1.2

013

Ruskakodissapelataan bingoa ja joogataan

2sivu

Sivu 10

Uusia pylväitäHyvelän peltoaukealla

Sivu 8

Rakentaja

Jussi on oman energiansa

käyttömestari

Sivu 4

Seuraasähkönkulutustasi

teemaW

ATTI

Rakentamisessa ajateltava laatua

Sarvilinnan navettarakennus eristetään lämpimäksi varastoksi.

”Nyt remontoitava

navettarakennus on varmasti lähes sata vuotta vanha,

mutta rakenteet ovat ehjät ja

kuivat.”

2WATTI 1/2013

3WATTI 1/2013

Omaa vai ostettua energiaa?

Päätyökseen bitumikattoja EJP2000-yrityksessään tekevä Pol-viander on osallistunut erilaisiin rakennustöihin, minkä on kattohommilta ehtinyt. Sarvilinna-nimiselle paikalle rakennet-tuun yli 300 neliömetrin taloon tuli lämmitysmuodoksi maa-lämpö, mutta ilmanvaihto hoituu painovoimaisesti.

– Ilmanvaihtotavasta joutui rakennustarkastuksen kanssa vääntämään perusteellisesti. Kuitenkin maailmalla painovoimai-nen ilmanvaihto yleistyy uusissa kohteissa, Polviander sanoo.

Toinen poikkeva rakenne löytyy Polvianderin talon alapoh-jasta, jossa tekijän mukaan rakenne on hallittavissa.

– Alapohja on rakennettu niin, että mikäli talossa tulee ve-sivuoto, niin se ei aiheuta vahinkoa rakenteille. Olen nähnyt liikaa kohteita, joissa virheellinen rakenne korjataan vaan pai-nekyllästetyllä puulla ja annetaan vian aiheuttajan olla, Pol-viander ihmettelee.

TalO RakenneTaan kesTämään

Erityisesti julkisten rakennusten korjaustyöt alkavat monesti jo muutama vuosi valmistumisen jälkeen. Nykyrakentamisen ongelmat johtuvat Polvianderin mukaan suurelta osin kiirees-tä ja vääränlaisesta palkitsemisesta. Työn tilaaja haluaa kuiten-kin aina laadukkaan rakennuksen, joka kestäisi lähtökohtai-sesti vuosikymmeniä.

– Tänä päivänä pystytään kyllä tekemään terve ja kestävä ra-kennus, mutta se vaatii huolellisuutta ja tarkkuutta. Työmaalla bonuksia saavat ne, jotka tekevät päivässä eniten neliöitä, Pol-viander kritisoi.

Usein ongelma on jo suunnitelmissa. Ennen kokenut ra-kentaja pystyi sanomaan, että suunniteltu ratkaisu ei toimi ja sitä muutettiin. Asioihin on nykyään hankalampi vaikut-taa.

– Esimerkiksi nyt remontoitava navettarakennus on varmas-ti lähes sata vuotta vanha, mutta rakenteet ovat ehjät ja kuivat. Mitat on saatettu ottaa suurpiirteisesti, mutta hyvin on pystys-sä pysynyt, Polviander kiittelee.

Kyläsaareen pari vuotta sitten itselleen talon rakentanut Juhani ”Jussi” Polviander vannoo perinteisten rakennusmenetelmien nimeen. Talo

on Polvianderille neljäs itselle valmistunut asunto.

Oman energiansa käyttömestari

Virtaa puhtaastiIhmisen keho on ihmeellinen energialaitos – sen käyttövoima lisääntyy kuluttamisen myötä. Mitä enemmän huhkimme, sitä enemmän jaksamme tehdä ja työn laatukin paranee ajan myötä. Pori Energia luo yhteistä energiavarantoa, josta on hyvä ottaa kun omat voimat tarvitaan muualle.

Juhani ”Jussi” Polviander näyttää navetan yläkerran komeita hirsirakenteita, jotka puhdistetaan ja jätetään näkyviin.

Kampanjoimme tänä vuonna kehottamalla asiakkaitamme olemaan oman energiansa käyttömestareita. Ideamme on innostaa kaikkia

kansalaisia hyötyliikuntaan ja käsillä tekemisen riemuihin.

Voit valita monta kertaa päivässä käytätkö omaa vai ostettua energiaa. Kipuatko portaat, vai käytätkö hissiä, on energiava-linta. Lattiaharjan sulava liikuttelu on vaihtoehto imuroinnille ja nyrkkipyykkituokio voi ollakin se päivän ekoteko. Naapurin mies rakentaa lintulautaa ja rouvan kutimen helinä säestää il-tatuokioita.

Haluamme kannustaa asiakkaitamme tiedostamaan erilaiset energian käytön vaihtoehdot.

4WATTI 1/2013

mitä?

WATTIsähköä kuluu –

mutta mihin?sähköTOhTORi aRviOi peRheesi sähkönkuluTuksen

Uusi sähkönkäyttölaskuri Sähkö-Tohtori arvioi kotisi kokonaissäh-könkulutuksen ja näyttää samalla kulutusarvion mukaisen lasken-nan sähkön hinnasta Pori Energi-an sen hetkisillä hinnoilla.

Ohjelmasta saat tulostettavan raportin, joka kertoo myös kulu-tuksen jakautumisen eri laiteryh-mien välillä sekä vertaa kulutusta muihin vastaavan kokoisiin talo-uksiin. SähköTohtorin vertailutie-dot perustuvat Energiateollisuus ry:n tutkimustietoihin. Sähkö-Tohtoriin on linkki Pori Energian internet-sivujen etusivulla osoit-teessa www.porienergia.fi.

SähköTohtorin avulla saat:

• konkreettista tietoa kodin sähkönkäytön jakautumisesta

• vertailutietoa kulutuksesta muihin vastaaviin talouksiin

• kulutusarvion mukaisen laskennan sähkön hinnasta Pori Energian sen hetkisillä hinnoilla.

Nelihenkisen perheen tuntikohtainen sähkönkulutus arkipäivänä.

WaTTivahTi TieTää TOdellisen sähkönkuluTuksen

Taloutesi kulutusta pääset seuraamaan tunnin tarkkuudella kirjautumalla WattiVah-ti-järjestelmään. WattiVahdin saa käyttöönsä kaikki Pori Energia Sähköverkkojen alu-een taloudet heti etäluentamittarin asennuksen jälkeen.

8

7

6

5

4

3

2

1

0

0

-0,5

-1

-1,5

-2

-2,5

-3

-3,5

-4

00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23

Perhe palaa kotiin

Autojen lämmitykset päällä

Lämminvesivaraaja käynnistyy

Perhe on poissa kotoa

En

erg

oan

ku

lutu

s kW

h

Läm

pö

tila C°

2013 1961,2 kWh2013 Keskilämpötila

5WATTI 1/2013

Sähkönkulutus on ilmoitettu laitteiden keskimääräisenä käy-tönaikaisena kulutuksena. Lisäksi monissa laitteissa on valmi-ustilakulutusta. Laitteen sähkönkulutuksen voit laskea, kun tie-

kodin sähkölaitteiden keskimääräinen kulutus

kylmälaitteet kWh/vrkjääkaappi 150–200 l 0,3–0,8jää-viileäkaappi 350–400 l 0,4–0,7pakastin 100–200 l 0,5–1,0pakastin 200–300 l 0,7–1,1

pesu- ja kuivauslaitteet kWh/kertaastianpesukone - lämminvesiliitäntä 0,8 - kylmävesiliitäntä 1,1pyykinpesukone - kirjopesu (60º) 0,6–1,9 - hienopesu (40º) 0,8kuivauskaappi 2,2 (3 kg puuvillapyykkiä)kuivausrumpu 2,1 (3 kg puuvillapyykkiä)

kiuas kertalämmitteinen kiuas 5,5–10 kWh/kertajatkuvasti lämmin kiuas 2000–3000 kWh/v

Ruuanvalmistuslaitteet kWh/tuntisähköliesi 1-2 kWh/10 minkahvinkeitin, yleiskone 0,1 kWh/5 minmikroaaltouuni, vedenkeitin 0,1

dät sen tehon. Tehon löydät laitteen arvokilvestä, 1 kW = 1000 W. Sähkölaitteen energiankulutuksen voi laskea seuraavasti: Energiankulutus (kWh) = (teho (W) / 1000) x käyttöaika (h).

viihdelaitteet kWh/vrkpöytätietokone 0,15kannettava tietokone 0,03LCD-tietokone 0,08–0,19Plasma–tv 0,31–0,41kuvaputki–tv 0,12–0,19dvd-soitin 0,03 radio/cd-soitin 0,01pelikoneet 0,05–0,16

muut kWh/tuntihehkulamppu 40–60 W 0,04–1,0 loistelamppu 20–60 W 0,02–0,06halogeenilamput 10–50 W 0,01–0,05höyrysilitysrauta 1,0pölynimuri 1,0auton sisätilanlämmitin 1,0

Esimerkki nelihenkisen, sähköläm-mitteisessä omakotitalossa (120 m²) asuvan perheen sähkönkäytöstä. Vuosikulutus vuodessa 21 000 kWh.

Sähkö-lämmitys

12450 kWh

Veden lämmitys

3700 kWh

Kylmä-laitteet

690 kWh

Ruoan-valmistus

560 kWh

Kiuas 1 krt./vk

500 kWh

Pyykin-pesu 900

kWh

Astian-pesu 250

kWh

Auton lämmitys

250 kWh

Viihde 400

kWh

Valaistus 1300kWh

Höyryputki Aittaluodosta Kupariteollisuuspuistoon on

valmistunut ja otettu käyttöön.

Pori Energian oma energian tuotanto on pääosin sähkön ja lämmön yhteistuo-tantoa, jossa yhtenä lopputuotteena on höyry. Tätä höyryä teollisuusasiakkaat käyttävät omissa tuotantoprosesseis-saan. Yhteistuotannossa polttoaineen energiasisältöä käytetään erillistuotan-toa tehokkaammin hyödyksi. Höyry-putken käyttöönoton myötä saadaan korvattua raskaan polttoöljyn käyttöä kotimaisilla biopolttoaineilla.

Ympäristöystävällisempi höyry korvaa raskasta polttoöljyä

”Sähkön ja lämmön yhteistuotannossa polttoaineen energiasisältö käytetään erillistuotantoa tehokkaammin hyödyksi.”

Höyryputken testaus aloitettiin mar-raskuussa.

– Putkistoa testattiin ensimmäisen kerran puhtaaksipuhalluksien aikana, jolloin yli 200 asteista höyryä ajettiin putkistoja pitkin Kupariteollisuuspuis-tossa sijainneeseen puhalluskonttiin, kertoo projekti-insinööri Tomi Riiko-nen.

Puhtaaksipuhalluksen aiheutta-masta meluhaitoista kerrottiin alueen asukkaille, mutta desibelitasot jäivät odotettua alhaisemmiksi. Koko projek-tin ajan on tiedotettu työn etenemisestä ja mahdollisista haitoista lähiasukkaille kattavasti.

TYöllisTävä höYRYpuTki Höyryputken rakentaminen on työllis-tänyt merkittävästi alueen urakoitsijoita.

– Höyryputkiprojektissa on maalis-kuuhun mennessä työskennellyt reip-paasti yli sata henkilöä, tehden noin 35 000 työtuntia ilman tapaturmia, ke-huu Tomi Riikonen.

Uuden höyryputken valmistumisel-la on myös välillisesti suuri työllistävä vaikutus. Putken rakentaminen luo uskoa työpaikkojen säilyvyyteen Pori Energian Aittaluodon voimalaitoksel-la.

– Putken rakentamisen myötä siir-retään voimalaitoksella tuotettavaa höyryä Kupariteollisuuspuiston höy-ryaseman kautta Boliden Harjavallan kuparielektrolyysiin, jonka höyryener-gian tarve turvataan pitkäaikaisella sopimuksella. Tämä luo molemmille osapuolille varmuutta pitkälle tulevai-suuteen, Pori Energian tuotantoinsi-nööri Marko Setälä sanoo.

Suunnitteluinsinööri Tomi Riiko-nen on toiminut kiinteästi uudes-sa höyryputki-projektissa.

6WATTI 1/2013

Pori Energian Aittaluodon voimalaitoksen

polttoainejakauma vuonna 2012

Turve52,1 %

Bio43,3 %

Öljy4,7 %

7WATTI 1/2013

verkosto- insinööri

ilkka mäkitalo vastaa

mikä OmakOTiRaken- TajilTa usein unOhTuu?

Sähkösuunnitelma tulisi laatia heti suunnitteluvaiheessa ennen maanra-kennustöiden aloittamisesta eikä sen laadusta kannata tinkiä. Hyvä ja ajois-sa tehty sähkösuunnitelma nopeuttaa sähköliittymän hankintaa, huomioi ra-kentamisen ja asumisen tulevat tarpeet sekä auttaa urakkatarjousten vertailus-sa. Sähkösuunnitelmassa tulisi huo-mioida myös maanalaiset putkitukset sähkö- ja tietoliikenneverkon tulevai-suuden tarpeiden kannalta.

Työmaan aloitusvaiheessa tontilla pitäisi useimmiten jo olla sähköä saa-tavilla. Varsinkin omakotirakentajille suositeltavin vaihtoehto on asentaa tontille heti rakennustöiden alkuvai-heessa lopulliseen käyttöön soveltuva ulkomittauskeskus.

vOikO RakenTaja OTTaa YhTeYTTä liian usein?

Rakentajan kannattaa olla yhteydes-sä meihin mieluummin usein ja mah-dollisimman ajoissa kuin myöhään ja kiireellä. Kevät ja syksy ovat liitty-mäpalveluissa kiireisintä aikaa. Uusia sähköliittymiä rakennetaan verkkoalu-eellamme keskimäärin noin 300 kappa-letta vuodessa.

”Työmaan aloitusvaiheessa tontilla pitäisi useimmiten jo

olla sähköä saatavilla.”

Hyvä rakentaja

Ota yhteyttä Pori Energia Sähköverkkojen liittymäpalveluun hyvissä ajoin jo

tontin hankintavaiheessa. Varsinkin haja-asutusalueella kannattaa jo tontin

osto- tai vuokrausvaiheessa ottaa yhteyttä ja selvittää sähköliittymän toimi-

tusaika ja hinta. Tällöin voidaan varmistaa sähköliittymän toteutus sekä ra-

kentamisajan sähkön saanti.

Huolellinen suunnittelu on laadukkaan lopputuloksen tae. Kun otat yhteyttä

sähkösuunnittelijaan, mieti jo etukäteen mahdollisimman tarkasti sähkön-

tarpeesi ja lämmitysjärjestelmäsi, ulkoalueiden sähköistystä unohtamatta.

Suunnitelma kannattaa teettää jo ennen tontilla suoritettavia kaivuutöitä,

jotta kaikki tarvittavat maakaapelit, maadoituselektronit sekä perustusten lä-

pi tulevat suojaputket tulee asennettua oikein.

Voidaksemme palvella liittymän rakentamisessa, tarvitsemme tiedot sähkö-

liittymän rakennuspaikasta (asemapiirros) ja sähkön käytöstä (liittymisteho).

Näiden avulla pystymme määrittelemään heti oikeankokoisen liittymän, liit-

tymisjohdon tyypin ja liittymispisteen.

Tarkempaa tietoa mm. liittymissopimuksesta, rakennusaikaisesta sähköstä ja

kaikki yhteystiedot löytyvät internet-sivuiltamme www.porienergia.fi ->

Muut palvelut -> Tietoa rakentajille.

Ystävällisin terveisinAsiakaspalveluPori Energia Sähköverkot Oy

Sähkön siirrosta vastaava Pori Energia Sähköverkot on käynnistänyt 110 kV voima-

johdon rakentamisen Porissa Isosannan ja Peittoon välille.

Investoinnilla parannetaan myös Poh-jois-Porin jakelualueen sähkönsiirron ja -jakelun luotettavuutta. Lisäksi joh-don rakentamisella saadaan liitettyä TuuliWatti Oy:n tuleva tuulivoima-puisto kantaverkkoon.

– Myrskyt aiheuttavat toisinaan on-gelmia maastossa risteileville sähkö-johdoille. 110 kilovoltin linjoilla ei tätä pelkoa ole, koska kaikki riskietäisyy-dellä olevat puut raivataan pois, kertoo projektipäällikkö Jussi Vartama.

Noin kahdeksan kuukautta kestä-vä projekti aloitettiin tammikuussa ja raskaimmat rakennustyöt pyritään aikatauluttamaan pääsääntöisesti teh-täväksi talvikautena, jolloin maa on jäässä. Rakennusteknisesti työt ovat vaativimpia Isosannan sähköaseman ja Hyvelän peltoaukean välillä 14 pyl-vään matkalta, koska pylväät rakenne-taan paalutettuina ns. vapaastiseisovi-na. Pituutta uudella johto-osuudella on 19,5 kilometriä.

Tasalaatuista sähköä vuoden jokaiselle päivälle

8WATTI 1/2013

– Kaikki harustetuista pylväistä on pystytetty. Osa vapaasti seisovista pylväistä on pystytetty ja näiden pyl-väiden osalta perustuksien teko jatkuu Pormestarinluodon alueella ja työt jat-kuvat siitä kohti isosannan sähköase-maa, Jussi Vartama kertoo.

Johtoyhteyksien tekeminen on al-kanut myös Kellahdenjoen yli jatkaen sieltä kohti Poria seuraten 400 kV lin-jaa.

Varsinkin kauempana kaupunkien keskustoista asunut vanhempi väestö muistaa ajan, jolloin katossa roikkuva hehkulamppu antoi vaihtelevasti va-loa. Tällöin uskottiin, että tavanomais-ta heikommin valaissut lamppu oli merkki sähkön niukkuudesta. Valojen välkkyminen ei kuitenkaan johdu säh-kön vähyydestä, vaan verkon heikkou-desta. Ongelma poistuu, kun verkkoa vahvistetaan.

Uudet vapaasti seisovat pylväät ovat

nousseet Hyvelän peltoaukealla.

”110 kilovoltin linjojen kaikki riski-

etäisyydellä olevat puut raivataan pois.”

Pori Energian investoinnit

25

20

15

10

5

02008 2009 2010 2011 2012

Milj. €

16,6 16,215,6

16,1

22,2

9WATTI 1/2013

• Rakennukset tuottavat itse käyttämänsä energian

• Sähköajoneuvot palvelevat päivittäistä liikennettä

• Latausverkosto kattaa asutus- ja liikekeskukset ympäristöineen

• Häiriötön sähkönsaanti on itses- tään selvää kaikkialla Suomessa.

– Visiolla halutaan tuoda esiin sähkön tuomia hyötyjä ja merkitystä jokapäi-väisessä elämässä niin alan toimijoil-le, kuluttajille kuin yhteiskunnallisille päättäjillekin, Tarja Hailikari kertoo.

Hyvinvointia sähköllä -projektissa ovat mukana myös Sähkösuunnittelijat NSS ry, Sähköturvallisuuden edistä-miskeskus ry, Sähkö- ja teleurakoitsija-liitto STUL ry ja SESKO ry.

sähkön pienTuOTanTO kasvuun

Sähkön merkitys kasvaa jatkuvasti yh-teiskunnan toimiessa yhä enemmän

sähköllä. Myös ihmisten kiinnostus omaa energiankäyttöä kohtaan kasvaa ja kulutusta halutaan hallita nykyistä paremmin. Ennusteen mukaan raken-nuksissa on yhä enemmän sähköisiä toimintoja ja sähköinen liikenne laaje-nee raiteilta maanteille.

Hailikarin mukaan visiolla halutaan myös herättää yhteiskunnalliset päät-täjät näkemään sähkön tarjoamat mah-dollisuudet, tekemään näkemyksellisiä päätöksiä ja käynnistämään rohkeasti laajoja, tulevaisuutta rakentavia hank-keita.

– Näin päästäisiin esimerkiksi säh-köisen liikenteen ja sähkön pientuotan-

Tarja Hailikari uskoo, että tulevaisuu-dessa meillä on entistä useampia eri energiantuotannon tapoja, jotka tuot-tavat yhdessä tarvitsemamme sähkön.

Älykäs talo lisää turvallisuutta ja hyvinvointia. Helppo yhteydenpito tietoverkkojen välityksellä tuo palveluja kotiin ja parantaa elämisen laatua mm. helpottamalla ikääntyvien arkiaskereita.

sähkön rooli vuonna 2030

Mitä sähköllä voidaan tehdä 20 vuoden kuluttua?

Toimitusjohtaja Tarja Hailikari Sähköteknisen Kaupan Liitosta

on mukana pohtimassa tulevaisuuden näkymiä ja

sähkön roolia osana jokapäiväistä elämää

vuonna 2030.

non suhteen Suomessakin liikkeelle, miettii Tarja Hailikari.

sähkön käYTTö laajenee

Tarvittavan energian määrä ja hinta tulevat vaikuttamaan päivittäisiin va-lintoihin. Kulutus halutaan pitää al-haisena ja ajoittaa enenevässä määrin hintavaihteluiden mukaisesti. Visio ei ota kantaa sähköntuotannon tapoihin, mutta aurinko- ja tuulivoiman pientuo-tanto tulee täydentämään nykyisiä tuo-tantotapoja. Tarja Hailikari arveleekin, että pitkällä tähtäimellä myös tuulivoi-maloiden määrä tulee kasvamaan.

– Energiajärjestelmän muutos on hi-dasta ja uusiutuvan energiantuotannon määrä vaihtelee sään mukaan. Siksi tarvitaan myös nykymuotoista keski-tettyä energiantuotantoa tasaamaan tuotannon ja kysynnän eroa, Tarja Hai-likari kertoo.

Tulemme siis näkemään jatkossa entistä useampia energiantuotannon tapoja, jotka tuottavat yhdessä tarvitse-mamme sähkön. Taskukokoiseksi pai-nettu visio jäsentää sähköön liittyvän tulevaisuudenkuvan. Lisää aiheesta löytyy internetistä www.hyvinvointia-sahkolla.fi.

asiakasW

ATTI

10WATTI 1/2013

”Kesällä käydään mökillä, talvisinkin käyn usein kävelyllä

ulkona ja voimistelen.”

Ruskakodin asukkaan, Juhani Vainion viikoittainen harrastus on bingo. Vierellä toiminnanjohtaja Hanna-Leena Ojalainen.

11WATTI 1/2013

83-vuotias Juhani Vainio on Porin Pormestarinluodossa si-jaitsevan Palvelutalo Ruskakodin pitkäaikaisimpia asukkaita. Hän saapui taloon vaimonsa kanssa jo 13 vuotta sitten, kun pariskunnan sairastelut alkoivat lisääntyä.

– Tuohon aikaan tänne oli helpompi päästä vielä suhteellisen terveenäkin, ja valinta oli hyvä. Turvallisuuden tunne, lääki-tyksistä huolehtiminen, säännöllinen ruokailu ja kaikenlainen toiminta pitävät hyvässä kunnossa.

Ruskatalojen toiminnanjohtaja Hanna-Leena Ojalainen allekirjoittaa Vainion sanat täysin.

– Painotus vanhustenhuollossa on tällä hetkellä kotihoidossa, mutta yksinäisen vanhuksen kunto voi romahtaa nopeastikin kotona. Tehostetun palveluasumisen hyvä puoli on, että asukkaalla on täällä hoidon lisäksi paljon virikkeitä, eli eri-laista toimintaa ja myös seuraa. Asukkaat huo-lehtivat myös toisistaan ja seuraavat itsekin sitä, ilmestyvätkö kaikki säännöllisesti aamukahville.

Ruskakodissa järjestetään muun muassa kara-okea, jumppaa, tuolijoogaa, bingoa, ulkoilua ja käsityökerhoja. Talossa käy esiintyjiä ja vapaa-ehtoistyöntekijöitä, pihagrilli on kuumana usein kesäaikaan ja talvella tarjolla on jopa hevosajelua. Lisäksi kampaajalle ja jal-kahoitoihin pääsee halutessaan säännöllisesti.

pYsYvYYTTä viimeisille vuOsille

18 vuotta sitten perustettuihin Ruskataloihin kuuluu neljä palveluasuntolaa Porissa: Karjarannassa sijaitsee Ruskala, Sampolassa Ruskalinna sekä Pormestarinluodossa Ruskakoti ja Ruskahovi, Asukaspaikkoja Ruskataloilla on yhteensä neli-sensataa.

Monet vielä hyvin itsenäisestikin pärjäävät vanhat ihmi-set ovat kiinnostuneita asumaan Ruskataloissa. Ensisijaisina asiakkaina pidetään kuitenkin niitä, jotka eivät enää pärjää kotona. Ruskatalot omistaa itsenäinen Ruskatalojen palvelu-yhdistys ry, mutta sen asiakkaat määrittää Porin perusturvan niin sanottu SAS-ryhmä. Monelle asukkaalle Ruskatalot ovat viimeinen koti, ja siksi niistä on haluttukin tehdä mahdollisim-man kodikkaita.

– Omien sisustettujen asuntojensa lisäksi asukkailla on omat aikataulunsa, kiinnostuksen kohteensa ja vieraansa, me jous-tamme niiden mukaan. Elämän on tarkoitus jatkua täällä sa-malla tavalla kuin kotonakin, konjakkiakin saa ottaa jos mais-tuu, Ojalainen virnistää.

Sitä mukaa kun ikä ja terveyshuolet lisääntyvät, asiakkaalle tarjotaan myös enemmän palveluita.

– Kaikki tuki osoitetaan suoraan asukkaan omaan huonee-seen. On tärkeää, ettei vanhan ihmisen tarvitse hyppiä hoidon

tarpeen lisääntyessä yksiköstä toiseen. Pysyvyys ja kiinnekoh-dat elämän loppuvaiheilla ovat merkittäviä asioita, Ojalainen sanoo.

haRRasTukseT auTTOivaT TOipumaan aivOveRenvuOdOsTa

Juhani Vainiolle on vaihdettu jo kolme sydämentahdistinta ja sokeritasapaino on tarkan valvonnan alla. Pari vuotta sitten hän sai aivoverenvuodon, johon liittyvästä kolmen kuukau-den kestoisesta sairaalajaksosta hänellä ei ole juurikaan muis-

tikuvia. Tällä hetkellä Vainio on kuitenkin hyvin ener-

ginen ja liikkuu moitteettomasti rollaattorin avulla. Hoitohenkilökunta on jaksanut ihmetellä hänen huimaa toipumistaan. Vainio itse pitää hy-vän kunnon salaisuutena riittävän ajoissa aloitet-tuja, innostavia harrastuksia.

– Kesällä käydään mökillä, talvisinkin käyn usein kävelyllä ulkona ja voimistelen. Vaimo lähti hetki sitten viilettämään apteekkiin potku-kelkalla, vaikka varmasti joku olisi voinut käydä siellä hänen puolestaan, Vainio naurahtaa.

Suuren askarteluhuoneen kuningatar, virike-ohjaaja Seija Tattari on Ruskakodissa kaivattu nainen.

– Ollaan vitsailtu, että jos Seija ei ole talossa, tuntuu kuin miehellä ei olisi kalsareita jalassa, Vainio heittää.

Bingo kuuluu myös Juhani Vainion suosikkeihin, tosin pal-kinnoksi saadut karamellit hän antaa hoitajille diabeteksensa vuoksi.

– Pitäähän sitä hoitajiakin ilahduttaa, hän tuumii.Vainio on tyytyväinen hoidon laatuun ja oman talon keittiön

ruokiin. >>

Yhteisöllisyys ja harrastukset kuntouttavat vanhusta

Ruskakodissa joogataan, jumpataan, pelataan bingoa ja lauletaan karaokea. Kesällä lämpiää

grilli ja talvella on kokeiltu hevosajelua.

”Painotus van-hustenhuollossa on tällä hetkellä kotihoidossa, mutta yksinäi-sen vanhuksen kunto voi ro-mahtaa nopeas-tikin kotona.”

Lähihoitaja Kirsi Grönlund auttaa Sylvi Virtasta ruokailemaan.

”Asukkaat huolehtivat

myös toisistaan ja seuraavat itsekin sitä,

ilmestyvätkö kaikki

säännöllisesti aamukahville.”

12WATTI 1/2013

Ruskakodissa varauduttu tulviin ja sähkökatkoihin

Tunnelma Ruskakodissa Porin Pormestarinluodossa on pääasiassa rauhallinen, mutta siitäkin huolimatta

luonnonoikut näkyvät toisinaan myös siellä. Arjen saattavat katkaista sähkökatkot, kuten

viime vuonna Tapanin myrskyissäkin huomattiin.

– Olin hississä jumissa puolisen tuntia eikä kännykkä toi-minut. Ei siinä silti ehtinyt paniikkia syntyä, sattuuhan tällaista, kertoo pitkäaikainen asukas Juhani Vainio.

Ruskakodissa ei ole omaa varageneraattoria, mutta tär-keimmät laitteet on turvattu akuilla.

– Puhelinjärjestelmä, sisäinen turvapuhelin ja palo-varoittimet toimivat akuilla puolisen tuntia, mutta säh-kökatkot eivät meillä ole yleensä muutamaa minuuttia pidempiä. Tämän kokoinen talo vaatisi rekan kokoisen sähkögeneraattorin, joten sellaista meillä ei ole. Tarvitta-essa pystymme lainaaman kyllä pienempiä generaattorei-ta tarpeisiimme, kertoo Ruskatalojen kiinteistövastaava Jukka Ojalainen.

Ilmajohdot ovat herkempiä myrskyjen tai runsaan lu-mikuorman aiheuttamille vaurioille, mutta Ruskataloihin sähkö siirtyy maakaapeleita pitkin. Maakaapeleiden an-siosta sähköt eivät siis katkea suurimpienkaan puhurien puhaltaessa Toisaalta tulvariski on suurempi etenkin Rus-kakodissa ja Ruskalassa, jotka sijaitsevat lähellä Kokemä-enjokea.

– Myös tulviin on varauduttu. Meillä on tarkka visio mis-tä, miten ja kuinka paljon saamme apua ja miten hiekkasäkit sijoitellaan pihalle, kertoo toiminnanjohtaja Hanna-Leena Ojalainen.

Asukkaat ovat innokkaita sähkön säästäjiä ja napsautte-levat toisinaan valoja pois päältä hoitajienkin perässä.

– Minulle ainakin riittää usein päivänvalo ja joskus tulee kyllä sammuteltua valoja, Juhani Vainio myöntää hymys-sä suin.

– Viikonloppuisin hoitajia on vähemmän töissä ja silloin heil-lä on toisinaan kiire. Itse kyllä jaksan odottaa vuoroani, mutta toiset asukkaat saattavat olla hieman hätäisiä, hän hymyilee.

RuskaTalOilla YhTeisTYöTä mYös päihdekunTOuTujien kanssa

Aika ajoin mediassa myllertää keskustelu vanhustenhuollon tilasta, mikä näkyy myös Ruskataloissa.

– On tärkeää, että ongelmakohdat nousevat esiin, mutta jos-kus keskustelu lietsoo turhaakin huolta omaisissa. Saatetaan olla huolissaan siitä, että iltapalaksi tarjotaan puuroa eikä pizzaa tai voileipiä. Moni vanhan kansan ihminen kuitenkin arvostaa puuroa enemmän ja on tottunut syömään sitä, Oja-lainen toteaa.

Hänen mielestään vanhustenhuollon tila on kaiken kaikki-aan hyvällä tolalla Suomessa.

– Toisinaan Suomessa ihannoidaan etelä-eurooppalaista kulttuuria asuttaa vanhukset oman perheen katon alla, mutta ääri-ilmiöitä ja ongelmia esiintyy sielläkin. Esille ovat nousseet esimerkiksi yksin kehnoihin tiloihin, vaikkapa talon vintille majoitetut vanhukset. Edes oma perhe ei aina välitä sielläkään, Ojalainen harmittelee.

Vanhuus sinänsä on Ojalaisen mukaan yhtä arvokasta kuin mikä tahansa muukin ikä.

– Vanhuus tulee käytännössä jokaisen kohdalle aikanaan. Meidän pitäisi ajatella vanhustenhuollossa sitä, millaisen van-huuden haluaisimme itsellemme tai omille vanhemmillemme.

Ruskatalot virittelee parhaillaan projektia, jossa päivätoi-mintaa käynnistettäisiin syrjäytymisvaarassa oleville vanhuk-sille.

– Näiden vanhusten löytämisessä meitä olisi auttamassa myös esimerkiksi seurakunnat.

Vanhustenhuollon tulevaisuutta onkin yhteistyö erilaisten ryhmien kanssa. Maailmankuvaa avartavat erityisesti hyvin erilaisten ja eri ikäisten ihmisten kohtaaminen.

– Olemme tehneet yhteistyötä niin päihdekuntoutujien kuin rippikoululaistenkin kanssa. Kaikille osapuolille sosiaaliset suhteet ovat tärkeitä ja vaikkapa päihdekuntoutujille on tärke-ää kokea olevansa hyödyksi, Ojalainen toteaa.

”Myös tulviin on varauduttu. Meillä on tarkka visio mistä, miten

ja kuinka paljon saamme apua.”

Ruskakodissa on toiminut kampaaja alusta asti.

Pormestarinluodossa sijaitsevassa Ruskakodissa on 131 asuntoa.

"Meidän pitäisi ajatella vanhusten-huollossa sitä, millaisen

vanhuuden haluaisimme itsellemme."

13WATTI 1/2013

Käy lukemassa

lisää blogeistaporienergia.fi

Päivitä kädentaitosi

-sivulta.

Marjo Moilanen on aina rakastanut leipomista ja aloitti kakkuharras-tuksensa jo nuorena. Ensimmäisen isomman kakkunsa Marjo teki omiin häihinsä 14 vuotta sitten, jolloin juhla-pöydästä löytyi sokerimassasta tehty upea valkoinen unelma.Viime vuonna

kevät- ja kesäjuhlien kakkumuodissa on pitsiä ja unelmaa!

Marjo perusti oman toiminimen. Tä-män jälkeen kysyntä on vuosi vuodelta laajentunut, joten viime vuonna Marjo perusti oman toiminimen.

Kakkusuunnittelu on monivaiheista ja tarkkaa puuhaa. Kaikki alkaa ide-oinnista ja suunnittelusta asiakkaan

kanssa. Inspiraatiot syntyvät usein asiakkaan toiveista, väreistä ja harras-tuksista, ja omia ideoita Marjo löytää usein myös vaatemaailmasta. Ideoin-nin jälkeen kakusta tehdään käsin piir-ros ja laskelmat siitä, monelleko hen-gelle kakusta riittää syötävää.

Koristeet kakkuihin tehdään pääosin valkoisesta sokerimassasta, jota vär-jätään tarpeen mukaan elintarvikevä-reillä. Koristeiden kuivuminen kestää useita päiviä, joten ne valmistetaan aina ensimmäisenä. Kakkujen täyte voi olla mitä tahansa herkullista, mutta tänä päi-vänä kakkujen täytteet halutaan useim-miten mousse-pohjaisiksi. Yhden kakun valmistus kestää tunteja, sillä kaikki kakkupohjaa myöten tehdään itse.

Marjon kakut ovat tunnettuja ja voit-taneet myös palkintoja. Viime syksy-nä palkinto rapsahti Kauppakeskus ICCOn Suuren Kakkukilpailun am-mattilaissarjassa sekä pari vuotta sitten Porin Makein Kakku 2010 -kilpailussa. Marjon mielestä paras palkinto tehdys-tä työstä kuitenkin on, kun samalta asi-akkaalta tulee uusi tilaus. Silloin tuntee todella onnistuneensa.

Lue lisää Marjon kakuista netistä www.facebook.com/herkkukakku.

Marjon Herkkukakku loihtii käsityönä yksilölliset kakut kaikkiin tilaisuuksiin. Sinunkin juhlassasi kakku voi olla oma juhlanumeronsa!

VinkkiSokerimassaa ja marsipaania löy-tyy ruokakauppojen leivontahyl-lyiltä, sekä hyviä neuvoja ja tuto-riaaleja leipomiseen YouTubesta!

”Yhden kakun valmistus kestää tunteja, sillä kaikki

kakkupohjaa myöten tehdään itse.”

14WATTI 1/2013

sähköW

ATTI

Sähköajoneuvoja on voinut ladata yhden tekstiviestin

hinnalla Porin Karjarannassa jo kahden vuoden ajan.

Pori Energian pääkonttorin pihas-sa osoitteessa Radanvarsi 2 sijaitseva sähköajoneuvojen latauspiste on va-rustettu sekä perinteisillä Schuko-pis-tokkeilla että harvinaisemmilla Menne-kes-standardin mukaisilla pistokkeilla.

– Toistaiseksi latauspisteen käyttäji-en määrä on ollut vähäinen, muutamat yksityiset lataajat sekä alan harrastajat ovat hakeneet Karjarannan pisteestä sähköä, kertoo markkinointi-insinööri Marko Rinta-Korhonen.

Uusi EU-direktiiviesitys sisältää maakohtaiset velvoitteet sähköautojen latausverkoston rakentamiseksi. Suo-messa julkisten latauspisteiden velvoi-te on 7 000 kpl vuoteen 2020 mennessä. Porissä julkisia pisteitä pitäisi näin ol-len olla noin 100 kpl. Samassa yhtey-dessä eurooppalaiseksi sähköauton la-

sähköajoneuvon latausmahdollisuus karjarannassa

tausjohdon pistotulpaksi määritellään yhden standardin mukainen pistoke. Itse direktiivi on tarkoitus saattaa voi-maan vuoteen 2014 mennessä.

Julkisen latausverkoston puute on tärkein yksittäinen sähköautojen leviä-misen hidaste. Pori Energia on mukana kehittämässä Suomeen valtakunnal-lista sähköautojen latausoperaattoria, jonka tarkoitus on kattavan sähköau-tojen latausjärjestelmän rakentaminen. Valtakunnallisen latausverkon idea on,

Uuden direktiiviesityksen

mukaan Porista tulisi löytyä

noin 100 julkista latauspistettä vuoteen 2020

mennessä.

että sähköauton voi ladata millä lataus-pisteellä tahansa ja veloituksen tekisi lataajan oma sähköyhtiö.

Pori Energialla on työ- ja promootio-käytössä kaksi täyssähköautoa, kaksi sähkökäyttöistä skootteria ja kaksi säh-köpolkupyörää.

– Sähköiset ajoneuvot ovat henki-löstön keskuudessa aika suosittuja. Varsinkin kesäaikaan moni hurauttaa esimerkiksi palaveriin Aittaluodon voimalaitokselle mieluummin säh-köskootterilla perinteisen bensiinikäyt-töisen auton sijaan. Ja tähän yhtiön johto haluaa kannustaakin, kertoo lai-tospalvelumestari Markku Salventerä.

Täyssähköauto sopii parhaiten työ-matkaliikenteeseen tai kaupunkiajoon, joissa rajallinen toimintamatka ei hait-taa. Kaupunkiliikenteessä täyssähkö-auton hyötynä on myös ajonaikainen päästöttömyys ja alhainen melutaso. Tällä hetkellä sähköajoneuvoja on lii-kenteessä vielä vähän, mutta tulevai-suudessa määrä kasvaa, kun hiljaisen ja ympäristöystävällisen ajotavan edut tulevat esiin.

Pori Energian työajo- ja promootio-käyttöön vuosi sitten hankittu sähköauto on merkiltään Citroën C-Zero. Työajoissa käytetään lisäksi täyssähköistä Vito-pakettiautoa.

15WATTI 1/2013

ASIAKASPALVELU p. (02) 621 2050avoinna arkisin klo 8.00 – 16.15asiakaspalvelu@porienergia.fi

VIKAILMOITUKSET Pori Energia Sähköverkot Oyp. (02) 633 1161keskeytykset.porienergia.fi

VAIHDE p. (02) 621 2233

Kustantaja/julkaisija:Pori Energia Oy

Käyntiosoite: Radanvarsi 2Postiosoite: PL 9, 28101 PORIPuhelin: (02) 621 2233Sähköposti: porienergia@porienergia.fiInternet: www.porienergia.fi

Päätoimittaja: Matti Rintanen

Toimituskunta: Jouko KatajaLeila KetolaPekka OhrankämmenSirkka SainioTimo MäkiJari Lappalainen Maili TamminenEeva Ylänen

Kirjoittajat ja kuvaajat:Sesilia LindellSiina RepoSamu VahteraEeva Ylänen Jussi Partanen Jussi Vartama

Taitto: Jabadabaduu

Painopaikka: BrandID OyJakelu: Itella OyjPainosmäärä: 60 000 kpl

etäluennasta potkua energian säästöön

Suomi on edelläkävijä etäluettavien sähkömittareiden käyttöönotossa. Säh-köverkkojen turvallista käyttöä on jo vuosikymmenien ajan ohjattu tekoälyä sisältävillä laitteilla, joihin on ollut yh-teys tietoverkon kautta. Asiakkaille tämä ei ole suoraan näkynyt, vaikka sähkön laatuun sillä onkin ollut mer-kitystä ja näin asiakaskin on siitä hyö-tynyt. Nyt tämä ominaisuus sisältyy myös joka kodin sähkömittareihin ja tulee aikaisempaa lähemmäs asiakasta.

Mittareiden etäluennan avulla käy-tetty sähkö voidaan laskuttaa todelli-sen kulutuksen mukaan, eikä tarvita enää vaikeaselkoisia tasauslaskuja. Pori Energia Sähköverkot Oy:n asiak-kaana saat mittarivaihdon lisäetuna Wattivahti-palvelun, jonka avulla voit seurata aikaisempaa tarkemmin säh-könkulutustasi ja päätellä mahdolli-suuksista energian säästöön arjessasi. Myös vapaa-ajan asunnon sähkönku-lutusta seuraamalla voit saada tietoa vaikkapa lämmityksen toimivuudesta.

Sähkömittareiden vaihto verkko-alueellamme jatkuu vielä muutaman kuukauden ajan. Sen jälkeen uusien mittareiden tuottama tieto on käytettä-vissäsi.

Palvelumme parantamiseksi olemme aloittaneet myös kaukolämmön siirty-misen etäluentaan. Toisin kuin sähkö-verkossa kaukolämpöverkossa ei ole lakisääteistä vaatimusta etäluennasta, mutta sen antamat edut asiakkaille ovat vastaavat kuin sähkön mittaami-sessa.

Suomi on sitoutunut energian käytön tehostamiseen ja tarkemmalla infor-maatiolla omasta energiakäytöstämme voimme edistää tehostamistavoitetta ja säästää ympäristöämme. Tervetuloa Wattivahdin käyttäjäksi.

Matti Rintanen

”Sähkömittareiden vaihto verkko-

alueellamme jatkuu vielä muutaman kuukauden ajan.

Sen jälkeen uusien mittareiden

tuottama tieto on käytettävissäsi.”

WattiVisa on kaikille WattiViestin lukijoille tarkoitettu kilpailu. Kaikki vastanneet osallistuvat palkintojen arvontaan.

Postita kuponki 15.5.2013 mennessä. Voit osallistua myös netissä osoitteessa www.porienergia.fi.

WattiVisan 4/12 palkinnon voitti Leena Ranta Porista. Onnea voittajalle!

Osallistu kilpailuun ja voit voittaa perhepaketintapahtumaan Porin raviradalla 17.–18.8.2013, sisältäen sisäänpääsyn 2 aikuiselleja 2 lapselle sekä makkara- ja mehuliput.

lataa omaa energiaasi ja lähde koko perheen voiminkatsomaan maaseudun elämää ja kannustamaan ponien raveja!

Julkinen tiedote jokaiseen talouteen.

* . G Y 8 3 *

Kerro miten itse lataat omaa energiaasi.

NIMI:

OSOITE:

POSTINUMERO: POSTITOIMIPAIKKA:

PUH: SÄHKÖPOSTI:

PORI ENERGIA OY

INFO: 805

TUNNUS 5008455

00003 VASTAUSLÄHETYS

WattiVisa 1/2013 Pori Energia Oy maksaa

postimaksun

visa

WATTI

Nimeni saa julkaista Pori Energian internet-sivuilla vinkkini yhteydessä.