2/2013 Irtonumero 6,50€

yrittajat.fi

6 430034 210078

13002

6 430034 210078

13002

24 InnovaatIorahaa pIenyrItyksIlle • 34 työntekijät pitää valmistaa itse 50 perhekotI tarvItsee oIkeat vanhemmat • 54 ledit ja chilit sopivat yhteen

56 Potkunyrkkeilijä tuo vaikka banaanit laivasta

KestävääkehitystäOle mukana tekemässä huOmIsta. tulevaIsuuden muutOstrendIen luOtaamInen tuO Osuvuutta lIIketOImIntapäätöksIIn, tutkIja mIka aaltOnen rOhkaIsee.

Sivut 12–19

PALKITTUA PALVELUA JA KOMEITA KASVUTARINOITA. Arvostettu rahoitusalan lehti Euromoney on valinnut FIMin Suomen parhaaksi yrittäjille suunnattujen yksilöllisen varain-hoidon palvelujen tarjoajaksi.* Tervetuloa hyödyntämään osaamista: www.fi m.com.

Pal

velu

ntar

joaj

a FI

M V

arai

nhoi

to O

y.

*E

urom

oney

Pri

vate

Ban

king

and

Wea

lth

Man

agem

ent

Sur

vey

20

13

.

FIM Asiakaspalvelu puh. (09) 6134 6250

3PÄÄKIRJOITUS

jarmo.hyytiainen@yrittajat.fi

armoyytiäinenH

Pk-barometrimme kertoo, että yrittäjien mielestä rahan saamisen ehdot ovat tiukentuneet ja rahan hinta on noussut pankeissamme. muutokset ovat olleet odotettua hillitympiä, mikä kertoo suomalaisten pankkien hyvästä tuloskunnosta.

yrittäjillä on suomessa kaksi pääpankkia, op-pohjola ja nordea, muiden pankkien rooli on vähäinen. molempien suurten mukaan tuloskuntoiset yritykset saavat entiseen tapaan rahaa sekä investointeihin että käyttöpääomaan. maan talouden kasvun aikaan-saamiseksi keskeistä on kuitenkin yrittäjien usko tulevai-suutteen. tämän vuoksi jokainen hyvä hanke olisi rahoi-tettava ja saatava liikkeelle.

on hyvä huomata, että korkotason pienestä noususta huolimatta rahan hinta on pitkällä aikavälillä tarkastel-tuna edelleen erittäin alhainen.

meillä on myös monipuolinen muu rahoitusjärjes-telmä, jossa erityisesti finnveran ja tekesin rooli on keskeinen. finnvera on perinteisesti ollut pk-yrittäjien tuki erityisrahoituksessa. nyt myös tekes on suunnannut mielenkiin-tonsa pieniin, alle kuusi vuotta toimineisiin, aloittaviin ja startup-yrityksiin. tekesin tuen ehto on innovatiivinen kasvamisen vimma.

meillä on myös yllättävän paljon bisnesenkeleitä, jotka tarkkailevat kohteitaan herkeämättä. enkeleiden kiinnostus uusiin ideoihin on loputon, mutta idean jalostami-nen tiimeissä on monelle enkelille tärkein ehto rahoitukselle.

teknisiä muutoksiakin on tulossa, sillä ensi vuonna yritysten on siirryttävä järjes-telmään, jossa suoraveloitus päättyy. kassavirtaan voi tulla katkoja, ellei yritys tee sopi-musta e-laskusta tai suoramaksusta. ongelmia ei pitäisi tulla, jos yrityksellä on sopimus verkkolaskutuksesta. laskun maksaja voi myös siirtyä suoraveloituksesta e-laskuun.

aina se ei ole kuitenkaan helppoa, sillä e-laskuun siirtymisessä asiakkaat ovat kohdanneet yllättäviä ongelmia kun asiakas ei saa verkkolaskuvelvoitusta tehdyksi. syynä voi olla oma osaamattomuus tai pankkien ja operaattoreiden vaikeaksi tekemä tekniikka. käyttävätkö pankit asiakkaitaan koekaniineina, kun järjestelmää ei ole testattu ongelmattomaksi? e-laskujärjestelmässä on sudenkuoppia, jotka eivät ratkea ilman pankkivirkailijoiden apua.

yllättävää pankeissa on myös lähipalveluiden loppuminen. pienen kylän pankkiin soitettaessa puhelimeen ei vastaakaan tutun pankin työntekijä vaan puhelinkeskus, joka on ties missä. keskus etsii koneeltaan kaiken, ei tiedä edes pankinjohtajan nimeä. tuntuu siltä, että asiakkaan on yhtä vaikea löytää pankista kaipaamansa henkilö, kun eineksestä lihan alkuperämaa.

yrittäjien kannalta on tärkeää, että rahaliikenne toimii kitkatta, yritykset maksavat laskunsa nopeasti sekä tarvittaessa rahaa on saatavissa. //

pankkimaailmassa ohutta yläpilveä

Rahan hinta on pitkällä aikavälillä tarkasteltuna edelleen erittäin alhainen.

Pääkirjoitus3 pankkimaailmassa ohutta yläpilveä

Makasiini6 poimintoja yrittäjän maailmasta

Hän10 piia-noora kauppi on finanssialan edunvalvoja

tulevaisuus12 ole mukana tekemässä huomista

Rahoitus20 hyvät hankkeet rahoitetaan24 kasvuyrityksille koittaa kesä

Sijoittaminen28 Bisnesenkeli lentää liihottaa30 salainen sijoittaja

Kolumni33 yrittäjä ja perustulo

Johtaminen34 työntekijä yrityksen voimavara37 lajitoverit opettavat38 hyödynnä työntekijöiden osaaminen

Yhteiskunta40 työehdot on syytä sopia tarkasti42 hallintotaakka painaa

Huhtikuu 2013

44Kultasepän loppusuora79-vuotias Paavo Matiskainen painaa pitkää päivää mikkelissä. 50 vuoden työ ei ole tuottanut kunnon eläkettä.

YRITTÄJÄ 2/2013

38Johtaminen jalostuumercuri international oy:n toimitusjohtaja Kim Mäki nostaa yksilön kuuntelun johtamisen avaimeksi.

Ystäväkirja43 sarjassa yrittäjät paljastavat salaisuutensa

Yrittäjät44 mekö muka vanhoja!48 porilaisia tarinoita poriksi50 perhakotiyrittäjän vilkas arki54 turha lämpö pois

Mikä moka!53 sarjassa yritysjohtajat kertovat uransa hauskoista virheistä

vapaa-aika56 kaikki työt kelpaavat

Yrittäjä testaa59 talven taittuessa

Nyt63 ajankohtaista kotimaasta

uutismaailma64 poimintoja

Kolumni66 raha ropisee uskolla

20Onko rahahanaa kiristetty?nordean Jani Eloranta ja op-pohjolan Tony Vepsäläinen kertovat yrittäjien lainansaannin mahdollisuuksista.

48Murrekeikkaa pukkaapalkkatyö sai jäädä, kun porilaisen Elina Wallinin sivutoiminen yrittäjyys kasvoi täysipäiväiseksi.

YRITTÄJÄ 2/2013

rohkeutta ja rahoitustaPerheyrityksen sukupolven-vaihdoksessa tarvitaan rohkeutta. on huomioitava rahoitus, yrityksen velkaantuminen, yrityksen kehittä-mismahdollisuudet ja investoinnit.

sukupolvenvaihdos on hyvä tehdä maltillisesti niin, että nuo-rempi sukupolvi on yhtä aikaa töissä vanhemman kanssa. kan-nattaa kehittää yhdessä myös hal-litustyöskentelyä, ja ulkopuolisia näkemyksiä on terveellistä saada hallitukseen.

Uusi sukupolvi tarvitsee malttia, kaikkea ei saa kerralla. jatkuvuus on upea asia, ja sen eteen kannat-taa ponnistella. kun eri sukupolvet työskentelevät yrityksessä yhtä aikaa, se kasvattaa näkemään eri puolia asioista. parhaimmillaan kokemus ja uudistusmieli kohtaa-vat.

hervannasta maailmalleKeksintö on kaupallistettu, Aasia odottaatampereen Hervannasta kuuluu kummia. vuonna 2010 perustettu primoceler oy on onnistunut ensimmäisenä maailmassa kehittämään laitteen, joka soveltuu lasermikrohitsaukseen. insinööritiimi ei ole vain keksinyt sitä, vaan se on saatu myös kaupallistetuksi. aasiassa odottavat miljoonamarkkinat. laitteella voidaan hitsata herkkiä komponentteja sisältäviä kokonaisuuksia. menetelmässä lämpötila nousee ainoastaan hitsaussaumassa. lasia voidaan liittää täysin ilmatiiviisti. keksintö on vaatinut pitkän tutkimustyön.

tiukka taloudenpito”Avoimet laskut ovat mielessä, rahan riittäminen usein jatkuva huolenaihe… ”

lasse karjalainen on kirjoittanut yrittäjän talousoppaan (Gaudeamus 2013). hän koettaa osoittaa kirjallaan, että talouden suunnittelu voi olla innostavaa, helppoa ja käytännöllistä. tar-vitaan muutama hyvä työkalu – ja tietysti pohjalla on se hyvä liikeidea. opas keskittyy talouden suunnitteluun, tuloslaskelmaan, taseeseen, hinnoitteluun ja rahan riittämiseen. esimerkkejä on haettu käytännöstä. karjalainen on itse toiminut teollisuudessa sekä konsulttina ja kouluttajana. hän on kuunnellut kokemuksia yli tuhannen yrittäjän tai yrittäjäksi aikovan talousasioiden rytei-köstä ja haluaa oikoa ennakkoluuloja, että talous olisi jotakin rakettitiedettä.

»» Tamperelaisella lasermikro-hitsauksella voi hitsata lasiakin.

YRITTÄJÄ 2/2013

6 MAKASIINI » Kokoajana Helinä Hirvikorpi

työkyvystä osa käyttöönSosiaali- ja terveysministeri paula risikko haluaa herät-tää yritykset huomaamaan, että ihminen voi olla osatyöky-kyinen. se vaatii yrityksiltä asennetta: vähempikin kuin 150 prosenttia riittää.

kansantalouden ja työurien kannalta osatyökykyinen työvoima on tarpeen. kyseessä on henkilö, jolla on käytössä osa työkyvystään ja myös halu tämän kyvyn käyttämiseen.

– rahaa on jo varattu työpaikan muutostoimiin, jos tarvitaan vaikka pyörätuolille liuskoja. työnantajilla täytyy olla myös kannustin ottaa tai pitää osatyökykyinen töissä. yksi kannustin on sekin, että eläkemaksut vähenevät, risikko huomauttaa.

esimerkiksi tekniikan tohtori jukka jokiniemen perus-tama yritys innojok oy kantaa yhteiskuntavastuuta työl-listämällä vajaakuntoisia, mm. näkövammaisia, kuten toi-mitusjohtaja itsekin on. helsinkiläisyritys on erikoistunut design-valaisimiin ja kirkasvalolaitteisiin.

makunautintojaRuoka on taas puhuttanut pitkin talvea. elinehtomme. elintarvikealan yrittäjät, tutkijat ja asiantuntijat kokoontuvat toukokuun alussa elintarvikepäivään helsingin messukes-kukseen. päivä huipentuu tähtituote 2013 -kilpailun voittajien julkistamiseen. jännää, mitä innovaatioita ruuan valmistajat

ovat jälleen keksineet. voit-tajatuotteet ovat yleensä jääneet elämään ja löy-täneet tiensä kuluttajien suihin.

tänä talvena koti-mainen ruoka on alkanut maistua, kun tuottajaketju enimmäkseen tunnetaan.

ei kannata näperrelläSaku Tuominen puolustaa aikaansaamistaSaku tuominen on entinen tv-tuottaja ja aamu-tv:n vakiovieras. hän perusti tv-ohjelmia tuottavan Broadcastersin ja sittemmin työelämän ideoiden tuottamiseen erikoistuneen idealist Gropupin, jonka luova johtaja hän nykyisin on. yksi sen tytäryhtiöistä on työelämän kehittämiseen erikoistunut 925 design.

yhdessä pekka pohjakallion kanssa hän julkaisi työkirjan.

– hulluna keskitytään siihen, että saadaan jotain aikaan, ihan sama mitä. nykymaailmassa, missä tapahtuu koko ajan paljon, on tärkeä miettiä, mitä saadaan aikaan, mihin kannattaa keskittyä. aikaansaaminen on myös sitä, että ei tee jotakin, ei mene jonnekin. sekin on päätös, tuominen sanoo.

saku tuominen haluaa kuitenkin puolustaa aikaansaamista. tutkijat ovat tulleet siihen tulok-seen, että ihmiselle tulee työstä hyvä olo, kun hän saa aikaan asioita, joita pitää merkittävinä.

– meillä on kiireen illuusio: nopeat syövät hitaat. ei se niin ole. hyvälle on aina tilaa. sille joka uskaltaa ajatella eri tavalla ja uskoo siihen. pikemminkin luulen, että hitaat syövät nopeat. monesti näperrel-lään liikaa sen sijaan, että mietittäisiin suuria asioita.

»¾ Saku Tuominen myi Broadcastersin Zodiakille ja perusti työelämän valmennusta tarjoavan yrityksen.

»» Tähtituote 2012: 24h VALO paahdettu rouhittu pellava + mustikka, Linseed Oy.

YRITTÄJÄ 2/2013

7MAKASIINI

8

Suomalaisen yrittäjän erikoislehti31. vuosikerta painos 20 000 kplissn-l 1237-2234issn 1237-2234 (painotuote)issn 2242-8844 (verkkojulkaisu)aikakauslehtien liiton jäsen

Julkaisijasuomen yrittäjien sypoint oypl 999, 00101 helsinkipuhelin 09 229 221faksi 09 229 22810www.yrittajat.fi

Kustantajasuomen yrittäjien sypoint oypuhelin 09 229 221toimitus@yrittajat.fi

Päätoimittajajarmo hyytiäinenjarmo.hyytiainen@yrittajat.fi

Vastaava päätoimittajaanssi kujalaanssi.kujala@yrittajat.fi

Toimittajat hannu hallamaahannu.hallamaa@yrittajat.fi

riikka koskenrantariikka.koskenranta@yrittajat.fi

lotta tammelin (äitiyslomalla)lotta.tammelin@yrittajat.fi

Toimituksen sihteerimaarit tähtinenmaarit.tahtinen@yrittajat.fi

Vakituiset avustajatraija lehtonen, anna lantee, joni halmelahti

Ilmoitusmyyntialma360/asiakasmediapl 356, 00101 helsinkipuhelin 010 665 2555faksi 09 448 358myynti@alma360.fi www.yrittajamediat.fi

Ilmoitushinnat2/1 6 150 €1/1 3 700 €2 x 1/2 3 950 €1/2 2 100 €1/4 1 400 €

Tilaukset ja osoitteenmuutoksetyrittäjä pl 999, 00101 helsinki puhelin 09 229 221

Taitto ja sivunvalmistushanna tennilä textop oy

PainopaikkaUpc print iso 14001 ympäristösertifioitu kirjapaino

Painopaperikansi Galerie art silk 200 g sisus novapress silk 100 g

Kannen kuva sini pennanen

Optikosta kauppiaaksiTuoretta leipää ja Ranskan-herkkujaSari Pakkala vaihtoi rohkeasti ammattia ja ryhtyi yrittäjäksi.

– kyllähän tässä töitä riittää seitsemäksi päiväksi viikossa, vaikka sunnuntaisin olemmekin kiinni, sanoo sari pakkala, joka perusti helsingin tapanilaan hauskan liikkeen.

hauska tarkoittaa tässä yhteydessä nostalgista ja viihtyisää. liike 51 on vanhanajan kauppa, joka myy luomuruokaa, tuoreita leivonnaisia sekä ranskalaisia juustoja ja herkkuja. 51 nimessä tarkoittaa, että paikalla oli sekatavarakauppa jo vuonna 1951 ja katuosoitekin on 51.

– olin työskennellyt toistakymmentä vuotta optikkona ja halusin kokeilla yrittäjyyttä. tämä on minun oma projektini vaikka puoliso auttaa-kin välillä, sari pakkala sanoo.

seudun asukkaat ovat ottaneet liikkeen suosiollisesti vastaan. pakkala katsoo tulevaisuuteen positiivisesti, vaikka moni luomutuotekauppa onkin näinä aikoina joutunut sulkemaan ovensa.

»¾ Sari Pakkala halusi kauppiaaksi.

vaatteita vientiinvaatteiden vientiponnistusten avitta-minen palkittiin, kun vuoden suomalainen muotiteko -palkinto annettiin royal majes-tics oy:lle. palkinnon jakoi tekstiili- ja vaa-tetusteollisuus finatex ry.

johannes savolaisen perustama yritys ei itse valmista eikä vie muotia, mutta auttaa kasvuhakuisia ja nuoria muotialan yrityksiä kansainvälistymään. kiihdyttämistoimis-saan yritys on herättänyt myös rahoittajat näkemään muotialan potentiaalin. verkos-toja ja yhteistyötä alalla tarvitaan.

suomessa onkin syntynyt viime vuosina useita pieniä vaatteita valmistavia yrityksiä, mutta maailmalle pitäisi päästä.

»¾ Johannes Savolainen vastaanotti Muotiteko-palkinnon.

krIs

ta k

elta

nen

8

Hän Piia-Noora Kauppi

TaustatJuuReTOlen avojalkainen, oululainen ”ihimi-nen”. Oulu ja pohjoinen ovat osa sie-luani. Lapsuudenkotini oli kahden yli-opistotutkijan ja nyt lääkärinä toimivan pikkuveljen muodostama tiivis ydin-perhe, jossa kunnioitettiin työntekoa, vastuunkantoa ja arvostettiin asioihin perehtymistä sekä virheistä oppimista.

IhMINeNOlen toiminnan nainen, joka rakastaa liikkettä sekä henkisesti että fyysisesti. Pidän siitä, että asiat tehdään tehok-kaasti ja niin hyvin kuin osataan. Aina on varaa petrata!

OPINNOTOlen koulutukseltani juristi ja opiskel-lut myös kauppatieteitä. Tärkeimmät oppini olen kuitenkin saanut käytän-nön kokemusten kautta. Monenlaiset työtehtävät ovat koulineet, eikä sellaista hommaa olekaan, josta ei jäisi jotain hy-vää oppia elämän varrelle.

AIeMPI TYöelÄMÄOlen poiminut mansikoita Suonenjoella, myynyt poronlihaa Oulun Kauppahal-lissa, hoitanut työväenopiston kahvilaa, toiminut tototyttönä raviradalla ja myy-nyt timantteja koruliikkeessä. Asianajo-toimistossa kävin ennen politiikan ”kut-sua” eduskuntaan asiantuntijatehtäviin.

10

TeKSTI jarmo hyytiäinen, KuVA aleksi poutanen

Vuodesta 1999 alkaen olin europarla-menttissa lähes kymmenen vuotta.

PeRhe JA VAPAA-AIKAPerheeseeni kuuluu aviopuoliso Jussi sekä kolme lasta. Vapaa-aikani menee pääosin sekä lasten että omien liikunta-harrastusten parissa.

Rakkaita harrastuksia ovat myös kuorolaulu sekä monenlaiset yhdistys-toiminnan verkostot, kuten rotaryt ja oululaista perinnettä vaaliva Rössypot-tuseura.

Vapaa-aikaMITÄ SuOSITTeleT YRITTÄJÄlle lueTTAVAKSIAnders Chydeniuksen kootut teokset, osa 1, joka julkaistiin juuri joulun alla.

Anders Chydenius jo satoja vuosia sitten viisaasti totesi, että elinkeinojen ja pääomien vapaus ovat osa inhimil-listä vapautta. Markkinoilla ei tapahdu mitään itsestään, vaan avoimessa talo-udessa vapauksia käyttävät ja talouden ohjaksissa olevat ovat lihaa ja luuta ole-via ihmisiä.

PAIKKA, JOTA SuOSITTeleT JOKAISelle NÄhTÄVÄKSIOulangan kansallispuiston Kiutaköngäs. Suomessa on todella paljon mahtavia luonnonnähtävyyksiä. On turha mennä merta edemmäksi kalaan, meillä on omasta takaa paljon upeita paikkoja.

TyöstäTYöN SISÄlTöFinanssialan edunvalvontatyössä yh-distyvät yhteiskunnallinen vaikutta-minen ja sosiaalinen kanssakäyminen, minulle entuudestaan tuttujen verkos-tojen kanssa toimiminen.

MIKÄ MOTIVOIPidän siitä, että tilanteet vaihtuvat no-peasti ja saan päivittäin olla erilaisissa rooleissa. Tehtävässä on paljon lainsää-däntötyöhön liittyvää vaikuttamista, joka vastaa koulutustani. Minulle on tärkeää, ettei ole tarvinnut käydä pai-niskelua oman arvomaailmani kanssa.

Olen kokenut työpaikasta riippu-matta tehtäväkseni varmistaa, että suo-malaisten yritysten kilpailukyky säilyy ja kansalaiset saavat laadukkaita palve-luita.

VIelÄ SAAVuTTAMATTAEn metsästä saavutuksia, vaan pyrin te-kemään asiat niin hyvin kuin mahdol-lista.

FINANSSIAlAN eduSTAJIlTA uSeIN KYSYTTY KYSYMYSMistä yrittäjä saa rahaa, jos pankit eivät anna? Yritysrahoitus tulee nähdä koko-naisuutena yrityksen kasvun vaiheiden mukaan: pääomasijoitukset, pankki- ja muu markkinaehtoinen rahoitus sekä julkisen sektorin tarjoama rahoitus. //

YRITTÄJÄ 2/2013

10 HÄN » Piia-Noora Kauppi on finanssialan edunvalvoja

Finanssialan Keskusliiton (fkl) toimitusjoh-taja Piia-Noora Kauppi on pankkialan edunval-voja. kansalaiset luottavat pankkiemme toimin-taan, vaikka muistissa on tyly 90-luvun alku, jolloin pankkien maine romahti. nyt pankkikiel-teisyys on jälleen hieman yleistynyt globaalin finanssikriisin vuoksi.

– finanssialan keskeistä roolia kansantalou-den rattaiden ”öljynä” ei aina ymmärretä. suomi tarvitsee hyvin hoidetun finanssialan, joka on kilpailukyvyn rakentaja, ei sen nakertaja, piia-noora kauppi pelkistää.

pankkien lisääntyvä sääntely ja valvonta ovat

muuttaneet pankkien toimintaolosuhteita euroopassa. kauppi kannattaa yhtenäistettyä eU-tason sääntökirjaa.

– sääntelyn tulisi perustua täysharmonisaa-tioon, jotta kilpailuolosuhteet säilyvät tasaisina. omien finanssimarkkinoidemme erityispiirteet on huomioitava eU-sääntelystä neuvoteltaessa.

sääntelyuudistukset ovat tarpeen luotta-muksen palauttamiseksi. finanssialalla luotta-mus on tärkein yksittäinen tekijä yhteiskunnan menestyksen ja talouden kasvun takaamisessa.

– ilman luottamusta markkinat eivät toimi yhteiskunnan hyödyksi. talous ei kasva ja kehity

vakaasti.on esitetty, että pankeilla voisi olla koon

mukaan erilainen valvonta, mutta kauppi tyrmää ajatuksen.

– koon ei pitäisi olla ainoa kriteeri. toimi-joilla, joilla on samat riskit, pitäisi olla myös samat säännöt ja sama valvonta.

herkkäliikkeisellä pankkialalla toimialarajat liudentuvat tulevaisuudessa.

– alan verkosto-osaaminen korostuu ja luo-daan uusia tapoja hankkia ja käyttää asiakkaita koskevia tietoja. kansantalouden prosessit te-hostuvat ja näin asiakaskokemukset paranevat.

Yhtenäiset toimintamallit

YRITTÄJÄ 2/2013

11

»¼ Teknologian yhdistäminen kestävän kehityksen ja ison yhteiskunnan tuomiin muutoksiin, mahdollisuuksiin ja haasteisiin synnyttää liiketoimintamahdol-lisuuksia, tutkija Mika Aaltonen yllyttää.

YRITTÄJÄ 2/2013

12

Joko yrityksesi avainhenkilöt ko-koontuvat sidosryhmien kanssa luo-taamaan muutostrendejä vähintään kerran vuodessa? Tulevaisuuden-tutkija ja Aalto-yliopiston dosentti

Mika Aaltosen mukaan tämä on välttämätöntä. Kun kriisi on käsillä, olemme jo myöhässä.

tarjoaa totista bisnestäOle mukana tekemässä huomista. tulevaisuuden muutostrendien luotaaminen tuo osuvuutta liiketoimintapäätöksiin ja mahdollisuudet havaitaan ajoissa.

– Toimintaympäristön muutosten luotaami-nen auttaa meitä huomaamaan liiketoiminta-mahdollisuuksia. Ennakointi vähentää katastro-faalisia riskejä muutosten sattuessa.

Aaltonen on kirjoittanut tutkija Rolf Jense-nin kanssa mielenkiintoisella otteella Mr & Mrs Future ja 5 suurta kysymystä -kirjan. Sen läh-

Kestävä kehitys

YRITTÄJÄ 2/2013

13TUlevAISUUS » Ole mukana tekemässä huomista

TeKSTI riikka koskenranta, KuVAT sini pennanen ja pekka sipola

tökohtana on 50 erilaista rajapintaa, jotka ovat muuttaneet ihmisten elämää. Kirja ilmestyi viime vuonna. Muutos-ten luotaamisessa ei ole kyse ennusta-misesta, vaan kirjan tekijöiden lähtö-kohta on kokonaisvaltainen. Aaltosen mukaan muuttuvassa, kompleksisessa maailmassa varmuus tulee siitä, että on useita kosketuspintoja muutokseen.

Yrityspäättäjien kannattaa kuun-nella Mika Aaltosta. Hän kuvaa tule-

vaa viiden muutostrendin kautta. – Suomalaisten yritysten ja yhteis-

kunnan haasteet ovat suuret, mutta hyvinvointiyhteiskunnalle välttämätön yhteiskunnan uudelleen organisointi tietää hyvää pienille yrityksille. Uusi hyvinvointiyhteiskunta on nykyistä he-terogeenisempi ja perustuu vähemmän ylhäältä alas organisointiin.

Haasteista kuulemme lisää myö-hemmin.

Elämysmyymälät

Lisätyn todellisuuden markki

nat

Pimeästä valoonEmotionaaliset markkinat

1Kestäväkehityskehityskulkuna

”Meidän pitää löytää kestävämpi tapa elää, kuluttaa ja tehdä töitä. kestävä kehitys ei ole trendi vaan kehityskulku, joka on läsnä ihmiskunnan historiassa loppuun asti. viime vuonna ihmiskunnalle varatut resurssit käytettiin loppuun 21. elokuuta. loppuvuoden elimme lastemme ja lastenlastemme kustannuksella. tällainen tilanne ei ole pitkällä aikajänteellä mahdollinen.

kestävän kehityksen sisällä näkyy monia uusia liiketoiminta-mahdollisuuksia ja uusia mahdollisuuksia yhteiskunnan uudelleen organisoitumiselle.”

2Isoyhteiskuntatulluttiensäpäähän

”Jos haluamme ylläpitää hyvinvointiyhteiskuntaa, pitää miettiä, miten saamme vähemmällä budjetilla saman verran aikaan tai samalla budjetilla enemmän. mahdollisuutena on luopua joistakin vanhoista rakenteista ja uudelleen organisoimalla yhteis-kuntaa edelleen pitää huolta ihmisistä.

nyt länsimaasta riippuen julkisen sektorin osuus bruttokansan-tuotteesta on 50 prosentin hujakoilla. kehityksen vuoksi länsi-maiden budjetit ovat olleet alijäämäisiä, ja tämä pysyy suomen ja muiden länsimaiden agendalla seuraavat 10–20 vuotta. nyt pitäisi-kin avata uudelleen keskustelu kansalaisten ja valtioiden välisestä vastuusta, siitä miten kansalaiset keskenään voisivat järjestää asioita. pienillekin yrityksille on paikkansa nykyistä paljon hetero-geenisemmassa mallissa. yritysten mahdollisuudet ovat enemmän siellä, missä itse harjoittaa liiketoimintaa.”

YRITTÄJÄ 2/2013

14

»¾ Suomalaiset yritykset tarvitsevat lisää draivia ja kansainvälisyyttä. Meidän pitää tehdä oikeasti uusia asioita, Mika Aaltonen rohkaisee.

Emotionaaliset markkinat Jälkimateriali

stinen

kuluttaja Globaali

business-agora

YRITTÄJÄ 2/2013

15

MITÄ SIIS OPIMMe?

Mika Aaltosen mukaan iso yhteis-kunta antaa uudenlaisen viiteke-hyksen siitä, miten hyvinvointiyh-teiskunta voitaisiin järjestää.

– Teknologian yhdistäminen näihin edellä mainittuihin muu-toksiin, mahdollisuuksiin ja haas-teisiin synnyttää liiketoiminta-mahdollisuuksia. Suomalaisen

Kääntyisin rahoittajien puoleen, että he lähtisivät rahoittamaan pienemmällä byrokratialla testausluonteisia liiketoiminnan aihioita.

– Elina Hiltunen

”päätöksen - teon taso korkeammalle”

Suomi, työryhmien luvattu maa, ei saa tutkija Mika Aal-

toselta kiitettävää arvosanaa pää-töksenteon tasosta.

– toimintatapana on, että työ-ryhmiin kutsutaan koolle ansioitu-neita seniorikansalaisia. se ei aina riitä, jotta huomaisimme uudet mahdollisuudet. tarvitsemme uusimpaan tietoon perustuvaa analyyttista, faktuaalista pohjaa, jolla voimme parantaa päätöksen-tekoa.

näin toimimalla aaltonen uskoo, että päätöksiä saadaan oikeasti tehtyä eivätkä ne jää jun-naamaan ideologisen ja valtapo-liittisen keskustelun syövereihin.

– suomessa pitäisi pystyä nostamaan julkisen keskuste-lun tasoa ja lisäämään sen kriitti-syyttä. tämä on demokratian toi-mivuuden keskeinen elementti. olen ollut paljon englantilaisten ja ranskalaisten kanssa tekemi-sissä. esimerkiksi englannissa on hyvää intellektuaalista keskuste-lua, mutta siellä uudistukset voi-vat jäädä tekemättä muista syistä.

toive päättäjille kuuluu, että eri-ikäiset ihmiset otettaisiin aidosti mukaan päätöksentekoon.

– suomalaiset pystyvät otta-maan kantaa ja kertomaan mie-lipiteensä myös muista asioista kuin siitä, kuka tanssii tai laulaa parhaiten.

yhteiskunnan pärjääminen jat-kossa edellyttää, että saamme lap-set, työikäiset ja vanhukset mu-kaan.

Hyvinvointiyhteiskunnan säi-lyttäminen edellyttää Aaltosen mukaan yhteiskunnan uudelleen-organisointia. Tämä tarkoittaa, että palveluita on tuotettava ny-kyistä enemmän yritysten ja yh-teisöjen voimin. Käytännössä yrit-

3Yksilönvapaudenvarjopuolet–arvojenmuutos

”Länsimaissa ja pohjoismaissa on ollut vahva arvopohja. Uskon, että se on keskeinen tekijä, joka on mahdollistanut kehityksemme. pikku hiljaa yhteinen arvopohja on kuitenkin murentunut. kun olemme pyrkineet yksilönvapauteen, emme ole ymmärtäneet, että sen tavoittelu johtaa yhteisen arvopohjan heiken-tymiseen. tämä kehitys vaatii, että kotona, kouluissa ja työpaikoilla keskuste-lemme lasten, nuorten ja läheisten kanssa siitä, mikä on oikein ja mikä on väärin. mikä tahansa ei käy.”

4Uusitaloustiedetekeetuloaan

”Jos talouskriisissä on jotain hyvää, voimme nyt miettiä valtavirran talousteorioiden osuvuutta. meillä pitäisi olla parempi ja monimuotoisempi käsitys siitä, miten yhteiskunnat ja talous toimivat, sekä siitä, millaisia mene-telmiä voimme käyttää tiedon hankkimisessa. nyt pitäisi rakentaa taloudellista päätöksentekoa täyteläisimmille malleille siitä, miten sosio-ekonominen järjestelmä toimii.

tarvitsemme uutta taloustiedettä, joka toimii markkinoiden seurannassa. nykyinen lähestymistapa ei toimi epävarmuuden vallitessa.”

52000-luvuntiedonsaastuminen,eliolekriittinen

”Kaikkien meidän ja myös liikemaailmassa toimivien ihmisten pitää kehittää itselleen kriittisyyttä suhteessa ympäröivään tietomassaan. tämä antaa paremmat mahdollisuudet pärjätä 2000-luvun maailmassa.”

Fanittaminen Yhden hengen

tehdasTuotantotavat muutoksessa

YRITTÄJÄ 2/2013

16

»» Elina Hiltunen hah-mottelee Suomeen konk-reettista tulevaisuuden prototyyppitaloa, jossa yksitäiset yrittäjät ja muut innovaattorit voisivat tes-tata pieniä projektejaan ja katsoa, miten ne toimivat.

Yhden hengen

tehdas

YRITTÄJÄ 2/2013

17

Meillä voisi nyt olla maailman ensimmäinen open source science -yliopisto, meillä oli ikkuna auki. Linus Torvalds on suomalainen, meillä olisi ollut mandaatti siihen.

– Mika Aaltonen

kuka mika aaltonen?Mika Aaltonen on kauppatieteen tohtori, ennakoinnin ja kompleksisuuden

dosentti, royal society of artsin jäsen ja itämeren alueen johtaja ja london school of economicsin senior associate -tutkija. hän työskentelee aalto-yliopistossa päätöksente-koon keskittyvän tutkimusalueen johtajana.

mika aaltonen toimii helsinki sustainabi-lity centerin toimitusjohtajana. voittoa tavoit-telematon yritys toimii verkostomaisesti ja on keskittynyt päätöksenteon parantamiseen, läpinäkyvyyden lisäämiseen ja analyysimene-telmien kehittämiseen ja soveltamiseen.

hän osallistuu hallitustyöskentelyyn kolmessa pienessä kotimaisessa ja kansain-välisessä startup-yrtyksessä.

täjille tuttu köydenveto viran-omaisvastuista eri sektoreilla jatkuu. Tulevaisuudentutkijan ja Aalto-yliopiston professorin sijaisuutta hoitavan Elina Hil-tusen mukaan näihin talkoisiin tarvitaan mukaan uudenlaisia rahoittajia tai rahoitusmuotoja.

– Monessa paikassa on uu-delleenorganisoinnin paikkoja, liika byrokratia tuo esteitä in-novaatioille. Huutelen arjen innovaatioiden perään ja pie-nien kokeilujen, joista voi läh-teä isompia juttuja leviämään. Kääntyisin rahoittajien puo-leen, että he lähtisivät rahoit-tamaan pienemmällä byrokra-tialla testausluonteisia liiketoi-minnan aihioita.

Viime aikoina lööppeihin on noussut isolla rahalla tehtyjä tutkimuksia, joista löytyy kau-niita ja hienoja sanoja, mutta konkretia puuttuu kokonaan, hän jatkaa viitaten professori Pekka Himasen johdolla teh-tyyn Siniseen kirjaan. Hiltunen peräänkuuluttaa rahoittajia mukaan arjen innovaatioihin, joista pikku hiljaa skaalaamalla voisi saada liiketoimintaa.

Myös Aaltonen nosti esiin kokeilevan ja uutta testaavan toiminnan merkityksen uuden liiketoiminnan synnyttämi-sessä. Hän kokee, että startup-kentässä on pitkälti kyse juuri siitä, että lähdetään nopeasti liikkeelle ja katsotaan, minne asti homma kantaa.

huOMIO MAhdOllISuuKSIIN

Mennään takaisin haasteisiin ja puhutaan suomalaisen yri-tystoiminnan kehityksen suu-rimmista jarruista tutkijan sil-min katsottuna. Yritysjohtajilta puuttuu usein rohkeutta.

– Mielestäni draivi, intel-lektuaalisuus, kansainvälisyys ja rohkeus ovat ominaisuuksia, joita tarvitaan. Meillä on pieni maa ja vähän ihmisiä. Meidän pitää pystyä mieltämään muut-tuvaa maailmaa uudella ta-valla, joka saa mukaansa toimi-joita Suomen rajojen ulkopuo-lelta. He eivät tule mukaan, jos teemme ”vanhoja” juttuja, vaan meidän pitää tehdä oikeasti uu-sia asioita.

Aaltonen mainitsee esimer-kin, jonka tarjoamat mahdolli-suudet menetettiin, kun ei tehty mitään.

– Meillä voisi nyt olla maail-man ensimmäinen open source science -yliopisto, meillä oli ik-kuna auki. Linus Torvalds on suomalainen, meillä olisi ollut mandaatti siihen.

Elektroniikka-alan yritys Philips on Elina Hiltusen mie-lestä hyvä esimerkki yrityk-sestä, jossa tulevaisuuden luo-taamiseen on kehitetty toimiva konsepti.

– Heillä on tulevaisuutta luotaava organisaatio design-puolella. Siellä he kokeilevat,

MeiltäMinulle

-tuotanto Miksi käsiteollisuus kasvaa?Tuotantotavat

muutoksessa

Verkkokaupan vallankumous

Tutkassa näkyvät markkinat

YRITTÄJÄ 2/2013

18

millainen voi olla tulevai-suuden keittiö, tulevaisuu-den asuminen tai muoti. He viestivät ulospäin ideoistaan muun muassa Youtube-vi-deoilla nähdäkseen ihmisten reaktiot ja järjestävät näytte-lyitä uusien näkemysten ym-pärille.

Yksi Philipsin näkemyk-sistä on ruokaprintteri. He ottavat projekteihinsa ulko-puolisia mukaan.

Hiltunen hahmottelee Suomeen konkreettista tu-

smartumin visio2025Smartum sai tilaisuuden katsoa aina vuoteen 2025 asti tulevaisuuden ennakoinnin konsulttiyritys pundan

visio2025-ohjelmassa. – varsinainen arkityötämme ohjaava strategia on laadittu

vuoteen 2016 saakka. kuitenkin vielä kauemmaksi vuoteen 2025 katsominen avasi silmiä ja muistutti maailman muuttu-misesta, sanoo smartum oy:n toimitusjohtaja Maarit Hannula.

smartumin tavoitteena on kymmenkertaistaa liikevaih-tonsa vuoteen 2025 mennessä. visioinnin yhteydessä laadit-tiin kolme erilaista tulevaisuuden skenaariota smartumille. punda näki muun muassa smartumin mahdollisuuden toimia suomea laajemmin kohdennetun rahan operaattorina riippu-matta siitä, onko rahoittajana työnantaja, kunta tai valtio.

– smartumilla on halu tulla nykyistä merkittävämmäksi yh-teiskunnalliseksi toimijaksi edistäen yhä useamman ihmisen hyvinvointia ja valinnanvapauksia.

visionamme onkin luoda hyvinvointia edistävän kohden-netun rahan ympäristö, jossa kaikki osapuolet voittavat.

levaisuuden prototyyppita-loa, jossa yksittäiset yrittäjät ja muut innovaattorit voisivat testata pieniä projektejaan ja katsoa, miten ne toimivat. Joukosta löytyneitä helmiä voi kehittää liiketoiminnalli-sesti.

Hiltunen on kirjoittanut strategista ennakointia kä-sittelevän kirjan Matkaopas tulevaisuuteen, joka ilmes-tyi toukokuussa 2012. Hän uskoo arjen innovaatioiden muuttavan maailmaa. //

19

Miksi käsiteollisuus kasvaa?

Tutkassa näkyvät markkinat Yhden hengentehdas

Uudet semsisanat

Hengellinen hypermarket

kirjan tekijöiden tulevaisuuspeli käyttöösiwww.mrandmrsfuture.com

Moni tuumii, että paku on timpurin tärkein työväline.

Sään ja pölynkestävä Samsung Galaxy Xcover 2 on jykevä älypuhelin ammattikäyttöön. Laitteessa on mm. erikoislasi kosketusnäytön suojana, taskulamppu ja GPS-navigointi, unohtamatta sähköpostia, kalenteria ja nettiselainta. DNA Y-paketissa myös netti ja liittymä on optimoitu yrittäjän tarpeisiin. Edun saat, kun asioit Y-tunnuksellasi.

Hae omasi lähimmästä DNA Kaupasta tai osta netistä: yrityskauppa.dna.fi

Samsung Galaxy Xcover 2

Mutta kyllä tämä on jokseenkin yhtä tärkeä.

€/kk/24kk(alv. 0%)

398DNA Y-paketti

15,90-25,90€/kk/24kk (alv. 0%)

0404_DNA_Y_Yrittaja_216x140_Xcover_Veijo.indd 1 18.3.2013 12.05

»¼ Yksikönjohtaja Jani Elorannan mukaan rahoi-tuksen saatavuus on hyvä ja yritysten rahoittajana Nordea on rahassa suurin.

YRITTÄJÄ 2/2013

20

TeKSTI jarmo hyytiäinen, KuVAT aleksi poutanen

Suomen Nordeassa ihmetellään tietoja yri-tysrahoituksen saatavuuden heikkenemi-sestä. Nordean yritysasiakkaiden yksikön-

johtaja Jani Elorannan mukaan rahoituksen saatavuus on yritysten osalta kunnossa. Yritys-rahoituksen määrät ovat viime vuonna kasva-neet hieman, ja pankki tavoittelee tällekin vuo-delle kasvua.

– Ymmärrämme, että talouden hitaan kas-vun aikana lainojen kysyntä on vaimeampaa, jo-ten pankki ei odota suurta volyymikasvua. Tämä johtuu kuitenkin siitä, että yritykset ovat inves-toinneissa varovaisia. Ei siitä, ettei rahoitusta olisi saatavilla, korostaa Jani Eloranta.

OP-Pohjola-ryhmän liiketoimintajohtaja Tony Vepsäläisen mukaan Yrittäjien selvitystä yritysten lainansaannin muutoksista ei ole syytä kyseenalaistaa. Ryhmän yritysluottokanta kasvoi viime vuonna liki kymmenen prosenttia. Alan yhteenlaskettu muutos oli samaan aikaan mii-nuksella. Tämä osoittaa, että toimijakohtaiset linjaukset yritysrahoituksessa poikkeavat sel-

saaminen vaihteleenordean mukaan yritykset saavat sekä käyttöpääomaa että lainaa investointeihin entiseen tapaan. Op-pohjola ei kyseenalaista yrittäjien näkemystä ja arvioi yritysrahoituksen saatavuuden heikentyneen.

västi toisistaan.Pankkien yritysrahoituksessa oli viime vuo-

den alkupuolella kasvua kahdeksan prosenttia, mutta loppuvuonna se pieneni viiteen prosent-tiin. Tämän vuoden alkuviikkoina luottojen ky-syntä on edelleen pienentynyt. Yritysluottojen kasvu on ollut pari prosenttia.

huhuJeN KeRTOMAA

Markkinahuhujen mukaan mm. Danske Ban-kista, Handelsbankenista, Paikallisosuuspan-keista ja Säästöpankeista on valunut asiakkaita kahdelle suurelle yritysrahoittajalle, OP-Pohjola-ryhmälle ja Nordealle. Menettäjät ovat arvioiden mukaan kääntäneet lainahanojaan tiukemmalle yrittäjien osalta.

Yrittäjien tekemä selvitys paljastaa, että pk-yrittäjien pääpankki vaihtui viime vuoden aikana. 38 prosenttia yrittäjistä ilmoittaa pääpankikseen nyt OP-Pohjolan ja 32 prosenttia Nordean.

Lainan

YRITTÄJÄ 2/2013

21RAHOITUS » Hyvät hankkeet rahoitetaan

– Markkinaosuutemme maan yritys-luotoista on noussut finanssikriisin al-kamisen jälkeen joka vuosi, yhteensä yli seitsemän prosenttiyksikköä. Vuoden-vaihteessa osuutemme oli 35 prosenttia, Vepsäläinen sanoo.

Jani Elorannan mukaan Nordealla on 170 000 pk-yritysasiakasta, joiden yhtei-nen lainakanta on 17 miljardia. Siitä 15 miljardia on perinteisiä luottoja ja 2 mil-jardia rahoitusyhtiön kautta annettuja luottoja. Tämän lisäksi suurasiakastoi-minnan luottokanta suuryrityksille on 10 miljardia.

– Yritysten rahoittajana Nordea on rahassa edelleen selvästi suurin, Elo-ranta ynnää.

TAVOITTeeNA KANNATTAVuuS

Talouden kehitys ja muutokset finanssi-markkinoilla ovat lisänneet pankkien kustannuksia, joten on luonnollista, että kustannukset heijastuvat yritysluotto-jen hintoihin.

– Korkokustannukset ovat pitkään

olleet matalana ja selvästi sekä euro- että muita kilpailijamaitamme edulli-sempia. Kun marginaali ja lainakorko lasketaan yhteen, olemme pitkän aika-välin keskiarvon alapuolella selvästi, Eloranta sanoo.

Sääntelyn lisääntyminen ja vuo-den vaihteessa käyttöön otettu pank-

vepsäläisen kuva tulossa

OP-Pohjola-ryhmä• yritysasiakkaita

(pankki) 350 000• yritysasiakkaita

(vakuutus) 150 000• yritysluottoja 17 miljardia• yrittäjien pääpankki, 38 %

»½ Liiketoimintajohtaja Tony Vepsäläinen on tyytyväinen OP-Pohjola-ryhmän etenemiseen pk-yritysten rahoittajana.

Nordea• yritysasiakkaita 170 000• yritysluottoja 17 miljardia• lisäksi luottoja suur­

yrityksille 10 miljardia• yrittäjien pääpankki, 32 %

kivero vaikuttavat monin tavoin pank-kien mahdollisuuksiin tai halukkuuteen kasvattaa yritysrahoitustaan. Myös luo-tonhakijoiden taloudellinen tila on mo-nessa tapauksessa nyt huonompi kuin aikaisemmin.

– Ei siis ihme, että yrittäjät ovat ko-keneet lainansaannin vaikeutuneen tai

läh

de:

su

Om

en Y

rItt

äjIe

n p

k-Yr

ItYs

barO

met

rIt

pk-yrityksen pääpankki

OP-Pohjola

Nordea

Danske Bank

Paikallisosuuspankki

Handelsbanken

Muu pankki

0 5 10 15 20 35 30 35 40 %

Säästöpankki

kevät 2013

kevät 2009

YRITTÄJÄ 2/2013

22

että rahoituksen hinta on kohonnut marginaalien nousun myötä, Vepsäläi-nen summaa.

Pankkien keskimääräiset pitkän ai-kavälin korot ovat alle 3 prosentin. Kun inflaatio otetaan huomioon, niin reaali-korko on joskus negatiivinen.

VÄhÄN VAIhTOehTOJA

Finnvera on hyvin mukana pienten ja keskisuurten yritysten rahoituksessa. Sen rooli riskirahoittajana on äärimmäi-sen tärkeä. Pankit tekevät Finnveran, Uusyrityskeskusten ja pääomasijoittaja-verkosto FiBANin kanssa hyvää yhteis-työtä. Tähän on lisättävä vielä työeläke-yhtiöt, jotka ovat yksi rahoituselementti

rahoituksen kokonaispaketissa. – Lähdemme siitä, että pankkirahoi-

tus on investoinneissa ykkönen, Elo-ranta kertaa.

Luonnollisesti pankki haluaa lai-noille aina turvaavat vakuudet. Yrittäjät ovat moittineet pankkeja myös käyttö-pääoman saamisen kiristymisestä. Täl-lekään väitteelle Jani Eloranta ei löydä perusteita.

– Käyttöpääomarahoitusta kysytään hieman aikaisempaa enemmän, mikä voi kertoa siitä, että kaikissa yrityksissä tulorahoitus ei riitä toiminnan rahoitta-miseen.

Investointilainojen ja käyttöpääoma-lainojen kiristyminen on ollut yhtä-läistä, sillä yritysten tuloskunto on huo-nontunut.

NOKKA NOuSuuN

Suuri huoli on, miten maan talous käännetään nousuun. Käänne edel-lyttää uusia investointeja, joihin ha-lukkuus on heikentynyt. Vepsäläinen muistuttaa, että kansallisen tavoitteen tulisi olla, että yhtään tervettä inves-tointia ei jäisi toteutumatta.

– Tarvitaan kestävää talouskasvua, ja ilman investointeja se ei toteudu. Yhteiskunnan intressi on, että pank-kien toimintaedellytykset ja rahoitus-järjestelmän toimivuus turvataan.

OP-Pohjola-ryhmän mielestä kansa-kunta elää yrittämisestä. Siksi pankki omalta osaltaan nostattaa uskoa tule-vaisuuteen, johon yrittäminen raken-tuu. //

Lainansaanti on vaikeutunut ja hinta on kohonnut marginaalien nousun myötä.HBC_Ilmo_216x148mm 15.3.2013 15:14 Page 1

Työmatkustajan paras hotellikortti- nyt myös mobiilissa

Hotel Bonus Club

Saat monipuoliset edut 48 hotellissa sekä niiden ravintoloissa,ja ostosi kerryttävät lisäksi kahta eri bonusta. Hinta on 25,-/vuosi.

Tilaa puhelimeesi myös HBC Mobiilikortti!Näin jäsenkortti ja edut ovat aina mukanasi.

Lisätiedot ja liittyminen vastaanotossa taiwww.hotelbonusclub.com.

23

TeKSTI jarmo hyytiäinen

Tekesin rahoitusvaltuus tälle vuodelle on 500 miljoonaa euroa. Kaksi kolmannesta

tulee yritysten käyttöön, ja yhdellä kolmanneksella rahoitetaan julkisen tutkimuksen, tutkimuslaitosten ja yliopistojen hankkeita ja projekteja.

Johtaja Ulla Hiekkanen-Mäkelä Tekesistä kertoo, että yritysrahasta 100 miljoonaa varataan alle 6-vuo-tiaille yrityksille: nuorille, aloittaville ja startupeille. Toinen sata miljoonaa osoitetaan pk-yrityksille ja loput 100 miljoonaa yli 250 hengen yrityksille.

Innostavaakasvua

Finnvera ja tekes vastaavat valtion erityisrahoituksesta yrityksille. uusien innovaatioiden rahoitus kohdistuu entistä enemmän pieniin ja aloittaviin yrityksiin.

YRITTÄJÄ 2/2013

24 RAHOITUS » Kasvuyrityksille koittaa kesä

Tekesin rahoitusperiaatteisiin kuuluu, että projektirahoitus yritykselle maksetaan jälkikäteen toteutuneiden kustannus-ten mukaan.

Raportoinnilla varmistetaan, että raha menee myönnettyyn tarkoitukseen.

ePÄONNISTuMISIA VÄhÄN

Tekesin mielestä liian pieni osa hank-keista epäonnistuu, sillä Tekesillä on ris-kirahoittajan rooli.

– Varmojen hankkeiden kanssa voi mennä pankkiin, Hiekkanen-Mäkelä tii-vistää.

Parikymmentä prosenttia Tekesin ra-hoittamista hankkeista onnistuu loista-vasti, ja niistä tulee menestyksiä tai ga-selliyrityksiä. Runsas puolet pääsee ta-voitteisiinsa, mutta ne eivät pysty kilpai-lemaan markkinoilla riittävästi. Runsaat parikymmentä prosenttia on niitä, joille ei tule kysyntää.

– Tekesin rahoittamista yrityksistä konkurssiin menee sama määrä kuin yrityksistä yleensä, 1,2–1,5 prosenttia.

Tekes rahoittaa uuden liiketoiminnan ja osaamisen luomista, jotta Suomi olisi jatkossakin kilpailukykyinen.

RISKIRAhAA SAA

Rahoitusmarkkinoiden muutos näkyy Finnveran toimitusjohtaja Pauli Heik-kilän mielestä selkeästi alalla. Talous-tilanne ja pankkeja koskeva sääntelyn muutos heijastuu pankkien käyttäy-tymiseen. Pankit valikoivat uudet asi-akkaansa tarkemmin. Tarkkoja ollaan myös niiden yritysten kanssa, joiden suunnitelmat eivät ole toteutuneet kaa-vaillusti.

– Hyvässä tuloskunnossa olevien yri-

– Jakoperusteiden muutos tehtiin vuosi sitten, jolloin ryhdyttiin panos-tamaan pk-yrityksiin, alkaviin ja nuo-riin yrityksiin. Ne saavat huonosti rahaa muualta, koska uskottavia näyttöjä ei vielä ole, Hiekkanen-Mäkelä taustoittaa.

INOVAATIOT KIINNOSTAVAT

Tekes on kiinnostunut kasvun mah-dollistavista innovaatioista. Jos yrityk-sellä on uusi toimintatapa, palveluidea tai palvelukonsepti, niin kehitysprojekti kaupallistetaan. Tämä erottaa innovaa-tiot keksinnöistä.

– Kun yritykset lähestyvät meitä hankkeillaan, niin toivomme, että kai-kista keskusteltaisiin kanssamme ennen rahoitushakemuksen jättämistä, Hiek-

kanen-Mäkelä korostaa.– Ennakkokeskusteluilla varmiste-

taan, että liiketoiminnan suunnitelma, kaikki asiakkaiden kartoitukseen ja kau-pallistamisen käynnistämiseen liittyvät vaiheet ja kustannukset ovat mukana projektissa.

Tekes rahoittaa kokonaisuuksia, joissa on uuden liiketoiminnan oivallus.

hAKeMuSTulVA

Tekesiin tulee 3 000 hakemusta vuo-dessa, joista hyväksytään 62–65 pro-senttia. Suuren hakemusmäärän vuoksi myös hyviä hankkeita hylätään.

– Sijoitamme veronmaksajien rahoja, ja siksi katsomme tarkkaan, mikä on lii-ketoimintapotentiaali, liikevaihtoarvio ja syntyvien työpaikkojen määrä. Hy-lättykään idea ei välttämättä ole huono, Hiekkanen-Mäkelä korostaa.

Tekes myöntää rahaa sekä avustuk-sina että lainoina. Laina sopii yrityk-selle, kun sen konsepti on pitkälle kehi-tetty ja tuote on lähellä kaupallistamis-vaihetta. Lainasta voi myös nostaa osan etukäteen.

Tekesin rahoitusperiaatteisiin kuu-luu, että projektirahoitus maksetaan yri-tykselle jälkikäteen toteutuneiden kus-tannusten mukaan. Hakemuksessa esi-tetään projektin toteutussuunnitelma, jossa eritellään kaikki kustannukset: palkkakulut, materiaalikulut ja ostopal-velut.

– Yleensä yritykset raportoivat Teke-sille puolivuosittain projektin etenemi-sestä ja siitä, minkälaisia kuluja on mak-settu. Tekes korvaa osuutensa raport-tien pohjalta.

»» Toimitusjohtaja Pauli Heikkilän mukaan rahoituksen kysyntä on viimevuotista hiljaisempaa inves-tointien vähäisyyden vuoksi.

»½ Johtaja Ulla Hiekkanen-Mäkelä odottaa kasvua ICT-alalta, terveyden-hoidosta ja ympäristötekniiikasta.

ale

ksI p

Ou

tan

en

YRITTÄJÄ 2/2013

25

Oma mainostoimisto Olavi Cre-ative Oy on työllistänyt graafi-sena suunnittelijana työsken-

televän Esa Ahosen syksystä lähtien. Ahosen ja tämän avopuolison työpanok-sella pyörineen yrityksen ei ollut tarkoi-tus kasvaa vielä, mutta kun sopivat pala-set alkuvuodesta loksahtivat paikoilleen, tuli seuraavan askeleen ottaminen kuin luonnostaan.

– Olemme pyöritelleet yritystoimin-

nan laajentamiseen liittyviä ajatuksia kolmen uuden kumppanin kanssa, Aho-nen kertoo.

– Neuvotteluissa harkitsimme kaikkea osakkuuksista tytäryhtiön perustami-seen, mutta lopulta päätimme perustaa aputoiminimen, jonka alle kolme uutta työntekijää palkataan.

Tavoitteenamme on ryhtyä työsken-telemään uudenlaisen viestintäkonsep-tin parissa.

lAINAA TARVITTAeSSA

Tähän asti Ahonen on pärjännyt ilman ulkoista rahoitusta.

– Yritykseen sijoitettu pääoma ja al-kukuukausiksi saatu starttiraha ovat riit-täneet, vaikka aloituskuluja on ollut pal-jon. Tulot olen ohjannut pääosin mark-kinointiin ja lisätöiden hankintaan. Täl-laista yritystä on mahdollista pyörittää kotitoimistosta pienellä budjetilla.

TeKSTI terhi pääskylä-malmström, KuVAT jarkko virtanen

Lainaa vai ei?Osa yrittäjistä suhtautuu lainarahaan myönteisesti, toiset keksivät muita selviytymiskeinoja.

tysten rahoituksen pankit hoitavat ku-ten ennen. Rahan hinta on kuitenkin noussut, sillä regulaatiomuutokset ja riskien nousu näkyvät rahan hinnassa. Pankit nostavat marginaalejaan riskien kasvun myötä.

– Toinen puoli on se, että Euroopan taloustilanne vaikuttaa suoraan pk-yri-tyksiin, koska niiden vienti suuntau-tuu ennen kaikkea Eurooppaan. Se pi-tää investointiodotukset alhaisina. Nyt ei investoida – ei valitettavasti ehkä edes

riittävästi.Nämä kaksi asiaa yhdessä ovat johta-

neet siihen, että yritysten velkaantumis-asteet ovat laskeneet ja rahoituskysyntä on pysynyt alhaalla. Pankkien ja Finnve-ran rahoituskysyntä on alempana kuin viime vuonna investointien vähäisyyden vuoksi.

Finnvera jakaa yrittäjien lainoitusris-kin pankkien kanssa. Pienimmässä yk-sinyrittäjäkokoluokassa, 35 000 euroon asti, Finnvera voi olla ainoa rahoittaja.

Siitä ylöspäin riski jaetaan pankkien kanssa, ja jos pankki ei ole valmis hoita-maan rahoitusta yksin, niin Finnvera tu-lee mukaan.

– Rahoitusjärjestelmän yksi tehtävä on ohjata rahoitus kannattavimpiin koh-teisiin, ja rahoittajien valikoivuus on nyt aiempaa tarkempaa. Rahoittajat edellyt-tävät yrityksiltä myös omaa pääomaa. Kyse on siis kokonaisuudesta, jota yri-tys, oman pääoman sijoittajat, pankki ja Finnvera rakentavat yhdessä.

YRITTÄJÄ 2/2013

26

Nuori yrittäjä uskoo jatkavansa sa-malla linjalla, mutta mahdollinen lai-nanottokaan ei pelota. Ahonen on jo tu-tustunut Finnveran tarjoamiin rahoitus-mahdollisuuksiin.

– Yrityksen nopea, voimakas kasvu ei välttämättä ole mahdollista ilman lainaa, Ahonen myöntää.

– Mahdollisella lainarahalla näen en-nen kaikkea hankkivani ja päivittäväni kalustoa, kuten tietokoneita, ohjelmis-toja, kameroita ja videokameroita.

Mikäli lainanakki napsahtaa, on Aho-sen mukaan tärkeintä suhteuttaa ulko-puolinen rahoitus yrityksen suunnitel-tuihin tuloihin.

– Ideaalitilanteessa lainasta pääsee eroon parin kolmen vuoden sisällä.

SPONSOROI ITSe

Vantaan Rekolassa sijaitseva Competi-tion & Sales CS Oy on pyörinyt ilman lai-narahaa. Ann-Mari Patshijew on toimi-nut yrittäjänä yli 20 vuotta, joista 13 kos-metiikan maahantuonnin parissa.

– Aloitin tyhjästä ja ostin varaston sisään omalla pesämunalla, Patshijew muistelee nykyisin neljä henkeä työllistä-

vän yrityksensä alkuvaiheita. Kosmetiikkayritys on pyörinyt tulora-

hoituksella eli käytännössä tuotemyyn-nillä. Patshijew ei ole turvautunut ulko-puoliseen rahoitukseen edes laajentaes-saan ja uusia työntekijöitä palkatessaan.

– Omasta pussistahan se on pois, pit-kän linjan yrittäjä naurahtaa.

– Vaikeina aikoina työntekijöiden palkkoja on maksettu lapsilisistä, ja tar-vittaessa yritykselle on lainattu rahaa perheen tililtä.

Yhden myönnytyksen Patshijew silti muistaa tehneensä.

– Yhtä isompaa tuotesarjaa varten otin pankista remburssin.

Patshijewin mukaan lainaraha on suhteellisen edullista, mutta sitä ottavan on laskettava yrityksensä rahoitus huo-lellisesti.

– Nykyään näkee valitettavan paljon yrityksiä, joilla ei ole minkäänlaisia elin-mahdollisuuksia eikä käsitystä talouden realiteeteista. Ja silti otetaan lainaa.

Hyväksi havaittu keino markkinoin-tiin, asiakashankintaan ja yritystoimin-nan pääomarahoitukseen on Patshijewin mukaan sponsorointi. Hän on yrityksi-neen toiminut vuosia erilaisten missi-produktioiden, elokuvien ja julkisuuden henkilöiden sponsorina.

– Sponsorointi ei missään nimessä ole ilmaista. Yrittäjän ja hänen työn-tekijöidensä aika on rahanarvoista, ja myös tuote- ja matkakustannukset jäävät

sponsorin maksettaviksi. Vastapainona saamme kuitenkin näkyvyyttä edusta-mallemme brändille sekä kasvatamme verkostojamme. Sponsorointi ei tuo myyntiin konkreettista piikkiä, mutta brändin näkyvyydellä on yritystoimin-nan kannattavuudelle pidempiaikainen hyöty. //

»» Suunnittelija Esa Ahosen mielestä lainarahalla kannattaa ostaa käyttökalustoa.

»¾ Kosmetiikkayrittäjä Ann-Mari Patshijew ei ole pankkilainoja tarvinnut.

MYöNTeISeT MeRKIT

Pienissä ja keskisuurissa yrityksissä on toimeliaisuutta. Yritykset kehittelevät Heikkilän mielestä tuotteitaan ja pyrki-vät viemään niitä maailmalle. Kansanta-louden tilasta on vaikea tehdä osuvia en-nusteita.

– Ekonomisteillakin on lyhyet valot päällä, sillä hekään eivät näe, mihin Eu-rooppa on menossa. Jotkut tosin ovat sanoneet, että pohjassa kolistaan kesällä

ja loppuvuodesta lähdetään nousuun. Jos tämä pitää paikkansa, niin hyvä, Heikkilä ynnää.

Rahoitusmarkkinoiden todellinen ti-lanne on toimitusjohtaja Pauli Heikki-län mielestä parempi kuin julkisuudessa puhutaan. Pankkien ja Finnveran puo-leen voi kääntyä hyvin hankkein.

Marginaalit ovat nousseet, mutta pohjakorko on niin alhaalla, että rahoi-tuksen kokonaiskulut ovat edelleen hy-vin alhaiset. //

Pankkien ja Finnveran rahoituskysyntä on alempana kuin viime vuonna investointien vähäisyyden vuoksi.

YRITTÄJÄ 2/2013

27

Bisnesenkeli Petri Lehmuskos-kella on vahva yrittäjätausta, sillä hän perusti ensimmäisen

yrityksensä 18-vuotiaana Turussa. Hän teki ensimmäiset enkelisijoituksensa vuonna 1988 ja sen jälkeen startup-yri-tykset ovat saaneet lähtöpaukkuja joh-donmukaisesti.

– Yrittämiseen kuuluu ahneus, ilman sitä ei menesty, tiivistää Gorillaventures-yhtiön osakas Petri Lehmuskoski toi-mintansa.

Aloittavien yritysten tukemiseen liit-tyy auttamisen halu, mutta kyse ei ole hyväntekeväisyydestä. Enkelitoimin-nalla menestyminen on taitavan työn tu-losta.

– Suomessa toiminta on erilaista, koska enkeleiden tuotot tulevat exiteistä, joita ei täällä oikeastaan tapahdu, Leh-muskoski kertoo.

Kasvuyrityksestä irtautuminen on hankalaa, koska toimintakuntoon viri-tettyjen yritysten ostajilta vaaditaan ko-koluokka, johon harva yritys Suomessa

pääsee. Yrityskulttuuriimme ei kuulu yritysten ostaminen.

– Esimerkiksi Nokia osti vahvuutensa aikoina vähän suomalaisia yrityksiä. Sen sijaan se osti kymmen- tai satakertaisen määrän ulkomaalaisia yrityksiä.

Voi olla, että startupeista suurin osa tähtääkin vain kotimaisille markkinoille.

– Useimmat yrityksemme tai startup-ien tuotteet on tarkoitettu sinisilmäisille, vaaleahiuksisille ja suomea puhuville henkilölle, joita ei ole Lontoossa monta, Lehmuskoski kajauttaa.

KOlMe VeIKKAuSTAPAA

Toimivien markkinoiden koko on oh-jaava tekijä. Esimerkiksi Englannissa kasvuyritysten ostoja tehdään paljon, mutta siellä sijoitetun pääoman tuotto olikin pari vuotta sitten 22 prosenttia, Yhdysvalloissa se oli 27 prosenttia.

– Tämän lisäksi osaamisemme on tek-nologiavetoista, joten emme osaa antaa

TeKSTI jarmo hyytiäinen, KuVA aleksi poutanen

Enkeleitä – onko heitä?

aloittavien yrittäjien ongelmaksi väitetään rahapulaa, mutta bisnesenkelin mukaan raha ei ole ongelma. tärkeintä on startup-yrityksen tiimin oppimiskyky, ei sen idea. Oppimiskykyiset tiimit saavat rahaa.

• 47 vuotta• yo­merkonomi, turun

kauppakorkeakoulu (emBa osia), harvard Business school (Gmp)

• 1959 vanhempiensa perusta-man lanka- ja käsityötarvik-keiden tukkuliikkeen yrittäjä

• 1975 kodinsisustus­ ja lahjatavaraliike seistop oy

• 1983 toptronics tmi• 1989 turun tietokeskus oy• 2000­luvulla laajentuminen

pohjoismaihin• 2005 toptronics oy:n

yrityskauppa • 2005 pohjoismaiden ja

Baltian toimitusjohtaja • 2008 suomen­myynti­ johtaja

petri lehmuskoski

YRITTÄJÄ 2/2013

28 SIJOITTAMINeN » Bisnesenkeli lentää liihottaa

Valintaperusteeni on tiimi, tiimi, tiimi. Voin sijoittaa ihan mihin alaan tahansa.

enkelisijoittajille oikeaa roolia. Petri Lehmuskoski luokit-

telee enkelisijoittajat kolmeen luokkaan. Ensimmäiseen kuu-

luvat V5-pelaajat, jotka tietä-vät, miten hevoset juoksevat

ja miten lämpötila vaikuttaa juoksuun. Toisen ryhmän muodostavat vakioveikka-uspelaajat, joilla muuttu-jia on paljon vähemmän – 1 x 2. Tyypillisesti va-kioveikkaajat toimivat sa-malla teollisuudenalalla, mistä heillä itsellään on

osaamista.– Suomesta puuttuvat

Lotto-pelaajat, jotka ovat su-perenkeleitä. Se edellyttää heiltä merkittävää varallisuutta, jota Suomessa on vain muutamalla.

Lehmuskoski on tavannut Yhdysvalloissa enkeleitä, joiden varallisuus alkaa sadoista mil-joonista.

TIIMISSÄ ON TAIKAA!

Lehmuskoski kertoo, että hän on herra X, joka sijoittaa tiimeihin.

– Valintaperusteeni on tiimi, tiimi, tiimi. Voin sijoittaa ihan mihin alaan tahansa.

Kiinnostuksen yritykseen rat-kaisee tiimin oppimiskyky, ei idea. Lehmuskoski kuvailee it-seään systemaattiseksi skannaa-jaksi, sillä hän käy läpi vuodessa suuren määrän startuppeja.

– Saan vuodessa 450 pape-riehdotusta ja näen tuplaten sen määrän ehdotuksia.

Paperiseulonnan jälkeen hän tutustuu tiimiin normaalisti kol-men kuukauden ajan.

– Haen yrityksiä, joille voi tulla teollinen ostaja, koska ne ovat juuri niitä yrityksiä, joista exitejä tehdään.

Teollisten ostajien keski-kauppasummat liikkuvat mil-joonissa euroissa, ei kymme-nissä tai sadoissa miljoonissa.

AluSSA OllAAN

Enkelitoiminta on Suomessa al-kuvaiheessa, sillä esimerkiksi Lehmuskoski on tehnyt yk-sinomaan enkelibisnestä vasta vuodesta 2005. Hän kutsuu toi-mintaansa strukturoiduksi si-joittamiseksi.

– Mietimme, mitkä sijoitus-muodot ovat parhaimmat yri-tykselle. Olisiko se osakepää-omalaina, ja mikä on exit-stra-tegia, koska se vaikuttaa moniin asioihin. Lainalla saa sen sijaan sijoituspääoman nopeasti pois ja raha pääsee kiertoon, Leh-muskoski erittelee.

Hän uskoo, että enkeleillä on liiketoiminta- ja asiakasosaami-sessa paljon annettavaa. Hänen oma osaamisensa on tukkukau-pasta, mutta enkelinä hän on te-kemisissä pääasiassa kasvavien teknologiayritysten kanssa.

– Pienellä maalla on toki ra-joitteita valtion toiminnassa, mutta silti valtion pitäisi lähteä aktiivisesti turvaamaan enkelei-den exitejä. //

YRITTÄJÄ 2/2013

29

lähtisitkö yritystreffeille?

Yrityssenssit on hyvä tapa hankkia yksityistä pää-

omaa muiden verkostoitumis-tilaisuuksien tavoin. koskaan ei tiedä, kuka tulee vastaan ja mikä on kenenkin intressi.

yrityssenssitoiminta alkoi vuonna 1993. konseptin kehittäjä on Jaana Vähäoja. toiminnan ideana on löytää uusia yhteistyö-kumppaneita ja mahdollisuuksia.

tähän mennessä on järjes-tetty yli 160 yrityssenssit, joihin on osallistunut yli 40 000 yri-tystä.

vähäojalle on myönnetty senssimeklarin työstä suomalai-sen työn liiton avainlippu-kun-niakirja vuonna 1994.

lähde: www.YrItYssenssIt.cOm

»¼ – Kun mummoni jäi yksin ukin kuoltua, aloin huolestua hänen sosiaali-sista kontakteistaan. Siitä syntyi ajatus Pienen pii-rin perustamisesta, sanoo Matti Kari.

YRITTÄJÄ 2/2013

30

TeKSTI anne lampinen, KuVAT pirita särmä

Pieni piiri Oy on internetin väli-tyksellä kuvapuheluita ikäihmi-sille tarjoava palvelu.

– Kun mummoni jäi yksin ukin kuol-tua, aloin huolestua hänen sosiaalisista kontakteistaan. Siitä syntyi ajatus Pienen piirin perustamisesta, sanoo Matti Kari.

Hän on yksi IRC-Gallerian perusta-jista. Itseään nörtiksi kutsuva Kari kii-rehtii korjaamaan, etteivät tekniikan vä-lityksellä tapahtuvat sosiaaliset kontaktit korvaa ihmisten välisiä kohtaamisia.

Pienen piirin liikeidea perustuu sii-hen, että tekniikaltaan yksinkertaista ku-vapuhelinta voi käyttää ihminen, joka ei osaa tai halua käyttää tietokonetta eikä tablettia.

Pieni piiri Oy on perustettu 2010. Yritys alkoi kasvaa, kun pääomasijoit-taja Panu Parviainen investoi yrityk-seen viisikymmentätuhatta euroa. Myös Mikko Järvinen on sijoittanut huomat-tavan summan yritykseen.

– Yksityisten pääomasijoittajien

mummopieni piiri on kehittänyt ikäihmisten tarpeisiin soveltuvan kuvapuhelimen, joka on täysiverinen sosiaalisen median tuote. sen suunnittelun laittoi liikkeelle leskeksi jäänyt mummo.

kanssa on ollut helpompaa, julkisen ra-han kanssa on ollut vääntöä enemmän. Varsinkin some-alalla yli puolen vuoden ennusteet ja arviot ovat lähes mahdotto-mia antaa, ja niitä julkisen rahan saami-nen edellyttää, toteaa Kari.

MeRKITTÄVÄ ASIAKAS

Rahoittajien lisäksi Pieneen piiriin luot-tavat monet.

– Miina Sillanpää Säätiö käyttää pal-veluitamme. Se on Suomen suurin yksi-tyinen hoivapalveluita ikäihmisille tuot-tava palvelujen tarjoaja, selvittää Kari.

Vaikka ”kuvapuhelut internetin väli-tyksellä” kuulostaa Skype-slangilta, asia ei ole niin. Pienen piirin kehittämät ku-vapuhelut sisältävät vaativaa teknolo-giaa, joka edellyttää mittavia investoin-teja.

- Pieni piiri on sosiaalisen median palvelu, jossa voi pitää yhteyttä läheisiin

muusana

»½ Matti Kari ja testipuhelu mummolle.

ja ystäviin sekä tutustua myös uusiin yh-teisen tekemisen kautta, tiivistää Kari.

Teknologisia liikeideoita tai innovaa-tioita ei varmuudella pysty patentein suojaamaan. Kilpailijat voi pitää turval-lisen matkan päässä tuotekehityksellä ja

YRITTÄJÄ 2/2013

31SIJOITTAMINeN » Salainen sijoittaja

tilanne yritysrahoitusmarkki-noilla näyttää ristiriitaiselta. luotto-

kysyntää on ja ei ole. rahoituksen saata-vuus on joidenkin mielestä vaikeutunut huomattavasti ja toiset ovat huoman-neet melko vähäisiä muutoksia siinä. pankkien kansainvälinen säätely on kai-kille sama, mutta käytännön luottopo-litiikassa on huomattavia pankkikohtai-sia eroja.

varmaa on, että markkinatilanne on vaikeampi ja erilainen kuin esimerkiksi 5–6 vuotta sitten. toinen varma asia on se, että yritysrahoituksen monipuolistu-minen olisi kaikkien etu.

julkiset rahoituslaitokset täydentä-vät hyvin pankkien yritysrahoitusta, ja myös pääomasijoittamisen suosio on nousussa. silti pk-yritysten ylivoimaisen enemmistön päärahoittajina ovat pankit – niin nyt kuin tulevaisuudessa.

tästä syystä olisi tärkeää, ettei pank-kien yritysrahoitukseen tule enää lisäkit-kaa mistään suunnasta. päälle painava kansainvälinen säätely on painava jarru yritysrahoitukselle, mutta onneksi sen yksityiskohtia ollaan lieventämässä pk-yritysten kohdalla.

kansallisessa politiikassa on kuiten-kin menty toiseen suuntaan. Uusi pank-kivero on haitallinen ja kertoo siitä, kuinka vahvoja pankkivastaisia asenteita edelleen on. pankkiverossa oleellista on sen kohtaanto: ketkä veron lopulta mak-savat. maksumiesten eturivissä ovat pk-yritykset, koska veron perustana ovat pankkien riskipainotetut saamiset, ja niissä yritysluottojen paino on monin-kertainen asuntoluottoihin nähden. pankkiveroa voi siis minimoida vähen-tämällä yritysrahoitusta. samaan aikaan pk-yrityksiltä odotetaan nopeaa kasvua ja kansainvälistymistä. ja siihen tarvi-taan rahoitusta.

ei enää lisäkitkaa

markkinajohtajuudella.Yritys on kasvuhaluinen.

Viime vuoden liikevaihto oli sa-tatuhatta, ja tämän vuoden ta-voite on viisinkertainen.

MIKSI RAhOITTAJA KIINNOSTuI?

Yksityinen pääomasijoittaja Panu Parviainen sijoitti Pieneen piiriin oman sijoitusyhtiönsä kautta.

- En ole riskisijoittaja. Toi-min pienillä panoksilla, sijoitan viisinumeroisia lukuja alkuvai-heen yrityksiin. En laske tulevia tuottoja taloudellisilla tunnuslu-vuilla, sanoo ekonomi Panu Par-viainen.

Kauppatieteilijä Parvinen ta-pasi Pienen piirin Matti Karin puolitoista vuotta sitten Slush-tapahtumassa.

– Se on paras Pohjois-Eu-

Tekniikaltaan yksinkertaista kuvapuhelinta voi käyttää ihminen, joka ei osaa tai halua käyttää tietokonetta eikä tablettia.

»½ – Minuun teki vaikutuksen Matti Karin ja kumppaneiden innostuneisuus ja vahva tekemisen palo, sanoo Panu Parviainen.

roopan verkostoitumistilaisuus, jossa on tuhansia pääomasijoit-tajia ja yrityksiä, jotka etsivät ra-hoitusta. Meininki on mahtava.

– Minuun teki vaikutuksen Matti Karin ja kumppaneiden in-nostuneisuus ja vahva tekemi-sen palo. Ja olihan silläkin mer-kitystä, että pojat olivat perusta-neet huippusuositun IRC-Galle-rian, sanoo Parviainen.

Hän on luonut omat liiketoi-mintansa kannukset tuomalla soittoäänet puhelimiin ensim-mäisenä maailmassa. Yrittäjäper-heessä kasvanut Parviainen ko-rostaa kansainvälisten markki-noiden merkitystä.

– Suomi on hyvä maa perustaa yritys, mutta kasvuyrityksen on kansainvälistyttävä. Uskon, että minulla on paljon annettavaa ni-menomaan kansainvälisen liike-toiminnan kehittämisessä, toteaa Parviainen. //

NÄKÖKuLMATimo Lindholm sY:n varatoimitusjohtaja

YRITTÄJÄ 2/2013

32

lfehnAR

33KOlUMNI

kirjoittaja on liiketaloustieteen professori Åbo akademissa turussa.

YRITTÄJÄ 2/2013

pekk

a s

IpO

la

Keskustelin kuukausi sitten erään työttömän ystäväni kanssa. hän joutui työ elämän ulkopuolelle jonkin aikaa sitten, mutta on tämän jälkeen yrittänyt rakentaa itselleen työtä ja tulevaisuutta uudella alalla. hän on opiskellut ja koonnut uutta port-foliota, työstänyt kirjaa, yrittänyt työllistää itseään.

sitten, joulukuussa, hän sai mahdollisuuden. työ, keikka, hyvä referenssi ja pieni summa rahaa. koska hän on joutunut turvautumaan toimeentulotukeen, niin palkkio täy-tyy tietenkin ilmoittaa kelalle. mutta milloin? silloin kun työt tehtiin, vai silloin kun hän saa rahat? koska köyhän täytyy miettiä kassavirtojaan kovin tarkasti, hän oletti, että hän ilmoittaa olleensa työssä silloin, kun rahat tulevat tilille – ja teki näin, rehellinen kun on. tulos? poliisiasia ja syyte petoksesta. monta ihmistä miettimässä ja selvittämässä. ja pieni ihminen, joka vain halusi yrittää ja pärjätä.

puhumme suomessa paljon siitä, että ihmisiä tulisi kannustaa yrittämiseen ja itsensä työllistämiseen. samalla meillä on tukijärjestelmiä, jotka ovat kömpelöjä, työllistävät yllättävän monta virkamiestä ja jotka ennen kaikkea pitävät ihmiset kiinni tuissa. jos teet mitään, yhtikäs mitään, samalla kun olet järjestelmän osana, sinulta voidaan viedä kaikki pois. onko poika leikannut ruohikkoja ja saanut siitä lantin tililleen? se lasketaan ruokakunnan tuloiksi ja voidaan käyttää tukien leikkaamiseen. pysy lestis-säsi, siis, tai lähinnä tukijärjestelmän katiskassa.

tästä syystä olenkin miettinyt perustulomallia yhä enemmän. moni vierastaa tätä ja pelkää, että se johtaisi yhteiskunnan yleiseen veltostumiseen. olettamuksena on, että moni kokisi, ettei töitä tarvitse tehdä lainkaan ja että ”oleskeluyhteiskunta” vain vahvistuisi. monen mielestä perustulomalli on yritteliäisyyden vastakohta. minä en ole siitä varma.

nyky-suomessa on turvaverkko, mutta siinä on reikiä ja siihen voi jäädä kiinni. se on verkko, joka ei tue yrittäjiä. ja jos henkilö haluaa olla yrittäjä, niin hänetkin se sitoo pikemmin tukiin kuin yrittäjyyteen. perustulo voisi antaa kaikille tarpeeksi turvaa lähteä yrittämään, eräänlaisena yleisenä seed-funding-mallina, ilman byrokratiaa ja esteitä, joita nykyjärjestelmä niin mielellään rakentaa.

yrittäjällä olisi tällaisessa järjestelmässä aina minimirahoitus työlleen. nuorten tar-vitsisi miettiä, kannattaako yrittää, koska perustulomallissa lisätienestit eivät ole itseltä pois. romantikko kun olen, unelmoin maasta, jossa jokaisella on mahdollisuus toteuttaa itseään, miettimättä virkamiehiä. perustulo voisi olla tapa toteuttaa itseään.

entä ystäväni? hän totesi, ettei kannata taistella tuulimyllyjä vastaan. hän ei enää yritä yrittäjäksi. hän hakee töitä ja nostaa tukia. kysyin mitä hän tekisi, jos tarjoaisin hänelle keikan. hänen vastauksensä oli kireähkö: ”kiittäisin ja kieltäytyisin!” //

Yrittäjä ja perustulo

Pysy lestissäsi, siis, tai lähinnä tukijärjestelmän katiskassa.

Hyviä, ammattitaitoisia ilmastointialan työntekijöitä ei ole vapailla markki-noilla, joten ne pitää valmistaa itse.

Tämän tietää Seinäjoen Ilmastointia kymme-nisen vuotta johtanut Tuomas Hautaluoma. Hän tuli ruoriin isänsä jalanjäljissä 23-vuotiaana nuorena miehenä. Isä oli puhdasverinen nokiko-lari, firman nimi olikin alussa Seinäjoen Ilmas-tointi ja Nuohous.

Yrityksen työntekijöiden keski-ikä on 27–28 vuotta, talossa on pari nelikymppistä.

– Monet tulevat tänne pystymettästä. Täällä heistä syntyy koulutuksen sekä työkokemuksen myötä alan rautaisia ammattilaisia, Hautaluoma kertoo.

Pääosa taloon tulleista on oppisopimuksella, tai he ovat käyneet peruskoulun. Harvalla on alan ammattikoulutus saati työkokemusta. Myös työ-elämästä syrjäytyneitä Hautaluoma on ottanut

TeKSTI ossi keisala, KuVAT veli-pekka katajamäki

seinäjokelaisella toimitusjohtajalla tuomas hautaluomalla on johtajan taito hyppysissään. hänen mielestään yritysten kannattaa ottaa töihin nuoria työntekijöitä, sillä ”vaippaikäisissä” on tulevaisuus.

harjoitteluun. – Ajattelen niin, että jokaisen yrittäjän pitäisi

ottaa yhteiskuntavastuuta etenkin nuorista ja syrjäytyneistä.

Vastuuta hän ottaa myös toimimalla yrittäjä-järjestössä Seinäjoen Yrittäjien hallituksessa ja Etelä-Pohjanmaan Yrittäjien nuorten yrittäjäryh-mässä sekä Suomen Yrittäjien nuorten yrittäjien valiokunnassa.

Hautaluoman pataljoonaan kuuluu kymme-nen henkilöä, työkeikkoja on ollut 50 kunnassa tai kaupungissa. Liikevaihto nousi viime vuonna 80 prosenttia.

– Viime tilikauden kasvu oli nopeampaa kuin suunnittelimme ja toi joitain ongelmia. Nyt hie-man himmaamme ja keskitymme koulutukseen sekä yhteistyön kehittämiseen. Siten on parem-mat mahdollisuudet laajentua alueellisesti.

– Meillä on 12 yrityksen kanssa valtakunnal-

parhaat työntekijätPystymettästä

YRITTÄJÄ 2/2013

34 JOHTAMINeN » Työntekijä yrityksen voimavara

»» Tuomas Hauta-luoma antaa vas-tuuta nuorille ja syrjäytyneille sekä kannustaa heitä.

YRITTÄJÄ 2/2013

35

Bonuspalkka tehdään tasapuoliseksi, mutta se ei ole helppoa. Bonusta saa tuloksien mukaan.

linen yhteenliittymä Sisäilmamestarit. Voimme pienelläkin varoitusajalla hoi-taa ison urakan, kun laitamme voimava-rat yhteen, Hautaluoma painottaa.

BONuKSIA TYöSTÄ JA KuNTOIluSTA

Työtekijät ovat yrityksen voimavara. Heidän hyvinvointinsa on kunnia-asia, ja se näkyy myönteisesti työmailla. Yh-dessä ammattikorkeakoulun kanssa yh-tiö suunnittelee työntekijöilleen tulos-palkkausta Pekka Niskan luoman kun-

vauhti nollaa pään

tuomas hautaluoman mieliharrastus on seitse-

män vuoden ajan ollut autour-heilu. hän ajaa kilpaa legendsiä, joka on suomen suosituin rata-autoluokka.

– kun pääsen rattiin ja vauh-tiin, pääkoppa tuulettuu ja nol-laantuu. se on terapiaa, kun autolla mennään parhaimmil-laan kahtasataa. varikolla ja iltapippaloissa pääsen tapaa-maan muita samanhenkisiä kisoihin osallistuneita kuljettajia ja mekaanikkoja, hautaluoma sanoo.

hän luonnehtii itseään keski-tason kuskiksi, jolle kisoja tulee kesällä ja talvella muutama.

– on se aikamoista haipak-kaa ja hauskaakin, kun 40 autoa on samalla viivalla. vaikka mistä peilistä katsoo, autoja on joka puolella. kun teet pienenkin vir-heen, kymmenen autoa porhal-taa ohi, hautaluoma naurahtaa.

kesän kohokohta on ”kotira-dalla”, teollisuusalueella järjes-tettävä seinäjoen vauhtiajot.

tobonusjärjestelmän pohjalta.Työstä ja hyvästä kunnosta työntekijä voisi hyötyä yhteensä jopa pari tuhatta euroa vuodessa.

– Bonuspalkka tehdään tasapuoli-seksi, mutta se ei ole helppoa. Bonusta saa tuloksien mukaan. Lenkkeilystä bo-nus voisi olla euron ja pyöräilystä 25 senttiä kilometriltä.

Myös kuntotestistä saa bonusta, ku-ten myös sairaslomien vähäisyydestä.

Yhtiön johtamisessa toimitusjohta-jan rooli rakentuu Hautaluoman mie-lestä muutamasta asiasta.

– Tarjouslaskenta, urakkaneuvotte-

lut, palaverit, ja kehittämishankkeet. Tarvittaessa puen haalarit päälle. Tällä hetkellä käytän paljon aikaa työhyvin-vointiin liittyvässä projektissa.

Yhdellä työntekijöistä, Mika Sillan-päällä, on ollut Tuomaksen leipiin tul-lessa vankka ammattitaito, sinkittäjä.

– Olisi pitänyt hakeutua tänne ai-kaisemmin. Työilmapiiri on loistava ja täällä ajatellaan työtekijää ihmisenä. Huumori on mahtava kaikkien kesken. Hyvä yhteishenki on työmaalla tärkeää, ja pitää osata nauraa myös itselleen niin kuin meidän pomokin tekee, Sillanpää sanoo. //

»¼ Tuomas Hautaluoma on hurahtanut pieneen koppi autoon, jolla ajetaan moottoriratakisoja kesäisin ja jäärataa talvella.

YRITTÄJÄ 2/2013

36

avoimuus kantaa hedelmääruotsalaiset yritysvalmentajat menivät eläintarhaan seuraamaan simpanssien käyttäytymistä oppiakseen heidän tapaansa johtaa. Inhimillisempää johtajuutta voi oppia apinoilta.

Johtaja, TeKSTI riikka koskenranta, heNKIlöKuVA pekka sipola

JOHTAMINeN » Lajitoverit opettavat

lähde: tommy lundberg ja Ola berggren sekä apinajohtajan käsikirja.

Luo turvallinen työympäristö. stressi, rauhattomuus ja kiusaantuneisuus poistuvat läheisyyden ja avoimuuden ilmapiirissä, Tommy lundberg ja Ola Berggren kirjoittavat maaliskuussa ilmestyneessä apinajohtajan käsikirjassa.1

uteliaisuus saa aikaan ihmeitä. – Uteliaisuus saa meidät hyppäämään alas puusta ja kehittämään itsellemme täysin uusia taitoja. Uteliaisuutta ei voi synnyttää komentamalla. voit vain näyttää hyvää esimerkkiä.2

Opi johtamaan nuoria. nuorille ja nuorille aikuisille ohjeiden ja määräysten antaminen ei ole paras tapa johtaa. heille kannattaa antaa selkeä kuvaus ongelmasta, haastaa heidät voittamaan se ja saada heidät tuntemaan itsensä sankareiksi.3

»½ Kirjan kirjoittajat Ola Berggren (vas.) ja Tommy Lundberg.

pIXm

ac YRITTÄJÄ 2/2013

37

TeKSTI taru mälkiä, heNKIlöKuVA mercuri international

Yksilöllinenjohtaminen

Johtamisen suurimpana haasteena on osata kohdata jokainen johdet-tava yksilönä. Tuntea hänet sekä

henkilönä että työntekijänä, tuntea hä-nen tilanteensa ja antaa hänelle hänen odotuksiaan vastaavaa palautetta ja tu-kea, sanoo Mercuri International Oy:n toimitusjohtaja Kim Mäki.

Vaikka johtamisen toimintaympä-ristö on muuttunut, ihminen on edel-leen sama ominaisuuksineen, tuntei-neen ja tarpeineen.

KRIITTISYYS lISÄÄNTYNYT

Mercuri International Oy selvitti viime syksynä, miten johtaminen koetaan suo-

Yrityksemme menestys on kiinni ihmisistä.esimiehenä tehtäväni on luoda toiminta-ympäristö ja työskentelyn edellytykset, joissa ihmiset ovat motivoituneita teke-mään yrityksemme tavoitteiden saavut-tamiseksi olennaisia tehtäviä.

Ihmiset haluavat onnistua työssään.ihmisten johtaminen on onnistunutta, kun se auttaa johdettavaa saavuttamaan tavoitteensa. onnistuminen työssä tuottaa mielihyvää ja myönteistä palautetta niin asiakkailta kuin työtovereilta ja esimieheltä.

juonta4johtamiseen

talouden hankalina aikoina johtamisen hyvät taidot lisäävät yrityksen mahdollisuuksia menestyä. työntekijät tarvitsevat aina onnistumisia.

malaissa yrityksissä. Näkemyksensä ker-toi liki 700 vastaajaa, joista puolet oli esimiehiä ja puolet johdettavia.

– Kuusi vuotta sitten tehtyyn selvi-tykseen verrattuna johtamiseen suhtau-dutaan nyt kriittisemmin. Kolmannes vastaajista antoi varsin kriittisen palaut-teen, Mäki kertoo.

Alle 30-vuotiaat vastaajat suhtautui-vat johtamiseen myönteisimmin.

Toimivimmiksi asioiksi koettiin työssä kehittymisen mahdollisuudet, työvälineiden ajantasaisuus ja tavoittei-den selkeys. Sen sijaan vastaajien mie-lestä johtamisessa ei ennakoida riittä-västi tulevaa eikä organisaatiossa hyö-dynnetä osaamista.

– Ihmiset eivät saa odotuksiaan vas-

pIXmac

YRITTÄJÄ 2/2013

38 JOHTAMINeN » Hyödynnä työntekijöiden osaaminen

»¼ – Johtaminen on sitä, että saa ihmiset mukaan, kiteyttää toimitusjohtaja Kim Mäki.

taavaa palautetta työsuorituksis-taan tai tukea suoriutuakseen työs-tään menestyksellisesti. Esimiehet jäävät etäisiksi.

Vastaajien mielestä heillä olisi enemmän annettavaa yrityksen toi-minnan kehittämiseksi.

– Esimiehet eivät kenties osaa ottaa huomioon alaistensa mieli-piteitä ja osaamista ja antaa heille tämän pohjalta tehtäviä, joissa he voivat hyödyntää osaamistaan par-haalla mahdollisella tavalla, Mäki toteaa.

– Päivittäiset kontaktit, ihmisten kuunteleminen ja keskittyminen heidän tilanteisiinsa on yksi keino vahvistaa johtamisilmastoa. //

esimiehelle:• arvosta ryhmäsi jäseniä

yksilöinä.

• määrittele selkeät tavoit-teet ja odotukset. anna palautetta.

• kuuntele ihmisten mieli-piteitä ja anna perustellut vastaukset päätöksiisi.

• varmista ryhmäsi jäsenten mahdollisuudet kehittyä.

• tartu asioihin.

• rakenna ammattimainen työympäristö.

Ihmiset haluavat oppia ja kehittyä työssään.esimiehenä tehtäväni on auttaa ryhmäni jäse-niä kehittämään itseään niin, että he kykenevät suoriutumaan tehtävistään itsenäisesti ja pystyvät vastaanottamaan uusia haasteita organisaatiossamme.

Ihmiset yltävät huippusuorituksiin, kun kokevat olevansa arvostettuja.ihmisten mielipiteillä on merkitystä, ja niillä on vaikutusta johdon päätöksiin. mielipiteet eivät aina johda muutoksiin, mutta mieli-piteitä tulee kuunnella ja päätösten on oltava perusteltuja. minulla esimiehenä ja ryhmäni jäsenellä on yhteinen vastuu toinen toistemme henkisestä ja fyysisestä hyvinvoinnista.

YRITTÄJÄ 2/2013

39

kompastuskivet

TeKSTI riitta ahonen

viisas välttääpienissä yrityksissä uuden työntekijän hankkiminen

on yrityksen menestymisen kannalta keskeistä. siksi työ ehdoista kannattaa sopia aina kirjallisesti.

Muutaman työntekijän tai yhden ulkopuolisen työntekijän yri-tyksissä palkkaväen merkitys

on huomattava. Aina ei rekrytointi kuiten-kaan mene nappiin. Jos esimerkiksi tois-taiseksi voimassa olevalla sopimuksella palkattu työntekijä ei tulekaan töihin ja

poissaolo jatkuu muutaman päivän, niin miten asiaan pitäisi suhtautua?

– Jos työntekijä ei ilmoita pätevää syytä ja on poissa töistä seitsemän päivää, saa työnantaja pitää työsopimusta purkautu-neena, sanoo oikeustieteen maisteri Ilkka Salama, joka hoitaa lakiasiaintoimistos-

pIXmac

YRITTÄJÄ 2/2013

40 YHTeISKUNTA » Työehdot on syytä sopia tarkasti

Janne Makkulasy:n lainsäädäntöasioiden päällikkö

Kaikkien työnantajien on noudatettava työlainsäädäntöä.

esimerkiksi työsopimuslakia on sovel-lettava samalla tavalla niin suuressa monikansallisessa pörssiyhtiössä kuin pari henkilöä työllistävässä pienessä yri-tyksessäkin. lainsäätäjän tarkoituksena on suojata heikompaa osapuolta, jonka työelämässä katsotaan olevan työn-tekijä. pienellä yrityksellä ei ole käytös-sään erillistä henkilöstöhallintoa eikä ns. in-house-juristeja. voidaankin perustel-lusti kysyä, onko työnantaja kategorisesti ”vahva” ja työntekijä ”heikko” kummas-sakin edellä mainitussa työnantajayri-tyksessä.

olisikin aika kehittää työlainsäädän-töä vahvemmin siihen suuntaan, että työnantajayrityksen koko vaikuttaisi myös sen velvoitteisiin. tällaista toki on jonkin verran jo tehty, esimerkiksi yt-lain kohdalla. osmo soininvaara ja juhana vartiainen esittivät helmikuun lopussa julkistetussa lisää matalapalkka-työtä -raportissaan selvitettäväksi muun muassa irtisanomissuojan heikentämistä pienissä yrityksissä mahdollisena kei-nona alentaa rekrytoinnin kynnystä. ehdotus on syytä ottaa vakavasti. ylipää-tään työlainsäädäntöön kaivataan jousta-vuutta, ei nykyisenkaltaista jähmeyttä.

työlakeihin joustavuutta

saan muun muassa työsuhderii-toja.

Toinen vastaava tilanne syn-tyy, jos työntekijä lähtee kesälo-malle omin luvin. Kyseessä on työvelvollisuuden laiminlyönti.

– Kesäloman ajankohdasta päättää aina työnantaja. Loma on myönnettävä touko–syys-kuun aikana.

SOPIMINeN KANNATTAA

Ilkka Salaman mukaan moni työnantaja ei aina oivalla, kuinka tärkeä paperi huolellisesti laa-dittu työsopimus on. Se estää monet kompastuskivet myö-hemmin. Ei ole ollenkaan liioi-teltua pyytää juristin apua sen laadintaan.

– Riitely ei ole eduksi kum-mallekaan. Riita-asiassa mo-lempien oikeudenkäyntikulut maksaa pääsääntöisesti jutun häviäjä. Laittomassa irtisano-misessa työnantaja joutuu mak-samaan tavallisesti työntekijän 3–24 kuukauden palkkaa vastaa-van korvauksen. Oikeusturvava-

kuutus ei kata vastapuolen oi-keudenkäyntikuluja.

Vaikka työnantaja ei kuuluisi-kaan alan työnantajaliittoon, on hänen noudatettava työehtoso-pimusta, jos se on yleissitova.

– Irtisanomisaika on työso-pimuslain mukaan enimmillään kuusi kuukautta.

Koeaika saa olla enintään neljä kuukautta, kuitenkin enin-tään puolet määräaikaisen työ-suhteen kestoajasta. Kausiluon-toiseen työhön tai sijaiseksi pal-katessa voi tehdä määräaikaisen työsopimuksen, muuten työso-pimuksen katsotaan olevan voi-massa toistaiseksi.

– Jos työntekijä itse on pyytä-nyt määräaikaista työsopimusta, on työnantaja turvallisella maa-perällä, sanoo Salama. //

lisätietoja: www.yrittajat.fi

>> työnantajan aBc>> työehtosopimukset

Jos työntekijä ei ilmoita pätevää syytä, ja on poissa töistä seitsemän päivää, saa työn-antaja pitää työsopimusta purkautuneena.

41

Poliitikot ovat tunnetusti miel-tyneet toimenpideohjelmiin ja työryhmiin. Pääministeri Matti

Vanhasen hallituksen yhden toimenpi-deohjelman tavoitteena oli vähentää yri-tysten hallinnollista taakkaa. Byrokra-tiaa oli tarkoitus vähentää neljänneksellä vuoden 2012 loppuun mennessä.

Hallinnollinen taakka muodostuu yri-tyksen lakisääteisistä ilmoitusvelvol-lisuuksista. Yritys saattaa olla velvolli-nen ilmoittamaan tietoja viranomaiselle, työntekijöilleen ja asiakkailleen. Laki-sääteisiä tiedonantovelvoitteita ovat esi-merkiksi ilmoitus- ja raportointivelvoit-teet, tuotemerkintävelvoitteet, lupame-nettelyt ja tukihaut.

Kustannuksista osa aiheutuu toimista, joita yritys ei tee oman liiketoimintansa tarpeista, vaan pelkästään lainsäädän-nön vaatimusten vuoksi. Tätä osuutta kustannuksista työ- ja elinkeinoministe-riö kutsuu hallinnolliseksi taakaksi.

Hallinnollisen taakan vähentämi-sen toimintaohjelma aloitettiin maalis-kuussa 2009. Ohjelmaan kuului kahdek-san painopistealuetta.

Julkisissa hankinnoissa byrokratia on vähentynyt. Sen sijaan kahdella ylivoi-maisesti suurimmalla painopistealalla – verotuksessa ja työnantajana toimimi-seen liittyvissä tiedonantovelvoitteissa – ei edistystä ole tapahtunut.

– Kokonaisuudessaan yritysten hal-lintotaakka väheni selvityksen kohteena

olleilla säädösmuutoksilla kolme pro-senttia, sanoo työ- ja elinkeinoministe-riön lainsäädäntöjohtaja Pasi Järvinen.

– Kun otetaan huomioon toimintaoh-jelman aikana toteutetut hallintotaakan lisäykset, nettomääräinen vähennys on yksi prosentti.

Yritysten hallintotaakka on jotakuin-kin samalla tasolla kuin neljä vuotta sit-ten. Ruotsissa toteutettiin samankaltai-set byrokratian vähentämisen talkoot, ja siellä tulokseksi arvioidaan seitsemän prosentin vähennys.

VeROlAIT TeeTTÄVÄT TYöTÄ

Yrittäjät kokevat ärsyttäväksi tilastoin-tiin liittyvät velvoitteet, vaikka niiden mitattu osuus kokonaistaakasta on vaa-timaton.

Suurimpia rasitteita yrittäjille ovat verotus sekä työsuojeluun ja sosiaalitur-vaan liittyvät velvoitteet.

– Verolakien muutoksia täytyy seu-rata netistä, sanoo tiehöyliä valmistavan Veekmas Oy:n toimitusjohtaja Esa Halt-tunen.

– Vientiyrityksille lisätyötä aiheutuu EU-lainsäädännöstä. Yrittäjät tarvitsi-sivat Brysseliin oman edunvalvojan.

Suomessa lainsäädännöllä on to-teutettu muutamia hallintotaakan vähentämisiä. Niitä ovat esimerkiksi julkisten hankintojen kynnysarvon

Byrokratianedellinen hallitus lupasi keventää yritysten hallinnollista taakkaa. Yrittäjien kohtaama byrokratia on neljässä vuodessa kuitenkin jopa lisääntynyt.

vähentämislupaus vesittyi

TeKSTI juha europaeus, KuVA pixmac

nostaminen ja verotilin käyttöönotto.Myös taloushallinnon raportoinnissa

on keventämisen mahdollisuuksia. Se edellyttää toimia yrittäjiltä itseltään, ku-ten siirtymistä sähköiseen laskutukseen.

Yritysten hallinnollista taakkaa voi-daan vähentää säädösmuutoksin ja toi-mintatapoja kehittämällä. Lainsäädän-töön liittyviä keinoja ovat yritysten tie-donantovelvoitteiden poistaminen, ilmoitusvälien pidentäminen ja ilmoitusten tietosisällön karsiminen. //

YRITTÄJÄ 2/2013

42 YHTeISKUNTA » Hallintotaakka painaa

YSTÄvÄKIRJA » Sarjassa yrittäjät paljastavat salaisuutensa 43

Nimeni on

rOd

eO.F

I

Ystäväkirja

YRITTÄJÄ 2/2013

Et ehkä tiennyt, mutta minäkin olen

yrittäjä. Yrityksiäni ovat…

Harry´s Pub ja Jyväsmarine Oy

Jyväskylässä.

Ensimmäinen työpaikkani oli…

Painotalo KopiJyvä Jyväskylässä.

Tähän ammattiin ryhdyin, ajauduin,

jouduin…Pääsin, rallin jälkeen

kin on

elämää…

Haastavinta tässä työssä on…

Pitää asiakkaat tyytyväisinä

Jyväsmarinessa, jossa työs­

kentelen.

Hauskinta sen sijaan on...

Jyväsmarinessa meillä on

porukassa hyvä tekemisen

meininki.

Inspiraatiota ammennan…

Positiivinen palaute asiakkailta

kannustaa jatkamaan.

Harri Rovanperä

Ikonini on...

Ei ole. Sanotaan näin, että

minulla on hyvät yhtiökumppanit,

jotka tekevät työtä 110 lasissa.

Salainen paheeni on…

Nopeat autot.

Viimeisin hankintani on…

Moottorikelkka Skidoo Freeride –

umpilumikelkka, jolla olen ehtinyt

ajamaankin.

Keksintö, jota ilman en pärjää, on...

Partahöylä.

Jos uskaltaisin…

Jäisin eläkkeelle.

Sinulle yrittäjäkollegani tahdon kertoa…

Vaikeinakin aikoina pitää jaksaa

puurtaa ja uskoa, että homma

kääntyy ylämäkeen.

TeKSTI hannu hallamaa, KuVA marko mäkinen

»½ Irma Matiskainen on käsitellyt kultaa vain kerran, kun Paavon sormus oli rikkoontunut sormeen.

YRITTÄJÄ 2/2013

44

Mikkeliläinen 10-vuotias Paavo Matis-kainen kiiruhti vuonna 1944 koulun jälkeen isänsä pajaan hiomaan ja kiil-

lottamaan tämän valmistamia sormuksia. Kullan käsittely kiehtoi, mutta koulu ei. Oma liiketoi-minta käynnistyi vuokratiloissa tutun kauppiaan antamalla 2 800 markan vekselillä ostetulla kul-lalla. Paavo valmisti kullasta 30 sormusta ja mat-kusti myymään ne Helsingin liikkeisiin. Saamil-laan rahoilla hän osti uuden erän kultaa.

Oma yritys Kulta ja Kello Matiskainen aloitti 1957. Samana vuonna Suomen televisio käyn-nisti ensimmäiset lähetykset. Vuonna 1960 Paavon rinnalle tuli Irma. 1980-luvulla yritys muutti Porrassalmen kadun varteen rakennet-tuihin tiloihin ja otti valikoimiinsa Citizen- ja Seiko-kellot.

Samana vuonna, kun Kulta ja Kello Matiskai-nen merkittiin kaupparekisteriin, Reino Kytö-

joki perusti Konneveden kirkonkylälle ensim-mäisen huoltoaseman. Kytöjoen Essolla myy-tiin bensaa vaikka keskellä yötä. Yrittäjyyden kipinä tarttui poikaan Pentti Kytöjokeen, joka palkittiin monina vuosina Suomen parhaana Volkkari-kauppiaana. 1964 Esson kylkeen ko-hosi uusi liike- ja palvelukeskus. Pentti avasi vuonna 1968 ravintola Kytöjoen, josta tuli suo-sittu menopaikka.

Vuonna 1973, jolloin työntekijät saivat neljän viikon vuosiloman, Reinon 21-vuotias poika Esa Kytöjoki palasi armeijasta ja otti käsiinsä yri-tyksen vetovastuun, vaikka Haminassa ehdotet-tiin lähtöä rauhanturvaajaksi Kyprokselle luut-nantin vakanssilla. Samana vuonna Esa meni naimisiin Tuulansa kanssa.

1980 perheyrityksen nimi muuttui Ravin-tola Mierontieksi. Nimi juontuu Etelä-Konne-vedessä olevasta Mieronvirrasta ja pitäjää hal-

Kultaisetsuomi on perheyritysten maa. nyt osa näistä kivijalkamme rakentajista on kääntymässä loppusuoralle yhdessä harmaantuvien puolisoidensa kanssa.

yrittäjät

YRITTÄJÄ 2/2013

45YRITTÄJÄT » Mekö muka vanhoja!

TeKSTI santeri pakkanen, KuVAT paula myöhänen

Missä ovat rahat, joita olen elämäni aikana maksanut yrittäjäeläkkeinä ja muina maksuina? Eläkeyhtiöiden johtajilla taas on miljoona-ansiot.

kovasta kantatiestä. Vuonna 1984 Esa ja Tuula kunnostivat vanhan postin tiloista Konnevedelle ensimmäisen hotellin.

eI KOlMIOdRAAMAA

Sanonta, että on naimisissa jonkun asian kanssa, pätee yrittäjiin täysin. Yrittä-jäpuolisoilla on ikään kuin sivusuhde koko ajan päällä. Tukea saadaan toinen toisiltaan.

Esa Kytöjoki miettii, että häntä hel-potti se, että huoltoasema ja korjaamo olivat hänen omaa tonttiansa eikä tar-vinnut olla koko ajan yksissä. Puoliso-partneri ei välttämättä aina tee toisen mielestä oikeita päätöksiä. Perheriidat näkyvät suoraan yrityksen toiminnassa.

– Kun olemme palvelualalla, se nä-

kyy, vaikka ei haluaisikaan. Mutta olen saanut yhdessäolosta hirveästi energiaa.

Pahimpia olivat 1990-luvun lamavuo-det, jolloin Esa Kytöjoen vastuulla ollut huoltoasema meni konkurssiin. Kom-mandiittiyhtiössä yrittäjä on kaikesta henkilökohtaisesti vastuussa. Talo mi-tattiin, mutta pahimmalta vältyttiin, kun Esa kävi kiertämässä velalliset ja neu-votteli maksusopimukset.

– Tähtihetki elettiin joku vuosi sitten, kun velat saatiin maksettua ja saimme AAA-luottoluokituksen, Tuula Kytöjoki hymyilee.

– Epävarmuus painoi mieltä monta vuotta. Ehkä vasta neljä viisi vuotta on oltu paremmalla puolella, Esa huokai-see.

Lama ja kulta sopivat huonosti yh-teen. Irma Matiskainen kertoo, että kun

on vaikeat ajat, kultaseppäliikkeen asi-akkaat kaikkoavat tai kysyvät pienempiä ja halvempia tuotteita.

– Vaikka pienenä joskus tuntui, että minut laiminlyötiin, olen minä myös saanut paljon, heti armeijan jälkeen vanhempiensa yritykseen tullut Jari-Pekka Matiskainen kiittelee.

Se ON SIINÄ?

Tulevaisuus, josta nuorina haaveiltiin, on nyt ja tässä. 1970-luvulla Esa Kytö-joki oli perustamassa Konneveden yrit-täjäjärjestöä ja toimi muutaman vuoden puheenjohtajana. Tuula on ollut halli-tuksessa. Esan mielestä 1970–1980-lu-vut olivat yrittäjän kannalta parasta ai-kaa.

YRITTÄJÄ 2/2013

46

– Koko ajan mietittiin, että miten yri-tystä kehitettäisiin, että saisi palkattua yhden työntekijän lisää. Nyt mietitään, miten saisi yhden pois. Syy ei ole yrit-täjissä.

Tuula pääsisi halutessaan vapun jäl-keen eläkkeelle ja aikoo pikku hiljaa vä-hentää töitä. Liesjärven rantaan valmis-tuu kesällä talo. Aloitetaan ehkä harras-tukset.

– Minulle ostettiin sukset. Kuulostel-laan kaikessa rauhassa, miten elämä jat-kuu ja kuka jatkaa, Tuula hymyilee.

Esan verkkoja ei ole kasteltu 20 vuo-teen, ja kuivaksi ne jäävät tänäkin ke-sänä. Eläkkeellelähtö ei tekeväistä hou-kuta, eikä myöskään eläke. Konkurssin ja velkojen maksamisen takia eläke jäi kuudelta vuodelta kertymättä, mikä pu-dottaa eläkkeen köyhyysloukun alapuo-lelle.

– Kun kysyy iäkkäämmiltä yrittäjiltä, miten on eläkeasiat, niin 95 prosent-tia vastaa, että huonosti. Missä ovat ra-hat, joita olen elämäni aikana maksanut

yrittäjäeläkkeinä ja muina maksuina? Eläkeyhtiöiden johtajilla taas on mil-joona-ansiot, 62-vuotias Esa ihmettelee.

IKÄ eI PAINA

Matiskaiset ovat edelleen töissä. 79-vuotias Paavo tekee kelloja ja koruja sekä muita kultasepän töitä. Yrityk-sen suurin volyymi on palkintopokaa-leissa ja -mitaleissa sekä muissa palkit-semis- ja lahjaesineissä. Terveys murtui työtaakan alla ennen 1990-lukua, mutta kiire ei hellitä.

– Viikko on ummessa, mutta vielä pitäisi tehdä merkki, jota en ole edes aloittanut.

– On hauskaa jutella vanhojen asi-akkaiden kanssa, joita käy liikkeessä, 82-vuotias Irma sanoo.

Matiskaisten kultasepänliike on Mikkelissä tunnettu. Paavo velmuilee, että kaverit sanovat häntä Kulta-Paa-voksi ja naiset Paavo-kullaksi. Kulta on

raaka-aine, jonka hinnan aaltoilua on seurattava tarkkaan.

– Vaikka olen 50 vuotta kirjaimelli-sesti vuollut kultaa, en pystynyt hank-kimaan itselleni sellaista eläkettä, että vain kalastaisin Tenolla ja vaimoni kä-visi etelässä. Mutta harvoin ne La-pin kullankaivajatkaan löytävät kultaa, mutta silti jatkavat kaivamista, Paavo fi-losofoi.

Esa Kytöjoki miettii, miksi yrittäjän arki ja paperityöläisen työmäärä, palk-kataso, sosiaalietuudet ja eläke ovat kuin eri planeetoilta. Ihme on sekin, että uudet yritykset kaatuvat heti kun starttirahat on käytetty ja jatkajien saa-minen vanhoihin yrityksiin on hanka-laa.

Kytöjoen Sami-pojalla on ilmanvaih-tolaitteita huoltava yritys Jyväskylässä ja paja Istunmäellä. Mierontien kirjan-pitoa hoitanut tytär Sari on äitiyslo-malla, mutta tuskin ryhtyy jatkajaksi.

– On 1990-luvulta nähnyt läheltä kai-ken, mitä se on, Esa toteaa. //

»» Hyvä käsityön laatu ilahduttaa Irma Matiskaista.

»» Paavolle kulta on vain raaka-ainetta, rikastumaan sillä ei ole päässyt.

»» Jari-Pekka kiittelee vanhempiaan: Vaikka pienenä joskus tuntui, että minut laimin-lyötiin, olen minä myös saanut paljon.

»»

»» »»

YRITTÄJÄ 2/2013

47

Se on kuin maahan läiskäisty mus-tekala, lonkerot menevät joka suuntaan, porilainen Elina Wal-

lin kuvaa yritystään ja naurahtaa.Wallin on juuri palannut nuorten pit-

käaikaistyöttömien tsemppauskeikalta.- Oli mahtavaa! Kerroin kokemusteni

kautta, kuinka osallistuminen ja uteliai-suus sekä asioihin tarttuminen kannat-taa. Perspektiivinä kaksi alanvaihdosta ja paljon pohdintaa tulevaisuudesta.

Ja osallistumista sekä tarttumista Wallin on selvästi harrastanut. Mur-rekeikkoja runoilija Heli Laaksosen kanssa, juontamista, kirjoittamista, jopa oma nimikkokahvi. Wallinin yritys Eks Tykkää! on kehittynyt vähitellen sivu-bisneksestä päätoimiseksi yrittäjyy-deksi, jota nyt on takana reilu vuosi.

– Huomasin keikkoja tulevan siihen tahtiin, että teatterisihteerin päivätyötä ei ehtinyt enää jatkaa.

Yrittäjän taipaleelle Wallin kertoo päätyneensä vahingossa, hyvin monen tekijän summana. Aktiivinen toiminta

urheiluseuroissa on poikinut juonto-keikkoja, aikaisemmat työkokemukset ja murretyö taas toimittajan hommia Porin Yrittäjien Pyry-lehdessä, Satakun-nan Yrittäjä-lehdessä ja murrepakinoin-tia Satakunnan Kansassa.

– Osallistuin kaupunkilehden jär-jestämään kirjoituskilpailuun Porin 450-vuotisjuhlavuonna 2008 ja voitin sen. Yksittäisenä asiana se ei ollut ih-meellinen, mutta käynnisti lumipalloil-miön, Wallin selvittää.

KATSe JO KeSÄN SuOMIAReeNASSA

Murrekeikkaa pukkaa nyt ympäri vuo-den. Keikalla Wallin esittää porin mur-teella tarinoita esimerkiksi kotiseudusta tai arkisista sattumuksista nuukailusta liikennekulttuuriin.

– Aluksi tuntui hassulta, että näitä ti-lataan. Sitten huomasin, että ihmislähei-set jutut antavat kaikille jotakin. Ihmiset kaipaavat tarinointia.

Aktiivinenelina wallinin yritys kasvoi monesta pienestä purosta.

porilaisuus teki yrittäjän

TeKSTI hannu hallamaa, KuVAT jussi partanen

YRITTÄJÄ 2/2013

48 YRITTÄJÄT » Porilaisia tarinoita poriksi

Vahva porilaisuus on auttanut Wal-linia monella tavalla. Juontotöihin hän pääsi käsiksi yhdistystoiminnan kautta. Jääpalloseura Narukerän ja Porin Navi-gaatioseuran juhlavuosien tilaisuuksien juontamisesta se lähti. Viime vuosina monialayrittäjä on ollut tuttu näky esi-merkiksi SuomiAreenassa. Tänä kesänä Wallin juontaa Suomen Yrittäjien ja Sa-takunnan Yrittäjien järjestämää keskus-telua Nuorisotakuusta.

– Viime vuonna vedin Olkiluodossa keskustelun ydinjätteen loppusijoitta-misen luotettavuudesta. Se jännitti ai-van sairaasti, melkein pyörryin. Aihee-seen piti perehtyä todella paljon. Kes-kustelu onnistui kuitenkin todella hy-vin, ja fiilis oli mahtava. Sen tuomalla flow’lla eli melkein puoli vuotta, Wallin nauraa.

Kesän SuomiAreenan ja Jazz-viikon keikat kutkuttavat jo mielessä, mutta myös pitkäaikaisemmallekin projek-tille olisi tilaa. Ajatuksissa on uusi kirja, kun sopiva kustantaja löytyy. Porin mur-teella, tietenkin. //

»½ Elina Wallin on julkaissut kaksi murrekirjaa. Mielessä siintelee jo uusi kirjahanke.

»» Murre-esityksiä, pakinoita, juontokeikkoja – Elina Wallin on kypsynyt kulttuuri- ja viestintäalan moniosaajaksi.

YRITTÄJÄ 2/2013

49

Kymmenen vuotta sitten perhekotitoi-minnan aloittaneilla Reija ja Taisto Virkkusella oli onnen päivä. Ensim-

mäinen lapsi syntyi samana päivänä, kun he sai-vat yritykselleen toimintaluvat. Nyt Virkkusilla on neljä ammatillista perhekotia: kolme Tuusu-lan puolella ja yksi Mäntsälässä, 14 ulkopuolista työntekijää ja 25 lasta sijoitettuna.

– Tärkeintä on löytää oikeat vanhemmat per-hekotiin, Reija Virkkunen kertoo.

Ei riitä, että muodolliset pätevyysvaatimuk-set täyttyvät, on oltava myös valmis sitoutumaan ympärivuorokautiseen työhön.

Työaikalaki ei koske työtä ammatillisessa perhekodissa. Perhekotivanhempien palkka so-vitaan hoidettavien lasten lukumäärän mukaan. Palkkakustannukset muodostavat 80 prosenttia laskutuksesta.

Vanhempien lisäksi perhekodissa tulee olla yksi koko- ja puolipäiväinen työntekijä riippuen

perhekotiyrittäjän työtä ei mitata työaikalailla ja tekeminen on sitovaa. asiakkaita riittää ja kunnat ovat varmoja maksajia.

Työtäputkeen

YRITTÄJÄ 2/2013

50 YRITTÄJÄT » Perhekotiyrittäjän vilkas arki

TeKSTI katja holopainen, KuVAT aleksi poutanen

Yksityisten osuus sosiaalipalveluissa kasvaa

Yksityiset palveluntuot-tajat tuottavat runsaan neljän-

neksen kaikista sosiaali- ja terveys-palveluista. yritysten ja järjestöjen osuus tuotannosta on 2000-luvun aikana jatkuvasti kasvanut.

yleisimpiä yksityisiä sosiaalipal-veluita ovat ikääntyneiden palvelu-asuminen, ikääntyneiden ja vam-maisten kotipalvelut, lasten ja nuor-ten laitos- ja perhehoito sekä lasten päivähoito. väestön ikääntymisen myötä yksityisten tuottaminen sosiaali- ja terveyspalvelujen tarve kasvaa edelleen.

sosiaali- ja terveyspolitiikan strategiassa ja hallitusohjelmassa painotetaan, että yksityiset sosiaali- ja terveyspalvelut täydentävät kun-nallisia palveluita ja tarjoavat niille vaihtoehtoja. yksityisiä sosiaali- ja terveyspalveluja koskeva lainsää-däntö yhdistetään ja selkeytetään. julkisen ja yksityisen sektorin valvontaa yhtenäistetään. 

lähde: www.stm.FI

YRITTÄJÄ 2/2013

51

lasten määrästä. Sijoitetut lapset ovat hyvin tarvitsevia. Työtä tehdään vuoro-kauden ympäri. Joitain ei voi jättää het-keksikään yksin, ja lähes kaikilla on eri-laisia terapioita, joihin heitä tulee kul-jettaa useamman kerran viikossa.

– Tämä on jotain muuta kuin tavalli-sen perheen arki.

Lomaa on kolmen kuukauden välein, ja silloinkin vanhempien on lähdettävä pois kotoa.

Virkkuset lähtevät itse mieluiten ul-komaille, mutta heillä on myös Vääk-syssä lomaosake, joka on perhekotivan-hempien vapaassa käytössä loma-ai-koina.

– Mietimme erilaisia porkkanoita, jotka auttavat perhekotivanhempia jak-samaan tässä työssä.

Virkkuset ovat tyytyväisiä. Heistä molemmista on mukava tehdä töitä ko-tona, ja he nauttivat vapaudesta suun-nitella itse omat päivänsä. Toiminnan tuottavuusprosentti ei ehkä ole kaikkein parhaimpia, mutta luottamus toiminnan jatkumiseen korvaa sen. Kysyntää riit-

tää, ja kunnat ovat luotettavia yhteistyö-kumppaneita. Etelä-Suomessa kysyntää sijoituspaikoista on.

Reija Virkkunen pitää jopa kilpailu-tuksista.

– Kilpailutukset ovat meille markki-nointia, kun nimemme on näkyvissä.

Reijasta on luontevaa avata yrityksen tiedot julkisiksi. Vaikka ensimmäiseen kilpailutukseen osallistuminen olisi vai-keaa, seuraavat menevät helpommin. Kilpailutusten ansiosta palkkiot seu-railevat kustannusten nousua. Kolmen vuoden sopimuksiin on kirjattu 2,5 pro-sentin vuosittainen korotus. Aikaisem-min näin ei ollut.

SuuReT TOIMIJAT eTeNVÄT

Ammatillisten perhekotien liitto perus-tettiin parikymmentä vuotta sitten. Sil-loin aloitti toimintansa moni pieni per-hekotiyritys. Nyt alalle ovat tulleet suu-ret toimijat, kuten Mehiläinen ja syk-syllä maakuntapalkinnon saanut Care

Sosiaalialan työn katsotaan yhä olevan kutsumus, josta ei tarvita suurta palkkaa voitosta puhumattakaan. Asenteellisesti ajatellaan, että ”on rumaa tehdä rahaa lasten kustannuksella”.

Component Oy. Kilpailu kovenee, ei-vätkä konkurssitkaan ole vieraita.

Etelä-Suomessa riittää kysyntää, eikä yrittäjähenkisillä hyvälaatuisen pal-veluntuottajilla ole hätää. Kaikki eivät kuitenkaan pärjää. Perhekotiyrittäjän investoinnit ovat suuret. On oltava iso talo: jokaiselle lapselle tulee lain mu-kaan olla vähintään 12 neliön huone. Li-säksi tarvitaan tila-auto ja harrasteväli-neitä.

– Ensimmäiset kymmenen vuotta menevät velkojen maksuun, Juhani Santala Ammatillisten perhekotien lii-tosta kertoo.

Osalle uusista toimijoista yrittäjyys on vierasta. Talousasioita ei ehkä osata hoitaa, ja ympärivuorokautinen sitou-tuminen sekä työn henkinen raskaus saattaa yllättää.

Santala toteaa ammatillisten perhe-kotien perustajien yleensä olevan yrit-täjähenkisiä, alan tuntevia ihmisiä, jotka uskovat siihen, että vaativalla, in-tensiivisellä ja kokonaisvaltaisella työ-otteella saa aikaan hyviä tuloksia. //

»¼ Reija Virkkunen on koulutukseltaan sosiaalikasvattaja ja Taisto Virkkunen sairaankuljettaja-lääkintävahtimestari. Molemmilla on aikaisempaa kokemusta yrittäjyydestä.

YRITTÄJÄ 2/2013

52

takavuosina – edellisen laman aikana – korjasimme matkailuvaunuja, jolloin teimme paljon töitä rahoitus-

yhtiölle. meillä oli varmaan sata vaunua pihassa samaan aikaan, kun yksi asia kas soitti ja kysyi, olisiko hänen vaununsa jo valmis. kysyin rekisterinumeron ja hetken papereita etsittyäni totesin, että valitta-vasti en nyt löydä papereita, mutta soitan hetken kuluttua takaisin, kun olen löytä-nyt asiakirjat.

rupesin kaivelemaan papereita tar-kemmin, mutta en sittenkään löytänyt niitä, joten soitin uudelleen asiakkaalle ja tarkistin, olinko kirjoittanut esimerkiksi rekisterinumeron väärin. jatkoin etsintää,

mutta papereita ei kuitenkaan löytynyt mistään. lopulta lähdimme koko poru-kalla etsimään vaunua pihalta systemaat-tisesti, mutta sittenkään vaunua ei löyty-nyt. oli pakko todeta, että nyt olen ihan ulkona tapauksesta.

vielä kerran kävimme vaunuken-tän tarkkaan läpi ja totesimme yhdessä, että ei tällaista vaunua ole meidän pihas-samme. arvelimme, että se voisi olla varastettu. ei kerta kaikkiaan tiedetty, miten päin asian edessä pitäisi seistä.

tartuin puhelimeen ja soitin asiak-kaalle uudestaan ja kysyin, milloin vaunu on tuotu meille ja mihin vaunun jätit, kun sen toit.

asiakas kertoi hyvin tarkasti, milloin

on vaununsa tuonut ja mihin hän oli sen jättänyt. hän kuvaili tuontia hyvinkin tar-kasti. silloin oivalsin ja sanoin:

– hetkinen, hetkinen, hetkinen. mihin karavaanifirmaan olet nyt soittanut?

hän sanoi, että helsinki caravan oy:hyn. kerroin hänelle rauhallisin sanakääntein, että nyt puhut kuitenkin Uudenmaan caravan huoltopalvelu oy:n omistajan kanssa. kerroin asiakkaalle, että eipä ole ihme, että vaunua ei löydy, sillä vaunusi on ihan eri firmassa.

kuulin puhelimesta asiakkaan epätoi-von, mutta toivotin hänelle menestystä asuntovaunun etsinnässä toisen karavaa-niyhtiön pihasta. vaunu löytyi kilpailijan firmasta muutaman kilometrin päästä. //

etsimässä!

Toimitusjohtaja Taneli Hakkarainen korjaa autoja mm. Alppilan Autohuolto Oy:ssä, ja edustaa Autoalan ja Korjaamojen Liitto ry:tä korjaamoalan edunvalvonnassa. AAKL:ssä on 150 jäsentä eri puolelta Suomea pienistä yrityksistä 50 työntekijän korjaamoihin.

TeKSTI jarmo hyytiäinen, KuVA jarkko virtanen

Asuntovaunua

MIKÄ MOKA! » Sarjassa yritysjohtajat kertovat uransa hauskoista virheistä 53

YRITTÄJÄ 2/2013

53

Perheyrityksen kasvihuoneen sähkönku-lutusta piti vähentää. Siitä lähti liikkeelle Netled, summaa toimitusjohtaja Niko Ki-

vioja. Perheellä oli parin hehtaarin kasvihuone, jossa viljeltiin tomaattia.

– Sähkölasku saattoi olla 30–40 prosenttia lii-kevaihdosta, joten tulos oli kokonaan riippuvai-nen sähkön hinnan kehityksestä.

Led-teknologiaan perustuvien kasvihuone-valaisimien kehittely alkoi 2006, ja Netled syn-tyi viemään asiaa eteenpäin vuotta myöhemmin. Ensimmäinen tuote oli kasvien väliin sijoitetta-vaksi tarkoitettu led-kaapeliverho, joka on edel-leen valikoimassa. Nyt kasvihuoneliiketoiminta on myyty, joten Kivioja voi satsata täysillä valai-simiin. Yrityksen päätuotteita ovat metallirunkoi-

fotoneja kasveilleenergiatehokkaita tampereella ja satakunnassa toimiva netled uskoo, että kasvihuoneista häviää pian vihreä valo.

»¼ Led-valojen käyttö lisääntyy lähivuosina nope-asti kasvihuoneissa, arvioi Netledin toimitusjohtaja Niko Kivioja. Tekniikka säästää sähköä ja helpot-taa esimerkiksi kukkien kasvatusta.

YRITTÄJÄ 2/2013

54

TeKSTI hannu hallamaa, KuVA emil Bobyrev

YRITTÄJÄT » Turha lämpö pois

Niko KiviojaKotoisin: honkajoelta, nyt tampereellaharrastukset: kuntosali, sulkapallo, kitara ja kalastus – moottoripyöräilyyn ei jää nyt aikaa.erikoista: kotipuutarhureille suunnattu valaisin kiinnostaa chiliharrastajia.

set led-valaisimet, joita voi käyttää kasvihuoneissa väli- ja päävalaistukseen.

Kiviojan mukaan yritysten tietoisuus valoasi-oissa on viime aikoina kasvanut. Energiansäästön päälle kasvihuoneilla on toki ymmärretty jo aiem-min, mutta viime vuoden aikana läpi on mennyt myös led-ilosanoma.

– Ledeillä voidaan säädellä kasvien kasvua, jo-ten kasvista saadaan tarpeen mukaan kompakti tai pitkä. Kukkien kohdalla voidaan vähentää kemial-listen kasvusääteiden käyttöä.

Niin, ja se sähkönkulutus – led-valot kuluttavat energiaa kolmanneksen vähemmän kuin perintei-set suurpainenatriumlamput.

ChIlIhARRASTAJAT KIINNOSTuIVAT

Netled tähtää vahvasti vientimarkkinoille. Kiika-rissa ovat kaikki pohjoiset kasvihuonemaat. Tär-keä markkina-alue on etenkin Hollanti, sillä maan yritysten ratkaisuja seurataan maailmalla tarkasti. Viime vuonna Netledin valaisimia meni kotimark-kinoiden lisäksi Tanskaan ja juuri Hollantiin.

Valaisimet Netled teettää alihankintana Suo-messa. Kokemus on osoittanut, että näin laatu py-syy hallinnassa ja tuotteisiin voidaan tehdä nopeas-tikin muutoksia. Kiviojan mukaan komponenteis-takin saadaan kotimaasta neljä viidesosaa. Verho-valaisimissa on omaa patentoitua teknologiaa, ja metallirunkoisilla valaisimillakin on mallisuoja.

Netled on Kiviojan mukaan vielä startup-vai-heessa, mutta ei ehkä enää kauan.

– Teimme viime vuonna vuonna ensimmäi-set kaupalliset asennukset. Nyt näyttää siltä, että homma on ottamassa tuulta alleen.

Oman kierteensä tuovat harrasteviljelijöille suunnatut pienvalot, joihin idea sai alkunsa chili-harrastajien parista. Syksyllä mallistoon otettu va-laisin saa ehkä tulevaisuudessa seuraa salaattien ja yrttien viljelijöille suunnatusta laitteesta.

– Lisävalolla saa paremman sadon, mutta en minä ainakaan haluaisi olohuoneeseen 600 watin suurpainenatriumvaloa, Kivioja kertoo. //

Arvonlisäveropäivä21.5. Aamupäivä

9.00 Ilmoittautuminen ja aamukahvi

9.30 Arvonlisäveron vähennysoikeuden rajoitukset• henkilöstökulujen vähennykset• yksityisen kulutuksen huomioiminen• edustuskulua vai neuvottelu- ja markkinointikulua?• verottoman liiketoiminnan vaikutus

Kulujen edelleenveloitus arvonlisäverotuksessa• myyntiä vai kulujen edelleenveloitusta?• kulujen edelleenveloitus kotimaassa sekä ulkomaille• VH:n ohjeen täsmentynyt tulkinta

Arvonlisäveron ajallinen kohdistaminen• vähennysten oikea-aikainen tekeminen• myynnin veron tilitys lain edellyttämällä tavalla

Täsmentyneet arvonlisäverotuksen laskumerkintävaatimukset• pakolliset laskumerkintävaatimukset• lisäykset vuoden 2013 alussa• kevennetyt laskumerkintävaatimukset – korotettu

alaraja 1.1.2013 alkaen

12.30 Lounas

13.15 Koulutus päättyy

Seminaarin kouluttaja: arvonlisävero- asiantuntija Harri Huikuri, Deloitte & Touche Oy

Ravintola Pääpostin auditorio, Mannerheiminaukio 1 C, Helsinki

Arvonlisäveropäivät 21.5.2013

Ilmoittautuminen viimeistään 13.5. www.yrittajat.fi/alv2013, p. 09 2292 2994, koulutus@yrittajat.fi

Peruutus: 13.5. jälkeen tehdystä peruutuksesta perimme 60 € (+ alv). Jos peruutus tehdään myöhemmin kuin kolme päivää ennen koulutuksen alkua, peritään koko osallistumismaksu.

Aamupäivän jäsenhinta 189 € (+ alv), normaalihinta 279 € (+ alv) Aamukahvi ja lounas sisältyvät hintaan.

Iltapäivän jäsenhinta 189 € (+ alv), normaalihinta 279 € (+ alv) Lounas ja kahvi ja sisältyvät hintaan.

Aamu- ja iltapäivän yhteishinta: Jäsenhinta 299 € (+ alv), normaalihinta 449 € (+ alv)

Suomen Yrittäjät | PL 999, 00101 Helsinki | p. 09 229 221 koulutus@yrittajat.fi | yrittajat.fi

Osallistu koko päivään – yhteishinta!

Kansainvälisten toimintojenarvonlisäveropäivä21.5. Iltapäivä

Katso ohjelma: www.yrittajat.fi/kvalv2013

Fight Festival 32:ssa yleisö syttyy kannus-tamaan kun Jukka Saarinen ja Anto-nio Sousa kohtaavat. Tähtäimenä on am-

mattilaisten maailmanmestaruus potkunyrkkei-lyssä, sarja 94 kg. Soreat kehätytöt kantavat erä-numeroita, tuomari on pukeutunut valkeaan ja mustaan. Saarisen silmäkulma aukeaa seitsemän-nessä erässä, kehätuomari keskeyttää ottelun ja mestaruusvyö lähtee Suomesta kohti Portugalia.

Seuraavina viikkoina Saarinen katsoo ottelun uudelleen ja uudelleen tallennuksena. Hän analy-soi virheet, joita teki.

RAAKAA TReeNIÄ SAlIllA

Ulkoa tulvahtaa kylmää ilmaa, ja iso mies tulee si-sään kassi olalla. Jämäkkä kädenpuristus ja hän ka-toaa vaihtamaan vaatteet. Järvenpään Kehäkarhu-jen kilparyhmän harjoitus alkaa lämmittelyjuok-sulla. Jukka Saarinen pyörittelee käsiään ja valitsee seuraavaksi hyppynarun. Luvassa on varjonyrk-keilyä ja pistehanskojen lyömistä. Saarisen lyönnit

TeKSTI JA KuVA saana sandholm

ja suomalainen sisujukka saarinen tekee mitä tahansa töitä toiminimellä ja harrastaa huippuhyvää peruskuntoa vaativaa potkunyrkkeilyä.

ovat räjähtävän nopeita, ja ojentuva nyrkki vetäytyy vauhdilla takaisin suojaamaan kasvoja.

Mestaruusottelussa ei oikein ollut suojaus kun-nossa, mies toteaa.

– Suurin saavutukseni on potkunyrkkeilyn maail-manmestaruus vuodelta 2009. Ja ammattilaisten Eu-roopan-mestaruus vuodelta 2008. Kolmesti olen puo-lustanut sitä – ja hävinnyt portugalilaisille, Saarinen naureskelee.

Vapaaottelua otin 2011, mutta lupasin kotona että tämä on viimeinen vuosi. Meillä on kolme lasta, ja treenaaminen sekä otteluihin valmistautuminen vie-vät paljon aikaa.

34-vuotias mies hankkii elantonsa rakennustöillä.– Teen toiminimellä aliurakoita. Camport Oy, Fise-

con Oy ja RT-Väkevä Oy ovat firmoja, joille teen. Minä teen mitä vain hommia. En ymmärrä sellaista, että joku työ ei kelpaisi. Tykkään purkaa, rauhallinen mies hymyilee. Aiemmin työkokemusta on karttunut esi-merkiksi kahvilasteja purkamassa satamassa.

– Lempattiin kahvisäkkejä. Satamaan tuli 100 000 kiloa kahvia, ja se purettiin heittelemällä. Samalla siitä sai hyvää peruskuntoa, Saarinen kertoo.

Voitto, tappio

56

YRITTÄJÄ 2/2013

vAPAA-AIKA » Kaikki työt kelpaavat

»¾ Jukka Saarisella on kolme toiminimiyritystä, ja hän tekee mitä töitä tahansa.

57

YRITTÄJÄ 2/2013

Minä teen mitä vain hommia. En ymmärrä sellaista, että joku työ ei kelpaisi.

Fairtex ja Taitokaluste sponsoroivat, mutta jotta nyrkkeilemällä irtoaisi leipä, tulisi otteluita olla kuukausittain.

VOITONTAhTO OhJAA MIeSTÄ

– Isot ottelut jännittävät minua aina. Mitä enemmän on jännittänyt, sitä paremmin on mennyt, Saarinen sanoo. Häviö ottaa päähän, mutta se ei ole koko maailma. Sitä sulattelee, katsoo matsin ja yrittää korjata virheitä. Vähän aikaa kun on tree-nannut, niin sieltä se nälkä tulee taas.

– Silloin kun voitin maailmanmesta-ruuden, oli outo olo, Saarinen kuvailee. Se oli unohtumatonta, aivan loistava fiilis.

– Samalla tavalla katsoin sen matsin monta kertaa. En nähnyt muuta kuin omat virheeni. On se jonkinlaista täydel-

lisyyden tavoittelua. Sinnikkyyttä tarvi-taan nyrkkeilyn lisäksi töissä, Saarinen sanoo.

– Pitää luottaa omaan itseensä ja sii-hen, mitä tekee. Pitkästä aikaa tein latti-aan laminaattia eikä ollut millään onnis-tua. Taisin laittaa neljä palaa ennen kuin se vihdoin meni oikein, mies myhäilee.

– Joskus miettii että onnistuukohan tämä? Jos ei onnistu, niin eihän siinä mitään. Tekee sitten uudestaan. Jos jo-kin väistö tai vastalyönti ei heti onnistu, niin en luovuta. Se kasvattaa kärsivälli-syyttä, Jukka Saarinen sanoo.

NuORTeN eSIKuVA

Sakea höyrypilvi työntyy talvi-iltaan kun ovi käy. Kehäkarhujen jo kulunutta

salia käyttävät sadat harrastajat ja maa-ilmanmestarilla on salilla myös faneja. Saarinen ottaa roolin vakavasti ja haluaa käyttäytyä sen mukaisesti.

– Mitä siitä tulisi jos heiluisin kau-pungilla huonossa kunnossa? Kyllä minä haluan auttaa nuoria, katson ja neuvon. Yksi vuosi, kun käytin treeneissä pipoa, niin niitä alkoi ilmestyä junnuille. 4–5 pipoa oli aina paikalla, Saarinen my-häilee ja alkaa vetää omaa päähinettään korville. Illalla on vielä hieroja.

– Varo, portaat ovat liukkaat! Jukka Saarinen huolehtii, hyvästelee ja heit-tää treenikassinsa farmariauton taka-luukusta. Vaikka mestaruusvyö kimal-telee koreana ja haluttuna kehän spotti-valoissa, on maailmanmestarin arki aika tavallista – purkutöitä ja virheiden etsi-mistä. //

Yrittäjäsanomat esittelee kovimmat ravistajatMe kaikki tiedämme keitä ovat Richard Branson ja Steve Jobs. Samaan aikaan moni suoma lainen yritys ja yrittäjä yrityksen takana on ravistanut meidän jokaisen arkea merkittävästi. Ja tulee ravistamaan.

Ravistajat-ohjelman tehtävänä on hakea kymmenen eniten suomalaisten arkea muuttanutta tai seuraavan kymmenen vuoden aikana muuttavaa yritystä.

Ravistajia on Suomessa paljon, sillä ilmiantoja tuli peräti 179. Voit vielä käydä äänestämässä omaa suosikkiasi www.ravistajat.fi.

Ravistajissa mukana:

58

Kotimainen venekauppa on saa-nut kokea viime vuosina omat kolhunsa, mutta pahimpien poh-

jakosketusten arvellaan olevan jo takana. Alan keskusjärjestö Finnboatin taannoi-sen suhdannekyselyn mukaan puolet sen jäsenyrityksistä uskoo liikevaihtonsa kääntyvän tänä vuonna nousuun. Lisävä-

maakrapu venemessuilla

TeKSTI timo sormunen, KuVAT valmistajilta

auto- ja asuntokaupassa ostokuume voi iskeä hyvinkin yllättävästi, mutta voivatko tunteet ja järki sekoittua myös venekaupassa? sitä päätimme testata helsingin venemessuilla.

Yrittäjä testaa

venemessuilla maakrapu perehtyi ensi

kertaa tosimielellä uusiin tarjokkaisiin.

keä on palkkaamassa joka viides.Finnboatin jäsenkunnan kokonaislii-

kevaihto oli vuonna 2012 noin 478 mil-joonaa euroa, mikä on viitisentoista pro-senttia edellisvuotta vähemmän. Not-kahduksesta huolimatta kauppa on käy-nyt kohtuullisesti ja on edelleen vuoden 2005 tasolla.

»» Pieni tuulensuoja, tukeva ratti ja kunnon kaasukahva täyttävät menevän mielen.

59

YRITTÄJÄ 2/2013

YRITTÄJÄ TeSTAA » Talven taittuessa

Sen verran lukemissa lienee kuiten-kin jokaisella alan toimijalla kirittävää, ettei yhtään potentiaalista asiakasta saisi päästää ohitse ilman pientä myyntipon-nistusta. Tällä mielellä lähdin itsekin

kiertämään alan vuosittaista pääta-pahtumaa, Helsingin vene-

messuja. Halusin tulla palvelluksi vähän

tumpelona maakra-puna, joka kuluvan vuoden aikana voisi hyvinkin sijoittaa

tukun euroja näppä-ränkokoiseen ja koh-

tuuhintaiseen pulpetti-veneeseen.

Sanalla sanoen, odotin mes-suilta venekärpäsen puremaa.

Messujen tarjonnasta venekuumeen tarttuminen ei ainakaan jäisi kiinni. Näyttelyneliöitä oli varattu yli 26 000, ja

näytteilleasettajiakin oli mukana ennä-tykselliset 345.

Teen nopean yleiskartoituksen, jonka jälkeen parkkeeraan toiveikkaana ison ja tunnetun venevalmistajan osastolle.

Tutkiskelen ja koputtelen kiinnostu-neena hieman oman hintahaarukkani yläpuolelle osuvaa katettua valkoista kaunotarta. Luon samalla varovaisia sil-mäyksiä osastolla seisoskelevaan myyjä-katraaseen. Heistä osa keskustelee kes-kenään, joku taas esittelee keski-ikäi-selle pariskunnalle tyystin toisen hinta-luokan huvivenettä.

Kun kukaan ei noteraa, päätän jatkaa matkaa ja palata myöhemmin iltapäi-vällä uudelleen. Ohitan miljoonajahtien rivistön liki olankohautuksella ja etsin silmiini kiivaasti jotain omalle kukka-rolle sopivaa. Pian löydänkin itseni po-tentiaalisen ja budjettikriteerit täyttä-vän pulpettiveneen vierestä. Haeskelen aikani esitettä ja myyjää, mutta saldoksi jää tälläkin osastolla nolla.

PIeNeMPI PAlVelee

Sama pulma toistuu vielä kolmannel-lakin osastolla, kunnes päätän kokeilla

uutta rohtoa. Kerään kainalooni nipun esitteitä, jotta näyttäisin uskottavam-malta ostajakandidaatilta.

Ja kas kummaa, pian pienehkön per-heyrityksen myyjä tervehtii, kysäisee tarpeeni ja aloittaa harkitun myyntipu-heen. Tyyli on tyrkyttämisen ja oman tuotteen ylenpalttisen kehumisen si-jaan kiitettävän asiallinen. Samalla käy-dään läpi paljon muutakin veneenomis-tamiseen ja huoltoon liittyvää perus-asiaa.

Suoritukselle antaa lisäpisteitä se, että korostin alusta lähtien olevani vasta miettimässä veneen ostoa ja hanke oli vasta ajatusleikin asteella.

Yrittäjä testaa

Terhi 475 Open FCPituus 4,75 mLeveys 1,85 mPaino 355 kgHenkilömäärä 5Maksimi koneteho 45–60 hv

Sandström Classic 565Pituus 5,65 mLeveys 2,05 mPaino 500 kgHenkilömäärä 6Moottorisuositus 40–60 hv

60

YRITTÄJÄ 2/2013

– Juuri sitä vartenhan tällaiset mes-sut järjestetään. Ota yhteyttä, niin voin tehdä tarkemman tarjouksen, myyjä toteaa ojentaessaan yhteystietojaan ja tuotehinnastoa.

Jatkan matkaani ja muutaman tur-hauttavan osastoseisoskelun jälkeen saan jälleen hyvää, leppoisaa ja asian-tuntevaa palvelua. Esittelyn lomassa käydään huumorin säestyksellä läpi niin Varsinais-Suomen kuntaliitosprob-lematiikkaa kuin EU-rahapolitiikan kiemuroita. Jälkimauksi herjanheitosta jää, että tämän valmistajan kanssa voi-sin hyvinkin tehdä kaupat.

Sama linja toistuu vielä kahdella

Perinteikäs ranskalaismerkki peu-geot on saanut 508-rivistöönsä

ja malliston lippulaivaksi nelivetoisen rXh-dieselhybridin.

perusmallista sen erottaa järeämpi ulkonäkö, hieman korkeampi maavara, isompi rengaskoko sekä helmojen ja loka-suojan kaarten muovilevikkeet. käytän-nössä kulkineessa on samaa fiilistä kuin volvon Xc70-farkussa tai vW passat alltrackissa. ideana on, että perheautolla voi poiketa tarpeen tullen vähän heikom-mallekin mökkitielle.

rXh:n neliveto on toteutettu siten, että kaksilitrainen ja 163-hevosvoimai-nen diesel välittää voimansa etupyörille, lähelle taka-akselia piilotettu sähkömoot-tori ja akusto puolestaan takarenkaille.

neljästä eri ajo-ohjelmasta voi valita neliveto-automatiikan, jatkuvan neli-vedon, sähkökäytön tai sport-asennon, jolloin käytössä on parhaimmillaan 450

nm:n vääntö. pelkän akun voimalla rXh kulkee vain muutaman kilometrin.

maantiellä iso peugeot on tukeva, tunnokas ja kiitettävän hiljainen ajettava. takakontti on perusmallia matalampi ja myös vetoisuudeltaan pienempi.

mittaristo ja kojelautanäkymä ovat selkeydessään hybridien kärkipäätä, mutta informaatiota on silti riittämiin. lisäksi käynnistettäessä on maltettava odotella muutama sekunti, että auto ja sen elektroniikka ovat kokonaan hereillä. kuusipykäläinen automaatti palvelee varsin jouhevasti, mutta tuntuu joskus olevan ymmällään vaihtaessaan takai-sin isommalle. apuna ovat toki ratin ”formulasiivekkeet.”

kulutus oli sekalaisessa ajossa sel-västi yli kuuden litran lukemissa. tulos ei häikäise, sillä samaan haarukkaan yltää monella muullakin nykydieselillä ilman hybriditekniikkaa.

ronskimpi ranskalainen

»¾ Jos hakee nelivetoista, tehokasta ja pienikulutuksista perheautoa, mutta ei kaipaa alleen citymaasturia, voi RXH hyvinkin nostattaa pulssia.

»» Kunnon kone, sulava runko ja riittävä kuljetuskapasiteetti kelpaa useimmille.

61

YRITTÄJÄ 2/2013

vetävämpi v40Kompaktit crossoverit ovat lumisten talvien myötä lisänneet suosio-taan, ja samalle markkinalle kurkottaa myös volvo uudella v40-neli-

vetoversiolla. ensisilmäyksellä cross country ei juurikaan eroa perusmal-lista, mutta tarkempi sihtailu paljastaa pieniä mausteita niin keulan ilmeessä, helmoissa kuin takapuskurissa.

nelivetoisuudesta ja karvan verran kulmikkaammasta luonteesta kertovat myös isompi rengaskoko sekä hieman korkeampi istuma-asento. ajoergo-nomia on volvolle tyypilliseen tapaan kiitettävää tasoa. auto on tur-vallinen ja jämäkän tuntuinen kulkine pahassakin pöperökelissä.

sporttisen muotoilun ja korkeiden ikkunalinjojen kään-töpuolena on surkea näkyvyys takaviistoon. peruutustut-kalle ja reiluille sivupeileille onkin ihan oikeasti käyttöä. takaistuimella on kohtuulliset jalka- ja istuintilat, mutta pää hipoo kattoa jo 180-senttisellä matkustajalla.

mittaristokokonaisuus on kohtuullisen selkeä, mutta infoähky on lähellä. plussaa tulee suomenkielisistä valikkoteksteistä. tavaratila niukka ja suksiluukku olisi pitkässä varustelistassa hyvä lisä.

koeajossa olleen 115-hevosvoimaisen turbodiesel-auto-maatin talvikelikulutus kiipesi sekalaisessa ajossa hieman yli kuuteen litraan satasella. se on kohtuulukema.

v40 Cross Countryn hinnat alkavat runsaasta 31 000 eurosta. varustelun koeajoversion hinta keikkui jo pykälää isomman Xc 60:n tasolla.

»¾ Volvo V40 – TM-testin paras talviauto. Nelivetoisellä Cross-Country-versiolla pärjää pahimmillakin keleillä.

muullakin pk-venetehtaan osastolla. Saan asiallisen esittelyn ja hyvää opas-tusta ensimmäisen veneen valintaan.

Tarjouskin kuulemma laite-taan sukkelasti sähköpos-

tiin, mikäli esitteiden pohjalta alkaa viritä

lisäkiinnostusta.

KuuMe ANTAA OdOTTAA

Moottorivenehalli alkaa olla iltapäivän edistyessä hil-

jalleen kierretty. Kädessäni on kassil-linen eri venevalmistajien kuvastoja ja hinnastoja.

Suuntaan uusin toivein vielä osas-tolle, josta aamupäivällä aloitin mes-

sukierrokseni. Jään jälleen seisoskele-maan valkoisen katetun kaunottaren viereen, kokeilen sen kaiteita ja istui-mia, otanpa kiinni myös ohjauspyörästä.

Käyn vielä pariin kertaan tuijotta-massa hintalappua, mutta turhaan. Yk-sikään osaston myyjä ei kiinnitä mi-nuun huomiota. Mieleen hiipii autta-matta letkautus, jonka mukaan jokai-nen myisi mieluimmin miljoonaveneitä. Asiakkaat ovat miellyttäviä ja katteet kohdallaan.

Mietin päivän saldoa, kun taivallan lumipyryn keskellä kohti parkkihallia. Veneilykärpäsen puremaa en messuilta vielä saanut, mutta yksi asia kävi sel-väksi. Jos tauti jonakin päivänä iskee, löytyy sopiva laiturinkaunistus mel-koisella todennäköisyydellä pk-veistä-möstä. //

Mieleen hiipii auttamatta letkautus, jonka mukaan jokainen myisi mieluimmin miljoonaveneitä.

Yrittäjä testaa

Venekauppa käy mökkiluokassa

tukkutoimitusten mukaan kauppa kävi parhaiten

kokoluokkien ääripäissä.

• alle 6 m, 8 289 (+ 9 %)

• 6–8 m, 568 (­ 15 %)

• 8–0 m, 54 (­ 36 %)

• yli 10 m, 28 (+ 33 %)

tilastossa ovat mukana finnboatin pien- ja moottori-venetilastointiin osallistuvat yritykset.

62

YRITTÄJÄ 2/2013

63NYT » Ajankohtaista kotimaasta

KOKOAJA jarmo hyytiäinen, KuVA pixmac

YRITTÄJÄ 2/2013

puhelin selvittää tien liukkaudenKahden suomalaisen teknologiayri-tyksen yhteistyönä tehty mobiilisovellus on ensimmäinen tienpinnan liukkautta mittaava älypuhelinsovellus. liikennevi-raston hyväksymän sovelluksen toiminta perustuu jarruttamalla tehtyyn kitkan mittaukseen. sovelluksen taustalla on ohjelmistoyritys iriba oy:n ja tiesäärat-kaisuja kehittävän teconer oy:n välinen yhteistyö. älypuhelinsovellusta voidaan hyödyntää teiden talvikunnossapidon laadun valvonnassa ja kustannustehok-kuuden parantamisessa.

kasvuyrityksille potkuaKasvuedustajat-nimellä kulkevan eduskunnan kasvuyrittäjyys ja startup -ryhmän mielestä yrittäjyyttä voidaan nostaa perustamalla yrittäjyys-ministerin virka. yrittäjien kasvumah-dollisuuksia pitää lisätä ennen kaikkea verotusta uudistamalla ja joukkorahoi-tusta edistämällä. lisäksi yrittäjien pitäisi kansanedustajien mukaan päästä aktiivi-sesti mukaan julkisten hankintojen tuot-tamiseen.

kiina on mahdollisuus Jollan hallituksen puheenjohtajan antti saarnion mukaan jollan oltava kiinassa kasvun vuoksi, vaikka kaksi kolmasosaa toiminnasta on suomessa. jotain kertoo kiinan-markkinoista sekin, että rovion markkinointijohtaja peter vesterbackan mukaan tuhannelle kiina-

laiselle tehdyssä kyselyssä peräti 94 prosenttia tunsi angry Birds -brändin. hän ei pidä ihmeenä, että suomalai-silta yrityksiltä puuttuu kasvuhalu, koska monelle perheyrittäjälle riittää auto, asunto ja kesämökki.

älyvapaa koulutus-vapaakiistaRovion markkinointijohtaja peter vesterbackan mielestä työmarkkinapo-mojen olisi ollut syytä keskittyä kolmen päivän koulutusvapaakiistan sijaan tärkeisiin asioihin. ernst & youngin kasvuyritysseminaarissa neuvottiin, että retki venäjälle ja kiinaan toisi uutta mietittävää työmarkkinajohtajille. heidän pitäisi miettiä, miten ulkomailta rekry-toimisen byrokratiaa voidaan vähentää, miten kasvatus lisäisi yrittäjyyttä ja miksi hyvien partnereiden löytäminen on tärkeää kasvavilla markkinoilla.

verkkobrändit tunnetaanGoogle ja facebook ovat suoma-laisten netinkäyttäjien parhaiten tuntemat verk-kobrändit. nämä brändit tulivat eniten suoma-laisten mieleen, kun heitä pyydettiin mainitsemaan nimeltä tunte-miaan verkkobrän-dejä. kotimaisista verkkobrändeistä eniten

spontaaneja mainintoja sai verkko-kauppa.com. vaikka listan ensimmäinen ja toinen sija menivät ulkomaisille brän-deille, kotimaisilla verkkobrändeillä menee hyvin: seitsemän kymmenestä tunnetuimmasta verkkobrändeistä on suomalaisia.

lähde: talOustutkImus

kasvuyritysdataa• kasvuyritys kasvattaa 20 prosenttia

vuodessa liikevaihtoaan tai henkilömää-räänsä kolmen vuoden ajan.

• liikevaihdolla mitattuna kasvuyrityksiä on suomessa 1 400.

• henkilöstön määrällä mitattuna yli 10 henkilön kasvuyrityksiä on 700.

• nopean kasvun yrityksiä on alle 20, niissä henkilöstö tuplaantuu vuosittain.

• yli 10 henkilöä työllistävät korkean kasvun yritykset ovat luoneet 3 vuoden aikana yli 50 000 uutta työpaikkaa. pienimmätkin kasvuyritykset mukaan lukien työpaikkoja on syntynyt 100 000.

lähde: stt

matkahuollolta asiakasyrityksille verkkokauppaMatkahuolto lanseerasi helmikuun lopussa shopinshop-verkkopalvelun. sen avulla matkahuollon kuljetuspalveluja käyttävät verkkokauppiaat voivat kasvattaa asiakaskontakte-jaan ja verkkokauppansa näkyvyyttä tuomalla tuotteitaan myyntiin palveluun. kauppiaat voivat myös hyödyntää palvelua ensisijaisena jakelukanavanaan.

matkahuolto shopinshop -palvelu tarjoaa erityisesti pienille ja keskisuurille verkkokaup-payrittäjille uudenlaisia mahdollisuuksia markkinoinnin ja tunnettuutensa kehittämiseen.

matkahuollon internetsivuilla vierailee kuukausittain yli miljoona eri kävijää. kävijöitä tullaan ohjaamaan shopinshopiin matkahuollon etusivulta.

rannetietokone voittivuoden liikuntatuote 2012 -kilpailu on rat-kennut. vuoden kotimainen liikuntatuote on suun - non ambit hr -rannetietokone ja ulkomainen tuote on valpastin oy:n maahantuoma cyclehoop parkki-ruututeline. vuoden palvelu on fUstra-harjoitus-metodi, jota käytetään tasapainottamaan kehon lihaksistoa, kehittämään kehon hallintaa, korjaa - maan ryhtiä ja parantamaan liikkuvuutta.

tuotteita arvioitiin uutuusarvon, kaupal-listamismahdollisuuksien, mielikuvan ja laadun sekä käytettävyyden kannalta. valinnoissa painotettiin myös työllis-tävyyden merkitystä ja liikunnan yhteiskunnallista vaikuttavuutta.

kolmatta kertaa järjestetyssä kilpailussa oli mukana 29 tuotetta tai palvelua. kilpailun järjestää testing lab finland.

– Yrittäjien oma kuntotapahtumaAskelliiga on suomen yrittäjien jäsenetu, joka liikuttaa yrittäjiä ja heidän työntekijöitään. tähän tyky-hankkeeseen pääsevät kaikki liikkujat maksutta mukaan.

askelliiga pyörähtää käyntiin jo 15.4. ilmoittaudu ja katso lisätietoa osoitteessa www.askelliiga.fi

lähiruokaa kävelykierroksellaFood Sightseeing tekee tunnetuksi suomalaisia pientuottajia, kivijalkamyymälöitä ja lähiruokaa helsingissä.

opastettu kävelykierros tutustuttaa pieniin yksityisiin myymälöihin ja ravintoloihin, joiden toimijat tekevät ja tarjoavat kotimaista ruokaa rakkaudella, mutta heidän olemassaolosta harva korttelin ulkopuolella asuva tietää. tuomme näitä paikkoja tutuksi lähimatkailijoille sekä ulkomaisille asiakkaille.

osallistujat saavat myös maistiasia, sekä kuulevat paikkojen historiasta sekä ideologiasta – miksi luomu ja lähiruoka on niin tärkeää.

kolmetuntisen kierroksen jälkeen osallistujat tituleera-taan pilke silmäkulmassa makumaistereiksi. he osaavat ostaa vastuullisesti kotimaisia palveluita ja pientuottajien raaka-aineita.

opaskierroksia järjestää food sightseeing oy.

pIXmac

YRITTÄJÄ 2/2013

64 UUTISMAAIlMA » Poimintoja

PUlJU

keskiyön aurinko kännykkäänSuomen Lappi ja pohjois-suomi ovat maailmalla tunnettuja revon-tulista ja talvesta. nyt lapland – the north of finland -matkailuhanke vahvistaa alueen mielikuvaa myös kesämatkailukohteena. hollannissa ja saksassa käynnistyvää mainoskampanjaa siivittää laplikaatio-sovel-lus, joka tuo yöttömän yön kaikkien ihasteltavaksi.

laplikaatiossa keskiyön aurinkoa voi ihmetellä puhelimen tai tabletin näytöllä missä ja milloin vain. kun käyttäjä kohdistaa laitteensa valon-lähteeseen, avautuu henkeäsalpaava lapin maisema yöttömässä yössä.

sovelluksen koristelutyökalun avulla käyttäjä voi laplifioida otta-mansa valokuvan ja jakaa sen ystävilleen sosiaalisessa mediassa. sovelluksen voi ladata app storesta.

voimaa hakkeestauusiutuvaan energiaan erikois-tuneet Gasek oy, ccm-power oy ja voimalaitosautomaatioon erikois-tunut asmacon oy yhdistävät liike-toimintansa. muodostuva uusi yritys yhdistää puun kaasutus- ja kuivaus-teknologiat sekä voimalaitos- ja automaatio-osaamisen.

yhdistämällä osaamiset yritys pystyy tarjoamaan tuotteita, joiden avulla voidaan tehokkaasti hyödyn-tää suomen ja pohjois-euroopan omia uusiutuvia energiavarantoja. mahdollisuudet teknologiatuottei-den vientiin ovat merkittävät.

alkuvaiheessa yritys keskittyy höyry- ja lämpölaitoksiin, joissa hak-keen kaasutuksella voidaan korvata öljyn käyttöä olemassa olevissa teollisuuden öljykattiloissa.

panimo nouseeSaimaan Juomatehtaan uuden panimon raken-nustyöt ovat edenneet mikkelissä suunnitelmien mukaan, yhtiö kertoo. kiinteistön muutostyöt ovat valmiina, ja lait-teiston asennukset ovat parhaillaan käynnissä. olutteh-taaseen tulevat uusien panimo- ja käymislaitteiden ohella omat tölkitys- ja pullotuslinjastot.

rakentamisen ja laitehankintojen kokonaissumma nousee useisiin miljooniin euroihin. investoinnin myötä saimaan juomatehdas kuusinkertaistaa tuotantokapasi-teettinsa noin kahteen miljoonaan litraan.

toimitusjohtaja pertti oksan mukaan ensimmäisiä oluita odotetaan panimosta valmistuvan markkinoille ennen kesäsesongin käynnistymistä. koekeittojen tekemi-seen päästään suunnitelmien mukaan pääsiäisen tienoilla.

»¾ Puukaasu palaa öljykattilassa.

YRITTÄJÄ 2/2013

65UUTISMAAIlMA

YRITTÄJÄ 2/2013

6666 KOlUMNI66

kirjoittaja on liikkeenjohdon konsulttiyrittäjä.

isaounioLS

ma

ra l

eppä

6666 KOlUMNI66

Karkeasti yrittäjät voi jakaa kahteen rotuun. ensimmäiset uskovat, että rahoitusta on mahdollista saada joka tilanteessa, vaikka ekonomistien käppyrät ja firman tulos olisi pakkasella. toiset uskovat, ettei kannata edes…yrittää. vuosien työllä olen saanut pessimis-tisen luonteeni aivopestyksi ensimmäiseen kastiin. Uskon että rahoitusta saa…kehittämällä puhelahjoja, verkostointikykyjä ja perusmatikantaitoja!

aloittelevana yrittäjänä tarvitsin lainaa, mutta vakuuteni osoittautuivat surkeiksi. pakotin itseni pankinjohtajan juttusille. vastaus oli yhä ei, mutta jatkoin jutustelua. sain selville, että pankinjohtajan kaksi lukioikäistä tytärtä oli kesätöitä vailla. järjestelin tytöille kesätyöpai-kat ja sain enemmän ymmärrystä lainoitukseen. monen tapaamisen jälkeen pankinjohtaja havaitsi, miten yritin. pankkipomo alkoi ymmärtää, että vedin sekä viestintätoimistoa että designkauppaa. myös lainamarginaaleihin tuli tarkistuksia.

perustaessani seuraavaa yritystä olin jälleen rahaa vailla. lontoolaista pankkia ei nouseva verkkoyritys ja nopea takaisinmaksun mahdollisuus isolla riskillä kiinnostanut. puhuin hank-keesta tuttaville, tuttavan tuttaville ja tuntemattomille. suomessa, ulkomailla, lentokoneissa ja kokoushuoneissa. omat puheeni eivät riittäneet rahoituspaketin kasaamiseen. palkkasin pari kaveria puolestapuhujiksi. sadan kontaktin jälkeen löytyi neljä bisnesenkeliä. starttira-hojen loputtua teimme uuden kierroksen. puhuimme uudelleen 40:n tapaamamme enkelin kanssa, ja yllättäen heistä 10 suostui kakkosvaiheen rahoittajaksi. ja taas mentiin eteenpäin. torjuja voi olla seuraava avainrahoittajasi.

vaikka pikkuruisen verkkoyrityksemme toimintakenttä oli eurooppa, emme kainos-telleet kerjätä rahoitusta aasiasta ja pohjois-amerikasta. Useimmat rahoittajista kertoi-

vat rahoituksen syyksi uskon ihmisiin. tiimimme näytti uskottavammalta kuin liikeidea, joka muuttuikin monesti matkan varrella. jenkkirahoittajat kiittelivät pihiyttämme,

sillä piilaakson startupit olivat vielä raskaammin tappiolla. suomalaisiin luo-tettiin. suurin rahoitusyllätys tuli intiasta ja kiinasta. he laskivat

sijoitukselleen tuottoa jo siitä, että pääsivät kauttamme tutustu-maan eurooppaan paremmin. kiinalaiset ja intialaiset veivät mei-

dät aloittelevat yrittäjät piireihin, kaupunkikierroksille, päivällisille ja tapaamaan heidän verkostojensa avainhenkilöitä. anna kaikki, mitä

sinulla on, ja saat tuplasti takaisin.keväällä 2013 olin taas pulassa. tarvitsin rahaa kattoremonttiin. halusin

hienomman kuin mihin oli varaa. muistin, että kekseliäälle on rahaa tarjolla. aina kannattaa tehdä huolellinen suunnitelma, visualisoida se ja alkaa puhua suunnitelmasta pelkäämättä.

usein kun käy niin, että rahattoman hyvin tehty suunnitelma alkaa toteuttaa itse itse-ään, kun uskallat uskoa, etkä annan periksi. jos joku tuputtaa eitä, viilaa näkökulmaa! //

rahaa ropisee uskolla

Nykyisestä suoraveloituspalvelusta tullaan luopumaan vuoden 2014 alussa. Varaudu muutokseen ajoissa ja ota käyttöösi Osuuspankin e-laskupalvelu. Sinulle se mer-kitsee helpompaa, nopeampaa, luotettavampaa ja kustannustehokkaampaa tapaa laskuttaa. E-laskupalvelu vie laskusi ilman välikäsiä suoraan sinne, missä se mak-setaan. Yksinkertaista, kätevää ja tehokasta. Lisää tietoa aiheesta löydät osoitteesta op.fi/e-laskutus. Tai soita vaikka samantien ja sovi tapaaminen: 010 252 9625*.

Yrittäjän suhteellisen helppo laskutusteoria:

*Ma–pe klo 9–16. Lankapuhelimesta soitettaessa 0,0835 €/puhelu + 0,07 €/min. Matkapuhelimesta soitettaessa 0,0835 €/puhelu+ 0,17 €/min.