Suomen Youth For Understanding ry:n sidosryhmälehti 2014

T U L E VA I S U U D E N T E K I J ÄT S I TO U T E TA A N N Y T

Kansainväliset suomalaiset Aku Louhimies, Juba Tuomola & Topi Paananen

Stipendeillä maailmalle

Enemmän paukkuja Kiinaan

YFU toimii yli 50 maassa • Suomen YFU on perustettu vuonna 1958

SisällysluetteloToisen maailmansodan jälkeen vuonna 1951 Yhdysvaltain ulkoministeriö pyysi tohtori Rachel Andrésenia löytämään 75:lle saksalaisnuorelle amerikkalaiset isäntäperheet. Näin haluttiin nuorten kautta rakentaa syvempää ymmärrystä kansojen välille.

Syntyi Youth For Understanding, YFU. Yhden naisen toiminnasta on lähes 60 vuodessa kasvanut yksi maailman suurimmista nuoriso- ja kansainvälisyyskasvatusjärjestöistä. Vaihto-oppilastoiminnan lisäksi YFU tekee kansainvälisyyskasvatus-ta kouluissa ja toimii asiantuntija-na monissa kansainvälistymiseen liittyvissä ohjelmissa. YFU on kaupallista voittoa tavoittelema-ton, poliittisesti ja uskonnollisesti sitoutumaton järjestö.

JULKAISIJA:

Suomen Youth For Understanding ry.

Ruoholahdenkatu 8, 00180 Helsinki

Puh. (09) 6226 130

yfu.finland@yfu.fi

VASTAAVA PÄÄTO IM ITTAJA:

Elina Talonen-Lintunen

PÄÄTO IM ITTAJA:

M arja Vesala

TÄM ÄN NUM ERON KIRJO ITTAJAT:

Elli-Alina Hiilamo, Klaus Kuhanen,

M aria Ruuska, Pilvi Torsti

TAITTO :

Antero Airos

KANSIKUVA:

Armandina Ramírez

PAINO :

O ffsetpaino L. Tuovinen Ky

www. y f u . f if a c e book . c om / y f u f i n l a nd

Pääkirjoitus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3

Vaihtovuodella on vahva vaikutus elämään . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 4

Enemmän paukkuja Kiinaan . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 8

Vapaaehtoisissa piilee valtava osaaminen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 10

Vieraskynä, Pilvi Torsti: Koulu Mostarissa rakentaa arkipäivän rauhaa . . . 11

Stipendeillä maailmankansalaisiksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 12

Kotina koko maailma . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 16

YFU-uutisia . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 18

10

4

11

16

3

Suomen YFU on lähettänyt maailmalle yli 13 000 nuorta ja vastaanottanut yli 4 000 ulkomaista nuorta

P Ä Ä K I R J O I T U S

Omasta vaihto-oppilasvuodestani on jo pitkä aika . Historiallisen pitkä, sanovat lapseni . Olen

edelleen vakuuttunut siitä, että vaihto-oppilasvuoteni on ollut elämäni merkityksellisin vuosi .

Sillä on ollut suuri vaikutus lähes kaikkeen sen jälkeen tapahtuneeseen – suurin vaikutus lienee

ammatinvalintaan . Ilman vaihto-oppilasvuotta kansainvälisyys olisi tuskin noussut niin merkittä-

vään asemaan elämässäni .

Hämilläni seuraan keskustelua siitä, että vaihto-oppilasvuotta ei enää tarvittaisi, koska yliopistot ja

korkeakoulut tarjoavat helpon väylän kansainvälistymiseen . Helpon ja tärkeän väylän kyllä, mutta

kyseessä on kaksi täysin eri asiaa .

Nuori lähtee vaihto-oppilaaksi 15-18-vuotiaana, juuri sillä hetkellä, joka on ihmisen identiteetin ja

maailmankuvan muodostumiselle hedelmällisin . Yliopisto- ja korkeakouluvaihdoissa tämä hetki

on jo ohitettu . Vaihto-oppilasvuosi on riittävän pitkä, jotta kasvu erilaisuuden ymmärtämisestä

sen hyväksymiseen mahdollistuu . Merkittävää on myös vaihto-oppilasohjelman syvyys, mikä tar-

koittaa konkreettisesti syvällistä ihmistenvälistä kanssakäymistä . Tämän toteutuminen edellyttää

isäntäperheessä asumista ja koulunkäyntiä yhdessä paikallisten nuorten kanssa sekä valmennus-

ta ja tukea lähettävältä järjestöltä .

Vieraan kielen oppii parhaiten olosuhteissa, joissa sitä on pakko käyttää pärjätäkseen arjessa .

Noin kolmessa kuukaudessa teini-ikäinen omaksuu vieraan kielen niin että pärjää . Puolessa

vuodessa hän alkaa jo ajatellakin uudella kielellä . Tämä edellyttää ympäristöä, jossa nuorella ei

yksinkertaisesti ole mahdollisuutta äidinkielensä käyttämiseen . Vaihto-oppilasvuoden aikana

ympärillä ei yleensä ole muita suomalaisia .

Elinkeinoelämän keskusliitto EK on ollut jo pitkään huolissaan siitä, että nuoret kyllä osaavat

hyvin englantia, mutta muita kieliä ei hallita . Työmarkkinoilla englanti ei ole enää erottava tekijä .

Yrityksistä tulee viestiä, että tulevaisuudessa tarvitaan erityisesti kiinan, espanjan ja portugalin

osaajia . Työnhaussa myös sujuva saksa, japani tai venäjä ovat kuumaa valuuttaa . Rohkaisenkin

nuoria ja heidän vanhempiaan ajattelemaan kielellistä tulevaisuutta laajemmin .

Vaihto-oppilasvuosi on sijoitus tulevaisuuteen ja myös iso taloudellinen panostus . YFU:n mielestä

kansainvälisyys kuuluu kaikille ja siksi järjestö jakaa vuosittain merkittävän määrän stipendejä

vaihto-oppilasvuotta varten . Noin 10-15 % järjestön vaihto-oppilaista saa jonkin suuruisen

stipendin vaihtovuottaan varten . Tässä lehdessä Stipendeillä maailmankansalaiseksi -juttu kertoo,

miten suuri merkitys stipendillä on paitsi nuorelle itselleen niin myös lahjoittajille .

Nykyään lähes jokaisella vähänkin suuremmalla yrityksellä on korkeakouluopiskelijoiden sitout-

tamiseen liittyvä ohjelma . Mistä löytyisivät ne ennakkoluulottomat edelläkävijät, jotka alkaisivat

luoda työnantajamielikuvaa vaihto-oppilasikäisten keskuudessa? YFU tarjoaa yrityksille konkreet-

tisen mahdollisuuden olla mukana kasvattamassa suomalaisnuorista kansainvälisen kanssakäy-

misen hallitsevia osaajia . Älä aikaile, vaan tartu tilaisuuteen nyt!

KLAUS KUHANEN

YFU:n hall ituksen varapuheenjohtaja,

toimitusjohtaja

4

”Vuosi Amerikassa on

ollut ehdottomasti

yksi elämäni

merkityksellisimmistä.”

5

Teksti: Maria Ruuska Kuvat: Samuli Karala, Otava, Peikko Group

Vaihtovuodellaon vahva vaikutuse l ä m ä ä nVaihto-oppilasvuosi ei pääty siihen kun paluulento laskeutuu Helsinki-Vantaalle . Kolme tunnettua suomalaista kertoo, miten kokemus on vaikuttanut heidän elämäänsä .

ElOKUvaOhJaa Ja aKU lOUhIMIES: Ta JUSIn, ET TÄ KaIKKI On MahdOllISTa

Vuosi Amerikassa on ollut ehdottomasti yksi elämäni merkityksellisimmistä . Tajusin

silloin, että ihmiset ympäri maailmaa ovat itse asiassa aika samanlaisia . Ja jos joku asia on heille mahdollista, on se myös minulle . Pys-tyvyyden ja pärjäämisen tunteesta yli maan rajojen on ollut hyötyä elämässä .

Vietin vuoteni Billingsin kaupungissa Montanan osavaltiossa . Montana on kes-kilännessä ja mielikuvat siitä ovat harvoin edistyksellisiä . Parinsadantuhannen asukkaan Billings oli jo 1980-luvulla paljon liberaalimpi ja sivistyneempi paikka kuin uskoisi . Monilla oli siellä pohjoismaalaisia sukujuuria ja näin ollen tutuhko arvomaailma . Se voi olla yksi syy siihen, miksi minun oli helppo sopeutua sinne .

Olen edelleen läheisissä väleissä isäntä-perheeni ja monien vaihtarivuoden aikana saamieni ystävien kanssa . Nykyään jo myös jenkkisiskoni lapset ja minun teini-ikäiseni ovat yhteydessä .

Käyn Jenkeissä jatkuvasti työni puolesta . Viime vuonna taisin piipahtaa siellä seitsemän kertaa . Yleensä käyn Los Angelesissa, mutta jos olen maassa esimerkiksi marraskuussa järjestettävän Thanksgivingin tai muiden juhlapyhien aikaan, pyrin aina piipahtamaan Montanassa . Olen ollut mukana monissa high school -luokkani luokkakokouksissa ja muuta-mien jenkkikavereideni häissä .

Facebook on helpottanut paljon yhteyden- pitoa jenkkikavereiden ja myös ympäri maail- maa asuvien vaihtarikollegoiden kanssa . Uruguaylainen ystäväni on päätynyt asumaan takaisin Billingsiin . Hän tapasi vaihtarivuotensa jälkeen paikallisen tytön, he menivät naimisiin ja tätä nykyä kaveri on Billingsin johtava lastenlääkäri .

Olin toki ollut kiinnostunut elokuvista jo en-nen lähtöänikin, mutta vuosi Jenkeissä vahvisti ajatuksiani siitä, mitä haluan elämässäni tehdä . Vuoden aikana karttuneesta vahvasta kieli-taidosta on ollut paljon hyötyä työelämässä . Puhun englantia työssäni päivittäin ja arvostan sitä, että vaihtarivuoden aikana arkipuhe kehittyi . Sen harjoittelu tuntuu suomalaiskou-luissa jäävän edelleen vähälle .

Elokuvantekijänä monista jenkkikouluai-neista, kuten puhe- ja väittelytaidon opiske-

lusta, on ollut paljon hyötyä . Toki kielen preppaamista tuli tasapainotettua myös esimerkiksi painonnostokurssilla .

Vaihto-oppilasvuoden vaikutus elämääni oli kokonaisvaltaisempi kuin ennen maailmalle lähtöä kuvittelin . Olen myöhemmin elämässäni myös opiskellut Los Angelesissa Yhdysvalloissa, mutta täysi-ikäisenä ulkomailla oleskelu ei ole sama asia kuin alaikäisenä osana perhettä eläminen ja koulunkäynti paikallisten kanssa . Koen kokemukseni johdosta ymmärtäväni amerikkalaista mielenmai-

semaa tavallista syvällisemmin .Viihde- ja kulttuurialalla Yhdysvallat on

suuri pelaaja . Suomi tarvitsee ihmisiä, jotka tuntevat maan ja kulttuurin pintaa syvemmäl-tä . Pidän alan kannalta tärkeänä, että Suomella on konsulaatti Los Angelesissa . Muutenkin Suomen kannattaisi lisätä länsirannikolle panoksia . Tulevaisuudessa toivoisin, että meillä olisi myös ihmisiä, jotka olisivat olleet Venäjällä vaihto-oppilaana .

Suomen valtion kannattaisi tukea ja kan-nustaa sitä, että maailmalta tulisi enemmän nuoria myös Suomeen vaihto-oppilaaksi . Suomessa vuoden viettäneet nuoret tekisivät tarinoineen varmasti hyvää maabrändityötä maailmalla .

Elokuvaohjaaja Aku Louhimies vietti vuo-den vaihto-oppilaana Billingsin kaupun-gissa Montanassa Yhdysvalloissa vuonna 1985–1986.

6

vIIvI Ja WaGnERIn ISÄ JUba TUOMOla: vaIhTaRIvUOSI InnOSTI SaRJaKUvaPIIRTÄ JÄKSI

I lman vaihto-oppilasvuotta San Franciscon lähellä Yhdysvalloissa minusta ei olisi ehkä

tullut sarjakuvapiirtäjää . Olin toki piirtänyt ennen lähtöänikin, mutta Jenkeissä innostuin siitä lisää .

Tutustuin koulun piirustustunnilla STeve-ni-miseen poikaan, joka oli erinomainen piirtäjä . Hän oli saanut luvan maalata jopa koulun käytävien seinille omia taideteoksiaan!

Steve tutustutti minut kaveriporukkaansa, jota yhdisti kiinnostus sarjakuviin . He lukivat laajasti, ja heidän vinkkiensä avulla tutustuin moniin paikallisiin sarjakuvatekijöihin . Pojilla oli myös oma sarjakuvajulkaisu nimeltä High Energy . Yhden pojan isä omisti kirjakustanta-mon, joten he saivat lehden painettua siellä ilman kustannuksia .

Stevellä oli jo ajokortti ja olin usein hä- nen kuplavolkkarinsa kyydissä, kun ajoimme ympäri San Franciscon lähiseutuja . Minulle, 16-vuotiaalle suomalaiselle pojankoltiaiselle, se edusti todella suuren maailman mei- ninkiä .

Olin vaihdossa lukuvuoden 1982–1983 . Silloin tuntui, että USA on Suomea pari vuotta kaikessa edellä . Käytin siellä esimerkiksi ensim-mäistä kertaa mikroaaltouunia . Eron huomasi myös populaarikulttuurissa . Luin ja katsoin Jenkeissä paljon juttuja, joista ei Suomessa oltu vielä kuultukaan .

Sopeuduin isäntäperheeseeni älyttömän hyvin . Tuntui kuin olisin tuntenut perheen isän aina . Hänellä oli suomalaisia sukujuuria ja siksi he olivat halunneet juuri suomalaisen vaihtarin .

Perheen pojalla oli lievä CP-vamma, jonka takia hän joutui kävelemään kainalosauvojen avulla . Ennen vaihtarivuottani minulla ei ollut kosketusta vammaisiin, joten hänen kanssaan eläminen ja hänen kavereihinsa tutustuminen avarsi paljon maailmankatsomustani . Kielitai-don lisäksi pidän yhteyttä isäntäperheeseeni ja ystäviini tosi tärkeänä pääomana .

Tykkään kovasti jenkkien ystävällisyydestä ja sydämellisyydestä . Voihan se olla joskus pinnallista, mutta mielestäni pinnallinen

sydämellisyys on parempi juttu kuin syvällinen vittumaisuus .

Kävin Yhdysvalloissa viimeksi kaksi vuotta sitten tapaamassa isäntäperhettä-ni ja ystäviäni . Yhteys isäntäperheeseen on pysynyt yllä yli kolmekymmentä vuotta . Amerikan-veljeni on jopa käynyt Suomessa kaksi kertaa tapaamassa minua .

Olen sarjakuvaporukastamme ainoa, jolle sarjakuvista tuli ammatti . Hassua, koska silloin minusta tuntui, että muut pojat olivat niin paljon parempia piirtäjiä .

Sarjakuvapiirtäjä Juba Tuomola oli vaihto-oppilaana San Franciscossa Yhdysvalloissa 1982–1983.

”lman vaihto-

oppilasvuotta San

Franciscon lähellä

Yhdysvalloissa minusta

ei olisi ehkä tullut

sarjakuvapiirtäjää.”

7

PEIKKO GROUPIn TOIMITUS-JOhTa Ja TOPI PaananEn: OlIn Ja OlEn EdEllEEn yKSI PERhEEnJÄSEnISTÄ

Ajattelen usein vaihto-oppilasisääni Jimiä, kun törmään johonkin ongelmaan . Sitä,

miten hänen optikkoliikkeensä teki vaihto-op-pilasvuoteni aikana konkurssin ja miten hän lannistumatta katsoi eteenpäin vaikeassa tilanteessa . Okei, tämä meni pieleen, mutta tästä noustaan .

Itsenäistyin valtavasti Dallasin esikaupunki-alueella Teksasissa viettämäni vaihto-oppilas-vuoden aikana . Kuten arvata saattaa, vuoteni talousvaikeuksista kärsivässä perheessä ei ollut ongelmaton, mutta se antoi perspektiiviä elämään .

Perhe piti minut kaikesta epävarmuudesta huolimatta, ja ongelmat ehkä jopa lähensivät

meitä . Tunsin koko ajan vahvasti kuuluvani heidän perheeseensä . Se tarkoitti esimer-kiksi sitä, että kannoin korteni kekoon talon kauppaamisessa leikkaamalla nurmikon aina ennen näyttöä . Perhe muutti pian Suo-meen palaamiseni jälkeen kauas Seattleen ja Jim pääsi urallaan eteenpäin .

Amerikan tuliaisista konkreettisin oli kielitaito . Luottamus siihen, että pärjää vieraalla kielellä tilanteessa kuin tilanteessa on ollut myöhemmin elämässä tosi iso juttu .

Toinen konkreettinen Yhdysvalloissa oppimani taito oli kymmensormijärjes-telmä . Osallistuin koulussani konekirjoi-tuskurssille, josta on ollut myöhemmin paljon hyötyä .

Mielestäni 17–18 vuoden ikä on juuri loista-va vaihe ulkomaanvuodelle . Silloin ei ole vielä niin jumissa omine toimintamalleineen kuin vähän vanhempana .

Elämä perheessä herkistää ymmärtämään paikallisten ajatusmalleja erityisellä tavalla . Herkkyydestä on ollut hyötyä, kun olen tehnyt bisnestä Jenkeissä . Usein jossain vaiheessa tu-lee puheeksi, että minäkin olen asunut maassa ja minullakin on high school diploma . Se on ollut monelle tosi iso juttu .

Toivon, että tulevaisuudessa myös lapseni innostuvat lähtemään vaihto-oppilaaksi ja olisi hienoa myös, jos meidän perhe voisi toimia isäntäperheenä .

Uskon, että vaihto-oppilastoiminnalle on tilausta myös tulevaisuudessa . Mikään tekno-logia ei voi korvata sitä kokemusta, kun elää vuoden erossa omista vanhemmista toisessa perheessä ja käy paikallista koulua . En ymmär-rä, mihin nykynuorilla on niin kova kiire, että ei voisi muka olla vuotta pois tutuista kuvioista .

Konkreettisten taitojen lisäksi vaihto-oppi-lasvuosi poiki minulle elinikäisiä ystävyyssuh-teita . Olen vieraillut Amerikan-vanhempieni luona parin vuoden välein ja soittelemme sekä meilailemme kuukausittain . Joskus kun minulla on ollut vaikeaa, on ollut jopa helpompi soittaa jenkkivanhemmille kuin biologisille vanhemmilleni .

Peikko Groupin toimitusjohtaja Topi Paananen vietti vuoden Kaufmanin pikkukaupungissa Dallasin lähistöllä Teksasin osavaltiossa Yhdysvalloissa 1988–1989.

”Itsenäistyin valtavasti

Teksasissa viettämäni

vaihto-oppilasvuoden

aikana.”

Teksti: Elli-alina hiilamo Kuvat: lasse leponiemi, Toni Rosvall ja Scandinavian Stock Photo

– Kaikki nyökyttelevät, että Kiina on tärkeä ja siellä pitää olla, mutta sanoista ryhdytään liian harvoin tekoihin, Sitrasta parhaillaan opintova-paalla oleva Pia HeiKKUrinen toteaa .

Hän haluaa aidosti tehdä Suomesta kilpai-lukykyisemmän, menestyneemmän maan, sillä Suomesta löytyy annettavaa, erityisesti Kiinalle . Heikkurisen mukaan Suomen ny-kyiset vienninedistämiskeinot ovat kankeita ja niistä puuttuu intohimo sekä tekemisen meininki .

– Jos peukkuja ja paukkuja ei uskalleta laittaa Kiinaan, hävitään tämä kilpailu .

yhteinen päämääräHeikkurisen mukaan ensimmäinen askel Suo-men ja Kiinan yhteistyön vahvistamiseksi on kansallisen Kiina-strategian tekeminen .

– Sellaisen, jonka kaikki myös tuntevat ja sisäistävät, Heikkurinen lisää .

Kiina-strategia antaisi suunnan, vahvis-taisi maiden välistä sekä Suomen sisäistä yhteistyötä ja ennen kaikkea takaisi yhteistyön jatkuvuuden . Lisäksi kansallinen Kiina-strategia

helpottaisi Kiinaan liittyvien tapahtumien ja projektien toteuttamista ja koordinaatiota .

Heikkurisen mukaan hyvätkään hankkeet eivät aina saa tarvittavaa tukea, sillä valtion rahoitus- ja tukimekanismit eivät ole riittävän joustavia . Menestys Kiinassa vaatii Heikkurisen mukaan suurta riskinotto- ja sietokykyä, oma-peräistä näkökulmaa, pitkäjänteisyyttä sekä arvovaltaista tukea . Heikkurisella on aiheesta kokemusta, sillä hän toimi viime vuonna järjestetyn menestysvientitapahtuman Radical Design Weekin projektijohtajana .

Radical design Week näytti malliaKun nykyinen Reiman toimitusjohtaja elina

BJörKlUnd, professori YrJö SoTamaa ja silloi-nen pääkonsuli maTTi Heimonen esittelivät Heikkuriselle Helsingin Design-pääkaupunki-vuoteen liittyvän tapahtuman hahmotelmaa, puhuttiin vielä Design Weekistä . Heikkurinen sanoi, että lisätään eteen sana radical ja tehdään kaikki nyt radikaalisti erilailla . Radical Design Week houkutteli mukaan lähes 100 yhteistyökumppania, jotka järjestivät yli 50

erilaista tapahtumaa . Niissä vieraili noin 20 000 ihmistä .

Radical Design Week -tapahtumaa raken-nettiin alhaalta ylöspäin, ja Heikkurinen keräsi ympärilleen reilun 60 hengen vapaaehtoisen ja ammattitaitoisen joukon . Heistä suuri osa oli luovilta aloilta; arkkitehteja, viestinnän ja markkinoinnin osaajia sekä graafikoita . Kun uusi tekijä saatiin mukaan, mietittiin yhdessä mitä hän osaisi ja haluaisi tehdä .

– Ihmiset tekevät ihan eri tavalla ja intensiteetillä töitä, kun heille annetaan vapaus ja mahdollisuus toteuttaa itseään . Intohimoiset vapaaehtoiset voivat aikaan-saada parempia tuloksia kuin isoilla rahoilla pyörivät projektit .

Heikkurinen muistuttaa, että ulkosuoma-laisten keskuudessa piilee suuri työllistämätön reservi ja heitä tulisi hyödyntää erilaisissa vienninedistämishankkeissa . Kun puolison töi-den perässä muutetaan ulkomaille, on kotiin jäävälle omaa ammatillista tekemistä tukeva toiminta tervetullutta .

Monta tarinaa SuomestaHeikkurisen mielestä Suomen brändityöryhmä teki muutama vuosi sitten hyvää työtä, mutta sen toteutus uupuu . Nyt on vaarana, että Suomi-kuva jää ainoastaan suomalaisille .

Heikkurisen mukaan kiinalaiset pitäisi vakuuttaa siitä, että juuri Suomella on heille

Enemmän paukkuja K I I N A A NShanghaissa asuva Pia Heikkurinen tietää, miltä into-himoinen Suomi-kuvan edistäminen näyttää – alhaalta ylöspäin katsottuna .

Kiina on miljoonien mahdollisuuksien maa, sanoo Pia Heikkurinen.

8

annettavaa: puhdasta ravintoa ja ympäristö-ratkaisuja, joita kehittyvä Kiina nyt kipeästi tarvitsee . Suomen kanssa on hyvä tehdä yhteistyötä, sillä kulttuureissamme on myös monia yhteisiä nimittäjiä .

– Moniin muihin maihin verrattuna suomalainen puhekulttuuri sietää esimerkiksi yhtälailla hiljaisuutta .

Heikkurinen ehdottaa, että Suomi-kuvaa tulisi tulevaisuudessa rakentaa monipuoli-semmaksi useiden tarinoiden voimin . Täytyy miettiä, miten juuri me erotumme ja mitä haluamme maailmalle viedä . Tarinoiden ei tar-vitse olla suuria; Kiinassa niche-markkinatkin voivat olla Suomen näkökulmasta suuria . Mo-nia niche-markkinoita Kiinassa ei myöskään vielä ole kilpailtu puhki .

Tällä hetkellä Heikkurinen on neuvon- antajana juuri tällaisessa, Gluten-Free Shang-hai -nimisessä hankkeessa . Suomi on keliakia-tutkimuksessa ja -tietoisuudessaan maailman huipulla ja gluteenittoman ruuan kehityksessä sekä tuotannossa kilpailukunnossa .

– Kiina koostuu lukemattomista, suurista ja pienistä markkina-alueista . Kiinaa ei voi vallata kerralla ja siksi tarvitaan monenlaisia, tarkasti kohdennettuja menestystarinoita Suomesta . Niitä tarinoita meiltä kyllä löytyy . Mutta kenellä on rohkeutta tuoda ne tänne, Pia Heikkurinen kysyy .

Enemmän paukkuja K I I N A A N

9

Shanghai Radical Design Week oli menestys, joka toteutettiin pääosin vapaaehtoisvoimin.

Suomalaiset perheet b rändilähettiläinä

Suomi on todella suosittu maa ulkomaisten lukioikäisten vaihto-oppilaiden keskuudes-sa. Niin suosittu, että tulijoita maailmalta olisi paljon enemmän kuin vapaaehtoisia isäntäperheitä, jotka tarjoavat nuorille kodin vuoden ajaksi.

Joka vuosi isäntäperheet ympäri Suomen tekevät arvokasta työtä Suomen maaku-van edistämisessä. He tutustuttavat ulkomaisen nuoren syvällisesti suomen kieleen ja kulttuuriin. Tuloksena on usein ulkomaisen vaihto-oppilaan vahva side maahamme sekä elinikäinen ystävyys, johon saattaa kietoutua myös nuoren perhe ja suku tämän kotimaassa. Pelkästään YFU:n kautta yli 4000 suomalaisperhettä on vuosien varrella tarjonnut kodin ulkomaiselle vaihto-oppilaalle. Kiitos suomalaisten perheiden, menestys-tarinat maastamme leviävät tehokkaasti maailmalle.

Sopisiko sinun kotiisi tuulahdus kansainvälisyyttä? Vaihto-oppilaita tulee Suomeen ympäri maailman, etenkin Aasiasta ja Saksasta. Ilmoittaudu isäntäperheeksi www.yfu.fi/isantaperheeksi tai kysy lisää YFU:n toimistolta, puh. (09) 6226 130.

KUKA PIA HEIKKURINEN?

• Työskennellyt kansainvälisten asioiden parissa koko uransa, mm. Elinkeinoelämän Valtuuskunnassa ja Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitrassa

• Muutti Shanghaihin tammikuussa 2011 miehensä työkomennon perässä. • Shanghain Suomi-koulun puheenjohtaja• Radical Design Weekin projektijohtaja• Gluten-Free Shanghain neuvonantaja

10

ada Vapaaehtoistoiminnassa etenkin val-mennuksien suunnittelu on opettanut minulle tiimityöskentelytaitoja . Se tunne, kun kaikkien ideat jalostetaan yhdessä yhdeksi kokonai-suudeksi, on aivan mahtava . Valmennusten toteuttaminen on kehittänyt johtamisvalmiuk-siani ja paineensietokykyäni . Valmennuksissa on aina johdettu oppilaiden ryhmää, ja viime vuonna pääsin myös johtamaan valmennustii-miä . Olen vapaaehtoisvuosien varrella oppinut itsestäni paljon ja etenkin sen, että olen pitkä-jänteinen ja rauhallinen ihminen myös erittäin stressaavissa tilanteissa . Kun asiat eivät mene suunnitellusti, olen oppinut jäsentämään tilan-teita, priorisoimaan tehtäviä asioita ja pitämään ohjakset käsissä . Kansainvälisellä YFU-kentällä toimiminen on puolestaan lisännyt kulttuuri- erojen ymmärrystä ja arvostamista, joka alkoi vaihtovuotenani Etelä-Koreassa 2008 .

ada Vapaaehtoistoiminta antaa minulle mielestäni etulyöntiaseman esimerkiksi työnhakutilanteessa . En usko, että valtaosalla ihmisistä on samankaltaisia valmiuksia käsitellä painetilanteita ja toimia ryhmässä, kuin meillä vapaaehtoisilla . Vapaaehtoisena toimiminen osoittaa, että olen tehnyt vapaa-ajallani jotain hyödyllistä ja epäitsekästä – etenkin kun ky-seessä on non-profit järjestö . Uskon ja toivon, että työnantajat arvostavat tätä .

Opiskelen oikeustieteitä Oslossa, ja opis-kelijoilla on erittäin isot paineet menestyä ja saada hyviä arvosanoja . Olen vapaaehtois-toiminnassa oppinut kantamaan vastuuta ja toimimaan tehokkaasti painetilanteissa .

V A PA A E H T O I S I S S Ap i i l e e v a l t a v a o s a a m i n e nRekrytoijien kannattaa entistä enemmän kiinnittää huomiota siihen, mitä työnhakija tekee vapaa-aika-naan . Nuoret oppivat vapaaehtoistyöstä arvokkaita taitoja, jotka ovat valttia työelämässä . Kysyimme YFU:n pitkäaikaisten vapaaehtoisten Ada Korhosen ja Janne Lindströmin kokemuksia vapaaehtoisena toimimisesta .

janne Vapaaehtoistoiminta on opettanut minulle ennen kaikkea esiintymis- ja koulut-tamistaitoja . Valmennuksissa puhuminen, oppilaiden tapaaminen ja YFU:n edustaminen erilaisissa tapahtumissa ovat olleet tilanteita, joissa on väkisinkin oppinut esiintymään, neuvottelemaan ja sopeutumaan uusiin tilanteisiin . Myös järjestön hallitustyöskentely on opettanut paljon siitä, miten järjestöä tai yritystä viedään eteenpäin ja miten hallinnol-lisia asioita hoidetaan . Nämä kaksi asiaa ovat taitoja, joista varmasti tulee olemaan hyötyä tulevaisuudessa, kun siirryn työelämään . YFU:ssa on ymmärrettävästi paljon kansain-välistä toimintaa, jonka ansiosta on päässyt tutustumaan hienoihin ihmisiin monista eri maista . On tullut opittua eri kulttuureista ja tavoista, mikä on aina eduksi globalisoituvassa maailmassa

janne Vapaaehtoisena oleminen on sopinut hienosti yhteen oman opiskeluni kanssa . Opis-kelen kansainvälisiä suhteita, ja vapaaehtois-työn kautta olen päässyt näkemään käytän-nön tasolla, miten eurooppalaiset instituutiot toimivat, mikä rooli järjestöillä on yhteiskun-nassa ja miten tärkeää nuorten liikkuvuus sekä kulttuurinen ymmärtäminen on . Toisaalta järjestön hallituksessa hankittu kokemus suun-nitelmallisesta talouden hoidosta, strategian muokkaamisesta ja yleisistä toimintatavoista ovat varmasti hyödyllisiä taitoja, päädynpä sitten yksityiselle, julkiselle tai kolmannelle sektorille töihin tulevaisuudessa .

Teksti: Marja vesala Kuvat: ada Korhonen, Janne lindström, yFU:n arkisto

Janne Lindström Euroopan Nuorisofoorumin syyskokouksessa Thessalonikissa.

Ada Korhonen vetämässä suomalaisten vaihto-oppilaiden valmennusta.

MITÄ TaITOJa vaPaaEhTOISTOIMInTa yFU:SSa On OPETTanUT SInUllE?

MITEn hyödynnÄT vaPaaEhTOISTOIMInnaSSa OPITTUJa TaITOJa?

Pilvi Torsti on suomalainen historiantutkija ja valtiotieteiden tohtori, joka nimitettiin kesäkuussa 2013 opetusministerin valtiosihteeriksi. Torsti on työskennellyt Bosnia ja Hertsegovinassa projektipäällikkönä koulutushankkeessa, jonka tuloksena mostarin kaupunkiin perustettiin vuonna 2006 United World College -lukio. Torsti on tehnyt paljon vapaaehtoistyötä myös Suomessa, Kroa-tiassa, Sloveniassa, Saksassa ja nepalissa.

11

EnSIn POIKa IlMOITTaa, ETTEI vOI TUlla valInTahaaSTaTTElUUn, koska vanhemmat eivät päästä . Bussimatka on liian pitkä ja vaarallinen . Lisäksi sodan runtelema, etnisesti jakautunut ja sillastaan kuuluisa Mostarin kaupunki mahdollisena koulu-kaupunkina arveluttaa .

MUTTa POIKa EI anna PERIKSI. Seuraavaksi hän toivoo, että haas-tattelu järjestettäisiin niin, että hän voisi palata kotiin saman päivän aikana eikä olisi pakko yöpyä Mostarissa . Isä lähtisi kuulemma kuskiksi .

nÄIn TaPahTUU. Lukion ensimmäistä luokkaa käyvä serbi-poika tulee kroaatti- ja bosniakkienemmistöiseen Mostariin haastatteluun tavoitteenaan paikka saman vuoden syksyllä toimintansa aloittavassa United World College -lukiossa .

ElETÄÄn vUOTTa 2006. 11 vuotta Bosnian sisällissodan jälkeen UWC-koulu on avaamassa ovensa Mostarissa perinteikkään Itävalta-Unkarin aikaan rakennetun lukion tiloissa .

SOdan aIKana lUKIOn EdITSE KUlKEvaSTa KadUSTa TUlI ETUlInJa

ja lukiosta sodan runtelema sotilaiden ammuntapaikka . Sodan jälkeen katu on ollut ei-kenenkään maata jakaen Mostarin kroaattienemmistöiseen Länsi-Mostariin ja bosni-akkienemmistöiseen itäiseen Mostariin . Lukio on pääosin seissyt tyhjänä ikkunat sisään rikottuina muistuttamassa sekä hienosta historiasta että kaameasta sodasta .

1990-lUvUn SOTa JaKOI bOSnIaSSa KOKO KOUlUJÄRJESTElMÄn kolmeen, ja etulinjoihin perustuvat jakolinjat ovat säilyneet näihin päiviin . Rauhanomaista tulevaisuutta paperilla tavoit-televan monikansallisen valtion sisällä sukupolvi nuoria on kasvanut opetellen kolmea keskenään vastakkaista historiaa .

KOULU MOSTARISSA RAKENTAA ARKIPÄIVÄN RAUHAA

KahdEKSaTTa vUOTTa TOIMIva MOSTaRIn UWC-KOUlU On POIKKEUS.

Vuosittain valittavasta noin sadasta oppilaasta enemmistö on bosnialaisia . Kansallisuutta ei hakemuksissa kysytä, mutta kotipaikkojen ja nimien perusteella porukkaa on kaikista ryhmistä . Lisäksi joukkoon mahtuu kansainvälisten stipendi-aattien joukko, heidän joukossaan myös suomalaisia .

SERbIPOJan PÄIvÄ MOSTaRISSa lähenee loppuaan . Haastattelu on tehty, mutta vielä pitäisi nähdä kaupungin kuuluisin nähtävyys, keskiaikainen turkkilaisten rakentama Mostarin silta . Poika kysyy haastatteluun osallistuneelta mostarilaiselta pojalta, voisiko hän lähteä siltaa näyttämään .

MyöhEMMIn MOSTaRIlaInEn KROaaTTIPOIKa KIITTElEE SERbI-

POIKaa siitä, että hän tuli nähneeksi jälleenrakennetun Mostarin sillan ensi kertaa sodan jälkeen, kun lähti kaverin oppaaksi . Silta oli kaikki nämä vuodet sijainnut muutaman sadan metrin päässä pojan kodista . Mutta väärällä puolella, jonne perheessä ei ollut tapana mennä . Ei ennen UWC-kou-lun tuomaa mahdollisuutta .

Pilvi Torsti

Kuva: Sandor Welsh Photography

12

Teksti: Maria Ruuska ja Marja vesala Kuvat: Elena Kurki, Konsta louhimo, laura Mattinen, Scandinavian Stock Photo

S t i p e n d e i l l ä

YFU:n Global Players -stipendit mahdollistivat Konsta Louhimon, Laura Mattisen ja Elena Kurjen vaihtovuo-den maailmalla . Kokemuksesta on kulunut jo useampi vuosi, mutta nuoret ovat edelleen kiitollisia kummeille ja yrityskumppaneille, jotka lähettivät heidät kansain- välistymään .

MAA I LMANKANSA LA I S I K S I

13

Päivääkään en vaihtaisi pois– Eihän se ollut yhtään mitä oletin, mutta päivääkään en vaihtaisi pois, summaa Lounais-Saksassa Zehnhausenin pikkukylässä vuoden elänyt turkulainen elena KUrKi, 21 .

Kurki vietti lukuvuoden 2010–2011 KonSTa loUHimon, 21, ja laUra

maTTiSen, 20, lailla Global Players -täysstipendiaattina . Niin ikään turku-lainen Louhimo asui Wienissä Itävallassa ja Joensuusta kotoisin oleva Mattinen matkasi Coyhaiquen kaupunkiin Chileen .

Mattinen tiesi jo 10-vuotiaana haluavansa vaihto-oppilaaksi . Seik-kailunhaluiselle nuorelle kohdemaalla ei ollut niinkään väliä . Hänelle olisi sopinut myös vuosi niin Thaimaassa, Brasiliassa kuin Venäjälläkin . Pääasia, että pääsi kauaksi . Espanjan kieleen hän tutustui ensimmäistä kertaa valmennusleirillä Chilessä . Isäntäperheeseen siirtyessä hän osasi sanoa, että on nälkä ja vessahätä .

Elena Kurjelle Saksa oli luonnollinen kohdemaavaihtoehto, koska hän oli lukenut koulussa saksaa pitkänä kielenä . Kurki halusi vaihtarina tutustua kulttuuriin syvällisemmin ja oppia puhumaan kieltä kunnolla . Turkulaistyttö päätyi perheeseen, jossa oli neljä alle viisivuotiasta lasta . Taaperot olivat oivia kielenopettajia, koska he käyttivät yksinkertaista kieltä . Isäntäperheen isän murretta sen sijaan oli varsinkin aluksi vaikea ymmärtää .

– Kuullessani, että muutan maaseudulle, ajattelin, että siellä on varmasti tosi maalaista ja ihmiset asuvat Suomen tyyliin harvassa . Kyläläiset asuivatkin tiheästi ja yhteisö oli tosi tiivis .

Tulevaisuuden suunnitelmat kirkastuivatVuoden aikana Elena Kurjelle kirkastui, että hän haluaisi tulevaisuudes-sa työskennellä matkailun parissa . Nyt hän opiskelee Yrkeshögskolan Noviassa Turussa matkailualaa ruotsiksi .

– Vaihtarivuosi antoi uskallusta . Ilman sitä en olisi ehkä uskaltanut lähteä opiskelemaan ruotsiksi . Hyvin on kuitenkin mennyt .

MAA I LMANKANSA LA I S I K S I

VUODELLE 2014 M YÖNNETYT STIPENDIT

- Viisi 2700–3500 euron Global Players -stipendiä USA:an, Brasiliaan, Alankomaihin ja Belgiaan. Stipendit myönnet-tiin taloudellisin perustein.

- Kolme 5000 euron stipendiä Meksikoon. Stipendien kritee-reinä taloudelliset perusteet ja kiinnostus Meksikoa sekä espanjan kieltä kohtaan.

- Viisi 2000 euron stipendiä Saksaan. Kriteereinä kiinnostus Saksaa ja saksan kieltä kohtaan.

- Kolmetoista Young Ambassadors’ -stipendiä ympäristöpai-notteiseen kesäohjelmaan Yhdysvalloissa.

- Lehden mennessä painoon haettavana vielä kaksi 2000 euron stipendiä Liettuan YFU:n koripallo-ohjelmaan.

Isäntäperheen lapset olivat hyviä kielenopettajia Elena Kurjelle.

Laura Mattinen us-koo, että espanjan osaaminen auttaa työnhaussa.

Konsta Louhimo oppi saksan kielen lisäksi laskettelemaan.

14

S t i p e n d e i l l äMAA I LMANKANSA LA I S I K S I

U n e l m a n i T o T e U T U UOlen haaveillut vaihtovuodesta USA:ssa jo pienestä lähtien . Huomasin YFU:n jakavan stipendejä vaihto-oppilasvuodelle . Tiesin, että siinä on tilaisuuteni, joten ryhdyin tuumasta toimeen ja aloin kokoamaan hakemusta . Lähetin hakemuksen liittei-neen, kävin haastattelussa ja odottelin . Se kaksi viikkoa tuntui ikuisuudelta!

Lopulta yhtenä päivänä löysin keittiön pöydällä paksuhkon YFU-kirjeen, jonka avasin innoissani ja sisällä oli hyväksymiskirje . Seuraavat kaksi päivää päässäni pyöri vain, että sainko minä sen stipendin ihan todella!

Se fiilis oli ihan mahtava, ensimmäinen askelma unelmaani kohti oli otettu . YFU:n vaihtaritunnit koulussa sekä kaverien sisarusten ja oman veljen onnistunut vuosi lisäsivät vain varmuutta ja intoa lähteä . Eihän se aina tule olemaan pelkillä ruusuilla tanssimista, mutta olen valmis ottamaan sen vastaan, sillä mielestäni haasteet ja niissä itsensä voittaminen kasvattavat ihmisenä eniten .

Tämä vuosi ei olisi mahdollinen ilman Global Players -stipen- diä . Siksi olenkin erittäin kiitollinen kaikille niille, jotka ovat stipendirahastoon lahjoittaneet . Te annatte minulle mahdollisuuden kokea, nähdä ja oppia uutta . On aivan mahtavaa päästä kokemaan ainut- laatuinen vuosi ulkomailla!

En voi sanoa muuta kuin kiitos, kiitos ja kiitos!

TäHTi PaloJärvi, Global Players -stipendiaatti 2014-15

Vaihto-oppilasvuodella oli myös suuri merkitys Konsta Louhimon elämään . Saksan kielen lisäksi hän oppi vuoden aikana laskettelemaan . Isäntäperheeltä joululahjaksi saatu hissilippu ja viikko Alpeilla oli ikimuistoinen elämys .

Louhimo pyrkii parhaillaan opiskelemaan kulttuuriantropologiaa Wienin yliopistoon . Vuosi vaihdossa herätti kiinnostuksen kieliin ja kulttuureihin .

– Tulevaisuudessa haluaisin työskennellä Afrikassa tai Aasiassa vaikka jossain avustus- tai ihmisoikeusjärjestössä .

Laura Mattinen viimeistelee parhaillaan Suomessa lähihoitaja- ja lukio-opintojaan . Sen jälkeen olisi tarkoitus pyrkiä yliopistoon . Hän palasi vaihtarivuotensa jälkeen muutamaksi viikoksi kotiin ja matkasi sen jälkeen vielä puoleksi vuodeksi takaisin Chileen viimeistelemään opinnot paikallisessa koulussa .

– Tykkäsin, että ihmisillä ei ollut Chilessä pipo aina niin kireällä kuin Suomessa . Ihmiset olivat tosi ystävällisiä ja rentoja . Toisaalta ymmärsin vuoden aikana myös olemaan iloinen, että Suomessa ei ole monia esimerkiksi köyhyyteen liittyviä sosiaalisia ongelmia, joita siellä kohtasin .

Suomi tarvitsee kielitaitoisia ihmisiäKolmikko ei olisi voinut lähteä vaihto-oppilaaksi ilman täysstipendiä . Mahdollisuudesta päästä maailmalle Global Players -kummien tuella he ovat hyvin kiitollisia .

– Suomi tarvitsee tulevaisuudessa yhä enemmän kielitaitoisia tyyp-pejä . Pelkällä suomella kun ei pitkälle pötki, Mattinen sanoo .

Hän uskoo, että tulevaisuudessa espanjan taito on hyvä ässä hihassa työnhaussa .

Kaikki kolme puhuvat moneen otteeseen ulkomailla tapahtuneesta itsenäistymisestä ja suvaitsevaisuuden lisääntymisestä . Louhimo joutui ujona haastamaan itsensä uudessa elinympäristössä uudella tavalla ja Kurjelle taas maalla eläminen avasi uusia näköaloja maailmaan .

– Monia vuoden aikana opittuja asioita on vaikea edes sanallistaa . Niitä huomaa aina vaivihkaa . Tätä nykyä sitä vaan uskaltaa tehdä asioita enemmän kuin ennen, Kurki sanoo .

15

SaKaRI alhOPURO lääkintöneuvos

alhopuro tukee Suomen ja meksi-kon välistä vaihtoa oman stipendi- rahastonsa kautta.

”Nuorten kansainvälistymisen edistäminen on minulle sydämenasia . Kaikki kolme lastani ovat olleet vaihto-oppilaina latinomaissa . Koko maailmassa on noin 450 miljoonaa pääkiele-nään espanjaa puhuvaa ihmistä . Suomessa on aivan liian vähän espanjankieltä osaavia ihmisiä .

Olin itse YFU:n vaihto-oppilaana Yhdysval-loissa noin 50 vuotta sitten . Tämä vuosi an-toi minulle hyvän englannin kielen taidon, josta on ollut erittäin paljon hyötyä omalla urallani . Toimin myöhemmin useita vuosia Suomen YFU:n hallituksessa sekä Euroopan YFU-maiden yhteistyöjärjestö European Educational Exchangesin hallituksessa ja sen puheenjohtajana . Tämä aika jätti mi-nuun pysyvän kiinnostuksen kansainväli- siin asioihin .

Meksikon kunniakonsulina haluan tukea erityisesti Suomen ja Meksikon välistä nuoriso-vaihtoa jakamalla tähän apurahoja stipendi- rahastostani . Meksiko on iso ja hieno maa, jossa on paljon nähtävää ja koettavaa . Siellä on noin 116 miljoonaa asukasta . Suomalaisille yrityksille maa on suuri mahdollisuus .”

KaTI SUURMUnnEviestintä- ja mark-kinointijohtaja

Suurmunne on Global Players Kummi, joka teki myös merkkipäivä-lahjoituksen YFU:n stipendirahastoon.

”Olen itse ollut YFU-vaihto-oppilas, joten tunnen merkityksen omakohtaisesti ja omien lasteni kautta . Global Players -rahasto on minusta erinomainen keino tarjota unohtu-maton, joskus jopa elämää muuttava vuosi nuorille, joilla muuten tätä mahdollisuutta ei olisi . Lahjoitus oli minulle luonteva vaihtoeh-to . Olen jo vuosia, esimerkiksi joulukorttien lähettämisen sijaan, ostanut vaikka sairaan-hoitajille polkupyöriä Afrikkaan ja kertonut tästä sähköpostitervehdyksessä ystävilleni . Uskon, että myös juhlavieraani pitivät tätä minulle tyypillisenä valintana . Sitä paitsi en katsonut tarvitsevani mitään tavaroita tai muita perinteisiä lahjoja .”

TOPI PaananEntoimitusjohtaja

Peikko Group tukee Saksaan ja itä-eurooppaan suuntautuvaa vaihtoa.

”Saksa on maa, jota on hyvä ymmärtää . Ja saksan kieltä kannattaa osata hyvin . Talous- siteet Suomen ja Saksan välillä ovat vankat ja uskon, että vaihto-oppilasvuosi siellä voi tuo-da paljon uusia näkemyksiä . Aina ei tarvitse lähteä Euroopan ulkopuolelle .”

KIITOS yhTEIST yöKUMPPanEIllE!

YFU:n kanssa nuoria maailmalle lähettävät:

• CIMO

• CWT Kaleva Travel

• Dextra

• Eurooppalainen

• GSK

• Opetushallitus

• Peikko Group

• Sakari Alhopuron rahasto

• Santen

• Ulkoasiainministeriö

• Vaisala

• Yhdysvaltain Suomen suurlähetystö

• Yksityiset Global Players Kummit ja

yrityskummit

T U l e m U K a a n m U U T Ta m a a n n U o r T e n m a a i l m a a !YRITYKSET Sopivatko nuoret ja kansainvälisyys yrityksesi arvoihin? Sitouta tulevaisuuden tekijät nyt!

O ta yhteyttä, niin räätälöidään yhteistyö yrityksellesi sopivaksi.

YKSITYISHENKILÖT Ryhdy G lobal Players Kummiksi. Kummimaksu on vain 30 euroa vuodessa ja sillä kartutetaan

stipendirahastoa.

MERKKIPÄIVÄLAHJOITUS Halutessasi voit ohjata merkkipäiväsi muistamiset YFU:n stipendirahastoon.

Kukkien ja lahjojen sijaan onnittelijasi pääsevät toteuttamaan lahjakkaan, vähävaraisen

nuoren unelmaa vaihto-oppilasvuodesta.

Lisätietoja: Toiminnanjohtaja E lina Talonen-Lintunen, puh. (09) 6226 130, elina.talonen@yfu.fi w w w.yfu.fi /lahjoita

Miksi haluat tukea nuor ten kansainvälistymistä?

16

Koonnut: Marja vesala Kuvat: yFU:n arkisto

KOTINA K O K O M A A I L M AYFU:n historia juontaa juurensa toisen maailmansodan jälkeiseen aikaan . Järjestön perustaja rachel andrésen ymmärsi, kuinka tärkeitä ruohonjuu-ritason suurlähettiläitä lukioikäiset vaihto-oppilaat ovat .

Vaihto-oppilastoiminta on edelleen mitä parhainta ruohonjuuritason rauhanrakentamista . YFU:n tehtävänä on antaa ihmiselle mahdollisuus elää toisessa kulttuurissa sekä kasvattaa häntä ymmärtämään ja hyväksymään erilaisuutta .

Pitkälle toistakymmentä tuhatta nuorta on hankkinut ensimmäiset kansainvälistymiskokemuksensa YFU:n kautta . Valtaosan näistä edellä-kävijöistä tapaa nykyään merkittäviltä paikoilta yhteiskunnan eri osa-alueilla .

Kansainvälistymisen asiantuntija-na sekä edelläkävijänä YFU haluaa kasvattaa seuraavan sukupolven vaikuttajia ja auttaa Suomea menes-tymään kansainvälisessä kilpailussa . Olemme mukana rakentamassa entistä suvaitsevampaa sekä itsetun-toisempaa Suomea ja rauhanomai-sempaa maailmaa .

”Education is the most powerful weapon which you can use to change the world” nelson mandela

1992

Eksoottiset kohteet alkoivat kiinnostaa . Ensimmäiset oppilaat lähtivät Chileen, Ecuadoriin ja Meksikoon .

Presidentti Martti Ahtisaari vierailulla YFU:n päätoimistolla Washington DC:ssä vuonna 1994. Vieressä Suomen YFU:n silloinen toiminnanjohtaja Silja Pajukka.

1996Japanin vaihto-ohjelma käynnistyi .

Japaniin lähteviä nuoria valmennuksessa.

2000

2000-luvulla YFU:n kohdemaavalikoima laajeni edelleen . Mukaan tulivat mm . Etelä-Korea, Kiina, Thaimaa, Intia ja Etelä-Afrikka .

Ensimmäinen suomalaisoppilas lähti Venäjälle . Suo-men YFU täytti 50 vuotta . Presidentti Martti Ahtisaari toimi juhlavuoden suojelijana .

200850-vuotisjuhlissa Helsingin Kalastajatorpal-la YFU USA:n toiminnanjohtaja Mike Finnell ja Suomen YFU:n toiminnanjohtaja Elina Talonen-Lintunen.

2014

Suomen YFU on lähettänyt maailmalle yli 13 000 suo-malaisnuorta ja vastaanottanut yli 4 000 ulkomaista nuorta . Suomalaiset vaihto-oppilaat voivat valita vaihtomaansa noin 30 kohdemaan joukosta . YFU:lla on vakiintuneet stipendiohjelmat, jotka mahdollista-vat kansainvälistymisen vaihto-oppilaana myös hei-kommassa taloudellisessa asemassa oleville nuorille .

17

1951

Rachel Andrésen perusti YFU:n Michiganissa USA:ssa .

1958

YFU aloitti toimintansa Suomessa . Ensimmäiset suomalaiset vaihto-oppilaat Marja-Leena Aarnela, Tauno Kahanpää, Kimmo Kalela ja Pirkko Savisaari (ent . Pirhonen) lähtivät Yhdysvaltoihin .

Kimmo Kalela isäntäperheensä kanssa

Tauno Kahanpää matkalla Yhdysvaltoihin.

1965

Ensimmäiset amerikkalaiset vuosioppilaat saapuivat Suomeen .

Suomesta lähtevien vaihto-oppilaiden määrä kasvoi tasaisesti koko 1970-luvun . Perheet halusivat panostaa suomalaisnuorten tulevaisuuteen ja kielitaitoon . Suomi oli maailman suurin vaihto-oppilaitalähettänyt ja vastaanottanut maa .

1970Toimitusjohtaja, YFU:n hallituksen jäsen Klaus Ku-hanen pelasi amerikkalaista jalkapalloa vaihto-oppilas-vuotenaan 1976-77.1976

YFU oli USA:n 200-vuotisjuhlavuoden virallinen vaihto-oppilasjärjestö . Suomeen saapuneet kesäoppilaat tapasivat tasavallan presidentti Urho Kekkosen .

1982YFU avasi Euroopan ohjelmat . Niihin haettiin niin innokkaasti, että oppilaspaikat eivät riittäneet . Yhdysvaltain senaatin ja Suomen valtion välinen ns . Senaattoriohjelma käynnistyi .

1987

Ensimmäiset suoma-laiset vaihto-oppilaat

lähtivät Australiaan ja Uuteen-Seelantiin .

1989

Rautaesiripun murtuminen laa- jensi YFU:n toimin-taa Itä-Eurooppaan .

”Lukemattomia kertoja olen toivonut, että me voisimme oppia amerikkalaisilta tämän: saada vieras tuntemaan olonsa kotoiseksi, saada hänet tuntemaan olevansa aidosti yksi joukosta, että hän on pidetty – ja lähdettyään kaivattu .” Pirkko Savisaari .

18

YFU-uutisia Koonnut: Marja vesala Kuvat: Scandinavian Stock Photo, US Embassy helsinki, yFU

Suuri Suomen ja YFU:n ystävä arTHUr

CollinGSWorTH menehtyi Berliinissä 23 .7 .2013 .

Suomi ja koko maailma menettivät visio-näärin, filantroopin ja sydämellisen ystävän . Arthur jättää jälkeensä aukon, jota on mahdo-tonta paikata .

Arthur Collingsworthin rakkaus Suomeen syttyi vuonna 1966, kun YFU pyysi häntä matkanjohtajaksi Yhdysvalloista palaavien suomalaisten vaihto-oppilasnuorten paluu-lennolle . Koneen laskeutuessa Helsinkiin nuoret kajauttivat Maamme-laulun, mikä teki Arthuriin suuren vaikutuksen . Monet Arthurin vuosien varrella solmimat valtiolliset siteet ja ystävyyssuhteet syntyivät niin ikään YFU:n myötä .

Arthurin työ YK-yliopistossa vaikutti suuresti Suomen hallituksen päätökseen perustaa

kansainvälinen WIDER-instituutti Suomeen . Nimenomaan Arthurin ideasta lähti ajatus perustaa Millennium-teknologiapalkinto, joka sai tukea monilta poliitikoilta ja yritysjohtajilta . Näin Suomi oli saanut oman Nobelinsa . Suo-mea rakastanut diplomaatti on yksi harvoista ulkomaalaisista, joka on saanut elämänsä aikana kaksi Suomen valtion korkeimmista

Arthur Collingsworth in Memoriam

Ensimmäinen vaihto-oppilas Intiassa

ensimmäinen suomalainen YFU:n vaihto-oppilas, Timo Salo-

nen, viettää parhaillaan vaihto-op-pilasvuottaan Intiassa . YFU Intia on perustettu vuonna 2003 .

– Orientaatiossa sanottiin, että maahan sopeutuessa ei tule etsiä eroavaisuuksia vaan yhteneväi-syyksiä . Näinpä yhtenä päivänä avasin vihkoni ja kirjoitin uudelle sivulle ”yhteneväisyyksiä” . Hetken aikaa tuijotin tyhjää sivua ja nauroin hiukan ääneen . Myöhemmin löysin sivulle hyttyset, mutta senkin voisi kyseen-alaistaa . Nekin ovat nimittäin pienempiä ja pirullisen hiljaisia, kirjoittaa Timo Salonen YFU:n blogissa .

– Ovatpa ihmisetkin täällä pienempiä, mutteivät todellakaan hiljaisia . Kai 1,2 miljardin asukkaan maassa täytyy jotenkin pitää äänensä kuulu-vissa ja näin ollen intialaisten keskustelut vaikuttavat suomalaisen kor-viin usein rajulta riitelyltä . Kun tähän lisätään vielä matala kynnys läiskiä toisia selkään, näyttää tilanne usein fyysiseltä kahakalta . Äänekkyyden käydessä välillä hermoille osaa kuitenkin arvostaa ihmisten loputonta ystävällisyyttä . Tuntemattomat ovat iästä ja sukupuolesta riippuen joko ystäviä, setiä, tätejä, veljiä tai siskoja ja heille puhutaan kuin vanhoille tutuille . Varsinkin ulkomaalainen on täällä ihmisten ympäröimä ja ensimmäiset kouluviikot kuluivat julkisuuden kiroissa loputtomiin kysy-myksiin vastaillessa ja nimikirjoituksia jaellessa, jatkaa Salonen .

YFU:n vaihto-oppilaiden kirjoituksia eri maista pääset lukemaan osoitteessa yfufinland.blogspot.fi

kunniamerkeistä suomalaisen yhteiskunnan hyväksi tekemästään työstä .

YFU:n varapresidenttinäkin toiminut Arthur Collingsworth jaksoi muistuttaa, että pienen maan on oltava kansainvälinen ja panostus nuoriin on elintärkeää: – Arvokkain kokemus, jonka nuori ihminen voi saada, on vaihto-op-pilasvuosi – se laajentaa maailmankuvaa ja auttaa nuoria näkemään oman maansa uudel-la tavalla . Kriittiset kansalaiset ovat parempia kansalaisia .

YFU:lla on ollut jo vuosien ajan Arthur Collingsworthin perustama ja hänen nimeään kantava stipendirahasto, josta myönnetään lahjakkaille, vähävaraisille nuorille stipendejä vaihto-oppilasvuotta varten . Arthurin elä-mäntyö jatkuu stipendirahaston myötä hänen läheistensä myötämielisellä suhtautumisella .

Halutessasi voit tehdä muistolahjoituksen arthur Collingsworthin rahastoon: Suomen Youth For Understanding ry. danske Bank Fi50 8318 6710 0106 92 viitteeksi lahjoituksen tekijän nimi.

YFU :n jäsenenä tuet nuorten kansain-

välistymistä ja voit vaikuttaa 55-vuotiaan järjestön toimintaan . YFU:lla on selkeä missio . Tarjoam- me nuorille mahdollisuuden elää toisessa kulttuurissa ja oppia ymmärtämään ja hyväksymään erilaisuutta .

Yhteistyökumppaneidemme kanssa tarjoamme nyt jäsenillemme uusia, upeita jäsenetuja:- A-lehtien Mondo-, Maku-, Kotivinkki- ja Demi-lehdistä -50 % alennus .- Laadukkaat matkalaukut jäsenhintaan .- Alennuksia hotelliyöpymisistä .- Pentikin verkkokaupasta -20 % alennus .

Yhdistyksen jäsenenä- pääset hyödyntämään jäsenetuja, joiden valikoimaa pyrimme jatku-

vasti kasvattamaan .- voit osallistua YFU:n kevät- ja syyskokouksiin sekä koulutuksiin ja

vaikuttaa toimintamme kehittämiseen .- saat tietoa YFU:n toiminnasta ja kutsuja tilaisuuksiin .

Jäsenmaksu on 20 € vuosi. lue lisää ja liity jäseneksi osoitteessa www.yfu.fi/liity-jaseneksi. Sähköpostitse tavoitat meidät osoitteesta yfu.finland@yfu.fi ja puhelimitse numerosta (09) 6226 130 .

Nyt kannattaa liittyä YFU:n jäseneksi

19

Young Ambassadors’ -kesästipendiohjelma jatkuu

Yhdysvallat on 50 erilaista osavaltiota,yli 300 miljoonaa erilaista amerikkalaista.

Liity ystävyysseuran jäseneksi!Suomi-Amerikka Yhdistysten Liitto

www.sayl.fi

SUOMI-AMERIKKA YHDISTYSTEN LIITON MEDIAKANAvAT 2014

CIMOn ja Yhdysvaltain Suomen suurlähe-tystön rahoittama ympäristö- ja monikult-

tuurisuuspainotteinen Young Ambassadors’ -kesästipendiohjelma toteutetaan myös vuonna 2015 .

– Rahoituksen myöntäminen Young Am-bassadors’ -ohjelmalle vuodesta 2011 lähtien on ollut merkittävä tunnustus Suomen ja Yhdysvaltain hyville suhteille sekä maidemme väliselle vaihto-oppilastoiminnalle . Olemme iloisia siitä, että suurlähettiläs BrUCe J. oreCK on pitänyt tärkeänä nuorten kansainvälistymisen tukemista ja ympäristöasioita, sanoo YFU:n toiminnanjohtaja elina Talonen-linTUnen .

Suosittuun kesästipendiohjelmaan on tullut joka vuosi noin 200-300 hakemusta . Lukioikäi-set stipendiaatit viettävät kuusi viikkoa Colo-radossa, Yhdysvalloissa tutustuen syvällisesti ympäristöasioihin . Ohjelman yhteistyökump-panina toimii Vaisala Oyj .

Kun ostat matkan, hanki samalla matkavakuutus!

Iloista ja turvallista lomaa!Vielä ehdit suojata itsesi ja perheesi ennen matkaa.

nnen

Hepatiitti A:ta ja B:tä sekä muita tarttuvia tauteja

esiintyy suuressa osassa maailmaa.

Lisätietoa ROKOTE.FI

4/20

13, F

IN/V

AC

/002

1f/1

3

Piispansilta 9 A02230 Espoo

Cutterguide: No Printing Process: Offset GD: SA 32041

Size: 210x250mm Pages: 1 Colors: C M Y K (4 Colors)Native File: Indesign CS5 Windows Generated in: Acrobat Distiller 9.0

Rokote Fi_Advert_GSKEDC-FB-2014-196_D1.indd 1 1/20/2014 8:03:40 PM