Keskimäärin vuonna 2012
vastavalmistunut nainen ansaitsi kuukaudessa 471 euroa vähemmän kuin
vastavalmistunut mies. Sukupuolten välisiä palkkaeroja selittää osittain naisten ja
miesten sijoittuminen eri asemiin organisaatioissa sekä eri pääaineista
valmistuneiden epätasainen sukupuolijakauma. Kuitenkin myös samassa asemassa
työskentelevien naisten ja miesten välillä on selkeitä palkkaeroja.
9
1.2 Sammandrag
År 2012 utexaminerades 2 018 ekonomie magistrar och 1 504 av dessa besvarade
SEFEs responsenkät. Svarsprocenten var därmed 74,5 och steg med hela 15
procentenheter jämfört med föregående år. År 2012 utexaminerades 1 806 ekonomie
kandidater och 1 304 av dessa besvarade SEFEs enkät. Även svarsprocenten för
denna enkät steg jämfört med året innan: från 60,4 till 72,2 procent. De
nyutexaminerade ekonomernas medelålder var 29 år, men 66 procent
utexaminerades innan de fyllt 28 år. 53 procent av de utexaminerade magistrarna var
kvinnor men av kandidaterna endast 46 procent. Kvinnorna var något
överrepresenterade bland alla som besvarade enkäten.
Respondenterna var relativt nöjda med sin utbildning, men önskade att kontakterna
till arbetslivet skulle beaktas ännu bättre i utbildningen. Detta framgick särskilt av
de öppna svaren. Respondenterna var nöjda med den teoretiska undervisningen som
ingick i universitetsutbildningen men önskade att den framtida utbildningen skulle
omfatta praktiska företagsprojekt och caseövningar i större omfattning än nu.
Respondenterna var också nöjda med den ekonomiska utbildningens internationella
karaktär och undervisningen i huvudämnena. I likhet med tidigare år fick
atmosfären i universitetsenheterna beröm och de nyutexaminerade ansåg också att
språkundervisningen håller hög kvalitet. Respondenterna upplevde att den
ekonomiska utbildningen har gett dem färdigheter i synnerhet för grupparbete och
för att lära sig nya saker. De sämsta färdigheterna gav utbildningen för
kommunikation på det andra inhemska språket och företagande. De nya ekonomie
magistrarna och kandidaterna ansåg både sina teoretiska och attitydmässiga
färdigheter beträffande företagande vara svaga.
Respondenterna var i huvudsak nöjda med den studiehandledning de fått, men
lärar- och studerandetutorverksamheten upplevdes i alla enheter som det svagaste
delområdet inom studiehandledningen. De utexaminerade skulle ha önskat mer stöd
10
i studierna till exempel i frågor som gällde kursval eller olika karriärstigar. Stöd från
andra studerande särskilt i början av studierna var också en viktig faktor som
inverkade på hur studeranden kom igång med sina studier. De utexaminerade
önskade att de bättre skulle ha godkänts som en del av expertgemenskapen vid
universitetet och att deras åsikt skulle ha beaktats i utvecklingen av undervisningen.
Ekonomie magistrarna skrev sin pro gradu-avhandling på i genomsnitt 12,9
månader, men nettotiden för avhandlingen var i genomsnitt bara 5,7 månader.
Arbetet med avhandlingarna kunde påskyndas genom bättre handledning, eftersom
graduhandledningen endast fick betyg mellan nöjaktiga och goda av
respondenterna. 15 procent av respondenterna, vars studier dragit ut på tiden,
meddelade att den största orsaken till detta var att arbetet med avhandlingen
fördröjts. 30 procent av respondenterna gjorde sin avhandling på uppdrag, vilket är
tre procentenheter mindre än föregående år.
De utexaminerade kandidaterna ansåg det nästan vara en självklarhet att fortsätta
med magisterstudierna. 92 procent av kandidatrespondenterna hade för avsikt att
studera vidare till ekonomie magister genast efter examen.
Under de senaste åren har det blivit lättare för nyutexaminerade ekonomer att få
arbete. 79 procent av dem som utexaminerades 2012 arbetade vid tidpunkten för
examen. Andelen är nästan lika stor som andelen av dem som utexaminerades före
den ekonomiska krisen 2007. Under de senaste åren har de nyutexaminerade också
allt oftare fått fast anställning och de förvärvsarbetande anser att arbetsuppgifterna
motsvarar utbildningen bättre än tidigare. Magistrarna som besvarade enkäten var
dock inte riktigt lika nöjda med sin arbetssituation som föregående år. Vid
tidpunkten för examen hade något över hälften av respondenterna fått fast
anställning och arbetade heltid. 7 procent hade fast anställning och arbetade deltid.
15 procent var visstidsanställda och arbetade heltid, medan 3 procent var
11
visstidsanställda och arbetade deltid. 13 procent meddelade att de fortfarande söker
arbete.
Lönerna till nyutexaminerade steg inte längre 2012, utan medianlönen bland de
förvärvsarbetande respondenterna var densamma som 2011, dvs. 3 000 euro i
månaden. Klyftan mellan kvinnornas och männens genomsnittliga löner var
fortfarande betydande och till och med växte jämfört med tidigare år. År 2012 fick en
nyutexaminerad kvinna i genomsnitt 471 euro mindre lön än en nyutexaminerad
man. De könsbaserade löneskillnaderna förklaras delvis av att kvinnor och män har
olika positioner i organisationerna och att könsfördelningen är ojämn beroende på de
utexaminerades huvudämnen. Trots detta finns det klara löneskillnader även mellan
kvinnor och män som arbetar i samma position.
12
1.3 Summary
SEFE annually conducts a feedback survey to all business studies MSc/BSc (Econ.)
graduates. This “Feedback on academic business education” assessment package is
mainly designed to support and evaluate the quality of academic business education.
The purpose of the assessment is to reveal opinions on the level of education
provided as well as to collect information on how graduates are employed.
In 2012, the amount of total MSc (econ.) graduates in Finland was 2018 of which a
total of 1504 graduates answered the questionnaire, resulting in a response rate of
74,5%. The response rate was 15 percent higher compared to 2011. A total of 1808 BSc
(econ.) graduated on 2012 and 1304 of them answered to the survey. The response
rate for newly graduated BSc students rose from 60,4% (2011) to 72,2% (2012). The
average age of respondents with a Master’s degree was 29 years, although 66 percent
of respondents graduated when they were under 28 years of age. Of the Masters
graduates 53% and 46% of BSc graduates were women. Women were slightly
overrepresented among the respondents.
In general, the respondents were satisfied with their education but expected more
cooperation with the business community and private sector. These wishes were
especially submitted in the open field answers. Respondents were satisfied with the
level of theoretical teaching, but hoped to see more practical business projects and
case studies in the future. Respondents were also pleased with their major studies
and the internationality of departments. As in the previous years, graduates also
praised their university departments’ atmosphere. The quality of language teaching
was seen as excellent. The respondents felt that after graduation they had good
abilities especially for team work and absorbing new information. The weakest
abilities were reported in entrepreneurship as well as communicating in the second
13
national language. Graduates found their cognitive and attitudinal abilities for
entrepreneurship to be poor.
The respondents were mostly satisfied with the student counseling. Tutoring was
seen as the weakest field of student counseling in all departments. Graduates would
have generally liked more guidance for their studies, for example in choosing
courses and careers service. Peer support by other students was seen important
especially in the beginning of studies.
On average, MSc graduates spent 12,9 months writing their thesis. However, the net
time spent on the thesis was only 5,7 months. According to the study, we can
conclude that better guidance towards thesis writing would speed up graduation.
The respondents rated thesis guidance only between satisfactory and good. 15
percent of respondents, whose studies were delayed, reported that the main reason
was that their thesis was late. 30 percent of respondents wrote their thesis as an
assignment for a company, which was three percentage points lower than the
previous year.
92 percent of the BSc graduate respondents reported they will continue to Master’s
degree studies directly. For most respondents continuing the studies is an obvious
choice.
The employment situation of MSc graduates has improved in the previous years. Out
of all respondents, 79 percent reported having a job, which is almost as much as
before the financial crisis in 2007. In recent years, graduates have found more
permanent jobs and felt that their duties corresponded with their education either
well or rather well. On the other hand, in 2012 only 69 percent of Master’s
respondents were satisfied with their work situation while in the year 2011 the share
was 71 percent. More than half of the respondents were in permanent full-time
14
employment. 15 percent had a fixed-period full-time job. Seven percent of the
respondents reported having a permanent part-time job and three percent a fixed
part-time job. At the moment of responding, 13 percent of respondents were
unemployed and seeking work.
However, the earnings of newly graduated Master’s did not follow the increasing
trend in 2012. The median earnings were 3000€/month, which was the same as in
2011. On average, newly graduated men earned 471€ more than their female
equivalents. The salary difference between men and women increased from the
previous year. The salary difference between genders is explained to a certain degree
by the fact that women more often find employment as clerical workers whereas men
occupy more managerial positions. However, for men and women in the identical
positions, a clear difference in pay exists.
15
Johdanto 2
Suomen Ekonomiliitto – Finlands Ekonomförbund – SEFE ry toteuttaa vuosittain
yhteistyössä ekonomikoulutusyksiköiden kanssa palautekyselyn vastavalmistuneille
kauppatieteiden kandidaateille ja maistereille. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää
valmistuneiden kokemuksia kauppatieteellisestä koulutuksesta ja koulutusyksiköistä
sekä kerätä tietoja vastavalmistuneiden sijoittumisesta työmarkkinoille. Tutkimus on
tarkoitettu ensisijaisesti kauppatieteellisen koulutuksen laadun ylläpidon ja
kehittämisen tueksi.
SEFE on kerännyt palautetta vastavalmistuneilta 1990-luvun alusta lähtien. Vuonna
2012 kysely toteutettiin sekä paperisena että sähköisenä lomakkeena. Vastauksia
saatiin kaikista ekonomikoulutusta tarjoavista yksiköistä lukuun ottamatta Svenska
handelshögskolanin Vaasan kampusta sekä Åbo Akademia. Lomakepohjat ovat
liitteinä raportin lopussa. Kyselylomakkeiden atk-käsittelyn suoritti ja perusanalyysit
tuloksista tuotti Tampereen yliopiston informaatiotieteiden yksikkö.
Raportin ensimmäisessä osassa kyselyn tulokset esitetään kokonaisuutena. Näitä
koko koulutusalaa käsitteleviä tuloksia voi käyttää vertailutietoina kunkin
koulutusyksikön omien tulosten rinnalla, jotka esitellään raportin toisessa osassa.
Jokaisesta yliopistoyksiköstä on lyhyt yhteenveto yksikköä käsittelevän kappaleen
alussa.
Kauppatieteellisen koulutuksen pää- ja sivuaineiden/ohjelmien nimikkeet vaihtelevat
koulutusyksiköittäin. Pää- ja sivuaineiden kohdalla ei raportissa ole pyritty täysin
eksakteihin nimityksiin yksikkökohtaisesti ja ruotsin- ja englanninkielisten
koulutusohjelmien kohdalla käytetään osittain suomenkielisiä vastineita. Koko
koulutusalaa tarkasteltaessa pää- ja sivuainekategoriat sisältävät siten hieman
16
toisistaan poikkeavia nimityksiä. Vastaajien pää- ja sivuaineet/ohjelmat kysyttiin
avoimina kysymyksinä, minkä takia tilasto ei ole aukotonta.
Vastausten esittelyssä on pyritty kiinnittämään erityistä huomiota
havainnollisuuteen ja käytettävyyteen. Havainnollisuuden varmistamiseksi
raportissa on käytetty enemmän kuvioita kuin aiempina vuosina. Vastaukset on
pyritty esittämään niin, että valtakunnallisen ja koulutusyksikkökohtaisen
koulutuksen hyvät puolet ja toisaalta kehittämiskohteet nousevat selkeästi esiin.
Kuvioissa havainnot on esitetty prosentteina tai vastausasteikkoina kysymyksestä
riippuen. Käytetty vastausasteikko ilmenee kunkin kuvaajan akselista. Kuvioissa
pylväiden numeroselitteitä käytetään sen mukaan kuin on selkeyden ja luettavuuden
kannalta järkevää, joten tämä saattaa vaihdella riippuen siitä montako asiakohtaa tai
vertailuryhmää samassa kuviossa on.
Joissakin yliopistoissa vastausprosentti jäi valitettavan pieneksi. Vastausten vähyys
vaikeuttaa etenkin pääainekohtaista vertailua. Raportissa ei ole esitetty
systemaattisesti pääainekohtaisia tuloksia vaan yliopistoyksiköiden
koulutusohjelma- tai pääainekohtaiset vastaukset on lähetty sähköisesti
asianomaisten yksiköiden opintoasioista vastaaville henkilöille. Raportissa ei ole
esitetty tuloksia, joissa on alle seitsemän havaintoa.
Raporttia lukiessa kannattaa pitää mielessä, että arviot perustuvat vastaajien
subjektiivisiin näkemyksiin omasta koulutuksestaan. Tutkimuksessa on käytetty
vastausasteikkoja 1-4 (1 =täysin eri mieltä, 2= jokseenkin eri mieltä, 3= jokseenkin
samaa mieltä, 4= täysin samaa mieltä, 0= en osaa sanoa) ja 1-5 (1= heikko, 2= välttävä,
3= tyydyttävä, 4= hyvä, 5= erinomainen). Asteikon välit ymmärtää kukin vastaaja
omalla tavallaan, joten asteikkoa ei voida pitää tasavälisenä.
17
Raportissa käytetään seuraavia lyhenteitä eri koulutusyksiköistä valmistuneista:
Aalto Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu
Hanken Svenska handelshögskolan
JY Jyväskylän yliopisto
LUT Lappeenrannan teknillinen yliopisto
LY Lapin yliopisto
OY Oulun yliopisto
TaY Tampereen yliopisto
TSE Turun kauppakorkeakoulu
UEF Itä-Suomen yliopisto
VY Vaasan yliopisto
18
Kauppatieteiden maisterit 3
3.1 Taustatietoja vastavalmistuneista
Vastavalmistuneiden kauppatieteiden maistereiden palautekyselyyn vastasi vuonna
2012 yhteensä 1504 henkilöä (taulukko 1). Vuonna 2012 Suomessa valmistui 2018
kauppatieteiden maisteria, joten kyselyn vastausprosentti oli 74,5 prosenttia.
Vastausprosentti nousi 15 prosenttiyksikköä edelliseen vuoteen (59,5 %) verrattuna.
Aktiivisimmin kyselyyn vastattiin Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa ja Aalto-
yliopistossa, joiden vastausprosentit lähenivät sataa. Lapin yliopiston tuloksia ei
tässä raportissa käsitellä erikseen, sillä maisterivastaajia oli ainoastaan 13.
Taulukko 1: Vastaajat ja vastausprosentit, KTM.
Valmistuneet
2012
Vastauksia Vastaus-
%
Yksikön osuus
valmistuneista
Yksikön osuus
vastanneista
Aalto 390 384 98,5 % 18,8 % 25,5 %
Hanken 255 169 66,3 % 12,3 % 11,2 %
JY 180 69 38,3 % 8,7 % 4,6 %
LUT 185 184 99,5 % 8,9 % 12,2 %
LY 57 13 22,8 % 2,7 % 0,9 %
OY 181 154 85,1 % 11,5 % 10,2 %
TaY 131 54 41,2 % 6,3 % 3,6 %
TSE 227 216 95,2 % 10,9 % 14,4 %
UEF 95 30 31,6 % 4,6 % 2,0 %
VY 259 231 89,2 % 12,5 % 15,4 %
ÅA 58 0 0,0 % 2,8 % 0 %
Yhteensä 2018 1504 74,5 % 100,0 % 100,0 %
19
Kuvio 1: Vastaajien sukupuolijakauma, KTM, %. Kuvio 2: Ikä valmistuessa, KTM, %.
Maisteriksi valmistuneista suurin osa (53 %) oli edellisvuosien tapaan naisia. Kyselyn
vastaajien joukossa naiset olivat lisäksi hieman yliedustettuina (kuvio 1). Vuonna
2012 valmistuneiden kauppatieteiden maistereiden keskiarvoikä oli 29 vuotta, 66
prosenttia vastaajista valmistui kuitenkin vähintään 28-vuotiaina (kuvio 2).
Kuvio kolme kertoo vastaajien koulutustaustan, jonka perusteella he saivat
suoristusoikeuden kaksivuotiseen kauppatieteiden maisterin tutkintoon. Yli puolet
valmistuneista (53 % ) sai yhä tutkinto-oikeuden suoraan sekä kandidaatin että
maisterin tutkintoon. Tradenomitaustaisten maistereiden määrä on kuitenkin
lisääntynyt vuosi vuodelta. Vuonna 2012 valmistuneista 13 % oli koulutustaustaltaan
tradenomeja: naisvastaajista jopa 17 % kun taas miehistä vain 9 %.
Kuvio 3: Aiempi koulutustausta, KTM, %.
Nainen 54 %
Mies 46 %
0% 8% 32% 26% 12% 6% 16% 0%
5%
10%
15%
20%
25%
30%
35%
Alle 23v.
23-24v.
25-26v.
27-28v.
29-30v.
31-32v.
Väh.33 v.
72%
3%
4%
13%
6%
3%
0% 20% 40% 60% 80% 100%
KTK-tutkinto samassa yliopistossa
KTK-tutkinto toisessa suomalaisessa yliopistossa
Ulkomailla suoritettu KTK-tutkintoa vastaava tutkinto
Tradenomin tutkinto
Muun alan yliopistotutkinto Suomessa tai ulkomailla
Muu tutkinto, jolla sai suoritusoikeuden
20
Vuonna 2012 valmistuneiden maistereiden yleisimmät pääaineet olivat
laskentatoimi (15 %), markkinointi (15 %) sekä organisaatiot ja johtaminen (14 %).
Näistä kolmesta pääaineesta on valmistunut eniten ekonomeja myös aiempina
vuosina. Kuviossa neljä on kuvattu pienimmästä suurimpaan ne pääainekategoriat,
joista vastavalmistuneilta saatiin vähintään 30 vastausta. Yleisimpiä pääaineita
tarkasteltaessa on kuitenkin hyvä muistaa, että yliopistot käyttävät
opintokokonaisuuksista tosistaan poikkeavia nimityksiä, mikä hankaloittaa
pääainekohtaista vertailua. Raportin lopussa liitteessä kolme on esitetty kaikki
vastaajien KTM-pääaineet ja niiden vastaajamäärät yksiköittäin.
Kuvio 4: Yleisimmät pääaine-/koulutusohjelmakategoriat, lkm, ja sukupuolijakaumat, KTM, %.
Kuvio neljä kertoo pääaineiden lisäksi vastaajien sukupuolijakaumat yleisimmissä
pääainekategorioissa. Erityisesti kv. liiketoimintaa, organisaatiota ja johtamista sekä
markkinointia pääaineinaan opiskelleista suurin osa oli naisia kun taas rahoituksesta
valmistui eniten miespuolisia opiskelijoita. Tämä noudattelee aiempina vuosina
valmistuneiden sukupuolijakaumaa. Pääainekohtaisiin sukupuolijakaumiin
0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 %
Kaikki
Laskentatoimi (n= 224)
Markkinointi (n= 223)
Organisaatiot ja johtaminen (n=212)
Rahoitus (n=117)
Kv. liiketoiminta (n=99)
Laskentatoimi ja rahoitus (n=95)
Kansantaloustiede (n=91)
Yritysjuridiikka (n=42)
Yrittäjyys (n=41)
Logistiikka (n=37)
Tietojärjestelmätiede (n=35)
Tuotantotalous (n=30)
Nainen
Mies
21
kannattaa kiinnittää huomiota, sillä ne selittävät osittain myöhemmin tarkasteltavia
sukupuolten välisiä eroja etenkin työllistymisen ja palkkauksen osalta.
Sivuaineista suosituimpia olivat organisaatiot ja johtaminen (16 % vastaajista),
yritysjuridiikka (15 %) ja laskentatoimi (14 %). Vastaajat saivat kyselyssä valita kaksi
laajinta sivuainetta, joita olivat opiskelleet.
Vastaajilta kysyttiin, millä perusteella he ensisijaisesti valitsivat opiskelupaikkansa
(kuvio 5). Yksikön sijaintipaikkakunta oli vastaajille tärkein opiskelupaikan
valintaperuste, ja etenkin naiset pitivät sitä tärkeänä. Miehille yksikön maineella taas
oli päätökseen suhteessa suurempi vaikutus. Vastaukset ensisijaisesta
koulutuspaikasta vaihtelivat runsaasti myös koulutusyksiköittäin. Aalto-yliopiston
vastaajille yksikön maine oli selvästi tärkeämpi tekijä (53 %) kuin muista yliopistoista
valmistuneille. Yksikön sijaintipaikka oli tärkein Oulussa (61 %) ja Tampereella (57
%) opiskelleille. Tietty pääaine oli taas tärkein peruste Jyväskylästä valmistuneille (36
%). Koulutusyksiköistä Lappeenrannassa oli suhteessa eniten niitä vastaajia, joiden
tärkein syy opiskelupaikan valintaan oli kokemus siitä, että omat opiskelemaan
pääsemisen mahdollisuudet olivat hyvät.
22
Kuvio 5: Tärkein opiskelupaikan valintaperuste sukupuolen mukaan, KTM, %.
Vastaajista 59 % koki maisteriopintojensa viivästyneen suhteessa kahden vuoden
tavoiteaikaan, kun vuonna 2011 vastaava luku oli vain 45 %. Vastaajat saivat valita
tärkeysjärjestyksessä kaksi syytä sille, miksi kokivat opintojensa viivästyneen.
Yleisimmäksi syyksi mainittiin työskentely opintojen ohessa (kuvio 6). 15 %
maisterivastaajista kertoi opintojensa viivästymisen johtuneen ensisijaisesti pro
gradu –tutkielman viivästymisestä, mikä on enemmän kuin aiempina vuosina.
Toiseksi tärkeimpänä syynä gradun viivästymisen mainitsi jopa 26 % vastaajista.
18%
11%
1%
8%
31%
17%
2%
2%
1%
0%
7%
2%
25%
13%
1%
7%
25%
14%
3%
4%
1%
0%
5%
3%
0% 10% 20% 30% 40%
Yksikön maine
Katsoi sinne opiskelemaan pääsemisenmahdollisuudet hyviksi
Sai siitä enemmän tietoa kuin muistayksiköistä
Valintamenettely
Yksikön sijaintipaikkakunta
Tietty pääaine / ohjelma
Tietty aineyhdistelmämahdollisuus
Ystävien/sukulaisten vaikutus
Halu itsenäistyä
Opetuskieli
Laajat opiskelumahdollisuudet/ valinnanvara
Muu syy opiskelupaikan valintaan
Nainen
Mies
23
Kuvio 6: Tärkein syy opintojen viivästymiseen, KTM, %.
Kuvio 7: Opintojen viivästyminen koulutustaustoittain, KTM, %.
7%
1%
1%
1%
1%
2%
2%
2%
3%
3%
3%
15%
17%
42%
0% 10% 20% 30% 40% 50%
Muu syy KTM-opintojen viivästymiseen normiajassa
Opintojen ohjauksen puutteet
Harrastukset
Opiskelu jossakin muussa oppilaitoksessa
Opintojen vaativuus / puutteelliset opiskelutaidot
Opetusjärjestelyt (esim. kurssien ajoitus)
Aktiivinen toiminta ylioppilaskunnassa/ainejärjestössä
Sairaus
Opiskelumotivaation puute
Varusmiespalvelu/vanhempainloma
Opiskelu ulkomailla
Pro gradu -tutkielman viivästyminen
Työskentely opintojen ohella osa-aikaisesti
Työskentely opintojen ohella kokopäiväisesti
38%
41%
41%
48%
44%
56%
38%
62%
59%
59%
52%
56%
44%
62%
0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 %
Sai suoraan tutkinto-oikeudensekä KTK- että KTM-tutkintoon
KTK-tutkinto samassayliopistossa
KTK-tutkinto toisessasuomalaisessa yliopistossa
Ulkomailla suoritettu KTK-tutkintoa vastaava tutkinto
Tradenomin tutkinto
Muun alan yliopistotutkintoSuomessa tai ulkomailla
Muu tutkinto
Opinnot eivät viivästyneet
Opinnot viivästyivät
24
3.2 Koulutus kehittää uuden omaksumista ja
ryhmätyöskentelytaitoja
Vastavalmistuneita pyydettiin arvioimaan koulutusyksikkönsä palveluja, saamaansa
opintojen ohjausta, opetusta ja koulutuksessa hankkimiaan valmiuksia asteikolla 1-5
(kuviot 8 - 11). Yliopistojen tilat, laitteet ja atk-tuki olivat vastaajien mielestä
tyydyttävällä tasolla ja kirjastopalvelut hyvällä tasolla (kuvio 8).
Vastaajat olivat pääosin tyytyväisiä koulutusyksikköjensä opinto-ohjaukseen (kuvio
9). Kaikkien vastaajien keskiarvolla laskettuna ainoastaan opettajatutorointi ei
yltänyt tyydyttävään arvosanaan. Opettajatutorointi tai opiskelijatutorointi
koettiin opintojen ohjauksen heikoimmaksi osa-alueeksi kaikissa yksiköissä.
Useat vastaajat kokivat opettajatutoroinnin olevan muodollisuus tai että
mahdollisuudesta hyödyntää opettajatutorointia ei viestitty opiskelijoille tarpeeksi.
Sanallisissa vastauksissa vastaajat kaipasivat myös lisää kontakteja opettajiin ja
neuvoja esimerkiksi kurssivalintoihin liittyvissä asioissa. Vastaajat toivoivat, että
tutorointiin ja opintojen ohjaukseen panostettaisiin erityisesti opintojen alussa.
Kuvio 8: Arviot koulutusyksikön palveluista, KTM.
3,9
3,6 3,5
4,1
1
1,5
2
2,5
3
3,5
4
4,5
5
Yliopiston tilat Yliopiston laitteet ATK-tuki Kirjastopalvelut
25
Kuvio 9: Arviot opintojen ohjauksesta, KTM.
Kuvio 10: Arviot opetuksesta, KTM.
Vastavalmistuneet kokivat kauppatieteellisen koulutuksen kehittäneen parhaiten
ryhmätyöskentelytaitoja ja kykyä omaksua uusia asioita (kuvio 11).
Viestintävalmiudet toisella kotimaisella ja tiedolliset sekä asenteelliset
yrittäjävalmiudet vastaajat taas arvioivat vähiten kehittyneiksi koulutuksen aikana.
3,5
3,6
3,6
3,3
3,7
3,7
3,4
3,1
2,8
1 2 3 4 5
Orientaatiopäivät
Opintohallinnon palvelut
Laitoksen/ tiedekunnan/ schoolin opintopalvelut
Ohjaus opintojaksolla
Opinto-opas
WebOodi
Informaatio www-sivuilla
Opiskelijatutorointi
Opettajatutorointi
3,6
3,4
3,4
3,9
3,7
3,6 3,7
3,8
3,8
3,9
4,2
1
2
3
4
5Opetusmenetelmät
Yhteisten opintojenopetus
Pääaineen/koulutusohjelman
opetus
Englannin opetus
Suomen kielen javiestinnän opetus
Ranskan opetusVenäjän opetus
Saksan opetus
Ruotsin opetus
Espanjan opetus
Vieraskielisten kurssienopettajien kielitaito
26
Toisella kotimaisella kielellä viestiminen on toisaalta taito, jonka merkityksen viisi
vuotta työelämässä olleet ekonomit ovat kokeneet vähäiseksi1.
Kuvio 11: Koulutuksessa hankitut valmiudet, KTM.
1
Lisää koulutuksen antamien valmiuksien merkityksestä työelämässä voi lukea Heidi Kivelän
raportista ”Viisi vuotta työelämässä. Vuonna 2007 valmistuneiden kauppatieteiden maisterien
työmarkkina-asema sekä arviot koulutuksen tuottamasta osaamisesta”. Raportti ilmestyy SEFEn
raportteja –sarjassa tänä syksynä.
3,6 3,9
3,5
3,9
2,9
3,7
3,7
2,9
3,1
4
4,2 3,5
3,3 3,5 4,3
4,1
3,8
4
3,5
3,6
3,3
3,5
1
2
3
4
5
Talouden yleinen
tuntemus
Valmiudet pääaineessa
Valmiudet sivuaineessa
Viestintä äidinkielellä
Viestintä toisella
kotimaisella
Viestintä vierailla
kielillä
Tieteelliset valmiudet
Tiedolliset valmiudet
yrittäjyyteen
Asenteelliset valmiudet
yrittäjyyteen Kv. ympäristössä
toimiminen Ryhmätyöskentely
Yleiset
johtamisvalmiudet
Esimiestaidot
Tietotekniset
työelämätaidot
Uusien asioiden
omaksuminen
Ongelmanratkaisukyky
Esiintyminen
Vuorovaikutustaidot
Neuvottelutaidot
Projektinhallinta
Työelämätietous
Eettisen toiminnan
valmiudet
27
Kuvio 12: Tyytyväisyys koulutukseen, KTM.
Kuvio 13: Arviot koulutusyksikön suhteista elinkeinoelämään, KTM.
3,2
3,3
3,2
3,4
3,1
3,3 3,3
3,5
3,1
2,9
1
2
3
4
Koulutus vastasiodotuksia
Koulutus oli laadukasta
Koulutus oli vaativaa
Koulutus oli motivoivaa
Opinnot olivatmielenkiintoisia
Koulutus antoi hyvätvalmiudet työelämään
Kielten opetusta olisaatavilla riittävästi
Opiskeluilmapiiri olihyvä
On kiinnostunutopiskelijoidenmielipiteistä
Hyväksyy opiskelijatosaksi
asiantuntijayhteisöä
3,1 3,0 3,0
2,8
käyttää elinkeinoelämänasiantuntijoita
opetuksessa
huolehtii koulutuksenkilpailukyvystätyömarkkinoilla
on kiinnostunutelinkeinoelämän
toiveista koulutuksessa
pyrkii tarjoamaanopiskelijoille yhteyksiä
elinkeinoelämään
1,0
1,5
2,0
2,5
3,0
3,5
4,0
Koulutusyksikkö...
28
3.3 Toimeksiantotutkielmat hieman aiempaa harvinaisempia
Kyselystä ilmenee, että kauppatieteissä pro gradu –tutkielman teko toimeksiantona
ei ole yhtä yleistä kuin vuotta aiemmin. Vuonna 2012 vain 30 % vastaajista teki
tutkielmansa toimeksiantona kun edellisenä vuonna osuus oli 33 %.
Kaikista kyselyyn vastanneista 25 % kertoi saaneensa rahoitusta tutkielmaansa
varten (kuvio 14). Yleisimmin tutkielman tekijä sai rahoituksen kertapalkkiona, ja 4
% vastaajista sai gradun tekemistä varten stipendin. Rahoitussummat vaihtelivat
huomattavasti gradun tehneiden kesken. Kertapalkkion suuruus oli keskimäärin
3721 € sen mediaanin ollessa 3000 € (taulukko 2). Tutkielmaa varten saadun
stipendin keskiarvo oli 2699 € ja mediaani 1600 €. 21 % tutkielmarahoitusta saaneista
vastaajista kertoi kertapalkkion olleen korkeintaan 1500 € kun taas 17 % sai yli 6000
€. 6 % kaikista vastaajista sai gradun toimeksiantajalta kuukausipalkkaa, keskimäärin
2009 €/kk 5,3 kuukauden ajan.
Vastaajat käyttivät tutkielman tekemiseen aikaa keskimäärin 12,9 kuukautta.
Tutkielman nettotekoajaksi vastaajat arvioivat kuitenkin keskimäärin 5,7 kuukautta.
Asteikolla 1-5 vastaajat arvioivat oman panostuksensa tutkielmaprosessiin
ansaitsevan keskiarvon 3,9 kun taas tutkielmanohjaus sai keskiarvon 3,5.
Kuvio 14: Tutkielman rahoitus, KTM, %.
5%
3%
4%
6%
8%
75%
0% 20% 40% 60% 80% 100%
Muu rahoitus tutkielman tekoon
Ainoastaan tutkielmasta suoranaisesti aiheutuneet kulut
Stipendi
Palkkatyö
Kertapalkkio
Ei rahallista tukea
29
Taulukko 2: Tutkielman rahoituksen suuruus, KTM.
Rahoituksen suuruus (mediaani)
Kertapalkkio 3000 €
Palkkatyö 1950 €/kk,
5,3 kk:n ajalta
Stipendi 1600 €
3.4 Koulutus tukee kansainvälistymistä
Vuonna 2012 valmistuneet kauppatieteiden maisterit olivat tyytyväisiä
koulutuksensa kansainvälisyyteen (kuvio 15). Vastaajat olivat tyytyväisiä
yliopistonsa tarjoamiin kansainvälisyysmahdollisuuksiin ja esimerkiksi
englanninkielisiin kursseihin. Kuitenkin vain 30 % vuonna 2012 valmistuneista
maistereista suoritti osan tutkinnostaan ulkomailla. Ulkomailla opintojaan
suorittaneiden osuudessa ei tapahtunut muutosta edellisvuoteen verrattuna.
Kandidaatiksi valmistuneiden kyselyn mukaan opintojen suorittaminen ulkomailla
on selvästi yleisempää kanditutkinnon kuin maisteritutkinnon aikana.
Vaihdossa käyneet kauppatieteiden maisterit olivat tyytyväisiä vaihto-
opintojaksoonsa (kuvio 16). Erityisen hyväksi vastaajat kokivat sen, että vaihto-
opinnot pystyi sisällyttämään osaksi tutkintoa. Heikoimmaksi osa-alueeksi
vaihdossa olleet vastaajat taas kokivat opetuksen laadun vaihto-opintojakson
aikana.
30
Kuvio 15: Arviot koulutuksen kansainvälisyydestä, KTM.
Kuvio 16: Tyytyväisyys vaihto-opintojaksoon, KTM.
3,5 3,3
1,0
1,5
2,0
2,5
3,0
3,5
4,0
Koulutusyksikkö tarjoaakansainvälisiä
opiskelumahdollisuuksia
Opetuksessa huomioitiinkansainvälisyys
3,5
3,6
3,5
3,3
3,1
3,3
3,2
3,4
1
2
3
4
KTM-tutkinnonrakenne mahdollisti
luontevastivaihtoonlähdön
Vaihdon pystyisisällyttämään osaksi
KTM-tutkintoa
Uskoi saaneensavaihdon aikana sellaistaosaamista, jota muuten
ei olisi saanut
Vaihto-opintojakso olihyödyksi laadukkaan
työllistymisen kannalta
Opetus vaihto-opintojakson aikana oli
laadukasta
Vaihtoonlähtöönkannustettiin riittävästi
yliopiston taholta
Taloudellinen ja muutuki vaihtoonlähtöön
oli riittävää
Vaihtopaikoista olitarjolla riittävästi tietoa
ennen lähtöä
31
3.5 Vastavalmistuneiden työtilanne parantunut
Kyselyyn vastanneista kauppatieteiden maistereista 79 % oli valmistumishetkellään
työsuhteessa tai yrittäjänä (kuvio 17). 13 % taas haki vielä töitä. Kyselyn mukaan
naiset olivat miehiä useammin määräaikaisessa työsuhteessa: 19 %
vastavalmistuneista naisista työskenteli määräaikaisessa kokopäivätyössä kun
miesten vastaava osuus oli vain 10 %. Naisista vakituisessa kokopäivätyössä oli 48 %
kun taas miehistä 54 %.
Kuvio 17: Työtilanne valmistumishetkellä, KTM, %.
Kuviossa 18 on esitetty vastavalmistuneiden työtilanne neljänä viimeisimpänä
vuonna. Vastavalmistuneiden kauppatieteiden maistereiden työtilanne on
parantunut viimeisen neljän vuoden aikana. Vakinaisessa kokopäivätyössä olleiden
osuus on vuonna 2012 noussut vuoden 2009 43 prosentista 51 prosenttiin ja
vastaavasti työnhakijoiden määrä laskenut 21 prosentista 13 prosenttiin. Työssä
51%
7%
15%
3%
2%
1%
1%
4%
1%
13%
2%
0% 10% 20% 30% 40% 50% 60%
Vakinainen kokopäivätyö
Vakinainen osapäivätyö
Määräaikainen kokopäivätyö
Määräaikainen osapäivätyö
Päätoiminen yrittäjä
Osa-aikainen yrittäjä/ t:mi/ osakas yrityksessä
Jatkaa opiskelua
Vanhempainloma tai hoitovapaa
Varusmies-/ siviilipalvelu
Hakee töitä
Muu työtilanne
32
olleiden osuus kaikista vuonna 2012 vastavalmistuneista kauppatieteiden
maistereista oli sama kuin vuonna 2007.2
KTM-tutkinnon suorittamisen jälkeen opiskelua jatkaneiden määrä on laskenut.
Vastavalmistuneiden yrittäjien määrässä ei ole tapahtunut juurikaan muutosta vaan
määrä on pysynyt tasaisen pienenä.
Kuvio 18: Muutokset valmistumishetken työtilanteessa, KTM, %.
Tyytyväisiä työtilanteeseensa oli 69 % vastaajista. Vaikka työtilanteen voidaan katsoa
viime vuosina parantuneen, vastaajien tyytyväisyys omaan työtilanteeseensa
heikkeni kaksi prosenttiyksikköä edellisvuodesta. Melkein kolmannes
2 Lisää koulutuksen antamien valmiuksien merkityksestä työelämässä voi lukea Heidi Kivelän
raportista ”Viisi vuotta työelämässä. Vuonna 2007 valmistuneiden kauppatieteiden maisterien
työmarkkina-asema sekä arviot koulutuksen tuottamasta osaamisesta”. Raportti ilmestyy SEFEn
raportteja –sarjassa tänä syksynä.
0% 10% 20% 30% 40% 50% 60%
Vakinainen kokopäivätyö
Vakinainen osapäivätyö
Määräaikainen kokopäivätyö
Määräaikainen osapäivätyö
Päätoiminen yrittäjä
Osa-aikainen yrittäjä/ t:mi/ osakasyrityksessä
Jatkaa opiskelua
Vanhempainloma tai hoitovapaa
Varusmies-/ siviilipalvelu
Hakee töitä
Muu työtilanne
2009
2010
2011
2012
33
vastavalmistuneista taas oli tyytymätön työtilanteeseensa. Vastaajat olivat
tyytymättömiä mm. siihen, että työtä ei ollut löytynyt tai ettei työ vastannut omaa
koulutusta. Muita tyytymättömyyden aiheita olivat työn määräaikaisuus ja yleinen
epävarmuus. Useita vastaajia omassa työtilanteessaan harmitti myös se, ettei työ
ollut tarpeeksi haastavaa tai että työstä saatu palkka oli liian pieni.
Tärkein syy siihen, että vastaajalla ei ollut työpaikkaa oli, ettei vastaaja ollut vielä
varsinaisesti hakenut työtä (25 % työtä vailla olleista vastaajista). Yleisen
työmarkkinatilanteen mainitsi tärkeimmäksi työttömyytensä syyksi selvästi
useampi vastaaja (23 %) kuin edellisenä vuonna (15 %). Keskimääräinen
työnhakuaika vastaajien keskuudessa oli 1,7 kuukautta eli neljä kuukautta lyhyempi
kuin edellisenä vuonna.
Vastavalmistuneet kauppatieteiden maisterit työllistyvät useimmiten internetin
kautta, työskenneltyään aiemmin samassa organisaatiossa tai henkilökohtaisten
suhteidensa avulla (kuvio 19). Naisista miehiä suurempi osa sai työpaikkansa
työskenneltyään aiemmin samassa organisaatiossa kun taas miehet työllistyivät
naisia useimmin henkilökohtaisten suhteidensa kautta.
34
Kuvio 19: Miten sai työpaikan, KTM, %.
Vastavalmistuneet kauppatieteiden maisterit työskentelivät pääosin yksityisellä
sektorilla (kuvio 20). 79 % työssä käyvistä kertoi työnantajakseen yksityisen
yrityksen tai laitoksen. Valtiolla työskenteli 5 % työssä olevista ja yliopistolla 4 %.
27%
26%
14%
9%
9%
7%
7%
6%
4%
4%
3%
3%
2%
0%
0% 10% 20% 30%
Internetin kautta (esim. yritysten kotisivut)
Työskennellyt samassa organisaatiossa opintojen aikana
Henkilökohtaisten suhteiden avulla
Tarjottiin työtä
Otti oma-aloitteisesti yhteyttä työnantajiin
Vastasi lehti-ilmoitukseen
Yliopiston ura- ja rekrytointipalvelujen kautta
Teki pro gradu -tutkielman nykyiselle työnantajalle
Henkilöstöpalvelu- / rekrytointiyrityksen kautta
Sai työpaikan muuta kautta
Työskentelee omassa yrityksessä
Yliopiston/ professorin välityksellä
Työvoimatoimiston välityksellä
Ekonomipörssin välityksellä
35
Kuvio 20: Vastavalmistuneiden työnantajat sektoreittain, KTM, %.
Työelämässä olevista kauppatieteiden maistereista suurin osa toimi työssään
asiantuntijatehtävissä (43 %) tai toimihenkilönä (30 %). Kuvio 21 kuvaa miesten ja
naisten asemaa organisaatiossa. Suurimmat sukupuolierot ovat edelleen
johtotehtäviin ja toimihenkilöiksi sijoittumisen kohdalla. Miehet sijoittuvat naisia
useammin ylimpään johtoon tai johtoon (kuviossa kategoriat yhdistetty ”johto”-
kategoriaksi) kun taas naiset työskentelevät miehiä useammin toimihenkilöinä. Myös
asiantuntijatehtävissä työskentelevistä suurempi osa on miehiä.
79%
2%
2%
4%
1%
5%
2%
2%
4%
0%
0% 20% 40% 60% 80% 100%
Yksityinen yritys tai laitos
Kunta, kuntayhtymä
Kunnallinen liikelaitos tai kunnan omistamayritys
Valtio
Valtion liikelaitos
Yliopisto
Muu julkisyhteisö
Järjestö, säätiö tai vastaava
On yrittäjä/ ammatinharjoittaja
Muu työnantaja
36
Kuvio 21: Asema organisaatiossa, sukupuolen mukaan, KTM, %.
Kuvio 22: Tehtäväalueet, KTM, %.
81 % työssäkäyvistä koki työtehtävien vastaavan koulutustaan hyvin tai melko
hyvin (kuvio 23), kun vuonna 2011 vastaava osuus oli ainoastaan 63 %. Miehistä 47
% koki työtehtävien vastaavan koulutustaan hyvin kun taas naisista vain 42 %.
5%
9%
41%
1%
34%
9%
10%
9%
45%
3%
24%
9%
0% 10% 20% 30% 40% 50%
Johto
Keskijohto
Asiantuntija
Itsenäinen elinkeinonharjoittaja
Toimihenkilö
Muu asema
Nainen
Mies
17%
5%
4%
27%
15%
5%
5%
8%
3%
11%
0% 10% 20% 30% 40% 50%
Yleishallinnolliset tehtävät
Tietojenkäsittely-/ ICT-tehtävät
Henkilöstöhallinnolliset yleistehtävät
Taloudelliset yleistehtävät
Markkinoinnin yleistehtävät
Logistiikka
Opetus-/ tutkimustehtävät
Palvelu- ja neuvontatehtävät
Sihteerin/ assistentin tehtävät
Muu tehtävä
37
Kuvio 23: Työtehtävien vastaavuus koulutukseen, KTM, %.
Kokopäivätyössä olleet vastavalmistuneet kauppatieteiden maisterit ansaitsivat
vuonna 2012 mediaanilla mitattuna 3 000 euroa kuukaudessa (taulukko 3). Palkalla
tarkoitetaan bruttopalkkaa, joka sisältää luontaisedut. Palkkojen keskiarvo oli 3262
euroa ja keskihajonta huikeat 1 377 euroa. Suurimmat palkat olivat mediaanilla
mitattuna Aalto-yliopistosta valmistuneilla. Koulutusyksikköjen välillä on
havaittavissa suurehkoja eroja palkoissa. Ne selittyvät osittain maantieteellisillä
palkkaeroilla, jotka on kuvattu kuviossa 28.
Taulukko 3: Työssä olleiden bruttopalkka kuukaudessa, KTM.
Keskiarvo €/kk Mediaani €/kk
Kaikki 3262 3000
Yksikkö
Aalto 3482 3200
Hanken 3257 3000
JY 3395 3050
LA 3169 2750
LTY 3518 3000
OY 3065 2725
TaY 2918 2920
TSE 3108 3000
UEF 3263 2900
VY 3002 2850
Sukupuoli
Nainen 3054 2960
Mies 3525 3200
44% 37%
14%
4%
0%
10%
20%
30%
40%
50%
Hyvin Melko hyvin Heikosti Ei lainkaan
38
Kuvio 24: Mediaanipalkka työpaikan sijainnin mukaan, KTM.
Kuvio 25: Vastavalmistuneiden mediaanipalkan kehitys, KTM.
Kuviosta 26 nähdään valmistuneiden mediaanipalkat pääainekategorioiden
mukaan. Mukana ovat ne pääainekategoriat, joissa saatiin vähintään 20 havaintoa.
Aiemmin todettu pääaineiden sukupuolittuneisuus selittää osittain palkkaeroja
miesten ja naisten välillä.
3 100 €
3200
3600
2800
2400
2700
2600
2500
2900
2620
3150
3400
0 € 1 000 € 2 000 € 3 000 € 4 000 €
Helsinki (n= 409)
Pääkaupunkiseutu (n=96)
Muu Uusimaa (n=19)
Turku (n=47)
Oulu (n=46)
Vaasa (n=35)
Jyväskylä (n=12)
Tampere (n=21)
Lappeenranta (n=10)
Etelä-Pohjanmaa (n=11)
Kymenlaakso (n=10)
Ulkomaat (n=30)
2 800 €
2 900 €
3 000 € 3 000 €
2 700 €
2 750 €
2 800 €
2 850 €
2 900 €
2 950 €
3 000 €
3 050 €
2009 2010 2011 2012
Vastavalmistuneiden
nousujohteinen palk-
kakehitys pysähtyi
vuonna 2012.
39
Kuvio 26: Työssäkäyvien mediaanipalkka pääainekategorioiden mukaan, KTM.
Naisten ja miesten keskimääräisten palkkojen välillä oleva ero oli edelleen
merkittävä ja jopa kasvoi edellisvuosista. Keskimäärin vuonna 2012
vastavalmistunut nainen ansaitsi kuukaudessa 471 euroa vähemmän kuin
vastavalmistunut mies. Palkkaero oli kaventunut tasaisesti vuodesta 2008 lähtien,
mutta vuonna 2012 palkkaero oli jälleen suurempi kuin vuonna 2009.
Sukupuolten väliset palkkaerot selittyvät osittain sillä, että naiset ja miehet sijoittuvat
eri asemiin organisaatioissa. Kuten aiemmin näimme, naiset sijoittuvat suhteellisesti
useammin toimihenkilötehtäviin ja miehet asiantuntija- ja esimiestehtäviin.
Kuitenkin myös samassa asemassa työskentelevien naisten ja miesten välillä on
selkeitä palkkaeroja (kuvio 27).
2 800 €
2 900 €
3 000 €
3 000 €
3 000 €
3 000 €
3 000 €
3 000 €
3 100 €
3 187 €
3 500 €
4 000 €
0 € 1 000 € 2 000 € 3 000 € 4 000 € 5 000 €
kansantaloustiede
international business
kv. liiketoiminta / markkinointi
laskentatoimi
markkinointi
laskentatoimi ja rahoitus
logistiikka
organisaatiot ja johtaminen
tuotantotalous
yritysjuridiikka
rahoitus
yrittäjyys
40
Kuvio 27: Mediaanipalkka aseman mukaan sukupuolittain, KTM.
5 132 €
3 846 €
3 155 €
2 600 €
2 551 €
2 517 €
5 243 €
4 024 €
3 544 €
3 833 €
2 824 €
2 701 €
0 € 2 000 € 4 000 € 6 000 €
Johto
Keskijohto
Asiantuntija
Itsenäinen elinkeinonharjoittaja
Toimihenkilö
Muu asema
Nainen
Mies
41
Kauppatieteiden kandidaatit 4
4.1 Taustatietoja vastavalmistuneista
Vuonna 2012 Suomen yliopistoista valmistui 1806 kauppatieteiden kandidaattia.
Vastavalmistuneiden palautekyselyyn vastasi yhteensä 1304 kandidaatiksi
valmistunutta. Kyselyn vastausprosentiksi muodostui näin 72,2 %. Samoin kuin
maistereiden kohdalla, myös kandidaatiksi valmistuneiden kyselyn vastausprosentti
nousi edelliseen vuoteen (60,4 %) verrattuna.
Taulukko 4: Valmistuneet ja vastausprosentit, KTK.
Valmistuneet
2012
Vastauksia Vastaus-
%
Yksikön osuus
valmistuneista
Yksikön osuus
vastanneista
Aalto 381 371 97,4 % 21 % 28 %
Hanken 237 149 62,9 % 13 % 11 %
JY 165 63 38,2 % 9 % 5 %
LUT 132 137 103,8 %3 7 % 11 %
LY 35 2 5,7 % 2 % 0 %
OY 124 110 88,7 % 7 % 8 %
TaY 163 70 42,9 % 9 % 5 %
TSE 233 232 99,6 % 13 % 18 %
UEF 92 24 26,1 % 5 % 2 %
VY 205 146 71,2 % 11 % 11 %
ÅA 39 0 0,0 % 2 % 0 %
Yhteensä 1806 1304 72,2 % 100 % 100 %
3 Lappeenrannan teknillisen yliopiston vastausprosentiksi muodostui yli sata prosenttia, sillä
osa vastaajista oli valmistunut vuoden 2012 ulkopuolella.
42
Kyselyyn vastanneista kauppatieteiden kandidaateista 48 % oli naisia ja 52 % miehiä.
Naiset vastasivat kyselyyn hieman miehiä ahkerammin, sillä naisten osuus
valmistuneista oli vain 46 %. Miesten osuus valmistuneista kasvoi edelliseen vuoteen
verrattuna, sillä vuonna 2011 kyselyyn vastanneista puolet oli miehiä.
Kuvio 28: Vastaajien sukupuolijakauma, KTK, %. Kuvio 29: Ikä valmistuessa, KTK, %.
Vuonna 2012 valmistuneiden keskiarvoikä oli 26,6 vuotta. Kuvio 30 kertoo
vastaajien koulutustaustan, jonka perusteella he olivat saaneet suoritusoikeuden
kolmivuotiseen kauppatieteiden kandidaatin tutkintoon. Vuonna 2012
valmistuneista vastaajista 80 % oli ylioppilaita.
Kuvio 30: Aiempi koulutustausta, KTK, %.
Nainen 48 %
Mies 52 %
7% 31% 29% 14% 6% 12% 0%
5%
10%
15%
20%
25%
30%
35%
Alle 23v.
23-24 v. 25-26 v. 27-28 v. 29-30 v. Yli 30 v.
80%
9%
6%
3%
2%
1%
0% 20% 40% 60% 80% 100%
Ylioppilas
AMK- tai yo-opintoja (ei tutkintoa)
AMK- tai yo-tutkinto
Ammatillinen perustutkinto
Avoimen yliopiston opintoja
Muu koulutustausta
43
Kandidaatiksi valmistuneiden yleisimmät pääaineet olivat samat kuin maisteriksi
valmistuneiden: laskentatoimi (18 % vastaajista), markkinointi (18 %) sekä
organisaatiot ja johtaminen (13 %). Näistä pääaineista on valmistunut eniten
kauppatieteiden kandidaatteja myös useana edellisenä vuonna. Kuviossa 31 on
kuvattu vuonna 2012 valmistuneiden yleisimmät pääaine-
/koulutusohjelmakategoriat. Raportin lopussa liitteessä neljä on esitetty kaikki
vastaajien KTK-pääaineet ja niiden vastaajamäärät yksiköittäin.
Kuvio 31: Yleisimmät pääaine-/koulutusohjelmakategoriat, lkm, ja sukupuolijakaumat, KTK %.
Kuvio 31 osoittaa myös vastaajien sukupuolijakaumat yleisimmissä
pääainekategorioissa. Kuten maisteriksi valmistuneista, myös kauppatieteiden
kandidaateista erityisesti kv. liiketoimintaa, organisaatiota ja johtamista sekä
markkinointia pääaineinaan opiskelleista suurin osa oli naisia kun taas rahoituksesta
valmistui suhteessa eniten miespuolisia opiskelijoita.
0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 %
Laskentatoimi (n=235)
Markkinointi (n=237)
Organisaatiot ja johtaminen (n=165)
Kv. liiketoiminta (n=159)
Laskentatoimi ja rahoitus (n=85)
Rahoitus (n=72)
Taloushallinto (n=29)
Kansantaloustiede (n=69)
Tietojärjestelmätiede (n=39)
Yritysjuridiikka (n=38)
Business technology (n=35)
Kaikki
Nainen
Mies
44
Sivuaineista suosituimpia olivat yritysjuridiikka (18 %), laskentatoimi (16 %) sekä
organisaatiot ja johtaminen (13 % vastaajista). Vastaajat saivat kyselyssä valita kaksi
laajinta sivuainetta, joita olivat opiskelleet.
Vastaajilta kysyttiin, millä perusteella he ensisijaisesti valitsivat opiskelupaikkansa
(kuvio 32). Yksikön sijaintipaikkakunta oli vastaajille tärkein opiskelupaikan
valintaperuste (26 % vastaajista), ja etenkin naiset pitivät sitä tärkeänä (27 %).
Miesvastaajille taas yksikön maine (25 %) oli yhtä tärkeä valintaperuste kuin
sijaintipaikkakunta.
Opiskelupaikan valintaperusteet vaihtelivat runsaasti myös koulutusyksiköittäin ja
olivat pitkälti samoja kuin maisterivastaajilla. Yksikön maine oli ensisijainen
valintaperuste Aalto-yliopiston kandivastaajille (48 %). Yksikön sijaintipaikka taas oli
tärkein Oulussa (59 %), Itä-Suomen yliopistossa (54 %) ja Tampereella (49 %)
opiskelleille. Tietty pääaine oli tärkein peruste Jyväskylästä valmistuneille (36 %).
Koulutusyksiköistä Lappeenrannassa oli eniten vastaajia, joiden tärkein syy
opiskelupaikan valintaan oli kokemus siitä, että omat opiskelemaan pääsemisen
mahdollisuudet olivat hyvät.
45
Kuvio 32: Tärkein opiskelupaikan valintaperuste sukupuolen mukaan, KTK, %.
Kandidaateiksi valmistuneilta kysyttiin myös, pitkittyivätkö heidän opintonsa
suhteessa kolmen vuoden tavoiteaikaan. 62 % kandivastaajista koki opintojensa
viivästyneen. Tärkeimmäksi syyksi opintojen viivästymiseen vastaajat kertoivat
työssäkäynnin (kuvio 33). Kandiopiskelijoille työssäkäynti ei kuitenkaan ollut yhtä
yleinen syy opintojen viivästymiseen kuin maisteriopiskelijoille vaan perustelut
jakautuivat tasaisemmin. 11 % kandivastaajista koki viivästymisen ensisijaisena
syynä maisteriopintojen suorittamisen KTK-tutkinnon aikana ja kahdeksalle
prosentille tärkein syy olivat opetusjärjestelyt, esimerkiksi kurssien ajoitus.
16%
11%
0%
8%
27%
13%
1%
4%
1%
1%
12%
3%
25%
13%
1%
6%
25%
13%
1%
3%
1%
0%
9%
3%
0% 10% 20% 30% 40%
Yksikön maine
Katsoi sinne opiskelemaan pääsemisenmahdollisuudet hyviksi
Sai siitä enemmän tietoa kuin muistayksiköistä
Valintamenettely
Yksikön sijaintipaikkakunta
Tietty pääaine / ohjelma
Tietty aineyhdistelmämahdollisuus
Ystävien/sukulaisten vaikutus
Halu itsenäistyä
Opetuskieli
Laajat opiskelumahdollisuudet/valinnanvara
Muu syy opiskelupaikan valintaan
Nainen
Mies
46
Jopa 86 % kandivastaajista oli suorittanut opintoja maisterin tutkintoa varten ennen
valmistumistaan kauppatieteiden kandidaatiksi. Vastaajat olivat suorittaneet
keskimäärin 72,5 opintopistettä maisterin tutkintoon kuuluvia opintoja.
Kuvio 33: Tärkein syy opintojen viivästymiseen, KTK, %.
4.2 Ohjausta opintojen suunnan valitsemiseen
Kandivastaajat olivat yliopiston palveluista samaa mieltä kuin maisteriksi
valmistuneet: yliopistojen tilat, laitteet ja atk-tuki olivat vastaajien mielestä
tyydyttävällä ja kirjastopalvelut hyvällä tasolla (kuvio 34).
22%
15%
5%
4%
7%
4%
8%
5%
1%
1%
0%
3%
5%
11%
8%
0% 10% 20% 30%
Työskentely opintojen ohella kokopäiväisesti
Työskentely opintojen ohella osa-aikaisesti
Varusmiespalvelu/ vanhempainloma
Tutkielman viivästyminen
Opiskelu ulkomailla
Opiskelu jossakin muussa oppilaitoksessa
Opetusjärjestelyt (esim. kurssien ajoitus)
Opiskelumotivaation puute
Harrastukset
Opintojen vaativuus/ puutteellisetopiskelutaidot
Opintojen ohjauksen puutteet
Sairaus
Aktiivinen toimintaylioppilaskunnassa/ainejärjestössä
KTM-opintojen suorittaminen KTK-opintojenaikana
Muu syy KTK-opintojen viivästymiseennormiajassa
47
Vastaajat olivat pääosin tyytyväisiä myös koulutusyksikköjensä opinto-ohjaukseen
(kuvio 35). Kandivastaajat antoivat maisterivastaajia paremmat keskiarvot
opiskelujen alkuun liittyville orientaatiopäiville sekä opiskelijatutoroinnille.
Opettajatutoroinnin annin kandivastaajat arvioivat sen sijaan vielä maisterivastaajia
heikommaksi. Vastaajat olisivat toivoneet lisää opinto-ohjausta opintojen suunnan
valitsemiseen ja kurssivalintoihin. Yksi vastaaja toivoi ”enemmän opintojen ohjausta
siten, että osaa valita ne kurssit, jotka tukevat eniten omia vahvuuksia.” Useissa vastauksissa
ohjausta kaivattiin myös vauhdittamaan opinnot alkuun: ”ensimmäisenä vuonna
opiskelija kaipaa vastauksia kysymyksiin, joita ei osaa kysyä”.
Kuvio 34: Arviot koulutusyksikön palveluista, KTK.
3,8 3,6 3,5
4,0
1,0
1,5
2,0
2,5
3,0
3,5
4,0
4,5
5,0
Yliopiston tilat Yliopiston laitteet ATK-tuki Kirjastopalvelut
48
Kuvio 35: Arviot opintojen ohjauksesta, KTK.
Kuvio 36: Arviot opetuksesta, KTK.
3,7
3,5
3,6
3,5
3,3
3,7
3,7
3,5
3,4
2,7
1,0 2,0 3,0 4,0 5,0
Orientaatiopäivät
Infotilaisuudet
Opintotoimisto
Laitosten opintopalvelut
Ohjaus opintojaksolla
Opinto-opas
Weboodi
Informaatio www-sivuilla
Opiskelijatutorointi
Opettajatutorointi
3,6
3,5
3,8
3,9
3,7
3,7 3,8
4,0
3,8
3,8
4,1
1
2
3
4
5Opetusmenetelmät
Yhteisten opintojenopetus
Pääaineen/koulutusohjelman
opetus
Englannin opetus
Suomen kielen javiestinnän opetus
Ranskan opetusVenäjän opetus
Saksan opetus
Ruotsin opetus
Espanjan opetus
Vieraskielistenkurssien opettajien
kielitaito
49
Kuvio 37: Koulutuksessa hankitut valmiudet, KTK.
Kuvio 38: Tyytyväisyys koulutukseen, KTK.
3,7 3,8
3,5
3,9
3,0
3,8
2,9
3,2
4,0 4,3
3,6
3,4
3,5
4,3
4,1
3,8
4,0 3,5
1
2
3
4
5
Talouden yleinen
tuntemus
Valmiudet pääaineessa
Valmiudet sivuaineessa
Viestintä äidinkielellä
Viestintä toisella
kotimaisella
Viestintä vierailla kielillä
Tiedolliset valmiudet
yrittäjyyteen
Asenteelliset valmiudet
yrittäjyyteen Kv. ympäristössä
toimiminen Ryhmätyöskentely
Yleiset
johtamisvalmiudet
Esimiestaidot
Tietotekniset
työelämätaidot
Uusien asioiden
omaksuminen
Ongelmanratkaisukyky
Esiintyminen
Vuorovaikutustaidot
Eettisen toiminnan
valmiudet
3,2
3,2
3,1
3,0
3,3 3,4
3,4
3,0
2,8
1
2
3
4Koulutus vastasi odotuksia
Koulutus oli laadukasta
Koulutus oli vaativaa
Koulutus oli motivoivaa
Opinnot olivatmielenkiintoisia
Kielten opetusta oli saatavillariittävästi
Ilmapiiri oli hyvä
Koulutusyksikkö onkiinnostunut opiskelijoiden
mielipiteistä
Koulutusyksikkö hyväksyyopiskelijat osaksi
asiantuntijayhteisöä
50
Kuvio 39: Arviot koulutusyksikön suhteista elinkeinoelämään, KTK.
4.3 Ulkomaanvaihtoon kandiopintojen aikana
Kandidaattivastaajat antoivat hyvät keskiarvot koulutuksensa kansainvälisyydelle
(kuvio 40). 44 % vastaajista oli suorittanut osan KTK-opinnoistaan ulkomailla
opiskelijavaihdossa tai työharjoittelussa. Ulkomaisen opintojakson suorittaneiden
kandivastaajien määrä kasvoi edellisestä vuodesta. Vastauksista kävi myös ilmi, että
edellisvuoden tavoin vuonna 2012 opintojen suorittaminen ulkomailla oli selvästi
yleisempää kandidaattivaiheessa kuin maisterivaiheessa.
Vastaajat olivat tyytyväisiä vaihto-opintoihinsa (kuvio 41). Kandivastaajat kokivat,
että vaihdon sai sisällytettyä KTK-tutkintoon mutta olivat vain jokseenkin samaa
mieltä siitä, että opetus vaihto-opintojen aikana oli laadukasta.
3,1 3,1
3,0 2,8
käyttää elinkeinoelämänasiantuntijoita
opetuksessa
huolehtii koulutuksenkilpailukyvystätyömarkkinoilla
tukeetyöelämävalmiuksien
kehittymistä
tarjoaa opiskelijoilleyhteyksiä
elinkeinoelämään
1,0
1,5
2,0
2,5
3,0
3,5
4,0
Koulutusyksikkö...
51
Kuvio 40: Arviot koulutuksen kansainvälisyydestä, KTK.
Kuvio 41: Tyytyväisyys vaihto-opintojaksoon, KTK.
3,6
3,3
1,0
1,5
2,0
2,5
3,0
3,5
4,0
Koulutusyksikkö tarjoaakansainvälisiä
opiskelumahdollisuuksia
Opetuksessa huomioitiinkansainvälisyys
3,5
3,5
3,6
3,3
3,1
3,4
3,2
3,4
1
2
3
4
KTK-tutkinnon rakennemahdollisti luontevasti
vaihtoonlähdön
Vaihdon pystyisisällyttämään osaksi KTK-
tutkintoa
Uskoi saaneensa vaihdonaikana sellaista osaamista,jota muuten ei olisi saanut
Vaihto-opintojakso olihyödyksi laadukkaan
työllistymisen kannalta
Opetus vaihto-opintojakson aikana oli
laadukasta
Vaihtoonlähtöönkannustettiin riittävästi
yliopiston taholta
Taloudellinen ja muu tukivaihtoonlähtöön oli
riittävää
Vaihtopaikoista oli tarjollariittävästi tietoa ennen
lähtöä
52
4.4 KTM-opintoihin jatkaminen lähes itsestäänselvyys
92 % kandivastaajista aikoi jatkaa opintojaan suoraan kauppatieteiden maisteriksi –
89 % samassa yliopistossa ja 3 % jossain toisessa yliopistossa (kuvio 42). Avoimissa
vastauksissa kandidaatit pitivät maisterin opintoihin jatkamista itsestään selvänä
ratkaisuna. Useat vastaajat myös kokivat, etteivät oma osaamistaso tai
työllistymismahdollisuudet pelkillä kandidaatin papereilla olleet riittävät.
Kuvio 42: Aikoo jatkaa opintoja KTM:ksi, KTK, %.
Kuvio 43: Aikoo käydä töissä KTM-opintojen yhteydessä, KTK, %.
89%
3%
2%
4%
1%
0% 20% 40% 60% 80% 100%
Kyllä, jatkaa suoraan samassayliopistossa
Kyllä, jatkaa suoraan eri yliopistossa
Ei, siirtyy työelämään
Siirtyy nyt työelämään ja jatkaamahdollisesti myöhemmin
Ei, vaihtaa opiskelemaan toista alaa
20%
55%
2%
23%
0 %
20 %
40 %
60 %
80 %
100 %
Ei aio käydä töissä
Aikoo toimia yrittäjänä
Kyllä, osapäivätyössä
Kyllä, kokopäivätyössä
53
Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu 5
5.1 Yhteenveto
Vuonna 2012 Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulusta valmistui kauppatieteiden
maisteriksi 390 opiskelijaa ja kauppatieteiden kandidaatiksi 381 opiskelijaa. Aalto-
yliopiston osalta vastavalmistuneiden kyselyn vastausasteeksi muodostui
maistereiden joukossa huimaavat 98,5 prosenttia ja kandidaattien joukossa 97,4
prosenttia. Maisteriksi valmistuneista vastaajista 55 prosenttia oli naisia mutta
kandidaatiksi valmistuneista ainoastaan 41 %. Aalto-yliopistosta valmistuttiin sekä
maisteriksi että kandidaatiksi hieman nuorempina kuin muista yliopistoista.
Aalto-yliopistosta valmistuneet kokivat hankkineensa koulutuksessaan muita
vastaajia paremmat valmiudet miltei kaikilla osa-alueilla. Muita vastaajia
tyytyväisempiä he olivat myös kielten opetukseen, yliopistonsa
elinkeinoelämäsuhteisiin sekä koulutuksen tarjoamiin
kansainvälistymismahdollisuuksiin. Sen sijaan Aallosta valmistuneet olivat selvästi
muita vastaajia tyytymättömämpiä yliopistonsa tarjoamiin tiloihin, laitteisiin ja atk-
tukeen. Myös opintojen ohjaus sai etenkin maisterivastaajilta keskimääräistä
heikompia arvioita vertailussa muihin vastaajiin.
Aallosta valmistuneet kauppatieteiden maisterit olivat selvästi muita vastaajia
tyytyväisempiä työtilanteeseensa. Vastaajista 57 prosenttia oli valmistumishetkellään
vakinaisessa kokopäivätyössä. 90 % työssä olleista vastaajista koki työtehtävien
vastaavan koulutustaan hyvin tai melko hyvin. Työssä olleiden kuukausipalkan
mediaani oli valmistumishetkellä 3200 euroa, mikä oli sama kuin vuonna 2011.
Palkan keskihajonta oli 1448 euroa.
54
5.2 Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu, KTM
5.2.1 Vastaajien taustatiedot
Taulukko 5: Vastaajat ja vastausprosentit, Aalto KTM.
Valmistuneet
2012
Vastauksia Vastaus-% Yksikön osuus
valmistuneista
Yksikön osuus
vastanneista
Aalto 390 384 98,5 % 18,8 % 25,5 %
Kuvio 44: Vastaajien sukupuolijakauma, Aalto
KTM, %.
Aallon kauppakorkeakoulusta vuonna
2012 valmistuneista 87 % asui Helsin-
gissä tai muualla pääkaupunkiseu-
dulla. Seitsemän prosenttia kertoi asu-
vansa valmistumishetkellä ulkomailla.
Vastaajien keskiarvoikä oli 27,9
vuotta, mikä tarkoittaa että Aallosta
valmistuttiin keskimäärin 1,5 vuotta
nuorempina kuin muista yliopistoista.
Kuviossa 45 on esitetty Aallon kauppakorkeakoulusta valmistuneiden vastaajien
koulutusohjelmat ja ohjelmien sukupuolijakaumat. Vastaajien suosituimmat
sivuaineet olivat laskentatoimi (14 %) ja yritysjuridiikka (13 %). Vastaajat saivat
kyselyssä valita kaksi laajinta sivuainetta, joita olivat opiskelleet.
Vastavalmistuneilta tiedusteltiin myös opiskelupaikan valintaperustetta (kuvio 46).
Aalto-yliopiston vastaajat erosivat muista vastanneista siinä, että heille tärkein
opiskelupaikan valintaperuste oli useimmiten yksikön maine.
Nainen 55 %
Mies 45 %
55
Kuvio 45: Koulutusohjelmat ja sukupuolijakaumat, Aalto KTM, %.
Kuvio 46: Tärkein opiskelupaikan valintaperuste, Aalto KTM, %.
0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 %
Laskentatoimi (n=51)
Rahoitus (n=49)
Organisaatiot ja johtaminen(n=49)
International Business (n=49)
Markkinointi (n=46)
Kansantaloustiede (n=32)
Information and Service Management (n=26)
Yritysjuridiikka (n=18)
Yrittäjyys (n=14)
Suomen kieli ja viestintä (n=14)
International Business Communication (n=13)
Logistiikka (n=8)
Muu / ei tietoa (n=7)
Kaikki
Nainen
Mies
53%
2%
0%
1%
20%
10%
2%
1%
0%
0%
9%
1%
10%
15%
1%
9%
31%
18%
3%
4%
1%
0%
5%
3%
0% 10% 20% 30% 40% 50% 60%
Yksikön maine
Katsoi sinne opiskelemaan pääsemisenmahdollisuudet hyviksi
Sai siitä enemmän tietoa kuin muista yksiköistä
Valintamenettely
Yksikön sijaintipaikkakunta
Tietty pääaine / ohjelma
Tietty aineyhdistelmämahdollisuus
Ystävien/sukulaisten vaikutus
Halu itsenäistyä
Opetuskieli
Laajat opiskelumahdollisuudet/ valinnanvara
Muu syy opiskelupaikan valintaan
Aalto
Muut yliopistot
56
5.2.2 Valmistumisajat ja opintojen viivästymisen syyt
Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulusta valmistuneiden opinnot viivästyivät
huomattavasti useammin kuin muissa yliopistoissa keskimäärin. Koko yliopistossa
selvästi tärkeimmät syyt opintojen pitkittymiseen olivat työskentely opintojen
ohella kokopäiväisesti (42 %) ja osa-aikaisesti (18 %). Kolmanneksi tärkein syy
opintojen viivästymiseen oli pro gradu –tutkielman viivästyminen (12 %). Aallossa
opiskelleet kokivat gradutyön kuitenkin viivästyttäneen valmistumista selvästi
harvemmin kuin muissa yliopistoissa opiskelleet.
Aiemman koulutustaustan perusteella useimmin kahden vuoden tavoiteajassa
valmistuivat ne opiskelijat, jotka olivat suorittaneet alemman korkeakoulututkinnon
ulkomailla (kuvio 48). Opinnot taas viivästyivät useimmiten tradenomitaustaisilla
opiskelijoilla.
Kuvio 47: Opintojen viivästyminen suhteessa tavoiteaikaan (2 vuotta), Aalto KTM, %.
31%
69%
44%
56%
0%
10%
20%
30%
40%
50%
60%
70%
80%
90%
100%
Opinnoteivät
viivästyneet
Opinnotviivästyivät
Aalto
Muut yliopistot
57
Kuvio 48: Opintojen viivästyminen koulutustaustoittain, Aalto KTM, %.
5.2.3 Arviot koulutuksesta ja koulutusyksiköstä
Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulusta valmistuneet olivat keskimääräistä
tyytymättömämpiä yliopistonsa palveluihin (kuvio 49) ja opinto-ohjaukseen (kuvio
50). Keskimääräistä tyytyväisempiä Aallossa opiskelleet olivat taas kielten
opetukseen (kuvio 51) ja koulutusyksikkönsä suhteisiin elinkeinoelämän kanssa
(kuvio 55).
Kuvio 49: Arviot koulutusyksikön palveluista, Aalto KTM.
30%
30%
38%
21%
45%
30%
70%
70%
63%
79%
55%
70%
0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 %
Sai suoraan tutkinto-oikeudensekä KTK- että KTM-tutkintoon
KTK-tutkinto samassayliopistossa
KTK-tutkinto toisessasuomalaisessa yliopistossa
Ulkomailla suoritettu KTK-tutkintoa vastaava tutkinto
Tradenomin tutkinto
Muun alan yliopistotutkintoSuomessa tai ulkomailla
Opinnot eivät viivästyneet
Opinnot viivästyivät
3,6
3 3
4,1 4 3,8 3,7
4,1
1
1,5
2
2,5
3
3,5
4
4,5
5
Aalto
Muut yliopistot
58
Kuvio 50: Arviot opintojen ohjauksesta, Aalto KTM.
Kielten opetukseen liittyen vastaajat kehuivat avoimissa vastauksissa mm. pieniä
ryhmäkokoja ja kielten puhekursseja. Valmistuneet toivoivat kuitenkin, että kursseja
tarjottaisiin enemmän, sillä palautteen mukaan kielten kursseille oli välillä vaikea
mahtua.
Kuvio 51: Arviot opetuksesta, Aalto KTM.
3,4
3,1
3,5
3,1
3,4
3,7
3,2
3,0
2,8
3,5
3,8
3,6
3,3
3,8
3,8
3,5
3,1
2,8
1,0 1,5 2,0 2,5 3,0 3,5 4,0 4,5 5,0
Orientaatiopäivät
Opintotoimisto
Laitosten opintopalvelut
Ohjaus opintojaksolla
Opinto-opas
Weboodi
Informaatio www-sivuilla
Opiskelijatutorointi
Opettajatutorointi
Aalto
Muut yliopistot
3,6
3,3
3,9
3,8
4,2
3,8 3,6 4,0
4,0
3,9
4,1
4,2
1
2
3
4
5Opetusmenetelmät
Yhteisten opintojenopetus
Pääaineen/koulutusohjelman
opetus
Kielten javiestinnän opetus
Englannin opetus
Suomen kielen javiestinnän opetus
Ranskan opetus
Venäjän opetus
Saksan opetus
Ruotsin opetus
Espanjan opetus
Vieraskielistenkurssien opettajien
kielitaito
Aalto
Muut yliopistot
59
Aalto-yliopiston vastaajat kokivat koulutuksen antaneen valmiuksia etenkin
kansainvälisessä ympäristössä toimimiseen ja ryhmätyöskentelyyn (kuvio 52).
Valmistuneet kertoivat koulutuksen kehittäneen hyvin myös
ongelmanratkaisukykyä ja taitoa omaksua uusia asioita.
Kuvio 52: Koulutuksessa hankitut valmiudet, Aalto KTM.
Aallon kauppakorkeakoulusta valmistuneet olivat tyytyväisiä koulutukseensa (kuvio
53). Miesvastaajat olivat selvästi naisvastaajia tyytyväisempiä opiskeluilmapiiriin.
Miesvastaajista ”opiskeluilmapiiri oli hyvä” –väittämän kanssa täysin samaa mieltä
oli 51 % kun taas naisvastaajista ainoastaan 38 %.
3,7 4,0
3,5
4,0
2,8
3,9
3,7
2,8
3,1
4,3
4,4
3,6
3,4 3,5
4,3
4,2
3,9
4,1
3,6
3,6
3,4
3,5
1
2
3
4
5
Talouden yleinen
tuntemus
Valmiudet pääaineessa
Valmiudet sivuaineessa
Viestintä äidinkielellä
Viestintä toisella
kotimaisella
Viestintä vierailla kielillä
Tieteelliset valmiudet
Tiedolliset valmiudet
yrittäjyyteen
Asenteelliset valmiudet
yrittäjyyteen
Kv. ympäristössä
toimiminen Ryhmätyöskentely
Yleiset
johtamisvalmiudet
Esimiestaidot
Tietotekniset
työelämätaidot
Uusien asioiden
omaksuminen
Ongelmanratkaisukyky
Esiintyminen
Vuorovaikutustaidot
Neuvottelutaidot
Projektinhallinta
Työelämätietous
Eettisen toiminnan
valmiudet
Aalto
Muutyliopistot
60
Kuvio 53: Tyytyväisyys koulutukseen, Aalto KTM.
Kuvio 54: Tyytyväisyys koulutusyksikköön, Aalto KTM.
Kuviosta 55 havaitaan, että Aalto-yliopistosta valmistuneet olivat selvästi
keskimääräistä tyytyväisempiä koulutusyksikkönsä työelämäyhteyksiin. Yksi
vastaaja kertoi koulutuksessa erityisen hyvää olleen ”erinomaiset yhteydet liike-elämään.
3,2
3,3
3,2
3,1
3,4
3,2
3,3
3,4
1
2
3
4
Koulutus vastasiodotuksia
Koulutus olilaadukasta
Koulutus olivaativaa
Koulutus olimotivoivaa
Opinnot olivatmielenkiintoisia
Koulutus antoihyvät valmiudet
työelämään
Kielten opetustaoli saatavilla
riittävästi
Opiskeluilmapiirioli hyvä
Aalto
Muut yliopistot
3,0 2,9 3,1
2,9
1,0
1,5
2,0
2,5
3,0
3,5
4,0
Koulutusyksikkö onkiinnostunut
opiskelijoiden mielipiteistä
Koulutusyksikkö hyväksyyopiskelijat osaksi
asiantuntijayhteisöä
Aalto
Muut yliopistot
61
Opetus tarjosi kokonaisvaltaisen kuvan yritysten ja organisaatioiden toiminnasta”. Avoimessa
palautteessa vastaajat kuitenkin toivoivat koulutukseensa vielä lisää
käytännönläheisyyttä esimerkiksi vierailijaluentojen ja case-harjoitusten muodossa.
Kuvio 55: Arviot koulutusyksikön suhteista elinkeinoelämään, Aalto KTM.
5.2.4 Pro gradu –tutkielman tekeminen ja rahoitus
Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun vastaajista 37 % teki pro gradu –tutkielmansa
toimeksiantona (kuvio 56). Osuus on 10 prosenttiyksikköä suurempi kuin muissa
koulutusyksiköissä mutta laski edellisvuodesta, jolloin toimeksiantona gradunsa teki
jopa 43 % Aallon kauppislaisista.
Tutkielmansa Aallon kauppakorkeakoulusta valmistuneet tekivät hieman muita
nopeammin. Aallon kauppakorkeakoulusta valmistuneiden tutkielmantekoaika oli
keskimäärin 12 kuukautta ja nettotekoaika 5,3 kuukautta (muut yliopistot 13,3 kk ja
5,8 kk). Tutkielmanohjaus sai keskiarvoksi 3,6 asteikolla 1-5.
3,3 3,2 3,1 3,1
3,0 3,0 2,9 2,7
käyttääelinkeinoelämänasiantuntijoita
opetuksessa
huolehtiikoulutuksen
kilpailukyvystätyömarkkinoilla
on kiinnostunutelinkeinoelämän
toiveistakoulutuksessa
pyrkii tarjoamaanopiskelijoille
yhteyksiäelinkeinoelämään
1,0
1,5
2,0
2,5
3,0
3,5
4,0
Koulutusyksikkö...
Aalto
Muut yliopistot
62
Kuvio 56: Tutkielman tekeminen toimeksiantona,
Aalto KTM, %.
Taulukko 6: Tutkielman rahoituksen suuruus,
Aalto KTM.
Rahoituksen suuruus
(mediaani)
Aalto Muut
yliopistot
Kertapalkkio 4000 € 2550 €
Palkkatyö
1900 €/kk, 5,6
kuukauden
ajalta
2000 €/kk,
5,1
kuukauden
ajalta
Stipendi 2050 € 1500 €
Kuvio 57: Tutkielman rahoitus, Aalto KTM, %
37% 27%
63% 73%
0 %
10 %
20 %
30 %
40 %
50 %
60 %
70 %
80 %
90 %
100 %
Aalto Muutyliopistot
Ei
Kyllä
66%
77%
12%
6% 3%
4% 2%
3% 12%
5%
6% 5%
0 %
10 %
20 %
30 %
40 %
50 %
60 %
70 %
80 %
90 %
100 %
Aalto Muut yliopistot
Muu rahoitustutkielman tekoon
Palkkatyö
Ainoastaantutkielmastasuoranaisestiaiheutuneet kulut
Stipendi
Kertapalkkio
Ei rahallista tukea
63
5.2.5 Kansainvälisyys ja vaihto-opinnot
Aallon kauppakorkeakoulu sai valmistuneilta opiskelijoiltaan hyvät keskiarvot
koulutuksen kansainvälisyydessä (kuvio 58). Myös vaihto-opintoihinsa Aallosta
valmistuneet olivat keskimääräistä tyytyväisempiä (kuvio 60). 69 % vastaajista ei
kuitenkaan käynyt vaihdossa maisteriopintojensa aikana. Vastaajat kertoivat syyksi
mm. vaihto-opinnot KTK-tutkinnon aikana ja sen, että vastaajat tahtoivat opiskella
sivuaineopinnot omassa yliopistossaan.
Kuvio 58: Arviot koulutuksen kansainvälisyydestä, Aalto KTM.
Kuvio 59: Suoritti osan KTM-opinnoistaan ulkomailla, Aalto KTM, %.
3,7 3,5 3,5
3,3
1,0
1,5
2,0
2,5
3,0
3,5
4,0
Koulutusyksikkö tarjoaakansainvälisiä
opiskelumahdollisuuksia
Opetuksessa huomioitiinkansainvälisyys
Aalto
Muut yliopistot
31% 30%
69% 70%
0 %
20 %
40 %
60 %
80 %
100 %
Aalto Muut yliopistot
Ei
Kyllä
64
Kuvio 60: Tyytyväisyys vaihto-opintojaksoon, Aalto KTM.
5.2.6 Työllistyminen ja sijoittuminen
Aalto-yliopistosta valmistuneista 57 prosenttia oli valmistumishetkellään
vakinaisessa kokopäivätyössä (kuvio 61), mikä oli kaksi prosenttiyksikköä enemmän
kuin edellisvuonna. 77 % Aallon vastaajista kertoi olleensa tyytyväinen
työtilanteeseensa, kun muissa yliopistoissa tyytyväisten osuus vastaajista jäi
kymmenen prosenttiyksikköä pienemmäksi (kuvio 62). Työssä käyvät Aallosta
valmistuneet kokivat työtehtäviensä myös vastaavan hyvin omaa koulutustaan
(kuvio 64). Aallosta valmistuneiden työnhakuaika oli keskimäärin 1.6 kuukautta.
13 % vastaajista kertoi hakevansa töitä valmistumishetkellä. Työttömien
vastavalmistuneiden osuus kasvoi yhdellä prosenttiyksiköllä edellisvuodesta.
3,6
3,8
3,6
3,5
3,2
3,3
3,4
3,4
1
2
3
4
KTM-tutkinnonrakenne mahdollisti
luontevastivaihtoonlähdön
Vaihdon pystyisisällyttämään
osaksi KTM-tutkintoa
Uskoi saaneensavaihdon aikana
sellaista osaamista,jota muuten ei olisi
saanut
Vaihto-opintojaksooli hyödyksilaadukkaan
työllistymisenkannalta
Opetus vaihto-opintojakson aikana
oli laadukasta
Vaihtoonlähtöönkannustettiin
riittävästi yliopistontaholta
Taloudellinen jamuu tuki
vaihtoonlähtöön oliriittävää
Vaihtopaikoista olitarjolla riittävästi
tietoa ennen lähtöä
Aalto
Muut yliopistot
65
Tärkein syy valmistumishetken työttömyyteen Aallon työttömien vastaajien
keskuudessa oli se, ettei vastavalmistunut ollut vielä hakenut työpaikkaa. 8 %
työttömistä vastaajista koki tärkeimmäksi syyksi työttömyyteensä työelämässä
tarvittavien erityistaitojen puutteellisuuden. Osuus on valtakunnallisesti korkea,
sillä muissa yliopistoissa tämän ryhmän osuus oli ainoastaan 3 %.
Kuvio 61: Työtilanne valmistumishetkellä, Aalto KTM, %.
57%
6%
16%
4%
2%
1%
1%
0%
0%
13%
0%
49%
8%
15%
3%
2%
2%
2%
5%
1%
13%
2%
0% 20% 40% 60% 80% 100%
Vakinainen kokopäivätyö
Vakinainen osapäivätyö
Määräaikainen kokopäivätyö
Määräaikainen osapäivätyö
Päätoiminen yrittäjä
Osa-aikainen yrittäjä
Jatkaa opiskelua
Vanhempainloma tai hoitovapaa
Varusmies-/ siviilipalvelu
Hakee töitä
Muu työtilanne
Aalto
Muut yliopistot
66
Kuvio 62: Tyytyväisyys työtilanteeseen, Aalto KTM, %.
Kuvio 63: Miten sai nykyisen työpaikkansa, Aalto KTM, %.
77% 67%
23% 33%
0 %
10 %
20 %
30 %
40 %
50 %
60 %
70 %
80 %
90 %
100 %
Aalto Muut yliopistot
Ei
Kyllä
0%
0%
2%
2%
2%
3%
4%
6%
7%
7%
10%
14%
20%
21%
2%
0%
4%
2%
3%
3%
8%
8%
6%
4%
11%
3%
22%
22%
0% 5% 10% 15% 20% 25% 30%
Työvoimatoimiston välityksellä
Ekonomipörssin välityksellä
Henkilöstöpalvelu- / rekrytointiyrityksenkautta
Yliopiston/ professorin välityksellä
Työskentelee omassa yrityksessä
Sai työpaikan muuta kautta
Otti oma-aloitteisesti yhteyttä työnantajiin
Tarjottiin työtä
Vastasi lehti-ilmoitukseen
Teki pro gradu -tutkielman nykyiselletyönantajalle
Henkilökohtaisten suhteiden avulla
Yliopiston ura- ja rekrytointipalvelujen kautta
Työskennellyt samassa organisaatiossaopintojen aikana
Internetin kautta (esim. yritysten kotisivut)
MuutyliopistotAalto
67
Kuvio 64: Työssä olleiden työtehtävien vastaavuus koulutukseen, Aalto KTM, %.
Kuvio 65: Työssä olleiden asema organisaatiossa, Aalto KTM, %.
Taulukko 7: Työssä olleiden bruttopalkka kuukaudessa, Aalto KTM.
Keskiarvo Mediaani
Aalto Muut
yliopistot
Aalto Muut
yliopistot
Bruttopalkka/kk 3482 €
3178 € 3200 € 3000 €
54%
36%
7% 3%
41% 37%
17%
5%
0%
10%
20%
30%
40%
50%
60%
Hyvin Melko hyvin Heikosti Ei lainkaan
Aalto
Muut yliopistot
5%
10%
54%
3%
21%
7%
8%
8%
39%
2%
33%
10%
0% 10% 20% 30% 40% 50% 60%
Johto
Keskijohto
Asiantuntija
Itsenäinen elinkeinonharjoittaja
Toimihenkilö
Muu asema
Aalto
Muut yliopistot
68
5.3 Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu, KTK
5.3.1 Vastaajien taustatiedot
Taulukko 8: Vastaajat ja vastausprosentit, Aalto KTK.
Valmistuneet
2012
Vastauksia Vastaus-% Yksikön osuus
valmistuneista
Yksikön osuus
vastanneista
Aalto 381 371 97,4 % 21 % 28 %
Kuvio 66: Vastaajien sukupuolijakauma, Aalto
KTK, %.
Vuonna 2012 Aallon kauppakor-
keakoulusta valmistui kandidaatiksi
381 opiskelijaa. Heistä 65, 18 %
vastaajista, sai tutkintonsa Mikkelin
yksiköstä, jossa koulutetaan ainoastaan
kauppatieteiden kandidaatteja. Hel-
singissä opiskelleista 96 % asui
valmistumishetkellä Helsingissä tai
muualla pääkaupunkiseudulla. Mik-
kelistä valmistuneista pääkaupunki-
seudulla asui 54 %, Mikkelissä 9 % ja
ulkomailla 15 %.
Vastaajien keskiarvoikä oli 25,6 vuotta. Helsingissä opiskelleiden kandidaattien
keskiarvoikä oli 26 vuotta kun taas Mikkelin yksiköstä valmistuneet olivat selvästi
nuorempia, keskimäärin 23-vuotiaita. Kuviossa 67 on esitetty Aallon
kauppakorkeakoulusta valmistuneiden vastaajien koulutusohjelmat ja ohjelmien
sukupuolijakaumat. Mikkelin yksiköstä valmistuneet opiskelivat International
business –ohjelmassa.
Nainen 41 %
Mies 59 %
69
Kuvio 67: Koulutusohjelmat ja sukupuolijakaumat, Aalto KTK, %.
Kuvio 68: Tärkein opiskelupaikan valintaperuste, Aalto KTK, %.
0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 %
Laskentatoimi (n=112)
Markkinointi (n=72)
International business (n=64)
Business technology (n=35)
Rahoitus (n=11)
Organisaatiot ja johtaminen (n=31)
Taloushallinto (n=22)
Yritysjuridiikka (n=11)
Kansantaloustiede (n=7)
Muu / ei tietoa (n=2)
Kaikki
Nainen
Mies
50%
3%
0%
1%
16%
7%
2%
2%
0%
0%
16%
3%
38%
5%
0%
9%
4%
18%
0%
4%
0%
0%
20%
2%
0% 10% 20% 30% 40% 50% 60%
Yksikön maine
Katsoi sinne opiskelemaan pääsemisenmahdollisuudet hyviksi
Sai siitä enemmän tietoa kuin muista yksiköistä
Valintamenettely
Yksikön sijaintipaikkakunta
Tietty pääaine / ohjelma
Tietty aineyhdistelmämahdollisuus
Ystävien/sukulaisten vaikutus
Halu itsenäistyä
Opetuskieli
Laajat opiskelumahdollisuudet/ valinnanvara
Muu syy opiskelupaikan valintaan
Aalto Hki
Aalto Mli
Muut yliopistot
70
Vastaajien suosituimmat sivuaineet olivat rahoitus (13 %), markkinointi (11 %) sekä
organisaatiot ja johtaminen (10 %). Vastaajat saivat kyselyssä valita kaksi laajinta
sivuainetta, joita olivat opiskelleet.
5.3.2 Valmistumisajat ja opintojen viivästymisen syyt
Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun Mikkelin yksikön vastaajat suorittivat
opintonsa kolmen vuoden määräajassa huomattavasti useammin kuin Aallon
Helsingin yksikössä tai muissa yliopistoissa opiskelleet vastaajat (kuvio 69). Tärkein
syy opintojen viivästymiseen oli sekä Helsingin että Mikkelin yksikössä työskentely
opintojen ohessa, mutta myös opetusjärjestelyt, esimerkiksi kurssien ajoitus,
viivästyttivät kandiksi valmistumista.
83 % Helsingissä opiskelleista kertoi suorittaneensa maisteriopintoja ennen
valmistumistaan kandidaatiksi. Nämä vastaajat olivat suorittaneet keskimäärin 40,8
opintopisteen edestä maisteriopintoja, mikä oli selvästi vähemmän kuin muissa
yliopistoissa.
Kuvio 69: Opintojen viivästyminen suhteessa tavoiteaikaan (3 vuotta), Aalto KTK, %.
31%
69% 64%
36%
0%
10%
20%
30%
40%
50%
60%
70%
80%
90%
100%
Opinnot eivätviivästyneet
Opinnotviivästyivät
Aalto Hki
Aalto Mli
Muut yliopistot
71
5.3.3 Arviot koulutuksesta ja koulutusyksiköstä
Aalto-yliopiston Helsingin ja Mikkelin yksiköiden vastaajien arviot
koulutusyksiköiden tiloihin, laitteisiin ja ATK-tukeen liittyen erosivat huomattavasti
toisistaan. Mikkelin vastaajat arvioivat koulutusyksikkönsä tilat, laitteet ja ATK-tuen
korkeammalle kuin vastaajat keskimäärin kun taas Helsingin vastaajat olivat näihin
osa-alueisiin keskimääräistä tyytymättömämpiä. Kirjastopalveluille molempien
yksiköiden vastaajat sen sijaan antoivat keskimäärin hyvän (4) arvosanan (kuvio 70).
Kuvio 70: Arviot koulutusyksikön palveluista, Aalto KTK.
Mikkelissä opiskelleet olivat erittäin tyytyväisiä saamaansa opintojen ohjaukseen
sähköistä opintopalvelua lukuun ottamatta. Avoimissa vastauksissa Mikkelistä
valmistuneet esittivät, että Weboodia voitaisiin käyttää myös heidän yksikössään.
Sanallisissa vastauksissa Mikkelistä valmistuneet toivoivat myös lisää panostusta
opintojen ohjaukseen. Huomattavaa on, että Mikkelissä opiskelleet vastaajat antoivat
yksikkönsä opettajatutoroinnille keskiarvon 3,5 kun koko maan yliopistojen
kandivastaajien keskiarvo oli vain 2,7.
3,7
3,1 3,1
4 3,9 3,8 3,7
4
1
2
3
4
5
Yliopiston tilat Yliopistonlaitteet
ATK-tuki Kirjastopalvelut
Aalto
Muut yliopistot
72
Kuvio 71: Arviot opintojen ohjauksesta, Aalto KTK.
Kuvio 72: Arviot opetuksesta, Aalto KTK.
3,9
3,7
3,3
3,4
3,2
3,7
3,6
3,4
3,6
2,8
3,7
3,5
3,7
3,5
3,3
3,8
3,8
3,5
3,4
2,7
1,0 1,5 2,0 2,5 3,0 3,5 4,0 4,5 5,0
Orientaatiopäivät
Infotilaisuudet
Opintotoimisto
Laitosten opintopalvelut
Ohjaus opintojaksolla
Opinto-opas
Weboodi
Informaatio www-sivuilla
Opiskelijatutorointi
Opettajatutorointi
3,7
3,8
3,9
4,2
3,9
3,9 4,2
4,1
4,0
4,1
4,1
1
2
3
4
5Opetusmenetelmät
Yhteisten opintojenopetus
Pääaineen/koulutusohjelman
opetus
Englannin opetus
Suomen kielen javiestinnän opetus
Ranskan opetusVenäjän opetus
Saksan opetus
Ruotsin opetus
Espanjan opetus
Vieraskielistenkurssien opettajien
kielitaito
Aalto
Muut yliopistot
73
Myös opetuksen arvioissa ilmeni huomattavia eroja eri Aalto-yliopiston
koulutusyksiköistä valmistuneiden keskuudessa. Molemmista yksiköistä
valmistuneet olivat keskimääräistä tyytyväisempiä opetukseen (kuvio 72). Kyselyn
perusteella Mikkelistä valmistuneet olivat erittäin tyytyväisiä opetuksen eri osa-
alueisiin lukuun ottamatta suomen kielen ja viestinnän opetusta, joka taas sai hyvän
keskiarvon Helsingin vastaajilta. Vieraskielisten opettajien kielitaito sai Mikkelin
yksiköstä valmistuneiden vastaajien keskuudessa keskiarvoksi huimaavat 4,7.
Kuvio 73: Koulutuksessa hankitut valmiudet, Aalto KTK.
3,9 3,9
3,7
3,9
3,0
4,0
3,0
3,3
4,3 4,5
3,7
3,5
3,6
4,4
4,2
4,0
4,1
3,6
1
2
3
4
5Talouden yleinen tuntemus
Valmiudet pääaineessa
Valmiudet sivuaineessa
Viestintä äidinkielellä
Viestintä toisella kotimaisella
Viestintä vierailla kielillä
Tiedolliset valmiudet
yrittäjyyteen
Asenteelliset valmiudet
yrittäjyyteen
Kv. ympäristössä toimiminen
Ryhmätyöskentely
Yleiset johtamisvalmiudet
Esimiestaidot
Tietotekniset työelämätaidot
Uusien asioiden omaksuminen
Ongelmanratkaisukyky
Esiintyminen
Vuorovaikutustaidot
Eettisen toiminnan valmiudet
Aalto
Muut yliopistot
74
Aalto-yliopiston opiskelijat ja etenkin Mikkelistä valmistuneet olivat tyytyväisiä
myös koulutuksessa hankkimiinsa valmiuksiin (kuvio 73) ja koulutukseen (kuvio
74). Koulutuksessaan Aalto-yliopistosta valmistuneet kokivat saaneensa erityisen
hyvät valmiudet ryhmätyöskentelyyn (Helsinki 4,4 ja Mikkeli 4,8) sekä
kansainvälisessä ympäristössä toimimiseen (Helsinki 4,2 ja Mikkeli 4,7). Aalto-
yliopiston kandivastaajat olivat keskimääräistä selvästi tyytyväisempiä yliopistonsa
elinkeinoelämäsuhteisiin (kuvio 76). Työelämäsuhteisiin molempien yksiköiden
vastaajat olivat keskimäärin yhtä tyytyväisiä.
Kuvio 74: Tyytyväisyys koulutukseen, Aalto KTK.
3,3
3,4
3,2
3,1
3,4
3,4
3,8
1
2
3
4
Koulutus vastasiodotuksia
Koulutus olilaadukasta
Koulutus oli vaativaa
Koulutus olimotivoivaa
Opinnot olivatmielenkiintoisia
Kielten opetusta olisaatavilla riittävästi
Opiskeluilmapiiri olihyvä
Aalto
Muut yliopistot
75
Kuvio 75: Tyytyväisyys koulutusyksikköön, Aalto KTK.
Kuvio 76: Arviot koulutusyksikön suhteista elinkeinoelämään, Aalto KTK.
3,0 2,9 3,0 2,8
1,0
1,5
2,0
2,5
3,0
3,5
4,0
Koulutusyksikkö onkiinnostunut
opiskelijoiden mielipiteistä
Koulutusyksikkö hyväksyyopiskelijat osaksi
asiantuntijayhteisöä
Aalto
Muut yliopistot
3,4 3,3 3,2 3 3 2,9 2,9
2,7
käyttääelinkeinoelämän
asiantuntijoitaopetuksessa
huolehtii koulutuksenkilpailukyvystätyömarkkinoilla
tukeetyöelämävalmiuksien
kehittymistä
tarjoaa opiskelijoilleyhteyksiä
elinkeinoelämään
1
1,5
2
2,5
3
3,5
4
Koulutusyksikkö...
Aalto
Muut yliopistot
76
18 % Aalto-yliopistosta kandidaatiksi valmistuneista teki kandidaatintutkielmansa
toimeksiantona kun taas muissa yliopistoissa osuus oli vain 6 %. Mikkelissä, jossa
opiskelijat voivat suorittaa opintoja vain kandidaatin tutkintoon asti, toimeksiantona
tehtyjen tutkielmien osuus oli peräti 58 % ja nousi viisi prosenttiyksikköä
edellisvuodesta. Helsingin yksikössä toimeksiantona tehtyjen kanditutkielmien
osuus oli 9 % eli lähempänä valtakunnallista tasoa. Tutkielman ohjaukselle
Helsingissä opiskelleet antoivat keskiarvon 3,8 ja Mikkelissä opiskelleet keskiarvon
3,9.
5.3.4 Kansainvälisyys ja vaihto-opinnot
Vastaajat olivat tyytyväisiä koulutuksensa kansainvälisyyteen (kuvio 77). Etenkin
Mikkelistä valmistuneet antoivat odotetusta erinomaiset keskiarvot yksikkönsä
kansainvälisyydestä. Kansainvälisyyden arvioissa vastaajat olivat myös
huomattavan yksimielisiä.
Kuvio 77: Arviot koulutuksen kansainvälisyydestä, Aalto KTK.
Aalto-yliopistossa kandidaatiksi valmistuneista 58 % suoritti osan KTK-opinnoistaan
ulkomailla (kuvio 78). Vaihto-opiskelu oli Aallossa opiskelleiden keskuudessa
3,7
3,4 3,6
3,2
1,0
1,5
2,0
2,5
3,0
3,5
4,0
Koulutusyksikkö tarjoaakansainvälisiä
opiskelumahdollisuuksia
Opetuksessa huomioitiinkansainvälisyys
Aalto
Muut yliopistot
77
huomattavasti suositumpaa kuin muissa yliopistoissa opiskelleiden: ero muiden
yliopistojen vastaajiin oli 20 prosenttiyksikköä. Helsingin yksikössä osan KTK-
opinnoistaan ulkomailla suoritti 50 %, ja Mikkelissä, jossa KTK-tutkintoon sisältyy
pakollinen vaihto, ulkomailla opintojaan suorittaneiden vastaajien osuus oli 98 %.
Kuvio 78: Suoritti osan KTK-opinnoistaan ulkomailla, Aalto KTK, %.
Aalto-yliopiston vastaajat olivat myös keskimääräistä tyytyväisempiä vaihto-
opintojaksoonsa (kuvio 79). Mikkelin yksikössä opiskelleet olivat Helsingin vastaajia
tyytyväisempiä vaihto-opintojen rakenteeseen ja yksikkönsä antamaan
kannustukseen ja tukeen vaihto-opinnoissa kun taas Helsingistä valmistuneet
kokivat Mikkelissä opiskelleita useammin vaihto-opinnoissa saamansa opetuksen
olleen laadukasta ja vaihto-opintojakson olleen hyödyllinen työllistymisen kannalta.
58%
38%
42%
62%
0 %
10 %
20 %
30 %
40 %
50 %
60 %
70 %
80 %
90 %
100 %
Aalto Muut yliopistot
Ei
Kyllä
78
Kuvio 79: Tyytyväisyys vaihto-opintojaksoon, Aalto KTK.
5.3.5 Jatkosuunnitelmat
Mikkelin yksikön vastaajien kandidaatin tutkinnon jälkeiset suunnitelmat erosivat
odotetusti muissa yliopistoissa opiskelleiden suunnitelmista (kuvio 80). 34 %
Mikkelin vastaajista aikoi siirtyä valmistumisen jälkeen työelämään, tosin heistä 32 %
suunnitteli jatkavansa kauppatieteiden opintoja myöhemmin. Helsingissä
opiskelleista taas jopa 95 % aikoi jatkaa kauppatieteiden maisterin opintoja suoraan
valmistumisen jälkeen Aalto-yliopistossa.
3,7
3,8
3,6
3,3
3,1
3,6
3,3
3,5
1
2
3
4
KTK-tutkinnon rakennemahdollisti luontevasti
vaihtoonlähdön
Vaihdon pystyisisällyttämään osaksi
KTK-tutkintoa
Uskoi saaneensavaihdon aikana sellaistaosaamista, jota muuten
ei olisi saanut
Vaihto-opintojakso olihyödyksi laadukkaan
työllistymisen kannalta
Opetus vaihto-opintojakson aikana oli
laadukasta
Vaihtoonlähtöönkannustettiin riittävästi
yliopiston taholta
Taloudellinen ja muutuki vaihtoonlähtöön oli
riittävää
Vaihtopaikoista olitarjolla riittävästi tietoa
ennen lähtöä
Aalto
Muutyliopistot
79
Kuvio 80: Aikoo jatkaa opintoja KTM:ksi, Aalto KTK, %.
Kuvio 81: Aikoo käydä töissä KTM-opintojen yhteydessä, Aalto KTK.
95%
1%
1%
2%
1%
31%
28%
2%
32%
8%
0% 20% 40% 60% 80% 100%
Kyllä, jatkaa suoraan samassayliopistossa
Kyllä, jatkaa suoraan eriyliopistossa
Ei, siirtyy työelämään
Siirtyy nyt työelämään ja jatkaamahdollisesti myöhemmin
Ei, vaihtaa opiskelemaan toistaalaa
Aalto Hki
Aalto Mli
Muut yliopistot
16% 9%
22%
68%
60%
50%
3%
8% 2%
13%
23% 26%
0 %
20 %
40 %
60 %
80 %
100 %
Aalto Hki Aalto Mli Muutyliopistot
Ei
Yrittäjänä
Kyllä, osapäivätyössä
Kyllä, kokopäivätyössä
80
Itä-Suomen yliopisto 6
6.1 Yhteenveto
Itä-Suomen yliopistosta valmistui vuonna 2012 30 kauppatieteen maisteria ja 92
kandidaattia. Vastausaste oli maisteriksi valmistuneiden osalta 31,6 prosenttia ja
kandidaatiksi valmistuneiden osalta 26,1 prosenttia. Itä-Suomesta valmistuttiin
tavoiteajassa huomattavasti useammin kuin muista yliopistoista. Maistereista vain 43
prosenttia koki maisteriopintojensa viivästyneen ja kandidaateista yli puolet kertoi
suorittaneensa opintonsa kolmen vuoden määräajassa.
Verrattuna muihin vastaajiin Itä-Suomen yliopistosta valmistuneet olivat
keskimääräistä tyytymättömämpiä yliopistonsa kansainvälisyyteen ja
elinkeinoelämäsuhteisiin. Maistereista selvästi keskimääräistä suurempi osa oli
kuitenkin tehnyt pro gradu -tutkielmansa toimeksiantona ja saanut siihen rahoitusta.
40 prosenttia Itä-Suomen yliopistosta valmistuneista kauppatieteiden maistereista oli
valmistumishetkellään vakinaisessa osa-aikatyössä ja vain 37 prosenttia vakinaisessa
kokopäivätyössä. Osa-aikaisesti työskentelevien osuus nousi ja kokopäiväisesti
työskentelevien osuus laski vuodesta 2011. Myös työtilanteeseensa tyytyväisten
osuus laski edellisvuoden 67 prosentista 60 prosenttiin. Kuitenkin vain kolme
prosenttia valmistuneista kertoi hakevansa töitä. Suurin osa Itä-Suomen yliopistosta
valmistuneista työssä olleista kertoi työskentelevänsä toimihenkilönä.
Mediaanilla mitattuna työssä olevat Itä-Suomen yliopistosta valmistuneet ansaitsivat
2900 euroa kuukaudessa eli keskimäärin 100 euroa vähemmän kuin muista
yliopistoista valmistuneet. Palkan keskihajonta oli 1268 euroa.
81
6.2 Itä-Suomen yliopisto, KTM
6.2.1 Vastaajien taustatiedot
Taulukko 9: Valmistuneet, valmistuneet ja vastausprosentit, UEF KTM.
Valmistuneet
2012
Vastauksia Vastaus-% Yksikön osuus
valmistuneista
Yksikön osuus
vastanneista
UEF 95 30 31,6 % 4,6 % 2,0 %
Kuvio 82: Vastaajien sukupuolijakauma, UEF
KTM, %.
Itä-Suomen yliopistosta kyselyyn
vastasi 30 maisteriksi valmistunutta.
Yliopiston palautteessa ovat mukana
sekä Joensuussa että Kuopiossa
opiskelleet vastaajat. Kuopiossa asui
valmistumishetkellään 40 % ja
Joensuussa 17 % vastaajista.
Helsingissä tai muualla pää-
kaupunkiseudulla asui 17 %. Kaikki
vastaajat kertoivat asuvansa Suomessa.
Itä-Suomen yliopiston vastaajien
keskiarvoikä oli 28,2 vuotta eli
maisteriksi valmistuneet olivat 0,8
vuotta nuorempia kuin muista yliopis-
toista valmistuneet keskimäärin.
Kuviossa 83 on esitetty Itä-Suomen yliopistosta valmistuneiden vastaajien pääaineet
ja pääaineiden sukupuolijakaumat. Taloushallinnon ja rahoituksen
erikoistumisalueesta valmistuneet opiskelivat Kuopion yksikössä. Itä-Suomen
yliopistosta valmistuneiden suosituimmat sivuaineet olivat laskentatoimi ja rahoitus
(28 %) sekä organisaatiot ja johtaminen (21 %). Vastaajat saivat kyselyssä valita kaksi
laajinta sivuainetta, jota olivat opiskelleet.
Nainen 37 %
Mies 63 %
82
Kuvio 83: Pääainekategoriat ja sukupuolijakaumat, UEF KTM, %.
Kuvio 84: Tärkein opiskelupaikan valintaperuste, UEF KTM, %.
0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 %
Kaikki
Johtaminen (n=11)
Laskentatoimi (n=7)
Taloushallinto ja rahoitus(n=7)
Muu / ei tietoa (n=5)
Nainen
Mies
0%
20%
0%
20%
37%
3%
0%
17%
0%
0%
0%
3%
22%
11%
1%
7%
28%
16%
2%
3%
1%
0%
6%
2%
0% 10% 20% 30% 40%
Yksikön maine
Katsoi sinne opiskelemaanpääsemisen mahdollisuudet hyviksi
Sai siitä enemmän tietoa kuin muistayksiköistä
Valintamenettely
Yksikön sijaintipaikkakunta
Tietty pääaine / ohjelma
Tietty aineyhdistelmämahdollisuus
Ystävien/sukulaisten vaikutus
Halu itsenäistyä
Opetuskieli
Laajat opiskelumahdollisuudet/valinnanvara
Muu syy opiskelupaikan valintaan
UEF
Muut yliopistot
83
6.2.2 Valmistumisajat ja opintojen viivästymisen syyt
Itä-Suomen yliopistossa opiskelleista vastaajista suurin osa valmistui
kauppatieteiden maisteriksi kahden vuoden tavoiteajassa (kuvio 85). 41 % vastaajista
taas koki, että KTM-opinnot viivästyivät suhteessa normiaikaan. Tärkein syy
opintojen viivästymiseen oli työskentely kokopäiväisesti (38 %), vaikkakin
työskentely opintojen ohessa viivästytti vastaajien opintoja keskimääräistä
vähemmän. Toiseksi tärkein syy opintojen viivästymiseen Itä-Suomen yliopistossa
oli pro gradu –työn viivästyminen (23 %).
Kuvio 85: Opintojen viivästyminen suhteessa tavoiteaikaan (2 vuotta), UEF KTM, %.
Kuvio 86: Opintojen viivästyminen koulutustaustoittain, UEF KTM, %.
57%
43% 41%
59%
0%
10%
20%
30%
40%
50%
60%
70%
80%
90%
100%
Opinnot eivätviivästyneet
Opinnotviivästyivät
UEF
Muut yliopistot
55%
56%
45%
44%
0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 %
KTK-tutkinto samassayliopistossa
Tradenomin tutkinto
Opinnot eivät viivästyneet
Opinnot viivästyivät
84
6.2.3 Arviot koulutuksesta ja koulutusyksiköstä
Itä-Suomen yliopistosta valmistuneet olivat tyytyväisiä koulutusyksikkönsä
tarjoamiin palveluihin (kuvio 87). Avoimissa vastauksissa vastaajat kehuivat
erityisesti pienen koulutusyksikön tiloja ja ilmapiiriä.
Kuvio 87: Arviot koulutusyksikön palveluista, UEF KTM.
Kuvio 88: Arviot opintojen ohjauksesta, UEF KTM.
3,9 3,7
3,5
3,9 3,9
3,6 3,5
4,1
1,0
1,5
2,0
2,5
3,0
3,5
4,0
4,5
5,0
Yliopiston tilat Yliopistonlaitteet
ATK-tuki Kirjastopalvelut
UEF
Muut yliopistot
3,2
3,5
3,7
3,5
3,5
3,6
3,0
3,0
2,4
3,5
3,6
3,6
3,3
3,7
3,7
3,4
3,1
2,8
1,0 1,5 2,0 2,5 3,0 3,5 4,0 4,5 5,0
Orientaatiopäivät
Opintotoimisto
Laitosten opintopalvelut
Ohjaus opintojaksolla
Opinto-opas
Weboodi
Informaatio www-sivuilla
Opiskelijatutorointi
Opettajatutorointi
Muut yliopistot
UEF
85
Avoimissa vastauksissa Itä-Suomen yliopistosta valmistuneet kertoivat arvostavansa
yliopistonsa panostusta tutkimukseen. Useat vastaajat kertoivat saaneensa
laadukasta opetusta maisteriopintojensa aikana. Opettajien koettiin olevan
asiantuntevia, mutta koulutusyksikön toivottiin panostavan opettajien pedagogisiin
taitoihin: ”Oppilaat ovat kuin peili: jos opettaja on väsynyt ja innoton ovat myös oppilaat
samanlaisia. Jos opettaja osoittaa innostuksensa aiheesta ja haastaa oppilaat keskusteluun, on
opetustapahtumalla jotakin merkitystä!”
Kuvio 89: Arviot opetuksesta, UEF KTM.
3,4
3,5
3,5
3,6
4,0
3,6 3,0
3,1
3,4
3,9
4,0
3,9
1
2
3
4
5Opetusmenetelmät
Yhteisten opintojenopetus
Pääaineen/koulutusohjelman
opetus
Kielten ja viestinnänopetus
Englannin opetus
Suomen kielen javiestinnän opetus
Ranskan opetus
Venäjän opetus
Saksan opetus
Ruotsin opetus
Espanjan opetus
Vieraskielistenkurssien opettajien
kielitaito
UEF
Muutyliopistot
86
Kuvio 90: Koulutuksessa hankitut valmiudet, UEF KTM.
Kuvio 91: Tyytyväisyys koulutukseen, UEF KTM.
3,3 3,6
3,3 3,8
2,6
3,6
3,6
2,9
2,9
3,4
4,1
3,4 3,3 3,7
4,2
3,9
3,8
3,9
3,7
3,4
3,3 3,2
1
2
3
4
5
Talouden yleinen
tuntemus
Valmiudet pääaineessa
Valmiudet sivuaineessa
Viestintä äidinkielellä
Viestintä toisella
kotimaisella
Viestintä vierailla kielillä
Tieteelliset valmiudet
Tiedolliset valmiudet
yrittäjyyteen
Asenteelliset valmiudet
yrittäjyyteen
Kv. ympäristössä
toimiminen Ryhmätyöskentely
Yleiset
johtamisvalmiudet
Esimiestaidot
Tietotekniset
työelämätaidot
Uusien asioiden
omaksuminen
Ongelmanratkaisukyky
Esiintyminen
Vuorovaikutustaidot
Neuvottelutaidot
Projektinhallinta
Työelämätietous
Eettisen toiminnan
valmiudet
UEF
Muut yliopistot
3,0
3,1
3,0
3,1
3,2
2,8
3,4
3,3
1
2
3
4
Koulutus vastasiodotuksia
Koulutus oli laadukasta
Koulutus oli vaativaa
Koulutus oli motivoivaa
Opinnot olivatmielenkiintoisia
Koulutus antoi hyvätvalmiudet työelämään
Kielten opetusta olisaatavilla riittävästi
Opiskeluilmapiiri oli hyvä
UEF
Muut yliopistot
87
Kuvio 92: Tyytyväisyys koulutukseen, UEF KTM.
Vastaajat kaipasivat tutkintoonsa myös lisää yritysyhteistyötä. Valmistuneet
toivoivat, että yliopisto toimisi nykyistä enemmän yhteistyössä työelämän kanssa,
sillä työllistyminen ilman työkokemusta ja yrityskontakteja koettiin hankalaksi.
Ratkaisuna työkokemuksen puutteeseen vastauksissa ehdotettiin pakollisen
työharjoittelun sisällyttämistä maisteritutkintoon.
Kuvio 93: Arviot koulutusyksikön suhteista elinkeinoelämään, UEF KTM.
2,9 2,8
3,1 2,9
1,0
1,5
2,0
2,5
3,0
3,5
4,0
Koulutusyksikkö onkiinnostunut
opiskelijoiden mielipiteistä
Koulutusyksikkö hyväksyyopiskelijat osaksi
asiantuntijayhteisöä
UEF
Muut yliopistot
2,9
2,6 2,6 2,7
3,1 3,1 3,0 2,8
käyttääelinkeinoelämänasiantuntijoita
opetuksessa
huolehtiikoulutuksen
kilpailukyvystätyömarkkinoilla
on kiinnostunutelinkeinoelämän
toiveistakoulutuksessa
pyrkii tarjoamaanopiskelijoille
yhteyksiäelinkeinoelämään
1,0
1,5
2,0
2,5
3,0
3,5
4,0
Koulutusyksikkö...
UEF
Muut yliopistot
88
6.2.4 Pro gradu –tutkielman tekeminen ja rahoitus
37 prosenttia Itä-Suomen yliopistosta valmistuneista teki pro gradu –työnsä
toimeksiantona (kuvio 94) ja 40 prosenttia sai rahoitusta tutkielmansa tekemiseen
(kuvio 95). Itä-Suomen yliopistossa opiskelleet käyttivät gradunsa tekemiseen aikaa
keskimäärin 9,9 kuukautta, joista tutkielman nettotekoaika oli 6,1 kuukautta.
Tutkielmantekoprosessi sujui kokonaisuudessaan nopeammin kuin muissa
yliopistoissa, joissa opiskelleet käyttivät gradun tekoon keskimäärin 13 kuukautta.
Tutkielmanohjaus sai kuitenkin Itä-Suomen yliopistossa opiskelleilta keskimääräistä
heikomman keskiarvon, 3,0 asteikolla 1-5. Avoimissa vastauksissa vastaajat
painottivat graduohjauksen merkitystä ja siihen toivottiin lisää paukkuja yliopiston
taholta: ”Opettajilla oli liian vähän aikaa neuvomiseen, etenkin gradun tekovaiheessa. Käytännössä
sain tehdä graduni yksin, vailla mitään ohjausta. Tarvittaisiin tarpeeksi ohjaajia, jotta gradun
tekeminen voisi olla jollekin miellyttävä kokemus ja siitä saisi jotain oppia tulevaisuuteen”.
Kuvio 94: Tutkielman tekeminen toimeksiantona,
UEF KTM, %.
Taulukko 10: Tutkielman rahoituksen suuruus,
UEF KTM.
Rahoituksen suuruus
(mediaani)
UEF Muut yliopistot
Kertapalkkio 3,250 € 3000 €
Palkkatyö 1475 €/kk,
3
kuukauden
ajalta
2,000 €/ kk, 5,4
kuukauden
ajalta
Stipendi 1,500 € 1650 € 37% 29%
63% 71%
0 %
10 %
20 %
30 %
40 %
50 %
60 %
70 %
80 %
90 %
100 %
UEF Muutyliopistot
Ei
Kyllä
89
Kuvio 95: Tutkielman rahoitus, UEF KTM, %.
6.2.5 Kansainvälisyys ja vaihto-opinnot
Itä-Suomen yliopistosta valmistuneista opiskelijoista 21 prosenttia oli suorittanut
osan KTM-tutkinnostaan ulkomailla (kuvio 97). Opiskelijavaihdossa olleet kokivat,
että tutkinnon rakenne mahdollisti hyvin vaihtoon lähdön mutta itse vaihto-
opintojakson antiin vastaajat olivat keskimääräistä tyytymättömämpiä (kuvio 98).
60%
74%
3%
8%
7%
4%
3%
3%
13%
6% 13%
5%
0 %
10 %
20 %
30 %
40 %
50 %
60 %
70 %
80 %
90 %
100 %
UEF Muut yliopistot
Muu rahoitus tutkielmantekoon
Palkkatyö
Ainoastaan tutkielmastasuoranaisesti aiheutuneetkulut
Stipendi
Kertapalkkio
Ei rahallista tukea
90
Kuvio 96: Arviot koulutuksen kansainvälisyydestä, UEF KTM.
Kuvio 97: Suoritti osan KTM-opinnoistaan ulkomailla, UEF KTM, %.
2,9 3,1
3,5 3,3
1,0
1,5
2,0
2,5
3,0
3,5
4,0
Koulutusyksikkö tarjoaakansainvälisiä
opiskelumahdollisuuksia
Opetuksessa huomioitiinkansainvälisyys
UEF
Muut yliopistot
21% 30%
79% 70%
0 %
10 %
20 %
30 %
40 %
50 %
60 %
70 %
80 %
90 %
100 %
UEF Muut yliopistot
Ei
Kyllä
91
Kuvio 98: Tyytyväisyys vaihto-opintojaksoon, UEF KTM.
6.2.6 Työllistyminen ja sijoittuminen
Itä-Suomen yliopistosta valmistuneista työssä olevista suurin osa työskenteli heti
valmistumisen jälkeen osa-aikaisesti vakituisessa työsuhteessa ja vain 37 % oli
vakituisessa kokopäivätyössä (kuvio 99). Työssä olleista 33 % työskenteli Kuopiossa,
17 % Joensuussa ja 17 % Helsingissä tai muualla pääkaupunkiseudulla. Itä-Suomesta
valmistuneiden työnhakuaika oli 1,1 kuukautta eli huomattavasti lyhyempi kuin
muiden vastaajien työnhakuaika (1,8 kk).
3,5
3,5
3,0
2,8
2,8
2,7
2,7
3,3
1
2
3
4
KTM-tutkinnonrakenne
mahdollistiluontevasti
vaihtoonlähdön
Vaihdon pystyisisällyttämään
osaksi KTM-tutkintoa
Uskoi saaneensavaihdon aikana
sellaistaosaamista, jotamuuten ei olisi
saanut
Vaihto-opintojakso oli
hyödyksilaadukkaan
työllistymisenkannalta
Opetus vaihto-opintojakson
aikana olilaadukasta
Vaihtoonlähtöönkannustettiin
riittävästiyliopiston taholta
Taloudellinen jamuu tuki
vaihtoonlähtöönoli riittävää
Vaihtopaikoistaoli tarjolla
riittävästi tietoaennen lähtöä
UEF
Muut yliopistot
92
60 prosenttia vastaajista kertoi olevansa tyytyväinen työtilanteeseensa (kuvio 100).
Miehistä tyytyväisiä työtilanteeseensa oli 68 prosenttia vastaajista, mutta naisista
vain 45 prosenttia. Tärkeimmäksi syyksi työttömyyteen vastaajat mainitsivat
työkokemuksen puutteen. Sanallisista vastauksista kävi ilmi, että vastaajat kokivat
työllistymisen ilman työkokemusta vaikeaksi: ”Tällä hetkellä teen ei alaani vastaavaa
osapäivätyötä, mutta oman alan työt ovat haussa koko ajan. Putoan käytännössä todella monesta
karsinnasta sen takia, koska työkokemusta ei vielä ole, ja moneen yksinkertaisempaan työhön olen
ylikoulutettu. Yliopistomaailma siis ainoana työvaihtoehtona kokemattomalle vastavalmistuneelle?”
Kuvio 99: Työtilanne valmistumishetkellä, UEF KTM, %.
37%
40%
3%
0%
3%
0%
0%
10%
3%
3%
0%
51%
7%
15%
3%
2%
1%
2%
4%
1%
13%
2%
0% 20% 40% 60% 80% 100%
Vakinainen kokopäivätyö
Vakinainen osapäivätyö
Määräaikainen kokopäivätyö
Määräaikainen osapäivätyö
Päätoiminen yrittäjä
Osa-aikainen yrittäjä
Jatkaa opiskelua
Vanhempainloma tai hoitovapaa
Varusmies-/ siviilipalvelu
Hakee töitä
Muu työtilanne
UEF
Muut yliopistot
93
Kuvio 100: Tyytyväisyys työtilanteeseen, UEF KTM, %.
Kuvio 101: Miten sai nykyisen työpaikan, UEF KTM, %.
60% 69%
40% 31%
0 %
10 %
20 %
30 %
40 %
50 %
60 %
70 %
80 %
90 %
100 %
UEF Muut yliopistot
Ei
Kyllä
0%
21%
3%
3%
3%
0%
9%
18%
6%
3%
18%
12%
3%
3%
6%
22%
6%
4%
1%
0%
11%
21%
5%
2%
7%
7%
3%
3%
0% 10% 20% 30%
Vastasi lehti-ilmoitukseen
Internetin kautta (esim. yritysten kotisivut)
Yliopiston ura- ja rekrytointipalvelujenkautta
Henkilöstöpalvelu- / rekrytointiyrityksenkautta
Työvoimatoimiston välityksellä
Ekonomipörssin välityksellä
Henkilökohtaisten suhteiden avulla
Työskennellyt samassa organisaatiossaopintojen aikana
Teki pro gradu -tutkielman nykyiselletyönantajalle
Yliopiston/ professorin välityksellä
Tarjottiin työtä
Otti oma-aloitteisesti yhteyttä työnantajiin
Työskentelee omassa yrityksessä
Sai työpaikan muuta kautta
UEF
Muutyliopistot
94
Kuvio 102: Työssä olleiden työtehtävien vastaavuus koulutukseen, UEF KTM, %.
Kuvio 103: Työssä olleiden asema organisaatioissa, UEF KTM, %.
Taulukko 11: Työssä olleiden bruttopalkka kuukaudessa, UEF KTM.
Keskiarvo Mediaani
UEF Muut
yliopistot
UEF Muut
yliopistot
Bruttopalkka/kk 3263 €
3262 € 2900 € 3000 €
27%
38%
35%
0%
45%
37%
14%
4%
0%
5%
10%
15%
20%
25%
30%
35%
40%
45%
50%
Hyvin Melkohyvin
Heikosti Ei lainkaan
UEF
Muut yliopistot
8%
8%
27%
0%
54%
4%
7%
9%
43%
2%
29%
9%
0% 10% 20% 30% 40% 50% 60%
Johto
Keskijohto
Asiantuntija
Itsenäinen elinkeinonharjoittaja
Toimihenkilö
Muu asema
UEF
Muut yliopistot
95
6.3 Itä-Suomen yliopisto, KTK
6.3.1 Vastaajien taustatiedot
Taulukko 12: Vastaajat ja vastausprosentit, UEF KTK.
Valmistuneet
2012
Vastauksia Vastaus-% Yksikön osuus
valmistuneista
Yksikön osuus
vastanneista
UEF 92 24 26,1 % 5 % 2 %
Kuvio 104: Vastaajien sukupuolijakauma, UEF
KTK, %.
Itä-Suomen yliopiston kandidaatiksi
valmistuneiden vastaajien keskiar-
voikä oli 25,8 vuotta. Kandivastaajia
oli yhteensä 24, joista 42 % kertoi asu-
vansa Kuopiossa, 21 % Joensuussa ja
13 % Pohjois-Karjalan alueella. Itä-
Suomen yliopistossa opiskelleiden
vastaajien yleisin pääainekategoria oli
taloushallinto (kuvio 105).
Kuvio 105: Pääainekategoriat ja sukupuolijakaumat, UEF KTK, %.
Nainen 54 %
Mies 46 %
0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 %
Taloushallinto ja rahoitus (n=7)
Muu / ei tietoa (n=17)
Kaikki
Nainen
Mies
96
Vastaajien suosituimmat sivuaineet olivat johtaminen (38 %) sekä markkinointi (21
%). Vastaajat saivat kyselyssä valita kaksi laajinta sivuainetta, joita olivat opiskelleet.
Myös taloushallinnon opiskelijoiden suosituin sivuaine oli johtaminen.
Kuvio 106: Tärkein opiskelupaikan valintaperuste, UEF KTK, %.
6.3.2 Valmistumisajat ja opintojen viivästymisen syyt
Yli puolet Itä-Suomen yliopiston kandivastaajista kertoi suorittaneensa opinnot
kolmen vuoden määräajassa, kun valtakunnallisesti osuus jäi 37 prosenttiin (kuvio
107). Ne, joiden opinnot olivat viivästyneet, kertoivat yleisimmin tärkeimmäksi
0%
25%
0%
4%
54%
8%
4%
0%
4%
0%
0%
0%
22%
12%
1%
7%
25%
13%
1%
4%
1%
0%
11%
3%
0% 10% 20% 30% 40% 50% 60%
Yksikön maine
Katsoi sinne opiskelemaanpääsemisen mahdollisuudet hyviksi
Sai siitä enemmän tietoa kuin muistayksiköistä
Valintamenettely
Yksikön sijaintipaikkakunta
Tietty pääaine / ohjelma
Tietty aineyhdistelmämahdollisuus
Ystävien/sukulaisten vaikutus
Halu itsenäistyä
Opetuskieli
Laajat opiskelumahdollisuudet/valinnanvara
Muu syy opiskelupaikan valintaan
UEF
Muut yliopistot
97
syyksi kokopäiväisen työskentelyn opintojen ohessa. Muita syitä olivat opintojen
vaativuus ja puutteelliset opiskelutaidot (10 %), aktiivinen toiminta
ylioppilaskunnassa tai ainejärjestössä (10 %) sekä KTM-opintojen suorittaminen
opintojen aikana (10 %).
Peräti 96 % Itä-Suomen yliopistossa opiskelleista kertoi suorittaneensa
maisteriopintoja jo ennen valmistumistaan kandidaatiksi. Keskimäärin nämä
vastaajat olivat suorittaneet jopa 92,6 opintopisteen edestä maisteriopintoja.
Kuvio 107: Opintojen viivästyminen suhteessa tavoiteaikaan (3 vuotta), UEF KTK, %.
6.3.3 Arviot koulutuksesta ja koulutusyksiköstä
Avoimissa vastauksissa erityisen hyvänä koulutusyksikössään yksi taloustiedettä
pääaineenaan opiskellut vastaaja koki “pienen yhteisön ja sitä tiiviimmän porukan. Apua saa
aina kun tarvitsee.” Koulutuksestaan toinen vastaaja kirjoitti näin: “Mielestäni
kauppatieteiden tutkinto oli yleissivistävä ja monipuolinen ja antaa mahdollisuuksia työskennellä
monipuolisissa työtehtävissä, jotka vaativat päättelyä, vuorovaikutustaitoja ja
ongelmanratkaisukykyjä”.
58%
42% 37%
63%
0%
10%
20%
30%
40%
50%
60%
70%
80%
90%
100%
Opinnot eivätviivästyneet
Opinnotviivästyivät
UEF
Muut yliopistot
98
Vastaajat olivat tyytyväisiä yliopiston kieli- ja viestintäopintoihin. Opintoihinsa
vastavalmistuneet kandidaatit olisivat toivoneet ”lisää yritysprojekteja ja mielenkiintoisia
vaikuttajia puhumaan ja opettamaan luennoille”. Opetuksessa yksi vastaaja toivoi
kiinnitettävän huomiota erityisesti Excel-taitoihin ja englanninkielisten termien
opettamiseen pääaineopinnoissa.
Itä-Suomen yliopistosta valmistuneiden kauppatieteiden kandidaattien arviot
koulutuksesta vaihtelivat jonkin verran koulutusyksiköittäin. Opinto-ohjauksessa
Joensuussa opiskelleet olivat tyytyväisiä orientaatiopäiviin sekä infotilaisuuksiin kun
taas Kuopiossa opiskelleet antoivat hyvät keskiarvot sekä opiskelija- että
opettajatutoroinnille (kuvio 109). Avoimissa vastauksissa vastaajat toivoivat
kuitenkin parempia kontakteja opettajiin. Yksi vastaaja toivoi erityisesti, että
opettaja- ja opiskelijatutorit ottaisivat enemmän kontaktia aloittaviin opiskelijoihin.
Kuvio 108: Arviot koulutusyksikön palveluista, UEF KTK.
3,8 3,7
3,5 3,5
3,8
3,6 3,5
4,0
1,0
1,5
2,0
2,5
3,0
3,5
4,0
4,5
5,0
Yliopiston tilat Yliopiston laitteet ATK-tuki Kirjastopalvelut
UEF
Muut yliopistot
99
Kuvio 109: Arviot opintojen ohjauksesta, UEF KTK.
Kuvio 110: Arviot opetuksesta, UEF KTK.
3,8
3,5
3,6
3,9
3,5
3,5
3,0
3,4
2,6
3,7
3,5
3,6
3,5
3,2
3,9
3,5
3,4
2,7
1,0 1,5 2,0 2,5 3,0 3,5 4,0 4,5 5,0
Orientaatiopäivät
Infotilaisuudet
Opintotoimisto
Laitosten opintopalvelut
Ohjaus opintojaksolla
Opinto-opas/Weboodi
Informaatio www-sivuilla
Opiskelijatutorointi
Opettajatutorointi
UEF
Muut yliopistot
3,3
3,4
3,8
4,0
3,9
3,3
3,7 3,9
3,3
3,7
4,0
4,1
1
2
3
4
5Opetusmenetelmät
Yhteistenopintojen opetus
Pääaineen/koulutusohjelman
opetus
Englannin opetus
Kielten javiestinnän opetus
Suomen kielen javiestinnän opetus
Ranskan opetus
Venäjän opetus
Saksan opetus
Ruotsin opetus
Espanjan opetus
Vieraskielistenkurssien opettajien
kielitaito
UEF
Muut yliopistot
100
Itä-Suomen yliopistosta valmistuneet kauppatieteiden kandidaatit kokivat saaneensa
koulutuksessaan keskimääräistä vastaajaa paremmat tiedolliset ja asenteelliset
yrittäjävalmiudet (kuvio 111). Etenkin Joensuun kampuksella opiskelleet kehuivat
hankkimiaan ryhmätyövalmiuksia. Taloushallintoa pääaineenaan opiskelleet taas
olivat keskimääräistä tyytyväisempiä hankkimiinsa esimiestaitoihin.
Kuvio 111: Koulutuksessa hankitut valmiudet, UEF KTK.
Molempien kampusten vastavalmistuneet olivat yhtä tyytyväisiä koulutukseensa ja
koulutusyksikköönsä (kuviot 112 ja 113). Joensuussa opiskelleet tosin olivat
useammin sitä mieltä, että koulutus oli vaativaa ja taloushallinnon opiskelijat
kokivat, että koulutus vastasi odotuksia. Joensuusta valmistuneet olivat myös
tyytyväisempiä koulutusyksikkönsä suhteisiin elinkeinoelämän kanssa.
3,5 3,6
3,1 3,9
2,9
3,7
3,6
3,2
3,3
3,8 4,3
3,6
3,4
3,5
4,2
4,0
3,9
4,1 3,6
1
2
3
4
5
Talouden yleinen
tuntemus
Valmiudet pääaineessa
Valmiudet sivuaineessa
Viestintä äidinkielellä
Viestintä toisella
kotimaisella
Viestintä vierailla
kielillä
Tieteelliset valmiudet
Tiedolliset valmiudet
yrittäjyyteen
Asenteelliset valmiudet
yrittäjyyteen Kv. ympäristössä
toimiminen Ryhmätyöskentely
Yleiset
johtamisvalmiudet
Esimiestaidot
Tietotekniset
työelämätaidot
Uusien asioiden
omaksuminen
Ongelmanratkaisukyky
Esiintyminen
Vuorovaikutustaidot
Eettisen toiminnan
valmiudet
UEF
Muut yliopistot
101
Kuvio 112: Tyytyväisyys koulutukseen, UEF, KTK.
Kuvio 113: Tyytyväisyys koulutusyksikköön, UEF KTK.
3,0
3,0
3,0
3,3 3,3
3,1
3,5
1
2
3
4
Koulutus vastasiodotuksia
Koulutus olilaadukasta
Koulutus olivaativaa
Koulutus olimotivoivaa
Opinnot olivatmielenkiintoisia
Kielten opetustaoli saatavilla
riittävästi
Opiskeluilmapiirioli hyvä
UEF
Muut yliopistot
3,0
2,7
3,0 2,8
1,0
1,5
2,0
2,5
3,0
3,5
4,0
Koulutusyksikkö onkiinnostunut
opiskelijoiden mielipiteistä
Koulutusyksikkö hyväksyyopiskelijat osaksi
asiantuntijayhteisöä
UEF
Muut yliopistot
102
Kuvio 114: Arviot koulutusyksikön suhteista elinkeinoelämään, UEF KTK.
17 % Itä-Suomen yliopiston kandivastaajista oli tehnyt kandidaatintutkielmansa
toimeksiantona. Kandidaatintutkielman ohjaukselle vastaajat antoivat arvosanan 3,6
asteikolla 1-5.
6.3.4 Kansainvälisyys ja vaihto-opinnot
Ainoastaan 13 % Itä-Suomen yliopiston kandivastaajista suoritti osan opinnoistaan
ulkomailla (kuvio 116). Itä-Suomen yliopistossa opintojen suorittaminen ulkomailla
oli selvästi suositumpaa maisterivaiheessa kuin kandivaiheessa. Vaihdossa olleet
vastaajat olivat tyytyväisiä vaihto-opintoihinsa mutta kokivat, että olisivat tarvinneet
enemmän tukea ja tietoa vaihtoonlähtöön.
2,8 2,8 2,9
2,4
3,2 3,1 3,0 2,8
käyttääelinkeinoelämänasiantuntijoita
opetuksessa
huolehtii koulutuksenkilpailukyvystätyömarkkinoilla
tukeetyöelämävalmiuksien
kehittymistä
tarjoaa opiskelijoilleyhteyksiä
elinkeinoelämään
1,0
1,5
2,0
2,5
3,0
3,5
4,0Koulutusyksikkö...
UEF
Muut yliopistot
103
Kuvio 115: Arviot koulutuksen kansainvälisyydestä, UEF KTK.
Kuvio 116: Suoritti osan KTK-opinnoistaan ulkomailla, UEF KTK, %.
3,3
2,8
3,6
3,3
1,0
1,5
2,0
2,5
3,0
3,5
4,0
Koulutusyksikkö tarjoaakansainvälisiä
opiskelumahdollisuuksia
Opetuksessa huomioitiinkansainvälisyys
UEF
Muut yliopistot
13%
44%
87%
56%
0 %
10 %
20 %
30 %
40 %
50 %
60 %
70 %
80 %
90 %
100 %
UEF Muut yliopistot
Ei
Kyllä
104
Kuvio 117: Tyytyväisyys vaihto-opintojaksoon, UEF KTK.
6.3.5 Jatkosuunnitelmat
Jopa 92 % Itä-Suomen yliopistosta kauppatieteiden kandidaatiksi valmistuneista
aikoi jatkaa opintojaan suoraan kauppatieteiden maisteriksi (kuvio 118). Useat
vastaajat pitivät valintaansa ”itsestäänselvyytenä, jota ei tarvitse sen kummemmin
perustella”.
3,3
3,3
3,8
3,0
3,3
3,5
2,5
3,0
1
2
3
4
KTK-tutkinnonrakenne
mahdollistiluontevasti
vaihtoonlähdön
Vaihdon pystyisisällyttämään
osaksi KTK-tutkintoa
Uskoi saaneensavaihdon aikana
sellaistaosaamista, jotamuuten ei olisi
saanut
Vaihto-opintojakso oli
hyödyksilaadukkaan
työllistymisenkannalta
Opetus vaihto-opintojakson
aikana olilaadukasta
Vaihtoonlähtöönkannustettiin
riittävästiyliopiston taholta
Taloudellinen jamuu tuki
vaihtoonlähtöönoli riittävää
Vaihtopaikoista olitarjolla riittävästi
tietoa ennenlähtöä
UEF
Muut yliopistot
105
Kuvio 118: Aikoo jatkaa opintoja KTM:ksi, UEF KTK, %.
Kuvio 119: Aikoo käydä töissä KTM-opintojen yhteydessä, UEF KTK, %.
92%
0%
4%
4%
0%
89%
3%
2%
4%
1%
0% 20% 40% 60% 80% 100%
Kyllä, jatkaa suoraan samassayliopistossa
Kyllä, jatkaa suoraan eriyliopistossa
Ei, siirtyy työelämään
Siirtyy nyt työelämään ja jatkaamahdollisesti myöhemmin
Ei, vaihtaa opiskelemaan toistaalaa
UEF
Muut yliopistot
22% 20%
43% 55%
0%
2%
35%
22%
0 %
20 %
40 %
60 %
80 %
100 %
UEF Muut yliopistot
Ei aio käydä töissä
Aikoo toimia yrittäjänä
Kyllä, osapäivätyössä
Kyllä, kokopäivätyössä
106
Jyväskylän yliopisto 7
7.1 Yhteenveto
Jyväskylän yliopistosta valmistui vuonna 2012 180 kauppatieteiden maisteria ja 165
kauppatieteiden kandidaattia. Kyselyn vastausasteeksi saatiin maistereiden osalta
38,3 prosenttia ja kandidaattien osalta 32,2 prosenttia.
Jyväskylästä valmistuneet olivat keskimäärin muita vastaajia tyytyväisempiä
yliopistonsa palveluihin. Vastaajat olivat myös hieman keskimääräistä
tyytyväisempiä kielten ja viestinnän opetukseen sekä koulutusyksikköönsä yleisesti.
Jyväskylästä valmistuneet kauppatieteiden maisterit tekivät pro gradu –tutkielmansa
toimeksiantona ja saivat tutkielmaansa varten rahoitusta selvästi useammin kuin
KTM-vastaajat keskimäärin.
Maisteriksi valmistuneista vain 32 prosenttia oli valmistumishetkellään vakinaisessa
kokopäivätyössä. 16 prosenttia haki töitä, mikä oli hieman keskimääräistä suurempi
osuus vastavalmistuneista. Ainoastaan 56 prosenttia Jyväskylästä valmistuneista
kertoikin olevansa tyytyväisiä työtilanteeseensa.
Työssä olleiden Jyväskylässä opiskelleiden palkka oli mediaanilla mitattuna 3050
euroa kuukaudessa. Jyväskylästä valmistuneiden mediaanipalkka nousi, sillä
vuonna 2011 se oli ainoastaan 2900 euroa. Palkan keskihajonta oli 1523 euroa.
107
7.2 Jyväskylän yliopisto, KTM
7.2.1 Vastaajien taustatiedot
Jyväskylän yliopistosta vastavalmistuneiden maistereiden kyselyyn vastasi 69
henkilöä. 33 % vastaajista opiskeli kauppatieteitä tietojärjestelmätieteen ohjelmassa
informaatioteknologian tiedekunnassa.
Taulukko 13: Vastaajat, valmistuneet ja vastausprosentit, JY KTM.
Valmistuneet
2012
Vastauksia Vastaus-% Yksikön osuus
valmistuneista
Yksikön osuus
vastanneista
JY 180 69 38,3 % 8,7 % 4,6 %
Kuvio 120: Vastaajien sukupuolijakauma, JY
KTM, %.
Vastaajien keskiarvoikä oli 30,3 vuotta.
Jyväskylän yliopiston vastaajat valmis-
tuivat täten keskimäärin 1,3 vuotta
muiden yliopistojen vastaajia vanhem-
pina. Mielenkiintoista on, että vastaa-
jista miehet olivat valmistumishetkel-
lään keskimäärin 28-vuotiaita kun taas
naiset valmistuivat 33,4 vuoden iässä.
46 % Jyväskylän yliopistosta
valmistuneista vastaajista asui valmistumishetkellään Jyväskylässä. Seuraavaksi
eniten vastaajia, 18 %, ilmoitti asuinpaikakseen Helsingin.
Kuviossa 121 on esitetty Jyväskylän yliopiston vastaajien suurimmat
pääainekategoriat ja pääainekategorioiden sukupuolijakaumat. Jyväskylästä
valmistuneiden suosituimmat sivuaineet olivat laskentatoimi (22 %), kauppaoikeus
(17 %) sekä organisaatiot ja johtaminen (16 %).
Nainen 39 %
Mies 61 %
108
Kuvio 121: Pääainekategoriat ja sukupuolijakaumat, JY KTM, %.
Jyväskylän yliopistosta valmistuneet erosivat muista vastaajista siinä, että heille
tärkein koulutusyksikön valintaperuste oli selkeästi tietty pääaine tai ohjelma (kuvio
122). Tietyn pääaineen opiskelu oli tärkeää etenkin yrittäjyyttä pääaineenaan
opiskelleille, joista 50 % valitsi opiskelupaikkansa tämän perusteella.
Tietojärjestelmätiedettä opiskelleille tietyn pääaineen lisäksi tärkeää oli tietty
aineyhdistelmämahdollisuus.
0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 %
muu / ei tietoa (n=11)
kansantaloustiede (n=7)
laskentatoimi (n= 9)
johtaminen (n=9)
yrittäjyys (n=10)
tietojärjestelmätiede (n=23)
Kaikki
Nainen
Mies
109
Kuvio 122: Tärkein koulutusyksikön valintaperuste, JY KTM, %.
7.2.2 Valmistumisajat ja opintojen viivästymisen syyt
Jyväskylän yliopiston vastaajista 54 % katsoi opintojensa viivästyneen kahden
vuoden tavoiteaikaan nähden (kuvio 123). Tärkeimmät syyt opintojen
pitkittymiseen olivat työskentely opintojen ohella kokopäiväisesti (38 %) ja osa-
aikaisesti (22 %). Kolmanneksi tärkein syy opintojen viivästymiseen oli pro gradu –
tutkielman viivästyminen (16 %). Gradun viivästyminen viivästytti etenkin
tietojärjestelmätiedettä opiskelleiden valmistumista (22 %).
6%
9%
7%
1%
26%
36%
6%
1%
1%
0%
3%
3%
22%
12%
1%
8%
28%
15%
2%
3%
1%
0%
6%
2%
0% 10% 20% 30% 40%
Yksikön maine
Katsoi sinne opiskelemaanpääsemisen mahdollisuudet hyviksi
Sai siitä enemmän tietoa kuin muistayksiköistä
Valintamenettely
Yksikön sijaintipaikkakunta
Tietty pääaine / ohjelma
Tietty aineyhdistelmämahdollisuus
Ystävien/sukulaisten vaikutus
Halu itsenäistyä
Opetuskieli
Laajat opiskelumahdollisuudet/valinnanvara
Muu syy opiskelupaikan valintaan
JY
Muut yliopistot
110
Kuvio 123: Opintojen viivästyminen suhteessa tavoiteaikaan (2 vuotta), JY KTM, %.
Kuvio 124: Opintojen viivästyminen koulutustaustoittain, JY KTM, %.
7.2.3 Arviot koulutuksesta ja koulutusyksiköstä
Jyväskylän yliopistosta valmistuneet olivat keskimääräistä tyytyväisempiä
koulutusyksikkönsä tarjoamiin palveluihin (kuvio 125) ja opintojen ohjaukseen
opettajatutorointia ja orientaatiopäivää lukuun ottamatta (kuvio 126). Etenkin
tietojärjestelmätiedettä opiskelleet olivat tyytyväisiä yliopistonsa tiloihin.
46%
54%
41%
59%
0%
10%
20%
30%
40%
50%
60%
70%
80%
90%
100%
Opinnot eivätviivästyneet
Opinnot viivästyivät
JY
Muut yliopistot
50%
43%
71%
11%
50%
57%
29%
89%
0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 %
KTK-tutkinto samassayliopistossa
Tradenomin tutkinto
Muun alan yliopistotutkintoSuomessa tai ulkomailla
Muu tutkinto
Opinnot eivät viivästyneet
Opinnot viivästyivät
111
Vastaajat saivat arvioida saamaansa opintojen ohjausta myös sanallisesti.
Valmistuneet olisivat toivoneet enemmän tukea opintoihinsa: ”Ohjausta oli alussa.
Myöhemmin ohjausta tarvitsi opintojen suunnitteluun, tutkinnon rakentamiseen, sivuainevalintoihin
yms…”. Suoraan KTM-tutkintoa suorittamaan valitut olisivat toivoneet heille
räätälöityä ohjausta myös opintojen alussa: ”Orientaatiopäivä ei huomioi aikuisia ns. osa-
aikaisia opiskelijoita”.
Kuvio 125: Arviot koulutusyksikön palveluista, JY KTM.
Kuvio 126: Arviot opintojen ohjauksesta, JY KTM.
3,9 3,8 3,7
4,3
3,9 3,6 3,5
4,1
1,0
1,5
2,0
2,5
3,0
3,5
4,0
4,5
5,0
Yliopiston tilat Yliopiston laitteet ATK-tuki Kirjastopalvelut
JY
Muut yliopistot
3,4
3,8
4,0
3,3
3,7
3,8
3,7
3,2
2,7
3,5
3,6
3,6
3,3
3,7
3,7
3,4
3,1
2,8
1,0 2,0 3,0 4,0 5,0
Orientaatiopäivät
Opintotoimisto
Laitosten opintopalvelut
Ohjaus opintojaksolla
Opinto-opas
Sähköinen opintopalvelu
Informaatio www-sivuilla
Opiskelijatutorointi
Opettajatutorointi
Muut yliopistot
JY
112
Jyväskylän yliopistosta valmistuneet olivat tyytyväisiä koulutusyksikkönsä laajaan
kurssitarjontaan. Vastavalmistuneet kokivat yliopiston opettajien olevan osaavia ja
innostavia ja muun henkilökunnan ottavan opiskelijat hyvin huomioon. Erityisesti
vastaajat kehuivat kielten opetusta sekä pääaineiden syventäviä kursseja, joissa
teoria oli viety käytännön tasolle.
Kuvio 127: Arviot opetuksesta, JY KTM.
Jyväskylän yliopiston vastaajat kaipasivat tutkinnossaan lisää vaihtelevuutta
opetusmenetelmiin: ”Käytännön harjoituksia, demoja ja ryhmätöitä lisää massaluentojen sijaan /
oheen”. Vastavalmistuneet myös kokivat, että koulutus tarjosi heille hyvät tieteelliset
valmiudet (kuvio 128), mutta työelämätietoutta olisi voinut olla lisää: ”Hyvää
(opinnoissa) oli kytkökset yrityksiin ja tätä pitäisi ehdottomasti syventää.” Yritysyhteistyötä voisi
vastaajien mukaan lisätä esimerkiksi projektiluontoisten kurssien, yritysten omien
kehitysprojektien ja työharjoittelun kautta.
3,6
3,6
4,1
4,1
4,2
3,9 3,7
3,7
4,0
3,9
4,2
4,4
1
2
3
4
5Opetusmenetelmät
Yhteisten opintojenopetus
Pääaineen/koulutusohjelman
opetus
Kielten ja viestinnänopetus
Englannin opetus
Suomen kielen javiestinnän opetus
Ranskan opetus
Venäjän opetus
Saksan opetus
Ruotsin opetus
Espanjan opetus
Vieraskielistenkurssien opettajien
kielitaito
JY
Muut yliopistot
113
Yrittäjyyttä pääaineenaan opiskelleet olivat selvästi muita vastaajia tyytyväisempiä
koulutuksensa antamiin yrittäjyysvalmiuksiin. Yrittäjyydestä valmistuneet antoivat
asteikolla 1-5 keskiarvon 4,4 sekä asenteellisille että tiedollisille yrittäjävalmiuksille.
Tietojärjestelmätieteitä opiskelleet taas kokivat saaneensa muita paremmat
tietotekniset valmiudet.
Kuvio 128: Koulutuksessa hankitut valmiudet, JY KTM.
3,4
4,0
3,4 4,1
2,8
3,8
3,8
3,1
3,1
3,7
4,2
3,4
3,2 3,8
4,4
4,1
3,8
3,9
3,5
3,5
3,3
3,6
1
2
3
4
5
Talouden yleinen
tuntemus
Valmiudet pääaineessa
Valmiudet sivuaineessa
Viestintä äidinkielellä
Viestintä toisella
kotimaisella
Viestintä vierailla
kielillä
Tieteelliset valmiudet
Tiedolliset valmiudet
yrittäjyyteen
Asenteelliset valmiudet
yrittäjyyteen
Kv. ympäristössä
toimiminen Ryhmätyöskentely
Yleiset
johtamisvalmiudet
Esimiestaidot
Tietotekniset
työelämätaidot
Uusien asioiden
omaksuminen
Ongelmanratkaisukyky
Esiintyminen
Vuorovaikutustaidot
Neuvottelutaidot
Projektinhallinta
Työelämätietous
Eettisen toiminnan
valmiudet
JY
Muut yliopistot
114
Kuvio 129: Tyytyväisyys koulutukseen, JY KTM.
Kuvio 130: Tyytyväisyys koulutusyksikköön, JY KTM.
3,4
3,4
3,1
3,2
3,4
2,9
3,6
3,6
1
2
3
4
Koulutus vastasiodotuksia
Koulutus olilaadukasta
Koulutus oli vaativaa
Koulutus olimotivoivaa
Opinnot olivatmielenkiintoisia
Koulutus antoi hyvätvalmiudet työelämään
Kielten opetusta olisaatavilla riittävästi
Opiskeluilmapiiri olihyvä
JY
Muut yliopistot
3,2 3,1 3,1
2,9
1,0
1,5
2,0
2,5
3,0
3,5
4,0
Koulutusyksikkö on kiinnostunutopiskelijoiden mielipiteistä
Koulutusyksikkö hyväksyyopiskelijat osaksi
asiantuntijayhteisöä
JY
Muut yliopistot
115
Kuvio 131: Arviot koulutusyksikön suhteista elinkeinoelämään, JY KTM.
Koulutuksensa hyviksi puoliksi tietojärjestelmätiedettä opiskelleet mainitsivat
opintojensa poikkitieteellisyyden: ”Erinomainen monitieteinen yliopisto. Kauppatieteellinen
koulutus edustaa hyvin useiden oppialojen keskellä. Monitieteisyys on ehdottomasti plussaa.”
”(Koulutus) antaa erityisen valmiuden toimia laaja-alaisesti yrityksissä. Toisaalta, monitieteellisyys
saattaa samalla hämärtää opiskelijan mielikuvan siitä mitä alalla opiskellaan ja mitä varten”.
Myös muista pääaineista valmistuneet arvostivat koulutuksensa monipuolisuutta:
”Koulutus vastaa hyvin ajan haasteissa ja sitä voi hyödyntää monella eri alalla.” ”Kauppatieteellinen
koulutus antaa erittäin hyvät asenteelliset valmiudet menestyä opintojen jälkeen, itseluottamus kasvaa
opintojen aikana.” Vastaajat kokivat myös koulutusyksikkönsä opetushenkilökunnan
olleen asiantuntevaa ja helposti lähestyttävää: ”Hyvää oli henkilökunnan kiinnostus,
motivoituneisuus ja osaaminen. Käytännön tehtäviä ja yrityscaseja voisi tarjota enemmänkin
luentojen rinnalle.”
7.2.4 Pro gradu –tutkielman tekeminen ja rahoitus
31 % Jyväskylän yliopistosta valmistuneista teki pro gradu –työnsä toimeksiantona ja
38 % kertoi saaneensa rahoitusta tutkielmansa tekemiseen (kuviot 132 ja 133).
3,1 3,0 2,9 2,9
3,1 3,1 3,0 2,8
käyttääelinkeinoelämänasiantuntijoita
opetuksessa
huolehtiikoulutuksen
kilpailukyvystätyömarkkinoilla
on kiinnostunutelinkeinoelämän
toiveistakoulutuksessa
pyrkii tarjoamaanopiskelijoille
yhteyksiäelinkeinoelämään
1,0
1,5
2,0
2,5
3,0
3,5
4,0
Koulutusyksikkö...
JY
Muut yliopistot
116
Tietojärjestelmätiedettä tai yrittäjyyttä opiskelleista tutkielmansa teki toimeksiantona
vain 30 %.
Vastaajat käyttivät gradunsa tekemiseen keskimäärin 14 kuukautta, joista tutkielman
nettotekoaika oli seitsemän kuukautta. Tutkielmansa Jyväskylän yliopistossa
opiskelleet tekivät siis hieman hitaammin kuin muista yliopistoista valmistuneet
(12,9 ja 5,6 kk). Tutkielmanohjaus sai Jyväskylästä valmistuneilta vastaajilta
keskiarvon 3,7 asteikolla 1-5, kun taas muissa yliopistoissa opiskelleet arvioivat
ohjausta keskiarvolla 3,5, Tietojärjestelmätiedettä opiskelleet vastaajat antoivat
graduohjaukselle keskiarvon 3.4.
Kuvio 132: Tutkielman tekeminen
toimeksiantona, JY KTM, %.
Taulukko 14: Tutkielman rahoituksen suuruus, JY
KTM.
Rahoituksen suuruus
(keskiarvo)
JY Muut
yliopistot
Kertapalkkio 3600 € 3000 €
Palkkatyö 2250 €/kk,
4,4
kuukauden
ajalta
1900 €/kk,
5,4
kuukauden
ajalta
Stipendi 1500 € 1700 €
39% 29%
61% 71%
0 %
10 %
20 %
30 %
40 %
50 %
60 %
70 %
80 %
90 %
100 %
JY Muutyliopistot
Ei
Kyllä
117
Kuvio 133: Tutkielman rahoitus, JY KTM, %.
7.2.5 Kansainvälisyys ja vaihto-opinnot
Jyväskylän yliopistosta valmistuneet toivoivat opintoihinsa lisää kansainvälisyyttä ja
englanninkielisiä kursseja. Suurin osa vastaajista koki koulutusyksikön tarjoavan
kansainvälisiä opiskelumahdollisuuksia, mutta tietojärjestelmätiedettä opiskelleet
olivat selvästi muita harvemmin yhtä mieltä kyseisen väittämän kanssa.
Vastaajista ainoastaan joka viides oli ollut vaihto-opiskelijana tai ulkomaisessa
työharjoittelussa maisteriopintojensa aikana (kuvio 135). Opiskelijavaihdossa olleet
valmistuneet olivat kuitenkin tyytyväisiä vaihto-opintoihinsa (kuvio 136).
62%
75%
9%
8% 7%
3%
3%
3% 13%
6%
6% 5%
0 %
10 %
20 %
30 %
40 %
50 %
60 %
70 %
80 %
90 %
100 %
JY Muut yliopistot
Muu rahoitustutkielman tekoon
Palkkatyö
Ainoastaantutkielmastasuoranaisestiaiheutuneet kulut
Stipendi
Kertapalkkio
Ei rahallista tukea
118
Kuvio 134: Arviot koulutuksen kansainvälisyydestä, JY KTM.
Kuvio 135: Suoritti osan KTM-opinnoistaan ulkomailla, JY KTM, %.
3,5
3,2
3,5 3,3
1,0
1,5
2,0
2,5
3,0
3,5
4,0
Koulutusyksikkö tarjoaakansainvälisiä
opiskelumahdollisuuksia
Opetuksessa huomioitiinkansainvälisyys
JY
Muut yliopistot
20% 31%
80% 69%
0 %
10 %
20 %
30 %
40 %
50 %
60 %
70 %
80 %
90 %
100 %
JY Muut yliopistot
Ei
Kyllä
119
Kuvio 136: Tyytyväisyys vaihto-opintojaksoon, JY KTM.
7.2.6 Työllistyminen ja sijoittuminen
Jyväskylän yliopistosta valmistuneista vastaajista ainoastaan 32 % työskenteli
kokopäiväisesti valmistumishetkellään (kuvio 137). Laskentatoimea pääaineenaan
opiskelleista vastaajista 56 % oli vakinaisessa kokopäivätyössä. Laskentatoimea
opiskelleet olivat myös kaikkein tyytyväisimpiä työtilanteeseensa: jopa 89 prosenttia
kertoi olevan tyytyväinen vastaushetken työtilanteeseensa. Kaikista Jyväskylän
yliopistosta vastanneista tyytyväisiä työtilanteeseensa oli vain hieman yli puolet
(kuvio 138). Tyytymättömyyttä herätti erityisesti se, ettei työ ollut kokopäiväistä tai
vakituista ja että työ ei vastannut tarpeeksi hyvin omaa koulutustaustaa.
3,6
3,5
3,7
3,2
3,5
3,5
3,5
3,7
1
2
3
4
KTM-tutkinnonrakenne
mahdollistiluontevasti
vaihtoonlähdön
Vaihdon pystyisisällyttämään
osaksi KTM-tutkintoa
Uskoi saaneensavaihdon aikana
sellaistaosaamista, jotamuuten ei olisi
saanut
Vaihto-opintojakso oli
hyödyksilaadukkaan
työllistymisenkannalta
Opetus vaihto-opintojakson
aikana olilaadukasta
Vaihtoonlähtöönkannustettiin
riittävästiyliopiston taholta
Taloudellinen jamuu tuki
vaihtoonlähtöönoli riittävää
Vaihtopaikoistaoli tarjolla
riittävästi tietoaennen lähtöä
JY
Muut yliopistot
120
16 % Jyväskylästä valmistuneista haki töitä valmistumishetkellään (kuvio 137).
Tärkeimmäksi syyksi työttömyyteen vastaajat mainitsivat työkokemuksen puutteen,
mutta myös oman alueen työtilanne vaikutti valtakunnallisesti katsottuna
keskimääräistä useamman Jyväskylästä valmistuneen työtilanteeseen. Jyväskylästä
valmistuneiden työnhakuaika oli 2,3 kuukautta eli pidempi kuin muiden vastaajien
työnhakuaika (1,7 kk).
Työssä olevista vastaajista 36 % työskenteli valmistumishetkellään Jyväskylässä ja 32
% Helsingissä tai muualla pääkaupunkiseudulla. Tietojärjestelmätiedettä
opiskelleista työelämässä olevista vastaajista jopa 50 % kertoi työpaikkansa
sijaitsevan Jyväskylässä.
Kuvio 137: Työtilanne valmistumishetkellä, JY KTM, %.
32%
12%
16%
3%
4%
1%
1%
10%
3%
16%
1%
52%
7%
15%
3%
2%
1%
1%
4%
0%
13%
2%
0% 20% 40% 60% 80% 100%
Vakinainen kokopäivätyö
Vakinainen osapäivätyö
Määräaikainen kokopäivätyö
Määräaikainen osapäivätyö
Päätoiminen yrittäjä
Osa-aikainen yrittäjä/ t:mi/ osakasyrityksessä
Jatkaa opiskelua
Vanhempainloma tai hoitovapaa
Varusmies-/ siviilipalvelu
Hakee töitä
Muu työtilanne
JY
Muut yliopistot
121
Kuvio 138: Tyytyväisyys työtilanteeseen, JY KTM, %.
Kuvio 139: Miten sai työpaikan, JY KTM, %.
56% 70%
44% 30%
0 %
10 %
20 %
30 %
40 %
50 %
60 %
70 %
80 %
90 %
100 %
JY Muut yliopistot
Ei
Kyllä
5%
26%
0%
0%
2%
0%
5%
30%
8%
2%
3%
10%
7%
3%
6%
22%
6%
4%
1%
0%
12%
21%
5%
2%
8%
7%
3%
3%
0% 5% 10% 15% 20% 25% 30%
Vastasi lehti-ilmoitukseen
Internetin kautta (esim. yritystenkotisivut)
Yliopiston ura- jarekrytointipalvelujen kautta
Henkilöstöpalvelu- /rekrytointiyrityksen kautta
Työvoimatoimiston välityksellä
Ekonomipörssin välityksellä
Henkilökohtaisten suhteiden avulla
Työskennellyt samassaorganisaatiossa opintojen aikana
Teki pro gradu -tutkielman nykyiselletyönantajalle
Yliopiston/ professorin välityksellä
Tarjottiin työtä
Otti oma-aloitteisesti yhteyttätyönantajiin
Työskentelee omassa yrityksessä
Sai työpaikan muuta kautta
JY Muutyliopistot
122
Kuvio 140: Työtehtävien vastaavuus koulutukseen, JY KTM, %.
Kuvio 141: Asema organisaatiossa, JY KTM, %.
Taulukko 15: Työssä olleiden bruttopalkka kuukaudessa, JY KTM.
Keskiarvo Mediaani
JY Muut
yliopistot
JY Muut
yliopistot
Bruttopalkka/kk 3395 €
3257 € 3050 € 3000 €
43%
27% 25%
5%
44%
37%
14%
4%
0%
10%
20%
30%
40%
50%
Hyvin Melko hyvin Heikosti Ei lainkaan
JY
Muut yliopistot
13%
2%
50%
0%
26%
9%
7%
9%
43%
2%
30%
9%
0% 10% 20% 30% 40% 50% 60%
Johto
Keskijohto
Asiantuntija
Itsenäinen elinkeinonharjoittaja
Toimihenkilö
Muu asema
JY
Muut yliopistot
123
7.3 Jyväskylän yliopisto, KTK
7.3.1 Vastaajien taustatiedot
Taulukko 16: Vastaajat ja vastausprosentit, JY KTK.
Valmistuneet
2012
Vastauksia Vastaus-% Yksikön osuus
valmistuneista
Yksikön osuus
vastanneista
JY 165 63 38,2 % 9 % 5 %
Kuvio 142: Vastaajien sukupuolijakauma, JY KTK,
%.
Jyväskylän yliopiston kandidaatiksi
valmistuneiden vastaajien keskiar-
voikä oli 28,6 vuotta. Jyväskylän
kandivastaajat olivat keskimäärin
miltei kaksi vuotta muista yliopistoista
valmistuneita vanhempia. 70 %
vastaajista asui Jyväskylässä ja 16 %
Helsingissä tai muualla pääkaupunki-
seudulla.
Kuviossa 143 on esitetty vastaajien
pääainekategoriat ja ohjelmista
valmistuneiden sukupuolijakaumat.
Vastaajien suosituimmat sivuaineet
olivat kauppaoikeus (27 %),
organisaatiot ja johtaminen (19 %) sekä
laskentatoimi (19 %). Vastaajat saivat
kyselyssä valita kaksi laajinta
sivuainetta, joita olivat opiskelleet.
Nainen 42 %
Mies 58 %
124
Kuvio 143: Pääainekategoriat ja sukupuolijakaumat, JY KTK, %.
Kuvio 144: Tärkein opiskelupaikan valintaperuste, JY KTK, %.
0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 %
Tietojärjestelmätiede (n=29)
Organisaatiot ja johtaminen(n=13)
Markkinointi (n=7)
Kansantaloustiede (n=7)
Nainen
Mies
2%
5%
0%
8%
28%
36%
5%
10%
2%
0%
5%
0%
22%
13%
1%
7%
26%
12%
1%
3%
1%
0%
11%
3%
0% 10% 20% 30% 40%
Yksikön maine
Katsoi sinne opiskelemaanpääsemisen mahdollisuudet hyviksi
Sai siitä enemmän tietoa kuin muistayksiköistä
Valintamenettely
Yksikön sijaintipaikkakunta
Tietty pääaine / ohjelma
Tietty aineyhdistelmämahdollisuus
Ystävien/sukulaisten vaikutus
Halu itsenäistyä
Opetuskieli
Laajat opiskelumahdollisuudet/valinnanvara
Muu syy opiskelupaikan valintaan
JY
Muut yliopistot
125
7.3.2 Valmistumisajat ja opintojen viivästymisen syyt
Jyväskylän yliopiston kandidaateista ainoastaan 28 % kertoi valmistuneensa kolmen
vuoden tavoiteajassa (kuvio 145). Ne, joiden opinnot olivat viivästyneet, kertoivat
tärkeimmäksi syyksi kokopäiväisen työskentelyn opintojen ohessa. Ulkomailla
opiskelu oli viivästyttänyt 14 prosentin opintoja.
Peräti 92 % Jyväskylän yliopistossa opiskelleista kertoi suorittaneensa
maisteriopintoja jo ennen valmistumistaan kandidaatiksi. Keskimäärin vastaajat
olivat suorittaneet 93,7 opintopisteen edestä maisteriopintoja.
Kuvio 145: Opintojen viivästyminen suhteessa tavoiteaikaan (3 vuotta), JY KTK, %.
7.3.3 Arviot koulutuksesta ja koulutusyksiköstä
Kuten Jyväskylän yliopiston maisterivastaajat, myös kandidaatiksi valmistuneet
olivat tyytyväisiä koulutusyksikkönsä tiloihin, laitteisiin, ATK-tukeen ja
kirjastopalveluihin (kuvio 146). Sen sijaan orientaatiopäivät ja tutorointi eivät
yltäneet yhtä hyviin arvioihin (kuvio 147). Opinto-ohjausta vastaajat olisivat
28%
72%
38%
62%
0%
10%
20%
30%
40%
50%
60%
70%
80%
90%
100%
Opinnot eivätviivästyneet
Opinnotviivästyivät
JY
Muut yliopistot
126
kaivanneet lisää etenkin opintojen alkuvaiheessa: ”Ihan opintojen alkuvaiheessa olisin
kaivannut huomattavasti enemmän apua esimerkiksi opintojen suunnittelussa ja jaksottamisessa”.
Kuvio 146: Arviot koulutusyksikön palveluista, JY KTK.
Kuvio 147: Arviot opintojen ohjauksesta, JY KTK.
3,9 3,9 3,7
4,1 3,8
3,6 3,5
4,0
1,0
1,5
2,0
2,5
3,0
3,5
4,0
4,5
5,0
JY
Muut yliopistot
3,5
3,4
3,7
3,9
3,4
3,7
4,2
3,5
3,1
2,6
3,7
3,5
3,6
3,5
3,2
3,7
3,7
3,5
3,4
2,7
1,0 1,5 2,0 2,5 3,0 3,5 4,0 4,5 5,0
Orientaatiopäivät
Infotilaisuudet
Opintotoimisto
Laitosten opintopalvelut
Ohjaus opintojaksolla
Opinto-opas
Weboodi
Informaatio www-sivuilla
Opiskelijatutorointi
Opettajatutorointi
JY
Muut yliopistot
127
Kuvio 148: Arviot opetuksesta, JY KTK.
Jyväskylästä valmistuneet, etenkin tietojärjestelmätiedettä pääaineenaan opiskelleet,
kauppatieteiden kandidaatit kokivat omaksuneensa keskimääräistä vastaajaa
paremmat tietotekniset työelämätaidot. Organisaatiota ja johtamista opiskelleet taas
kokivat omaavansa parhaat yleiset johtamisvalmiudet sekä esimiesvalmiudet.
Tietojärjestelmätieteitä opiskelleet kokivat hankkineensa yhtä hyvät valmiudet
talouden yleisessä tuntemuksessa, kuin muut vastaajat. Avoimissa vastauksissa
tietojärjestelmätieteitä opiskelleet vastaajat miettivät kuitenkin talousosaamistaan:
”Kauppatieteellisen koulutuksen osuus jäi kandidaatintutkinnossa melko pieneksi. Tätä olisi tietenkin
voinut korjata omilla sivuainevalinnoillaan, mutta silti tutkinto itsessään voisi pakollisenakin sisältää
enemmän kauppakorkean kursseja. Tuntuu, että kauppatieteellinen tietämykseni ei ole ihan niin laajaa
kuin mitä tutkintonimikkeeni antaa ymmärtää. IT-painotteisuus muuten on mielestäni tutkinnossa
3,6
3,5
3,8
4,2
4,0
3,8
3,9 4,4
4,1
3,8
3,9
4,1
1
2
3
4
5Opetusmenetelmät
Yhteisten opintojenopetus
Pääaineen/koulutusohjelman
opetus
Englannin opetus
Kielten javiestinnän opetus
Suomen kielen javiestinnän opetus
Ranskan opetus
Venäjän opetus
Saksan opetus
Ruotsin opetus
Espanjan opetus
Vieraskielistenkurssien opettajien
kielitaito
JY
Muut yliopistot
128
erittäin hyvä asia ja IT-opintojen liittäminen liiketoimintapuoleen on onnistunut ihan hyvin. Tosin
sieltäkin puolelta voisi olla pakollisena joitakin hieman käytännönläheisempiä kursseja...”
”Lähtökohtaisesti it-alan ja taloustieteiden yhdistäminen opinnoissa on hyödyllinen yhdistelmä,
mutta jos kauppatieteellistä tutkintoa suorittava tietojärjestelmätieteen opiskelija jättäisi pelkkään
kanditutkintoon, vaarana on, että tietää monesta asiasta vähän, mutta ei oikeastaan mistään kovin
paljon”.
Kuvio 149: Koulutuksessa hankitut valmiudet, JY KTK.
3,5 3,7
3,4
4,1
2,9
3,8
3,7
3,0
3,1
3,9 4,3
3,5
3,4
4,0
4,4
4,1
3,8
3,9
3,7
1
2
3
4
5
Talouden yleinen
tuntemus
Valmiudet pääaineessa
Valmiudet sivuaineessa
Viestintä äidinkielellä
Viestintä toisella
kotimaisella
Viestintä vierailla
kielillä
Tieteelliset valmiudet
Tiedolliset valmiudet
yrittäjyyteen
Asenteelliset valmiudet
yrittäjyyteen Kv. ympäristössä
toimiminen Ryhmätyöskentely
Yleiset
johtamisvalmiudet
Esimiestaidot
Tietotekniset
työelämätaidot
Uusien asioiden
omaksuminen
Ongelmanratkaisukyky
Esiintyminen
Vuorovaikutustaidot
Eettisen toiminnan
valmiudet
JY
Muut yliopistot
129
Kuvio 150: Tyytyväisyys koulutukseen, JY KTK.
Kuvio 151: Tyytyväisyys koulutusyksikköön, JY KTK.
Tietojärjestelmätiedettä pääaineenaan opiskelleet olivat selvästi muita Jyväskylän
vastaajia tyytyväisempiä koulutusyksikkönsä suhteista elinkeinoelämään. Muista
3,3
3,3
3,1
3,0
3,3
3,7
3,6
1
2
3
4
Koulutus vastasiodotuksia
Koulutus olilaadukasta
Koulutus olivaativaa
Koulutus olimotivoivaa
Opinnot olivatmielenkiintoisia
Kielten opetustaoli saatavilla
riittävästi
Opiskeluilmapiirioli hyvä
JY
Muut yliopistot
3,2 3,0 3,0
2,8
1,0
1,5
2,0
2,5
3,0
3,5
4,0
Koulutusyksikkö onkiinnostunut
opiskelijoiden mielipiteistä
Koulutusyksikkö hyväksyyopiskelijat osaksi
asiantuntijayhteisöä
JY
Muut yliopistot
130
pääaineista valmistuneet toivoivat avoimissa vastauksissa koulutukseensa lisää
käytännön työelämään valmistavaa opetusta ja yhteyksiä etenkin Jyväskylän alueella
toimiviin yrityksiin.
Kuvio 152: Arviot koulutusyksikön suhteista elinkeinoelämään, JY KTK.
15 % kauppakorkeakoulussa opiskelleista ja 3 % tietojärjestelmätiedettä opiskelleista
teki kandidaatintutkielmansa toimeksiantona. Tutkielman ohjaukselle Jyväskylästä
valmistuneet vastaajat antoivat keskiarvon 3,3.
7.3.4 Kansainvälisyys ja vaihto-opinnot
Yhteensä 38 % Jyväskylän yliopiston kandidaateiksi valmistuneista suoritti osan
KTK-opinnoistaan ulkomailla (kuvio 154). Tietojärjestelmätiedettä opiskelleista
opiskelijavaihdossa tai ulkomaisessa työharjoittelussa oli ollut 21 % kun taas
kauppakorkeakoulun puolella opiskelleista vastaava osuus oli jopa 53 %. Vastaajien
päätös olla lähtemättä vaihtoon perustui useimmiten omaan elämäntilanteeseen ja
työpaikkaan, jota ei olisi voinut jättää vaihto-opintojen ajaksi.
3,1 2,9 3,0
3,1 3,1 3,1 3,0 2,8
käyttää elinkeinoelämänasiantuntijoita
opetuksessa
huolehtii koulutuksenkilpailukyvystätyömarkkinoilla
tukeetyöelämävalmiuksien
kehittymistä
tarjoaa opiskelijoilleyhteyksiä
elinkeinoelämään
1,0
1,5
2,0
2,5
3,0
3,5
4,0
Koulutusyksikkö...
JY
Muut yliopistot
131
Kuvio 153: Arviot koulutuksen kansainvälisyydestä, JY KTK.
Kuvio 154: Suoritti osan KTK-opinnoistaan ulkomailla, JY KTK, %.
3,7
3,2
3,6
3,3
1,0
1,5
2,0
2,5
3,0
3,5
4,0
Koulutusyksikkö tarjoaakansainvälisiä
opiskelumahdollisuuksia
Opetuksessa huomioitiinkansainvälisyys
JY
Muut yliopistot
38% 44%
62% 56%
0 %
10 %
20 %
30 %
40 %
50 %
60 %
70 %
80 %
90 %
100 %
JY Muut yliopistot
Ei
Kyllä
132
Kuvio 155: Tyytyväisyys vaihto-opintojaksoon, JY KTK.
7.3.5 Jatkosuunnitelmat
87 % Jyväskylän yliopistosta valmistuneista kauppatieteiden kandidaateista aikoi
jatkaa opintojaan kauppatieteiden maisteriksi samassa yliopistossa ja 8 % eri
yliopistossa (kuvio 156). Päätöstään enemmistö perusteli sillä, etteivät he kokeneet
KTK-tutkintoa riittäväksi ja että maisterin opinnot olivat luonnollinen jatkumo
opiskeluun.
3,4
3,3
3,7
3,4
3,1
3,3
3,3
3,5
1
2
3
4
KTK-tutkinnonrakenne
mahdollistiluontevasti
vaihtoonlähdön
Vaihdon pystyisisällyttämään
osaksi KTK-tutkintoa
Uskoi saaneensavaihdon aikana
sellaistaosaamista, jotamuuten ei olisi
saanut
Vaihto-opintojakso oli
hyödyksilaadukkaan
työllistymisenkannalta
Opetus vaihto-opintojakson
aikana olilaadukasta
Vaihtoonlähtöönkannustettiin
riittävästiyliopiston taholta
Taloudellinen jamuu tuki
vaihtoonlähtöönoli riittävää
Vaihtopaikoista olitarjolla riittävästi
tietoa ennenlähtöä
JY
Muut yliopistot
133
Kuvio 156: Aikoo jatkaa opintoja KTM:ksi, JY KTK, %.
Kuvio 157: Aikoo käydä töissä KTM-opintojen yhteydessä, JY KTK, %.
87%
8%
2%
2%
2%
89%
3%
2%
4%
1%
0% 20% 40% 60% 80% 100%
Kyllä, jatkaa suoraan samassayliopistossa
Kyllä, jatkaa suoraan eri yliopistossa
Ei, siirtyy työelämään
Siirtyy nyt työelämään ja jatkaamahdollisesti myöhemmin
Ei, vaihtaa opiskelemaan toista alaa
JY
Muut yliopistot
27% 20%
36% 56%
5%
2%
32%
22%
0 %
20 %
40 %
60 %
80 %
100 %
JY Muut yliopistot
Ei aio käydä töissä
Aikoo toimia yrittäjänä
Kyllä, osapäivätyössä
Kyllä, kokopäivätyössä
134
Lappeenrannan teknillinen yliopisto 8
8.1 Yhteenveto
Vuonna 2012 Lappeenrannan teknillisestä yliopistosta valmistui kauppatieteiden
maisteriksi 185 opiskelijaa ja kauppatieteiden kandidaatiksi 132 opiskelijaa.
Vastavalmistuneiden kyselyn vastausasteeksi muodostui maistereiden joukossa
huimaavat 99,5 prosenttia. Kandidaatiksi valmistuneiden vastausprosentti ylitti sata
prosenttia, sillä muutama kandidaateilta saatu vastaus oli peräisin vuodelta 2011 ja
päätyi erehdyksessä mukaan vuoden 2012 aineistoon. Lappeenrannasta
valmistuneiden vastausasteet olivat kyselyn korkeimmat.
Lappeenrannasta valmistuneet olivat selvästi muita vastaajia tyytyväisempiä
yliopistonsa palveluihin ja opintojen ohjaukseen. Maisterivastaajat olivat myös
keskimääräistä tyytyväisempiä yliopistonsa elinkeinoelämäsuhteisiin ja kokivat
keskimäärin saaneensa muita vastaajia paremmat valmiudet yrittäjyyteen. Kielten
opetukselle sekä kandi- että maisterivastaajat taas antoivat keskimääräistä
heikommat arvosanat.
Lappeenrannan teknillisestä yliopistosta 57 prosenttia oli valmistumishetkellään
vakinaisessa kokopäivätyössä mutta jopa 20 prosenttia haki töitä. 68 prosenttia
vastaajista ilmoitti olevansa tyytyväisiä työtilanteeseensa, mikä oli hieman pienempi
osuus vastaajista kuin vuonna 2011. Työssä olleiden Lappeenrannasta
valmistuneiden kuukausipalkan mediaani oli valmistumishetkellä 3000 euroa, eli
sama kuin edellisenä vuonna. Lappeenrannasta valmistuneet myös ansaitsivat
mediaanilla mitattuna saman verran kuin vastavalmistuneet keskimäärin.
Lappeenrannasta valmistuneiden palkan keskihajonta oli 1535 euroa.
135
8.2 Lappeenrannan teknillinen yliopisto, KTM
8.2.1 Vastaajien taustatiedot
Taulukko 17: Vastaajat ja vastausprosentit, LUT KTM.
Valmistuneet
2012
Vastauksia Vastaus-
%
Yksikön osuus
valmistuneista
Yksikön osuus
vastanneista
LUT 185 184 99,5 % 8,9 % 12,2 %
Kuvio 158: Vastaajien sukupuolijakauma, LUT
KTM, %.
Lappeenrannan teknillisestä yliopis-
tossa opiskelleiden valmistumisikä oli
keskimäärin 31,5 vuotta. Lappeenran-
nasta valmistuttiin keskimäärin 2,8
vuotta vanhempina kuin muista
yliopistoista. Lappeenrannan vastaa-
jista 16 % asui valmistumishetkellään
Lappeenrannassa. 45 % asui Helsin-
gissä tai muualla pääkaupunkiseu-
dulla.
Kuviossa 159 on esitetty Lappeenrannan teknillisestä korkeakoulusta valmistuneiden
vastaajien suurimmat pääainekategoriat ja sukupuolijakaumat. Lappeenrannasta
valmistuneet olivat lukeneet laajasti eri sivuaineita, eikä mikään sivuaine noussut
kyselyssä selvästi muita suositummaksi. Valmistuneiden suosituimmat sivuaineet
olivat yritysjuridiikka (22 % vastaajista), rahoitus (21 %), laskentatoimi (19 %) sekä
organisaatiot ja johtaminen (17 %). Vastaajat saivat valita kaksi laajinta sivuainetta,
joita olivat opiskelleet.
Nainen 57 %
Mies 43 %
136
Kuvio 159: Pääainekategoriat ja sukupuolijakaumat, LUT KTM, %.
Kuvio 160: Tärkein opiskelupaikan valintaperuste, LUT KTM, %.
0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 %
Muu / ei tietoa (n=12)
Yritysjuridiikka (n=9)
MITIM (n=18)
Kv. liiketoiminta / markkinointi (n=20)
Organisaatiot ja johtaminen (n=21)
Rahoitus (n=22)
Tietojohtaminen (n=22)
Laskentatoimi (n=42)
Kaikki
Nainen
Mies
3%
25%
2%
8%
21%
21%
2%
5%
3%
0%
3%
6%
23%
10%
1%
7%
29%
15%
2%
3%
1%
0%
7%
2%
0% 10% 20% 30% 40%
Yksikön maine
Katsoi sinne opiskelemaan pääsemisenmahdollisuudet hyviksi
Sai siitä enemmän tietoa kuin muistayksiköistä
Valintamenettely
Yksikön sijaintipaikkakunta
Tietty pääaine / ohjelma
Tietty aineyhdistelmämahdollisuus
Ystävien/sukulaisten vaikutus
Halu itsenäistyä
Opetuskieli
Laajat opiskelumahdollisuudet/ valinnanvara
Muu syy opiskelupaikan valintaan
LUT
Muut yliopistot
137
8.2.2 Valmistumisajat ja opintojen viivästymisen syyt
Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa opiskelleet kertoivat opintojensa venyneen
hieman useammin kuin muissa yliopistoissa keskimäärin (kuvio 161). 52 %
vastaajista, joiden opinnot olivat viivästyneet, vastasivat viivästymisen
tärkeimmäksi syyksi kokopäiväisen työskentelyn opintojen ohella. Tämä oli 12
prosenttiyksikköä enemmän kuin muissa yliopistoissa. Muita syitä opintojen
pitkittymiseen olivat pro gradu –tutkielman viivästyminen (16 %) ja osa-aikainen
työskentely opintojen ohella (9 %). 6 % Lappeenrannan vastaajista koki opintojensa
pitkittyneen opiskelumotivaation puutteen vuoksi.
Kuvio 161: Opintojen viivästyminen suhteessa tavoiteaikaan (2 vuotta), LUT KTM, %.
Kuvio 162: Opintojen viivästyminen koulutustaustoittain, LUT KTM, %.
44%
56%
40%
60%
0%
20%
40%
60%
80%
100%
Opinnot eivätviivästyneet
Opinnot viivästyivät
LUT
Muut yliopistot
36%
83%
50%
56%
40%
64%
17%
50%
44%
60%
0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 %
KTK-tutkinto samassayliopistossa
Ulkomailla suoritettu KTK-tutkintoa vastaava tutkinto
Tradenomin tutkinto
Muun alan yliopistotutkintoSuomessa tai ulkomailla
Muu tutkinto
Opinnot eivät viivästyneet
Opinnot viivästyivät
138
8.2.3 Arviot koulutuksesta ja koulutusyksiköstä
Lappeenrannan teknillisestä yliopistosta valmistuneet olivat tyytyväisiä
koulutusyksikkönsä tarjoamiin palveluihin (kuvio 163). Vastaajat olivat myös
selvästi keskimääräistä tyytyväisempiä yksikkönsä opintojen ohjaukseen (kuvio 164).
Sanallisissa vastauksissa lisää tukea opintojensa alkuun toivoivat erityisesti suoraan
maisteriohjelmiin valitut opiskelijat: ”Tutorien apu opintojen suunnittelussa (olisi tärkeää)
heti lukukauden alussa. Nyt jäi joitain kursseja ottamatta, koska ei vielä ymmärtänyt ja tästä seurasi
pientä hankaluutta”. Lappeenrannan vastaajat toivoivat myös lisää opettajakontakteja
esimerkiksi opettajatutoroinnin muodossa. Vastaajat toivoivat, että nettisivuja
voitaisiin selkeyttää niin, että tiedon löytäminen olisi helpompaa.
Kuvio 163: Arviot koulutusyksikön palveluista, LUT KTM.
4,3 4,1
3,8
4,3
3,8
3,5 3,5
4,1
1,0
1,5
2,0
2,5
3,0
3,5
4,0
4,5
5,0
Yliopiston tilat Yliopiston laitteet ATK-tuki Kirjastopalvelut
LUT
Muut yliopistot
139
Kuvio 164: Arviot opintojen ohjauksesta, LUT KTM.
Lappeenrannassa opiskelleet olivat keskimääräistä tyytyväisempiä saamaansa
opetukseen lukuun ottamatta kielten opetusta (kuvio 165), johon sanallisissa
vastauksissa toivottiin lisää resursseja. Kuten muissakin yliopistoissa, opiskelijat
kaipasivat koulutukseensa lisää yrityskontakteja: ”I didn´t feel we contact with industry
and commerce too much. Hope more cooperation with real companies”. Yritysprojekteissa yksi
vastaaja toivoi kiinnitettävän huomiota erityisesti ryhmäkokoihin: ”Yritysprojekteja
teetetään. Opiskelijaryhmä hankkii itse case-yrityksen jolle tehdään projekti jopa 7 henkilön ryhmässä
- kaikille ei riitä tekemistä”.
3,9
4,1
4,2
3,6
3,9
3,9
3,7
3,4
3,2
3,4
3,5
3,5
3,2
3,6
3,7
3,4
3,0
2,8
1,0 1,5 2,0 2,5 3,0 3,5 4,0 4,5 5,0
Orientaatiopäivät
Opintotoimisto
Laitosten opintopalvelut
Ohjaus opintojaksolla
Opinto-opas
Sähköinen opintopalvelu
Informaatio www-sivuilla
Opiskelijatutorointi
Opettajatutorointi
LUT
Muut yliopistot
140
Kuvio 165: Arviot opetuksesta, LUT KTM.
Kyselyn mukaan Lappeenrannasta valmistuneet kokivat saaneensa opinnoissaan
keskimääräistä paremmat valmiudet yrittäjyyteen (kuvio 166). Sanallisissa
vastauksissa vastaajat toivoivat kuitenkin nimenomaan lisää kauppatieteellistä
yrittäjyyskoulutusta pääaineista riippumatta. Useat vastaajat olisivat toivoneet
opintoihinsa myös lisää esimieskoulutusta.
Vastaajat kertoivat olleensa opinnoissaan tyytyväisiä laadukkaaseen opetukseen,
hyvään ja inspiroivaan ilmapiiriin sekä monipuoliseen kurssitarjontaan.
Lappeenrannasta valmistuneet toivoivat opintoihinsa kuitenkin vielä lisää
joustavuutta esimerkiksi intensiivikurssien muodossa ja käytännöllisyyttä,
esimerkiksi harjoituksia ja konkreettista tekemistä yritysten kanssa. Useat vastaajat
toivoivat, että olisivat oppineet käyttämään paremmin työelämässä tarvittavia
ohjelmistoja.
3,8
3,6
4,1
3,6
3,7
3,4
3,5 3,5
3,6
3,4
3,9
4,2
1
2
3
4
5Opetusmenetelmät
Yhteisten opintojenopetus
Pääaineen/koulutusohjelman
opetus
Kielten javiestinnän opetus
Englannin opetus
Suomen kielen javiestinnän opetus
Ranskan opetus
Venäjän opetus
Saksan opetus
Ruotsin opetus
Espanjan opetus
Vieraskielistenkurssien opettajien
kielitaito
LUT
Muut yliopistot
141
Kuvio 166: Koulutuksessa hankitut valmiudet, LUT KTM.
Kuvio 167: Tyytyväisyys koulutukseen, LUT KTM.
3,8 4,0
3,7
3,8
2,8
3,7
3,7
3,3
3,3
3,9
4,3 3,7 3,6
3,6
4,3
4,1
3,8
4,0
3,7
3,7
3,6
3,6
1
2
3
4
5
Talouden yleinen
tuntemus
Valmiudet pääaineessa
Valmiudet sivuaineessa
Viestintä äidinkielellä
Viestintä toisella
kotimaisella
Viestintä vierailla kielillä
Tieteelliset valmiudet
Tiedolliset valmiudet
yrittäjyyteen
Asenteelliset valmiudet
yrittäjyyteen Kv. ympäristössä
toimiminen Ryhmätyöskentely
Yleiset
johtamisvalmiudet
Esimiestaidot
Tietotekniset
työelämätaidot
Uusien asioiden
omaksuminen
Ongelmanratkaisukyky
Esiintyminen
Vuorovaikutustaidot
Neuvottelutaidot
Projektinhallinta
Työelämätietous
Eettisen toiminnan
valmiudet
LUT
Muut yliopistot
3,5
3,6
3,3
3,3
3,5
3,2
3,3
3,7
1
2
3
4
Koulutus vastasiodotuksia
Koulutus oli laadukasta
Koulutus oli vaativaa
Koulutus oli motivoivaa
Opinnot olivatmielenkiintoisia
Koulutus antoi hyvätvalmiudet työelämään
Kielten opetusta olisaatavilla riittävästi
Opiskeluilmapiiri olihyvä
LUT
Muut yliopistot
142
Kuvio 168: Tyytyväisyys koulutusyksikköön, LUT KTM.
Kuvio 169: Arviot koulutusyksikön suhteista elinkeinoelämään, LUT KTM.
8.2.4 Pro gradu –tutkielman tekeminen ja rahoitus
28 % Lappeenrannan teknillisestä yliopistosta valmistuneista teki pro gradu –työnsä
toimeksiantona (kuvio 170) mutta vain 17 % kertoi saaneensa rahoitusta
tutkielmansa tekemiseen (kuvio 171). Lappeenrannan yliopistossa opiskelleet
käyttivät gradunsa tekemiseen aikaa keskimäärin 12,5 kuukautta, joista tutkielman
nettotekoaika oli 5,3 kuukautta. Tutkielmansa Lappeenrannan teknillisestä
yliopistossa opiskelleet tekivät siis hieman nopeammin kuin muista yliopistoista
3,3 3,1 3,0
2,9
1,0
1,5
2,0
2,5
3,0
3,5
4,0
Koulutusyksikkö onkiinnostunut
opiskelijoiden mielipiteistä
Koulutusyksikkö hyväksyyopiskelijat osaksi
asiantuntijayhteisöä
LUT
Muut yliopistot
3,2 3,3 3,1 3,0 3,0 3,0 2,9 2,8
käyttääelinkeinoelämän
asiantuntijoitaopetuksessa
huolehtiikoulutuksen
kilpailukyvystätyömarkkinoilla
on kiinnostunutelinkeinoelämän
toiveistakoulutuksessa
pyrkii tarjoamaanopiskelijoille
yhteyksiäelinkeinoelämään
1,0
1,5
2,0
2,5
3,0
3,5
4,0
Koulutusyksikkö...
LUT
Muut yliopistot
143
valmistuneet (13 ja 5,7 kk). Tutkielman ohjaus sai Lappeenrannasta valmistuneilta
vastaajilta keskiarvon 3,6 asteikolla 1-5, kun taas muissa yliopistoissa opiskelleet
arvioivat sitä keskiarvolla 3,5.
Kuvio 170: Tutkielman tekeminen
toimeksiantona, LUT KTM, %.
Taulukko 18: Tutkielman rahoituksen suuruus,
LUT KTM.
Rahoituksen suuruus
(mediaani)
LUT Muut
yliopistot
Kertapalkkio 2800 € 3000 €
Palkkatyö 2200 €/kk,
6,1
kuukauden
ajalta
1900 €/kk,
5,2
kuukauden
ajalta
Stipendi 1700 € 1550 €
28% 30%
72% 70%
0 %
10 %
20 %
30 %
40 %
50 %
60 %
70 %
80 %
90 %
100 %
�LUT �Muutyliopistot
Ei
Kyllä
144
Kuvio 171: Tutkielman rahoitus, LUT KTM, %.
8.2.5 Kansainvälisyys ja vaihto-opinnot
Lappeenrannan yliopistosta valmistuneet olivat keskimääräistä tyytyväisempiä
yliopistonsa kansainvälisyyteen (kuvio 172). Vastaajista 33 % oli ollut vaihto-
opiskelijana maisteriopintojensa aikana (kuvio 173).
Kuvio 172: Arviot koulutuksen kansainvälisyydestä, LUT KTM.
83%
73%
2%
9%
2% 4%
2% 3%
6% 6%
4% 5%
0 %
10 %
20 %
30 %
40 %
50 %
60 %
70 %
80 %
90 %
100 %
LUT Muut yliopistot
Muu rahoitus tutkielmantekoon
Palkkatyö
Ainoastaan tutkielmastasuoranaisesti aiheutuneetkulut
Stipendi
Kertapalkkio
Ei rahallista tukea
3,7 3,4 3,5
3,3
1,0
1,5
2,0
2,5
3,0
3,5
4,0
Koulutusyksikkö tarjoaakansainvälisiä
opiskelumahdollisuuksia
Opetuksessa huomioitiinkansainvälisyys
LUT
Muut yliopistot
145
Kuvio 173: Suoritti osan KTM-opinnoistaan ulkomailla, LUT KTM, %.
Kuvio 174: Tyytyväisyys vaihto-opintojaksoon, LUT KTM.
33% 30%
67% 70%
0 %
10 %
20 %
30 %
40 %
50 %
60 %
70 %
80 %
90 %
100 %
LUT Muut yliopistot
Ei
Kyllä
3,5
3,5
3,4
3,3
3,0
3,4
3,1
3,5
1
2
3
4
KTM-tutkinnonrakenne
mahdollistiluontevasti
vaihtoonlähdön
Vaihdon pystyisisällyttämään
osaksi KTM-tutkintoa
Uskoi saaneensavaihdon aikana
sellaista osaamista,jota muuten ei olisi
saanut
Vaihto-opintojaksooli hyödyksilaadukkaan
työllistymisenkannalta
Opetus vaihto-opintojakson
aikana olilaadukasta
Vaihtoonlähtöönkannustettiin
riittävästiyliopiston taholta
Taloudellinen jamuu tuki
vaihtoonlähtöön oliriittävää
Vaihtopaikoista olitarjolla riittävästi
tietoa ennen lähtöä
LUT
Muut yliopistot
146
8.2.6 Työllistyminen ja sijoittuminen
Lappeenrannan teknillisestä yliopistosta valmistuneista vastaajista 57 % työskenteli
kokopäiväisesti valmistumishetkellä (kuvio 175). 68 % oli tyytyväinen
työtilanteeseensa (kuvio 176). Tyytymättömyyttä herätti erityisesti se, ettei työ
vastannut tarpeeksi hyvin omaa koulutustaustaa.
Jopa 20 % Lappeenrannan vastavalmistuneista töitä vastaushetkellään. Tärkein syy
työpaikan puutteeseen oli ettei vastaaja ollut vielä hakenut töitä (36 %). Seuraavaksi
tärkeimmät syyt olivat työmarkkinatilanne yleisesti (24 %) ja oman alueen työtilanne
(13 %). Vastaajista 12 % työskenteli Lappeenrannassa ja jopa 55 % Helsingissä tai
muualla pääkaupunkiseudulla. Lappeenrannasta valmistuneiden keskimääräinen
työnhakuaika oli 1,6 kuukautta.
Kuvio 175: Työtilanne valmistumishetkellä, LUT KTM, %.
57%
3%
12%
1%
1%
2%
3%
1%
0%
20%
1%
50%
8%
15%
3%
2%
1%
1%
4%
1%
12%
2%
0% 20% 40% 60% 80% 100%
Vakinainen kokopäivätyö
Vakinainen osapäivätyö
Määräaikainen kokopäivätyö
Määräaikainen osapäivätyö
Päätoiminen yrittäjä
Osa-aikainen yrittäjä/ t:mi/ osakasyrityksessä
Jatkaa opiskelua
Vanhempainloma tai hoitovapaa
Varusmies-/ siviilipalvelu
Hakee töitä
Muu työtilanne
LUT
Muut yliopistot
147
Kuvio 176: Tyytyväisyys työtilanteeseen, LUT KTM, %.
Kuvio 177: Miten sai työpaikan, LUT KTM, %.
68% 69%
32% 31%
0 %
10 %
20 %
30 %
40 %
50 %
60 %
70 %
80 %
90 %
100 %
LUT Muut yliopistot
Ei
Kyllä
7%
22%
1%
4%
1%
0%
9%
26%
6%
1%
7%
9%
4%
4%
0% 5% 10% 15% 20% 25% 30%
Vastasi lehti-ilmoitukseen
Internetin kautta (esim. yritystenkotisivut)
Yliopiston ura- ja rekrytointipalvelujenkautta
Henkilöstöpalvelu- / rekrytointiyrityksenkautta
Työvoimatoimiston välityksellä
Ekonomipörssin välityksellä
Henkilökohtaisten suhteiden avulla
Työskennellyt samassa organisaatiossaopintojen aikana
Teki pro gradu -tutkielman nykyiselletyönantajalle
Yliopiston/ professorin välityksellä
Tarjottiin työtä
Otti oma-aloitteisesti yhteyttä työnantajiin
Työskentelee omassa yrityksessä
Sai työpaikan muuta kautta
LUT
Muutyliopistot
148
Kuvio 178: Työtehtävien vastaavuus koulutukseen, LUT KTM, %.
Kuvio 179: Asema organisaatiossa, LUT KTM, %.
Taulukko 19: Työssä olleiden bruttopalkka kuukaudessa, LUT KTM.
Keskiarvo Mediaani
LUT Muut
yliopistot
LUT Muut
yliopistot
Bruttopalkka/kk 3518 €
3227 € 3000 € 3000 €
44%
39%
16%
2%
45%
37%
14%
5%
0%
5%
10%
15%
20%
25%
30%
35%
40%
45%
50%
Hyvin Melko hyvin Heikosti Ei lainkaan
LUT
Muut yliopistot
13%
9%
48%
0%
25%
5%
7%
9%
42%
2%
30%
10%
0% 10% 20% 30% 40% 50% 60%
Johto
Keskijohto
Asiantuntija
Itsenäinen elinkeinonharjoittaja
Toimihenkilö
Muu asema
LUT
Muut yliopistot
149
8.3 Lappeenrannan teknillinen yliopisto, KTK
8.3.1 Vastaajien taustatiedot
Taulukko 20: Vastaajat ja vastausprosentit, LUT KTK.
Valmistuneet
2012
Vastauksia Vastaus-% Yksikön osuus
valmistuneista
Yksikön osuus
vastanneista
LUT 132 137 103,8 % 7 % 11 %
Kuvio 180: Vastaajien sukupuolijakauma, LUT
KTK, %.
Lappeenrannan teknillisestä yliopis-
tosta kandidaatiksi valmistuneiden
vastaajien keskiarvoikä oli 27,6
vuotta. Vastaajista 68 % kertoi asu-
vansa Lappeenrannassa ja 47 % Helsin-
gissä tai muualla pääkaupunkiseu-
dulla. Kuviossa 181 on esitetty
vastaajien suurimmat pääainekate-
goriat ja niiden sukupuolijakaumat.
Kuvio 181: Pääainekategoriat ja sukupuolijakaumat, LUT KTK, %.
Nainen 48 %
Mies 52 %
0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 %
Rahoitus (n=29)
Organisaatiot ja johtaminen (n=28)
Laskentatoimi (n=25)
Kv. liiketoiminta (n=21)
Yritysjuridiikka (n=10)
Logistiikka (n=8)
Muu / ei tietoa
Nainen
Mies
150
Vastaajien suosituimmat sivuaineet olivat laskentatoimi (35 %), organisaatiot ja
johtaminen (21 %) ja yritysjuridiikka (21 %). Vastaajat saivat kyselyssä valita kaksi
laajinta sivuainetta, joita olivat opiskelleet.
Kuvio 182: Tärkein opiskelupaikan valintaperuste, LUT KTK, %.
8.3.2 Valmistumisajat ja opintojen viivästymisen syyt
70 % Lappeenrannan teknillisen yliopiston kandivastaajista kertoi opintojensa
viivästyneen kolmen vuoden tavoiteaikaan nähden (kuvio 183). Ne, joiden opinnot
olivat viivästyneet, kertoivat tärkeimmäksi syyksi kokopäiväisen työskentelyn
opintojen ohessa. 16 % niistä vastaajista, joiden opinnot olivat viivästyneet, kertoivat
tärkeimmäksi syyksi KTM-opintojen suorittamisen kanditutkinnon aikana.
8%
29%
4%
10%
26%
6%
1%
5%
1%
0%
6%
4%
23%
10%
0%
7%
26%
14%
1%
3%
1%
0%
11%
3%
0% 10% 20% 30% 40%
Yksikön maine
Katsoi sinne opiskelemaan pääsemisenmahdollisuudet hyviksi
Sai siitä enemmän tietoa kuin muista yksiköistä
Valintamenettely
Yksikön sijaintipaikkakunta
Tietty pääaine / ohjelma
Tietty aineyhdistelmämahdollisuus
Ystävien/sukulaisten vaikutus
Halu itsenäistyä
Opetuskieli
Laajat opiskelumahdollisuudet/ valinnanvara
Muu syy opiskelupaikan valintaan
LUT
Muut yliopistot
151
94 % Lappeenrannassa opiskelleista kertoi suorittaneensa maisteriopintoja jo ennen
valmistumistaan kandidaatiksi. Nämä opiskelijat olivat suorittaneet keskimäärin 70,6
opintopistettä maisterin tutkintoa varten.
Kuvio 183: Opintojen viivästyminen suhteessa tavoiteaikaan (3 vuotta), LUT KTK, %.
8.3.3 Arviot koulutuksesta ja koulutusyksiköstä
Maisterivastaajien tavoin Lappeenrannasta valmistuneet kandivastaajat olivat
keskimääräistä tyytyväisempiä koulutusyksikkönsä palveluihin ja opinto-ohjaukseen
(kuviot 184 ja 185). Avoimissa vastauksissa nousi selvästi esiin, että vastaajat olisivat
toivoneet opettajatutoroinnin olleen isommassa roolissa opintojen aikana. Useat
vastaajat kertoivat, ettei opettajatutorointi näkynyt heidän opinnoissaan millään
tapaa: ”En muista opettajatutoroinnissa tapahtuneen muuta, kuin HOPS:in tekemisen ensimmäistä
kertaa, minulla ei ole jäänyt mitään mieleen opettajatutoroinnista”.
Lappeenrannasta valmistuneet olivat hieman keskimääräistä tyytyväisempiä
pääaineopintojen ja yhteisten opintojen opetukseen sekä vieraskielisten opettajien
kielitaitoon (kuvio 186). Kieli- ja viestintäopinnot saivat sen sijaan selvästi
keskimääräistä huonommat keskiarvot. Lappeenrannan vastaajat arvioivat myös
30%
70%
39%
61%
0%
10%
20%
30%
40%
50%
60%
70%
80%
90%
100%
Opinnot eivätviivästyneet
Opinnotviivästyivät
LUT
Muut yliopistot
152
kieli- ja viestintätaitonsa muita opiskelijoita kehnommaksi (kuvio 187). Avoimissa
vastauksissa opiskelijat kokivat, että kielten opetusta oli ollut huonosti saatavilla.
Kuvio 184: Arviot koulutusyksikön palveluista, LUT KTK.
Kuvio 185: Arviot opintojen ohjauksesta, LUT KTK.
4,2 4,0
3,6
4,1 3,8
3,5 3,5
4,0
1,0
1,5
2,0
2,5
3,0
3,5
4,0
4,5
5,0
LUT
Muut yliopistot
3,9
3,6
3,9
3,9
3,5
3,9
3,8
3,6
3,5
2,9
3,7
3,5
3,6
3,4
3,2
3,7
3,7
3,5
3,4
2,7
1,0 1,5 2,0 2,5 3,0 3,5 4,0 4,5 5,0
Orientaatiopäivät
Infotilaisuudet
Opintotoimisto
Laitosten opintopalvelut
Ohjaus opintojaksolla
Opinto-opas
Weboodi
Informaatio www-sivuilla
Opiskelijatutorointi
Opettajatutorointi
LUT
Muut yliopistot
153
Kuvio 186: Arviot opetuksesta, LUT KTK.
Kuvio 187: Koulutuksessa hankitut valmiudet, LUT KTK.
3,6
3,6
3,9
3,6
3,4
3,6 3,8
3,8
3,5
3,8
4,2
1
2
3
4
5Opetusmenetelmät
Yhteistenopintojen opetus
Pääaineen/koulutusohjelman
opetus
Englannin opetus
Suomen kielen javiestinnän opetus
Ranskan opetusVenäjän opetus
Saksan opetus
Ruotsin opetus
Espanjan opetus
Vieraskielistenkurssien opettajien
kielitaito
LUT
Muut yliopistot
3,8 3,9
3,5
3,8
2,6
3,6
3,0
3,2
3,9
4,2
3,6
3,5
3,5
4,4
4,1
3,8
4,0 3,6
1
2
3
4
5
Talouden yleinen
tuntemus
Valmiudet pääaineessa
Valmiudet sivuaineessa
Viestintä äidinkielellä
Viestintä toisella
kotimaisella
Viestintä vierailla kielillä
Tiedolliset valmiudet
yrittäjyyteen
Asenteelliset valmiudet
yrittäjyyteen Kv. ympäristössä
toimiminen Ryhmätyöskentely
Yleiset
johtamisvalmiudet
Esimiestaidot
Tietotekniset
työelämätaidot
Uusien asioiden
omaksuminen
Ongelmanratkaisukyky
Esiintyminen
Vuorovaikutustaidot
Eettisen toiminnan
valmiudet
LUT
Muut yliopistot
154
Avoimissa vastauksissa monet kehuivat koulutusyksikkönsä kannustavaa ilmapiiriä:
”Erityisen hyvää on monipuolinen kauppatieteellisen sivistys ja opiskelijat hyvin huomioiva
ilmapiiri.” ”Erityisen hyvää lutissa on yhteisöllinen ilmapiiri. Kehittämistä on kurssien
vaativuudessa, osassa kursseista saisi olla enemmän töitä”.
Useat vastaajat kokivat, että ”koulutus ei aina kohtaa käytännön työelämän kanssa”, mutta
vastauksista löytyi myös toisenlaisia kokemuksia: ”Koulutus antaa hyvät valmiudet
todelliseen työelämään, vaikkei sitä opiskellessa edes huomaa.” ”Koulutus antaa monipuolisia
valmiuksia selviytyä tulevista työtehtävistä” ”Erityisen opettavaisia olivat harjoitustyöt case-
organisaatioihin.”
Kuvio 188: Tyytyväisyys koulutukseen, LUT KTK.
3,3
3,3
3,0
3,1 3,3
3,0
3,5
1
2
3
4
Koulutus vastasiodotuksia
Koulutus olilaadukasta
Koulutus olivaativaa
Koulutus olimotivoivaa
Opinnot olivatmielenkiintoisia
Kielten opetustaoli saatavilla
riittävästi
Opiskeluilmapiirioli hyvä
LUT
Muut yliopistot
155
Kuvio 189: Tyytyväisyys koulutusyksikköön, LUT KTK.
Kuvio 190: Arviot koulutusyksikön suhteista elinkeinoelämään, LUT KTK.
10 % Lappeenrannan kandidaatiksi valmistuneista teki kandidaatintutkielmansa
toimeksiantona. Tutkielman ohjaukselle vastaajat antoivat keskiarvon 3,7.
3,2
3,0 3,0 2,8
1,0
1,5
2,0
2,5
3,0
3,5
4,0
Koulutusyksikkö onkiinnostunut
opiskelijoiden mielipiteistä
Koulutusyksikkö hyväksyyopiskelijat osaksi
asiantuntijayhteisöä
LUT
Muut yliopistot
3,1 3,2 2,9
2,7
3,2 3,0 3,0 2,8
käyttääelinkeinoelämän
asiantuntijoitaopetuksessa
huolehtii koulutuksenkilpailukyvystätyömarkkinoilla
tukeetyöelämävalmiuksien
kehittymistä
tarjoaa opiskelijoilleyhteyksiä
elinkeinoelämään
1,0
1,5
2,0
2,5
3,0
3,5
4,0
Koulutusyksikkö...
LUTMuut yliopistot
156
8.3.4 Kansainvälisyys ja vaihto-opinnot
37 % Lappeenrannasta valmistuneista kauppatieteiden kandidaateista oli suorittanut
osan KTK-opinnoistaan ulkomailla (kuvio 192). Avoimissa vastauksissa vastaajat
kertoivat lähteneensä vaihtoon mm. kielitaidon karttumisen ja kansainvälisen
kokemuksen toivossa. Opiskelijavaihdossa olleet eivät kuitenkaan kokeneet
opetuksen olleen laadukasta vaihto-opintojen aikana ja toivoivat, että vaihdon
pystyisi paremmin sisällyttämään osaksi KTK-tutkintoa (kuvio 193).
Kansainvälistä liiketoimintaa pääaineenaan opiskelleista 86 % oli suorittanut osan
opinnoistaan ulkomailla. Kv. liiketoimintaa opiskelleet antoivat odotetusti myös
muita paremmat keskiarvot koulutuksensa kansainvälisyydelle.
Kuvio 191: Arviot koulutuksen kansainvälisyydestä, LUT KTK.
3,6
3,3
3,6
3,3
1,0
1,5
2,0
2,5
3,0
3,5
4,0
Koulutusyksikkö tarjoaakansainvälisiä
opiskelumahdollisuuksia
Opetuksessa huomioitiinkansainvälisyys
LUT
Muut yliopistot
157
Kuvio 192: Suoritti osan KTK-opinnoistaan ulkomailla, LUT KTK, %.
Kuvio 193: Tyytyväisyys vaihto-opintojaksoon, LUT KTK.
37% 45%
63% 55%
0 %
10 %
20 %
30 %
40 %
50 %
60 %
70 %
80 %
90 %
100 %
LUT Muut yliopistot
Ei
Kyllä
3,5
3,2
3,6
3,3 2,6 3,5
3,1
3,5
1
2
3
4
KTK-tutkinnonrakenne mahdollisti
luontevastivaihtoonlähdön
Vaihdon pystyisisällyttämään
osaksi KTK-tutkintoa
Uskoi saaneensavaihdon aikana
sellaista osaamista,jota muuten ei olisi
saanut
Vaihto-opintojaksooli hyödyksilaadukkaan
työllistymisenkannalta
Opetus vaihto-opintojakson
aikana olilaadukasta
Vaihtoonlähtöönkannustettiin
riittävästiyliopiston taholta
Taloudellinen jamuu tuki
vaihtoonlähtöön oliriittävää
Vaihtopaikoista olitarjolla riittävästi
tietoa ennen lähtöä
LUT
Muut yliopistot
158
8.3.5 Jatkosuunnitelmat
Lappeenrannasta kandidaateiksi valmistuneista jopa 93 % aikoi jatkaa opintojaan
suoraan kauppatieteiden maisteriksi samassa yliopistossa (kuvio 194). Suosituin
perustelu valintaan oli ratkaisun vaivattomuus. Vastaajat perustelivat ratkaisuaan
myös sillä, että olivat jo suorittaneet suuren osan maisterin tutkinnosta sekä sillä, että
”pelkällä kandin paperilla ei tunnu olevan juurikaan arvoa”.
Kuvio 194: Aikoo jatkaa opintoja KTM:ksi, LUT KTK, %.
Kuvio 195: Aikoo käydä töissä KTM-opintojen yhteydessä, LUT KTK, %.
93%
1%
0%
4%
1%
89%
4%
2%
4%
1%
0% 20% 40% 60% 80% 100%
Kyllä, jatkaa suoraan samassayliopistossa
Kyllä, jatkaa suoraan eri yliopistossa
Ei, siirtyy työelämään
Siirtyy nyt työelämään ja jatkaamahdollisesti myöhemmin
Ei, vaihtaa opiskelemaan toista alaa
LUT
Muut yliopistot
27% 19%
37% 57%
2%
2%
33% 21%
0 %
20 %
40 %
60 %
80 %
100 %
LUT Muut yliopistot
Ei aio käydä töissä
Aikoo toimia yrittäjänä
Kyllä, osapäivätyössä
Kyllä, kokopäivätyössä
159
Oulun yliopisto 9
9.1 Yhteenveto
Vuonna 2012 Oulun yliopistosta valmistui kauppatieteiden maisteriksi 181
opiskelijaa ja kauppatieteiden kandidaatiksi 124 opiskelijaa. Vastavalmistuneiden
kyselyn vastausasteeksi muodostui maistereiden joukossa 85,1 prosenttia ja
kandidaattien joukossa 88,7 prosenttia.
Oulusta valmistuneiden opinnot viivästyivät selvästi harvemmin kuin muista
yliopistoista valmistuneiden keskimäärin. Maisterivastaajat myös tekivät pro gradu –
tutkielmansa toimeksiantona muita vastaajia useammin. Oulussa opiskelleet antoivat
kuitenkin keskimääräistä heikommat arviot yliopistonsa elinkeinoelämäsuhteille.
Oulun yliopiston vastaajista 42 prosenttia oli valmistumishetkellään vakinaisessa
kokopäivätyössä. 22 prosenttia haki töitä, mikä oli huomattavasti vähemmän kuin
vuonna 2011. Vastaajat olivat myös hieman edellisvuoden vastaajia tyytyväisempiä
työtilanteeseensa. 81 prosenttia työssä olleista koki työtehtäviensä vastaavan
koulutustaan hyvin tai melko hyvin.
Työssäolleista vastaajista 60 prosenttia työskenteli Oulussa. Työssä olleiden
vastavalmistuneiden kuukausipalkan mediaani oli valmistumishetkellä 2725 euroa,
mikä oli 275 euroa vähemmän kuin edellisenä vuonna ja myös 275 euroa vähemmän
kuin KTM-vastaajien keskimääräinen kuukausiansio. Oulusta valmistuneiden
palkan keskihajonta oli kyselyn suurin: 2094 euroa.
160
9.2 Oulun yliopisto, KTM
9.2.1 Vastaajien taustatiedot
Taulukko 21: Vastaajat ja vastausprosentit, OY KTM.
Valmistuneet
2012
Vastauksia Vastaus-% Yksikön osuus
valmistuneista
Yksikön osuus
vastanneista
OY 181 154 85,1 % 11,5 % 10,2 %
Kuvio 196: Vastaajien sukupuolijakauma, OY
KTM, %.
Oulun yliopiston vastaajien
valmistumisikä oli keskimäärin 29,3
vuotta. 67 % vastaajista asui valmistu-
mishetkellään Oulussa ja 8 % Pohjois-
Pohjanmaan alueella. 13 % vastaajista
asui Helsingissä tai muualla pääkau-
punkiseudulla. Kuviossa 197 on
esitetty Oulun yliopistosta valmistu-
neiden vastaajien yleisimmät pääaine-
kategoriat ja pääaineiden sukupuoli-
jakaumat.
Kuvio 197: Pääainekategoriat ja sukupuolijakaumat, OY KTM, %.
Nainen 57 %
Mies 43 %
0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 %
Muu / ei tietoa (n=13)
Rahoitus (n=11)
Kansantaloustiede (n=17)
Organisaatiot ja johtaminen (n=19)
Laskentatoimi (n=37)
Markkinointi (n=49)
Kaikki
Nainen
Mies
161
Oulusta valmistuneiden suosituimmat sivuaineet olivat organisaatiot ja johtaminen
(35 %), yritysjuridiikka (26 %) sekä rahoitus (21 %).
Kuvio 198: Tärkein opiskelupaikan valintaperuste, OY KTM, %.
9.2.2 Valmistumisajat ja opintojen viivästymisen syyt
Kuvio 199: Opintojen viivästyminen suhteessa tavoiteaikaan (2 vuotta), OY KTM, %.
5%
19%
2%
5%
26%
23%
3%
10%
0%
2%
4%
2%
18%
12%
2%
6%
24%
13%
3%
8%
2%
2%
8%
2%
0% 10% 20% 30%
Yksikön maine
Katsoi sinne opiskelemaan pääsemisenmahdollisuudet hyviksi
Sai siitä enemmän tietoa kuin muistayksiköistä
Valintamenettely
Yksikön sijaintipaikkakunta
Tietty pääaine / ohjelma
Tietty aineyhdistelmämahdollisuus
Ystävien/sukulaisten vaikutus
Halu itsenäistyä
Opetuskieli
Laajat opiskelumahdollisuudet/valinnanvara
Muu syy opiskelupaikan valintaan
OY
Muut yliopistot
53% 47%
39%
61%
0%
10%
20%
30%
40%
50%
60%
70%
80%
90%
100%
Opinnot eivät viivästyneet Opinnot viivästyivät
OY
Muut yliopistot
162
Oulun yliopistosta valmistuneiden yleisimmät syyt opintojen viivästymiseen olivat
työskentely opintojen ohella kokopäiväisesti (40 %) ja osa-aikaisesti (23 %) sekä pro
gradu –tutkielman viivästyminen (15 %). 4 % kertoi viivästymisen syyksi
opetusjärjestelyt, esimerkiksi kurssien ajoituksen.
Kuvio 200: Opintojen viivästyminen koulutustaustoittain, OY KTM, %.
9.2.3 Arviot koulutuksesta ja koulutusyksiköstä
Oulun yliopiston vastaajat olivat tyytyväisiä koulutusyksikkönsä laitteisiin, atk-
tukeen ja kirjastopalveluihin (kuvio 201). Opinto-ohjaukseen liittyvät arviot
poikkesivat muista vastauksista siinä, että vastaajat olivat tyytyväisempiä
opettajatutorointiin kuin opiskelijatutorointiin (kuvio 202). Opinto-ohjauksesta hyvät
keskiarvot saivat weboodi, opinto-opas sekä opintotoimiston palvelut. Avoimissa
vastauksissa kokonaisvaltaisempaa opintojen alkuvaiheen ohjausta toivoivat etenkin
suoraan maisteritasolle valitut.
50%
43%
77%
52%
50%
57%
23%
48%
0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 %
KTK-tutkinto samassayliopistossa
Tradenomin tutkinto
Muun alan yliopistotutkintoSuomessa tai ulkomailla
Muu tutkinto
Opinnot eivät viivästyneet
Opinnot viivästyivät
163
Kuvio 201: Arviot koulutusyksikön palveluista, OY KTM.
Kuvio 202: Arviot opintojen ohjauksesta, OY KTM.
3,6
3,9 3,8
4,2
3,9
3,6 3,5
4,1
1,0
1,5
2,0
2,5
3,0
3,5
4,0
4,5
5,0
Yliopiston tilat Yliopistonlaitteet
ATK-tuki Kirjastopalvelut
OY
Muut yliopistot
3,4
4,0
3,8
3,4
4,0
4,0
3,4
2,9
3,0
3,5
3,6
3,6
3,3
3,6
3,7
3,4
3,1
2,8
1,0 1,5 2,0 2,5 3,0 3,5 4,0 4,5 5,0
Orientaatiopäivät
Opintotoimisto
Laitosten opintopalvelut
Ohjaus opintojaksolla
Opinto-opas
Weboodi
Informaatio www-sivuilla
Opiskelijatutorointi
Opettajatutorointi
Muut yliopistot
OY
164
Vastaajat olivat suhteellisen tyytyväisiä kieliopintoihinsa (kuvio 203). Sanallisissa
vastauksissa useat valmistuneet kuitenkin valittivat, ettei maisteriopiskelijoille ollut
tarjolla tarpeeksi kielten opetusta: ”(Maisteriopiskelijat) eivät saa opiskella vieraita kieliä. Mikä
on aika outoa ajatellen, kuinka tärkeinä kielten osaamista pidetään työelämässä”.
“Yliopistossa kauppatieteiden huono taloudellinen asema näkyy opetuksen laadussa vaikka yksikkö on
saavuttanut hyviä tuloksia. Kielten opetuksen karsiminen on ristiriidassa kansainvälisyyspuheiden ja
-tavoitteiden kanssa.”
Kuvio 203: Arviot opetuksesta, OY KTM.
Avoimissa vastauksissa vastaajat toivoivat, että koulutus olisi antanut heille
paremmat valmiudet yrittäjyyteen ja enemmän tietoa käytännön työelämästä.
Kuviosta 204 selviää, että vastaajat antoivat keskimääräistä heikommat arviot
koulutuksessa hankkimilleen yrittäjyysvalmiuksille. Sanallisissa vastauksia
valmiuksia kuvailtiin mm. näin: ”Koulutus ei tarjonnut yrittäjävalmiuksia. Yrittäjyydestä ei
varsinaisesti edes puhuttu.”
”Koulutuksessa tulisi huomioida tieteen soveltaminen käytäntöön paremmin”.
3,5
3,5
3,8
3,8
3,7
3,7 3,4
4,5
4,3
3,8
3,9
3,9
1
2
3
4
5Opetusmenetelmät
Yhteisten opintojenopetus
Pääaineen/koulutusohjelman opetus
Kielten ja viestinnänopetus
Englannin opetus
Suomen kielen javiestinnän opetus
Ranskan opetus
Venäjän opetus
Saksan opetus
Ruotsin opetus
Espanjan opetus
Vieraskielisten kurssienopettajien kielitaito
OY
Muut yliopistot
165
Kuvio 204: Koulutuksessa hankitut valmiudet, OY KTM.
Kuvio 205: Tyytyväisyys koulutukseen, OY KTM.
3,5 3,8
3,5
3,8
2,7
3,7
3,6
2,7
2,9
3,8
4,0
3,4 3,1
3,4 4,2
3,9
3,8
3,9
3,4
3,4 3,1
3,3
1
2
3
4
5Talouden yleinen tuntemus
Valmiudet pääaineessa
Valmiudet sivuaineessa
Viestintä äidinkielellä
Viestintä toisella kotimaisella
Viestintä vierailla kielillä
Tieteelliset valmiudet
Tiedolliset valmiudet …
Asenteelliset valmiudet …
Kv. ympäristössä toimiminen
Ryhmätyöskentely
Yleiset johtamisvalmiudet
Esimiestaidot
Tietotekniset työelämätaidot
Uusien asioiden omaksuminen
Ongelmanratkaisukyky
Esiintyminen
Vuorovaikutustaidot
Neuvottelutaidot
Projektinhallinta
Työelämätietous
Eettisen toiminnan valmiudet
OY
Muut yliopistot
3,1
3,1
3,1
3,0
3,3
2,9
3,1
3,4
1
2
3
4
Koulutus vastasiodotuksia
Koulutus olilaadukasta
Koulutus olivaativaa
Koulutus olimotivoivaa
Opinnot olivatmielenkiintoisia
Koulutus antoihyvät valmiudet
työelämään
Kielten opetustaoli saatavilla
riittävästi
Opiskeluilmapiirioli hyvä
OY
Muut yliopistot
166
Kuvio 206: Tyytyväisyys koulutusyksikköön, OY KTM.
Kuvio 207: Arviot koulutusyksikön suhteista elinkeinoelämään, OY KTM.
9.2.4 Pro gradu –tutkielman tekeminen ja rahoitus
36 % Oulun yliopistosta valmistuneista kauppatieteiden maistereista kertoi
tehneensä gradunsa toimeksiantona (kuvio 208). Vastaajat käyttivät gradunsa
tekemiseen keskimäärin 10,9 kuukautta, joista tutkielman nettotekoaika oli 5,4
kuukautta. Tutkielman ohjausta Oulusta valmistuneet arvioivat keskiarvolla 3,6
(asteikko 1-5).
3,1 2,8
3,1 2,9
1,0
1,5
2,0
2,5
3,0
3,5
4,0
Koulutusyksikkö onkiinnostunut
opiskelijoiden mielipiteistä
Koulutusyksikkö hyväksyyopiskelijat osaksi
asiantuntijayhteisöä
OY
Muut yliopistot
2,8 2,7 2,8 2,7
3,1 3,1 3,0
2,8
käyttääelinkeinoelämänasiantuntijoita
opetuksessa
huolehtiikoulutuksen
kilpailukyvystätyömarkkinoilla
on kiinnostunutelinkeinoelämän
toiveistakoulutuksessa
pyrkii tarjoamaanopiskelijoille
yhteyksiäelinkeinoelämään
1,0
1,5
2,0
2,5
3,0
3,5
4,0
Koulutusyksikkö...
OY
Muut yliopistot
167
Kuvio 208: Tutkielman tekeminen toimeksiantona,
OY KTM, %.
Taulukko 22: Tutkielman rahoituksen suuruus,
OY KTM.
Rahoituksen suuruus
(mediaani)
OY Muut
yliopistot
Kertapalkkio 2750 € 3000 €
Palkkatyö 1674 €/kk,
3,6
kuukauden
ajalta
2000 €/kk,
5,2
kuukauden
ajalta
Stipendi 1000 € 1700 €
Kuvio 209: Tutkielman rahoitus, OY KTM, %.
36% 29%
64% 71%
0 %
10 %
20 %
30 %
40 %
50 %
60 %
70 %
80 %
90 %
100 %
OY Muutyliopistot
Ei
Kyllä
71% 74%
9% 8%
3% 4% 3% 3% 5% 6%
9% 5%
0 %
10 %
20 %
30 %
40 %
50 %
60 %
70 %
80 %
90 %
100 %
OY Muut yliopistot
Muu rahoitustutkielman tekoon
Palkkatyö
Ainoastaantutkielmastasuoranaisestiaiheutuneet kulut
Stipendi
Kertapalkkio
Ei rahallista tukea
168
9.2.5 Kansainvälisyys ja vaihto-opinnot
Oulun yliopistosta valmistuneista 22 % oli suorittanut osan KTM-opinnoistaan
ulkomailla (kuvio 211). Yksi vaihto-opintojakson suorittanut vastaaja kuvasi syitä
vaihtoonlähtöön näin: ”Kansainvälistynyt liike-elämä vaatiikin osaltaan vaihto-opintoja, halu
itsenäistyä ja tutustua uuteen kulttuuriin. Lisäksi kielitaidon kehittäminen oli avainasia
(vaihtoonlähtöön)”.
Kuvio 210: Arviot koulutuksen kansainvälisyydestä, OY KTM.
Kuvio 211: Suoritti osan KTM-opinnoistaan ulkomailla, OY KTM, %.
3,4 3,3 3,5
3,3
1,0
1,5
2,0
2,5
3,0
3,5
4,0
Koulutusyksikkö tarjoaakansainvälisiä
opiskelumahdollisuuksia
Opetuksessa huomioitiinkansainvälisyys
OY
Muut yliopistot
22% 31%
78% 69%
0 %
10 %
20 %
30 %
40 %
50 %
60 %
70 %
80 %
90 %
100 %
OY Muut yliopistot
Ei
Kyllä
169
Kuvio 212: Tyytyväisyys vaihto-opintojaksoon, OY KTM.
9.2.6 Työllistyminen ja sijoittuminen
42 % Oulusta valmistuneista oli kyselyhetkellä vakinaisessa kokopäivätyössä (kuvio
213). Tyytyväisiä työtilanteeseensa oli 64 % Oulun vastaajista (kuvio 214). Ne 36 %
vastaajista, jotka eivät olleet tyytyväisiä työtilanteeseensa, kertoivat syyksi
useimmiten sen, ettei työ vastannut täysin tai lainkaan koulutusta. Työssä käyvistä
vastaajista 60 % työskenteli Oulussa ja 24 % Helsingissä tai muualla
pääkaupunkiseudulla.
3,6
3,4
3,6
3,5
3,4
3,0
3,1
3,5
1
2
3
4
KTM-tutkinnonrakenne
mahdollistiluontevasti
vaihtoonlähdön
Vaihdon pystyisisällyttämään
osaksi KTM-tutkintoa
Uskoi saaneensavaihdon aikana
sellaistaosaamista, jotamuuten ei olisi
saanut
Vaihto-opintojakso oli
hyödyksilaadukkaan
työllistymisenkannalta
Opetus vaihto-opintojakson
aikana olilaadukasta
Vaihtoonlähtöönkannustettiin
riittävästiyliopiston taholta
Taloudellinen jamuu tuki
vaihtoonlähtöönoli riittävää
Vaihtopaikoistaoli tarjolla
riittävästi tietoaennen lähtöä
OY
Muut yliopistot
170
Jopa 22 % vastaajista haki vielä töitä kyselyhetkellä (kuvio 213). Vastaajat kokivat
yleisimmiksi syiksi työn puuttumiseen työkokemuksen puutteen ja sen, ettei vastaaja
ollut vielä hakenut töitä. Vastaajien keskimääräinen työnhakuaika oli 1,9 kuukautta.
Kuvio 213: Työtilanne valmistumishetkellä, OY KTM, %.
42%
3%
17%
5%
1%
3%
0%
4%
0%
22%
3%
52%
8%
15%
3%
2%
1%
2%
4%
1%
12%
1%
0% 20% 40% 60% 80% 100%
Vakinainen kokopäivätyö
Vakinainen osapäivätyö
Määräaikainen kokopäivätyö
Määräaikainen osapäivätyö
Päätoiminen yrittäjä
Osa-aikainen yrittäjä/ t:mi/ osakasyrityksessä
Jatkaa opiskelua
Vanhempainloma tai hoitovapaa
Varusmies-/ siviilipalvelu
Hakee töitä
Muu työtilanne
OY
Muut yliopistot
171
Kuvio 214: Tyytyväisyys työtilanteeseen, OY KTM, %.
Kuvio 215: Miten sai työpaikan, OY KTM, %.
64% 70%
36% 30%
0 %
10 %
20 %
30 %
40 %
50 %
60 %
70 %
80 %
90 %
100 %
OY Muut yliopistot
Ei
Kyllä
7%
22%
2%
2%
4%
1%
12%
18%
5%
4%
10%
6%
4%
4%
6%
22%
6%
4%
1%
0%
11%
22%
5%
2%
8%
7%
3%
3%
0% 10% 20% 30%
Vastasi lehti-ilmoitukseen
Internetin kautta (esim. yritysten kotisivut)
Yliopiston ura- ja rekrytointipalvelujenkautta
Henkilöstöpalvelu- / rekrytointiyrityksenkautta
Työvoimatoimiston välityksellä
Ekonomipörssin välityksellä
Henkilökohtaisten suhteiden avulla
Työskennellyt samassa organisaatiossaopintojen aikana
Teki pro gradu -tutkielman nykyiselletyönantajalle
Yliopiston/ professorin välityksellä
Tarjottiin työtä
Otti oma-aloitteisesti yhteyttä työnantajiin
Työskentelee omassa yrityksessä
Sai työpaikan muuta kautta
OY Muutyliopistot
172
Kuvio 216: Työtehtävien vastaavuus koulutukseen, OY KTM, %.
Kuvio 217: Asema organisaatiossa, OY KTM, %.
Taulukko 23: Työssä olleiden bruttopalkka kuukaudessa, OY KTM.
Keskiarvo Mediaani
OY Muut
yliopistot
OY Muut
yliopistot
Bruttopalkka/kk 3065 €
3282 € 2725 € 3000 €
39% 42%
12%
7%
45%
36%
15%
4%
0%
5%
10%
15%
20%
25%
30%
35%
40%
45%
50%
Hyvin Melkohyvin
Heikosti Ei lainkaan
OY
Muut yliopistot
12%
11%
29%
1%
35%
11%
7%
9%
44%
2%
29%
9%
0% 10% 20% 30% 40% 50%
Johto
Keskijohto
Asiantuntija
Itsenäinen elinkeinonharjoittaja
Toimihenkilö
Muu asema
OY
Muut yliopistot
173
9.3 Oulun yliopisto, KTK
9.3.1 Vastaajien taustatiedot
Taulukko 24: Vastaajat ja vastausprosentit, OY KTK.
Valmistuneet
2012
Vastauksia Vastaus-% Yksikön osuus
valmistuneista
Yksikön osuus
vastanneista
OY 124 110 88,7 % 7 % 8 %
Kuvio 218: Vastaajien sukupuolijakauma, OY
KTK, %.
Oulun yliopiston kandidaatiksi
valmistuneiden vastaajien keskiar-
voikä oli 27,3 vuotta. Kandivastaajista
77 % asui Oulussa ja 11 % Helsingissä
tai muualla pääkaupunkiseudulla.
Kuviossa 219 on esitetty vastaajien
yleisimmät pääainekategoriat ja niiden
sukupuolijakaumat.
Kuvio 219: Pääainekategoriat ja sukupuolijakaumat, OY KTK, %.
Nainen 50 %
Mies 50 %
0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 %
Laskentatoimi (n=23)
Markkinointi (n=39)
Kansantaloustiede (n=16)
Organisaatiot ja johtaminen (n=21)
Kaikki
Nainen
Mies
174
Vastaajien suosituimmat sivuaineet olivat yristysjuridiikka (62 %), organisaatiot ja
johtaminen (24 %) sekä laskentatoimi (20 %). Yritysjuridiikka oli vastaajien suosituin
sivuaine pääaineesta riippumatta.
Kuvio 220: Tärkein opiskelupaikan valintaperuste, OY KTK, %.
9.3.2 Valmistumisajat ja opintojen viivästymisen syyt
45 % Oulun yliopiston kandivastaajista kertoi suorittaneensa opinnot kolmen
vuoden määräajassa (kuvio 221). Niistä vastaajista, joiden opinnot olivat
viivästyneet, 26 % kertoi tärkeimmäksi syyksi kokopäiväisen ja 19 % osa-aikaisen
työskentelyn opintojen ohessa. Yhdeksän prosenttia koki opintojensa viivästyneen
ulkomailla suoritettujen opintojen, toiset yhdeksän aktiivisen opiskelijatoiminnan ja
kolmas yhdeksän prosenttia KTM-opintojen suorittamisen takia.
1%
18%
0%
3%
59%
14%
0%
2%
0%
0%
3%
0%
23%
12%
1%
8%
23%
13%
1%
4%
1%
0%
11%
3%
0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70%
Yksikön maine
Katsoi sinne opiskelemaanpääsemisen mahdollisuudet hyviksi
Sai siitä enemmän tietoa kuin muistayksiköistä
Valintamenettely
Yksikön sijaintipaikkakunta
Tietty pääaine / ohjelma
Tietty aineyhdistelmämahdollisuus
Ystävien/sukulaisten vaikutus
Halu itsenäistyä
Opetuskieli
Laajat opiskelumahdollisuudet/valinnanvara
Muu syy opiskelupaikan valintaan
OY
Muut yliopistot
175
94 % Oulun yliopistossa opiskelleista kertoi suorittaneensa maisteriopintoja jo ennen
valmistumistaan kandidaatiksi. Keskimäärin maisterin opintoja jo suorittaneet
vastaajat olivat suorittaneet jopa 102,6 opintopistettä maisterin tutkintoa varten
ennen valmistumistaan kauppatieteiden kandidaateiksi.
Kuvio 221: Opintojen viivästyminen suhteessa tavoiteaikaan (3 vuotta), OY KTK, %.
9.3.3 Arviot koulutuksesta ja koulutusyksiköstä
Oulusta valmistuneet kandivastaajat olivat yliopistossaan tyytyväisiä etenkin
yliopistonsa laitteisiin ja atk-tukeen (kuvio 222). Opintojen ohjauksen kentällä
vastaajat antoivat parhaat keskiarvot opinto-oppaalle sekä opintotoimiston ja
laitosten opintopalveluille (kuvio 223). Opettajatutorointi taas sai Oulun yliopiston
kandivastaajilta, samoin kuin keskimäärin kaikilta vastaajilta, opintojen ohjauksen
huonoimmat arviot. Opettajatutorointi korostui myös avoimissa vastauksissa:
“Erityisesti alkuun olisi kaivannut enemmän tukea opintoihin ja opintojaksoilla olisi ollut kiva, jos
olisi ollut joku "tukiope" keneltä kysyä mieltä askarruttavia asioita, kun tutkijat & proffat yleensä
liian kiireisiä opiskelijoiden ongelmille.”
“Kummiopettaja olisi voinut olla mukava vielä fuksisyksyn jälkeenkin. “
45%
55%
37%
63%
0%
10%
20%
30%
40%
50%
60%
70%
80%
90%
100%
Opinnot eivätviivästyneet
Opinnotviivästyivät
OY
Muut yliopistot
176
Kuvio 222: Arviot koulutusyksikön palveluista, OY KTK.
Kuvio 223: Arviot opintojen ohjauksesta, OY KTK.
Vastaajat arvioivat vieraskielisten opettajien kielitaidon vastaavan hyvää (4)
keskiarvoa (kuvio 224). Opetukseen liittyvissä avoimissa vastauksissa suuri osa
vastaajista kuitenkin koki opetuksen laadun kärsineen englanninkielisyydestä: ”Pidän
englanninkielisestä koulutuksesta, mutta joskus se tuntui pakotetulta ja hidasti kurssia.”
“Opettajien heikko englannin kielen taito, sekä pedagogisten taitojen puute vaikeuttavat opetuksen
seuraamista.”
”Englanninkielinen materiaali on hyvä kielitaidon kannalta. Toisaalta opettajien kielitaidossa
(puhuminen) parantamisen varaa.”
3,5 3,8 3,8
4,0 3,8 3,6 3,5
4,0
1,0
1,5
2,0
2,5
3,0
3,5
4,0
4,5
5,0
Yliopiston tilat Yliopiston laitteet ATK-tuki Kirjastopalvelut
OY
Muut yliopistot
3,4
3,4
3,8
3,7
3,2
4,0
3,9
3,4
3,0
2,6
3,8
3,5
3,6
3,5
3,3
3,7
3,7
3,5
3,5
2,7
1,0 1,5 2,0 2,5 3,0 3,5 4,0 4,5 5,0
Orientaatiopäivät
Infotilaisuudet
Opintotoimisto
Laitosten opintopalvelut
Ohjaus opintojaksolla
Opinto-opas
Weboodi
Informaatio www-sivuilla
Opiskelijatutorointi
Opettajatutorointi
OY
Muut yliopistot
177
Kuvio 224: Arviot opetuksesta, OY KTK.
Koulutustaan vastaajat kuvasivat mm. näin:
“Erityisen hyvää olivat monipuoliset kurssit, pienryhmätyöskentelyt ja tiedekunnan henkilöstön
välitön ja aktiivinen ilmapiiri. Koulutuksen kannalta huonoa oli ensimmäisten kurssien
massaluennot, joista en saanut niin paljon irti kuin opetuksesta pienemmässä ryhmässä.”
“Mukavat opettajat ja henkilökunta. Työelämälähtöisyyttä olisi hyvä korostaa vielä enemmän. Suunta
on oikea.”
Useat vastaajat toivoivat koulutukseensa lisää joustavuutta. Yksi vastaaja kommentoi
koulutustaan kuitenkin näin: “Joustavuus ja laaja kurssitarjonta on mahdollistanut ripeän
opiskelun. Kurssit ovat muuttuneet enemmän ryhmätyöskentelyksi, mikä toisaalta parantaa oppimista
mutta toisaalta hidastaa opiskelua. Tulisi tarkkailla, pidentääkö tämä kehitys opiskeluaikoja.”
3,3
3,3
3,5
3,6
3,6
3,3
4,3
4,2
3,7
3,2
4,0
1
2
3
4
5Opetusmenetelmät
Yhteisten opintojenopetus
Pääaineen/koulutusohjelman
opetus
Englannin opetus
Suomen kielen javiestinnän opetus
Ranskan opetusVenäjän opetus
Saksan opetus
Ruotsin opetus
Espanjan opetus
Vieraskielistenkurssien opettajien
kielitaito
OY
Muut yliopistot
178
Kuvio 225: Koulutuksessa hankitut valmiudet, OY KTK.
Kuvio 226: Tyytyväisyys koulutukseen, OY KTK.
3,4 3,6
3,4
3,9
2,8
3,8
2,6
3,0
3,8
4,2
3,5
3,3
3,2
4,2
4,0
3,7
3,9 3,4
1
2
3
4
5
Talouden yleinen
tuntemus
Valmiudet pääaineessa
Valmiudet sivuaineessa
Viestintä äidinkielellä
Viestintä toisella
kotimaisella
Viestintä vierailla kielillä
Tiedolliset valmiudet
yrittäjyyteen
Asenteelliset valmiudet
yrittäjyyteen Kv. ympäristössä
toimiminen Ryhmätyöskentely
Yleiset
johtamisvalmiudet
Esimiestaidot
Tietotekniset
työelämätaidot
Uusien asioiden
omaksuminen
Ongelmanratkaisukyky
Esiintyminen
Vuorovaikutustaidot
Eettisen toiminnan
valmiudet
OY
Muut yliopistot
2,9
3,0
2,8
2,9
3,2
3,2
1
2
3
4
Koulutus vastasiodotuksia
Koulutus olilaadukasta
Koulutus oli vaativaa
Koulutus olimotivoivaa
Opinnot olivatmielenkiintoisia
Kielten opetusta olisaatavilla riittävästi
OY
Muut yliopistot
179
Kuvio 227: Tyytyväisyys koulutusyksikköön, OY KTK.
Kuvio 228: Arviot koulutusyksikön suhteista elinkeinoelämään, OY KTK.
Kymmenen prosenttia Oulun yliopiston kandidaatiksi valmistuneista teki
kandidaatintutkielmansa toimeksiantona. Tutkielman ohjaukselle vastaajat antoivat
keskiarvon 3,3.
9.3.4 Kansainvälisyys ja vaihto-opinnot
37 % Oulun kandivastaajista oli suorittanut osan KTK-opinnoistaan ulkomailla
(kuvio 230). Opiskelijavaihdossa olleet opiskelijat olivat tyytyväisiä vaihtoonsa ja
3,5 3,2
3,6
3,3
1,0
1,5
2,0
2,5
3,0
3,5
4,0
Koulutusyksikkö tarjoaakansainvälisiä
opiskelumahdollisuuksia
Opetuksessa huomioitiinkansainvälisyys
OY
Muut yliopistot
2,7 2,6 2,6 2,4
3,2 3,1 3,0 2,8
käyttääelinkeinoelämänasiantuntijoita
opetuksessa
huolehtii koulutuksenkilpailukyvystätyömarkkinoilla
tukeetyöelämävalmiuksien
kehittymistä
tarjoaa opiskelijoilleyhteyksiä
elinkeinoelämään
1,0
1,5
2,0
2,5
3,0
3,5
4,0Koulutusyksikkö...
OYMuut yliopistot
180
erityisesti opetuksen laatuun vaihtoyliopistossaan (kuvio 231). Vaihdossa olleet
opiskelijat olivat kuitenkin osittain eri mieltä siitä, kannustiko yliopisto riittävästi
vaihtoonlähtöön.
Kuvio 229: Arviot koulutuksen kansainvälisyydestä, OY KTK.
Kuvio 230: Suoritti osan KTK-opinnoistaan ulkomailla, OY KTK, %.
3,4 3,3 3,5
3,3
1,0
1,5
2,0
2,5
3,0
3,5
4,0
Koulutusyksikkö tarjoaakansainvälisiä
opiskelumahdollisuuksia
Opetuksessa huomioitiinkansainvälisyys
OY
Muut yliopistot
37% 44%
63% 56%
0 %
10 %
20 %
30 %
40 %
50 %
60 %
70 %
80 %
90 %
100 %
OY Muut yliopistot
Ei
Kyllä
181
Kuvio 231: Tyytyväisyys vaihto-opintojaksoon, OY KTK.
9.3.5 Jatkosuunnitelmat
92 % Oulusta valmistuneista kauppatieteiden kandidaateista aikoi jatkaa opintojaan
kauppatieteiden maisteriksi samassa yliopistossa (kuvio 232). Nämä vastaajat
perustelivat ratkaisuaan etenkin sillä, että kokivat maisterin tutkinnon helpottavan
työllistymistä. Monet perustelivat valintaansa myös ratkaisun helppoudella ja sillä,
että maisterin opinnot olivat itsestään selvä jatko kauppatieteiden kandidaatin
tutkinnolle.
3,5
3,4
3,5
3,2
3,5
3,0
3,1
3,3
1
2
3
4
KTK-tutkinnon rakennemahdollisti luontevasti
vaihtoonlähdön
Vaihdon pystyisisällyttämään osaksi
KTK-tutkintoa
Uskoi saaneensavaihdon aikana sellaistaosaamista, jota muuten
ei olisi saanut
Vaihto-opintojakso olihyödyksi laadukkaan
työllistymisen kannalta
Opetus vaihto-opintojakson aikana oli
laadukasta
Vaihtoonlähtöönkannustettiin riittävästi
yliopiston taholta
Taloudellinen ja muutuki vaihtoonlähtöön oli
riittävää
Vaihtopaikoista olitarjolla riittävästi tietoa
ennen lähtöä
OY
Muut yliopistot
182
Kuvio 232: Aikoo jatkaa opintoja KTM:ksi, OY KTK, %.
Kuvio 233: Aikoo käydä töissä KTM-opintojen yhteydessä, OY KTK, %.
92%
2%
1%
4%
2%
89%
4%
2%
4%
1%
0% 20% 40% 60% 80% 100%
Kyllä, jatkaa suoraan samassayliopistossa
Kyllä, jatkaa suoraan eriyliopistossa
Ei, siirtyy työelämään
Siirtyy nyt työelämään ja jatkaamahdollisesti myöhemmin
Ei, vaihtaa opiskelemaan toistaalaa
OY
Muut yliopistot
23% 20%
48% 55%
1%
2%
28% 22%
0 %
20 %
40 %
60 %
80 %
100 %
OY Muut yliopistot
Ei aio käydä töissä
Aikoo toimia yrittäjänä
Kyllä, osapäivätyössä
Kyllä, kokopäivätyössä
183
Svenska handelshögskolan 10
10.1 Yhteenveto
Vuonna 2012 Svenska handelshögskolanista valmistui kauppatieteiden maisteriksi
255 opiskelijaa ja kauppatieteiden kandidaatiksi 237 opiskelijaa. Hankenin osalta
vastavalmistuneiden kyselyn vastausasteeksi muodostui maistereiden joukossa 66,3
prosenttia ja kandidaattien joukossa 62,9 prosenttia.
Hankenilta valmistuneet kokivat hankkineensa selvästi muita vastaajia paremmat
yrittäjyystaidot ja odotetusti paremmat taidot toisella kotimaisella viestimiseen.
Vastaajat olivat myös muita vastaajia tyytyväisempiä koulutuksensa tarjoamiin
kansainvälistymismahdollisuuksiin. Sen sijaan Hankenilta valmistuneet olivat
selvästi muita vastaajia tyytymättömämpiä yliopistonsa tarjoamiin palveluihin.
Myös opintojen ohjaus sai pääosin keskimääräistä heikompia arvioita vertailussa
muihin vastaajiin. Vain 13 prosenttia Hankenilta valmistuneista oli tehnyt pro gradu
–tutkielmansa toimeksiantona ja saanut sitä varten rahoitusta.
Hankenilta valmistuneet kauppatieteiden maisterit olivat keskimäärin muita
vastaajia useammin vakituisessa työsuhteessa. Vastaajista 49 prosenttia oli
valmistumishetkellään vakinaisessa kokopäivätyössä ja 19 prosenttia vakinaisessa
osapäivätyössä. 72 % työssäolleista vastaajista koki työtehtäviensä vastaavan
koulutustaan hyvin tai melko hyvin. 70 prosenttia oli tyytyväisiä työtilanteeseensa.
Työssä olleiden Hankenilta valmistuneiden kuukausipalkan mediaani oli
valmistumishetkellä 3000 euroa, mikä oli sama kuin KTM-vastaajilla keskimäärin.
Palkan keskihajonta oli 947 euroa. Hankenilta valmistuneiden kuukausiansio nousi
mediaanilla mitattuna 151 euroa vuodesta 2011.
184
10.2 Svenska handelshögskolan, KTM
10.2.1 Vastaajien taustatiedot
Taulukko 25: Vastaajat ja vastausprosentit, Hanken KTM.
Valmistuneet
2012
Vastauksia Vastaus-
%
Yksikön osuus
valmistuneista
Yksikön osuus
vastanneista
Hanken 255 169 66,3 % 12,3 % 11,2 %
Kuvio 234: Vastaajien sukupuolijakauma, Hanken
KTM, %.
Svenska handelshögskolanista
valmistuneet maisterit olivat
keskimäärin 27-vuotiaita eli 1,8 vuotta
nuorempia kuin muista yliopistoista
valmistuneet. Hankenin vastaajista 78
% asui valmistumishetkellä Helsingis-
sä tai muualla pääkaupunkiseudulla ja
6 % ulkomailla.
Kuvio 235: Pääainekategoriat ja sukupuolijakaumat, Hanken KTM, %.
Nainen 47 % Mies
53 %
0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 %
Muu / ei tietoa (n=14)
Logistiikka (n=9)
Yrittäjyys (n=11)
Organisaatiot ja johtaminen (n=21)
Rahoitus (n=32)
Laskentatoimi (n=35)
Markkinointi (n=41)
Kaikki
Nainen
Mies
185
Vastaajien suosituimmat sivuaineet olivat kauppaoikeus (22 %), laskentatoimi (19 %)
ja rahoistus (18 %). Vastaajat saivat kyselyssä valita kaksi laajinta sivuainetta, joita
olivat opiskelleet.
Kuvio 236: Tärkein opiskelupaikan valintaperuste, Hanken KTM, %.
10.2.2 Valmistumisajat ja opintojen viivästymisen syyt
58 % Hankenilta valmistuneista koki opintojensa viivästyneen suhteessa kahden
vuoden tavoiteaikaan (kuvio 237). Näiden vastaajien tärkeimmät syyt opintojen
pitkittymiseen olivat työskentely opintojen ohella kokopäiväisesti (37 %) ja osa-
aikaisesti (20 %). Kolmanneksi tärkein syy opintojen viivästymiseen oli pro gradu –
tutkielman viivästyminen (8 %). Hankenilla opiskelleet kokivat gradutyön kuitenkin
33%
2%
1%
2%
5%
23%
4%
5%
0%
2%
18%
4%
20%
13%
1%
8%
31%
15%
2%
3%
1%
0%
5%
2%
0% 10% 20% 30% 40%
Yksikön maine
Katsoi sinne opiskelemaanpääsemisen mahdollisuudet hyviksi
Sai siitä enemmän tietoa kuin muistayksiköistä
Valintamenettely
Yksikön sijaintipaikkakunta
Tietty pääaine / ohjelma
Tietty aineyhdistelmämahdollisuus
Ystävien/sukulaisten vaikutus
Halu itsenäistyä
Opetuskieli
Laajat opiskelumahdollisuudet/valinnanvara
Muu syy opiskelupaikan valintaan
Hanken
Muut yliopistot
186
viivästyttäneen valmistumista huomattavasti harvemmin kuin muissa yliopistoissa
opiskelleet. 5 % niistä vastaajista, joiden opinnot olivat viivästyneet, kokivat
opintojen viivästymisen johtuneen opintojen vaativuudesta tai puutteellisista
opiskelutaidoista.
Kuvio 237: Opintojen viivästyminen suhteessa tavoiteaikaan (2 vuotta), Hanken KTM, %.
Kuvio 238: Opintojen viivästyminen koulutustaustoittain, Hanken KTM, %.
42%
58%
41%
59%
0%
10%
20%
30%
40%
50%
60%
70%
80%
90%
100%
Opinnot eivätviivästyneet
Opinnot viivästyivät
Hanken
Muut yliopistot
39%
13%
50%
48%
75%
50%
61%
88%
50%
52%
25%
50%
0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 %
KTK-tutkinto samassayliopistossa
KTK-tutkinto toisessasuomalaisessa yliopistossa
Ulkomailla suoritettu KTK-tutkintoa vastaava tutkinto
Tradenomin tutkinto
Muun alan yliopistotutkintoSuomessa tai ulkomailla
Muu tutkinto
Opinnot eivät viivästyneet
Opinnot viivästyivät
187
10.2.3 Arviot koulutuksesta ja koulutusyksiköstä
Hankenilta valmistuneet olivat keskimääräistä tyytymättömämpiä
koulutusyksikkönsä tarjoamiin palveluihin (kuvio 239). Opinto-ohjaukseen
liittyvissä väittämissä tyytyväisimpiä Hankenin vastaajat olivat koulutusyksikkönsä
nettisivuihin ja Weboodiin sekä opintotoimiston palveluihin (kuvio 240).
Vastaajat saivat arvioida saamaansa opintojen ohjausta myös sanallisesti. Sekä
kandiopinnot Hankenilla suorittaneet että suoraan maisteriohjelmaan valitut
toivoivat lisää ohjausta opintoasioissa heti opintojen alkuun. Useissa vastauksissa
kävi ilmi, että jos opiskelija- ja opettajatutorointi olisi näkyvämpi osa opiskelua,
opiskelijan olisi helpompi keskittyä itse opiskeluun.
Valmistuneet kaipasivat ohjausta myös esimerkiksi selkeyttämään mistä kursseista
opiskelijalle olisi hyötyä tulevaisuuden ammatinvalinnassa: ”Jag hade önskat mer
handledning inför magisterstudierna. Jag förstår att man skall ta reda på saker själv, men det skulle
inte ha varit till skada att universitetet hade ordnat något infotillfälle innan magisterstudierna
började. Vad beträffar lärartutoreringen, så kunde lärarna/professorerna ha berättat mer om vilka
typer av kurser det lönar sig att ta om man är intresserad av något visst yrke i framtiden”.
Kuvio 239: Arviot koulutusyksikön palveluista, Hanken KTM.
3,3 3,4 3,4
3,8 3,9 3,6 3,5
4,2
1,0
1,5
2,0
2,5
3,0
3,5
4,0
4,5
5,0
Yliopiston tilat Yliopiston laitteet ATK-tuki Kirjastopalvelut
Hanken
Muut yliopistot
188
Kuvio 240: Arviot opintojen ohjauksesta, Hanken KTM.
Kuvio 241: Arviot opetuksesta, Hanken KTM.
3,4
3,7
3,3
3,1
3,4
3,6
3,7
3,1
2,9
3,5
3,6
3,6
3,3
3,7
3,8
3,4
3,1
2,8
1,0 1,5 2,0 2,5 3,0 3,5 4,0 4,5 5,0
Orientaatiopäivät
Opintotoimisto
Laitosten opintopalvelut
Ohjaus opintojaksolla
Opinto-opas
Sähköinen opintopalvelu
Informaatio www-sivuilla
Opiskelijatutorointi
Opettajatutorointi
Muut yliopistot
Hanken
3,7
3,6
3,8
3,8
3,7
3,6 3,4
3,5
3,9
3,8
3,4
4,2
1
2
3
4
5Opetusmenetelmät
Yhteisten opintojenopetus
Pääaineen/koulutusohjelman
opetus
Kielten javiestinnän opetus
Englannin opetus
Suomen kielen javiestinnän opetus
Ranskan opetus
Venäjän opetus
Saksan opetus
Ruotsin opetus
Espanjan opetus
Vieraskielistenkurssien opettajien
kielitaito
Hanken
Muut yliopistot
189
Kuvio 242: Koulutuksessa hankitut valmiudet, Hanken KTM.
Kuvio 243: Tyytyväisyys koulutukseen, Hanken KTM.
3,9 4,0
3,6
3,7
3,3
3,7
3,8
3,3
3,3
4,1
4,1
3,4 3,3
3,4 4,1
4,1
3,8
3,9
3,4
3,6 3,1
3,5
1
2
3
4
5Talouden yleinen tuntemus
Valmiudet pääaineessa
Valmiudet sivuaineessa
Viestintä äidinkielellä
Viestintä toisella kotimaisella
Viestintä vierailla kielillä
Tieteelliset valmiudet
Tiedolliset valmiudet
yrittäjyyteen
Asenteelliset valmiudet
yrittäjyyteen
Kv. ympäristössä toimiminen
Ryhmätyöskentely
Yleiset johtamisvalmiudet
Esimiestaidot
Tietotekniset työelämätaidot
Uusien asioiden omaksuminen
Ongelmanratkaisukyky
Esiintyminen
Vuorovaikutustaidot
Neuvottelutaidot
Projektinhallinta
Työelämätietous
Eettisen toiminnan valmiudet
Hanken
Muut yliopistot
3,3
3,3
3,2
3,1
3,4
2,9
3,2
3,4
1
2
3
4
Koulutus vastasiodotuksia
Koulutus olilaadukasta
Koulutus olivaativaa
Koulutus olimotivoivaa
Opinnot olivatmielenkiintoisia
Koulutus antoihyvät valmiudet
työelämään
Kielten opetustaoli saatavilla
riittävästi
Opiskeluilmapiirioli hyvä
Hanken
Muut yliopistot
190
Kuvio 244: Tyytyväisyys koulutusyksikköön, Hanken KTM.
Hankenilta valmistuneet kertoivat arvostavansa opinnoissaan esimerkiksi business-
orientoituneisuutta ja koulutuksen antamaa valmiutta analyyttiseen ajatteluun.
Vastaajat olivat kohtalaisen tyytyväisiä yliopistonsa elinkeinoelämäsuhteisiin (kuvio
245). Kontakteja yrityselämään toivottiin kuitenkin lisää esimerkiksi
luentovierailujen muodossa. Luento- ja yritysvierailuiden lisäksi vastaajat toivoivat
opintoihinsa lisää käytännönläheisyyttä kuten esimerkiksi case-harjoituksia ja
yritysprojekteja. Vastaajat toivoivat, että yliopistossa opetettaisiin enemmän
työelämässä tarvittavia taitoja vaikkakin tasapainottelu akateemisen maailman ja
työelämän tarpeiden välillä ymmärrettiin: ”Some courses in the study program were far too
mathematical for the studies' purpose.”
”Of the core courses, the majority were heavy in theory which, although beneficial in its own way,
does little to serve me at my current job.”
3,0 2,8
3,1 2,9
1,0
1,5
2,0
2,5
3,0
3,5
4,0
Koulutusyksikkö onkiinnostunut
opiskelijoiden mielipiteistä
Koulutusyksikkö hyväksyyopiskelijat osaksi
asiantuntijayhteisöä
Hanken
Muut yliopistot
191
Kuvio 245: Arviot koulutusyksikön suhteista elinkeinoelämään, Hanken KTM.
10.2.4 Pro gradu –tutkielman tekeminen ja rahoitus
Vain 13 % Hankenilta valmistuneista teki gradunsa toimeksiantona (kuvio 246). 13 %
vastaajista kertoi myös saaneensa rahoitusta tutkielmansa tekemiseen (kuvio 247).
Kuvio 246: Tutkielman tekeminen toimeksiantona, Hanken KTM, %.
3,1 3,2 3,0
2,8
3,1 3,0 2,9
2,8
käyttääelinkeinoelämän
asiantuntijoitaopetuksessa
huolehtiikoulutuksen
kilpailukyvystätyömarkkinoilla
on kiinnostunutelinkeinoelämän
toiveistakoulutuksessa
pyrkii tarjoamaanopiskelijoille
yhteyksiäelinkeinoelämään
1,0
1,5
2,0
2,5
3,0
3,5
4,0
Koulutusyksikkö...
Hanken
Muut yliopistot
13%
31%
87%
69%
0 %
10 %
20 %
30 %
40 %
50 %
60 %
70 %
80 %
90 %
100 %
Hanken Muutyliopistot
Ei
Kyllä
192
Hankenilla opiskelleet käyttivät gradunsa tekemiseen aikaa keskimäärin vuoden,
joista tutkielman nettotekoaika oli 5,2 kuukautta. Tutkielmansa Hankenilla
opiskelleet tekivät siis keskimäärin nopeammin kuin muista yliopistoista
valmistuneet (13,1 ja 5,7 kk). Tutkielmanohjaus sai Hankenilta valmistuneilta
vastaajilta keskiarvon 3,5 asteikolla 1-5, mikä oli linjassa muista yliopistoista
valmistuneiden arvion kanssa.
Taulukko 26: Tutkielman rahoituksen suuruus, Hanken KTM.
Rahoituksen suuruus (mediaani)
Hanken Muut yliopistot
Kertapalkkio 4700 € 3000 €
Palkkatyö
2200 €/kk,
5,7 kuukauden ajalta 1925 €/kk, 5,3 kuukauden ajalta
Stipendi 4000 € 1550 €
Kuvio 247: Tutkielman rahoitus, Hanken KTM, %.
87%
73%
1%
9%
6%
3%
2%
3%
1%
7%
2% 5%
0 %
10 %
20 %
30 %
40 %
50 %
60 %
70 %
80 %
90 %
100 %
Hanken Muut yliopistot
Muu rahoitus tutkielmantekoon
Palkkatyö
Ainoastaan tutkielmastasuoranaisesti aiheutuneetkulut
Stipendi
Kertapalkkio
Ei rahallista tukea
193
10.2.5 Kansainvälisyys ja vaihto-opinnot
Hankenilta valmistuneet vastaajat olivat keskimäärin tyytyväisiä
koulutusyksikkönsä tarjoamiin kansainvälistymismahdollisuuksiin (kuvio 248).
Vastaajista 32 % oli ollut vaihto-opiskelijana maisteriopintojensa aikana (kuvio 249).
Yleisimmät syyt olla lähtemättä vaihtoon olivat työ- ja perhesyyt sekä jo
kandivaiheessa suoritettu opiskelijavaihto. Opiskelijavaihdossa olleet valmistuneet
olivat suhteellisen tyytyväisiä ulkomailla suorittamiinsa opintoihin (kuvio 250).
Kuvio 248: Arviot koulutuksen kansainvälisyydestä, Hanken KTM.
Kuvio 249: Suoritti osan KTM-opinnoistaan ulkomailla, Hanken KTM, %.
3,6 3,3
3,5 3,3
1,0
1,5
2,0
2,5
3,0
3,5
4,0
Koulutusyksikkö tarjoaakansainvälisiä
opiskelumahdollisuuksia
Opetuksessa huomioitiinkansainvälisyys
Hanken
Muut yliopistot
32% 30%
68% 70%
0 %
10 %
20 %
30 %
40 %
50 %
60 %
70 %
80 %
90 %
100 %
Hanken Muut yliopistot
Ei
Kyllä
194
Kuvio 250: Tyytyväisyys vaihto-opintojaksoon, Hanken KTM.
10.2.6 Työllistyminen ja sijoittuminen
Hankenilta valmistuneista vastaajista 49 % työskenteli kokopäiväisesti
valmistumishetkellään (kuvio 251). 70 % vastaajista oli tyytyväinen työtilanteeseensa
(kuvio 252). Vastaavasti 30 % kertoi olevansa tyytymätön työtilanteeseensa.
Tyytymättömyyttä herättivät osa- tai määräaikainen työsuhde, huono palkka, työn
vastaamattomuus koulutukseen ja ylipäätään se, että työpaikkaa oli vaikea löytää.
Vain kaksi prosenttia Hankenilta valmistuneista haki töitä valmistumishetkellä. Syitä
siihen, ettei työpaikkaa ollut löytynyt, olivat se, ettei vastaaja ollut vielä hakenut
3,3
3,5
3,7
3,2
3,1
3,3
3,2
3,4
1
2
3
4
KTM-tutkinnonrakenne
mahdollistiluontevasti
vaihtoonlähdön
Vaihdon pystyisisällyttämään
osaksi KTM-tutkintoa
Uskoi saaneensavaihdon aikana
sellaistaosaamista, jotamuuten ei olisi
saanut
Vaihto-opintojaksooli hyödyksilaadukkaan
työllistymisenkannalta
Opetus vaihto-opintojakson
aikana olilaadukasta
Vaihtoonlähtöönkannustettiin
riittävästiyliopiston taholta
Taloudellinen jamuu tuki
vaihtoonlähtöönoli riittävää
Vaihtopaikoista olitarjolla riittävästi
tietoa ennenlähtöä
Hanken
Muut yliopistot
195
töitä, työmarkkinatilanne yleisesti ja työkokemuksen puute. Valmistuneista jopa 17
% oli valmistumishetkellään vanhempainvapaalla.
Hankenilta valmistuneista 80 % työskenteli Helsingissä tai muualla
pääkaupunkiseudulla. Hankenin vastaajien keskimääräinen työnhakuaika oli 2,1
kuukautta eli hieman pidempi kuin muiden vastaajien työnhakuaika (1,7 kk).
Kuvio 251: Työtilanne valmistumishetkellä, Hanken KTM, %.
49%
19%
1%
2%
4%
2%
0%
17%
2%
2%
1%
51%
6%
17%
3%
2%
1%
2%
2%
0%
14%
2%
0% 20% 40% 60% 80% 100%
Vakinainen kokopäivätyö
Vakinainen osapäivätyö
Määräaikainen kokopäivätyö
Määräaikainen osapäivätyö
Päätoiminen yrittäjä
Osa-aikainen yrittäjä/ t:mi/ osakasyrityksessä
Jatkaa opiskelua
Vanhempainloma tai hoitovapaa
Varusmies-/ siviilipalvelu
Hakee töitä
Muu työtilanne
Hanken
Muut yliopistot
196
Kuvio 252: Tyytyväisyys työtilanteeseen, Hanken KTM, %.
Kuvio 253: Miten sai työpaikan, Hanken KTM, %.
70% 69%
30% 31%
0 %
10 %
20 %
30 %
40 %
50 %
60 %
70 %
80 %
90 %
100 %
Hanken Muut yliopistot
Ei
Kyllä
2%
15%
8%
2%
0%
1%
16%
22%
2%
2%
14%
8%
3%
3%
7%
23%
6%
4%
2%
0%
11%
21%
5%
2%
7%
7%
3%
3%
0% 5% 10% 15% 20% 25% 30%
Vastasi lehti-ilmoitukseen
Internetin kautta (esim. yritysten kotisivut)
Yliopiston ura- ja rekrytointipalvelujen kautta
Henkilöstöpalvelu- / rekrytointiyrityksenkautta
Työvoimatoimiston välityksellä
Ekonomipörssin välityksellä
Henkilökohtaisten suhteiden avulla
Työskennellyt samassa organisaatiossaopintojen aikana
Teki pro gradu -tutkielman nykyiselletyönantajalle
Yliopiston/ professorin välityksellä
Tarjottiin työtä
Otti oma-aloitteisesti yhteyttä työnantajiin
Työskentelee omassa yrityksessä
Sai työpaikan muuta kautta
Hanken
197
Kuvio 254: Työtehtävien vastaavuus koulutukseen, Hanken KTM, %.
Kuvio 255: Asema organisaatiossa, Hanken KTM, %.
Taulukko 27: Työssä olleiden bruttopalkka kuukaudessa, Hanken KTM.
Keskiarvo Mediaani
Hanken Muut
yliopistot
Hanken Muut
yliopistot
Bruttopalkka/kk 3257 €
3262 € 3000 € 3000 €
42%
30%
19%
9%
45%
38%
14%
4%
0%
5%
10%
15%
20%
25%
30%
35%
40%
45%
50%
Hyvin Melko hyvin Heikosti Ei lainkaan
Hanken
Muut yliopistot
8%
8%
43%
2%
27%
12%
7%
9%
43%
2%
30%
9%
0% 10% 20% 30% 40% 50%
Johto
Keskijohto
Asiantuntija
Itsenäinen elinkeinonharjoittaja
Toimihenkilö
Muu asema
Hanken
Muut yliopistot
198
10.3 Svenska handelshögskolan, KTK
10.3.1 Vastaajien taustatiedot
Taulukko 28: Vastaajat ja vastausprosentit, Hanken KTK.
Valmistuneet
2012
Vastauksia Vastaus-% Yksikön osuus
valmistuneista
Yksikön osuus
vastanneista
Hanken 237 149 62,9 % 13 % 11 %
Kuvio 256: Vastaajien sukupuolijakauma, Hanken
KTK, %.
Hankenilta kandidaatiksi valmistu-
neiden vastaajien keskiarvoikä oli
26,3 vuotta. Kandivastaajista 78 %
kertoi asuvansa Helsingissä tai
muualla pääkaupunkiseudulla ja 17 %
Vaasassa. Kuviossa 257 on esitetty
vastaajien suurimmat pääainekate-
goriat ja näistä valmistuneiden
sukupuolijakaumat.
Kuvio 257: Pääainekategoriat ja sukupuolijakaumat, Hanken KTK, %.
Nainen 53 %
Mies 47 %
0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 %
Markkinointi (n=41)
Laskentatoimi (n=29)
Rahoitus (n=28)
Organisaatiot ja johtaminen (n=22)
Yrittäjyys (n=9)
Logistiikka (n=8)
Kauppaoikeus (n=7)
Kaikki
Nainen
Mies
199
Vastaajien suosituimmat sivuaineet olivat kauppaoikeus (24 %), yrittäjyys (23 %) ja
laskentatoimi (22 %). Vastaajat saivat kyselyssä valita kaksi laajinta sivuainetta, joita
olivat opiskelleet.
Kuvio 258: Tärkein opiskelupaikan valintaperuste, Hanken KTK, %.
10.3.2 Valmistumisajat ja opintojen viivästymisen syyt
34 % Hankenin kandivastaajista kertoi suorittaneensa opinnot kolmen vuoden
määräajassa (kuvio 259). Ne, joiden opinnot olivat viivästyneet, kertoivat
tärkeimmäksi syyksi yleisimmin osa-aikaisen (22 %) tai kokopäiväisen (20 %)
työskentelyn opintojen ohessa. 89 % Hankenilla opiskelleista kertoi suorittaneensa
maisteriopintoja jo ennen valmistumistaan kandidaatiksi. Vastaajat olivat
suorittaneet keskimäärin jopa 89,4 opintopisteen edestä maisteriopintoja.
31%
4%
0%
1%
3%
19%
1%
6%
1%
3%
24%
7%
20%
13%
1%
8%
29%
13%
1%
3%
1%
0%
9%
3%
0% 10% 20% 30% 40%
Yksikön maine
Katsoi sinne opiskelemaan pääsemisenmahdollisuudet hyviksi
Sai siitä enemmän tietoa kuin muista yksiköistä
Valintamenettely
Yksikön sijaintipaikkakunta
Tietty pääaine / ohjelma
Tietty aineyhdistelmämahdollisuus
Ystävien/sukulaisten vaikutus
Halu itsenäistyä
Opetuskieli
Laajat opiskelumahdollisuudet/ valinnanvara
Muu syy opiskelupaikan valintaan
Hanken
Muut yliopistot
200
Kuvio 259: Opintojen viivästymisen suhteessa tavoiteaikaan (3 vuotta), Hanken KTK, %.
10.3.3 Arviot koulutuksesta ja koulutusyksiköstä
Hankenilta valmistuneet kauppatieteiden kandidaatit antoivat hieman
keskimääräistä heikommat arviot opinto-ohjaukselle yleisesti mutta olivat kuitenkin
keskimääräistä tyytyväisempiä opintotoimistonsa palveluihin (kuvio 260). Avoimissa
vastauksissa vastaajat toivoivat lisää opintojen ohjausta eri opintojen vaiheisiin,
esimerkiksi kurssivalintoihin. Useat vastaajat kaipasivat selkeämpää
opettajatutorointia: “Även om universitetsstudierna skall vara självständiga och man skall planera
själv, kunde det ordnas ett obligatoriskt tillfälle där man skulle diskutera studiernas gång personligt
med någon. Det tror jag kunde ha hjälpt mig mycket under andra året. Man tror i det skedet att man
nog kan handskas med allt själv, men det skulle säkert för många vara bra att prata med nån så man
kommer igång och på rätt väg. Vet inte riktit vad som menas med lärartutorering, men sällan har då
nån lärare tutorerat under någon kurs. Endast under kandidatavhandlingen fick jag närmare kontakt
med en lärare, men det var ytterst lite.”
34%
66%
38%
62%
0%
10%
20%
30%
40%
50%
60%
70%
80%
90%
100%
Opinnot eivätviivästyneet
Opinnot viivästyivät
Hanken
Muut yliopistot
201
Kuvio 260: Arviot koulutusyksikön palveluista, Hanken KTK.
Kuvio 261: Arviot opintojen ohjauksesta, Hanken KTK.
3,1 3,3 3,3
3,7 3,9
3,6 3,5
4,0
1,0
1,5
2,0
2,5
3,0
3,5
4,0
4,5
5,0
Yliopiston tilat Yliopistonlaitteet
ATK-tuki Kirjastopalvelut
Hanken
Muut yliopistot
3,4
3,4
3,8
3,1
3,1
3,2
3,5
3,5
3,0
2,7
3,8
3,6
3,6
3,5
3,3
3,8
3,8
3,5
3,5
2,7
1,0 1,5 2,0 2,5 3,0 3,5 4,0 4,5 5,0
Orientaatiopäivät
Infotilaisuudet
Opintotoimisto
Laitosten opintopalvelut
Ohjaus opintojaksolla
Opinto-opas
Weboodi
Informaatio www-sivuilla
Opiskelijatutorointi
Opettajatutorointi
Hanken
Muut yliopistot
202
Kuvio 262: Arviot opetuksesta, Hanken KTK.
Hankenilta valmistuneet kokivat saaneensa huomattavasti muita vastaajia paremmat
valmiudet toisella kotimaisella kielellä viestimiseen (kuvio 263). Hankenin vastaajat
kertoivat koulutuksensa antaneen keskimääräistä paremmat valmiudet myös mm.
yrittäjyyteen.
Avoimissa vastauksissa vastaajat kehuivat useaan otteeseen koulutuksensa antamia
laaja-alaisia valmiuksia: ”Det bästa har absolut varit den variation av utbildning som jag har
fått! Ekonomiska kurser, språkundervisning, allmänbildning, utbytesterminen där man fick lära sig
att klara sig ute i världen. Ja, och allt inbakat i en ekonomiekandidatexamen, det är inte illa!”
3,5
3,5
3,7
3,9
3,9
3,9 3,5
3,6
4,3
3,9
3,2
4,3
1
2
3
4
5Opetusmenetelmät
Yhteistenopintojen opetus
Pääaineen/koulutusohjelman
opetus
Englannin opetus
Kielten javiestinnän opetus
Suomen kielen javiestinnän opetus
Ranskan opetus
Venäjän opetus
Saksan opetus
Ruotsin opetus
Espanjan opetus
Vieraskielistenkurssien opettajien
kielitaito
Hanken
Muut yliopistot
203
Kuvio 263: Koulutuksessa hankitut valmiudet, Hanken KTK.
Kuvio 264: Tyytyväisyys koulutukseen, Hanken KTK.
3,8 3,9
3,6
3,8
3,6
3,7
3,2
3,3
4,1
4,1
3,5
3,4
3,2
4,0
3,9
3,7
3,8 3,5
1
2
3
4
5
Talouden yleinentuntemus
Valmiudet pääaineessa
Valmiudet sivuaineessa
Viestintä äidinkielellä
Viestintä toisellakotimaisella
Viestintä vieraillakielillä
Tiedolliset valmiudetyrittäjyyteen
Asenteelliset valmiudetyrittäjyyteen
Kv. ympäristössätoimiminen
Ryhmätyöskentely
Yleisetjohtamisvalmiudet
Esimiestaidot
Tietoteknisettyöelämätaidot
Uusien asioidenomaksuminen
Ongelmanratkaisukyky
Esiintyminen
Vuorovaikutustaidot
Eettisen toiminnanvalmiudet
Hanken
Muut yliopistot
3,3
3,2
3,2
3,0 3,4
3,3
3,3
1
2
3
4
Koulutus vastasiodotuksia
Koulutus oli laadukasta
Koulutus oli vaativaa
Koulutus oli motivoivaaOpinnot olivat
mielenkiintoisia
Kielten opetusta olisaatavilla riittävästi
Opiskeluilmapiiri oli hyvä
Hanken
Muut yliopistot
204
Kuvio 265: Tyytyväisyys koulutusyksikköön, Hanken KTK.
Kuviosta 266 käy ilmi, että Hankenin kandivastaajat olivat hieman keskimääräistä
tyytyväisempiä yliopistonsa elinkeinoelämäsuhteisiin. Avoimissa vastauksissa
Hankenilta valmistuneet kehuivat opetuksessa käytettyjen metodien vaihtelevuutta:
“Det var bra med mycket praktiska uppgifter, grupparbeten, varierande arbetsmetoder, gästföreläsare
etc.” Vastaajat toivoivat opetukseen kuitenkin vielä lisää käytännönläheisyyttä ja
yrityskontakteja: Mer kontakt med näringslivet. Mer case övningar, så man kan se hur man kan
tillämpa teorierna i praktiken.
2,9 2,7
3,0 2,9
1,0
1,5
2,0
2,5
3,0
3,5
4,0
Koulutusyksikkö onkiinnostunut
opiskelijoiden mielipiteistä
Koulutusyksikkö hyväksyyopiskelijat osaksi
asiantuntijayhteisöä
Hanken
Muut yliopistot
205
Kuvio 266: Arviot koulutusyksikön suhteista elinkeinoelämään, Hanken KTK.
Kolme prosenttia Hankenin kandivastaajista kertoi tehneensä
kandidaatintutkielmansa toimeksiantona. Tutkielman ohjaukselle Hankenissa
opiskelleet antoivat keskiarvon 3,5 kun taas muissa yliopistoissa opiskelleet arvioivat
tutkielmanohjauksen keskiarvolla 3,7.
10.3.4 Kansainvälisyys ja vaihto-opinnot
Hankenilta valmistuneet vastaajat olivat suhteellisen tyytyväisiä koulutuksensa
kansainvälisyyteen (kuvio 267). Avoimissa vastauksissa koulutuksen
kansainvälisyyttä kuvattiin mm. näin: ”Studierna i huvudämnet gavs med internationell
inriktning, det fanns engelskspråkiga kurser och case-övningsarbetena var ofta internationella.”
Hankenilta kandidaatiksi valmistuneista 48 % suoritti osan KTK-opinnoistaan
ulkomailla (kuvio 268)4. Vaihto-opiskelu oli Hankenin vastaajien keskuudessa siten
yleisempää kuin muiden vastaajien keskuudessa.
4 Svenska handelshögskolanilla on vuodesta 2009 lähtien ollut käytössä pakollinen ulkomaanjakso,
jonka kandidaattiopiskelija suorittaa joko työharjoittelussa tai opiskelijavaihdossa.
3,2 3,2 3,0
2,8
3,1 3,0 3,0
2,8
käyttääelinkeinoelämänasiantuntijoita
opetuksessa
huolehtiikoulutuksen
kilpailukyvystätyömarkkinoilla
tukeetyöelämävalmiuksien
kehittymistä
tarjoaa opiskelijoilleyhteyksiä
elinkeinoelämään
1,0
1,5
2,0
2,5
3,0
3,5
4,0
Koulutusyksikkö...
Hanken
Muut yliopistot
206
Kuvio 267: Arviot koulutuksen kansainvälisyydestä, Hanken KTK.
Kuvio 268: Suoritti osan KTK-opinnoistaan ulkomailla, Hanken KTK, %.
3,7 3,3
3,6 3,3
1,0
1,5
2,0
2,5
3,0
3,5
4,0
Koulutusyksikkö tarjoaakansainvälisiä
opiskelumahdollisuuksia
Opetuksessa huomioitiinkansainvälisyys
Hanken
Muut yliopistot
48% 43%
52% 57%
0 %
20 %
40 %
60 %
80 %
100 %
Hanken Muut yliopistot
Ei
Kyllä
207
Kuvio 269: Tyytyväisyys vaihto-opintojaksoon, Hanken KTK.
10.3.5 Jatkosuunnitelmat
94 % Hankenilta kandidaatiksi valmistuneista aikoi jatkaa kauppatieteiden maisterin
opintoja samassa yliopistossa (kuvio 270). Maisteriopintoihin jatkaminen koettiin
itsestäänselvyydeksi, ja useat vastaajat kertoivat jatkavansa Hankenilla siksi, että
kokivat yliopistonsa hyväksi valinnaksi. Maisteriopintoihin jatkavista vastaajista jopa
86 % aikoi työskennellä opintojen ohessa (kuvio 271). Yksi maisteriopintoihin jatkava
vastaaja kuvaili valintaansa näin: ”Det är lättast att fortsätta studierna till magisterexamen
rakt. Man kan jobba vid sidan om studierna och behöver inte sluta med studierna, om man vill jobba”.
3,2
3,2
3,7
3,2
3,1
3,4
3,0
3,4
1
2
3
4
KTK-tutkinnonrakenne
mahdollistiluontevasti
vaihtoonlähdön
Vaihdon pystyisisällyttämään
osaksi KTK-tutkintoa
Uskoi saaneensavaihdon aikana
sellaista osaamista,jota muuten ei olisi
saanut
Vaihto-opintojaksooli hyödyksilaadukkaan
työllistymisenkannalta
Opetus vaihto-opintojakson
aikana olilaadukasta
Vaihtoonlähtöönkannustettiin
riittävästiyliopiston taholta
Taloudellinen jamuu tuki
vaihtoonlähtöönoli riittävää
Vaihtopaikoista olitarjolla riittävästi
tietoa ennen lähtöä
Hanken
Muut yliopistot
208
Kuvio 270: Aikoo jatkaa opintoja KTM:ksi, Hanken KTK, %.
Kuvio 271: Aikoo käydä töissä KTM-opintojen yhteydessä, Hanken KTK, %.
94%
1%
4%
0%
1%
89%
4%
2%
5%
1%
0% 20% 40% 60% 80% 100%
Kyllä, jatkaa suoraansamassa yliopistossa
Kyllä, jatkaa suoraan eriyliopistossa
Ei, siirtyy työelämään
Siirtyy nyt työelämään jajatkaa mahdollisesti
myöhemmin
Ei, vaihtaa opiskelemaantoista alaa
Hanken
Muut yliopistot
23% 20%
61%
54%
2%
2%
14%
24%
0 %
20 %
40 %
60 %
80 %
100 %
Hanken Muut yliopistot
Ei aio käydä töissä
Aikoo toimia yrittäjänä
Kyllä, osapäivätyössä
Kyllä, kokopäivätyössä
209
Tampereen yliopisto 11
11.1 Yhteenveto
Vuonna 2012 Tampereen yliopistosta valmistui kauppatieteiden maisteriksi 131
opiskelijaa ja kauppatieteiden kandidaatiksi 163 opiskelijaa. Tampereen osalta
vastavalmistuneiden kyselyn vastausasteeksi muodostui maistereiden joukossa 41,2
prosenttia ja kandidaattien joukossa 42,9 prosenttia.
Tampereelta valmistuneiden arviot yliopiston palveluista olivat keskimäärin muiden
yksiköiden saamien keskiarvojen mukaiset. Sen sijaan koulutusyksikön
elinkeinoelämäsuhteisiin ja koulutuksen kansainvälisyyteen liittyvät väittämät saivat
Tampereen vastaajilta muita yksikköjä huonommat keskiarvot. Vain 15 prosenttia
Tampereelta valmistuneista maistereista oli tehnyt pro gradu –tutkielmansa
toimeksiantona ja 13 prosenttia saanut rahoitusta tutkielmaansa varten.
Tampereelta valmistuneet maisterit olivat muita vastaajia useammin vakituisessa
työsuhteessa. Vastaajista 47 prosenttia oli valmistumishetkellään vakinaisessa
kokopäivätyössä ja jopa 28 prosenttia vakinaisessa osapäivätyössä. Osa-aikainen työ
herätti vastaajien keskuudessa tyytymättömyyttä, ja vain 57 prosenttia kertoi
olevansa tyytyväisiä työtilanteeseensa. 79 prosenttia työssä olleista vastaajista tosin
koki työtehtävien vastaavan koulutustaan hyvin tai melko hyvin.
Työssä olleiden Tampereen yliopistosta valmistuneiden kuukausipalkan mediaani
oli valmistumishetkellä 2920 euroa, mikä oli 80 euroa vähemmän kuin KTM-
vastaajilla keskimäärin. Tampereelta valmistuneiden palkan keskihajonta oli kyselyn
pienin, 562 euroa. Työssä olleiden kuukausiansio nousi mediaanilla mitattuna 220
euroa vuodesta 2011.
210
11.2 Tampereen yliopisto, KTM
11.2.1 Vastaajien taustatiedot
Taulukko 29: Vastaajat ja vastausprosentit, TaY KTM.
Valmistuneet
2012
Vastauksia Vastaus-
%
Yksikön osuus
valmistuneista
Yksikön osuus
vastanneista
TaY 131 54 41,2 % 6,3 % 3,6 %
Kuvio 272: Vastaajien sukupuolijakauma, TaY
KTM, %.
Tampereen yliopistosta valmistuneet
vastaajat olivat keskimäärin 27,7-
vuotiaita. Muihin yliopistoihin
verrattuna Tampereen yliopistosta
valmistuneet kauppatieteiden maisterit
olivat 1,3 vuotta keskimääräistä
nuorempia. Valmistumishetkellään
Tampereella asui 45 % Tampereelta
valmistuneista vastaajista. Vastaajista
28 % asui Helsingissä tai muualla
pääkaupunkiseudulla. Yksikään
vastaajista ei ilmoittanut asuvansa
ulkomailla.
Kuvio 273: Pääainekategoriat ja sukupuolijakaumat, TaY KTM, %.
Nainen 49 %
Mies 51 %
0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 %
Muu / ei tietoa (n=17)
Vakuutustiede (n=7)
Laskentatoimi( n=14)
Kansantaloustiede (n=15)
Nainen
Mies
211
Tampereelta valmistuneiden ylivoimaisesti yleisin sivuaine oli laskentatoimi (42 %).
Suosittuja sivuaineina olivat myös yritysjuridiikka (27 %) ja markkinointi (21 %).
Vastaajat saivat kyselyssä valita kaksi laajinta sivuainetta, joita olivat opiskelleet.
Kuvio 274: Tärkein opiskelupaikan valintaperuste, TaY KTM.
11.2.2 Valmistumisajat ja opintojen viivästymisen syyt
Tampereen yliopistosta valmistuneista 37 % suoritti opintonsa kahden vuoden
tavoiteajassa (kuvio 275). Tampereella opiskelleiden vastaajien yleisimmät syyt
opintojen viivästymiseen olivat työskentely opintojen ohella kokopäiväisesti (38 %),
pro gradu -tutkielman viivästyminen (24 %) ja työskentely opintojen ohella osa-
aikaisesti (18 %).
6%
4%
0%
4%
57%
21%
2%
2%
2%
0%
4%
0%
22%
12%
1%
7%
27%
16%
2%
3%
1%
0%
6%
3%
0% 10% 20% 30% 40% 50% 60%
Yksikön maine
Katsoi sinne opiskelemaan pääsemisenmahdollisuudet hyviksi
Sai siitä enemmän tietoa kuin muista yksiköistä
Valintamenettely
Yksikön sijaintipaikkakunta
Tietty pääaine / ohjelma
Tietty aineyhdistelmämahdollisuus
Ystävien/sukulaisten vaikutus
Halu itsenäistyä
Opetuskieli
Laajat opiskelumahdollisuudet/ valinnanvara
Muu syy opiskelupaikan valintaan
TaY
Muut yliopistot
212
Kuvio 275: Opintojen viivästyminen suhteessa tavoiteaikaan (2 vuotta), TaY KTM, %.
Kuvio 276: Opintojen viivästyminen koulutustaustoittain, TaY KTM, %.
11.2.3 Arviot koulutuksesta ja koulutusyksiköstä
Opinto-ohjaukseen liittyvissä arvioissa Tampereen yliopistosta valmistuneet
kauppatieteiden maisterit olivat keskimääräistä tyytyväisempiä opiskelijatuturointiin
ja informaatioon nettisivuilla (kuvio 227). Avoimissa vastauksissa vastaajat toivoivat
lisää ohjausta kurssivalintoihin: ”Orientaation aikana pitäisi ehkä panostaa enemmän
kertomaan opiskelijoille mitä kannattaa opiskella riippuen erilaisista mahdollisista kiinnostuksen
kohteista, koska kurssikuvaukset eivät aina kauheasti kerro kurssin sisällöstä tai menetelmistä
riittävästi”. Avoimissa vastauksissa kävi myös ilmi, että useat vastaajat eivät tienneet,
mitä Weboodi ja opettajatutorointi tarkoittavat.
37%
63%
41%
59%
0%
20%
40%
60%
80%
100%
Opinnot eivät viivästyneet Opinnot viivästyivät
TaY
Muut yliopistot
33%
50%
67%
50%
0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 %
KTK-tutkinto samassayliopistossa
Muu tutkinto
Opinnot eivät viivästyneet
Opinnot viivästyivät
213
Kuvio 277: Arviot koulutusyksikön palveluista, TaY KTM.
Kuvio 278: Arviot opintojen ohjauksesta, TaY KTM.
Tampereen vastaajat olivat hieman keskimääräistä tyytymättömämpiä opetuksessa
käytettyjen opetusmenetelmien tarkoituksenmukaisuuteen (kuvio 279). Avoimissa
vastauksissa toivottiin, että opetuksen apuna käytettäisiin esimerkiksi tietotekniikkaa
ja erilaisia harjoituksia. Massakurssien sijaan vastaajat toivoivat vuorovaikutteista
pienryhmäopetusta.
Kielten opetus sai avoimissa vastauksissa kehuja: ”Hyvää, että keskityttiin paljon
puhumiseen ja jätettiin kielioppiasiat hieman vähemmälle huomiolle. Kielen oppii pääsääntöisesti vain
puhumalla.” “Kielten opetuksessa voisi panostaa enemmän suullisen kielitaidon kehittämiseen
työtilanteisiin rinnastuvilla tehtävillä. Työelämässä tarpeellisen kielivaraston kerryttäminen oli
erityisen onnistunutta.”
3,9 3,7 3,5 4,0 3,9
3,6 3,5
4,1
1,0
2,0
3,0
4,0
5,0
Yliopiston tilat Yliopiston laitteet ATK-tuki Kirjastopalvelut
TaY
Muut yliopistot
3,3
3,5
3,5
3,2
3,6
2,9
3,5
3,2
2,7
3,5
3,6
3,6
3,3
3,7
3,8
3,4
3,1
2,8
1,0 1,5 2,0 2,5 3,0 3,5 4,0 4,5 5,0
Orientaatiopäivät
Opintotoimisto
Laitosten opintopalvelut
Ohjaus opintojaksolla
Opinto-opas
Weboodi
Informaatio www-sivuilla
Opiskelijatutorointi
Opettajatutorointi
Muut yliopistot
TaY
214
Kuvio 279: Arviot opetuksesta, TaY KTM.
Tampereelta valmistuneet kauppatieteiden maisterit arvioivat varsin kriittisesti
koulutuksessaan hankkimiaan valmiuksia (kuvio 280). Osa vastaajista koki, etteivät
maisteriopinnot olleet antaneet heille juurikaan uusia työelämässä vaadittavia taitoja:
”Joukossa on monta sellaista kysymystä, joita ei ole realistista opettaa yliopistossa. Jotkut asiat
yksinkertaisesti pitää opetella työelämässä kokemuksen kautta eikä ole mitenkään realistista olettaa,
että yliopisto-opinnot pystyisi näitä oppeja tarjoamaan.”
Koulutuksessa hankkimistaan valmiuksista Tampereelta valmistuneet kokivat
saaneensa huonoimmat valmiudet yrittäjyyteen: “Opiskeluissa ei erikseen otettu huomioon
yrittäjyysnäkökulmaa”.
”Ainoa kurssi jossa yrittäjyysasennetta yritettiin kohentaa, oli kasvuyrittäjyys. Muissa opinnoissa
pääpaino oli isompien organisaatioiden johtamistaitojen kehittämisessä”
3,3 3,4
3,6
3,7
3,9
3,4
3,6
3,4
3,3
3,6
3,1
4,3
1
2
3
4
5Opetusmenetelmät
Yhteisten opintojenopetus
Pääaineen/koulutusohjelman
opetus
Kielten javiestinnän opetus
Englannin opetus
Suomen kielen javiestinnän opetus
Ranskan opetus
Venäjän opetus
Saksan opetus
Ruotsin opetus
Espanjan opetus
Vieraskielistenkurssien opettajien
kielitaito
TaY
Muutyliopistot
215
Kuvio 280: Koulutuksessa hankitut valmiudet, TaY KTM.
Kuvio 281: Tyytyväisyys koulutukseen, TaY KTM.
3,5 3,7
3,5
3,7
2,8
3,4
3,4
2,6
2,8
3,5
3,8
3,2 3,0 3,4
4,2
3,8
3,4
3,5
3,2
3,2
3,2 3,1
1
2
3
4
5
Talouden yleinen
tuntemus
Valmiudet pääaineessa
Valmiudet sivuaineessa
Viestintä äidinkielellä
Viestintä toisella
kotimaisella
Viestintä vierailla kielillä
Tieteelliset valmiudet
Tiedolliset valmiudet
yrittäjyyteen
Asenteelliset valmiudet
yrittäjyyteen
Kv. ympäristössä
toimiminen
Ryhmätyöskentely
Yleiset
johtamisvalmiudet
Esimiestaidot
Tietotekniset
työelämätaidot
Uusien asioiden
omaksuminen
Ongelmanratkaisukyky
Esiintyminen
Vuorovaikutustaidot
Neuvottelutaidot
Projektinhallinta
Työelämätietous
Eettisen toiminnan
valmiudet
TaY
Muut yliopistot
3,1
3,1
3,1
3,0
3,2
2,9
3,1
3,3
1
2
3
4
Koulutus vastasiodotuksia
Koulutus olilaadukasta
Koulutus oli vaativaa
Koulutus olimotivoivaa
Opinnot olivatmielenkiintoisia
Koulutus antoi hyvätvalmiudet
työelämään
Kielten opetusta olisaatavilla riittävästi
Opiskeluilmapiiri olihyvä
TaY
Muut yliopistot
216
Kuvio 282: Tyytyväisyys koulutusyksikköön, TaY KTM.
Koulutusyksikössään Tampereen vastaajat olivat tyytyväisiä etenkin laajaan
sivuainevalikoimaan. Valmistuneet toivoivat, että koulutus ottaisi paremmin
huomioon käytännön työelämän: ”Lisää käytännönläheisyyttä ja yhteyksiä yritysmaailmaan,
enemmän case-tyyppistä opetusta”
”Opetuksessa voisi ottaa paremmin huomioon työelämän tarpeet esimerkiksi liittämällä
opintosisältöihin konkreettisia esimerkkejä tai tilanteita työelämästä tai ottamalla opetuksessa muutoin
huomioon niiden ammattien sisältöjä, joihin pääaineestamme tyypillisesti sijoitutaan.”
Kuvio 283: Arviot koulutusyksikön suhteista elinkeinoelämään, TaY KTM.
2,9 2,8
3,1 2,9
1,0
1,5
2,0
2,5
3,0
3,5
4,0
Koulutusyksikkö onkiinnostunut
opiskelijoiden mielipiteistä
Koulutusyksikkö hyväksyyopiskelijat osaksi
asiantuntijayhteisöä
TaY
Muut yliopistot
2,6 2,8
2,6 2,3
3,1 3,1 3,0 2,9
käyttääelinkeinoelämän
asiantuntijoitaopetuksessa
huolehtiikoulutuksen
kilpailukyvystätyömarkkinoilla
on kiinnostunutelinkeinoelämän
toiveistakoulutuksessa
pyrkii tarjoamaanopiskelijoille
yhteyksiäelinkeinoelämään
1,0
1,5
2,0
2,5
3,0
3,5
4,0
Koulutusyksikkö...
TaY
Muut yliopistot
217
11.2.4 Pro gradu –tutkielman tekeminen ja rahoitus
Kuvio 284: Tutkielman tekeminen
toimeksiantona, TaY KTM, %.
Ainoastaan 15 % Tampereen yliopis-
tosta valmistuneista teki pro gradu -
työnsä toimeksiantona (kuvio 284) ja
17 % kertoi saaneensa rahoitusta
tutkielmansa tekemiseen (kuvio 285).
Vastaajat käyttivät gradunsa tekemi-
seen aikaa keskimäärin 12,9 kuukautta,
joista tutkielman nettotekoaika oli 6
kuukautta. Tutkielman ohjaus sai
Tampereelta valmistuneilta vastaajilta
keskiarvon 3,4 asteikolla 1-5.
Taulukko 30: Tutkielman rahoituksen suuruus, TaY KTM.
Rahoituksen suuruus (mediaani)
TAY Muut yliopistot
Kertapalkkio 2000 € 3000 €
Palkkatyö
- 1950 €/kk, 5,2 kuukauden ajalta
Stipendi 1325 € 1700 €
15%
30%
85%
70%
0 %
10 %
20 %
30 %
40 %
50 %
60 %
70 %
80 %
90 %
100 %
TaY Muutyliopistot
Ei
Kyllä
218
Kuvio 285: Tutkielman rahoitus, TaY KTM, %.
11.2.5 Kansainvälisyys ja vaihto-opinnot
Tampereelta valmistuneet toivoivat opintoihinsa ”lisää kansainvälistä näkökulmaa”.
Vastaajat lähtivätkin ulkomaille vaihtoon mm. kansainvälisen kokemuksen
kartuttamiseksi. 23 % Tampereen vastaajista suoritti osan maisterin opinnoistaan
ulkomailla (kuvio 287). Vaihdossa olleet Tampereen vastaajat kokivat muita vastaajia
keskimääräistä yleisemmin vaihdosta olleen hyötyä tulevaisuuden työllistymisen
kannalta (kuvio 288).
Kuvio 286: Arviot koulutuksen kansainvälisyydestä, TaY KTM.
83% 74%
6%
8%
2%
4%
9%
3%
0%
7%
0% 5%
0 %
10 %
20 %
30 %
40 %
50 %
60 %
70 %
80 %
90 %
100 %
TaY Muut yliopistot
Muu rahoitus tutkielmantekoon
Palkkatyö
Ainoastaan tutkielmastasuoranaisesti aiheutuneetkulut
Stipendi
Kertapalkkio
Ei rahallista tukea
3,0 2,7
3,6 3,4
1,01,52,02,53,03,54,0
Koulutusyksikkö tarjoaakansainvälisiä
opiskelumahdollisuuksia
Opetuksessa huomioitiinkansainvälisyys
TaY
Muut yliopistot
219
Kuvio 287: Suoritti osan KTM-opinnoistaan ulkomailla, TaY KTM,%.
Kuvio 288: Tyytyväisyys vaihto-opintojaksoon, TaY KTM.
23% 30%
77% 70%
0 %
10 %
20 %
30 %
40 %
50 %
60 %
70 %
80 %
90 %
100 %
TaY Muut yliopistot
Ei
Kyllä
3,4
3,3
3,5
3,6
3,1
2,9
2,7
3,6
1
2
3
4
KTM-tutkinnonrakenne
mahdollistiluontevasti
vaihtoonlähdön
Vaihdon pystyisisällyttämään
osaksi KTM-tutkintoa
Uskoi saaneensavaihdon aikana
sellaistaosaamista, jotamuuten ei olisi
saanut
Vaihto-opintojakso oli
hyödyksilaadukkaan
työllistymisenkannalta
Opetus vaihto-opintojakson
aikana olilaadukasta
Vaihtoonlähtöönkannustettiin
riittävästiyliopiston
taholta
Taloudellinen jamuu tuki
vaihtoonlähtöönoli riittävää
Vaihtopaikoistaoli tarjolla
riittävästi tietoaennen lähtöä
TaY
Muut yliopistot
220
11.2.6 Työllistyminen ja sijoittuminen
Tampereen yliopistosta valmistuneista vastaajista 47 % oli vakinaisessa
kokopäivätyössä ja jopa 28 % vakinaisessa osapäivätyössä valmistumishetkellään
(kuvio 289). Vain hieman yli puolet vastaajista oli tyytyväisiä työtilanteeseensa
(kuvio 290). Tyytymättömyyttä herätti erityisesti se, ettei työ ollut kokopäiväistä ja
että työ ei vastannut omaa koulutustaustaa.
Vastaajista 41 % työskenteli Tampereella ja 37 % Helsingissä tai muualla
pääkaupunkiseudulla. Tampereelta valmistuneiden keskimääräinen työnhakuaika
oli 1,7 kuukautta.
Kuvio 289: Työtilanne valmistumishetkellä, TaY KTM, %.
47%
28%
2%
2%
2%
4%
0%
6%
4%
2%
4%
51%
7%
15%
3%
2%
1%
2%
4%
0%
13%
1%
0% 20% 40% 60% 80% 100%
Vakinainen kokopäivätyö
Vakinainen osapäivätyö
Määräaikainen kokopäivätyö
Määräaikainen osapäivätyö
Päätoiminen yrittäjä
Osa-aikainen yrittäjä
Jatkaa opiskelua
Vanhempainloma tai hoitovapaa
Varusmies-/ siviilipalvelu
Hakee töitä
Muu työtilanne
TaY
Muut yliopistot
221
Kuvio 290: Tyytyväisyys työtilanteeseen, TaY KTM,%.
Kuvio 291: Miten sai työpaikan, TaY KTM, %.
57% 70%
43% 30%
0 %
10 %
20 %
30 %
40 %
50 %
60 %
70 %
80 %
90 %
100 %
TaY Muut yliopistot
Ei
Kyllä
4%
35%
2%
5%
4%
2%
4%
26%
0%
2%
7%
5%
4%
2%
6%
22%
6%
3%
1%
0%
12%
21%
5%
2%
8%
7%
3%
3%
0% 5% 10% 15% 20% 25% 30% 35% 40%
Vastasi lehti-ilmoitukseen
Internetin kautta (esim. yritysten kotisivut)
Yliopiston ura- ja rekrytointipalvelujen kautta
Henkilöstöpalvelu- / rekrytointiyrityksenkautta
Työvoimatoimiston välityksellä
Ekonomipörssin välityksellä
Henkilökohtaisten suhteiden avulla
Työskennellyt samassa organisaatiossaopintojen aikana
Teki pro gradu -tutkielman nykyiselletyönantajalle
Yliopiston/ professorin välityksellä
Tarjottiin työtä
Otti oma-aloitteisesti yhteyttä työnantajiin
Työskentelee omassa yrityksessä
Sai työpaikan muuta kautta
TaY
Muutyliopistot
222
Kuvio 292: Työtehtävien vastaavuus koulutukseen, TaY KTM, %.
Kuvio 293: Asema organisaatiossa, TaY KTM, %.
Taulukko 31: Työssä olleiden bruttopalkka kuukaudessa, TaY KTM.
Keskiarvo Mediaani
TaY Muut
yliopistot
TaY Muut
yliopistot
Bruttopalkka/kk 2918 €
3272 € 2920 € 3000 €
46%
33%
17%
4%
44%
37%
14%
4%
0%
5%
10%
15%
20%
25%
30%
35%
40%
45%
50%
Hyvin Melko hyvin Heikosti Ei lainkaan
TaY
Muut yliopistot
2%
0%
40%
6%
43%
9%
7%
9%
43%
2%
29%
9%
0% 10% 20% 30% 40% 50%
Johto
Keskijohto
Asiantuntija
Itsenäinen elinkeinonharjoittaja
Toimihenkilö
Muu asema
TaY
Muut yliopistot
223
11.3 Tamperereen yliopisto, KTK
11.3.1 Vastaajien taustatiedot
Taulukko 32: Vastaajat ja vastausprosentit, TaY KTK.
Valmistuneet
2012
Vastauksia Vastaus-% Yksikön osuus
valmistuneista
Yksikön osuus
vastanneista
TaY 163 70 42,9 % 9 % 5 %
Kuvio 294: Vastaajien sukupuolijakauma, TAY
KTK, %.
Tampereen yliopiston kandidaatiksi
valmistuneiden vastaajien keskiar-
voikä oli 26,5 vuotta. Kandivastaajista
66 % kertoi asuvansa Tampereella ja 22
% Helsingissä tai muualla pääkaupun-
kiseudulla. Kuviossa 295 on esitetty
vastaajien suurimmat pääainekatego-
riat ja pääaineiden sukupuolijakaumat.
Kuvio 295: Pääainekategoriat ja sukupuolijakaumat, TaY KTK, %.
Nainen 51 %
Mies 49 %
0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 %
Laskentatoimi (n=20)
Markkinointi (n=12)
Kansantaloustiede (n=12)
Organisaatiot ja johtaminen (n=9)
Vakuutustiede (n=7)
Kaikki
Nainen
Mies
224
Vastaajien suosituimmat sivuaineet olivat laskentatoimi (40 %), talous- ja
tilastomatematiikka (25 %), yritysjuridiikka (25 %) sekä organisaatiot ja johtaminen
(24 %). Vastaajat saivat kyselyssä valita kaksi laajinta sivuainetta, joita olivat
opiskelleet.
Kuvio 296: Tärkein opiskelupaikan valintaperuste, TaY KTK, %.
11.3.2 Valmistumisajat ja opintojen viivästymisen syyt
Yli puolet Tampereen yliopiston kandivastaajista kertoi suorittaneensa opinnot
kolmen vuoden määräajassa (kuvio 297). Ne, joiden opinnot olivat viivästyneet,
kertoivat pitkittymisen tärkeimmäksi syyksi yleisimmin kokopäiväisen työskentelyn
opintojen ohessa. 13 % vastaajista koki opintojensa viivästyneen ensisijaisesti osa-
aikaisen työskentelyn takia ja toinen 13 % siksi, että vastaaja oli tehnyt KTM-opintoja
6%
4%
1%
6%
49%
22%
0%
3%
3%
0%
3%
1%
22%
13%
1%
7%
24%
13%
1%
4%
1%
0%
11%
3%
0% 10% 20% 30% 40% 50% 60%
Yksikön maine
Katsoi sinne opiskelemaan pääsemisenmahdollisuudet hyviksi
Sai siitä enemmän tietoa kuin muista yksiköistä
Valintamenettely
Yksikön sijaintipaikkakunta
Tietty pääaine / ohjelma
Tietty aineyhdistelmämahdollisuus
Ystävien/sukulaisten vaikutus
Halu itsenäistyä
Opetuskieli
Laajat opiskelumahdollisuudet/ valinnanvara
Muu syy opiskelupaikan valintaan
TaY
Muut yliopistot
225
kanditutkinnon aikana. 91 % Tampereen yliopistossa opiskelleista kertoi
suorittaneensa maisteriopintoja jo ennen valmistumistaan kandidaatiksi. Maisterin
tutkintoa Tampereen vastaajat olivat suorittaneet keskimäärin 81,7 opintopistettä.
Kuvio 297: Opintojen viivästyminen suhteessa tavoiteaikaan (3 vuotta), TaY KTK, %.
11.3.3 Arviot koulutuksesta ja koulutusyksiköstä
Saamassaan opintojen ohjauksessa Tampereen kandivastaajat olivat tyytyväisimpiä
opiskelijatutorointiin (kuvio 299). Avointen vastausten perusteella opiskelijat
odottivat yliopiston puolelta nykyistä proaktiivisempaa otetta opintojen ohjaukseen.
Opettajatuturointia vastaajat kommentoivat mm. näin: ”Opettajatutorointi? Mikä se
sellainen on? Opintojen ohjaus on muutenkin melko ontuvaa, mutta toisaalta en ole 'apua' yrittänyt
saadakaan. Paljolti pitää itse selvittää asioita ja kysellä kavereilta.”
Kuvio 298: Arviot koulutusyksikön palveluista, TaY KTK.
57% 43%
36%
64%
0%
20%
40%
60%
80%
100%
Opinnot eivät viivästyneet Opinnot viivästyivät
TaY
Muut yliopistot
3,7 3,6 3,3
3,9 3,8 3,6 3,5
4,0
1,0
2,0
3,0
4,0
5,0
Yliopiston tilat Yliopiston laitteet ATK-tuki Kirjastopalvelut
TaY
Muut yliopistot
226
Kuvio 299: Arviot opintojen ohjauksesta, TaY KTK.
Tampereelta valmistuneet kauppatieteiden kandidaatit olivat ilmeisen tyytyväisiä
vieraskielisten opettajiensa kielitaitoon (kuvio 300). Opetusmenetelmiin vastaajat
toivoivat sen sijaan innovatiivisuutta ja vanhojen menetelmien tarpeellisuuden
kyseenalaistamista. Vastaajat olivat myös sitä mieltä, että opetusmenetelmien
kehityssuunta on hyvä.
Kuvio 300: Arviot opetuksesta, TaY KTK.
3,5
3,3
3,5
3,5
3,3
3,7
3,5
3,8
2,5
3,7
3,5
3,6
3,5
3,3
3,9
3,5
3,4
2,7
1,0 1,5 2,0 2,5 3,0 3,5 4,0 4,5 5,0
Orientaatiopäivät
Infotilaisuudet
Opintotoimisto
Laitosten opintopalvelut
Ohjaus opintojaksolla
Opinto-opas/Weboodi
Informaatio www-sivuilla
Opiskelijatutorointi
Opettajatutorointi
TaY
Muut yliopistot
3,3
3,2
3,4
4,0
3,5
3,4
3,6
3,2
3,7
3,7
3,2
4,4
1
2
3
4
5Opetusmenetelmät
Yhteisten opintojenopetus
Pääaineen/koulutusohjelman
opetus
Englannin opetus
Kielten ja viestinnänopetus
Suomen kielen javiestinnän opetus
Ranskan opetus
Venäjän opetus
Saksan opetus
Ruotsin opetus
Espanjan opetus
Vieraskielistenkurssien opettajien
kielitaito
TaY
Muut yliopistot
227
Vastaajat toivoivat, että koulutus olisi antanut heille paremmat valmiudet mm.
yrittäjyyteen ja esimiestoimintaan (kuvio 301). Avoimissa vastauksissa toivottiin
myös, että opiskelussa olisi harjoiteltu enemmän esiintymistä ja vuorovaikutusta
muiden opiskelijoiden kanssa sekä opetettu ohjelmistojen käyttöä: ”Jotenkin opinnoista
pitäisi saada konkreettisempia. Minulla ei ole mitään käsitystä, mitä markkinointiekonomi tekee
työkseen. Lisäksi laskennassa pitäisi harjoitella oikeita casejä paljon enemmän. Ohjelmistojenkaan
käyttö ei olisi pahitteeksi! Tähän voisi hakea mallia insinööriopiskelijoilta. Johtamisvalmiuksia ei
koulussa opeteta kyllä lainkaan. Esiintymistäkin melko vähän.”
Kuvio 301: Koulutuksessa hankitut valmiudet, TaY KTK.
3,8 4,0
3,4
3,9
3,0
3,6
3,2
2,6
2,9
3,9 4,1
3,3
3,1
3,2
4,3
4,1
3,6
3,8 3,3
1
2
3
4
5
Talouden yleinen tuntemus
Valmiudet pääaineessa
Valmiudet sivuaineessa
Viestintä äidinkielellä
Viestintä toisella kotimaisella
Viestintä vierailla kielillä
Tieteelliset valmiudet
Tiedolliset valmiudet
yrittäjyyteen Asenteelliset valmiudet
yrittäjyyteen Kv. ympäristössä toimiminen Ryhmätyöskentely
Yleiset johtamisvalmiudet
Esimiestaidot
Tietotekniset työelämätaidot
Uusien asioiden omaksuminen
Ongelmanratkaisukyky
Esiintyminen
Vuorovaikutustaidot
Eettisen toiminnan valmiudet
TaY
Muut yliopistot
228
Tampereelta valmistuneet kauppatieteiden kandidaatit olivat tyytyväisiä
koulutusyksikkönsä opiskeluilmapiiriin (kuvio 302). Avoimissa vastauksissa
vastaajat toivoivat lisäresursseja ja joustavuutta kielten opintoihin: ”Kieliopinnot olivat
yksi osasyy opintojeni viivästymiseen. Työssäkäyville opiskelijoille olisi hyvä saada omia iltaryhmiä
enemmän ja muutenkin joustavuutta kurssien suorittamiseen.”
Kuvio 302: Tyytyväisyys koulutukseen, TaY KTK.
6 % Tampereen yliopistosta kandidaatiksi valmistuneista teki kandidaatin-
tutkielmansa toimeksiantona. Tutkielman ohjaukselle Tampereella opiskelleet
antoivat keskiarvon 3,7.
3,0
3,0
3,0
3,0
3,4
3,2
3,6
1
2
3
4
Koulutus vastasiodotuksia
Koulutus olilaadukasta
Koulutus olivaativaa
Koulutus olimotivoivaa
Opinnot olivatmielenkiintoisia
Kielten opetustaoli saatavilla
riittävästi
Opiskeluilmapiirioli hyvä
TaY
Muut yliopistot
229
Kuvio 303: Tyytyväisyys koulutusyksikköön, TaY KTK.
Kuvio 304: Arviot koulutusyksikön suhteista elinkeinoelämään, TaY KTK.
11.3.4 Kansainvälisyys ja vaihto-opinnot
Tampereen yliopistossa kandidaatiksi valmistuneista 28 % suoritti osan KTK-
opinnoistaan ulkomailla (kuvio 306). Vastaajat olivat sitä mieltä, että vaihtopaikoista
oli tarjolla riittävästi tietoa mutta olivat keskimääräistä tyytymättömämpiä vaihto-
opintojakson sisällyttämisestä KTK-tutkintoon. Kun vastaajilta kysyttiin syitä olla
lähtemättä vaihtoon, useat vastaajat kertoivat suunnittelevansa ulkomaanvaihtoa
vasta maisterivaiheessa.
2,9 2,7
3,0 2,8
1,0
1,5
2,0
2,5
3,0
3,5
4,0
Koulutusyksikkö on kiinnostunutopiskelijoiden mielipiteistä
Koulutusyksikkö hyväksyy opiskelijatosaksi asiantuntijayhteisöä
TaY
Muut yliopistot
2,8 2,7 2,6 2,4
3,2 3,1 3,0 2,8
käyttääelinkeinoelämänasiantuntijoita
opetuksessa
huolehtii koulutuksenkilpailukyvystätyömarkkinoilla
tukeetyöelämävalmiuksien
kehittymistä
tarjoaa opiskelijoilleyhteyksiä
elinkeinoelämään
1,0
1,5
2,0
2,5
3,0
3,5
4,0Koulutusyksikkö...
TaYMuut yliopistot
230
Kuvio 305: Arviot koulutuksen kansainvälisyydestä, TaY KTK.
Kuvio 306: Suoritti osan KTK-opinnoistaan ulkomailla, TaY KTK, %.
3,4
2,9
3,6
3,3
1,0
1,5
2,0
2,5
3,0
3,5
4,0
Koulutusyksikkö tarjoaakansainvälisiä
opiskelumahdollisuuksia
Opetuksessa huomioitiinkansainvälisyys
TaY
Muut yliopistot
28%
45%
72%
55%
0 %
10 %
20 %
30 %
40 %
50 %
60 %
70 %
80 %
90 %
100 %
TaY Muut yliopistot
Ei
Kyllä
231
Kuvio 307: Tyytyväisyys vaihto-opintojaksoon, TaY KTK.
11.3.5 Jatkosuunnitelmat
89 % Tampereelta valmistuneista kauppatieteiden kandidaateista aikoi jatkaa
opintojaan kauppatieteiden maisteriksi samassa yliopistossa (kuvio 308).
Ratkaisuaan vastaajat perustelivat mm. sen helppoudella ja sillä, että maisterin
paperit antaisivat paremmat mahdollisuudet työllistymiseen. Osa vastaajista koki
KTK-tutkinnon ainoastaan eräänlaisena välietappina koulutuksessaan: ”Kandi ei ollut
mitään, kun aloitin opintoni.. Eikä taida olla vieläkään.”
3,1
2,9
3,3
3,2
2,9
3,2
3,0
3,5
1
2
3
4
KTK-tutkinnonrakenne
mahdollistiluontevasti
vaihtoonlähdön
Vaihdon pystyisisällyttämään
osaksi KTK-tutkintoa
Uskoi saaneensavaihdon aikana
sellaista osaamista,jota muuten ei olisi
saanut
Vaihto-opintojaksooli hyödyksilaadukkaan
työllistymisenkannalta
Opetus vaihto-opintojakson
aikana olilaadukasta
Vaihtoonlähtöönkannustettiin
riittävästiyliopiston taholta
Taloudellinen jamuu tuki
vaihtoonlähtöön oliriittävää
Vaihtopaikoista olitarjolla riittävästi
tietoa ennen lähtöä
TaY
Muut yliopistot
232
Kuvio 308: Aikoo jatkaa opintoja KTM:ksi, TaY KTK, %.
Kuvio 309: Aikoo käydä töissä KTM-opintojen yhteydessä, TaY KTK, %.
88%
1%
3%
6%
1%
89%
4%
2%
4%
1%
0% 20% 40% 60% 80% 100%
Kyllä, jatkaa suoraan samassayliopistossa
Kyllä, jatkaa suoraan eri yliopistossa
Ei, siirtyy työelämään
Siirtyy nyt työelämään ja jatkaamahdollisesti myöhemmin
Ei, vaihtaa opiskelemaan toista alaa
TaY
Muut yliopistot
23% 20%
58%
55%
2%
2%
17% 23%
0 %
20 %
40 %
60 %
80 %
100 %
TaY Muut yliopistot
Ei aio käydä töissä
Aikoo toimia yrittäjänä
Kyllä, osapäivätyössä
Kyllä, kokopäivätyössä
233
Turun kauppakorkeakoulu 12
12.1 Yhteenveto
Vuonna 2012 Turun kauppakorkeakoulusta valmistui kauppatieteiden maisteriksi
227 opiskelijaa ja kauppatieteiden kandidaatiksi 233 opiskelijaa.
Vastavalmistuneiden kyselyn vastausasteeksi muodostui maistereiden joukossa 95,2
prosenttia ja kandidaattien joukossa huimaavat 99,6 prosenttia.
Vastaajat olivat keskimääräistä tyytyväisempiä yliopistonsa palveluihin.
Koulutukseen ja koulutuksessa hankittuihin valmiuksiin liittyvät väittämät TSE:sta
valmistuneet arvioivat pitkälti samoin kuin vastaajat keskimäärin ja kandidaatit
antoivat näille useissa kohtaa keskimääräistä paremmat arviot. Koulutusyksikkönsä
elinkeinoelämäsuhteisiin TSE:n vastaajat olivat keskimääräistä tyytymättömämpiä.
Maisteriksi valmistuneista 53 prosenttia oli valmistumishetkellään vakinaisessa
kokopäivätyössä ja 21 prosenttia määräaikaisessa kokopäivätyössä. 10 prosenttia
vastaajista kertoi hakevansa töitä. 74 prosenttia vastaajista kertoi olevansa
tyytyväisiä vastaushetken työtilanteeseensa. Osuus nousi vuodesta 2011 11
prosenttiyksikköä ja oli suurempi kuin työtilanteeseensa tyytyväisten KTM-
vastaajien osuus keskimäärin. 85 prosenttia työssäolleista vastaajista koki
työtehtävien vastaavan koulutustaan hyvin tai melko hyvin.
Työssä olleiden TSE:sta valmistuneiden maistereiden kuukausipalkan mediaani oli
valmistumishetkellä 3000 euroa, eli sama kuin muista yliopistoista valmistuneilla ja
Turun vastaajilla vuonna 2011. Palkan keskihajonta oli 1140 euroa.
234
12.2 Turun kauppakorkeakoulu, KTM
12.2.1 Vastaajien taustatiedot
Taulukko 33: Vastaajat ja vastausprosentit, TSE KTM.
Valmistuneet
2012
Vastauksia Vastaus-
%
Yksikön osuus
valmistuneista
Yksikön osuus
vastanneista
TSE 227 216 95,2 % 10,9 % 14,4 %
Kuvio 310: Vastaajien sukupuolijakauma, TSE KTM, %.
Turun kauppakorkeakoulusta valmis-
tuneiden vastaajien keskiarvoikä oli
29,4 vuotta. 35 % vastaajista asui
valmistumishetkellä Turussa, 35 %
Helsingissä tai muualla
pääkaupunkiseudulla ja 6 %
ulkomailla. Porissa asui ainoastaan 3 %
vastaajista. Turun kauppakorkeakou-
lun vastauksiin on laskettu sekä Turun
että Porin yksiköissä opiskelleet
kauppatieteiden maisterit. Turun
kauppakorkeakoulun 216 vastaajasta
42 valmistui Porista.
Vastaajien suosituimmat sivuaineet olivat yritysjuridiikka (31 %), organisaatiot ja
johtaminen (17 %), tietojärjestelmätiede (17 %) sekä kansantaloustiede (16 %).
Vastaajat saivat kyselyssä valita kaksi laajinta sivuainetta, joita olivat opiskelleet.
Nainen 60 %
Mies 40 %
235
Kuvio 311: Vastaajien pääainekategoriat ja sukupuolijakaumat, TSE KTM, %.
Kuvio 312: Tärkein opiskelupaikan valintaperuste, TSE KTM.
0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 %
International business (n=1)
Kansantaloustiede (n=6)
Yritysjuridiikka (n=8)
Logistiikka (n=8)
Tietojärjestelmätiede (n=10)
Talousmaantiede (n=11)
Pk-yritysten markkinointi ja kv. liiketoiminta(n=15)
Kv. liiketoiminta (n=17)
Laskentatoimi (n=21)
Organisaatiot ja johtaminen (n=29)
Laskentatoimi ja rahoitus (n=31)
Markkinointi (n=43)
Kaikki
Nainen
Mies
13%
10%
1%
14%
38%
14%
1%
2%
0%
0%
5%
2%
22%
12%
1%
6%
26%
16%
3%
3%
1%
0%
6%
3%
0% 10% 20% 30% 40%
Yksikön maine
Katsoi sinne opiskelemaan pääsemisenmahdollisuudet hyviksi
Sai siitä enemmän tietoa kuin muista yksiköistä
Valintamenettely
Yksikön sijaintipaikkakunta
Tietty pääaine / ohjelma
Tietty aineyhdistelmämahdollisuus
Ystävien/sukulaisten vaikutus
Halu itsenäistyä
Opetuskieli
Laajat opiskelumahdollisuudet/ valinnanvara
Muu syy opiskelupaikan valintaan
TSE
Muut yliopistot
236
12.2.2 Valmistumisajat ja opintojen viivästymisen syyt
Turun kauppakorkeakoulusta valmistuneiden opinnot viivästyivät useammin kuin
muissa yliopistoissa keskimäärin (kuvio 313). Tärkein syy opintojen pitkittymiseen
oli yleisimmin työskentely opintojen ohella kokopäiväisesti (40 %). 21 % vastaajista
koki opintojensa viivästyneen pro gradu –tutkielman viivästymisen johdosta.
Kolmanneksi tärkein syy opintojen viivästymiseen oli työskentely opintojen ohella
osa-aikaisesti (11 %).
Kuvio 313: Opintojen viivästyminen suhteessa tavoiteaikaan (2 vuotta), TSE KTM,%.
Kuvio 314: Opintojen viivästyminen koulutustaustoittain, TSE KTM, %.
36%
64%
41%
59%
0%
10%
20%
30%
40%
50%
60%
70%
80%
90%
100%
Opinnot eivät viivästyneet Opinnot viivästyivät
TSE
Muut yliopistot
35%
44%
33%
50%
65%
56%
67%
50%
0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 %
KTK-tutkinto samassayliopistossa
Ulkomailla suoritettu KTK-tutkintoa vastaava tutkinto
Tradenomin tutkinto
Muu tutkinto
Opinnot eivät viivästyneet
Opinnot viivästyivät
237
12.2.3 Arviot koulutuksesta ja koulutusyksiköstä
Turusta valmistuneet vastaajat olivat keskimääräistä tyytyväisempiä
koulutusyksikkönsä palveluihin (kuvio 315). Porin vastaajat sen sijaan antoivat
Turun yksikköä paremmat arviot opintojen ohjaukselle (kuvio 316) tuturointia
lukuun ottamatta. Avoimissa vastauksissa sekä Turussa että Porissa opiskelleet
kokivat, ettei opettajatutoroinnista ollut tarjolla riittävästi tietoa, jotta opiskelija olisi
osannut käyttää sitä hyväksi opintojen suunnittelussa. Opiskelijatutoroinnin
vastaajat taas kokivat liittyneen enemmän opiskelijaelämään kuin varsinaisiin
opintoihin.
Kuvio 315: Arviot koulutusyksikön palveluista, TSE KTM.
Kuvio 316: Arviot opintojen ohjauksesta, TSE KTM.
4,1 3,9 3,8
4,1 3,8
3,6 3,5
4,1
1,0
1,5
2,0
2,5
3,0
3,5
4,0
4,5
5,0
Yliopiston tilat Yliopiston laitteet ATK-tuki Kirjastopalvelut
TSE
Muut yliopistot
3,4
3,6
3,2
3,2
4,0
3,6
3,5
3,0
2,6
3,5
3,6
3,6
3,3
3,6
3,8
3,4
3,1
2,8
1,0 1,5 2,0 2,5 3,0 3,5 4,0 4,5 5,0
Orientaatiopäivät
Opintotoimisto
Laitosten opintopalvelut
Ohjaus opintojaksolla
Opinto-opas
Weboodi
Informaatio www-sivuilla
Opiskelijatutorointi
Opettajatutorointi
Muut yliopistot
TSE
238
Opetuksessa Turun kauppakorkeakoulun vastaajat olivat tyytymättömimpiä
yhteisten opintojen opetukseen (kuvio 317). Avoimissa vastauksissa yhteisten
opintojen opetukseen toivottiin lisää kiinnostavuutta ja opetusmenetelmiin
monipuolisuutta.
Kuvio 317: Arviot opetuksesta, TSE KTM.
Porissa opiskelleet kokivat saaneensa hieman muita vastaajia paremmat asenteelliset
ja tiedolliset valmiudet yrittäjyyteen: ”Yrittäjyys oli yliopistossani/tiedekunnassa paljonkin
esillä, mutta siihen sopivan asenteen löytäminen on enemmän itsestä kiinni. Omalta kohdaltani en
kokenut näiden opintojen auttavan siinä asiassa, kiinnostus ei ainakaan herännyt yrittäjäksi
ryhtymistä kohtaan.”
3,5
3,2
3,8
3,8
3,7
3,5
4,0
3,5
3,7
3,9
4,1
4,1
1
2
3
4
5Opetusmenetelmät
Yhteisten opintojenopetus
Pääaineen/koulutusohjelman
opetus
Kielten javiestinnän opetus
Englannin opetus
Suomen kielen javiestinnän opetus
Ranskan opetus
Venäjän opetus
Saksan opetus
Ruotsin opetus
Espanjan opetus
Vieraskielistenkurssien opettajien
kielitaito
TSE
Muut yliopistot
239
Turussa opiskelleet olisivat toivoneet koulutuksen antaneet paremmat valmiudet
esimiestehtäviin ja toivoivat opintoihin lisää työelämätietoutta: “Työelämätietoutta olisi
voinut korostaa enemmän. Työharjoittelumahdollisuuksia tulisi painottaa”
“Johtamisvalmiuksia tuskin oppii kirjasta lukemalla tai johtamista opiskelemalla. Enpä tiedä voiko
tähän liittyvää koulutusta parantaa millään muulla kuin esimerkiksi järjestämällä oppilailla
työharjoittelua esimiesasemassa – mikä taas on vaikeaa toteuttaa.”
Kuvio 318: Koulutuksessa hankitut valmiudet, TSE KTM.
Turun kauppakorkeakoulusta valmistuneet olivat keskimäärin tyytyväisiä
koulutukseensa (kuvio 319). Useat vastaajat kuitenkin kokivat, että koulutus olisi
voinut olla vaativampaakin: ”Opiskelijoilta vaaditaan liian vähän, koska opettajat eivät ole
business-maailmasta vaan tutkijoita”. Porissa opiskelleet toivoivat, että kurssitarjonta olisi
ollut laajempaa.
3,6 3,9
3,5
3,9
2,9
3,7
3,5
2,9
3,1
4,0
4,3 3,5
3,3 3,7
4,3
4,1
3,8
4,0
3,5
3,6
3,2
3,4
1
2
3
4
5
Talouden yleinen
tuntemus
Valmiudet pääaineessa
Valmiudet sivuaineessa
Viestintä äidinkielellä
Viestintä toisella
kotimaisella
Viestintä vierailla kielillä
Tieteelliset valmiudet
Tiedolliset valmiudet
yrittäjyyteen
Asenteelliset valmiudet
yrittäjyyteen
Kv. ympäristössä
toimiminen Ryhmätyöskentely
Yleiset
johtamisvalmiudet
Esimiestaidot
Tietotekniset
työelämätaidot
Uusien asioiden
omaksuminen
Ongelmanratkaisukyky
Esiintyminen
Vuorovaikutustaidot
Neuvottelutaidot
Projektinhallinta
Työelämätietous
Eettisen toiminnan
valmiudet
TSE
Muut yliopistot
240
Kuvio 319: Tyytyväisyys koulutukseen, TSE KTM.
Kuvio 320: Tyytyväisyys koulutusyksikköön, TSE KTM.
Sekä Porin että Turun yksiköissä opiskelleet vastavalmistuneet toivoivat
opintoihinsa lisää työelämälähtöisyyttä. Vastaajat toivoivat opetuksessa käytettävän
esimerkiksi aiempaa enemmän case-harjoituksia, yritysten kanssa toteutettuja
yhteistyöprojekteja, vierailuluentoja ja työharjoitteluja.
3,2
3,3
3,1
3,1
3,3
3,0
3,5
3,5
1
2
3
4
Koulutus vastasiodotuksia
Koulutus olilaadukasta
Koulutus olivaativaa
Koulutus olimotivoivaa
Opinnot olivatmielenkiintoisia
Koulutus antoihyvät valmiudet
työelämään
Kielten opetustaoli saatavilla
riittävästi
Opiskeluilmapiirioli hyvä
TSE
Muut yliopistot
3,0 2,8
3,1 2,9
1,0
1,5
2,0
2,5
3,0
3,5
4,0
Koulutusyksikkö on kiinnostunutopiskelijoiden mielipiteistä
Koulutusyksikkö hyväksyy opiskelijatosaksi asiantuntijayhteisöä
TSE
Muut yliopistot
241
Kuvio 321: Arviot koulutusyksikön suhteista elinkeinoelämään, TSE KTM.
12.2.4 Pro gradu –tutkielman tekeminen ja rahoitus
31 % Turun kauppakorkeakoulusta valmistuneista teki pro gradu –työnsä
toimeksiantona ja 30 % kertoi saaneensa rahoitusta tutkielmansa tekemiseen. Porin
yksikössä opiskelleista gradunsa kertoi tehneen toimeksiantona jopa 38 % vastaajista.
Porin yksikössä opiskelleet käyttivät gradunsa tekemiseen aikaa keskimäärin 13
kuukautta ja Turun yksikössä opiskelleet jopa 17,6 kuukautta. Tutkielman
nettotekoaika oli Porissa 8,4 ja Turussa 6,7 kuukautta. Tutkielman ohjaus sai Porissa
opiskelleilta vastaajilta keskiarvon 3,3 ja Turussa opiskelleilta keskiarvon 3,4
asteikolla 1-5.
3,1 3,0 2,9
2,8
3,1 3,1 3,0 2,8
käyttääelinkeinoelämän
asiantuntijoitaopetuksessa
huolehtiikoulutuksen
kilpailukyvystätyömarkkinoilla
on kiinnostunutelinkeinoelämän
toiveistakoulutuksessa
pyrkii tarjoamaanopiskelijoille
yhteyksiäelinkeinoelämään
1,0
1,5
2,0
2,5
3,0
3,5
4,0Koulutusyksikkö...
TSE
Muut yliopistot
242
Kuvio 322: Tutkielman tekeminen
toimeksiantona, TSE KTM, %.
Taulukko 34: Tutkielman rahoituksen suuruus,
TSE KTM.
Rahoituksen suuruus
(mediaani)
TSE Muut
yliopistot
Kertapalkkio 2000 € 3000 €
Palkkatyö 1756 €/kk,
5,2
kuukauden
ajalta
2000 €/kk, 5,3
kuukauden
ajalta
Stipendi 1700 € 1600 €
Kuvio 323: Tutkielman rahoitus, TSE KTM, %.
31% 29%
69% 71%
0 %
10 %
20 %
30 %
40 %
50 %
60 %
70 %
80 %
90 %
100 %
TSE Muutyliopistot
Ei
Kyllä
70% 75%
10% 8%
6% 3% 3% 3%
4% 7%
7% 5%
0 %
10 %
20 %
30 %
40 %
50 %
60 %
70 %
80 %
90 %
100 %
TSE Muut yliopistot
Muu rahoitustutkielman tekoon
Palkkatyö
Ainoastaantutkielmastasuoranaisestiaiheutuneet kulut
Stipendi
Kertapalkkio
Ei rahallista tukea
243
12.2.5 Kansainvälisyys ja vaihto-opinnot
Turun yksikössä opiskelleet olivat selvästi Porin yksikössä opiskelleita
tyytyväisempiä koulutuksensa kansainvälisyyteen. Erityisen tyytyväisiä olivat
kansainvälistä liiketoimintaa pääaineenaan opiskelleet. 35 % Turussa ja 29 % Porissa
opiskelleista suoritti osan KTM-opinnoistaan ulkomailla. Turussa opiskelleet kokivat
Porissa opiskelleita useammin, että vaihto-opinnot pystyi sisällyttämään maisterin
tutkintoon ja että vaihtoonlähtöön kannustettiin yliopiston taholta riittävästi.
Kuvio 324: Arviot koulutuksen kansainvälisyydestä, TSE KTM.
3,5 3,3
3,5 3,4
1,0
1,5
2,0
2,5
3,0
3,5
4,0
Koulutusyksikkö tarjoaakansainvälisiä
opiskelumahdollisuuksia
Opetuksessa huomioitiinkansainvälisyys
TSE
Muut yliopistot
244
Kuvio 325: Suoritti osan KTM-opinnoistaan ulkomailla, TSE KTM, %.
Kuvio 326: Tyytyväisyys vaihto-opintojaksoon, TSE KTM.
34% 29%
66% 71%
0 %
10 %
20 %
30 %
40 %
50 %
60 %
70 %
80 %
90 %
100 %
TSE Muut yliopistot
Ei
Kyllä
3,5
3,4
3,3
3,3
2,8
3,3
3,2
3,4
1
2
3
4
KTM-tutkinnonrakenne
mahdollistiluontevasti
vaihtoonlähdön
Vaihdon pystyisisällyttämään
osaksi KTM-tutkintoa
Uskoi saaneensavaihdon aikana
sellaista osaamista,jota muuten ei olisi
saanut
Vaihto-opintojaksooli hyödyksilaadukkaan
työllistymisenkannalta
Opetus vaihto-opintojakson
aikana olilaadukasta
Vaihtoonlähtöönkannustettiin
riittävästiyliopiston taholta
Taloudellinen jamuu tuki
vaihtoonlähtöön oliriittävää
Vaihtopaikoista olitarjolla riittävästi
tietoa ennen lähtöä
TSE
Muut yliopistot
245
12.2.6 Työllistyminen ja sijoittuminen
Turun kauppakorkeakoulusta valmistuneista vastaajista 53 % työskenteli
kokopäiväisesti valmistumishetkellä (kuvio 327). Porissa opiskelleista vakinaisesti
kokopäivätyössä olevien osuus oli 55 % ja Turussa opiskelleista 52 %. Porissa
opiskelleista 14 % ja Turussa opiskelleista 9 % haki valmistumishetkellään töitä.
Tyytyväisiä työtilanteeseensa oli 74 % vastaajista (kuvio 328). Turussa opiskelleista
tyytyväisiä työtilanteeseensa oli jopa 76 %. Tyytymättömyyttä herätti erityisesti se,
ettei työ ollut koulutusta vastaavaa tai että työtä ei yksinkertaisesti ollut.
Vastaajista 30 % työskenteli Turussa, 3 % (18 % Porissa opiskelleista) Porissa ja 47 %
Helsingissä tai muualla pääkaupunkiseudulla. Porissa opiskelleiden keskimääräinen
työnhakuaika oli 1,8 kuukautta ja Turussa opiskelleiden 1,5 kuukautta.
Kuvio 327: Työtilanne valmistumishetkellä, TSE KTM, %.
53%
2%
21%
2%
3%
1%
3%
2%
0%
10%
3%
50%
8%
14%
3%
2%
1%
1%
4%
1%
13%
1%
0% 20% 40% 60% 80% 100%
Vakinainen kokopäivätyö
Vakinainen osapäivätyö
Määräaikainen kokopäivätyö
Määräaikainen osapäivätyö
Päätoiminen yrittäjä
Osa-aikainen yrittäjä/ t:mi/ osakasyrityksessä
Jatkaa opiskelua
Vanhempainloma tai hoitovapaa
Varusmies-/ siviilipalvelus
Hakee töitä
Muu työtilanne
TSE
Muut yliopistot
246
Kuvio 328: Tyytyväisyys työtilanteeseen, TSE KTM, %.
Kuvio 329: Miten sai työpaikan, TSE KTM, %.
74% 68%
26% 32%
0 %
10 %
20 %
30 %
40 %
50 %
60 %
70 %
80 %
90 %
100 %
TSE Muut yliopistot
Ei
Kyllä
8%
24%
5%
6%
1%
0%
12%
16%
4%
3%
7%
9%
2%
4%
6%
22%
6%
3%
1%
0%
11%
22%
5%
2%
8%
7%
3%
3%
0% 10% 20% 30%
Vastasi lehti-ilmoitukseen
Internetin kautta (esim. yritysten kotisivut)
Yliopiston ura- ja rekrytointipalvelujen kautta
Henkilöstöpalvelu- / rekrytointiyrityksen kautta
Työvoimatoimiston välityksellä
Ekonomipörssin välityksellä
Henkilökohtaisten suhteiden avulla
Työskennellyt samassa organisaatiossa opintojen aikana
Teki pro gradu -tutkielman nykyiselle työnantajalle
Yliopiston/ professorin välityksellä
Tarjottiin työtä
Otti oma-aloitteisesti yhteyttä työnantajiin
Työskentelee omassa yrityksessä
Sai työpaikan muuta kautta
TSE
Muutyliopistot
247
Kuvio 330: Työtehtävien vastaavuus koulutukseen, TSE KTM, %.
Kuvio 331: Asema organisaatiossa, TSE KTM, %.
Taulukko 35: Työssä olleiden bruttopalkka kuukaudessa, TSE KTM.
Keskiarvo Mediaani
TSE Muut yliopistot TSE Muut yliopistot
Bruttopalkka/kk 3108 €
3293 € 3000 € 3000 €
44%
41%
13%
3%
45%
36%
15%
5%
0%
5%
10%
15%
20%
25%
30%
35%
40%
45%
50%
Hyvin Melko hyvin Heikosti Ei lainkaan
TSE
Muut yliopistot
7%
11%
39%
3%
27%
14%
7%
9%
44%
2%
30%
8%
0% 10% 20% 30% 40% 50%
Johto
Keskijohto
Asiantuntija
Itsenäinen elinkeinonharjoittaja
Toimihenkilö
Muu asema
TSE
Muut yliopistot
248
12.3 Turun kauppakorkeakoulu, KTK
12.3.1 Vastaajien taustatiedot
Taulukko 36: Vastaajat ja vastausprosentit, TSE KTK.
Valmistuneet
2012
Vastauksia Vastaus-% Yksikön osuus
valmistuneista
Yksikön osuus
vastanneista
TSE 233 232 99,6 % 13 % 18 %
Kuvio 332: Vastaajien sukupuolijakauma, TSE
KTK, %.
Turun yliopiston kandidaatiksi
valmistuneiden vastaajien keskiar-
voikä oli 26,2 vuotta. Kandivastaajia
oli yhteensä 232, joista 28 oli opiskellut
Porin yksikössä. Turun yliopiston vas-
taajista 63 % asui Turussa ja 7 % Po-
rissa. 20 % kertoi asuvansa Helsingissä
tai muualla pääkaupunkiseudulla.
Kuvio 333: Pääainekategoriat ja sukupuolijakaumat, TSE KTK, %.
Nainen 55 %
Mies 45 %
0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 %
Markkinointi (n=39)
Laskentatoimi ja rahoitus(n=38)
Organisaatiot ja johtaminen(n=35)
Kv. liiketoiminta (n=31)
Laskentatoimi (n=21)
Kansantaloustiede (n=14)
Yritysjuridiikka (n=14)
Tietojärjestelmätiede (n=10)
Talousmaantiede (n=10)
Kaikki
Nainen
Mies
249
Vastaajien suosituin sivuaine oli yritysjuridiikka (Turku 64 %, Pori 37 %). Toiseksi
suosituin sivuaine Porin yksikössä opiskelleiden keskuudessa oli kansantaloustiede
(36 %) ja Turussa opiskelleiden tietojärjestelmätiede (28 %).
Kuvio 334: Tärkein opiskelupaikan valintaperuste, TSE KTK, %.
12.3.2 Valmistumisajat ja opintojen viivästymisen syyt
32 % Porin ja 38 % Turun vastaajista kertoi suorittaneensa opinnot kolmen vuoden
määräajassa (kuvio 335). Turussa opiskelleet kertoivat tärkeimmäksi syyksi
kokopäiväisen työskentelyn opintojen ohessa. Porin yksikössä opiskelleista 18 %
koki opintojen viivästymisen tärkeimmäksi syyksi opetusjärjestelyt, esimerkiksi
kurssien ajoituksen.
13%
8%
0%
10%
37%
14%
1%
3%
0%
0%
11%
3%
23%
13%
1%
7%
23%
13%
1%
4%
1%
0%
11%
3%
0% 10% 20% 30% 40%
Yksikön maine
Katsoi sinne opiskelemaan pääsemisenmahdollisuudet hyviksi
Sai siitä enemmän tietoa kuin muista yksiköistä
Valintamenettely
Yksikön sijaintipaikkakunta
Tietty pääaine / ohjelma
Tietty aineyhdistelmämahdollisuus
Ystävien/sukulaisten vaikutus
Halu itsenäistyä
Opetuskieli
Laajat opiskelumahdollisuudet/ valinnanvara
Muu syy opiskelupaikan valintaan
TSE
Muut yliopistot
250
96 % Porin yksikössä opiskelleista ja 94 % Turun yksikössä opiskelleista kertoi
suorittaneensa maisteriopintoja jo ennen valmistumistaan kandidaatiksi. Maisterin
tutkintoa Turussa opiskelleet olivat suorittaneet keskimäärin 82,3 opintopistettä ja
Porissa opiskelleet 65,9 opintopistettä.
Kuvio 335: Opintojen viivästyminen suhteessa tavoiteaikaan (3 vuotta), TSE KTK, %.
12.3.3 Arviot koulutuksesta ja koulutusyksiköstä
Turun ja Porin yksiköiden vastaajien arviot koulutusyksiköiden laitteisiin, ATK-
tukeen ja kirjastopalveluihin liittyen erosivat huomattavasti toisistaan. Turun
vastaajat arvioivat nämä osa-alueet korkeammalle kuin vastaajat keskimäärin kun
taas Porin yksikön vastaajat olivat keskimääräistä tyytymättömämpiä. Yliopiston
tiloille molempien yksiköiden vastaajat sen sijaan antoivat keskimäärin hyvän (4)
keskiarvon.
Opinto-ohjaukseen Porin vastaajat olivat hieman Turun vastaajia tyytyväisempiä
orientaatiopäiviä, opintojakson aikaista ohjausta ja opiskelijatutorointia lukuun
ottamatta.
37%
63%
38%
62%
0%
10%
20%
30%
40%
50%
60%
70%
80%
90%
100%
Opinnot eivät viivästyneet Opinnot viivästyivät
TSE
Muut yliopistot
251
Kuvio 336: Arviot koulutusyksikön palveluista, TSE KTK.
Kuvio 337: Arviot opintojen ohjauksesta, TSE KTK.
Opetukseen liittyvissä väittämissä Turun ja Porin yksiköiden vastaajat olivat
jokseenkin yksimielisiä. Turun vastaajat olivat tosin keskimäärin Porin vastaajia
tyytyväisempiä vieraiden kielten opetukseen.
4,1 3,8 3,8
4,1
3,8 3,5 3,4
4,0
1,0
1,5
2,0
2,5
3,0
3,5
4,0
4,5
5,0
Yliopiston tilat Yliopiston laitteet ATK-tuki Kirjastopalvelut
TSE
Muut yliopistot
3,8
3,5
3,6
3,2
3,3
4,1
3,7
3,7
3,5
2,5
3,7
3,5
3,6
3,5
3,3
3,6
3,8
3,5
3,4
2,7
1,0 1,5 2,0 2,5 3,0 3,5 4,0 4,5 5,0
Orientaatiopäivät
Infotilaisuudet
Opintotoimisto
Laitosten opintopalvelut
Ohjaus opintojaksolla
Opinto-opas
Weboodi
Informaatio www-sivuilla
Opiskelijatutorointi
Opettajatutorointi
TSE
Muut yliopistot
252
Kuvio 338: Arviot opetuksesta, TSE KTK.
Sekä Turun että Porin vastaajat arvioivat koulutuksessaan hankkimiaan valmiuksia
pitkälti samalla avoin kuin kandivastaajat keskimäärin (kuvio 339). Porin yksiköstä
valmistuneet arvioivat omaavansa hieman paremmat taidot yrittäjyyteen kuin
Turusta valmistuneet. Turusta valmistuneet taas kokivat omaavansa etenkin hyvät
tietotekniset valmiudet.
Turun yliopiston kandivastaajat olivat keskimääräistä tyytymättömämpiä
koulutusyksikkönsä elinkeinoelämäsuhteisiin (kuvio 342). Erityisesti Porin yksiköstä
valmistuneet arvioivat elinkeinoelämäsuhteet heikoiksi.
3,5
3,2
3,8
3,8
3,6
3,9 3,5
3,8
4,0
4,0
4,1
1
2
3
4
5Opetusmenetelmät
Yhteistenopintojen opetus
Pääaineen/koulutusohjelman
opetus
Englannin opetus
Suomen kielen javiestinnän opetus
Ranskan opetusVenäjän opetus
Saksan opetus
Ruotsin opetus
Espanjan opetus
Vieraskielistenkurssien opettajien
kielitaito
TSE
Muut yliopistot
253
Kuvio 339: Koulutuksessa hankitut valmiudet, TSE KTK.
Kuvio 340: Tyytyväisyys koulutukseen, TSE KTK.
3,7 3,8
3,4
3,9
3,1
3,9
2,8
3,2
4,0
4,4
3,6
3,4
3,9
4,4
4,2
3,9
4,1
3,5
1
2
3
4
5
Talouden yleinen
tuntemus
Valmiudet pääaineessa
Valmiudet sivuaineessa
Viestintä äidinkielellä
Viestintä toisella
kotimaisella
Viestintä vierailla
kielillä
Tiedolliset valmiudet
yrittäjyyteen
Asenteelliset valmiudet
yrittäjyyteen
Kv. ympäristössä
toimiminen Ryhmätyöskentely
Yleiset
johtamisvalmiudet
Esimiestaidot
Tietotekniset
työelämätaidot
Uusien asioiden
omaksuminen
Ongelmanratkaisukyky
Esiintyminen
Vuorovaikutustaidot
Eettisen toiminnan
valmiudet
TSE
Muut yliopistot
3,1
3,2
2,9
2,9
3,2
3,6
1
2
3
4
Koulutus vastasiodotuksia
Koulutus olilaadukasta
Koulutus oli vaativaa
Koulutus olimotivoivaa
Opinnot olivatmielenkiintoisia
Kielten opetusta olisaatavilla riittävästi
TSE
Muut yliopistot
254
Kuvio 341: Tyytyväisyys koulutusyksikköön, TSE KTK.
Kuvio 342: Arviot koulutusyksikön suhteista elinkeinoelämään, TSE KTK.
Seitsemän prosenttia Porin yksikössä opiskelleista teki kandidaatintutkielmansa
toimeksiantona, kun taas Turun vastaajista ainoastaan yksi prosentti. Tutkielman
ohjaukselle Turussa opiskelleet antoivat keskiarvon 3,6 ja Porissa opiskelleet
keskiarvon 3,5.
3,0 2,8
3,0 2,9
1,0
1,5
2,0
2,5
3,0
3,5
4,0
Koulutusyksikkö on kiinnostunutopiskelijoiden mielipiteistä
Koulutusyksikkö hyväksyy opiskelijatosaksi asiantuntijayhteisöä
TSE
Muut yliopistot
3,1 2,9 2,9 2,8
3,2 3,1 3,0 2,8
käyttääelinkeinoelämänasiantuntijoita
opetuksessa
huolehtii koulutuksenkilpailukyvystätyömarkkinoilla
tukeetyöelämävalmiuksien
kehittymistä
tarjoaa opiskelijoilleyhteyksiä
elinkeinoelämään
1,0
1,5
2,0
2,5
3,0
3,5
4,0
Koulutusyksikkö...
TSE
Muut yliopistot
255
12.3.4 Kansainvälisyys ja vaihto-opinnot
Turun yliopistosta valmistuneet olivat suhteellisen tyytyväisiä koulutusyksikkönsä
tarjoamiin kansainvälistymismahdollisuuksiin (kuvio 343). Yliopiston Porin
yksikössä opiskelleet vastaajat arvioivat koulutusyksikkönsä kansainvälisyyttä
kuitenkin heikoin keskiarvoin.
Turun yliopistosta kandidaatiksi valmistuneista 45 % suoritti osan KTK-opinnoistaan
ulkomailla (kuvio 344). Turun yksikössä ulkomaille lähtö oli suositumpaa kuin Porin
yksikössä: Turun yksiköstä opiskelijavaihdossa kävi 47 % ja Porin yksiköstä 33 %
vastaajista. Turun yksiköstä valmistuneet myös kokivat Porin yksiköstä
valmistuneita useammin, että yliopisto kannusti lähtemään vaihtoon.
Kuvio 343: Arviot koulutuksen kansainvälisyydestä, TSE KTK.
3,6
3,2
3,6
3,3
1,0
1,5
2,0
2,5
3,0
3,5
4,0
Koulutusyksikkö tarjoaakansainvälisiä
opiskelumahdollisuuksia
Opetuksessa huomioitiinkansainvälisyys
TSE
Muut yliopistot
256
Kuvio 344: Suoritti osan KTK-opinnoistaan ulkomailla, TSE KTK, %.
Kuvio 345: Tyytyväisyys vaihto-opintojaksoon, TSE KTK.
45% 43%
55% 57%
0 %
10 %
20 %
30 %
40 %
50 %
60 %
70 %
80 %
90 %
100 %
TSE Muut yliopistot
Ei
Kyllä
3,5
3,4
3,7
3,4
3,1
3,3
3,3
3,3
1
2
3
4
KTK-tutkinnonrakenne
mahdollistiluontevasti
vaihtoonlähdön
Vaihdon pystyisisällyttämään
osaksi KTK-tutkintoa
Uskoi saaneensavaihdon aikana
sellaistaosaamista, jotamuuten ei olisi
saanut
Vaihto-opintojakso oli
hyödyksilaadukkaan
työllistymisenkannalta
Opetus vaihto-opintojakson
aikana olilaadukasta
Vaihtoonlähtöönkannustettiin
riittävästiyliopiston taholta
Taloudellinen jamuu tuki
vaihtoonlähtöönoli riittävää
Vaihtopaikoista olitarjolla riittävästi
tietoa ennenlähtöä
TSE
Muut yliopistot
257
12.3.5 Jatkosuunnitelmat
Kandidaatiksi valmistuneilta tiedusteltiin myös heidän jatkoaikeitaan. 95 prosenttia
Turun yksiköstä valmistuneista ja kaikki Porin yksiköstä valmistuneet vastaajat
aikoivat jatkaa kauppatieteiden maisterin opintojaan heti kandidaatiksi
valmistumisen jälkeen joko samassa tai eri yliopistossa.
Kuvio 346: Aikoo jatkaa opintoja KTM:ksi, TSE KTK, %.
Kuvio 347: Aikoo käydä töissä KTM-opintojen yhteydessä, TSE KTK, %.
92%
3%
0%
3%
0%
89%
3%
2%
4%
2%
0% 20% 40% 60% 80% 100%
Kyllä, jatkaa suoraan samassayliopistossa
Kyllä, jatkaa suoraan eri yliopistossa
Ei, siirtyy työelämään
Siirtyy nyt työelämään ja jatkaamahdollisesti myöhemmin
Ei, vaihtaa opiskelemaan toista alaa
TSE
Muut yliopistot
20% 20%
57% 54%
1% 3%
22% 23%
0 %
20 %
40 %
60 %
80 %
100 %
TSE Muut yliopistot
Ei aio käydä töissä
Aikoo toimia yrittäjänä
Kyllä, osapäivätyössä
Kyllä, kokopäivätyössä
258
Vaasan yliopisto 13
13.1 Yhteenveto
Vuonna 2012 Vaasan yliopistosta valmistui kauppatieteiden maisteriksi 259
opiskelijaa ja kauppatieteiden kandidaatiksi 205 opiskelijaa. Vaasan osalta
vastavalmistuneiden kyselyn vastausasteeksi muodostui maistereiden joukossa 89,2
prosenttia ja kandidaattien joukossa 71,2 prosenttia.
Vaasasta valmistuneet suorittivat tutkintonsa useammin tavoiteajassa kuin KTM- ja
KTK-vastaajat keskimäärin. Koulutusyksikkönsä elinkeinoelämäsuhteisiin Vaasan
vastaajat olivat keskimääräistä tyytymättömämpiä. Vaasasta valmistuneet erosivat
muista vastaajista siinä, että heistä suurempi osa oli suorittanut opintojakson
ulkomailla maisteri- eikä kandivaiheessa.
Maisteriksi valmistuneista 48 prosenttia oli valmistumishetkellään vakinaisessa
kokopäivätyössä ja 22 prosenttia määräaikaisessa kokopäivätyössä. 14 prosenttia
vastaajista kertoi hakevansa töitä. Työtä vailla olevat kokivat poikkeuksena muiden
yliopistojen vastaajiin, että tärkeimmät syyt työttömyyteen olivat työmarkkinatilanne
yleisesti ja oman alueen työtilanne. 66 prosenttia vastaajista kertoi olevansa
tyytyväinen työtilanteeseensa. 76 prosenttia työssä olleista vastaajista koki
työtehtävien vastaavan koulutustaan hyvin tai melko hyvin.
Työssä olleiden Vaasan yliopistosta valmistuneiden kuukausipalkan mediaani oli
valmistumishetkellä 2850 euroa, mikä oli 150 euroa vähemmän kuin KTM-vastaajilla
keskimäärin. Vaasasta valmistuneiden palkan keskihajonta oli 1076 euroa. Vastaajien
kuukausiansio laski mediaanilla mitattuna 50 euroa vuodesta 2011.
259
13.2 Vaasan yliopisto, KTM
13.2.1 Vastaajien taustatiedot
Taulukko 37: Vastaajamäärä ja vastausprosentti, VY KTM.
Valmistuneet
2012
Vastauksia Vastaus-
%
Yksikön osuus
valmistuneista
Yksikön osuus
vastanneista
VY 259 231 89,2 % 12,5 % 15,4 %
Kuvio 348: Vastaajien sukupuolijakauma, VY
KTM, %.
Vaasan yliopistosta valmistuneiden
keskiarvoikä oli 29 vuotta. Vastaajista
25 % asui valmistumishetkellään Vaa-
sassa. 41 % vastaajista asui Helsingissä
tai muualla pääkaupunkiseudulla.
Miehistä pääkaupunkiseudulla asui 56
% kun taas naisista vain 30 %.
Vastaajien suosituimmat sivuaineet olivat talousoikeus (19 %), organisaatiot ja
johtaminen (16 %) sekä kansantaloustiede (15 %). Vastaajat saivat kyselyssä valita
kaksi laajinta sivuainetta, joita olivat opiskelleet.
Nainen 56 %
Mies 44 %
260
Kuvio 349: Vastaajien pääainekategoriat ja sukupuolijakaumat , VY KTM, %.
Kuvio 350: Tärkein opiskelupaikan valintaperuste, VY KTM, %.
0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 %
Muu / ei tietoa (n=4)
Tietotekniikka (n=7)
Kansantaloustiede (n=8)
International business (n=9)
Talousoikeus (n=23)
Markkinointi (n=29)
Tuotantotalous (n=30)
Johtaminen (n=50)
Laskentatoimi ja rahoitus (n=66)
Kaikki
Nainen
Mies
4%
27%
0%
17%
23%
16%
3%
4%
1%
0%
2%
2%
24%
9%
1%
5%
29%
16%
2%
3%
1%
0%
7%
3%
0% 10% 20% 30% 40%
Yksikön maine
Katsoi sinne opiskelemaan pääsemisenmahdollisuudet hyviksi
Sai siitä enemmän tietoa kuin muistayksiköistä
Valintamenettely
Yksikön sijaintipaikkakunta
Tietty pääaine / ohjelma
Tietty aineyhdistelmämahdollisuus
Ystävien/sukulaisten vaikutus
Halu itsenäistyä
Opetuskieli
Laajat opiskelumahdollisuudet/ valinnanvara
Muu syy opiskelupaikan valintaan
VY
Muut yliopistot
261
13.2.2 Valmistumisajat ja opintojen viivästymisen syyt
Vaasan yliopistosta valmistuneet suorittivat opintonsa selvästi useimmin kahden
vuoden tavoiteajassa kuin vastaajat keskimäärin (kuvio 351). Vaasan yliopistosta
valmistuneiden tärkeimmät syyt opintojen pitkittymiseen olivat työskentely
opintojen ohella kokopäiväisesti (42 %) ja osa-aikaisesti (17 %). Kolmanneksi
tärkein syy opintojen viivästymiseen oli pro gradu –tutkielman viivästyminen (16
%). Viisi prosentia vastaajista kertoi tärkeimmäksi syyksi opiskelumotivaation
puutteen.
Kuvio 351: Opintojen viivästyminen suhteessa tavoiteaikaan (2 vuotta), VY KTM, %.
Kuvio 352: Opintojen viivästyminen koulutustaustoittain, VY KTM, %.
49% 51%
39%
61%
0%
20%
40%
60%
80%
100%
Opinnot eivät viivästyneet Opinnot viivästyivät
VY
Muut yliopistot
50%
43%
56%
38%
50%
57%
44%
63%
0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 %
KTK-tutkinto samassayliopistossa
Tradenomin tutkinto
Muun alan yliopistotutkintoSuomessa tai ulkomailla
Muu tutkinto
Opinnot eivät viivästyneet
Opinnot viivästyivät
262
13.2.3 Arviot koulutuksesta ja koulutusyksiköstä
Vaasan yliopistosta valmistuneet olivat tyytyväisiä koulutusyksikkönsä tarjoamiin
palveluihin (kuvio 353). Kielten ja viestinnän opetuksessa valmistuneet taas kokivat
olevan kehittämisen varaa (kuvio 355). Myös koulutusyksikön suhteet
elinkeinoelämään Vaasasta valmistuneet kokivat heikommiksi kuin muista
yliopistoista valmistuneet keskimäärin (kuvio 359).
Kuvio 353: Arviot koulutusyksikön palveluista, VY KTM.
Kuvio 354: Arviot opintojen ohjauksesta, VY KTM.
4,3
3,8 3,7
4,2 3,8
3,6 3,5
4,1
1,0
1,5
2,0
2,5
3,0
3,5
4,0
4,5
5,0
Yliopiston tilat Yliopistonlaitteet
ATK-tuki Kirjastopalvelut
VY
Muut yliopistot
3,4
3,7
3,6
3,3
3,6
3,8
3,4
3,1
2,7
3,5
3,6
3,6
3,3
3,7
3,7
3,4
3,1
2,8
1,0 2,0 3,0 4,0 5,0
Orientaatiopäivät
Opintotoimisto
Laitosten opintopalvelut
Ohjaus opintojaksolla
Opinto-opas
Weboodi
Informaatio www-sivuilla
Opiskelijatutorointi
Opettajatutorointi
Muut yliopistot
VY
263
Kuvio 355: Arviot opetuksesta, VY KTM.
Kuvio 356: Koulutuksessa hankitut valmiudet, VY KTM.
3,5
3,3
3,9
3,3
3,9
3,6
3,9
4,2
3,9
3,5
3,8
4,2
1
2
3
4
5Opetusmenetelmät
Yhteisten opintojenopetus
Pääaineen/koulutusohjelman opetus
Kielten ja viestinnänopetus
Englannin opetus
Suomen kielen javiestinnän opetus
Ranskan opetus
Venäjän opetus
Saksan opetus
Ruotsin opetus
Espanjan opetus
Vieraskielisten kurssienopettajien kielitaito
VY
Muut yliopistot
3,5 3,8
3,4 3,9
2,8
3,6
3,6
2,9
3,0
3,8
4,2
3,5 3,4
3,5 4,2
3,9
3,8
3,9
3,5
3,6
3,4
3,6
1
2
3
4
5
Talouden yleinen
tuntemus
Valmiudet pääaineessa
Valmiudet sivuaineessa
Viestintä äidinkielellä
Viestintä toisella
kotimaisella
Viestintä vierailla
kielillä
Tieteelliset valmiudet
Tiedolliset valmiudet
yrittäjyyteen
Asenteelliset valmiudet
yrittäjyyteen
Kv. ympäristössä
toimiminen Ryhmätyöskentely
Yleiset
johtamisvalmiudet
Esimiestaidot
Tietotekniset
työelämätaidot
Uusien asioiden
omaksuminen
Ongelmanratkaisukyky
Esiintyminen
Vuorovaikutustaidot
Neuvottelutaidot
Projektinhallinta
Työelämätietous
Eettisen toiminnan
valmiudet
VY
Muut yliopistot
264
Kuvio 357: Tyytyväisyys koulutukseen, VY KTM.
Kuvio 358: Tyytyväisyys koulutusyksikköön, VY KTM.
3,3
3,3
3,1
3,2
3,4 3,1
3,3
3,2
3,6
1
2
3
4
Koulutus vastasiodotuksia
Koulutus olilaadukasta
Koulutus olivaativaa
Koulutus olimotivoivaa
Opinnot olivatmielenkiintoisia
Koulutus antoihyvät valmiudet
työelämään
Opetuksessahuomioitiin
kansainvälisyys
Kielten opetustaoli saatavilla
riittävästi
Opiskeluilmapiirioli hyvä
VY
Muut yliopistot
3,0 3,0
3,1 2,9
1,0
1,5
2,0
2,5
3,0
3,5
4,0
Koulutusyksikkö on kiinnostunutopiskelijoiden mielipiteistä
Koulutusyksikkö hyväksyyopiskelijat osaksi
asiantuntijayhteisöä
VY
Muut yliopistot
265
Kuvio 359: Arviot koulutusyksikön suhteista elinkeinoelämään, VY KTM.
13.2.4 Pro gradu –tutkielman tekeminen ja rahoitus
25 % Vaasasta valmistuneista teki pro gradu -tutkielmansa toimeksiantona (kuvio
360). Vaasassa opiskelleet käyttivät gradunsa tekemiseen aikaa keskimäärin 13,3
kuukautta, joista tutkielman nettotekoaika oli 5,6 kuukautta (muut yliopistot 12,9 kk
ja 5,7 kk). Tutkielman ohjaus sai keskiarvoksi 3,5 asteikolla 1-5.
Kuvio 360: Tutkielman tekeminen
toimeksiantona, VY KTM, %.
Taulukko 38: Tutkielman rahoituksen suuruus,
VY KTM.
Rahoituksen suuruus
(mediaani)
VY Muut
yliopistot
Kertapalkkio 3000 € 3000 €
Palkkatyö
2350 €/kk,
5,4 kuukauden
ajalta
1900 €/ kk,
5,3
kuukauden
ajalta
Stipendi 2050 € 1600 €
3,0 3,0 2,9 2,6
3,1 3,1 3,0 2,9
käyttääelinkeinoelämän
asiantuntijoitaopetuksessa
huolehtiikoulutuksen
kilpailukyvystätyömarkkinoilla
on kiinnostunutelinkeinoelämän
toiveistakoulutuksessa
pyrkii tarjoamaanopiskelijoille
yhteyksiäelinkeinoelämään
1,0
1,5
2,0
2,5
3,0
3,5
4,0
Koulutusyksikkö...
VY
Muut yliopistot
25% 30%
75% 70%
0 %
10 %
20 %
30 %
40 %
50 %
60 %
70 %
80 %
90 %
100 %
VY Muutyliopistot
Ei
Kyllä
266
Kuvio 361: Tutkielman rahoitus, VY KTM, %.
13.2.5 Kansainvälisyys ja vaihto-opinnot
Vaasasta valmistuneista opiskelijoista jopa 33 % oli ollut vaihto-opiskelijana tai
työharjoittelussa ulkomailla maisteriopintojensa aikana (kuvio 363). Vaasasta
valmistuneet olivat myös suhteellisen tyytyväisiä opintoihinsa ulkomailla (kuvio
364). Vastaajat olivat kuitenkin keskimääräistä useammin eri mieltä sen kanssa, että
KTM-tutkinnon rakenne mahdollisti vaihtoonlähdön. Avoimissa vastauksissa useat
vastaajat kertoivat, etteivät olleet lähteneet vaihtoon, koska eivät halunneet pitkittää
opintojaan. Muita syitä olla lähtemättä vaihtoon olivat mm. vaihto-opiskelu
aiemmassa, esim. KTK-tutkinnossa, ja vastaajan oma elämäntilanne.
80% 73%
8%
8%
2%
4%
4%
3%
3%
7%
3% 6%
0 %
10 %
20 %
30 %
40 %
50 %
60 %
70 %
80 %
90 %
100 %
VY Muut yliopistot
Muu rahoitustutkielman tekoon
Palkkatyö
Ainoastaantutkielmastasuoranaisestiaiheutuneet kulut
Stipendi
Kertapalkkio
Ei rahallista tukea
267
Kuvio 362: Arviot koulutuksen kansainvälisyydestä, VY KTM.
Kuvio 363: Suoritti osan KTM-opinnoistaan ulkomailla, VY KTM, %.
3,5 3,3
3,5 3,3
1,0
1,5
2,0
2,5
3,0
3,5
4,0
Koulutusyksikkö tarjoaakansainvälisiä
opiskelumahdollisuuksia
Opetuksessa huomioitiinkansainvälisyys
VY
Muut yliopistot
33% 30%
67% 70%
0 %
10 %
20 %
30 %
40 %
50 %
60 %
70 %
80 %
90 %
100 %
VY Muut yliopistot
Ei
Kyllä
268
Kuvio 364: Tyytyväisyys vaihto-opintojaksoon, VY KTM.
13.2.6 Työllistyminen ja sijoittuminen
Vaasan yliopistosta valmistuneista kauppatieteiden maistereista 48 % oli
valmistumishetkellään vakinaisessa kokopäivätyössä ja 14 % haki töitä (kuvio 365).
Tärkeimmät syyt työpaikan puutteeseen olivat Vaasan vastaajien keskuudessa
erilaiset kuin vastaajilla valtakunnallisesti. Vaasasta valmistuneet kokivat, että
heidän työttömyyteensä vaikuttivat eniten työmarkkinatilanne yleisesti (36 %) ja
oman alueen työtilanne (18 %), kun taas muista yliopistoista valmistuneet
mainitsivat tärkeimmäksi syyksi sen, ettei vastaaja ollut vielä hakenut töitä. Vaasan
vastaajien työnhakuaika oli keskimäärin 1,8 kuukautta, mikä ei kuitenkaan ollut
juuri pidempi kuin muiden vastaajien työnhakuaika (1,7 kk).
3,3
3,6
3,6
3,2
2,9
3,3
3,1
3,4
1
2
3
4
KTM-tutkinnonrakenne mahdollisti
luontevastivaihtoonlähdön
Vaihdon pystyisisällyttämään osaksi
KTM-tutkintoa
Uskoi saaneensavaihdon aikana
sellaista osaamista, jotamuuten ei olisi saanut
Vaihto-opintojakso olihyödyksi laadukkaan
työllistymisen kannalta
Opetus vaihto-opintojakson aikana oli
laadukasta
Vaihtoonlähtöönkannustettiin riittävästi
yliopiston taholta
Taloudellinen ja muutuki vaihtoonlähtöön
oli riittävää
Vaihtopaikoista olitarjolla riittävästi tietoa
ennen lähtöä
VY
Muut yliopistot
269
Kuvio 365: Työtilanne valmistumishetkellä, VY KTM, %.
Kuvio 366: Tyytyväisyys työtilanteeseen, VY KTM, %.
48%
3%
22%
3%
1%
1%
2%
2%
0%
14%
3%
51%
8%
14%
3%
2%
2%
1%
4%
1%
13%
1%
0% 20% 40% 60% 80% 100%
Vakinainen kokopäivätyö
Vakinainen osapäivätyö
Määräaikainen kokopäivätyö
Määräaikainen osapäivätyö
Päätoiminen yrittäjä
Osa-aikainen yrittäjä/ t:mi/ osakasyrityksessä
Jatkaa opiskelua
Vanhempainloma tai hoitovapaa
Varusmies-/ siviilipalvelu
Hakee töitä
Muu työtilanne
VY
Muut yliopistot
66% 70%
34% 30%
0 %
10 %
20 %
30 %
40 %
50 %
60 %
70 %
80 %
90 %
100 %
VY Muut yliopistot
Ei
Kyllä
270
Kuvio 367: Miten sai työpaikan, VY KTM, %.
Kuvio 368: Työtehtävien vastaavuus koulutukseen, VY KTM, %.
7%
22%
2%
6%
3%
0%
13%
24%
5%
1%
5%
8%
2%
3%
6%
22%
7%
3%
1%
0%
11%
21%
5%
2%
8%
7%
3%
3%
0% 5% 10% 15% 20% 25% 30%
Vastasi lehti-ilmoitukseen
Internetin kautta (esim. yritysten kotisivut)
Yliopiston ura- ja rekrytointipalvelujen kautta
Henkilöstöpalvelu- / rekrytointiyrityksenkautta
Työvoimatoimiston välityksellä
Ekonomipörssin välityksellä
Henkilökohtaisten suhteiden avulla
Työskennellyt samassa organisaatiossaopintojen aikana
Teki pro gradu -tutkielman nykyiselletyönantajalle
Yliopiston/ professorin välityksellä
Tarjottiin työtä
Otti oma-aloitteisesti yhteyttä työnantajiin
Työskentelee omassa yrityksessä
Sai työpaikan muuta kautta
VY Muutyliopistot
36%
40%
19%
5%
46%
36%
14%
4%
0%
5%
10%
15%
20%
25%
30%
35%
40%
45%
50%
Hyvin Melko hyvin Heikosti Ei lainkaan
VY
Muut yliopistot
271
Kuvio 369: Asema organisaatiossa, VY KTM, %.
Taulukko 39: Työssä olleiden bruttopalkka kuukaudessa, VY KTM.
Keskiarvo Mediaani
VY Muut yliopistot VY Muut yliopistot
Bruttopalkka/kk 3002 €
3312 € 2850 € 3000 €
5%
9%
34%
2%
42%
9%
8%
9%
45%
2%
27%
9%
0% 10% 20% 30% 40% 50%
Johto
Keskijohto
Asiantuntija
Itsenäinen elinkeinonharjoittaja
Toimihenkilö
Muu asema
VY
Muut yliopistot
272
13.3 Vaasan yliopisto, KTK
13.3.1 Vastaajien taustatiedot
Taulukko 40: Vastaajat ja vastausprosentit, VY KTK.
Valmistuneet
2012
Vastauksia Vastaus-% Yksikön osuus
valmistuneista
Yksikön osuus
vastanneista
VY 205 146 71,2 % 11 % 11 %
Kuvio 370: Vastaajien sukupuolijakauma, VY
KTK, %.
Vaasan yliopiston kandidaatiksi
valmistuneiden vastaajien keskiar-
voikä oli 28,2 vuotta. Vastaajista 50 %
ilmoitti asuinpaikakseen Vaasan, 11 %
Etelä-Pohjanmaan ja 22 % Helsingin tai
muun pääkaupunkiseudun.
Kuvio 371: Pääainekategoriat ja sukupuolijakaumat, VY KTK, %.
Nainen 51 %
Mies 49 %
0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 %
Laskentatoimi ja rahoitus (n=47)
Kv. liiketoiminta (n=35)
Markkinointi (n=25)
Talousoikeus (n=20)
Kansantaloustiede (n=8)
Kaikki
Nainen
Mies
273
Vastaajien suosituimmat sivuaineet olivat laskentatoimi ja rahoitus (32 %) sekä
talousoikeus (24 %). Vastaajat saivat kyselyssä valita kaksi laajinta sivuainetta, joita
olivat opiskelleet.
Kuvio 372: Tärkein opiskelupaikan valintaperuste, VY KTK, %.
13.3.2 Valmistumisajat ja opintojen viivästymisen syyt
40 % Vaasan yliopiston kandivastaajista kertoi suorittaneensa opinnot kolmen
vuoden määräajassa (kuvio 373). Toisin kuin vastaajat keskimäärin, Vaasasta
valmistuneet kertoivat tärkeimmäksi syyksi opintojen viivästymiseen yleisimmin
maisteriopintojen suorittamisen KTK-tutkinnon aikana (27 % vastaajista). 13 %
Vaasasta valmistuneista koki valmistumisen viivästyneen ensisijaisesti
4%
35%
1%
23%
15%
11%
1%
3%
3%
0%
1%
4%
23%
9%
1%
5%
27%
14%
1%
4%
1%
0%
12%
3%
0% 10% 20% 30% 40%
Yksikön maine
Katsoi sinne opiskelemaan pääsemisenmahdollisuudet hyviksi
Sai siitä enemmän tietoa kuin muistayksiköistä
Valintamenettely
Yksikön sijaintipaikkakunta
Tietty pääaine / ohjelma
Tietty aineyhdistelmämahdollisuus
Ystävien/sukulaisten vaikutus
Halu itsenäistyä
Opetuskieli
Laajat opiskelumahdollisuudet/ valinnanvara
Muu syy opiskelupaikan valintaan
VY
Muut yliopistot
274
kokopäiväisen työskentelyn takia ja toiset 13 % kandidaatin tutkielman
viivästymisen takia. 11 % vastaajista koki tärkeimmäksi syyksi opintojen
viivästymiseen opetusjärjestelyt.
92 % Vaasan yliopistossa opiskelleista kertoi suorittaneensa maisteriopintoja ennen
valmistumistaan kauppatieteiden kandidaatiksi. Vastaajat olivat suorittaneet
keskimäärin 70,8 opintopistettä maisterin tutkintoa varten kun koko maassa
vastaajille oli keskimäärin kertynyt 72,6 opintopistettä maisteriopintoja.
Kuvio 373: Opintojen viivästyminen suhteessa tavoiteaikaa (3 vuotta), VY KTK, %.
13.3.3 Arviot koulutuksesta ja koulutusyksiköstä
Vaasassa opiskelleet kandivastaajat olivat tyytyväisiä yliopistonsa palveluihin (kuvio
374). Vastaajat arvioivat myös koulutusyksikkönsä opinto-ohjausta keskimääräistä
paremmilla arvosanoilla lukuun ottamatta opinto-opasta ja internetistä saatavaa
tietoa (kuvio 375). Avoimissa vastauksissa vastaajat toivoivat lisää vuorovaikutusta
opiskelijoiden ja opettajien välille esimerkiksi paremmin toimivan
opettajatutoroinnin muodossa. Kandivastaajat olisivat toivoneet lisää opinto-
ohjausta myös opintojen alkuun sekä kurssivalintojen tekemiseen pitkin opintoja.
40%
60%
37%
63%
0%
10%
20%
30%
40%
50%
60%
70%
80%
90%
100%
Opinnot eivät viivästyneet Opinnot viivästyivät
VY
Muut yliopistot
275
Kuvio 374: Arviot koulutusyksikön palveluista , VY KTK.
Kuvio 375: Arviot opintojen ohjauksesta, VY KTK.
4,3
3,8 3,8
4,2
3,8 3,5 3,5
4,0
1,0
1,5
2,0
2,5
3,0
3,5
4,0
4,5
5,0
Yliopiston tilat Yliopistonlaitteet
ATK-tuki Kirjastopalvelut
VY
Muut yliopistot
3,7
3,6
3,8
3,7
3,3
3,6
4,0
3,4
3,4
2,8
3,7
3,5
3,6
3,4
3,2
3,7
3,7
3,5
3,4
2,7
1,0 1,5 2,0 2,5 3,0 3,5 4,0 4,5 5,0
Orientaatiopäivät
Infotilaisuudet
Opintotoimisto
Laitosten opintopalvelut
Ohjaus opintojaksolla
Opinto-opas
Weboodi
Informaatio www-sivuilla
Opiskelijatutorointi
Opettajatutorointi
VY
Muut yliopistot
276
Kuvio 376: Arviot opetuksesta, VY KTK.
Vaasan kandivastaajat kokivat koulutuksen valmistaneen heitä parhaiten uusien
asioiden omaksumiseen mutta antaneen huonommin valmiuksia ruotsinkieliseen
viestintään ja yrittäjyyteen (kuvio 377). Avoimissa vastauksissa useat vastaajat
kertoivat, ettei heillä myöskään ollut erityistä kiinnostusta yrittäjyyteen opiskelujen
aikana tai sen jälkeen: “Yrittäjyys tai esiintyminen eivät ole minulle luontaisia juttuja eikä niitä
juurikaan opetettu”.
“Yrittäjyysasennetta ei ole helppo muuttaa.”
3,5
3,3
3,9
3,9
3,5
3,6 3,7
3,6
3,6
3,7
4,2
1
2
3
4
5Opetusmenetelmät
Yhteisten opintojenopetus
Pääaineen/koulutusohjelman opetus
Englannin opetus
Suomen kielen javiestinnän opetus
Ranskan opetusVenäjän opetus
Saksan opetus
Ruotsin opetus
Espanjan opetus
Vieraskielisten kurssienopettajien kielitaito
VY
Muut yliopistot
277
Kuvio 377: Koulutuksessa hankitut valmiudet, VY KTK.
Vaasan vastaajat kokivat opintojensa olleen mielenkiintoisia mutta olivat
keskimääräistä tyytymättömämpiä opiskeluilmapiiriin ja kielten opetuksen
riittävyyteen (kuvio 378). Avoimissa vastauksissa useat vastaajat kertoivat kielten
kursseille pääsyn olleen opiskeluaikana hankalaa: ”Kielten kursseille vaikea päästä, jos ei
ollut kyse pakollisista peruskursseista.”
“Kielten opetus on hyvällä tasolla. Kursseille pääsyn vaikeuden tulisi poistua. Enemmän paikkoja per
kurssi, niin pääsisi lukemaan niitä kursseja, jotka kiinnostavat.”
3,6 3,8
3,4
3,8
2,8
3,6
2,9
3,2
3,6
4,2
3,6
3,5
3,6
4,2
3,9
3,7
3,9 3,6
1
2
3
4
5
Talouden yleinen tuntemus
Valmiudet pääaineessa
Valmiudet sivuaineessa
Viestintä äidinkielellä
Viestintä toisella kotimaisella
Viestintä vierailla kielillä
Tiedolliset valmiudet
yrittäjyyteen
Asenteelliset valmiudet
yrittäjyyteen
Kv. ympäristössä toimiminen
Ryhmätyöskentely
Yleiset johtamisvalmiudet
Esimiestaidot
Tietotekniset työelämätaidot
Uusien asioiden omaksuminen
Ongelmanratkaisukyky
Esiintyminen
Vuorovaikutustaidot
Eettisen toiminnan valmiudet
VY
Muut yliopistot
278
Kuvio 378: Tyytyväisyys koulutukseen, VY KTK.
Kuvio 379: Tyytyväisyys koulutusyksikköön, VY KTK.
Koulutuksessaan vastaajat arvostivat opintojen valmistavuutta monenlaisiin
tehtäviin: ”Kauppatieteellinen koulutus antaa hyvät valmiudet toimia yritysmaailmassa niin
kotimaassa kuin kansainvälisestikin”. Pääaineopintoihinsa vastaajat olisivat toivoneet lisää
3,2
3,2
3,0
3,1 3,3
3,1
3,0
1
2
3
4
Koulutus vastasiodotuksia
Koulutus olilaadukasta
Koulutus olivaativaa
Koulutus olimotivoivaa
Opinnot olivatmielenkiintoisia
Kielten opetustaoli saatavilla
riittävästi
Opiskeluilmapiirioli hyvä
VY
Muut yliopistot
3,0 2,9 3,0
2,8
1,0
1,5
2,0
2,5
3,0
3,5
4,0
Koulutusyksikkö on kiinnostunutopiskelijoiden mielipiteistä
Koulutusyksikkö hyväksyy opiskelijatosaksi asiantuntijayhteisöä
VY
Muut yliopistot
279
käytännönläheisyyttä ja työkaluja työelämään: “Olisi erittäin tärkeää, että kursseilla
tarjottaisiin enemmän yritysten toimeksiantoja suoritettavaksi. Ne motivoivat käyttämään opittuja
taitoja käytännön työssä.”
Kuusi prosenttia Vaasan yliopistosta kandidaatiksi valmistuneista teki
kandidaatintutkielmansa toimeksiantona. Tutkielman ohjaukselle vastaajat antoivat
keskiarvon 3,6.
Kuvio 380: Arviot koulutusyksikön suhteista elinkeinoelämään, VY KTK.
13.3.4 Kansainvälisyys ja vaihto-opinnot
Vaasan yliopistosta kandidaatiksi valmistuneet antoivat hieman keskimääräistä
vastaajaa alemmat arviot koulutuksensa kansainvälisyydestä. Myös avoimissa
vastauksissa kävi ilmi, että kansainvälisyys olisi vastaajien mielestä saanut näkyä
koulutuksessa selkeämmin: ”Mielestäni opetus ei valmista toimimaan kansainvälisessä
ympäristössä, jos ei osallistu kv. kursseille tai opiskelijavaihtoon”. Kansainvälistä liiketoimintaa
pääaineenaan opiskelleet olivat kuitenkin muita Vaasan vastaajia tyytyväisempiä
koulutuksensa kansainvälisyyteen.
3,1 3,0 2,9 2,5
3,2 3,1 3,0 2,8
1,0
1,5
2,0
2,5
3,0
3,5
4,0
käyttääelinkeinoelämän
asiantuntijoitaopetuksessa
huolehtii koulutuksenkilpailukyvystätyömarkkinoilla
tukeetyöelämävalmiuksien
kehittymistä
tarjoaa opiskelijoilleyhteyksiä
elinkeinoelämään
Koulutusyksikkö...
VY
Muut yliopistot
280
Vain noin joka neljäs Vaasan kandidaateiksi valmistuneista suoritti osan KTK-
opinnoistaan ulkomailla (kuvio 382). Vastaajat, jotka eivät lähteneet vaihto-opiskelijoiksi,
kertoivat tämän johtuneen mm. siitä, että halusivat lähteä vaihtoon maisterivaiheessa.
Kuvio 381: Arviot koulutuksen kansainvälisyydestä, VY KTK.
Kuvio 382: Suoritti osan KTK-opinnoistaan ulkomailla, VY KTK, %.
3,5
3,2
3,6
3,3
1,0
1,5
2,0
2,5
3,0
3,5
4,0
Koulutusyksikkö tarjoaakansainvälisiä
opiskelumahdollisuuksia
Opetuksessa huomioitiinkansainvälisyys
VY
Muut yliopistot
26%
46%
74%
54%
0 %
10 %
20 %
30 %
40 %
50 %
60 %
70 %
80 %
90 %
100 %
VY Muut yliopistot
Ei
Kyllä
281
Kuvio 383: Tyytyväisyys vaihto-opintojaksoon, VY KTK.
13.3.5 Jatkosuunnitelmat
89 % Vaasan kandidaatiksi valmistuneista aikoi jatkaa opintojaan kauppatieteiden
maisteriksi samassa yliopistossa (kuvio 384). Yhdeksän prosenttia aikoi kuitenkin siirtyä
suoraan työelämään, mikä on suhteellisen paljon verrattuna KTK-vastaajiin keskimäärin.
Suoraan työelämään siirtyvät kertoivat päätöksensä syyksi useimmin taloudelliset syyt tai
sen, että vastaaja halusi saada työkokemusta.
3,3
3,4
3,6
3,3
2,8
3,4
2,9
3,3
1
2
3
4
KTK-tutkinnonrakenne mahdollisti
luontevastivaihtoonlähdön
Vaihdon pystyisisällyttämään osaksi
KTK-tutkintoa
Uskoi saaneensavaihdon aikana
sellaista osaamista,jota muuten ei olisi
saanut
Vaihto-opintojaksooli hyödyksilaadukkaan
työllistymisenkannalta
Opetus vaihto-opintojakson aikana
oli laadukasta
Vaihtoonlähtöönkannustettiin
riittävästi yliopistontaholta
Taloudellinen ja muutuki vaihtoonlähtöön
oli riittävää
Vaihtopaikoista olitarjolla riittävästi
tietoa ennen lähtöä
VY
Muut yliopistot
282
Kuvio 384: Aikoo jatkaa opintoja KTM:ksi, VY KTK, %.
Kuvio 385: Aikoo käydä töissä KTM-opintojen yhteydessä, VY KTK, %.
89%
2%
9%
0%
0%
89%
4%
1%
4%
1%
0% 20% 40% 60% 80% 100%
Kyllä, jatkaa suoraan samassayliopistossa
Kyllä, jatkaa suoraan eriyliopistossa
Ei, siirtyy työelämään
Siirtyy nyt työelämään ja jatkaamahdollisesti myöhemmin
Ei, vaihtaa opiskelemaan toistaalaa
VY
Muut yliopistot
18% 20%
43%
56%
1%
3% 38%
21%
0 %
20 %
40 %
60 %
80 %
100 %
VY Muut yliopistot
Ei aio käydä töissä
Aikoo toimia yrittäjänä
Kyllä, osapäivätyössä
Kyllä, kokopäivätyössä
283
Taulukkoluettelo 14
Taulukko 1: Vastaajat ja vastausprosentit, KTM. ...................................................................................................... 18
Taulukko 2: Tutkielman rahoituksen suuruus, KTM. .............................................................................................. 29
Taulukko 3: Työssä olleiden bruttopalkka kuukaudessa, KTM. ............................................................................. 37
Taulukko 4: Valmistuneet ja vastausprosentit, KTK. ................................................................................................ 41
Taulukko 5: Vastaajat ja vastausprosentit, Aalto KTM............................................................................................. 54
Taulukko 6: Tutkielman rahoituksen suuruus, Aalto KTM. .................................................................................... 62
Taulukko 7: Työssä olleiden bruttopalkka kuukaudessa, Aalto KTM. .................................................................. 67
Taulukko 8: Vastaajat ja vastausprosentit, Aalto KTK. ............................................................................................ 68
Taulukko 9: Valmistuneet, valmistuneet ja vastausprosentit, UEF KTM. ............................................................. 81
Taulukko 10: Tutkielman rahoituksen suuruus, UEF KTM. .................................................................................... 88
Taulukko 11: Työssä olleiden bruttopalkka kuukaudessa, UEF KTM. .................................................................. 94
Taulukko 12: Vastaajat ja vastausprosentit, UEF KTK. ............................................................................................ 95
Taulukko 13: Vastaajat, valmistuneet ja vastausprosentit, JY KTM. .................................................................... 107
Taulukko 14: Tutkielman rahoituksen suuruus, JY KTM. ..................................................................................... 116
Taulukko 15: Työssä olleiden bruttopalkka kuukaudessa, JY KTM. .................................................................... 122
Taulukko 16: Vastaajat ja vastausprosentit, JY KTK. .............................................................................................. 123
Taulukko 17: Vastaajat ja vastausprosentit, LUT KTM. ......................................................................................... 135
Taulukko 18: Tutkielman rahoituksen suuruus, LUT KTM. ................................................................................. 143
Taulukko 19: Työssä olleiden bruttopalkka kuukaudessa, LUT KTM. ................................................................ 148
Taulukko 20: Vastaajat ja vastausprosentit, LUT KTK. .......................................................................................... 149
Taulukko 21: Vastaajat ja vastausprosentit, OY KTM. ........................................................................................... 160
Taulukko 22: Tutkielman rahoituksen suuruus, OY KTM. .................................................................................... 167
Taulukko 23: Työssä olleiden bruttopalkka kuukaudessa, OY KTM. .................................................................. 172
Taulukko 24: Vastaajat ja vastausprosentit, OY KTK. ............................................................................................ 173
Taulukko 25: Vastaajat ja vastausprosentit, Hanken KTM. ................................................................................... 184
Taulukko 26: Tutkielman rahoituksen suuruus, Hanken KTM. ........................................................................... 192
Taulukko 27: Työssä olleiden bruttopalkka kuukaudessa, Hanken KTM. .......................................................... 197
Taulukko 28: Vastaajat ja vastausprosentit, Hanken KTK. .................................................................................... 198
Taulukko 29: Vastaajat ja vastausprosentit, TaY KTM. .......................................................................................... 210
Taulukko 30: Tutkielman rahoituksen suuruus, TaY KTM. .................................................................................. 217
Taulukko 31: Työssä olleiden bruttopalkka kuukaudessa, TaY KTM. ................................................................. 222
Taulukko 32: Vastaajat ja vastausprosentit, TaY KTK. ........................................................................................... 223
Taulukko 33: Vastaajat ja vastausprosentit, TSE KTM. .......................................................................................... 234
284
Taulukko 34: Tutkielman rahoituksen suuruus, TSE KTM. .................................................................................. 242
Taulukko 35: Työssä olleiden bruttopalkka kuukaudessa, TSE KTM. ................................................................. 247
Taulukko 36: Vastaajat ja vastausprosentit, TSE KTK. ........................................................................................... 248
Taulukko 37: Vastaajamäärä ja vastausprosentti, VY KTM. .................................................................................. 259
Taulukko 38: Tutkielman rahoituksen suuruus, VY KTM. .................................................................................... 265
Taulukko 39: Työssä olleiden bruttopalkka kuukaudessa, VY KTM. .................................................................. 271
Taulukko 40: Vastaajat ja vastausprosentit, VY KTK.............................................................................................. 272
285
Kuvioluettelo 15
Kuvio 1: Vastaajien sukupuolijakauma, KTM, %. Kuvio 2: Ikä valmistuessa, KTM, %. ....... 19
Kuvio 3: Aiempi koulutustausta, KTM, %. ................................................................................................................ 19
Kuvio 4: Yleisimmät pääaine-/koulutusohjelmakategoriat, lkm, ja sukupuolijakaumat, KTM, %. ................... 20
Kuvio 5: Tärkein opiskelupaikan valintaperuste sukupuolen mukaan, KTM, %. ................................................ 22
Kuvio 6: Tärkein syy opintojen viivästymiseen, KTM, %. ....................................................................................... 23
Kuvio 7: Opintojen viivästyminen koulutustaustoittain, KTM, %. ........................................................................ 23
Kuvio 8: Arviot koulutusyksikön palveluista, KTM. ................................................................................................ 24
Kuvio 9: Arviot opintojen ohjauksesta, KTM............................................................................................................. 25
Kuvio 10: Arviot opetuksesta, KTM. ........................................................................................................................... 25
Kuvio 11: Koulutuksessa hankitut valmiudet, KTM. ............................................................................................... 26
Kuvio 12: Tyytyväisyys koulutukseen, KTM. ............................................................................................................ 27
Kuvio 13: Arviot koulutusyksikön suhteista elinkeinoelämään, KTM. ................................................................. 27
Kuvio 14: Tutkielman rahoitus, KTM, %. ................................................................................................................... 28
Kuvio 15: Arviot koulutuksen kansainvälisyydestä, KTM. ..................................................................................... 30
Kuvio 16: Tyytyväisyys vaihto-opintojaksoon, KTM. .............................................................................................. 30
Kuvio 17: Työtilanne valmistumishetkellä, KTM, %. ............................................................................................... 31
Kuvio 18: Muutokset valmistumishetken työtilanteessa, KTM, %. ........................................................................ 32
Kuvio 19: Miten sai työpaikan, KTM, %. .................................................................................................................... 34
Kuvio 20: Vastavalmistuneiden työnantajat sektoreittain, KTM, %. ...................................................................... 35
Kuvio 21: Asema organisaatiossa, sukupuolen mukaan, KTM, %. ........................................................................ 36
Kuvio 22: Tehtäväalueet, KTM, %. .............................................................................................................................. 36
Kuvio 23: Työtehtävien vastaavuus koulutukseen, KTM, %. .................................................................................. 37
Kuvio 24: Mediaanipalkka työpaikan sijainnin mukaan, KTM. .............................................................................. 38
Kuvio 25: Vastavalmistuneiden mediaanipalkan kehitys, KTM. ............................................................................ 38
Kuvio 26: Työssäkäyvien mediaanipalkka pääainekategorioiden mukaan, KTM. .............................................. 39
Kuvio 27: Mediaanipalkka aseman mukaan sukupuolittain, KTM. ....................................................................... 40
Kuvio 28: Vastaajien sukupuolijakauma, KTK, %. Kuvio 29: Ikä valmistuessa, KTK, %. ....... 42
Kuvio 30: Aiempi koulutustausta, KTK, %. ............................................................................................................... 42
Kuvio 31: Yleisimmät pääaine-/koulutusohjelmakategoriat, lkm, ja sukupuolijakaumat, KTK %. ................... 43
Kuvio 32: Tärkein opiskelupaikan valintaperuste sukupuolen mukaan, KTK, %................................................ 45
Kuvio 33: Tärkein syy opintojen viivästymiseen, KTK, %. ...................................................................................... 46
Kuvio 34: Arviot koulutusyksikön palveluista, KTK. ............................................................................................... 47
Kuvio 35: Arviot opintojen ohjauksesta, KTK. .......................................................................................................... 48
286
Kuvio 36: Arviot opetuksesta, KTK. ............................................................................................................................ 48
Kuvio 37: Koulutuksessa hankitut valmiudet, KTK. ................................................................................................ 49
Kuvio 38: Tyytyväisyys koulutukseen, KTK. ............................................................................................................. 49
Kuvio 39: Arviot koulutusyksikön suhteista elinkeinoelämään, KTK. .................................................................. 50
Kuvio 40: Arviot koulutuksen kansainvälisyydestä, KTK. ...................................................................................... 51
Kuvio 41: Tyytyväisyys vaihto-opintojaksoon, KTK. ............................................................................................... 51
Kuvio 42: Aikoo jatkaa opintoja KTM:ksi, KTK, %. .................................................................................................. 52
Kuvio 43: Aikoo käydä töissä KTM-opintojen yhteydessä, KTK, %. ...................................................................... 52
Kuvio 44: Vastaajien sukupuolijakauma, Aalto KTM, %. ........................................................................................ 54
Kuvio 45: Koulutusohjelmat ja sukupuolijakaumat, Aalto KTM, %....................................................................... 55
Kuvio 46: Tärkein opiskelupaikan valintaperuste, Aalto KTM, %. ........................................................................ 55
Kuvio 47: Opintojen viivästyminen suhteessa tavoiteaikaan (2 vuotta), Aalto KTM, %. .................................... 56
Kuvio 48: Opintojen viivästyminen koulutustaustoittain, Aalto KTM, %. ............................................................ 57
Kuvio 49: Arviot koulutusyksikön palveluista, Aalto KTM. ................................................................................... 57
Kuvio 50: Arviot opintojen ohjauksesta, Aalto KTM. ............................................................................................... 58
Kuvio 51: Arviot opetuksesta, Aalto KTM. ................................................................................................................ 58
Kuvio 52: Koulutuksessa hankitut valmiudet, Aalto KTM. ..................................................................................... 59
Kuvio 53: Tyytyväisyys koulutukseen, Aalto KTM. ................................................................................................. 60
Kuvio 54: Tyytyväisyys koulutusyksikköön, Aalto KTM. ....................................................................................... 60
Kuvio 55: Arviot koulutusyksikön suhteista elinkeinoelämään, Aalto KTM. ....................................................... 61
Kuvio 56: Tutkielman tekeminen toimeksiantona, Aalto KTM, %. ........................................................................ 62
Kuvio 57: Tutkielman rahoitus, Aalto KTM, % ......................................................................................................... 62
Kuvio 58: Arviot koulutuksen kansainvälisyydestä, Aalto KTM. .......................................................................... 63
Kuvio 59: Suoritti osan KTM-opinnoistaan ulkomailla, Aalto KTM, %. ................................................................ 63
Kuvio 60: Tyytyväisyys vaihto-opintojaksoon, Aalto KTM. .................................................................................... 64
Kuvio 61: Työtilanne valmistumishetkellä, Aalto KTM, %. ..................................................................................... 65
Kuvio 62: Tyytyväisyys työtilanteeseen, Aalto KTM, %. ......................................................................................... 66
Kuvio 63: Miten sai nykyisen työpaikkansa, Aalto KTM, %. .................................................................................. 66
Kuvio 64: Työssä olleiden työtehtävien vastaavuus koulutukseen, Aalto KTM, %. ............................................ 67
Kuvio 65: Työssä olleiden asema organisaatiossa, Aalto KTM, %. ......................................................................... 67
Kuvio 66: Vastaajien sukupuolijakauma, Aalto KTK, %. ......................................................................................... 68
Kuvio 67: Koulutusohjelmat ja sukupuolijakaumat, Aalto KTK, %. ...................................................................... 69
Kuvio 68: Tärkein opiskelupaikan valintaperuste, Aalto KTK, %. ......................................................................... 69
Kuvio 69: Opintojen viivästyminen suhteessa tavoiteaikaan (3 vuotta), Aalto KTK, %. ..................................... 70
287
Kuvio 70: Arviot koulutusyksikön palveluista, Aalto KTK. .................................................................................... 71
Kuvio 71: Arviot opintojen ohjauksesta, Aalto KTK. ................................................................................................ 72
Kuvio 72: Arviot opetuksesta, Aalto KTK. ................................................................................................................. 72
Kuvio 73: Koulutuksessa hankitut valmiudet, Aalto KTK. ...................................................................................... 73
Kuvio 74: Tyytyväisyys koulutukseen, Aalto KTK. .................................................................................................. 74
Kuvio 75: Tyytyväisyys koulutusyksikköön, Aalto KTK. ........................................................................................ 75
Kuvio 76: Arviot koulutusyksikön suhteista elinkeinoelämään, Aalto KTK......................................................... 75
Kuvio 77: Arviot koulutuksen kansainvälisyydestä, Aalto KTK. ........................................................................... 76
Kuvio 78: Suoritti osan KTK-opinnoistaan ulkomailla, Aalto KTK, %. .................................................................. 77
Kuvio 79: Tyytyväisyys vaihto-opintojaksoon, Aalto KTK...................................................................................... 78
Kuvio 80: Aikoo jatkaa opintoja KTM:ksi, Aalto KTK, %. ....................................................................................... 79
Kuvio 81: Aikoo käydä töissä KTM-opintojen yhteydessä, Aalto KTK. ................................................................ 79
Kuvio 82: Vastaajien sukupuolijakauma, UEF KTM, %. .......................................................................................... 81
Kuvio 83: Pääainekategoriat ja sukupuolijakaumat, UEF KTM, %. ........................................................................ 82
Kuvio 84: Tärkein opiskelupaikan valintaperuste, UEF KTM, %. .......................................................................... 82
Kuvio 85: Opintojen viivästyminen suhteessa tavoiteaikaan (2 vuotta), UEF KTM, %. ...................................... 83
Kuvio 86: Opintojen viivästyminen koulutustaustoittain, UEF KTM, %. .............................................................. 83
Kuvio 87: Arviot koulutusyksikön palveluista, UEF KTM. ..................................................................................... 84
Kuvio 88: Arviot opintojen ohjauksesta, UEF KTM. ................................................................................................. 84
Kuvio 89: Arviot opetuksesta, UEF KTM. .................................................................................................................. 85
Kuvio 90: Koulutuksessa hankitut valmiudet, UEF KTM. ....................................................................................... 86
Kuvio 91: Tyytyväisyys koulutukseen, UEF KTM. ................................................................................................... 86
Kuvio 92: Tyytyväisyys koulutukseen, UEF KTM. ................................................................................................... 87
Kuvio 93: Arviot koulutusyksikön suhteista elinkeinoelämään, UEF KTM. ......................................................... 87
Kuvio 94: Tutkielman tekeminen toimeksiantona, UEF KTM, %. .......................................................................... 88
Kuvio 95: Tutkielman rahoitus, UEF KTM, %. .......................................................................................................... 89
Kuvio 96: Arviot koulutuksen kansainvälisyydestä, UEF KTM. ............................................................................ 90
Kuvio 97: Suoritti osan KTM-opinnoistaan ulkomailla, UEF KTM, %. .................................................................. 90
Kuvio 98: Tyytyväisyys vaihto-opintojaksoon, UEF KTM. ...................................................................................... 91
Kuvio 99: Työtilanne valmistumishetkellä, UEF KTM, %. ....................................................................................... 92
Kuvio 100: Tyytyväisyys työtilanteeseen, UEF KTM, %. ......................................................................................... 93
Kuvio 101: Miten sai nykyisen työpaikan, UEF KTM, %. ........................................................................................ 93
Kuvio 102: Työssä olleiden työtehtävien vastaavuus koulutukseen, UEF KTM, %. ............................................ 94
Kuvio 103: Työssä olleiden asema organisaatioissa, UEF KTM, %. ........................................................................ 94
288
Kuvio 104: Vastaajien sukupuolijakauma, UEF KTK, %. ......................................................................................... 95
Kuvio 105: Pääainekategoriat ja sukupuolijakaumat, UEF KTK, %. ...................................................................... 95
Kuvio 106: Tärkein opiskelupaikan valintaperuste, UEF KTK, %. ......................................................................... 96
Kuvio 107: Opintojen viivästyminen suhteessa tavoiteaikaan (3 vuotta), UEF KTK, %. ..................................... 97
Kuvio 108: Arviot koulutusyksikön palveluista, UEF KTK. .................................................................................... 98
Kuvio 109: Arviot opintojen ohjauksesta, UEF KTK. ................................................................................................ 99
Kuvio 110: Arviot opetuksesta, UEF KTK. ................................................................................................................. 99
Kuvio 111: Koulutuksessa hankitut valmiudet, UEF KTK. .................................................................................... 100
Kuvio 112: Tyytyväisyys koulutukseen, UEF, KTK. ............................................................................................... 101
Kuvio 113: Tyytyväisyys koulutusyksikköön, UEF KTK. ...................................................................................... 101
Kuvio 114: Arviot koulutusyksikön suhteista elinkeinoelämään, UEF KTK....................................................... 102
Kuvio 115: Arviot koulutuksen kansainvälisyydestä, UEF KTK. ......................................................................... 103
Kuvio 116: Suoritti osan KTK-opinnoistaan ulkomailla, UEF KTK, %. ................................................................ 103
Kuvio 117: Tyytyväisyys vaihto-opintojaksoon, UEF KTK.................................................................................... 104
Kuvio 118: Aikoo jatkaa opintoja KTM:ksi, UEF KTK, %. ..................................................................................... 105
Kuvio 119: Aikoo käydä töissä KTM-opintojen yhteydessä, UEF KTK, %. ......................................................... 105
Kuvio 120: Vastaajien sukupuolijakauma, JY KTM, %. .......................................................................................... 107
Kuvio 121: Pääainekategoriat ja sukupuolijakaumat, JY KTM, %. ....................................................................... 108
Kuvio 122: Tärkein koulutusyksikön valintaperuste, JY KTM, %......................................................................... 109
Kuvio 123: Opintojen viivästyminen suhteessa tavoiteaikaan (2 vuotta), JY KTM, %. ...................................... 110
Kuvio 124: Opintojen viivästyminen koulutustaustoittain, JY KTM, %. .............................................................. 110
Kuvio 125: Arviot koulutusyksikön palveluista, JY KTM. ..................................................................................... 111
Kuvio 126: Arviot opintojen ohjauksesta, JY KTM. ................................................................................................. 111
Kuvio 127: Arviot opetuksesta, JY KTM. .................................................................................................................. 112
Kuvio 128: Koulutuksessa hankitut valmiudet, JY KTM. ...................................................................................... 113
Kuvio 129: Tyytyväisyys koulutukseen, JY KTM. ................................................................................................... 114
Kuvio 130: Tyytyväisyys koulutusyksikköön, JY KTM. ......................................................................................... 114
Kuvio 131: Arviot koulutusyksikön suhteista elinkeinoelämään, JY KTM. ........................................................ 115
Kuvio 132: Tutkielman tekeminen toimeksiantona, JY KTM, %. .......................................................................... 116
Kuvio 133: Tutkielman rahoitus, JY KTM, %. .......................................................................................................... 117
Kuvio 134: Arviot koulutuksen kansainvälisyydestä, JY KTM. ............................................................................ 118
Kuvio 135: Suoritti osan KTM-opinnoistaan ulkomailla, JY KTM, %. .................................................................. 118
Kuvio 136: Tyytyväisyys vaihto-opintojaksoon, JY KTM. ..................................................................................... 119
Kuvio 137: Työtilanne valmistumishetkellä, JY KTM, %. ...................................................................................... 120
289
Kuvio 138: Tyytyväisyys työtilanteeseen, JY KTM, %. ........................................................................................... 121
Kuvio 139: Miten sai työpaikan, JY KTM, %. ........................................................................................................... 121
Kuvio 140: Työtehtävien vastaavuus koulutukseen, JY KTM, %. ......................................................................... 122
Kuvio 141: Asema organisaatiossa, JY KTM, %. ...................................................................................................... 122
Kuvio 142: Vastaajien sukupuolijakauma, JY KTK, %. ........................................................................................... 123
Kuvio 143: Pääainekategoriat ja sukupuolijakaumat, JY KTK, %. ........................................................................ 124
Kuvio 144: Tärkein opiskelupaikan valintaperuste, JY KTK, %. ........................................................................... 124
Kuvio 145: Opintojen viivästyminen suhteessa tavoiteaikaan (3 vuotta), JY KTK, %. ....................................... 125
Kuvio 146: Arviot koulutusyksikön palveluista, JY KTK. ...................................................................................... 126
Kuvio 147: Arviot opintojen ohjauksesta, JY KTK................................................................................................... 126
Kuvio 148: Arviot opetuksesta, JY KTK. ................................................................................................................... 127
Kuvio 149: Koulutuksessa hankitut valmiudet, JY KTK. ....................................................................................... 128
Kuvio 150: Tyytyväisyys koulutukseen, JY KTK. .................................................................................................... 129
Kuvio 151: Tyytyväisyys koulutusyksikköön, JY KTK. .......................................................................................... 129
Kuvio 152: Arviot koulutusyksikön suhteista elinkeinoelämään, JY KTK. ......................................................... 130
Kuvio 153: Arviot koulutuksen kansainvälisyydestä, JY KTK. ............................................................................. 131
Kuvio 154: Suoritti osan KTK-opinnoistaan ulkomailla, JY KTK, %. ................................................................... 131
Kuvio 155: Tyytyväisyys vaihto-opintojaksoon, JY KTK. ...................................................................................... 132
Kuvio 156: Aikoo jatkaa opintoja KTM:ksi, JY KTK, %. ......................................................................................... 133
Kuvio 157: Aikoo käydä töissä KTM-opintojen yhteydessä, JY KTK, %. ............................................................. 133
Kuvio 158: Vastaajien sukupuolijakauma, LUT KTM, %. ...................................................................................... 135
Kuvio 159: Pääainekategoriat ja sukupuolijakaumat, LUT KTM, %. ................................................................... 136
Kuvio 160: Tärkein opiskelupaikan valintaperuste, LUT KTM, %. ...................................................................... 136
Kuvio 161: Opintojen viivästyminen suhteessa tavoiteaikaan (2 vuotta), LUT KTM, %. .................................. 137
Kuvio 162: Opintojen viivästyminen koulutustaustoittain, LUT KTM, %. .......................................................... 137
Kuvio 163: Arviot koulutusyksikön palveluista, LUT KTM. ................................................................................. 138
Kuvio 164: Arviot opintojen ohjauksesta, LUT KTM. ............................................................................................. 139
Kuvio 165: Arviot opetuksesta, LUT KTM. .............................................................................................................. 140
Kuvio 166: Koulutuksessa hankitut valmiudet, LUT KTM. .................................................................................. 141
Kuvio 167: Tyytyväisyys koulutukseen, LUT KTM. ............................................................................................... 141
Kuvio 168: Tyytyväisyys koulutusyksikköön, LUT KTM. ..................................................................................... 142
Kuvio 169: Arviot koulutusyksikön suhteista elinkeinoelämään, LUT KTM. .................................................... 142
Kuvio 170: Tutkielman tekeminen toimeksiantona, LUT KTM, %. ...................................................................... 143
Kuvio 171: Tutkielman rahoitus, LUT KTM, %. ...................................................................................................... 144
290
Kuvio 172: Arviot koulutuksen kansainvälisyydestä, LUT KTM. ........................................................................ 144
Kuvio 173: Suoritti osan KTM-opinnoistaan ulkomailla, LUT KTM, %. .............................................................. 145
Kuvio 174: Tyytyväisyys vaihto-opintojaksoon, LUT KTM. ................................................................................. 145
Kuvio 175: Työtilanne valmistumishetkellä, LUT KTM, %. .................................................................................. 146
Kuvio 176: Tyytyväisyys työtilanteeseen, LUT KTM, %. ....................................................................................... 147
Kuvio 177: Miten sai työpaikan, LUT KTM, %. ....................................................................................................... 147
Kuvio 178: Työtehtävien vastaavuus koulutukseen, LUT KTM, %. ..................................................................... 148
Kuvio 179: Asema organisaatiossa, LUT KTM, %. .................................................................................................. 148
Kuvio 180: Vastaajien sukupuolijakauma, LUT KTK, %. ....................................................................................... 149
Kuvio 181: Pääainekategoriat ja sukupuolijakaumat, LUT KTK, %. .................................................................... 149
Kuvio 182: Tärkein opiskelupaikan valintaperuste, LUT KTK, %. ....................................................................... 150
Kuvio 183: Opintojen viivästyminen suhteessa tavoiteaikaan (3 vuotta), LUT KTK, %. ................................... 151
Kuvio 184: Arviot koulutusyksikön palveluista, LUT KTK. .................................................................................. 152
Kuvio 185: Arviot opintojen ohjauksesta, LUT KTK............................................................................................... 152
Kuvio 186: Arviot opetuksesta, LUT KTK. ............................................................................................................... 153
Kuvio 187: Koulutuksessa hankitut valmiudet, LUT KTK. ................................................................................... 153
Kuvio 188: Tyytyväisyys koulutukseen, LUT KTK. ................................................................................................ 154
Kuvio 189: Tyytyväisyys koulutusyksikköön, LUT KTK. ...................................................................................... 155
Kuvio 190: Arviot koulutusyksikön suhteista elinkeinoelämään, LUT KTK. ..................................................... 155
Kuvio 191: Arviot koulutuksen kansainvälisyydestä, LUT KTK. ......................................................................... 156
Kuvio 192: Suoritti osan KTK-opinnoistaan ulkomailla, LUT KTK, %. ............................................................... 157
Kuvio 193: Tyytyväisyys vaihto-opintojaksoon, LUT KTK. .................................................................................. 157
Kuvio 194: Aikoo jatkaa opintoja KTM:ksi, LUT KTK, %. ..................................................................................... 158
Kuvio 195: Aikoo käydä töissä KTM-opintojen yhteydessä, LUT KTK, %. ......................................................... 158
Kuvio 196: Vastaajien sukupuolijakauma, OY KTM, %. ........................................................................................ 160
Kuvio 197: Pääainekategoriat ja sukupuolijakaumat, OY KTM, %. ...................................................................... 160
Kuvio 198: Tärkein opiskelupaikan valintaperuste, OY KTM, %. ........................................................................ 161
Kuvio 199: Opintojen viivästyminen suhteessa tavoiteaikaan (2 vuotta), OY KTM, %. .................................... 161
Kuvio 200: Opintojen viivästyminen koulutustaustoittain, OY KTM, %. ............................................................ 162
Kuvio 201: Arviot koulutusyksikön palveluista, OY KTM. ................................................................................... 163
Kuvio 202: Arviot opintojen ohjauksesta, OY KTM. ............................................................................................... 163
Kuvio 203: Arviot opetuksesta, OY KTM. ................................................................................................................ 164
Kuvio 204: Koulutuksessa hankitut valmiudet, OY KTM. ..................................................................................... 165
Kuvio 205: Tyytyväisyys koulutukseen, OY KTM. ................................................................................................. 165
291
Kuvio 206: Tyytyväisyys koulutusyksikköön, OY KTM. ....................................................................................... 166
Kuvio 207: Arviot koulutusyksikön suhteista elinkeinoelämään, OY KTM. ....................................................... 166
Kuvio 208: Tutkielman tekeminen toimeksiantona, OY KTM, %. ........................................................................ 167
Kuvio 209: Tutkielman rahoitus, OY KTM, %. ........................................................................................................ 167
Kuvio 210: Arviot koulutuksen kansainvälisyydestä, OY KTM. .......................................................................... 168
Kuvio 211: Suoritti osan KTM-opinnoistaan ulkomailla, OY KTM, %. ................................................................ 168
Kuvio 212: Tyytyväisyys vaihto-opintojaksoon, OY KTM. .................................................................................... 169
Kuvio 213: Työtilanne valmistumishetkellä, OY KTM, %. ..................................................................................... 170
Kuvio 214: Tyytyväisyys työtilanteeseen, OY KTM, %. ......................................................................................... 171
Kuvio 215: Miten sai työpaikan, OY KTM, %. ......................................................................................................... 171
Kuvio 216: Työtehtävien vastaavuus koulutukseen, OY KTM, %. ....................................................................... 172
Kuvio 217: Asema organisaatiossa, OY KTM, %. .................................................................................................... 172
Kuvio 218: Vastaajien sukupuolijakauma, OY KTK, %. ......................................................................................... 173
Kuvio 219: Pääainekategoriat ja sukupuolijakaumat, OY KTK, %. ...................................................................... 173
Kuvio 220: Tärkein opiskelupaikan valintaperuste, OY KTK, %. ......................................................................... 174
Kuvio 221: Opintojen viivästyminen suhteessa tavoiteaikaan (3 vuotta), OY KTK, %. ..................................... 175
Kuvio 222: Arviot koulutusyksikön palveluista, OY KTK. .................................................................................... 176
Kuvio 223: Arviot opintojen ohjauksesta, OY KTK. ................................................................................................ 176
Kuvio 224: Arviot opetuksesta, OY KTK. ................................................................................................................. 177
Kuvio 225: Koulutuksessa hankitut valmiudet, OY KTK. ...................................................................................... 178
Kuvio 226: Tyytyväisyys koulutukseen, OY KTK. .................................................................................................. 178
Kuvio 227: Tyytyväisyys koulutusyksikköön, OY KTK. ........................................................................................ 179
Kuvio 228: Arviot koulutusyksikön suhteista elinkeinoelämään, OY KTK. ....................................................... 179
Kuvio 229: Arviot koulutuksen kansainvälisyydestä, OY KTK. ........................................................................... 180
Kuvio 230: Suoritti osan KTK-opinnoistaan ulkomailla, OY KTK, %................................................................... 180
Kuvio 231: Tyytyväisyys vaihto-opintojaksoon, OY KTK. .................................................................................... 181
Kuvio 232: Aikoo jatkaa opintoja KTM:ksi, OY KTK, %. ....................................................................................... 182
Kuvio 233: Aikoo käydä töissä KTM-opintojen yhteydessä, OY KTK, %. ........................................................... 182
Kuvio 234: Vastaajien sukupuolijakauma, Hanken KTM, %. ................................................................................ 184
Kuvio 235: Pääainekategoriat ja sukupuolijakaumat, Hanken KTM, %. ............................................................. 184
Kuvio 236: Tärkein opiskelupaikan valintaperuste, Hanken KTM, %. ................................................................ 185
Kuvio 237: Opintojen viivästyminen suhteessa tavoiteaikaan (2 vuotta), Hanken KTM, %. ............................ 186
Kuvio 238: Opintojen viivästyminen koulutustaustoittain, Hanken KTM, %..................................................... 186
Kuvio 239: Arviot koulutusyksikön palveluista, Hanken KTM. ........................................................................... 187
292
Kuvio 240: Arviot opintojen ohjauksesta, Hanken KTM. ....................................................................................... 188
Kuvio 241: Arviot opetuksesta, Hanken KTM. ........................................................................................................ 188
Kuvio 242: Koulutuksessa hankitut valmiudet, Hanken KTM. ............................................................................ 189
Kuvio 243: Tyytyväisyys koulutukseen, Hanken KTM. ......................................................................................... 189
Kuvio 244: Tyytyväisyys koulutusyksikköön, Hanken KTM. ............................................................................... 190
Kuvio 245: Arviot koulutusyksikön suhteista elinkeinoelämään, Hanken KTM. .............................................. 191
Kuvio 246: Tutkielman tekeminen toimeksiantona, Hanken KTM, %. ................................................................ 191
Kuvio 247: Tutkielman rahoitus, Hanken KTM, %. ................................................................................................ 192
Kuvio 248: Arviot koulutuksen kansainvälisyydestä, Hanken KTM. .................................................................. 193
Kuvio 249: Suoritti osan KTM-opinnoistaan ulkomailla, Hanken KTM, %......................................................... 193
Kuvio 250: Tyytyväisyys vaihto-opintojaksoon, Hanken KTM. ........................................................................... 194
Kuvio 251: Työtilanne valmistumishetkellä, Hanken KTM, %. ............................................................................ 195
Kuvio 252: Tyytyväisyys työtilanteeseen, Hanken KTM, %. ................................................................................. 196
Kuvio 253: Miten sai työpaikan, Hanken KTM, %. ................................................................................................. 196
Kuvio 254: Työtehtävien vastaavuus koulutukseen, Hanken KTM, %. ............................................................... 197
Kuvio 255: Asema organisaatiossa, Hanken KTM, %. ............................................................................................ 197
Kuvio 256: Vastaajien sukupuolijakauma, Hanken KTK, %. ................................................................................. 198
Kuvio 257: Pääainekategoriat ja sukupuolijakaumat, Hanken KTK, %. .............................................................. 198
Kuvio 258: Tärkein opiskelupaikan valintaperuste, Hanken KTK, %. ................................................................. 199
Kuvio 259: Opintojen viivästymisen suhteessa tavoiteaikaan (3 vuotta), Hanken KTK, %. ............................. 200
Kuvio 260: Arviot koulutusyksikön palveluista, Hanken KTK. ............................................................................ 201
Kuvio 261: Arviot opintojen ohjauksesta, Hanken KTK. ....................................................................................... 201
Kuvio 262: Arviot opetuksesta, Hanken KTK. ......................................................................................................... 202
Kuvio 263: Koulutuksessa hankitut valmiudet, Hanken KTK. ............................................................................. 203
Kuvio 264: Tyytyväisyys koulutukseen, Hanken KTK. .......................................................................................... 203
Kuvio 265: Tyytyväisyys koulutusyksikköön, Hanken KTK. ................................................................................ 204
Kuvio 266: Arviot koulutusyksikön suhteista elinkeinoelämään, Hanken KTK. ............................................... 205
Kuvio 267: Arviot koulutuksen kansainvälisyydestä, Hanken KTK. ................................................................... 206
Kuvio 268: Suoritti osan KTK-opinnoistaan ulkomailla, Hanken KTK, %. ......................................................... 206
Kuvio 269: Tyytyväisyys vaihto-opintojaksoon, Hanken KTK. ............................................................................ 207
Kuvio 270: Aikoo jatkaa opintoja KTM:ksi, Hanken KTK, %. ............................................................................... 208
Kuvio 271: Aikoo käydä töissä KTM-opintojen yhteydessä, Hanken KTK, %. ................................................... 208
Kuvio 272: Vastaajien sukupuolijakauma, TaY KTM, %. ....................................................................................... 210
Kuvio 273: Pääainekategoriat ja sukupuolijakaumat, TaY KTM, %. .................................................................... 210
293
Kuvio 274: Tärkein opiskelupaikan valintaperuste, TaY KTM. ............................................................................ 211
Kuvio 275: Opintojen viivästyminen suhteessa tavoiteaikaan (2 vuotta), TaY KTM, %. ................................... 212
Kuvio 276: Opintojen viivästyminen koulutustaustoittain, TaY KTM, %. .......................................................... 212
Kuvio 277: Arviot koulutusyksikön palveluista, TaY KTM. .................................................................................. 213
Kuvio 278: Arviot opintojen ohjauksesta, TaY KTM............................................................................................... 213
Kuvio 279: Arviot opetuksesta, TaY KTM. ............................................................................................................... 214
Kuvio 280: Koulutuksessa hankitut valmiudet, TaY KTM. ................................................................................... 215
Kuvio 281: Tyytyväisyys koulutukseen, TaY KTM. ................................................................................................ 215
Kuvio 282: Tyytyväisyys koulutusyksikköön, TaY KTM. ...................................................................................... 216
Kuvio 283: Arviot koulutusyksikön suhteista elinkeinoelämään, TaY KTM. ..................................................... 216
Kuvio 284: Tutkielman tekeminen toimeksiantona, TaY KTM, %. ....................................................................... 217
Kuvio 285: Tutkielman rahoitus, TaY KTM, %. ....................................................................................................... 218
Kuvio 286: Arviot koulutuksen kansainvälisyydestä, TaY KTM. ......................................................................... 218
Kuvio 287: Suoritti osan KTM-opinnoistaan ulkomailla, TaY KTM,%. ............................................................... 219
Kuvio 288: Tyytyväisyys vaihto-opintojaksoon, TaY KTM. .................................................................................. 219
Kuvio 289: Työtilanne valmistumishetkellä, TaY KTM, %. ................................................................................... 220
Kuvio 290: Tyytyväisyys työtilanteeseen, TaY KTM,%. ......................................................................................... 221
Kuvio 291: Miten sai työpaikan, TaY KTM, %. ........................................................................................................ 221
Kuvio 292: Työtehtävien vastaavuus koulutukseen, TaY KTM, %. ...................................................................... 222
Kuvio 293: Asema organisaatiossa, TaY KTM, %. ................................................................................................... 222
Kuvio 294: Vastaajien sukupuolijakauma, TAY KTK, %. ....................................................................................... 223
Kuvio 295: Pääainekategoriat ja sukupuolijakaumat, TaY KTK, %. ..................................................................... 223
Kuvio 296: Tärkein opiskelupaikan valintaperuste, TaY KTK, %. ........................................................................ 224
Kuvio 297: Opintojen viivästyminen suhteessa tavoiteaikaan (3 vuotta), TaY KTK, %. .................................... 225
Kuvio 298: Arviot koulutusyksikön palveluista, TaY KTK. ................................................................................... 225
Kuvio 299: Arviot opintojen ohjauksesta, TaY KTK. .............................................................................................. 226
Kuvio 300: Arviot opetuksesta, TaY KTK. ................................................................................................................ 226
Kuvio 301: Koulutuksessa hankitut valmiudet, TaY KTK. .................................................................................... 227
Kuvio 302: Tyytyväisyys koulutukseen, TaY KTK. ................................................................................................. 228
Kuvio 303: Tyytyväisyys koulutusyksikköön, TaY KTK. ....................................................................................... 229
Kuvio 304: Arviot koulutusyksikön suhteista elinkeinoelämään, TaY KTK. ...................................................... 229
Kuvio 305: Arviot koulutuksen kansainvälisyydestä, TaY KTK. .......................................................................... 230
Kuvio 306: Suoritti osan KTK-opinnoistaan ulkomailla, TaY KTK, %. ................................................................ 230
Kuvio 307: Tyytyväisyys vaihto-opintojaksoon, TaY KTK. ................................................................................... 231
294
Kuvio 308: Aikoo jatkaa opintoja KTM:ksi, TaY KTK, %. ...................................................................................... 232
Kuvio 309: Aikoo käydä töissä KTM-opintojen yhteydessä, TaY KTK, %. .......................................................... 232
Kuvio 310: Vastaajien sukupuolijakauma, TSE KTM, %. ............................................................................................. 234
Kuvio 311: Vastaajien pääainekategoriat ja sukupuolijakaumat, TSE KTM, %. ................................................. 235
Kuvio 312: Tärkein opiskelupaikan valintaperuste, TSE KTM. ............................................................................ 235
Kuvio 313: Opintojen viivästyminen suhteessa tavoiteaikaan (2 vuotta), TSE KTM,%. .................................... 236
Kuvio 314: Opintojen viivästyminen koulutustaustoittain, TSE KTM, %. ........................................................... 236
Kuvio 315: Arviot koulutusyksikön palveluista, TSE KTM. .................................................................................. 237
Kuvio 316: Arviot opintojen ohjauksesta, TSE KTM. .............................................................................................. 237
Kuvio 317: Arviot opetuksesta, TSE KTM. ............................................................................................................... 238
Kuvio 318: Koulutuksessa hankitut valmiudet, TSE KTM. ................................................................................... 239
Kuvio 319: Tyytyväisyys koulutukseen, TSE KTM. ................................................................................................ 240
Kuvio 320: Tyytyväisyys koulutusyksikköön, TSE KTM. ...................................................................................... 240
Kuvio 321: Arviot koulutusyksikön suhteista elinkeinoelämään, TSE KTM. ..................................................... 241
Kuvio 322: Tutkielman tekeminen toimeksiantona, TSE KTM, %. ....................................................................... 242
Kuvio 323: Tutkielman rahoitus, TSE KTM, %. ....................................................................................................... 242
Kuvio 324: Arviot koulutuksen kansainvälisyydestä, TSE KTM. ......................................................................... 243
Kuvio 325: Suoritti osan KTM-opinnoistaan ulkomailla, TSE KTM, %. ............................................................... 244
Kuvio 326: Tyytyväisyys vaihto-opintojaksoon, TSE KTM. .................................................................................. 244
Kuvio 327: Työtilanne valmistumishetkellä, TSE KTM, %. ................................................................................... 245
Kuvio 328: Tyytyväisyys työtilanteeseen, TSE KTM, %. ........................................................................................ 246
Kuvio 329: Miten sai työpaikan, TSE KTM, %. ........................................................................................................ 246
Kuvio 330: Työtehtävien vastaavuus koulutukseen, TSE KTM, %. ...................................................................... 247
Kuvio 331: Asema organisaatiossa, TSE KTM, %. ................................................................................................... 247
Kuvio 332: Vastaajien sukupuolijakauma, TSE KTK, %. ........................................................................................ 248
Kuvio 333: Pääainekategoriat ja sukupuolijakaumat, TSE KTK, %. ..................................................................... 248
Kuvio 334: Tärkein opiskelupaikan valintaperuste, TSE KTK, %. ........................................................................ 249
Kuvio 335: Opintojen viivästyminen suhteessa tavoiteaikaan (3 vuotta), TSE KTK, %. .................................... 250
Kuvio 336: Arviot koulutusyksikön palveluista, TSE KTK. ................................................................................... 251
Kuvio 337: Arviot opintojen ohjauksesta, TSE KTK................................................................................................ 251
Kuvio 338: Arviot opetuksesta, TSE KTK. ................................................................................................................ 252
Kuvio 339: Koulutuksessa hankitut valmiudet, TSE KTK. .................................................................................... 253
Kuvio 340: Tyytyväisyys koulutukseen, TSE KTK. ................................................................................................. 253
Kuvio 341: Tyytyväisyys koulutusyksikköön, TSE KTK. ....................................................................................... 254
Kuvio 342: Arviot koulutusyksikön suhteista elinkeinoelämään, TSE KTK. ...................................................... 254
295
Kuvio 343: Arviot koulutuksen kansainvälisyydestä, TSE KTK. .......................................................................... 255
Kuvio 344: Suoritti osan KTK-opinnoistaan ulkomailla, TSE KTK, %. ................................................................ 256
Kuvio 345: Tyytyväisyys vaihto-opintojaksoon, TSE KTK. ................................................................................... 256
Kuvio 346: Aikoo jatkaa opintoja KTM:ksi, TSE KTK, %. ...................................................................................... 257
Kuvio 347: Aikoo käydä töissä KTM-opintojen yhteydessä, TSE KTK, %. .......................................................... 257
Kuvio 348: Vastaajien sukupuolijakauma, VY KTM, %. ........................................................................................ 259
Kuvio 349: Vastaajien pääainekategoriat ja sukupuolijakaumat , VY KTM, %. .................................................. 260
Kuvio 350: Tärkein opiskelupaikan valintaperuste, VY KTM, %. ......................................................................... 260
Kuvio 351: Opintojen viivästyminen suhteessa tavoiteaikaan (2 vuotta), VY KTM, %. .................................... 261
Kuvio 352: Opintojen viivästyminen koulutustaustoittain, VY KTM, %. ............................................................ 261
Kuvio 353: Arviot koulutusyksikön palveluista, VY KTM. ................................................................................... 262
Kuvio 354: Arviot opintojen ohjauksesta, VY KTM. ............................................................................................... 262
Kuvio 355: Arviot opetuksesta, VY KTM. ................................................................................................................ 263
Kuvio 356: Koulutuksessa hankitut valmiudet, VY KTM. ..................................................................................... 263
Kuvio 357: Tyytyväisyys koulutukseen, VY KTM. ................................................................................................. 264
Kuvio 358: Tyytyväisyys koulutusyksikköön, VY KTM. ....................................................................................... 264
Kuvio 359: Arviot koulutusyksikön suhteista elinkeinoelämään, VY KTM. ....................................................... 265
Kuvio 360: Tutkielman tekeminen toimeksiantona, VY KTM, %.......................................................................... 265
Kuvio 361: Tutkielman rahoitus, VY KTM, %.......................................................................................................... 266
Kuvio 362: Arviot koulutuksen kansainvälisyydestä, VY KTM. ........................................................................... 267
Kuvio 363: Suoritti osan KTM-opinnoistaan ulkomailla, VY KTM, %. ................................................................ 267
Kuvio 364: Tyytyväisyys vaihto-opintojaksoon, VY KTM. .................................................................................... 268
Kuvio 365: Työtilanne valmistumishetkellä, VY KTM, %. ..................................................................................... 269
Kuvio 366: Tyytyväisyys työtilanteeseen, VY KTM, %. ......................................................................................... 269
Kuvio 367: Miten sai työpaikan, VY KTM, %. ......................................................................................................... 270
Kuvio 368: Työtehtävien vastaavuus koulutukseen, VY KTM, %. ....................................................................... 270
Kuvio 369: Asema organisaatiossa, VY KTM, %. .................................................................................................... 271
Kuvio 370: Vastaajien sukupuolijakauma, VY KTK, %. ......................................................................................... 272
Kuvio 371: Pääainekategoriat ja sukupuolijakaumat, VY KTK, %. ....................................................................... 272
Kuvio 372: Tärkein opiskelupaikan valintaperuste, VY KTK, %. ......................................................................... 273
Kuvio 373: Opintojen viivästyminen suhteessa tavoiteaikaa (3 vuotta), VY KTK, %. ....................................... 274
Kuvio 374: Arviot koulutusyksikön palveluista , VY KTK. ................................................................................... 275
Kuvio 375: Arviot opintojen ohjauksesta, VY KTK. ................................................................................................ 275
Kuvio 376: Arviot opetuksesta, VY KTK. ................................................................................................................. 276
296
Kuvio 377: Koulutuksessa hankitut valmiudet, VY KTK. ...................................................................................... 277
Kuvio 378: Tyytyväisyys koulutukseen, VY KTK. .................................................................................................. 278
Kuvio 379: Tyytyväisyys koulutusyksikköön, VY KTK. ........................................................................................ 278
Kuvio 380: Arviot koulutusyksikön suhteista elinkeinoelämään, VY KTK. ........................................................ 279
Kuvio 381: Arviot koulutuksen kansainvälisyydestä, VY KTK. ........................................................................... 280
Kuvio 382: Suoritti osan KTK-opinnoistaan ulkomailla, VY KTK, %. .................................................................. 280
Kuvio 383: Tyytyväisyys vaihto-opintojaksoon, VY KTK. ..................................................................................... 281
Kuvio 384: Aikoo jatkaa opintoja KTM:ksi, VY KTK, %. ........................................................................................ 282
Kuvio 385: Aikoo käydä töissä KTM-opintojen yhteydessä, VY KTK, %. ........................................................... 282
297
Liite 1 : Kyselylomake (KTM)
YLIOPISTO JA HALUTTAESSA OSOITE
ARVOISA KAUPPATIETEIDEN MAISTERI
Olet menestyksekkäästi suorittanut tutkintosi, onnea! Nyt toivomme Sinulta palautetta yliopistostasi sekä saamastasi
koulutuksesta. Mielipiteesi ovat tärkeitä yliopistojen ja niissä annettavan opetuksen kehittämiseksi.
Vastattuasi kyselyyn palauta tämä lomake yliopistosi … tutkintotodistusanomuksen liitteenä. Vastaukset
käsitellään tilastollisesti ja täysin luottamuksellisesti. Yliopistosi ja Suomen Ekonomiliitto kiittävät avustasi!
1. Sukupuoli
1 Nainen
2 Mies
2. Syntymävuosi ____
3. Asuinpaikan sijainti valmistumishetkellä (mikäli et asu jossakin alla mainituista kaupungeista 1-12, valitse
alue 13-32)
1 Helsinki
2 Joensuu
3 Jyväskylä
4 Kuopio
5 Lappeenranta
6 Mikkeli
7 Oulu
8 Pori
9 Rovaniemi
10 Tampere
11 Turku
12 Vaasa
13 Pääkaupunkiseutu
(Espoo / Vantaa /
Kauniainen)
14 Muu Uusimaa
15 Varsinais-Suomi
16 Häme
17 Päijät-Häme
18 Keski-Suomi
19 Pirkanmaa
20 Satakunta
21 Etelä-Pohjanmaa
22 Pohjanmaa
23 Pohjois-Pohjanmaa
24 Kymenlaakso
25 Etelä-Karjala
26 Pohjois-Karjala
27 Kainuu
28 Lappi
29 Etelä-Savo
30 Pohjois-Savo
31 Ahvenanmaa
32 Ulkomaat
4. Minkä tutkinnon perusteella sait suoritusoikeuden kaksivuotiseen kauppatieteiden maisterin tutkintoon?
1 Sain suoraan tutkinto-oikeuden sekä
kauppatieteiden kandidaatin että maisterin
tutkintoon
2 KTK-tutkinto samassa yliopistossa
3 KTK-tutkinto toisessa suomalaisessa
yliopistossa
4 Ulkomailla suoritettu KTK-tutkintoa vastaava
tutkinto
5 Tradenomin tutkinto
6 Muun alan yliopistotutkinto Suomessa tai
ulkomailla
7 Muu tutkinto, mikä? ____________________
5. Millä perusteella ensisijaisesti valitsit opiskelupaikkasi? (Valitse 1-2 vaihtoehtoa tärkeysjärjestyksessä, 1 =
tärkein, 2 = toiseksi tärkein)
1 Yksikön maine
2 Katsoin sinne opiskelemaan
pääsemisen mahdollisuudet hyviksi
3 Sain siitä enemmän tietoa kuin muista
yksiköistä
4 Valintamenettely
5 Yksikön sijaintipaikkakunta
6 Tietty pääaine / ohjelma
7 Tietty aineyhdistelmämahdollisuus
8 Ystävien ja/tai sukulaisten vaikutus
9 Halu itsenäistyä
10 Opetuskieli
11 Laajat opiskelumahdollisuudet/
valinnanvara
298
12 Muu syy, mikä? _________________
_______________________________
6. Pääaine / ohjelma _________________________
7. Laajimmat sivuaineet / sivuopintokokonaisuus _________________________
1 __________________
2 __________________ Minulla ei ollut sivuaineita (merkitse tällöin rasti) ____
8. Suorititko osan KTM-tutkintoon sisältyvistä opinnoista muualla kotimaassa?
1 En
2 Kyllä ___________________________:ssa ___op
___________________________:ssa ___op
___________________________:ssa___ op
9. Suorititko osan KTM-tutkintoon (ei jo mahdolliseen KTK-tutkintoosi) sisältyneistä opinnoista ulkomailla
(esim. yliopiston opiskelijavaihdossa)?
1 Kyllä 2 En
VASTAA KYSYMYKSIIN 10-12, mikäli olit opiskelijavaihdossa KTM-tutkinnon aikana
10. Ota kantaa seuraaviin väittämiin (1= täysin eri mieltä, 2= jokseenkin eri mieltä, 3= jokseenkin samaa mieltä,
4= täysin samaa mieltä; 0= en osaa sanoa)
a Sain riittävästi tietoa käytettävissä olevista vaihtoyliopistoista ennen lähtöäni 1 2 3 4 0
b Pystyin asianmukaisesti sisällyttämään suorittamani vaihto-opinnot osaksi KTM-
tutkintoani
1 2 3 4 0
c Uskon saaneeni vaihto-opintojaksoni aikana sellaista osaamista, jota muuten en
tutkinnon aikana olisi saanut
1 2 3 4 0
d Koen vaihto-opintojaksoni olleen minulle hyödyksi laadukkaan työllistymisen kannalta 1 2 3 4 0
e Opetus vaihto-opintojaksoni aikana oli laadukasta 1 2 3 4 0
f Vaihtoonlähtöön kannustettiin riittävästi yliopiston taholta 1 2 3 4 0
g Taloudellinen ja muu tuki vaihtoonlähtöön oli riittävää 1 2 3 4 0
h KTM-tutkinnon rakenne mahdollisti luontevasti vaihtoonlähdön 1 2 3 4 0
11. Mikä asia tai mitkä asiat olivat avainasemassa vaihtoonlähtöpäätöksesi kannalta?
_______________________________________________________________________________________
_______________________________________________________________________________________
_______________________________________________________________________________________
299
12. Mikä asia ratkaisi vaihto-opintokohteen valinnan kohdallasi?
_______________________________________________________________________________________
_______________________________________________________________________________________
_______________________________________________________________________________________
13. Mikäli et ollut opiskelijavaihdossa KTM-tutkinnon aikana, mihin päätöksesi perustui?
_______________________________________________________________________________________
_______________________________________________________________________________________
14. Jos katsot KTM-opintojesi suorittamisen viivästyneen suhteessa normiaikaan, mitkä ovat mielestäsi
viivästymisen tärkeimmät syyt (1 =tärkein, 2 = toiseksi tärkein; merkitse rasti jos viivästymistä ei ollut)?
Opintoni eivät viivästyneet (rasti ruutuun)
1 Työskentely opintojen ohella
kokopäiväisesti
2 Työskentely opintojen ohella osa-
aikaisesti
3 Varusmiespalvelu/vanhempainloma
4 Pro gradu -tutkielman viivästyminen
5 Opiskelu ulkomailla
6 Opiskelu jossakin muussa
oppilaitoksessa
7 Opetusjärjestelyt (esim. kurssien
ajoitus)
8 Opiskelumotivaation puute
9 Harrastukset
10 Opintojen vaativuus / puutteelliset
opiskelutaidot
11 Opintojen ohjauksen puutteet
12 Sairaus
13 Aktiivinen toiminta
ylioppilaskunnassa/ainejärjestössä
14 Muu syy, mikä? ________________
______________________________
15. Olin kokopäivätyössä lukukausien aikana yhteensä suorittaessani KTM-tutkintoa n. _______ kk
16. Arvioi seuraavia yliopistoosi liittyviä osa-alueita opiskelun sujuvuuden kannalta asteikolla 1-5
(1 =heikko – välttävä – tyydyttävä – hyvä – 5 = erinomainen)
1 Yliopiston tilat 1 2 3 4 5
2 Yliopiston laitteet 1 2 3 4 5
3 ATK-tuki 1 2 3 4 5
4 Kirjastopalvelut 1 2 3 4 5
17. Arvioi saamaasi opintojen ohjausta asteikolla 1-5
1 Orientaatiopäivät tai muu
opintojen aloittamiseen
liittyvä ohjaus
1 2 3 4 5
2 Opintohallinnon /
opintotoimiston palvelut
1 2 3 4 5
2a Laitoksen / tiedekunnan /
schoolin opintopalvelut
1 2 3 4 5
3 Ohjaus opintojaksoilla 1 2 3 4 5
4a Opinto-opas 1 2 3 4 5
4b WebOodi 1 2 3 4 5
5 Informaatio www-sivuilla 1 2 3 4 5
6 Opiskelijatutorointi 1 2 3 4 5
7 Opettajatutorointi 1 2 3 4 5
Jos annoit joihinkin kohtiin arvosanan 1 tai 2, niin missä vaiheessa ja missä asiassa olisit toivonut
enemmän?
300
___________________________________________________________________________________
___________________________________________________________________________________
18. Arvioi seuraavia opetukseen liittyviä osa-alueita asteikolla 1-5
1 Opetusmenetelmien
tarkoituksenmukaisuus
1 2 3 4 5
2 Tutkinnon kaikille
yhteisten opintojen opetus
1 2 3 4 5
3 Pääaineen / ohjelman
opetus
1 2 3 4 5
4 Kielten ja viestinnän
opetus (niiden, jotka
sisältyivät KTM-
tutkintoosi)
4.1 englanti 1 2 3 4 5
4.2 suomen kieli ja viestintä 1 2 3 4 5
4.3 ranska 1 2 3 4 5
4.4 venäjä 1 2 3 4 5
4.5 saksa 1 2 3 4 5
4.6 ruotsi 1 2 3 4 5
4.7 espanja 1 2 3 4 5
4.8 Muu, mikä?
_____________________
_
1 2 3 4 5
5 Vieraskielisten kurssien
opettajien kielitaito
1 2 3 4 5
Mikäli annoit joihinkin kohtiin arvosanan 1 tai 2, voit kertoa mihin kohtiin ja miksi
___________________________________________________________________________________________
___________________________________________________________________________________________
19. Arvioi koulutuksessa hankkimiasi valmiuksia asteikolla 1-5 (1 = erittäin huono – 5 = erittäin hyvä)
1 Talouden yleinen tuntemus 1 2 3 4 5
2 Valmiudet pääaineessa / ohjelmassa 1 2 3 4 5
3 Valmiudet sivuaineissa /
sivuopintokokonaisuudessa
1 2 3 4 5
4 Viestintävalmiudet äidinkielellä 1 2 3 4 5
5 Viestintävalmiudet toisella kotimaisella kielellä 1 2 3 4 5
6 Viestintävalmiudet vierailla kielillä 1 2 3 4 5
7 Tieteelliset valmiudet 1 2 3 4 5
8 a Yrittäjävalmiudet, tiedolliset 1 2 3 4 5
8 b Yrittäjävalmiudet, asenteelliset 1 2 3 4 5
9 Valmiudet toimia kansainvälisessä ympäristössä 1 2 3 4 5
10 Valmiudet ryhmässä työskentelyyn 1 2 3 4 5
11 Yleiset johtamisvalmiudet 1 2 3 4 5
12 Henkilöstöjohtamis- / esimiesvalmiudet 1 2 3 4 5
13 Tietotekniset valmiudet 1 2 3 4 5
14 Valmius omaksua uusia asioita 1 2 3 4 5
15 Ongelmanratkaisuvalmius 1 2 3 4 5
16 Esiintymisvalmiudet 1 2 3 4 5
17 Vuorovaikutusvalmiudet 1 2 3 4 5
18 Neuvottelutaidot 1 2 3 4 5
19 Projektinhallintataidot 1 2 3 4 5
20 Työelämätietous 1 2 3 4 5
21 Eettisen toiminnan valmiudet 1 2 3 4 5
Mikäli annoit joihinkin kohtiin arvosanan 1 tai 2, voit kertoa mihin kohtiin ja miksi, jotta voimme parantaa opetusta
jatkossa
______________________________________________________________________________________________
______________________________________________________________________________________________
301
______________________________________________________________________________________________
20. Arvioi seuraavia väittämiä asteikolla 1-4 (1 = täysin eri mieltä, 2 = melko eri mieltä, 3 = melko samaa mieltä,
4 = täysin samaa mieltä, 0 = en osaa sanoa)
1 Koulutus vastasi niitä odotuksia, joita minulla oli
aloittaessani opinnot
1 2 3 4 0
2 Koulutus oli laadukasta 1 2 3 4 0
3 Koulutus oli vaativaa 1 2 3 4 0
4 Koulutus oli motivoivaa 1 2 3 4 0
5 Opinnot olivat mielenkiintoisia 1 2 3 4 0
6 Koulutus antoi hyvät valmiudet työelämän tehtäviin 1 2 3 4 0
7 Opetuksessa huomioitiin kansainvälisyys 1 2 3 4 0
8 Kielten opetusta oli saatavilla riittävästi 1 2 3 4 0
9 Opiskeluilmapiiri oli hyvä 1 2 3 4 0
Mikäli annoit joihinkin kohtiin arvion 1, voit kertoa mihin kohtiin ja miksi, jotta voimme parantaa asiaa
________________________________________________________________________________________________
________________________________________________________________________________________________
21. Arvioi seuraavia väittämiä yliopistosi/yksikkösi kannalta asteikolla 1-4 (1 = täysin eri mieltä, 2 = melko eri
mieltä, 3 = melko samaa mieltä 4 = täysin samaa mieltä; 0 = en osaa sanoa)
Yliopistoni/yksikköni
1 on kiinnostunut opiskelijoiden mielipiteistä 1 2 3 4 0
2 käyttää elinkeinoelämän asiantuntijoita opetuksessa 1 2 3 4 0
3 hyväksyy opiskelijat osaksi asiantuntijayhteisöä 1 2 3 4 0
4 huolehtii koulutuksen kilpailukyvystä työmarkkinoilla 1 2 3 4 0
5 tarjoaa kansainvälisiä opiskelumahdollisuuksia 1 2 3 4 0
6 on kiinnostunut elinkeinoelämän toiveista, jotka koskevat
vastavalmistuneiden taitoja
1 2 3 4 0
7 pyrkii tarjoamaan opiskelijoille yhteyksiä elinkeinoelämään,
esim. yritysprojekteja
1 2 3 4 0
Mikäli annoit joihinkin kohtiin arvion 1, voit kertoa mihin kohtiin ja miksi, jotta voimme parantaa asiaa
________________________________________________________________________________________________
________________________________________________________________________________________________
PRO GRADU –TUTKIELMA
22. Teitkö tutkielman toimeksiantona?
1 Kyllä
2 En
23. Jos sait tutkielmaasi rahoitusta, millainen se oli?
1 Sain tutkielmastani kertapalkkion, joka oli ______ €
2 Sain stipendin, joka oli ______ €
3 Ainoastaan tutkielmastani suoranaisesti aiheutuneet kulut (kopiointi-, matka- yms. kulut) maksettiin
302
4 Tein tutkielmaa kokopäivätoimisesti ja sain toimeksiantajaltani palkkaa, joka oli _____ € / kk ____
kuukauden ajalta
5 Muu, mikä? ________________
24. Kuinka kauan käytit tutkielman tekemiseen yhteensä? n. ____ kk, josta nettoaikaa n. ____ kk
25. Arviosi saamastasi tutkielmaohjauksesta
asteikolla 1- 5? ____
26. Arviosi omasta panostuksestasi
tutkielmaprosessiin asteikolla 1- 5? ____
TYÖTILANNE
27. Työtilanne (tällä hetkellä tai jo sovittuna)
1 Olen vakinaisessa kokopäivätyössä
2 Olen vakinaisessa osapäivätyössä ______
h/vko
3 Olen määräaikaisessa kokopäivätyössä
4 Olen määräaikaisessa osapäivätyössä ____
h/vko
5 Olen päätoiminen yrittäjä
6 Olen osa-aikainen yrittäjä/toiminimi/osakas
yrityksessä
7 Jatkan opiskelua
8 Olen vanhempainlomalla tai hoitovapaalla
9 Suoritan varusmies- tai siviilipalvelua
10 Haen työtä (ei vielä työpaikkaa)
11 Muu, mikä? __________________________
28. Oletko tyytyväinen työtilanteeseesi?
1 Kyllä
2 En; miksi? ________________
29. Kauanko hait tai olet aktiivisesti hakenut työpaikkaa? ____ kk
29 a. Mikäli sinulla ei nyt ole työpaikkaa, mikä on mielestäsi tärkein syy siihen?
1 En ole vielä hakenut töitä
2 Työmarkkinatilanne yleisesti
3 Oman alueen työtilanne
4 Työkokemuksen puute
5 Tutkintoni aineyhdistelmä
6 Työelämässä tarvittavien erityistaitojen
puutteellisuus, täsmennä mikä
______________________________
7 Muu syy, mikä? ________________
KYSYMYKSET 30– 37 TYÖSSÄ OLEVILLE
30. Työpaikan sijainti valmistumishetkellä (mikäli et ole työssä jossakin alla mainituista kaupungeista 1-12,
valitse alue 13-32)
1 Helsinki
2 Joensuu
3 Jyväskylä
4 Kuopio
5 Lappeenranta
6 Mikkeli
7 Oulu
8 Pori
9 Rovaniemi
10 Tampere
11 Turku
12 Vaasa
13 Pääkaupunkiseutu
(Espoo / Vantaa /
Kauniainen)
14 Muu Uusimaa
15 Varsinais-Suomi
16 Häme
17 Päijät-Häme
18 Keski-Suomi
19 Pirkanmaa
20 Satakunta
21 Etelä-Pohjanmaa
22 Pohjanmaa
303
23 Pohjois-Pohjanmaa
24 Kymenlaakso
25 Etelä-Karjala
26 Pohjois-Karjala
27 Kainuu
28 Lappi
29 Etelä-Savo
30 Pohjois-Savo
31 Ahvenanmaa
32 Ulkomaat
31. Miten sait työpaikkasi (1-2 merkittävintä tekijää)?
1 Vastasin lehti-ilmoitukseen
2 Internetin kautta (esim. yritysten kotisivut)
3 Yliopiston ura- ja rekrytointipalvelujen kautta
4 Henkilöstöpalvelu- / rekrytointiyrityksen
kautta
5 Työvoimatoimiston välityksellä
6 Ekonomipörssin välityksellä
7 Henkilökohtaisten suhteiden avulla
8 Olen työskennellyt samassa organisaatiossa
opintojeni aikana
9 Tein pro gradu -tutkielman nykyiselle
työnantajalleni
10 Yliopiston/professorin välityksellä
11 Minulle tarjottiin työtä
12 Otin oma-aloitteisesti yhteyttä työnantajiin
13 Työskentelen omassa yrityksessä
14 Muuta kautta, miten? _________________
32. Työnantajasi
1 Yksityinen yritys tai laitos
2 Kunta, kuntayhtymä
3 Kunnallinen liikelaitos tai kunnan omistama
yritys
4 Valtio
5 Valtion liikelaitos
6 Yliopisto
7 Muu julkisyhteisö
8 Järjestö, säätiö tai vastaava
9 Olen yrittäjä/ammatinharjoittaja
10 Muu, mikä? ___________________
33. Miten hyvin työtehtäväsi vastaavat koulutustasi?
1 Hyvin
2 Melko hyvin
3 Heikosti
4 Ei lainkaan
5 En osaa sanoa
34. Mikä on asemasi organisaatiossa?
1 Ylin johto (pää-, toimitus- / varatoimitusjohtaja)
2 Johto (markkinointi-, henkilöstö-, talousjohtaja tms.)
3 Ylempi keskijohto (osastopäällikkö tms.)
4 Alempi keskijohto (toimistopäällikkö tms.)
5 Asiantuntija (myös esim. suunnittelija / projektipäällikkö)
6 Itsenäinen elinkeinonharjoittaja
7 Professori/lehtori/assistentti/muu opettaja
8 Toimihenkilö, ei esimiesasemassa
9 Muu, mikä? ______________
35. Mikä on tehtäväalueesi? Valitse vain yksi vaihtoehto.
1 Yleishallinnolliset tehtävät (esim. yleisjohto, strateginen konsultointi, juridiset tehtävät, kehittäminen ja
konsultointi / laatutyö)
2 Tietojenkäsittely- / ICT-tehtävät
304
3 Henkilöstöhallinnolliset yleistehtävät (esim. henkilöstöhallinnon kehittäminen ja konsultointi, rekrytointi)
4 Taloudelliset yleistehtävät (esim. sisäinen tai ulkoinen laskenta, budjetointi, kirjanpito, rahoitus, sisäinen
tarkastus, tilintarkastus, verotus, yritystutkimus, taloushallinnon kehittäminen)
5 Markkinoinnin yleistehtävät (esim. markkinointisuunnittelu, markkinatutkimus, myynti, vienti, markkinoinnin
kehittäminen ja konsultointi)
6 Logistiikka (esim. ostot, varastointi, kuljetus, tuonti, huolinta)
7 Opetus- / tutkimustehtävät
8 Palvelu- ja neuvontatehtävät
9 Sihteerin / assistentin tehtävät
10 Muut tehtävät
36. Tehtävänimikkeesi __________________
37. Bruttopalkkasi tällä hetkellä (sisältäen
luontaisedut) ______________ € /kk
SEURAAVIIN VASTAAVAT KAIKKI
38. Miten pääaineesi/ohjelmasi opintoja pitäisi kehittää? Mikä oli erityisen hyvää / mitä mielestäsi puuttui?
___________________________________________________________________________
___________________________________________________________________________
___________________________________________________________________________
39. Miten kielten opetusta pitäisi kehittää? Mikä oli erityisen hyvää / mitä mielestäsi puuttui?
_________________________________________________________________________________________
__________________________________________________________________________________________
40. Harkitsetko tai oletko harkinnut vakavasti kauppatieteellisiä jatko-opintoja?
1 En
2 Kyllä, mutta en aio jatko-opiskelijaksi
3 Kyllä, olen hakenut mutta minua ei ole otettu jatko-opiskelijaksi
4 Kyllä; miksi ja milloin aiot hakea jatko-opiskelijaksi?
___________________________________________________________________________________________
___________________________________________________________________________________________
___________________________________________________________________________________________
41. Mikä yliopistossasi ja/tai saamassasi koulutuksessa oli erityisen hyvää? Entä huonoa? Voit kommentoida
kauppatieteellistä koulutusta yleisemminkin.
___________________________________________________________________________
___________________________________________________________________________
305
___________________________________________________________________________
Kiitos vastauksistasi!
306
Liite 2 : Kyselylomake (KTK)
YLIOPISTO JA HALUTTAESSA OSOITE
ARVOISA KAUPPATIETEIDEN KANDIDAATTI
Olet menestyksekkäästi suorittanut tutkintosi, onnea! Nyt toivomme Sinulta palautetta yliopistostasi sekä saamastasi
koulutuksesta. Mielipiteesi ovat tärkeitä yliopistojen ja erityisesti niissä annettavan opetuksen kehittämiseksi.
Vastattuasi kyselyyn palauta tämä lomake yliopistosi … tutkintotodistusanomuksen liitteenä. Vastauksesi
käsitellään tilastollisesti ja täysin luottamuksellisesti. Yliopistosi ja Suomen Ekonomiliitto kiittävät avustasi!
1. Sukupuoli
1 Nainen
2 Mies
2. Syntymävuosi ___________
3. Asuinpaikka valmistumishetkellä (mikäli et asu jossakin alla mainituista kaupungeista 1-12, valitse alue 13-32)
1 Helsinki
2 Joensuu
3 Jyväskylä
4 Kuopio
5 Lappeenranta
6 Mikkeli
7 Oulu
8 Pori
9 Rovaniemi
10 Tampere
11 Turku
12 Vaasa
13 Pääkaupunkiseutu
(Espoo / Vantaa /
Kauniainen)
14 Muu Uusimaa
15 Varsinais-Suomi
16 Häme
17 Päijät-Häme
18 Keski-Suomi
19 Pirkanmaa
20 Satakunta
21 Etelä-Pohjanmaa
22 Pohjanmaa
23 Pohjois-Pohjanmaa
24 Kymenlaakso
25 Etelä-Karjala
26 Pohjois-Karjala
27 Kainuu
28 Lappi
29 Etelä-Savo
30 Pohjois-Savo
31 Ahvenanmaa
32 Ulkomaat
4. KTK-tutkinnon aloitusvuosi ________
5. Oletko suorittanut jo opintoja kauppatieteiden maisterin tutkintoa varten?
1 En
2 Kyllä, ___ op
6. Koulutustausta KTK-opintojen aloitushetkellä (valitse yksi vaihtoehto)
1 Ylioppilas
2 Ammattikorkeakoulu- tai yliopisto-opintoja
(ei tutkintoa)
3 Ammattikorkeakoulututkinto /
yliopistotutkinto
4 Ammatillinen perustutkinto
5 Avoimen yliopiston opintoja
6 Muu, mikä?
307
7. Millä perusteella ensisijaisesti valitsit opiskelupaikkasi? Valitse 1-2 vaihtoehtoa tärkeysjärjestyksessä, 1 =
tärkein, 2 = toiseksi tärkein.
1 Yksikön maine
2 Katsoin sinne opiskelemaan
pääsemisen mahdollisuudet
hyviksi
3 Sain siitä enemmän tietoa kuin
muista yksiköistä
4 Valintamenettely
5 Yksikön sijaintipaikkakunta
6 Tietty pääaine / ohjelma
7 Tietty
aineyhdistelmämahdollisuus
8 Ystävien ja/tai sukulaisten
vaikutus
9 Halu itsenäistyä
10 Opetuskieli
11 Laajat opiskelumahdollisuudet /
valinnanvara
12 Muu syy, mikä?
___________________________
8. Pääaine/ohjelma __________________________
8 a. Mahdollinen erikoistumisalue?
______________________________
9. Laajimmat sivuaineet / sivuopintokokonaisuus
1 ______________________
2 ______________________
Minulla ei ollut sivuaineita (merkitse tällöin rasti)
10. Suorititko osan KTK-tutkintoon sisältyvistä opinnoista ulkomailla (esim. yliopiston opiskelijavaihdossa)
1 Kyllä
2 En
VASTAA KYSYMYKSIIN 11-13, mikäli olit opiskelijavaihdossa KTK-tutkinnon aikana
11. Ota kantaa seuraaviin väittämiin (1= täysin eri mieltä, 2= jokseenkin eri mieltä, 3= jokseenkin samaa mieltä,
4= täysin samaa mieltä; 0= en osaa sanoa)
a Sain riittävästi tietoa käytettävissä olevista vaihtoyliopistoista ennen lähtöäni 1 2 3 4 0
b Pystyin asianmukaisesti sisällyttämään suorittamani vaihto-opinnot osaksi KTK-
tutkintoani
1 2 3 4 0
c Uskon saaneeni vaihto-opintojaksoni aikana sellaista osaamista, jota muuten en
tutkinnon aikana olisi saanut
1 2 3 4 0
d Koen vaihto-opintojaksoni olleen minulle hyödyksi laadukkaan työllistymisen
kannalta
1 2 3 4 0
e Opetus vaihto-opintojaksoni aikana oli laadukasta 1 2 3 4 0
f Vaihtoonlähtöön kannustettiin riittävästi yliopiston taholta 1 2 3 4 0
g Taloudellinen ja muu tuki vaihtoonlähtöön oli riittävää 1 2 3 4 0
h KTK-tutkinnon rakenne mahdollisti luontevasti vaihtoonlähdön 1 2 3 4 0
308
12. Mikä asia tai mitkä asiat olivat avainasemassa vaihtoonlähtöpäätöksesi kannalta?
________________________________________________________________________________________________
________________________________________________________________________________________________
________________________________________________________________________________________________
13. Mikä asia ratkaisi vaihto-opintokohteen valinnan kohdallasi?
________________________________________________________________________________________________
________________________________________________________________________________________________
________________________________________________________________________________________________
14. Mikäli et ollut opiskelijavaihdossa KTK-tutkinnon aikana, mihin päätöksesi perustui?
________________________________________________________________________________________________
________________________________________________________________________________________________
________________________________________________________________________________________________
15. Suorititko osan KTK-tutkintoon sisältyvistä opinnoista toisessa kotimaisessa yliopistossa?
1 En
2 Kyllä ___________________________:ssa ______op
___________________________:ssa ______ op
___________________________:ssa ______ op
16. Jos katsot KTK-tutkinnon suorittamisen pitkittyneen (suhteessa normiaikaan), mitkä ovat mielestäsi
viivästymisen tärkeimmät syyt (1 = tärkein, 2 = toiseksi tärkein; merkitse rasti jos viivästymistä ei ollut)?
Opintoni eivät viivästyneet (rasti
ruutuun)
1 Työskentely opintojen ohella
kokopäiväisesti
2 Työskentely opintojen ohella osa-
aikaisesti
3 Varusmiespalvelu/vanhempainloma
4 Tutkielman viivästyminen
5 Opiskelu ulkomailla
6 Opiskelu jossakin muussa
oppilaitoksessa
7 Opetusjärjestelyt (esim. kurssien
ajoitus)
8 Opiskelumotivaation puute
9 Harrastukset
10 Opintojen vaativuus / puutteelliset
opiskelutaidot
11 Opintojen ohjauksen puutteet
12 Sairaus
13 Aktiivinen toiminta
ylioppilaskunnassa/ainejärjestössä
14 KTM-opintojen suorittaminen KTK-
opintojen aikana
15 Muu syy, mikä?
_______________________________
309
17. Kuinka pitkä mahdollinen viivästyminen oli
kuukausina? ________ kk
18. Olin kokopäivätyössä lukukausien aikana
yhteensä n. ________ kk
19. Olisitko halunnut opiskelemaan kauppatieteitä
ensisijaisesti johonkin muuhun yliopistoon?
1 Kyllä; mihin?
______________________________
2 En
20. Arvioi seuraavia yliopistoosi liittyviä osa-alueita
opiskelun sujuvuuden kannalta asteikolla 1-5
(heikko-välttävä-tyydyttävä-hyvä-erinomainen)
1 Yliopiston tilat 1 2 3 4 5
2 Yliopiston laitteet 1 2 3 4 5
3 ATK-tuki 1 2 3 4 5
4 Kirjastopalvelut 1 2 3 4 5
21. Arvioi saamaasi opintojen ohjausta asteikolla 1-5
1 Orientaatiopäivät tai muu opintojen aloittamiseen liittyvä ohjaus 1 2 3 4 5
2 Infotilaisuudet 1 2 3 4 5
3 Opintohallinnon / opintotoimiston palvelut 1 2 3 4 5
3a Laitoksen / tiedekunnan / schoolin opintopalvelut 1 2 3 4 5
4 Ohjaus opintojaksoilla 1 2 3 4 5
5a Opinto-opas 1 2 3 4 5
5b Weboodi 1 2 3 4 5
6 Informaatio www-sivuilla 1 2 3 4 5
7 Opiskelijatutorointi 1 2 3 4 5
8 Opettajatutorointi 1 2 3 4 5
Jos annoit kysymyksen 21 joihinkin kohtiin arvosanan 1 tai 2, niin missä vaiheessa ja missä asiassa olisit toivonut
enemmän?
________________________________________________________________________________________________
________________________________________________________________________________________________
22. Arvioi seuraavia opetukseen liittyviä osa-alueita asteikolla 1-5
1 Opetusmenetelmien
tarkoituksenmukaisuus
1 2 3 4 5
2 Tutkinnon kaikille
yhteisten opintojen
opetus
1 2 3 4 5
3 Pääaineen / ohjelman
opetus
1 2 3 4 5
4.1 englanti 1 2 3 4 5
4.2 suomen kieli ja viestintä 1 2 3 4 5
4.3 ranska 1 2 3 4 5
4.4 venäjä 1 2 3 4 5
4.5 saksa 1 2 3 4 5
4.6 ruotsi 1 2 3 4 5
4.7 espanja 1 2 3 4 5
4.8 muu, mikä?
____________________
1 2 3 4 5
5 Vieraskielisten
opintojaksojen opettajien
kielitaito
1 2 3 4 5
Mikäli annoit joihinkin kohtiin arvosanan 1 tai 2, voit kertoa mihin kohtiin ja miksi
310
________________________________________________________________________________________________
________________________________________________________________________________________________
KANDIDAATINTUTKIELMA (kys. 23-25)
23. Teitkö kandidaatintutkielman toimeksiantona?
1 Kyllä
2 En
24. Arviosi (1-5) saamastasi kandidaatintutkielman
ohjauksesta? _____
25. Arviosi (1-5) omasta panostuksestasi
kandidaatintutkielmaprosessiin? ____
26. Arvioi koulutuksessa hankkimiasi valmiuksia asteikolla 1-5
1 Talouden yleinen tuntemus 1 2 3 4 5
2 Valmiudet pääaineessa /
ohjelmassa
1 2 3 4 5
3 Valmiudet sivuaineissa /
sivuopinto-
kokonaisuudessa
1 2 3 4 5
4 Viestintävalmiudet
äidinkielellä
1 2 3 4 5
5 Viestintävalmiudet toisella
kotimaisella kielellä
1 2 3 4 5
6 Viestintävalmiudet
vierailla kielillä
1 2 3 4 5
7a Yrittäjävalmiudet,
tiedolliset
1 2 3 4 5
7 b Yrittäjävalmiudet,
asenteelliset
1 2 3 4 5
8 Valmiudet toimia
kansainvälisessä
1 2 3 4 5
ympäristössä
9 Valmiudet ryhmässä
työskentelyyn
1 2 3 4 5
10 Yleiset johtamisvalmiudet 1 2 3 4 5
11 Henkilöstöjohtamis- /
esimiesvalmiudet
1 2 3 4 5
12 Tietotekniset valmiudet 1 2 3 4 5
13 Valmius omaksua uusia
asioita
1 2 3 4 5
14 Ongelmienratkaisuvalmius 1 2 3 4 5
15 Esiintymisvalmiudet 1 2 3 4 5
16 Vuorovaikutusvalmiudet 1 2 3 4 5
17 Eettisen toiminnan
valmiudet
1 2 3 4 5
Mikäli annoit joihinkin kohtiin arvosanan 1 tai 2, kerro mihin kohtiin ja miksi, jotta voimme parantaa opetusta jatkossa
_______________________________________________________________________________________________
_______________________________________________________________________________________________
_______________________________________________________________________________________________
27. Arviosi (1-5) omasta panostuksestasi KTK-tutkintoon kuuluvien opintojen suorittamiseen? ____
311
28. Arvioi seuraavia väittämiä asteikolla 1-4 (1 = täysin eri mieltä, 2 = melko eri mieltä, 3 = melko samaa mieltä,
4 = täysin samaa mieltä, 0 = en osaa sanoa)
1 Koulutus vastasi niitä odotuksia, joita minulla oli aloittaessani opinnot 1 2 3 4 0
2 Koulutus oli laadukasta 1 2 3 4 0
3 Koulutus oli vaativaa 1 2 3 4 0
4 Koulutus oli motivoivaa 1 2 3 4 0
5 Opinnot olivat mielenkiintoisia 1 2 3 4 0
6 Opinnot olivat mielenkiintoisia 1 2 3 4 0
7 Opetuksessa huomioitiin kansainvälisyys 1 2 3 4 0
8 Kielten opetusta oli saatavilla riittävästi 1 2 3 4 0
Mikäli annoit joihinkin kohtiin arvion 1, voit kertoa mihin kohtiin ja miksi, jotta voimme parantaa asiaa
________________________________________________________________________________________________
________________________________________________________________________________________________
________________________________________________________________________________________________
29. Arvioi seuraavia väittämiä oman yliopistosi/yksikkösi kannalta asteikolla 1-4 (1 = täysin eri mieltä, 2 =
melko eri mieltä, 3 = melko samaa mieltä 4 = täysin samaa mieltä; 0 = en osaa sanoa)
Mielestäni yliopistoni/yksikköni
1 on kiinnostunut opiskelijoiden mielipiteistä 1 2 3 4 0
2 käyttää elinkeinoelämän asiantuntijoita opetuksessa 1 2 3 4 0
3 hyväksyy opiskelijat osaksi asiantuntijayhteisöä 1 2 3 4 0
4 huolehtii koulutuksen kilpailukyvystä työmarkkinoilla 1 2 3 4 0
5 tarjoaa kansainvälisiä opiskelumahdollisuuksia 1 2 3 4 0
6 tukee työelämävalmiuksien kehittymistä 1 2 3 4 0
7 tarjoaa opiskelijoille yhteyksiä elinkeinoelämään, esim.
yritysprojekteja
1 2 3 4 0
Mikäli annoit joihinkin kohtiin arvion 1, voit kertoa mihin kohtiin ja miksi, jotta voimme parantaa asiaa
________________________________________________________________________________________________
________________________________________________________________________________________________
________________________________________________________________________________________________
30. Aiotko valmistuttuasi jatkaa opintojasi kauppatieteiden maisteriksi?
1 Kyllä, jatkan suoraan eri yliopistossa, missä? _______________________
2 En, vaan siirryn työelämään
3 Siirryn nyt työelämään ja jatkan mahdollisesti myöhemmin
4 En, vaan vaihdan opiskelemaan toista alaa, kerro mikä ___________________
Miksi päädyit tähän?_______________________________________________________
312
30a. Mikäli jatkat KTM-tutkintoon, aiotko käydä työssä opintojen yhteydessä?
313
1 Kyllä, kokopäivätyössä
2 Kyllä, osapäivätyössä
3 Aion toimia yrittäjänä
4 En
31. Miten pääaineesi/ ohjelmasi opintoja pitäisi kehittää? Mikä oli erityisen hyvää / mitä mielestäsi
puuttui?
_______________________________________________________________________________________
_______________________________________________________________________________________
_______________________________________________________________________________________
32. Miten kielten ja viestinnän opetusta pitäisi mielestäsi kehittää?
_______________________________________________________________________________________
_______________________________________________________________________________________
_______________________________________________________________________________________
33. Mikä yliopistoyksikössäsi ja/tai saamassasi koulutuksessa oli erityisen hyvää? Entä huonoa? Voit
kommentoida kauppatieteellistä koulutusta yleisemminkin.
_______________________________________________________________________________________
_______________________________________________________________________________________
_______________________________________________________________________________________
Kiitos avustasi!
314
Liite 3 : KTM-vastaajat pääaineittain
Ka
ikki
Aa
lto
Ha
nke
n
JY
LT
Y
LY
OY
Ta
Y
TS
E
UE
F
VY
laskentatoimi 224 51 35 9 42 8 37 14 21 7
markkinointi 223 46 41 5 1 4 49 5 43 29
organisaatiot ja johtaminen /
yrityksen hallinto / pk-
yritysten johtaminen /
henkilöstöjohtaminen 212 49 21 8 21 19 4 29 11 5
rahoitus 117 49 32 22 11 1 2
laskentatoimi ja rahoitus 95 31 64
kansantaloustiede 92 32 6 7 17 15 7 8
international business 61 49 2 1 9
yritysjuridiikka / juridiikka 42 18 9 5 8 2
yrittäjyys ja pienyritysten
johtaminen / yrittäjyys 41 14 11 1 5 1
kv. liiketoiminta / kv.
markkinointi 39 2 2 17
logistiikka / ostotoiminnot /
hankintojen johtaminen /
hankintatoimi 37 8 9 6 6 8
tietojärjestelmätiede /
informaatioteknologia 35 1 23 1 1
tuotantotalous 3 3
information and service
management 26 26
tietojohtaminen 24 24
talousoikeus 23 23
pk-yritysten markkinointi ja
kansainvälinen liiketoiminta 23 6 15 1 1
MITIM 2 2
suomen kieli ja viestintä /
yhteisöviestintä /
talouselämän viestintä 14 14
International Business
Communication 13 13
talousmaantiede / aluetiede 11 11
taloushallinto / pk-yritysten
taloushallinto ja rahoitus /
tilintarkastus 7 7
vakuutustiede 7 7
tietotekniikka 7 7
CEMS 6 1 5
kauppaoikeus 5 5
vero-oikeus 2 2
ympäristöjohtaminen 1 1
oikeustaloustiede 1 1
IDBM 1 1
muu aine / ohjelma 32 5 5 1 1 7 2 2
315
Liite 4 : KTK-vastaajat pääaineittain
Ka
ikki
Aa
lto
Ha
nke
n
JY
LU
T
LY
OY
Ta
Y
TS
E
UE
F
VY
laskentatoimi 224 51 35 9 42 8 37 14 21 7
markkinointi 223 46 41 5 1 4 49 5 43 29
organisaatiot ja johtaminen /
yrityksen hallinto / pk-
yritysten johtaminen /
henkilöstöjohtaminen 212 49 21 8 21 19 4 29 11 5
rahoitus 117 49 32 22 11 1 2
laskentatoimi ja rahoitus 95 31 64
kansantaloustiede 92 32 6 7 17 15 7 8
international business 61 49 2 1 9
yritysjuridiikka / juridiikka 42 18 9 5 8 2
yrittäjyys ja pienyritysten
johtaminen / yrittäjyys 41 14 11 1 5 1
kv. liiketoiminta / kv.
markkinointi 39 2 2 17
logistiikka / ostotoiminnot /
hankintojen johtaminen /
hankintatoimi 37 8 9 6 6 8
tietojärjestelmätiede /
informaatioteknologia 35 1 23 1 1
tuotantotalous 3 3
information and service
management 26 26
tietojohtaminen 24 24
talousoikeus 23 23
pk-yritysten markkinointi ja
kansainvälinen liiketoiminta 23 6 15 1 1
MITIM 2 2
suomen kieli ja viestintä /
yhteisöviestintä /
talouselämän viestintä 14 14
International Business
Communication 13 13
talousmaantiede / aluetiede 11 11
taloushallinto / pk-yritysten
taloushallinto ja rahoitus /
tilintarkastus 7 7
vakuutustiede 7 7
tietotekniikka 7 7
CEMS 6 1 5
kauppaoikeus 5 5
vero-oikeus 2 2
ympäristöjohtaminen 1 1
oikeustaloustiede 1 1
IDBM 1 1
muu aine / ohjelma 32 5 5 1 1 7 2 2