4 20

10

Porin raviradalle nouseeled-videotaulu ..................... s. 15

Leineperin Ruukissa aistiimennyttä aikaa ...................... s. 6

Porin ensimmäinenkulttuurilähettiläs

Voita joulun hittilahja: kapselikahvinkeitin! Osallistu WattiVisaan takasivulla.

Jorma Uotinen haastattelussa .... s. 2

2 4/2010

Kulttuurilautakunnan ideoiman lähettiläs-tehtävän tavoitteena on ensisijaisesti pa-rantaa valtakunnallista Pori-tuntemusta.

Tehtävä liittyy myös Pori 2016 -kaupunkistrate-giaan, jonka mukaan Pori on kansainvälisesti tunnettu kulttuurikaupunki.

– Jorma Uotisen toivotaan tukevan uudessa tehtävässään Porin kulttuurista mainetta. Hän on porilaisia ja Porin kulttuurikenttää ja -toimijoita

Jorma Uotinen innostaa kuluttamaan kulttuuria

inspiroiva henkilö. Kulttuurilähettiläältä toivotaan myös kansallista ja kansainvälistä vaikutuspin-taa, sanoo Porin kulttuurijohtaja Jaana Simula.

Porin kulttuurilautakunta on valinnut Jorma Uotisen uuteen tehtävään sekä kuluvalle että seuraavalle valtuustokaudelle.

– Tulevaisuudessa Porilla on useita kulttuuri-lähettiläitä, sillä aiemmin nimitettyjen on tarkoitus jatkaa aina uusien rinnalla, Jaana Simula sanoo.

Porin Teatterista maailman näyttämöilleJorma Uotisen valinta tähän rooliin on hyvin pe-rusteltu. Hän vietti syntymäkaupungissaan Poris-sa 1950 -luvun ja ehti jo kahdessa vuosikymme-nessä jättää jäljen kaupungin kulttuurielämään.

Uotisen koti oli niin sanotussa Sataraudan-

Porin kaupungin ensimmäiseksi kulttuurilähettilääksi on valittu tanssitaiteilija ja koreografi Jorma Uotinen. Hänen tehtävänään on inspiroida ihmisiä kulttuurin tuottamiseen ja kuluttamiseen.

”Teatterin maailma lumosi minut täysin. Muistan hyvin teatterin

tuoksun, joka tuli pölyisistä sametti-istuimista.”

4/2010 3

talossa Antinkadulla. Siitä oli lyhyt matka kaup-patorille, Cygnaeuksen kansakouluun ja sitten Porin Suomalaiseen Yhteiskouluun sekä erityi-sesti teatteriin.

– Porin Teatteri oli nuoruuteni keskeisin paik-ka. Kun olin 5-vuotias, halusin ostaa teatterin ja panna sukulaiseni näyttelemään. Sitten 10-vuo-tiaana pyrin taloon lapsinäyttelijäksi ja pääsin. Olin myös onnekas, sillä jo ensimmäisenä syksy-nä ohjelmistossa oli kolme näytelmää, joissa tar-vittiin lapsinäyttelijää. Teatterin maailma lumosi minut täysin. Muistan hyvin teatterin tuoksun, jo-ka tuli pölyisistä sametti-istuimista. Hoidin myös näyttelijöiden lapsia ja lemmikkieläimiä. Porin te-atterista alkoi vaellukseni maailman muille näyt-tämöille, Uotinen muistelee.

Uotinen muutti Porista Helsinkiin 1960- ja -70 lukujen taitteessa, mutta on muistanut aina syn-nyinkaupunkiaan lämmöllä.

– Porin kaupunki kulkee aina mukanani, erityi-sesti kaupungin talot, valot, kadut, hajut ja joki.

Tuplajuhlavuosi ja nimitysTänä vuonna Jorma Uotiselle on tapahtunut paljon muutakin kuin nimitys Porin kulttuurilä-hettilääksi. Kesällä hän vietti 60-vuotispäiviään ja syyskuun lopulla juhlittiin hänen 40 -vuotista uraansa tanssitaiteilijana.

– Olen tänä vuonna viettänyt 100-vuotisjuhlia. Kesällä oli hienoa juhlia Porin upeassa Raatihuo-neessa, Uotinen muistelee.

Uotisen urassa onkin muistelemista. Komea karriääri tanssitaiteen saralla jatkuu yhä. Tans-

Syyskuun lopulla Suomen kansallisbaletti juhlisti Uotisen 40-vuotista uraa esittämällä muun muassa hänen uusimman koreografi ansa Black Water, jossa Malmön Skånes Dansteateria vah-vistivat porilaistaustaiset tanssijat Riku Lehtopol-ku ja Marko Lampinen.

– Moni silti tuntee minut Tanssii tähtien kans-sa -ohjelman tuomarina tai kuten eräs nuori toi-mittaja kirjoitti: "Silmälaseistaan tunnettu Jorma Uotinen ...", hän nauraa.

Tanssin rinnalle lauluJorma Uotisen taiteilijakuva täydentyi, kun hän kymmenisen vuotta sitten ryhtyi myös laulamaan. Kesällä häntä kuultiin Noormarkun Havulinnassa ja marraskuun alussa Porin Promenadi-salissa. Uotinen tulkitsee draamakonsertin menetetystä rakkaudesta, kaipuusta ja kauneudesta.

– Olen näiden vuosien aikana löytänyt oman tyylini ja ääneni laulaa. Konserteissa tulkitsen paljon Edith Piafi n, Marlene Dietrichin repertu-aarista Kurt Weillin ja Jari Hakkaraisen sävellyk-siä Petri Ikkelän sovituksina. Laulaminen on uu-si tapa olla estradilla, nyt kun tanssiminen jää jo vähemmälle.

Laulava ja tanssiva kulttuuripersoona Jorma Uoti-nen aloitti taiteilijan uransa jo pikkupoikana Porin Teatterissa. Monille hän on tuttu myös Tanssii täh-tien kanssa -ohjelmasta.

siyleisö muistaa Jorman jo vuonna 1978 valmis-tuneesta Jojo-esityksestä, joka nähtiin samana kesänä myös Pori Jazzissa. Seuraavalla vuosi-kymmenellä oli vuorossa muun muassa Kale-vala -produktio Helsingin kaupunginteatterissa. Uotisen uran kannalta keskeinen jakso oli viisi Pariisissa vietettyä vuotta, jolloin hän työsken-teli legendaarisen tanssijan ja koreografi n Caro-lyn Carlsonin kanssa. Ajanjakso avasi lopullisesti myös kansainväliset ympyrät.

– Olen joskus sanonut, että Suomi minut syn-nytti ja maailma minut imetti.

Silmälaseistaan tunnettuJorma Uotisen ura Suomessa hakee vertaistaan. Hän toimi Helsingin kaupunginteatterin tanssi-puolen taiteellisena johtajana 1987–1990, Suo-men kansallisbaletin johtajana 1992–2001 ja nyt Kuopio Tanssii ja soi -festivaalin taiteellisena joh-tajana vuodesta 2002 alkaen.

”Porin kaupunki kulkee aina mukanani, erityisesti

kaupungin talot, valot, kadut, hajut ja joki.”

ASIAKASPALVELU p. (02) 621 2050avoinna arkisin klo 8.00 – 16.15asiakaspalvelu@porienergia.fi

VIKAILMOITUKSET p. (02) 633 1161

VAIHDE p. (02) 621 2233

Kustantaja/julkaisija:Pori Energia Oy

Käyntiosoite: Radanvarsi 2

Postiosoite: PL 9, 28101 PORI

Puhelin: (02) 621 2233

Faksi: (02) 621 2104

Sähköposti: porienergia@porienergia.fi

Internet: www.porienergia.fi

Päätoimittaja: Matti Rintanen

Toimituskunta: Niina ArponenJouko KatajaLeila KetolaPekka OhrankämmenSirkka SainioAri SavolaMarko Setälä Maili Tamminen

Toimitus: Mikko Peltola

Kuvat: Jussi Partanen

Taitto: Jabadabaduu

Painopaikka: Kehitys Oy, Pori

Jakelu: Itella Oyj

Painosmäärä: 80 000 kpl

4 4/2010

Investointeja valoonNyt jos koskaan valaistus on ajankohtai-

nen asia. On vuoden pimein aika ja luon-nonvaloa on vähän. Runsas vuosisata

sitten sähköenergian hyödyntäminen alkoi ni-menomaan sähkövalon yleistymisenä. Hehku-lampun keksiminen oli sähkön vallankumouksen alku. Vasta myöhemmin sähkön käyttö voiman-lähteenä yleistyi.

Tie- ja aluevalaistuksessa hehkulamppu on korvautunut tehokkaammilla valonlähteillä. Sa-malla kun valon määrää on uusilla tekniikoilla pystytty lisäämään, ovat ulkovalaistut alueet kas-vaneet huimasti. Katujen valaistuksesta on siir-rytty pääteiden, lenkkipolkujen, parkkialueiden, pihojen, puistojen ja rakennusten yhä laajem-paan valaisemiseen

Vaatimukset lamppujen energiatehokkuu-desta kiristyvät lähivuosina. Uusi lainsäädäntö kieltää mm. elohopealamppujen tuonnin markki-noille vuodesta 2015 alkaen. Vaikka siirtymäaikaa uusiin lampputyyppeihin ja uuteen tekniikkaan on useita vuosia, kannattaa kuntien, kauppakeskus-ten, taloyhtiöiden ja muiden ulkovalaistuksen ra-kentajien huomioida kiristyvät vaatimukset jo nyt. Valaistus rakennetaan kestämään vuosikymme-niä ja investoinnin osuus on yli 40 % koko elin-kaaren kaikista kustannuksista. Investoinnit van-hentuvaan tekniikkaan voivat tulla kalliiksi.

Ulkovalaistuksen uusiminen on kallista, mutta järkevää. Valaistusta uusittaessa on mahdollista parantaa valaistuksen tasoa ja saavuttaa ener-gian säästöä. Säästö merkitsee sekä pienempää rasitusta ympäristölle että alempia käyttökustan-nuksia. Nykyisiin järjestelmiin verrattuna sekä energiakulut että huoltokustannukset alenevat. Näin välttämättömyydestä tulee hyve, kuten sa-notaan.

”Wattiviesti toivottaa lukijoilleen valoisaa, turvallista

syksyä ja valkeaa joulua!”

Erityisesti kunnille kiristyvät määräykset ovat suuri haaste. Valaistuverkkoja on rakennettava uusille alueille kuten ennenkin, vanhoja verkkoja on korvattava niiden ikääntymisestä ja toisaalta kiristyvistä tehokkuusvaatimuksista johtuen. Tar-jolla on useita tekniikoita ja erityisesti Led-valais-tuksen odotetaan vielä kehittyvän siirtymäaika-na. Hallittu muutos valaistuksen saattamisessa vaaditulle tasolle edellyttää usein myös ulkopuo-lisen asiantuntijan osallistumista suunnitteluun. Pori Energia on ulkovalaistuksen ammattilainen, jolta löytyvät asiantuntijat niin valaistuksen suun-nitteluun, rakentamiseen, käyttöön kuin kunnos-sapitoonkin.

Valaistuksen muutos vaikuttaa meidän kaik-kien elinympäristöön. Turvallisuus, energiate-hokkuus ja maisemalliset näkökohdat ovat meille kaikille tärkeitä.

MATTI RINTANEN

4/2010 5

WattiTietoa

Pori Energianvaltteina paikallisuus ja edullisuus

Kilpailu sähkömarkkinoilla on viime aikoina kiristynyt huimaa vauhtia ja teistä asiak-kaista taistellaan aidosti. Myyjillä on mo-

ninaisia lähestymiskeinoja käytössään – tehdään puhelinmarkkinointia, lähetellään perinteisen postin lisäksi sähköpostia ja mainostetaan lukui-silla nettisivuilla omia tuotteita. Niin tarjoajia kuin tarjouksiakin on joka lähtöön ja vertailua näiden välillä kannattaa tehdä. Vertailu voi kuitenkin tun-tua hankalalta, varsinkin jos verrataan muutakin kuin hintaa. Tulee muistaa, että sähkönmyyjä toi-mittaa tuon tuotteen lisäksi sinulle myös palvelu-ja, kuten asiakaspalvelun monissa eri muodois-saan ja esimerkiksi sähköiset palvelut. Vertailua voi lisäksi hankaloittaa se, että asioita esitetään monella eri tavalla. Kuka kertoo sähkön myynti-hinnan, kuka puhuu markkinahinnasta ja kuka ko-konaishinnasta veroineen ja siirtoineen.

Asiakkaita on monenlaisia ja kaikille ei sovi samantyyppinen sopimus tai tuote. Kotitalous- ja yritysasiakkaat poikkeavat toisistaan, mut-ta myös kotitalousasiakkaissa on eroja – niin myös sähkösopimusten tuotteissa ja sopimus-tyypeissä. Sähkötuotteista yleissähköä käyte-tään pääasiassa kerrostaloasunnoissa sekä ko-deissa, joissa ei ole sähkölämmitystä. Aika- ja kausisähkö puolestaan on tarkoitettu pääasias-sa sähkölämmityskoteihin. Näissä sähkön mit-taustapa ja hinta perustuu aikajakoon: aikasäh-kössä yö/päivä ja kausisähkössä talviarkipäivä/muu aika -jakoon.

Pori Energia on vastannut asiakkaiden ky-syntään ja tarjoaa erilaisia vaihtoehtoja sähkön-myyntisopimukseksi, joista voit valita itsellesi parhaan vaihtoehdon. Yleisimmin käytetty sopi-mustyyppi on toistaiseksi voimassa oleva säh-könmyyntisopimus, jossa sähkön hinta voi nousta tai laskea markkinahintojen muuttuessa. Muu-toksesta ilmoitetaan aina kuukautta ennen, jol-loin on aikaa reagoida muuttuvaan tilanteeseen. Toistaiseksi voimassa olevan sopimuksen voit ir-tisanoa kahden viikon irtisanomisajalla.

päättymistä. Ainoastaan muuttotapahtuman yh-teydessä sopimus puretaan. Määräaikaisen so-pimuksen energiamaksu on tällä hetkellä Pori Energian toistaiseksi voimassa olevaa sopimusta edullisempi, perusmaksu on puolestaan hieman korkeampi. Se, onko määräaikainen sopimus si-nulle edullisempi kuin toistaiseksi voimassaoleva sopimus riippuu vuosittaisesta energiankulutuk-sestasi ja kulutuksen jakautumisesta.

Pori Energian etuna muihin toimijoihin näh-den on muun muassa palvelun paikallisuus. Mei-dät löytää Porin keskustan kupeesta ja jos jokin asia askarruttaa tänne on helppo tulla käymään, jolloin saa henkilökohtaista palvelua. Asiakas-palvelumme tekee vaikkapa vertailun tarjo-amiemme sähkönmyyntisopimustyyppien välillä puolestasi ja kertoo mikä on juuri sinulle, sinun kulutusmäärilläsi edullisin vaihtoehto. Kotitalo-usasiakkaamme saavat edullisen hintatasomme lisäksi myös Satakunnan Osuuskaupan asiakas-omistajana Bonusta Pori Energian sähkölaskun myyntiosuudesta. Hintatasommekin on edullinen. Sähköenergian vuosikustannuksia verrattaessa sijoitumme sähkölämmitteisen omakotitalon ku-lutusmäärillä maan keskiarvon alapuolelle.

Pori Energia on energian ja siihen liittyvien palvelujen tarjoaja. Me olemme täällä sinua var-ten – älä epäröi kääntyä puoleemme!

MERJA KIVELÄEnergiakaupan asiantuntija

”Pori Energia on energian ja siihen liittyvien palvelujen tarjoaja. Me olemme täällä sinua varten – älä epäröi

kääntyä puoleemme!”

Vaihtoehtona tarjoamme myös kiinteähintai-sia, määräaikaisia sopimuksia yhden tai kahden vuoden ajaksi. Tämä sopimustyyppi on hyvä vaih-toehto, mikäli haluat varmistaa, että sähkönhinta ei muutu sopimuskauden aikana. Kääntöpuole-na on sopimuksen sitovuus. Määräaikaista so-pimusta et voi irtisanoa ennen sopimuskauden

6 4/2010

Ruukissa aistii mennyttä aikaaLeineperin kulttuurihistoriallinen ruukinkylä Ulvilassa on parhaiten säilyneitä ja täydellisimpiä ruukkialueita Suomessa.

Leineperissä avautuu idyllinen ja hieno nä-kymän vuonna 1771 perustettuun Ruukiin. Nykyään ruukkialueella järjestetään myös

toripäiviä, messuja ja yksityistilaisuuksia.– Teollisuushistoria, Kulta-Kalle Kangasnie-

men synnyinkoti ja urheilumuseo sekä erilai-set tapahtumat tuovat Leineperiin vuosittain yli 35 000 vierasta, sanoo matkailuopas Marja-Terttu Ruohomäki Leineperin Ruukista.

Kullaanjoen Katokosken rannalle perustetul-la rautaruukilla on pitkä ja komea historia. Perus-taja oli hyväsydämisyydestään ja iloluonteisuu-destaan tunnettu majuri Berndt Johan Hastfehr. Hänen ajatuksenaan oli jalostaa Ruotsista tuotua raakarautaa eri käyttötarkoituksiin. Leineperissä taottiin esimerkiksi nauloja, pultteja, lapioita, he-vosenkenkiä ja viikatteita. Masuunin valmistumi-sen jälkeen alettiin sulattaa myös kotimaista rau-tamalmia. B.J. Hastfehrin ura ruukin patruunana päättyi liian suuriin velkoihin.

sanoo alueen kehittämiseen vahvasti vaikuttanut Kullaan Kotiseutu- ja museoyhdistyksen puheen-johtaja, kotiseutuneuvos Timo Korkeaoja.

Idyllisen miljöön lisäksi alueelle tuo ihmisiä erityyppiset tapahtumat ja kesäteatteri.

– Ruukin kevät-, syys- ja joulutori ovat eh-dottomat vuotuiset kohokohdat, joissa käy noin 10 000 vierasta. Paikalle tullaan tilausbusseilla ai-na Turkua ja Tamperetta myöten. Antiikkimessut tuovat väkeä paikalle, Marja-Terttu Ruohomäki sanoo.

– Ruukki kasvoi 1800-luvun puolivälin jäl-keen, kun sen johtoon tulivat uudet ripeäottei-set patruunat. Heidän aikanaan Ruukin alueelle tuli tuotantolaitoksia sekä työläisten ja seppien asuntoja. Alueesta muodostui teollisuusyhtei-sö. Myöhemmin Antti Ahlström osti Ruukin, uu-disti tuotannon ja rakensi sahan. Raudanjalos-tus päättyi vuonna 1902. Sen jälkeen Leineperin Ruukki toimi maanviljelystilana, sanoo Marja-Terttu Ruohomäki.

Ruukki matkailukäyttöönLeineperi on nykyään noin 250 asukkaan kyläyh-teisö, joka on kehittynyt nopeasti palvelevaksi matkailukohteeksi.

– Ruukki otettiin matkailukäyttöön vuonna 1993. Alueen rakennusten korjaustyöt alkoivat vuonna 1989. Koko 1980-luvun käytiin kuitenkin keskustelua, jyrätäänkö koko alue maan tasalle,

Sepän pajasta kuuluu kalkeLeineperin ruukkialueella toimii myös käsityö- ja taidepuoteja sekä mylly ja sepän paja, jotka tar-joavat tuliaiskasseihin muun muassa koriste-esi-neitä ja käyttötavaraa.

Kankipajan alakerrassa on jo 17 vuotta toimi-nut seppä Allan Pyyluoman paja.

”Saranoita, kulmarautoja ja lukkoja tehdään tilaustyönä.

Sarjatuotannon suosikkeja ovat

takkavälineet ja kyntteliköt.”

4/2010 7

– Saranoita, kulmarautoja ja lukkoja tehdään tilaustyönä. Sarjatuotannon suosikkeja ovat tak-kavälineet ja kyntteliköt, sanoo Allan Pyyluoma.

Kulta-Kallen synnyinkoti ja museoLeineperin Ruukilla arvostetaan sen kuuluisim-man kyläläisen, Kalle Kangasniemen, saavu-tuksia. Kulta-Kalle Kangasniemen synnyinko-ti on myös Suomen kahdeksas urheilumuseo.

Palkintoineen ja kunniakirjoineen se on osa suomalaista urheiluhistoriaa. Olympiavoittaja Kaarlo Kangasniemen synninkoti on entistet-ty 1930-luvun asuun. Esillä on koko maineikas mitalikokoelma sisältäen Meksikosta tuodun Olympia-kultamitalin.

– Museo on ryhmämatkojen miesvieraiden ehdoton suosikki. Meillä vierailee myös paljon painonnoston harrastajia, Marja-Terttu Ruoho-mäki sanoo.

Leineperin Ruukissa käy vuosittain yli 35 000 vieras-ta, kertoo matkailuopas Marja-Terttu Ruohomäki.

Satakunnan ruukit yhteistyössäSatakunnan ruukit Porin Noormarkussa, Euran Kauttualla ja Ulvilan Leineperissä antavat hyvän kuvan sekä Satakunnan että koko Suomen teolli-sesta historiasta. Kaikki kolme ruukkialuetta ovat hyvässä kunnossa ja toimivat yhteistyössä.

– Ruukit tekevät esimerkiksi yhteismarkkinoin-tia. Noormarkussa tarjotaan muun muassa majoi-tuspalveluita, joita täältä Leineperistä puuttuu.

Seppä Allan Pyyluoma takoo käsityönä tuliaiskas-seihin upeita koriste-esineitä.

Kaarlo Kangasniemen urheilumuseo on miesvierai-den ja painonnoston harrastajien mieleen.

Kinkku kannattaa paistaa yöllä. Sähkö-lämmitteisissä taloissa asuville yösäh-kön käyttäminen on edullisempaa, mutta

Jouluiset energiansäästövinkit koteihinympäristön ja yleisen energiansäästön kannalta myös muiden kannattaa harkita öistä kinkunpais-toa. Jos perheessä syödään kinkkua, se pitäisi paistaa hitaasti matalassa noin 80 °C:n lämpö-tilassa.

Kysy lihakauppiaalta oikeat ohjeet ja paisto-ajat. Pakastekinkku ja muutkin pakasteet kannat-taa sulattaa hitaasti jääkaapissa sähköä säästä-en pakasteen kylmyyttä hyödyntäen. Älä paista kinkkua sähköuunissa samaan aikaan kun sau-nan sähkökiuas on päällä.

Jouluruuat kannattaa tehdä hauduttaen. Paista laatikot ja hauduta uunipuurot samalla kertaa. Valmiiksi kuumaa uunia kannattaa käyt-tää hyödyksi. Ellei keittiön patterissa ole termos-taattia, laita keittiön patteriventtiili kiinni. Näin

hyödynnät uunin hukkalämmön. Varaavaa takkaa tai takkaleivinuunia voi käyttää haudutukseen.

Jouluvaloa kynttilöistäJouluna ja muulloinkin on hyvä muistaa, että hä-märä luo hienon tunnelman. Lämmin kynttilänva-lo kuuluu erottamattomasti joulun odotukseen ja jouluun. Sammuta ylimääräiset valot ja nauti ai-dosta kynttilänvalosta. Kun kynttilät valaisevat, ei juuri muita valoja tarvita.

Ulkona kynttilät ja lyhdyt luovat tunnelmaa. Valaistuksessa voi käyttää myös vähän sähköä kuluttavia led-valosarjoja. Sähkövaloja käyttä-essäsi muista ajastaa ne, jotta valot eivät loista keskellä päivää eivätkä yön tyhjyydessä.

Joulusauna lämpiää vähemmälläkin. Joulu-sauna on yksi tärkeimmistä jouluperinteistämme – ja yksi suurimpia sähkön kulutuspiikkien aihe-uttajia. Saunominen kuluttaa sähköä paljon. Ei siis lämmitetä sähkökiuasta turhan kuumaksi, 70-80 °C riittää. Sitten vain isommalla joukolla saunaan.

Lähde: Motiva

Asiakkaan ja Pori Energia Oy:n ja Pori Energia Sähköverkot Oy:n välisiin sopi-muksiin sovelletaan Energiateollisuus

ry:n laatimia yleisiä sähköntoimitus- ja myynti-ehtoja. Energiateollisuus ry on uudistanut sopi-musehtoja, jotka Pori Energia Oy ja Pori Energia Sähköverkot Oy ottaa käyttöön 1.1.2011. Uudet sopimusehdot postitetaan kaikille asiakkaillem-me marraskuun aikana.

Tiivistelmä sopimusehtojen muutoksistaLainsäädännön aiheuttamat muutokset:

• Mittausta ja laskutusta koskevat kohdat on päivitetty valtioneuvoston asetuksen sähköntoi-mituksen selvityksestä ja mittauksesta mukai-seksi.

• Kuluttajansuojalain mukaisen etämyynnin pe-ruuttamisoikeutta koskevaa kohtaa on selvennetty.

• Toimitusvelvollisuuden määritelmä on muu-tettu SML:n 21 §:n mukaiseksi.Olosuhteiden olennaisen muuttumisen, van-hentuneiden sopimus- ja hinnoittelujärjestelyi-den uudistamisen ja energian säästämiseksi tarpeellisten toimenpiteiden toteuttamiseksi tehtävät muutokset:

• Mittaus- ja laskutusvirheen perintää/hyvi-tystä koskevat aikarajat on tarkistettu.

• Laskutuksessa voidaan soveltaa 14 vuoro-kauden maksuehtoa.

• Sähkön toimitustavan ja laadun virhettä kä-sitteleviä kohtia on täsmennetty asiakkaan vas-tuiden osalta.

• Sähkön myynti-/verkkopalvelu voidaan aloittaa aikaisintaan 14 vuorokauden kuluttua myynti-/verkkosopimuksen tekemisestä, jollei muuta ole sovittu.

• Käyttäjälle on sisällytetty velvollisuus ker-toa myynti-/sähköntoimitussopimukseen vaikut-

tavista muutoksista. Vähäisiä sopimusehtomuutoksia, joissa asiasi-sältö ei ole muuttunut:

• Jakeluverkonhaltijasta käytetään termiä verkonhaltija

Kuluttajalla on 30 päivän ajan ehtojen muu-toksesta tiedon saatuaan oikeus irtisanoa sopi-mus päättymään kahden viikon irtisanomisajalla. Määräaikaisia sopimustyyppejä ei voi irtisanoa ennen määräajan umpeutumista. Näissä tapa-uksissa muutos astuu voimaan vasta määräajan umpeuduttua, jos asiakas tekee uuden sopimuk-sen.

Uudet sopimusehdot käyttöön

8 4/2010

WattiUutisia

Jouluvalojen sähkönkulutus

Jouluvaloja ei kannata pitää koko ajan pääl-lä. Valojen sammuttaminen yöksi ja päivän valon aikaan vähentää kulutusta. Kellokyt-

kimen käyttö jouluvalojen ja koristevalojen ajas-tamisessa kannattaa selvästi.

Jouluvaloissa kannattaa suosia led-sarjoja, joiden kulutus on murto-osa esim. valokaapelei-

den kulutuksesta. Kellokytkimellä saa led-sarjan-kin kulutuksesta turhat pois.

Esimerkkejä jouluvalojen sähkönkulutuksis-ta, esimerkkien kulutukset perustuvat mittauksiin viidellä eri tyyppisellä valosarjalla. Sähkönhinta: 11,08 c/kWh (Pori Energia Oy 1.11.2010).

Lähde: Motiva

Koristevalokaapeli sytytetään itsenäisyyspäi-vänä 6.12., ja sitä pidetään päällä jatkuvas-ti maaliskuun puoliväliin 15.3., yhteensä 100 päivää.

Esimerkki 1: Päällä jatkuvasti

Sähkönkulutus: 93,3 W x 100 x 24 h = 223,92 kWhSähkön hinnalla 11,08 c/kWh käyttö maksaa 24,81euroa

Koristevalokaapeli on päällä kellokytkimellä ohjattuna vain 8 tuntia päivässä.

Esimerkki 2: Ohjattu kellokytkimellä

Sähkönkulutus: 93,3 W x 100 x 8 h = 74,64 kWhSähkön hinnalla 11,08 c/kWh käyttö maksaa 8, 27 euroa

Koristevalokaapeli

Led-valosarja sytytetään itsenäisyyspäivänä 6.12., ja niitä pidetään päällä jatkuvasti maa-liskuun puoliväliin 15.3., yhteensä 100 päivää.

Esimerkki 3: Päällä jatkuvasti

Sähkönkulutus: 7,6 W x 100 x 24 h = 18,24 kWhSähkön hinnalla 11,08 c/kWh käyttö maksaa 2,02 euroa

Led-valosarja on päällä kellokytkimellä ohjat-tuna vain 8 tuntia päivässä.

Esimerkki 4: Ohjattuna kellokytkimellä

Sähkönkulutus: 7,6 W x 100 x 8 h = 6,08 kWhSähkön hinnalla 11,08c/kWh käyttö maksaa 0,67 euroa

Led-valosarja

Joulukuusen kynttilät sytytetään jouluaaton-aattona, ja niitä pidetään päällä 24 tuntia päi-vässä loppiaiseen saakka, yhteensä 14 päi-vää.

Esimerkki 5: Päällä jatkuvasti

Sähkönkulutus: 53,5 W x 14 x 24 h = 17,98 kWhSähkön hinnalla 11,08 c/kWh käyttö maksaa 2,00 euroa

Joulukuusen kynttilät

Säästäsähköä

ja ajastavalosi!

!

4/2010 9

Laadukkaat energiansäästö-lamput ovat mieluisa lahja. Kysy neuvoa asiantuntevasta sähköliikkeestä.

Lahjavinkki

10 4/2010

Viime kesänä festivaalilla Kirjurinluodossa nähtiin näyttävä valoshow, kun trip-hop yhtye Massive Attack toi mukanaan oman

näyttävän videoseinän. Tämä oli ensimmäinen kerta Pori Jazzissa, kun yhtye tuo oman videosei-nänsä mukanaan.

Teattereiden tekniikassa led-valoja on käy-tetty viitisen vuotta. Porin Teatterissa led-teknii-kalla on valaistu jo pari vuotta.

Led-valot värittävät isoja pintojaTeattereiden käyttämä led-tekniikka on muutta-nut esitysten valaistusta paljon. Näin on myös Porin Teatterissa.

– Led-valot ovat isojen pintojen maalaajia. Niillä voidaan esimerkiksi värittää Porin Teatte-rin 100 neliömetrin takaseinä esityskohtaisesti. Värejä voidaan vaihtaa ja himmentää. Led-valot kestävät jopa 50 000 tuntia. Porissakaan niissä ei ole ollut kahteen vuoteen mitään vikaa, sanoo Porin Teatterin valaistusmestari Reijo Nieminen.

Porin Teatterin näyttämömestari Juha Jutilan mukaan valon ja valotekniikan merkitys teatte-reissa on korostunut koko ajan. Esimerkiksi mu-siikkivideot ja elokuvat vaikuttavat lavastuksen ja erityisesti valaistuksen suunnitteluun. Suurten videoseinien ohjailu on teattereissa tietokone-pohjaista. Valotekniikan kehittyminen on tuonut teattereihin myös valosuunnittelijoiden uuden ammattikunnan. Tulevaisuudessakin valotekniik-ka kehittyy kovalla vauhdilla, uskoo Porin Teatte-rin näyttämömestari Juha Jutila.

– Tällä hetkellä Porin Teatterin ohjelmistos-sa olevassa Puhdistuksessa on käytetty erikoista valotekniikkaa ja -suunnittelua. Ensi syksynä 2011 ohjelmiston tulevassa Producer-musikaalis-sa tulee olemaan poikkeuksellisen näyttävät va-lot, sanoo Juha Jutila.

Kirjurinluoto kylpi valossaPori Jazzin pitkän historian ensimmäinen valo-

Led-valo on estradien uusi tähtiLed-valotekniikalla toteutettu valaistus on tullut teattereihin ja konsertteihin. Uusi tekniikka mahdollistaa lavan näyttävän visualisoinnin valoilla. Pori Jazzin pääkonsertteja Kirjurinluodossa on voinut seurata jo vuosia lavan vieressä olevalta led-tekniikkaan perustuvalta videotaululta.

show Kirjurinluoto Arenalla nähtiin viime kesänä. Englantilainen Massive Attack -yhtye toi muka-naan ja rakensi lavalle oman näyttävän valosei-nän, joka oli oleellinen osa koko konserttielämys-tä. Näyttävistä valoista päästiin nauttimaan, sillä konsertti alkoi vasta kello 21.30, jolloin Kirjurin-luodossa oli jo hämärä.

– Massive Attackin valotekniikka liikkui yh-dellä rekalla ja lavan takaosaan pystytettiin aika nopeasti led-valoihin perustuva suuri videoseinä, joka oli tietokoneohjattu. Led-seinä kulkee pyöril-lä varustetuissa kuljetuslaatikoissa, joita on no-pea liikuttaa ja koota, sanoo yhtyeen asioita Po-rin vierailulla hoitanut Vesa Sytelä.

Sytelän mukaan suurten yhtyeiden muka-na kulkeva valotekniikka on yleensä yhtyeiden omaa, koska niihin on suunniteltu tietokonepoh-jainen konserttiin kuuluva ohjelma.

– Suurten maailmantähtien konsertteihin ovat näyttävät valot kuuluneet jo kauan. Samoin konsertteihin ja festivaaleihin kuuluvat oleelli-sesti lavan vieressä olevat led-pohjaiset video-taulut, jotka välittävät lähikuvaa lavatapahtumis-ta, Sytelä sanoo.

”Porin Teatterin Puhdistuksessa on käytetty

erikoista valotekniikkaa ja -suunnittelua. Ensi syksyn

Producer-musikaalissa on poikkeuksellisen

näyttävät valot.”

Led-valot ovat isojen pintojen maalaajia. Niillä voi-daan esimerkiksi värittää Porin Teatterin 100 neliö-metrin takaseinä esityskohtaisesti.

4/2010 11

Mikä led?• Led on englanniksi Light-Emitting Diode.• Suomeksi hohto- tai loistediodi.• Ledit kuluttavat huomattavasti vähemmän sähköä kuin hehkulamput.• Ledien käyttöikä on monikymmen- kertainen verrattuna hehku- ja halogeenipolttimoon.• Ledit eivät sisällä elohopeaa tai muita ympäristölle haitallisia aineita.• Ledit eivät kuumene, niitä on turvallista käyttää.• Moderni led-tekniikka soveltuu vaati- viinkin sisä- ja ulkovalaisuratkaisuihin.

Porin Teatterin näyttämömestari Juha Jutila ja valaistusmestari Reijo Niemi-nen asentamassa valoja paikoilleen illan näytöstä varten.

Valkoinen led-valo oli Nyrkkilänpuiston testisuosikki12 4/2010

Pori Energia, Porin kaupungin tekninen pal-velukeskus ja Satakunnan ammattikorkea-koulu (SAMK) ovat tutkineet katulamppu-

jen ominaisuuksia. Syyskuun lopussa testilamput olivat esillä Porin Pohjoisrannan Nyrkkilänpuis-ton pyörätieosuudella.

SAMKin sähkötekniikan koulutusohjelman opiskelijoiden tekemässä vertailevassa tutki-muksessa valkoista led-valoa tuottava katuva-laisin oli porilaisten selvä suosikki. Sen keski-määräinen toiminta-aika on noin 40 000 tuntia. Vähiten ääniä sai vihreällä led-valolla varustet-tu valaisin.

Satakunnan ammattikorkeakoulun opiske-lijoiden teettämään tutkimukseen osallistui 116 henkilöä.

Monikertainen valaistustehokkuusLed-valon valaistustehokkuus on monikertainen vanhoihin lappuihin verrattuna. SAMKin vertai-lussa olivat mukana myös suurpainenatrium-lamppu, monimetallilamppu ja induktiolamppu.

Lopullista päätöstä uusista katulampuista ei ole vielä tehty. Päätöksen tekee Porin kaupungin teknillinen palvelukeskus, kun kaikki asiaan liitty-vät selvitykset ja laskelmat on saatu valmiiksi.

Uusittavia valaisimia 15 000Porin kaupungin on lähivuosina korvattava vielä käytössä olevat elohopeahöyrylamput energia-tehokkaammilla valolähteillä. Uusittavia katu- ja aluevalaisimia on reilut 15 000. Ensi vuonna va-laistuksen uusimiseen on tarkoitus käyttää noin miljoona euroa.

Euroopan Unionin energiasäästöön perustu-van päätöksen mukaan vanhojen energiaa syövi-en lamppujen myynti loppuu vuonna 2015. Poris-sa on yhteensä 25 000 katuvalaisinta.

SAMKin opiskelijat Heidi Anttila ja Miia Suurniemi tekivät haastattelututkimusta Nyrkkilänpuistossa.

4/2010 13

WattiHenkilö

Paikallinen yhtiö tuntee kentän

”Pori Energian vahva myyntivaltti on aluetuntemus.”

Sähkön myynti on muuttunut paljon viime vuosien aikana, ja muutoksia on varmas-ti myös edessäpäin. Aiemmin myyntityö

oli henkilökohtaisempaa, enemmän ihmiseltä ih-miselle tapahtuvaa. Nyt lasketaan tarjouksia ja kommunikoidaan paljon sähköpostin välityksellä. Myyntialue oli ennen maantieteellisesti pienem-

pi, nyt se on käytännössä koko Suomi. – Pori Energian vahva myyntivaltti on oman

alueen tuntemus ja paikallisuus, sanoo Pori Energian markkinointi-insinööri Marko Rinta-Korhonen.

Marko Rinta-Korhosen mielestä koko ener-gia-ala on viime vuosina muuttunut paljon.

– Yhtiöittämisen myötä myös Pori Energia on muuttunut ja muuttuu varmaan jatkossakin, kos-ka muutoksesta on tullut pysyvää. Myyntityös-sä huomaa myös ympäristöarvojen merkityksen kasvun. Esimerkiksi tuulisähkön myynti on kas-vussa.

Valmistumisen jälkeen PoriinMarko Rinta-Korhonen tuli Pori Energiaan vuon-na 1999. Hänet palkattiin määräaikaiseen projek-ti-insinöörin tehtävään. Määräaikaisuuden pää-tyttyä työt jatkuivat energiainsinöörinä ja sitten nykyisessä tehtävässä sähkönmyynnin parissa. Poriin hän tuli 1990-luvulla opiskelemaan Pohjan-maalta.

– Tulin Poriin, Satakunnan Ammattikorkea-kouluun eli SAMKiin opiskelemaan lvi- ja ener-giatekniikkaa. Opiskelupaikan valintaa helpot-ti myös se, että vaimo opiskeli sairaanhoitajaksi Porissa. Insinööriksi valmistumisen jälkeen mie-tittiin paluumuuttoa Pohjanmaalle, mutta oli aika epätodennäköistä, että olisimme molemmat saa-neet seudulta koulutusta vastaavaa työtä, Rinta-Korhonen sanoo.

Matkustelua ja mökkeilyäRinta-Korhoset jäivät Poriin, ja omakotitalo löytyi Porin Harmaalinnan alueelta.

– Vaimo Kirsi-Maria sai Satakunnan keskus-sairaalasta töitä. Milla-tyttö syntyi kesällä vuon-na 2000 ja toinen tyttö, Salla syksyllä vuonna 2002. Vapaa-aika kuluu pääasiassa perheen parissa.

– Matkustelemme aina kun voimme ja tämän vuoden aikana on hankittu myös kesämökki Siikai-sista Isojärven rannalta, Rinta-Korhonen, sanoo.

Nikkarointia ja liikuntaaMarko on kätevä käsistään, mikä on hyödyk-si, kun pitää sekä omakotitaloa että kesämökkiä kunnossa.

– Nikkaroiminen ja remontointi on kivaa ja palkitsevaa. Siinä näkee kättensä jäljen. Se on myös hyvää vastapainoa markkinoinnille ja myynnille. Kuntoliikuntaa hoidan pelaamalla ker-ran viikossa sulkapalloa työkavereiden kanssa, Rinta-Korhonen sanoo.

Marko Rinta-Korhosen mielestä nikkaronti ja re-montoiti ovat hyvää vastapainoa markkinoinnille.

14 4/2010

Pori Energian tämän vuoden joululahjara-hat lahjoitetaan Mannerheimin Lasten-suojeluliiton Satakunnan piirille. Piirijär-

jestö on yksi valtakunnallisen Mannerheimin Lastensuojeluliiton 13 alueorganisaatioista. Pii-rillä on Satakunnassa 31 paikallisyhdistystä, jois-sa toimii noin 5 000 jäsentä. Järjestön tavoitteena on edistää lapsen oikeutta hyvään ja onnelliseen lapsuuteen. Valtakunnallisessa organisaatios-sa on yli 92 000 jäsentä ja 565 paikallisyhdistystä ympäri Suomea.

– Mannerheimin Lastensuojeluliitto on vahva lapsi- ja perhepoliittinen vaikuttaja. Satakunnan piirillä on mahdollisuus vaikuttaa lapsi- ja perhe-politiikkaan maakunnallisesti ja paikallisyhdis-tyksellämme kunnallisesti, sanoo Mannerheimin

Lastensuojeluliiton Satakunnan piirin toiminnan-johtaja Tarja Kuoppa.

Liitolla ja piirillä juhlavuodetMannerheimin Lastensuojeluliitto täyttää tänä vuonna 90 vuotta ja Satakunnan piiri 60 vuotta.

– Työmme on moninaista ja haastavaa. Lap-suus ja nuoruus muodostavat perustan aikuisiän toimintakyvylle ja vanhempana toimimiselle. Sil-loin omaksutaan myös ne vuorovaikutustaidot ja tietyt elämäntavat, jotka vaikuttavat loppuelä-mämme terveyteen ja hyvinvointiin. Suuntaam-me toimintaamme lapsiin ja nuoriin sekä tuemme vanhempia ja muita aikuisia heidän vaativassa kasvatustehtävässään, sanoo Tarja Kuoppa.

Joululahjarahat MLL:n Satakunnan piirille

Elokuussa järjestetyssä lapsiperheiden tapahtu-massa viihtyivät sekä lapset että aikuiset.

Teemana verkostotyöMLL:n Satakunnan piirin kuluvan vuoden teema on ollut verkostotyön lisääminen.

– Olemme vahvasti verkostoituneet Sata-kunnassa niin julkisen sektorin kuin muiden jär-jestöjen kanssa. Eräs yhteinen ponnistuksem-me oli elokuussa Kirjurinluodossa järjestetty lapsiperheiden tapahtuma, johon saimme apua monilta paikallisilta toimijoilta, Tarja Kuoppa sanoo.

Mannerheimin Lastensuojeluliiton Satakun-nan piiri syntymäpäivää juhlistetaan 3. joulukuuta Porin kaupungintalolla juhlaseminaarissa, jossa puhuu muun muassa MLL:n pääsihteeri Mirjam Kalland.

”Olemme vahvasti verkostoituneet Satakunnassa

niin julkisen sektorin kuin muiden järjestöjen kanssa.”

4/2010 15

WattiAsiakas

Porin ravirata elää voimakasta kasvun ja kehittymisen aikaa. Alkuvuodesta pääkat-somon eteen keskikentälle nousee suuri

120 neliön led-videotaulu, josta voi seurata ravi-en lisäksi esimerkiksi Ässien vierasotteluita, kan-sainvälistä jalkapalloa tai vaikka konsertteja.

– Videotaulu on Suomen ja tiettävästi myös Pohjoismaiden suurin. Videotaulun myötä us-komme raviradan saavan useita käyttöpäiviä li-sää vuodessa, näin toimintamme kasvaa ja moni-puolistuu, sanoo Porin Ravit Oy:n toimitusjohtaja Martti Turkki.

Poriin tuleva videotaulu on 8 metriä korkea ja 15 metriä leveä ja sen piirtokyky on hyvän full hd -television luokkaa. Jättitaulun pystytystyöt al-kavat ennen joulua ja toiminnassa se on viimeis-tään helmikuun aikana.

Kuudennet Kuninkuusravit Porissa 2014Raviurheilu on myötätuulessa. Laji on yleisömää-rissä mitaten toiseksi suosituin heti jääkiekon jäl-keen. Porin raviradan toiminta on myös hyvässä vauhdissa.

– Toton pelivaihtomme ovat nousussa, ja

Porin raviradalle nousee

järjestetään Porissa. Ensimmäisen kerran Poris-sa kilpailtiin titteleistä vuonna 1950 ja edellisen kerran vuonna 1999.

Radalla hyvä valaistusPorin raviradalla toimii viisi ravivalmentajaa ja hevosten tallipaikkoja on 72. Alueella järjeste-tään myös muita yleisötapahtumia kuten kan-sainvälisiä koiranäyttelyitä.

– Radan hyvä valaistus on tärkeä, koska Po-rissa ravataan paljon myös iltaisin. Radalla on 40 2 000 watin lamppua ja 70 1 000 watin lappua. Näillä saadaan riittävästi valoa koko ratakierrok-sen televisiointiin. Kun raviradan valaistusta seu-raavaksi uusitaan, niin siirrytään varmasti led-tekniikkaan, sanoo Porin raviradan ratamestari Pasi Soimala.

jättimäinen Led-videotauluPorin rata on noussut neljänneksi suurimmaksi radaksi Helsingin Vermon, Tampereen Teivon ja Lahden Jokimaan jälkeen, Turkki sanoo.

Porilla on pitkät ja kunniakkaat perinteet ra-viurheilussa. Ravirata on rakennettu vuonna 1950 ja Pori on aina ollut valtakunnan ykkösratoja.

Porin ravirata uudistuu ja voi hyvin. Suuret ravita-pahtumat, kuten Pori Kultaloimi ajo ja Satakunta-ajo, vetävät urheilun ystäviä paikalle.

”Radan hyvä valaistus on tärkeä, koska Porissa

ravataan paljon myös iltaisin.”

– Tänä vuonna radalla järjestetään 28 ravit, joista tärkeimmät ovat kevään Pori Kultaloimi ajo ja Satakunta Senior sekä syksyn St. Leger ja Sa-takunta-ajo. Omien ravien lisäksi radalla voi pe-lata totoa kaikkiin samana päivänä pidettäviin ra-veihin Suomessa, Turkki sanoo.

Porin ravirata toimii Kuninkuusravien näyttä-mönä seuraavan kerran kesällä 2014. Maamme suurin ravitapahtuma kerää viikonvaihdetapah-tumaan noin 50 000 raviurheilun ystävää.

– Tämä on kuudes kerta kun Kuninkuusravit

Julkinen tiedote jokaiseen talouteen.

* . G Y 8 3 *

WattiVisaWattiVisa on kaikille WattiViestin lukijoille tarkoitettu kilpailu. Kaikki oikein vastanneet osal-listuvat palkintojen arvontaan. Postita kuponki 15.12.2010 mennessä. Pori Energia on maksanut postimaksun puolestasi. Osallistu – juuri sinä voit olla onnellinen voittaja!

Ympyröi oikea vaihtoehto.

1. Jorma Uotinen toimii tuomarina ohjelmassaA) Kesäillan valssiB) Tanssii tähtien kanssaC) Dance

2. Leineperin Ruukki perustettiin vuonnaA) 1771B) 1871C) 1971

3. Kuinka monennet Kuninkuusravit järjestetään Porissa vuonna 2014A) KuudennetB) SeitsemännetC) Kahdeksannet

NIMI:

OSOITE:

POSTINUMERO: PUH:

POSTITOIMIPAIKKA:

Kylmät ja kuumat juomat hetkessäNescafe Dolce Guston helppokäyttöisellä kapselikahvinkeittimellä saat valmistettua tavallisen kahvin lisäksi cappuccinoja, espressoja, caffe latteja, kaakaojuomia, teetä ja monia muita juomia.

Osallistu kilpailuun ja kapselikahvinkeitin voi olla juuri sinun!

WattiVisan 3/10 palkintona olleen Sarpanevan padan voittiMatti Koivunen Porista. Paljon onnea!

Leikkaa irti ja postita!

PORI ENERGIA OYTunnus 5008455Info 80528003 Vastauslähetys

WattiVisa 4/2010

Pori Energia Oy maksaa

postimaksun