ym90/612/2013 1 kosteus- ja hometalkoot ...uutiset.hometalkoot.fi/component/dpcontentplugin... ·...

YM90/612/2013 1

KOSTEUS- JA HOMETALKOOT – TOIMENPIDEOHJELMA YMPÄRISTÖMINISTERIÖ TARJOUSPYYNTÖ Koskien seuraavaa projektia: Rakennusterveys- ja kosteusvaurioasiantuntijoiden koulutuksen synk-ronointi ja valtakunnallinen ohjaus Projekti toteutetaan oheisen hankesuunnitelman mukaan, ks. liite 1. 1. Hankintamenettely ja arvioitu hankintahinta

Hankinta toteutetaan avointa hankintamenettelyä käyttäen. Hankinnan on arvioitu ylittä-vän hankintalain 15 § mukaisen palveluhankintojen kansallisen kynnysarvon (30 000 sekä 16 § mukaisen EU-kynnysarvon (137 000 €). 2. Tarjoajan referenssit

Tarjoukseen on liitettävä tiedot vastaavanlaisiin hankkeisiin liittyvistä referenssikohteista. Hankkeen projektipäällikön tulee tuntea rakennusterveys- ja rakennusalan koulutuskenttä hyvin ja olla verkostoitunut tarvittaviin eri sidosryhmiin. Projektipäälliköllä tulee olla riittävät ajalliset resurssit hankkeen läpi viemiseen. Käytännössä tämä tarkoittaa vähin-tään puolipäiväistä työajan käyttöä. Hankkeen projektipäälliköltä edellytetään ylempää korkeakoulututkintoa sekä rakennusterveysasiantuntijan tutkintoa tai näyttöä vastaavasta osaamisesta. Projektipäälliköllä tulee olla kokemusta rakennusterveyteen liittyvän koulu-tuksen järjestämisestä. 3. Henkilökunta

Tarjouksessa on annettava tiedot toteutukseen osallistuvan henkilöstön koulutuksesta ja ammatillisesta pätevyydestä koskien myös mahdollisesti käytettäviä alihankkijoita. 4. Tarjouksen tekeminen ja tarjoajalta vaadittavat selvitykset

Tarjouksen tulee vastata tarjouspyynnössä esitettyjä vaatimuksia. Tarjouksen laatimiskieli on suomi. Tarjouksessa on ilmoitettava tarjoajan Y-tunnus.

YM90/612/2013 2

5. Tarjoajan kelpoisuus

Palvelun tarjoajalla tulee olla taloudelliset, tekniset ja toiminnalliset edellytykset palvelun tuottamiseen sekä liiketoiminnan harjoittamisoikeus. Tarjoajan tulee antaa selvitys siitä, että se on huolehtinut lakisääteisistä velvoitteista, ku-ten maksuunpannuista veroista ja työeläkelakien mukaisten maksujen maksamisesta. Näistä on pyydettäessä toimitettava todistukset, jotka eivät ole kolmea kuukautta van-hempia tarjouksen sisäänjättöpäivästä laskettuna. 6. Tarjouksen hinnoittelu

Tarjouksessa on ilmoitettava hankkeen kustannukset kokonaishintana ilman arvonlisäve-roa. Lisäksi tarjouksessa tulee ilmoittaa tuntihinta mahdolliselle lisätyölle mm. pienimuo-toisten, koulutukseen liittyvien tehtävien suorittamiseen, joita ei ole osattu hankesuunni-telmassa määritellä. Hintaan on sisällytettävä kaikki hankesuunnitelman mukaisen palvelun tuottamiseen ja laskutukseen liittyvät kustannukset koko palvelun tarjoamisajalta vuoden 2015 loppuun asti. 7. Muut ehdot

Tässä hankinnassa noudatetaan julkisten hankintojen yleisiä sopimusehtoja (JYSE2009 Palvelut), jotka löytyvät kauppa- ja teollisuusministeriön sivuilta osoitteesta: www.ktm.fi. 8. Valintaperusteet

Palvelun tuottajaksi valitaan tarjoajista se, jonka tarjous on kokonaistaloudellisesti edulli-sin. Kokonaistaloudellisen edullisuuden arviointiperusteet ovat tärkeysjärjestyksessä: projek-tipäällikön koulutus, kokemus, osaaminen ja verkostoituminen 50 %, organisaation luo-tettavuus, osaaminen ja verkostoituminen 25 %, hinta 25 %. 9. Sopimusehdot

Tarjouskilpailun ratkaisemisen jälkeen ostajan ja tarjoajan välille tehdään hankinta-sopimus, jonka ehdot perustuvat tämän tarjouspyynnön ja hyväksytyn tarjouksen ehtoihin sekä soveltuvin osin JYSE 2009 Palvelut-sopimusehtoihin.

YM90/612/2013 3

10. Tarjousasiakirjojen julkisuus ja luottamuksellisuus

Viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain (621/1999) 7 §:n mukaan tarjoukset ovat julkisia sen jälkeen kun hankintaa koskeva päätös on tehty. Tarjoukseen mahdolli-sesti sisältyvät hankinta- tai julkisuuslain määritelmien mukaiset liike- tai ammattisalai-suudet on ilmoitettava tarjouksessa erillisellä liitteellä. Mikäli tarjoaja haluaa salata joi-tain osia tarjouksesta, on ne erikseen mainittava. 11. Tarjouksen voimassaolo

Tarjousten tulee olla voimassa kaksi (2) kuukautta tarjouksen viimeisestä jättöpäivästä. 12. Yhteyshenkilö

Yhteyshenkilömme hankkeen sisältöön liittyvissä kysymyksissä on ohjelmapäällikkö Juhani Pirinen puh. 050 572 6351. 13. Tarjouksen sisäänjättö ja toimitusosoite

Tarjoukset tulee toimittaa liitteineen ympäristöministeriön kirjaamoon 6.1.2014 klo 16:00 mennessä osoitteeseen: Ympäristöministeriö Kirjaamo PL 35 00023 Valtioneuvosto Kuoreen tulee laittaa merkintä "Rakennusterveysalan koulutuksen koordinointi, Kosteus- ja hometalkoot". Ympäristöministeriön kirjaamon käyntiosoite: Fabianinkatu 6 A, 00130 Helsinki. Tarjouksen voi toimittaa myös sähköpostitse ympäristöministeriön kirjaamoon osoittee-seen: [email protected] Sähköpostin aihekenttään tulee laittaa merkintä ”Rakennusterveysalan koulutuksen koor-dinointi, Kosteus- ja hometalkoot” Sähköpostin lähetyksessä on huomioitava seuraavat asiat:

• Sähköpostin maksimikoko liitteineen on 5 Mt.

YM90/612/2013 4

• Liitetiedostot voivat olla pakattuja (Winzip). • Liitetiedostot pyydetään toimittamaan ensisijaisesti pdf-tiedostoina, mutta myös

rtf-tiedostot sekä Wordin doc- ja docx-tiedostot, Excelin xls- ja xlsx-tiedostot sekä Powerpointin ppt- ja pptx-tiedostot hyväksytään.

• Lähettäjä vastaa siitä, että tarjous saapuu perille ajoissa. • Sähköpostitse lähetettäessä tarjous liitteineen katsotaan olevan perillä silloin, kun

tarjouksen sisältävä viesti/viestit ja niiden liitteet ovat käytettävissä ja luettavassa muodossa ympäristöministeriön kirjaamon sähköpostissa. Jos tarjous lähetetään usealla viestillä, on huomioitava, että tarjous katsotaan ajoissa saapuneeksi vasta, kun kaikki tarjouksen osia sisältävät viestit ovat perillä yllä mainittuun määräai-kaan mennessä.

• Ympäristöministeriön kirjaamo kuittaa lähettäjälle sähköpostilla perille saapuneet tarjoukset. Jokaisen lähettäjän on itse varmistuttava siitä, että lähetys on saapunut perille. Epäselvissä tilanteissa lähettäjän on pystyttävä esittämään saamansa vastaanottokuittaus.

Liitteet:

Liite 1: Hankesuunnitelma: Rakennusterveys- ja kosteusvaurioasiantuntijoiden koulutuk-sen synkronointi ja valtakunnallinen ohjaus

Liite 2: Terveiden talojen erikoisjoukot - Kosteus- ja homevaurio- sekä muiden sisäilma-ongelmien asiantuntijoiden koulutuksen ja pätevöitymisen kehittäminen ja synkronointi loppuraportti 12.04.2013

Lisätietoja Kosteus- ja hometalkoista www.hometalkoot.fi, http://uutiset.hometalkoot.fi

http://www.hometalkoot.fi/

http://uutiset.hometalkoot.fi/

YM90/612/2013 Liite 1 Sivu 1 / 9

Hankesuunnitelma

Rakennusterveys- ja kosteusvaurioasiantuntijoiden koulutuksen synkronointi ja valtakunnallinen ohjaus 1. YLEISTÄ TAUSTAA

Kosteus- ja hometalkoot on ympäristöministeriön koordinoima toimenpideohjelma, jonka

tavoitteena on vähentää kosteusvaurioita ja muita sisäilmaongelmia suomalaisissa raken-

nuksissa. Tärkeänä osana toimenpideohjelmaa on rakennusterveys- ja kosteusvaurioalan

toimijoiden osaamisen kehittäminen. Tässä projektissa keskitytään tasokkaan ja yhtenäisen

rakennusterveys- ja kosteusvaurioalan asiantuntijaosaamiseen koulutuksen levittämiseen eri

puolille Suomea oppilaitosten ja muiden koulutustahojen yhteistyönä. Tämä hankesuunni-

telma on laadittu yhteistyössä Rakennusteollisuuden Koulutuskeskus RATEKO:n kanssa.

2. HANKKEEN TAUSTA JA TAVOITTEET

2.1. Hankkeen tausta

Monet kosteusvauriokorjaukset ja muut sisäilmaongelmien korjaukset epäonnistuvat, koska

rakennusalan toimijat eivät tunnista sisäilmaan vaikuttavia tekijöitä eivätkä rakennusten vau-

rioita. Rakennusten korjaamisen pohjaksi on tehtävä kuntotutkimukset, joiden avulla selvite-

tään rakennuksen osien ja järjestelmien kunto, jotta tiedetään mitä rakennuksessa pitäisi

korjata toisaalta terveyshaittojen poistamiseksi ja toisaalta rakennuksen pitkäikäisyyden tur-

vaamiseksi. Sen jälkeen kuntotutkimusten pohjalta tulisi osata laatia suunnitelmat, joissa

huomioidaan myös löydettyjen terveyttä haittaavien tekijöiden, kuten homevaurioiden, oi-

keaoppinen korjaus. Myös työmaalla pitäisi olla kosteusvaurioihin ja terveyshaittoihin liittyvää

osaamista, koska korjaustyömailla lähes aina tulee eteen yllättäviä tilanteita, joihin on rea-

goitava oikein, jotta korjaus onnistuisi.

Kosteusvaurioiden ja sisäilmaongelmien kuntotutkijoita on koulutettu Suomessa jokunen ja

sertifioituja rakennusterveysasiantuntijoita on n. 90, mutta esimerkiksi kosteusvaurioiden

korjaussuunnittelijoita löytyy pätevöitymisrekisteristä vain neljä. Pätevän toimijan löytäminen

kosteusvauriokorjaushankkeeseen riippuukin täysin rakennuksen omistajan kokemuspohjas-

ta, ja tällä hetkellä vain kokeneimmat rakennuttajat osaavat valita osaavia kuntotutkijoita,

suunnittelijoita ja työnjohtajia hankkeisiinsa. Nämä myös varaavat osaavat resurssit käytän-

YM90/612/2013 Liite 1 Sivu 2 / 9

nössä itselleen. Muut rakennuttajat käyttävät pääasiassa epäpäteviä asiantuntijoita, josta on

seurannut monien korjaushankkeiden epäonnistuminen.

Rakennusterveyteen ja kosteusvauriokorjaamiseen liittyvien asiantuntijoiden koulutus ei ole

tällä hetkellä johdonmukaisesti korkeakoulujen opetusohjelmissa. Yksittäisten oppilaitosten

pienten opiskelijamäärien vuoksi, on myös hankalaa koota riittävän suuria opiskelijaryhmiä

tämän aihealueen ympärille.

2.2. Aikaisemmat toimet

Kosteus- ja hometalkoiden (YM) koulutuksen ja pätevöitymisen kehittämishankkeen työryh-

mät ovat laatineet vuosina 2010 – 2012 yhteisen koulutus- ja pätevöintisuunnitelman koste-

us- ja homevaurioiden ja muiden sisäilmaongelmien korjausprosessiin osallistuville raken-

nusten kuntotutkijoille, korjaussuunnittelijoille, työnjohtajille ja valvojille (Terveiden talojen

erikoisjoukot, Kosteus- ja homevaurio- sekä muiden sisäilmaongelmien asiantuntijoiden kou-

lutuksen ja pätevöitymisen kehittäminen ja synkronointi 1,

http://uutiset.hometalkoot.fi/talkoissa_ nikkaroitua). Yhteisestä osaamiskokonaisuudesta (45

op) on eri toimijoille valittavissa osaamisen tavoitteet. Heiltä vaaditaan erikoisosaamista,

joka käsittää rakennustekniikan lisäksi sisäympäristötekijät ja -olosuhteet terveysvaikutuksi-

neen, jolloin terveys korostuu mm. yhtenä olennaisena suunnitteluperusteena. Rakennuster-

veyden parissa toimivalta asiantuntijalta vaaditaan monipuolista osaamista, jota ei löydy yh-

destä oppilaitoksesta. Siksi asiantuntijoiden kouluttamiseen eri puolilla Suomea tarvitaan eri

oppilaitosten yhteistyötä.

Tilaajien tarvetta varten uusien nimikkeiden mukaiset pätevät henkilöt ehdotetaan lisättäviksi

jo olemassa oleviin alan kansallisiin rekistereihin (FISE Oy ja VTT). Koulutuksen ja pätevöi-

tymisen kehittämishanke on ehdottanut, että rakentamiseen, terveyden- ja työsuojeluun liit-

tyviä säädöksiä muutettaessa otettaisiin huomioon uudet ehdotetut pätevyydet, jolloin niistä

tulisi pakollisia kosteus- ja homevaurioita ja muita sisäilmaongelmia tutkittaessa ja korjatta-

essa. Kyseisiä säädöksiä valmistellaan asianomaisissa ministeriöissä. On todennäköistä,

että sisäilmaongelmien ja kosteusvaurioiden parissa työskenteleviltä asiantuntijoilta tullaan

tulevaisuudessa edellyttämään todennettua pätevyyttä ainakin vaikeissa ja vaikutukseltaan

suurissa kuntotutkimus- ja korjauskohteissa.

YM90/612/2013 Liite 1 Sivu 3 / 9

Taulukko 1. Kosteus- ja homevaurioiden kuntotutkijoille, rakennusterveysasiantuntijoille,

korjaussuunnittelijoille, työnjohtajille ja valvojille suunnatut osakokonaisuudet (Terveiden

talojen erikoisjoukot).

1. Sisäympäristö 17 op, 12 op, 10 op, 8 op, 4 op ja 2 op

2. Rakennusfysiikka ja Kuntotutkimusmenetelmät 12 op: 7 op, 6 op, 5 op, 3 op ja 1 op

3. Rakennetekniikka, Rakennustuotanto ja Juridiikka 13 op: 8 op, 6 op, 4 op ja 2 op

4. Ilmanvaihto- ja ilmastointi 3 op: 2 op ja 1 op

Eri pätevyyksiin valmentavien koulutusten eri opetuskokonaisuuksien laajuudet:

1. Rakennusterveysasiantuntija 30 op ja loppututkielma (45-60) op:

a. Rakennusfysiikka ja Kuntotutkimusmenetelmät 5 op

b. Rakennetekniikka, Rakennustuotanto ja Juridiikka 5 op

c. Ilmanvaihto- ja ilmastointi 3 op

d. Sisäympäristö 17 op

2. Kosteusvauriokuntotutkija B, A ja AA

a. Rakennusfysiikka ja Kuntotutkimusmenetelmät 5 op, 6 op, 7 op,

b. Rakennetekniikka, Rakennustuotanto ja Juridiikka 4 op, 6 op, 8 op

c. Ilmanvaihto- ja ilmastointi 1 op ja 2 op

d. Sisäympäristö 8 op, 10 op ja 12 op

3. Kosteusvauriokorjaussuunnittelija B, A ja AA

a. Rakennusfysiikka ja Kuntotutkimusmenetelmät 5 op ja 7 op


c. Ilmanvaihto- ja ilmastointi 1 op, 2 op ja 3 op

d. Sisäympäristö 2 op, 4 op ja 8 op

4. Kosteusvauriokorjaustyön työnjohtaja ja valvoja B, A ja AA

a. Rakennusfysiikka ja Kuntotutkimusmenetelmät 1 op, 3 op ja 5 op


c. Ilmanvaihto- ja ilmastointi 1 op ja 2 op

d. Sisäympäristö 1 op ja 2 op

YM90/612/2013 Liite 1 Sivu 4 / 9

Rakennusterveyteen liittyvien eri asiantuntijoiden osaamisvaatimukset ovat samankaltaisia.

Se mihin nimenomaiseen tehtävään asiantuntija koulutuksen jälkeen ohjautuu (rakennuster-

veysasiantuntija, kuntotutkija, suunnittelija, työnjohtaja, valvoja) riippuu lähinnä henkilön ai-

kaisemmasta työkokemuksesta ja henkilökohtaisista ominaisuuksista ja toiveista.

2.3. Hankkeen tavoitteet Kosteus- ja hometalkoiden tavoitteena on luoda rakennusterveysalalle selkeä, johdonmukai-

nen, portaittainen koulutuspolku sekä pätevöitymisjärjestelmä, joka sisältää myös pätevien

osaajien tietokannan. Näin palveluja tarvitsevien tilaajien on jatkossa helppo löytää luotetta-

va, ammattitaitoinen osaaja kutakin työtä tekemään.

Tämän hankkeen päätavoitteita on rakentaa tarvittava yhteistyöverkosto eri oppilaitosten ja

muiden kouluttajien välille, laatia verkoston tarvitsema yhteinen toimintamalli ja organisoida

työkalut rakennusterveyteen liittyvän opetuksen järjestämiseen eri organisaatioissa ja orga-

nisaation välisenä yhteistyönä. Tavoitteena on, että kun eri puolilla Suomea olevissa oppilai-

toksissa tutkintoon sisältyvässä opetuksessa muutama opiskelija kussakin oppilaitoksessa

kiinnostuu rakennusterveydestä, voidaan näillä opiskelijoille oppimisverkoston eri oppilaitos-

ten yhteistyön kautta tarjota ko. kursseja, jotka sisältyvät edellä mainittuihin oppimismoduu-

leihin. Myös lisäkoulutusta voidaan samalta pohjalta organisoida yhteisessä verkostossa.

Hankkeen tavoitteena on saada aikaan mahdollisimman edullinen toteuttamis- ja rahoitta-

mismuoto eri toimijoiden tutkintoja lisäkoulutuksille, jotta kosteus- ja homevauriokor-

jausalalle saadaan riittävästi rakennusterveyttä osaavia toimijoita 5-10 vuoden aikana. Edul-

lisin ratkaisu saadaan tehokkaalla organisoinnilla ja koulutustahojen yhteistyöllä niin suunnit-

telussa kuin koulutusten toteutuksessa. Hankkeessa myös seurataan eri rahoituspohjaisten

Pilot-koulutusten toteutuksia.

YM90/612/2013 Liite 1 Sivu 5 / 9

Kuva 1. Rakennusterveysalan koulutuksen koordinointi.

Tehokkaalla yhteistyöllä saavutetaan runsaammin opiskelijoita tavoittava koulutustahojen

koko maan kattava verkosto, jossa toteutetaan samansisältöisenä samoja osaamiskokonai-

suuksia ja joidenkin koulutustahojen erikoisasiantuntemukseen sisältyviä opintokokonai-

suuksia. Rakennustekniikkaan liittyviä osaamiskokonaisuuksia voidaan järjestää rakennus-

tekniikan toimialan korkeakouluissa (ammattikorkeakoulut ja yliopistot) tutkintoja täyden-

nyskoulutuksina esim. Oulussa, Kuopiossa, Tampereella ja Helsingissä, kun niissä jo ole-

massa olevat osaamiskokonaisuudet täydennetään uusia osaamisvaatimuksia täyttäviksi.

Samoin verkostoidaan sisäympäristöön liittyvien opintokokonaisuuksien mahdolliset oppilai-

tokset esim. Mikkelin ammattikorkeakoulu ja Itä-Suomen yliopiston ympäristötieteiden laitos

sekä tutkimuslaitokset, joilla on koulutustoimintaa rakennusterveyden alalla kuten Työterve-

yslaitos, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, VTT ja STUK.

Alan opettajapulaan voidaan osittain vastata käyttämällä hyödyksi yhteisen verkoston koko-

naisosaamista eli käyttämällä mahdollisesti tarvittavaan lisäopetukseen verkoston toisen

jäsenen opettajaa. Lisäksi hyödynnetään sähköisen oppimisympäristön opetusmenetelmiä

(esim. acp, video ja moodle), jolloin samaa opetusta voidaan tarjota samanaikaisesti usealle

ryhmälle eri paikkakunnilla saman sisältöisenä kunkin ryhmän vastuullisen opettajan läsnä

ollessa mm. oppilaiden jälkikeskusteluja varten ja oman osaamisen tason lisäämiseksi.

Samoja osaamiskokonaisuuksia kouluttavat tahot laativat yhteiset tentti- ja näyttökoe- sekä

aikaisemmin hankitun osaamisen tunnistamisen (AHOT) menettelytavat, jolloin sekä opetus

että osaamisen toteaminen säilyttävät saman laadun kaikissa koulutuksissa kautta yhteis-

työverkoston.

YM90/612/2013 Liite 1 Sivu 6 / 9

2.4. Liittyminen muihin kehityshankkeisiin

Opetus- ja kulttuuriministeriö on käynnistämässä rakennusterveysalan koulutuksen suunnit-

teluhankkeen jonkun suomalaisen ammattikorkeakoulun kanssa. Kyseinen hanke koskee

rakennusterveysopetuksen kehittämistä osana tutkintokoulutusta.

Erillisissä Kosteus- ja hometalkoiden kehityshankkeissa voidaan laatia mm:

• Terveiden talojen erikoisjoukot – raportin esittämien opetusmoduulien tarkemmat ta-

voitteet, opetussuunnitelmat

• Laadittujen opetusmoduulien oppimateriaalia. Oppimateriaali voi olla luentoesitys,

alueen lähdeluettelo ja sen asiasisällön luettelo, video tai muu nauhoite, oppikirja,

työkirja, ym.

Tämän hanke toimii mahdollisuuksien mukaan koordinaattorina muiden Suomessa tapahtu-

vien rakennusterveys- ja kosteusvaurioalan koulutukseen liittyvien kehityshankkeiden kes-

ken, välittää tietoa kehityshankkeiden välillä ja jalkauttaa niiden tulokset sekä yhdenmukais-

taa koulutus- ja osaamistavoitteet eri oppilaitosten antamissa koulutusohjelmissa. Hanke

jatkaa aiemmassa kehityshankkeessa (Terveiden talojen erikoisjoukot, Kosteus- ja home-

vaurio- sekä muiden sisäilmaongelmien asiantuntijoiden koulutuksen ja pätevöitymisen ke-

hittäminen ja synkronointi) vallinnutta yhteistyötä eri ohjaus- ja viitetahojen kanssa.

Hanke vastaa kokonaisvaltaisesti Kosteus- ja hometalkoiden asiantuntijoiden koulutuksen

synkronoinnista ja osallistuu myös pätevyyden toteamisen kehittämiseen Kosteus- ja home-

talkoiden edustajana. Hankkeen on varauduttava myös pienimuotoisten, koulutukseen liitty-

vien tehtävien suorittamiseen, joita ei tähän projektisuunnitelmaan ole osattu määritellä.

Näistä esitetään etukäteen erilliset kustannusarviot hankkeen valvojan hyväksyttäväksi ja

niistä maksettavat korvaukset maksetaan erillisen, hakijan tarjouksessa esittämän tuntihin-

nan mukaisesti.

YM90/612/2013 Liite 1 Sivu 7 / 9

3. ALUSTAVA AIKATAULU

• hanke alkaa: 1/2014

• hanke päättyy 12/2015

Kevät 2014 1. Kartoitetaan rakennusterveyttä koulutuksellaan tukevat korkeakoulut, tutki-

muslaitokset ja muut tahot ja muodostetaan niistä yhteistyöverkosto

2. Kartoitetaan verkoston koulutusorganisaatioissa olemassa olevien koulutus-

ten sisällöt rakennusterveyden näkökannalta

Syksy 2014 3. Luodaan verkoston koulutusorganisaatioiden valitsemien koulutusten osien

toteuttamissuunnitelmat

a. eri moduulien opetusohjelmat ja aikataulutus

b. opettajat ja heidän pätevyys

c. moduulien opintosuunnitelmat ja opetusmenetelmät

• luento-opetuksen osuus

• laboratorioharjoitusten osuus

• harjoitustöiden raportoinnin tapa ja hyväksyntämenettely

• tenttien määrä ja järjestystapa sekä hyväksyntämenettely

• sähköisten oppimisympäristöjen käyttötapa ja osuus

d. yhteistyökumppanit rakennusterveyden alalla ja toiminnan osuus

e. aikaisemmin hankitun osaamisen tunnistamisen (AHOT) toimintatavat:

• opintojen vastaavuus/ hyväksyntä

• työkokemuksella hankitun osaamisen vastaavuus/ hyväksyntä

2014-2015 4. Seurataan menossa olevia Pilot-koulutuksia esim. Savonia-amk/työnjohtaja

täydennyskoulutus ja Rakennusterveysasiantuntija (RTA)- täydennyskoulutus/

osamoduulit eri tahoilla

2014-2015 5. Johdetaan KoHo-koulutus- ja pätevöintitoimikunnan toimintaa

YM90/612/2013 Liite 1 Sivu 8 / 9

4. HANKKEEN TULOSTEN HYÖDYNTÄMINEN Taulukko 2. Koulutuksen ja pätevöitymisen kehittämishankkeen (Terveiden talojen erikois-

joukot, YM, Kosteus- ja hometalkoot) ehdotuksen sisältämät rakennusten vauriokorjauksiin

liittyvien asiantuntijoiden pätevyyksien vaatimat opintojen laajuudet.

1 op vastaa 27 opiskelijatuntia Taso Yhteensä op opiskelu t

lähiopetus opiskelu päi-vät ≥

Kosteusvauriokuntotutkija

erittäin vaikeat kohteet AA 30 810 35

vaikeat kohteet A 24 650 29

tavanomaiset kohteet B 18 490 21

Kosteusvauriokorjaussuunnittelija




Kosteusvauriokorjaustyön työnjoh-taja/valvoja




Rakennusterveysasiantuntija* B-AA 45-60 ≥1220 53

Hankkeen tuloksena rakennusten terveellisyyteen liittyvien asiantuntijoiden opetusmoduulit

ja opintosuunnitelmat ovat yhdenmukaiset kaikissa koulutusta antavissa oppilaitoksissa.

Erillisissä hankkeissa luotuja opetusmateriaaleja voidaan hyödyntää kaikissa koulutusta an-

tavissa oppilaitoksissa.

5. HANKKEEN OHJAUSRYHMÄ JA PROJEKTIPÄÄLLIKKÖ Hanke toteutetaan ympäristöministeriön ja sosiaali- ja terveysministeriön yhteistyönä, pää-

vastuun ollessa ympäristöministeriössä. Hankkeen yhteyteen muodostettavan ohjausryhmän

puheenjohtajana toimii ohjelmapäällikkö Juhani Pirinen, YM ja varapuheenjohtajana johtaja

Jari Keinänen, STM, jotka toimivat myös hankeen valvojina. Muu ryhmä valitaan myöhem-

min.

YM90/612/2013 Liite 1 Sivu 9 / 9

Hanke edellyttää projektipäällikköä, joka vastaa hankkeen kulusta ja toimista hankkeen val-

vojille. Projektipäällikön pitää tuntea rakennusterveys- ja rakennusalan koulutuskenttä hyvin

ja olla verkostoitunut tarvittaviin eri sidosryhmiin. Projektipäälliköllä tulee olla riittävät ajalliset

resurssit hankkeen läpi viemiseen. Käytännössä tämä tarkoittaa vähintään puolipäiväistä

työajan käyttöä. Hankkeen projektipäälliköltä edellytetään ylempää korkeakoulututkintoa

sekä rakennusterveysasiantuntijan tutkintoa tai näyttöä vastaavasta osaamisesta. Projekti-

päälliköllä tulee olla kokemusta rakennusterveyteen liittyvän koulutuksen järjestämisestä.

6. HANKKEESEEN ENNALTA ARVIOITUJA OSALLISTUJATAHOJA

Savonia AMK, Kuopio

Tampereen AMK, Tampere

Oulun seudun AMK, Oulu

Saimaa AMK, Lappeenranta

Metropolia AMK, Helsinki

Mikkelin AMK, Mikkeli

Tampereen teknillinen yliopisto

Itä-suomen yliopisto, ympäristötieteet

Tutkimuslaitokset: VTT, TTL,THL ja STUK

Muut rakennusalan korkeakoulut (jos toiminta-alue sisältyy opetussuunnitelmaan)

Muut lisäkoulutustahot kuten esim. Rateko, KiinKo, Amiedu , Työtehoseura TTS, Suomen

LVI-liitto.

Loppuraportti 12.04.2013

Helmi Kokotti, Itä-Suomen yliopisto

TERVEIDEN TALOJEN ERIKOISJOUKOT

Kosteus- ja homevaurio- sekä muiden sisäilmaongelmien asiantuntijoiden koulutuksen ja pätevöitymisen

kehittäminen ja synkronointi

YM90/612/2013Liite 2

2

Sisällysluettelo

I. TIIVISTELMÄ .................................................................................................................................................................................................................. 3

2. TAUSTAA .............................................................................................................................................................................................................................. 4

2.1. Nykyisen toimijakentän kuvaus .......................................................................................................................................................... 4

2.2. Nykyiset ammattinimikkeet ................................................................................................................................................................... 5

3. HANKKEEN KUVAUS ................................................................................................................................................................................... 6

3.1. Hankkeen työryhmät ........................................................................................................................................................................................ 6

4. RATKAISUEHDOTUS ................................................................................................................................................................................... 8

4.1. Nimikkeistön yhdenmukaistaminen ............................................................................................................................................. 8

4.2. Tutkimus- ja korjaushankkeesta yhtenäinen prosessi ........................................................................................... 8

4.3. Ehdotettuihin pätevyyksiin vaadittavien koulutusten sisältö ja toteutus ................................... 9

4.4. Pätevöittävien koulutusten toteutustavat ......................................................................................................................... 10

4.5. Toteutuksen haasteet ja ongelmakohdat ............................................................................................................................11

5. PÄTEVIEN ASIANTUNTIJOIDEN JA RAKENTAJIEN TARVE KOSTEUSVAURIOIDEN KORJAAMISEKSI .......................................................................... 13

5.1. Kosteus- ja homevaurioiden määrä rakennuskannassa ................................................................................... 13

5.2. Erikoisosaajien määrällinen tarve ................................................................................................................................................ 14

6. RESURSSITARVE ................................................................................................................................................................................................. 15

Liitteet:

1. Kustannuslaskelma koulutukselle

2. Erityistehtävät nimikkeittäin

3. Rakennusten vaurioluokittelu

4. Pätevyysvaatimukset kosteusvauriokuntotutkijalle (B, A, AA-tasoilla)

5. Pätevyysvaatimukset kosteusvauriokorjaussuunnittelijalle

6. Pätevyysvaatimukset kosteusvauriokorjaustyön työnjohtajalle ja korjausvauriotyömaan valvojalle

7. Pätevyysvaatimukset rakennusterveysasiantuntijalle (RTA)

8. Yhteiset moduulit osaamistavoitteineen

3

Kosteus- ja hometalkoiden koulutuksen ja pätevöitymisen kehittä-mishankkeen työryhmät ovat laatineet vuosina 2010-2012 yhteisen koulutus- ja pätevöintisuunnitelman kaikille kosteus- ja homevauri-oiden korjausprosessin toimijoille sisäympäristö- ja kuntotutkimuk-sista korjaustyön valvontaan.

Suunnitelma koskee rakennusten kuntotutkijoita, korjaussuunnit-telijoita, työnjohtajia ja valvojia. Heidän työnsä vaatii erikoisosaa-mista, joka sisältää sisäympäristötekijät ja -olosuhteet terveys-vaikutuksineen ja siten terveys korostuu yhtenä olennaisena teknisenä suunnitteluperusteena. Lisäksi heidän on tunnettava eri aikakausien rakennusten rakenteet, rakennusmateriaalit ja LVI-tekniset järjestelmät sekä niiden vaurioitumistavat ja korjaus-vaihtoehdot. Kosteusvaurio- ja sisäilmaongelmien tutkimisessa ja korjaamisessa korostuu asiantuntijoiden yhteistyökyky, koska ongelmat ovat usein monimutkaisia ja niiden ratkaisu vaatii monia-laista yhteistyötä.

Tarvittavaa erikoisosaamista voidaan kouluttaa eri oppilaitoksissa Kosteus- ja hometalkoissa luotujen yhteisten osaamistavoitteiden ja moduulien pohjalta. Tässä raportissa esitettyyn pätevöittämis-järjestelmään sisältyy myös nykyisten toimijoiden pätevöittäminen osaamisen ja työkokemuksen perusteella. Tilaajien tarvetta varten uusien nimikkeiden mukaiset pätevät henkilöt lisätään olemassa oleviin alan kansallisiin rekistereihin (FISE Oy ja VTT).

Koulutuksen ja pätevöitymisen kehittämishanke ehdottaa, että rakentamiseen sekä terveyden- ja työsuojeluun liittyviä säädöksiä muutettaessa huomioitaisiin uudet ehdotetut nimikkeet toimenku-vineen ja pätevyysvaatimuksineen, jolloin asiantuntijapätevyyksistä tulisi pakollisia. Aiemmin kosteusvauriokorjausalan asiantuntijoiden koulutus on perustunut vapaaehtoisiin pätevöinteihin ja maksulli-seen täydennyskoulutukseen. Tällä tavalla ei kuitenkaan ole saatu

riittävästi päteviä toimijoita laajalle työkentälle (konsultit, tilaajat ja viranomaiset).

Hankkeen ehdotusten mukaisten koulutusten käytännön suunnit-telu ja järjestäminen pitää jakaa kahteen vaiheeseen: siirtymävaihe ja siirtymävaiheen jälkeinen aika. Siirtymävaiheessa rakennusalalla toimivia täydennyskoulutetaan kuntotutkimuksen, korjaussuunnit-telun ja -rakentamisen alalle. Samalla laaditaan pysyvät perustut-kintoihin johtavat koulutusohjelmat, jotka toteutetaan siirtymävai-heen jälkeen.

Työssä on useita haasteita. Miten kaikkien pätevöittävien koulu-tusten eri osakokonaisuudet käytännössä organisoidaan? Miten varmistetaan koulutusten olevan saman tasoisia sisällöltään ja laadultaan sekä täyttävän kokonaisuudessaan pätevyysvaatimuk-set? Kuinka eri tutkintokoulutusten sisältö suunnitellaan ja luodaan poikkitieteelliseen koulutukseen yhtenäinen opetusmateriaali? Entä miten todennetaan jo aiemmin alalla toimivien ammattilaisten uuden järjestelmän mukainen pätevyys (näyttökokeet) ja saadaan riittävästi päteviä opettajia? Nämä asiat on ratkaistava riittävän osaamisen varmistamiseksi kaikille korjausprosessissa toimiville.

Alan koulutuksen kehittämiseen, organisointiin ja toteutukseen tulee ohjata kosteus- ja homevauriokorjaukseen kohdennettuja resursseja. Kehittämiseen ja organisointiin tarvitaan verkostoitunut yksikkö, joka toimii kiinteässä yhteistyössä kosteus- ja homevau-riokorjauskoulutuksiin keskittyvien ammatti- ja aikuisopistojen, ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen sekä alan jäsenjärjestöjen ja teollisuuden kanssa. Arvioitu rahoitustarve koulutusten organi-sointiin, suunnitteluun ja toteutukseen on 50 miljoonaa euroa viiden vuoden aikajaksolla. Ministeriöiden (OKM, STM, TEM ja YM) tulee olla mukana ohjaus- ja resursointivoimana.

1. TIIVISTELMÄ

4

2. TAUSTAA Itä-Suomen yliopiston koulutus- ja kehittämispalvelu Aducate (ent. Kuopion yliopiston Koulutus- ja kehittämiskeskus) on toteuttanut rakennusterveysasiantuntijoiden (RTA) poikkitieteellistä koulu-tusta (45-60 op) jo 15 vuoden ajan Kuopiossa lähes pääasiassa maksullisena palvelutoimintana. Koulutusta on järjestetty myös muille kuin rakennusteknisille toimijoille. Lisäksi muiden lisäkou-lutustahojen, kuten Kiinko ja Rateko järjestämät kuntoarvioijan ja kosteusteknisen kuntotutkijan lisäkoulutukset on järjestetty mak-sullisena. Osallistujat tai heidän työnantajansa ovat pääasiassa itse maksaneet koulutuksen osallistumismaksut ja opiskelun oheiskulut. Jotkut yritykset ovat saaneet oppisopimuskoulutusrahoitusta osaan kustannuksista.

Vapaaehtoinen pätevöityminen ja koulutusten sisällön osittai-nen päällekkäisyys sekä maksullisuus ovat rajoittaneet osallis-tujamäärän riittämättömäksi kentän tarpeisiin. Siksi Kosteus- ja hometalkoiden (YM, 2010–2014) koulutuksen ja pätevöitymisen kehittämishanke on ollut oikea vastaus arvioimaan yhteistyössä keinoja, joilla varmistetaan pätevien toimijoiden riittävyys koko toimintaprosessiin kosteus- ja homevaurioiden selvitys- ja korjaus-hankkeissa.

Kosteus- ja hometalkoiden puitteissa yhtenäistä koulutus- ja päte-vöitymisjärjestelmää on rakennettu kahden vuoden (2011-2012) aikana yhteistyössä yli sadan henkilön kanssa, jotka edustavat eri koulutustahoja ja jäsenjärjestöjä sekä pätevöinti- ja ohjaustahoja. Lähtökohtana on Kosteus- ja hometalkoiden toimintaohjelmaan liittyvä valtioneuvoston periaatepäätös 12.05.2010.

2.1. Nykyisen toimijakentän kuvaus

Suomessa ei ole kosteus- ja homevaurioihin liittyvää erikoispäte-vyysvaatimusta esimerkiksi henkilöille, jotka osallistuvat vaurio-kohteiden tutkimiseen, korjausten suunnitteluun tai toteutukseen. Varsinkin tutkimuspuolella nimikkeistö, tutkintotausta sekä tietä-myksen sisältö ja laajuus vaihtelevat varsin paljon.

Kosteusvaurioiden tutkimiseen, suunnitteluun ja korjaamiseen liittyviä pätevyyksiä (mm. kosteustekninen kuntotutkija/suunnit-telija ja rakennusfysiikan suunnittelija) on FISE Oy:n (www.fise.fi) pätevöintijärjestelmässä, joka kattaa rakennus-, LVI- ja kiinteis-töalan vapaaehtoiset ja säädösten vaatimat henkilöpätevyydet. Näihin pätevyyksiin tarvittava osaaminen on saavutettu käytännön kokemuksen lisäksi joko tutkinto- tai täydennyskoulutuksista. Muu-tamalla kymmenellä henkilöllä on hankittuna useita pätevöitymisiä. Lisäksi alalla toimii eri vaiheissa korjaushanketta terveydenhoitajia, sisäilmatutkijoita ja viranomaisia asumisterveyden sekä työturval-lisuuden ja -hygienian osaamistaustalla. Myös heidän koulutustar-peensa ja pätevyysvaatimuksensa tulisi arvioida. Rakennusterve-ysasiantuntija (RTA) -koulutuksessa opiskelleita on nykyisin noin 170 henkilöä, joista VTT-henkilösertifiointia on pitänyt yllä n. 70 henkilöä.

http://www.vttexpertservices.fi/service/certification/valid_ certifications.jsp?lang=fi

5

2.2. Nykyiset ammattinimikkeet

Seuraavassa on listattu vauriokorjausten parissa nykyisin toimivien nimikkeitä ja vapaaehtoisen tai pakollisen pätevyyden omaavien henkilöiden lukumääriä (lokakuu 2012).

Mittaukset ja tutkimukset:

• kosteuden mittaajia, PKM (Kiinko) on 202 henkilöä

• kosteuden mittaajia (Rateko, VTT) on 209 henkilöä

• lämpökuvaajia (Rateko, VTT) on 114 henkilöä

• rakennusten tiiveysmittaajia (Rateko, VTT) on 72 henkilöä

• ilmamäärien mittaajat (SULVI) 99 on käynyt koulutuksen

• taloyhtiön kuntotodistuksen antaja (PKL, Kiinko) koulutus alkamassa

• erillisen energiatodistuksen antajia EET (SULVI/FISE) on 344 henkilöä

• pätevöityneitä energiatodistuksen antajia PETA (Kiinko) on 231 henkilöä

• asuntokaupan kuntotarkastajia AKK (Kiinko, FISE) on 57 henkilöä

• pätevöityneitä kuntoarvioijia PKA (Kiinko) on 647 henkilöä, elinikäinen pätevyys – henkilöt eivät FISEn rekisterissä, mutta pätevyysvaatimukset ovat.

• a-luokan kosteusteknisiä kuntotutkijoita (Rateko, RIA/FISE) on 12 henkilöä

• LVV-kuntotutkija (SULVI/FISE) on 13 henkilöä, koulutuksen on käynyt 86 henkilöä

• ilmanvaihto- ja ilmastointijärjestelmän kuntotutkija (SULVI), koulutuksen on käynyt 50 henkilöä

• betonirakenteiden a-vaatimusluokan kuntotutkijoita (Suo-men betoniyhdistys/FISE) 48 henkilöä, joista betoniraken-nuksiin erikoistunut 24 henkilöä

• rakennusterveysasiantuntijoita (ISY, VTT) on 68 henkilöä, joilla henkilösertifiointi, koulutuksen kokonaan tai osittain käyneitä n. 170 henkilöä

Valvonta työmaalla:

• talonrakennustyön paikallisvalvojia (b-luokka) (RKL/FISE) on 179 henkilöä

• talonrakennustyön rakennusvalvojia (a-luokka) (RKL/FISE) on 178 henkilöä

Rakennuttaminen ja suunnittelu:

• RAP (RIL, FISE) on 419 henkilöä

• RAPS (RIL, FISE) on 112 henkilöä

• pientalohankkeen pääsuunnittelijoita (RKL/FISE) on 31 henkilöä

• A-vaativuusluokan pääsuunnittelijoita, korjausrakentaminen (SAFA/FISE) on 0 henkilöä

• AA-vaativuusluokan pääsuunnittelijoita, korjausrakentaminen (SAFA/FISE) on 266 henkilöä

• a-luokan kosteusteknisiä korjaussuunnittelijoita (Rateko, RIA/FISE) on 4 henkilöä

• betonirakenteiden A-vaativuusluokan korjaussuunnittelijoita (Suomen betoniyhdistys/FISE) on 59 henkilöä, joista betoni-rakennuksiin erikoistunut 21 henkilöä

• A-vaativuusluokan rakennusfysiikan suunnittelijoita (RIL/FISE) on 324 henkilöä

• AA-vaativuusluokan rakennusfysiikan suunnittelijoita (RIL/FISE) on 24 henkilöä

http://www.fise.fi/default/www/suomi/patevaksi_todetut_henkilot/ ja http://www.vttexpertservices.fi/service/certification/valid_ certifications.jsp

Tilaajille runsas nimikkeistöjen tarjonta on tuottanut valinnan vaikeuksia, kun kosteus- ja homevaurioiden selvitys- ja korjaus-hankkeisiin on pyritty löytämään päteviä toimijoita. Opiskelijoille ja koulutustahoille tämä on aiheuttanut päällekkäistä opetusta ja kunkin pätevyyden oikeuttaman toiminnan rajauksen puutetta. Päällekkäiset koulutusosiot tuovat turhia kustannuksia koulutus-tahoille ja pätevöityville. Eri pätevyyksiä omaavilla asiantuntijoilla ei aina ole selkeää kuvaa siitä mihin heidän osaamisensa rajoittuu. Tilaajalle tarjotaan usein palveluja, joihin ei ole riittävää osaamista. Tämä voi johtaa vääriin tuloksiin ja johtopäätöksiin ja sitä kautta ylimääräisiin kustannuksiin.

6

3. HANKKEEN KUVAUSHanke toteutettiin pääasiassa viiden työryhmän työskentelynä joulukuun 2010 ja joulukuun 2012 välisenä aikana. Työryhmissä on työskennelty yli sadan asiantuntijan voimin ja niissä on vallinnut selkeä tahtotila muutokseen. Koulutuksia ja pätevöintejä kehitettiin työryhmien kokoontumisissa, sekä väliaikoina kunkin osallistujan oman viitetahon puitteissa. Muitakin tahoja ja henkilöitä on osal-listunut kehittämishankkeeseen kommentoimalla ja tarkentamalla ehdotuksia. Osallistuminen on ollut vapaaehtoista talkootyötä, mistä suuret kiitokset kaikille!

3.1. Hankkeen työryhmät

Seuraavassa on esitetty työryhmien kokoonpanot, kokoontumis-kerrat sekä niissä kertynyt talkootyön määrä henkilötyötunteina.

Ohjaustyöryhmä (1): kokoontunut kuusi kertaa aikavälillä joulu-kuu 2010 - joulukuu 2012, yhteensä noin 200 henkilötyötuntia

Aurola Risto (STM), Junttila Ahti (RKL), Keinänen Jari (STM), Kivi Ritva (OKM), Kokotti Helmi (ISYO), Leppänen Jouko (Suomen JVT- ja kuivausliikkeiden liitto ry), Lindberg Ralf (TTY/RIL), Marttila Mauri (Kiinteistöliitto), Niemi Sami (Vahanen Oy), Pekkala Arto (Opetushallitus), Pekkola Vesa (AVI), Peltola Rauno (JAKK), Pirinen Juhani (YM), Ravantti Heikki (TEM), Tuomainen Marja (TTL), Sandberg Kimmo (RIA), Sipilä Hannu (SuLVI), Timonen Jukka (Rakennuttajatoimisto HTJ Oy), Vuorinen Pekka (Rakennusteolli-suus RT) Koulutustahot työryhmä (2): kokoontunut 13 kertaa aikavä-lillä joulukuu 2010 - joulukuu 2012, yhteensä noin 1000 henkilötyö-tuntia

Abell Mervi (Helsingin kaupunki), Balk Sari (Rastor), Björklöf Kata-rina (SYKE), Fränti Harri (Amiedu), Haataja Pasi (Savonia), Hero Riina (Keskuskauppakamari), Huhtanen Pertti (Kiinko), Hyvärinen Anne (THL), Hämäläinen Eila (RKL-raati), Inkinen Karri (TTY), Jau-hiainen Mikko (Amiedu), Junttila Ahti (RKL), Karvonen Anu (RIL), Kokotti Helmi (ISY), Krankka Juha (Rateko), Kääriäinen Hannu (OAMK), Leppänen Jouko (Suomen JVT- ja kuivausliikkeiden liitto ry), Lindblad Esko (AKK/Sisäilmakeskus), Markelin-Rantala Lina (VTT), Niemi Sami (Vahanen konserni), Nyman Harri (Amiedu), Peltoharju Hilkka (SuLVI), Peltola Rauno (JAKK), Pirinen Juhani (YM), Rodriguez Gabriel Ana (Aalto), Selroos Pia (SAFA), Söder-lund Klaus (FISE), Tuomainen Marja (TTL), Uljas Jenni (AEL)

Pätevöinti (FISE ja VTT) työryhmät: kokoontuneet yhteen-sä 11 kertaa aikavälillä joulukuu 2010 - joulukuu 2012, yhteensä noin 200 henkilötyötuntia

Aurola Risto (STM), Keinänen Jari (STM), Krankka Juha (Rateko), Kokotti Helmi (ISY), Kujanpää Rauno (Vihdin kunta), Koskinen-Tammi Tiina (Alfa-Law), Lehtinen Reijo (Rakennusteollisuus RT), Mauri Marttila (Kiinteistöliitto), Pentikäinen Antero (Muoto Oy), Rautiainen Liisa (VTT), Rantama Markku (SuLVI), Sandberg Kim-mo (RIA), Söderlund Klaus (FISE), Pirinen Juhani (YM)

Pätevöityneet työryhmä: kaksi yhden päivän kokoontumista sekä yksittäisiä kokoontumisia vuosina 2010- 2012, yhteensä noin 1 000 henkilötyötuntia

7

Eklund Matti (Matti Eklund Oy), Haapanen Anssi (Rakennuspalvelu Talokki Oy), Haapanen Eija (Rakennuspalvelu Talokki Oy), Haataja Pasi (Senaatti-kiinteistöt), Halonen Raimo (Itä-Suomen yliopisto Toimitilayksikkö), Halsas Erik (Insinööri Studio Oy), Hartikainen Petri (Suomen Sisäilmakeskus Oy), Hassinen Kari (Raksystems An-ticimex insinööritoimisto Oy), Heini Mikko (Indoor Quality Service Oy), Helimo Erkki (Insinööritoimisto E. Helimo), Hurme Henri (Rakennusterveys.com H. Hurme), Häkkilä Sirkku (Turun yliopisto, Aerobiologian yksikkö), Hämäläinen Eila (Suomen Sisäilmakeskus Oy), Ikonen Milla (Valkealan kunta), Isokääntä Päivi (Työterveys-laitos), Kaartinen Harri (Rateku), Kallinen Mikko (ISS Proko Oy), Keskikuru Timo (Senaatti-kiinteistöt), Kinnunen Anssi (Raken-nussuunnittelutoimisto Nylund Oy), Kokotti Helmi (Itä-Suomen yliopisto), Korhonen Pasi (INMECO Oy Rakennuskonsultit), Kor-kalainen Harri (Kuopion kaupunki, Toimitilajohtaminen), Kujanpää Liisa (Työterveyslaitos), Kuosmanen Antero (Rakennussuunnitte-lutoimisto Antero Kuosmanen OY), Kärki Jukka-Pekka (Suomen Sisäilmakeskus Oy), Kääriäinen Hannu (Oulun seudun ammattikor-keakoulu), Laajoki Timo (Rateku), Latvala Sune (Rateku), Laurinen

Minna (Suomen Sisäilmakeskus Oy), Leisimo Hannu (Insinööritoi-misto K-S Kitapa Oy), Lindblad Esko (Suomen Sisäilmakeskus Oy), Lönnblad Petri (Insinööri Studio Oy), Miettinen Juha (Ecomonitor Oy), Miihkinen Arja (ISS Proko Oy), Nieminen Ari (Helsingin kau-punki), Pakalén Päivi (PuSi Oy), Pekkola Vesa (Etelä-Suomen alue-hallintovirasto), Peltola Rauno (Jalasjärven kunta/JAKK liikelaitos), Peltonen Timo (Suomen Sisäilmakeskus Oy), Pentikäinen Antero (Muoto Oy), Pesonen Reijo (Kouvolan kaupunki), Pietarinen Veli-Matti (Työterveyslaitos), Pirilä Riitta (Peab Oy), Puustinen Juhani (ISS), Rautiala Sirpa (Työterveyslaitos), Riippa Tommi (Hengitys-liitto Heli ry), Rokkonen Tapio (Hengitysliitto), Rämö Hannele (Asumisterveysliitto AsTe ry), Sopanen Simo (Rakennuspalvelu Expert Oy), Sorola Petri (PJS Iv- ja sisäilmatutkimus Oy), Tissari Jouni (MittaVat Oy), v. Dickoff Matti (Kiinteistöliitto Pirkanmaa), Wargh Lasse (JW-Inspect OY), Vaskonen Martti (PKKS, Tekninen toimisto), Vilkki Risto (Mikkelin kaupunki).

Kosteus- ja hometalkoiden työmaatapaamisen 27.-28.9.2012 työryhmät, yhteensä noin 600 henkilötyötuntia

Esiselvitysvaihe Esiselvitysvaihe joulukuu 2010.Nykytilanne kosteus- ja homevaurioiden korjaushankkeissa eri toimijoiden koulutuksista ja pätevyyksistä.Työryhmien 1-3 ensimmäi-set kokoukset.Päätökset:1. Koulutuksissa tarvetta kehitykseen2. Uusia pätevyysvaati- muksia tarvitaan3. Uudet pätevyysvaati-mukset mm. kuntotutki-jalle saatava uusiutuviin säädöksiin4. Kehitystyötä jatketaan 2011 ja 2012 työryhmissä

2010-2012Kosteus- jahomevaurioihin liittyvien asiantuntijoiden koulutuksen ja pätevöinnin kehittämishanke

AMK:jen tarjoaman kosteus- ja homevaurioihin liittyvän koulutusten kyselytutkimus julkistettiin.

Laadittiin toimenkuvat kosteus- ja homevauriokor-jausprosessiin osallistuville (rakennusalan ammattilaisille ja sisäympäristön tutkijoille).

Tarkasteltiin pätevöintiin johtavien nykykoulutusten sisältöä.

Kartoitettiin nykyisten pätevyysvaatimusten sisältöä ja osaamisvaatimuksia.

Päätökset:

1. Nykypätevyyksien haltijoilla ei ole aina riittävää osaamista terveyshaitan poistamiseksi korjauskohteissa.

2. Lähdetään synkronoimaan olemassaolevat pätevyydet lisäosaamiseen tarpeeseen nähden.

3. Uudet pätevyysvaatimukset mm. kuntotutkijalle saatava uusiutuviin säädöksiin.

Kevät 2011Työryhmävaihe: Kartoitus nykyisten pätevvyksien haltijoiden osaamistasosta, työryhmät 1-4

Laadittiin kokonaisosaamis-matriisi olemassaoleville pätevyyksille.Laadittiin uusi kokonaisosaa-mismatriisi edellisen perusteel-la huomoiden lisäosaamisen tarve.Luotiin portaittainen osaamis-matriisi uusien toimenkuvan haltijoille mm. kuntotutkimuk-siin liittyen.Varmistettiin, että alalla jo toimivista voi pätevöityä uusiin toimenkuviin kohtuullisella työllä. Valmisteltiin FISE-pätevöintiä rakennusalan toimijoille.Todettiin toimenkuvaerot rakennuksen kunnon tutkijan (FISE) ja sisäympäristön tutki-jan (esim. RTA/VTT) välillä.Päätökset:Uudet pätevyysvaatimukset mm. kuntotutkijalle saatava uusiutuviin säädöksiin, jotta uusia pätevyyksiä haettaisiin ja käytettäisiin ja korjauspro-sessit onnistuisivat aiempaa paremmin.

Tarkennettiin vuoden 2011 aikana sovittuja nimikkeitä ja vastaavia osaamis- ja pätevyys-vaatimuksia.Yhteiset ehdotukset1. Yhteisesti sovitut nimikkeet: kosteusvauriokuntotutkija, kosteusvauriokorjaussuunnit-telija ja kosteusvauriokorjaus-työn työnjohtaja.2. Yhteisesti sovitut portaittai-set pätevyysvaatimukset em. toimijoille.3.Tarkistettiin FISE:n mahdol-lisuus olla pätevöintijärjes-telmänä uusille rakennusten korjausalan toimijoille.3. Yhteisesti sovitut portaittai-set osaamisvaatimukset.4. Yhteisesti sovittu yhteinen koulutusmatriisi (moduulit) 45 op.5. Kohdat 1-4 sovittu esittää yhteisesti uusiutuviin säädös-muutoksiin.6. Tarvitaan mittava kansallinen koulutushanke, jolla saavute-taan riittävän päteviä osaajia koko kosteus- ja homevaurio-korjausprosessiin.

Syksy 2011Yhteensovitusvaihe, työryhmät 1-4

Ehdotusten kehittäminen ja toteustapojen arviointi yhteis-työssä mm. talkootapahtumassa 27.-28.9.2012.Ehdotusten viimeistely loppu-raporttiin.Kehityshankkeen ehdotuksista tiedottaminen mediassa, esityksin ja eduskuntaan.Kehityshankkeen ehdotusten toteuttamisen suunnitelmat ja jatkohanketarve.Lausunnot MRL:n ja sitä seuraa-vien säädöksien muutosluonnos-ehdotuksiin.

Syksy 2012Yhteenveto työryhmissä, ehdotukset säädösmuutosten valmistelijoille sekä jatkohanketarve

Kevät 2012 Työryhmien 1-4 yhteiset ehdotukset

Kuva 1. Kosteus- ja hometalkoiden koulutuksen ja pätevöitymisen kehittämishankkeen työryhmätyöskentelyn vaiheet 2010–2012.

8

4. RATKAISUEHDOTUS Ympäristöministeriön Kosteus- ja hometalkoiden koulutuksen ja pätevöitymisen kehittämishankkeen tavoitteena on ollut eri toi-mijoiden (koulutustahot, jäsenjärjestöt, pätevöinti- ja ohjaustahot) yhteistyönä synkronoida rakennusterveyteen liittyvät koulutukset ja pätevöinnit.

4.1. Nimikkeistön yhdenmukaistaminen

Kosteusvauriokuntotutkijoiden lisäys Suomen rakentamismääräys-kokoelman osaan Rakennuksen suunnittelijat ja suunnitelmat A2, vaatii maankäyttö- ja rakennuslain muutosta, koska se ei sisällä kuntotutkija-nimikettä. Kuntotutkijoiden tarve on suuri, mutta hei-dän rakennusteknistä osaamistaan ja pätevyyttään ei ole vaadittu alan säädöksissä. Ympäristöministeriössä selvitetään parhaillaan, miten rakennusten kunnon selvittämistä voitaisiin edistää säädös-ten muutoksilla.

Kosteusvauriokorjaussuunnittelijoille on ehdotettu lisättäväksi A2:een oma erikoispätevyysluokitus. Kosteusvauriokorjaus-työn työnjohtajien ja valvojien erityisalapätevyydet ehdotetaan huomioitavaksi Suomen rakentamismääräyskokoelman osan, Rakentamisen valvonta ja tekninen tarkastus A1, kehittämistyössä. Kosteusvauriokorjaajien erikoisammattitutkinnosta (EAT) on jo olemassa OPH:n määräys (1.4.2011) ja JAKK on aloittanut heidän kouluttamisensa.

Työryhmät ehdottavat, että rakentamiseen, terveyden- ja työ-suojeluun liittyviä säädöksiä muutettaessa huomioitaisiin uudet

ehdotetut nimikkeet toimenkuvineen ja pätevyysvaatimuksineen. Terveydensuojelu- ja työsuojeluviranomaisten käyttämien ulko-puolisten asiantuntijoiden pätevyyden toteamiseen suunnitellaan säädösmuutoksia. Näiden säädösmuutosten tulisi olla yhteenso-pivia kosteusvauriokuntotutkimiseen kehitettävien rakentamisää-dösten kanssa. Ympäristöterveyden ja työsuojelun viranhaltijoiden pätevöitymistä ja yhteistyötä rakennusvalvonnan kanssa olisi kehitettävä. Kuntien rakennusvalvonnalla on rakennuslupame-nettelyn yhteydessä oikeus päättää toimijoiden kelpoisuudesta korjaushankkeessa.

4.2 Tutkimus- ja korjaushankkeesta yhtenäinen prosessi

Sisäilmaongelmien korjaushankkeen onnistumisen kannalta on ratkaisevaa koko korjausprosessin eri toimijoiden ja viranomaisten edustajien kyky pystyä kiihkottomasti ja yhteistoimin arvioimaan vaurioiden vakavuutta ja korjattavuutta. Tilaajan ja kosteusvaurio-kuntotutkijan tai korjaushankkeen muun vetäjän (pääsuunnitteli-jan) on päätettävä selvitysten pohjalta, miten merkittäviä vauriot ovat ja rakennuttajan on arvioitava, miten laajoihin korjauksiin on varauduttava. Tämä edellyttää kuntotutkijoilta ja sisäympäristön tutkijoilta poikkitieteellistä erityisosaamista ja yleisymmärrystä kosteus- ja homevaurioista sekä oman alansa osaamista ja koke-musta. Lopullisen korjaustarpeen ja -tavan määrittely on yleensä kosteusvauriokorjaussuunnittelijan tehtävä, tosin kuntotutkijan kanssa yhteistyössä.

9

Jo tarveselvityksessä ja hankesuunnitteluvaiheessa olisi hyödyl-listä käyttää rakennusterveyttä ymmärtävää rakennusteknistä asiantuntijaa (kuntotutkijaa ja suunnittelijaa) rakennuksen kunnon selvittämiseksi ja oikean korjaustavan valitsemiseksi.

Korjausten toteutusvaiheessa työnjohdon ja valvonnan jatkuvalla yhteistyöllä korjaussuunnittelijan kanssa on ratkaiseva merkitys korjausten onnistumiselle uusien ja yllättävien vauriorakenteiden löytyessä korjausten edetessä. Korjausten onnistumista edistää, jos kosteusvauriokorjaajilla on valmius havaita ja ilmoittaa työn-johdolle mahdollisesti suunnitelmista poikkeavat rakennekohdat purkutöiden ja korjausten edetessä.

4.3 Ehdotettuihin pätevyyksiin vaadittavien koulutusten sisältö ja toteutus

Hankkeen ehdotusten tavoitteena on luoda selkeä ja johdonmu-kainen koulutuspolku pätevyyksien hakijoille sekä pätevöitymisjär-jestelmä, joka jatkossa sisältää myös pätevien osaajien tietokannan. Näin palveluja tarvitsevien on tulevaisuudessa helppo löytää luotettava, ammattitaitoinen osaaja työtä tekemään.

Keskeinen ajatus jo rakennusterveysasiantuntija (RTA) -koulutuk-sessa on ollut se, että uusin tutkimus- ja ohjeistustieto saataisiin kentän sovellettavaksi. Tällöin täysin samanlaisella sisällöllä ei voida toteuttaa edes peräkkäisiä koulutuksia. Koulutusten toteutukseen on tarvittu opettajiksi asiantuntijoita niin sisäympäristöön kuin rakennus- ja talotekniikkaan liittyen koko Suomesta. Samat asian-tuntijat ovat opettaneet myös muissa olemassa olevissa tutkintoja lisäkoulutuskokonaisuuksissa, jotka ovat tuottaneet valmistuneille vapaaehtoisia ja säädösten vaatimia eri pätevyyksiä. Koulutusten keskinäinen synkronointi sisällöllisesti ja ajallisesti auttaisi alalla valit-sevaa osaavien opettajien puutetta, mutta ei sitä täysin ratkaisisi.

Rakennusten vauriotasoluokituksen (tavanomaiset B, vaativat A ja erittäin vaativat AA kohteet) on ehdotettu sisältävän perin-teisen kohteen laajuuden luokitteluperusteen lisäksi kosteus- ja homevauriot. Tulevien kosteus- ja homevaurioalan toimijoiden pätevyysluokituksessa (taulukko 1) sovellettaisiin rakennusten vauriotasoluokitusta. Eri pätevyyksien rakennusterveyteen ja kor-jausrakentamiseen liittyvät osaamisvaatimukset tulisi täyttyä joko perustutkinnon sisällä tai jatko-opinnoissa suoritettuna.

Rakennusteknisen perustutkinnon omaavien toimijoiden päte-vyysvaatimukset (B, A, AA-tasoilla) kosteusvauriokuntotutkijalle, korjaussuunnittelijalle ja työnjohtajalle sekä valvojalle on ehdo-tettu liitettäväksi FISE:n pätevöintijärjestelmään. Ehdotus sisältää mm. siirtymäsäännöksen koskien kosteusvaurioiden tutkimuksiin, suunnitteluun ja korjauksiin liittyviä nykyisiä pätevyyksiä (mm. AKK, PKA, kosteustekninen kuntotutkija, rakennusterveysasiantuntija ja rakennusfysiikan suunnittelija).

VTT:n henkilösertifioimalla rakennusterveysasiantuntijalla on oltava joko teknisen tai luonnontieteellisen perus- tai jatkotutkinnon sisällä tai täydennyskoulutuksessa suoritettuna vähintään 30 opin-topistettä (vähintään 17 op rakennusterveyttä ja vähintään 13 op korjausrakentamista) koulutusmoduuleista sekä käytännön kentälle sovelletun tutkimuksen yhteenveto (loppututkielma 15-30 op).

Selkeä työnjako, mutta tiivis yhteistyö eri asiantuntijoiden välillä kosteus- tai homevaurion selvitystyössä, on keskeistä korjaushank-keen onnistumisen kannalta. Rakennuksen rakenteiden kuntoa ja terveellisyyttä selvittävien asiantuntijoiden työnjakoa on esitetty kuvassa 2.

Taso minimi RaTE + KoRak opinnot työkokemus perustutkinto opintopisteinä, op vuosina, v

Kosteusvauriokuntotutkija

erittäin vaikeat kohteet AA RI 30 5

erittäin vaikeat kohteet AA RI 26 5

erittäin vaikeat kohteet AA teknikko 15 5

vaikeat kohteet A teknikko 24 3

vaikeat kohteet A RI 19 3

vaikeat kohteet A teknikko 10 3

tavanomaiset kohteet B teknikko 18 1



Kosteusvauriokorjaussuunnittelija

Kosteusvauriokorjaustyön työnjohtaja

Rakennusterveysasiantuntija B- AA teknikko 45-60 3

Taulukko 1. Perustutkinto ja osaamisvaatimukset eri toimijoille kosteusvauriokorjaushankkeissa koulutuksen ja pätevöitymisen kehittämishankkeen ehdotuksessa.

10

Kosteusvauriokuntotutkijat (Rakennustekninen tutkinto ja 18-30 op)

Rakennusterveysasiantuntijat (RTA ≥ 45 op, rakennustekninen tai muu tutkinto)

• Mahd. FISEn pätevyydet ja rekisteri

• MRL mainitut ja mahd. A2 kuvatut pätevyydet rakennusten kosteusvaurioiden kuntotutkijoille:

• rakennustekniset kuntotutkimukset

• kuntotutkimusprosessin veto kosteusvaurioselvityksissä (AA)

• yhteenveto alkutilanteesta

• tutkimussuunnitelma aikatauluineen ja kustannusarvioineen

• tarvittavien tutkimusten, menetelmien ja tutkijoiden valinta

• viestintä tilaajalle

• yhteenveto raporttina ja suullisesti esitettynä, sekä karkea korjaussuunnitelmaehdotus (€)

• korjaushankkeen ”pääsuunnittelija” (AA)

• VTT:n henkilösertifiointi ja rekisteri

• Terveydensuojelulain §49 ja Työturvallisuuslain §10 mukaisia ulkopuolisia asiantuntijoita

• Sisäympäristön asiantuntijat ja tutkijat sekä kosteusvauriokuntotutkijat (AA)

• Terveyshaittaa mahdollisesti aiheuttavan sisäympäristön epäpuhtauden tai olosuhteen kartoittaminen

• Tutkimusprosessin veto sisäympäristöselvityksissä

• Yhteenveto alkutilanteesta

• Tutkimussuunnitelma aikatauluineen ja kustannusarvioineen

• Tarvittavien tutkimusten ja tutkijoiden valinta

• Viestintä tilaajalle

• Sisäympäristöselvitysten yhteenveto raporttina ja suullisesti esitettynä

Kuva 2. Kosteusvauriokuntotutkijoiden ja rakennusterveysasiantuntijoiden pätevyysvaatimukset ja vastuualueet kosteus- ja homevaurion selvitysprosessissa.

Taulukko 2. Rakennusten terveellisyyteen liittyvien asiantuntijoiden moduulikokonaisuudet yhteensä 45 opintopistettä sisältäen rakennusteknisiä korjausrakentamiseen liittyviä opintoja 28 opintopistettä ja rakennusterveyteen liittyviä opintoja 17 opintopistettä.

Kaikille edellä mainituille toimijoille on kehittämishankkeessa so-vittu yhteiset koulutusosiot eli moduulit (taulukko 2). Eri tehtäviin pätevöittävä koulutus on moduloitu ja siinä voi hyödyntää aiem-min suorittuja tutkintoja ja ammattikokemusta. Moduuleille on jo laadittu myös yksityiskohtaiset osaamistavoitteet ja sisällöt.

Ehdotuksen mukaan eri tehtäviin pätevöityvät voivat valita toimenkuvaan ja omaan tutkintotaustaansa sopivat, puuttuvat koulutusosiot. Aiemmat pätevyydet ja suoritukset sekä näytöt vastaavasta toiminnasta kosteusvauriokohteissa voidaan lukea hyväksi kyseisiin kokonaisuuksiin. Samoin kokemus kosteus- ja ho-mevaurioituneiden tai muutoin sisäilmaongelmaisten rakennusten tutkimisesta, korjaussuunnittelusta, työnjohdosta ja valvonnasta korjaustyömaalla tai asiantuntija- ja ohjaustoiminnasta talonraken-nus- ja ympäristöterveysalalla voidaan niinikään lukea hyväksi.

4.4. Pätevöittävien koulutusten toteutustavat

Kosteus- ja homevauriokorjauksiin liittyvän pätevöittävän koulu-tuksen suunnittelu ja järjestäminen pitää jakaa kahteen vaihee-seen: siirtymävaihe ja siirtymävaiheen jälkeinen aika. Siirtymä-vaiheessa laaditaan pysyvät koulutusohjelmat eri oppilaitoksiin. Samalla täydennyskoulutetaan rakennusalan henkilöitä kuntotutki-muksen ja korjausrakentamisen alalle. Se on samalla suunnittelua pysyvän koulutuksen pohjaksi. Siirtymäkauden jälkeen on valmiit opetusohjelmat rakennusten kosteusvaurioiden tutkimukseen ja korjaukseen perehtyviä opiskelijoita varten.

Lisääntyneeseen koulutustarpeeseen voidaan vastata eri tahojen järjestämällä täydennys- ja lisäkoulutuksella. Tutkintokoulutukset uusin, rakennusterveyteen liittyvin sisällöin ovat hitaampi tie ja ne tuottavat toimijoita vasta muutaman vuoden päästä. Kaikissa rakennusalan ammattikorkeakouluissa opetetaan jo jossain määrin sekä sisäympäristöön että korjausrakentamiseen liittyviä kokonai-suuksia (Haapanen, 2011) ja joissakin jo siinä määrin, että ne vas-taisivat joitakin ehdotettuja erikoispätevöintejä riittävän käytännön kokemuksen jälkeen.

Talonrakennusalaa opettavissa ammattikorkeakouluissa ja yliopis-toissa on jo tutkintoihin sisältyvinä rakennusterveyteen ja korjaus-rakentamiseen liittyviä opintoja vähintään 5 opintopistettä. Näistä viidessä ammattikorkeakoulussa opintoja on yli 15 opintopistettä, samoin kuin kolmessa yliopistossa ja ympäristöteknologian linjalla Mikkelin ammattikorkeakoulussa (Kuva 3).

Tavoitteena on, että mahdollisimman monella olisi mahdollisuus osallistua pätevöittävään koulutukseen lähipaikkakunnallaan. Useat koulutustahot (oppilaitokset ja jäsenjärjestöt sekä raken-nus-, LVI- ja kiinteistöalan koulutuskeskukset) ovat järjestäneet koulutuksia erilaisista osakokonaisuuksista kosteus- ja homevau-rioiden korjausalalla. Näiden kaikkien vahvuudet tunnustetaan ja kukin koulutustaho valitsee järjestämänsä koulutuskokonaisuuden

5.3. Terveysvaikutukset 3 op

1. Rakennusfysiikka 9 op

2. Kuntotutkimusmenetelmät 3 op

3. Rakennustekniikka ja -tuotanto 13 op

3.1. Juridiikka 2 op

5.1. Sisäympäristön epäpuhtaudet ja olosuhteet 10 op

3.2. Rakennetekniikka 7 op

5.2. Sisäympäristön tutkimusmenetelmät 4 op

3.3. Rakennustuotanto 4 op

4. Ilmanvaihto- ja ilmastointitekniikka 3 op

4.1. Teoria 1,5 op

4.2. Tutkimusmenetelmät, ilmanvaihto 1,5 op

5. Sisäympäristön epäpuhtaudet ja olosuhteet, terveysvaikutukset, tutkiminen, torjunta 17 op

11

Kuva 3. Ammattikorkeakouluissa tutkintoihin sisältyvinä rakennusterveyteen ja korjausrakentamiseen liittyvien opintojen määrä lähiopetuksena. Haapasen (2011) selvityksen kuvaan on lisätty näkyviin ehdotettujen kuntotutkijoiden tasot. Niissä lähiopetusta annettaisiin puolet opiskelijan kokonaisopintotuntimäärästä eli kutakin opintopistettä kohden 13 tuntia lähiopetusta ja 14 tuntia etäopiskelua. Suhde voi olla toisinkin, kunhan opiskelijan osaamistavoitteet täyttyvät.

yhteisestä poikkitieteellisestä moduulikokonaisuudesta (taulukko 2). Samalla valitaan, mihin pätevyyteen kyseinen opetuskokonai-suus vastaa. Näin yhä useampi henkilö voi kouluttautua samanai-kaisesti usealla paikkakunnalla, usean koulutustahon järjestämissä osakokonaisuuksissa.

Tarkemmat pätevyysvaatimukset eri toimijoille ja moduulien sisäl-löt sekä osaamistavoitteet on esitetty liitteissä 3, 4 ja 5. Niissä ei ole esitetty vastuullisia koulutustahoja kullekin moduulille. Koulu-tustahoilla tulee olla opintopisteen anto-oikeus. Osakokonaisuuk-sia voivat järjestää muutkin koulutustahot, kuin koko moduulin vastuullinen koulutustaho.

Pätevöityvien henkilöiden tulevaan toimenkuvaan ja moduulien sisältöön liittyviä erilaisia lopputöitä ja näyttöjä voivat ottaa vas-taan samat koulutustahot, jotka vastuullisena kouluttavat kyseisiä moduuleja. Eri koulutustahojen yhteistyöverkoston edustajista muodostetaan toimikunta, jonka tehtävänä on todeta, riittääkö eri moduulien yhdistelmä kokonaisuutena opintojen osalta kuhun-kin toimijan pätevyysvaatimukseen. Sama toimikunta valvoo eri kouluttajien antaman koulutuksen tasalaatuisuutta. FISE Oy:n ja

VTT:n pätevyyden toteamislautakunnat tarkastavat työkokemuk-sen ja osaamisen riittävyyden kuhunkin pätevyyteen.

Kehitystyötä jatketaan yhteistyössä koulutus- ja pätevöintitaho-jen sekä jäsenjärjestöjen että ministeriöiden kanssa. Hankkeen työryhmien työskentely jatkuu edelleen mm. koulutustahojen moduulivalinnoilla ja näiden moduulien synkronoinnilla sisällöllisesti ja ajallisesti eri kohderyhmille. Samaan aikaan seurataan säädösten kehittymistä sekä edistetään FISE Oy:n ja VTT:n pätevöintijärjes-telmien kehittämistä vastaamaan suunniteltuja uusia pätevyyksiä home- ja kosteusvauriokorjausalalla (tutkimus, suunnittelu ja työn-johto). Lisäksi haetaan valtion tukea koulutus- ja pätevöintijärjes-telmän organisoinnin suunnitteluun ja koulutusten toteutukseen.

4.5. Toteutuksen haasteet ja ongelmakohdat

Hankkeen ehdotusten mukaisten koulutusten käytännön suun-nittelu ja järjestäminen pitää jakaa kahteen vaiheeseen: siirtymä-vaihe ja siirtymävaiheen jälkeinen aika. Näissä vaiheissa on useita käytännön haasteita.

Kuntotutkijatasot laskettu arvioiden 1 op vastaa 27 opiskelijatuntia josta 13 t on lähiopetusta

12

Pätevöittävien koulutusten eri osakokonaisuuksien käytännön organisointi, yhdenmukaistaminen ja pätevyysvaatimuksiin sovitta-minen on vielä kehityksen alla ja organisointivastuun ottava taho on valittava.

Muita haasteita ovat mm. se, että poikkitieteelliseen koulutuk-seen ei ole olemassa yhtenäistä opetusmateriaalia painettuna eikä sähköisessä muodossa. Lisäksi alalla jo toimiville pitäisi saada näyttökoe tms. järjestelmä, jolla he voisivat saada uuden järjestel-män mukaiset pätevyydet. Näyttökokeita vastaanottavista pätevis-tä opettajista on pula ja alan opettajatkin tarvitsevat koulutusta. Nämä ovat yhtenäisen laadunvarmistamisen kannalta keskeisiä tekijöitä ja niihin tarvittaisiin kosteus- ja homevauriokorjauksiin kohdennettuja resursseja.

Vuosikymmenien ajan on toteutettu tutkimuksia ja kehityshankkei-ta sisäilmaongelmien vähentämiseksi. Tutkimukset ovat käsitelleet sisäilmaongelmien taustalla olevia syitä ja niistä aiheutuvia terveys-haittoja. Toisaalta on toteutettu rakennustekniikkaan ja raken-nusfysiikkaan liittyviä tutkimuksia ja kehityshankkeita. Suoraan rakentamisen kentälle suunnattua, käytännön työssä sovellettavaa poikkitieteellistä tutkimusta on julkaistu vähemmän ja lähinnä opinnäytetöinä.

13

5.1. Kosteus- ja homevaurioiden määrä rakennuskannassa

Erillisiä pientaloja on Suomessa noin 1,1 miljoonaa. Eri arvioiden mukaan 30-80 prosentissa näistä on kosteusvaurio ja 25 prosen-tissa on arvioitu olevan välitöntä korjaustarvetta. Tämä tarkoittaa siis noin 250 000 rakennuksen korjaamista. Rivi- ja ketjutaloja on 75 000. Näiden korjaustarvetta ei ole erikseen arvioitu, mutta se lienee samaa luokkaa kuin pientaloilla. Tämä tarkoittaa noin 18 000 talon korjaamista. Asuinkerrostaloja on 56 000, joista 20-60 % on kosteusvaurioitunut joiltain osin. Sisäilmaongelmaksi muodostuneita kosteusvaurioita lienee kuitenkin vain noin 10-20 prosentissa asuntoja (Reijula 2005). Välitön korjaustarve on siis 6 000-12 000 talossa. (Kosteus- ja hometalkoiden toimenpideohjel-ma, Pirinen 2010) Yhteensä asuinkäytössä ja välittömässä korjaus-tarpeessa olevia taloja on edellä esitetyn arvion mukaan yhteensä noin 280 000 kappaletta.

Hoitoalan 8 000 rakennuksesta välitöntä korjaustarvetta on 25 prosentissa tiloja. Opetusrakennuksia on 9 000, joissa homevauri-oita on arveltu olevan 5-25 prosentissa arvioijasta riippuen (TKK 1996, Kuntaliitto 1999 ja 2006). Todellinen akuutti korjaustarve lienee noin 15 %, eli 1 200 koulussa pitäisi ryhtyä välittömiin toimenpiteisiin. Liike- ja toimistorakennuksista ei ole saatavissa arvioita (Kosteus- ja hometalkoiden toimenpideohjelma, Pirinen 2010).

Uusimman selvityksen mukaan (Reijula ym. 2012) merkittävien kosteus- ja homevaurioiden esiintyvyys on arvion mukaan pien- ja rivitaloissa 7–10 %, kerrostaloissa 6–9 %, kouluissa ja päiväko-deissa 12–18 %, hoitolaitoksissa 20–26 % ja toimistoissa 2,5–5 % kerrosalasta.

5. PÄTEVIEN ASIANTUNTIJOIDEN JA RAKENTAJIEN TARVE KOSTEUSVAURIOIDEN KORJAAMISEKSI

14

Suomen rakennuskannan arvioitu (ROTI-raportti, Rakennetun omaisuuden tila www.roti.fi) korjausvelan määrä on 30-50 miljardia euroa, josta pelkästään kuntien koulutus-, sosiaali- ja terveyssekto-rin rakennuksien osuus on noin 4,65 miljardia euroa. Korjausvelan ja sitä kautta sisäilmaongelmien suuri määrä johtuu siitä, että pääosa kuntien rakennuksista on rakennettu 1960 - 1980 –luvuilla. Nämä rakennukset ovat peruskorjausiässä, mutta peruskorjauksia ei ole toteutettu kuin pienessä osassa kuntien rakennuskantaa.

Reijulan ym. (2012) mukaan merkittävä kosteus- ja homevaurio voidaan määrittää sellaiseksi vähäistä laajemmaksi rakenteelliseksi viaksi, jonka seurauksena haitallinen altistuminen kosteusvauri-oituneista rakenteista ja materiaaleista vapautuville kemiallisille, fysikaalisille ja biologisille (mm. mikrobiperäisille) epäpuhtauksille on todennäköistä. Edellä määritellyn vian perusteella korjaustarve voidaan arvioida kiireelliseksi altistumisen vähentämiseksi tai pois-tamiseksi. Asuinrakennusten, pien- ja rivitalojen sekä kerrostalojen merkittävästi kosteus- ja homevaurioitunut kerrosala suhteutet-tuna kansanvarallisuudeksi on arviolta 13–28,2 miljardia euroa. Merkittäviä kosteus- ja homevaurioita arvioidaan olevan opetus- ja hoitoalan rakennuksissa ja toimistorakennuksissa suoraan kansan-varallisuuteen suhteutettuna kerrosalaa käyttäen suuruusluokkaa 3,3–34,3 miljardia euroa. On huomattava, että korjaamattomana vähäisemmätkin kosteus- ja homevauriot voivat edetä merkittä-väksi niin rakennuksen kuin ihmisten terveyden kannalta.

Rakennusten kosteus- ja homevauriokorjauksia ja muita perus-korjauksia ei voida suunnitella eikä toteuttaa riittävän kattavasti terveyshaitan poistamiseksi ellei rakennusten kuntoa tiedetä. Oikeiden päätösten tueksi tarvitaan rakennuksista varsin kattavat kosteusvaurio- ja kuntotutkimukset sekä tarvittaessa muut tutki-mukset ennen kokonaisvaltaista korjaussuunnittelua ja korjausten toteutusta. Nykyinen maankäyttö- ja rakennuslaki tunnustaa kuntotutkimusten tarpeen mikäli on kyse rakennuksen terveelli-syyteen tai turvallisuuteen liittyvästä korjauksesta (MRL 166 §).

5.2. Erikoisosaajien määrällinen tarve

Rakennusten kosteus- ja homevauriokorjauksien ja muiden perus-korjauksien tarve on mittava. Päteviä erikoisosaajia on maassam-me liian vähän korjausvelan pysyvän vähentämisen tarpeeseen nähden. Karkean arvion mukaan viiden vuoden sisällä päteviä rakennusterveysasiantuntijoita, rakennuksen kuntotutkijoita, korjaussuunnittelijoita, työnjohtajia/valvojia tarvittaisiin tuhansia ja korjaajia kymmeniä tuhansia henkilöä. Nykyisten pätevyyksien haltijoiden tulisi hankkia uuden ehdotuksen mukaisten pätevyys-vaatimuksien edellyttämä osaaminen.

15

6. RESURSSITARVENykyisten, vapaaehtoisten pätevyyksien omaavien kosteusteknis-ten kuntotutkijoiden (12 henkilöä) ja VTT:n henkilösertifioimien, rakennusteknisen perustutkinnon omaavien rakennusterveysasian-tuntijoiden (49 henkilöä), on arvioitu saavuttavan ehdotetut päte-vyydet kosteusvauriokuntotutkija A ja AA vaativuustason. Tämä ei kuitenkaan riitä kentän tarpeeseen ja heitä on koulutettava lisää.

Kosteusvauriokuntotutkijan työpanokseksi on arvioitu 1-5 työpäi-vää per kohde. Noin 1 700 kosteusvauriokuntotutkijaa selvittäisi vuodessa noin 100 000 kohteen rakennusteknisen kunnon ennen korjaussuunnittelua. Pelkästään asuinkäytössä ja välittömässä korjaustarpeessa olevia taloja on arvion mukaan noin 280 000 kappaletta. Asuntojen kuntotutkimuksia tarvitaan jo aiemminkin kuin terveyshaitan ilmettyä esim. asuntokaupan kuntotarkastuksen tai PTS:n laatimisen yhteydessä. Lisäksi huomattavassa määrässä muustakin rakennuskannastamme on jo merkittävä kosteus- ja homevaurio ja välitön korjaustarve (Reijula ym. 2012)

Ehdotetuiksi kosteusvauriokorjaussuunnittelijoiksi (B, A ja AA) voisi hakeutua osa (300 henkilöä) nykyisistä pätevyyksien haltijoista, kuten:

• a-luokan kosteustekniset korjaussuunnittelijat (4 henkilöä),

• betonirakenteiden A-vaativuusluokan korjaussuunnittelijoistabetonirakennuksiin erikoistuneet (21 henkilöä),

• rakennusterveysasiantuntijat joilla on suunnittelukokemusta(13 henkilöä)

• A- ja AA-vaativuusluokkien rakennusfysiikan suunnittelijat(348 henkilöä), mikäli työkokemus sisältää riittävästi kosteus- ja homevauriokohteiden korjaussuunnittelua.

Myös kuntotutkittujen kohteiden kosteusvauriokorjaussuunnit-telijoita ja korjaustyön työnjohtajia/valvojia on oltava riittävästi korjattaviin kohteisiin nähden. Taulukossa 3 on esitetty arvio tällä hetkellä kosteus- ja homevaurioalalla toimivien henkilöiden sijoit-tumisesta uusiin nimikkeisiin lukumäärinä ja heidän lisätarpeestaan viiden seuraavan vuoden aikana.

16

Rakennustekninen kuntotutkimus tällä hetkellä lisätarve (hlö) henkilöitä 5 vuoden päästä

Kosteusvaurioiden korjaus tällä hetkellä lisätarve (hlö) henkilöitä 5 vuoden päästä

Kosteusvauriokuntotutkija A ja AA 80 800

Kosteusvauriokorjaussuunnittelijat (B, A ja AA) 300 600

Kosteusvauriokorjaustyön työnjohtajat/valvojat (B, A ja AA) 200 2800

Korjaajat 1000 14000

yhteensä 1500 17400

Kosteusvauriokuntotutkija B 100 700

Rakennusterveysasiantuntija RTA1 140 200

Talotekniset tutkijat 130 700

yhteensä 450 2400

Mittaajat 530 600

yhteensä 980 3000

Taulukko 3. Arvio tällä hetkellä kosteus- ja homevaurioalalla toimivien henkilöiden sijoittumisesta uusiin nimikkeisiin lukumäärinä ja heidän lisätarpeestaan viiden seuraavan vuoden aikana.

Hankkeen työryhmien mielestä kosteus- ja homevauriokorjausalan koulutuksen kehittämiseen ja houkuttelevuuden lisäämiseen on ohjattava siihen kohdennettuja resursseja. Arvioitu rahoitustarve osaamisen tason riittävään nostamiseen on 50 miljoonaa euroa viiden vuoden aikajaksolla. Rahoitustarve painottuu koulutusten organisointiin, suunnitteluun ja järjestämiseen (kustannuslaskelma, liite 1).

Rahoituskohteet: 1. Kosteus- ja homevauriokorjausala tarvitsee osaamisen kehittämiseen verkostoituneen yksikön, joka ohjaa ja varmistaa yhteistyöverkoston tuottaman koulutuksen laadun ja soveltavan tutkimuksen jatkuvuuden.

• Verkostoituneen yksikön vastuulla on koulutuksen järjestämisen organisointi ja osittainen toteutus sekä rakennusterveyteen ja kosteusvauriokorjausrakenta- miseen liittyvän soveltavan tutkimuksen organisointi.

• Yksikkö toimii kiinteässä yhteistyössä kosteus- ja homevauriokorjauksiin keskittyvien ammatti- ja aikuisopistojen, ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen kanssa. Yhteistyö tulee ulottua myös alan jäsenjärjestöjen ja teollisuuden piiriin. Ministeriöiden (OKM, STM, TEM ja YM), jotka antavat alalle lainsäädännöllistä ohjausta ja resursointia, on osallistuttava yksikön ohjaamiseen.

• Rahoitusosuus 1 miljoonaa euroa/5v.

2. Yhteisen oppimateriaalin tuottaminen.

3. Täydennyskoulutustahojen järjestämien koulutusten toteutus.

4. Vanhojen pätevyyksien haltijoiden näyttökokeiden vastaanotto uusiin pätevyyksiin hakiessa.

5. Korkeakoulujen tutkintosisältöjen muutosten suunnittelutyö sekä uusien koulutusohjelmien pilotointi.

6. Opettajien lisäkoulutus.

17

Viitteitä:

Eija Haapanen. Rakennusterveyskoulutus ammatti-korkeakouluissa. Tutkintokoulutusten nykysisällön kartoitus. Aducate Reports and Books 6/2011. Koulutus- ja kehittämispalvelu Aducate. Itä-Suomen yliopisto. Kuopio 2011.

Kari Reijula, Guy Ahonen, Harri Alenius, Rauno Ho-lopainen, Sanna Lappalainen, Eero Palomäki, Marjut Reiman. Rakennusten kosteus- ja homeongelmat. Eduskunnan tarkastusvaliokunnan julkaisu 1/2012

ROTI, rakennetun omaisuuden tila, jota on Suomes-sa arvioitu kolme kertaa kiinteistö- ja rakennusalan ROTI-prosessilla (www.roti.fi). Tuorein RIL:n ROTI-raportti on vuodelta 2011.

Kuvat: Ympäristöhallinnon kuvapankki

Liitteet:

1. Kustannuslaskelma koulutukselle

2. Erityistehtävät nimikkeittäin

3. Rakennusten vaurioluokittelu

4. Pätevyysvaatimukset kosteusvauriokuntotutkijalle (B, A, AA-tasoilla)

5. Pätevyysvaatimukset kosteusvauriokorjaussuunnittelijalle

6. Pätevyysvaatimukset kosteusvauriokorjaustyön työnjohtajalle ja korjausvauriotyömaan valvojalle

7. Pätevyysvaatimukset rakennusterveysasiantuntijalle (RTA)

8. Yhteiset moduulit osaamistavoitteineen

LIITE 1.

1. OPETUKSEN HINTA • 5-10vuodenaikanakoulutettavienopetuskustannus300€/op/hlö

• Ryhmäkoko20-30henkilöä

• Sisältääopetuksenhenkilösivukuluineenjaopiskelijallejaetunmateriaalin sekäopetustilojenvuokran

RAKENNUSTERVEYSASIANTUNTIJAT VTT:npätevöimiänyt70,lisätarve200henkilöä

• 200hlöäx30opx300€/op

Yhteensä1,8milj.€

KUNTOTUTKIJAT Pätevöityneitänyt450,lisätarve2200henkilöä

• RakAA:200hlöäx30opx300€/op=1,8milj.€

• RakA:600hlöäx24opx300€/op=4,3milj.€

• RakB:700hlöäx18opx300€/op=3,8milj.€

• LVIB:700hlöäx18opx300€/op=3,8milj.€


KORJAUSSUUNNITTELIJAT Pätevöityneitänyt300,lisätarve600henkilöä




• LVIAA:100hlöäx26opx300€/op=0,8milj.€


TYÖNJOHTAJAT/VALVOJAT/RAKENNUTTAJAT Pätevöityneitänyt200,lisätarve2800henkilöä




• LVIA:500hlöäx10opx300€/op=1,5milj.€


KORJAAJAT Lisätarve14000henkilöä

• Rak:10000hlöäx5opx300€/op=15milj.

• LVI:4000hlöäx5opx300€/op=3milj.

Yhteensä18milj.€

Yhteensä 45,3 milj. €

Kustannuslaskelma koulutukselle

LIITE 1.

2. OPETUSMATERIAALIN JA -MENETELMIEN TUOTTAMINEN Yhteensä 0,4 milj. €

3. OSAAMIS- JA KEHITTÄMISKESKUS - palkat,3hlöä(koulutusjatutkimussekätukipalvelut) 240000/v

- vuokrat 20000/v

- matkat 20000/v

- materiaali-jalaitekulut 20000/v 300000/vx5v

Yhteensä 1,5 milj. €

4. SOVELTAVA TUTKIMUS 500 000/v x 5v Yhteensä 2,5 milj. €

5. TUTKINTOKOULUTUSTEN MUUTOSTEN SUUNNITTELU 100 000/v x 5v Yhteensä 0,5 milj. €

KAIKKI YHTEENSÄ 50,2 milj. €

LIITE 2.

Erityistehtävät nimikkeittäinKosteusvauriokuntotutkijaB-vaatimustaso

• Toimii tavanomaisissa kosteusvaurio- tai sisäilmaongelmakohteissa.

• Tekee pääasiassa aistinvaraisen pintapuolisen arvion, rakenteiden ja järjestelmien riskien arvioinnin suunnitelmista ja tarvittaessa rakennetta rikkovat arvioinnit ja mittaukset. • Laatii tutkimussuunnitelman, jonka mukaisesti tekee tarvittavat mittaukset ja kuntotutkimukset viranomaisohjeita muuta hyvää kuntotutkimustapaa noudattaen.

• Tekee selkokielisen mittauspöytäkirjan (mittausraportin).

• Arvioi mm.

• ovatko rakenteet vaurioituneet

• onko havaittavissa ilmanvaihdon toiminnasta johtuvia ongelmia

• onko tiloissa muita sisäilmasto-ongelmia.

• Laatii havainnoistaan tilaajalle joko kuntoarvio- tai kuntotutkimusraportin.

• Osaa suositella tarvittaessa jatkotoimia.

A-vaatimustaso, edellisten lisäksi

• Toimii vaikeissa vauriokohteissa tai yksittäisten, vaikeasti tutkittavien sisäympäristötekijöiden tutkijana.

• Laatii yhteenvedon tutkimuksen alkutilanteesta.

• Tekee kokonaistutkimussuunnitelman eri vaurioiden tutkimisesta tai suunnitelman jonkun erityisen osa-alueen tutkimisesta ja suorittaa tai teettää tutkimukset.

• Viestii tilaajalle.

• Laatii yhteenvedon kaikkien tehtyjen kosteusvaurio- ja sisäympäristöselvitysten pohjalta kirjallisesti ja esittää sen suullisesti tilaajalle.

• Laatii eri asiantuntijoiden kanssa suuntaa-antavan ehdotuksen havaittujen vaurioiden tai ongelmien korjaamisesta.

AA-vaatimustaso, edellisten lisäksi

• Toimii erittäin vaikeissa vauriokohteissa, jotka ovat joko kosteusteknisesti tai sisäilmasto-oloiltaan vaativia tai joiden sisäilmaongelmat eivät ole toistuvista yrityksistä huolimatta selvinneet.

• Johtaa koko kosteusvaurio- ja sisäympäristöselvitysprosessia ja sen viestintää ja vastaa näistä tilaajalle.

• Arvioi tutkimuksissa löydettyjen rakenteiden, järjestelmien, haitta-aineiden ja muiden tekijöiden merkityksen koettujen tai todettujen sisäilmaympäristöongelmien aiheuttajana yhdessä sisäympäristön asiantuntijoiden ja viranomaisten kanssa.

Rakennusterveysasiantuntija (RTA), VTT:n henkilösertifioima • Sisäympäristöselvityksen tutkimusprosessin johtaminen

• Yhteenveto alkutilanteesta ja tutkimussuunnitelma aikatauluineen.

• Tarvittavien tutkimusten ja tutkijoiden valinta.

• Viestintä tilaajalle.

• Sisäympäristötutkimusten ja -selvitysten yhteenveto raporttina ja suullisesti esitettynä

• Korjaussuunnittelua varten yhdessä rakennus- ja taloteknisten asiantuntijoiden kanssa.

• Yrityksen sisäilmaryhmää ja työsuojelutoimikuntaa varten.

• Asuntojen, koulu- ja päiväkotirakennusten sekä työpaikkojen terveyshaitan mahdollisuuden arvio.

LIITE 2.

KosteusvauriokorjaussuunnittelijaB-vaatimustaso

• Toimii tavanomaisissa kohteissa, joissa todettu kosteusvaurioita.

• Ymmärtää kuntotutkimusten ja sisäympäristöselvitysten yhteenvetoraportin.

• Laatii korjaussuunnitelmat todettujen riskikohtien korjaamiseksi ja haittojen poistamiseksi vauriokohteessa.

• Toimii yhteistyössä kosteusvauriokuntotutkijan ja rakennesuunnittelijan sekä työmaan työnjohdon ja valvonnan kanssa.

• Laatii korjauksen onnistumisen kannalta oleellisempien työvaiheiden tarkastussuunnitelman.


• Toimii vaikeissa vauriokohteissa, joissa vaaditaan monipuolista osaamista.

• Suunnittelun lähtökohtana on koettujen sisäympäristöongelmien korjaaminen.

• Toimii kosteusvauriokorjaussuunnittelun vastaavana suunnittelijana, kun kosteusvauriokuntotutkimuksen perusteella kohteen vaativuusaste on arvioitu luokaksi A.


• Toimii erittäin vaikeissa vauriokohteissa, jotka ovat joko kosteusteknisesti tai sisäilmasto-oloiltaan vaativia tai joiden sisäilmaongelmat ovat uusiutuneet tehdyistä korjauksista huolimatta.

• Toimii kosteusvauriokorjaussuunnittelun vastaavana suunnittelijana, kun kosteusvauriokuntotutkimuksen perusteella kohteen vaativuusaste on arvioitu luokaksi AA.

• Pystyy toimimaan myös kohteen pääsuunnittelijana.

Kosteusvauriokorjaustyön työnjohtaja/valvojaB-vaatimustaso

• Toimii tavanomaisissa kohteissa.

• Varmistaa, että korjaustyö tehdään suunnitelmien mukaisesti ja suunnitelmissa esitettyjen ongelmakohtien korjaus onnistuu.

• Kysyy neuvoa kuntotutkijalta ja korjaussuunnittelijalta purkutyössä ilmenevien uusien vaurioiden osalta.

• Toimii yhteistyössä kosteusvauriokuntotutkijan ja -korjaussuunnittelijan kanssa.

• Toteuttaa kosteusvauriokorjaustyömaan laadunvarmistus- ja valvonta- sekä turvallisuussuunnitelmat.

• Varmentaa sisäympäristöongelman poistumisen kohteesta ja työmaan työntekijöiden ja käyttäjien työturvallisuuden.


• Toimii vaikeissa vauriokohteissa.


• Toimii erittäin vaikeissa vauriokohteissa.

LIITE 3.

Rakennusten vaurioluokitteluPätevyyden toteamisen taustalla oleva rakennusten vauriotason luokittelu: vaurioluokat AA, A ja B. C-vaurioluokka sisältää rakennukset, jotka eivät ole pysyvässä asuin-/toimistokäytössä, varastot, katokset yms.

AA A B

Erittäin vaikeat kohteet:

Riskirakenteita, rakenteiden kosteus liiallista, aiemmin epäonnistuneita kosteusvaurio- tai sisäilmaongelmakorjauksia, LVI- järjestelmät toimivat osittain epätavanomaisesti, putkivuotoja ja/tai vesivahinkoja on todettu ja kuivattu, tilat voimakkaasti alipaineisia ja/tai ilmayhteys vaurioituneesta tilasta tai rakenteesta tilaan, useita ja/tai laajoja näkyviä kosteusvaurioita sisäpinnalla, poikkeavaa mikrobikasvua materiaaleissa tai ympäröivissä rakenteissa, materiaalien emissioita todettu. Oireilu ja olosuhteista valitukset ovat runsasta ja jatkuvaa, vaurioihin liitettyjä sairaustapauksia. Rakenteiden purkuvaiheessa voidaan odottaa ilmenevän yllättäviä kosteusvaurioita, jotka vaikuttavat suunnitteluun. Korjausten laajuus on suuri ja moneen tekniseen tekijään kohdentuva.

Esimerkiksi:

• Koulut, päiväkodit ja toimisto- rakennukset joissa on useiden vuosien ajan tutkittu paljon ja korjattu useasti mutta sisäilmaongelmat jatkuvat.

• Asuinrakennukset, joissa ongelmat ovat monisyisiä ja laajoja.

Vaikeat kohteet:

Riskirakenteita, rakenteiden sisällä kosteus liiallista, ei aiemmin epäonnistuneita kosteusvaurio- tai sisäilmaongelmakorjauksia, LVI- järjestelmät toimivat yleensä tavanomaisesti, puutteellinen ilmanvaihto, putkivuotoja tai vesivahinkoja on todettu. Tilat ajoittain voimakkaasti alipaineisia ja/tai mahdollisia vuotoilmareittejä sisäympäristön epätavanomaisiin mikrobilähteisiin, yksittäisiä ja paikallisia kosteusjälkiä, paikallisia haitallisia emissioita materiaaleista. Satunnaista ja yksittäistä oireilua sekä olosuhteista valituksia. Rakenteiden purkuvaiheessa ei voida odottaa ilmenevän yllättäviä kosteusvaurioita, jotka vaikuttavat suunnitteluun. Korjausten laajuus on kohtalainen ja yhteen tekniseen tekijään kohdentuva.

Esimerkiksi:

• Rakennuksen kuntoa arvioitaessa on havaittu riskialtis rakenne tai rakenteita tai ilmanvaihdon puutteita tai korjaamattomia vuotovaurioita.

• Rakennuksessa esiintyy hajuja, joiden alkuperää ei tunnisteta.

Tavanomaiset kohteet:

Ei riskirakenteita, kosteusvauriot näkyviä ja helposti todennettavia, rakennekosteuden syy helposti korjattavissa, LVI- järjestelmät toimivat tavanomaisesti, putkivuodot tai vesivahingot selkeitä ja rajautuneita, tilat eivät voimakkaasti alipaineisia eikä ole vuotoilmareittejä esim. läpivientien tai kuilujen kautta sisäympäristön epätavanomaisiin mikrobilähteisiin, ei haitallisia emissioita materiaaleista. Ei merkittävää oireilua tai valituksia olosuhteista.

Esimerkiksi:

• Käyttäjät tai huoltohenkilöstö ei ole havainnut muita vaurioita kuin sellaisia, jotka ovat pieniä, paikallisia ja korjauksen kannalta selkeitä.

• Vaurio on kohteessa todennettu esim. putkivuodoksi ja kuivauksen jälkeiset korjaustoimenpiteet tiedossa.

• Pesutiloihin rajautunut vaurio.

AA

Pätevyysvaatimustaso

Kos

teus

vaur

ioku

ntot

utki

ja

A B

Suorittanut teknillisen korkeakoulun tai yliopiston diplomi-insinöörin tutkinnon rakennustekniikassa tai suorittanut ammattikorkeakoulun tai teknillisen oppilaitoksen talonrakennusinsinöörin tai rakennusarkkitehdin tutkinnon tai vastaavan aiemman tutkinnon2 siten, että omaa valmiudet talojen rakennetekniikan ymmärtämiseen sekä on hankkinut vähintään viisi vuotta kokemusta kosteusvaurioiden ja sisäilmaongelmien kuntotutkijana tai korjaussuunnittelijana. Tutkinnon tai lisäopintojen tulee minimissään sisältää alla mainitut opintokokonaisuudet vaatimustasolla AA.

• Rakennusfysiikka ja kosteusvaurioihin liittyvät kuntotutkimusmenetelmät, 7 op

• Rakenne- ja tuotantotekniikka: eri aikakausien rakenteet ja rakennusmateriaalit, korjausrakentaminen, 8 op

• Sisäympäristön epäpuhtaudet ja olosuhteet, terveysvaikutukset, tutkiminen ja torjunta, 12 op

• Ilmanvaihto ja ilmastointi, 3 op

Yhteensä 30 op 1

Suorittanut vähintään teknillisen oppilaitoksen rakennustekniikan tai -tuotannon opintosuunnalla teknikon tai rakennusmestari AMK tutkinnon siten, että omaa valmiudet talojen rakennetekniikan ymmärtämiseen sekä on hankkinut vähintään kolme vuotta kokemusta kosteusvaurioiden ja sisäilmaongelmien kuntotutkijana tai korjaussuunnittelijana. Tutkinnon tai lisäopintojen tulee minimissään sisältää alla mainitut opintokokonaisuudet vaatimustasolla A.



• Sisäympäristön epäpuhtaudet ja olosuhteet, tutkiminen ja torjunta, 10 op


Yhteensä 24 op 1

Suorittanut vähintään teknillisen oppilaitoksen rakennustekniikan tai -tuotannon opintosuunnalla teknikon tai rakennusmestari AMK tutkinnon, johon sisältyvät alla mainittua oppimäärää vastaavat opintosuoritukset vaatimustasolla B sekä on hankkinut vähintään vuoden kokemuksen kosteusvaurioiden ja sisäilmaongelmien kuntotutkijana tai korjaussuunnittelijana.





Yhteensä 18 op 1

LIITE 4.

Pätevyysvaatimukset kosteusvauriokuntotutkijalle (B, A, AA-tasoilla) Pätevyyden tulee sisältää rakennusterveysosaamista.

1 op vastaa 27 opiskelijan opintoihin käyttämää tuntia.1Aiemmat pätevyydet ja suoritukset sekä näytöt voidaan vaihtoehtoisesti hyväksi lukea ko. kokonaisuuksiin.2Talonrakennusalan teknikot ja rakennusmestarit AMK voivat pätevöityä kosteusvauriokuntotutkijan AA-vaatimustasoon osoittamalla omaavansa insinööritutkinnon sisältämän lisäosaamisen.

B-luokan koulutusvaatimus tulisi täyttyä tutkintokoulutuksessa, opintovaatimustaulukko tarkistuslistana.

LIITE 4.

Kosteusvauriokuntotutkijan pätevyyden osoittamisessa huomioitavia asioita

1. Työkokemusta osoitetaan tarvittaessa hakemukseen liitetyllä kahdella työnäytteellä. Työnäyte voi olla:

• kosteusvauriokohteen kuntotutkimus tai kuntotutkimusten ja sisäilmaselvitysten yhteenveto

• lausunto vauriokohteen tutkimuksesta ja korjaussuunnitelmasta

• korjaussuunnitelma, joka sisältää terveyshaitan ja/tai vaurion korjauksen ja esitietoina olleiden tutkimusten tulosten vaikutuksen korjauksen laajuuteen ja rakenteisiin. Työnäytteen vaativuus tulee vastata haettua pätevyyttä (AA tai A).

Suunnitelman/muun dokumentin tulee olla hakijan itse laatima tai hän on sen päätekijä. Hakijalla tulee olla työkokemusta kuntotutkijana, korjaussuunnittelijana, valvojana tai työnjohtajana ja näyttöjen tulee olla pääsääntöisesti alle 10 v. vanhoja.

2. Jos todistus ei sisällä opintoviikko (ov)-käsitettä, tulee hakijan itse muuntaa tiedot opintoviikoiksi (1 ov = 40 h sis. opetusta + omaa työtä, arvosanan 3/5 aikaansaamiseksi), mieluimmin vahvistettuna opetuslaitoksen lausunnolla. 1 ov = 1,5 op (opintopiste).

3. Jos hakija vetoaa muihin kuin kosteusvauriokorjaussuunnittelua tai kosteusvauriokuntotutkimusta sisältäviin kursseihin, tulee hänen itse antaa selvitys suoritettujen opintojen vastaavasta osuudesta, mieluimmin vahvistettuna opetuslaitoksen lausunnolla tai uuden näyttökokeen suorituksella.

4. Puuttuvat peruskoulutuksen oppimäärät voidaan osittain korvata suoritetulla täydennyskoulutuksella sekä siihen liittyvillä tenteillä. Hakijan tulee toimittaa tiedot kurssin sisällöstä ja sen opintoviikkomäärästä. Amk-teknikko/ mestari (210 op) voi pätevöityä AA- vaatimustason kuntotutkijaksi suorittamalla kaikilta AA- vaatimustason kuntotutkijoilta vaadittuja opintoja 30 op. Vanhan tutkinnon mukainen teknikko/mestari (180 op) voi pätevöityä AA- vaatimustason kuntotutkijaksi suorittamalla kaikilta AA- vaatimustason kuntotutkijoilta vaadittuja opintoja 30 op ja suorittamalla lisäksi vähintään 30 op joko kosteusvauriokorjaukseen ja rakennusterveyteen liittyvässä koulutuksessa tai osoittamalla lisäosaamisen kokemuksella sekä näytöillä että referensseillä AA-luokan kohteista.

5. Poikkeustapauksissa voidaan puuttuvat teoreettiset oppimäärät myös korvata osittain suunnittelukokemuksella ja/tai työnjohtokokemuksella vastaavien työkohteiden osalta (vähintään 10 v). Jos tähän vedotaan, tulee hakijan toimittaa osaamisestaan kaksi kosteusvauriokorjaukseen liittyvää työnäytettä (kohdassa 1 mainittujen lisäksi), joissa erityisesti tulee ilmi teoreettisen osaamisen taso (työnäytteen sisältö, ks. kohta 1) ja kyky soveltaa tiedot käytäntöön. Tämä kohta pätee sekä AA- että A-hakemuksessa.

LIITE 5.

Pätevyysvaatimukset kosteusvauriokorjaussuunnittelijalle Pätevyyden tulee sisältää rakennusterveysosaamista.

1 op vastaa 27 opiskelijan opintoihin käyttämää tuntia.1Aiemmat pätevyydet ja suoritukset sekä näytöt voidaan vaihtoehtoisesti hyväksi lukea ko. kokonaisuuksiin.

B-vaatimustason koulutusvaatimus tulisi täyttyä tutkintokoulutuksessa, opintovaatimustaulukko tarkistuslistana.

AA


Kos

teus

vaur

ioko

rjau

ssuu

nnit

telij

a

A B

Suorittanut teknillisen korkeakoulun tai yliopiston diplomi-insinöörin tutkinnon rakennustekniikassa tai suorittanut ammattikorkeakoulun tai teknillisen oppilaitoksen talonrakennusinsinöörin tai rakennusarkkitehdin tutkinnon tai vastaavan aiemman tutkinnon siten, että omaa suunnittelijan valmiudet talojen rakennetekniikassa. Tutkinnon tai lisäopintojen tulee minimissään sisältää alla mainitut opintokokonaisuudet vaatimustasolla AA sekä on hankkinut vähintään viisi vuotta kokemusta kosteusvaurioiden ja sisäilmaongelmien kuntotutkijana tai korjaussuunnittelijana.





Yhteensä 26 op 1

Suorittanut vähintään ammattikorkeakoulun tai teknillisen oppilaitoksen talonrakennusinsinöörin tai rakennusarkkitehdin tutkinnon tai aiemman vastaavan tutkinnon siten, että omaa suunnittelijan valmiudet talojen rakennetekniikassa. Tutkinnon tai lisäopintojen tulee minimissään sisältää alla mainitut opintokokonaisuudet vaatimustasolla A sekä on hankkinut vähintään kolme vuotta kokemusta kosteusvaurioiden ja sisäilmaongelmien kuntotutkijana tai korjaussuunnittelijana.





Yhteensä 19 op 1

Suorittanut vähintään teknillisen oppilaitoksen rakennustekniikan tai – tuotannon opintosuunnalla teknikon tai rakennusmestari AMK tutkinnon, johon sisältyvät riittävät rakenteiden suunnittelua ja toimintaa käsittelevät opintosuoritukset vaatimustasolla B sekä on hankkinut vähintään vuoden kokemuksen kosteusvaurioiden ja sisäilmaongelmien kuntotutkijana tai korjaussuunnittelijana.





Yhteensä 12 op 1

LIITE 5.

Kosteusvauriokorjaussuunnittelijan pätevyyden osoittamisessa huomioitavia asioita


• korjaussuunnitelma tai tarkastelu,

• selvitys,

• lausunto,

• rakennesuunnitelma, joka sisältää terveyshaitan ja/tai vaurion korjaussuunnittelua ja ratkaisun teoreettinen toiminta sekä suunnittelun lähtötietoina olleiden tutkimusten yhteenveto on kirjallisesti selvitetty erillisselvityksenä.

Työnäytteen vaativuus tulee vastata haettua pätevyyttä (AA tai A).

Suunnitelman/muun dokumentin tulee olla hakijan itse laatima tai hän on sen päätekijä. Hakijalla tulee olla työkokemusta pääsääntöisesti korjaussuunnittelijana. Kokemus myös kuntotutkijana, valvojana tai työnjohtajana voidaan huomioida. Näyttöjen tulee olla pääsääntöisesti alle 10 v. vanhoja.

2. Jos todistus ei sisällä opintoviikko (ov)-käsitettä, tulee hakijan itse muuntaa tiedot opintoviikoiksi (1 ov = 40 h sis. opetusta + omaa työtä arvosanan 3/5 aikaansaamiseksi), mieluimmin vahvistettuna opetuslaitoksen lausunnolla. 1 ov = 1,5 op (opintopiste).

3. Jos hakija vetoaa muihin kuin kosteusvauriokorjaussuunnittelua sisältäviin kursseihin, tulee hänen itse antaa selvitys suoritettujen opintojen vastaavasta osuudesta, mieluimmin vahvistettuna opetuslaitoksen lausunnolla tai uuden näyttökokeen suorituksella.

4. Puuttuvat peruskoulutuksen oppimäärät voidaan osittain korvata suoritetulla täydennyskoulutuksella sekä siihen liittyvillä tenteillä. Hakijan tulee toimittaa tiedot kurssin sisällöstä ja sen opintoviikkomäärästä.

5. Poikkeustapauksissa voidaan puuttuvat teoreettiset oppimäärät myös korvata pitkällä ja monipuolisella suunnittelukokemuksella (yleensä vähintään 10 v.). Jos tähän vedotaan, tulee hakijan toimittaa osaamisestaan kaksi kosteusvauriokorjauksen työnäytettä (kohdassa 1 mainittujen lisäksi), joissa erityisesti tulee ilmi teoreettisen osaamisen taso (työnäytteen sisältö, ks. kohta 1) ja kyky soveltaa tiedot käytäntöön. Tämä kohta pätee sekä AA- että A-hakemuksessa.

LIITE 6.

Pätevyysvaatimukset kosteusvauriokorjaustyön työnjohtajalle ja korjausvauriotyömaan valvojallePätevyyden tulee sisältää rakennusterveysosaamista. Työnjohtajalla pitää lisäksi olla vastaavan työnjohtajan pätevyys (mikäli toimii ko. kohteessa vastaavana työnjohtajana, voi olla työnjohtajana vastaavan alla ja toimia ns. erikoistyönjohtajana) ja valvojalla pitää olla valvojan pätevyys/näyttö kokemuksesta. Mikäli kohde on tutkimus-, suunnittelu- tai työmaavaiheessa luokiteltu hankkeen aloituksessa päätettyä vaativampaan vaatimustasoon, tulisi kohteessa nimetä työmaalle lisäksi kosteusvauriokorjaustöiden johtaja/valvoja. Kyseessä voi olla sama aiempi kosteusvauriotyönjohtaja tai valvoja, mikäli ko. henkilöllä riittää pätevyys vaativampaan vaatimustasoon.

1 op vastaa 27 opiskelijan opintoihin käyttämää tuntia.1Aiemmat pätevyydet ja suoritukset sekä näytöt voidaan vaihtoehtoisesti hyväksi lukea ko. kokonaisuuksiin.

B-vaativuustason koulutusvaatimus tulisi täyttyä tutkintokoulutuksessa, opintovaatimustaulukko tarkistuslistana.

Kos

teus

vaur

ioko

rjau

styö

n ty

önjo

htaj

a ja

val

voja

AA


A B

Suorittanut vähintään ammattikorkeakoulun tai teknillisen oppilaitoksen talonrakennusinsinöörin tai rakennusarkkitehdin tutkinnon tai aiemman vastaavan tutkinnon tai on suorittanut vähintään teknillisen oppilaitoksen rakennustekniikan tai – tuotannon opintosuunnalla teknikon tai rakennusmestari AMK tutkinnon tai vastaavan aiemman tutkinnon, sekä on lisäksi suorittanut alla mainittua oppimäärää vastaavat opinnäytteet vaatimustasolla AA sekä on hankkinut työmaakokemusta vähintään viisi vuotta kosteusvauriotyömaiden johto- tai valvontatehtävissä. Kaksi vuotta kokemuksesta voidaan korvata kosteusvaurioiden ja sisäilma-ongelmien kuntotutkijan kokemuksella.





Yhteensä 15 op 1

Suorittanut vähintään teknillisen oppilaitoksen talonrakennus-tekniikan tai – tuotannon opintosuunnalla teknikon tai rakennusmestari AMK tutkinnon tai vastaavan aiemman tutkinnon, johon sisältyvät riittävät kyseessä olevien rakenteiden toimintaa käsittelevät opintosuoritukset sekä on lisäksi suorittanut alla mainittua oppimäärää vastaavat opinnäytteet vaatimustasolla A sekä on hankkinut työmaakokemusta vähintään kolme vuotta kosteusvaurioiden ja sisäilmaongelmien kuntotutkijana tai kosteusvauriokorjaustyömaiden johto- tai valvontatehtävissä.


• Rakenne- ja tuotantotekniikka: eri aikakausien rakenteet ja korjausrakentaminen, 4 op



Yhteensä 10 op 1

Suorittanut vähintään teknillisen oppilaitoksen talonrakennustekniikan tai – tuotannon opintosuunnalla teknikon tai rakennusmestari AMK tutkinnon tai vastaavan aiemman tutkinnon, johon sisältyvät riittävät kyseessä olevien rakenteiden toimintaa käsittelevät opintosuoritukset sekä on hankkinut työmaakokemusta kokemusta vähintään vuoden kosteusvaurioiden ja sisäilmaongelmien kuntotutkijana tai kosteusvauriokorjaustyömaiden työnjohto-, johto- tai valvontatehtävissä.


• Rakenne- ja tuotantotekniikka: eri aikakausien rakenteet ja korjausrakentaminen, 2 op



Yhteensä 5 op 1

LIITE 6.

Kosteusvauriokorjaustyön työnjohtajan ja valvojan pätevyyden osoittamisessa huomioitavia asioita


• korjaustyömaan suunnitelma tai tarkastelu

• selvitys

• lausunto

• korjaustyömaan suunnitelma, joka sisältää terveyshaitan ja/tai vaurion korjauksen esim. purkutyösuunnitelmat (laajuus), pölyntorjunta tai kosteuden hallintasuunnitelmat.

Työnäytteen vaativuus tulee vastata haettua pätevyyttä (AA tai A).

Suunnitelman/muun dokumentin tulee olla hakijan itse laatima tai hän on sen päätekijä. Hakijan tulee olla toiminut valvojana tai työnjohtajana ja näyttöjen tulee olla pääsääntöisesti alle 10 v. vanhoja. Kokemus myös kuntotutkijana ja korjaussuunnittelijana voidaan huomioida.

2. Jos todistus ei sisällä opintoviikko (ov)-käsitettä, tulee hakijan itse muuntaa tiedot opintoviikoiksi (1 ov = 40 h sis. opetusta + omaa työtä, arvosanan 3/5 aikaansaamiseksi), mieluimmin vahvistettuna opetuslaitoksen lausunnolla. 1 ov = 1,5 op (opintopiste).

3. Jos hakija vetoaa osittain muihin kuin kosteusvauriokorjaussuunnittelua tai työmaan johtoa ja valvontaa sisältäviin kursseihin, tulee hänen itse antaa selvitys suoritettujen opintojen vastaavasta osuudesta, mieluimmin vahvistettuna opetuslaitoksen lausunnolla tai uuden näyttökokeen suorituksella.

4. Puuttuvat peruskoulutuksen oppimäärät voidaan osittain korvata suoritetulla täydennyskoulutuksella sekä siihen liittyvillä tenteillä. Hakijan tulee toimittaa tiedot kurssin sisällöstä ja sen opintoviikkomäärästä.

5. Poikkeustapauksissa voidaan puuttuvat teoreettiset oppimäärät myös korvata osittain suunnittelukokemuksella ja/tai työmaan johtokokemuksella vastaavien työkohteiden osalta (vähintään 10 v). Jos tähän vedotaan, tulee hakijan toimittaa osaamisestaan kaksi kosteusvauriokorjaukseen liittyvää työnäytettä (kohdassa 1 mainittujen lisäksi), joissa erityisesti tulee ilmi teoreettisen osaamisen taso (työnäytteen sisältö, ks. kohta 1) ja kyky soveltaa tiedot käytäntöön. Tämä kohta pätee sekä AA- että A-hakemuksessa.

LIITE 7.

Pätevyysvaatimukset rakennusterveysasiantuntijalle (RTA)

KorkeakoulututkintoTeknikko, insinööri, rakennusarkkitehti, DI, FM, FL tai FT ympäristötieteet (sisäilma- ja työhygienia) ja luonnontieteet (kemia, fysiikka tai biologia) DI, joko perustutkinnon sisällä tai jatko-opinnoissa suoritettuna vähintään 30 opintopistettä sisältäen vähintään 17 op rakennusterveyttä ja vähintään 13 op korjausrakentamista Kosteus- ja hometalkoiden koulutuksen ja pätevöinnin kehittämishankkeen työryhmien yhteisesti sopimista koulutusmoduuleista (yhteensä 45 op) sekä käytännön kentälle sovelletun tutkimuksen yhteenveto, loppututkielma 15-30 op.

TyökokemusHenkilösertifioidulla rakennusterveysasiantuntijalla on oltava työkokemusta vähintään kolme vuotta kosteus- ja homevaurioituneiden tai muutoin sisäilmaongelmaisten rakennusten tutkimisesta; korjaussuunnittelusta; työnjohdosta tai valvonnasta korjaustyömaalla; tai asiantuntija- ja ohjaustoiminnasta talonrakennus- ja ympäristöterveysalalla.

Toimintatavat tutkinnon ja työkokemuksen toteamisessa Henkilösertifioineissa peruskoulutus ja aiempi työkokemus todetaan, kun hakija ilmoittautuu henkilösertifiointiin valmentavaan koulutukseen, joiden järjestäjät VTT hyväksyy. Henkilösertifiointia hakiessaan hakija vielä kirjaa henkilösertifiointihakemukseen peruskoulutukuksensa ja työkokemuksensa ja toimittaa VTT:n hyväksymän oppilaitoksen todistuksen läpimenneestä sertifiointikoulutuksesta ja näyttötyöstä.

Tehtävät • Sisäympäristöselvityksen tutkimusprosessin veto:

• yhteenveto alkutilanteesta ja tutkimussuunnitelma aikatauluineen

• tarvittavien tutkimusten ja tutkijoiden valinta

• viestintä tilaajalle.

• Sisäympäristötutkimusten ja -selvitysten yhteenveto raporttina ja suullisesti esitettynä:

• korjaussuunnittelua varten yhdessä rakennus- ja taloteknisten asiantuntijoiden kanssa

• yrityksen sisäilmaryhmää ja työsuojelutoimikuntaa varten

• työpaikkojen terveyshaitan mahdollisuuden arvio (työterveydenhuolto arvioi onko terveyshaitta)

• asuntojen, koulu- ja päiväkotirakennusten terveyshaitan mahdollisuuden arvio (kunnan terveydensuojeluviranomainen arvioi terveyshaitan olemassaolon).

1VTT:n henkilösertifiointi varmentaa, että henkilö osaa harjoittaa ilmoittamaansa toimintaa. Henkilösertifiointitoiminta noudattaa standardin EN 17024 vaatimuksia. Sertifioinnilla ammattilainen voi osoittaa osaamisensa. Samalla esim. tilaaja tai rakennusalan työnantaja varmistuu henkilön ammattitaidosta ja siitä, että ammattilainen toimii hyvän rakennustavan mukaisesti. Henkilösertifioidut toimijat löytyvät VTT:n rekisteristä

http://www.vttexpertservices.fi/service/certification/personnel_certification.jsp?lang=fi

Henkilösertifiointitoimintojen toimikunnat sekä sertifiointi- ja tuotehyväksyntätoiminnan johtokunta valvovat, että toiminta tapahtuu henkilösertifioinnille määriteltyjen toimintapolitiikkojen mukaisesti.

Sertifikaatin myöntämisen perusteena ovat sertifioinnin toimikunnan määrittelemien osaamisvaatimusten pohjalta laadittu valmentava koulutus, tentit ja näyttökoe. Lisäksi voimassaolon edellytyksenä on työkohteiden raportointi ja säännöllinen täydennyskoulutus. Hakijalta edellytetään soveltuvaa peruskoulutusta ja työkokemusta.

VTT:n henkilösertifioima1 (sisäympäristön asiantuntija tai kuntotutkija AA)

LIITE 8.

Yhteiset moduulit osaamistavoitteineen

1. Rakennusfysiikka Aiheet

Toteutus ja suoritustapa opintopisteet (op)

250 opiskelijatuntia 9 op

1

2

2

4

• tuntee keskeiset käsitteet ja määritelmät

• tuntee rakenteiden ja rakennusten kosteuslähteet ja niiden merkityksen

• tietää kosteuden siirtymisen ja tiivistymisen fysikaaliset mekanismit rakenteissa

• tuntee normaalit kosteuspitoisuudet eri rakenteissa

• tuntee lämmöneristyksen ja vaipan ilmatiiviyden merkityksen sekä osaa tulkita mittaustulokset

• osaa arvioida ilman virtausten sekä lämpö- ja kosteusfysikaalisten ilmiöiden vaikutuksen eri rakennuksissa

• tuntee veden- ja kosteudeneritysmateriaalien ominaisuudet ja toiminnan

• kosteus ja lämpötila materiaaleissa ja ilmassa

• kosteus- ja lämpötilamittaukset

• kosteuden ja lämmön siirtyminen rakenteissa

• säädökset ja ohjearvot

• kosteus- ja lämpöolosuhteet

• valaistusolosuhteet

• ääniolosuhteet

• ääneneristävyys

• Ilmanvaihdon vaikutus kosteuspitoisuuteen

• energiasäädökset ja vaikutukset rakenteisiin

• tuntee energiatehokkuuden lisäyksen vaikutukset (rakennus ja sisäilma)

• lähi- ja/tai etäopetus

• tentti

• laskuesimerkit

• käsinlaskentaa ja excel, doftec tms. perusohjelmien käyttö


• tentti

• eri laskentaohjelmien harjoitukset (U-arvo, tasauslaskenta, e-luku)

Moduuli ja osaamistavoitteet

LIITE 8.


2. Kuntotutkimus menetelmät Aiheet 90 opiskelijatuntia 3 op

1,5

1,5

Ymmärtää mittausmenetelmät ja osaa arvioida -tulosten merkityksen:

• kosteuden ja lämpötilan mittaaminen eri rakenteissa ja ilmassa

• rakennuksen painesuhteet, ilmantiiveyden ja vuotoilman mittaaminen ja kuinka tehdään lämpökamerakuvaus sekä osaa arvioida eri vuotoreittien osuudet ja niiden merkityksen

• rakenteiden ja askeläänen ääneneristävyyden mittaaminen.

• osaa tehdä kuntoarvion ja -tutkimuksen

• tunnistaa perustus-, alapohja-, ulkoseinä-, yläpohja- ja vesikattorakenteiden ongelmien aiheuttajat

• tuntee eri aikakausien ja erityyppisten rakennusten riskialttiit rakenneosat, niiden toiminnan ja tutkimusmenetelmät

• tuntee ns. hyvän rakennustavan mukaiset rakenteet eri aikakausina

• tunnistaa tuloilma- ja vuotoilmareitit (tuloilmakanavat, raitisilmaventtiilit, viemärit, vaippavuodot jne.)

• osaa arvioida fysikaalisten tekijöiden mittaus-/ tutkimusmenetelmien luotettavuuden ja virhelähteiden merkityksen

• osaa tehdä tapauskohtaisen yhteenvedon kaikista tutkitun kohteen kuntotutkimustuloksista

• kosteus- ja lämpötilamittaukset eri materiaaleissa ja ilmassa

• lämpökamerakuvaukset

• ilmanpitävyysmittaukset

• ääneneristävyysmittaukset

• kuntoarviot ja kuntotutkimuskäytännöt/-mallit

• märkätilojen kuntotutkimus

• raporttien ja lausuntojen kirjoitus


• harjoitustyöt/raportit

• tentti/näyttökoe

• TAI aiemmat eri pätevyydet






LIITE 8.


3. Rakennustekniikka ja -tuotanto

3.1. Juridiikka Aiheet

350 opiskelijatuntia

Toteutus ja suoritus 50 opiskelijatuntia

13 op

2 op

• tietää ja osaa soveltaa tapauskohtaisesti käytännön työssään sisäympäristöön ja rakentamiseen liittyvää lainsäädäntöä, määräyksiä ja ohjeita

• tietää kuka vastaa rakennushankkeessa mistäkin osa-alueesta

• tietää työnkuvansa tuomat vastuut asianosaisille

• tietää ja osaa soveltaa eri aikakausien lait, asetukset määräykset ja ohjeet

• hallitsee asiantuntijan roolin oikeustapauksissa

• osaa toimia kunnissa eri viranomaisten välisessä yhteistyössä terveyshaitta-epäilykohteissa

• rakentamiseen liittyvät säädökset eri aikoina

• lainsäädännöllisten ohjauskeinojen kehitys

• työsuojelulainsäädännön soveltaminen kosteus- ja homevauriokohteissa

• vastuut rakentamisessa ja urakkamuodot

• sopimustekniikka rakentamisessa ja siihen liittyvässä toiminnassa

• urakkamuodot ja -sopimus

• YSE, KSE ja RYS

• asuntokaupan vastuukysymykset

• vastuutilanteet vuokrasuhteissa.

• korjaus- ja energia-avustuksia koskeva lainsäädäntö






LIITE 8.

Moduuli ja osaamistavoitteet Toteutus ja suoritustapa opintopisteet (op)


• rakennetyypit eri aikoina

• eri aikakausien rakennusmateriaalit ja ominaisuudet

• riskirakenteita ja korjausvaihtoehtoja

• korjaustöiden työnsuunnittelun ja aikataulutekniikoiden valinnan merkitys korjausten onnistumiselle

• alapohjarakenteiden kosteustekninen mitoitus, korjaus ja toimivuus.

• betonisen rakenteen kuivuminen ja pinnoittaminen.

• betonijulkisivujen ja parvekkeiden kosteustekniset suojaustoimet

• märkätilojen korjaus

• kantavien rakenteiden korjaaminen ja korjausten laadunvarmistus.

• suojelukohteiden rakenteita ja korjaus

• rakentamisen kustannuslaskelmat ja elinkaarikustannuslaskelmat

• kunto- ja sisäilmatutkimusten sisällöt

• kuivaus-, purku- ja puhdistussuunnitelmat

• rakentamisen suunnittelua ja valmistelua varten tehtävä turvallisuusasiakirja



• aiemmat pätevyydet

• etätehtävät

• osaa korjaussuunnittelun perusteet: rakennetekniset, kosteustekniset, lämpötekniset, ilmavirtaustekniset.

• tietää rakennusosittain, mikä on eri rakenteen tarkoitus ja mitä ongelmia siihen voi liittyä ja mitä ongelmia se voi aiheuttaa muille rakenteille/rakennuksen käyttäjille.

• tuntee eri aikakausien rakenneratkaisut, niihin liittyvät tyypilliset ongelmat, yleiset korjausratkaisut

• tuntee riskirakenteet ja niiden korjausperiaatteet

• tuntee vaihtoehtoisia korjaustoimenpiteitä: purku, kaiken korjaaminen vai osakorjaaminen, poistetaanko vaurioitunut materiaali/ epäpuhtaus vai voiko se jäädä, haitta-aineiden hallintaratkaisut: kapselointi, tiivistäminen, painesuhteiden hallinta, ilmanvaihdon mahdollisuudet, ilmanpuhdistaminen, desinfiointi.

• tuntee ns. hyvän rakennustavan mukaiset rakenteet eri aikakausina

• osaa arvioida korjauksen laajuuden ja aikataulun

• osaa valita kustannustehokkaan korjaustavan

• ymmärtää korjausten vaikutukset ympäröiviin rakenteisiin

• tietää miten korjaukset käytännössä toteutetaan (tuotantotekniikat)

• osaa hankkia ja ymmärtää suunnittelun lähtötiedot hyödyntäen sisäilmasto- ja kuntotutkimusraportteja

• osaa arvioida eri korjausvaihtoehtojen riskit

• tuntee rakentamisen kustannuslaskelmat ja elinkaarikustannuslaskelmat

• osaa hankkia tarvittavat suunnitelmat: purku/kuivaus, korjaus, puhdistus

• tuntee rakentamishankkeen toimijoiden pätevyysvaatimukset

• tuntee suunnittelun ja rakentamisen laadunvarmistusmenettelyt

• ymmärtää jälkiseurannan merkityksen ja menetelmät

3.2. Rakennetekniikka AiheetToteutus ja suoritus 189 opiskelijatuntia

7 op

13 op


LIITE 8.



• vauriokohteen purkutyön terveysriskit ja torjunta

• turvallisuusasiakirja

• työmaan kosteuden- ja pölynhallintasuunnitelma

• epäpuhtauksien leviäminen

• purkutyöstä syntyvän rasituksen asettamat vaatimukset ilmanvaihdolle

• vaurion korjaustöiden erityistoimet (suojaustyöt, purku- ja puhdistustyöt, kuivaustyöt, loppusiivous ja desinfiointi)

• purkutyön suunnitelma

• siivoustyön suunnitelma

• korjaustyön dokumentointi



• etätehtävät

• aiemmat suoritukset

• osaa valvoa ja johtaa korjaustyömaata

• tietää miten korjaukset käytännössä toteutetaan (tuotantotekniikat)

• tietää korjaustyömaan toiminnan ja eri osapuolten vastuualueet

• tuntee suunnittelun ja rakentamisen laadunvarmistusmenettelyt

• tuntee homepurkutöiden ja homesiivoustöiden työsuojeluasiat

• tietää kosteus- ja homevaurioiden korjaustöiden erityistoimet (suojaustyöt, purku- ja puhdistustyöt, kuivaustyöt, loppusiivous ja desinfiointi)

• tuntee menetelmät pölyn leviämisen estämiseksi ja homesiivouksen menetelmät (työmaan puhtauden hallinta)

• tietää rakenteiden kuivaamisen perusteet ja vaikutukset rakenteisiin

• osaa arvioida tyypillisten vaurioiden kuivatusajat

• ymmärtää homekorjaamisen jälkeen tehtävän siivouksen merkityksen

• tuntee siivouksen laaduntarkkailun menetelmät

• tietää korjaustyön dokumentoinnille asetettavat vaatimukset

3.3. Rakennustuotanto AiheetToteutus ja suoritus 110 opiskelijatuntia

4 op

13 op



4. Ilmanvaihto- ja ilmastointitekniikka 90 opiskelijatuntia

• ilmanvaihtojärjestelmät ja niiden komponentit ja säätö

• määräykset ja ohjeet

• ilmanvaihdon mitoitusperusteet ja mitoittaminen

• vuotoilmojen vaikutus ilmanvaihtoon. Mittaukset.

• ilmanvaihtojärjestelmän hiukkasmaiset epäpuhtaudet ja puhtausluokitus

• ilmanvaihtosuodattimien vaikutus sisäilmaan

• käyttöaikojen merkitys

• epäpuhtauksien kulkeutuminen ilmanvaihtojärjestelmässä

• kosteuden hallinta ilmanvaihtojärjestelmässä

• ilmanvaihtojärjestelmien kuntotutkimukset

• ilmanvaihdon modernit parannus- ja kunnostusratkaisut

• hiukkasaltistuksen vähentäminen rakennus- ja LVI-teknisin keinoin

• eri aikakausien lämmitys-, vesi- ja viemäröinti-järjestelmien toiminta



• etätehtävät


• tuntee rakennuksen käytöstä syntyvän kosteusrasituksen asettamat vaatimukset ilmanvaihdolle

• ymmärtää ilmanvaihdon tehtävät ja toimintaperiaatteet

• tuntee asunto-, toimisto-, koulu- ja päiväkotirakennusten ilmanvaihtoon liittyvät määräykset eri aikakausina

• tuntee eri aikakausien ilmanvaihto-, lämmitys-, vesi- ja viemäröintijärjestelmien toiminta- ja säätöperiaatteet

• tietää ilmanvaihtojärjestelmien tyypilliset ongelmat ja niiden ennaltaehkäisyn

• osaa selvittää epäpuhtauksien kulkureitit rakennuksissa (eri paine-olosuhteet)

• osaa mitata ilmamäärät ja määrittää ilmanvaihtuvuuden sekä painesuhteet

tai ymmärtää käyttää ilmanvaihdon asiantuntijaa apuna

• tuntee ilmastointijärjestelmän hygienian määrittämismenetelmät ja puhdistamisen vaikutukset

• tuntee rakennuksen tiiviyden tutkimuksessa käytettävät menetelmät

• tietää rakennuksen muun talotekniikan (lämpö-, vesi- ja viemärilaitteet) vaikutuksen toimintaperiaatteet

• tuntee ilmavirtojen ja painesuhteiden mittausmenetelmät

• tuntee ilmanvaihdon oikean käytön, ohjeistus ja valvonta

• tuntee eri ilmastointijärjestelmien (ml. jäähdytys) perushuolto- ja kunnossapitotoimet

• tunnistaa tuloilma- ja vuotoilmareitit (tuloilmakanavat, raitisilmaventtiilit, viemärit, vaippavuodot jne.)

• ymmärtää ilmanvaihtojärjestelmän, sään, rakennuksen ja rakenteiden yhteistoiminnan (painesuhteiden merkitys)

4.1. Teoria AiheetToteutus ja suoritus 45 opiskelijatuntia

1,5 op

3 op

LIITE 8.

LIITE 8.


4. Ilmanvaihto- ja ilmastointitekniikka 90 opiskelijatuntia

• ilmanvuotoluvun määritys, ilmanvaihtomäärien ja virtausnopeuksien mittaukset, painesuhteet

• ilmanvaihtojärjestelmän puhtauden tarkastaminen, visuaalinen ja kvantitatiivinen menetelmä

• harjoitukset ja raportit

• näyttökoe/aiemmat suoritukset

• osaa selvittää epäpuhtauksien kulkureitit rakennuksissa (eri paine-olosuhteet)

• osaa mitata ilmamäärät ja määrittää ilmanvaihtuvuuden sekä painesuhteet

• tuntee ilmastointijärjestelmän hygienian määrittämismenetelmät ja puhdistamisen vaikutukset ja osaa määrittää kvantitatiivisesti ja visuaalisesti iv-järjestelmän hygienian

• tuntee rakennuksen tiiviyden tutkimusmenetelmät

• tietää rakennuksen muun talotekniikan (lämpö- vesi- ja viemärilaitteet) toimintaperiaatteet

4.2. Tutkimusmenetelmät -IV AiheetToteutus ja suoritus 45 opiskelijatuntia

1,5 op

3 op


5. Sisäympäristön epäpuhtaudet ja olosuhteet. Terveysvaikutukset. Tutkiminen. Torjunta 460 opiskelijatuntia

2 op

LT,

RH,

lx,

dB

8 op

dA

kuitu

kemia

biologia

• lähteet, ominaisuudet

• erityispiirteitä, leviäminen

• tutkimusmenetelmien teoria

• erilliset säädökset ja ohjearvot

• torjunta-/ehkäisykeinoja

• lämpö- ja kosteusolosuhteet

• valaistusolosuhteet

• ääniolosuhteet

• hiukkasmaiset epäpuhtaudet ja kuidut

• epäorgaaniset ja orgaaniset kemialliset epäpuhtaudet

• biologiset epäpuhtaudet

• mikrobiologiset epäpuhtaudet

• sisäilmaympäristön selvitysprosessi (eri osapuolten toimenkuvat)

• luennot (lähi ja acp)

• tentit


• erilliset pätevyydet

• tietää tärkeimmät sisäympäristötekijät ja niiden lähteet, mittaus- ja näytteenottomenetelmät sekä epäpuhtauksien viitearvot

• tietää, mitkä ovat tutkimusmenetelmien tarkkuudet ja virhelähteet sekä yleisimmät virhetulkinnat

• tietää, mistä ohjearvot ovat tulleet ja miten niitä käytetään

• tietää mm, mitä home on ja missä sitä esiintyy sekä ymmärtää homelajien erot (yleisesti esiintyvät, kosteusvauriomikrobit, toksiinin tuottajat ja niiden määrän merkityksen)

• tietää epäpuhtauksien esiintymisestä erityyppisissä rakennuksissa, rakennus- ja rakenneosissa sekä materiaalien emissiot

• pystyy tulkitsemaan rakennuksen sisäympäristö- ja kuntotutkimuksissa saatuja tuloksia

• osaa esittää ja tiedottaa tutkimustuloksiaan (riskiviestintä)

• pystyy työskentelemään moniammatillisissa asiantuntijatyöryhmissä (esim. sisäilmaryhmä)

• pystyy itsenäisesti johtamaan sisäympäristöongelman selvitysprosessia

5.1. Sisäympäristön

epäpuhtaudet ja olosuhteetAiheet


10 op

17 op

LIITE 8.

LIITE 8.



• lämpö- ja kosteusolosuhde-mittaukset (LT ja RH sekä v), lämpötilaindeksi

• valaistusolot

• ääniolosuhteet, puheindeksi

• ääneneristävyys

• pölyt ja kuidut ml. asbesti

• epäorgaaniset kaasut ml. radon

• orgaaniset kaasut ml. haitta-aineet PAH

• VOC- näytteet, pinta-, materiaali- ja ilmanäytteet

• mikrobinäytteet pinta-, materiaali- ja ilmanäytteet (viljely ja ei-viljely menetelmät)

• sisätilojen tuholaiset

• sisäilmaselvitys

• harjoitustyö + raportti




• harjoitustyöt raportteineen






• selvitysraportti

• mittaukset

• näytteenotto

• analysointi

• raportointi

• tuntee sisäilmaongelman selvitysprosessin

• osaa suorittaa sisäympäristön tutkimukset

• osaa raportoida tulokset

5.2. Sisäympäristön

tutkimusmenetelmätAiheet


4 op

17 op



2,5 op

0,5 op

• oireet ja sairaudet, esiintyvyys

• biologiset vasteet

• tutkimusmenetelmät

• kyselytutkimukset

• lainsäädäntö

• riskinarvio

• luennot (lähi ja acp)

• tentit


• erilliset pätevyydet

• luennot ja etätehtävä

• tuntee eri tekijöiden aiheuttamat terveysvaikutukset ja niiden yhteisvaikutukset

• tuntee terveyshaitat eri säädösten valossa sovellettuna käytännön kohteisiin

• ymmärtää terveyshaittatutkimusten osuuden kohteen riskinarvioinnissa

• tuntee lämpöolojen ja sisäilman epäpuhtauksien, mm. homealtistuksen aiheuttamat terveysvaikutukset ja niiden tulkinnan monimutkaisuuden

• on selvillä sisäympäristön aiheuttamista haitoista erityyppisissä rakennuksissa huomioiden käyttötarkoituksen

• tietää, miten sisäympäristö vaikuttaa työn tuottavuuteen

• pystyy tulkitsemaan sisäilmastokyselyjen tuloksia yhdessä muiden tutkimusten tuloksien kanssa

• ymmärtää terveysvaikutusten yksilölliset erot

• tuntee terveyshaitan akuutteja ja pysyviä teknisiä vähentämistoimia

• tuntee riskinarvioinnin perusteet terveysvaikutusten osalta sisäympäristöasioissa

5.3. Terveysvaikutukset AiheetToteutus ja suoritus 80 opiskelijatuntia

3 op

17 op

LIITE 8.

Lisätietoa: www.hometalkoot.fi

ym90/612/2013 1 kosteus- ja hometalkoot ...uutiset.hometalkoot.fi/component/dpcontentplugin... ·...

Documents