vuosi 2014 arenen silmin – rakennemuutoksen seuraukset eri amkeissa

perjantai 21. huhtikuuta 2023

VUOSI 2014 ARENEN SILMIN – rakennemuutoksen seuraukset eri amkeissa

TAHA-päivätOulu, 31.10.2013Timo Luopajärvi


Visio suomalaisesta ammattikorkeakoulutuksesta 2014

• Suomessa on kansainvälisesti kilpailukykyinen ja tunnustettu ammattikorkeakoulutus, joka mahdollistaa alueiden sosiaalisen, taloudellisen ja kulttuurisen hyvinvoinnin kehittymisen

• Ammattikorkeakouluilla on vahva rooli työelämälähtöisen uuden tiedon tuottajana ja soveltajana sekä kaupallistamisen ja yrittäjyyden edistäjänä

• Ammattikorkeakoulu on arvostettu opiskelu- ja työpaikka


Hallitusohjelman keskeiset1) Yleiset:

• Korkeakoulujen toimipisteverkkoa kootaan riittävän laajoiksi, laadukkaiksi ja innovatiivisiksi osaamisympäristöiksi

• Jokaisessa maakunnassa yksi tai useampi korkeakoulu

• Yliopistokeskusten toimintaedellytykset turvataan

• Korkeakoulutuksen laadun parantamiseksi ja toisen asteen koulutuksen alueellisen kattavuuden turvaamiseksi edistetään tilojen, tukipalvelujen ja opettajaresurssien yhteiskäyttöä

• Tutkintoon johtava koulutus säilytetään maksuttomana

• Edistetään koulutusvientiä

• AHOt osaksi kaikkea koulutusta, edistetään tutkintojen osaamisperusteista määrittelyä

• Työelämäyhteyksiä ja työelämätietoutta ja yrittäjyyskasvatusta vahvistetaan kaikilla koulutusasteilla

• Opinto-ohjausta vahvistetaan kaikilla koulutusasteilla


Hallitusohjelman keskeiset (2)

2) Ammattikorkeakoulujen erityiset:

• Ammattikorkeakoulujen hallintoa ja rahoitusta koskeva lainsäädäntö uudistetaan

• Vastuu perusrahoituksesta kokonaan valtiolle, ´1.1. 2015

• Ammattikorkeakouluista itsenäisiä oikeushenkilöitä, 1.1.2015

• Toimiluvat uudistetaan korostaen toiminnan laatua ja vaikuttavuutta, 1.1. 2014

• Korkeakoulutukseen pääsyä sujuvoitetaan

• Selkeytetään terveydenhuollon korkeakoulutusta?

• Lisätään yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen erilaisia profiileja korostavaa tutkimusyhteistyötä?

• Ammattikorkeakoulujen t&k-toiminnan osuutta niiden rahoituksesta vahvistetaan nykyisestä

• Parannetaan korkeasti koulutettujen täydennyskoulutusmahdollisuuksia


KESUn 2011-2016 linjaukset

Rakenteellinen kehittäminen ja ammattikorkeakoulujen uudistaminen:

1) Rahoitus- ja säädösohjausta uudistetaan v. 2014 alusta vauhdittamaan uudistusta sekä toiminnan laadun ja vaikuttavuuden parantamista

2) Toimiluvat uudistetaan v. 2014 alusta (VN:n päätös)

3) Yhteyttä alueen kehittämiseen ja työelämään tiivistetään ja yleisiä johtamisen edellytyksiä vahvistetaan

4) Rahoitus uudistetaan niin, että kriteereissä otetaan huomioon koko lakisääteinen toiminta. Rahoitus määräytyy pääasiassa suoritettujen tutkintojen, opintoprosessin laadun ja tehokkuuden sekä työllistymisen perusteella


KESUN LINJAUKSET (2)

5) OKMn seurannalla ja arvioinnilla varmistetaan uudistuksen toteutuminen. VOS:n kokonaisuudistuksen aikataulussa arvioidaan miten rahoituksen siirto valtiolle ja oikeushenkilöaseman muuttaminen toteutetaan

6) Jokaisessa maakunnassa toimii yksi tai useampi korkeakoulu. Rakenteet vaihtelevat eri puolilla maata. Tehtävissä korostetaan työelämäyhteyksiä ja aluevaikuttavuutta.

7) Ruotsinkielinen amk-koulutus keskitetään ruotsinkielisiin ammattikorkeakouluihin.

8) Korkeakoulujen rajat ylittävää tilojen, tukipalvelujen ja opettajaresurssien yhteiskäyttöä edistetään

9) Aloittajamääriä vähennetään 2200lla v. 2013 (erit. kulttuuri, marata ja tekniikka, sotella lievää lisäystä)


KESUn LINJAUKSET (3)

Laadukkaasta koulutuksesta nopeammin työelämään:

10) Koulutusvastuuta ja tutkintoja koskeva säätely uudistetaan siten, että autonomiaa järjestämistavoissa lisätään, koulutus voidaan koota suuremmiksi kokonaisuuksiksi. Ylempi amk-tutkinto säilytetään amk:n ensisijaisena jatkotutkintona. Tutkinnon tunnettuutta parannetaan

11) Korkeakoulujen opiskelijavalinnat ja opintojen rakenteet uudistettu v.2015 loppuun mennessä.

12) Opetuksen ja ohjauksen tasoa ja tutkintojen läpäisyä parannetaan kaikilla tutkintotasoilla. Uudessa rahoitusjärjestelmässä otetaan huomioon mm. tutkinnot, opintoprosessien laatu ja korkeakoulun strategista kehittämistä tukevat toimet.


Laadukkaalla tutkimuksella ja innovaatiotoiminnalla kilpailukykyä:

13) Innovaatiotoiminnan ja tuotekehitystyön edellytyksiä vahvstetaan erityisesti ammattikorkeakouluissa. Lisätään yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen niiden omaa profiilia tukevaa tutkimusyhteistyötä.

14) Yojen ja amkien TKI-toimintaa hyödynnetään elinkeinorakenteen monipuolistamisessa, luovan talouden ja uusien kasvualojen (ympäristö- ja energiateknologia, uudet materiaalit, luonnonvara-alojen kehittäminen, yhteiskunnan palvelurakenteiden uudistaminen ja kestävän kasvun edistäminen).

15) Amkit kehittävät tki-toimintaansa niin, että ne pystyvät entistä suunnitelmallisemmin palvelemaan alueen pk-yritysten ja palvelusektorin tarpeita, mikä edellyttää tki-työn huomioimista opetushenkilöstön toimenkuvissa.

16) Yot ja amkt kehittävät yhteisiä yritysten ja muiden organisaatioiden kanssa tehtävän tutkimusyhteistyön muotoja.




17) Amkit tiivistävät koulutuksen, tki-toiminnan ja työelämän yhteyksiään ja monipuolistavat rahoituspohjaansa hyödyntämällä Tekes-rahoitusta nykyistä paremmin.

18) Korkeakoulut ja tutkimuslaitokset tehostavat alueellista toimintaansa ammatillisen koulutuksen järjestäjien kanssa ammatillisen koulutuksen merkityksen vahvistamiseksi innovaatiojärjestelmässä sekä luovuuden ja huippuosaamisen kehittämiseksi ammatillisessa koulutuksessa. Kehitetään ammatillisen koulutuksen opetushenkilöstön osaamista innovaatioiden tuottamisessa, tunnistamisessa ja tuotteistamisessa.

19) Sektoritutkimuslaitosten ja korkeakoulujen välistä työnjakoa selkiytetään.

20) Vahvistetaan koulutuksen ja koulutuspolitiikan kehittämistä palvelevaa tutkimusta suuntaamalla ministeriöiden tutkimusrahoja ja kokoamalla alan tutkimus monitieteelliseksi koulutustutkimuksen verkostopohjaiseksi tutkimusyksiköksi!



Korkeakoulujen aikuiskoulutus:

26) Korkeakoulututkinnon jälkeistä koulutusta kehitetään luomalla laajoja osaamiskokonaisuuksia.

27) Korkeakoulututkinnon suorittaneiden täydennyskoulutusmahdollisuuksia parannetaan luomalla tutkintoa täydentäviä erikoistumiskoulutuksia (vähintään 30 op., korvaa aiemmat).

28) Korkeakoulut suunnittelevat koulutustarjontaansa kokonaisuutena siten, että tutkintoon johtava koulutus ja muu koulutus muodostavat työelämän tarpeisiin vastaavan yhtenäisen kokonaisuuden.


Päätetyt menosäästöt

• Ammattikorkeakouluverkon ja rahoitusjärjestelmän uudistaminen - 51 M€ v. 2015 mennessä (hallitusohjelma)

• Kun tähän lisätään kuntaosuus (58%), niin todellinen säästösumma nykytasolla arvioiden on n. – 125 M€ v. 2015? ( 13%)

• Tästä v. 2013 toteutettavilla aloituspaikkaleikkauksilla säästetään paikoista riippuen n. 60% (toteutuu kokonaisuudessaan vasta v. 2017)

• Budjetin kehysriihi 2014-2017 (maaliskuu 2013), vuoden 2014 indeksi jäädytetään

• Talousarvioesitys v. 2014, amkien laskennalliset kustannukset 879M€, leikkaus 2012 tasoon -62 M€ (6,6 %), jos amk-indeksi on 2,5%, niin kokonaisleikkaus -85 M€ (9%)

• Nyt tehtyjen päätösten mukaiset kokonaisleikkaukset v. 2015 ovat 18 %


AMK-uudistuksen tavoite

Tavoitteena ammattikorkeakoulut, jotka ovat:

•Kansainvälisesti arvostettuja

•Autonomisia ja vastuullisia osaajien kouluttajia

•Alueellisen kilpailukyvyn rakentajia

•Työelämän uudistajia sekä

•Innovaatioiden kehittäjiä


AMK-uudistuksen vaiheet

• 6.9.2011 OKM:n suuntaviivat; amkit kirjoitetaan lakiin, amkeista itsenäisiä oikeushenkilöitä ja osakeyhtiöitä, koko lainsäädäntö uudistetaan, perusrahoitus 100% valtiolta

• perusrahoituksesta ei päästy sopuun hallituksessa joulukuussa 2011, jonka jälkeen koko uudistuksen eteneminen on vaikeutunut; VOS-rahoitus säilyy, ylläpitäjämalli säilyy, uudistusta viedään eteenpäin toimilupia uusimalla (I vaihe)

• Edelleen huoli: rakennetta ei kyetä uudistamaan ja leikkaukset kaatuvat juustohöylällä kaikkien niskaan


Uudistuksen eteneminen, 1.vaihe

•AMK-lakiin tarkennuksia (6§ Toimilupien uudistaminen ja 7§ Koulutustehtävä), ammatillinen opettajankoulutus siirretään AMK-lakiin, määräaikaiset toimiluvat (2 vuotta)

•Rahoitusmalli tulokseen perustuva (koulutus 85%, TKI-toiminta 15 %, strategiarahoitus n. 20M€)

•Lakiehdotukset hyväksyttiin kesäkuussa 2013, voimaan 1.1.2014 (lisäksi Eduskunnan lausuma koulutusviennin esteiden selvittämisestä; Kiuru asetti 3 selvityshenkilön työryhmän 15.8.2013)

•VN:n asetus ammattikorkeakouluista 4.7.2013, voimaan 1.1.2014

•Toimilupahakemukset OKM:lle 30.09.2013, 21 amkia hakee toimilupaa osakeyhtiölle, 3 kuntayhtymälle

•Tarkistusneuvotteluissa lokakuussa 14 amkia; talous, koulutusvastuut, sivutoimipisteet (80 --- 50), fuusiot (Lappi, Kyamk-MAMK, Arcada-Novia)

•Jatkoneuvottelut marraskuussa (toiminnalliset edellytykset), Sivpol 14.11. ja 26.11

•Toimilupapäätökset VN 5.12. tai 12.12.


ARENEN näkemykset I vaiheesta

• Koko uudistus olisi pitänyt toteuttaa kerralla

• Samanaikaiset rahoituksen leikkaukset vaikeuttavat uudistuksen järkevää toteuttamista

• Rakennepoliittinen ohjelma lisää määräaikaisia koulutuspaikkoja v. 2014 (vastahan niitä leikattiin)

• Korkeakoulutuksen rakennetta pitäisi tarkastella kokonaisuutena ja tasavertaisesti (ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen yhteiset rakenteet tulisi mahdollistaa silloin kun se on alueellisesti tai muuten perusteltua)

• Rahoitusmalli otetaan käyttöön kokonaisuudessaan tuloksellisuuteen perustuen, vaikka seurantaindikaattorit eivät ole kattavia ja luotettavia (rakennepoliittinen ohjelma esittää malliin muutoksia jo ennen kuin sitä on edes otettu käyttöön?)

• Koko valmistelu vahvasti OKM-vetoinen (vrt. yo-uudistus)


ARENEN lausunto amk-asetukseen

• Määräaikaisen toimiluvan pituus harkinnanvaraiseksi (voisi olla pidempi kuin 2 vuotta)

• Ylemmän tutkinnon järjestäminen amk:n itsensä päätettäväksi

• Ylemmän tutkinnon nimikkeeksi maisteri-amk (mikäli ei tässä vaiheessa mahdollista niin pelkästään koulutusalakohtainen nimike, esim. tekniikan ylempi amk-tutkinto jne.)

• 3 vuoden työkokemusvaateesta luopuminen ylemmän kv-toteutuksissa

• Opintojen rakenteen (4§) poistaminen

• Tutkintojen tavoitteiden tarkistaminen viitekehyksen 6- ja 7-tasojen mukaisiksi

• Opettajien tehtävämäärittelyn nykyaikaistaminen


Uudistuksen eteneminen, 2. vaihe

• Toisen vaiheen lakiluonnoksen 1. versio ohjausryhmässä 14.5.2013 (perusrahoitus valtiolle 100%, itsenäiset oikeushenkilöt, osakeyhtiöt)

• Arenen kommentit (amk:n tehtävän uudistaminen, toimiluvat, koulutuksen maksullisuus, ylemmän työkokemusvaateen poistaminen kv-ohjelmista, ALV-menettelyn tasapuolisuuden varmistaminen, opiskelijakuntien aseman yhdenmukaistaminen) opetusministerille 18.6.2013

• Lakiluonnos uudistuksen ohjausryhmässä 12.9.2013

• Amk-rehtorien ja opetusministerin tapaaminen 13.9.2013

• Lakiluonnos lausunnolla parhaillaan (dead line 22.11.2013)

• Lausuntojen johtopäätösten käsittely ohjausryhmässä 18.12.2013

• HE eduskunnalle alkuvuodesta 2014


Arenen lausunto lakiluonnokseen

• Uudistus kannatettava; tärkeimmät perusrahoitus valtiolle ja itsenäinen oikeushenkilö, osakeyhtiö (laki valmiiksi kevätistuntokaudella 2014)

• Tehtäväpykälä (4§) aiemmin esitetyssä muodossa

• 11§:ään maisteri-amk

• Koulutusvienti (14§) koko tutkintoon johtavaan koulutukseen (04.11.2013 selvityshenkilöiden raportti)

• Julkisuus (22§)

• Ylemmän työkokemusvaateen poistaminen kv-kaksoistutkinnoissa (26§)

• Opiskelijakunta (42§) kannatettava


VUOSI 2014 ARENEN SILMIN

• Taloustilanne kireä, YT-neuvottelut jatkuvat suurella osalla amkeja

• Uudistuksen 1. vaihe tuo yhden fuusion 2014 ja toisen 2017

• 24 amkia saa toimiluvan (määräaikaisia vähän)

• Rakennepoliittinen ohjelma tuo vähän lisää resursseja

• Koulutusvienti ei etene

• Uudistuksen 2. vaiheen laki valmiiksi keväällä 2014(edellyttää rahoituskysymyksen ratkaisemista pikaisesti!)

• Duaalimalli keskusteluun hallitusohjelman laadinnassa (hallituspohjasta riippuu miten edetään)

• Rakenteellista uudistamista jatkettava (koskee koko korkeakoulukenttää)


Laadun haasteet

• Säästöihin kyettävä vaikuttamaan rakenteellisin keinoin:

- sivutoimipisteiden kokoaminen

- profiloituminen koulutuksessa, leikkaukset profiilin mukaan

- yhteistyö koulutuksen suunnittelussa ja toteutuksessa

• Panostettava myös muihin toimintoihin:

- aikuiskoulutus, TKI-toiminta, aluekehitys

- kansainvälinen yhteistyö, koulutusvienti (säädökset)

- hanketoiminnan vahvistaminen


Laadun haasteet (2)

• Toimintaprosessit kuntoon:

- vetovoima, läpäisy, työllistyminen

- selkeät strategiset valinnat ja niihin panostaminen

- yhteisiä toimintoja yhteistyössä

• Laadukkaan osaamisen säilyttäminen ja ylläpito

- strategiset painopisteet ja niihin keskittyminen

- osaamisen kehittäminen painoalueilla

• Korkeakoulutuksen kehittäminen kokonaisuutena:

- erilaisia korkeakouluja eri puolille maata, erikoistuminen

- profiloituminen maan/alueen tarpeiden mukaan

vuosi 2014 arenen silmin – rakennemuutoksen seuraukset eri amkeissa

Documents