Kulttuuripaja LuodeOsallistava asiakastyö 5op

Satu Harsu

RaporttiJoulukuu 2018Sosiaali- ja terveysalaSosionomi (AMK)

1

Sisältö

1 Johdanto................................................................................................................3

2 Toimintaympäristön kuvaus..................................................................................4

3 Hankekuvaus......................................................................................................... 4

3.1 Hankkeen tavoitteet.......................................................................................5

3.2 Hankkeen kohderyhmä..................................................................................5

3.3 Hankkeen työmenetelmät..............................................................................6

3.4 Vertaisohjaajuus.............................................................................................8

3.5 Hankkeen tulosten kuvaus.............................................................................8

4 Osallisuuden toteutuminen hankkeessa................................................................9

5 Konkreettinen tuotos omasta työskentelystä......................................................10

5.1 Osallisuuden toteutuminen..........................................................................11

5.2 Arvio projektin onnistumisesta.....................................................................11

Lähteet........................................................................................................................14

Liitteet.........................................................................................................................15

Liite1. Työtunnit......................................................................................................15

Kuviot

Kuvio 1. Erilaiset luovat toiminnot mahdollistavat itseilmaisun monella eri tavalla.

Kulttuuripaja Luoteen toiminta pyörii nimensä mukaisesti luovan toiminnan

ympärillä. Kuvassa kiteytyy Luoteen idea: toiminta on terapeuttista, vaikkei olekaan

terapiaa. Lisäksi kuvasta heijastelee myös tyypillinen Luoteen asiakas: vaikeahko

elämäntilanne, mutta omien voimavarojen löytyminen ja niiden hyödyntäminen

kulttuuritoiminnan kautta.............................................................................................7

Kuvio 2. Lehtiprojektille sunnittelemani mainos.........................................................10

2

Kuvio 3. Yhteisöllisesti toteutettu tilkkutäkki. Jokainen halukas sai virkata isoäidin

neliön osaksi täkkiä.....................................................................................................13

3

1 Johdanto

Osallistuin Kuopiossa toimintaansa tarjoavan Kulttuuripaja Luoteen

hanketyöskentelyyn syksyn 2018 ajan. Hankerahoitus päättyi syksyllä, mutta toiminta

jatkui silti samanlaisena tavoitteineen ja periaatteineen sen integroiduttua

loppuvuodeksi Turvalinkki Ry:n Päiväntasaajan toimintaan. Joulukuussa 2018 STEA

myönsi uuden rahoituksen 3 vuodeksi eteenpäin hankkeelle, ja toiminta jatkuu

hankkeena jälleen tammikuusta 2019 alkaen.

Aloittaessani hanketyöskentelyn minua ohjasi hankkeen alulle laittanut Marjo

Vornanen. Hän kehotti minua luopumaan ammattilaisen statuksestani, ja

sulautumaan osaksi yhteisöä yhtenä muista. Niinpä osallistuin toimintaan aivan

kuten kuka tahansa muukin avoimeen toimintaan tervetullut kansalainen: perustin

oman projektini vertaisohjaajana ja kävin kulttuuripajalla projektin aikataulujen

puitteissa. Osallistuin myös muihin vertaisohjattuihin ryhmiin, ja vietin paljon aikaa

kulttuuripajalla muiden kävijöiden ja ohjaajien kanssa, jotta sulautuisin

mahdollisimman hyvin osaksi yhteisöä. Ammatillisuus toiminnassani näkyi toki siten,

että pystyin tukemaan ja ohjaamaan kävijöitä heidän tarpeensa huomioiden, ja

pyrkien saattamaan heitä sellaisten toimintojen pariin, jotka vahvistavat heidän omia

vahvuuksiaan ja voimavarojaan. Lisäksi kävijät pystyivät turvautumaan minuun

ohjaajana, jos heillä oli haastavia tilanteita tai jotain, mihin tarvitsivat tukea tai

neuvoja.

Omana projektinani päätin tuottaa Luoteelle oman lehden, johon kannustin muita

kävijöitä tuottamaan omaa materiaaliaan. Vertaisohjaajatoiminnan lisäksi

työskentelin hankkeessa Marjon tavoin ohjaajana silloin, kun minua sellaiseen rooliin

tarvittiin: tuin muita vertaisohjaajia heidän omissa ryhmissään, tuurasin heitä

tarvittaessa sekä kannustin, ohjasin ja neuvoin parhaani mukaan. Pääsin tätä kautta

harjoittelemaan myös osallisuuteen tukemista, sekä omien voimavarojen löytämistä

ja itsetunnon vahvistumista. Pidin myös omalta osaltani huolen Luoteen hyvästä

ilmapiiristä ja siitä, että jokainen koki olevansa tervetullut mukaan toimintaan.

Tutustujien saapuessa paikan päälle esittelin toimintaa, ja pohdin tutustujien kanssa

yhdessä mikä voisi olla heille sopiva ryhmä, johon osallistua mukaan.

4

2 Toimintaympäristön kuvaus

Hanketyöskentely-ympäristönä toimi KAKE- hankkeena alkanut Kulttuuripaja Luode,

jonka taustaorganisaationa on Turvalinkki Ry. Rahoittajina hankkeelle toimivat

Turvalinkki Ry, Euroopan sosiaalirahasto, ELY-keskus ja Kuopion kaupunki (Kestävää

kasvua ja työtä 2017,11).

Turvalinkki Ry on vuonna 1995 perustettu yhdistys, joka tarjoaa asumispalveluita,

sekä päivätoimintaa asiakkailleen. Turvalinkki Ry:n päivätoimintakeskus

Päiväntasaaja jakaa tilansa Kulttuuripaja Luoteen kanssa.

3 Hankekuvaus

KAKE, eli kansalaislähtöinen kehittämistoiminta on Kuopiossa huomioitu omana KAKE

-ohjelmana, johon myös Luoteen toiminta on sisällytetty. Ohjelman tavoitteena on

löytää uusia hanketoimijoita sekä uusia, konkreettisia toimintamalleja nykyisten

hyvinvointipalvelujen rinnalle. Ohjelmassa mukana olevien hankkeiden täytyy omalta

osaltaan tukea yhteisöllisyyden, elinvoiman ja hyvinvoinnin edistämistä. Kuopion

KAKE -ohjelmassa Kulttuuripaja Luoteen toimintalinjaksi on määritelty sosiaalinen

osallisuus sekä köyhyyden torjunta ja erityisesti työelämän ulkopuolella olevien

henkilöiden työ- ja toimintakyvyn parantaminen. (Kestävää kasvua ja työtä 2017,

4,11.)

Hankkeen aikana tärkeimmiksi yhteistyökumppaneiksi muodostuivat Turvalinkki Ry,

Kuopion psykiatrian keskus, Julkulan psykiatrinen sairaala, Sirkkulanpuiston

toimintayhdistys, aikuissosiaalityön palvelut, Tukeva ja erilaiset oppilaitokset kuten

Ingmanin käsi- ja taideteollinen oppilaitos (Vornanen 2018, 11-13).

Kulttuuripajatoiminta ei tarjoa kuitenkaan terapiaa eikä hoitoa, mutta toiminta on

itsessään kuntouttavaa ja terapeuttista (Minun kulttuuripajani n.d. 41).

5

3.1 Hankkeen tavoitteet

Kulttuuripaja Luoteen tavoitteena on edistää yhteisöllisyyttä ja osallisuutta, sekä

luovan toiminnan kautta tukea asiakkaita löytämään omia vahvuuksia ja

voimavarojaan, vahvistaa toimintakykyä ja elämänlaatua ja tukea sosiaalisissa

suhteissa (Vornanen 2018, 3). Luoteessa pyörivät arkipäivisin erilaiset vertaisohjatut

ryhmät, jotka kumpuavat vertaisohjaajien omista mielenkiinnon ja osaamisen

kohteista käsin. Ryhmät ovat kaikille täysi-ikäisille avoimia ja maksuttomia, eikä niihin

tarvitse ilmoittautua.

Kulttuuripaja Luoteen toimintaan kuuluu vertaisohjaajakoulutuksen tarjoaminen.

Jokaiselle tarjotaan mahdollisuus kouluttautua vertaisohjaajaksi johonkin sellaiseen

luovaan, kaikille avoimeen ryhmätoimintaan, joka kumpuaa yksilön omista toiveista,

voimavaroista ja mielenkiinnon kohteista. Vertaisohjaajuuden avulla pyritään

tukemaan ja kohentamaan vertaisohjaajien arkea muun muassa vastuun ottamisen,

arjen rytmittämisen, itsetunnon parantumisen, osallisuuden kokemuksen sekä

sosiaalisten verkostojen laajenemisen kautta. (Hankkeen loppuseminaari 2018.)

Kulttuuripaja -hankkeen tarkoituksena on perustaa Kuopioon kulttuuripaja osana

Turvalinkki Ry:n päivätoimintoja ja tarjota sitä kautta kaupunkilaisille luovaa

ryhmätoimintaa. Kulttuuripajatoiminnan periaatteisiin kuuluu, että toiminta perustuu

täysin vapaaehtoisuuteen ja jokainen osallistuu toimintaan omien voimavarojen ja

mahdollisuuksien mukaan. Mukana olevat vertaisohjaajat tekevät kulttuuripajalla

vapaaehtoistyötä. (Hankkeen loppuseminaari, 2018.)

3.2 Hankkeen kohderyhmä

Kulttuuripaja Luoteen toiminta on avointa kaikille yli 18-vuotiaille. Hankkeen

kohderyhmäksi on määritelty kuopiolaiset aikuissosiaalityön asiakkaat,

mielenterveys- ja päihdekuntoutujat sekä muista syistä syrjäytymisvaaran alla olevat

täysi-ikäiset, mutta toiminta on silti avointa kansalaistoimintaa ja siten jokainen täysi-

ikäinen on tervetullut osallistumaan toimintaan. Hankkeen tarkoituksena onkin

leimojen ja stigmojen poistaminen ja erilaisten ihmisten kohtaamisen

mahdollistaminen. (Vornanen 2018, 23-24.)

6

3.3 Hankkeen työmenetelmät

Taustateoriana Luoteen toiminnassa vaikuttaa toipumisorientaatiolähtöisyys, joka on

vastakohta asiantuntijalähtöisyydelle, passiivisuudelle ja objektina olemiselle, joissa

asiakas on palvelun kohde. Keskiössä toipumisorientaatiossa on merkityksellinen

elämä, identiteetti, usko, toivo, osallisuus, ihmissuhteet ja valtaistuminen. (Hankkeen

loppuseminaari 2018.)

Menetelminä keskeisimmät olivat osallisuus, yhteisöllisyys, jotka rakentuivat luovien

toimintojen ympärille. Osallisuus näkyy toiminnassa siten, että osallistujat rakentavat

kulttuuripajan: kaikki toiminta lähtee osallistujista itsestään, ja heidän

mielenkiinnonkohteistaan sekä vahvuuksistaan. Jokainen osallistuu omien

voimavarojensa mukaan, ja näin osallisuuden portaat on huomioitu toiminnassa.

(Hankkeen loppuseminaari 2018.)

Voimavara- ja vahvuuskeskeisyys näkyy Luoteessa siten, että toiminnassa keskitytään

aidosti toimijoiden ja osallistujien vahvuuksiin ja voimavaroihin, sekä unelmiin ja

uuden oppimiseen. Diagnooseihin ei kiinnitetä huomiota, eikä yksilöä määritetä

niistä käsin. (Hankkeen loppuseminaari 2018.)

7

Kuvio 1. Erilaiset luovat toiminnot mahdollistavat itseilmaisun monella eri tavalla. Kulttuuripaja Luoteen toiminta pyörii nimensä mukaisesti luovan toiminnan ympärillä. Kuvassa kiteytyy Luoteen idea: toiminta on terapeuttista, vaikkei olekaan terapiaa. Lisäksi kuvasta heijastelee myös tyypillinen Luoteen asiakas: vaikeahko elämäntilanne, mutta omien voimavarojen löytyminen ja niiden hyödyntäminen kulttuuritoiminnan kautta.

8

3.4 Vertaisohjaajuus

Kulttuuripaja Luoteen ryhmät ovat vertaisohjattuja, ja hankkeen aikana

koulutettiinkin kaksi kertaa vertaisohjaajia. Vertaisohjaajakoulutus kestää viisi päivää,

ja siellä käsitellään esimerkiksi Luoteen toimintatapoja ja periaatteita, yhteisiä

sääntöjä, sosiaalisia taitoja ja vuorovaikutusta, omaa jaksamista ja omia voimavaroja

ja vahvuuksia sekä niiden näkyväksi tekemistä. Lisäksi pohditaan millaisen teeman

ympärille oma ohjattu ryhmä voisi rakentua, ja tätä ideaa jatkojalostetaan yhdessä

ohjaajan kanssa koko koulutuksen ajan. Tärkeää on, että vertaisohjaajan perustama

ryhmä toimii sellaisen aiheen ympärillä, josta ohjaaja itsekin nauttii ja on

kiinnostunut. (Vornanen 2018, 29-30; Minun kulttuuripajani n.d. 42-43.)

Vertaisohjaajiksi hakeutui hankkeen aikana työkyvyttömyyseläkkeellä olevia,

työttömiä, sairauslomalaisia, mutta myös työssä käyviä henkilöitä. Esimerkiksi

mielenterveys- ja päihdeongelmat tai muuten haastavat elämäntilanteet kuten

yksinhuoltajuus, yksinäisyys ja sairaudet nousivat teemoiksi mukana olleilla

henkilöillä. (Vornanen 2018, 31.)

Halu jakaa omaa osaamistaan muille ja auttaa muita motivoi monia vertaisohjaajia

ryhmänohjaukseen. Kyselylomakkeiden avulla selvisi, että kaikki vertaisohjaajat

kokivat saaneensa toiminnasta tukea itselleen. (Vornanen 2018, 32,34.)

3.5 Hankkeen tulosten kuvaus

Ensimmäisen hankevuoden aikana rakennettiin verkostoja, sekä toteutettiin kaksi

vertaisohjaajakoulutusta, joista valmistui yhteensä 16 vertaisohjaajaa. Erilaisia

vertaisohjattuja ryhmiä olivat esimerkiksi Puikot & Pulinat-, Tuunaillaan-, Kokkisota-,

Luova kirjoittaminen-, Soundi kitaransoiton opettelua-, Kuvataidepaja- ja

Bänditehdas -ryhmät. Konkreettisina tuotoksina hankkeessa syntyi lisäksi

vertaisohjaajakoulutuksen runko, kulttuuripajan ulkoasu ja imago, sekä toiminnan

viikko-ohjelma. (Vornanen 2018, 4; Hankkeen loppuseminaari 2018.)

9

Hankkeen loppuraportin tiivistelmästä (EURA 2014 -järjestelmä, n.d.) selviää, että

hanke on ollut onnistunut, ja osoittanut tarpeellisuutensa Kuopion

palvelujärjestelmässä. Hankkeessa toteutettiin tavoitteiden mukaista, osallistavaa ja

kävijöiden mielenkiinnon kohteista kumpuavaa matalan kynnyksen toimintaa.

Osallistujalistojen mukaan 255 eri kävijää osallistui Luoteen toimintaan vuoden

aikana. Niin osallistujat, kuin verkostotkin kokivat Luoteen toiminnan

merkityksellisenä ja osallistujien elämään vaikuttavana.

Hankkeen aikana edistettiin ja tehtiin näkyväksi osallistujien taitoa ja osaamista, sekä

sitä kautta poistettiin myös ennakkoluuloja ja konkreettisin keinoin kohennettiin

huonompiosaisten asemaa. Eri ihmisryhmien kohtaamisen avulla myös

ennakkoluulot ovat vähentyneet. Toiminnan kautta osallistujat ovat myös päässeet

opettelemaan vastuun ottamista ja aktivoituneet passiivisista tarkkailijoista tekijöiksi

voimautuen ja saaden parempaa otetta elämäänsä. (EURA 2014 -järjestelmä n.d.)

4 Osallisuuden toteutuminen hankkeessa

Kulttuuripaja Luoteen toimintaan kävijä voi osallistua monella eri tavalla, monella eri

tasolla. Vastuuta ja vaativia tehtäviä on tarjolla, jos osallistuja sellaisia haluaa ottaa

kantaakseen, mutta toisaalta myös satunnainen kahvilla käynti ja kuulumisten

vaihtaminen on mahdollista, mikäli se on kävijälle taso, jolla haluaa toimintaan

osallistua. Esimerkiksi psyykkisesti oireilevat, pakko-oireista tai vahvoista sosiaalisten

tilanteiden peloista kärsineet kävijätkin ovat pystyneet laajojen osallisuuden tasojen

vuoksi osallistumaan toimintaan omista voimavaroistaan käsin ja siten opettelemaan

vähitellen sosiaalisia taitoja sekä kohentamaan omaa toimintakykyään. (Vornanen

2018, 23.)

Vornanen (2018, 23) tiivistää raportissaan idean osallisuuden tasoista ja osallisuuden

tukemisesta Luoteessa: ”Mitä voit tehdä oireista/haasteista huolimatta?”

10

5 Konkreettinen tuotos omasta työskentelystä

Kulttuuripaja Luoteen toimintaan lähtiessäni tarkoituksenani oli tuottaa Luoteelle

oma lehti hyödyntäen osallistujien tuottamaa materiaalia, ja houkutella heitä

tuottamaan sitä lisää. Ajatus oli, että lehden avulla saataisiin hienosti kiteytettyä

Luoteen toiminta ja sen sisältö. Alussa käytin paljon aikaa siihen, että osallistuin

Luoteen toiminaan ja erilaisiin vertaisohjattuihin ryhmiin jotta tutustuisin

mahdollisimman moneen kävijään ja saisin heitä houkuteltua mukaan myös omaan

projektiini.

Tein mainoksen lehtiprojektista, ja koitin houkutella osallistujia jakamaan materiaalia

lehteen, kuitenkin huonoin tuloksin. Lopulta jouduin myöntämään, että lehtiprojekti

ei tule onnistumaan sellaisena osallistavana ja yhteisöllisenä toimintana mitä olisin

siltä toivonut ja hylkäsin ajatuksen lehden teosta. Siirryin Marjon rinnalle Luoteen

toiseksi ohjaajaksi ja osallistuin hänen mukanaan päivittäin Luoteen toimintaan ja

vertaisohjaajien tukemiseen, ohjaukseen ja tuuraamiseen. Paikan päällä kävi myös

ihmisiä viettämässä aikaa ja esimerkiksi askartelemassa tai tutustumassa Luoteen

toimintaan ilman, että he osallistuivat varsinaisesti mihinkään ryhmään. Vietin aikaa

heidän kanssaan, keskustelin ja ohjeistin.

Kuvio 2. Lehtiprojektille sunnittelemani mainos

11

5.1 Osallisuuden toteutuminen

Omassa työskentelyssäni osallisuutta pyrin toteuttamaan ja lisäämään esimerkiksi

toipumisorientaation teoreettista viitekehystä mukaillen. Osallistujaa kannustettiin ja

tuettiin, ja kiinnitettiin huomiota positiivisiin asioihin ja hänen omiin vahvuuksiinsa.

Myönteisen minäkuvan rakentamista tuin jättämällä diagnoosit huomiotta, jolloin

jokainen oli toiminnassa yhtä arvokas, omasta taustastaan huolimatta.

Voimaantumista tuettiin antamalla osallistujille vastuuta, jonka he kokivat pystyvänsä

kantamaan. Esimerkiksi kokkiryhmässä osallistujat saattoivat käydä omatoimisesti

kaupassa ennen kokkailun aloittamista sen sijaan, että ohjaaja olisi hankkinut

ainekset etukäteen. Tällainen vastavuoroisuus ja muiden tukeminen toimivat niin

toipumisprosessin tukena, kuin myös osallisuuden vahvistavina tekijöinä (Nordling

2016).

5.2 Arvio projektin onnistumisesta

Alkuperäinen suunnitelma, eli lehtiprojekti opetti minulle paljon osallisuudesta ja

yhteisöllisyydestä. Lähdin toimintaan valmiin suunnitelman kanssa, ja oletin kaiken

menevän toivotusti, kun vain ohjaisin toiminnan hyvin. Pian kuitenkin sain huomata,

että Kulttuuripaja Luoteen yhteisö oli jo tiiviisti muovautunut noudattamaan tiettyjä

tapoja ja sitä, että toiminta perustuu juurikin vapaaehtoisuuteen ja omien

mielenkiintojen mukaiseen toimintaan. Lehden tekeminen osoittautui hyvin

haastavaksi: menin mukaan uutena ihmisenä, ja yritin saada kaikkia innostumaan

omasta ideastani. Kävi kuitenkin nopeasti selväksi, että on mahdotonta saada

jokaista pitämään omasta ideastani, ja vain hyvin harva halusi tuottaa omaa

materiaalia julkisesti muille nähtäväksi lehden muodossa.

12

Liitteenä olevista työtunneista voi huomata, että yritin melko pitkällekin

aikataulullisesti saada kävijöitä innostumaan lehtiprojektista, mutta kaikkea ei voi

pakottaakaan tapahtumaan. Päädyin siis jättämään lehtiprojektin lepäämään – jos se

syntyisi, sen kuuluisi syntyä yhteisöstä käsin, ei vain minun ideastani. Koen, että

vaikka epäonnistuin lehtiprojektin tuotoksessa, sain silti todella arvokkaan

oppimiskokemuksen muun muassa siitä, millainen arvo on vapaaehtoisuudella

osallisuudessa. Todennäköisesti lehtiprojekti olisi onnistunut, jos sille olisi antanut

aikaa vaikkapa puoli vuotta: jättänyt pöydälle muhimaan ja antanut jokaisen ikään

kuin keksiä ajatus lehdestä ja sisällön tuottamisesta itse, jolloin myös halu ja

motivaatio osallistua mukaan olisi voinut olla aivan toisella tasolla.

Aloin viettämään aikaa Kulttuuripaja Luoteessa vertaisohjaajayritykseni sijaan

ammattimaisena ohjaajana, vaikkakin silti pyrin laskemaan kynnystä itseni ja

kävijöiden välillä siten, että pystyn olemaan tasavertainen osa toimintaa heidän

kanssaan. Päivän mittaan osallistuin toimintaan luoden siten myös vertaisohjaajille

tunteen, että heidän ryhmissään on hiukan enemmän osallistujia. Osoittautui hyvin

tärkeäksi, että ohjaajat saavat myös minun tukeni ja kiinnostukseni heidän

ryhmäänsä kohtaan – kun ryhmässä on enemmän osallistujia, tulee siitä myös

vertaisohjaajalle heidän omien sanojensa mukaan hyvä mieli. Toiset ohjaajista

tarvitsivat apua ja tukea ohjaamisessa ja muiden ihmisten kohtaamisessa, joten

senkin takia oma läsnäoloni oli hyvä osa toimintaa.

Koen, että oman projektini toteutus sujui lopulta hyvin, sillä pääsin näkemään

millaista on hanketyöskentely ja näin hankkeen sisällä myös pienten projektien

toteutusta, kun erilaiset vertaisohjatut ryhmät perustivat vaikkapa bändejä tai

kehittivät lyhytelokuvaa. Tällaisessa toiminnassa mielestäni ensisijaisen tärkeää on

juuri osallisuus ja se, että jokaisella on mahdollista tulla mukaan oman jaksamisensa

ja ennen kaikkea haluamisensa mukaan ja kokea siten kuuluvansa silti osaksi

yhteisöä.

13

Omat käyntini Luoteessa tulevat jatkumaan vielä opintojakson ja virallisen

ohjaustyön loppuisen jälkeenkin, sillä yhteisö on lämmin ja vastaanottava, sekä

ruokkii myös omaa luovuuttani.

Kuvio 3. Yhteisöllisesti toteutettu tilkkutäkki. Jokainen halukas sai virkata isoäidin neliön osaksi täkkiä.

14

Lähteet

EURA 14 -järjestelmä. n.d. Kulttuuripaja Luoteen hanketiedot. Viitattu 4.12.2018. https://www.eura2014.fi/rrtiepa/projekti.php?projektikoodi=S21090

Hankkeen Loppuseminaari 5.10.2018. Vornanen, M. Kulttuuripaja Luode ja Turvalinkki Ry:n Päiväntasaaja.

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020. EU-rakennerahaston mukainen kansalaistoimijalähtöinen paikallinen kehittäminen Kuopion kaupunkialueella (Kuopion ”KAKE” -ohjelma) v. 2018-2020. 2017. Kuopion kaupunki. Viitattu 4.12.2018. https://www.rakennerahastot.fi/documents/12244/1568623/Kuopion+KAKE+ohjelma+vuoteen+2020+kaupunginhallitus+021017.pdf/b9a58c5d-503c-4981-a9cc-0c41764ec035

Minun kulttuuripajani. n.d. Toim. Raivio M., Raivio, J., Purola, A., Vuorinen, M. & Koikkalainen, R. Sosped säätiö: Helsinki.

Nordling, E. 2016. Toipumisorientaation teoreettiset lähtökohdat - mikä tässä on uutta? THL. Viitattu 13.12.2018. https://www.slideshare.net/THLfi/toipumisorientaation-teoreettiset-lhtkohdat-mik-tss-on-uutta

Vornanen, M. 2018. Kulttuuripaja Luode. Loppuraportti.

15

Liitteet

Liite1. Työtunnit

PVM Mitä tein? Kellonaika Tunnit

10.9. Yhteydenotto Kulttuuripaja Luoteen vastaavaan ohjaajaan, opintojakson esittely ja kysely mahdollisesta yhteistyöstä. Ideointia projektissa tehtävästä fyysisestä tuotoksesta.

klo 12-12.30 0,5h

17.9. Tutustumista asiakkaisiin. Esittely siitä, miksi tulen mukaan Kulttuuripajan toimintaan. Yhteisissä tiloissa ajan viettäminen ja toimintaan osallistuminen

klo 10-16 6h

18.9. Lehtiprojektin mainoksen/ilmoituksen teko. Toimintaan osallistumista ja yhteisöön sulautumista: lautapelejä, jutustelua, tutustumista, yhdessäoloa

klo 12-17 5h

19.9. Kansion teko kerättävää lehtimateriaalia varten, samalla yhdessäoloa ja jutustelua

klo 12-16 4h

20.9. Ryhmien toimintaan osallistuminen, vertaisohjaajien tukeminen

klo 12-16 4h

24.9. Aamupäivällä rentoa yhdessä oloa, iltapäivällä Antifestivaalin workshop, johon osallistuin asiakkaiden kanssa osana yhteisöllistä toimintaa. Tulkkausta, ohjausta, tukemista ja kannustamista

klo 10-18 8h

25.9 Vertaisohjattuun ryhmätoimintaan osallistuminen, materiaalin tuottamiseen kannustaminen

klo 11-18 7h

26.9. Jutustelu, ajan vietto yhdessä asiakkaiden kanssa ja vertaisohjattuun ryhmätoimintaan osallistuminen pyrkimyksenä tutustua lisää uusiin asiakkaisiin.

klo 12-18 6h

27.9. Vertaisohjattuun ryhmätoimintaan osallistuminen: tavoitteena yhteisön toimintaan osallistuminen monipuolisesti. Vierailijoille Luoteen esittely.

klo 10:00 -16.30

6,5h

2.10. Yhteisöllinen ajanvietto: piirtely, jutustelu, lehden sisällöstä keskustelu ja yhteinen ideointi

klo 13-18 5h

3.10. Lehtiprojektista tiedottaminen ja sanan levittäminen lisää, luovaan toimintaan osallistuminen

klo 15-18 3h

4.10. Vertaisohjaajan ryhmän tuuraaminen, yhdessä olo ja klo 11-16 5h

16

osallistujien kanssa jutustelu

5.10 Kulttuuripaja Luoteen hankkeen päätösseminaari, valmisteluissa auttaminen

klo 10-15 5h

11.10. Vertaisohjattujen ryhmien toimintaan osallistuminen klo 13-16 3h

17.10 Vertaisohjattuun ryhmään osallistuminen & neuvominen ja tukeminen, lehtimateriaalin tuottamiseen motivoiminen

klo 12-18 6h

24.10. Kuulumisten vaihtoa, jatkosta keskustelua (lehtimateriaalien aikatauluja jne.), vertaisohjattuihin ryhmiin osallistuminen ja vertaisohjaajien tukeminen

klo 10-15 7h

25.10. Lehden ulkoasun hahmottelua, askartelua ja teehetki asiakkaiden kanssa, musiikin kuuntelua jne.

klo 11-15 4h

6.11. Vertaisohjattuihin ryhmiin osallistuminen, vertaisohjaajien tukeminen

klo 10-16 6h

YHT. 91h