VUOSIKERTOMUS 2015

1

2

3

4

5

6

7

9

10

11

12

13

14

15

17

18

20

21

22

24

26

27

28

29

30

31

32

34

Sisällys

Johdon katsaus

Yhteiskunnallinen vaikuttavuus

Korkean turvatason tietotekniikkapalvelut

Toiminta ja henkilöstö

Talous

Yhteistyö ja tulevaisuus

Energiahuolto

Energiahuoltosektorin toiminta

Kotimaiset ja uusiutuvat energialähteet

Valtion öljyvarastot

Tuontipolttoaineiden velvoitevarastoinnin hallinnointi

Energia-alan kansainväliset velvoitteet ja yhteistyö

Kriittinen infrastruktuuri

Sähköiset tieto- ja viestintäjärjestelmät

Korkean turvatason tietotekniikkapalvelujen tuottaminen

Logistiset järjestelmät

Infrastruktuurin rakentaminen ja kunnossapito

Finanssiala

Perustuotanto

Elintarvikehuoltosektori

Terveydenhuoltosektori

Vesihuolto ja muu yhdyskuntatekniikka

Teollisuussektorin poolitoimintaa

Sotilaallista maanpuolustusta tukeva tuotanto

Yhteistyö aluehallintoviranomaisten ja kuntatason kanssa

KOVA-toimikunta

Suunnittelu- ja analyysitoiminta

Kansainvälinen yhteistyö

35

36

37

38

40

41

42

44

45

46

47

48

49

50

51

53

55

56

57

59

60

HUOVI-portaalin kehittäminen

Huoltovarmuusorganisaation kehittäminen

Viranomaisyhteistyö

Tutkimus- ja analyysitoiminta

Hallitus

Hallituksen jäsenet

Huoltovarmuusneuvosto

Huoltovarmuusneuvoston jäsenet

Huoltovarmuusorganisaatio

Hallinto, henkilöstö ja viestintä

Huoltovarmuuskeskuksen organisaatio

Talous

Tulos - budjetti -vertailu 2015

Tuloslaskelma 1.1. - 31.12.2015

Tase 31.12.2015

Ledningens översikt

Försörjningsberedskapsorganisationen

FBC's organisation

Management's Review

National Emergency Supply Organisation

NESA's Organisation

Turvallisuustilanne on muuttunut Itämeren alueella yllättävästi ja nopeasti. Venäjän aktivoitunut sotilaallinen toiminta ja Natonvastatoimet ovat tuoneet jälleen esiin uhkakuvan Suomen kauppamerenkulun haavoittuvuudesta. Venäjän ja länsimaidenhuonontuneet välit molemminpuolisine talouspakotteineen sekä Venäjän taloustilanne ovat vähentäneet Suomen ja Venäjänvälistä kauppaa voimakkaasti. Huoltovarmuudelle kriittiset energiatoimitukset ovat kuitenkin jatkuneet häiriöittä.

Öljyn hinta on pysynyt alhaisena jo toista vuotta, eikä sen odoteta nousevan vuoden 2014 tasolle lähiaikoina. Valtioneuvostonalennettua varmuusvarastojen tavoitetasoa Huoltovarmuuskeskuksen pitää realisoida merkittävä määrä öljytuotteita.

Pakolaisvirrat EUn ulkorajoilla ovat vaikuttaneet myös Suomeen, josta esimerkkinä oli syksyn 2015 maahantulotilanne.

Ruotsin viranomaiset ovat ilmaisseet muutoksen suhtautumisessaan kahdenväliseen huoltovarmuussopimukseen(sopimussarja 107/1992). Pitkän hiljaisen kauden jälkeen Ruotsi on kiinnostunut operatiivisemmasta yhteistyöstähuoltovarmuusasioissa. Aluksi yhteistyö tulee olemaan lähinnä tiedonvaihtoa.

VARMUUDEN VUOKSI1

Yhteiskunnallinen vaikuttavuus

Maan huoltovarmuuden tila on vakaa, eivätkä esimerkiksi syksyn 2015 maahantulotilanne tai muut toimintaympäristönmuutokset ole merkittävästi muuttaneet sitä. Huoltovarmuuskeskus on reagoinut mm. turvapaikanhakijatilanteeseenhankkimalla lisää hätämajoituskapasiteettia siltä varalta, että tulijamäärä ylittäisi käytettävissä olevan majoituskapasiteetin.

Öljyn alhaisen hintatason vuoksi varmuusvarastojen realisointeja on hidastettu. Osa myytäväksi tarkoitetusta tavarasta onvaihdettu raakaöljyksi jalostamon yhteyteen, josta se voidaan yhdellä kaupalla realisoida, kunhan hintataso vahvistuu.Markkinatilanne ei suosi öljyn myyntiä, minkä johdosta Huoltovarmuuskeskus on lähettänyt työ- ja elinkeinoministeriölleesityksen öljyn varmuusvarastojen realisoinnin takarajan lykkäämisestä vuoden 2018 loppuun tai ainakin 2017 loppuun.

Viljan määrän alentaminen myyntikaupoilla etenee suunnitellusti. Varastotasojen alennukset toteutuvat vuoden 2016 loppuunmennessä.

HUOVI -portaalin käyttökelpoisuutta tilannekuvan tuottajana pohditaan ja portaalin tekninen pohja tullaan uudistamaan.

VARMUUDEN VUOKSI2

Korkean turvatasontietotekniikkapalveluiden tuottaminen

Suomen Huoltovarmuusdata Oy:n nykyinen kapasiteetti on täydessä käytössä. Uuden kohteen rakentaminen eteneeaikataulussa. Uusi keskus on käytettävissä vuoden 2016 lopussa. Asiakassuhteet siirrettiin Huoltovarmuuskeskukseltayhtiölle viime vuoden 2015 lopussa. Samalla yhtiön tasetta vahvistettiin siten, että Huoltovarmuuskeskus myi kuluvankäyttöomaisuuden jäännösarvosta yhtiölle. Tuotantokiinteistöt jäävät Huoltovarmuuskeskuksen omaisuudeksi.

VARMUUDEN VUOKSI3

Huoltovarmuuskeskuksen toiminta jahenkilöstö

Toiminnan tehokkuuden arvioiminen ja parantaminen

Tulosopimuksessa vuodelle 2016 otettiin käyttöön uudet toiminnan taloudellista onnistumista kuvaavat mittarit.

Huoltovarmuusorganisaation toiminnasta on toteutettu evaluointi, jonka tuottamia kehittämisehdotuksia ollaan ottamassakäyttöön. Evaluoinnin laati Patentti- ja rekisterihallituksen pääjohtaja Rauni Hagman.

Eräiden varmuusvarastojen hoidon yhtiöittämistä selvitetään taloudellisen tehostumisen ja kilpailuneutraliteetin kannalta.Tulokset saadaan vuoden 2016 puoliväliin mennessä.

HVK muutti syyskuussa uusiin turvallisuusvaatimukset täyttäviin toimitiloihin. Tietoturvan parantamiseksi on totutettulaitekannan, ohjelmistoturvallisuuden ja ohjeistuksen uusintaa.

Kohderyhmille ja yleisölle suunnatun mainetutkimuksen mukaan HVK on varsin arvostettu, mutta toisaalta rajoitetustitunnettu toimija.

Henkilöstö

Henkilöstön määrää kasvatettiin suunnitellusti 39 henkilöön. Kasvulla varaudutaan nopeaan eläkepoistumaan sekä pyritäänvähentämään yksittäisen työntekijän varassa olevien tehtävien ja osaamisen aiheuttamaa riskiä. Eläkkeelle siirtymistenjälkeen henkilöstön määrä laskee muutamalla.

VM-Baro:n tuottamat kuvaajat osoittivat työtyytyväisyyden paranemista muissa osatekijöissä paitsi sisäisessä tiedonkulussa.Pääosa mittareista osoittaa valtionhallinnon yleistä tasoa parempia tuloksia.

VARMUUDEN VUOKSI4

Talous

Taloudellinen tulos

Öljytuotteiden hinnat euroissa olivat selvästä alemmat kuin edellistä tilinpäätöstä tehtäessä. Tämän johdosta tilinpäätökseensisältyy noin 222 milj. euron suuruiset vaihto-omaisuuden arvonalennukset, joiden johdosta kokonaistulos on 143 milj. euroatappiollinen. Huoltovarmuuskeskuksen toimintakyky ei alene tappion johdosta, koska se on realisoimatonta eikä vähennäkäytettävissä olevia varoja.

Tilinpäätökseen sisältyy kertaluonteinen 50 milj. euron myyntivoitto Gasum Oy:n osakkeiden luovutuksesta.

Huoltovarmuusmaksun tuotto jäi budjetoidusta. Maksun tuotto on alentunut noin 10-15 % huippuvuosista, eikä sen voidaolettaa palaavan entiseen tasoonsa energiankulutuksen rakenteellisten muutosten vuoksi.

Öljyn ja viljan realisoinneista kertyy 65 milj. euroa, joka tulee tilitettäväksi valtiolle.

Muutos omistuksissa

Huoltovarmuuskeskuksen omistamat Gasum Oy:n osakkeet vaihdettiin valtion kanssa Fingrid Oyj:n osakkeisiin osake-erienmarkkina-arvon mukaisessa suhteessa. Huoltovarmuuskeskuksen omistamien osakkeiden tuottamaa omistajavaltaa käyttääentiseen tapaan valtiovarainministeriö.

VARMUUDEN VUOKSI5

Kansainvälinen yhteistyö

Huoltovarmuuskeskus on lisäämässä panostusta kansainväliseen toimintaan muun muassa sijoittamalla Naton sihteeristöönsiviilivalmiuden asiantuntijan. Ruotsin, Norjan ja Baltian maiden kollegavirastoihin on tehty vierailut. Perinteisetyhteistyömuodot Natossa, EU:ssa ja IEA:ssa jatkuvat entiseen tapaan.

Lähivuosien näkymiä

Öljyn hintatason vahvistuessa Huoltovarmuuskeskuksen on palautettava öljytuotteiden arvonalennuksia, mikä tuottaakirjapidollista voittoa tulevilla tilikausilla. Varastomäärien pienentyessä varastoinnin kulut pienenevät, mikä antaa väljyyttätoteuttaa uusia nykyaikaisia huoltovarmuushankkeita.

Aluehallinnon uudistuminen edellyttää myös varautumisen ja valmiusasioiden järjestämistä uudelleen. Huoltovarmuuskeskusnäkee osuutensa eräänä keskeisimmistä tässä prosessissa.

VARMUUDEN VUOKSI6

Markkinakatsaukset

Öljymarkkinakatsaus

Raakaöljyn hinnan lasku oli yksi vuoden puheenaiheista. BRENT-raakaöljylaadun hinta oli tammikuun 2015 loppuunmennessä laskenut edeltävän puolen vuoden aikana puoleen. Hinta oli tammikuussa alle 50 dollaria barrelilta, kun edellisenvuoden kesäkuussa se oli ollut 115 dollaria. Raakaöljyn hinta vaihteli vuoden aikana huomattavasti ja päätyi joulukuunlopussa alhaisimmalla tasolla yli 10 vuoteen. Raakaöljyn tarjonta oli kasvanut samalla kun kysyntä väheni globaalintaantuman takia. Tilanteen oletetaan jatkuvan vuoden 2016 puolella. Kotimaan öljytuotteiden markkinahinnat seurasivatraakaöljyn hinnan muutoksia. Laskevista hinnoista huolimatta kotimainen öljyn kulutus väheni edellisvuodesta yhdelläprosentilla. Sen sijaan öljytuotteiden kaupalliset varastotasot kasvoivat 2000-luvun ennätystasolle.

Liikennepolttoaineiden tuonti Suomeen lisääntyi, mutta samanaikaisesti Suomesta vietiin ennätysmäärä polttoaineitaulkomaille. Tarkasteluvuonna liikennepolttonesteissä biokomponenttien jakeluvelvoite yrityksillä oli vähintään 8 % laskettunatuotteiden energiasisällöstä. Vuoden 2016 alussa se nousi 10 %:iin.

Öljytuotteiden hintojen jatkuvasta alenemisesta johtuen valtion varmuusvarastoissa tehdyille tuotevaihdoille saatiin enintääntyydyttävä liiketaloudellinen tulos.

Kaasumarkkinakatsaus

Vuosi 2015 oli poikkeuksellisen lämmin, mikä näkyi merkittävästi myös maakaasun vuosikulutuksessa. LisäksiPohjoismaisilla sähkömarkkinoilla ja päästökaupassa jo pidempään vallinnut alhainen hintasuhdanne jatkui. Maakaasunkokonaiskäyttö oli 26,1 TWh, mikä oli noin 11 % vähemmän kuin edellisenä vuonna.

Suomessa maakaasusta käytetään noin 70 % yhdistetyssä sähkön ja lämmön tuotannossa, kaukolämmityksessä jateollisuudessa. Kiinteistöissä maakaasulämmityksen osuus on vain 2 - 3 % maakaasun käytöstä. Maakaasuverkostontoiminnassa ei ollut häiriöitä tai katkoksia. Maakaasu oli kaukolämmön tuotannossa biopolttoaineiden ja kivihiilen jälkeenkolmanneksi käytetyin polttoaine. Maakaasulla tuotettiin viidennes kaukolämmöstä ja siihen liittyvästä sähkön tuotannosta.Osuus laski kaksi prosenttiyksikköä edellisvuodesta.

Gasum Oy päätti selvitystyön jälkeen, että se ei rakenna suurta alueellista nesteytetyn maakaasun tuontiterminaalia Inkoossatai Porvoossa. Yhtiö luopui myös Suomen ja Viron välille suunnitellun Balticconnector kaasuputken rakentamishankkeesta.Putken Suomen osuutta toteuttamaan on perustettu valtionyhtiö Baltic Connector Oy. Suunnitelmien mukaan Suomi ja Virotulevat hakemaan investointitukea Euroopan unionin PCI-hakukierroksella.

Suomen ensimmäisen LNG-terminaalin rakennustyöt Porin Tahkoluodossa (30 000 m3) jatkuivat. Terminaalin odotetaanvalmistuvan vuonna 2016. Syksyllä 2015 aloitettiin Tornion Manga LNG-terminaalin (50 000 m3) rakennustyöt. Tornion

VARMUUDEN VUOKSI7

terminaalin odotetaan valmistuvan vuoden 2018 alussa.

Sähkömarkkinakatsaus

Suomessa käytettiin sähköä 82,5 TWh, missä oli vähennystä edelliseen vuoteen 1,1 %. Talouden ja elinkeinoelämänpitkittynyt taantuma vähensi edelleen energian käyttöä.

Sähkön toimitusvarmuuteen liittyviä häiriöitä tapahtui sekä alku- että loppuvuodesta. Alkuvuoden häiriöt johtuivat lähinnätykkylumen aiheuttamista puiden taipumisesta, ja häiriöt kohdistuivat pahiten Savon alueelle. Loppuvuoden syysmyrskyistäaiheutuneita häiriöitä koettiin eri puolilla maata. Olkiluodon ydinvoimalaitoksen toinen yksikkö oli generaattorivianseurauksena kolme viikkoa pois käytöstä helmikuussa 2015. Vialla ei ollut vaikutusta ydinturvallisuuteen.

Pohjolan Voima sulki kaksi öljylauhdevoimalaa Kristiinankaupungissa ja Vaasassa sekä Kristiinankaupungin ja PorinTahkoluodon hiililauhdelaitokset. Mitään uusia merkittäviä voimalaitoksia ei otettu käyttöön. Nämä päätökset yhdessäaiempien lauhdevoimantuotannon sulkemisten kanssa vaikuttavat merkittävästi Suomen omaan tuotantokapasiteettiin, jokaon huippukuormitustilanteissa riittämätön. Mahdolliset häiriöt muissa perustuotantolaitoksissa tai rajasiirtoyhteyksissä tulevattällöin johtamaan kulutuksen tilapäisiin rajoituksiin.

Fennovoiman Hanhikivi 1 -hankkeen valmistelu sekä TVO:n Olkiluodon OL3 -hankkeen rakentaminen etenevät.

VARMUUDEN VUOKSI8

Lue selvityksestä:

Kyberturvallisuuden tilannekuva energia-alalla

Energiahuoltosektorin toiminta

Voimatalouspooli järjesti yhden valtakunnallisen ja viisi alueellista varautumispäivää, joissa käsiteltiin muun muassavarautumis- ja valmiussuunnittelua. Tilaisuuksissa oli runsas osanotto.

Voimatalouspoolin ja Huoltovarmuuskeskuksen tilauksesta tehtiinselvitys energia-alan kyberturvallisuudesta.

Kaukolämpöalalle valmistui varautumissuunnittelun laadintaantarvittavia työkaluja (kypsyyskuvaukset, varautumissuunnitelmanmallipohja).

Kaasunjakelun huoltovarmuus 2015 -valmiusharjoitus järjestettiinlokakuussa Kouvolassa. Valmiusharjoituksessa käsiteltiin lainsäädännön ja EU:n vaatimuksia varautumiselle,kaasutoimitusten teknistä varmistamista erityistilanteissa suojatuille asiakkaille, maakaasun toimitusvarmuutta, varautumistaja toimintaa maakaasun häiriötilanteessa sekä viestintää ja tiedottamista häiriötilanteessa.

VARMUUDEN VUOKSI9

Kotimaisten ja uusiutuvien energialähteidenkäyttö

Energiaturvetta saatiin tuotettua 12 miljoonaa kuutiometriä, mikä vastaa noin 11 TWh energiamäärää. Turvetuotantokesä olikaksijakoinen. Alkukesä heinäkuun loppuun saakka oli hyvin kylmä ja sateinen, mutta elokuu ja osin syyskuullekin jatkunutturpeennosto paikkasivat tuotantomääriä. Kokonaisuutena päästiin kahteen kolmasosaan tavoitellusta. Turvevarastojenkuitenkin uskotaan riittävän seuraavan lämmityskauden tarpeisiin.

Puuperäisen polttoaineiden vuosikäytön arvioidaan vähenevän 7 % edellisen vuoden 94 TWh käy-töstä sekä pysyvänsamassa noin 25 % osuudessa vuotuisesta energiakäytöstä. Puuperäisten polttoaineiden saatavuus riitti kattamaanvuotuisen kysynnän vaihteluineen.

VARMUUDEN VUOKSI10

Valtion öljyvarastojen hoito ja varastoitujentuotteiden kierrätys

Valtion varmuusvarastoissa jatkettiin vuonna 2009 käynnistynyttä investointiohjelmaa ja öljytuotteiden kierrätystä.Investointeihin käytettiin kertomusvuonna 8,4 M€. Varastojen hoitoon, vuokriin ja muihin kierrätyksestä aiheutuviin kuluihinkäytettiin 12,0 M€. Öljytuotteiden kierrätyksestä muodostunut liikevaihto oli noin 259 M€. Joulukuussa 2013 julkaistustahuoltovarmuuden tavoitepäätöksen sopeutuslausekkeesta johtuen varastointimääriä hieman alennettiin. Päätöksenmukaisesti varastomäärät on sopeutettava 2016 loppuun mennessä. Huoltovarmuuskeskuksen hallitus on esittänytmääräajan siirtämistä vuoden 2018 loppuun.

Öljytuotteiden alenevasta hintakehityksestä johtuen valtion varmuusvarastoissa tehdyille tuotekaupoille saatiin enintääntyydyttävä liiketaloudellinen tulos.

Raakaöljyn hinnankehitys vuonna 2015

USD/BLL Keskiarvo

tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu35

40

45

50

55

60

65

70

VARMUUDEN VUOKSI11

Tuontipolttoaineiden velvoitevarastoinninhallinnointi

Tuontipolttoaineiden velvoitemäärät vahvistettiin toimijoille toukokuussa. Osa öljyn velvoitevarastoista vahvistettiinsijoitettavaksi ja pidettäväksi ulkomailla.

VARMUUDEN VUOKSI12

Energia-alan kansainväliset velvoitteet jayhteistyö

Nykyinen EU:n öljyvarastodirektiivi astui voimaan vuoden 2013 alussa. Kertomusvuoden aikana komissio aloittiöljyvarastodirektiivin puolivälitarkastelun (Mid-Term Revision). Tarkastelun tekee konsultti, ja se koskee kaikkia jäsenmaita.

Yhteispohjoismaisen NordBERin (Nordisk Beredskapsforum) Suomen puheenjohtajuuskaudella (01.07.2014–30.06.2016)valmisteltiin kertomusvuonna sähköalaa koskeva rullaava kolmivuotisohjelma, mikä hyväksyttiin syksyllä. NordBER onSuomen, Ruotsin, Norjan, Tanskan ja Islannin sähköhuollosta vastaavien viranomaisten ja kantaverkkoyhtiöidenvalmiusyhteistyöelin, jonka pääasialliset tehtävät liittyvät alaa koskevien tietojen keräämiseen, analysointiin ja kokemustenvaihtamiseen. Suomen viranomaistahona toimii Huoltovarmuuskeskus.

Huoltovarmuuskeskus oli mukana tekemässä EU:n ja IEA:n Tanskan energia-alaa koskevaa maatutkimusta.

VARMUUDEN VUOKSI13

Kriittinen infrastruktuuri

Kriittisen infrastruktuurin toimivuus on nyky-yhteiskunnallemme välttämättömyys. Energian tuotanto ja jakelu,tietoyhteiskunnan palvelut, logistiikka sekä finanssiala ovat tiukassa keskinäisriippuvuuden verkossa. Yhteiskunnan toimivuusedellyttää kaikkien näiden toimivuutta ja toisaalta häiriö yhteenkin heijastuu laajalti koko yhteiskuntaan.

Huoltovarmuuden näkökulmasta hyvinvoinnillemme kriittinen infrastruktuuri tulee suojata siten, että ainakin tärkeimmättoiminnot voidaan kaikissa oloissa taata. Valtioneuvoston päätös huoltovarmuuden tavoitteista korostaa kriittiseninfrastruktuurin merkitystä entisestään ja siten ohjaa huoltovarmuuden kehittämistä.

VARMUUDEN VUOKSI14

Sähköiset tieto- ja viestintäjärjestelmät

Kriittisen infrastruktuurin valvomoiden yhteistoiminnan ja sen tietoteknisen yhteistoimintaratkaisun tuotantokäyttö onvakiintunut noin 1/3 kriittisen infrastruktuurin toimijoiden kanssa Huoltovarmuuskeskuksen resursoimassa järjestelyssä.Samalla jatkettiin valvontaan osallistuvan yhteistoimintaverkoston toimintamallien ja palvelujen kehittämistä. Tavoitteena onlaajentaa toimintaa sekä osallistujien että palvelujen suhteen seuraavana vuonna noin kaksinkertaiseksi, jolloin sillä onmerkittävä vaikutus kriittisen infrastruktuurin toimintavarmuuteen.

VIRVE-verkon seuraavaa perusparannusohjelman 2014–2018 toteuttamista jatkettiin. Huoltovarmuuskeskus osallistui sekäkäynnissä olevan ohjelman että pidemmän aikavälin strategiasuunnitteluun. Huoltovarmuuskeskuksen rahoittama VIRVE-verkon sähkövoiman saantia varmistava erillishanke saatettiin loppuun.

Yhteistoimintaa Viestintäviraston kanssa CERT-CIP toiminnan ylläpidosta ja Kyberturvallisuuskeskuksen toiminnastajatkettiin muun muassa lisäämällä tietoturvaloukkausten havainnointijärjestelmän (HAVARO) toimialapeittoa ja suorituskykyäsekä parantamalla raportointia.

CERT-FI:n yhteistoimintaryhmiä täydennettiin ja aktivoitiin tiedonvaihtoon CERT-FI:n ja toimialojen tietoturvavastaavienvälillä. Huoltovarmuuskeskus osallistui teollisuusautomaation tietoturvan tutkimushankkeisiin (TEO-TT, COREQ, CORE-ACT, KYBER-TEO) sekä niissä saavutettujen tulosten viemiseen käytäntöön yhdessä CERT-ryhmän kanssa. Hankkeentuottamia teollisuusautomaatioon sovellettavia hyviä kyberturvallisuuden käytäntöjä sovellettiin joidenkin kumppanien kanssakäytäntöön. Huoltovarmuuskeskus on aktiivinen toimija kyberturvallisuusstrategiassa ja tukenut sen toimeenpanoaelinkeinoelämän piirissä. Huoltovarmuuskeskus käynnisti oman, strategian toimeenpanoa täydentävän Kyber 2020 –kehittämisohjelmansa suunnitellusti.

Yleisradiolähetysten kautta välitettävien hätätiedotteiden kuuluvuustestauksessa onnistumisprosentti nousi ennätykseensä97 prosenttiin. Järjestelmää kehitettiin vastaamaan televisio- ja radiolähetteiden jakeluverkossa tapahtuneita muutoksia.Vuonna 2014 tehty päätös kehittää järjestelmää siten, että radiossa välitettävä vaaratiedote voidaan kohdentaa yhdelle taiuseammalle alueelle, saatettiin loppuun. Uudistuksella tavoitellaan ennen kaikkea kuuntelijoille aiheutuvan häiriönvähentämistä muualla maassa annettujen vaaratiedotteiden osalta.

Huoltovarmuuskeskus osallistui valtionhallinnon keskeisimpiin ICT-hankkeisiin tuoden siellä huoltovarmuuden tarpeet jamahdollisuudet esille.

Sähköisistä tieto- ja viestintäjärjestelmistä vastaavien poolien organisointia ja tehtäväkenttää tarkasteltiin sekä perustetunmediapoolin toiminta vakiinnutettiin. ICT-pooli, jonka vastuualueeseen kuuluu kyberturvallisuuden tukeminen kokohuoltovarmuusorganisaatiossa, jatkoi kyberturvallisuusstrategian toteuttamisohjelmaa pooliorganisaatiossa tuottaen muunmuassa yrityksille suunnatut kyberturvallisuussuositukset.

Aluepooliin viisi ALVAR-toimikuntaa edistivät kriittisen infrastruktuurin alueellisen varautumista analysoimalla toimintaa sekä

VARMUUDEN VUOKSI15

Aluepooliin viisi ALVAR-toimikuntaa edistivät kriittisen infrastruktuurin alueellisen varautumista analysoimalla toimintaa sekäharjoittelemalla häiriötilanteiden hallintaa. Analyysi toteutettiin yhdessä Aalto-yliopiston kanssa riskienhallinnan jakeskinäisriippuvuuksien tutkimustyön ja menetelmäkehityksen avulla. Menetelmässä kyetään systemaattisestitarkastelemaan eri toimintojen ja toimialojen välisiä riippuvuuksia ja heijastevaikutuksia riskien toteutuessa.

Huoltovarmuuskeskus osallistui TIETO-harjoituksen 2016 suunnitteluun yhdessä liikenne- ja viestintäministeriön sekäpuolustusvoimien kanssa.

VARMUUDEN VUOKSI16

Korkean turvatason tietotekniikkapalvelujentuottaminen

Huoltovarmuuskeskuksen kokonaan omistama Suomen Huoltovarmuusdata Oy tarjoaa valikoiduillehuoltovarmuuskriittisille yhteisöille huipputurvallisia palvelinkeskuspalveluita. Asiakaskunnasta on noin puolet julkista jatoinen puoli yksityistä sektoria. Palvelujen hinnoittelu on kustannusperusteinen, jossa pääomakustannusten osuus onhuomattava. Toiminnan laajentamisen valmistelua jatkettiin.

Toisen palvelinkeskuksen valmistuessa vuonna 2016 palvelukapasiteetti kasvaa merkittävästi.

VARMUUDEN VUOKSI17

Logistiset järjestelmät

Logistiikkasektorin ja sen poolien yhteistoiminta uudistuneen Liikenneviraston ja TRAFI:n kanssa vakiintui toimintavuodenaikana. Uudistuksen vaatimia varautumisohjeiden päivityksiä jatkettiin. Alueellisten logistiikkatoimikuntien toiminnanvakiintuminen tukee aluehallinnon toimialan suunnittelua ja johtamista myös muutoksen kohteena olevassatoimintaympäristössä.

Kuljetuslogistisen järjestelmän toiminnan varmentamista elinkeinoelämän ja viranomaisten yhteistoimin tarkastellaankokonaisuutena. Pooliorganisaation ja Huoltovarmuuskeskuksen yhteistyönä käynnistettiin selvityksiä henkilö- jatavarakuljetuksien arvoverkostojen liittymisestä nykyiseen kuljetusmuotokohtaiseen varautumisajatteluun. Selvityksissätarkasteltiin huoltovarmuuden kannalta kriittistä ilma- ja merikuljetuskapasiteettia ja sekä erityisesti satamarakenteita.Keskeinen muutostekijä oli vuoden 2015 alusta toteutettu kunnallisten satamien muuttuminen osakeyhtiö-muotoon javarautumisvelvoitteen poistuminen.

Yhteistoiminnassa puolustusvoimien kanssa tarkasteltiin kuljetusresurssien koordinointikysymyksiä puolustusvoimien jamuun yhteiskunnan tarpeiden välillä. Kokonaisjärjestelyn selkeydyttyä voidaan tehdä erilliset lisäpäätökset toimintamallintukemisesta tietotekniikan avulla.

Suomen kauppalaivaston tonniston kehitys 2015

VARMUUDEN VUOKSI18

Suomen alusten osuus kauppaliikenteestä 2015

Vuos

i

Milj. BRT

1985 1986 19871988 1989 19901991 19921993 1994 19951996 1997 19981991 2000 20012002 2003 20042005 2006 20072008 20092010 2011 20122013 2014 2015

1,00

2,00

0,75

1,25

1,50

1,75

Vuos

i

Tuonti suomalaisilla aluksilla % Vienti suomalaisilla aluksilla % Yhteensä %

1985 1990 1995 2000 2005 2010 2015

20

30

40

50

10

60

VARMUUDEN VUOKSI19

Infrastruktuurin rakentaminen jakunnossapito

Rakennuspooli jatkoi valmiusrakentamisen suunnitelmien ja toteutusvalmiuksien päivitystä. Pooli jatkoi myös nosto-, raivaus-ja maansiirtokaluston saatavuutta koskevien aie- ja valmiussopimusten työstämistä vakavien häiriötilanteiden varalleKeskeisiä teemoja olivat tulvasuojelun edistäminen sekä uutena kiinteistöautomaation tietoturvan kehittäminen.

Rakennuspoolin aluetoimikunnat toimivat aktiivisesti ja ovat edelleen järjestäneet useita valmiusharjoituksia eri puolillaSuomea. Yhteistyö alueellisten ALVAR-toimikuntien kanssa on kiinteytynyt.

VARMUUDEN VUOKSI20

Finanssiala

Yritysten, viranomaisten ja muiden rahoitusalan toimijoiden valmiutta toimia häiriötilanteessa testattiin FATO 2015 -harjoituksessa. Harjoituksen tavoitteena oli yhteisten kehitystarpeiden tunnistaminen finanssialan varautumisessa sekä mm.kyberturvallisuuteen liittyvien erityiskysymysten tarkastelu. Harjoituksen organisoinnista vastasi huoltovarmuusorganisaationfinanssialan sektori. Harjoitukseen osallistui n. 60 organisaatiota ja lähes tuhat ihmistä. Harjoitus nosti esiin runsaastikehittämiskohteita esimerkiksi tilannekuvan luomiseen, keskinäisriippuvuuksien tunnistamiseen ja kyberhäiriöihinvarautumiseen liittyen.

Vakuutusalan poolissa valmisteltiin muutosta, jonka seurauksena pooli siirtyi vuoden 2016 alusta toimimaan kahdessaryhmässä: työeläke- ja sosiaalivakuuttajien sekä henki- ja vahinkovakuuttajien ryhmässä. Vakuutusalan ryhmien yleisenäpäämääränä on varmistaa ja ylläpitää väestölle välttämättömän vakuutus- ja korvaustoiminnan edellytykset myöspoikkeusolojen ja vakavien häiriötilanteiden kriisitilanteiden varalta. Ne toimivat valmiussuunnittelukysymyksissävakuutusalan vapaaehtoisina yhteistyöeliminä yksityisen sektorin ja viranomaisten välillä. Nyt toteutetulla muutoksella kyetäänvastaamaan paremmin eri vakuutuslajien toimijoiden tarpeisiin sekä lakisääteisen että vapaaehtoisen vakuutustoiminnanvarautumiskysymyksissä.

Finanssialan sektori ja rahoitushuoltopooli toteuttivat selvityksen korttimaksamiseen liittyvistä riippuvuuksista ja riskeistä.Selvityksen löydöksiä käytetään hyväksi uudistettaessa rahoitusmarkkinoiden varautumisohjetta.

Finanssialan sektorin ja rahoitushuoltopoolin selvitys maksuliikenteen riippuvuuksista käynnisti joukon jatkoselvityksiä javarautumisohjeiden päivityksiä, joita jatkettiin alan keskeisimpien toimijoiden kanssa. Selvitysten perusteella tehtiinehdotuksia, joilla alan varautumisessa voidaan kansallisia turvallisuustarpeita sopeuttaa rajusti muuttuvaan jakansainvälistyvään toimintakenttään sekä toimialan uudenlaiseen sääntelyyn ja valvontaan.

Lue lisää Varmuuden vuoksi -verkkolehdestä

▶ Toimiva yhteiskunta tarvitsee aina toimivia rahamarkkinoita

▶ Mitä yritys hyötyy varautumisharjoituksesta?

▶ Kansainvälistyminen tekee varautumisesta monimutkaista

VARMUUDEN VUOKSI21

Perustuotannon toimiala

Perustuotanto-osaston alueelle kuuluvat mm. elintarvikehuolto, terveydenhuolto, vesihuolto ja muuyhdyskuntatekniikka.

Elintarvikehuoltosektorissa toimivat alkutuotanto-, elintarviketeollisuus- sekä kauppa- ja jakelupoolit. Vuonna 2015päivitettiin tutkimus elintarviketuotannon tuontiriippuvuusasteesta. Myös sähkökatkojen vaikutuksista elintarvikeketjuntoimivuuteen ja haavoittuvuuteen teetetään laaja selvitys vuosina 2015-2017, johon liitettiin marraskuussa 2015 toteutettukoko elintarvikehuoltosektorin kattava ”Ruokahuolto sähkökatkossa”-valmiusharjoitus. Alkutuotantopooli jatkoi maatilojenvarautumiskoulutusta yhteistyössä Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen ja paikallisviranomaisten kanssa. ”Turvallinen TILA.Opas maatilan varautumiseen” ohjeistaa maatilayrittäjien omavaraista varautumista tiloja kohtaaviin häiriöihin mm.sähkönsaannin keskeytyessä.

Viljojen, siementen ja öljykasvien varmuusvarastoinnin tarvelähtöiset hankinta- ja myyntitoiminnot, sekä tarvittavathoitosopimusten uudistamiset ja varastojen tarkistukset toteutettiin vuonna 2015 suunnitelmien mukaan. Maaliskuussa 2013valtioneuvosto antoi päätöksen kylvösiementen varmuusvarastojen käyttöönotosta ja myynnit toteutettiin nopeasti.Varmuusvarastojen palauttaminen on toteutettu kasvukausien 2013 ja 2014 sadoista.

Kotitalouksien omatoimisen varautumisen Kova-toimikunta kytkee vapaaehtoisjärjestöjä laajasti huoltovarmuustyöhön.Kova-toimikunnan vuoden 2015 toiminnan painopiste oli kansalaisviestinnässä ja varautumistiedon välittämisessäyhteistyöjärjestöjen paikallispiireille Varaudu!-koulutuksen avulla.

Terveydenhuolto

Terveydenhuoltosektorissa toimivat terveydenhuolto- ja vesihuoltopoolit sekä jätealan huoltovarmuustoimikunta.

Lääkkeiden velvoitevarastointilain mukaisia korvauksia maksettiin 2,7 milj. euroa edellisenä vuonna 2014 sitoutuneen

VARMUUDEN VUOKSI22

pääoman mukaan. Terveydenhuoltosektorin toimeksiannosta toteutettiin ”Lääkkeiden velvoite- javarmuusvarastointijärjestelmän uudistamistarpeen”-esiselvitystyö.

Huoltovarmuuskeskus ja terveydenhuoltopooli ovat tukeneet sairaanhoitopiirien valmiussuunnitelmien yhdenmukaistamista.Varautumistoiminnassa on keskeiseksi teemaksi noussut potilaskuvantamisen tieto- ja laitejärjestelmäturvallisuus alatidigitalisoituvammassa toimintaympäristössä. Sairaalapesulat kutsuttiin lakkautetusta Tekstiili- ja jalkinepoolistaterveydenhuoltopoolin jäseniksi, ja toiminnan pohjaksi tehtiin sairaalapesulatoiminnan huoltovarmuusselvitys.

Sotilaallista maanpuolustusta tukeva tuotanto

Sotilaallista maanpuolustusta tukevassa tuotannossa huoltovarmuuden painopisteenä on sodan ajan ruuti- ja raskaanampumatarviketuotannon turvaaminen. Tavoitteena on säilyttää vähimmäiskapasiteetti omassa maassa. Tätä tarkoitustavarten varastoidaan raaka-aineita ja puolivalmisteita sekä tuetaan eri tavoin tuotantolinjojen ylläpitoa ja osaamisen säilymistä.

Teollisuussektori

MIL-poolin toiminta teollisuussektorissa vakiintui kytkeytyen tiiviisti puolustusvoimien toimintakyvyn ylläpitämiseen jakehittämiseen. Sektoriin kuuluvat myös kemian-, metsä-, teknologia- sekä muovi- ja kumipoolit.

Kyber-kysymykset nousivat vahvaksi keskustelunaiheeksi teknologiapoolissa ja koko teollisuussektorin piirissä; Kemianpoolin perusti yhdessä Kyberturvallisuuskeskuksen kanssa kemianalan yritysten tietohallinnon asiantuntijoidenyhteistyöryhmän. Muovi- ja kumipooli on toiminut aktiivisesti AMK Metropolian kanssa PK-yritysten kyberuhkienselvitystyössä.

VARMUUDEN VUOKSI23

Lue lisää:

Elintarvikemarkkinoiden tuontiriippuvuus

Lue julkaisua:

Turvallinen tila

Elintarvikehuolto

Elintarvikehuoltosektorissa toimivat alkutuotanto-, elintarviketeollisuus- sekä kauppa- ja jakelupoolit. Kotitalouksienomatoimisen varautumisen Kova-toimikunta on vakiinnuttanut toimintansa ja toimii erittäin aktiivisesti. Kova-toimikunta kytkeevapaaehtoisjärjestöjä laajasti huoltovarmuustyöhön. Kova-toimikunnan vuoden 2015 toiminnan painopiste olikansalaisviestinnässä ja varautumistiedon välittämisessä yhteistyöjärjestöjen paikallispiireille Varaudu!-koulutuksen avulla.Myös Urbaanin selviytymisen päivä ja Kotivara-peli herättivät runsaasti huomiota. Edelleen vuoden 2015 aikana käynnistettiin72H-varautumiskonseptin kehittäminen.

Elintarvikehuoltosektorin toimintaan liittyen valmistuiHuoltovarmuuskeskuksen rahoittamana päivitystyö kotimaisenelintarviketuotannon tuontiriippuvuusasteesta (Tuonti-II).Luonnonvarakeskuksen laatimassa raportissa (LUKE 70/2015)vertailtiin Ruotsin ja Tanskan tuontiriippuvuutta Suomentilanteeseen. Tutkimuksen mukaan Suomi on vähitentuontiriippuvainen, Ruotsissa on vähiten omaa ruokatuotantoa

suhteessa väkilukuun ja Tanska on erikoistunut kalliita raaka-ainetuontipanoksia vaativaan sianlihan vientiin.Elintarvikemarkkinoiden nettotuontiasteet olivat Suomessa 25%, Tanskassa 29% ja Ruotsissa 31%. Kaupan kansainvälinenverkottuminen on jatkunut ja monipuolistaa sekä tasapainottaa elintarvikkeidemme huoltovarmuutta. Kotimaisen tuotannonmerkitys on säilynyt edelleen vahvana. Tuontienergia ja erilaiset kemikaalit sekä laitteistot ovat merkittävä kotimaisenruokaketjun tuotantopanos.

Sähkökatkojen vaikutuksista elintarvikeketjun toimivuuteen ja haavoittuvuuteen teetetään Huoltovarmuuskeskuksen sekämaa- ja metsätalousministeriön yhteistyönä laaja, useiden poolialojen ylikäyvä selvitystyö vuosien 2015-2017 aikana.Hankkeeseen liitettiin myös marraskuussa 2015 toteutettu koko elintarvikehuoltosektorin kattava ”Ruokahuoltosähkökatkossa”-valmiusharjoitus, jossa laajasti eri poolien, alkutuottajien, elinkeinoharjoittajien ja viranomaistahojenkanssa pureuduttiin aiheen problematiikkaan. Elintarviketeollisuuspoolissa tehtiin selvitys maakaasun käytöstä jakriittisyydestä elintarviketuotannossa.

Alkutuotantopooli jatkoi maatilojen varautumiskoulutustayhteistyössä Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen japaikallisviranomaisten kanssa. ”Turvallinen TILA. Opas maatilanvarautumiseen” ohjeistaa maatilayrittäjien omavaraistavarautumista tiloja kohtaaviin häiriöihin mm. sähkönsaanninkeskeytyessä.

Päivittäistavarahuollon (PTH) häiriötilanneohjeistusta yhteistyössä työ- ja elinkeinoministeriön ja aluehallintovirastojen kanssatyöstettiin edelleen. Elintarvikehuoltosektorin asettamana perustettiin syksyllä 2015 laaja yhteistyötoimikunta tavoitteenaanPTH-ohjeistuksen laatiminen kunnille ja kuntatason toimijoille vuoden 2016 loppuun mennessä. Ohjeen viitekehys onnormaaliolojen vakavat häiriötilanteet. Pelastusopiston toteuttamaa PTH:n koulutusta kuntasektorille tuettiin

VARMUUDEN VUOKSI24

Huoltovarmuuskeskuksen ja elintarviketeollisuuspoolin toimesta.

Huoltovarmuuden tavoitteista annetun vuoden 2013 valtioneuvoston päätöksen valmistelussa elintarvikeketjua koskevatlinjaukset olivat vahvasti esillä. Tavoitepäätös tuo merkittäviä muutoksia materiaalisen varautumisen osalta erityisestileipäviljan varmuusvarastojen määriin. Sopeutustoimet on aloitettu keväällä 2015 ja saatetaan valmiiksi vuoden 2016 loppuunmennessä.

Viljojen, siementen ja öljykasvien varmuusvarastoinnin tarvelähtöiset hankinta- ja myyntitoiminnot, sekä tarvittavathoitosopimusten uudistamiset ja varastojen tarkistukset toteutettiin vuonna 2015 suunnitelmien mukaan. Kevään 2013aikana kylvösiemenen riittävyys oli alalla uhkakuvana. Maaliskuussa 2013 Valtioneuvosto antoi päätöksen kylvösiementenvarmuusvarastojen käyttöönotosta ja myynnit toteutettiin nopeasti. Varmuusvarastojen palauttaminen on toteutettukasvukausien 2013 ja 2014 sadoista.

Viljan hintojen keskiarvot vuonna 2015

kuuk

ausi

Elintarvikevehnä Ruis Ohra (rehu) Kaura Rypsi/rapsi

Tammi Helmi Maalis Huhti Touko Kesä Heinä Elo Syys Loka Marras Joulu100

150

200

250

300

350

400

VARMUUDEN VUOKSI25

Terveydenhuoltosektori:

Terveydenhuoltopooli, Vesihuoltopooli

Terveydenhuolto

Lääkkeiden velvoitevarastointilain mukaisia korvauksia maksettiin 2,7 milj. euroa edellisenä vuonna 2014 sitoutuneenpääoman mukaan. Varastojen tarkistuksia ja materiaalien uudistamista toteutettiin tarvelähtöisesti suunnitelman mukaan.Terveydenhuoltosektorin toimeksiannosta toteutettiin ”Lääkkeiden velvoite- ja varmuusvarastointijärjestelmänuudistamistarpeen”-esiselvitystyö. Toimikunnan raportti valmistui kesäkuussa 2015 ja se toimitettiin sosiaali- jaterveysministeriöön. Paine varastointijärjestelmän uusimiseen on voimakkaasti kasvanut, mutta varsinainen lainsäädäntötyöon jäänyt ministeriössä odottamaan SOTE-uudistuksen valmistumista.

Jatkuvuudenhallinnan kehittäminen on edelleen ajankohtaista. Huoltovarmuuskeskus ja terveydenhuoltopooli ovat tukeneetsairaanhoitopiirien valmiussuunnitelmien yhdenmukaistamista sekä HUOVI/ERVA-portaalien käyttöä valmiussuunnittelunsovellutusalustana. Varautumistoiminnassa on keskeiseksi teemaksi noussut potilaskuvantamisen tieto- jalaitejärjestelmäturvallisuus alati digitalisoituvammassa toimintaympäristössä. Terveydenhuoltopooli osallistui aktiivisestiVALHA-harjoituksen kybermodulin valmisteluun ja toteutukseen. Sairaalapesulat kutsuttiin lakkautetusta Tekstiili- jajalkinepoolista terveydenhuoltopoolin jäseniksi, ja toiminnan pohjaksi tehtiin sairaalapesulatoiminnan huoltovarmuusselvitys.

Terveydenhuoltosektorissa toimivat terveydenhuolto- javesihuoltopoolit sekä jätealan huoltovarmuustoimikunta.

VARMUUDEN VUOKSI26

Lue lisää:

Vesihuoltolaitosten opas häiriötilanteisiinvarautumiseen

Varmuuden Vuoksi -lehdessä

Riina Liikasen haastattelu

Vesihuolto ja muu yhdyskuntatekniikka

Vesihuoltopooli tuotti laajan ohjeen ”Vesihuoltolaitosten opashäiriötilanteisiin varautumiseen”. Opas julkaistiin tammikuussa2016 ja se huomioi uuden lainsäädännön velvoitteet kunnallisillevesilaitoksille.

Ahvenanmaan ja mannermaan ruotsinkielisten kuntienerityistarpeita kartoitusta jatkettiin. Edelleen alan ydinprosessienhallinta on hyvällä tasolla, mutta yleisempi jatkuvuudenhallinta javesilaitosten suunnitelmien nivoutuminen kuntienvalmiussuunnitelmiin vaatii jatkokehittämistä.

Vuoden 2015 aikana toteutetun vesilaitosten varautumisen tasoamittaavan kyselyn mukaan toimenpiteet toimintavarmuudenlisäämiseksi ovat kehittyneet myönteisesti vuosien 2008 ja 2012

kyselytuloksiin verrattuna. Jatkossa varautumisen kehittämiselle pyritään tuottamaan kiinteä liityntäpinta Kuntaliiton KUJA-hankkeeseen.

Jätehuolto

Jätealan huoltovarmuustoimikunta on selvittänyt häiriötilanteiden jätehuollon toimintamalleja, lainsäädännön nykytilaa jakehittämistarvetta mm. suuressa öljyvahingossa tai muussa vakavassa häiriötilanteessa syntyvien jätteiden käsittely- jasijoituspaikkakysymyksissä. Selvityksestä muodostettiin laaja loppuraportti ja se toimitettiin ympäristöministeriöönheinäkuussa 2015.

Julkaisu löytyy Jätelaitosyhdistyksen sivulta: Häiriötilanteiden jätehuolto

Infrastruktuurin rakentaminen ja kunnossapito

Rakennuspooli jatkoi valmiusrakentamisen suunnitelmien ja toteutusvalmiuksien päivitystä. Pooli jatkoi myös nosto-, raivaus-ja maansiirtokaluston saatavuutta koskevien aie- ja valmiussopimusten työstämistä vakavien häiriötilanteiden varalle.Keskeisiä teemoja olivat tulvasuojelun edistäminen sekä uutena kiinteistöautomaation tietoturvan kehittäminen.

Rakennuspoolin aluetoimikunnat toimivat aktiivisesti ja ovat edelleen järjestäneet useita valmiusharjoituksia eri puolillaSuomea. Yhteistyö alueellisten ALVAR-toimikuntien kanssa on kiinteytynyt.

VARMUUDEN VUOKSI27

Lue julkaisua:

Parantaako biotalouden kehittyminenkemian poolin alueen huoltovarmuutta

Teollisuussektorin poolitoimintaa

Huoltovarmuusorganisaation teollisuussektorin piirissä vakiintui uuden MIL-poolin toiminta. MIL-pooli kytkeytyy tiiviistipuolustusvoimien toimintakyvyn ylläpitämiseen ja kehittämiseen. Muina pooleina teollisuussektorissa jatkoivat kemian-,metsä- sekä muovi- ja kumipoolit. Varastojen tarkistuksia ja materiaalien uudistamista toteutettiin tarvelähtöisestisuunnitelman mukaan. Elektroniikkapooli ja teknologiapooli yhdistyivät uudeksi teknologiapooliksi helmikuussa 2015.

Poolit järjestivät useita valmiusseminaareja ja -harjoituksiakriittisten yritystensä valmiuspäälliköille ja avainhenkilöille.Teollisuussektori järjesti syksyllä 2015 bio- ja kiertotalouttakäsitelleen seminaarin. Seminaarin taustana oli kemian poolintuottama biotalousselvitys ”Parantaako biotaloudenkehittyminen kemian poolin alueen huoltovarmuutta”.

Edelleen pooli perusti yhdessä Kyberturvallisuuskeskuksen kanssakemian alan yritysten tietohallinnon asiantuntijoiden yhteistyöryhmän. Muovi- ja kumipooli on toiminut aktiivisesti AMKMetropolian kanssa PK-yritysten kyberuhkien selvitystyössä. Metsäpoolin toiminta piristyi edelleen ja pooli järjestivalmiuspäällikköpäivät huoltovarmuuskriittisille alansa toimijoille. Kyber-kysymykset nousivat vahvaksi keskustelunaiheeksiteknologiapoolissa ja koko teollisuussektorin piirissä.

VARMUUDEN VUOKSI28

Sotilaallista maanpuolustusta tukevatuotanto

Sotilaallista maanpuolustusta tukevassa tuotannossa huoltovarmuuden painopisteenä on sodan ajan ruuti- ja raskaanampumatarviketuotannon turvaaminen. Tavoitteena on säilyttää vähimmäiskapasiteetti omassa maassa, jossa on onnistuttukiitettävästi. Tätä tarkoitusta varten varastoidaan raaka-aineita sekä tuetaan eri tavoin tuotantolinjojen ylläpitoa ja osaamisensäilymistä. Puolustusvoimien uudistushankkeiden ja varustuksen kehittymisen vuoksi alan varmuusvarastoja on sopeutettutarvelähtöisesti. Huoltovarmuuskriittisten hätäapumateriaalien (kaksoiskäyttö) varastoja kierrätettiin kotimaisessa jakansainvälisessä kriisiavussa mm. tukemalla Suomeen tulleiden turvapaikanhakijoiden hätämajoitusta, Kreikanpakolaishätäapua ja Nepalin maanjäristysalueen avustusoperaatioita vuoden 2015 aikana.

Vuosina 2013-2014 toteututut ruuti- ja raskaan ampumatarviketuotannon uudelleenjärjestelyt varmistivat kotimaisensotilasruuti- ja ampumatarviketuotannon jatkumisen maassamme, ja toiminta jatkui vuonna 2015. Huoltovarmuuskeskuksellaon pitkäaikaisia panostuksia kotimaisen raskaan ampumatarvikekapasiteetin turvaamiseksi.

VARMUUDEN VUOKSI29

Yhteistyö aluehallintoviranomaisten jakuntatason kanssa

Huoltovarmuuskeskuksen eräänä tehtävänä on alueellisen ja paikallisen varautumisen edistäminen. Keskeistä on eriosapuolten hyvä verkottuneisuus ja yhteistyö sekä toimintakyvyn varmistaminen. Huoltovarmuuskeskus on yhteistyössäaluehallintovirastojen (AVI) kanssa käynnistänyt alueellisen varautumisen kehittämisen. Elinkeino-, liikenne- jaympäristökeskusten (ELY) kanssa Huoltovarmuuskeskuksella on ollut jo vuodesta 2014 alkaen kiinteä yhteistyötäalueellisesti toimivien ALVAR-toimikuntiin liittyen. Kuntasektorille suunnattu ja Huoltovarmuuskeskuksen osarahoittama,monivuotinen KUJA-hanke (kuntien jatkuvuudenhallinta ja varautuminen) tukee ja kehittää paikallisen valmiussuunnittelun javarautumisen toimintamalleja kuntatasolla.

VARMUUDEN VUOKSI30

Lue lisää:

KOVA-toimikunta

Kotitalouksien omatoiminen varautuminen

Kotitalouksien omatoimisen varautumisen järjestötoimikunnantoiminta on järjestetty yhteistyössä Suomen pelastusalankeskusjärjestön kanssa.

Vuonna 2015 KOVA-toimikunta järjesti alueellisenkoulutuskierroksen, jonka painopisteenä oli viranomaistoimijoidenesittelyt ja alueellisen varautumisen kehittäminen. Keväällä 2015

Varaudu! -koulutus järjestettiin Tampereella, Kuopiossa, Jyväskylässä sekä Oulussa. Syksyllä vuorossa olivat Rovaniemi,Joensuu, Turku ja Seinäjoki.

VARMUUDEN VUOKSI31

Suunnittelu- ja analyysitoiminta

Tutkimus- ja analyysitoiminta

Huoltovarmuuskeskuksen analyysitoimintaan kuuluvat toimintaympäristön ajankohtainen seuranta, osastoja ja laitoksenjohtoa palveleva analyysitoiminta sekä huoltovarmuuteen vaikuttavien kehityskulkujen ennakointi.

Analyysitoiminnassa painopiste oli energiaan liittyvissä kysymyksissä, minkä lisäksi työskenneltiin rahoitussektorin parissa.Myös kriittistä infrastruktuuria ja sen suojaamista Suomessa ja neljässä verrokkimaassa selvitettiin. Tulokset julkaistaanMaanpuolustuskorkeakoulun Pro gradu- tutkielmana.

Tutkimustoiminnassa osallistuttiin merkittävästi Maanpuolustuksen tieteellisen neuvottelukunnan (MATINE) toimintaan.

Kansainvälinen yhteistyö

Kansainvälinen yhteistyö oli vilkasta kuluneen vuoden aikana. Yhteistyö Naton siviilivalmiussuunnittelun alalla jatkui;Huoltovarmuusorganisaation asiantuntijat osallistuivat Naton siviilivalmiussektorin kaikkien työryhmien toimintaan.Yhteydenpito Ruotsin kanssa tiivistyi huomattavasti: joulukuussa Ruotsin sisarorganisaation johtoa (Myndiget församhälsskydd och beredskap, MSB) vieraili HVK:ssa keskustelemassa yhteistyön tiivistämisestä.

Huoltovarmuusorganisaation muutokset

Huoltovarmuuskeskus asetti alkuvuodesta 2015 ulkopuolisen selvitysmiehen tekemään kartoitustahuoltovarmuusorganisaation (sektorit ja poolit) toiminnasta ja kehittämistarpeista. Tuloksissa suositeltiin erityisesti että

VARMUUDEN VUOKSI32

sektori-instituution toimintaedellytykset selvitetään, poolien tarpeellisuus, lukumäärä ja toimintamallit arvioidaan sekäHuoltovarmuuskeskuksen harjoittamaa ohjausta jäntevöitetään. Muita kehityskohteita olivat Huovi-portaalin sisältö jatoiminnallisuudet, entistä laaja-alaisempien harjoitusten järjestäminen ja viestintä.

Sisäisen käsittelyn lisäksi raportin kehitysehdotuksiin pyydettiin kommentteja sektoreilta ja pooleilta kesän 2015 aikana.Palautteita on sen jälkeen käsitelty Huoltovarmuuskeskuksen johtoryhmässä ja hallituksessa sekähuoltovarmuusneuvostossa. Toimenpiteitä toteutetaan vuoden 2016 aikana.

HUOVI- portaalin kehittäminen

Huovi-portaali uudistetaan Huoltovarmuuskeskuksen Extranet-palveluksi. Tavoitteena on HUOVIn käytettävyyden lisääminenkohdennetun asiakaskunnan, erityisesti huoltovarmuuskriittisten yritysten tarpeiden mukaisesti.

VARMUUDEN VUOKSI33

Tutustu MSB:n toimintaan

Myndigheten för samhällsskydd ochberedskap

Kansainvälinen yhteistyö

Kansainvälinen yhteistyö oli vilkasta kuluneen vuoden aikana. Yhteistyö Naton siviilivalmiussuunnittelun alalla jatkui, jayhteydenpito Ruotsin kanssa tiivistyi. Keväällä 2015 käytiin tutustumassa Ruotsin, Latvian ja Viron kansallisiinhuoltovarmuudesta tai varautumisesta vastaaviin viranomaisiin. Huoltovarmuuskeskuksessa vieraili useita kansainvälisiäryhmiä, kaukaisimmat Japanista.

Huoltovarmuuskeskuksen ja huoltovarmuusorganisaation asiantuntijat osallistuivat Naton siviilivalmiussektorin kaikkientyöryhmien toimintaan (Civil Emegergency Planning Committee CEPC, Civil Protection Group CPG, Tranport Group TG,Joint Health, Agriculture and Food Group JHAFG ja Industrial Resources and Communications Services Group IRCSG).Vuoden 2015 kohokohta oli joulukuun CEPC-kokoukseen osallistuminen 28+2 -formaatissa, jossa Naton jäsenmaat jaSuomi ja Ruotsi keskustelivat tiivistyvästä yhteistyöstä siviilivalmiuden alalla. Suomi ilmoitti myös päätöksestäänasettaa/palkata Voluntary National Contribution (VNC) -asiantuntija Naton kansainvälisen sihteeristön siviilivalmiusosastolle.Asiantuntija aloittaa työnsä sihteeristössä huhtikuussa 2016.

Yhteydenpito Ruotsin kanssa tiivistyi huomattavasti. JoulukuussaRuotsin sisarorganisaation (Myndiget för samhälsskydd ochberedskap, MSB) johtoa vieraili Huoltovarmuuskeskuksessakeskustelemassa yhteistyön tiivistämisestä.Samalla sovittiin, ettäMSB:n ylijohtaja Helena Lindberg saapuu Huoltovarmuusneuvostonhuoltovarmuuden kansainvälistä ulottuvuutta käsitteleväänkokoukseen 4.2.2016 alustamaan Ruotsin huoltovarmuuden jasiviilivalmiuden kehittämisestä uudessa turvallisuusympäristössä.

Samaan kokoukseen saatiin alustajaksi myös Naton siviilivalmiussuunnittelun päällikkö Lorenz Meyer-Minnemann.

Kokouksessa käsiteltiin yhteistyömahdollisuuksia huoltovarmuuden ja siviilivarautumisen aloilla. Sekä Suomelle että Ruotsilleon Naton pitkäaikaisina ja aktiivisina kumppanuusmaina avattu mahdollisuus syvennettyyn yhteistyöhön sekäharjoitustoimintaan aihealueissa, jotka liittyvät huoltovarmuuteen ja yhteiskuntien varautumiseen siviilisektorilla. Yhteistyötänäissä asioissa myös Suomen ja Ruotsin välillä ollaan tiivistämässä valtioiden välisen sopimuksen (20.11.1992/1052)puitteissa.

Norjan kanssa aloitettiin alustavat keskustelut yhteistyömahdollisuuksista maiden välisen sopimuksen puitteissa. Keskustelutjatkuvat keväällä 2016.

VARMUUDEN VUOKSI34

Lue lisää:

HUOVI-portaali

HUOVI-portaalin kehittäminen

HUOVIn kehittämistä on ohjattu vuonna 2010 laaditulla strategialla. Huoltovarmuuskeskus on vastannut kehittämisenkustannuksista, teknisestä ohjaamisesta sekä alkuvaiheen tuotannosta. Sovelluskehitys, tuotantoympäristö sekä käyttö- jatukipalvelut on ulkoistettu. HUOVI-portaalin ja sen sovellutusten kehitystyötä on tehnyt kaksi henkilöä kokopäiväisesti.Huoltovarmuuskeskuksen henkilökunnasta on muutama henkilö osallistunut oman työn ohella sisällöntuotantoon jakoordinointiin. HUOVIssa on noin 2 500 - 3 000 henkilöä säännöllisenä käyttäjänä. Portaalin kehittämisen, ylläpidon jakäyttäjätuen vuosittaiset toteutuneet kustannukset olivat vuonna 2014 noin 1.5 MEUR.

HUOVIn kehitysstrategian mukaisesti järjestelmän vaikuttavuutta on pyritty parantamaan aktiivikäyttäjämäärää lisäämällä jakäyttötarkoituksia laajentamalla. HUOVI-portaalin hyödyntämiseksi onkin käynnistetty erilaisia pilotteja muun muassavaltionhallinnossa ja kuntasektorilla. Nämä uudet käyttäjäryhmät ja käyttötarkoitukset ovat kuitenkin johdattaneet HUOVInkehityspolulle, joka poikkeaa alkuperäisestä tavoitteesta, eivätkä toteutukset ole kuitenkaan kaikilta osin vastanneetaktiivikäyttäjien tarpeita. HUOVIn käyttäjäystävällisyyttä ja palveluita on myös arvosteltu ja niiden on todettu osin olevanajastaan jäljessä.

Edellä mainituista syistä HUOVIn kustannukset ovat olleethuomattavasti ennakoitua suuremmat.

Tästä johtuen HUOVI-portaali uudistetaanHuoltovarmuuskeskuksen Extranet-palveluksi, jota varten tehdäänkevään 2016 aikana uusi tarvemäärittely. Tavoitteena on HUOVInkäytettävyyden lisääminen kohdennetun asiakaskunnan, erityisesti

huoltovarmuuskriittisten yritysten tarpeiden mukaisesti ja siitä Huoltovarmuuskeskukselle aiheutuvien ylläpito- jakehittämiskustannusten merkittävä vähentäminen vuodesta 2017 eteenpäin. Yritysten jatkuvuudenhallintaa tukevia työkalujakehitetään ja ylläpidetään tarpeiden mukaisesti. Nykyisen HUOVI-portaalin käyttö eri käyttäjäryhmille ja -tarkoituksilleturvataan riittävällä siirtymäajalla kunnes uudistettu portaali on tuotannossa, kuitenkin 1/2018 mennessä.

VARMUUDEN VUOKSI35

Tutustu raporttiin:

Selvitys huoltovarmuusorganisaationtoiminnasta ja kehittämistarpeista

Huoltovarmuusorganisaation kehittäminen

Huoltovarmuuskeskus asetti alkuvuodesta 2015 ulkopuolisen selvittäjän tekemään kartoitusta huoltovarmuusorganisaation(sektorit ja poolit) toiminnasta ja kehittämistarpeista. Rauni Hagmanin laatima selvitys julkaistiin huhtikuussa 2015.Arvioitavia kysymyksiä olivat mm. toimintaympäristön muutosten tuottamat haasteet huoltovarmuusorganisaatiolle,elinkeinoelämän, järjestöjen ja keskeisten yritysten odotukset poolityöskentelystä. Pohdittavana olivat myös poolitoiminnantodellinen lisäarvo yrityksille, sektorien ja poolien työn päällekkäisyys, aluetoiminnan rooli sekä yritysten ja viranomaistenodotukset ja kokemukset sektori- ja poolitoiminnasta.

Raportissa suositeltiin erityisesti että sektori-instituution toimintaedellytykset selvitetään sekä poolien tarpeellisuus, lukumääräja toimintamallit arvioidaan. Huoltovarmuuskeskuksen harjoittamaa ohjausta tulisi jäntevöittää, HUOVI-portaalin sisältöä jatoiminnallisuuksia kehittää sekä järjestää entistä laaja-alaisempia harjoituksia. Myös viestinnän kehittäminen ja tehostaminenkatsottiin tarpeellisiksi.

Sisäisen käsittelyn lisäksi raportin kehitysehdotuksiin pyydettiinkommentteja sektoreilta ja pooleilta kesän 2015 aikana.Määräaikaan 15.9.2015 mennessä vastauksia saatiin yhteensä 26toimielimeltä (vastausprosentti yli 90). Palautteita on sen jälkeenkäsitelty Huoltovarmuuskeskuksen johtoryhmässä ja hallituksessasekä huoltovarmuusneuvostossa. Palautteen yhteenveto annettiinmyös tiedoksi Turvallisuuskomitean kokouksessa 12.10.2015.

Sektoreilta ja pooleilta saadun palautteen perusteella todettiin, ettei sektori-instituutiota ole syytä lopettaa. Sen sijaansektorien tehtäviä ja kokoonpanoa tulee arvioida tarvelähtöisesti ja tapauskohtaisesti. Tavoitteena on varmistaa, ettäsektoreilla on selkeä olemassaolon tarkoitus ja sitoutunut omistajuus.

Kokoonpanoista ja omistajuudesta keskusteltiin yhdessä sektoreiden ja poolien puheenjohtajien kanssa 30.11.2015.Kokouksessa pääteltiin kehitystarpeiden kohdentuvan lähinnä logistiikka-, teollisuus- ja tietoyhteiskuntasektoreihin. Muistioesitetyistä kehittämistoimenpiteistä käsiteltiin Huoltovarmuuskeskuksen hallituksessa 15.12.2015. Toimenpiteitä toteutetaanvuoden 2016 aikana.

VARMUUDEN VUOKSI36

Tutustu sisäministeriön raporttiin:

Suomen kansallinen riskiarvio 2015

Viranomaisyhteistyö

Kansallisen viranomaisyhteistyön osalta sääntömääräisiin kokouksiin ja työryhmiin osallistumista jatkettiin edellisten vuosientapaan. Tällaisia ovat esim. ulkoasiainministeriön kokoukset Naton siviilivalmiussuunnittelun osalta, Poliisihallituksen jasisäministeriön Terrorismintorjunnan työryhmä sekä sisäministeriön Kansallinen toimintaohjelmaluonnononnettomuuksien vahinkojen rajoittamiseksi –työryhmän kokoukset.

Lisäksi Huoltovarmuuskeskuksen edustajat osallistuivat SuomenKansallisen riskiarvion laadintaan, joka toimitettiin vuoden 2015lopussa EU-komissiolle.

Huoltovarmuuskeskuksen henkilöstöä osallistui syksyllä 2015Barentsin alueen euroarktiseen moniviranomaisharjoitukseen (Barents Rescue 2015). Muut osallistujamaat olivat Norja,Ruotsi ja Venäjä. Huoltovarmuuskeskuksella on edustaja myös Turvallisuuskomitean sihteeristössä.

VARMUUDEN VUOKSI37

Tutustu tutkimukseen:

Neo-Carbon Energy

Maanpuolustuksen tieteellinenneuvottelukunta

MATINE

Tutkimus- ja analyysitoiminta

Huoltovarmuuskeskuksen analyysitoiminta koostuu kolmesta osa-alueesta: toimintaympäristön ajankohtaisestaseurannasta, osastoja ja laitoksen johtoa palvelevasta analyysitoiminnasta sekä huoltovarmuuteen vaikuttavienkehityskulkujen ennakoinnista. Näistä ennakointitoiminta on vasta kehitysvaiheessa. Tutkimustoiminnassa pääpaino onkansallisessa ja mahdollisuuksien mukaan kansainvälisessä turvallisuutta ja huoltovarmuutta käsittelevässä tutkimuksessa.

Analyysitoiminnassa painopiste oli energiaan liittyvissä kysymyksissä, missä yhteistyötä oli paljon energiahuolto-osastonkanssa. Kiristyneen turvallisuustilanteen takia analysoitiin kaasumarkkinoiden kehitystä Itämeren alueella ja sen vaikutuksiaSuomeen. Ydinvoimaratkaisuihin liittyen koottiin tietoa tulevasta sähköntuotantokapasiteetin tarpeesta. Uusiutuvan energiankehitystä seurataan kahden kansallisesti merkittävän, Neo-Carbon Energy ja High value bio-oils for transportation anddiesel power plants –tutkimusprojektien ohjausryhmissä.

Myös työskentely rahoitussektorin parissa työllisti analyysitoimintaa.Vuoden 2016 alkupuolella osin tämän työn pohjalta teetetäänselvitys rahoitushuollosta yhteistyössä alan keskeisten toimijoidenkanssa. Vaikka hankkeen rahoitus tulee infrastruktuuriosastolta,hankkeeseen osallistuvat henkilöt ovat suurelta osin tutkimus- jaanalyysiosastolta.

Kriittisten yritysten määritteleminen ja tämän määrittelytyön pohjalta kehitettävän tietokannan suunnittelu aloitettiin. Työ ontarkoitus saada valmiiksi vuoden 2016 puolella.

Myös kriittisen infrastruktuurin suojaamista Suomessa ja neljässä verrokkimaassa selvitettiin. Tulokset julkaistaanMaanpuolustuskorkeakoulun Pro gradu -tutkielmana.

Tutkimustoiminnassa panostukset Maanpuolustuksen tieteellisenneuvottelukunnan (MATINE) toimintaan jatkuivat merkittävinä.Huoltovarmuuskeskuksella oli edustus lopulliset rahoituspäätöksettekevässä neuvottelukunnassa sekä neljässä eriasiantuntijajaoksessa. Lisäksi Huoltovarmuuskeskus oli mukanaviranomaisista koostuvassa teemaryhmässä, jonka tehtävänä onnostaa tutkimushankkeiden sisältöä poikkihallinnolliseen

VARMUUDEN VUOKSI38

varautumiseen. Vuonna 2016 MATINEn rahoituksella alkaa neljähuoltovarmuutta tukevaa tutkimusprojektia.

Lisäksi Huoltovarmuuskeskus osallistui ”end user”- ominaisuudessa erilaisiin hakemuksiin Suomen Akatemialle tehdyissäStrategisen tutkimuksen Kokonaisturvallisuus globaalissa ympäristössä -hakuohjelmassa. Näiden hankkeidenrahoituspäätösten käsittely on vielä kesken, mutta osankin niistä toteutuessa ne täyttävät vuoden 2016 aikataulua, koskaHuoltovarmuuskeskuksen asiantuntijat osallistuvat tutkimuskysymysten määrittelyyn ja myöhemmin kolmivuotisissaprojekteissa tulosten kommentointiin.

Huoltovarmuuskeskus aloitti myös Ulkopoliittisen Instituutin kanssa yhteistyössä tutkimushankkeen, jonka tarkoituksenaon selvittää yhteiskunnan kriittisiä toimintoja logistiikka- ja finanssisektoreilla. Hankkeessa tutkitaan riippuvuuttakansainvälisistä rakenteista ja resursseista ja kartoitetaan mitä uhkia ja mahdollisuuksia kansainväliseen yhteistyöhön liittyymuuttuvassa turvallisuusympäristössä. Tutkimuksen loppuraportti julkaistaan kesäkuussa 2016.

VARMUUDEN VUOKSI39

Hallitus

Huoltovarmuuskeskuksen ylin päätösvalta kuuluu hallitukselle, jonka valtioneuvosto asettaa kolmeksi vuodeksikerrallaan. Hallituksessa on 11 jäsentä, ja he edustavat huoltovarmuuden kannalta keskeisimpiä hallinnonaloja sekäelinkeinoelämää.

Hallitus vahvistaa toiminta- ja taloussuunnitelman, työjärjestyksen sekä muut yleiset ohjeet, laatii Huoltovarmuuskeskuksentilinpäätöksen ja toimintakertomuksen, hinnoittelee Huoltovarmuuskeskuksen suoritteet ja määrää tilinpidon hoitamisestasekä muutoinkin ohjaa ja valvoo laitoksen ja toimitusjohtajan toimintaa.

Nykyisen hallituksen toimikausi on 1.7.2014 - 30.6.2017.

Kertomusvuonna hallitus piti 12 kokousta.

VARMUUDEN VUOKSI40

Hallituksen jäsenet

Puheenjohtaja

Hallitusneuvos Heidi Nummela, työ- ja elinkeinoministeriö

Varapuheenjohtaja

Vuorineuvos Simo Palokangas

Jäsenet

Liikenneneuvos Juhani Damski, liikenne- ja viestintäministeriö Ylijohtaja Jukka Juusti, puolustusministeriö Lainsäädäntöneuvos Salla Kalsi, valtiovarainministeriö Alivaltiosihteeri Timo Lankinen, valtioneuvoston kanslia Toimitusjohtaja Pertti Laukkanen, Vantaan Energia Oy Toimitusjohtaja Sirpa Ojala, M-Brain Oy Ylijohtaja Veli-Pekka Talvela, maa- ja metsätalousministeriö Osastopäällikkö Kirsi Varhila, sosiaali- ja terveysministeriö Toimitusjohtaja Helena Vänskä, Öljy- ja biopolttoaineala ry

VARMUUDEN VUOKSI41

Lue lisää sivuiltamme:

Huoltovarmuusneuvosto

Huoltovarmuusneuvosto

Valtioneuvoston nimittämän huoltovarmuusneuvoston tehtävänä on ylläpitää ja kehittää yhteyksiä keskeisimpiinyhteistyötahoihin, seurata huoltovarmuuden tilaa ja kehitystä sekä tehdä esityksiä toimenpiteistä. Puheenjohtaja javähintään puolet muista jäsenistä edustaa elinkeinoelämää.

Huoltovarmuusneuvoston kokoonpano muuttui kertomusvuonna;kokouksia pidettiin yhteensä neljä; kaksi kummallakinkokoonpanolla.

Helmikuun 2. päivän kokouksessa pääsihteeri esitteli lähivuosinatoimeenpantavia huoltovarmuuden kehittämishankkeita:

• Huoltovarmuuskeskuksen ja neuvoston tehtävät tarkistetaan• Pooli- ja sektoriorganisaation toimintaa arvioidaan• Huoltovarmuuskeskuksen taloudellisia valtuuksia ja niiden ajanmukaisuutta tarkastellaan• HUOVI-portaalin kustannuksia alennetaan ulkoistamalla ylläpito• Kasvinjalostustoiminnan edistämistä sekä tuontipolttoaineiden ja lääkkeiden velvoitevaras-tointia koskevan lainsäädännönajanmukaisuus arvioidaan• Kyberturvallisuus lisätään uudeksi painopisteeksi huoltovarmuustyössä• Virve- ja vaaratiedotejärjestelmien rahoitusta pyritään uudistamaan.• Harkitaan määräaikaisen työntekijän palkkaamista NATO:n sihteeristöön Huoltovarmuus-keskuksen kustantamana.

Ehdotetut hankkeet saivat kannatusta.

Lisäksi käytiin läpi edellisessä kokouksessa esillä olleita arktisen alueen investointien kehitystilanteita. Naapurimailla onalueella valtavia investointeja; Norjalla öljy-, kaasu- ja infrastruktuuriprojekteja; Ruotsilla kaivoslaajennuksia,kuljetusinfrastruktuurin rakentamista ja Kiirunan keskustan siirto; Venäjä investoi öljyyn, kaasuun, kuljetuskalustoon jasatamiin. Suomen kannalta kiinnostavia ovat erityisesti logististen yhteyksien kehittyminen: tieyhteyksien parantaminen,mahdollinen Jäämerenrata ja arktinen syväsatama.

Toukokuun 20. päivän kokous oli 1.7.2012 nimetyn neuvoston toimikauden viimeinen. Kokouksessa oli esillähuoltovarmuusorganisaation kehittämistarpeita käsittelevän selvityksen keskeiset tulokset. Selvityksen on laatinut pääjohtajaRauni Hagman.

Selvityksen yleisenä johtopäätöksenä oli, että Suomi tarvitsee edelleen kattavaa varautumisorganisaatiota ja ettäkriisitilanteisiin varautuminen edellyttää tiivistä yhteistyötä yritysten ja viranomaisten välillä. Tuloksissa suositeltiin kuitenkinerityisesti huoltovarmuusorganisaation sektori-instituution jatkon harkitsemista sekä poolien lukumäärän ja tarpeellisuudentarkistamista. Pooliorganisaation rakenteita tulisi arvioida kriittisten toimintoketjujen määrittelyn pohjalta, mikä voisi johtaa

VARMUUDEN VUOKSI42

Huoltovarmuusneuvoston nimitys

Huoltovarmuusneuvosto nimitettiin

tarkistamista. Pooliorganisaation rakenteita tulisi arvioida kriittisten toimintoketjujen määrittelyn pohjalta, mikä voisi johtaauudenlaisiin yhteistyöyksiköihin. Huoltovarmuusorganisaation ohjausta tulisi jäntevöittää selkeämpien tavoitteiden,tuloksellisuuden seurannan ja palautteen antamisen keinoin. Lisäksi julkisuuteen tulisi kertoa laajamittaisemminvarautumiseen liittyvästä elinkeinoelämän ja viranomaisten yhteistyöstä. Huoltovarmuuskeskuksen työkalut, HUOVI jaSOPIVA, saivat selvityksessä kiitosta hyvinä innovaatioina, mutta niihin kaivattiin lisää käytännönläheisyyttä. Myöshuoltovarmuusorganisaation harjoitustoimintaa pidettiin yleisesti hyödyllisenä, mutta harjoituksissa tulisi keskittyä erityisestilaajempiin toimintoketjuihin yli toimialarajojen.

Valtioneuvosto nimesi uuden huoltovarmuusneuvostonkesäkuussa kolmen vuoden toimikaudeksi 01.07.2015 -30.06.2018.

Puheenjohtajana jatkoi vuorineuvos Ole Johansson.

Uusi neuvosto piti ensimmäisen kokouksensa 10. lokakuuta.

Kokouksessa luotiin aluksi katsaus neuvoston kuluneeseen toimikauteen 01.07.2012 - 30.06.2015.

Kokouksen pääaihe oli kaasuinvestoinnit. Alustuksessa todettiin, että Etelä-Suomeen suunniteltu LNG-terminaali jayhdysputki Suomen ja Viron välille eivät ole liiketaloudellisesti kannattavia. Suomalainen kaasumarkkina poikkeaa muistamaista sikäli, että meillä on kaasua käyttäviä kotitalouksia vähän ja kilpailu energiamarkkinoilla on kova eri energialähteidensuhteen. Kaasun kysyntä on supistunut, vaikkakin kysyntä verkoston ulkopuolella kasvaa. Investoinnit nostavat asiakkaidensiirtokustannuksia. Baltian maista tuotava kaasu ja LNG olisivat kalliimpia verrattuna Venäjältä tuotavaan kaasuun.

Joulukuun 9. päivän kokouksessa kuultiin hybridisodankäyntiin liittyvät alustukset:

• Ye-evl (evp) Erkki Pekonen, eWeLConsulting: Hybridivaikuttaminen huoltovarmuuden näkökulmasta.• Sotatieteiden tohtori Saara Jantunen, puolustusvoimien tutkimuslaitos: Informaatiovaikuttaminen.• Cyber Security Advisor, Erka Koivunen, F-Secure Corporation: Hybridivaikuttaminen yritysten kyberturvallisuuteen.

Käydyssä keskustelussa todettiin, että tietoisuutta kyberuhkiin varautumisesta ja hybridivaikuttamisesta on lisättävä muunmuassa Elinkeinoelämän keskusliiton, kauppakamarien, yrittäjäjärjestöjen ja huoltovarmuusorganisaation kautta. Uudelleenorganisoidussa mediapoolissa toimii erillinen sisältöryhmä, jossa hybridivaikuttaminen otetaan myös esille.

VARMUUDEN VUOKSI43

Huoltovarmuusneuvoston jäsenet

Puheenjohtaja

Vuorineuvos Ole Johansson

Varapuheenjohtaja

Varapuheenjohtaja Kansliapäällikkö Erkki Virtanen, työ- ja elinkeinoministeriö (30.6.2015 saakka)Varapuheenjohtaja: Kansliapäällikkö Jari Gustafsson, työ- ja elinkeinoministeriö (alkaen 1.7.2015)

Alivaltiosihteeri Matti Anttonen, ulkoasiainministeriöJohtokunnan 3. puheenjohtaja Markus Eerola, Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTKJohtokunnan varapuheenjohtaja Pentti Hakkarainen, Suomen Pankki (30.6.2015 saakka)Pääjohtaja Taavi Heikkilä, SOK (alkaen 1.7.2015)Valtiosihteeri Olli-Pekka Heinonen, valtioneuvoston kanslia (30.6.2015 saakka)Markkinointijohtaja Staffan Herlin, Finnlines OyjJohtokunnan jäsen Seppo Honkapohja, Suomen Pankki (alkaen 1.7.2015)Toimitusjohtaja Satu Huber, Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Elo (30.6.2015 saakka)Toimitusjohtaja Pertti Huusko, Insta Group Oy (alkaen 1.7.2015)Toimitusjohtaja Jyri Häkämies, Elinkeinoelämän keskusliitto EKOsastopäällikkö Linnea Johansson, Ålands landskapsregeringPääjohtaja Kari Jordan, Metsä Group (alkaen 1.7.2015)Puolustusvoimain sotatalouspäällikkö Raimo Jyväsjärvi, pääesikuntaYlijohtaja Marja Karvonen, Satakunnan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (alkaen 1.7.2015)Johtaja Ritva Laine, Suomen Kuntaliitto (alkaen 1.7.2015)Toimitusjohtaja Johanna Lamminen, Gasum Oy (alkaen 1.7.2015)Toimitusjohtaja Timo Lappalainen, Orion OyjValtiosihteeri Paula Lehtomäki, valtioneuvoston kanslia (alkaen 1.7.2015)Toimitusjohtaja Iiro Lehtonen, Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry (alkaen 1.7.2015)Toimitusjohtaja Matti Lievonen, Neste Oil OyjPuheenjohtaja Lauri Lyly, Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAKToimitusjohtaja Veli-Matti Mattila, Elisa OyjAhti Myllys (30.6.2015 saakka)Kansliapäällikkö Päivi Nerg, sisäasiainministeriöKuisma Niemelä (30.6.2015 saakka)Johtaja Päivi Pelkonen, Finanssialan Keskusliitto (alkaen 1.7.2015)Toimitusjohtaja Risto E. J. Penttilä, Keskuskauppakamari (30.6.2015 saakka)Kansliapäällikkö Hannele Pokka, ympäristöministeriö (30.6.2015 saakka)Yhdyskuntatekniikan päällikkö Kirsi Rontu, Suomen Kuntaliitto (30.6.2015 saakka)Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Fingrid OyjKansliapäällikkö Arto Räty, puolustusministeriö (30.6.2015 saakka)Johtaja Pirkko Saarela, Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (30.6.2015 saakka)Kansliapäällikkö Päivi Sillanaukee, sosiaali- ja terveysministeriö (alkaen 1.7.2015)Toimitusjohtaja Anja Silvennoinen, Renewa Oy (30.6.2015 saakka)Tietohallintojohtaja Juha Turkki, Nokia Oyj (30.6.2015 saakka)

VARMUUDEN VUOKSI44

VARMUUDEN VUOKSI45

Lisätietoa selvityksestä:

Huoltovarmuuskeskuksen maine jatunnettuus

Lue lisää:

Kokonaisturvallisuus 2015 -messut

Hallinto, henkilöstö ja viestintä

Henkilöstö

Henkilöstön määrä oli vuoden päättyessä 39. Huoltovarmuuskeskuksessa tehdään yleensä varsin pitkä palvelusura, javaihtuvuus on vähäistä. Kertomusvuonna yksi henkilö siirtyi eläkkeelle.

Keski-ikä oli 49 ja mediaani 51 vuotta.

Koulutusjakauma oli seuraava:

- akateeminen 30- ammattikorkeakoulu 6- keskiaste 3

Sektoreissa ja pooleissa tehdään merkittävä työpanos huoltovarmuuden hyväksi. Työpanoksen määrä on arvioitu noin 20henkilövuodeksi. Useissa pooleissa on päätoimiseksi katsottava valmiussihteeri tai useammalla poolilla on yhteinenpäätoiminen valmiuspäällikkö.

Viestintä

Huoltovarmuuskeskuksen viestintää toteutettiin viestintästrategian linjausten mukaisesti. Käytössä on verkkolehti Varmuudenvuoksi, joka on suunnattu sekä toiminnassa mukana oleville että kansalaisille. Sidosryhmäviestintää tuettiin uutiskirjeenavulla. Ajankohtaisia asioita käsiteltiin myös blogikirjoituksissa. Kansalaisten varautumisen tueksi tehty peli uudistettiin janimettiin OmavaraX-testiksi.

Helmi-maaliskuussa teetettiin selvitys Huoltovarmuuskeskuksenmaineesta ja tunnettuudesta. Kyselyn perusteellaHuoltovarmuuskeskuksen maine on erinomaisella tasolla.Organisaation vahvin mainetekijä on toiminnan yhteiskunnallinentärkeys. Huoltovarmuuskeskusta pidetään lisäksi asiantuntevana jaluotettavana.

Huoltovarmuuskeskus osallistui 4.-6. syyskuutaKokonaisturvallisuus-messuille Tampereella. Tapahtuman teemanaoli Arjen turvallisuudesta maanpuolustukseen. Esillä olivat mm.kyberturvallisuus, maanpuolustus, luonnonkatastrofit sekä henkilö-ja matkustusturvallisuus.

VARMUUDEN VUOKSI46

VARMUUDEN VUOKSI47

Talous

Öljyn hinnan voimakkaan alenemisen vuoksi oli kirjattava huomattavia vaihto-omaisuuden arvonalennuksia.Tilikauden tulos oli 113 milj. euroa tappiollinen. Ilman arvonalennuksia tulos olisi ollut 87 milj. euroa voitollinen. Jos öljynhintataso pysyy pitkään alhaisena, arvonalennus jää pysyväksi tappioksi, jos tuotteita on myytävä alhaiseen hintaanvarmuusvarastojen tavoitteiden alentamisen vuoksi. Jos tällainen kehitys näyttää todennäköiseltä, Huoltovarmuuskeskuskiinnittää ajoissa omistajan huomiota tavoitepäätöksen toteuttamisajan uudelleentarkasteluun.

Huoltovarmuusmaksun tuotto oli 42,5 milj. euroa. Maksun tuotto on vakiintunut selvästi alle 50 milj. euron tason.Alenevan maksutuoton vastapainoksi Huoltovarmuuskeskuksella on muita pysyviä tulolähteitä, joista merkittävimmätkoostuvat huoltovarmuuskriittisten yritysten ankkuriomistuksista (Gasum ja Fingrid).

Huoltovarmuusmaksu vuosina 1993 – 2015, yhteensä 1 063 282 430 €

Vuos

i

Huoltovarmuusmaksu

1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 20150

10000000

20000000

30000000

40000000

50000000

60000000

VARMUUDEN VUOKSI48

Tulos - budjetti -vertailu 2015

Toteutunut 2015 Talousarvio 2015

TUOTOT

Huoltovarmuusmaksu 42 776 559,64 44 000 000,00

Liikevaihto 277 761 145,54 590 990 000,00

Liiketoiminnan muut tuotot 52 098 155,30 372 635 860,48 2 547 000,00 637 537 000,00

VALTION VARMUUSVARASTOINTIKULUT

Aineet, tarvikkeet ja tavarat

Ostot tilikauden aikana 211 140 582,92 354 410 000,00

Varastojen muutos 255 525 442,58 55 000 000,00

Varastointikustannukset 20 579 353,51 487 245 379,01 19 052 400,00 428 462 400,00

HENKILÖSTÖKULUT

Palkat ja palkkiot 2 288 654,33 2 391 075,00

Henkilösivukulut

Eläkekulut 434 386,97 458 371,00

Muut henkilösivukulut 58 265,55 2 781 306,85 54 632,00 2 904 078,00

POISTOT

Suunnitelman mukaiset poistot 10 954 574,76 11 110 636,00

LIIKETOIMINNAN MUUT KULUT

Muut kiinteät kulut 10 645 627,90 4 263 400,00

Poolien erityiskulut 2 006 012,83 2 395 000,00

Infrastruktuurikulut 5 651 347,59 7 037 900,00

Lääkkeiden velvoitevarastointikulut 2 697 838,82 3 500 000,00

Muut huoltovarmuuskulut 3 520 692,42 24 521 519,56 3 588 000,00 20 784 300,00

LIIKEVOITTO -152 866 919,70 174 275 586,00

RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT

Korkotuotot 1 617,97 0,00

Korkotuotot osakkuusyrityksiltä 1 056 723,28 0,00

Osinkotuotot osakkuusyrityksiltä 8 337 344,40 7 000 000,00

Muut osinkotuotot 348 514,35 0,00

Korkokulut 14,29 9 744 185,71 0,00 7 000 000,00

VOITTO ENNEN TILINPÄÄTÖSSIIRTOJA JA VEROJA -143 122 733,99 181 275 586,00

Tuloverot 274,66 274,66 0,00 0,00

TILIKAUDEN VOITTO -143 122 459,33 181 275 586,00

VARMUUDEN VUOKSI49

Tuloslaskelma 1.1. - 31.12.2015

2015 2014

TUOTOT

Huoltovarmuusmaksu 42 776 559,64 42 517 100,84

Liikevaihto 277 761 145,54 550 834 248,38

Liiketoiminnan muut tuotot 52 098 155,30 372 635 860,48 2 090 702,53 595 442 051,75

VALTION VARMUUSVARASTOINTIKULUT

Aineet, tarvikkeet ja tavarat

Ostot tilikauden aikana 211 140 582,92 526 337 863,54

Varastojen muutos 255 525 442,58 145 030 479,11

Varastointikustannukset 20 579 353,51 487 245 379,01 21 806 184,54 693 174 527,19

HENKILÖSTÖKULUT

Palkat ja palkkiot 2 288 654,33 2 196 717,93

Henkilösivukulut

Eläkekulut 434 386,97 419 101,29

Muut henkilösivukulut 58 265,55 2 781 306,85 56 484,09 2 672 303,31

POISTOT

Suunnitelman mukaiset poistot 10 954 574,76 9 237 197,22

LIIKETOIMINNAN MUUT KULUT

Muut kiinteät kulut 10 645 627,90 4 713 919,45

Poolien erityiskulut 2 006 012,83 1 858 782,03

Infrastruktuurikulut 5 651 347,59 6 091 556,27

Lääkkeiden velvoitevarastointikulut 2 697 838,82 2 160 294,27

Muut huoltovarmuuskulut 3 520 692,42 24 521 519,56 2 592 814,96 17 417 366,98

LIIKEVOITTO/TAPPIO -152 866 919,70 -127 059 342,95

RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT

Korkotuotot 1 617,97 958,06

Korkotuotot osakkuusyrityksiltä 1 056 723,28 491 293,17

Osinkotuotot osakkuusyrityksiltä 8 337 344,40 2 079 999,95

Muut osinkotuotot 348 514,35 11 470 820,10

Korkokulut 14,29 9 744 185,71 77,99 14 042 993,29

VOITTO/TAPPIO ENNEN TILINPÄÄTÖSSIIRTOJA JA VEROJA -143 122 733,99 -113 016 349,66

Tuloverot 274,66 274,66 604,96 604,96

TILIKAUDEN VOITTO/TAPPIO -143 122 459,33 -113 015 744,70

VARMUUDEN VUOKSI50

Tase 31.12.2015

2015 2014

VASTAAVAA

PYSYVÄT VASTAAVAT

AINEETTOMAT HYÖDYKKEET

Aineettomat oikeudet 1 273 337,75 1 801 295,23

Muut pitkävaikutteiset menot 345 000,86 1 618 338,61 928 691,95 2 729 987,18

AINEELLISET HYÖDYKKEET

Maa- ja vesialueet 1 182 361,12 1 182 361,12

Rakennukset ja rakennelmat 33 637,59 67 275,17

Koneet ja kalusto 21 657 617,11 13 512 615,02

Muut aineelliset hyödykkeet 18 690 037,10 41 563 652,92 14 486 539,54 29 248 790,85

SIJOITUKSET

Osuudet saman konsernin yrityksissä 35 060 000,00 11 060 000,00

Osuudet omistusyhteysyritysissä 430 449 141,83 229 213 317,86

Saamiset omistusyhteysyrityksiltä 19 400 000,00 13 200 000,00

Muut osakkeet ja osuudet 2 213 745,87 487 122 887,70 152 243 721,88 405 717 039,74

PYSYVÄT VASTAAVAT YHTEENSÄ 530 304 879,23 437 695 817,77

VAIHTUVAT VASTAAVAT

VAIHTO-OMAISUUS

Varmuusvarastoidut tavarat 955 845 408,87 1 211 370 851,45

PITKÄAIKAISET SAAMISET

Myyntisaamiset, pitkäaikaiset 609 495,17 0,00

LYHYTAIKAISET SAAMISET

Myyntisaamiset 15 667 964,24 238 233,99

Alv-saaminen 1 988 479,17 4 247 308,15

Muut saamiset 701 290,40 42 206,74

Siirtosaamiset 4 485 461,03 22 843 194,84 3 887 554,20 8 415 303,08

RAHAT JA PANKKISAAMISET

Yhdystilisaatava valtiolta 98 019 281,73 86 957 809,36

VAIHTUVAT VASTAAVAT YHTEENSÄ 1 077 317 380,61 1 306 743 963,89

VASTAAVAA YHTEENSÄ 1 607 622 259,84 1 744 439 781,66

VARMUUDEN VUOKSI51

VASTATTAVAA

OMA PÄÄOMA

RAHASTOPÄÄOMA 451 452 536,96 451 452 536,96

EDELLISTEN TILIKAUSIEN VOITTO 1 271 650 464,94 1 384 666 209,64

TILIKAUDEN VOITTO -143 122 459,33 1 579 980 542,57 -113 015 744,70 1 723 103 001,90

VIERAS PÄÄOMA

LYHYTAIKAINEN VIERAS PÄÄOMA

Ostovelat 24 028 423,05 17 786 158,56

Muut lyhytaikaiset velat 65 083,19 58 477,04

Siirtovelat 3 548 211,03 27 641 717,27 3 492 144,16 21 336 779,76

VASTATTAVAA YHTEENSÄ 1 607 622 259,84 1 744 439 781,66

VARMUUDEN VUOKSI52

Ledningens översikt 2015

Förändringar i omvärlden

Säkerhetsläget i Östersjöområdet har förändrats såväl överraskande som snabbt. Rysslands aktiverade militära verksamhetoch Natos motåtgärder har återigen lyft fram hotbilderna mot sårbarheten i den finländska handelssjöfarten. De försämraderelationer mellan Ryssland och västländerna med ömsesidiga ekonomiska sanktioner samt den ekonomiska situationen iRyssland har kraftigt minskat handeln mellan Finland och Ryssland. De för försörjningsberedskapen viktigaenergileveranserna har dock fortsatt utan störningar.

Oljepriset är för andra året fortsatt lågt, och det förväntas inte stiga till 2014 års nivå under den närmaste tiden. SedanStatsrådet sänkte målnivån för säkerhetsupplagen måste Försörjningsberedskapscentralen sälja ut en betydande mängdoljeprodukter.

Flyktingströmmarna vid EU:s yttre gränser har också påverkat Finland. Ett exempel var flyktingsituationen hösten 2015.

De svenska myndigheterna har ändrat förhållningssätt till det ömsesidiga fördraget om försörjningsberedskap (fördragsserie107/1992). Efter en lång period av tystnad är Sverige nu intresserat av ett mer operativt samarbete i frågor som rörförsörjningsberedskapen. I början handlar samarbetet närmast om utbyte av information.

Samhälleliga effekter

Läget är stabilt för landet försörjningsberedskap, och exempelvis flyktingsituationen hösten 2015 eller andra förändringar iomvärlden har inte märkbart förändrat läget. Försörjningscentralen har reagerat bland annat på asylsituationen genom attutöka kapaciteten för nödbostäder för det fall att antalet ankommande överstiger den befintliga inkvarteringskapaciteten.

På grund av den låga prisnivån på olja har takten av utförsäljningen av säkerhetsupplagen sänkts. En del av de produktersom är avsedda att säljas har bytts mot råolja i anslutning till raffinaderiet, så att den kan realiseras i en affär, bara prisnivånhöjs. Läget på marknaden gynnar inte försäljning av olja. Därför har Försörjningsberedskapscentralen lämnat ett förslag tillarbets- och näringslivsministeriet om att skjuta fram tidsfristen till slutet av 2018 eller åtminstone slutet av 2017 förförsäljningen av säkerhetsupplagen för olja.

Minskningen av mängden säd framskrider enligt planerna genom försäljning. Sänkningarna av upplagsnivåerna genomförsfram till slutet av 2016.

Användbarheten av portalen HUOVI som ett redskap för att ge en situationsbild diskuteras och portalens tekniska baskommer att förnyas.

Produktion av IT-tjänster med hög säkerhetsnivå

Suomen Huoltovarmuusdata Oy:s nuvarande kapacitet nyttjas fullt ut. Byggandet av den nya centralen sker enligt tidtabelloch den kan börja användas i slutet av 2016. Kundrelationerna överfördes från Försörjningsberedskapscentralen till bolaget islutet av 2015. Samtidigt stärkes bolagets balans genom att Försörjningsberedskapscentralen sålde förslitning underkastadeanläggningstillgångar för restvärdet till bolaget. Produktionsfastigheterna förblir i Försörjningsberedskapscentralens ägo.

Internationellt samarbete

Försörjningsberedskapscentralen ökar satsningen på internationell verksamhet bland annat genom att placera en expert påcivilberedskap vid Natos sekretariat. Besök har gjorts hos kollegorna i Sverige, Norge och de baltiska länderna. Detraditionella samarbetsformerna i Nato, EU och IEA fortsätter som tidigare.

Bedömning och förbättring av verksamhetens effektivitet

I löneavtalet för 2016 infördes nya indikatorer som beskriver den ekonomiska framgången för verksamheten.

VARMUUDEN VUOKSI53

En evaluering har gjorts av försörjningsberedskapscentralens organisation och de förbättringsförslag som framkom av denhåller på att genomföras. Evalueringen utfördes av Rauni Hagman, generaldirektör vid Patent- och registerstyrelsen.

En bolagisering av skötseln av vissa säkerhetsupplag utreds med tanke på konkurrensneutralitet och ekonomiskeffektivering. Resultatet av utredningen kommer under mitten av 2016.

FBC flyttade i september till nya lokaler som uppfyller de nya säkerhetskraven. För att förbättra informationssäkerheten harutrustningen, programsäkerheten och anvisningarna förnyats.

I en anseendeundersökning som var riktad till målgruppen och allmänheten är FBC mycket uppskattat, men å andra sidan enaktör som man i begränsad omfattning känner till.

Personal

Personalen ökades planenligt till 39 personer. Med ökningen förbereder sig FBC på pensionsavgångar och försöker minskarisken kopplad till den de arbetsuppgifter och den kompetens som ligger hos den enskilda arbetstagaren. Efterpensionsavgångarna sjunker antalet i personalen med några stycken.

De grafer som VM-Baro har tagit fram visar att tillfredsställelsen i arbetet har ökat på alla delområden förutom för den internakommunikationen. De flesta indikatorer visar på bättre resultat än den allmänna nivån inom statsförvaltningen.

Det ekonomiska resultatet

Priserna i euro för oljeprodukter var betydligt lägre än vid det senaste bokslutet. Därför ingår nedskrivningar på 222 miljonereuro på omsättningstillgångar i bokslutet, vilket innebär att en förlust på 143 miljoner euro redovisas.Försörjningsberedskapscentralens handlingsförmåga minskar inte till följd av förlusten, eftersom den är orealiserbar och intereducerar tillgängliga resurser.

Bokslutet innehåller en försäljningsvinst av engångskaraktär på 50 miljoner euro för överlåtelsen av Gasum Ab:s aktier.

Intäkterna av försörjningsberedskapsavgiften hamnar under de budgeterade. Intäkterna av avgiften har sjunkit med 10-15procent från toppåren, och de förväntas inte återgå till tidigare nivåer till följd av de strukturella förändringarna inomenergiförbrukningen.

Utförsäljningarna av olja och säd ger 65 miljoner euro som redovisas till staten.

Förändringar i ägande

De aktier som Försörjningsberedskapscentralen ägde i Gasum Ab byttes med staten mot aktier i Fingrid Abp i förhållande tillaktieposternas gängse värde. Den ägarkontroll som de aktier som Försörjningsberedskapscentralen äger medför utövas somtidigare av finansministeriet.

Utsikterna för de närmaste åren

När prisnivån på oljan stiger ska Försörjningsberedskapscentralen återföra nedskrivningarna, vilket innebär enbokföringsmässig vinst under de kommande räkenskapsperioderna. När lagringsmängderna minskar så minskaskostnaderna för lagring, vilket ger utrymme för att genomföra moderna försörjningsberedskapsprojekt.

Reformeringen av regionförvaltningen kräver också att beredskapen och beredskapsfrågor behöver omorganiseras.Försörjningsberedskapscentralen ser sitt eget bidrag som ett av de mest centrala i den här processen.

VARMUUDEN VUOKSI54

VARMUUDEN VUOKSI55

VARMUUDEN VUOKSI56

Management's Review 2015

Changes in the operating environment

The security situation in the Baltic Sea region has changed surprisingly and rapidly. Active military operations by Russia andcountermeasures by NATO have resurrected the risk of vulnerability in Finland’s merchant shipping. The deterioratingrelationship between Russia and the Western countries involving mutual economic sanctions as well as the economicsituation in Russia have markedly reduced trade between Finland and Russia. Energy deliveries critical to security of supplyhave nevertheless continued undisturbed.

The price of oil has remained low for another year and is not expected to rise to the level of 2014 in the near future. Now thatthe Finnish Government has reduced the target levels for reserve supplies, the National Emergency Supply Agency will haveto realise a significant volume of oil products.

The streams of refugees arriving at the EU’s outer frontiers have also affected Finland; an example of this is the influx ofpeople in the autumn of 2015.

The Swedish authorities have announced a change in their approach to the bilateral security of supply agreement(Agreement series 107/1992). After a long, quiet period, Sweden has become interested in more operative cooperation onsecurity of supply issues. In the first instance, such cooperation will mainly take the form of information exchange.

Social effectiveness

The status of the country’s security of supply is stable; neither the situation involving the influx of people in the autumn of2015 nor other changes in the operating environment have led to significant alterations in this. The National EmergencySupply Agency has reacted to issues such as the asylum seeker situation, by acquiring more capacity for emergencyaccommodation, in case the number of arrivals exceeds the available accommodation capacity.

Due to low oil prices, the realisation of reserve supplies has slowed down. Some goods intended for sale have beenexchanged for crude oil for a refinery, from which the supplies can be realised in a single sale as soon as the price levelimproves. The market situation is unfavourable for selling oil, for which reason the National Emergency Supply Agency hassubmitted a proposal to the Ministry of Employment and the Economy to postpone the deadline for realising the oil reservesupplies until the end of 2018 or at least the end of 2017.

Reducing the amount of grain by sale is progressing as planned. The reduction in the level of reserves will be realised by theend of 2016.

The usability of the HUOVI portal for providing a snapshot of the current status is being considered and the technical basis ofthe portal will be reformed.

Providing ICT services with a high level of security

The current capacity of Suomen Huoltovarmuusdata Oy is in full use. The construction of a new site is progressing onschedule. The new centre will become available at the end of 2016. Customer relationships were transferred from theNational Emergency Supply Agency to the company at the end of 2015. At the same time, the company’s balance sheet wasreinforced, with the National Emergency Supply Agency selling the depreciable fixed assets to the company for their residualvalue. The production facilities remain the property of the National Emergency Supply Agency.

International cooperation

The National Emergency Supply Agency is increasingly investing in international activities by means such as assigning a civilemergency planning expert to the NATO secretariat. Visits have been made to collegial agencies in Sweden, Norway and theBaltic countries. Traditional forms of cooperation with NATO, the EU and the IEA continue as before.

VARMUUDEN VUOKSI57

Assessing and improving the effectiveness of operations

In the income agreement for 2016, new indicators were introduced on the economic success of operations.

An evaluation was performed of the operation of the National Emergency Supply Organisation, and the resulting developmentproposals are being deployed. The evaluation was drawn up by Director General Rauni Hagman of the National Board ofPatents and Registration of Finland.

Corporatisation of the management of certain reserve supplies is being investigated from the perspectives of increasedfinancial efficiency and competitive neutrality. The results will be ready by mid-2016.

In September, the National Emergency Supply Agency moved to new premises that fulfil the security requirements.Hardware, software security and the related instructions have been renewed in order to improve information security.

Based on a reputation survey targeted at target groups and the general public, the National Emergency Supply Agency is ahighly valued actor, but also one with limited recognition.

Personnel

The number of personnel was increased to 39 people, as planned. This staff increase was made in preparation for rapidretirement attrition, with the aim of reducing the risks related to tasks and competencies relying on individual employees.Following the retirements, the number of personnel will decrease by a few persons.

Graphs produced by VM-Baro showed an improvement in job satisfaction in all categories, except internal communications.The results for most indicators are above the general level for central government.

Financial result

The euro prices of oil products were clearly lower than when the previous financial statements were drawn up. As a result,the financial statements include a depreciation of current assets by approximately EUR 222 million, due to which the overallresult showed a loss of EUR 143 million. The operational capability of the National Emergency Supply Agency is notdiminished by this loss, since it is unrealised and will not reduce the available funds.

The financial statements include a one-off capital gain of EUR 50 million due to the disposal of the shares in Gasum Oy.

Revenue from the emergency preparedness contribution remained under the budgeted amount. This revenue has fallen byapproximately 10–15 % from the peak years and cannot be expected to return to its former level, due to structural changes inenergy consumption.

The realisation of oil and grain will accrue EUR 65 million, which will be accounted for to the state.

Changes in ownership

The shares in Gasum Oy owned by the National Emergency Supply Agency were exchanged with the state for shares inFingrid Oyj, in accordance with a ratio based on the market value of the share lots. The ownership powers conferred by theshares owned by the National Emergency Supply Agency will be exercised by the Ministry of Finance as before.

Outlook for the next few years

As oil prices increase, the National Emergency Supply Agency must resume its depreciations of oil products, for which aprofit will be booked in the forthcoming financial periods. As the stored amounts diminish, storage costs will also fall, whichwill provide leeway for implementing new, modern projects related to security of supply.

The reform of Finland’s regional administration will also require the reorganisation of preparedness and related matters. TheNational Emergency Supply Agency regards itself as playing a key role in this process.

VARMUUDEN VUOKSI58

VARMUUDEN VUOKSI59

VARMUUDEN VUOKSI60