JÄSENKOULUTUKSEENYTYssä panostetaan

Koulutussopimuksettyösuhteessa

Y K S I T Y I S A L O J E N E S I M I E H E T J A A S I A N T U N T I J AT Y T Y R Y

5I2010

Varhaiseläkkeenvetovoima

vähentynyt

Inhimillinen työsuojaa aivojentoimintakykyä

22

8Tässä numerossa

2014 27

5I2010 4 YHTEISTOIMINTA SAI OMAN UNILUKKARIN

7 VARHAISELÄKKEEN VETOVOIMA VÄHENTYNYT

8 INHIMILLINEN TYÖ SUOJAA AIVOJEN TOIMINTAKYKYÄ

10 KOULUTUSTARJONNASTA HYÖTYÄ JA HUVIA

12 YHTEISTYÖ TJS OPINTOKESKUKSEN KANSSA LISÄÄ KOULUTUSTARJONTAA

13 APUA ARJEN ESIMIESTYÖHÖN

14 YTIMESTÄ - MINÄ VAI ME

15 RÄÄTÄLÖITYJÄ JÄSENETUJA

16 JURISTIPALSTA - KOULUTUSSOPIMUKSET TYÖSUHTEESSA

17 SILTANEN - KIINALAISET HÄTÄKESKUKSET

18 SUUNNITTELUALA SAI TASOKOROTUKSEN MATKA-AJAN KORVAUKSEEN

20 TEKNOLOGIATEOLLISUUDEN PAIKALLISISSA PÄÄDYTTIIN MINIMITASOON

22 YTN:n SOPIMUSNEUVOTTELUT

23 LYHYET

27 HEIJASTIMIA EI OLE LIIKAA LIIKENTEESSÄ

Kan

nen

kuva

: Tim

o Sy

rjän

en

2 YTY 5 I 2010

18

JÄSENKOULUTUKSEENYTYssä panostetaan

Koulutussopimuksettyösuhteessa

Y K S I T Y I S A L O J E N E S I M I E H E T J A A S I A N T U N T I J AT Y T Y R Y

5I2010

Varhaiseläkkeenvetovoima

vähentynyt

Inhimillinen työsuojaa aivojentoimintakykyä

SÄHKÖPOSTIyty@yty.fi

KOTISIVUTwww.yty.fi

LEHDEN TOIMITUSKUNTA 2010Jaakko Kiiski, Kari Saarinen,Kyllikki Kivijärvi, Ira Laitakari-Svärd, Leena Vänni, Anitta Valtonen

ULKOASUViestintänetti Oy, Jyväskylä

PAINOTALOForssan Kirjapaino Oy

PAINOSMÄÄRÄ8 100

SEURAAVA NUMEROILMESTYY 16.12.2010

YKSITYISALOJEN ESIMIEHET JA ASIANTUNTIJAT RY:N JÄSENLEHTI

PÄÄTOIMITTAJAKari SaarinenPuh. (09) 2510 1330

TOIMITTAJALeena Vänni

TOIMITUSRatavartijankatu 200520 HELSINKI

PääkirjoitusYKSITYISALOJEN ESIMIEHET JAASIANTUNTIJAT YTY ry

POSTIOSOITERatavartijankatu 2, 00520 Helsinki

KÄYNTIOSOITEAsemapäällikönkatu 12 b

Puhelin (09) 2510 1310Faksi (09) 2510 1399

sähköposti: yty@yty.fi

henkilökohtaiset:etunimi.sukunimi@yty.fi

JÄSENREKISTERIjäsensihteeriTiina LappalainenPuh. (09) 2510 1310

JÄSENETUASIATtoimistopäällikköKyllikki KivijärviPuh. (09) 2510 1320

JÄSENYYSASIATjäsenpalvelupäällikköKari SaarinenPuh. (09) 2510 1330

EDUNVALVONTAasiamiesIra Laitakari-SvärdPuh. (09) 2510 1345

asiamiesAnu AspialaPuh. (09) 2510 1340

toiminnanjohtajaJaakko KiiskiPuh. (09) 2510 1360

TYÖSUHDEASIATpäälakimiesHeikki Meskanen

työsuhdeasiamies Heikki KähkönenPuh. (09) 2510 1350

päivystys arkipäivisinklo 8.30 – 13.00

IAET-kassa

POSTIOSOITERatavartijankatu 2, 00520 Helsinki

KÄYNTIOSOITERatavartijankatu 2 B, 4.krs

sähköposti: iaet@iaet.fiinternet: www.iaet.fi

Työttömyyspäiväraha-asiatPuhelin (09) 4763 7600

Koulutustuki, koulutuspäiväraha ja vuorotteluvapaaPuhelin (09) 4763 7620

YTY 5 I 2010 3

Työehtosopimusten puutekaupan alan ongelmanaSinä olet tehnyt hyvän valinnan liittyessäsi YTYyn, mutta ovatko työpaikallasi kaikki yhtä fiksuja kuin Sinä? Elämme yhä aika monen alan työpaikoilla epävarmuuden aikoja. Edelleenkin meillä kaikilla on työtovereita, jotka eivät ole turvanneet selus-taansa liittymällä edunvalvontaa hoitavaan liittoon ja sitä kautta työttömyyskas-saan. Otathan rohkeasti asian esille työpaikallasi ja ehdotat YTYä kollegoillesi.

Kaikilla aloilla ei edelleenkään ole työehtosopimusta. Näidenkin alojen ylem-pien toimihenkilöiden asioita hoitavat YTN-liitot joukossaan YTY. YTYn asian-tuntijoita on monen alan taustaryhmissä turvaamassa yhteisiä etujamme.

Yksi suurimmista aloista, jolla ei ole omaa työehtosopimusta, on kaupan ala. Kaupan alan työnantajapuolen sopija, Suomen Kaupan liitto, on kaksi kertaa kalk-kiviivoilla perääntynyt allekirjoitusta vailla olevista sopimuksista.

Kaupan alalla on tuhansia pieniä yrityksiä, joiden ylemmät toimihenkilöt ovat melkein tuuliajolla. Ilman työehtosopimusta ylitöistä ei makseta korvauksia ja palkankorotuksia ei tipu – tai ainakin ne laahaavat perässä yleisistä. Vaikkakin alan ylemmät toimihenkilöt ovat perinteisesti saaneet samat edut kuin Palvelu-alojen työehtosopimukseen kuuluvat, on nähty merkkejä esimerkiksi palkanko-rotusten osalta siitä, ettei tämä ole pysyvä ilmiö.

Kaupan alan toimijat tuntuvat itse olevan suhteellisen tyytyväisiä tilantee-seensa, palkat kun ovat usein kohtuullisen korkeat. Toisaalta päivät ovat jatku-vasti pitkiä eikä ylitöistä makseta, joten loppujen lopuksi palkka ei ihan niin hyvä olekaan, miltä kuulostaa. Jos työnantaja joutuisi maksamaan ylitöistä, päivien pituuteenkin tulisi joku tolkku.

Kaupan alalla, kuten tietysti muillakin aloilla, on aloitettu vuoden 2011 suun-nittelu ja taloudellisten tunnuslukujen raamitus. Olemme kaupan alan tausta-ryhmässä esittäneet omat vaatimuksemme sekä Suomen Kaupan liiton halli-tukselle että yksittäisille työantajille palkankorotuksien ottamisesta huomioon vuosisuunnittelussa.

Muillakin kuin kaupan alalla tehdään liikaa töitä. Työpäivät venyvät ja töitä viedään kotiin. Kierteestä on ainakin ajoittain päästävä eroon. On muistettava, että työstä pitää palautua ja rentoutua riittävällä vapaa-ajalla. Kirjoitan tätä pää-kirjoitusta mökillä Puumalassa. Tämä on minun henkireikäni. Vaikka myös itse sorrun liian pitkiin työpäiviin, niin viikonloput vietän täällä omassa lataamos-sani.

Muistakaa huolehtia itsestänne!

Parhainta syksyn jatkoa kaikille ytyläisille !

Sirpa JukarainenYTYn puheenjohtaja

4 YTY 5 I 2010

Pitkän linjan työmarkkinajuristi

Helena Lamponen haluaa hyödyntää

yt-lain koko potentiaalia.

Teksti Maria Salminen, Akava Kuvat Jukka Lehtinen

Suomen ensimmäinen yt-asiamies Helena Lamponen aloitti tehtävässään syyskuun alussa. Pitkän linjan työmark-kinajuristi pitää uutta virkaa

ammatillisesti erittäin innostavana.– Yt-asiamiehen valvottavana ole-

vassa lainsäädännössä on paljon käyt-tämättömiä mahdollisuuksia, jotka voi-vat hyödyttää sekä yrityksiä että hen-kilöstöä.

Toteamuksen taustalla on vankka asiantuntemus. Ennen nykyistä tehtä-väänsä oikeustieteen tohtori Lamponen työskenteli Akavan Erityisalat ry:ssä palkka-asiamiehenä ja lakimiehenä vuo-desta 1989 alkaen. Hän on perehtynyt työpaikkojen yhteistoiminta- ja osallis-tumisjärjestelmiä koskeviin kysymyksiin, joita hän tarkasteli myös osana väitös-kirjaansa Työntekijän suojeluperiaate sulautumisessa ja liikkeenluovutuksessa.

Lamponen toimi palkansaajakeskus-järjestöjen yhteisenä lakimiessihteerinä yt-lakikomiteassa, joka valmisteli yhteis-toimintalain uudistuksen. Se tuli voi-maan vaiheittain vuonna 2007 ja vuo-den 2008 alussa.

TIEDON VÄLITYKSELLÄISO ROOLI

Yt-asiamies valvoo, että yrityksissä nou-datetaan yt-lakia ja muita henkilöstön

Uusi yhteistoiminta-asiamies panostaatietouden lisäämiseen,jotta yt-lain kokopotentiaali osataan ottaa hyötykäyttöön yritysten arjessa.

osallistumisjärjestelmiä koskevia lakeja. Lisäksi työsarkaan kuuluvat henkilöstö-rahastojen valvonta ja henkilöstörahas-torekisterin ylläpitäminen.

Lamposen mukaan yt-asiamiehen tehtäväkenttä koostuu kahdesta toisi-aan täydentävästä osasta. Toinen koko-naisuus tulee suoraan lainsäädännöstä, ja toisena päätehtävänä on vaikuttami-nen. Yt-asiamies jakaa tietoa yhteistoi-mintaa ja osallistumisjärjestelmiä kos-kevasta lainsäädännöstä.

– Yt-lainsäädännön pitää arkipäi-väistyä. Yhteistoiminta kuuluu luon-tevana ja erottamattomana osana yri-tystoimintaan ja sen kehittämiseen. Jotta tämä viesti kantautuu työpaikko-jen arkeen asti, tueksi tarvitaan yt-asia-miehen lisäksi työmarkkinatoimijoiden, työnantajien ja työntekijöiden yhteis-peliä.

VUOROPUHELUN JATKUVUUDELLA MONIPUOLISIA ETUJA

Uuden asiamiehen työpanokselle on sel-västi kysyntää. Viime tammikuussa jul-kistetussa työ- ja elinkeinoministeriön arviointitutkimuksessa työnantajista 67 ja henkilöstöstä 64 prosenttia kertoi tuntevansa yt-lain vain tyydyttävästi tai välttävästi. Lain edellyttämä vuosittai-nen henkilöstösuunnitelma ja henkilös-tön koulutustavoitteet oli laadittu yhteis-toimintamenettelyllä vain joka toisessa yrityksessä. Yt-neuvottelut miellettiin yleisesti vain työvoiman vähentämisti-lanteissa käytäviksi irtisanomisneuvot-teluiksi.

Yt-lain tarkoitus on edistää yrityk-sen ja henkilöstön vuorovaikutuksel-lisia yhteistoimintamenettelyjä. Nii-den tavoitteena on, että henkilöstö saa oikea-aikaisesti riittävät tiedot yrityk-

Yhteistoiminta sai oman

UNILUKKARIN

YTY 5 I 2010 5

Akava

6 YTY 5 I 2010

Akava

Helena Lamponen tietää yhteistoiminnan

hyödyttävän sekä yritystä että henkilöstöä.

sen tilasta ja suunnitelmista. Neuvotte-luissa on käsiteltävä asioita yhteistoimin-nan hengessä yksimielisyyteen tähdäten. Neuvoteltiinpa mistä asiasta tahansa, neuvotteluissa on oltava mahdollisuus aitoon vuorovaikutukseen.

– Pidän ykköstavoitteena sitä, että yhteistoiminta saadaan toteutumaan työpaikkojen käytännöissä siten kuin laissa on tarkoitettu. Perustana on vuo-ropuhelu yrityksen ja henkilöstön välillä. Yrityksessä pitää esimerkiksi tehdä vuo-sittain henkilöstösuunnitelma ja koulu-tustavoitteet sekä seurata niiden toteu-tumista, Lamponen korostaa.

Yrityksessä myös henkilöstöryhmän

miten tehokkaasti sanktiot ovat lisän-neet yhteistoimintaa yrityksissä.

– Oikeuskäytäntö on vielä varsin lyhyt, koska uudistunut lainsäädäntö on ollut voimassa vain kolme vuotta. Vie aikansa, ennen kuin asiat kiertyvät työ-paikoilta esimerkiksi esitutkinnan kautta syyttäjältä käräjille ja tuomioksi.

VIIDEN VUODEN PESTI

Yt-asiamies toimii itsenäisesti työ- ja elinkeinoministeriön yhteydessä. Kol-men hengen toimistossa asiamiehen lisäksi työskentelevät lakimies-esittelijä ja sihteeri. Toimikausi on viisivuotinen.

Lähitulevaisuudessa yt-asiamiehen tehtäväkenttään on jo luvassa muutos, kun henkilöstörahastolain uudistus tulee voimaan vuoden 2011 alussa. Valvonta on tähän saakka koskenut vähintään 30 työntekijän yrityksiä. Voittoa tuottamat-tomat yritykset, kunnat ja kuntayhtymät ovat olleet sen ulkopuolella.

– Ensi vuoden alusta alkaen henki-löstörahastolakia esitetään sovelletta-vaksi sekä kaikenlaisiin yrityksiin että valtion ja kunnan virastoihin ja laitok-siin, joissa henkilöstön määrä on vähin-tään kymmenen henkeä. Soveltamisen piiriin tulevat myös Kansaneläkelaitos ja yliopistot, yt-asiamies Lamponen kertoo laajenevasta toimenkuvastaan. ●

edustaja voi tehdä aloitteen yhteistoi-minnan käynnistämiseksi. Kunhan yt-lain sisältö tulee paremmin tunnetuksi, Lamponen uskoo yritysten yleensäkin ryhtyvän hanakammin hyödyntämään yhteistoiminnan mahdollisuuksia.

– Yhteistoiminta hyödyttää yri-tystä ja henkilöstöä hyvin monipuoli-sesti. Se lisää työn tuottavuutta ja laa-tua sekä tukee osaamisen kehittämistä ja työhyvinvointia. Lisäksi se antaa kei-noja työn ja perhe-elämän yhteensovit-tamiseen sekä työvoiman käytön enna-kointiin.

NEUVONTATYÖ ETUSIJALLA

– Yt-asiamiehen ensisijainen tehtävä on ohjeistaa ja neuvoa yksittäistapauk-sissa, joista voivat kysyä joko työnanta-jan tai henkilöstön edustajat tai yksittäi-set työntekijät. Myös itse havaitsemani epäkohta tai työsuojeluviranomaisen ilmoitus voi käynnistää toimenpiteet, Lamponen kuvaa.

Lisäksi yt-asiamies voi kehottaa kor-jaamaan lainvastaisen menettelyn tai estää sellaisen toistumisen. Asiamie-hellä on oikeus suorittaa tarkastus yri-tyksessä, jos hän epäilee laiminlyöntejä. Tarkastuksesta on ilmoitettava mahdolli-suuksien mukaan ennalta. Hän voi myös viedä asian esitutkintaan, jos kyseessä on teko, johon liittyy sakkorangaistus. Jos henkilöstösuunnitelmaa tai koulutusta-voitteita ei saada käsitellyiksi yt-menet-telyissä, asiamies voi vaatia tuomiois-tuinta asettamaan uhkasakon.

Lamponen mainitsee, että vuoden 2007 yt-lakiuudistuksen jälkeen on tois-taiseksi kertynyt hyvin vähän tietoa siitä,

Yt-lain tarkoitus on edistää

yrityksen ja henkilöstön

vuorovaikutuksellisia

yhteistoimintamenettelyjä.

• Yhteistoiminta-asiamiehen valvottavana olevakenttä on erittäin laaja. Se kattaa kaikki yritykset, joissa työskentelee säännöllisesti vähintään 20 työn-tekijää – mukaan luettuina myös säätiöt ja yhdistykset– siihen katsomatta, tavoittelevatko ne voittoa.

• Valvonnan piirissä on noin 8 000 yritystä ja noin800 000 palkansaajaa.

• Yt-lain noudattamista sellaisten työnantajienosalta, jotka ovat velvollisia soveltamaan yleissitovia työehtosopimuksia, valvoo yhteistoiminta-asiamies.Yt-asiamiehen lisäksi lakia valvovat työnantajien,työntekijöiden ja toimihenkilöiden yhdistyksetsellaisilla työpaikoilla, joissa valtakunnallisen työehtosopimuksen määräyksiä sovelletaantyöehtosopimuslain mukaan.

YT-asiamiehen työsarka

YTY 5 I 2010 7

Akava

Jarmo Pätäri

Teksti Maria Salminen, Akava

Kuvat Fotolia.com ja Eija Hiltunen

Tiedot ilmenevät Eläketur-vakeskuksen julkaisemasta laajasta selvityksestä, jossa tarkasteltiin 45 – 64 -vuoti-aiden palkansaajien käsityk-

siä työoloista ja eläkeaikomuksista. Aiottu eläkeikä on noussut kaikissa

palkansaajaryhmissä. Keskimääräistä enemmän nousua on tapahtunut valtion palkansaajien, alempien toimihenkilöi-den ja tutkijakoulutuksen saaneiden kes-kuudessa. Samoin on käynyt myös terve-ytensä huonoksi kokevien henkilöiden sekä määrä- tai osa-aikaista työtä teke-vien ryhmissä.

Muutoksen taustalla on ennen kaik-kea varhaiseläkeaikomusten merkittävä väheneminen. Vuonna 2003 joka toinen kaavaili eläkkeelle jäämistä ennen 63 vuoden ikää. Vuonna 2008 tätä mieltä oli enää joka kolmas.

– Vuoden 2005 eläkeuudistuksessa on kaikesta päätellen asetettu van-huuseläkeiän alkamisikäraja oikeaan kohtaan, 63 vuoteen. Varhaiseläkesuunnitelmien väheneminen kertoo siitä, että työssä jatkamista 63 vuoden ikään asti pidetään itselle mahdollisena, arvioi Akavan lakimies Jarmo Pätäri.

TYÖN MIELEKKYYDELLÄ JATYÖNANTAJAN TUELLAENITEN VAIKUTUSTA

Sen sijaan palkansaajien kiinnostus työssä jatkamiseen 63 vuoden iän jälkeen ei ole lisääntynyt. Taloudellinen kannuste ei yksinään riitä työssä jatkamisen perus-

VARHAISELÄKKEENVETOVOIMAVÄHENTYNYTPalkansaajat ovat lykänneet eläkkeellejäämis-suunnitelmiaan myöhäisemmiksi. Aiottu eläkkeelle-siirtymisikä on noussut lähes vuodella. Valtaosa haluaajatkaa työelämässä ainakin 63-vuotiaaksi saakka.

se, että panostetaan työvoiman koulu-tustason nostamiseen sekä erityisesti työntekijäasemassa olevien tervey-den seurantaan ja edistämiseen. Tämä todennäköisesti vähentäisi työkyvyttö-myyseläkkeelle jäämistä, Pätäri katsoo.

Hän toteaa tutkimuksen jälleen vah-vistavan monia aiempia havaintoja siitä, että työn mielekkyys ja työnantajan tuki työnteon jatkamiselle merkitsevät eni-ten, kun palkansaaja miettii eläkeaiko-muksiaan. Työpaikkojen arjessa voidaan edistää työssä pysymistä esimerkiksi jär-jestämällä työntekijöille mahdollisuuksia päästä ammattitaitoa kehittävään kou-lutukseen tai osa-aikatyöhön. Toimin-takulttuurissa on parantamisen varaa, sillä 45–64 -vuotiaiden palkansaajien mukaan työssä pysymisen edes jonkinas-teinen edistäminen työpaikoilla on edel-leen enemmän poikkeus kuin sääntö.

Eläketurvakeskuksen mukaan palkan-saajien eläkeaikomuksilla on seuranta-tutkimusten valossa hyvä ennustearvo. Viime kädessä eläkeaikomusten toteutu-minen riippuu kuitenkin talous- ja työl-lisyystilanteesta. Suotuisa suhdanneke-hitys edistää työssä jatkamista tehok-kaimmin. ●

Eläketurvakeskuksen Työolot ja työssä jaksaminen -tutkimuksen aineistoina käytettiin Tilastokeskuksen Työolo-tutkimuksia vuosilta 2003 ja 2008.

Tutkimusjulkaisu: www.etk.fi

teeksi. Eläkkeelle jäämisen myöhentä-minen ei houkuta pelkästään paremman eläke-edun takia, vaan oma terveys ja elä-mäntilanne sekä työn mielekkyys vaikut-tavat päätökseen enemmän.

Eläkeaikomuksiin vaikuttaviin henki-lökohtaisiin tekijöihin kuuluu terveyden-tilan lisäksi muun muassa koulutustaso. Korkeakoulututkinnon suorittaneilla on halukkuutta työssä jatkamiseen enem-män kuin alemman asteen tutkinnon suo-rittaneilla. Työntekijäasemassa olevilla ja alimman koulutustason palkansaajilla puolestaan on keskimääräistä vähemmän kiinnostusta jatkaa työssä pidempään.

– Myöhäisemmän eläköitymisen kannalta näyttää olevan ratkaisevaa

8 YTY 5 I 2010

Teksti Ritva Siikamäki, Akava

Kuvat Fotolia.com ja Ritva Siikamäki

Aivojen toiminta jakuormitus ovat entistäajankohtaisempia tutkimusaiheita, kun työelämä vaatii entistä enemmän. Miten voidaan varjella aivojen hyvin-vointia ja toimintakykyä työelämässä?

Inhimillinen työ

SUOJAA AIVOJEN TOIMINTAKYKYÄ

Tutkimusprofessori Kiti Müller Työterveyslaitok-selta katsoo, että työelä-män vaatimukset alka-vat olla osin ylimitoitet-tuja. Työelämä ei päästä

ketään helpolla, sillä tietotyö on yleisty-nyt ja tekniikka on läsnä joka tehtävässä. Tiedon määrä on valtava ja aina on opit-tava uutta. Päivän mittaan on siirryttävä

nopeasti tehtävästä toiseen ja keskeytyk-set ovat tavallisia. Organisaatiomuutok-set myllertävät toimenkuvia ja työyhtei-söjä vähän väliä.

AIVOJEN TOIMINNANSOVELTAVAA TUTKIMUSTA

Müller johtaa Työterveyslaitoksen Aivot ja työ -tutkimuskeskusta, joka hakee vastauksia siihen, miten pää kestää tätä

menoa. Keskus tekee soveltavaa aivo-tutkimusta, neuroergonomiaa ja kehit-tää aivotutkimusmenetelmiä työelämän tarpeisiin. Tavoitteena on tuottaa uusia lähestymistapoja siihen, miten aivojen toimintakykyä voidaan mitata ja tutkia yhdistämällä ihmisen tiedonkäsittelyn eli kognition ja aivojen fysiologian tutki-mus tiiviisti toisiinsa. Tutkimuskeskus selvittää muun muassa työn henkisten

Akava

YTY 5 I 2010 9

Sosiaali- ja terveysministeriö luovutti kesäkuussa työympäristötyön erityisansiomitalin tutkimusprofessori Kiti Müllerille ja professori Mikko Härmälle tunnustuksena ansiokkaasta työstä työympäristön hyväksi.

ja älyllisten vaatimusten vaihtelun vai-kutusta aivojen jaksamiseen ja ihmisten palautumista univajeesta tai työn kuor-mitushuipuista sekä uusimpien tietotek-nisten sovellusten käytettävyyttä ja neu-roergonomiaa.

TIETOTYÖN LUONNE RATKAISEVAA TYÖURIEN KANNALTA

Müller iloitsee, että tärkeä tutkimusalue on vastikään saanut virallista tunnus-tusta. Suomalaisen yhteiskunnan kil-pailukyvylle ja työurien pidentämiselle on keskeistä, miten tietotyössä voidaan säilyttää kyky ideoida ja luoda uutta. Sen olennaiset piirteet tulisi tunnustaa työ-paikkojen arjessa. Virallisessa puheessa henkilöstö toki on yritysten ja yhteisöjen tärkein voimavara, mutta työpaikan arki on usein kuormittavuudessaan ja vaati-muksissaan jotain muuta.

– Ihanteellista olisi, että eri-ikäiset ihmiset voivat tehdä työtä yhteistyössä ja omien resurssiensa mukaan. Työn-teon tavoissa ja rytmissä on yksilöllistä vaihtelua, samoin kuormituksen sieto-kyvyssä, stressaantumisessa ja palautu-misessa. Työn pitää olla sopivasti haas-tavaa, jotta ihminen viihtyy ja kehittyy työssään, painottaa Müller.

RIITTÄVÄSTI AIKAAPALAUTUMISEEN

Aivot pitävät rasituksesta, mutta liika on liikaa. On huolehdittava riittävästä

Varsinaiset asiantuntijatyöt, jotka vaa-tivat ajattelua ja keskittymistä, kiikute-taan kotiin. Järjestyksenpitoa, toimis-torutiineja ja muita ns. tukitoimintoja pitäisi arvostaa, koska ne ovat välttämät-tömiä ja vaativat omaa osaamista. Ylei-nen nuhjuisuus vähentää viihtyvyyttä sekä aiheuttaa turhauttavaa etsiskelyä ja ajanhukkaa.

INHIMILLINEN TYÖON IHMISEN MITTAISTA

Müllerin mielestä välittämisen kulttuuri on katoamassa työelämästä, mikä lisää työnteon kuormittavuutta yhdessä kii-vaan työ- ja muutostahdin kanssa.

– Ylikuormittuminen voi johtaa uupumukseen ilman, että työympäristö huomaa merkkejä siitä. Työyhteisöistä on tullut niin varovaisia sopivaisuuden suhteen, ettei alaiselta tai työkaverilta enää hevin kysytä, miten hän voi. Luot-tamuksen rakentuminen vie aikaa ja edellyttää toisten tuntemista edes jos-sain määrin. Esimiehillä on oltava osaa-mista, kiinnostusta ja rohkeutta pitää yllä yhteyttä alaisiinsa.

Työasiat ja yksityiselämä kulkevat väistämättä rinnakkain, eikä yksityiselä-mää voi jättää kokonaan taakseen tulles-saan töihin. Työasioihin nivoutuu kaus-kantoisiakin tunnekokemuksia.

– Jos on kokenut työssään voima-kasta arvostuksen puutetta, se ei heti unohdu, vaan voi näkyä vetäytymisenä ja varovaisuutena kannustavassakin työ-yhteisössä, Müller huomauttaa.

PALJON MAHDOLLISUUKSIA

– Vaikka työelämän ongelmat korostu-vat usein julkisessa keskustelussa, noin puolet suomalaisista on tyytyväisiä työ-hönsä Työ ja terveys 2009 -tutkimuksen tulosten mukaan. Työ on usein eheyttä-vää vaikeassa elämäntilanteessa. Työelä-mässä on paljon kehitettävää, mutta pal-jon hyvääkin. Meillä tarvitaan aktiivista arvokeskustelua työelämästä, huomaut-taa Müller. ●

palautumisesta ja työn tauottamisesta, jotta aivojen toimintakyky säilyy.

– Moni asiantuntija työskentelee niin innostuneesti, että tauot unohtuvat tai lykkääntyvät liikaa. Inspiraation katoa-mista ei tarvitse pelätä. Tauonkin jälkeen pääsee työn imuun takaisin.

Aivot ovat ongelmallisella tavalla poikkeava osa ihmisen elimistöstä, kun ne eivät välttämättä ilmoita ylikuormi-tuksesta. Lihakset menevät maitoha-poille ja kipeytyvät kovassa rasituksessa, mutta aivot sopeutuvat ja ihminen voi pitkään ylikuormittaa aivojaan huomaa-mattaan. Aivot sopeutuvat uuteen vauh-tiin, kuormitukseen tottuu eikä väsy-myksen merkkejä tunnisteta ajoissa.

– Univajeen sietokyky vaihtelee yksi-löstä toiseen, ja ikäkin vaikuttaa palau-tumiseen. Ylikuormitus vaikuttaa aivo-jen sähkökemialliseen toimintaan, ja lisäksi se nakertaa vastustuskykyä ja häi-ritsee sokeriaineenvaihduntaa. Aistien toiminta muuttuu univajeen takia, toteaa Müller.

Muistihäiriöitä tulee kaikenikäisille ylikuormituksen takia. Ne ovat usein hälytyssignaaleja siitä, että jatkuva stressi, liiallinen kuormittuminen ja uni-vaje ovat jatkuneet liian pitkään.

YKSILÖLLISYYTTÄ TYÖHÖN

Müller korostaa, että työntekijöiden jak-samista voi ja pitää suojella, jotta työyh-teisö ja sen tulokset eivät kärsi. Työteh-täviä ei voi vain lisätä ottamatta jotain pois. Yksilöiden erilaiset osaamisprofii-lit ja kiinnostukset on syytä ottaa huo-mioon.

– Tietotyöläinen siirtää osaami-sensa uuteen osoitteeseen, jos työ alkaa turhauttaa. Näin käy, jos työolot kuor-mittavat liikaa tai liian vähän. Ulkoista-misessa on menty liiallisuuksiin, mikä kuormittaa asiantuntijoita ja vie hei-dän työaikaansa erilaiseen oheistoimin-taan enemmän kuin osaamisen näkö-kulmasta olisi järkevää. Välittäminen ja yhteisöllisyys katoavat herkästi, kun työpaikalla pyörii niin kutsutun oman porukan lisäksi alati vaihtuvaa ulkoi-sen palvelutuottajan väkeä, vaikkapa toimisto- tai IT-alan töissä, kuvailee

Müller. Harmaa työ lisääntyy huolestut-

tavasti, kun työpäivä kuluu hallin-nollisen ja toimistotyön parissa.

Tutkimusprofessori

Kiti Muller toteaa

välittämisen

kulttuurin

katoavan

työelämästä.

YTYn tilaisuudet ovat tunnelmaltaan mukavia,

joten niihin on helppo mennä, Annemarja

Välimäki sanoo.

Jäsen

Kuluvana vuonna YTYssä on panostettu jäsenten koulutukseen. Halusimme kuulla ytyläiseltä, mitä hän on saanut koulutus-tarjonnastamme irti. Annemarja Välimäki on ollut vuosien mittaan useammassakin koulutuksessa, ja on siinä mielessä tyypillinen YTYn koulutustarjonnankäyttäjä - harvalla koulutukseenosallistuneella kurssit jäävät yhteen.

Koulutustarjonnasta

HYÖTYÄ JAHUVIA Teksti Leena Vänni Kuvat Timo Syrjänen

Y TYn koulutustarjonta keskittyy pääosin työ-oikeudellisiin aiheisiin sekä työnhakuun. Ensimmäinen YTYn koulutustilaisuus, johon Nokia Siemens Networksilla tuotteenhallin-nassa työskentelevä Annemarja Välimäki osal-listui, oli Työsuhdeilta muutama vuosi sitten.

Välimäki on ollut saman työnantajan – ensin Nokian, sittem-min NSN:n – leivissä jo yli 15 vuotta. Työnantajan puolelta työ-suhdeasioihin liittyvää koulutusta ei lii-emmälti ole saatavilla, joten YTYn kou-lutustarjonnalle oli tilausta.

– Ensimmäinen tilaisuus, johon osal-listuin, oli anniltaan osuva ja tunnelmal-taan tosi mukava. Siitä innostuneena läh-din mukaan YTYn vuosikokoukseenkin, joka pidettiin sinä vuonna Heurekassa.

Työsuhdeillassa käytiin läpi lakiasi-oita muun muassa irtisanomispakettei-hin liittyen. Aihe tuntui tarpeelliselta ja ajankohtaiselta, kun työpaikalla oli käyn-nissä YT-neuvottelut ja irtisanoutumis-paketteja tarjottiin. Seuraavaksi Välimäki lähti mukaan työnhakupäivään.

– Koska olen vaihtanut työpaikkaa toistaiseksi vain saman yhtiön sisällä, tuoretta kokemusta työnhausta ei ole. Työnhakupäivässä sain hyviä neuvoja hakemukseen, ansioluetteloon ja haas-tatteluihin. Erityisesti mieleen jäi oman

ansioluettelon tarkastaminen. Minun itse tekemääni ansio-luetteloon ehdotettiin korjauksia melkein jokaiseen kohtaan, Välimäki naurahtaa.

BLOGEJA JA OSAAMISEN TUNNISTAMISTA

Hieman erilaista koulutusta oli tarjolla, kun YTY järjesti illan bloggauksesta kiinnostuneille. Välimäkeä kiinnosti kuulla, mistä bloggauksessa oli kyse, koska aihe oli vieras. Viimeksi Välimäki osallistui Osaamisen tunnistaminen –koulutukseen.

– Ilta käsitteli mm. sitä, miten elämänkokemuksen kautta syntyvää osaamista ei osata tai muisteta tuoda esiin. Tämän koulutuksen anti jäi vähemmälle, kuin odotin.

KOULUTUSTA ON VÄHENNETTY TYÖELÄMÄSSÄ

Koulutus ei tunnu enää kuuluvan työelämään yhtä vahvasti kuin ennen.

– Varmaankin kustannussyistä johtuen paljolti on vähen-netty muita kuin työtehtävään kohdistuvia täsmäkursseja. Onhan koulutuksiin osallistuminen omasta aktiivisuudestakin kiinni. Meillä NSN:llä on saatavilla e-learning verkkokursseja, joita voi itse opiskella, ja useita infotilaisuuksia, mutta välillä kai-

paa kasvokkain tapahtuvaa koulutusta, Välimäki toteaa. Toisaalta NSN panos-taa muunlaiseen vapaa-ajan toimintaan.

– NSN:llä on hyvä harrastetarjonta. Käytän liikuntamahdollisuuksia moni-puolisesti käymällä erilaisissa jumpissa zumbasta joogaan ja pelaamalla sulkapal-loa. Ohjatuilla tunneilla tulee liikuttua neljä kertaa viikossa, ja se tasapainottaa hyvin kiireisiä työpäiviä. Ilman sitä ei kyllä jaksaisi, Välimäki toteaa.

YTYn kurssien lisäksi Välimäki ei ole lähiaikoina juuri käynyt koulutuksissa vapaa-ajalla.

– Viimeksi olen käynyt veneilyharras-tukseen liittyen saaristolaislaivurikurssin vuosia sitten, Välimäki muistelee.

– YTYn kursseille pääsee mukaan melko hyvin. Niissä käy samanhenkistä porukkaa ja nykyään näkee jo tuttujakin muilta kursseilta. ●

10 YTY 5 I 2010

Annemarja Välimäki arvostaa

hyödyllisiä vapaa-ajan koulutuksia.

Annemarja Välimäki arvostaa

hyödyllisiä vapaa-ajan koulutuksia.

YTY 5 I 2010 11

Teksti ja kuva Leena Vänni

12 YTY 5 I 2010

Yhteistyö TJS Opintokeskuksen kanssa

LISÄÄ KOULUTUS-TARJONTAA

TJS on Akavan ja STTK:n yh-teinen koulutus- ja palvelu-organisaatio, joka järjestää omaa koulutusta sekä rää-tälöityä tilauskoulutusta

tarpeen mukaan. YTY on tilannut kou-lutuksia, joiden on arvellut jäseniään kiinnostavan, esimerkkinä vaikkapa tänä syksynä pidetyt Neuvottelukoulutus

YTY haluaa tarjota koulu-tusta moneen tarpeeseen.Siinä osaltaan auttaa TJS Opintokeskus, jonka koulutustarjonnasta löytyyosuvia kursseja myös esi-miehille ja asiantuntijoille.

sekä Osaamisen tunnistaminen -koulutus. YTYn jäsenet voivat myös osallistua TJS:n avoimille kursseille.

Koulutusta löytyy monelta osa-alu-eelta. Yhdistystoimintaan liittyvä kou-lutus on tärkeää peruskoulutusta, sillä yhdistysten toimijat vaihtuvat ja koulu-tukselle on aina tilausta. Työelämään ja työhyvinvointiin liittyvä koulutus on läh-tenyt liittojen tarpeista tarjota jäsenil-leen näihin liittyvää koulutusta. Lisäksi järjestetään tietotekniikan peruskursseja sekä viestinnän koulutusta.

– Luokittelemme kursseja sekä aiheen että sen mukaan, ovatko ne avoi-mia vai tilauskursseja. Pyrimme järjes-tämään mahdollisimman monenlaista koulutusta. Lisäksi meillä on Studio gene-ralia -luentosarja, joka sisältää järjestö-toimintaa ja työelämää koskevia luen-toja. Lisäksi on vielä erilaisiin hankkei-siin liittyviä koulutuksia. Tänä syksynä järjestettiin muun muassa Pysytään polulla -koulutus, johon YTYn jäsenet saattoivat osallistua. Hankekoulutukset ovat riippuvaisia saamastaan rahoituk-sesta, kertoo TJS:n kehittämisasian-tuntija Sikke Leinikki.

Juuri nyt suosittu on Reilu peli -kou-lutus, joka sisältää toimintamalleja epä-asiallisen kohtelun ennaltaehkäisyyn ja ristiriitojen selvittämiseen. Reilu peli -koulutusta on sekä avoimena että tilaus-koulutuksena.

YHTEISTYÖSSÄ

YTY on järjestänyt nyt muutamia kurs-seja yhteistyössä TJS-opintokeskuksen kanssa. Leinikki pitää liittojen tilaamia kursseja hyvinä kouluttajan kannalta.

– Kun osallistujaryhmä on valmiiksi rajattu, koulutus on helpompi suunni-tella suoraan kohderyhmän tarpeisiin. Silloin voidaan paneutua suoraan esi-merkiksi esimiehien tarvitsemaan tie-toon neuvottelutilanteissa. Toisaalta jois-

TJS Opintokeskus järjestää koulutusta eri

puolilla Suomea joko avoimena tai liittojen

jäsenilleen tilaamana koulutuksena,

kehittämisasiantuntija Sikke Leinikki kertoo.

YTY 5 I 2010 13

sain koulutuksissa moniammatillisuus tuo lisäarvoa, kuten vaikkapa uutta uraa etsiessä kirjavampi osallistujajoukko tuo useampia näkökulmia.

Avoimissa koulutuksissa on tois-taiseksi ollut melko vähän ytyläisiä. Leinikki arvelee syyn olevan esimiesten ja asiantuntijoiden epävarmuudessa täyt-tää kalenteria pitkälle eteenpäin.

– Harva pystyy nykyään hallitse-

maan kalenterinsa kuukauden päähän, ja meidän kursseillemme on ilmoittau-tuminen hyvissä ajoin.

POISJÄÄMISET HAITTAAVAT JA HARMITTAVAT

TJS:n koulutukset ovat usein liittojen jäsenilleen maksamia ja avoimetkin kou-lutukset edullisia. Ilmoittamattomat poisjäännit ovat usein ilmaisten koulu-

tusten ongelma. Monissa liitoissa, kuten YTYssä, ongelmaan on tartuttu lisää-mällä maksu peruuttamattomasta pois-jäännistä.

– Sen lisäksi, että varatuista tarjoi-luista maksetaan turhaan, runsaat pois-jäännit tuottavat ongelmia myös kou-luttajille, sillä osallistumismenetelmät räätälöidään tietysti ryhmäkokoon sopi-vaksi, Leinikki toteaa. ●

Anna Lavikkala

Ensimmäistä kertaa tällä kon-septilla järjestetty YTYn esi-miesilta oli profiloitu vain esi-miestehtävissä toimiville jäse-

nille. Esimiehiä YTYn jäsenistöstä on yli puolet. Tilaisuuden alustivat päälakimies Heikki Meskanen ja YTN:n lakiryhmän vetäjä Anna Lavikkala. Tilaisuuteen si-sältyi myös keskustelua ja paikallaolijoi-den kysymyksiä.

– Verrattuna muutama vuosi sitten pidettyyn esimiesiltaan, tämä ohjelma oli asiapitoisempi, kuvailee asiamies Ira Laitakari-Svärd.

Anna Lavikkala yksinkertaisti alus-tuksessaan, että esimiehellä on oikeus ja velvollisuus johtaa työtä. Esimiehen täy-tyy seurata alaistensa jaksamista. Tähän velvoittaa työturvallisuuslaki. Esimies on haastavassa paikassa, jos organisaatiosta ylhäältäpäin tulee liikaa työmääräyksiä alaisille välitettäväksi. Laki nimittäin määrää huolehtimaan omista alaisistaan. Jos työtä ottaa vastaan ja välittää alaisil-leen rajattomasti, esimies ei pidä huolta alaisistaan. Tällöin yritys voi saada yh-teisösakon ja esimies joutua rikosvastuu-seen. Tärkeää on dokumentoida tietoa jaksamisongelmista eteenpäin, jolloin vastuu siirtyy organisaatiossa ylöspäin.

Aina jaksamisongelmia ei ole helppo

Isot odotukset ja vähäinen esimieskoulutus ovat arki-päivää esimiehille, joillapuolestaan on vastuualaistensa jaksamisesta.

APUA ARJEN ESIMIESTYÖHÖNhuomata. Kun esimies on eri paikkakun-nalla ja kommunikoi alaistensa kanssa lähinnä sähköpostin välityksellä, mus-tia silmänalusia ei näe. Lavikkalan mie-lestä alaisia pitää pystyä myös tapaa-maan, muuten todellista tilannetta ei voi tietää.

Tärkeää jaksamisen ylläpitämisessä on ennaltaehkäisy. Hyvä perehdytys ja kunnon ohjeistus tehtävien priorisoin-tiin auttavat.

HYVÄT TAVAT KUNNIAAN

Hyvä käytös ja auktoriteettien kunni-oitus on yleisesti ottaen vähentynyt, mutta työpaikan ongelmien ehkäisemi-seksi yleisesti hyvät käytöstavat ovat tär-keitä. Kiusaamistilanteissa esimies ei voi painaa asiaa villaisella, vaan hänellä on velvollisuus puuttua ongelmiin. Kiusa-tun ei tarvitse todistella mitään, vaan itselle vähäpätöisenkin kuuloinen tapaus pitää ratkaista. Yksin ei ongelmaan kui-tenkaan tarvitse tarttua, vaan avuksi voi pyytää kollegaa tai henkilöstöpääl-likköä sekä luottamusmiestä ja työsuo-jeluvaltuutettua.

HAASTAVAT TYYPIT

Alisuoriutujat aiheuttavat päänvaivaa esimiehelle. Jos kunnon perehdytys on tehty ja senkin jälkeen työntekijää on aktivoitu työn hoitamiseen, annetaan työntekijälle varoitus. Jos alisuoriutumi-nen varoituksen jälkeenkin jatkuu, voi-daan työntekijä siirtää uusiin tehtäviin. Jos uusia tehtäviä ei löydy, työstä suo-riutumattomuus on laillinen työsuhteen päättämisperuste. Avuksi asian hoidossa

Teksti Leena Vänni Kuva Marjatta Harinen

on jämpti asiaan puuttuminen ja tapauk-sen selkeä dokumentointi.

Toinen haastava tyyppi on ilmapiiriä huonontava besserwisser. Esimiehen ei pidä antaa valmiita ratkaisuja ilmapiirin korjaamiseen, vaan työntekijän itsensä on saatava näkemään ongelma ja muut-tamaan käytöstään.

ESIMIESILLOILLE JATKOAENSI KEVÄÄNÄ

Tilaisuus oli Ira Laitakari-Svärdin mu-kaan onnistunut. Kysymyksiä esitettiin paljon ja osallistujat olivat aktiivisia.

– Esimiehiä ei juurikaan kouluteta työnjohdollisiin tehtäviinsä, mutta heiltä odotetaan paljon. Esimiehet eivät itse tiedä oikeuksistaan ja velvollisuuksis-taan, ja tilaisuudessa näki selvästi, että tällaiselle keskustelulle on tarvetta.

Esimiesiltoja järjestetään lisää ensi vuoden puolella. ●

14 YTY 5 I 2010

YtimestäK

uva:

Fot

olia

.com

Yhteinen edun-valvonta, kuten

yhteiset työehdot,jäävät minä-keskeisyyden

jalkoihin.

MINÄVAI ME

Nykypäivän trendi on minäkeskeisyys. Kaikessa huokuu ensin minä ja se, mitä minä tästä saan. Me-henkisyys näkyy pääasiassa enää kriisiti-lanteissa. Riennämme apuun ainoastaan sil-loin, kun sattuu onnettomuus, maanvyöry tai

talouskriisi. Onnettomuuden sattuessa pystytään yhteiseen ponnisteluun uhrien auttamiseksi, mutta jatkuvasti tapetilla olevat asiat eivät sytytä. Tämä näkyy myös työelämässä. Yhtei-nen edunvalvonta, kuten yhteiset työehdot, jäävät minäkeskei-syyden jalkoihin.

Työnantajat tässä samassa minä -huumassa liputtavat pai-kallisen sopimisen puolesta. Enää ei tarvita valtakunnalli-sia sopimuksia, niiden aika on ohi. On pystyttävä katsomaan yrityksen tilannetta omista lähtökohdista, ei kaikkien yhtei-sillä sopimuksilla. Kaikessa tässä on taustalla kollektiivisuu-den totaalinen romuttaminen. Kun eivät yksilötkään sitä enää halua, on helppo tilaisuus iskeä ja romuttaa työnantajille kal-lis järjestelmä.

Tämä kaikki sopii tämän päivän trendiin. Kollektiivisuus on katoamassa. Kukin saa huolehtia omista asioistaan omalla tavallaan, niin kuin itselle parhaiten itse sopii. Yksilö voi aja-tella pärjäävänsä paremmin sopiessaan asioista itse. Onko näin todella? Mitä jos joutuisimme itse neuvottelemaan itsellemme

lomarahan tai palkallisen perhevapaan? Kuinka moni meistä onnistuisi tässä? Kuinka moni on edes miettinyt tätä työsopi-musta allekirjoittaessaan? Sillä hetkellä ollaan vaan onnellisia siitä, että saamme haluamamme työn eikä mietitä työehtoja juuri sillä hetkellä. Eikä vielä tarvitsekaan, ovathan meillä kol-lektiivisopimukset suurimmalla osalla. Kuinka kauan näin on? Vielä on paljon ihmisiä, jotka uskovat pystyvänsä neuvottele-maan itselleen paremmat edut. Mistä tiedät, että olet sopinut muita paremmin? Kollektiivisopimukset takaavat minimieh-dot, mikään ei estä niitä sopimasta paremmin.

Kollektiivisopimukset eivät kuitenkaan synny itsestään vaan niiden syntymiseen tarvitaan me-henkeä ja korkeaa järjestäy-tymisastetta. Kun neuvottelijoilla on vahva joukko takana, on heidän helpompi saada yhteisiä, parempia työehtoja läpi.

Yhteisiä työsopimuksia voisi verrata yhtei-seen yhteiskuntaan. Minä haluan käyttää julkista ja ilmaista kirjastoa. Minä haluan, että meillä on julkisin verovaroin maksetut koulut ja korkeakoulut, joissa kaikilla, myös omilla lapsillani tai itselläni on tasavertai-set mahdollisuudet käydä. Minä haluan myös, että minulla on työsuhteessani yhteisesti sovitut tasavertaiset työ-ehdot. Mitä sinä haluat?

Ira Laitakari-Svärdasiamiesira.laitakari-svard@yty.fi

YTY 5 I 2010 15

Teksti ja kuva Leena Vänni

Kimmo Korpijaakko kokoaa akavalaisia

liittoja kiinnostavia jäsenetuja yhteen.

– Yhden järjestön jäsenkunnasta ei

välttämättä riitä väkeä erikoisempaan

tapahtumaan, mutta useamman, saman-

henkisen järjestön jäsenille on jo mahdollista

tehdä omaperäisempiäkin tilaisuuksia.

Jäsenedut on uusi palvelu ytyläi-sille ja usean muunkin akava-laisen liiton jäsenille. Jäsenedut tarjoaa nimensä mukaisesti jäsenetuja, mutta hieman eri

tavoin kuin liitot perinteisesti tekevät. Palvelun tuottaja Kimmo Korpijaakko kuvailee palvelua räätälöidyksi, kaksi-suuntaiseksi ja muuntuvaksi.

RÄÄTÄLÖINTIÄ JÄSENTENTARPEISIIN

Räätälöinnillä Korpijaakko tarkoittaa sitä, että palveluun tulevien etujen on ajateltu olevan juuri kohderyhmää kiin-nostavia. Etuja, kuten matkoja ja tapah-tumia, myös tuotetaan juuri kohderyh-mää ajatellen.

– Yhteistyökumppanimme Matka-haukan kanssa kehittelemme juuri koh-deryhmälle sopivia matkoja. Tällaisia ovat esimerkiksi Milanon ostos- ja kult-tuurimatka, jouluostosmatka Budapes-tiin ja hiihtoretki Kuolaan. Tarkoitus on saada järjestettyä kohderyhmää kiinnos-tavia laadukkaita ja omaperäisiä tapahtu-mia ja tarjouksia, ei mitään peruskauraa. Suunnitteilla on matkojen lisäksi esimer-

kiksi autojen koeajotapahtuma, kertoo Kimmo Korpijaakko.

JÄSENTEN TOIVEET HUOMIOIDAAN

Kaksisuuntaisuus palvelussa tulee palve-lun jatkuvasta muuntumisesta tarpeiden mukaan. Jäsenedut.fi -verkkosivulle tai Facebook -ryhmään saa ehdottaa itseä kiinnostavia etuja ja tapahtumia. Jos muutkin palvelun käyttäjät ovat kiinnos-tuneita, pyörät laitetaan pyörimään.

– Jos halutaan laadukasta valoku-vauskurssia muotokuvaukseen, Karhun-kierrosta tai kalan fileoinnin oppitun-tia ja löytyy myös muita ideaa kannatta-via, kurssi, retki tai tapahtuma pyritään järjestämään hyvään jäsenetuhintaan. Palvelu on kaksisuuntainen myös siinä mielessä, että jäsen voi tarjota palveluun omia jäsenetutarjouksia, Korpijaakko toteaa.

EDUT JATKUVASSAMUUTOKSESSA

Jäsenedut -palvelun muoto ei ole kiveen hakattu. Tarkoitus on, että palvelu tar-joaa niin alennuksia tuotteista, tapahtu-

mia kuin matkojakin. Jäsenedut eivät ole viikosta ja kuukaudesta toiseen pysyviä, vaan tilanne elää jatkuvasti. Jatkuvaan seuraamiseen käy vaivattomimmin Face-book tai RSS-sivustosyöte, mutta perin-teinen Jasenedut.fi – sivuilla vierailu käy myös.

MITEN PALVELUUN PÄÄSEE?

Palvelun käyttö onnistuu kirjautumalla sivulle www.jasenedut.fi ja rekisteröity-mällä. Rekisteröityessä tarvitsee mainita, mihin jäsenliittoon kuuluu. Tarjoukset ja tapahtumat näet myös rekisteröitymättä tai Facebook –sivuilta www.facebook.com/jasenedut, mutta varauksen tekoon tai alennuskoodien saamiseen tarvitsee olla rekisteröitynyt. ●

Räätälöityjä

JÄSEN-ETUJA

16 YTY 5 I 2010

Tekstit Heikki Meskanen, varatuomari Kuva Fotolia.com

Työnantajalla on velvolli-suus perehdyttää ja koulut-taa työntekijää siten, että työntekijä asianmukaisesti selviää hänelle annetuista

työtehtävistä. Työsopimuslaissa olevan yleisvelvoitteen mukaan työnantajan on lisäksi huolehdittava siitä, että työnte-kijä voi suoriutua työstään myös yrityk-sen toimintaa, tehtävää työtä tai työme-netelmiä muutettaessa tai kehitettäessä. Myös työturvallisuuslaki voi velvoittaa työnantajaa perehdyttämään tai koulut-tamaan työntekijää esimerkiksi konei-den, laitteistojen tai työmenetelmien muuttuessa.

Tällaisten työnantajan velvoitteisiin kuuluvien koulutusten vaatimista kus-tannuksista työnantaja vastaa yksin itse. Työnantaja ei voi vaatia työntekijää osal-listumaan kustannuksiin tai vaatia työn-tekijältä tällaisen koulutuksen johdosta minkäänlaisia muitakaan sitoumuksia (kuten koulutussopimuksia).

Jos työntekijä haluaa (lähinnä) omissa intresseissään koulutusta, joka edesauttaa myös hänen työskentelyään nykyisessä työtehtävässään, mutta jota työnantaja ei pidä työtehtävään nähden välttämättömänä, on mahdollista laatia koulutuksesta ja muun muassa sen kus-tannuksista sopimus työntekijän ja työn-antajan kesken. Koulutussopimuksessa sovitaan esimerkiksi, mitkä kustannuk-set työnantaja maksaa ja kuinka paljon palkallista työaikaa työntekijä saa kou-lutukseen käyttää ja vastineeksi työnte-kijä sitoutuu pysymään työnantajan pal-veluksessa tietyn ajan yleensä koulutuk-sen päättymisestä lukien. Jos työntekijä irtisanoutuu ennen sovitun ajan täytty-mistä, joutuu hän korvaamaan sopimuk-sessa sovitun mukaisesti työnantajan

Koulutussopimukset voivat sisältää pitkiä sidonnaisuusaikoja. Sellaiset eivät kuitenkaanole aina asiamukaisia. Sisällöstä kannattaa sopia harkiten ja mahdollisemman yksityis-kohtaisesti, jotta vältytään ikäviltä yllätyksiltä.

KOULUTUSSOPIMUKSETTYÖSUHTEESSA

JuristipalstaLakimiesten puhelinpalvelu (09) 2510 1350Puhelinaika arkisin klo 8.30 –13.00

maksamat kustannukset joko kokonaan tai osittain työnantajalle.

Koska edellä kuvatuissa koulutus-sopimuksissa ei ole kyse työsopimus-lain sääntelemästä ja rajoittamasta kil-pailukieltolausekkeesta, työntekijä voi tämän sitoumuksen estämättä milloin tahansa siirtyä vaikka kilpailijan palve-lukseen maksamalla vanhalle työnanta-

jalle sopimuksessa sovitut työnantajan maksamat koulutuskustannukset. Näin ollen tällaisten sopimusten käyttöä tai sisältöä ei työsopimuslaki sääntele tai rajoita, vaan kyseisestä asiasta voidaan sopia vapaasti ainoana rajoituksena sopi-musehtojen mahdollinen yleinen koh-tuuttomuus.

Kyseinen koulutus lähtökohtaisesti

YTY 5 I 2010 17

Seppo Simola

No, elettiinpä muutama vuosikymmen. Paloasemien takahuonei-den päivystystilat vaihtuivat paikallisiksi hätäkeskuksiksi ja edel-leen alueellisiksi. Ongelmia alkoi tulla. Yhä isompia alueliitoksia tehtiin. Eri kunnissa oli samannimisiä katuja. Apu ei aina men-nyt sinne, missä sitä kipeästi tarvittiin. Se maksoi ihmishenkiä,

mutta toisaalla saatiin säästöä ja ”tehokkuutta”.Nyt alueelliset hätäkeskukset on tarkoitus yhdistää yhä isommiksi toimialu-

eiksi. Viisitoista aluetta muuttunee seitsemäksi. Kuopiosta lähetetään ambulanssi Kouvolaan ja Turusta Tampereelle, jos lähetetään. Tässä alkavat jo merkitä murre-erotkin, eikä sisämaan suuraluehätäkeskuksissa välttämättä ymmärretä rannikon ruotsinkielisiä. Mutta mitäpä siitä - tehokasta on ja virtaviivaista!

Paikalliset paloviranomaiset ovat alkaneet suunnitella omia johtokeskuk-sia, koska he eivät enää usko hätäkeskusten kykyyn hoitaa kunnolla tehtäviään edes nyt saati tulevaisuudessa. Poliisilla paikallisia johtokeskuksia jo on. Aina-kin Helsingissä poliisin saa hälytetyksi yhtä hyvin sen omasta johtokeskuksesta kuin hätäkeskuksesta.

Yrityselämässä tätä yhdistämis-tehostamis-uudistamisrumbaa on käyty jo muutama vuosikymmen, mutta siellä satoa ei korjata onneksi aina kuolleina ihmisinä. Entäpä sitten nämä ELY:t ja AVI:t? Vastahan ne polkaistiin käyntiin ja nyt jo väläytellään yt-neuvotteluja. Erään hallintopalvelujen kuluttajan näke-mys muutoksesta oli se, että jos asiaa valvoi ennen yksi viranomainen, niin nyt valvoo kaksi. Aluehallinnon uudistajatkin ovat kaiketi saaneet ahaa–elämyksen: Kas, toinen virkamies on tarpeeton! Kuka tämän hallintomylläkän maksaa? Sinä, minä ja se kohta työtön virkamies.

Enää tästä puuttuu vain se älynväläys, että yksityistetäänpä hätäkeskukset. Mitä sitten tapahtuu? Olenkohan oikeassa kun veikkaan, että ne yhdistetään yhdeksi jättiläishätäkeskukseksi ja myydään eniten tarjoavalle kansainväliselle yritykselle Kiinaan vietäväksi. Entä sen jälkeen? Yksityistetäänkö rataverkko? Sen haluankin nähdä, kun herrat rullaavat rataa kasaan ja laivaavat sen Kiinaan.

Ennen – silloin kun paikallisilla paloasemilla oli se puhelinkeskuspöytä – Suomella oli varaa hoitaa sairaat ja vanhukset, syöttää koululaiset, aurata ja kor-jata tiet, ajaa linja-autoilla syrjäkylille, päästää ihmiset ajoissa eläkkeelle, ylläpi-tää puolustusvoimia ja vaikka mitä. Suomi oli kuulemma silloin köyhä. Nyt se ei sitä enää ole, vaan EU:n eliittiä. Miksi siis kaikki tämä älyttömyys? Nyt tämä naurattaa mutta pahoin pelkään, että hymy vielä hyytyy. Opetelkaa nyt kuiten-kin varoiksi kiinaa… ●

KIINALAISETHÄTÄ-KESKUKSETK oulupoikana minulla oli kerran tilaisuus vierailla kotikaupunkini paloasemalla. Takatiloissa oli jo silloin vanhahtavalta näyttänyt puhelinkeskuspöytä. Sen äärellä istui palomies ottamassa vastaan hälytyksiä. Hän tunsi kaupungin läpikotaisin ja osasi lähettää avun ripeästisinne, missä sitä kulloinkin tarvittiin.

siis tapahtuu työntekijän tahdosta ja intresseissä ja työnantajan tavoitteena on saada koulutuksen tuomasta lisäam-mattitaidosta tai pätevyydestä koulu-tuskustannuksia vastaavaa hyötyä kou-lutuksen päättymisen jälkeisenä aikana. Tämän vuoksi varsin pitkiäkin sitoutta-misaikoja on pidetty oikeuskäytännössä kohtuullisina. Esimerkiksi kokonaisuu-dessaan 4 – 5 vuotta kestäneitä koulutus-sopimusten sitouttamisaikoja on pidetty kohtuullisina. Sitouttamisaikojen koh-tuullisuutta pidentää mm. se, että työn-antajan katsotaan saavan varsinaista vastinetta maksamilleen koulutuskor-vauksille pääsääntöisesti vasta koulutuk-sen päättymisen jälkeisenä aikana. Näin ollen varsinainen kouluttautumisaika, joka itsessään saattaa kestää jopa 2 – 3 vuotta, pidentää merkittävästi kokonais-sidonnaisuusaikaa.

Koulutussopimuksissa on erittäin tärkeää sopia yksityiskohtaisesti nimen-omaan niistä kustannuksista, jotka työn-tekijä joutuu korvaamaan työnantajalle vaihtaessaan työpaikkaa ennen koulutus-sopimuksessa sovitun sidonnaisuusajan päättymistä. Epäselvyyttä syntyy usein esimerkiksi siitä, kattaako työntekijän takaisinmaksuvelvollisuus esimerkiksi pelkät koulutusmaksut vai mahdollisesti myös koulutuksen ajalta maksetut palk-kakustannukset (sivukuluineen?) sekä matka- ja päivärahakulut.

Työntekijän korvausvelvoite alenee sopimuksissa yleensä lineaarisesti siten, että korvattavaa määrää pienentää jokai-nen kuukausi, jonka työntekijä on ehti-nyt koulutuksen jälkeen olla työnanta-jan palveluksessa. Tätä menettelyä voi-taisiin jopa pitää myös asianmukaisen ja kohtuullisen sopimuksen edellytyk-senä. ●

Koulutussopimuksissa on

erittäin tärkeää sopia

niistä kustannuksista, jotka

työntekijä joutuu korvaamaan

työnantajalle vaihtaessaan

työpaikkaa ennen koulutus-

sopimuksessa sovitun

sidonnaisuusajan päättymistä.

YTN

18 YTY 5 I 2010

Suunnittelualan uuden työehtosopimuksen palkankorotukset noudattavat syksyn yleistä linjaa. Tekstimuutokset ovat rahanarvoisia nekin.

Teksti Marketta Harinen YTN/TEK Kuvat Fotolia.com ja Marketta Harinen

TASOKOROTUKSEN MATKA-AJANKORVAUKSEEN

Suunnitteluala sai

YTY 5 I 2010 19

Suunnittelu- ja konsulttialan ylem-pien toimihenkilöiden työehto-sopimus tyydytti niin alan taus-taryhmää kuin Ylemmät Toimi-

henkilöt YTN:n hallitustakin.Työehtosopimus on voimassa

1.11.2010 – 30.9.2012. Sen voi irtisanoa päättymään jo 30.9.2011, jos ensi vuo-den palkankorotuksista ei päästä sopuun kevään aikana.

– Sopimuskausi on nyt rytmitetty YTN:n teknologiateollisuuden työehtoso-pimuksen mukaan, sillä SKOL on liittynyt Teknologiateollisuuden jäseneksi ja siir-tää työmarkkina- ja työehtosopimustoi-minnan sen työmarkkinayksikön hoidet-tavaksi, YTN:n suunnittelualan vastaava asiamies Teemu Hankamäki kertoo.

PAIKALLISET NEUVOTTELUTMENEILLÄÄN

Palkkaratkaisu on syksyn yleisen linjan mukainen eli kustannusvaikutukseltaan 1,5 prosenttia. Korotusten kustannus-vaikutuksesta, ajankohdasta ja toteu-tustavasta neuvotellaan yritys- tai työ-paikkakohtaisesti 15.11.2010 mennessä. Jollei palkankorotuksista päästä, mar-raskuun alussa maksetaan yhden pro-sentin yleiskorotus ja työnantaja jakaa puoli prosenttia.

Hankamäki huomauttaa, että hyvän työtilanteen yrityksissä voidaan paikal-lisesti sopia myös suuremmista koro-tuksista.

– Paikallinen sopiminen on aina haaste luottamusmiehille ja työnanta-jille. Suunnittelualalla sitä on harjoiteltu tosissaan pariin otteeseen, keväällä 2008 ja 2009. Silloin neuvoteltiin yhteensä 5 prosentin erästä.

Jos liitot eivät pääse 31.5.2011 men-nessä sopimukseen palkankorotuksesta, voidaan sopimus irtisanoa päättymään 30.9.2011.

RAHANARVOISIATEKSTIMUUTOKSIA

Palkkaratkaisun lisäksi osapuolet sopivat muutamista rahanarvoisista tekstimuu-toksista. Vapaa-aikana matkustamisen tuntikorvaus nousee kahdella eurolla.

– Vapaa-aikana matkustamisen tun-tikorvauksen korotus oli YTN:lle kynnys-kysymys. On erinomaista, että asiassa voitiin edetä, Hankamäki sanoo.

Lisäksi sovittiin 6 arkipäivän palkal-

Taustaryhmän puheenjohtaja, Pöyryllä työskentelevä Piri Harju pitää uuden työ-ehtosopimuksen merkittävimpänä saavutuksena vapaa-aikana matkustamisen korvauksen nousua15 eurosta 17 euroon tunnilta. Vuosi sitten matka-ajan kor-vaukseen ei onnistuttu neuvottelemaan korotusta lainkaan.

– Totesimme taustaryhmässä, että yleisen linjan mukaista palkankorotus-tasoa eli niin sanottua palkka-ankkuria oli tänä syksynä hyvin vaikea ylittää. Siksi keskityimme tällä kierroksella muihin kysymyksiin, Harju kertoo.

Harjun mielestä myös kuuden päivän palkallisesta isyysvapaasta on mies-valtaiselle alalle paljon hyötyä.

– Lisäksi tällä neuvottelukierroksella ei tarvinnut ottaa yhtään heikennystä. Sitäkin voi pitää hyvänä saavutuksena, Harju tuumaa.

– Kun sopimus saatiin uusittua reilusti ennen vanhan sopimuksen päättymistä, paikallisiin neuvotteluihin jäi riittävästi aikaa, Piri Harju arvelee. ●

lisesta isyyslomasta ja lyhyen tilapäisen poissaolon laajennuksesta koskemaan isovanhempia.

– Palkallinen isyysvapaa on meille myös merkittävä asia. Ala on miesvaltai-nen ja YTN-datan mukaan keski-ikä on vain 36 vuotta.

Jatkossa ylemmällä toimihenkilöllä on myös mahdollisuus saada irtisano-mistilanteessa työllistymisvapaata yli-määräiset viisi työpäivää työllistymis-ohjelman mukaiseen työvoimapoliitti-seen aikuiskoulutukseen, harjoitteluun ja työssä oppimiseen.

Työsuojeluvaltuutetun ja luottamus-miehen korvauksiakin korotettiin hie-man.

Hankamäki muistuttaa, että suunnit-

Paljon hyvää, mutta ei yhtään heikennystä

telu- ja konsulttialan ylempien toimihen-kilöiden työehtosopimus on yleissitova, joten myös työnantajaliittoihin järjes-täytymättömän yrityksen pitää noudat-taa sopimuksen ehtoja. Yleissitovuuden koskee Tilastokeskuksen mukaan kaikki-aan noin 27 000 henkilöä, joista arviolta noin 19 000 on ylempiä toimihenkilöitä. SKOLin ja ATL:n jäsenyritysten palveluk-sessa näistä ylemmistä toimihenkilöistä on noin 12 000. ●

Palkkaratkaisu on syksyn yleisen

linjan mukainen eli kustannus-

vaikutukseltaan 1,5 prosenttia.

Elokuisen palkkaratkaisun mukaan työpaikkojen ta-lous- ja työllisyysnäkymiä tarkasteltiin yhdessä paikal-lisesti. YTN:n luottamus-

miehet kävivät neuvottelut yrityksen ti-

lanteesta yhdessä työnantajien edustaji-en kanssa syyskuun loppuun mennessä.

Neuvottelujen tarkoitus oli löytää työpaikan olosuhteita ja tuottavuuden kehittämistä vastaava ratkaisu.

Jos paikallisissa neuvotteluissa ei

Teknologiateollisuuden ylempien toimihenkilöidenpalkankorotuksista sovittiin paikallisesti syyskuun aikana. Kävi kuten moni luottamusmies etukäteen arveli:ratkaisut syntyivät enimmäkseen minimitason mukaan.

Teknologiateollisuuden paikallisissa

PÄÄDYTTIINMINIMITASOON

Teksti Marketta Harinen YTN/TEK Kuvat Fotolia.com ja Pentti Arpalahti

päästy sopimukseen, palkkoja korotet-tiin lokakuussa 1,5 prosentin kustannus-vaikutuksella. Siitä kaksi kolmasosaa eli yksi prosentti jaettaisiin yleiskorotuk-sena ja puoli prosenttia maksetaan hen-kilökohtaisina korotuksina.

Saatujen tietojen mukaan yrityk-sessä tehtiin enimmäkseen 1,5 prosen-tin kustannusvaikutuksen mukaisia rat-kaisuja.

– Työnantajien tavoitteena on ollut selvästi minimoida yleiskorotukset Elin-keinoelämän keskusliiton EK:n ohjauk-

20 YTY 5 I 2010

YTN

Nokialla rakennettiin monimuotoinen

paketti 1,5 prosentin erästä.

– Luottamusmiesten yksimielisesti

hyväksymä malli korjaa alimpia palkkoja

ja meriitteihin menee vain 0,22 prosenttia,

Nokian Salon luottamusmies Aimo Leskelä

kertoo.

sen mukaisesti, YTN:n alan vastaava asiamies Jani Huhtamella toteaa.

Parhaimmat ratkaisut ovat tarjon-neet kaikille 1,5 prosentin yleiskorotuk-sen. Jos 1,5,prosentin kustannusvaiku-tus on ylitetty, se on tehty yleiskorotuk-sen kustannuksella.

– Niissä ratkaisuissa on lähes kaut-taaltaan jouduttu tinkimään yleisko-rotuksesta – yrityksen taloudellisesta tilasta riippumatta, Huhtamella sanoo.

Sopimuksen mukaan luottamus-mies saa neuvottelujen jälkeen kirjalli-sen selvityksen paikallisesta kustannus-vaikutuksesta ja sen kohdentamisesta tai työnantajan jakaman erän kohden-tamisesta.

YTN tekee marraskuussa alan luot-tamusmiehille kyselyn paikallisista rat-kaisuista saadakseen kuvan siitä, miten sopimusta sovellettiin yrityksissä.

Teknologiateollisuudella ja YTN:llä on kolmivuotinen työehtosopimus. Seu-raavan kerran sopimus on irtisanotta-vissa päättymään ensi vuonna syyskuun lopussa, ellei palkankorotuksista päästä sopuun toukokuun loppuun mennessä.

NOKIALLA MONIMUOTOINEN RATKAISU

Nokialla päädyttiin koko Suomea koske-vaan neuvottelutulokseen, jonka kaikki 22 luottamusmiestä hyväksyivät yksi-mielisesti.

– Kaikki Nokian ylemmät saavat yleiskorotuksena tietyn saman euromää-rän. Erän kustannusvaikutus on yksi pro-sentti. Lisäksi palkkaikkunoiden alapuo-lella olevien palkka korotetaan kuoppa-korotuksella palkkaikkunan alarajalle. Korotuksen suuruus riippuu tietysti siitä, paljonko palkka on ikkunan alara-jan alapuolella. Tähän ryhmään meillä kuuluu 1,7 prosenttia ylemmistä ja kus-tannusvaikutus on 0,05 prosenttia palk-kasummasta, kertoo Nokian Salon luot-tamusmies ja alan taustaryhmän jäsen Aimo Leskelä.

Lisäksi palkkaikkunoiden alimmassa

kolmanneksessa oleville tulee tasasuurui-nen eurokorotus. Tähän ryhmään kuu-luu 38,4 prosenttia ylemmistä ja kustan-nusvaikutus on 0,23 prosenttia palkka-summasta.

– Erittäin hyvän suoritusarvon saa-neet saavat myös tasaeurokorotuksen. Tähän ryhmään kuuluu 16,6 prosenttia ylemmistä ja kustannusvaikutus on 0,22 prosenttia palkkasummasta.

Leskelä on tyytyväinen Nokian neu-vottelutulokseen, vaikka 1,5 prosentin kustannusvaikutusta ei ylitykään.

– Tämä malli korjaa huonoimpia palkkoja ja toisaalta varsinaisiin meriit-teihin menee vain 0,22 prosenttia koko erästä. Perälautavaihtoehdossa työnan-taja olisi laittanut meriittikorotuksiin todennäköisesti suuremman osuuden, Leskelä arvioi.

METSOSSAKIN VIRITELTIIN

Metson eri yksiköissä tingittiin yleiskor-vauksen tasosta henkilökohtaisten erien eduksi, mutta kustannusvaikutus nousi suuremmaksi.

Metsossa muun muassa Rautpohja, Järvenpää, Raisio, Valkeakoski, palvelu-keskus ja keskusjohto tekivät kahden prosentin ratkaisun, josta 0,75 prosenttia on yleiskorotusosuutta ja 1,25 prosenttia henkilökohtaisia korotuksia.

– Yleiskorotusta saatiin kuitenkin kor-jattua niin, että alimmissa IPE-luokissa tu-lee kaikille lisäksi 10 euroa jokaiselle. Koro-tus on siten heille yli prosentin ja heitä on täällä Järvenpäässä hieman yli puolet po-rukasta, Järvenpään Metso Paperin luotta-musmies Arto Leskinen selittää.

Leskinen kertoo olleensa itse ensin perälautaratkaisun eli 1 % + 0,5 % -mallin kannalla korkeamman yleiskorotus-prosentin vuoksi.

– Kentän palaute kahden prosen-tin puolesta muutti kantani. Näin saa-tiin kuitenkin enemmän rahaa palkka-pottiin ja alimpia palkkoja parannettua, Leskinen toteaa.

Hän pitää hyvänä sitä, että jatkossa luottamusmiehet saavat paremmin tie-toa korotuksen toteutumisesta.

TORNIOSSA OLLAANTYYTYVÄISIÄ

Tornion Outokummun terästehtaan luot-tamusmies Hannele Aikio on tyytyväi-nen paikallisten neuvottelujen kulkuun työpaikallaan. Ne sujuivat hyvässä hen-gessä ja kaikki saavat 1,5 prosentin yleis-korotuksen.

– Meillä käytiin aidosti paikalliset neuvottelut palkkaratkaisusta ainakin vielä tällä kertaa. Yrityksen taloutta kos-keva tarkasteluosuus käytiin tosin koko konsernin tasolla, Aikio kertoo.

Aikio arvelee, että 1,5 prosentin yleis-korotus napsahti työnantajalta, koska edessä on isoja haasteita kuten esimer-kiksi ferrokromituotannon laajennus. Väkeä pitää motivoida.

Nokia Siemens Networks jatkoi sen sijaan tutun tylyä linjaansa: sopua ei syntynyt, joten kaikki saavat prosen-tin yleiskorotuksen ja työnantaja jakaa 0,5 prosenttia haluamallaan tavalla. Myös Rautaruukilla, Outotecissä, VTI Technologies:ssa ja Andritzilla joudut-tiin samaan minimitasoon. ●

Jos paikallisissa neuvotteluissa ei päästy sopimukseen, palkkoja

korotettiin lokakuussa 1,5 prosentin kustannusvaikutuksella.

Siitä kaksi kolmasosaa eli yksi prosentti jaettaisiin yleiskorotuksena

ja puoli prosenttia maksetaan henkilökohtaisina korotuksina.

YTY 5 I 2010 21

YTN

22 YTY 5 I 2010

Lehden juuri mennessä painoon saimme tiedon, että Ylemmät Toimihenkilöt YTN, Ammattiliitto Suora ja työn-antajapuolta edustava Finanssialan Keskusliitto saavuttivat neuvottelutuloksen rahoitusalan työehtosopimuksesta.

Neuvottelutulos noudattaa pääsääntöisesti työmarkki-noilla tänä syksynä sovittua linjaa. Työehtosopimusratkaisun edellytyksenä on, että se hyväksytään vielä YTN:n, Suoran ja FK:n päättävissä elimissä. YTN:n finanssialan taustaryhmä käsittelee neuvottelutulosta maanantaina 18.10. YTN:n hallitus päättää neuvottelutuloksesta taustaryhmän suosi-tuksen perusteella saman viikon aikana. ●

RAHOITUSALALLE SYNTYI NEUVOTTELUTULOS

Kemianteollisuuden ylempien toimihenkilöiden huh-tikuussa voimaan tulleen työehtosopimuksen mu-kaan 1.2.2011 toteutettavista palkantarkistuksista on saavutettava neuvottelutulos YTN:n ja Kemian-teollisuus ry:n (KT) välillä marraskuun loppuun men-nessä. Jos yksimielisyyttä ei määräaikaan mennessä saavuteta, voi kumpikin osapuoli irtisanoa työehto-sopimuksen päättymään 31.5.2011.

Työehtosopim uksessa asetettiin myös työryhmä, jonka tehtävänä on selvittää ylempien toimihenkilöi-den matkustamiseen liittyviä käytäntöjä kemianteol-lisuuden yrityksissä ja sen perusteella tehdä ehdotus jatkotoimenpiteistä 30.11. mennessä. ●

KEMIAN ALALLATYÖSTETÄÄNNEUVOTTELUTAVOITTEITA

YTN:N SOPIMUSNEUVOTTELUTYTN:llä on ollut vilkas neuvottelusyksy, joka jatkuu eri alojen osalla vaihtelevalla rytmi-tyksellä. Lehden painoon mentyä on neuvotteluissa todennäköisesti tapahtunut muutoksia. Ajantasaiset tiedot löytyvät aina YTN:n sivuilta, www.ytn.fi > kyseinen sopimusala.

TYÖTAISTELUVAROITUS PAPERITEOLLISUUTEEN

YTN antoi 7.10.2010 paperiteollisuu-den ylempiä toimihenkilöitä koskevan työtaisteluvaroituksen. Ylemmät toimi-henkilöt poistuvat työpaikoiltaan per-jantaina 22.10. kello 12. Työtaistelun toisessa vaiheessa paperiteollisuuden ylemmät toimihenkilöt menevät lak-koon. Lakko alkaa perjantaina 29.10. kello 06.01 ja päättyy tiistaina 2.11. kello 06.01.

Työnseisaukset toimeenpannaan kai-kissa työriidan piiriin kuuluvissa Metsä-teollisuus ry:n jäsenyrityksissä ja niiden

työ- ja toimipaikoissa paperiteollisuuden alalla koko Suomessa, mikäli sopimuk-seen ei päästä sitä ennen.

Paperiteollisuudessa jatkuu edelleen myös ylityökielto ja vapaa-ajalla tapahtu-van työmatkustamisen kielto.

SOVITTELU KÄYNNISTYNYT

YTN:n ja Metsäteollisuus ry:n neuvot-telijat tapasivat 12.10.2010 valtakun-nansovittelijan toimistossa. Kyseessä oli ensimmäinen tapaaminen sen jälkeen, kun paperiteollisuuden ylempiä toimi-

Paperiteollisuutta uhkaa ylempien toimihenkilöidenulosmarssi 22.10. ja lakko 29.10. – 2.11.2010.Ensimmäinen tapaaminen valtakunnansovittelijankanssa oli 12.10.

henkilöitä koskeva työtaisteluvaroitus annettiin. Sovittelussa käytiin läpi työrii-dan tilanne molempien osapuolten kan-nalta. Tässä vaiheessa osapuolten näke-mykset ovat varsin kaukana toisistaan. Sovittelu jatkuu 18.10.2010.

Noin 3 000 YTN-liittoihin kuuluvaa paperiteollisuuden ylempää toimihenki-löä on ollut sopimuksettomassa tilassa syksystä 2009 alkaen. Suurin kiista kos-kee työehtosopimusvaikutteista sopi-musta työaikapankista. Lisäksi vaadi-taan vähintään toimialan yleisen linjan mukaista palkankorotusta. ●

Tuoreimmat tiedot tilanteesta Työaikapankki paperille!-kampanja-sivuilla osoitteessa www.ytnmetsa.fi

Kuva: Fotolia.com Kuva: Fotolia.com

Lyhyet

YTY 5 I 2010 23

Matti Viljanen valittiin

Akavan johtoon keväällä 2007.

Suosittelukortin

löydät YTYn nettisivuilta

www.yty.fi

tämän napin alta.

AKAVAN PUHEENJOHTAJAMATTI VILJANEN JÄTTÄÄ KEVÄÄLLÄ TEHTÄVÄNSÄ

Puheenjohtaja Matti Viljanen on ilmoittanut tänään Akavan työvaliokunnan lokakuun kokouksessa, että hän ei asetu ehdolle jatkokaudelle, vaan jättää teh-tävänsä keväällä. Uuden puheenjohtajan valinta tapahtuu Akavan kevään liitto-kokouksessa ensi toukokuussa.

Matti Viljanen on johtanut Akavaa keväästä 2007 lähtien Akavaa, joka on korkeasti koulutettujen keskusjärjestö. Akavassa on 34 jäsenliittoa joissa on yli puoli miljoonaa jäsentä.

– Akava on hyvässä kunnossa, joten on sopiva aika lähteä valmistelemaan vaihdosta. Akavan organisaatiota pitää kuitenkin jatkossa uudistaa, jotta kaikki Akavan jäsenliitot pääsevät mukaan päätöksentekoon, sanoo Viljanen. ●

TASKU-KALENTERI 2011

Olemme perinteiseen tapaan tilanneet YTY-tasku-kalentereita. Pohjana on Akavan kalenteri, johonon lisätty YTYn toimittamia sivuja. Toteutuksesta vastaa CC Kalenteripalvelu Oy. Kalenterissa on kätevä viikkoaukeama sekä rengassidonta, jolloin valittu viikko pysyy avattuna pöydällä. Teetämme kalenterit kahdella vaihtoehtoisella kannella, perinteisen muovikannen rinnalle on tullut ekologinen pahvikansi.

Tilauksia on tullut jo runsaasti, mutta vielä on kum-paankin vaihtoehtoa jäljellä. Jäsenet voivat tilata yhden oman YTY-kalenterin maksutta, niin kauan kuin niitä riittää. Ilmoita tilatessasi kumman kannen haluat.

Tilaukset osoitteellayty@yty.fi tai puhelimella (09) 2510 1310, Tiina Lappalainen.

TUUNAA SUOSITTELUKORTTIYSTÄVÄLLESI!

Nyt voit suositella YTYä ystävällesi vaikka omalla kuvallasi. Olemme lisänneet suosittelukortin lähetysominaisuuksiin mahdollisuuden ladata kuvia omalta koneelta. Valikoimassa on toki monta hyvää valmista kuvaakin, joista voit valita mieleisesi. Voit tuunata korttia lisää valitsemalla listalta sopivan sloganin tai laa-tia oman suosittelutekstisi.

Saat jokaisesta suosittelemastasi uudesta jäsenestä palkkioksi 30 euron arvoi-sen SuperLahjakortin. ●

Itselleen sopivan edunvalvontajärjestönlöytäminen ei aina ole niin helppoa.Moni jäsenistämme on löytänyt YTYn ystävän suosituksesta - ehkä sinäkin.Helpota ystäviesi elämää ja suosittele heille YTYä netti-sivuiltamme löytyvällä sähköisellä suosittelukortilla.

Ennakko-ilmoittautumiset

www.ytyintra.fi >iYTY > Tilaisuuksiinilmoittautuminen

24 YTY 5 I 2010

YTYn syyskokous jajäsenilta Helsingissä

YTYn sääntömääräinen syyskokous ja jäseniltajärjestetään Helsingissä 24.11.2010. Syyskokouksenaiheina ovat mm. toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2011. Kokouksen jälkeen jatketaaniltapalan ja näytelmän merkeissä.Olemme varanneet 70 lippua ”Enron” -näytelmäänHelsingin kaupunginteatterissa.

Kokouspaikka: Kuntatalo, Toinen linja 14, HelsinkiAika: keskiviikko 24.11.2010 klo 17.00

Ohjelmaklo 16.30 ilmoittautuminen ja teatterilippujen lunastus klo 17.00 sääntömääräinen syyskokousklo 17.30 iltapala ja vapaata seurusteluaklo 18.30 siirrymme kävellen Helsingin kaupunginteatteriinklo 19.00 ”Enron” (väliaikatarjoilu)

Ennakkoilmoittaudu syyskokoukseen jajäseniltaan netissäTeatterilippuja on rajoitettu määrä. Ilmoittaudu tilaisuuteen etukäteen nettilomakkeella, joka löytyy YTYn jäsensivuilta www.ytyintra.fi > iYTY > Tilaisuuksiin ilmoittautuminen.

Jos sinulla ei ole nettiyhteyttä, voit ilmoittautua myös puhelimitse (09) 2510 1310. Muista kertoa, tuletko yksin vai seuralaisen kanssa ja mahdollinen erikoisruokavaliosi.

HintaVoit halutessasi ottaa mukaan yhden seuralaisen. Seuralaisille, jotka eivät ole YTYn jäseniä myönnettäneenläsnäolo-oikeus syyskokoukseen.

Jäsenille tilaisuus on maksuton, seuralaisen iltapalasta ja teatterilipusta veloitamme 20 euroa. Maksu suoritetaan käteisellä tilaisuuden yhteydessä. ●

Yksityisalojen Esimiehet ja Asiantuntijat YTY ry:n syyskokous pidetään keskiviikkona 24.11.2010 kello 17.00.Paikkana on Kuntatalo, Toinen linja 14, 00530 HELSINKI. Ilmoittautuminen ja mahdollisten valtakirjojen tarkastusalkavat kello 16.30. Valtakirjojen tarkistus koskee vain niitä jäseniä, jotka edustavat itsensä lisäksi myös toistakokoukseen ilmoittautunutta YTYn jäsentä.

Kokouksen esityslistalla ovat sääntömääräisen syyskokouksen asiat, kuten toimintasuunnitelma jatalousarvio sekä jäsenmaksujen suuruus vuodelle 2011.

YTYn henkilöjäsenen tai YTYn jäsenyhdistyksen henkilöjäsenen tulee ilmoittaaosallistumisestaan kokoukseen viimeistään keskiviikkona 17.11.2010 kello 16.00 mennessäYTYn jäsensivujen www.ytyintra.fi kautta, puhelimitse(09) 2510 1310 tai postiosoitteeseen YTY ry, Ratavartijankatu 2, 00520 Helsinki.

Tervetuloa!

Yksityisalojen Esimiehet ja Asiantuntijat YTY ry

Hallitus

Kutsu YTYn syyskokoukseen

YTY 5 I 2010 25

LyhyetKuvat: Tapio Vanhatalo

YTY 5 I 2010 25

LOKAKUU29.10. Putti Torpan (Himos) arvonta viikoille 2 – 11/2011

MARRASKUU01.11. Jäsentutkimuksen vastausaika päättyy11.11. Jäsenilta jääkiekko-ottelun parissa (Suomi-Venäjä)13.11. Työnhakupäivä16.11. Työsuhdeilta24.11. Syyskokous ja jäsenilta teatterissa (Enron), ilmoitus viereisellä sivulla.

JOULUKUU16.12. Seuraava YTY-lehti ilmestyy

Lisätiedot sekä ilmoittautumiset www.ytyintra.fi > iYTY > tilaisuuksiin ilmoittautuminen tai YTYn toimiston puhelinnumeroon. ●

LOPPUVUODEN KOULUTUKSIA JATAPAHTUMIA

MUISTITHAN VASTATA JÄSEN-TUTKIMUKSEEN

Kaikki vastaukset ovat tärkeitä - myös Sinun!

Toteutamme vuosittain jäsentutkimuksen ja kyselylomake lähetetään vuoro-vuosin joka toiselle YTYn jäsenelle. Jos olet saanut lokakuun puolessa välissä kotiin postitetun tutkimuslomakkeen, muistathan vastata siihen 1.11.2010 mennessä. Voit vastata myös netissä. Olemme lähettäneet vastauslinkin säh-köpostitse ja se löytyy myös kotiin postitetusta materiaalista. Nettivastaukset säästävät posti- ja tallennuskuluja ja siksi arvommekin kaikkien netissä 1.11. mennessä vastanneiden kesken juuri markkinoille tulleen Bokeen Cybook -merkkisen e-kirjojen lukulaitteen (arvo 199 euroa). ●

Olemme uudistaneet sähköpostilla lähetettävän uutiskirjeemmeparantaaksemme viestinnän laatua. Uusi lähetysosoite saattaakuitenkin aiheuttaa ongelmia, jos roskapostisuotimet on asetettutiukoiksi. Jos huomaat, ettet ole saanut YTYn viestejä aikoihin, kurkkaa roskapostikansioosi. Lisäämällä YTYn uutiskirjeenluotettavaksi lähettäjäksi vältät jatkossa tärkeiden viestiemme menemisen roskapostin sekaan.

Muistathan myös pitää sähköpostiosoitteesi ajan tasallajärjestelmässämme. Tiedot saat päivitettyä jäsensivujen kauttawww.ytyintra.fi > Omat tiedot tai ottamalla yhteyttä jäsen-sihteeriimme. ●

UUDISTUNUT UUTISKIRJE SAATTAAEKSYÄ ROSKAPOSTIIN

”Enron ei ole kuiva talous-näytelmä, vaan suorastaan karnevalistisia elementtejä sisältävä kertomus suuresta huijauksesta ja siitä miten se tehtiin. Huijaus paljastaa armottoman tarkasti ahneen ihmisen anatomian, ja keinot, joilla hän toimii. Enron on kuva aikamme ihmisestä, jossa ei ole mitään sankaruutta.”

Kari Heiskanen paljastaa mustan huumorin keinoin, miten taloushuijaus toteutetaan. Enron perustuu tositapahtumiin, jotka ovat tarua hurjempia ja draamallisesti silti ikiaikaisia, suorastaan shakespearelaisia. Näytelmä paljastaa, millaisia ovat rahan liikkeet ja rahoja liikuttelevien harvojen valittujen poliittiset kytkennät. Talous ja politiikka kulkevat näytelmässä tiiviisti käsi kädessä.

Näytelmän varsinaiset konnat ovat miehiä, Eero Aho Enronin toimitusjohtajana, Seppo Maijala hallituksen puheenjohtajana ja Iikka Forss rahoitusjohtajana.

Ensi-ilta 5.11.2010.

ENRONHelsinginKaupunginteatterinsuuri näyttämö

TYKKÄÄ YTYstä JA VOITA LEFFALIPUT

Kuva: Fotolia.com

Lyhyet

26 YTY 5 I 2010

Liittymällä ”tykkääjäksi” YTYn Facebook –sivuilla saat YTYn uusimmat tapahtumat uutisvirtaasi. Lisäksi saatat voittaa leffaliput, sillä arvomme marraskuun loppuun mennessä sivun tykkääjiksi liittyneiden kesken Finnkinon lahjalippu-paketin. Jos YTYn Facebook-sivu ei ole sinulle tuttu, löydät sen osoitteesta www.facebook.com/ytyfb. ●

Kuva: Maarit Kytöharju

Oy Teboil Ab järjestää kolmen kuukauden mittaisen kampanjan, joka alkaa 1.9. ja päättyy 30.11.2010. Kampanjan aikana YTYn jäsenkortilla saatava alennus bensiinistä ja dieselöljystä on 2,2 senttiä/litra (norm. 1,7 s/l). Voiteluaineista alennus on 10 % (ei yli 10 litran astiat).

Polttoainealennukset saat kaikilta Teboil huoltamoilta ja automaattiasemilta lukuun ottamatta nettohintaisia Teboil Express-automaattiasemia. Alennukset saat myös maksaessasi Plussa-maksukortilla. Tällöin ei kerry Plussa-pisteitä. ●

LISÄALENNUSTA TEBOILILTA

SEIJA ILMAKUNNAS PALKANSAAJIENTUTKIMUSLAITOKSEN JOHTOON

Palkansaajien tutkimuslaitoksen johta-jaksi on valittu Seija Ilmakunnas. Hän on 52-vuotias valtiotieteiden tohtori ja tehnyt väitöstutkimuksensa kansanta-loustieteen alalta.

Ilmakunnas on tällä hetkellä Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen VATT:n ylijohtaja. Aiemmin hän on työskennellyt muun muassa Eläketurvakeskuksessa ja Palkansaajien tutkimuslaitoksessa.

Ilmakunnas ottaa Palkansaajien tut-kimuslaitoksen tehtävän vastaan vuoden

2011 alusta. Tehtävä vapautui, kun nykyi-nen johtaja Jaakko Kiander nimitettiin eläkevakuutusyhtiö Ilmarisen johtajaksi.

Palkansaajien tutkimuslaitos on vuonna 1971 perustettu itsenäinen, voit-toa tavoittelematon tutkimusyksikkö, jonka pysyvästä rahoituksesta vastaavat kolme palkansaajakeskusjärjestöä SAK, STTK ja Akava. Tutkimuslaitoksen kolme keskeistä tutkimusaluetta ovat työmark-kinat, julkinen talous sekä makrotalous ja talouspolitiikka. ●

Näin heijastinnäkyy varmasti

YTY 5 I 2010 27

Heijastimen laatu on erityisen tär-keä asia, jotta heijastin todella tuo näkyvyyttä pimeässä. Turvallisessa heijastimessa on CE-merkin lisäksi EN 13356 -tunnus. Tunnus tarkoit-taa, että tuote on testattu nimen-omaan heijastimena.

Vapaasti heiluva ja pyörivä heijastin erottuu parhaiten

Oikea tapa käyttää perinteistä heijastinta on kiinnittää se ajora-dan puolelle vartaloa. Parhaan tuloksen saa kiinnittämällä heijas-timen molemmille puolille. Oikea sijainti heijastimelle löytyy lantion ja polven välisellä alueella. Usein ihmiset kiinnittävät heijastimet virheellisesti ylävartalon alueelle. Parhaimmillaan heijastin on, kun se pääsee vapaasti liikkumaan, näin sen välke näkyy lähestyvälle autoilijalle. ●

Teksti Elina Lukka Kuvat Leena Vänni ja Elina Lukka

HEIJASTIMIA EI OLELIIKAA LIIKENTEESSÄTurvallinen liikenne on jalankulkijoidenja autoilijoiden yhteispeliä. Jalankulkijaluottaa valitettavasti usein liian paljon näkyvyyteensä. Heijastimen pitäisi kuulua niin lasten kuin aikuistenkin varustukseen. Pimeän kansan keksintö70-luvulta on innoittanut suomalaisia muotoilijoita, joiden suunnittelemistaheijastimista löytyy nyt niin nostalgiaa,hauskuutta kuin tyylikkyyttäkin.

kuvioheijastimia; eläinhahmoja, kummi-tuksia, örkkejä ja autoja. Suosikkibändin nimi loistaa pimeässä nuorisolle suunna-tatuissa bändiheijastimissa.

HEIJASTIN ONHENGENPELASTAJA

Lain mukaan jalankulkijan on pimeän aikana tiellä liikkuessaan käytettävä asianmukaista heijastinta. Käyttövel-voite kuulostaa helposti ikävältä sanalta, mutta tosiasiassa kyse on merkittävästä turvallisuuden parantamisesta. Kevyen liikenteen onnettomuusriski on pime-ällä kaksi kertaa suurempi kuin valoi-sana aikana.

Liikennevahinkojen tutkijalautakun-nan mukaan arviolta jopa puolet pime-ällä tapahtuneista jalankulkijan kuole-mantapauksista olisi voitu välttää käyt-tämällä heijastinta. ●

V iime vuosina heijastin on kokenut muodonmuutok-sen; valikoimista löytyy varmasti toimivia vaih-toehtoja niin nuorille

kuin aikuisillekin. Heijastin ei ole enää rumistus, jota hävettää kantaa muka-naan. Myös kiinnitysmekanismit ovat kehittyneet eikä takinhelmaa tarvitse enää rikkoa hakaneuloilla.

Suomalaiset tunnetut muotoilijat ovat intoutuneet suunnittelemaan myös heijastimia. Esimerkiksi Eero Aarnion suunnittelema Pony-heijastin edustaa selkeää ja herkullista muotoilua. Aar-nion muotokieli miellyttää tyylitajuis-ten mutta leikkimielisten heijastinsil-mää. Muotisuunnittelija Paola Suhosen bambihahmoinen Dear-heijastin sopii niin nuorille kuin bambitaikaan mielty-neille aikuisillekin.

LAPSILLE ELÄINHAHMOJA

Lasten ulkoiluvaatteissa on usein kiin-niommellut heijastimet, mutta näiden lisäksi olisi hyvä käyttää myös vapaasti riippuvia heijastimia. Vaatteisiin ommel-lut heijastinnauhat kuluvat useiden pesu-jen myötä. Myöskään laatikon pohjalla tai käytössä naarmuuntuneet heijasti-met eivät välttämättä enää vastaa tar-koitustaan.

Lapsille löytyy esimerkiksi hauskoja

Tiesithän, että YTY:n jäsenenä sinulla on vakuutuksia Ifi ssä. Sen ansiosta olet oi-keutettu moniin etuihin lisävakuutuksia hankkiessasi.

Saat esimerkiksi Ryhmäsampo Primus henki- ja tapaturmavakuutuksen koko per-heellesi markkinoiden edullisimpaan hin-taan. Voit saada vakuutusturvan itsellesi ja perheellesi jopa 50 % alennuksella. Tutustu

jäsenmaksuusi sisältyviin vakuutuksiin ja muihin jäsenetuihisi osoitteessa if.fi /yty. Samalla päivität kätevästi vakuutustur-vasi ja varmistat, että saat kaikki sinulle kuuluvat jäsenedut. Ja vahingon sattues-sa saat aina korvauspalvelua, joka sujuu niin kuin pitääkin.

Lisätietoja 010 19 19 19 tai if.fi /yty

VAIKKA HENKESI ON KALLIS, VAKUUTUKSEN

EI TARVITSE OLLA.

VAIKKA HENKESI ON KALLIS, VAKUUTUKSEN

EI TARVITSE OLLA.

VAKUUTA PERHEESI NYT

EDULLISEMMINJOPA 50%

NYT VOIT SAADA HENKI- JA TAPATURMAVAKUUTUKSEN

JOPA 50 % EDULLISEMMIN.

NYT VOIT SAADA HENKI- JA TAPATURMAVAKUUTUKSEN

JOPA 50 % EDULLISEMMIN.