YMPÄRISTÖNHUOLTO Puhdistustapalvelualalle OSA 2: Jätehuolto

1. Osa: Perusteet

– Ympäristöongelmat ja ympäristönsuojelu

– Kestävä kehitys

– Ympäristöhuolto osana puhdistuspalvelualaa

2. Osa/päivä: Jätehuolto

– Jätelainsäädäntö

– Tuotteen elinkaari, ekologinen selkäreppu ja ekologinen jalanjälki

– Jätehuolto ja kierrätys

3. Osa/päivä: Siivous ja ympäristö

– Ympäristölähtöiset puhdistusmenetelmät

– Kemikaalit: ympäristö ja turvallisuus

– Siivoojan etiikka ja henkilötietosuojamääräykset

4. Osa/päivä: Ympäristöasiat yrityksissä

– Laatu- ja ympäristöjärjestelmät

– Yrityksen jätehuollon suunnittelu

Sisältö

3

Jätelainsäädäntö

Suomen jätelainsäädäntö kattaa kaikki jätteet

(ei kuitenkaan eräitä erityisjätteitä; esim. ydinjäte)

Jätelainsäädäntö seuraa EU:n jätelainsäädännön kehitystä

• joiltakin osin säädöksemme ovat EU:n vastaavia

säännöksiä tiukemmat

• joillakin aloilla EU:lla ei ole vastaavia säännöksiä tai

ne ovat vielä valmisteilla

4

Yleiset jätelain ja paikallisten jätehuoltomääräysten velvoitteet

Jätelain johtavina periaatteina ovat – jätteen syntymisen ehkäisy

– jätteiden mahdollisimman tarkka

hyödyntäminen

– jätteistä aiheutuvien haittojen estäminen

Tällä tavoin edistetään luonnonvarojen

kestävää käyttöä ja torjutaan

ympäristöongelmia

EU:n jätestrategiassa määritelty jätehierarkia

Jätehierarkia tarkoittaa EU:n jätestrategiassa määriteltyä

jätehuollon tavoitteiden tärkeysjärjestystä, jossa tiivistyvät myös

Suomen jätehuollon keskeiset periaatteet.

Jätehierarkian mukaisesti ensin on pyrittävä estämään jätteen

synty. Jätteen syntyä on kuitenkin joissain tapauksissa

mahdotonta välttää. Jos jätteen syntyä ei pystytä välttämään,

tulisi jäte hyödyntää materiaalina. Syntyvästä jätteestä lajitellaan

ongelma- ja erityisjätteet sekä materiaalikierrätykseen menevät

hyötyjätteet. Jos jätettä ei pystytä hyödyntämään materiaalina,

tulisi se hyödyntää energiana. Viimeisenä jätehierarkiassa on

jätteen turvallinen loppusijoitus kaatopaikalle.

lähde: www.ekokem.fi

Jätehierarkia

Kaatopaikka

Hyödynnetään

energiana

Hyödynnetään materiaalina

Pyritään ehkäisemään jätteen synty

7

Ekologinen jalanjälki

Ekologinen jalanjälki mittaa ihmisen suhdetta luontoon

– Se havainnollistaa, kuinka paljon maa-alaa tarvitaan

kulutustavaroiden ja -palveluiden tuottamiseen sekä jätteiden ja

päästöjen käsittelyyn, mukaan lukien hiilidioksidin sitomiseen

tarvittava metsäala.

– Kaikki energian ja aineen kulutus sekä päästöjen ja jätteiden

palauttaminen takaisin luontoon vaatii tietyn maa-alan. Ekologinen

jalanjälki kuvastaa yksilön, kunnan tai valtion kulutukseen

tarvittavaa pinta-alaa.

Ekologinen jalanjälki

Suomalaisten keskimääräinen ekologinen jalanjälki on

lähes 4 kertaa niin suuri kuin maapallon luonnon

uusiutumiskyky henkilöä kohden

(WWF:n vuoden 2004 Living Planet raportti)

Jokaista maapallon ihmistä kohden on 1,8 hehtaaria

tuottavaa alaa (laskettu 6,1 miljardin ihmisen mukaan)

Maailman ihmisten keskiverto ekologinen jalanjälki oli 2,2

hehtaaria henkilöä kohden vuonna 2001.

9

Näin monta maapalloa tarvitaan…

keskiarvo

Eurooppa

Pohjois-Amerikka

Suomi

10

Oma ekologinen jalanjälkeni ?

Kuinka monta maapalloa tarvittaisiin, jos kaikki eläisivät niin kuin sinä ?

Käy testaamassa oma ekologinen jalanjälkesi:

http://www2.turkuamk.fi/keke/ekofeet2/index.php?page=laskuri

11

Ekologisen jalanjäljen laskureita verkossa:

Maija Hakanen on laatinut Suomen kuntaliitolle kuntien ekologisen jalanjäljen, www.kunta.net

www.tampereenkaupunki.net/ekotallaaja/peli/index.php

www.mec.ca/Apps/ecoCalc/ecoCalc.jsp

www.earthday.net/footprint

Livin Planet 2002 -raportti:

www.panda.org/livinplanet

Valtioiden ekologiset jalanjäljet:

www.earthday.net/goals/footprintnations.stm

Elinkaari ja elinkaariajattelu

• Elinkaari on elävän olennon, laitteen tai ilmiön elämän toiminnallisuutta kuvaava kaari.

• Elinkaariajattelussa tarkastellaan tuotteen elinkaaren eri vaiheita raaka-aineesta valmistuksen ja jalostuksen kautta kulutukseen sekä käytön jälkeen tapahtuvaan hyötykäyttöön.

• Kertakäyttötuotteet rasittavat ympäristöä eniten elinkaarensa loppuvaiheessa.

13

Tuotteen elinkaari

Jalostus pakkaus

Käyttö

Kunnostus,

korjaus

Purku osiin

Luonnonvara

Energian tuottaminen

Materiaalin ottaminen

Kokoonpano

Vaurioituminen

Kierrätys

14

Tuotteen elinkaareen lasketaan kuuluvaksi:

raaka-aineiden tuottaminen

materiaalien valmistaminen

kuljettaminen eri vaiheissa

käyttö

syntyneiden jätteiden hyödyntäminen ja loppukäsittely

elinkaaren erivaiheissa – kuluu energiaa

– päästöjä leviää veteen, ilmaan, ja maahan

tuotteen elinkaaren ympäristövaikutuksiin kuuluu myös melu.

EKOTEHOKKUUS eli MIPS

Ekotehokkuus

• Luonnonvarojen tuottavuus eli kuinka paljon saadaan todellista hyötyä käytetystä energiasta ja raaka-aineesta

• Mitä useampia kertoja tuotetta voidaan käyttää sitä parempi sen ekotehokkuus on

• Kannattaa suosia pitkäikäistä, kestävää ja lähellä tuotettua hyödykettä

Tulevaisuudessa voi ehkä nähdä kaupassa eri tuotteiden hinnan rinnalla MIPS-luvun, jota vertailemalla kuluttaja voi valita ekotehokkaamman tuotteen.

MIPS = Material Input Per Service Unit (Materiaalipanos tuotantoyksikköä kohden)

17

EKOLOGINEN SELKÄREPPU

MI = luonnonvarojen kulutuskerroin eli ekologinen selkäreppu

MI-kerroin kertoo, kuinka paljon luonnonvaroja (kg) tarvitaan yhden raaka-ainekilon tuottamista varten

Esim.

teräs noin 7

alumiini noin 60

kierrätetty alumiini 3,5

kulta noin 500 000

timantti 53 000 000

Oman ekologisen selkäreppumme paino määräytyy

elintapojemme mukaan!

18

Esimerkkejä

5 g kultasormuksen ekologinen selkäreppu painaa 2 tonnia

1 litra brasilialaisista appelsiineistä tehtyä mehua painaa 25 kg

puuvillaisen paidan valmistuksessa tarvitaan 680 litraa vettä, 850 g

uusiutumattomia luonnonvaroja, 6 kg uusiutuvia luonnonvaroja ja

300 g ilmaa pilaantuu

Muita ekologisia selkäreppuja:

kahvinkeitin 298 kg

hammasharja 1,5 kg

hopeaketju 20 kg

juomalasi 6 kg

19

20

Jätehuolto

jätettä on:

– aine

– tavara tai

– tuote

jonka haltija on poistanut tai aikoo poistaa tai on velvollinen

poistamaan käytöstä hyödyntämällä tai sijoittamalla

pysyvästi niille varattuun paikkaan

21

Mitä jäte on ?

tähteeksi tai käyttökelvottomaksi jäänyt tuote

Jäte voidaan luokitella

– bio- eli eloperäisiin

– vaikeasti hajoaviin

– kierrätettäviin

– ongelmajätteisiin

22

Jätteiden keräys

”Jätehuolto on järjestettävä siten, että jätteet on kerättävä ja

pidettävä toisistaan erillään jätehuollon kaikissa vaiheissa

siinä laajuudessa kuin se on terveydelle tai ympäristölle

aiheutuvan vaaran tai haitan ehkäisemisen taikka

jätehuollon asianmukaisen järjestämisen kannalta

tarpeellista sekä teknisesti ja taloudellisesti mahdollista.”

Suomen jätelaki, 6§ Jätehuollon järjestämistä

koskevat yleiset huolehtimisvelvollisuudet

23

Jätehuollon järjestämisen vastuu

Jätteen haltija on vastuussa jätehuollon järjestämisestä

Yhdyskuntajätteet lajitellaan, ja jätteiden kuljetuksesta

huolehtivat jätteenkuljetusyritykset, jotka ovat rekisteröity

ELY-keskusten ylläpitämään jätetiedostoon (??)

24

Jätteiden lajittelu

Jätehuoltomääräykset velvoittavat yritykset ja laitokset

lajittelemaan jätteensä

– Kunnallisissa ja alueellisissa jätehuoltomääräyksissä

eroja mm. lajiteltavien jätteiden ja niiden määrien

suhteessa

– Jätteiden määritelmissäkin voi olla eroja

Kuntien lakisääteinen tehtävä on jäteneuvonta, jota

hoitaa yleensä alueellinen jätehuoltoyhtiö tai kuntayhtymä

tietoa saa:

– jäteastioiden hankinnasta, jätehuollon toimipisteistä,

ongelmajätteen, biojätteen, sekajätteen sekä

hyödynnettävän jätteen keräyksestä ja kuljetuksista

25

Lajiteltavat jätteet

” Jätehuolto on järjestettävä siten, että jäte on

hyödynnettävä, jos se on teknisesti mahdollista ja jos siitä ei

aiheudu kohtuuttomia lisäkustannuksia verrattuna muulla

tavoin järjestettyyn jätehuoltoon. ”

( Suomen Jätelaki 6§, Jätehuollon järjestämistä koskevat yleiset

huolehtimisvelvollisuudet )

26

Lajiteltavat jätteet ovat ( Kiertokapula )

Biojäte

Kuivajäte

Keräyspaperi

Keräyslasi

Pienmetalli

Keräyskartonki

Sähkö- ja elektroniikkalaitteet

Ajoneuvon renkaat

Romuautot

Isot erät remontti- ja rakennusjätettä

Erityisjätteet

Ongelmajätteet

27

BIOJÄTE

Biojäte pakataan maatuvaan materiaaliin ja laitetaan biojäteastiaan. Pakkaamiseen kelpaavat esim. sanomalehti, paperi- ja biohajoavat pussit.

Biojätteeseen kelpaavat: – Hedelmien ja juuresten kuoret – Lihan ja kalan perkuujätteet – Kuivuneet ja pilaantuneet elintarvikkeet – Ruoantähteet ja pienet luut – Kananmunankuoret ja munakennot – Talouspaperit ja lautasliinat – Kahvinporot, suodatin- ja teepussit – Multa ja kuihtuneet kasvinosat – kissanhiekka

28

Kuivajäte

Laitetaan pakattuna kiinteistön kuivajäteastiaan

– Muovi ja styroksi

– Vaipat ja risat tekstiilit

– Posliini ja keramiikka

– Hehkulamput

– Siivousjäte

– Ikkuna- ja peililasi hyvin pakattuna

29

Sekajäte

Sekajäte on energiahyödyntämiseen soveltuvaa jätettä,

jonka seassa ei saa olla materiaalina hyödyntämiseen

soveltuvaa lasia, metallia, paperia tai sähkö- ja

elektroniikkalaitteita eikä ongelmajätteitä

Sekajätettä kerätään kiinteistöillä, joilla biojätettä ei tarvitse

määräysten mukaan lajitella erikseen ja joilla sitä ei

kompostoida. Sekajätteeseen kuiva- ja biojätteet kerätään

samaan pussiin

BIOJÄTE + KUIVAJÄTE = SEKAJÄTE

30

Ongelmajätteet

Ongelmajätteet toimitetaan omissa pakkauksissaan keräyspisteisiin tai –kierroksille. Ongelmajätteet ovat terveydelle tai ympäristölle vaarallisia tai haitallisia aineita. Niitä ei saa laittaa muun jätteen joukkoon.

Ongelmajätettä ovat:

Paristot ja pienakut

Kuumemittarit ja lääkkeet

Jäteöljyt ja öljyiset jätteet

Akut, kytkin-, jarru- ja jäähdytinnesteet

Maalit, liimat, lakat ja kovetteet

Hapot ja emäkset

Vahvat puhdistusaineet

Liuottimet ja ohenteet

Kasvinsuojelu- ja torjunta-aineet

Lisätietoa www.ekokem.fi

31

Erikseen kuljetettavat

Painavat ja isokokoiset jätteet on toimitettava itse niitä vastaanottaviin pisteisiin tai järjestettävä niille erilleen kuljetus

Erikseen kuljettevia ovat

Huonekalut

Maa-ainekset ja hiekoitushiekka

Terävät ja viiltävät esineet

Puutarhajätteet

Metalliromut

Erityiskäsittelyä vaativat jätteet

( pölyävä tai märkä jäte)

Autot ( www.autokierrätys.fi )

Autonrenkaat ( www.rwngaskierrätys.fi )

Remontti – ja rakennusjäte

32

Lasi

Lasi laitetaan irrallisena kiinteistön lasiastiaan tai

hyötyjätepisteeseen

Lasinkeräykseen voi laittaa:

Lasipurkit ja –tölkit

Lasipullot

lasiastiat

33

Metalli

Metalli laitetaan irrallisena ja litistettynä kiinteistön

matalliastiaan tai hyötyjätepisteeseen

Säilyke- ja juomatölkit

Alumiinivuoat ja –foliot

Kattilat ja pannut

Tyhjät maalipurkit ja aerosolipullot

Matallikorkit ja tuubit (korkki päällä )

34

Paperit

Paperi laitetaan irrallisena kiinteistön paperiastiaan tai hyötyjätepisteeseen

Paperinkeräykseen kelpaa: – Sanoma- ja aikakausilehdet – Puhelinluettelot – Kirjat ilman kansia – Mainoslehtiset – Kirjekuoret VAIN PUHDAS PAPERI KELPAA !

35

Kartonki

Kartonki laitetaan irrallisena ja litistettynä kiinteistön

kartonkiastiaan tai keräyspisteeseen

Kartonkikeräykseen kelpaavat:

Kartonkipakkaukset ( esim keksipaketti)

Kopiopapereiden kääreet

Askartelukartongit ja piirustukset

Aaltopahvi ja voimapaperi

Talous- ja wc-paperihyvlyt

Paperikassit ja –pussit

Kartonkitölkit huuhdeltuina

36

Pahvi

Pahvi laitetaan irrallisena ja litistettynä kiinteistön

pahviastiaan tai keräyspisteeseen

Voi laittaa:

Pahvilaatikot ja aaltopahvi

Ruskeat paperikassit ja –pussit

Voimapaperi

37

SER = sähkö- ja elektroniikkaromu

Sähkö- ja elektroniikkalaitteita ei saa laittaa kuiva- tai

sekajätestiaan. Ne toimitetaan SER-keräyspisteisiin.

Kylmälaitteet ( pakastimet, jääkaapit)

Televisiot ja monitorit

Pienet SE-laitteet (esim. videot, tuulettimet, keittimet,

radiot)

Valaisimet, loisteputket, energiansäästölamput

Tietokoneet ja sen oheislaitteet

Lämmittimet, työkalut ( esim. porat, trimmerit, hakettimet)

Sähköllä (myös akulla tai paristolla) toimivat laitteet = SE

Mitä hyötyä on jätteiden lajittelusta?

Jätteen lajittelu

• Tuotamme jätettä enemmän, kuin koskaan aikaisemmin.

Jätemäärät ovat jo jätevuoria.

• Tuotamme yhä enemmän maatumatonta jätettä.

• Lajittelematonta jätettä on vaikea kierrättää tai

hyödyntää.

• Jotta jätteitä pystyttäisiin hyödyntämään mahdollisimman

hyvin materiaalina ja energiana, on jätteitä lajiteltava

Ympäristö on meillä elinaikamme ”lainassa”, meidän

tulee jättää jälkeemme mahdollisimman hyvä ja puhdas

ympäristö

40

Jätteen synnyn ehkäiseminen

Kulutusvalinnoillaan jokainen voi vaikuttaa tuottamaansa

jätteen määrään

Jätteen synnyn ehkäiseminen koskee niin yksityistä

henkilöä kuin yritystä

Pohdi:

– miten voin vaikuttaa syntyvän jätteen määrään ?

41

Jätteen hyötykäyttö

Hyötykäytöllä tarkoitetaan:

• jätteiden kierrätystä sellaisenaan tai raaka-aineena

tai

• jätteiden energiakäyttöä

Jätelain mukaan jäte on hyödynnettävä

• jos se on teknisesti mahdollista

• siitä ei aiheudu kohtuutonta lisäkustannusta muutoin

järjestettyyn jätehuoltoon

• jätteiden eri jätelajit on eroteltava niiden syntypaikalla

Jätteen hyötykäyttö

KIERRÄTYS = tuotteen sisältämän materiaalin

hyötykäyttö uudelleen raaka-aineena

UUSIOKÄYTTÖ = tuotteen käyttö uudelleen uudessa

käyttötarkoituksessa (esim. keräyslasista lasivillaa)

UUDELLEENKÄYTTÖ = hylätyn tuotteen tai

materiaalin ottaminen uudelleen käyttöön entisessä

käyttötarkoituksessaan (esim. täyttöpullot,

kirpputorivaatteet, rikki menneiden laitteiden

kunnostus)

Jätteen syntyminen

Pohtikaa pareittain

Kuinka voit vaikuttaa jätteen

syntymiseen ostopäätöksilläsi?

Mieti millaista jätettä tuotat viikon

aikana ja kuinka sen lajittelet?

44