ympäristölupahakemus / turun biovoima oy (perustettava ...turun kaupunki kokouspvm asia 2...

Turun kaupunki § Kokouspvm Asia 1 Ympäristö- ja kaavoituslautakunta 111 20.03.2012 3

10794-2011 (235) Ympäristölupahakemus / Turun Biovoima Oy (perustettava yhtiö) (Ymp)

Tiivistelmä: - Ympkaalk § 111

Ympäristönsuojelutoimisto 9.3.2012 / Fredrik Klingstedt, Olli-Pekka Mäki ja Helena Pakkala 1. Asia Seppo Jortikka on 21.9.2012 jättänyt Turun kaupungin ympäristö- ja kaavoi-tuslautakunnalle ympäristösuojelulain 35 §:n mukaisen lupahakemuksen kos-kien eloperäisten biojätteiden käsittelyä ja hyödyntämistä biokaasulaitoksessa Topinojan jätekeskuksessa osoitteessa Pitkäsaarenkatu 7, 20380 Turku (kiin-teistöt 853-447-4-3 ja 853-447-4-6) Kyseessä on uusi toiminta. Toimintaa var-ten Seppo Jortikka tulee perustamaan yhtiön nimeltä Turun Biovoima Oy, jota nimitystä jäljempänä hakemuksessa käytetään. 2. Luvan hakija Turun Biovoima Oy (perustettava yhtiö) Pitkäsaarenkatu 7 20380 Turku Yhteyshenkilö: Seppo Jortikka 3. Luvan hakemisen peruste Toiminnassa on kyse jätteen laitos- tai -ammattimaisesta hyödyntämisestä tai käsittelystä, joka on ympäristöluvanvaraista toimintaa ympäristönsuojelulain (86/2000) 28 §:n 2. momentin 4. kohdan ja ympäristönsuojeluasetuksen (169/2000) 1 §:n 1 momentin kohdan 13 f mukaan. 4. Toimivaltainen lupaviranomainen Ympäristö- ja kaavoituslautakunta on toimivaltainen lupaviranomainen kysei-sessä asiassa ympäristönsuojeluasetuksen 7 §:n kohdan 13 c) perusteella. 5. Asian vireilletulo Ympäristölupahakemus on jätetty Turun kaupungin ympäristönsuojelutoimis-toon 21.9.2011, jolloin asia on tullut vireille. Hakemusta on täydennetty 14.10.2011, 24.10.2011, 18.11.2011 ja 23.1.2012. 6. Toimintaa koskevat luvat, sijaintipaikka ja alueen kaavoitustilanne Toiminnalle ei ole aiemmin myönnetty ympäristölupaa. Laitos rakennetaan Turun kaupungin omistamalle ja Turun Seudun Jätehuolto Oy:n hallinnoimille kiinteistöille (853-447-4-3 ja 853-447-4-6) Topinojan jätekeskuksen alueella. Turun Seudun Jätehuolto Oy ja Turun Biovoima Oy ovat laatineet käyttöoike-ussopimuksen biokaasulaitoksen rakentamista varten. Käyttöoikeusaika alkaa 1.1.2012 ja jatkuu vuoden 2032 loppuun saakka.


Ennen rakentamiseen ryhtymistä haetaan rakennuslupa rakennusvalvontavi-ranomaiselta. Alueella on voimassa 14.6.2010 hyväksytty asemakaava (”Topinojan jätekes-kus”). Hakemuksen mukainen alue on osoitettu yhdyskuntateknistä huoltoa ja jätteenkäsittelyä palvelevien rakennusten ja laitosten korttelialueeksi. Alueelle saa lisäksi rakentaa alueen toimintaa palvelevia toimisto- ja huoltorakennuk-sia. Kiinteistö ei sijaitse tärkeäksi luokitellulla pohjavesialueella. Lähin luonnon-suojelualue (Munttismäen pähkinäpensaslehto) sijaitsee noin 2,4 km etäisyy-dellä ja pohjavesialue (Kärsämäen alueella) noin 2,6 km etäisyydellä kiinteis-tön rajalta. Lähimmät asuinkäyttöön tarkoitetut kiinteistöt sijaitsevat noin 700 - 800 metrin päässä laitoksesta. 7. Laitoksen ympäristö ja ilmanlaatu Toiminta sijoittuu Topinojan jätekeskukseen, jonka alueella ja sen välittömäs-sä läheisyydessä toimii useita jätteenkäsittelylaitoksia (mm. jätevesilietteiden mädätystä, yhdyskuntajätteiden käsittelyä, jätteiden loppusijoitusta, rakennus- ja puutarhajätteiden käsittelyä, jne.), joista saattaa aiheutua hajuhaittoja ym-päröiville alueille. 8. Hakemuksen mukainen toiminta Raaka-aineiden vastaanotto Biokaasulaitos vastaanottaa laitoksilta, yrityksiltä, maatalouksilta ja kotitalouk-sista peräisin olevia biojätteitä, joita ovat mm.: -erilliskerätty pakkaamaton ja pakattu biojäte -elintarviketeollisuuden rasvaiset vedet -elintarviketeollisuuden 3. luokan sivujakeet -rasvanerotuskaivojäte -järviruoko tai vastaava -eläinlanta -alkoholi ja muu vastaava -kalajäte Kiinteän biojätteen vastaanotto tapahtuu laitoksen sisätiloissa, jossa sijaitsee 4 erillistä 15 m3 vastaanottosiiloa, joihin biojäte lajitellaan ominaisuuksiensa ja lajinsa perusteella. Vastaanottotilan nosto-ovet avataan ainoastaan purkuta-pahtuman aikana ja tila on alipaineistettu. Pakkauksissa oleva biojäte esi-murskataan ja pakkausmateriaali erotellaan esierottimella ja seulonnalla, jon-ka jälkeen biojäte siirretään murskauslaitteistoon muiden biojätesyötteiden kanssa. Eroteltu pakkausmateriaali siirretään kuljettimella vaihtolavalle ja toi-mitetaan hyväksyttyyn käsittelylaitokseen. Syötteet jauhetaan tasalaatuiseksi massaksi, jonka palakoko on 12 mm, ja siirretään syöttö/sekoitussäiliöön. Nestemäiset biojätteet vastaanotetaan putkilinjan ja pumppauksen avulla lai-tokseen sijoitettuun 60 m3 tai kahteen 30 m3 varastosäiliöön. Purkutapahtuma on suljettu. Varastosäiliöstä neste pumpataan syöttö-/sekoitussäiliöön. Mädätysprosessi ja hygienisointi


Syöte-/sekoitussäiliössä oleva syöte, jonka kiintoainepitoisuus on alle 15 %, siirretään noin 800 m3 mädätysreaktoriin, jossa mädätysprosessi tapahtuu yk-sivaiheisesti mesofiilisella lämpötila-alueella (37 °C). Mädätteen viipymäaika reaktorissa on 21 vuorokautta ja mädätettä sekoitetaan pystyakselisella se-koittimella jatkuvasti. Mädätysprosessi koostuu anaerobisesta käymisvaihees-ta, jossa bakteerit hajottavat orgaanista aineista muodostaen metaania, hiili-dioksidia ja vettä. Mädätysprosessissa tuotettu biokaasu esikäsitellään, jonka jälkeen se varas-toidaan 250 m3 kaasukellossa. Biokaasu hyödynnetään liikennebiokaasuna tai vaihtoehtoisesti sähkön ja lämmön tuotannossa. Laitoksen arvioitu biokaa-sun vuotuinen tuotantomäärä on noin 1,1 milj. Nm3. Tuotetun biokaasun me-taanipitoisuus on noin 68 %. Mädätyksen jälkeen syöte siirtyy hygienisoitavaksi kolmeen 15 m3 säiliöön, jossa viipymäaika on vähintään 1 tunti 70 °C asteen lämpötilassa. Hy-gienisointiyksikkö voidaan vaihtoehtoisesti toteuttaa myös ennen mädätys-prosessia, mikäli Eviran laitosprosessin hyväksyntä edellyttää sitä. Hy-gienisointiyksikkön ohjaus toteutetaan siten, ettei sitä voi ohittaa. Hygienisointivaiheen jälkeen kiintoaines erotetaan prosessivedestä hydrauli-sen puristimen avulla ja siirretään välivarastoon, josta se kuljetetaan kompos-toitavaksi erilliseen hallirakennukseen (humusvarastoon). Muodostuva mädä-tysjäännös, jonka kuiva-ainepitoisuus (TS) on 25 %, toimitetaan lannoiteval-misteena maanviljelyyn, puutarhoille, viherrakentajille tai kaatopaikkojen mai-semointiin. Kiinteätä mädätysjäännöstä muodostuu vuosittain noin 1.600 ton-nia. Toiminnalle haetaan Eviran laitoshyväksyntää. Lopputuotteiden varastointi ja muut toiminnot Osa puristusvaiheessa erotetusta prosessivedestä pumpataan takaisin syöt-tö-/sekoitussäiliöön ja loput ravinnepitoisesta vedestä (ns. rejektivesi) pumpa-taan 6.000 m3 katettuun varastoaltaaseen. Rejektivettä syntyy vuosittain noin 8.000 m3, josta noin 33 % kierrätetään prosessissa. Rejektivettä toimitetaan lannoitevalmisteena maanviljelyyn ja puutarhoihin. Jos rejektivettä ei saada toimitettua hyötykäyttöön, toiminnanharjoittaja rakentaa vesille puskurisäiliön ja varautuu esikäsittelemään syntyviä rejektivesiä ennen niiden johtamista jä-tevesiviemäriin Turun kaupungin vesiliikelaitoksen kanssa solmittavan teolli-suusjätevesisopimuksen mukaisesti. Laitoksessa on pesuhalli, jossa pestään biojäteastioita ja säiliöitä. Pesuhallin lattiassa on viemäröinti, josta pesuvesi ohjataan prosessiin käsiteltäväksi. Toiminta-aika Biokaasulaitos toimii vuorokauden ympäri ja biojätteiden vastaanotto tapahtuu henkilökunnan valvonnassa arkisin klo 7 – 20 välisenä aikana. Tarvittaessa ja hätätapauksissa biojätettä voidaan vastaanottaa muulloinkin. Käyntiaika on 363 vuorokautta vuodessa ja huoltotöitä suoritetaan keskimäärin kahtena vuorokautena vuodessa. Laitoksen henkilökunnan määrä on 2 – 3. 9. Raaka-aineiden ja energian käyttö sekä lannoitevarastojen koko


Biokaasulaitoksella vuosittain vastaanotettavat biojätteet ja varastoidut lan-noitteet on esitetty taulukossa 1. Taulukko 1. Vuosittain vastaanotetut biojätteet ja varastoidut lannoitteet. Biojätteet Määrä (ton-

nia/vuodessa) Puhdas biojäte 2.000 Pakattu biojäte 4.000 Hävitettävät tuote-erät 200 Rasvanerotuskaivojäte 1.800 Elintarviketeollisuuden 3.luokan sivujakeet 1.000 Haravointijäte, eläinlanta, järviruoko tai vastaava ja kalajäte 500 Lannoitetuotteet Nestemäinen ravinneliuos (rejektivesi), m3/vuodessa 6.000 Humuslannoite (kiinteä mädätysjäännös), tonnia/vuodessa 1.600 Biokaasulaitoksen jäteraaka-aineiden varastoaltaat on mitoitettu siten, että ne varmistavat noin 3 – 4 päivän kulutustarpeen. Laitoksen vuotuinen sähköenergiatarve on 260 MWh ja lämpöenergiatarve 1.150 MWh/a. Mikäli, laitoksen tuottama biokaasu (noin 1,1 milj. Nm3/vuodessa) ei hyödynnetä liikennebiokaasuna, ohjataan biokaasu CHP-yksikköön (300 kW), jossa tuotetaan vuodessa arvion mukaan 2.600 MWh sähköenergiaa ja 3.800 MWh lämpöenergiaa, josta osa voidaan ohjata laitok-sen omiin tarpeisiin. Vaihtoehtoisesti laitoksen energiatarve voidaan toteuttaa pienellä CHP-yksiköllä tai hakekattilalla, mikäli biokaasua ohjataan liikenne-käyttöön. Laitoksella varastoidaan työkoneiden tarpeeseen ja varapolttoaineena poltto-öljyä 1.5 m3 kaksivaippaisessa öljysäiliössä. 10. Riskinarvio Biokaasulaitoksella yleisimmät häiriötilanteet tapahtuvat syötteen ja mädät-teen poiston pumppauksissa, tukkeumina putkistoissa, pumpuissa tai läm-mönvaihtimissa. Laitos suunnitellaan ja toteutetaan siten, että kaikki laitteet sijaitsevat sisätiloissa, jolloin niiden avaaminen ja puhdistaminen on helppoa ja tukkeutumien puhdistamisesta ei aiheudu vuotoja ympäristöön. Automaa-tiojärjestelmä toteutetaan siten, että se reagoi useimpiin edellä mainittuihin ongelmiin siten, että se pysäyttää prosessin ja antaa hälytyksen käyttöhenki-löstölle. Mädätysprosessi voi häiriintyä, mikäli reaktoriin kulkeutuu mädätystä inhi-boivia yhdisteitä tai prosessinohjausjärjestelmä saa väärää tietoa mittauksis-ta. Jatkuvatoimiset mittausjärjestelmät, kuten pH ja lämpötila, tarkistetaan ja kalibroidaan säännöllisesti. Mädätysprosessia valvotaan jatkuvatoimisilla kaa-suanalysaattoreilla, jolloin muutokset syötteen määrän suhteessa kaasun tuottoon toimii indikaattorina prosessin toimivuudesta. Mädätysprosessi on suljettu, jolloin prosessiongelmat eivät aiheuta merkittävää vaaraa tai haittaa ympäristölle. Vian aiheuttaja analysoidaan ja poistetaan prosessista, jonka jälkeen prosessi käynnistyy uudestaan. Raaka-aineen syöttöä voidaan joutua rajoittamaan mädätysprosessiongelmien vuoksi. Muutaman päivän syöt-töseisokkeihin on varauduttu varastosäiliöiden riittävällä mitoituksella.


Kaasuvuoto biokaasulaitoksen sisällä voi aiheuttaa turvallisuusriskin (räjäh-dys- ja terveysvaara) laitoksessa tai sen välittömässä läheisyydessä työsken-televille. Biokaasun käsittelyä ja varastointia valvotaan jatkuvatoimisilla mitta-usjärjestelmillä. Mikäli laitoksen sisätiloihin pääsee vika- tai häiriötilanteessa kaasua biojätteen syöttö keskeytetään välittömästi ja annetaan hälytys käyt-töhenkilöstölle. Laitostilan tuuletus käynnistetään välittömästi. Vikatilanteet voivat aiheutua venttiilien, laitteiden ja putkistojen vuodoista. Kaasuvuoto ul-koilmaan ei aiheuta merkittävää vaaraa ympäristölle tai terveydelle, koska kaasupitoisuus laimenee tehokkaasti ulkoilmassa. Biokaasuvarasto ja mädätysreaktorit varustetaan vesilukolla, jonka kautta kaasu pääsee purkautumaan ulkotilaan paineen noustua yli asetetun ylärajan. Paine voi nousta jos putkistoissa on vika tai tukos, joka estää virtauksen. Kaasujärjestelmään kuuluvat laitteet tarkastetaan ja huolletaan säännöllisesti laitoksen ennakkohuolto-ohjelman mukaisesti. Biokaasulaitoksen rakentami-selle haetaan lupa Turvatekniikan keskukselta. Lannoitetuotannon varmistamiseksi laitokselle laaditaan omavalvontasuunni-telma, joka on kuvaus laitoksen toiminnasta. Suunnitelma sisältää mm. laitos-prosessin kriittiset valvontapisteet, tavoitetasot sekä toimenpiderajat ja sen tavoitteena on varmistaa, etteivät taudinaiheuttajat pääse leviämään biokaa-sulaitokseen tai siellä tuotettuihin lannoitetuotteisiin. Suunnitelmassa kuva-taan rutiinit ja menetelmät kriittisten valvontapisteiden valvonnasta, näytteiden ottamisesta, lopputuotteiden jäljitettävyydestä sekä ehkäisevät toimenpiteet taudinaiheuttajien leviämiseen. Pilaantuneet lannoitteet poistetaan loppu-tuotevarastosta ja palautetaan, mikäli mahdollista, uudelleen käsiteltäväksi. Vaihtoehtoisesti pilaantuneet lannoite-erät toimitetaan loppusijoitettavaksi lai-tokseen, jolla on lupa ottaa vastaan pilaantuneita lannoitteita. Lannoitetuo-tannon aloittamista varten laitokselle haetaan Eviran laitoshyväksyntää. Lai-toksen koko rakentamisen aikana elintarviketurvallisuusvirasto Evira on mu-kana valvomassa rakentamista, jolloin toiminnassa otetaan huomioon Eviran asettamat vaatimukset ja edellytykset lannoitejakeiden valmistamiselle ja käy-tölle. Tarkkailemalla laitoksen vastaanotettavien jätteiden laatua ja sisältöä voidaan varmistaa, että ne soveltuvat prosessiin eivätkä estä käsittelyjään-nöksen tai lopputuotteiden jatkokäyttöä. Biokaasulaitokselle laaditaan erillinen turvallisuussuunnitelma, jossa anne-taan ohjeet toiminnasta onnettomuus- ja vaaratilanteissa. Käyttöhenkilöstö koulutetaan laitoksen ja laitosprosessien hallitsemiseksi normaali-, häiriö- ja vaaratilanteessa. 11. Toiminnasta aiheutuvat päästöt ja niiden ehkäiseminen Päästöt viemäriin, vesistöön tai maaperään Biokaasulaitoksen prosessi on pääosin suljettu, jolloin toiminnasta ei aiheudu päästöjä maaperään tai pohjaveteen. Laitoksen raaka-aineen vastaanotto- sekä lannoitteen käsittely- ja varastointialueet päällystetään tiiviillä pinnoitteilla ja varustetaan pesu-, sade- ja sulamisvesien keräysjärjestelmällä, josta vedet johdetaan prosessiin käsiteltäviksi. Biokaasulaitoksen puhtaiden alueiden sa-de- ja sulamisvedet johdetaan suotovesialtaaseen tarkkailukaivojen kautta. Häiriö- ja laiterikkotilanteita seurataan automaatiojärjestelmällä, joka on va-rustettu turva- ja hälytystoiminnoilla. Em. tiiviiden pinnoitteiden ja valvontatoi-mien johdosta, ravinnepitoisia vesiä tai lietteitä ei päädy maaperään tai pohja-veteen. Biokaasulaitoksella muodostuva rejektivesi kerätään varastosäiliöön


tai -säiliöihin (yhteensä 6.000 m3) ja hyödynnetään typpilannoitteena. Varas-tosäiliöiden yhteistilavuus mitoitetaan 12 kuukauden tuotantoa varten. Mikäli rejektivettä ei saada hyödynnettyä, hakija esittää viimeisenä käsittelyvaihtoeh-tona, että laitoksen rejektivedet ohjataan oman typenpoistoyksikön kautta jä-tevesiviemäriin Turun Seudun Puhdistamo Oy:n antamien ohjeiden mukaises-ti. Laitoksen WC ja suihkutiloissa muodostuvat jätevedet (saniteettivedet) johde-taan Turun kaupungin viemäriverkostoon. Ilmapäästöt Biokaasulaitoksen toiminnasta voi aiheutua prosessikaasu-, hajukaasu-, sa-vukaasu- ja liikenteestä johtuvia pakokaasupäästöjä sekä melupäästöjä. Normaalitoiminnassa biokaasulaitoksesta ei aiheudu prosessikaasupäästöjä, koska prosessi on suljettu ja muodostunut biokaasu kerätään hyödynnettä-väksi liikennebiokaasuna tai sähkön- ja lämmöntuotannossa. Vuoto- ja häiriö-tilanteessa ulkoilmaan voi päätyä biokaasua, jonka pääkomponentit ovat me-taani ja hiilidioksidi. Lisäksi kaasu sisältää vähäisiä määriä mm. rikkivetyä ja ammoniakkia. Kaasu laimenee nopeasti päädyttyään ulkoilmaan ja vuodosta ei aiheudu terveydelle tai ympäristölle haitallisia pitoisuustasoja laitosalueella tai lähialueilla. Biokaasulaitoksella voi muodostua hajukaasuja biojätteiden vastaanotto- ja varastointitilassa, jätteen esikäsittelyssä, mädätyksessä, lannoitteiden ja re-jektivesien varastoinnissa sekä soihtupoltossa. Laitokselle vastaanotettavat raaka-aineet eivät kuitenkaan merkittävissä määrin muodosta haisevia rik-kiyhdisteitä. Suurin osa mädätyksessä syntyvistä haisevista yhdisteistä ovat sitoutuneina biokaasuun ja mädätysmassaan. Näiltä osin prosessi on suljettu ja hajukaasuja ei vapaudu ympäristöön normaalitilanteessa. Kiinteiden biojät-teiden vastaanottotila on alipaineistettu, joten purkutapahtuman yhteydessä hajupäästöjä ei pääse kulkeutumaan hallitsemattomasti ympäristöön. Neste-mäiset jätteet puretaan suljetusti putkilinjaa pitkin vastaanottosäiliöön. Mädä-tysjäännös kuivataan laitoksen sisätiloissa ja syntyvä kiinteä lannoite varas-toidaan varastohalliin. Kuivattu lannoitetuote on multamaista ja lievästi tuok-suvaa. Lannoitevarasto on alipaineistettu. Nestemäiset lannoitteet eivät haki-jan arvion mukaan aiheuta hajuhaittoja ympäristöön. Mikäli laitoksen tuottama biokaasu hyödynnetään CHP-yksikössä, raakabio-kaasu pitää esikäsitellä ennen sen polttamista. Biokaasun sisältämät hajua aiheuttavat yhdisteet (esim. rikkivety) puhdistetaan aktiivihiilisuodattimessa, jolloin kaasun sisältämät yhdisteet saadaan laskemaan sellaiselle tasolle (rik-kivetypitoisuus alle 200 ppm), etteivät ne haittaa kaasumoottorin toimintaa. Moottorin palokaasun lämpötila sylinterin sisällä on noin 2200 – 2800 °C, jos-sa lämpötilassa hajukaasut hapettuvat lähes täydellisesti hajua aiheuttamat-tomiksi yhdisteiksi. Biokaasulaitoksella muodostuneet laimeammat hajukaa-sut, jotka muodostuvat mm. vastaanotto- ja varastotiloissa, kerätään alipai-neen avulla yhteen ja syötetään polttoilmana (noin 1250 Nm3/h polttoilmaa vs. 130 Nm3/h biokaasua) kaasumoottoriin. Laitos varustetaan ejektoripiipulla, johon sisätilojen poistoilma johdetaan. Kaasumoottori imee samasta piipusta polttoilman ja laitoksen poistoilma sää-detään jatkuvatoimisesti siten, ettei piipusta normaalitilanteessa synny ilma-


päästöjä. Samalla ilmanpoiston hallinnalla huolehditaan siitä, että laitoksen sisätilat pysyvät alipaineistettuina. Kaasumoottorin ollessa pois toiminnasta huolto- tai häiriötilanteessa, sisätilo-jen poistoilma säädetään minimiin ja hajuja sisältävä poistoilma johdetaan ejektoripiippuun, jossa hajukaasuja laimennetaan imemällä raitista ilmaa pois-toilman joukkoon. Poistoilmapiippu toteutetaan riittävän korkeana, jotta haju-yhdisteet levittäytyvät laajalle alueelle ja laimentuvat riittävän tehokkaasti. Mikäli hajukaasuja ei käsitellä CHP-yksikössä, laitokselle toteutetaan vaihto-ehtoinen hajujen käsittely-yksikkö (esimerkiksi biosuodin). Hakija arvioi, että laitoksella ei ole tarvetta hajukaasupesurille, koska muodos-tuvien hajukaasujen määrä on pieni ja ne voidaan hallita CHP-yksikössä polt-tamalla tai biosuotimessa Häiriö- ja vikatilanteessa hajuhaittojen arvioidaan esiintyvän vain laitosalueella tai sen välittömässä läheisyydessä. Mikäli laitoksen tuottamaa biokaasua ei hyödynnetä liikennebiokaasuna, se johdetaan CHP-laitokselle poltettavaksi. Poltossa muodostuu pääasiallisesti hiilidioksidia ja vettä sekä kaasun puhtausasteesta riippuen pieniä määriä ty-pen oksideja, rikkidioksidia ja hiilimonoksidia. Melu Biokaasulaitoksen prosessilaitteista, materiaalin käsittelystä ja toimintaan liit-tyvästä liikenteestä saattaa aiheutua melupäästöjä. Melua aiheuttavat pro-sessilaitteet kuten pumput, kuljettimet, murskain, kuivain ja CHP-yksikkö on sijoitettu sisätiloihin, jolloin meluhaitat rajoittuvat laitosalueen välittömään lä-heisyyteen. Lopputuotteiden siirrossa käytettävä pyöräkuormaajaa aiheuttaa melua lai-tosalueella. Biojätteen ja valmiiden tuotteiden kuljetukset, purut ja kuormauk-set aiheuttavat melua laitosalueella ja sen välittömässä läheisyydessä. Kulje-tuksista, purusta ja kuormauksista aiheutuva melu rajoittuu pääosin päiväsai-kaan. Biokaasulaitoksen toiminnasta ei hakijan arvion mukaan aiheudu valtio-neuvoston päätöksen (9931/1992) mukaisten päivä- (55 dB) ja yöohjearvojen (45 – 50 dB) ylityksiä. Hakemuksessa on arvioitu, että toiminnasta ei aiheudu merkittävää liikenteen kasvua jätekeskuksen alueella, koska nykytilanteessa lähes samat materiaa-livirrat ohjautuvat sinne käsittelyyn tai välivarastoon. 12. Toiminnassa syntyvät jätteet Toiminnassa syntyy pääasiallisesti pakkausmateriaalijätettä ja metallia, jotka ovat olleet elintarvikkeiden päällysmateriaaleina. Jätteet (noin 400 ton-nia/vuodessa) kerätään omille jätelavoille, joista ne toimitetaan materiaali-hyödyntämiseen (hyödyntämiskelpoiset pakkausmateriaalit ja metalli) ja ener-giahyödyntämiseen (likaiset pakkaukset). 13. Laitoksen toiminnan ja sen vaikutusten tarkkailu Käyttötarkkailu


Biokaasulaitoksen toimintaa seurataan mm. seuraavilla käyttötarkkailumene-telmillä: -Käyttöpäiväkirja -Automaatiojärjestelmän raportointi Käyttöpäiväkirjaa pidetään laitoksen valvomossa ja siihen kirjataan mm. : -laitokselle vastaanotetut raaka-ainemäärät -raaka-aineiden laatu, vastaanottopäivämäärä ja alkuperä -raaka-aineista ja lopputuotteista otettujen näytteiden tulokset, näytteenotto-ajankohta sekä –paikka -laitoksella tapahtuneiden poikkeus- ja häiriötilanteiden syy, kestoaika ja ai-heutuneet päästöt -ympäristön asukkaiden antama palaute Biokaasulaitoksen automaatiojärjestelmä varustetaan raportointiohjelmistolla, josta saadaan vuorokausi-, kuukausi- ja vuosiraportit. Raportoinnin tietojen keruu prosessista toimii automaattisesti ja osa tiedoista voidaan syöttää sii-hen myös manuaalisesti. Prosessista automaattisesti kerättäviä tietoja ovat mm. syötteen valmistukseen käytettyjen raaka-aineiden määrä, syötteen erä-koko, mädätykseen pumpatun syötteen määrä ja syöttöaika, mädätyksestä poistettu materiaalimäärä sekä pH-, lämpötila-, pinta- ja painemittausarvoja. Raportointiin kirjautuu automaattisesti myös hygienisoinnin eräkoko, valvonta-arvot, tuotetun biokaasun määrä, paine ja metaanipitoisuus sekä soihtupoltti-mella poltettu biokaasun määrä. Mikäli laitoksen biokaasun avulla tuotetaan sähköä ja lämpöä, niiden määrät raportoidaan mukaan lukien sähkö- ja kau-kolämpöverkkoon toimitetun sähkön ja lämmön määrät. Käsin syötettäviä suureita ovat mm. laitokselle toimitetut kiinteät raaka-ainemäärät ja niiden laatu ja toimittaja sekä laitokselta hyötykäyttöön toimite-tut lannoitemäärät ja niiden hyödyntäjä (hakija). Laitoksen prosessi on automatisoitu, jolloin valvomossa ei tarvita jatkuvaa miehitystä. Automaatiojärjestelmä toteutetaan siten, että laitoksen vastaava hoitaja saa SMS-tekstiviesti-ilmoituksen prosesseissa tapahtuvista epänor-maaleista tilanteista. Valvomossa olevasta automaatiojärjestelmän käyttöliit-tymästä tehdään kaikki prosessin ohjaamiseen tarvittavat säädöt ja ohjauspa-rametrien muutokset. Mekaanisesti kuivatun mädätysjäännöksen laatua seurataan mittaamalla sen hygieenisyyttä. Päästötarkkailu Hakija arvioi, että koska laitoksen prosessi on suljettu, toiminnasta ei aiheudu päästöjä viemäriin, pohja- tai pintavesiin sekä maaperään. Tämän johdosta laitokselle ei ole tarpeen järjestää erillistä tarkkailua em. päästöistä. Hakija on arvioinut, että hajukaasupäästöt rajoittuvat pääosin laitosalueelle, jolloin erillistä jatkuvatoimista hajukaasumittausjärjestelmää ei ole esitetty. Hakemuksessa on esitetty, että laitoksen päästömittaus voidaan suorittaa viimeistään 6 kk kuluttua laitoksen käynnistämisestä. Mittaustulosten perus-teella laaditaan tarkkailusuunnitelma, joka toimitetaan Turun kaupungin ympä-


ristönsuojelutoimistolle hyväksyttäväksi. Laitoksen melumittaukset voidaan tarvittaessa suorittaa laitoksen ollessa normaalissa toiminnassa. Mittaukset tehdään ympäristöministeriön ohjeen (1/1995 ”Ympäristömelun mittaaminen”) mukaisesti. Mittaustulokset toimitetaan Turun kaupungin ympäristönsuojelu-toimistoon. Raportointi Käyttötarkkailun ja laitoksen vaikutusten seurannan tuloksista laaditaan vuo-sittain yhteenvetoraportti, jossa tarkastellaan alueen päästöjä ja niiden vaiku-tuksia ympäristöön. Päästötarkkailun osalta vuosiraportissa esitetään lasken-nalliset päästöt ilmaan ja selvitys päästöjen laskentatavasta. Raportti toimitetaan Turun kaupungin ympäristönsuojelutoimistoon. 14. Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) Biokaasulaitos on parasta käyttökelpoista tekniikka nestemäisten ja kiinteiden biojätteiden käsittelyssä. Biokaasulaitoksen prosesseja ja laitteistoja sekä lai-tosrakenteita valittaessa kiinnitetään erityistä huolellisuutta siihen, että nes-temäisten materiaalien käsittely tapahtuu sisätiloissa. Myös kiinteiden materi-aalien varastointi keskitetään sisätiloihin. Laitoksen ilmanvaihto on hallittu ja mahdolliset hajuyhdisteet johdetaan hallitusti käsittelyyn. Laitoksen sisätilat ja sisätiloissa sijaitsevat säiliöt ja materiaalikäsittelytilat to-teutetaan siten, että ne voidaan puhdistaa säännöllisesti. Puhdistustoiminta kirjataan myös omavalvontasuunnitelmaan. Laitoksen käyttöhenkilökunta on ammattitaitoinen ja koulutettu hoitamaan biokaasulaitosta. Normaalien operatiivisten käyttötoimenpiteiden lisäksi henki-löstö perehdytetään poikkeustilanteiden hallintaan sekä vaaratilanteiden en-naltaehkäisyyn. Laitoksen toiminnasta laaditaan raportti viranomaisille annet-tujen ohjeiden ja päätösten mukaisesti. Laitoksen toimintaa ja prosesseja ke-hitetään käyttöpäiväkirjan ja omavalvonnan avulla. Laitokselle tuodut raaka-aineet sekä lopputuotteet tarkastetaan ja analysoi-daan viranomaisten ohjeiden ja määräysten mukaisesti. Lisäksi laitosproses-sin kehittämiseksi ja toiminnan varmuuden parantamiseksi otetaan tarvittaes-sa analyysejä myös prosessin muista vaiheista. 15. Lupahakemuksen käsittely Lupahakemuksesta tiedottaminen Lupahakemuksesta on tiedotettu Turun kaupungin ilmoitustaululla 19.10 – 21.11.2011 välisenä aikana. Lupahakemuksesta annettiin kirjeitse tieto niille naapurikiinteistön omistajille, haltijoille tai vuokralaisille, jotka sijaitsevat 1 km säteellä biokaasulaitokselta. Hakemuksesta on tiedotettu sanomalehdessä. Muistutukset, mielipiteet, lausunnot ja vastineet Lupahakemuksesta pyydettiin lausunnot Turun kaupungin asemakaavatoimis-tolta ja ympäristöterveydenhuollolta sekä Varsinais-Suomen pelastuslaitoksel-ta, Turun kaupungin vesiliikelaitokselta, Turun Seudun Puhdistamo Oy:ltä, Kaarinan kaupungilta ja Liedon kunnalta.


Ympäristöterveydenhuolto ilmoittaa, että on erinomainen asia, että Turkuun tulee biojätettä vastaanottava ja käsittelevä laitos. Muun hyödyn lisäksi teolli-suuden ja kaupan elintarvikejätteiden lainsäädännön (sivutuoteasetus) mu-kainen hävittäminen tulee helpottumaan nykyisestä oleellisesti. Kun toimintaa harjoitetaan hakemuksessa kuvatulla tavalla, ei ympäristöterveydenhuollon käsityksen mukaan toiminnasta aiheudu terveyshaittaa. Myöskään toiminnan aloittamiselle muutoksenhausta huolimatta ei ole estettä. Laitoksen toiminta tulee toteuttaa niin, että hajuhaitat ovat mahdollisimman pieniä ja että toimin-nasta aiheutuva melu ei ylitä annettuja ohjearvoja. Haju-, melu ja muita pääs-töjä tulee seurata esitettyjen suunnitelmien ja lupaehtojen mukaisesti. Ympä-ristöterveydenhuoltoon tulee ilmoittaa mahdollisista terveysvaaraa tai -haittaa aiheuttavista poikkeamista toiminnassa. Asemakaavatoimisto toteaa, että alueella on voimassa 14.6.2010 hyväksytty asemakaava (”Topinojan jätekeskus”). Siinä hakemuksen mukainen alue on osoitettu yhdyskuntateknistä huoltoa ja jätteenkäsittelyä palvelevien raken-nusten ja laitosten korttelialueeksi. Alueelle saa lisäksi rakentaa alueen toi-mintaa palvelevia toimisto- ja huoltorakennuksia. Toiminta on asemakaavan mukaista, joten ympäristöluvan myöntämiselle ei ole kaavallista estettä. Varsinais-Suomen pelastuslaitos ilmoittaa lausuntonaan, ettei sillä ole huo-mauttamista ympäristölupahakemukseen. Toiminnanharjoittajan tulee pelas-tussuunnitelmassa (Pelastuslaki 379/2011 15§) huomioida sammutusvesien saatavuus alueella. Ympäristölupahakemuksen liitteenä olevassa pelastus-suunnitelmassa oli vanhentunutta tietoa mm. poliisin yhteystiedoissa. Lisäksi sisällysluettelo ei täsmännyt sisällön kanssa. Kaikkia liitteitä erityisesti palo-turvallisuuteen liittyen ei ollut mukana. Pelastussuunnitelma tulee lähettää sähköisesti tiedoksi Varsinais-Suomen pelastuslaitokselle mahdollisia kom-mentteja varten. Turun kaupungin vesiliikelaitos toteaa lausuntonaan seuraavaa: Luvanhakija esittää käyttöveden ottamista Turun kaupungin vesijohtoverkos-tosta. Laitoksen vedet esitetään johdettavaksi erotuskaivojen kautta To-pinojan suotovesialtaaseen (hakemuksen kohta 13). Myöhemmin hakija täs-mentää kohdassa 17, että laitoksen piha-alueet asfaltoidaan ja sadevedet johdetaan erotuskaivon jälkeen Topinojan suotovesialtaaseen. Laitoksen ja biojätteiden käsittelypaikoilla valumavedet ohjataan takaisin prosessiin. Pro-sessissa syntyville rejektivesille on tarkoitus rakentaa varastoallas, josta 33 % kierrätetään prosessiin laimennussäiliön kautta. Pääosa rejektistä on tarkoitus toimittaa lannoitteeksi maanviljelyyn ja puutarhoihin ja vasta toissijaisesti vie-märiin. Hakija ilmoittaa noudattavansa Turun seudun puhdistamon ohjeita ja tekevänsä tarvittaessa teollisuusjätevesisopimuksen. Topinojan suotovesiallas liittyy Turun Seudun Jäte Oy:n ja Turun vesiliikelai-toksen väliseen teollisuusjätevesisopimukseen. Altaasta viemäriverkkoon joh-dettavasta vedestä peritään korotettua jätevesimaksua. Ympäristölupahake-muksessa ei ole esitetty arviota suotovesialtaseen johdettavasta vesimääräs-tä tai että hakija olisi neuvotellut altaan käytöstä ensisijaisen liittyjän kanssa. Hakija on myöhemmin täydentänyt, että Turun Seudun Jätehuolto Oy (TSJ) ja Turun Biovoima Oy (TBV) ovat laatineet käyttöoikeussopimuksen biokaasulai-toksen rakentamista varten. Käyttöoikeusalue sijaitsee TSJ Oy:n Turun Kau-pungilta vuokraamalla alueella. Käyttöoikeusaika alkaa 1.1.2012 ja jatkuu vuoden 2032 loppuun saakka.


Hakemuksen perusteella ei pysty arvioimaan, onko piha-alueen vesien johta-minen hakijan esittämällä tavalla mahdollista. Ennen luvan myöntämistä on varmistettava, että käyttöoikeussopimus kattaa myös alueella syntyvien likais-ten vesien johtamisen hakijan esittämällä tavalla ja Turun Seudun Jäte Oy:n teollisuusjätevesisopimuksen mukaisesti. Rejektivesi on huomattavan likaista, minkä vuoksi rejektivesien varastointial-taiden kestävyyteen ja toimintavarmuuteen tulee kiinnittää erityistä huomiota. Koska varastointitilavuus on melko suuri, on lisäksi altaiden sijoittamisella ja riittävillä varoratkaisulle huolehdittava, ettei mahdollisissa vahinkotilanteissa rejektivettä pääse hulevesiviemäriin tai muuten suoraan ympäristöön. Rejekti-vesialtaan mitoituksessa tulee ottaa huomioon, että maatalouskäyttö on mah-dollista ainoastaan sulan maan aikaan. Luvanhakijan tulee tehdä teollisuusjätevesisopimus Turun vesiliikelaitoksen kanssa ennen kuin rejektivesiä johdetaan tai suunnitellaan johdettavaksi vie-märiverkkoon. Teollisuusjätevesisopimuksessa määritetään esikäsittelyn ja vesimäärän rajoituksen tarve sekä esitetään veden likaisuuden perusteella korotuskerroin. Rejektiveden yleisesti tunnettujen laatuominaisuuksien perus-teella voidaan ennakkonäkemyksenä esittää, että purku viemäriin edellyttää esikäsittelynä vähintään typenpoiston Muilta osin vesiliikelaitoksella ei ole huomautettavaa hakemukseen. Turun seudun Puhdistamo Oy esittää lausuntonaan, että mikäli laitoksen re-jektivesiä joudutaan johtamaan viemäriin, jätevesien pitoisuudet eivät saa ylit-tää seuraavia pitoisuuksia: -BOD7ATU 700 mg/l -CODcr 1.400 mg/l -Fosfori 20 mg/l -Kokonaistyppi 100 mg/l -Kiintoaine 800 mg/l Viemäriin johdettavien jätevesien osalta on tehtävä erillinen sopimus Turun vesiliikelaitoksen kanssa. Kaarinan ympäristönsuojelulautakunta toteaa lausuntonaan, että biokaasulai-toksen anaerobinen mädätys on käyttökelpoista tekniikkaa nestemäisten ja kiinteiden biohajoavien materiaalien käsittelyyn. Laitos sijaitsee alueella, jon-ne on keskittynyt runsaasti jätteiden käsittely- ja hyödyntämistoimintoja, joten hajuhaittojen osalta olisi arvioitava eri toimintojen yhteisvaikutuksia. Lopputuotteiden eli lannoitevalmisteiden ylijäämiä varastoitaessa tilanpuut-teen vuoksi muualla kuin laitosalueella tulee toiminnanharjoittajan huomioida myös väliaikaisen varastointialueen tiiviys ja massojen peittäminen ravinnepi-toisten massojen läjityksessä. Mikäli massoja varastoidaan toisen kunnan alueelle, tulee toiminnanharjoittajan olla yhteydessä sen kunnan ympäristön-suojeluviranomaiseen ennen massojen läjitystä mahdollisen luvantarpeen selvittämiseksi. Liedon rakennus- ja ympäristölautakunta katsoo, että hanke on Etelä- ja Län-si-Suomen jätesuunnitelman 2020 mukaista toimintaa. Suunnitelmassa esite-tään jätteen biokaasutuksen lisäämistä Lounais-Suomessa. Laitoksen haas-


teena on erityisesti hajuhaittojen ehkäiseminen. Muutaman kilometrin etäisyy-dellä on runsaasti asutusta Liedon sekä muiden lähikuntien alueella. To-pinojan alueella sijaitsee useita jätteiden käsittely- ja hyödyntämistoimintoja ja niitä ollaan tämän hankeen lisäksi sinne muutoinkin lisäämässä. Lautakunta näkeekin tärkeänä eri toimintojen hajuhaittojen yhteisvaikutusten arvioinnin ja seurannan. Topinojan alueella on jätteiden käsittelytoimintoja, joiden ympäristöluvat on ratkaistu aluehallintovirastossa. Koska näiden toi-mintojen aiheuttamien ympäristöhaittojen yhteisvaikutusten arviointi on kes-keisellä sijalla lupaharkinnassa, tulee lautakunnan mielestä harkita tulisiko ympäristölupahakemuksen ratkaiseminen siirtää aluehallintovirastolle ympä-ristönsuojelulain 31 §:n 1 ja 2 kohtien perusteella. Hakemuksesta jätettiin kaksi muistutusta. Ensimmäisessä muistutuksessa todetaan, että suunniteltu laitos ei haittaa muistuttajien hallinnoimaa kiinteistön käyttöä. Samassa muistutuksessa esite-tään, että seudun suurin jätteenkäsittelyalue aiheuttaa runsaasti liikennettä, jonka johdosta ohitustien osuudelle, Aurajoen sillat – Kiveläntien ylikulkusilta, tulee tehdä jatkotoimenpiteitä, joilla melua estetään. Toisessa muistutuksessa esitetään mm. seuraavia asioita: - laitoksen toiminnasta on aiheutunut hajuhaittoja muistuttajan kiinteistölle, jo-ka sijaitsee noin 1 km etäisyydellä laitoksesta - muistuttaja kyseenalaistaa hakemuksessa esitettyä arviota, että laitoksesta ei aiheutuisi merkittäviä hajuhaittoja ympäristöön Muistutuksessa esitetään, että lupaviranomaisen on vaadittava laitoksen toi-minnalta entistä tehokkaampia hajunpoistomenetelmiä. Jos lupapäätöksessä tullaan myöntämään hakijalle lisäkapasiteettia, on prosessiin ehdottomasti vaadittava hajukaasupesuri. Hakija on antanut seuraavan vastineen annetuista lausunnoista ja muistutuk-sista: Hankkeen alussa, kun toiminnalle haettiin sopivaa tonttia, huomioitiin mahdol-liset vaaratilanteet joita biokaasulaitos voi aiheuttaa ihmisille tai ympäristölle. Lähin paloposti sijaitsee noin 100 metrin etäisyydellä laitoksesta ja lähin ve-siottopiste on Aurajoki, jonne on matkaa noin 1 km. Tarkkaa pelastussuunni-telmaa ei voi laatia ennekuin laitos on valmis. laitoksen rakentamisen alkaes-sa hakija on yhteydessä Varsinais-Suomen pelastuslaitokseen, jonka kanssa käydään läpi laitoksen turvallisuusasiat. Käyttövesi tullaan ottamaan Turun kaupungin vesijohtoverkosta mutta sopi-musta ei ole vielä tehty, koska rakennusta ei ole vielä aloitettu rakentamaan. Topinojan suotovesialtaaseen johdettavien vesien määrät vähenevät huomat-tavasti nykyisestä, koska sisällä ja ulkona olevilta käsittelyalueilta pintavedet johdetaan takaisin prosessiin. Käsittelyalueen ulkopuoliset hulevedet johde-taan suotovesialtaaseen kuten nykytilanteessakin. Suotovesialtaaseen ohjat-tavien sadevesien määrää on mahdoton arvioida. Hakemuksessa ei ole ilmoi-tettu eikä tulla ilmoittamaan, että prosessivesiä johdettaisiin suotovesialtaa-seen. Rejektivesialtaan mitoituksessa on huomioitu altaan sijoituspaikka ja muut varotoimet. Mikäli rejektivesiä suunnitellaan johdettavaksi viemäriin, asi-asta neuvotellaan Turun vesiliikelaitoksen kanssa.


Muilta osin Turun Biovoima Oy:llä ei ole huomautettavaa lausunnoista tai muistutuksista. Oheismateriaali 1 Ympäristölupahakemus Oheismateriaali 2 Sijaintikartta Oheismateriaali 3 Asemakaavatoimiston lausunto Oheismateriaali 4 Ympäristöterveydenhuollon lausunto Oheismateriaali 5 Pelastuslaitoksen lausunto Oheismateriaali 6 Vesiliikelaitoksen lausunto Oheismateriaali 7 Turun Seudun Puhdistamo Oy:n lausunto Oheismateriaali 8 Kaarinan ympäristönsuojelulautakunnan lausunto Oheismateriaali 9 Liedon rakennus- ja ympäristölautakunnan lausunto Oheismateriaali 10 ELY-keskuksen lausunto Oheismateriaali 11 Muistutus 1 Oheismateriaali 12 Muistutus 2 Oheismateriaali 13 Vastine Ympäristötoimenjohtaja Mikko Jokinen:

Ehdotus

Ympäristö- ja kaavoituslautakunta päättää myöntää ympäristönsuojelulain 28 §:n mukaisen ympäristöluvan Seppo Jortikalle perustettavan yhtiön lukuun olevalle biokaasulaitokselle Topinojan jätekeskuksessa osoitteessa Pitkäsaa-renkatu 7, 20380 Turku (kiinteistörekisteritunnukset: 853-447-4-3 ja 853-447-4-6). Lupa myönnetään edellyttäen, että toiminnassa noudatetaan seuraavia lupa-määräyksiä ja muilta osin toimitaan hakemuksessa esitetyllä tavalla. Lupamääräykset ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi Toiminnan rajaus 1. Biokaasulaitoksella, joka sijaitsee kiinteistöillä joiden kiinteistörekisteritun-nukset ovat 853-447-4-3 ja 853-447-4-6, saa vuosittain vastaanottaa ja käsi-tellä enintään yhteensä 10.000 tonnia hakemuksessa esitettyjä biojätejakeita. Mikäli käsittelyyn tuodaan hakemuksesta poikkeavia biojätejakeita, täytyy ne esittää hyväksyttäväksi Turun kaupungin ympäristönsuojelutoimistolle viimeis-tään kaksi viikkoa ennen niiden suunniteltua käsittelyä biokaasulaitoksella. Biojätteiden vastaanoton tulee tapahtua pääsääntöisesti jätekeskuksen au-kioloaikoina poikkeustilanteita lukuun ottamatta. Toimintaa voi harjoittaa osin yhteistyössä muun laitoksen kanssa, mikäli ky-seisen laitoksen ympäristölupa sen mahdollistaa. Biokaasulaitoksen rakentaminen 2. Laitos on toteutettava parasta käyttökelpoista tekniikkaa käyttäen. Tarken-nettu suunnitelma biokaasulaitoksesta ja sen rakenteista tulee esittää Turun kaupungin ympäristönsuojelutoimistolle tarkastettavaksi ennen rakennuslupa-hakemuksen jättämistä. Suunnitelmasta tulee käydä ilmi yksityiskohtaisesti tiedot vastaanotto-, prosessi- ja lopputuotevaraston rakenteista ja tiloista, nii-


den tekniikasta ja niiden sijoittumisesta alueelle. Lisäksi suunnitelmasta tulee käydä ilmi laitoksella syntyvien hajukaasujen käsittelymenetelmät. 3. Biokaasulaitoksen koeajoista ja koejaon aikana käytettävästä hajuja mui-den päästöjen hallinnasta on esitettävä suunnitelma ympäristönsuojelutoimis-ton tarkastettavaksi viimeistään kuukausi ennen koeajon alkamista. Raaka-aineiden vastaanotto ja valmiiden tuotteiden varastointi 4. Toiminnanharjoittajan tulee olla selvillä vastaanotetun biojätteen laadusta ja sen soveltuvuudesta prosessiin. Laitos ei saa ottaa vastaan sellaista jätettä tai raaka-ainetta, josta voi aiheutua prosessitoiminnan vaikeutumista tai ym-päristövaikutusten suurenemista. Mikäli laitokselle tuodaan jätettä, jonka vastaanottoa ja käsittelyä ei ole hy-väksytty tässä päätöksessä tai lupamääräyksen 1 mukaisesti, tulee jäte vii-pymättä toimittaa sellaiseen käsittelypaikkaan, jolla on ympäristölupa kysei-sen jätteen käsittelyyn tai palauttaa jäte sen haltijalle. 5. Laitokselle toimitettavat jätteet (kiinteät ja nestemäiset) on vastaanotettava ja varastoitava suljetussa ja alipaineistetussa tilassa, joiden pinnat ovat neste-tiiviit. Vastaanotettavien jätteiden varastointi avonaisessa tilassa ei ole sallit-tua. 6. Laitoksella muodostuva kiinteä mädätejäännös (humuslannoite) ja rejekti-vesi (nestemäinen ravinneliuos) on säilytettävä suljetussa ja alipaineistetussa varastotilassa, jonka pinnat ovat nestetiiviit. Laitoksella saa varastoida kerral-laan enintään 1.600 tonnia humuslannoitetta ja 6.000 m3 rejektivettä. Alueella varastoitavan rejektiveden määrä tulee pitää mahdollisimman vähäisenä. 7. Rejektivesialtaan tai säiliön toteutuksesta sekä mahdollisten allas- tai säi-liövuotojen varotoimista on esitettävä erillinen suunnitelma ympäristönsuojelu-toimiston tarkastettavaksi ennen rakentamiseen ryhtymistä. Päästöt ilmaan 8. Biokaasulaitosta ja siihen liittyviä vastaanotto- sekä varastointialueita on käytettävä siten, että niistä ei aiheudu hajuhaittaa Topinojan jätekeskuksen alueen ulkopuolelle. Biokaasulaitoksen tilat (biojätteen vastaanotto- ja varastointi-, käsittely-, siirto-, lopputuotetilat, jne.), joissa muodostuu haisevia yhdisteitä, on oltava ali-paineistettuina ja tilojen poistoilma on johdettava keskitetysti hajujen käsitte-lyyn. Biokaasulaitoksesta ulkoilmaan johdettava poistoilma on käsiteltävä siten, et-tä hajunpoistossa saavutetaan 90 % tehokkuus, ja että hajupitoisuus ei ylitä 2000 hajuyksikköä/m3 poistohormista mitattuna. Käsitellyt poistokaasut saa-vat sisältää ulkoilmaan johdettaessa rikkivetyä ja metyylimerkaptaania enin-tään 0,1 ppm ja ammoniakkia enintään 5 ppm. Poistoilman käsittelylaitteistos-sa tulee käyttää parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Käyttökatkoja ja häiriötilanteita varten on käytössä oltava varakäsittelylaitteis-to, jolla saavutetaan em. puhdistustaso.


9. Laitoksella tuotettu biokaasu on hyödynnettävä liikennebiokaasuna ja/tai johdettava CHP-yksikköön sähkön- ja lämmön tuottamiseksi. Biokaasua ei saa päästää käsittelemättömänä ulkoilmaan. Mikäli biokaasua ei voida häiriö-tilanteen vuoksi hyödyntää, on se johdettava soihtupolttoon. Biokaasu on pol-tettava soihdussa siten, että poltosta ei muodostu hajuhaittoja. 10. Valmiiden lannoitetuotteiden kypsyysasteen tulee olla sellainen, että haju-haittoja ei aiheudu. Kypsyysaste tulee tarvittaessa selvittää. 11. Tarvittaessa on ryhdyttävä Turun kaupungin ympäristönsuojelutoimiston edellyttämiin toimenpiteisiin hajuhaittojen ehkäisemiseksi. Turun kaupungin ympäristö- ja kaavoituslautakunta voi tehdä toimenpiteistä erillisen päätöksen. Päästöt viemäriin 12. Mikäli rejektivettä tai vastaavaa vettä johdetaan jätevesiviemäriin, on asi-asta sovittava etukäteen Turun kaupungin vesiliikelaitoksen kanssa. Johdet-taessa rejektivesiä viemäriin on vedet esikäsiteltävä siten, että ne eivät ylitä seuraavia jätevesien pitoisuuksia: -BOD7ATU 700 mg/l -CODcr 1.400 mg/l -Fosfori 20 mg/l -Kokonaistyppi 100 mg/l -Kiintoaine 800 mg/l 13. Alueilta, joilla biojätteitä tai laitoksella syntyviä lopputuotteita vastaanote-taan tai varastoidaan, pintavedet tulee ohjata laitoksen prosessiin tai jätevesi-viemäriin. Meluntorjunta 14. Toiminnasta aiheutuva melun ekvivalentti äänitaso ei saa ylittää ympäris-tön asuinkiinteistöillä päiväsaikaan (klo 7-22) arvoa 55 dB(A) ja yöaikaan (klo 22-7) arvoa 50 dB(A). Melutaso on tarvittaessa tarkistettava mittauksin. Jätteet, kemikaalit ja tuotteet 15. Toiminnassa on kaikin tavoin pyrittävä vähentämään jätteen muodostu-mista. Yrityksen toiminnassa muodostuvat jätteet on toimitettava hyödynnet-täväksi ensisijaisesti materiaalina ja toissijaisesti energiana siten, että kaato-paikalle loppusijoitettavaa jätettä muodostuu mahdollisimman vähän. 16. Toiminnassa syntyneet jätteet on toimitettava hyödynnettäväksi, käsiteltä-väksi tai loppusijoitettavaksi paikkaan, jolla on kyseisen jätteen vastaanottoon ja käsittelyyn oikeuttava ympäristölupa. Toiminnassa erilleen seulotut pak-kausjätteet on säilytettävä siten, että välivarastoinnista ei aiheudu roskaantu-mista sekä hajuja haittaeläinhaittoja. 17. Kaatopaikalle toimitettavien jätteiden kaatopaikkakelpoisuus on tarpeen vaatiessa arvioitava. 18. Ongelmajätteiden (vaaralliset jätteet), kemikaalien, biojätteiden ja valmii-den tuotteiden varastointi ja säilytys tulee järjestää laitosalueella siten, että niiden pääsy maaperään, pohjaveteen, viemäriin, rakennusten rakenteisiin tai


muuhun ympäristöön on estetty. Ongelmajätteet tulee varastoida asianmukai-sesti merkittyinä erillään toisistaan lukitussa tilassa tai siten, etteivät asiatto-mat saa niitä haltuunsa. Ongelmajätteiden ja kemikaalien varastotiloissa on oltava nestetiivis pinnoite ja tilat on varustettava riittävin suojarakentein, esi-merkiksi kynnyksin tai valuma-altain. Varastotiloissa ja lastauspaikoilla on oltava imeytysainetta ja työkaluja mah-dollisten vuotojen korjaamiseksi. Laitosalueella oleva öljysäiliö, joka tulee olla kaksivaippainen tai suoja-altaalla varustettu, on tarkastettava annetun kuntoluokan mukaan tai 10 vuoden vä-liajoin siten, että ensimmäinen tarkastus tehdään 10 vuoden kuluessa säiliön käyttöönotosta. Tarkastuspöytäkirja on säilytettävä ja pyydettäessä esitettävä kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Paras käyttökelpoinen tekniikka 19. Toiminnanharjoittajan on seurattava parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymistä ja hyödynnettävä sitä mahdollisuuksien mukaan toiminnassaan siten, että ympäristövaikutukset ovat mahdollisimman pieniä. Tarkkailu- ja valvontamääräykset Biokaasulaitoksen toimintaa tulee tarkkailla ja valvoa hakemuksessa esitetyn käyttö- ja päästötarkkailusuunnitelman mukaisesti täydennettynä seuraavilla määräyksillä: 20. Mikäli laitoksen tuottamaa biokaasua hyödynnetään CHP-yksikössä, on yksikön tuottamat savukaasupäästöt kertaluontoisesti mitattava asiantuntija-laitoksen toimesta kolmen kuukauden kuluessa laitoksen käynnistymisestä. Savukaasuista on mitattava vähintään seuraavat päästökomponentit: Rikkidi-oksidi, typen oksidit, rikkivety, hiilimonoksidi ja hajuyhdisteiden määrä (HY/m3). Mittaustulokset tulee toimittaa Turun kaupungin ympäristönsuojelu-toimistolle tiedoksi. 21. Laitoksen hajukaasujen käsittelylaitteiston teho on selvitettävä asiantunti-jalaitoksen toimesta viimeistään kolmen kuukauden kuluttua laitoksen käyn-nistämisestä. Selvityksestä tulee käydä ilmi hajun poiston tehokkuus, pois-toilman hajupitoisuus (HY/m3) sekä poistoilman rikkivety-, metyylimerkaptaa-ni- ja ammoniakkipitoisuus. Selvitys tulee toimittaa Turun kaupungin ympäris-tönsuojelutoimistolle tarkastettavaksi. 22. Soihtupoltossa syntyvät hajupäästöt on tarvittaessa tarkistettava mittauk-sin. Tulokset on toimitettava Turun kaupungin ympäristönsuojelutoimistolle tiedoksi. Turun kaupungin ympäristö- ja kaavoituslautakunta voi antaa erilli-sen määräyksen soihtupoltossa syntyvien hajupäästöjen vähentämiseksi. 23. Luvanhaltijan on osallistuttava Topinojan jätekeskuksen ympäristössä mahdollisesti toteutettavaan hajupäästöjen yhteistarkkailuun. 24. Toiminnasta johtuvia hulevesipäästöjä on tarvittaessa tarkkailtava Turun kaupungin ympäristönsuojelutoimiston edellyttämällä tavalla. 25. Laitoksen omavalvontasuunnitelma ja turvallisuussuunnitelma tulee toimit-taa ympäristönsuojelutoimistoon viimeistään kolmen kuukauden kuluttua toi-


minnan aloittamisesta. Tarvittaessa laitoksen toiminta- ja päästötarkkailusta on näiden lisäksi laadittava erillinen suunnitelma, joka on toimitettava Turun kaupungin ympäristö- ja kaavoituslautakunnan hyväksyttäväksi. 26. Laitoksella on pidettävä kirjaa seuraavista asioista: -vastaanotetun jätteen määrä, laatu ja alkuperä -seos- ja tukiaineiden määrä -valmiiden tuotteiden määrä ja laatu -edelleen toimitettujen tuotteiden määrät ja toimituspaikat -laitoksella havaitut toiminnan häiriöt ja muut poikkeukselliset tilanteet, jotka ovat lisänneet päästöjä ympäristöön taikka joista on voinut aiheutua vaaraa tai haittaa ympäristölle tai terveydelle. -soihtupolton käyttömäärät -huoltotoimet ja tarkkailu (esim. hajunpoistolaitteisto, ympäristön tilan tarkkai-lu, jne.) -muualle toimitettujen jätteiden määrät ja toimituspaikat -rejektiveden tai jäteveden määrä ja käsittely ja/tai hyödyntäminen -tuotetun biokaasun määrä ja hyödyntäminen Yhteenveto kirjanpidosta tulee toimittaa vuosittain maaliskuun loppuun men-nessä Turun kaupungin ympäristönsuojelutoimistolle. 27. Luvanhaltijan on viivytyksettä ilmoitettava Turun kaupungin ympäristön-suojelu- ja terveysvalvontaviranomaisille onnettomuuksista ja muista merkit-tävistä poikkeuksellisista tilanteista (esim. normaalia suurempia haju-, ilma-, melu- tai jätevesipäästöjä), joista saattaa aiheutua ympäristön pilaantumisen vaaraa taikka vaaraa tai haittaa terveydelle. Samalla on ilmoitettava niistä toimenpiteistä, joihin on ryhdytty tilanteen korjaamiseksi. 28. Toiminnan loppuessa on toiminnanharjoittajan hyvissä ajoin, kuitenkin viimeistään kolme kuukautta ennen toiminnan lopettamista, esitettävä yksi-tyiskohtainen suunnitelma laitoksen lopettamiseen liittyvistä toimista ympäris-tönsuojeluviranomaiselle hyväksyttäväksi. Alue on toiminnan loputtua siivotta-va toiminnassa käytetyistä laitteista ja materiaaleista sekä syntyneistä jätteis-tä. Toiminnanharjoittajan on hyvissä ajoin ennen toiminnan oleellista muuttamista ilmoitettava siitä Turun kaupungin ympäristönsuojelutoimistolle. Vakuus 29. Luvan haltijan on asetettava jätteen hyödyntämistä ja käsittelytoimintaa varten 10.000 euron vakuus. Vakuus tai vakuustodistus on toimitettava Turun kaupungin ympäristönsuojelutoimistoon ennen toiminnan aloittamista. Vakuu-den suuruutta voidaan tarvittaessa muuttaa. Perustelut Lupaharkinnan perustelut: Toimittaessa tämän päätöksen mukaisesti täyttää toiminta ympäristönsuojelu- ja jätelaissa sekä niiden nojalla annetuissa säädöksissä asetetut ympäristölu-van myöntämisen edellytykset eikä toiminnasta katsota aiheutuvan terveys-haittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista, erityistä luonnonolosuh-


teiden huonontumista eikä eräistä naapuruussuhteista annetussa laissa tar-koitettua kohtuutonta rasitusta. Määräyksiä annettaessa on otettu huomioon toiminnan aiheuttama pilaantumisen todennäköisyys ja onnettomuusriski. Toiminta on asemakaavan mukainen. Ympäristöterveydenhuollon esittämä lausunto on huomioitu päätöksen mää-räyksissä 8-11 ja 15. Turun kaupungin vesiliikelaitoksen ja Turun Seudun Puhdistamo Oy:n lausunnot on huomioitu antamalla määräyksiä biokaasulai-toksen rakentamisesta (määräykset 2-3) ja raaka-aineiden vastaanotosta ja valmiiden tuotteiden varastoinnista (määräykset 6-7) sekä päästöistä viemä-riin (määräykset 12-14). Kaarinan ympäristönsuojelulautakunnan ja Liedon rakennus- ja ympäristölautakunnan lausunnot on osin huomioitu antamalla määräyksiä hajupäästöistä ja tarkkailusta (määräykset 8-11 ja 24). Liedon rakennus- ja ympäristölautakunnan lausunnosta johtuen, Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta (ELY-keskus) pyydettiin lausuntoa, siitä onko kunnan ympäristönsuojeluviranomainen toimivaltainen lupaviranomainen Turun Biovoima Oy:n lupahakemusasiassa. ELY-keskus to-teaa lausunnossaan, että kyseessä olevan kokoluokan jätteenkäsittelylaitok-sen lupa-asian ratkaisee pääsääntöisesti kunnan ympäristölupaviranomainen. Biokaasulaitoksen toiminta on siinä mielessä tavanomaista toimintaa, ettei lu-pa-asianratkaisu edellytä sellaista asiantuntemusta, jota Turun kaupungin ympäristölupaviranomaisessa ei voida saada. Hyvin hoidettuna pienehkön biokaasulaitoksen ympäristövaikutukset eivät ole niin merkittäviä eivätkä vai-kutukset kohdistu huomattavassa määrin niin laajalle alueelle mitä ympäris-tönsuojelulain 31 §:n kohdissa 1 ja 2 tarkoitetaan. Lupahakemuksessa esite-tyn sijoituspaikan ympärillä olevien toimintojen lupa-asiat on ympäristönsuoje-luasetuksen mukaan ratkaistu valtion lupaviranomaisessa (Lounais-Suomen ympäristökeskus tai 1.1.2010 lähtien Etelä-Suomen aluehallintovirasto). Ko. biokaasulaitoksella ja alueen muilla toiminnoilla ei ole sellaista teknistä tai toiminnallista yhteyttä, että niiden ympäristövaikutuksia tai jätehuoltoa olisi tarkasteltava yhdessä ja lupa-asiat ratkaistava samassa lupaviranomaisessa. ELY-keskus esittää näkemyksenään, että kyseessä olevan biokaasulaitoksen ympäristölupa kuuluu kunnan ympäristölupaviranomaisen toimivaltaan. Hakemuksesta jätettiin kaksi muistutusta, jotka eivät suoranaisesti kohdistu hakemuksen mukaiseen toimintaan vaan alueella jo toimivaan toiseen bio-kaasulaitokseen ja sen mahdollisiin hajupäästöihin sekä jätekeskuksen vie-ressä olevan ohitustien liikenteestä johtuviin meluhaittoihin. Lupaviranomai-nen on kuitenkin huomioinut toisen muistutuksen antamalla määräyksiä haju-kaasupäästöjen käsittelystä (määräykset 8-11). Toiminta ei merkittävästi lisää ohitustien liikennettä, koska laitoksella tullaan käsittelemään pääosin sellaisia jätteitä, joita jo nykytilanteessa välivarastoidaan tai käsitellään jätekeskukses-sa. Toimintaan ei sovelleta ympäristövaikutusten arviointimenettelyä koska laitok-sen vuotuinen biojätteiden käsittelykapasiteetti alittaa 20.000 tonnia. To-pinojan jätekeskusta koskeva ympäristövaikutusten arviointi vuodelta 2004, kattaa alueella jo toimivan jätevesilietteiden mädätyslaitostoiminnan (biokaa-sulaitoksen). Lupamääräysten perustelut: Jätteen laitos- ja ammattimaista hyödyntämistä tai käsittelyä koskeva lupa voidaan rajoittaa tietynlaisen jätteen hyödyntämiseen tai käsittelyyn. Hake-


muksesta poikkeavista jätteistä saattaa aiheutua lisääntyviä päästöjä ympä-ristöön, josta syystä niiden vastaanottoon ja käsittelyyn on oltava ympäristön-suojelutoimiston erillinen hyväksyntä. Tiettyjen toimintojen yhtenäistäminen toisen laitoksen kanssa on perusteltua toimintojen tehostamiseksi edellyttäen, että laitosten ympäristöluvat sitä sallivat. (Määräys 1) Biokaasulaitoksen suunnitelmat hakemusasiakirjoissa ovat vasta alustavia. Suunnitelmien tarkentuessa, ne tulee toimittaa ympäristönsuojelutoimistolle. Toiminnan suurin ympäristöhaitta on mahdolliset hajupäästöt, joiden ehkäi-semiseen tarkalla suunnittelulla on riittävästi paneuduttava. Suunnitelmasta tulee käydä ilmi myös rejektivesien säiliöiden rakenne- ja turvajärjestelyt sekä tieto pinnoitettavista alueista ja pintavesien johtamisesta. Säilytettävien rejek-tivesien määrä on suuri (noin 6.000 tonnia). Joutuessaan ympäristöön niiden ravinnekuormitus on suuri. Laitoksen koeajosta on annettu erillinen määräys hallitsemattomien päästöjen ehkäisemiseksi. (Määräykset 2 ja 3) Raaka-aineiden vastaanotosta ja valmiiden tuotteiden varastoinnista on an-nettuja määräyksiä hajuja terveyshaittojen estämiseksi sekä maaperän tai pohjaveden pilaantumisen ja pintavesien rehevöitymisen ehkäisemiseksi. (Määräykset 4-7) Määräykset on annettu laitoksella muodostuvien hajukaasupäästöjen vähen-tämiseksi. Hajukaasuille vaaditut päästötasot vastaavat viereisellä alueella olevan biokaasulaitoksen ympäristöluvassa vaadittuja hajukaasujen päästö-tasoja. (Määräykset 8-11). Jätevesien mahdollisesta johtamisesta viemäriin on annettu vesien esikäsitte-lyä koskeva määräys, jotta toiminta ei vaikeuta Kakolan jätevesipuhdistamon prosessia. Lisäksi on annettu määräyksiä pintavesikuormituksen vähentämi-seksi (Määräykset 12-13). Meluntorjuntaa koskeva määräys on annettu biokaasulaitoksen ja sen oheis-toiminnoista ympäristölle aiheutuvien haittojen minimoimiseksi. (määräys 14) Jätelain periaatteena on, että hyödyntämiskelpoiset jätteet tulee ensisijaisesti hyödyntää materiaalina ja toissijaisesti energiana. Mikäli jätteet loppusijoite-taan kaatopaikalle tulee niiden kaatopaikkakelpoisuus tarpeen vaatiessa arvi-oida, jotta varmistutaan että ne täyttävät kyseisen kaatopaikkaluokan kelpoi-suusvaatimukset. Kemikaalien, jätteiden ja ongelmajätteiden asianmukaisen vastaanoton, käsittelyn ja varastoinnin varmistamiseksi on annettu määräyk-siä, siten että kyseisistä toiminnoista ei aiheudu vaaraa tai haittaa terveydelle, ympäristön pilaantumista, epäsiisteyttä, viihtyisyyden vähentymistä tai muuta niihin rinnastettavaa vaaraa tai haittaa. (Määräykset 15-18) YSL 4 §:n mukaan ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavassa toimin-nassa on periaatteena, että käytetään parasta käyttökelpoista tekniikkaa. (Määräys 19) Valvontaa ja tarkkailua koskevat määräykset on annettu luvan mukaisen toi-minnan valvontaa varten tarpeellisten tietojen saamiseksi. Koska toiminnasta saattaa aiheutua haitallisia ilma- ja hajukaasupäästöjä, tulee laitoksen suorit-taa käytännön tarkistusmittaukset toiminnan vakiinnuttua. Toiminnanharjoitta-jaa on määrätty osallistumaan mahdollisesti toteutettavaan hajupäästöjen yh-teistarkkailuun, koska jätekeskuksen alueella ja sen välittömässä läheisyy-dessä on useita toimintoja, joista voi aiheuta hajupäästöjä. Yhteistarkkailun


avulla valvontaviranomainen voi seurata hajukuormitusta ympäröiville alueille ja antaa tarvittavat määräykset haittojen vähentämiseksi. Poikkeustapauksis-ta ja toiminnan olennaisista muutoksista on tiedotettava mahdollisimman no-peasti, jotta viranomaiset voivat ryhtyä tarvittaviin toimenpiteisiin. Toiminnan-harjoittajan on myös itse oltava selvillä toimintansa vaikutuksista ympäristöön ja mahdollisuuksista vähentää ympäristöön kohdistuvia haitallisia vaikutuksia. Onnettomuuksista on tiedotettava mahdollisimman nopeasti, jotta viranomai-set voivat ryhtyä tarvittaviin toimenpiteisiin. (Määräykset 20-27) Toiminnan lopettamisen jälkeiset toimenpiteet ovat tarpeen alueen siistimi-seksi. Ympäristönsuojeluviranomainen antaa tarpeen vaatiessa toimintaa koskevat lopettamismääräykset. Toiminnan oleellisesta muuttamisesta on il-moitettava ympäristönsuojelutoimistolle ympäristöluvan muuttamisen tarpeen arvioimiseksi. (Määräys 28) Vakuus on tarpeen asianmukaisen jätehuollon varmistamiseksi. Hakemuk-sessa ei vakuutta tai muuta vastaavaa järjestelyä ole esitetty. Vakuuden mää-rä on arvioitu siten, että sen katsotaan riittävän mahdollisessa poikkeukselli-sessa tilanteessa laitosalueen puhdistamiseen ja siellä olevien tai sinne toi-minnan loputtua jäävien jätteiden kuljettamiseen asianmukaiseen käsittelyyn. (Määräys 29) Sovelletut oikeusohjeet Ympäristönsuojelulaki (86/2000) Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) Jätelaki (1072/1993) Jäteasetus (1390/1993) Laki eräistä naapuruussuhteista (26/1920) Valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista (993/1992) Valtioneuvoston päätös kaatopaikoista (861/1997) Luvan voimassaolo Tämä lupapäätös on voimassa toistaiseksi. Toiminnan olennaiseen laajenta-miseen tai muuttamiseen on haettava uutta lupaa. Lupamääräysten tarkastaminen Toiminnanharjoittajan tulee 31.12.2018 mennessä tehdä uusi hakemus lupa-määräysten tarkastamiseksi. Luvan myöntänyt viranomainen voi päättää lu-van raukeamisesta, ellei hakemusta lupamääräysten tarkistamiseksi ole tehty määräaikaan mennessä. Asetuksen noudattaminen Jos asetuksella annetaan jo myönnetyn luvan määräystä ankarampia sään-nöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. (YSL 56 §) Ympäristöluvasta perittävä maksu Ympäristöluvasta peritään Turun kaupunginvaltuuston vahvistaman taksan mukainen 2470 euron maksu.


Päätöksen antaminen Päätös annetaan julkipanon jälkeen. Muutoksen haku Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto-oikeuteen. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjes-tyksessä kuin pääasiasta. Valitusoikeus on ympäristönsuojelulain 97 §:ssä mainituilla tahoilla. Valitusosoitus on päätöksen liitteenä.

Päätös Ehdotus hyväksyttiin.

Asian esitteli ympäristönsuojelusuunnittelija Olli-Pekka Mäki.

Jakelu kuul Julkipano ao Turun Biovoima Oy tied Varsinais-Suomen ELY-keskus/Ympäristö ja luonnonvarat tied Luukkonen Petri ja Pirkko tied Tainio Riitta tied Koskentaka Liisa

ympäristölupahakemus / turun biovoima oy (perustettava ...turun kaupunki kokouspvm asia 2...

Documents