Yläasteikäisten uni

Julia Korpihete & Roosa Lukkala Te3 tutkimusraportti Forssan yhteislyseo

08.05.2014

Sisällysluettelo: 1. johdanto………………………………………………………………………………1 2. aineisto ja menetelmät………………………………………………………………2 3. tulokset………………………………………………………………………………..3 4. tulosten tarkastelu/pohdinta………………………………………………………...13 5. yhteenveto……………………………………………………………………………15 6. lähteet…………………………………………………………………………………16 liitteenä: kyselylomake

1. johdanto

Murrosikäisten nuorten tulisi saada unta yhtä paljon kuin nuorempienkin lasten eli

henkilöstä riippuen n. 8­10 tuntia vuorokaudessa. Halusimme selvittää, kuinka monta tuntia

nuoret keskimäärin todellisuudessa nukkuvat vuorokaudessa eri ikäryhmissä ja siksi

tutkimuksen kohteenamme olivat 7­9lk tytöt ja pojat. Myös tieto siitä, miten tietyn mittaiset

yöunet vaikuttavat henkilön päivittäiseen rytmiin ja millaista unen laatu on ovat yksi

mielenkiinnon kohteistamme ja haluamme selvittää esimerkiksi, että vaikuttaako

myöhäiseksi venähtänyt nukkumaanmenoaika jompaan kumpaan tai kenties molempiin

asioihin.

Terveyden ja hyvinvointilaitoksen vuonna 2010 tekemän tutkimuksen mukaan noin puolet

suomalaisista nuorista nukkuu alle 8,5 tuntia yössä ja, että sama määrä nuoria menee

koulupäivinä nukkumaan klo 22.30. Markku T. Hyypän ja Erkki Kronholmin kirjoittamassa

kirjassa “uni ja vire” vuodelta 1998 kerrotaan unen puutteesta johtuvan uneiliaisuutta ja

etenkin nuorille opiskelun kannalta haitallista motivaation puutetta ja keskittymiskyvyn

heikkenemistä. Myös terveys ja hyvinvointilaitoksen 1.11.2013 aloitetun tutkimuksen

mukaan unen määrällä on tärkeä rooli aivojen kypsymisessä ja nuoren oppimiskyvyn ja

­halun, tunne­elämän ja sosiaalisen kypsyyden kehityksessä. Halusimme tietää päteekö

yllä olevat tiedot myös forssalaisten nuorten keskuudessa vai poikkeaako forssalaisten

nuorten unimäärät positiivisesti vai negatiivisesti keskimääräisistä tuloksista.

1

2. aineisto ja menetelmät

Suoritimme poikittaistutkimuksen Forssan Keskuskoululla yhdelle ryhmälle jokaiselta

yläasteen vuosiluokalta. Toteutimme tutkimuksen ns. haastatteluilla, mutta käytimme

suuresta vastaajien määrästä johtuen apuna vastauslomakkeita. Ensimmäinen kysymys

käsitteli tutkimuksen kannalta tärkeintä tietoa, eli onko kyseessä tyttö vai poika ja miltä

luokalta. Toinen kysymys käsitteli nuoren keskimääräistä nukkumaanmeno­ ja

heräämisaikaa arkena sekä viikonloppuna/loma­aikana. Kolmantena kysymyksenä oli

monivalintatehtävä, joka sisälsi viisi erilaista kohtaa, joista jokainen käsitteli jollain tapaa

unen laatua ja vastaajan tuli valita itselleen sopivin vaihtoehto kolmesta eri aikaa

kuvaavista vaihtoehdoista; harvoin/ei koskaan, joskus tai usein. Neljännessä eli

viimeisessä kysymyksessä halusimme selvittää miten nuori itse kokee liian vähäisten

yöunien vaikuttavan normaaliin arkielämään ja että vastaako nuorten käsitykset unen

määrän vaikutuksista tutkittuja tuloksia.

Suoritimme tutkimuksen henkilökohtaisesti jakamalla kyselylomakkeet ja olemalla

paikalla koko tutkimuksen ajan. Tulokset kuitenkin saattavat olla hieman vääristyneet, sillä

8­luokan pojat eivät taida olla aivan varmoja omasta sukupuolestaan, sillä tuloksissa näkyi,

että poikia olisi ollut luokalla vain neljä, mutta itse tutkimustilanteessa poikia oli kuitenkin

luokassa hieman enemmän. Kysymysten avulla pyrimme saamaan vastauksen siihen,

kuinka paljon nuoret nukkuvat milläkin luokka­asteella ja onko luokan sisäisten oppilaiden

eli tyttöjen ja poikien tulosten välillä eroavaisuuksia ja, että löytyykö eroavaisuuksia myös

eri luokka­asteiden välillä. Tarkastelemalla tuloksia pohdimme myös onko unen määrällä ja

­laadulla yhteys toisiinsa.

2

3. tulokset

1. 7.luokka → yhteensä 16 oppilasta, joista 7 tyttöä ja 9 poikaa.

2. a)

3

Suurin osa 7. luokan oppilaista herää arkena klo 07.00, mutta pojat ovat yleisemmin

hereillä aikaisemmin sekä myös nukkuvat useimmiten pidempään kuin tytöt. Yleisin

nukkumaanmenoaika oli 22.00 ja heräämisaika 07.00 eli unen pituuden keskiarvoksi tulee

n. 9 tuntia. 7. luokan oppilaista suurin osa menee nukkumaan klo 22.00, mutta yllättävää

tuloksissa on se, että suurin osa näistä henkilöistä on tyttöjä. Toinen yllättävä asia on myös

se, että osa pojista menee nukkumaan arkena jo klo 21.00, kun tyttöjä ei tuohon aikaan

mene nukkumaan yhtään. Poikien ja tyttöjen unen määrällä ei ole huomattavaa eroa, mutta

pojat saattavat hieman pidemmäksi venyneestä heräämisajasta johtuen nukkua hieman

tyttöjä enemmän.

4

b)

Suurin osa menee nukkumaan 23.00 ja herää 09.00 jolloin unen keskipituudeksi tulee

viikonloppuisin ja loma­aikoina n. 10 tuntia. Pojat nukkuvat tyttöjä keskimäärin pidempään,

mutta myös myöhäisempi nukkumaanmenoaika on pojilla tyttöjä yleisempi. Suurin osa

7.luokan pojista menee kuitenkin nukkumaan 23.00, joka on pojilla yleisempää kuin tytöillä.

Tytöt kuitenkin heräävät keskimäärin aikaisemmin kuin pojat myös myös lomilla ja

viikonloppuisin.

5

3.

harvoin/ei koskaan joskus usein

Onko sinulla ollut vaikeuksia nukahtaa? 43% 41% 16% Heräiletkö öisin? 50% 43% 7% Kuinka usein olet herännyt liian aikaisin niin, ettet ole pystynyt enää nukahtamaan? 56% 38% 6% Oletko tuntenut itsesi uneliaaksi päivällä? 16% 49% 35% Koetko, että nukut riittävästi? 6% 44% 50%

Suurimmalla osalla ei ole ollut vaikeuksia nukahtaa eikä öisin ole tapahtunut ylimääräisiä

heräämisiä. 49% eli melkein puolet 7. luokan opiskelijoista on kuitenkin joskus tuntenut

itsensä väsyneeksi päivällä ja 35% jopa usein. Puolet luokan opiskelijoista kokee kuitenkin

nukkuvansa usein riittävän paljon.

6

1. 8. luokka ­­­> yhteensä 15 opiskelijaa, joista 11 tyttöä ja 4 poikaa 2. a)

Yleisin nukkumaanmenoaika on 22.00 ja heräämisaika 06.00, joten unen määrä on luokan

opiskelijoilla n. 8 tuntia. Poikien vähäisestä määrästä johtuen tyttöjen ja poikien tuloksia on

hieman vaikea verrata, mutta keskimäärin pojat menevät nukkumaan hieman myöhemmin

kuin tytöt, mutta heräävät kuitenkin samoihin aikoihin 06.00. Tästä johtuen poikien unen

määrä saattaa olla hieman alhaisempi kuin keskimääräinen 8 tuntia.

7

b)

Keskimääräinen nukkumaanmenoaika on 23.00 ja heräämisaika 11.00 eli unen pituus on

n. 12 tuntia. Tyttöjen nukkumaanmenoaika on myöhästynyt muutamalla tunnilla arjen

nukkumaanmenoaikaan verrattuna samoin kuten poikienkin. Heräämisajat kuitenkin

vaihetelevat laidasta laitaan keskimääräisen aja ollessa 11.00, osan herätessä jo 07.00 ja

toisten vasta 14.00. 8

3.

harvoin/ei koskaan joskus usein

Onko sinulla ollut vaikeuksia nukahtaa? 62% 33% 5% Heräiletkö öisin? 67% 19% 14% Kuinka usein olet herännyt liian aikaisin niin, ettet ole pystynyt enää nukahtamaan? 46% 50% 4% Oletko tuntenut itsesi uneliaaksi päivällä? 7% 53% 40% Koetko, että nukut riittävästi? 21% 46% 33%

Yhä harvemmalla on ollut vaikeuksia nukahtaa ja 67% eli yli puolet on kokenut yöllisiä

heräilyjä harvoin tai ei koskaan. Puolet 8. luokan opiskelijoista herää joskus niin, ettei pysty

heräämisen jälkeen nukahtamaan uudestaan, mutta vain 4% sanoo niin käyvän usein. 53%

eli valtaosa luokasta tuntee itsensä joskus uneliaaksi päivällä ja vain 7% niin käy harvoin

tai ei ollenkaan. Valtaosa on sitä mieltä, että he nukkuvat joskus tarpeeksi, mutta melkein

neljäsosa kokee nukkuvansa riittävästi harvoin tai ei koskaan.

9

1. 9. luokka­­­> 19 oppilasta, joista 10 tyttöä ja 9 poikaa

2. a)

Keskimääräinen nukkumaanmenoaika on 23.00 ja ja heräämisaika 06.00 joten

keskimääräinen unen pituus 9. luokkalaisilla on n. 7 tuntia. Pojat menevät aikaisemmin

nukkumaan kuin tytöt ja jopa heräävät myöhemmin tyttöihin verrattuna, joten unen pituus on

pojilla hiema pidempi.

10

3.

Keskimääräinen nukkumaanmenoaika on 24.00 ja heräämisaika 10.00, joten unen

pituudeksi tulee n. 10 tuntia.Tytöt menevät aikaisemmin nukkumaan kuin pojat ja samoin

myös heräävät poikia aikaisemmin. Pojat sen sijaan valvovat pidempään ja tästä johtuen

myös heräämisaika venyy pitkälle päivään. Sen lisäksi unen määrä

saattaa olla suurempi pojilla, kuin tytöillä johtuen pitkäksi venyneestä

nukkumaanmenoajasta. 11

3.

harvoin/ei koskaan joskus usein

Onko sinulla ollut vaikeuksia nukahtaa? 47% 43% 10% Heräiletkö öisin? 64% 36% 0% Kuinka usein olet herännyt liian aikaisin niin, ettet ole pystynyt enää nukahtamaan? 84% 16% 0% Oletko tuntenut itsesi uneliaaksi päivällä? 11% 32% 57% Koetko, että nukut riittävästi? 23% 54% 23%

9. luokan opiskelijoilla on ollut suurimmalla osalla harvoin tai ei ollenkaan vaikeuksia

nukahtaa eikä öisiä heräilyjä ole ollut tai niitä on ollut harvoin. Uudelleen nukahtaminen ei

ole valtaosalle eli 84% ongelma, mutta 57% eli yli puolet oppilaista on tuntenut itsensä

usein uneliaaksi päivällä. 54% eli yli puolet kokee kuitenkin nukkuvansa joskus riittävästi.

12

4. tulosten tarkastelu/pohdinta

Tarkastellessa tuloksia saimme selville, miten unen määrä eroaa eri luokka­asteiden

välillä. 7. luokalla keskimääräinen unen pituus on n. 9 tuntia, 8. luokalla n. 8 tuntia ja 9.

luokalla 7 tuntia. Nettisivuston nimeltä tervekoululainen.fi mukan n. 8­9 tuntia yössä on

riittävä unenmäärä, joten 7. ja 8. luokkalaisten keskuudessa unen määrä vastaa

suosituksia. 9­luokkalaisten keskuudessa vuorokautinen unen määrä on hieman

alakanttiin, mutta ei kuitenkaan hälyttävän pahasti. Myös nukkumaanmenoaika siirtyy

keskimäärin tunnilla eteenpäin 9. luokalle siirryttäessä samalla kun heräämisaika aikaistuu

vuosi vuodelta. Tuloksista huomaa myös, että pojat menevät keskimäärin myöhemmin

nukkumaan ja heräävät myös huomattavasti myöhemmin kuin tytöt. Vain pieni osa

jokaiselta luokka­asteelta kokee heräilyjä öisin ja määrä vähenee 9. luokkaa kohden. Sen

sijaan itsensä usein uneliaaksi tunteminen kasvaa huomattavasti 9. luokkaa lähestyessä ja

9. luokalla yli puolet eli 57% tuntee itsensä usein väsyneeksi päivällä. 7. luokalla puolet

ryhmästä kokee nukkuvansa usein tarpeeksi, mutta määrä laskee mentäessä

luokka­asteita ylöspäin ja 9. luokalla määrä on enää 23%. Jokaisella luokalla unen määrä

oli muutaman tunnin pidempi lomalla ja viikonloppuisin, kuin arkena johtuen mahdollisista

univeloista ja suurimmillaan unen määrä oli loma­aikana ja viikonloppuisin 8.luokalla 12

tuntia. Neljännen kysymyksen tuloksia ei ole merkitty samaan kohtaan tulosten kanssa, sillä

jokaisella luokka­asteella saimme kaksi samaa vastausta eli keskittymiskyvyn

heikkeneminen ja väsynyt olo.

Luulemme, että unen määrän lasku vanhetessa johtuu siitä, että koulussa saattaa olla

enemmän tekemistä ja läksyjä joiden tekemiseen kuluu aikaan, mutta pääsyy saattaa

kuitenkin olla kavereiden kanssa olemisessa ja vapaa­ajan vietossa. Myös erityisesti

tyttöjen keskuudessa aikaistunut heräämisaika saattaa johtua ulkonäköön panostamisesta,

sillä oman ulkönäön merkitys kasvaa vanhetessa varsinkin murrosiän kynnyksellä.

Koulussa nuori saa kulutettua 13

riittävästi energiaa, joka mahdollistaa sen, ettei ylimääräisiä heräilyjä synny öisin ja että

uudelleen nukahtaminen on heräämisen jälkeen melko nopeaa. Vanhetessa vähenevällä

unen määrällä on yhteys siihen, että 9. luokalla oppilaat kokevat olevansa usein väsyneitä

päiväsaikaan ja siitä johtuen tunne siitä, että unen määrä ei ole riittävä heijastuu juuri tästä.

Kyselyn 4. kysymyksessä kysyimme kuinka henkilö kokee vähäisen unen määrän

vaikuttavan seuraavan päivän koulutyöskentelyyn ja saimme jokaisessa paperissa yhden

tai kaksi asiaa, joista jompikumpi tai jopa molemmat asiat olivat keskittymiskyvyn

heikkeneminen ja väsynyt olo. Luulemme, että vastaukset johtuvat koulussa opitusta

asiasta ja että nuoret tietävät nämä kaksi vähäisistä yöunista johtuvaa asiaa, mutta heillä ei

ole todellista tietoa siitä, miten kyseiset asiat koulutyössä näkyvät.

Tutkimuksessa saattaa olla virheitä, sillä 8. luokan opiskelijoista suurin osa pojista ei ollut

aivan varmoja omasta sukupuolestaan ja merkkasivat lappuun rastin tytön kohdalle ja siitä

johtuen tuloksissa näkyy, että poikia olisi ollut luokalla vain neljä. Tutkimustilanteessa

poikia oli kuitenkin paikalla huomattavasti enemmän. Tutkimuksesta saattaisi saada myös

varmempaa tietoa mikäli olisimme haastatelleet useampaa luokkaa eri luokka­asteilta,

mutta ajanpuutteen vuoksi tutkimus suoritettiin tutkimalla vain yhtä luokkaa jokaiselta

luokka­asteelta.

Hyväksymme aiemman hypoteesimme, sillä forssalaiset nuoret nukkuvat suositellun

vuorokautisen unen määrän eli 8­10 tuntia, lukuunottamatta 9. luokkaa, mutta heitto ei

kuitenkaan ole suuri. Myös myöhäisellä nukkumaanmenoajalla ja vähäisellä unen määrällä

on tutkimuksemme perusteella vaikutusta unen laatuun ja siihen, kuinka väsyneeksi

ihminen itsensä tuntee.

14

5. yhteenveto

Katsoessamme ensimmäisen kerran tutkimuksemme aineistopapereita ajattelimme, että

kaikista luokka­asteista tulee samanlaiset tulokset, mutta tulosten pohdintavaiheessa oli

hienoa löytää suuriakin eroavaisuuksia. Tuloksista löytyi asioita, joita yhdistelemällä sai

vastauksen erilaisiin tutkimuksemme kannalta välttämättömiin kysymyksiin ja niiden avulla

pystyi helposti pohtimaan asioiden vaikutusta toisiinsa. Toisaalta tulokset olivat myös

hieman yllättäviä, emmekä olisi uskoneet asioiden todella olevan tutkimuksemme

osoittamalla tavalla.

15

6. lähteet

http://www.thl.fi/fi_FI/web/fi/tutkimus/hankkeet/nuoren_uni_avain_terveyteen_ja_sairauteen http://www.tervekoululainen.fi/elementit/unijalepo/uni

http://www.hyvaterveys.fi/artikkeli/mika_vikana/eksyiko_nuoren_nukkumatti

http://www.potilaanlaakarilehti.fi/site/assets/files/5307/sll402012­2827.pdf

Uni ja vire ­ Markku T. Hyyppä, Erkki Kronholm Kansaneläkelaitos Turku 1998

16