YMPÄRISTÖNSUOJELUN VALVONTASUUNNITELMA

2017 -2021

Oulunkaaren ympäristöpalvelut

1

Sisällys

1. JOHDANTO 2

1.1. Valvontasuunnitelma 2

1.2. Valvonnan tavoitteet 2

2. ALUEEN YMPÄRISTÖOLOSUHTEET JA PILAANTUMISEN VAARAA AIHEUTTAVAT TOIMINNOT 3

2.1. Pohjavesialueet 3

2.2 Pilaantumisen riskit 4

3. VALVOTTAVAT KOHTEET 4

3.1. Ympäristölainsäädäntö 4

3.1.1. Ympäristöluvanvaraiset ja rekisteröitävät kohteet 4

3.1.2. Ilmoitusvelvolliset toiminnot 6

3.1.3. Muu ympäristönsuojelulain mukainen valvonta 6

3.2. Maa-aineslainsäädäntö 7

3.3. Jätelainsäädäntö 8

3.4. Muu lainsäädäntö 9

4. TOIMINTOJEN RISKINARVIONTI 10

4.1. Ympäristönsuojelulain mukaisten toimintojen valvontaluokat 11

5. VALVONTAOHJELMA 13

6. VALVONTATOIMENPITEET 14

6.1. Tarkastusten hinnat 15

6.1.1. Määräaikaistarkastusten hinnat 15

61.2. Hakemusten ja ilmoitusten käsittelyyn liittyvät maksut ja vakuudet 15

7. VALVONNAN KEINOT JA RESURSSIT 16

7.1. Henkilöstöresurssit 16

7.2. Viranomaisyhteistyö 17

2

1. JOHDANTO

1.1. Valvontasuunnitelma

Ympäristönsuojelulain (YSL 527/2014) 168 §:n mukaan kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen on

laadittava ympäristönsuojelulain mukaista säännöllistä toimintaa varten suunnitelma

(valvontasuunnitelma).

Valvontasuunnitelman tavoitteena on tehostaa ja selkeyttää ympäristönsuojelulain (YSL 527/2014)

mukaisten lupavelvollisten ja rekisteröitävien laitosten ja kohteiden valvontaa.

Valvontasuunnitelman tarkoitus on lisäksi antaa kokonaiskuva kunnan ympäristöviranomaisen

suorittamasta valvontatyöstä. Suunnitelmaan on ympäristölain mukaisten valvontatehtävien

ohella sisällytetty myös muiden lakien kuten maa-aineslain ja jätelain mukaiset valvontatehtävät.

Valvottavan alueen ympäristöolot ja pilaantumisen vaaraa aiheuttavat toiminnot sekä

käytettävissä olevat valvonnan voimavarat ja keinot on esitelty valvontasuunnitelmassa.

Suunnitelmassa kuvataan tämän lisäksi valvonnan järjestäminen ja riskinarvioinnin perusteet sekä

valvonnasta vastaavien viranomaisten yhteistyö.

Valvontasuunnitelma on tehty vuosille 2017-2021. Suunnitelma tarkastetaan jatkossa neljän

vuoden välein ympäristölautakunnan toimikauden alussa.

1.2. Valvonnan tavoitteet

Ympäristönsuojelulain (527/2014) 167 §:n mukaan valvontaviranomaisen on järjestettävä

ympäristönsuojelulain ja sen nojalla annettujen säännösten ja määräysten valvonta niin, että se on

laadukasta, säännöllistä ja tehokasta ja perustuu ympäristöriskien arviointiin. Valvontavelvoitteista

määrätään ympäristönsuojelulain lisäksi mm. jätelain, vesilain ja maasto- sekä vesiliikennelain sekä

em. lakien nojalla annettujen asetusten perusteella.

Ympäristönsuojeluun liittyvän valvonnan tavoitteena on varmistaa lainsäädännön ja lupaehtojen

noudattaminen ja sitä kautta ennalta ehkäistä ympäristöhaittoja.

Valvontasuunnitelman lisäksi ympäristönsuojeluviranomaisen on laadittava valvontaohjelma.

Valvontaohjelma on viranomaisen pääasiallinen työväline valvonnan suunnitteluun ja

toteuttamiseen. Siinä on oltava tiedot valvottavista lupavelvollisista ja rekisteröidyistä kohteista

sekä niihin kohdistettavista säännöllisistä valvontatoimista (valtioneuvoston asetus

3

ympäristönsuojelusta 713/2014 § 30). Tarkastusten tiheys perustuu riskinarviontiin.

Valvontaohjelma on pidettävä ajan tasalla mm. päivittämällä uudet ja poistuvat toiminnot

ohjelmaan. Tarkastusmenettelystä on säädetty ympäristönsuojelulain 174 §:ssä.

Valvontaohjelman yhteenveto on julkinen asiakirja (liite 1).

2. ALUEEN YMPÄRISTÖOLOSUHTEET JA PILAANTUMISEN VAARAA AIHEUTTAVAT

TOIMINNOT

Oulunkaaren ympäristöpalvelujen toimialueeseen kuuluvat Pudasjärven kaupunki sekä Iin ja

Utajärven kunnat. Alueen kokonaispinta-ala on 10 413 km2, mistä maata on 8891 km2,

merialuetta 1206 km2 ja sisävesiä 316 km2. Toimialueella oli vuoden 2015 lopussa asukkaita

yhteensä 20 781 (Ii 9663, Pudasjärvi 8257, Utajärvi 2861) (Kuntaliitto 2016).

Perämereen laskee Iin alueella viisi jokea (Liesoja, Iijoki, Muhojoki, Olhavanjoki ja Kuivajoki). Iijoen

vesistöalueella esiintyy usein kevättulvia jotka muuttavat joen virtaamaa merkittävästi. Iijoen

lisäksi alueen merkittäviä jokia ovat Oulujoki, Siuruanjoki ja Kiiminkijoki. Alueen suurimpia järviä

(>20 km2) ovat Oijärvi, Jongunjärvi ja Puhosjärvi.

Maaperän pintaosat koostuvat pääosin sekalajitteisista maalajeista. Paikoin esiintyy savi- ja

hiekkakerroksia sekä soiden kohdalla turvekerroksia. Alueella on havaittu paikallisissa

tutkimuksissa happamia sulfaattimaita. Geologian tutkimuskeskuksen suorittama happamien

sulfaattimaiden kartoitus ei ole vielä edennyt Iin, Pudasjärven ja Utajärven kuntien alueelle.

Kartoitustyön valmistuminen antaa lisätietoa maankäytön suunnitteluun.

Iin, Pudasjärven ja Utajärven kuntien alueella on yhteensä 56 Natura 2000 -aluetta. Natura 2000 -

verkosto on yksi Euroopan unionin tärkeimmistä tavoitteista luonnon monimuotoisuuden kadon

pysäyttämiseksi. Verkosto turvaa luontodirektiivissä määriteltyjen luontotyyppien ja lajien

elinympäristöjä. Oulunkaaren ympäristöpalveluiden toiminta-alueen Natura-alueiden

luontotyypeissä korostuvat varsinkin erilaiset suotyypit.

Rokuan kansallispuisto sijaitsee Utajärven ja Vaalan kuntien alueella, Pohjois-Pohjanmaan ja

Kainuun maakuntien rajalla. Syötteen kansallispuisto sijaitsee Pudasjärven, Taivalkosken ja Posion

kuntien alueella, Pohjois-Pohjanmaan ja Lapin maakuntien rajalla. Alueella on lisäksi muun muassa

Olvassuon luonnonpuisto, Krunnien luonnonsuojelualue, soiden- ja harjujensuojelualueita sekä

yksityisiä luonnonsuojelualueita.

Oulunkaaren ympäristöpalvelujen toiminta-alueella erityisiä seurattavia ympäristöjä ovat

pohjavesialueet, Natura-alueet sekä luonnonsuojelualueet. Luvanvaraisen toiminnan

sijoitusympäristö otetaan huomioon valvontaa kohdennettaessa.

4

2.1. Pohjavesialueet

Alueella on luokiteltuja pohjavesialueita kaikkiaan 121, joiden pääsijaintikunta on Ii, Pudasjärvi tai

Utajärvi. Pohjavesialueista veden hankinnan kannalta tärkeiksi (l luokka) on luokiteltu 60 ja

vedenhankintaan soveltuviksi (ll luokka) 46 pohjavesialuetta. Toimialueen yhteenlaskettu

pohjavesialueiden pinta-ala on 391 km2 (3,75 % kokonaispinta-alasta).

Toimialueen vedenhankinta perustuu pohjaveteen. Vesilaitokset ja vesiosuuskunnat saavat

raakavetensä pohjavedestä. Toimialueella on lisäksi noin 20 pientä vedenottamoa.

Luvitetun ja valvottavan toiminnan osalta painotetaan pohjaveden suojelun tärkeyttä.

Pohjavesialueelle sijoittuvan toiminnan osalta valvontaa tehostetaan valvontatiheyttä lisäämällä.

Iin alueella l-luokan pohjavesialueita on kahdeksan: Aaltokangas, Haaraskoski, Konttikangas,

Korkiakangas, Kynkäänharju, Närränharju, Santamäki ja Susikangas-Hepokangas.

Pudasjärven alueella l-luokan pohjavesialueita on 43: Auralankangas-Riekinkangas, Hanhikangas,

Hanhilehto, Hietaharju-Patokangas, Hylkilampi, Iso Marikaisvaara, Kaita-aho, Karkuaho,

Kipinänkangas, Kivikangas, Kollajankangas, Korentokangas, Korkiakangas, Korkiaselkä,

Kupsonvaara, Lehtovaara, Lylyvaara, Mäntyharju, Naamankaharju, Nissinkangas, Nuorunka,

Ojalankangas, Penikkakangas, Petäjäkangas, Pieni Marikaisvaara, Pikku Ohtavaara, Pikkukylä,

Pitäminmaa, Poijula-Pintamo, Poikavaara, Pytkynharju, Repoharju, Ruuhensuo, Röyvänvaara,

Sarvivaara, Siliäkangas, Siuruankangas, Taipaleenharju, Tappisenaho, Törrönkangas,

Uhkalankangas, Vaanaharju-Kiviharju.

Utajärven alueella l-luokan pohjavesialueita on yhdeksän: Isokangas, Juurimaa, Kokkomaa,

Kälväsvaara, Mäntyvaara, Palovaara, Puolivälinharju-Tervolankangas, Varpukangas ja Viinivaara.

2.2 Pilaantumisen riskit

Pilaantumisen riskiä aiheuttavat muun muassa huoltoasemat, korjaamot, öljysäiliöt, kaatopaikat ja

jätevesien imeyttäminen maahan sekä maa-ja metsätalous ja turvetuotanto. Keskeiset

ympäristöriskit liittyvät pohja- ja pintavesiin sekä taajama-alueiden osalta viihtyisyyden

vähenemiseen tai terveyshaitan aiheutumiseen. Maankohoamisen takia matalalla merenrannalla

päästöjen vaikutukset meriluontoon korostuvat. Maankohoamisrannikon tärkein edustaja on

Iijokisuisto, laaja ja monimuotoinen suisto, jolta löytyy runsas maankohoamisrannikon

luontotyyppien kirjo.

5

3. VALVOTTAVAT KOHTEET

3.1. Ympäristölainsäädäntö

3.1.1. Ympäristöluvanvaraiset ja rekisteröitävät kohteet

Ympäristölupa tarvitaan kaikille ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttaville toiminnoille (YSL 27

§). Ympäristönsuojeluasetuksen (713/2014) 2 §:ssä säädetään ne toiminnot, joille on oltava

kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen myöntämä ympäristölupa. Lisäksi lupa on oltava

toimintaan, josta saattaa aiheutua vesistön pilaantumista, joka liittyy jätevesien johtamiseen sekä

toimintaan, josta saattaa aiheutua eräistä naapuruussuhteista annetun lain (26/1920)

tarkoittamaa kohtuutonta rasitusta. Yleisimmät ympäristöluvat Oulunkaaren alueella liittyvät

louhintaan ja polttoaineiden varastointiin.

Ympäristönsuojelulain 231 §:n mukaisesti ympäristölupa raukeaa, kun toiminnan olennaiseen

muuttamiseen on haettava ympäristölupaa 29 §:n perusteella tai kun ympäristölupaa on tarpeen

muuttaa 89 §:n perusteella. Asfalttiasemien ja pienten energiantuotantolaitosten toiminta on

kuitenkin rekisteröitävä viimeistään 1.1.2018 mennessä ja jakeluasemien 1.1.2020 mennessä.

Ympäristönsuojeluviranomaisen valvontaan kuuluvia luvanvaraisia ja rekisteröitäviä toimintoja on

Iin, Pudasjärven ja Utajärven kuntien alueella 99 kappaletta (06/2016). Määrällisesti eniten

ympäristölupia on myönnetty maa-ainesten ottoon, eläinsuojille sekä polttoaineiden varastointiin.

Lisäksi alueella on 65 Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, ympäristö- ja liikennekeskuksen

valvontavastuulle kuuluvaa turvetuotantoaluetta.

Valtion ympäristölupaviranomaisen myöntämiä, ympäristönsuojelulain liitteen 1 taulukon 1

mukaisia kohteita (direktiivilaitokset) on Oulunkaaren ympäristöpalveluiden toimialueella vuoden

2016 alussa 15 kpl. Niiden valvonnasta vastaa Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus.

Ympäristönsuojelulain muutoksen seurauksena kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle siirtyy

vuoden 2016 aikana ELY -keskuksen valvontakohteita, kuten autopurkamoja ja eläinsuojia, arviolta

10 kpl.

Taulukko 1: Alueella toimivien ympäristölupavelvollisten valvontakohteiden lukumäärät

toimialoittain.

Ympäristöluvan varaiset toiminnot Toiminta / Laitos

Ii

Pudas- järvi

Uta- järvi

Yhteensä

% kaikista kohteista

Metsäteollisuus - - 1 1 1

Energiantuotanto 1 2 2 5 5

Polttoaineiden valmistus taikka kemikaalien tai polttoaineiden varastointi tai käsittely

10

1

3

14

14

6

Maa-ainesten otto (tai malmien tai mineraalien kaivaminen)

12

9

6

30

30

Eläinsuojat 6 14 4 21 21

Liikenne 2 - - 2 2

Jätteiden ammattimainen tai laitosmainen käsittely sekä jätevesien käsittely

7

5

1

13

13

Ampumaradat 6 1 1 8 8

Muu toiminta 2 3 - 5 5

Yhteensä: 46 35 18 99

Rekisteröitäville toiminnoille riittää pelkkä ympäristöviranomaiselle tehtävä ilmoitus, mutta

esimerkiksi pohjavesialueelle sijoittuva toiminta vaatii aina ympäristöluvan. Ympäristönsuojelulain

liitteessä 2 on määritelty ympäristönsuojelulain 119 §:n mukaiset rekisteröitävät toiminnot, joita

ovat liitteessä esitetyin ehdoin energiantuotantolaitokset, asfalttiasemat, jakeluasemat,

kemialliset pesulat, sekä orgaanisia liuottimia käyttävät toiminnot ja laitokset.

Taulukko 2: Alueella toimivien rekisteröityjen kohteiden määrät toimialoittain.

Rekisteröitävät toiminnot Toiminta / Laitos

Kohteiden lukumäärä

% kaikista kohteista

Energiantuotantoyksikkö 5

Asfalttiasemat 1

Polttoaineiden jakeluasema 14

Kemiallinen pesula

Orgaanisia liuottimia käyttävä toiminta tai laitos

Yhteensä: 20

3.1.2. Ilmoitusvelvolliset toiminnot

Lyhytaikaisista haittaa ympäristölle aiheuttavasta toiminnasta on tehtävä

ympäristönsuojeluviranomaiselle kirjallinen ilmoitus (YSL 118 §). Tällaista toimintaa on erityisen

häiritsevää melua tai tärinää aiheuttava toiminta tai tapahtuma kuten murskaus, louhiminen,

rakentaminen ja erilaiset ulkoilmatapahtumat. Pääosa tapauksista on kiviaineksen murskausta.

Tarkastukset keskitetään toimintoihin, joiden päästöistä arvioidaan aiheutuvan haittaa.

Myös koeluontoisesta lyhytaikaisesta toiminnasta, kuten uuden tekniikan, raaka-aineen,

valmistusmenetelmän tai laitteen kokeilemisesta esimerkiksi vaikutusten tai käyttökelpoisuuden

selvittämiseksi, tulee tehdä ilmoitus kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle (YSL 119 §).

Koeluontoinen toiminta tarkastetaan ilmoitusta käsiteltäessä sekä toiminnan aikana.

7

Ympäristönsuojeluviranomaiselle on ilmoitettava yllättävistä tapahtumista kuten

onnettomuudesta, tuotantohäiriöstä tai koneen tai laitteen purkamisesta silloin, kun siitä voi

aiheutua ympäristön pilaantumisen vaaraa tai jätteen määrän tai ominaisuuksien vuoksi

tavanomaisesta poikkeavia toimia jätehuollossa (YSL 120 §). Näissä tapauksissa tarkastus tehdään

viipymättä.

3.1.3. Muu ympäristönsuojelulain mukainen valvonta

Jätevesiasetus Haja-asutuksen jätevesien käsittelyn sääntely muuttuu eräin osin.

Ympäristönsuojelulain (527/2014) muunnos (19/2017) ja sen perusteella annettu uusi

hajajätevesiasetus (157/2017) tulivat voimaan 3.4.2017. Siirtymäaikaa on pidennetty ja

kiinteistöjen tulisi täyttää vaatimukset 31.10.2019 mennessä, jollei kiinteistölle ole haettu

jatkoaikaa muutosten toteuttamiselle. Asetuksen toteutumista valvotaan etupäässä

kommentoimalla tarvittaessa rakennusvalvonnan käsiteltäväksi tulevia maankäyttö- ja

rakennuslain mukaisia hakemuksia. Lisäksi puutteelliseen jätevesien käsittelyyn voidaan puuttua

toimenpidepyyntöjen tai yleisöilmoitusten perusteella. Valvontaa keskitetään erityisesti

pohjavesialueille ja herkimmille vesistöjen ranta-alueille.

Nitraattiasetuksen (valtioneuvoston asetus eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien

päästöjen rajoittamisesta 1250/2014) mukaiset lannan ja orgaanisten lannoitevalmisteiden

aumavarastointi-ilmoitukset käsitellään ympäristöpalveluissa. Asetuksen perusteella valvotaan

muun muassa lantaloiden asianmukaisuutta ja lannan levitysaikojen noudattamista. Valvonta

painottuu yleisöilmoitusten perusteella tehtäviin tarkastuksiin. Sekä ympäristöluvalliset

eläinsuojat, että sellaiset eläinsuojat, joiden ei toistaiseksi tarvitse hakea ympäristölupaa, kuuluvat

ympäristölain mukaisen valvonnan piiriin.

Mara-asetuksen (valtioneuvoston asetus eräiden jätteiden hyödyntämisestä maanrakentamisessa

591/2006) mukaan eräiden jätteiden käyttöön maarakentamisessa ei tarvita

ympäristönsuojelulain mukaista ympäristölupaa silloin, kun tietyt edellytykset täyttyvät.

Hyödyntämisestä on tehtävä ilmoitus Pohjois-Pohjanmaan ELY -keskukselle. Oulunkaaren

ympäristöviranomainen ja ELY -keskus valvovat asetuksen noudattamista yhdessä.

VOC -asetusta (valtioneuvoston asetus orgaanisten liuottimien käytöstä eräissä toiminnoissa ja

laitoksissa aiheutuvien haihtuvien orgaanisten yhdisteiden päästöjen rajoittamisesta 64/2016)

sovelletaan tiettyihin orgaanisia toimintoja käyttäviin toimintoihin. Asetuksen mukainen toiminta

merkitään ympäristönsuojelun tietojärjestelmään.

Otsoniasetus (EY:n asetus otsonikerrosta heikentävistä aineista 1005/2009) edellyttää, että kylmä-

ja ilmastointilaitteissa käytetään vaarattomia ja luonnonmukaisia kylmäaineita. Asetus koskee

myös sammutuslaitteita. Valtioneuvoston asetus otsonikerrosta heikentäviä aineita ja eräitä

fluorattuja kasvihuonekaasuja sisältävien laitteiden huollosta (452/2009) koskee edellä mainittuja

aineita asentavia, huoltavia ja kunnossapitäviä henkilöitä ja toiminnanharjoittajia. Kylmälaitteiden

huoltoa ja huoltajien pätevyyttä säännellään valtioneuvoston päätöksellä 1187/2001. Kunnan

8

ympäristönsuojeluviranomainen toimii yhtenä valvovana viranomaisena. Valvontaa suoritetaan

muiden tarkastusten yhteydessä.

3.2. Maa-aineslainsäädäntö yhteislupa 1.7.2016 ja sen valvonta

Maa-aineslakia sovelletaan kiven, soran, hiekan, saven ja mullan ottamiseen pois kuljetettavaksi

taikka paikalla varastoitavaksi tai jalostettavaksi (MAA 1 §). Nämä toimet ovat luvanvaraisia. Maa-

ainesten ottotoimintaa säädellään maa-aineslailla (MAL 555/1981). Luvan maa-ainesten

ottamiseen antaa kunnan määräämä lupaviranomainen (7 §) ja maa-aineslain noudattamista

valvoo kunnan määräämä valvontaviranomainen (14 §). Maa-aineslupa ei ole tarpeen, jos aineksia

otetaan omaa tavanomaista kotitarvekäyttöä varten asumiseen tai maa- ja metsätalouteen. Yli 500

m³:n kotitarveotosta on tehtävä ilmoitus valvontaviranomaiselle (23a §).

Valvontatyö kohdistetaan luvan saaneisiin maa-ainesten otto-alueisiin sekä kotitarveottoon.

Valvontasuunnitelmalla pyritään maa-ainesten ottoalueiden ja maa-ainesten ottoon liittyvien

ympäristölupavelvollisten ja maa-aineslupavelvollisten laitosten tarkastusten suunnitelmalliseen

toteuttamiseen. Valvontaviranomaisen tai sen määräämän viranhaltijan on suoritettava tarkastus

riittävän usein toiminnan seuraamiseksi, ottaen huomioon luvan saajan järjestämä omavalvonta ja

asiantuntemus sekä ottamistoiminnan laatu ja laajuus (MAA 7 §). Maa-ainesluvallisia toimijoita on

Oulunkaaren ympäristöpalvelujen alueella tällä hetkellä (06/16) 112, joista pohjavesialueilla

sijaitsee 22.

Maa-ainesten ottotoiminnan valvontaan sisältyvät alku- ja lopputarkastukset, ottotoiminnan

aikaiset valvontaohjelman mukaiset määräaikaistarkastukset sekä yleisöilmoitusten tai valitusten

pohjalta tehtävät tarkastukset. Tarkastusten yhteydessä tehdään maa-aineslain ja

ympäristönsuojelulain lisäksi myös muun lainsäädännön, kuten jätelain ja vesilain edellyttämää

valvontaa. Tarkastuksista laaditaan tarkastuspöytäkirja, joka lähetetään toiminnanharjoittajalle.

Valvontaviranomainen huolehtii myös maa-aineslupiin liittyvien vakuuksien hyväksymisestä,

muutoksista ja vapauttamisesta.

Taulukko 3: Alueella toimivat maa-aineslupavelvolliset valvontakohteet ja ottomäärät.

Ii Pudasjärvi Utajärvi Yhteensä

Voimassa olevat maa-ainesluvat 44 54 14 112

Luvanmukaiset ottomäärät

(x 1000 m3) 4700 3200 1700 9200

3.3. Jätelainsäädäntö

Jätelain mukaiseen valvontaan kuuluu jätteen keräys- ja käsittelytoiminnan valvominen,

roskaantumisen ehkäiseminen sekä jätehuollon järjestämisen valvonta. Jätelain lisäksi on

9

noudatettava kunnan jätehuoltomääräyksiä, joiden mukaisia valvontakohteita ovat mm. jätteiden

lajittelu ja kuljetus, jätteiden kompostointi sekä vaarallisten jätteiden keräys.

Kunnan on jätelain mukaan järjestettävä asumisessa ja muissa jätelain 32 § :n mainituissa

toiminnoissa syntyvän jätteen, myös sako- ja umpikaivolietteen, jätehuolto. Kaikki asuin- ja vapaa-

ajan kiinteistöt ovat velvollisia liittymään järjestettyyn jätekuljetukseen. Lähtökohtana on kunnan

järjestämä jätteenkuljetus, mutta kunnan jätehuoltoviranomainen voi päättää jättää kuljetukset

kiinteistönhaltijoiden ja kuljetusyrittäjien kesken sovittaviksi eli kiinteistön haltijan järjestämiksi,

jos jätelaissa säädetyt edellytykset täyttyvät. Mikäli kiinteistö ei jätehuoltoviranomaisen

kehotuksesta huolimatta liity järjestettyyn jätteenkuljetukseen, kunnan

ympäristönsuojeluviranomainen voi tarvittaessa käyttää pakkokeinoja määrätessään kiinteistön

liittymään järjestettyyn jätekuljetukseen.

Jätteen ammattimaisesta keräyksestä on jätelain (646/2011) mukaan tehtävä ilmoitus kunnan

ympäristöviranomaiselle jätehuoltorekisteriin merkitsemistä varten. Jätehuoltorekisteriin

merkitsemisestä ilmoitetaan toiminnanharjoittajalle. Ympäristölupaa edellyttävän jätteen

käsittelytoiminnan harjoittajan on toimitettava lisäksi suunnitelma jätteen käsittelyn seurannan ja

tarkkailun järjestämiseksi. Jätehuollon tarkastus ympäristölupavelvollisten ja rekisteröitävien

toimintojen osalta sisältyy niiden määräaikaistarkastuksiin. Lisäksi määräajoin tarkastetaan

laitokset ja toiminnot, joissa syntyy vaarallista jätettä (JäteL 124 §).

Roskaantumista valvotaan pääsääntöisesti kuntalaisten ilmoitusten perusteella. Ilmoitusten

johdosta tehdään lähes poikkeuksetta tarkastus. Ei-luvanvaraista toimintaa koskien voidaan

jätelain nojalla antaa määräys roskaamisen tai jätehuollon asianmukaisuuden varmistamiseksi ja

valvontatarve määritellään tapauskohtaisesti. Vuonna 2015 jätteitä koskevia valituksia kirjattiin 21

kappaletta.

3.4. Muu lainsäädäntö

Vesilain ja sen nojalla annettujen päätösten ja määräysten noudattamista valvovat kunnan

ympäristönsuojeluviranomainen ja ELY -keskukset lukuun ottamatta ojitusasioita, jotka kuuluvat

ympäristönsuojeluviranomaiselle (VL 587/2011, 7§). Vesilailla säännellään lähinnä vesien käyttöä,

vesistörakentamista, maa- ja metsätalousmaan kuivatusta, vesistön järjestelyä ja pohjaveden

ottamista.

Vesihuoltolain mukaisia valvontaviranomaisia ovat toimialoillaan ELY -keskus sekä kunnan

terveydensuojeluviranomainen ja kunnan ympäristönsuojeluviranomainen (VHL 119/2001, 4 §).

Kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle kuuluu vesilaitosten toiminta-alueilla vesihuoltoon

liittyvät valvontatehtävät.

Maastoliikennelain ja sen nojalla annettujen säännösten ja määräysten yleinen valvonta kuuluu

ELY-keskukselle ja kunnassa kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle (MaastoliikenneL

10

1710/1995, 32 §). Ympäristönsuojeluviranomainen voi myöntää luvan järjestää toistuvasti

kilpailuja tai harjoituksia moottorikäyttöisillä ajoneuvoilla samassa maastossa (30 §) ja hyväksyä

moottorikelkkailureittien reittisuunnitelmat.

Vesiliikennelain (VesiliikenneL 463/1996, 21 §) mukaan moottorikäyttöisellä vesikulkuneuvolla

suoritettavien kilpailujen tai harjoitusten toistuvaan tai pysyvään järjestämiseen samalla

vesialueella on haettava kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen lupa. Lupa on haettava myös

yksittäisen tapahtuman järjestämiseen, jos tapahtumasta on odotettavissa merkityksellisiä

ympäristöhaittoja. Edellä mainittujen luvanvaraisten toimintojen valvonta kuuluu kunnan

ympäristönsuojeluviranomaiselle. Lupatarpeen arviointi ja lupapäätöksen valmistelu vaativat aina

tarkastuskäynnin.

REACH -asetus on Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus kemikaalien rekisteröinnistä,

arvioinnista, lupamenettelyistä ja rajoituksista (EY N:o 1907/2006). ELY -keskukselle ja kunnan

ympäristönsuojeluviranomaiselle kuuluu käyttöolosuhteiden valvonta siltä osin kuin se koskee

ympäristöhaittojen ehkäisemistä ja torjuntaa. Tehtäviin kuuluu aineiden käytön olosuhteita ja

turvallisuustoimia, luvanvaraisten aineiden käyttöä sekä aineen rajoituksia koskevien säännösten

noudattamisen valvonta. Valvonta tehdään normaalin ympäristönsuojelulain mukaisen valvonnan

yhteydessä.

Luonnonsuojelulain (1096/1996) mukaan kunnan tulee edistää luonnon- ja maisemansuojelua

alueellaan. Kuntien ympäristönsuojelun hallinnosta annetun lain (64/1986) mukaan kunnan tulee

alueellaan valvoa ja edistää ympäristönsuojelua siten, että luontoa ja muuta ympäristöä

suojelemalla, hoitamalla ja kehittämällä turvataan kunnan asukkaille terveellinen, viihtyisä ja

virikkeitä antava sekä luonnontaloudellisesti kestävä elinympäristö. Luonnonsuojelulaissa ei ole

säännöksiä valvonnasta, vaan valvonta kuuluu alueelliselle ELY -keskukselle ja poliisille, joiden

kanssa kunnan ympäristönsuojeluviranomainen toimii yhteistyössä. Luonnonsuojelulain mukaista

valvontaa toteutetaan muun toiminnan yhteydessä ja kuntalaisilta tulleiden ilmoitusten

perusteella.

Merenkulun ympäristönsuojelulain (1672/2009) 9 luvun 4 §:n mukaisen huvivenesataman

jätehuoltosuunnitelman hyväksyminen on kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen tehtävä,

muiden satamien jätehuoltosuunnitelmat hyväksyy ELY-keskus. Oulunkaaren ympäristöpalvelujen

toimialueella on kolme huvivenesatamaa.

4. TOIMINTOJEN RISKINARVIONTI

Luvanvaraisia ja rekisteröityjä toimintoja tarkkaillaan määräaikaistarkastuksin. Tarkastusten tiheys

perustuvat riskinarviointiin (YSL 168 §). Riskinarviointi tehdään toimialakohtaisesti kaikille

ympäristö- tai maa-ainesluvan vaatimille toimijoille sekä rekisteröintivelvollisille toimijoille ja

kohteet jaetaan valvontaluokkiin sen perusteella. Kohteisiin tehdään määräaikaisia

tarkastuskäyntejä sen mukaan, mihin valvontaluokkaan kohde kuuluu.

11

Valvontakohteiden valvontaluokat perustuvat toimialaan, toiminnan laajuuteen, kohteen sijaintiin

sekä aikaisemmilla tarkastuksilla ilmi tulleisiin seikkoihin. Tehostetun valvonnan piiriin kuuluu

muun muassa pohjavesialueille sijoittuva toiminta. Valvontakohteita voidaan myös siirtää

valvontaluokasta toiseen, mikäli riskinarviointi antaa tähän aihetta.

Valvontatoimet ja tarkastukset kohdistetaan riskiperusteisen otannan perusteella ensisijaisesti

toimintoihin, joiden arvioidaan riskinarvioinnin perusteella aiheuttavan suurimman ympäristön

pilaantumisen vaaran ja joiden ympäristövaikutukset ja arvioidut riskit ovat suurimmat.

4.1. Ympäristönsuojelulain mukaisten toimintojen valvontaluokat

Valvontaluokkien määräytymiseen vaikuttavat toimiala- ja laitoskohtainen riskipisteytys.

Taulukko 4.

Valvontaluokka Tarkastustiheys

I 1 v.

II 2 v.

III 3 v.

IV 4 v.

V 5 v.

I) Ympäristöpäästöllä voi olla terveyteen ja ympäristön tilaan liittyviä merkittäviä seurauksia.

Vaikutukset ovat pitkäaikaisia. Toimintaa on valvottava tiheästi, valvontakäynnit kerran

vuodessa.

II) Ympäristöpäästöllä voi olla viihtyvyyteen ja ympäristön tilaan liittyviä, kestoltaan vaihtelevia

seurauksia. Toimintaa on valvottava tavanomaisella tiheydellä, valvontakäynnit kerran

kahdessa vuodessa.

III) Ympäristöpäästöllä voi olla vähäisiä ja lyhytaikaisia vaikutuksia. Ei aiheuta ympäristön

pilaantumista. Toimintaa valvottava tavanomaisella tiheydellä kerran kolmessa vuodessa.

IV) Ympäristöpäästöllä ei juurikaan vaikutusta ympäristöön. Toimintaa valvottava tavanomaista

harvemmin, valvontakäynnit kerran neljässä vuodessa.

V) Ympäristövaikutukset ovat ennakkoon arvioiden vähäiset, valvonta viiden vuoden

I - II luokan kohteita ovat pohjavesialueella olevat, ympäristöluvitetut kallion louhintapaikat, kiviaineksen

murskaus sekä asfalttiasemat.

III luokan kohteita ovat riskinarvioinnin perusteella säännöllistä ja tiheää valvontaa tarvitsevat laitokset,

teurastamot ja kalanviljelylaitokset, kemikaalien tai polttoaineiden varastointi, kivenlouhimot, murskaamot,

asvalttiasemat ja maa-aineksenottoalueet.

12

IV luokan kohteita ovat sisällä tapahtuva jätteiden käsittely, kemianteollisuus, turkistarhat, sahat ja

puunsuojakemikaaleja käyttävät laitokset, betonintuotanto, pesulat ja varikot, naapuruussuhdelain

mukaiset kohteet, pohjavesialueella sekä energiantuotantolaitokset

V luokan kohteita ovat ampumaradat, eläinsuojat, jätteiden ja jätevesien käsittely ulkona,

polttoainejakeluasemat, elintarvike- ja metalliteollisuus, liikenne, moottoriurheiluradat ja lentopaikka

Taulukko 5. Iin, Pudasjärven ja Utajärven alueilla olevat kunnan valvomat ympäristöluvanvaraiset ja

rekisteröidyt kohteet 1.1.2017

Ympäristöluvanvaraiset toiminnot Valvontaluokka Kohteet

Ii

Pudas-

järvi

Utajärvi

Asfaltti- ja murskausasemat I tai II 2

Metsäteollisuus V 1

Metalliteollisuus V

Kemikaalien tai polttoaineiden varastointi III

Elintarvikkeiden tai rehujen valmistus V

Eläinsuojat V 6 14 4

Liikenne V

Jätteiden ammattimainen käsittely ja jätevesiasiat V 7 5 1

Ampumaradat V 6 1 1

Moottoriurheilu V 1

Lentokentät V 2

Lämpölaitokset/energian tuotanto IV 2 2

Maa-ainesten otto ( malmien tai mineraalien kaivu) IV

12 9 6

Muu toiminta V 2 3

13

Yhteensä 38 34 15

Rekisteröitävät toiminnat Valvonta- luokka

Polttoainejakeluasemat V 10 1 3

Asfalttiasemat V 1

Yhteensä 11 1 3

5. VALVONTAOHJELMA

Valvontaohjelma koostuu yhteenvedosta ja valvontaorganisaation sisäiseen käyttöön tarkoitetusta

kohde- ja toimenpidetaulukosta. Valvontaohjelma on toteutettu otantamenettelyn ja

laitoskohtaisen riskiarvioinnin avulla, ja sen mukaisia määräaikaistarkastuksia suoritetaan

toimialakohtaisesti 1-5 vuoden välein (tiedot luvuista 4.1.).

Valvontaohjelma on valvojan keskeinen työkalu, ja sitä pidetään jatkuvasti ajan tasalla uusia lupia

myönnettäessä, luvanvaraisten toimintojen loppuessa sekä valvontaluokan tai muiden tietojen

muuttuessa.

Valvontaohjelman toimenpide- ja kohdeluettelo ei ole julkinen asiakirja, mutta sen yhteenveto-

osuus on valvontasuunnitelman liitteenä. Lisäksi luvanvaraisen toiminnanharjoittajan on oikeus

saada tietää oma valvontaluokkansa ja perusteet sen määräytymiselle.

Valvottavien kohteiden määräaikaistarkastusten tiheys perustuu riskinarviointiin, jonka

perusteella valvonta kohdistuu tärkeysjärjestyksessä korkean riskin kohteisiin. Kaikkien toimialojen

ominaisille riskitekijöille kuten; päästöt ilmaan, maaperään ja pohjaveteen, jätevedet, pilaantunut

maa, jätehuolto, vaaralliset kemikaalit, melu, tärinä, liikenne, pöly ja varastointi, on arvioitu riskien

todennäköisyys ja merkitys.

Valvontakohteet on jaettu riskinarvioinnin perusteella viiteen valvontaluokkaan (I, II, III, IV ja V),

jolloin määräaikaistarkastuksen väli on joko yksi, kaksi, kolme, neljä tai viisi vuotta tai tarvittaessa.

Korkeariskisissä kohteissa on valvontakäyntejä useammin kuin vähäriskisissä kohteissa. Kaikki

toimialat on sijoitettu valvontaluokkiin arvioimalla toimialalle ominaiset riskit. Tarkastusväliä on

mahdollista tihentää, jos toiminta sijaitsee pohjavesialueella, lähellä vesistöä tai toiminnasta

aiheutuu jatkuvasti ympäristöhaittaa sekä lupaehtoja on rikottu.

Valvontaohjelman mukaisista tarkastuksista sekä kohteiden muusta valvontaohjelmaan

perustuvasta säännöllisestä valvonnasta peritään maksu, jolloin ohjelma toimii valvontamaksun

14

perusteena. Maksu voidaan periä tarkastuksista, jotka ovat tarpeen YSL 175 tai 176 §:ssä

tarkoitetun toiminnan keskeyttämisen valvomiseksi. Ympäristönsuojelulain mukaisen luvan,

ilmoituksen tai muun asian käsittelystä perittävästä maksusta säädetään

ympäristönsuojeluviranomaisen päättämässä taksassa.

Taulukko 6. Ympäristöluvanvaraisten ja rekisteröityjen kohteiden valvontaluokat ( Valvontaväli):

luokka I = 1 vuosi, luokka II = 2 vuotta, luokka III = 3 vuotta, luokka IV = 4 vuotta, luokka V = 5

vuotta.

Ympäristöluvanvaraiset toiminnot Valvontalu

okka

Kohteet

Asfaltti- ja murskausasemat I tai II 2

Metsäteollisuus V 1

Metalliteollisuus V

Kemikaalien tai polttoaineiden varastointi III

Elintarvikkeiden tai rehujen valmistus V

Eläinsuojat V 24

Liikenne V

Jätteiden ammattimainen käsittely ja V 13

15

jätevesiasiat

Ampumaradat V 8

Moottoriurheilu V 1

Lentokentät V 2

Lämpölaitokset/energian tuotanto IV 4

Maa-ainesten otto ( malmien tai mineraalien

kaivu)

IV

27

Muu toiminta V 5

Yhteensä 87

Rekisteröitävät toiminnat Valvonta-

luokka

Polttoainejakeluasemat V 14

Asfalttiasemat V 1

Yhteensä 15

16

6. VALVONTATOIMENPITEET

Ympäristönsuojelulaissa tarkoitetulla lupa- ja valvontaviranomaisella tai sen määräämällä

viranhaltijalla on oikeus valvontaa varten saada tarpeellisia tietoja toiminnanharjoittajalta, kulkea

toisen alueella, tehdä tarkastuksia, suorittaa mittauksia ja ottaa näytteitä, päästä paikkaan, jossa

toimintaa harjoitetaan sekä tarkkailla toiminnan ympäristövaikutuksia (YSL 172 §).

Keskeisin valvonnan keino ympäristö- ja maa-ainesluvallisissa ja rekisteröidyissä kohteissa on

riskiarvioinnin perusteella tehtävä määräaikaistarkastus. Valvontatyöhön kuuluu myös mm.

toiminnan aloittamiseen ja lopettamiseen sekä valituksiin ja akuutteihin tilanteisiin liittyviä

tarkastuksia. Raporttien valmisteleminen ja selvitysten ja suunnitelmien hyväksyminen ovat osa

valvontaprosessia.

Hallintolain (435/2003 39 §) mukaan viranomaisen on ilmoitettava toimivaltaansa kuuluvan

tarkastuksen aloittamisajankohdasta asianosaiselle, jota asia välittömästi koskee, jollei

ilmoittaminen vaaranna tarkastuksen tarkoituksen toteutumista. Edellä tarkoitetulla asianosaisella

on oikeus olla läsnä tarkastuksessa sekä esittää mielipiteensä ja kysymyksiä tarkastukseen

liittyvistä seikoista. Tarkastuksen kuluessa asianosaiselle on, mikäli mahdollista, kerrottava

tarkastuksen tavoitteista, sen suorittamisesta ja jatkotoimenpiteistä. Tarkastus on suoritettava

aiheuttamatta tarkastuksen kohteelle tai sen haltijalle kohtuutonta haittaa.

17

Tarkastajan on viipymättä laadittava tarkastuksesta kirjallinen tarkastuskertomus, josta tulee

käydä ilmi tarkastuksen kulku ja tarkastajan tekemät keskeiset havainnot. Tarkastuskertomus on

annettava tiedoksi tarkastuksessa läsnäoloon oikeutetulle asianosaiselle.

Määräaikaistarkastuksilla, toiminnan seurantatiedoissa tai muilla keinoin havaitut puutteet

toiminnassa käsitellään normaaleja valvontamenettelyjä hyödyntäen kehottamalla, määräämällä

ja tehostamalla määräystä uhkasakolla.

Luvanvaraiset ja rekisteröitävät toiminnot kuuluvat säännöllisen valvonnan piiriin, ja niiden

valvonta jakautuu toiminnan asetuksen mukaisuuden valvontaan, määräaikaistarkastuksiin ja

toimitettujen seurantatietojen tarkastukseen. Rekisteröintimenettelyyn kuuluu, että viranomainen

tarkastaa, että toiminnanharjoittaja on toimittanut kaikki valvonnan kannalta tarpeelliset tiedot.

Rekisteröinti tehdään, kun kaikki selvitykset on toimitettu, mutta rekisteröinti kirjataan, vaikka

toiminta ei täyttäisi kaikkia asetuksen vaatimuksia.

Pääsääntöisesti kohteista tarkastetaan lupamääräysten noudattaminen, toiminnassa tapahtuneet

muutokset, lainsäädännön, määräysten ja ohjeiden muutokset sekä toimialakohtaiset

erityispiirteet.

Raporttien ja suunnitelmien tarkastaminen ja hyväksyminen kuuluvat valvontaviranomaisen

tehtäviin. Ympäristö- ja maa-aineslupavelvollisten sekä rekisteröitävien toimijoiden tulee

toimialasta riippuen toimittaa yhteenvetoja ja tarkkailuraportteja, joista pyydetään tarpeen

vaatiessa lisäselvityksiä.

Ympäristönsuojelulain mukaisten ilmoitusten valvonnasta, kuten tilapäisten meluilmoitusten ja

koeluontoisen lyhytaikaisesta toiminnasta tehtävät ilmoitukset. Valvonnassa tarkastuksia tehdään

tarpeen vaatiessa. Valvontaviranomaisen mahdollisuus puuttua meluilmoituksiin on usein

rajallinen etenkin virka-ajan ulkopuolella. Koeluontoinen, lyhytaikainen toiminta pyritään

tarkastamaan ilmoitusta käsiteltäessä sekä toiminnan aikana. Poikkeukselliset tilanteet kuten

onnettomuudet, toimintahäiriöt tai muut ennakoimattomat tilanteet vaativat useimmiten

tarkastuksen tekemistä tilanteen selvittämiseksi.

Toiminnan saattamiseksi lain ja asetusten mukaiseksi käytettävät keinot ovat kehotus, sekä

erityisen merkittävän haitan kyseessä ollessa välittömät hallintopakon keinot välitön määräys ja

välitön keskeyttäminen.

Onnettomuus-, haitta- ja rikkomustilanteissa, joissa on ryhdyttävä välittömiin toimiin,

valvontaviranomainen voi antaa määräyksiä tai keskeyttää toiminnan välittömästi. Tällaiset

valvontakeinot ovat aina väliaikaisia ja ne viedään mahdollisimman nopeasti viranomaisen

käsiteltäväksi. Havaitessaan lainvastaisen tilanteen valvontaviranomaisella on lakisääteinen

velvollisuus tehdä tutkintapyyntö. Onnettomuuksien, ympäristövahinkojen ja muiden

poikkeustilanteiden johdosta tehdään aina tarkastuskäynti.

18

6.1. Tarkastusten hinnat

6.1.1. Määräaikaistarkastusten hinnat

Valvontaohjelman mukaisista suunnitelluista ja säännöllisistä tarkastuksista peritään erikseen

maksua Oulunkaaren ympäristölautakunnan 17.3.2011 § 25 hyväksymän hinnaston mukaan.

Maksua peritään myös ympäristönsuojelulain (527/2014) 175 §:ssä tai 176 §:ssä tarkoitetun

kiellon tai määräyksen noudattamisen valvomisesta sekä 181 §:ssä tarkoitetun toiminnan

keskeyttämisen valvomisesta. Maksullisia ovat lisäksi eräät muut ympäristönsuojelu-, vesi- ja

jätelain mukaiset tarkastukset, lausunnot ja ilmoitukset. Maa-aineslupiin kuuluva valvontamaksu

kattaa vuotuisen määräaikaistarkastuksen.

Suurimmalle osalle tarkastuksista on kiinteä hinta. Ympäristönsuojeluviranomaisen maksut

perustuvat keskimääräiseen omakustannusarvioon, joka sisältää asian käsittelystä tai valvonnasta

viranomaiselle aiheutuneet kokonaiskustannukset. Ympäristölupien, maa-aineslupien,

rekisteröidyn toiminnan sekä kieltojen tai määräysten valvonnasta perittävät maksut määräytyvät

tarkastuksiin käytettävän ajan mukaan. Tarkastusaika sisältää matkat ja pöytäkirjan laatimiseen

käytettävän ajan.

Oulunkaaren ympäristöviranomaisen asian käsittelyn omakustannusarvio on 48,00 euroa

tunnilta.

Maksuissa huomioidaan ympäristönsuojelulain ja -asetuksen mukaiset helpotukset mikroyrityksille

ja sellaisille luonnollisille henkilöille, jotka eivät harjoita taloudellista toimintaa (YSL 206 §).

Mikroyrityksellä tarkoitetaan taloudellista toimintaa harjoittavaa luonnollista henkilöä tai

oikeushenkilöä, jonka palveluksessa on vähemmän kuin 10 työntekijää ja jonka vuosiliikevaihto tai

taseen loppusumma on alle 2 miljoonaa euroa. Toiminnanharjoittajan on ilmoitettava pyynnöstä

valvontaviranomaiselle työntekijä-, liikevaihto- ja tasetiedot tai niitä vastaavat tunnusluvut

ollakseen oikeutettu mikroyrityksille kuuluvaan alennukseen.

ELY-keskuksella maksullisia suoritteita ovat luvanvaraisen ja rekisteröitävän toiminnan

määräaikaistarkastukset, muu ohjelmaan perustuva säännöllinen valvonta, tarkastus

onnettomuus-, haitta- ja rikkomustilanteissa sekä kiellon tai määräyksen noudattamisen valvonta

tai toiminnan keskeyttämisen valvonta.

6.1.2. Hakemusten ja ilmoitusten käsittelyyn liittyvät maksut ja vakuudet

Ympäristölupahakemusten, ilmoitusten ja muiden ympäristönsuojelu- tai vesilain mukaisten

asioiden käsittelymaksuista on säädetty Oulunkaaren ympäristölautakunnan päätöksessä

17.3.2011 (OULYMP 25 §:n liitteet 1 ja 2.) Lupahakemusten ja ilmoitusten (esim. ampumarata,

eläinsuoja, ilmoitus tilapäistä melua aiheuttavasta toiminnasta) käsittelyn hinta määräytyy siihen

keskimäärin käytetyn virka-ajan mukaan.

19

Maa-aineslupaan ja -lupahakemukseen liittyvissä maksuissa sekä vakuudessa noudatetaan

Oulunkaaren ympäristölautakunnan 20.10.2016 § 63 vahvistamia maksuperusteita.

Lupahakemuksen tarkastaminen, valvontamaksu sekä vakuus määräytyvät maa-ainesluvan

voimassaoloaikana otettavaksi sallitun maa-aineksen kokonaismäärän sekä ottoalueen pinta-alan

mukaan. Valvontamaksun suuruus on 5,8 € sallittua kokonaismäärän tuhatta kuutiota kohti,

kuitenkin vähintään 180 € ja se kattaa kerran vuodessa alueelle tehtävän tarkastuksen. Maksut ja

niihin myönnettävät helpotukset ovat tarkemmin eritelty Oulunkaaren ympäristölautakunnan

päätöksessä § 63 (20.10.2016).

Maa-ainesten ottamiseen liittyvistä ympäristöluvista ei ole voitu aiemmin periä maksua. Uuden,

1.9.2014 voimaan tulleen ympäristönsuojelulain seurauksena suunnitelmallinen ympäristölupien

valvonta on mahdollista määrätä maksulliseksi.

7. VALVONNAN KEINOT JA RESURSSIT

7.1. Henkilöstöresurssit

Ympäristönsuojelulain 189 § mukaan luvanvaraisen ja rekisteröitävän toiminnan valvonta kuuluu

kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Oulunkaaren ympäristöpalveluilla on

ympäristövalvontaan käytettävissä kolme henkilötyövuotta. Vakituisessa työsuhteessa kolme

kokoaikaista työntekijää: ympäristöjohtaja ja kaksi ympäristötarkastajaa joiden työpisteet

sijaitsevat Iissä, Pudasjärvellä ja Utajärvellä. Kaikki organisaation jäsenet suorittavat

ympäristövalvontaa.

Valvontasuunnitelman voimassaolon aikana muutamat lainmuutokset aiheuttavat muutoksia

henkilökunnan työmäärässä ja -tehtävissä. Ympäristönsuojelulain muutoksen seurauksena kunnan

ympäristönsuojeluviranomaiselle siirtyy vuoden 2016 aikana ELY -keskuksen valvontakohteita

kuten autopurkamoita ja eläinsuojia arviolta 7 kappaletta. Heinäkuun 2016 alusta maa-aineslupa ja

ympäristölupa yhdistyivät sellaisten kohteiden osalta, jotka ovat aikaisemmin vaatineet molemmat

luvat.

7.2 Viranomaisyhteistyö

Ympäristönsuojelulain, vesilain ja jätelain mukaisia valvontaviranomaisia ovat ELY-keskus ja

kunnan ympäristönsuojeluviranomainen. Lupa- ja valvontaviranomaisten on tehtävä keskenään

riittävää yhteistyötä. ELY-keskus tiedottaa lupa- ja valvontatarkastuksistaan Oulunkaaren

ympäristöpalvelujen alueella ja varaa ympäristöpalveluille mahdollisuuden olla niissä läsnä.

Vastaava mahdollisuus varataan ELY-keskukselle niissä lupa-asioissa, joissa siltä on pyydetty

lausuntoa. Eri viranomaisten on ympäristönsuojelulain 187 §:n mukaisesti annettava toisilleen

virka-apua pyynnöstä ympäristönsuojelulaissa säädettyjen tehtävien suorittamiseksi.

20

Muita yhteistyötahoja ovat muun muassa kunnan rakennusvalvonta ja tekninen toimi,

pelastuslaitos, Tukes, naapurikunnat sekä poliisi. Rakennusvalvonnan kanssa tehdään yhteistyötä

mm. puutteellisesti käsiteltyjen rakennusjätteiden yhteydessä. Turvallisuus- ja kemikaaliviraston

kanssa päällekkäisiä valvontatehtäviä ovat kemikaalien teollisen käsittelyyn ja varastointiin liittyvät

valvontatehtävät. Poliisin otetaan yhteyttä, jos on syytä epäillä rikosta.

Ympäristövahinkojen tapauksessa tehdään yhteistyötä pelastuslaitoksen kanssa. Erityisesti

erilaisten poikkeustapausten kuten onnettomuuksien arvioinnissa ja jälkihoidossa voi olla mukana

useita eri viranomaisia.