§ 53 tampere ote pöytäkirjasta 3/2016 1 (37) tre:6365/08 ......9 eriävä mielipide jari heinonen...

Tampere Ote pöytäkirjasta 3/2016 1 (37)Kaupunginvaltuusto 07.11.2016

Kaupunginvaltuusto, § 53, 07.11.2016Kaupunginhallitus, § 29, 26.09.2016Kaupunginhallitus, § 28, 26.09.2016Kaupunginhallitus, § 51, 03.10.2016Kaupunginhallitus, § 50, 03.10.2016Kaupunginvaltuusto, § 36, 24.10.2016

§ 53Tampereen raitiotien toteutuspäätös

TRE:6365/08.01.01/2016

Kaupunginvaltuusto, 07.11.2016, § 53

Valmistelija / lisätiedot:Nurminen Mikko

Valmistelijan yhteystiedotProjektipäällikkö Ville-Mikael Tuominen, puh. 050 343 0700ja rahoituspäällikkö Janne Salonen puh. 040 5600702,[email protected]

Lisätietoja päätöksestäKaupunginlakimies Jouko Aarnio, puh. 040 5144 884,[email protected]

PäätösPäätösehdotus hyväksyttiin.

Lisäksi valtuusto hyväksyi seuraavat toivomusponnet:

Raitiotien sekä Smart City kehitysohjelmien yhdeksi yhteiseksitavoitteeksi tullaan asettamaan Tampereen tekeminen älykkäänliikkumisen pilottikaupungiksi Pohjoismaissa. Ohjelmissa tehdääntältä osin yhteistyötä liikenneministeriön ja liikenneviraston sekäelinkeinoelämän ja tutkimuslaitosten kanssa. Tulokset ja niidenedellyttämät jatkotoimenpiteet esitetään valtuustolle raitiotienosasta kaksi päätettäessä.

Kaupungin eteläisten alueiden bussiliikenne tarkastellaanuudelleen palvelutasomäärittelyn ja linjaston yleissuunnittelunyhteydessä 2017-2018. Tavoitteena on lisätä runkolinjoja alueella.Suunnittelua toteutetaan alueiden kanssa keskustellen.

Allianssi-sopimuksen ulkopuolisten töiden tilauksestaja toteutustavasta päättää yhdyskuntalautakuntavuosisuunnitelmansa puitteissa.

Lisäksi kaupunginvaltuusto edellyttää, että perustettavayhtiö organisoidaan siten, että raideinfran kunnossapito- jakorjauspalvelut sovitetaan yhteen kaupungin muiden infratöidenkanssa kaupunkiympäristön kehittämisen palvelualueen toimesta.


Keskustan liikennejärjestelmää kehitetään kokonaisuutenaTampereen keskustan liikenneverkkosuunnitelman (Takli)suuntaviivojen mukaisesti.

Valtuusto edellyttää, että laaditaan valtuuston hyväksymäkokonaisvaltainen joukkoliikenneohjelma Tampereen kaupungille.

Eriävä mielipideAarne Raevaara, Jari Heinonen, Mikko Leppälahti, Heikki Luoto,Anneli Kivistö, Ilmari Rostila, Tero Mattila, Lasse Oksanen, AnneLiimola, Elina Sirén, Laila Koskela, Mikko Alatalo, Matti Järvinen,Aila Dündar-Järvinen, Anna-Kaarina Rantaviita-Tiainen, MarkkuForsberg, Yrjö Schafeitel, Satu Sipilä, Seppo Salminen, Lassi Kaleva,Terhi Kiemunki, Leena Rauhala, Timo Vuohensilta ja Erkki Axén.

PäätösehdotusKaupunki toteuttaa Tampereen raitiotien toteutussuunnitelmanosan 1 Hervanta–keskusta–Tays mukaisen raitiotiehankkeen.

Osan 2 osalta edetään toteutussuunnitelman mukaisessatavoiteaikataulussa.

Raitiotiejärjestelmän toteutusmalliksi valitaan osakeyhtiö.

PerustelutAsia jäi pöydälle valtuustossa 24.10.2016.

Päätettyään keskustelun puheenjohtaja totesi, että keskustelunkuluessa oli tehty yksi muutosehdotus, yksi hylkäysehdotus ja 15toivomusponsiehdotusta.

Kokouskäsittely ja äänestykset otettiin pöytäkirjaan liitteiksi.

TiedoksiMikko Nurminen, Ville-Mikael Tuominen, Taru Hurme, MikaPeriviita, Ari Vandell, Petri Kantola, Kaisu Anttonen, ArtoVuojolainen, Janne Salonen, Heli Toukoniemi, Reijo Väliharju, TeroTenhunen, laki

Liitteet1 Tampereen raitiotie_toteuttaminen_lausunnot 29.9.2016.pdf2 KhSuko 22.8.2016 § 45.pdf3 Raitiotien yhtiövaihtoehdot.pdf4 Raitiotien toteutusmallivaihtoehdot.pdf5 Äänestyslista raitiotie6 Kokouskäsittely ja äänestykset 7.11.7 Eriävä mielipide Erkki Axén ja Mikko Leppälahti8 Eriävä mielipide Aila Dündar-Järvinen ja Anneli Kivistö9 Eriävä mielipide Jari Heinonen10 Äänestyslistat raitiotie 7.11.11 Perustelu palautusehdotus - Mikko Leppälahti12 Tampereen raitiotien toteutuspäätös ja toteutusmallin valinta13 Tampereen raitiotien toteutuspäätös

Nähtävilläolo ja tiedoksianto asianosaiselle


15.11.2016Kirjaamo, Puutarhakatu 6 Tampere

Päätös on annettu postin kuljetettavaksi 16.11.2016

Asia liitteineen katsottavissa kaupungin Internet-sivun kautta:http://tampere.cloudnc.fi/fi-FI/Toimielimet/Kaupunginvaltuusto/Kokous_7112016/Tampereen_raitiotien_toteutuspaatos(2638)

Muutoksenhakuviranomainen

Hämeenlinnan hallinto-oikeus

Tampere16.11.2016

Kaupunginhallitus, 26.09.2016, § 29

Valmistelijat / lisätiedot:Nurminen Mikko

PäätösAsia jätettiin pöydälle.

Esittelijä: Juha Yli-Rajala

Päätösehdotus oliRaitiotieallianssin toteutusvaiheen osan 1 allianssisopimushyväksytään tavoitekustannuksella 229 518 462 euroaehdolla, että valtuusto päättää toteuttaa Tampereen raitiotientoteutussuunnitelman osan 1 Hervanta–keskusta–Tays mukaisenraitiotiehankkeen.

Osan 1 osalta tehdään allianssiurakkaan liittyviä tilaajan varauksia,joiden kokonaissumma on 9,275 miljoonaa euroa.

PerustelutPäätöksentekohistoria

Kaupunginvaltuusto hyväksyi 16.6.2014 Tampereen raitiotienyleissuunnitelman ja päätti, että kaupunki ryhtyy toteuttamaanyleissuunnitelman mukaisen raitiotiehankkeen kehitysvaihetta.Valtuusto päätti samalla, että raitiotien toteutus- ja rahoitusmalliratkaistaan kehitysvaiheen aikana. Lisäksi valtuusto päätti,että lopullinen päätös rakentamisvaiheeseen siirtymisestätehdään vuoden 2016 aikana, jos kehitysvaiheessa päästääntoteutuskelpoiseen ratkaisuun, jonka kustannukset eivät ylitämaanrakennuskustannusindeksiin sidottua 250 miljoonan euronhintaa ilman kalustohankintaa ja jonka kustannuksiin valtioosallistuu 30 prosentin osuudella.


Kaupunginhallitus päätti 10.11.2014, että Tampereenkaupunkiraitiotien suunnittelu- ja rakentamisvaiheen toteutus-ja hankintamalliksi valitaan infrarakentamisen kokonaistoimitusallianssimallilla ja että raitiovaunukalusto kilpailutetaan erillisenähankintana.

Infrarakentamisen projektiallianssin kilpailutus käynnistyi1.12.2014 hankintailmoituksen ja osallistumispyynnönjulkaisemisella. Kaupunki sai viisi osallistumisilmoitusta, joistaneljä valittiin kaupunginhallituksen 19.1.2015 päätöksellätarjouskilpailuun.

Kaupunginvaltuusto päätti 15.6.2015 että raitiotien kehitysvaihejaetaan kahteen osaan siten, että reittikokonaisuus 1 sisältääreitit Hervannasta keskustaan ja keskustasta Taysille jaettä reittikokonaisuus 2 sisältää reitin keskustasta länteen.Samalla valtuusto päätti, että vuoden 2016 valtuustontoteutusvaiheeseen siirtymiseen liittyvässä päätöksenteossakäytetään reittikokonaisuuden 1 suunnittelusta saatavaatavoitehintaa ja reittikokonaisuuden 2 osalta yleissuunnitelmantarkennettua hinta-arviota ja vaihtoehtoisten reittien hinta-arvioita, niin että voidaan varmistua määritetyn kattohinnan 250miljoonan euron pitävyydestä.

Kaupunginhallitus teki päätöksen allianssikumppaneista22.6.2015. Kehitysvaiheen allianssisopimus allekirjoitettiin14.7.2015. Kaupungin allianssikumppanit, palveluntuottajatkehitysvaiheessa ovat olleet YIT Rakennus Oy, VR Track Oy, PöyryFinland Oy ja aliallianssisopimuksella Ratatek Oy. VR Track, Pöyryja Ratatek ovat vastanneet suunnittelusta. Rakentamisesta YIT jaVR Track vastaavat 50/50 -periaatteella.

Hallituksen kehysriihessä 5.4.2016 valtio sitoutui tukemaanTampereen raitiotien rakentamisvaihetta enintään 71 miljoonallaeurolla. Liikenne- ja viestintäministerin ja ministeriön virkamiestensyyskuussa 2016 antamien lausuntojen mukaan tämä tukisummaon lisättävissä valtion vuoden 2017 budjettiin.

Raitiotieallianssin kehitysvaiheen tulos, toteutussuunnitelmaosasta 1 julkaistiin 5.9.2016. Samalla julkaistiin kaupunginteettämä raitiotien päivitetty vaikutusten arviointi. Vaikutustenarvioinnin perusteella Tampereen raitiotiehanke onyhteiskuntataloudellisesti kannattava ja Tampereen kaupungillekannattava hanke.

Raitiotieallianssin toteutussuunnitelma

Raitiotieallianssin kehitysvaihe osasta 1 valmistui aikataulussaja kustannusarviossa. Toteutussuunnitelma sisältääyksityiskohtaisen hankkeen sisällön kuvauksen, rakentamisenaikataulutuksen ja vaiheistuksen sekä allianssin osapuolia sitovantavoitekustannuksen osasta 1 ja tarkennettuja kustannusarvioitaosan 2 reittivaihtoehdoista.


Raitiotieallianssin toteutussuunnitelma osasta 1 sisältää 15 kmkaksiraiteista linjaraidetta keskustasta Hervantaan ja Taysille sekävarikon Hervantaan. Allianssiurakkaan sisältyy raitiotieinfranrakentamisen edellyttämät kunnallistekniset siirrot, maa- jakaturakentaminen sekä sillat ja tukimuurit. Rakentaminen alkaatoteutussuunnitelman rakentamisaikataulun mukaan useistakohdista vuoden 2017 aikana. Raitiotieliikenteen keskustastaHervantaan ja Taysille arvioidaan alkavan vuonna 2021.

Toteutussuunnitelman ja hyväksyttäväksi esitettäväntoteutusvaiheen allianssisopimuksen mukainen allianssiurakanosan 1 tavoitekustannus on 229 518 462 euroa (alv 0).Tavoitekustannus sisältää osan 1 vuosina 2015–2016toteutuneen kehitysvaiheen sekä osan 1 toteutusvaiheen, jonkatoteutussuunnitelmassa arvioidaan ajoittuvan vuosille 2017–2021.

Allianssiurakan osan 1 kokonaisbudjetti on 238 793 462 euroa(alv 0). Kokonaisbudjetti sisältää allianssin osapuolia sitovantavoitekustannuksen sekä tilaajan hankinnat allianssiin 4,2miljoonaa euroa, tilaajan riskivarauksen 3,2 miljoonaa euroa sekäbudjetoituna 1,875 miljoonaa euroa bonuspoolista. Bonuspoolinmaksimisumma osasta 1 on 3,75 miljoonaa euroa.

Tilaajan 4,2 miljoonan euron hankinnat allianssiurakkaansisältävät allianssiurakan kustannuseriä, jotka kaupungin onluontevaa maksaa suoraan itse tai tehtäviä, jotka kuuluvat tilaajanvastuulle. Näitä kustannuseriä ovat asiantuntijapalveluidenhankinta, viranomaislupien ja lausuntojen maksut,kunnallistekniikan kiinteät liittymämaksut sekä tilaajan tekemätraitiotien rakentamiseen liittyvät investoinnit. Tilaajan allianssiinostamia asiantuntijapalveluita ovat mm. talousasiantuntija,kustannusasiantuntijat, avaintulosalueiden mittareihin liittyvätpalvelut sekä turvallisuus- ja esteettömyysauditoinnit.

Allianssisopimuksessa on sovittu riskien jaosta, että kaupunkivastaa indekseihin pohjautuvista kustannusmuutoksista,hallinnollisten päätösten valitusten aikatauluriskistä, lakiinja asetuksiin perustuvista muutoksista, kaupungin omienrinnakkaishankkeiden ja hankintojen etenemisestä japilaantuneiden maiden kustannuksista. Tilaajan osan 1 riskivaraus3,2 miljoonaa euroa sisältää varautumisen edellä mainittuihinriskeihin, lukuun ottamatta indeksiriskiä. Lähtökohtana on, ettätilaajan riskivaraus on valtiontukikelpoinen kustannus. Valtion tukiei ole indeksiin sidottu.

Raitiotieallianssi kantaa riskin mm. kustannusarvion pitävyydestä,lasketuista määristä, suunnitelmien ja lupien sisällöstä jaoikea-aikaisuudesta, pohjaolosuhteista, yhteensovituksestavaunuhankintaan ja rinnakkaishankkeisiin sekä työnaikaisistaliikennejärjestelyistä.

Raitiotieallianssin kannustinjärjestelmän tavoitteena on kannustaaallianssi huippusuoritukseen. Tavanomaisella suoritustasolla eisaa bonusta. Kannustinjärjestelmän avaintulosalueet ovat arjensujuvuus, laadukas raitiotiejärjestelmä, turvallinen työmaa ja


positiivinen julkisuuskuva. Lisäksi on positiivisia ja negatiivisiakannustimia. Positiivisia kannustimia ovat alihankintojenpaikallisuusaste, työttömien työllistäminen, harjoittelijoidenmäärä ja opinnäytetyöt sekä pilaantuneiden maiden uusiokäyttö.

Raitiotieallianssin osan 1 kustannusarvioon ei sisälly TampereenVeden ikähyvityskorvaus 5,0 miljoonaa euroa ja Hämeenkadunluonnonkivimateriaalit, arvio 1,2 miljoonaa euroa. Lisäksitoteutusvaiheen 1 allianssisopimus perustuu velvoitteeseen,että Tampereen kaupunki rakentaa aiemmin hyväksyttyjenasemakaavojen ja tehtyjen maanvaihtokirjojen mukaisetkatujärjestelyt raitiotiekaduille ennen raitiotien rakennustöidenalkamista tai välittömästi raitiotien rakentamisen rinnalla.

Raitiotieallianssin osapuolet ovat todenneet osan 1toteutussuunnitelman toteuttamiskelpoiseksi ja ovatvalmiita sitoutumaan toteutussuunnitelmassa esitettyyntavoitekustannukseen. Osan 1 tavoitekustannus on allianssinosapuolia sitova tarjous. Mikäli kustannusarvio toteutusvaiheessaylittyy samalla toimitussisällöllä, niin kustannusylityksestävastaavat katteellaan myös allianssin palveluntuottajat kaupunginrinnalla 50/50 -periaatteella aina koko katteen määrään asti.Allianssimalli näin ollen kannustaa myös palveluntuottajia(rakentajia ja suunnittelijoita) toteuttamaan hanke yhdessäsovitussa tavoitekustannuksessa tai muuten monta vuotta kestävähanke on huonosti kannattava tai jopa kokonaan kannattamatonpalveluntuottajalle.

Allianssin kehitysvaiheessa tavoitekustannuksenmääritysprosessia on seurannut ja tukenut kaksi tilaajankustannusasiantuntijaa toimitusjohtaja Heikki KoskiYSP-Rakennuttamispalvelut Oy:stä ja ratapäällikköPentti Myllymäki Helsingin kaupungin liikennelaitos -liikelaitoksesta. Kustannusasiantuntijat ovat arvioineet osan1 tavoitekustannuksen kireystason ja 29.8.2016 antamassaanlausunnossa ovat esittäneet osan 1 tavoitekustannustahyväksyttäväksi.

Allianssisopimuksessa sitoudutaan maksamaan palveluntuottajilleennakkomaksu 10 miljoonaa euroa toteutusvaiheen alussa.Vastaavasti palveluntuottajat antavat ennakkomaksun suuruisenpankki- tai vakuutuslaitoksen antaman omavelkaisen takauksen.Ennakkomaksu johtuu siitä, että palveluntuottajat joutuvatmaksamaan palkkoja, aliurakoita ja materiaalihankintoja ennenkuin pääsevät itse laskuttamaan tilaajaa.

Toteutusvaiheen allianssisopimus

Liitteenä on raitiotieallianssin osan 1 toteutusvaiheenallianssisopimus liitteineen, kustannusasiantuntijoiden lausuntoja allianssimalliin kuuluva Arvoa rahalle -raportti. Esitys on,että kaupunginhallitus hyväksyy raitiotieallianssin osan 1toteutusvaiheen allianssisopimuksen ja se allekirjoitetaan, mikälivaltuusto tekee syksyn 2016 aikana päätöksen, että raitiotiehanketoteutetaan.


Liitteet1 0.Toteutusvaiheen allianssisopimus.pdf2 1. Liite 1 TL osa 1.pdf3 1.1 Kompensaatiomalli.pdf4 1.2 Kannustinjärjestelmä ja avaintulosalueiden mittarit.pdf5 1.3 Tavoitekustannus.pdf6 1.3.1 Tavoitekustannus_liite1.pdf7 1.3.2 Tavoitekustannus_liite2.pdf8 1.3.2.1 Tavoitekustannus_liite2.pdf9 1.4 Osan 1 toteutusvaiheen sisältö.pdf10 1.5 Suunnitteluperusteet.pdf11 1.5.1 Suunnitteluperusteet_liite1.pdf12 1.5.2 Suunnitteluperusteet_liite2.pdf13 1.5.3 Suunnitteluperusteet_liite3.pdf14 1.5.4 Suunnitteluperusteet_liite4.pdf15 1.5.5 Suunnitteluperusteet_liite5.pdf16 1.6 Riskienhallintamenettelyt.pdf17 1.6.1 Riskienhallintamenettelyt_liite1.pdf18 1.6.2 Riskienhallintamenettelyt_liite2.pdf19 1.7 Vakuutussuunnitelma_luonnos.pdf20 1.10 Liikennöintimalli.pdf21 1.11 Ympäristösuunnitelma.pdf22 1.12 Organisaatio.pdf23 1.13 Tiedonhallinta.pdf24 1.13.1 Tiedonhallinta_liite1.pdf25 1.13.2 Tiedonhallinta_liite2.pdf26 1.14 Kustannustenhallintasuunnitelma.pdf27 1.15 Lupamenettelyt.pdf28 1.16 Hankintastrategia.pdf29 1.17 Turvallisuusasiakirja.pdf30 1.18 Turvallisuussuunnitelma.pdf31 1.19 Työmaatukikohdat ja varastoalueet.pdf32 1.20 Laadunvarmistussuunnitelma.pdf33 1.21 Käyttöönottosuunnitelma.pdf34 1.22 Ylläpidon suunnitelma ja kustannusarvio.pdf35 1.23 Toteutussuunnitelma.pdf36 2. Toteutusvaiheen kaupallinen malli.pdf37 2.1 Korvattavat kustannukset.pdf38 Kustannusasiantuntijoiden_raportti.pdf39 Arvoa_rahalle_raportti_090916.pdf40 1.8 Viestintä- ja vuorovaikutussuunnitelma.pdf41 1.8.1 Viestintä- ja vuorovaikutussuunnitelma_liite1.pdf42 1.9 Suunnitelmien hyväksymisprosessi.pdf43 1.9.1 Suunnitelmien hyväksymisprosessi_liite1.pdf






Päätösehdotus oliEsitetään valtuuston päätettäväksi:

Kaupunki toteuttaa Tampereen raitiotien toteutussuunnitelmanosan 1 Hervanta–keskusta–Tays mukaisen raitiotiehankkeen.


PerustelutPäätöksentekohistoria

Kaupunginvaltuusto hyväksyi 16.6.2014 Tampereen raitiotienyleissuunnitelman ja päätti, että kaupunki ryhtyy toteuttamaanyleissuunnitelman mukaisen raitiotiehankkeen kehitysvaihetta.Valtuusto päätti samalla, että raitiotien toteutus- ja rahoitusmalliratkaistaan kehitysvaiheen aikana. Lisäksi valtuusto päätti,että lopullinen päätös rakentamisvaiheeseen siirtymisestätehdään vuoden 2016 aikana, jos kehitysvaiheessa päästääntoteutuskelpoiseen ratkaisuun, jonka kustannukset eivät ylitämaanrakennuskustannusindeksiin sidottua 250 miljoonan euronhintaa ilman kalustohankintaa ja jonka kustannuksiin valtioosallistuu 30 prosentin osuudella.


Infrarakentamisen projektiallianssin kilpailu käynnistyi 1.12.2014hankintailmoituksen ja osallistumispyynnön julkaisemisella.Kaupunki sai viisi osallistumisilmoitusta, joista neljä valittiinkaupunginhallituksen 19.1.2015 päätöksellä tarjouskilpailuun.

Raitiovaunuhankinta käynnistyi 12.1.2015 hankintailmoituksenja osallistumispyynnön julkaisemisella. Hankintailmoituksenperusteella saatiin määräaikaan mennessä 12osallistumishakemusta. Kaupunginhallitus päätti 2.3.2015yhteensä 11 ehdokkaan mukaanotosta tarjouskilpailuun.Raitiovaunujen hankintamenettelynä on neuvottelumenettely,jossa allianssihankinnan tapaan neuvoteltavien tarjoustenmäärää rajoitetaan asteittain. Raitiovaunujen hankintakilpailunlopullisessa arvioinnissa on ollut syyskuussa 2016 mukana neljänvaunutoimittajan tarjoukset.

Kaupunginvaltuusto hyväksyi 15.2.2015 Tampereenkaupunkiseudun Rakennesuunnitelman 2040 -ehdotuksen.Rakennesuunnitelma on Tampereen kaupunkiseudun kuntienstrateginen suunnitelma ja sen avulla pyritään ylläpitämäänalueen kasvua ja elinvoimaisuutta. Suunnitelma pohjautuuarvioon, jonka mukaan kaupunkiseudulla tulee olemaan 480 000asukasta vuonna 2040. Rakennussuunnitelmassa arvioidaan, että


kaupunkiseudun asuntotuotannosta vuoteen 2040 mennessä50 % on sijoitettavissa raitiotiehen tukeutuville alueille ja 20% lähijunaan tukeutuville alueille. Rakennesuunnitelmassaarvioidaan raitiotiejärjestelmän laajenevan seudulliseksi, Pirkkalanja Ylöjärven puolelle 2030-luvun aikana.

Tampereen kaupunki, liikennevirasto ja Pirkanmaan ELY-keskusallekirjoittivat 17.3.2015 aiesopimuksen Tampereen raitiotientoteutuksesta. Aiesopimus oli hyväksytty allekirjoitettavaksikaupunginhallituksessa 16.3.2015. Liikennevirasto teki 17.3.2015päätöksen Tampereen raitiotien kehitysvaiheen suunnitteluntukemisesta enintään 3,06 miljoonalla eurolla.

Kaupunginvaltuusto päätti 15.6.2015 että raitiotien kehitysvaihejaetaan kahteen osaan siten, että reittikokonaisuus 1 sisältääreitit Hervannasta keskustaan ja keskustasta Taysille jaettä reittikokonaisuus 2 sisältää reitin keskustasta länteen.Samalla valtuusto päätti, että vuoden 2016 valtuustontoteutusvaiheeseen siirtymiseen liittyvässä päätöksenteossakäytetään reittikokonaisuuden 1 suunnittelusta saatavaatavoitehintaa ja reittikokonaisuuden 2 osalta yleissuunnitelmantarkennettua hinta-arviota ja vaihtoehtoisten reittien hinta-arvioita, niin että voidaan varmistua määritetyn kattohinnan 250miljoonan euron pitävyydestä.

Samalla valtuusto päätti muuttaa yleissuunnitelmanratkaisua siten, että raitiotielinja Etelä-Hervannassa linjataanArkkitehdinkadun sijaan Hervantajärven asemakaava-alueelleja varikkohaara Insinöörinkadulta Atomipolun ja Hermiankadunkautta TTY:n kampuksen piha-alueen sijaan.

Kaupunginhallitus teki päätöksen allianssikumppaneista22.6.2015. Kehitysvaiheen allianssisopimus allekirjoitettiin14.7.2015. Kaupungin allianssikumppanit, palveluntuottajatkehitysvaiheessa ovat olleet YIT Rakennus Oy, VR Track Oy, PöyryFinland Oy ja aliallianssisopimuksella Ratatek Oy. VR Track,Pöyry ja Ratatek ovat vastanneet suunnittelusta. YIT ja VR Trackvastaavat rakentamisesta arviolta samansuuruisilla osuuksilla.

Kaupunginvaltuusto hyväksyi 9.11.2015 kantakaupunginyleiskaavan 2040 tavoitteet. Kaavatyössä tulevat määriteltäviksimm. raitiotielinjaston laajennukset, liityntäpysäköintialueet japyöräilyn tavoiteverkko.

Kaupunginvaltuustolle järjestettiin iltakoulu raitiotiestä 15.2.2016.Iltakoulussa annettiin tilannekatsaus hankkeen valmistelusta jataustatietoa päätöksenteon tueksi. Pormestari kutsui keskeisetelinkeinoelämän vaikuttajat, yritysten edustajat ja valtuutetutvaltuustosalissa 23.2.2016 järjestettyyn raitiotieseminaariin.Seminaarissa pohdittiin kaupungissa liikkumisen ja keskustanvetovoimaa, suunnitellun raitiotien vaikutusta yrityselämään,asumiseen, maankäyttöön ja kiinteistöjen arvoon.

Hallituksen kehysriihessä 5.4.2016 valtio sitoutui tukemaanseitsemää liikennehanketta. Hankkeiden valinnan perusteluna


oli niiden nopea työllistävä vaikutus. Tuettavien hankkeidenjoukossa oli Tampereen raitiotie sekä Raide-Jokeri eli Helsingin jaEspoon kaupunkien yhteinen pikaraitiotiehanke. Hallitus päätti,että tukisumma Tampereen raitiotien rakentamisvaiheeseen onenintään 71 miljoonaa euroa. Liikenne- ja viestintäministerinja ministeriön virkamiesten syyskuussa antamien lausuntojenmukaan tämä tukisumma on lisättävissä valtion vuoden2017 budjettiin ennen budjetin hyväksyntää edellyttäen,että kaupunginvaltuusto päättää aloittaa raitiotiehankkeentoteuttamisen.

Tampereen kaupunkiseudun kuntien ja valtion välinen MAL-sopimus 2016-2019 allekirjoitettiin 9.6.2016. Sopimukseenon kirjattu, että Tampereen raitiotie on yhdyskuntarakenteeneheyttämistä ja kestävää liikkumista tukeva kärkihanke. Seluo edellytyksiä palveluliiketoiminnan kasvulle ja kampuksiayhdistävälle tiede-, koulutus- ja innovaatiotoiminnalle. MAL-sopimukseen on kirjattu, että Tampereen kaupunki päättääraitiotien rakentamisesta syksyllä 2016 ja valtio osallistuu raitiotienrakentamiskustannuksiin 71 miljoonalla eurolla. Sopimukseenon myös kirjattu, että MAL-sopimuksen sopimuskaudella kunnatlaativat alustavan suunnitelman seudullisesta raitiotiestä.

Kaupunginvaltuusto päätti 13.6.2016, että vuoden 2016talousarvioon lisätään 1,7 miljoonaa euroa raitiotiehankkeeninvestointimenoihin ja varaus tätä vastaavasta valtionrahoitusosuudesta 0,51 miljoonaa euroa. Rahoitusta esitetäänsiihen asti, kun valtuusto päättää raitiotien toteuttamisesta.

Yhdyskuntalautakunta päätti 9.8.2016 asettaa Kantakaupunginyleiskaava 2040 luonnoksen ja siihen liittyvän selvitysaineistonnähtäville mielipiteitä ja lausuntoja varten. Yleiskaavaluonnoson nähtävillä 18.8. - 30.9.2016. Yleiskaavan liikennejärjestelmänyhtenä keskeisenä tavoitteena on joukkoliikennekaupunginmahdollistaminen. Kaavakartalla on esitetty joukkoliikenteentavoiteltu runkolinjasto ja siitä raitiotienä toteuttavat osuudet sekäsen laajenemissuunnat.

Raitiotieallianssin kehitysvaiheen tulos, toteutussuunnitelmasekä kaupungin päivittämä raitiotien vaikutusten arvioinninyhteenveto liitteineen julkaistiin 5.9.2016. Aineistoa esiteltiinkaupunginvaltuutetuille iltakoulussa 12.9.2016. Lausuntopyyntöraitiotiehankkeesta on lähetetty runsaalle 100 taholle. Lausuntojaon saatu 21.9.2016 mennessä 63 kpl.

Raitiotie sopimuksissa ja suunnitelmissa

Tampereen kaupunki on tehnyt edellä luvattujen lisäksiuseita sitoumuksia ja suunnitelmia perustaen siihenoletukseen, että raitiotie toteutetaan. Raitiotien toteuttaminenon lähtökohtana mm. seuraavissa sopimuksissa jasuunnitelmissa: kaupunkiseudun Rakennesuunnitelma 2040,Maakuntakaavaehdotus 2040, kantakaupungin yleiskaavan2040 luonnos, useita asemakaavoja raitiotiereitin varrella,Hämeenkadun yleis- ja katusuunnitelmat, keskustan kehäkadun


suunnitelmat, asemakeskuksen kehittäminen ja Hiedanrannankehitysohjelma. Myös Rantatunnelin rakentamisessa on tehtyvarauksia raitiotielle Santalahden eritasoliittymässä.

Kaupungin länsipuolella rakentuvana alueena Hiedanrantaedistää kaupungin tasapainoista kasvua. Alustavissa arvioissa onpidetty mahdollisena, että alueelle voidaan saada 15 000–25 000asukasta ja 12 000–14 000 työpaikkaa. Hiedanrannan alueestaon käynnissä ideakilpailu, joka on alkanut huhtikuussa 2016 jakilpailutöiden palauttamisen määräaika päättyi 21.9.2016. Kilpailuratkeaa joulukuussa 2016. Alueen kehittämistä tullaan tulevinavuosina ohjaamaan kilpailun tuloksena syntyvän aineistonpohjalta. Valtuuston kesäkuun 2015 päätöksen mukaisestiRaitiotieallianssi on tarkastellut yleissuunnitelman reitin rinnallaHiedanrannan alueelle sijoittuvia vaihtoehtoisia reittejä ja laskenutniille kustannusarviot.

Raitiotieallianssin toteutussuunnitelma ja kustannukset

Raitiotieallianssin kehitysvaihe osasta 1 valmistui aikataulussaja kustannusarviossa. Raitiotieallianssin toteutussuunnitelmaosasta 1 sisältää yksityiskohtaisen hankkeen sisällön kuvauksen,rakentamisen aikataulutuksen ja vaiheistuksen sekä allianssinosapuolia sitovan tavoitekustannuksen osasta 1 ja tarkennettujakustannusarvioita osan 2 reittivaihtoehdoista.

Osan 1 toteutussuunnitelman lähtökohtana on kaksi raitiolinjaa,joita liikennöidään molempia 7,5 minuutin vuorovälillä. Pidempilinja liikennöi Etelä-Hervannasta Hervantajärven uudisalueeltaPyynikintorille ja lyhyempi linja liikennöi Taysin ja Pyynikintorinvälillä. Raitiovaunujen pituus on 37 metriä ja niiden kapasiteettion 240 matkustajaa. Matka-aikatavoitteena on KeskustoriltaTaysin pääovien raitiotiepysäkille 10 minuuttia ja KeskustoriltaHervantakeskuksen kohdalle 21 minuuttia.

Raitiotien toteuttamisessa on tavoitteena kokonaanesteetön järjestelmä, jota mm. sähköpyörätuolilla kulkeva tainäkövammainen matkustaja voi käyttää itsenäisesti. Korkeaesteettömyystavoite palvelee kaikkia: lapsia, lastenvaunujenkanssa kulkevia, iäkkäitä ja aikuisia.

Raitiotie integroidaan osaksi joukkoliikenteenkokonaisjärjestelmää. Raitiovaunuissa käy sama matkalippu kuinbusseissa ja matkustajainformaatio on yhteistä. Raitiovaunujenja bussien kesken toteutetaan järjestettyjä vaihtopaikkojamm. Hervannan Insinöörinkadulla kolmelle raitiotiepysäkille,Kalevanrinteeseen ja Taysin alueelle Vieritielle.

Raitiotieallianssin toteutussuunnitelma osasta 1 sisältää 15 kmkaksiraiteista linjaraidetta keskustasta Hervantaan ja Taysille sekävarikon Hervantaan. Allianssiurakkaan sisältyy raitiotieinfranrakentamisen edellyttämät kunnallistekniset siirrot, maa- jakaturakentaminen sekä sillat ja tukimuurit. Rakentaminen alkaatoteutussuunnitelman rakentamisaikataulun mukaan useista


kohdista vuoden 2017 aikana. Raitiotieliikenteen keskustastaHervantaan ja Taysille arvioidaan alkavan vuonna 2021.

Osan 2 kehitysvaihe on arvioitu toteutussuunnitelmassaajoittuvaksi vuosille 2020–2021 ja toteutusvaihe, rakentaminenvuosille 2021–2024. Toteutussuunnitelman tavoiteaikatauluna on,että raitiotieliikenne keskustasta Lentävänniemeen alkaa vuonna2024. Osan 2 kehitysvaiheen aloittamisesta päättää aikanaankaupunginhallitus. Osan 2 toteuttamisvaiheen aloittamisestapäättää kaupunginvaltuusto. Osan 2 toteutusvaiheenallianssisopimuksen hyväksyminen on tämän hetkisen arvionmukaan mahdollista vuonna 2021. Tällöin on kaupungillaedellytykset neuvotella myös valtion kanssa osan 2 valtiontuentarkasta määrästä.

Raitiotieallianssin rakentamiskohteille on viiden vuoden takuuaika.Kaupunki voi myös lunastaa Raitiotieallianssilta ylläpito-option.Ylläpito-optio tulee lunastaa 18 kk ennen liikenteen alkamistaja se voi jatkua enintään viisi vuotta osan 2 liikenteelleotonjälkeen. Ylläpitoallianssin option lunastaminen edellyttääensiksi oman ylläpitovaiheen kehitysvaiheen, jonka yhteydessämääritetään ylläpitosopimuksen tarkka sisältö ja allianssia sitovatavoitekustannus.

Allianssiurakan osan 1 kokonaisbudjetti on 238 793 462 euroa(alv 0 %). Kokonaisbudjetti sisältää allianssin osapuolia sitovantavoitekustannuksen sekä tilaajan hankinnat allianssiin 4,2miljoonaa euroa, tilaajan riskivarauksen 3,2 miljoonaa euroa sekäbudjetoituna 1,875 miljoonaa euroa bonuspooliin.

Toteutusosan 2 Raitiotieallianssin laatima tarkennettukustannusarvio yleissuunnitelman mukaiselle reitille on 58,4miljoonaa euroa ja lyhyimmälle Hiedanrannan kehitysalueenkautta kulkevalla reitillä 44,1 miljoonaa euroa. Yleissuunnitelmanmukaisen raitiotiejärjestelmän kokonaiskustannusarvio onyleissuunnitelman mukaiselle osan 2 reitille 297,2 miljoonaaeuroa ja osan 2 lyhyimmällä, Hiedanrannan kehitysalueen kauttakulkevalla reitillä 282,9 miljoonaa euroa.

Yleissuunnitelman kustannusarvio ja valtuuston 16.6.2014päätöksen mukainen 250 miljoonan euroa kustannusraamisidottiin maanrakennuksen kokonaisindeksiin 137,0 (lokakuu2013, 2005 = 100). Maanrakennusindeksin pisteluku on laskenut.Heinäkuun 2016 indeksillä laskettuna valtuuston kustannusraamion ylittynyt yleissuunnitelman mukaisella reitillä 23 prosenttia jaHiedanrannan lyhyimmällä reitillä 17 prosenttia.

Osan 1 tavoitekustannus on allianssin osapuolia sitova.Mikäli kustannusarvio toteutusvaiheessa ylittyy samallatoimitussisällöllä, niin kustannusylityksestä vastaavat katteellaanmyös allianssin palveluntuottajat kaupungin rinnalla 50/50 -periaatteella aina palveluntuottajien koko katteen määräänasti. Allianssimalli näin ollen kannustaa myös palveluntuottajia(rakentajia ja suunnittelijoita) toteuttamaan hanke yhdessäsovitussa tavoitekustannuksessa.


Allianssin kehitysvaiheessa tavoitekustannuksenmääritysprosessia on seurannut ja tukenut kaksi ulkopuolistatilaajan kustannusasiantuntijaa toimitusjohtaja Heikki KoskiYSP-Rakennuttamispalvelut Oy:stä ja ratapäällikkö PenttiMyllymäki Helsingin kaupungin liikennelaitos -liikelaitokselta.Kustannusasiantuntijat ovat arvioineet kustannusarvionkireystason ja 29.8.2016 antamassaan lausunnossa esittävät osan1 tavoitekustannusta hyväksyttäväksi.

Toteutussuunnitelmassa on esitetty allianssimallin mukainenkannustinjärjestelmä. Allianssitoimijoiden valintavaiheenkilpailutusasiakirjojen mukaisesti kannustinjärjestelmänbonuspoolin suuruus on 5,0 miljoonaan euroa, jakaantuen3,75 miljoonaa euroa osalle 1 ja 1,25 miljoonaa euroa osalle2. Kaupungin budjettivarauksena osalle 1 esitetään bonustentoteutumista puoliksi eli 1,875 miljoonan euron edestä.

Tilaajan 4,2 miljoonan euron hankinnat allianssiurakkaansisältää kustannuseriä, jotka kaupungin on luontevaa maksaasuoraan itse tai tehtäviä, jotka kuuluvat tilaajan vastuulle.Näitä kustannuseriä ovat asiantuntijapalveluiden hankinta,viranomaislupien ja lausuntojen maksut, kunnallistekniikankiinteät liittymämaksut sekä tilaajan tekemät raitiotienrakentamiseen liittyvät investoinnit. Tilaajan allianssiinostamia asiantuntijapalveluita ovat mm. talousasiantuntija,kustannusasiantuntijat, avaintulosalueiden mittareihin liittyvätpalvelut sekä turvallisuus- ja esteettömyysauditoinnit.

Allianssisopimuksessa on sovittu riskien jaosta siten, ettäkaupunki vastaa indekseihin pohjautuvista kustannusmuutoksista,hallinnollisten päätösten valitusten aikatauluriskistä, lakiinja asetuksiin perustuvista muutoksista, kaupungin omienrinnakkaishankkeiden ja hankintojen etenemisestä japilaantuneiden maiden kustannuksista. Tilaajan osan 1 riskivaraus3,2 miljoonaa euroa sisältää varautumisen edellä mainittuihinriskeihin, lukuun ottamatta indeksiriskiä. Lähtökohtana on, ettätilaajan riskivaraus on valtiontukikelpoinen kustannus. Valtion tukiei ole indeksiin sidottu.


Raitiotieallianssin kannustinjärjestelmän tavoitteena on kannustaaallianssi huippusuoritukseen. Tavanomaisella suoritustasolla eisaa bonusta. Kannustinjärjestelmän avaintulosalueina ovat arjensujuvuus, laadukas raitiotiejärjestelmä, turvallinen työmaa japositiivinen julkisuuskuva. Lisäksi on positiivisia ja negatiivisiakannustimia. Positiivisia kannustimia ovat alihankintojenpaikallisuusaste, työttömien työllistäminen, harjoittelijoidenmäärä ja opinnäytetyöt sekä pilaantuneiden maiden uusiokäyttö.


Raitiotien rakentamisen kaksi kustannuserää eivät kuulu osan1 tavoitekustannukseen eivätkä osan 1 kokonaisbudjettiin.Tavoitekustannukseen ei sisälly Tampereen Veden vesijohtojenikähyvityksen osuus, arviona 5,0 miljoonaa euroa. Tämä siksi,että kunnallistekniikan uudistaminen ei ole valtiontukikelpoinenkustannuserä. Kokonaiskustannukset vesi- ja viemäriverkostojensiirroista raitiotien rakentamisen yhteydessä on arviolta14,7 miljoonaa euroa. Lisäksi Hämeenkadun ajoradan japysäkkilaitureiden luonnonkivimateriaalit eivät sisälly allianssintavoitekustannukseen. Kustannusarvio näistä on 1,2 miljoonaaeuroa, Kaupunki sitoutuu toimittamaan Hämeenkadun kivetallianssin asennettavaksi. Toistaiseksi Hämeenkadun kivityyppejäei ole valittu, koska Hämeenkadun kokonaissaneerauksen katu- jarakennussuunnittelu on kesken.

Rinnakkainen katurakentaminen raitiotiekaduilla

Raitiotieallianssin toteutussuunnitelma perustuu oletukseen,että Tampereen kaupunki rakentaa aiemmin hyväksyttyjenasemakaavojen ja tehtyjen maanvaihtokirjojen mukaisetkatujärjestelyt raitiotiekaduille ennen raitiotien rakennustöidenalkamista tai välittömästi raitiotien rakentamisen rinnalla. Näitäkohteita ovat Sammonkadun oikaisu ja Rieväkadun rakentaminenKalevanrinteellä, Kuntokadun ja Vieritien rakentaminenkeskussairaalalla, Vihiojan pilaantuneiden maiden poistaminen jaMakkarajärvenkadun rakentaminen Hervantajärven asemakaavanmukaisesti. Näiden kohteiden kokonaiskustannusarvio on 7,6miljoonaa euroa ja ne kaupungin tulee toteuttaa vuosina 2016–2019.

Muita sellaisia raitiotien rakentamiseen kuulumattomia katu-ja kunnallistekniikan kohteita, jotka on rakennettava ennenraitiotietä tai on kaupungin edun mukaisesti järkevä toteuttaaraitiotien rakentamisen yhteydessä vuosina 2017–2019, onarvioitu olevan 9,4 miljoonan euron edestä. Näitä kohteita ovatHämeensillan uusiminen, Posteljooninpuiston hulevesiallas,Kaalamonaukion pohjanvahvistus, kevyen liikenteen laatukäytäväKanjoninkadun ja Pehkusuonkadun välille, Lukonmäenalikulkukäytävä ja Hervantajärven asemakaava-alueen kevyenliikenteen väylä.

Raitiotieallianssi laati kehitysvaiheen aikana katu- taipuistosuunnitelmat kaikista osan 1 reittiosuuksista. Katu- japuistosuunnitelmat hyväksyy yhdyskuntalautakunta. Katu- taipuistosuunnitelmissa kuvataan raitiotiekatujen liikenteellinenja toiminnallinen tavoitetila ja tilajako. Raitiotieallianssitoteuttaa raitiotieradan ja sen yhteydessä edellytettävät katu- jakunnallisteknisen rakentamisen toimenpiteet. Osan 1 raitiotienrakentamisen ulkopuolisen katu- ja ympäristörakentamisenkustannusarvio vuosille 2017–2024 on yhteensä 39,6 miljoonaaeuroa. Näistä kuluista Hämeenkadun kokonaissaneerausmuodostaa runsaan kolmanneksen. Yhdyskuntalautakunta tekeevuosittain esityksen kaupungin budjettiin katujen saneeraamisenaikataulusta.


Kaupunkiympäristön palvelualue investoi vuosittain 50–55miljoonaa euroa. Edellä esitettyjen arvioiden mukaan vuosina2017–2024 tästä budjetista arviolta 15 %, yhteensä 56,6 miljoonaaeuroa, kohdistuisi osan 1 raitiotiekaduille, mikäli ko. kaduttoteutetaan katusuunnitelmissa esitettyyn laatutasoon.

Allianssin tavoitekustannuksen pitävyydestä

Perinteisessä rakennusurakoiden mallissa tilaaja teettääsuunnitelmat, kilpailuttaa niiden perusteella urakoitsijat jamuutoksia hallitaan rakentamisen aikana muutos- ja lisätöidenkautta. Perinteisessä urakkamallissa suunnitteluvaiheessa eiole vuorovaikutusta rakentajien kanssa. Tällöin urakoitsijoidentarjoushinta perustuu tilaajan antamiin suunnitelmiin,joiden oikeellisuudesta tilaaja vastaa. Urakoitsijan etu ei oletarjousvaiheessa nostaa esille havaitsemiaan puutteita. Näintilaaja joutuu maksamaan kaikki muutokset, jotka tulevat esillerakentamisen aikana. Perinteisessä urakkamallissa urakan hintanousee todennäköisesti sitä enemmän, mitä monimutkaisempiurakka on.

Allianssimallissa tilaaja valitsee ensiksi kumppanit, joidenvalinnassa osaaminen on määräävämpi tekijä kuin pelkkähinta. Allianssimallissa suunnittelu ja hinnan määrittelytehdään suunnittelijoiden, rakentajien ja tilaajan kanssayhdessä. Lisäksi tilaajan kustannusasiantuntija varmistaatavoitekustannuksen tiukkuuden. Allianssi ottaa vastuuntekemistään suunnitelmista, niiden määristä sekä hinnoittelusta.Allianssi vastaa kokonaisuuden hallinnasta. Allianssimallissakehitysvaiheen tuloksena saatu urakkahinta on realistinen japitävä.

Urakkarajapinnat ovat tilaajalle riski toteutuksen aikana.Perinteisessä urakkamallissa suuri hanke jaetaan useisiinurakoihin. Urakkarajapintoja hallitaan urakkasopimuksin. Käytäntöon osoittanut, että vaikka yksittäiset osat on tiukasti kilpailutettu,niin kokonaisuutta on vaikea hallita. Jokaisessa rajapinnassa onsopimukset, joista tilaajaa reklamoidaan, kun tulee muutoksiatoteutuksen aikana. Usein kustannusylitykset johtuvat tästäreklamoinnista.

Allianssimallissa ei ole urakkarajapintoja. Pääurakka on yksissäkäsissä. Allianssi vastaa suunnitelmien oikeellisuudestaja suunnitelluista määristä. Määrien ylittyessä ei tulelisätyölaskutusta tilaajalle.

Raitiotiehankkeessa kustannusarvio on kehitysvaiheessanoussut yleissuunnitelman 2014 arvioon nähden johtuenseuraavista syykokonaisuuksista: (i) Hanketta on monin pieninmuutoksin muutettu (vaunukalustoa suurennettu, lisäpysäkitTeiskontielle, Sammonkadulle ja Insinöörinkadulle, aiempaalaajemmat vaihtopysäkkijärjestelyt, hanke on jaettu kahteenosaan, katusuunnitelmien lopputilanteesta tullut muutoksia).(ii) Suunnitelmien ja lähtötietojen tarkkuus on merkittävästiparantunut yleissuunnitelmasta (tietämys on lisääntynyt,


suunnitelma on tarkentunut, kantavuus- ja korkeustiedottarkentuneet, lisääntynyt tietämys tarvittavista johtosiirtoista,tarve työvaiheistuksesta ja työnaikaisista liikennejärjestelyistätäsmentynyt, katukohtaiset toimenpidealueet kasvaneet jopakymmeniä prosentteja). (iii) Hankkeessa on tehty kustannuksiaja laatutasoa lisääviä tilaajalle lisäarvoa tuottavia ratkaisuja(täsmentynyt esteettömyysvaatimus, hajavirtojen hallinta,kuitukaapeli yli raitiotien tarpeen, sähkönsyötön mitoitusvikaantumisten ja laajennusten varalle). Yleissuunnitelma onnimensä mukaisesti yleisluontoinen ja se oli tehty vielä ilmanrakentajien tietämystä.

Raitiotien toteuttamisen vaikutukset

Kehitysvaiheen rinnalla kaupunki päivitti ja täydensi raitiotienvaikutusten arviointeja. Raitiotien vaikutuksia verrattiinbussivaihtoehtoon vuosina 2025 ja 2040. Arviointia vartenlaadittiin kuvaukset joukkoliikennejärjestelmästä ja maankäytöstäraitiotie- ja bussivaihtoehdoissa. Arviointi tehtiin seitsemänosa-alueen osalta, vaikutukset: (i) ihmisiin, (ii) kaupunkikuvaan,kulttuuriympäristöön ja maisemaan, (iii) ympäristöön, (iv) alue-ja yhdyskuntarakenteeseen, (v) liikenteeseen, (vi) elinvoimaan,vetovoimaan ja imagoon sekä (vi) talouteen. Vaikutustenarviointi tehtiin laajassa yhteistyössä eri sidosryhmien jaasiantuntijatahojen kanssa.

Ihmisiin kohdistuvana vaikutuksena arvioitiin keskeisenäraitiotien myötä tapahtuva palveluiden, asuin-, työpaikka- javirkistysalueiden saavutettavuuden paraneminen. Raitiotienetuina ovat esteettömyys, pysyvä ja tunnistettava reitti,matkustusmukavuus ja matkustusajan nopeutuminen. Raitiotienarvioidaan parantavan autottomien, liikkumis- ja toimintaesteistensekä lasten liikkumisen edellytyksiä. Kaupungin palveluverkonsuunnittelussa otetaan jo huomioon suunnitteilla olevatraitiotielinjat, perusteena saavutettavuushyödyt.

Katuympäristössä raitiotie tuo toteutuessaan muutoksiamm. katujen tilajakoon. Katuympäristöön tulee uusiakadunkalusteita ja teknisiä rakenteita. Katupuiden uusimisellaon vaikutusta kaupunkikuvaan. Raitiotie voi aktivoida rakennus-ja perusparannushankkeita, joilla on myönteisiä vaikutuksiakaupunkikuvaan.

Raitiotie vähentää liikenteen energiankulutusta ja päästöjä.Raitiotien myötä ilmanlaadun on arvioitu paranevan keskustassaja Hervannassa. Raitiotien rakentaminen aiheuttaa materiaalienkulutusta ja maamassojen kuljettamisen tarvetta. Raitiotienmerkittävimmät haitalliset luontovaikutukset kohdistuvan liito-oravan elinympäristöihin.

Alue- ja yhdyskuntarakenteellisina etuina raitiotiellä on arvioituolevan saavutettavuuden paraneminen, keskustahakuistentoimintojen laajenemismahdollisuus, rakenteen tiivistymistätukeva vaikutus ja suurempi asukkaiden määrä tehokkaanjoukkoliikenteen vyöhykkeellä. Raitiotien toteutuessa 2025 noin 85


% ja 2040 noin 90 % väestöstä asuu joukkoliikennevyöhykkeellä,800 m etäisyydellä raitiotiestä tai 500 m etäisyydellärunkobussilinjoista.

Liikenteellisinä vaikutuksina raitiotien arvioidaan lisäävänjoukkoliikenteen käyttöä, hillitsevän autoliikenteenkasvua, vähentävän liikenteen henkilövahinkoihin johtaviaonnettomuuksia ja lisäävän vaihdollisten joukkoliikennematkojenmäärää. Nykytilanteessa 15 % bussimatkoista on vaihdollisia.Raitiotien myötä vuonna 2025 joukkoliikennematkoista 22 %arvioidaan olevan vaihdollisia. Raitiotien myötä arvioidaanTampereen kaupungin alueella tehtävän vuorokaudessav. 2025 noin 12 000 matkaa ja v. 2040 noin 24 000 matkaajoukkoliikenteellä enemmän kuin vaihtoehdossa, että raitiotietäei ole toteutettu. Nykytilanteessa Tampereen kaupungin alueellajoukkoliikenteellä tehdään 101 000 matkaa vuorokaudessa.

Elinvoimaan, vetovoimaan ja imagoon raitiotiellä arvioidaanolevan vaikutusta koko kaupungin mittakaavassa. Raitiotietukee kaupunkikehittämistä, älykkään kaupungin kehittämistäja helpottaa profiloitumista helposti saavutettavanaeurooppalaisena raideliikennekaupunkina.

Taloudellisia vaikutuksia on arvioitu liikennevirastonhankearviointiohjeen mukaisella kannattavuuslaskelmalla,joukkoliikenteen käyttötalouden laskelmalla jakaupunkitaloudellisella laskelmalla. Hanke onyhteiskuntataloudellisesti kannattava. Hyöty-kustannussuhde on1,3.

Kaupungille raitiotieinvestoinnin arvioidaan tuovan sijoitetuneuron lähes kaksinkertaisesti takaisin. Laskennallinenkaupungin hyöty-kustannussuhde on 1,9. Raitiotiehankkeestasuurimmat lisätulot kaupungille tulevat kiinteistötaloudellisistahyödyistä, jotka koostuvat lisääntyvistä maanmyyntituloistaja maankäyttösopimuskorvauksista. Hiedanrannan alueenläpi kulkeva linjausvaihtoehto mahdollistaa suurimmatkiinteistötaloudelliset lisätulot eli 128 miljoonaa euroa. Myösarvioitu joukkoliikenteen lipputulojen kasvu on merkittäväeli yhteensä 114 miljoonaa euroa seuraavan 30 vuodenaikana. Suurimmat säästöt eli 115 miljoonaa euroa arvioidaankaupungille tulevan kaupunkirakenteen tiivistymisen myötävähentyneestä infrarakentamisen tarpeesta sekä joukkoliikenteenoperointikustannusten säästöistä n. 44 miljoonaa euroa.Todettakoon, että mahdollinen raitiotien kaupungin vetovoimaaja siten investointeja lisäävä vaikutus ei sisälly edellä olevaanarvioon.

Työllisyysvaikutuksena raitiotien osan 1 rakentamisella on arvioituolevan 2 400 henkilötyövuotta. Tamperelaisten osuus välittömästätyöllistävyydestä on arviolta 50 % ja välillisestä työllistävyydestä 25%.

Raitiotien reitillä on joukkoliikenteessä nykytilanteessa runsaat41 000 matkustajaa, joiden arvioidaan siirtyvän raitiotien


käyttäjiksi. Raitiotien matkustajamääräennuste vuodelle 2025on 55 000 matkustajaa vuorokaudessa. Tämä tarkoittaa, ettäjoka yhdeksäs tamperelainen tekee raitiotiellä kaksi matkaavuorokaudessa.

Joukkoliikenteen subventioaste Tampereella on vuoden2016 talousarviossa 21 %. Raitiotien toteutuessa arvioidaanjoukkoliikenteen lipputuloista saatavan runsaat 4 miljoonaa euroalisää vuodessa, joukkoliikenteen toimintamenojen kuitenkaankasvamatta. Joukkoliikenteen subventioasteen arvioidaan vuonna2025 olevan bussivaihtoehdossa 25 % ja raitiotien toteutuessa 20%. Joukkoliikenteen käyttötalouteen laskelmassa sisältyy vaunujenja varikon investointi- ja ylläpitokustannukset.

Lausunnot asiantuntija- ja intressipiireiltä

Saaduissa lausunnoissa Tampereen raitiotiehanke nähdäänpääosin positiivisena asiana. Hanke nähdään laajasti merkittävänävetovoimatekijänä kaupungille, koko kaupunkiseudulleja jopa maakunnalle. Kaupunkirakenteen tiivistyminen jaraitiotien merkitys sen toteuttamisessa nähdään laajastikeskeisenä asiana. Esteettömyys nousee monessa lausunnossaerityisenä arvona esille. Muita mainittuja etuja ovat mm, lastenliikkumismahdollisuuksien paraneminen ja järjestelmän selkeys,josta on hyötyä esimerkiksi kaupungissa vieraileville. Nämä tulevatesille useammassa lausunnossa.

Lausunnoissa kiitetään laajasti Raitiotieallianssin suunnittelutyönja kaupungin vaikutusten arvioinnin yhteydessä tekemääyhteistyötä, laajaa vuorovaikutusta ja avointa tiedottamista.Yhteistyön toivotaan jatkuvan samalla tavalla mahdollisessatoteutusvaiheessa. Rakentamisen aikaisena uhkana nähdäänerityisesti liikenteen sujuvuus ja työnaikaisten järjestelyidenturvallisuus. Näihin haasteisiin esitetään lausunnoissauseita konkreettisia ratkaisukeinoja ja yhteistyömuotoja.Suuri osa lausunnon antaneista on valmis osallistumaanhankkeeseen monella eri tavalla, esimerkiksi tiedottamalla omalleviiteryhmälleen.

Johtopäätös

Raitiotieallianssi on antanut sitovan tavoitekustannustarjouksenhankkeen osasta 1. Hankkeen osan 1 kokonaisbudjetti on238,8 miljoonaa euroa. Hankkeen kokonaiskustannusarvioläntinen osa 2 mukaan lukien on 282,9 – 297,2 miljoonaaeuroa. Kustannusarvio on noussut valtuuston asettamastakattohinnasta indeksitarkastus huomioon ottaen 17–23%. Päivitettyjen vaikutusten arviointien perusteella myöshankkeen hyödyt ovat entisestään kasvaneet. Lausunnotvahvistavat vaikutusten arvioinnin tuloksia. Tehtyjen selvitystenja suunnittelutyön perusteella hanke on toteuttamiskelpoinen,asetettujen tavoitteiden mukainen ja Tampereen kaupungillekannattava. Valtio on kehysriihessä sitoutunut 71 miljoonallaeurolla osallistumaan hankkeen toteutuskustannuksiin. Raitiotien


toteuttaminen täyttää kaupunkiseudun kuntien ja valtion kanssatehdyt sitoumukset.

Liitteet1 Raitiotieallianssi_toteutussuunnitelma_osa1_20160905.pdf2 Raitiotieallianssi_vaikutusten arviointi_yhteenvetoraportti2016.pdf





Päätösehdotus oliRaitiotieallianssin toteutusvaiheen osan 1 allianssisopimushyväksytään tavoitekustannuksella 229 518 462 euroaehdolla, että valtuusto päättää toteuttaa Tampereen raitiotientoteutussuunnitelman osan 1 Hervanta–keskusta–Tays mukaisenraitiotiehankkeen.

Osan 1 osalta tehdään allianssiurakkaan liittyviä tilaajan varauksia,joiden kokonaissumma on 9,275 miljoonaa euroa.

Liitteet1 0.Toteutusvaiheen allianssisopimus.pdf2 1. Liite 1 TL osa 1.pdf3 1.1 Kompensaatiomalli.pdf4 1.2 Kannustinjärjestelmä ja avaintulosalueiden mittarit.pdf5 1.3 Tavoitekustannus.pdf6 1.3.1 Tavoitekustannus_liite1.pdf7 1.3.2 Tavoitekustannus_liite2.pdf8 1.3.2.1 Tavoitekustannus_liite2.pdf9 1.4 Osan 1 toteutusvaiheen sisältö.pdf10 1.5 Suunnitteluperusteet.pdf11 1.5.1 Suunnitteluperusteet_liite1.pdf12 1.5.2 Suunnitteluperusteet_liite2.pdf13 1.5.3 Suunnitteluperusteet_liite3.pdf14 1.5.4 Suunnitteluperusteet_liite4.pdf15 1.5.5 Suunnitteluperusteet_liite5.pdf16 1.6 Riskienhallintamenettelyt.pdf17 1.6.1 Riskienhallintamenettelyt_liite1.pdf18 1.6.2 Riskienhallintamenettelyt_liite2.pdf19 1.7 Vakuutussuunnitelma_luonnos.pdf20 1.8 Viestintä- ja vuorovaikutussuunnitelma.pdf21 1.8.1 Viestintä- ja vuorovaikutussuunnitelma_liite1.pdf22 1.9 Suunnitelmien hyväksymisprosessi.pdf23 1.9.1 Suunnitelmien hyväksymisprosessi_liite1.pdf


24 1.10 Liikennöintimalli.pdf25 1.11 Ympäristösuunnitelma.pdf26 1.12 Organisaatio.pdf27 1.13 Tiedonhallinta.pdf28 1.13.1 Tiedonhallinta_liite1.pdf29 1.13.2 Tiedonhallinta_liite2.pdf30 1.14 Kustannustenhallintasuunnitelma.pdf31 1.15 Lupamenettelyt.pdf32 1.16 Hankintastrategia.pdf33 1.17 Turvallisuusasiakirja.pdf34 1.18 Turvallisuussuunnitelma.pdf35 1.19 Työmaatukikohdat ja varastoalueet.pdf36 1.20 Laadunvarmistussuunnitelma.pdf37 1.21 Käyttöönottosuunnitelma.pdf38 1.22 Ylläpidon suunnitelma ja kustannusarvio.pdf39 1.23 Toteutussuunnitelma.pdf40 2. Toteutusvaiheen kaupallinen malli.pdf41 2.1 Korvattavat kustannukset.pdf42 Kustannusasiantuntijoiden_raportti.pdf43 Arvoa_rahalle_raportti_090916.pdf





Päätösehdotus oliEsitetään valtuuston päätettäväksi:

Kaupunki toteuttaa Tampereen raitiotien toteutussuunnitelmanosan 1 Hervanta–keskusta–Tays mukaisen raitiotiehankkeen.



PerustelutTampereen raitiotien toteutus jäi pöydälle kaupunginhallituksenkokouksessa 26.9.2016. Konsernijohtaja muuttiesitystään lisäämällä raitiotien toteutusmallin valinnanpäätösehdotukseen ja päätöksen perusteluihin. Perustelutlisäyksen jälkeen:

Päätöksentekohistoria

Kaupunginvaltuusto hyväksyi 16.6.2014 Tampereen raitiotienyleissuunnitelman ja päätti, että kaupunki ryhtyy toteuttamaan


yleissuunnitelman mukaisen raitiotiehankkeen kehitysvaihetta.Valtuusto päätti samalla, että raitiotien toteutus- ja rahoitusmalliratkaistaan kehitysvaiheen aikana. Lisäksi valtuusto päätti,että lopullinen päätös rakentamisvaiheeseen siirtymisestätehdään vuoden 2016 aikana, jos kehitysvaiheessa päästääntoteutuskelpoiseen ratkaisuun, jonka kustannukset eivät ylitämaanrakennuskustannusindeksiin sidottua 250 miljoonan euronhintaa ilman kalustohankintaa ja jonka kustannuksiin valtioosallistuu 30 prosentin osuudella.


Infrarakentamisen projektiallianssin kilpailu käynnistyi 1.12.2014hankintailmoituksen ja osallistumispyynnön julkaisemisella.Kaupunki sai viisi osallistumisilmoitusta, joista neljä valittiinkaupunginhallituksen 19.1.2015 päätöksellä tarjouskilpailuun.

Raitiovaunuhankinta käynnistyi 12.1.2015 hankintailmoituksenja osallistumispyynnön julkaisemisella. Hankintailmoituksenperusteella saatiin määräaikaan mennessä 12osallistumishakemusta. Kaupunginhallitus päätti 2.3.2015yhteensä 11 ehdokkaan mukaanotosta tarjouskilpailuun.Raitiovaunujen hankintamenettelynä on neuvottelumenettely,jossa allianssihankinnan tapaan neuvoteltavien tarjoustenmäärää rajoitetaan asteittain. Raitiovaunujen hankintakilpailunlopullisessa arvioinnissa on ollut syyskuussa 2016 mukana neljänvaunutoimittajan tarjoukset.

Kaupunginvaltuusto hyväksyi 15.2.2015 Tampereenkaupunkiseudun Rakennesuunnitelman 2040 -ehdotuksen.Rakennesuunnitelma on Tampereen kaupunkiseudun kuntienstrateginen suunnitelma ja sen avulla pyritään ylläpitämäänalueen kasvua ja elinvoimaisuutta. Suunnitelma pohjautuuarvioon, jonka mukaan kaupunkiseudulla tulee olemaan 480 000asukasta vuonna 2040. Rakennussuunnitelmassa arvioidaan, ettäkaupunkiseudun asuntotuotannosta vuoteen 2040 mennessä50 % on sijoitettavissa raitiotiehen tukeutuville alueille ja 20% lähijunaan tukeutuville alueille. Rakennesuunnitelmassaarvioidaan raitiotiejärjestelmän laajenevan seudulliseksi, Pirkkalanja Ylöjärven puolelle 2030-luvun aikana.

Tampereen kaupunki, liikennevirasto ja Pirkanmaan ELY-keskusallekirjoittivat 17.3.2015 aiesopimuksen Tampereen raitiotientoteutuksesta. Aiesopimus oli hyväksytty allekirjoitettavaksikaupunginhallituksessa 16.3.2015. Liikennevirasto teki 17.3.2015päätöksen Tampereen raitiotien kehitysvaiheen suunnitteluntukemisesta enintään 3,06 miljoonalla eurolla.

Kaupunginvaltuusto päätti 15.6.2015 että raitiotien kehitysvaihejaetaan kahteen osaan siten, että reittikokonaisuus 1 sisältääreitit Hervannasta keskustaan ja keskustasta Taysille ja


että reittikokonaisuus 2 sisältää reitin keskustasta länteen.Samalla valtuusto päätti, että vuoden 2016 valtuustontoteutusvaiheeseen siirtymiseen liittyvässä päätöksenteossakäytetään reittikokonaisuuden 1 suunnittelusta saatavaatavoitehintaa ja reittikokonaisuuden 2 osalta yleissuunnitelmantarkennettua hinta-arviota ja vaihtoehtoisten reittien hinta-arvioita, niin että voidaan varmistua määritetyn kattohinnan 250miljoonan euron pitävyydestä.

Samalla valtuusto päätti muuttaa yleissuunnitelmanratkaisua siten, että raitiotielinja Etelä-Hervannassa linjataanArkkitehdinkadun sijaan Hervantajärven asemakaava-alueelleja varikkohaara Insinöörinkadulta Atomipolun ja Hermiankadunkautta TTY:n kampuksen piha-alueen sijaan.

Kaupunginhallitus teki päätöksen allianssikumppaneista22.6.2015. Kehitysvaiheen allianssisopimus allekirjoitettiin14.7.2015. Kaupungin allianssikumppanit, palveluntuottajatkehitysvaiheessa ovat olleet YIT Rakennus Oy, VR Track Oy, PöyryFinland Oy ja aliallianssisopimuksella Ratatek Oy. VR Track,Pöyry ja Ratatek ovat vastanneet suunnittelusta. YIT ja VR Trackvastaavat rakentamisesta arviolta samansuuruisilla osuuksilla.

Kaupunginvaltuusto hyväksyi 9.11.2015 kantakaupunginyleiskaavan 2040 tavoitteet. Kaavatyössä tulevat määriteltäviksimm. raitiotielinjaston laajennukset, liityntäpysäköintialueet japyöräilyn tavoiteverkko.

Kaupunginvaltuustolle järjestettiin iltakoulu raitiotiestä 15.2.2016.Iltakoulussa annettiin tilannekatsaus hankkeen valmistelusta jataustatietoa päätöksenteon tueksi. Pormestari kutsui keskeisetelinkeinoelämän vaikuttajat, yritysten edustajat ja valtuutetutvaltuustosalissa 23.2.2016 järjestettyyn raitiotieseminaariin.Seminaarissa pohdittiin kaupungissa liikkumisen ja keskustanvetovoimaa, suunnitellun raitiotien vaikutusta yrityselämään,asumiseen, maankäyttöön ja kiinteistöjen arvoon.

Hallituksen kehysriihessä 5.4.2016 valtio sitoutui tukemaanseitsemää liikennehanketta. Hankkeiden valinnan perustelunaoli niiden nopea työllistävä vaikutus. Tuettavien hankkeidenjoukossa oli Tampereen raitiotie sekä Raide-Jokeri eli Helsingin jaEspoon kaupunkien yhteinen pikaraitiotiehanke. Hallitus päätti,että tukisumma Tampereen raitiotien rakentamisvaiheeseen onenintään 71 miljoonaa euroa. Liikenne- ja viestintäministerinja ministeriön virkamiesten syyskuussa antamien lausuntojenmukaan tämä tukisumma on lisättävissä valtion vuoden2017 budjettiin ennen budjetin hyväksyntää edellyttäen,että kaupunginvaltuusto päättää aloittaa raitiotiehankkeentoteuttamisen.

Tampereen kaupunkiseudun kuntien ja valtion välinen MAL-sopimus 2016-2019 allekirjoitettiin 9.6.2016. Sopimukseenon kirjattu, että Tampereen raitiotie on yhdyskuntarakenteeneheyttämistä ja kestävää liikkumista tukeva kärkihanke. Seluo edellytyksiä palveluliiketoiminnan kasvulle ja kampuksia


yhdistävälle tiede-, koulutus- ja innovaatiotoiminnalle. MAL-sopimukseen on kirjattu, että Tampereen kaupunki päättääraitiotien rakentamisesta syksyllä 2016 ja valtio osallistuu raitiotienrakentamiskustannuksiin 71 miljoonalla eurolla. Sopimukseenon myös kirjattu, että MAL-sopimuksen sopimuskaudella kunnatlaativat alustavan suunnitelman seudullisesta raitiotiestä.

Kaupunginvaltuusto päätti 13.6.2016, että vuoden 2016talousarvioon lisätään 1,7 miljoonaa euroa raitiotiehankkeeninvestointimenoihin ja varaus tätä vastaavasta valtionrahoitusosuudesta 0,51 miljoonaa euroa. Rahoitusta esitetäänsiihen asti, kun valtuusto päättää raitiotien toteuttamisesta.

Yhdyskuntalautakunta päätti 9.8.2016 asettaa Kantakaupunginyleiskaava 2040 luonnoksen ja siihen liittyvän selvitysaineistonnähtäville mielipiteitä ja lausuntoja varten. Yleiskaavaluonnoson nähtävillä 18.8. - 30.9.2016. Yleiskaavan liikennejärjestelmänyhtenä keskeisenä tavoitteena on joukkoliikennekaupunginmahdollistaminen. Kaavakartalla on esitetty joukkoliikenteentavoiteltu runkolinjasto ja siitä raitiotienä toteuttavat osuudet sekäsen laajenemissuunnat.

Raitiotieallianssin kehitysvaiheen tulos, toteutussuunnitelmasekä kaupungin päivittämä raitiotien vaikutusten arvioinninyhteenveto liitteineen julkaistiin 5.9.2016. Aineistoa esiteltiinkaupunginvaltuutetuille iltakoulussa 12.9.2016. Lausuntopyyntöraitiotiehankkeesta on lähetetty runsaalle 100 taholle. Lausuntojaon saatu 21.9.2016 mennessä 63 kpl.

Raitiotie sopimuksissa ja suunnitelmissa

Tampereen kaupunki on tehnyt edellä luvattujen lisäksiuseita sitoumuksia ja suunnitelmia perustaen siihenoletukseen, että raitiotie toteutetaan. Raitiotien toteuttaminenon lähtökohtana mm. seuraavissa sopimuksissa jasuunnitelmissa: kaupunkiseudun Rakennesuunnitelma 2040,Maakuntakaavaehdotus 2040, kantakaupungin yleiskaavan2040 luonnos, useita asemakaavoja raitiotiereitin varrella,Hämeenkadun yleis- ja katusuunnitelmat, keskustan kehäkadunsuunnitelmat, asemakeskuksen kehittäminen ja Hiedanrannankehitysohjelma. Myös Rantatunnelin rakentamisessa on tehtyvarauksia raitiotielle Santalahden eritasoliittymässä.

Kaupungin länsipuolella rakentuvana alueena Hiedanrantaedistää kaupungin tasapainoista kasvua. Alustavissa arvioissa onpidetty mahdollisena, että alueelle voidaan saada 15 000–25 000asukasta ja 12 000–14 000 työpaikkaa. Hiedanrannan alueestaon käynnissä ideakilpailu, joka on alkanut huhtikuussa 2016 jakilpailutöiden palauttamisen määräaika päättyi 21.9.2016. Kilpailuratkeaa joulukuussa 2016. Alueen kehittämistä tullaan tulevinavuosina ohjaamaan kilpailun tuloksena syntyvän aineistonpohjalta. Valtuuston kesäkuun 2015 päätöksen mukaisestiRaitiotieallianssi on tarkastellut yleissuunnitelman reitin rinnallaHiedanrannan alueelle sijoittuvia vaihtoehtoisia reittejä ja laskenutniille kustannusarviot.


Raitiotieallianssin toteutussuunnitelma ja kustannukset

Raitiotieallianssin kehitysvaihe osasta 1 valmistui aikataulussaja kustannusarviossa. Raitiotieallianssin toteutussuunnitelmaosasta 1 sisältää yksityiskohtaisen hankkeen sisällön kuvauksen,rakentamisen aikataulutuksen ja vaiheistuksen sekä allianssinosapuolia sitovan tavoitekustannuksen osasta 1 ja tarkennettujakustannusarvioita osan 2 reittivaihtoehdoista.

Osan 1 toteutussuunnitelman lähtökohtana on kaksi raitiolinjaa,joita liikennöidään molempia 7,5 minuutin vuorovälillä. Pidempilinja liikennöi Etelä-Hervannasta Hervantajärven uudisalueeltaPyynikintorille ja lyhyempi linja liikennöi Taysin ja Pyynikintorinvälillä. Raitiovaunujen pituus on 37 metriä ja niiden kapasiteettion 240 matkustajaa. Matka-aikatavoitteena on KeskustoriltaTaysin pääovien raitiotiepysäkille 10 minuuttia ja KeskustoriltaHervantakeskuksen kohdalle 21 minuuttia.

Raitiotien toteuttamisessa on tavoitteena kokonaanesteetön järjestelmä, jota mm. sähköpyörätuolilla kulkeva tainäkövammainen matkustaja voi käyttää itsenäisesti. Korkeaesteettömyystavoite palvelee kaikkia: lapsia, lastenvaunujenkanssa kulkevia, iäkkäitä ja aikuisia.

Raitiotie integroidaan osaksi joukkoliikenteenkokonaisjärjestelmää. Raitiovaunuissa käy sama matkalippu kuinbusseissa ja matkustajainformaatio on yhteistä. Raitiovaunujenja bussien kesken toteutetaan järjestettyjä vaihtopaikkojamm. Hervannan Insinöörinkadulla kolmelle raitiotiepysäkille,Kalevanrinteeseen ja Taysin alueelle Vieritielle.

Raitiotieallianssin toteutussuunnitelma osasta 1 sisältää 15 kmkaksiraiteista linjaraidetta keskustasta Hervantaan ja Taysille sekävarikon Hervantaan. Allianssiurakkaan sisältyy raitiotieinfranrakentamisen edellyttämät kunnallistekniset siirrot, maa- jakaturakentaminen sekä sillat ja tukimuurit. Rakentaminen alkaatoteutussuunnitelman rakentamisaikataulun mukaan useistakohdista vuoden 2017 aikana. Raitiotieliikenteen keskustastaHervantaan ja Taysille arvioidaan alkavan vuonna 2021.

Osan 2 kehitysvaihe on arvioitu toteutussuunnitelmassaajoittuvaksi vuosille 2020–2021 ja toteutusvaihe, rakentaminenvuosille 2021–2024. Toteutussuunnitelman tavoiteaikatauluna on,että raitiotieliikenne keskustasta Lentävänniemeen alkaa vuonna2024. Osan 2 kehitysvaiheen aloittamisesta päättää aikanaankaupunginhallitus. Osan 2 toteuttamisvaiheen aloittamisestapäättää kaupunginvaltuusto. Osan 2 toteutusvaiheenallianssisopimuksen hyväksyminen on tämän hetkisen arvionmukaan mahdollista vuonna 2021. Tällöin on kaupungillaedellytykset neuvotella myös valtion kanssa osan 2 valtiontuentarkasta määrästä.

Raitiotieallianssin rakentamiskohteille on viiden vuoden takuuaika.Kaupunki voi myös lunastaa Raitiotieallianssilta ylläpito-option.Ylläpito-optio tulee lunastaa 18 kk ennen liikenteen alkamista


ja se voi jatkua enintään viisi vuotta osan 2 liikenteelleotonjälkeen. Ylläpitoallianssin option lunastaminen edellyttääensiksi oman ylläpitovaiheen kehitysvaiheen, jonka yhteydessämääritetään ylläpitosopimuksen tarkka sisältö ja allianssia sitovatavoitekustannus.

Allianssiurakan osan 1 kokonaisbudjetti on 238 793 462 euroa(alv 0 %). Kokonaisbudjetti sisältää allianssin osapuolia sitovantavoitekustannuksen sekä tilaajan hankinnat allianssiin 4,2miljoonaa euroa, tilaajan riskivarauksen 3,2 miljoonaa euroa sekäbudjetoituna 1,875 miljoonaa euroa bonuspooliin.

Toteutusosan 2 Raitiotieallianssin laatima tarkennettukustannusarvio yleissuunnitelman mukaiselle reitille on 58,4miljoonaa euroa ja lyhyimmälle Hiedanrannan kehitysalueenkautta kulkevalla reitillä 44,1 miljoonaa euroa. Yleissuunnitelmanmukaisen raitiotiejärjestelmän kokonaiskustannusarvio onyleissuunnitelman mukaiselle osan 2 reitille 297,2 miljoonaaeuroa ja osan 2 lyhyimmällä, Hiedanrannan kehitysalueen kauttakulkevalla reitillä 282,9 miljoonaa euroa.

Yleissuunnitelman kustannusarvio ja valtuuston 16.6.2014päätöksen mukainen 250 miljoonan euroa kustannusraamisidottiin maanrakennuksen kokonaisindeksiin 137,0 (lokakuu2013, 2005 = 100). Maanrakennusindeksin pisteluku on laskenut.Heinäkuun 2016 indeksillä laskettuna valtuuston kustannusraamion ylittynyt yleissuunnitelman mukaisella reitillä 23 prosenttia jaHiedanrannan lyhyimmällä reitillä 17 prosenttia.

Osan 1 tavoitekustannus on allianssin osapuolia sitova.Mikäli kustannusarvio toteutusvaiheessa ylittyy samallatoimitussisällöllä, niin kustannusylityksestä vastaavat katteellaanmyös allianssin palveluntuottajat kaupungin rinnalla 50/50 -periaatteella aina palveluntuottajien koko katteen määräänasti. Allianssimalli näin ollen kannustaa myös palveluntuottajia(rakentajia ja suunnittelijoita) toteuttamaan hanke yhdessäsovitussa tavoitekustannuksessa.

Allianssin kehitysvaiheessa tavoitekustannuksenmääritysprosessia on seurannut ja tukenut kaksi ulkopuolistatilaajan kustannusasiantuntijaa toimitusjohtaja Heikki KoskiYSP-Rakennuttamispalvelut Oy:stä ja ratapäällikkö PenttiMyllymäki Helsingin kaupungin liikennelaitos -liikelaitokselta.Kustannusasiantuntijat ovat arvioineet kustannusarvionkireystason ja 29.8.2016 antamassaan lausunnossa esittävät osan1 tavoitekustannusta hyväksyttäväksi.

Toteutussuunnitelmassa on esitetty allianssimallin mukainenkannustinjärjestelmä. Allianssitoimijoiden valintavaiheenkilpailutusasiakirjojen mukaisesti kannustinjärjestelmänbonuspoolin suuruus on 5,0 miljoonaan euroa, jakaantuen3,75 miljoonaa euroa osalle 1 ja 1,25 miljoonaa euroa osalle2. Kaupungin budjettivarauksena osalle 1 esitetään bonustentoteutumista puoliksi eli 1,875 miljoonan euron edestä.


Tilaajan 4,2 miljoonan euron hankinnat allianssiurakkaansisältää kustannuseriä, jotka kaupungin on luontevaa maksaasuoraan itse tai tehtäviä, jotka kuuluvat tilaajan vastuulle.Näitä kustannuseriä ovat asiantuntijapalveluiden hankinta,viranomaislupien ja lausuntojen maksut, kunnallistekniikankiinteät liittymämaksut sekä tilaajan tekemät raitiotienrakentamiseen liittyvät investoinnit. Tilaajan allianssiinostamia asiantuntijapalveluita ovat mm. talousasiantuntija,kustannusasiantuntijat, avaintulosalueiden mittareihin liittyvätpalvelut sekä turvallisuus- ja esteettömyysauditoinnit.

Allianssisopimuksessa on sovittu riskien jaosta siten, ettäkaupunki vastaa indekseihin pohjautuvista kustannusmuutoksista,hallinnollisten päätösten valitusten aikatauluriskistä, lakiinja asetuksiin perustuvista muutoksista, kaupungin omienrinnakkaishankkeiden ja hankintojen etenemisestä japilaantuneiden maiden kustannuksista. Tilaajan osan 1 riskivaraus3,2 miljoonaa euroa sisältää varautumisen edellä mainittuihinriskeihin, lukuun ottamatta indeksiriskiä. Lähtökohtana on, ettätilaajan riskivaraus on valtiontukikelpoinen kustannus. Valtion tukiei ole indeksiin sidottu.


Raitiotieallianssin kannustinjärjestelmän tavoitteena on kannustaaallianssi huippusuoritukseen. Tavanomaisella suoritustasolla eisaa bonusta. Kannustinjärjestelmän avaintulosalueina ovat arjensujuvuus, laadukas raitiotiejärjestelmä, turvallinen työmaa japositiivinen julkisuuskuva. Lisäksi on positiivisia ja negatiivisiakannustimia. Positiivisia kannustimia ovat alihankintojenpaikallisuusaste, työttömien työllistäminen, harjoittelijoidenmäärä ja opinnäytetyöt sekä pilaantuneiden maiden uusiokäyttö.

Raitiotien rakentamisen kaksi kustannuserää eivät kuulu osan1 tavoitekustannukseen eivätkä osan 1 kokonaisbudjettiin.Tavoitekustannukseen ei sisälly Tampereen Veden vesijohtojenikähyvityksen osuus, arviona 5,0 miljoonaa euroa. Tämä siksi,että kunnallistekniikan uudistaminen ei ole valtiontukikelpoinenkustannuserä. Kokonaiskustannukset vesi- ja viemäriverkostojensiirroista raitiotien rakentamisen yhteydessä on arviolta14,7 miljoonaa euroa. Lisäksi Hämeenkadun ajoradan japysäkkilaitureiden luonnonkivimateriaalit eivät sisälly allianssintavoitekustannukseen. Kustannusarvio näistä on 1,2 miljoonaaeuroa, Kaupunki sitoutuu toimittamaan Hämeenkadun kivetallianssin asennettavaksi. Toistaiseksi Hämeenkadun kivityyppejäei ole valittu, koska Hämeenkadun kokonaissaneerauksen katu- jarakennussuunnittelu on kesken.

Rinnakkainen katurakentaminen raitiotiekaduilla


Raitiotieallianssin toteutussuunnitelma perustuu oletukseen,että Tampereen kaupunki rakentaa aiemmin hyväksyttyjenasemakaavojen ja tehtyjen maanvaihtokirjojen mukaisetkatujärjestelyt raitiotiekaduille ennen raitiotien rakennustöidenalkamista tai välittömästi raitiotien rakentamisen rinnalla. Näitäkohteita ovat Sammonkadun oikaisu ja Rieväkadun rakentaminenKalevanrinteellä, Kuntokadun ja Vieritien rakentaminenkeskussairaalalla, Vihiojan pilaantuneiden maiden poistaminen jaMakkarajärvenkadun rakentaminen Hervantajärven asemakaavanmukaisesti. Näiden kohteiden kokonaiskustannusarvio on 7,6miljoonaa euroa ja ne kaupungin tulee toteuttaa vuosina 2016–2019.

Muita sellaisia raitiotien rakentamiseen kuulumattomia katu-ja kunnallistekniikan kohteita, jotka on rakennettava ennenraitiotietä tai on kaupungin edun mukaisesti järkevä toteuttaaraitiotien rakentamisen yhteydessä vuosina 2017–2019, onarvioitu olevan 9,4 miljoonan euron edestä. Näitä kohteita ovatHämeensillan uusiminen, Posteljooninpuiston hulevesiallas,Kaalamonaukion pohjanvahvistus, kevyen liikenteen laatukäytäväKanjoninkadun ja Pehkusuonkadun välille, Lukonmäenalikulkukäytävä ja Hervantajärven asemakaava-alueen kevyenliikenteen väylä.

Raitiotieallianssi laati kehitysvaiheen aikana katu- taipuistosuunnitelmat kaikista osan 1 reittiosuuksista. Katu- japuistosuunnitelmat hyväksyy yhdyskuntalautakunta. Katu- taipuistosuunnitelmissa kuvataan raitiotiekatujen liikenteellinenja toiminnallinen tavoitetila ja tilajako. Raitiotieallianssitoteuttaa raitiotieradan ja sen yhteydessä edellytettävät katu- jakunnallisteknisen rakentamisen toimenpiteet. Osan 1 raitiotienrakentamisen ulkopuolisen katu- ja ympäristörakentamisenkustannusarvio vuosille 2017–2024 on yhteensä 39,6 miljoonaaeuroa. Näistä kuluista Hämeenkadun kokonaissaneerausmuodostaa runsaan kolmanneksen. Yhdyskuntalautakunta tekeevuosittain esityksen kaupungin budjettiin katujen saneeraamisenaikataulusta.

Kaupunkiympäristön palvelualue investoi vuosittain 50–55miljoonaa euroa. Edellä esitettyjen arvioiden mukaan vuosina2017–2024 tästä budjetista arviolta 15 %, yhteensä 56,6 miljoonaaeuroa, kohdistuisi osan 1 raitiotiekaduille, mikäli ko. kaduttoteutetaan katusuunnitelmissa esitettyyn laatutasoon.

Allianssin tavoitekustannuksen pitävyydestä

Perinteisessä rakennusurakoiden mallissa tilaaja teettääsuunnitelmat, kilpailuttaa niiden perusteella urakoitsijat jamuutoksia hallitaan rakentamisen aikana muutos- ja lisätöidenkautta. Perinteisessä urakkamallissa suunnitteluvaiheessa eiole vuorovaikutusta rakentajien kanssa. Tällöin urakoitsijoidentarjoushinta perustuu tilaajan antamiin suunnitelmiin,joiden oikeellisuudesta tilaaja vastaa. Urakoitsijan etu ei oletarjousvaiheessa nostaa esille havaitsemiaan puutteita. Näintilaaja joutuu maksamaan kaikki muutokset, jotka tulevat esille


rakentamisen aikana. Perinteisessä urakkamallissa urakan hintanousee todennäköisesti sitä enemmän, mitä monimutkaisempiurakka on.

Allianssimallissa tilaaja valitsee ensiksi kumppanit, joidenvalinnassa osaaminen on määräävämpi tekijä kuin pelkkähinta. Allianssimallissa suunnittelu ja hinnan määrittelytehdään suunnittelijoiden, rakentajien ja tilaajan kanssayhdessä. Lisäksi tilaajan kustannusasiantuntija varmistaatavoitekustannuksen tiukkuuden. Allianssi ottaa vastuuntekemistään suunnitelmista, niiden määristä sekä hinnoittelusta.Allianssi vastaa kokonaisuuden hallinnasta. Allianssimallissakehitysvaiheen tuloksena saatu urakkahinta on realistinen japitävä.

Urakkarajapinnat ovat tilaajalle riski toteutuksen aikana.Perinteisessä urakkamallissa suuri hanke jaetaan useisiinurakoihin. Urakkarajapintoja hallitaan urakkasopimuksin. Käytäntöon osoittanut, että vaikka yksittäiset osat on tiukasti kilpailutettu,niin kokonaisuutta on vaikea hallita. Jokaisessa rajapinnassa onsopimukset, joista tilaajaa reklamoidaan, kun tulee muutoksiatoteutuksen aikana. Usein kustannusylitykset johtuvat tästäreklamoinnista.

Allianssimallissa ei ole urakkarajapintoja. Pääurakka on yksissäkäsissä. Allianssi vastaa suunnitelmien oikeellisuudestaja suunnitelluista määristä. Määrien ylittyessä ei tulelisätyölaskutusta tilaajalle.

Raitiotiehankkeessa kustannusarvio on kehitysvaiheessanoussut yleissuunnitelman 2014 arvioon nähden johtuenseuraavista syykokonaisuuksista: (i) Hanketta on monin pieninmuutoksin muutettu (vaunukalustoa suurennettu, lisäpysäkitTeiskontielle, Sammonkadulle ja Insinöörinkadulle, aiempaalaajemmat vaihtopysäkkijärjestelyt, hanke on jaettu kahteenosaan, katusuunnitelmien lopputilanteesta tullut muutoksia).(ii) Suunnitelmien ja lähtötietojen tarkkuus on merkittävästiparantunut yleissuunnitelmasta (tietämys on lisääntynyt,suunnitelma on tarkentunut, kantavuus- ja korkeustiedottarkentuneet, lisääntynyt tietämys tarvittavista johtosiirtoista,tarve työvaiheistuksesta ja työnaikaisista liikennejärjestelyistätäsmentynyt, katukohtaiset toimenpidealueet kasvaneet jopakymmeniä prosentteja). (iii) Hankkeessa on tehty kustannuksiaja laatutasoa lisääviä tilaajalle lisäarvoa tuottavia ratkaisuja(täsmentynyt esteettömyysvaatimus, hajavirtojen hallinta,kuitukaapeli yli raitiotien tarpeen, sähkönsyötön mitoitusvikaantumisten ja laajennusten varalle). Yleissuunnitelma onnimensä mukaisesti yleisluontoinen ja se oli tehty vielä ilmanrakentajien tietämystä.

Raitiotien toteuttamisen vaikutukset

Kehitysvaiheen rinnalla kaupunki päivitti ja täydensi raitiotienvaikutusten arviointeja. Raitiotien vaikutuksia verrattiinbussivaihtoehtoon vuosina 2025 ja 2040. Arviointia varten


laadittiin kuvaukset joukkoliikennejärjestelmästä ja maankäytöstäraitiotie- ja bussivaihtoehdoissa. Arviointi tehtiin seitsemänosa-alueen osalta, vaikutukset: (i) ihmisiin, (ii) kaupunkikuvaan,kulttuuriympäristöön ja maisemaan, (iii) ympäristöön, (iv) alue-ja yhdyskuntarakenteeseen, (v) liikenteeseen, (vi) elinvoimaan,vetovoimaan ja imagoon sekä (vi) talouteen. Vaikutustenarviointi tehtiin laajassa yhteistyössä eri sidosryhmien jaasiantuntijatahojen kanssa.

Ihmisiin kohdistuvana vaikutuksena arvioitiin keskeisenäraitiotien myötä tapahtuva palveluiden, asuin-, työpaikka- javirkistysalueiden saavutettavuuden paraneminen. Raitiotienetuina ovat esteettömyys, pysyvä ja tunnistettava reitti,matkustusmukavuus ja matkustusajan nopeutuminen. Raitiotienarvioidaan parantavan autottomien, liikkumis- ja toimintaesteistensekä lasten liikkumisen edellytyksiä. Kaupungin palveluverkonsuunnittelussa otetaan jo huomioon suunnitteilla olevatraitiotielinjat, perusteena saavutettavuushyödyt.

Katuympäristössä raitiotie tuo toteutuessaan muutoksiamm. katujen tilajakoon. Katuympäristöön tulee uusiakadunkalusteita ja teknisiä rakenteita. Katupuiden uusimisellaon vaikutusta kaupunkikuvaan. Raitiotie voi aktivoida rakennus-ja perusparannushankkeita, joilla on myönteisiä vaikutuksiakaupunkikuvaan.

Raitiotie vähentää liikenteen energiankulutusta ja päästöjä.Raitiotien myötä ilmanlaadun on arvioitu paranevan keskustassaja Hervannassa. Raitiotien rakentaminen aiheuttaa materiaalienkulutusta ja maamassojen kuljettamisen tarvetta. Raitiotienmerkittävimmät haitalliset luontovaikutukset kohdistuvan liito-oravan elinympäristöihin.

Alue- ja yhdyskuntarakenteellisina etuina raitiotiellä on arvioituolevan saavutettavuuden paraneminen, keskustahakuistentoimintojen laajenemismahdollisuus, rakenteen tiivistymistätukeva vaikutus ja suurempi asukkaiden määrä tehokkaanjoukkoliikenteen vyöhykkeellä. Raitiotien toteutuessa 2025 noin 85% ja 2040 noin 90 % väestöstä asuu joukkoliikennevyöhykkeellä,800 m etäisyydellä raitiotiestä tai 500 m etäisyydellärunkobussilinjoista.

Liikenteellisinä vaikutuksina raitiotien arvioidaan lisäävänjoukkoliikenteen käyttöä, hillitsevän autoliikenteenkasvua, vähentävän liikenteen henkilövahinkoihin johtaviaonnettomuuksia ja lisäävän vaihdollisten joukkoliikennematkojenmäärää. Nykytilanteessa 15 % bussimatkoista on vaihdollisia.Raitiotien myötä vuonna 2025 joukkoliikennematkoista 22 %arvioidaan olevan vaihdollisia. Raitiotien myötä arvioidaanTampereen kaupungin alueella tehtävän vuorokaudessav. 2025 noin 12 000 matkaa ja v. 2040 noin 24 000 matkaajoukkoliikenteellä enemmän kuin vaihtoehdossa, että raitiotietäei ole toteutettu. Nykytilanteessa Tampereen kaupungin alueellajoukkoliikenteellä tehdään 101 000 matkaa vuorokaudessa.


Elinvoimaan, vetovoimaan ja imagoon raitiotiellä arvioidaanolevan vaikutusta koko kaupungin mittakaavassa. Raitiotietukee kaupunkikehittämistä, älykkään kaupungin kehittämistäja helpottaa profiloitumista helposti saavutettavanaeurooppalaisena raideliikennekaupunkina.

Taloudellisia vaikutuksia on arvioitu liikennevirastonhankearviointiohjeen mukaisella kannattavuuslaskelmalla,joukkoliikenteen käyttötalouden laskelmalla jakaupunkitaloudellisella laskelmalla. Hanke onyhteiskuntataloudellisesti kannattava. Hyöty-kustannussuhde on1,3.

Kaupungille raitiotieinvestoinnin arvioidaan tuovan sijoitetuneuron lähes kaksinkertaisesti takaisin. Laskennallinenkaupungin hyöty-kustannussuhde on 1,9. Raitiotiehankkeestasuurimmat lisätulot kaupungille tulevat kiinteistötaloudellisistahyödyistä, jotka koostuvat lisääntyvistä maanmyyntituloistaja maankäyttösopimuskorvauksista. Hiedanrannan alueenläpi kulkeva linjausvaihtoehto mahdollistaa suurimmatkiinteistötaloudelliset lisätulot eli 128 miljoonaa euroa. Myösarvioitu joukkoliikenteen lipputulojen kasvu on merkittäväeli yhteensä 114 miljoonaa euroa seuraavan 30 vuodenaikana. Suurimmat säästöt eli 115 miljoonaa euroa arvioidaankaupungille tulevan kaupunkirakenteen tiivistymisen myötävähentyneestä infrarakentamisen tarpeesta sekä joukkoliikenteenoperointikustannusten säästöistä n. 44 miljoonaa euroa.Todettakoon, että mahdollinen raitiotien kaupungin vetovoimaaja siten investointeja lisäävä vaikutus ei sisälly edellä olevaanarvioon.

Työllisyysvaikutuksena raitiotien osan 1 rakentamisella on arvioituolevan 2 400 henkilötyövuotta. Tamperelaisten osuus välittömästätyöllistävyydestä on arviolta 50 % ja välillisestä työllistävyydestä 25%.

Raitiotien reitillä on joukkoliikenteessä nykytilanteessa runsaat41 000 matkustajaa, joiden arvioidaan siirtyvän raitiotienkäyttäjiksi. Raitiotien matkustajamääräennuste vuodelle 2025on 55 000 matkustajaa vuorokaudessa. Tämä tarkoittaa, ettäjoka yhdeksäs tamperelainen tekee raitiotiellä kaksi matkaavuorokaudessa.

Joukkoliikenteen subventioaste Tampereella on vuoden2016 talousarviossa 21 %. Raitiotien toteutuessa arvioidaanjoukkoliikenteen lipputuloista saatavan runsaat 4 miljoonaa euroalisää vuodessa, joukkoliikenteen toimintamenojen kuitenkaankasvamatta. Joukkoliikenteen subventioasteen arvioidaan vuonna2025 olevan bussivaihtoehdossa 25 % ja raitiotien toteutuessa 20%. Joukkoliikenteen käyttötalouteen laskelmassa sisältyy vaunujenja varikon investointi- ja ylläpitokustannukset.

Lausunnot asiantuntija- ja intressipiireiltä


Saaduissa lausunnoissa Tampereen raitiotiehanke nähdäänpääosin positiivisena asiana. Hanke nähdään laajasti merkittävänävetovoimatekijänä kaupungille, koko kaupunkiseudulleja jopa maakunnalle. Kaupunkirakenteen tiivistyminen jaraitiotien merkitys sen toteuttamisessa nähdään laajastikeskeisenä asiana. Esteettömyys nousee monessa lausunnossaerityisenä arvona esille. Muita mainittuja etuja ovat mm, lastenliikkumismahdollisuuksien paraneminen ja järjestelmän selkeys,josta on hyötyä esimerkiksi kaupungissa vieraileville. Nämä tulevatesille useammassa lausunnossa.

Lausunnoissa kiitetään laajasti Raitiotieallianssin suunnittelutyönja kaupungin vaikutusten arvioinnin yhteydessä tekemääyhteistyötä, laajaa vuorovaikutusta ja avointa tiedottamista.Yhteistyön toivotaan jatkuvan samalla tavalla mahdollisessatoteutusvaiheessa. Rakentamisen aikaisena uhkana nähdäänerityisesti liikenteen sujuvuus ja työnaikaisten järjestelyidenturvallisuus. Näihin haasteisiin esitetään lausunnoissauseita konkreettisia ratkaisukeinoja ja yhteistyömuotoja.Suuri osa lausunnon antaneista on valmis osallistumaanhankkeeseen monella eri tavalla, esimerkiksi tiedottamalla omalleviiteryhmälleen.

Johtopäätös

Raitiotieallianssi on antanut sitovan tavoitekustannustarjouksenhankkeen osasta 1. Hankkeen osan 1 kokonaisbudjetti on238,8 miljoonaa euroa. Hankkeen kokonaiskustannusarvioläntinen osa 2 mukaan lukien on 282,9 – 297,2 miljoonaaeuroa. Kustannusarvio on noussut valtuuston asettamastakattohinnasta indeksitarkastus huomioon ottaen 17–23%. Päivitettyjen vaikutusten arviointien perusteella myöshankkeen hyödyt ovat entisestään kasvaneet. Lausunnotvahvistavat vaikutusten arvioinnin tuloksia. Tehtyjen selvitystenja suunnittelutyön perusteella hanke on toteuttamiskelpoinen,asetettujen tavoitteiden mukainen ja Tampereen kaupungillekannattava. Valtio on kehysriihessä sitoutunut 71 miljoonallaeurolla osallistumaan hankkeen toteutuskustannuksiin. Raitiotientoteuttaminen täyttää kaupunkiseudun kuntien ja valtion kanssatehdyt sitoumukset.

Raitotien toteutusmallin valinta

Kaupunginvaltuusto päätti 16.6.2014, että raitiotien toteutus- jarahoitusmalli ratkaistaan kehitysvaiheen aikana.

Kaupunginhallituksen suunnittelukokous käsitteli kokouksessaan22.8.2016 § 45 toteutusmalliselvitystä ja päätti, että toteutusmalliratkaistaan toteutuspäätöksen yhteydessä. Esityksen laatinutryhmä suositti toteutusmalliksi osakeyhtiötä. Perusteluna ovattoimintojen kokoaminen yhden organisaation alle mukaan lukienraitiotiejärjestelmän erityisosaajien rekrytointi, tarvittaessajärjestelmän helpompi laajennettavuus naapurikuntiin ja isojeninvestointien tekeminen yhtiöiden kautta kaupungin suoranvelkaantumisen hillitsemiseksi.


Pohjoismaisten kokemusten perusteella yhtiön rakenteellisenaesikuvana on käytetty Bergenin mallia, jossa infran sekä kalustonomistaa julkisyhteisön (Hordaland ylkeskommune) omistamayhtiö (Bybanen AS). Lisäksi mallissa on yhtäläisyytenä Tampereenkanssa se, että kaluston ylläpitovastuu on kilpailutuksenperusteella toimittajalla. Tampereella on lisäksi mahdollisuuskäyttää optio, jossa allianssi ottaa ratainfran ylläpitovastuun,joka päättyy viisi vuodeksi toiseen vaiheen käyttöönotonjälkeen. Mallissa joukkoliikennelautakunnan ja -yksikönroolina on vastata raitiotieliikenteen tarjonnan suunnittelusta,operoinnin tilaamisesta, matkalippujärjestelmästä, lipputuloistaja matkustajainformaatiosta. Tällä taataan joukkoliikenteentoiminnan kokonaisvastuu.

Päätöksen jälkeen on selvitetty alv- ja yhtiöverotukseenliittyviä asioita ja verotuksen sekä toiminnallisten tavoitteidenvaikutusta yhtiörakenteeseen. Selvityksen perusteellaosakeyhtiö muodostettaisiin niin sanotuksi keskinäiseksikiinteistöyhtiöksi. Yhtiö ei pyri tekemään voittoa vaan toimisiomakustannusperiaatteella. Tämä on tuttua asunto-osakeyhtiöistäja tarkoittaa lyhyesti sanottuna sitä, että osakkeenomistajasaa omistuksellaan määrätyn kokonaisuuden hallintaansakäytöstä maksettavaa, kustannuksia vastaavaa vastikettavastaan. Kaupunki maksaisi yhtiölle vastiketta infran ja varikonrahoitus- ja ylläpitokustannusten verran sekä käypää vuokraakaluston rahoitus- ja ylläpitokustannusten verran. Malli vaatiiennakkoratkaisun hakemista verottajalta irtaimen omaisuuden elikaluston osalta.

Alkuvaiheessa hallinta tarkoittaa kaupungin kannalta kokojärjestelmää. Jos järjestelmä tulevaisuudessa laajeneekuntarajojen yli, yhtiö toteuttaisi investoinnin ja uusi kuntaosakasmaksaa vastikkeen omassa hallinnassaan eli kunnan alueellaolevasta osasta. Eri osakesarjoilla voidaan vielä erikseen määritellävarikon hallintaan liittyvät vastikkeet. Koska tässä mallissa infraon kaupungin hallinnassa, voidaan katutilan ylläpito suunnitella jatoteuttaa niin haluttaessa yhtenä kokonaisuutena.

Osakeyhtiömallissa valtionapu on tarkoitus antaa kaupunginkautta yhtiölle omana pääomana. Kaupunki antaisiperustamisvaiheessa vain toiminnan käynnistämiseenvaadittavan käyttöpääoman. Tämä jäisi kaupungin ainoaksieräksi investointivaiheessa. Vieras pääoma hankitaanpankkirahoituksena. Rahoittajien ehtojen vuoksi tairahoituskustannusten alentamiseksi kaupungin antama takaus voitulla kyseeseen. Takausta kaupungin liikenneinfrastruktuuriin eiluokitella asiantuntijalausunnon mukaan kielletyksi valtiontueksi.

Raitiotieinfran varikkoineen ja kaluston ollessa yhden toimijanomistuksessa ja hallinnassa voidaan rajapinnat peruskaupunginja yhtiön välillä sopia kokonaisvaltaisesti. Osakeyhtiön japeruskaupungin välille tulee tehtäväksi sopimukset, joillavarmistetaan kaupungin kokonaisedun toteutuminen niinraitiotien rakentamisen, ylläpidon ja korjausten aikana.Rakennuttamisvaiheessa hankkeen koordinointivastuu


on kaupunkiympäristön palvelualueen kehitysohjelmalla.Myös ylläpitovaiheessa katuympäristön, pitäen mukanaankiskojärjestelmän ylläpidon, kokonaisvastuun tulee ollakaupunkiympäristön palvelualueella. Kustannusten jaosta tuleesopia yhtiön ja kaupungin välillä. Peruskorjausluonteisissatoimissa on tärkeää yhteen sovittaa niin peruskaupungin,raitiotieyhtiön kuin muidenkin kaupunkikonsernin toimijoidenperuskorjaustoimenpiteet. Tässäkin kaupunkiympäristönpalvelualueella on ohjausvastuu

Tällä päätöksellä tehdään valinta totetusmallista. Mahdollisenosakehtiön perustaminen valmistellaan valtuuston päätettäväksierikseen.

Liitteet1 Raitiotieallianssi_toteutussuunnitelma_osa1_20160905.pdf2 Raitiotieallianssi_vaikutusten arviointi_yhteenvetoraportti2016.pdf3 Tampereen raitiotie_toteuttaminen_lausunnot 29.9.2016.pdf4 KhSuko 22.8.2016 § 45.pdf5 Raitiotien toteutusmallivaihtoehdot.pdf6 Raitiotien yhtiövaihtoehdot.pdf7 Tampereen raitiotie_toteuttaminen_lausunnot 29.9.2016.pdf8 KhSuko 22.8.2016 § 45.pdf9 Raitiotieallianssi_toteutussuunnitelma_osa1_20160905.pdf10 Raitiotieallianssi_vaikutusten arviointi_yhteenvetoraportti2016.pdf11 Raitiotien yhtiövaihtoehdot.pdf12 Raitiotien toteutusmallivaihtoehdot.pdf

Kaupunginvaltuusto, 24.10.2016, § 36



Päätösehdotus oliKaupunki toteuttaa Tampereen raitiotien toteutussuunnitelmanosan 1 Hervanta–keskusta–Tays mukaisen raitiotiehankkeen.



PerustelutPekka Salmi teki seuraavan toivomusponsiehdotuksen:

Lisäksi kaupunginvaltuusto edellyttää, että perustettavayhtiö organisoidaan siten, että raideinfran kunnossapito- ja


korjauspalvelut hankitaan kaupunkiympäristön kehittämisenpalvelualueen toimesta ja koordinoimana.

Lassi Kaleva teki seuraavat toivomusponsiehdotukset:

Mikäli raitiotien sitova kustannusarvio nousee tai mikäliraitiotiehankkeeseen liittyvät muut kustannukset nousevat,mukaan lukien osan 2 kustannukset, asianomaiset virkamiehetja raitiotien puolesta äänestäneet valtuutetut ovat ylityksistähenkilökohtaisessa taloudellisessa vastuussa.

Kaupunki toteuttaa ns. ratikka-budjettikellon, josta nähdäänkaikki hankkeeseen liittyvät reaaliaikaiset, todelliset ja toteutuneeteuromääräiset kustannukset. Budjettikello sijoitetaan näkyväänpaikkaan Tampereen Keskustorilla.

Budjettikello esittää siis ajan tasalla olevan, saavutetunkumulatiivisen ratikkahankkeeseen menneenkokonaiseuromäärän.

Yrjö Schafeitel ehdotti, että raitiotiehanketta lykätään 10 vuodella.

Aarne Raevaara teki seuraavan toivomusponsiehdotuksen:

Lisäksi kaupunginvaltuusto edellyttää, että Tampereen raitiotientoteuttamisesta järjestetään neuvoa antava kansanäänestys.

Lasse Oksanen kannatti Schafeitelin muutosehdotusta.

Atanas Aleksovski kannatti Salmen toivomusponsiehdotusta.

Terhi Kiemunki kannatti Kalevan toivomusponsiehdotuksia.

Peter Löfberg ehdotti, että asia jätetään pöydälle.

Tero Mattila kannatti Löfbergin pöydällepanoehdotusta.

Puheenjohtaja totesi, että koska oli tehty kannatettu ehdotusasian jättämisestä pöydälle on seuraavien puhujien rajoitettavapuheenvuoronsa koskemaan vain tätä pöydällepanoehdotusta.

Aila Dündar-Järvinen, Matti Järvinen, Matti Höyssä, Satu Sipilä,Lasse Oksanen, Aarne Raevaara, Seppo Silvennoinen, LeenaRauhala, Lassi Kaleva, Ulla Kampman, Jari Heinonen, Ilpo Sirniö,Ilkka Sasi, Seppo Salminen, Atanas Aleksovski, Yrjö Schafeitel jaMarkku Forsberg kannattivat Löfbergin pöydällepanoehdotusta.

Päätettyään keskustelun puheenjohtaja tiedusteli valtuustolta,voidaanko Löfbergin tekemä pöydällepanoehdotus hyväksyäyksimielisesti. Koska valtuusto ei ollut yksimielinen oli suoritettavaäänestys. Puheenjohtaja teki seuraavan äänestysesityksen; ne,jotka kannattavat Löfbergin pöydällepanoehdotusta äänestävätJAA ja ne, jotka kannattavat asian käsittelyn jatkamista äänestävätEI. Äänestysesitys hyväksyttiin. Äänestyksessä annettiin 40 JAA-ääntä ja 16 EI-ääntä, 11 valtuutetun äänestäessä tyhjää, jotenLöfbergin pöydällepanoehdotus oli tullut hyväksytyksi.


_______

Käsittely kaupunginhallituksessa 3.10.2016:

Puheenjohtaja tiedusteli myönnetäänkö läsnäolo- ja puheoikeuspykälistä 50-55 käytävän yhteisen keskustelun ajaksi johtajaMikko Nurmiselle, projektipäällikkö Ville-Mikael Tuomiselle,joukkoliikennepäällikkö Mika Periviidalle, suunnittelupäällikköJuha-Pekka Häyryselle sekä rahoituspäällikkö Janne Saloselle.Kaupunginhallituksen yksimielisellä päätöksellä oikeusmyönnettiin.

Nurminen, Tuominen, Periviita, Häyrynen ja Salonen olivat läsnäklo 13.14-14.24

Yrjö Schafeitel saapui klo 13.28 kokoukseen.

Elina Sirén saapui klo 13.32 ja varajäsen Riitta Koskinen poistui.

Ilpo Sirniö saapui klo 13.38 ja varajäsen Joni Lehtimäki poistui.

Atanas Aleksovski poistui klo 14.04 ja varajäsen Ulla Kampmansaapui kokoukseen.

Pertti Virtanen poistui kokouksesta klo 14.15.

Satu Sipilä ehdotti, että päätösehdotus hylätään. Anneli Kivistökannatti Sipilän hylkäysehdotusta.

Puheenjohtaja tiedusteli Sipilän hylkäysehdotuksen saamaakannatusta ja totesi, ettei sitä oltu hyväksytty yksimielisesti ja siitäoli äänestettävä.

Suoritetussa kädennostoäänestyksessä esittelijänpohjaehdotuksen puolesta eli KYLLÄ äänestivät SirkkaliisaVirtanen, Ilpo Sirniö, Ulla Kampman, Jaakko Mustakallio, AleksiJäntti, Ilkka Sasi ja Anna-Kaisa Ikonen. Sipilän hylkäysehdotuksenpuolesta eli EI äänestivät Anneli Kivistö ja Satu Sipilä. Elina Sirénäänesti tyhjää, yksi poissa.

Puheenjohtaja totesi pohjaehdotuksen voittaneen äänin 7-2, yksityhjää, yksi poissa.

Liitteet1 Tampereen raitiotie_toteuttaminen_lausunnot 29.9.2016.pdf2 KhSuko 22.8.2016 § 45.pdf3 Raitiotieallianssi_toteutussuunnitelma_osa1_20160905.pdf4 Raitiotieallianssi_vaikutusten arviointi_yhteenvetoraportti2016.pdf5 Raitiotien yhtiövaihtoehdot.pdf6 Raitiotien toteutusmallivaihtoehdot.pdf7 Äänestyslista raitiotie


Valitusosoitus§53

ValitusosoitusYllä mainittuihin valtuuston päätöksiin voidaan hakea muutosta kirjallisellavalituksella.

Valituksen saa tehdä se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen,velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen) sekäkunnan jäsen.

Valituksen perusteValituksen saa tehdä sillä perusteella, että1. päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä,2. päätöksen tehnyt viranomainen on ylittänyt toimivaltansa tai3. päätös on muuten lainvastainen.

ValitusviranomainenHämeenlinnan hallinto-oikeusRaatihuoneenkatu 113100 Hämeenlinnapuhelin 029 56 4220/vaihdetelefax 029 56 42269sähköposti [email protected]: klo 8.00-16.15

ValitusaikaValitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

TiedoksisaantiKunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, kun pöytäkirja onasetettu yleisesti nähtäväksi. Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestätiedon, jollei muuta näytetä, 7 päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä, 3 päivänkuluttua sähköpostin lähettämisestä, saantitodistuksen osoittamana aikana taierilliseen tiedoksisaantitodistukseen merkittynä aikana.

Tiedoksisaantipäivää tai sitä päivää, jona päätös on asetettu nähtäväksi, eilueta määräaikaan. Jos määräajan viimeinen päivä on pyhäpäivä tai muusellainen päivä, jona työt virastoissa on keskeytettävä, saa tehtävän toimittaaensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

Tiedoksisaanti kaavan ja rakennusjärjestyksen hyväksymispäätöksestäKaavan tai rakennusjärjestyksen hyväksymistä koskevan päätöksen katsotaankuitenkin tulleen asianosaisen tietoon silloin, kun pöytäkirja on asetettuyleisesti nähtäville.

Tiedoksisaantipäivää tai sitä päivää, jona päätös on asetettu nähtäväksi, eilueta määräaikaan. Jos määräajan viimeinen päivä on pyhäpäivä tai muusellainen päivä, jona työt virastoissa on keskeytettävä, saa tehtävän toimittaaensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

Valituskirjelmän sisältöValituskirjassa, joka on osoitettava valitusviranomaiselle, on ilmoitettava- valittajan nimi, ammatti, asuinkunta ja postiosoite- päätös, johon haetaan muutosta


- miltä osin päätöksestä valitetaan ja muutos, joka siihen vaaditaan tehtäväksi- muutosvaatimuksen perusteet.

Valituskirja on valittajan tai valituskirjan muun laatijan omakätisestiallekirjoitettava. Jos ainoastaan laatija on allekirjoittanut valituskirjan, siinä onmainittava myös laatijan ammatti, asuinkunta ja postiosoite.

Valituskirjaan on liitettävä- päätös, josta valitetaan, alkuperäisenä tai jäljennöksenä sekä selvitys siitäpäivästä, josta valitusaika alkaa- asiakirjat, joihin valittaja vetoaa, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettuviranomaiselle

Valituskirjelmän toimittaminenValituskirjelmä on toimitettava valitusajan kuluessa valitusviranomaiselleHämeenlinnan hallinto-oikeudelle viraston aukioloaikana. Omalla vastuullavalituskirjan voi lähettää postitse tai lähetin välityksellä. Valituksen voi toimittaamyös sähköisesti tai telefaxilla. Sähköistä asiakirjaa ei tarvitse täydentääallekirjoituksella, jos asiakirjassa on tiedot lähettäjästä eikä asiakirjanalkuperäisyyttä tai eheyttä ole syytä epäillä. Valituksen on oltava perillävalitusajan viimeisenä päivänä, riippumatta siitä toimitetaanko valitus postitsetai sähköisesti.

OikeudenkäyntimaksuHallinto-oikeudessa valituksen käsittelystä perittävä oikeudenkäyntimaksuon 250 euroa. Mikäli hallinto-oikeus muuttaa valituksenalaista päätöstämuutoksenhakijan eduksi, oikeudenkäyntimaksua ei peritä. Maksua eimyöskään peritä eräissä asiaryhmissä eikä myöskään mikäli asianosainenon muualla laissa vapautettu maksusta. Maksuvelvollinen on vireillepanija jamaksu on valituskirjelmäkohtainen.

§ 53 tampere ote pöytäkirjasta 3/2016 1 (37) tre:6365/08 ......9 eriävä mielipide jari heinonen...

Documents