kemia...kemia-kemi vol. 35 (2008) 5 eco-city from finland to china “the first real eco-city will...

KEMIAKemi

5/20

08

www.algol.fi

Your partner in chemicals distribution

Finland

Sweden

Norway

Denmark

Estonia

Latvia

Lithuania

Russia

Ukraine

SPECIAL ISSUE

Chemical IndustryFederation of Finland

The Chemical Industry Federation of Finlandrepresents companies of the chemicalindustry. The federation is concerned withbusiness and industrial affairs and labourmarket policy.

The membership of the federation is drawnfrom all sectors of the chemical industry aswell as from various product groups andservices. There are about 440 membercompanies and fourteen member, joint andcontractual associations.

For furtherinformation,please contact:

Hannu VornamoDirector Generaltel. +358 9 1728 [email protected]

Labour market andlegal affairsPekka HottiDirectortel. +358 9 1728 [email protected]

Environment,health and safetyAimo KastinenDirectortel. +358 9 1728 [email protected]

Education and researchRiitta JuvonenAssistant Directortel. +358 9 1728 [email protected]

Economic policyKari TeppolaDirectortel. +358 9 1728 [email protected]

Trade policyVille KopraAssistant Directortel. +358 9 1728 [email protected]

CommunicationsMerja VuoriCommunications Managertel. +358 9 1728 [email protected]

Eteläranta 10, P.O. Box 4, 00131 Helsinki, Finlandtel. +358 9 172 841, fax +358 9 630 225www.chemind.fi

CHEMICAL INDUSTRY FEDERATION

SHAPING THE AGENDA

FOR BETTER LIFE

Helsinki Chemicals Forum (HCF) is a unique forum bringing together industry leaders and other decision-makers to shape the common agenda for a better life and environ-ment with help of chemistry and chemical industry. HCF is a meeting place for stakeholders in chemical industry, trade, research, authorities and international organisations. It attracts also the attention of respectable non-govern-mental organisations developing the dialogue in the area of chemicals.

www.helsinkichemforum.eu

HCF is organised by the Chemicals Forum Association, with partners such as City of Helsinki, European Chemical Agency, Chemical Industry Federation of Finland and University of Helsinki.

HCF 2009 will focus on four main themes:• Competitiveness and Innovation• Chemical Industry Regulation• Safety and Sustainability• Chemistry and Consumers

May 27–29, 2009 Helsinki, Finland

HELSINKI CHEMICALS FORUM

THE FIRST GLOBAL

Kemia-Kemi Vol. 35 (2008) 54

CONTENTS

The Finnish chemical industry is investing for the future. Find out about the industry’s latest developments on pages 16–61.

From Finland to China, from dream to reality. The world’s first real eco-city will be built in the picturesque Mentougou district. P. 6.

Tauno Palon ja Ansa Ikosen keskinäinen kemia valkokankaalla on kaikkien tunte-maa suomalaista elokuvahistoriaa. Mutta tiesitkö, että Palo ponnahti parrasvaloi-hin suoraan kemian laboratoriosta? S. 74.

6 From Finland to China Eco-City Lauri Kinnunen

12 More Information Is Needed The Reach Clock Is Ticking Päivi Ikonen

16 Chemical Demand Needs Wood Supply Hannu Vornamo and Pasi Ahde

20 The Finnish Chemical Industry in 2007 Investing for the Future Pasi Ahde

24 The Legal Risks of Reach Nicolas Gardères

26 Implementing Reach Kick-starting Preregistration Juha Pyötsiä

29 EU Energy and Climate Policy Threats and Opportunities Aimo Kastinen

31 Helsinki Becomes The World’s Chemical Capital Kyösti Sysiö32 Nano-Hype Is History Time to Unleash the Full Potential of Nanotechnology Camilla Lehtinen

34 A Good Year for Innovations Riitta Juvonen

37 Finnish Bioindustries Well Represented at BIO 2008 Riikka Paasikivi

38 Rich Potential in Biotechnology Saara Hassinen

40 Finland is a Forerunner in Biomass Refining Niklas von Weymarn

42 New Opportunities for the Forest Industry Second-Generation Biofuels Ilkka Virkajärvi, Marita Veringa Niemelä and Petri Vasara

45 Cosmetics, Toiletries, and Detergents Continue Strong Growth Eeva-Mari Karine

47 Pharmaceutical Industry Challenged by Poor Respect for Patents Mia Bengtström and Sirkka Aaltonen

50 Plastics Industry Small, But Very Much on the Ball Kari Teppola

52 A Normal Year in the Rubber Industry Tuula Rantalaiho

56 Good and Bad Carbon Dioxide Aila Weaver and Pauli Toiviainen

58 Towards Changes Industrial Minerals and Rocks Markku J. Lehtinen

60 Paint and Printing Ink Industries Domestic Demand Hits Record High Aimo Kastinen

62 Ajankohtaista Analyysien kilpailutuksesta nousi kohu Kuka tutkii promillet? A. Jokinen

64 Tutkimuksessa tapahtuu• Suomalaistutkijatlöysivät suurienergisen ksenonyhdisteen• Muuntogeenisessämansikassa

terveyttä edistäviä yhdisteitä

66 Uutisia•Millennium-palkitun työ

hyödyttää miljoonia• Merentutkimuslaitoskannattaa

yhtenäistä Merikeskusta• Suomiharkitseekansallista

kemikaalivirastoa• Lapsuusajandiabetesyleistyy

nopeasti

74 Laboratoriosta parrasvaloihin Tauno Palo Pekka T. Heikura

76 Ulkomailta

78 Keemikko Viisautta viagrasta

79 HenkilöuutisiaKyösti Ruuttunen viepuukemian oppia Uruguayhin

85 Julkaisuja Vuosisata sellututkimusta Kuusankoskella

86 Tulevia tapahtumia

87 Seurasivut

88 Kokeile pois

Kem

ira O

yj

Pekk

a H

uovi

la

Teok

sest

a Ta

uno

Palo

, kol

me

suku

polv

en s

anka

ri


Billions of TV viewers around the world were presented with a spectacular firework display

at the opening of the 26th Summer Olympics in Beijing. The cold light of day, however, revealed the less welcoming fact that the Chinese capital continues to be badly affected by smog.

The massive efforts to reduce emissions prior to the games did little to improve the situation. With a population of 12 million, Beijing is one of the world’s most polluted cities, and the world’s athletes had good reason to be concerned about the quality of the air there.

China has rapidly been transformed from an agrarian state into the fastest-growing economy in Asia. The country’s GDP has sextupled and the average income per capita quadrupled in 25 years, making China one of the world’s major economic powers and a highly attractive business partner.

Massive environmental pollution has been a clear downside of this development. A fifth of the world’s population lives in China, and a growing number of them in cities. Rapid industrialisation and urbanisation, together with a growing population and accelerating consumption, have brought immense problems.

It is estimated that one in four Chinese drink polluted water and one in three breathe polluted air. Cities are beset by water shortages, the majority of rivers are severely polluted, and erosion is threatening biodiversity. Two-thirds of cancer cases are thought to be linked to environmental pollution.

China has admitted that it is facing a major problem and announced an ambitious climate and energy plan. Redirecting developments in a more sustainable direction seems almost impossible, however, in a country where a new coal-fired power plant is being opened every week. A number of positive concrete measures have been taken all the same.

Take the example of the Mentougou District, a network of 17 villages located in a beautiful mountainous area 50 kilometres from Beijing. That is the location for China’s first true eco-city to be developed with the help of specialists from Finland, with modern environmental and energy technology solutions adapted to local conditions and combined with efficient public transport and data communication networks.

VTT Technical Research Centre of Finland is drawing up a feasibility study on planning and building Mentougou Eco-City. Once financing and the right partners are in place, the construction can start. Local officials have pledged their strong support for the project.

A generation ago, talk of an eco-city would have been labelled an idealistic dream, but global climate change has changed all that. If China’s first experiment proves successful, the concept could be used elsewhere in China and around the world.

As the father of the idea, Professor Eero Paloheimo, put it in this issue’s opening article: “The first eco-city will not change the world, but it will provide a seed of change.”

Leena Laitinen

A Seed of Change

5

ED

ITO

RIA

L

Vol. 35 Coden: KMKMAA ISSN 0355-1628

Toimitus•Redaktion•OfficePohjantie 3, FIN-02100 Espoo tel. +358 400 578 901fax. +358 9 3296 [email protected]äätoimittaja • Chefredaktör • Editor-in-chiefDI Leena Laitinen +358 40 577 [email protected] • Redaktör • Editor Päivi Ikonen +358 400 139 [email protected] • Layout K-Systems Contacts Oy Päivi Kaikkonen +358 3 714 [email protected] • Sekreterare • SecretaryIrja Hagelberg +358 400 578 [email protected]

Ilmoitukset•Annonser•[email protected]äällikkö • Forsäljningschef • Sales ManagerArja Sipilä +358 40 827 [email protected]

Tilaukset • Prenumerationer • Subscriptionstel. +358 400 578 901, fax. +358 9 3296 1520 [email protected]

TilaushinnatKotimaassa 80 euroa, muut maat 120 euroaKouluille 40 euroa, www.aikakaus.fiPrenumerationspris i Finland 80 euro, övriga länder 120 euroSubscription price (out of Finland) EUR 120Irtonumero/Lösnummer/Single copy EUR 10(special issue 5/2008 EUR 15)

OsoitteenmuutoksetSuomen Kemian Seurapuh. 010 425 6300, faksi 010 425 [email protected]

Kustantaja•Utgivare•PublisherKempulssi OyToimitusjohtaja • Verkst. direktör • Managing DirectorLeena LaitinenPohjantie 3 FIN-02100 Espoo tel. +358 40 577 [email protected]

Toimitusneuvosto •Redaktionsråd•EditorialBoardLaboratoriopäällikkö Susanna Eerola, Roal Oy Toimitusjohtaja Saara Hassinen, Suomen Bioteollisuus FIBToimittaja Päivi Ikonen, Kemia-KemiProfessori Maarit Karppinen, TKKPäätoimittaja Leena Laitinen, Kemia-KemiProfessori Jan Lundell, Jyväskylän yliopistoTutkimuskeskuksen johtaja Ilkka Pollari, Kemira OyjApulaisjohtaja Juha Pyötsiä, Kemianteollisuus ryDI Leif Ramm-Schmidt, Chemitec Consulting Oy Professori Markku Räsänen, Helsingin yliopistoTiedotuspäällikkö Sakari Sohlberg, VTT

Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti

Painos • Upplaga • Printing order 7 200 Forssa 2008Forssan KirjapainoISO 9002

September 1, 2008


Eco-CityFrom Finland to China

“The first real eco-city

will not change the world,

but it will provide a seed

of change. This is why

we need one eco-city

that is radically different

from existing ones.

It would demonstrate that

environmental problems

can be solved with the

help of modern

technology,” says

Professor Eero Paloheimo.

Professor Eero Paloheimo originally proposed the idea of establishing an eco-city in China in his book entitled The Way Towards a New Europe.

Currently, VTT Technical Research Centre of Finland is drawing up a feasibility study on planning and building an eco-city for the Mentougou District of Beijing. Professor Paloheimo is member of the project’s advisory board.

Today, the world is undergoing an

environmental crisis, which manifests itself in various ways. Natural resources are being exhausted, excessive amounts of greenhouse gases are being released into the atmosphere, the climate is warming, oceans are being polluted and there is less and less virgin land available.

“The core of the problem is that the industrialised world is constrained by interests that are too short-sighted and the rigidity of the existing infrastructure,” Paloheimo stresses.

Pekk

a H

uovi

la

Lauri Kinnunen

6

Kemia-Kemi Vol. 35 (2008) 5 7

The Mentougou District is historically significant and has abundant tourism resources. This water reservoir is located at a height of 800 metres. The most common local products are pear, persimmon, big cherry, and walnut.

“This includes both technical and administrative structures. For example, for decades the structure of our towns and cities and the nature of city plans have

been shaped by the passenger car.”“Those fortresses must be torn down,

in order to save the earth from an environmental catastrophe, the underlying cause of which is these incorrect structures.”

First realeco-city

There already are a number of cities which have been called “eco-cities”, according to

Paloheimo.The buildings may differ from traditional

designs, they may have more parks than other cities and they may be more pleasant than other cities. These represent an aesthete’s idea of an eco-city, but they are not eco-cities.

“A few of these may have some elements of an eco-city, and they are good steps in the right direction, but we need one eco-


“We need a real eco-city to show that environmental problems can be solved with the help of modern technology,” say Professor Eero Paloheimo (left) and Professor Kari Larjava. They are the Finnish Members of the advisory board of the Mentougou eco-city project.

city that is radically different from existing ones. No such city has yet been built anywhere,” Paloheimo says.

“Although the first radical eco-city will not change the world, it will provide a seed of change,” he emphasises.

“Construction of a prototype eco-city will be more expensive than an ordinary city. But it provides significant advantages, for instance, the builder will learn what improvements the prototype needs, and he will be ahead of others.”

“By taking radical action China could still avoid the worst environmental problems that already affect all countries in Europe. The country could—at least partly—jump over the industrial stage, which has proven itself to be a mistake,” Paloheimo continues.

The next few decades could see the construction of radical eco-cities all over the world, and China could become the

Sakari Sohlberg

first and most important producer of eco-cities.

Two absoluteindicators

Professor Paloheimo lists two important aspects which may be considered as absolute indicators of ecological integrity. Firstly, an eco-city does not pollute its surroundings. Secondly, it uses a minimum

amount of all natural resources.

“These two aspects can be considered the basic features of an eco-city. They must be

taken into consideration in planning and implementing food and energy production, water management, and transport systems,” Paloheimo stresses.

With the exception of cars, the residents of an eco-city use the same products as other people: refrigerators, televisions, mobile phones and bicycles. The majority

of these will be produced elsewhere and imported into the city, and any waste will be returned to the producers. That is a wider issue for national consideration.

An attractive eco-city is a mixture of pleasant ambience and absolute ecological integrity.

“Instead of being clones of each other, they would have significant differences due to the climate, terrain and local culture.”

“Some would be large, some small. But they would all share certain characteristics,” Paloheimo says.

Self-sufficient in food,water, and energy

Paloheimo gives some examples of an eco-city’s technical features.

Most of the food the residents consume will be produced in the city itself. Thus it is much less densely built-up than an ordinary city.

An eco-city generates the energy it needs with solar panels, wind generators,

“The first eco-citywill pave the way for further development.”


VTT Technical Research Centre of Finland is drawing up a feasibility study on planning and building the Mentougou eco-city. In addition to VTT’s experts, representatives of the district’s administration and experts from Tsinghua and Nankai Universities will take part in the study.

According to Professor Kari Larjava, Vice President of VTT, the study will include creating an eco-city concept suitable for the Mentougou District, an implementation plan and a list of required technological development actions.

“One of the first tasks is to develop and apply eco-city indicators into the rating system for eco-city development. In this work we are cooperating closely with local people and Chinese professionals,” Larjava describes.

“Thus, we ensure that the city can be built in such a way that this area, with its significant environmental value, can be conserved when building new houses and renovating old ones.”

The results will be exploited in developing environmentally sustainable building standards in China.

Other key development themes

include energy-efficient buildings and built environments, sustainable energy production, water and waste management, infrastructure, ICT, jobs and services, resource management and restoration of damaged green environments.

Part of the currentvillage structureMentougou District, located about 50 kilometres from Beijing, consists of a network of 17 villages.

The eco-city feasibility study concerns six of them, and the eco-city will be part of their structure.

“Planning, materials and structures in the renovation and infilling will conform to the principles of sustainable development,” Larjava says.

The site also acts as a significant showcase to the world since the district is a popular tourist attraction in China. The eco-city was also one of the themes to be displayed during the Beijing Olympic Games.

The eco-city will be a pleasant place to live, and it will offer excellent services in a clean and natural environment. The goal is to create people-friendly

surroundings that suit all types of residents.

“Currently there are about 10,000 inhabitants in six villages. The number could be larger, but it is restricted by fresh water resources which depend on rainfall,” Larjava notes.

Joint venturefor constructionA Finnish-Chinese joint venture will be established for the construction of the eco-city. It will participate in the building and locally produce some of the building materials needed in the construction.

VTT has already established a spin-off company, Global EcoSolutions Oy, to implement eco-city projects. Professor Reijo Kohonen has been appointed as the company’s Managing Director.

The business idea of Global EcoSolutions Oy is to integrate and implement sustainable technologies in housing development projects worldwide. The company will work together with its local partner companies.

Finnish-Chinese Cooperation

geothermal heat pumps and bioenergy production—without polluting the air, water or soil.

In addition to food and energy, the third commodity needed daily is water. An eco-city will have a closed water circulation system. This means that water is not imported from outside the city, nor is wastewater transported to outside the city.

Waste management and materials recycling are seamlessly integrated with all other operations of an eco-city.

“Utilising organic waste in energy production and the fertilisation of fields is one aspect of these operations. In this way waste management, energy production and food production are mutually connected and form an integrated system,” Paloheimo says.

No cars,state of the art ICT

The eco-city’s design principle is to avoid wasting energy and minimise waste generation. This is particularly true for

transport and construction.Bicycles are also allowed, while

passenger cars are not. Cars will be replaced with vehicles that are electrically operated

and controlled via a city-wide navigation system. They work like lifts, but move horizontally. There is no noise from traffic, which is safe and non-polluting.

This transport system makes urban planning easier in many ways.

Streets may be narrow, pleasant and winding.

The eco-city will have a modern, versatile data communications system, which enables efficient communications between different sectors and allows for less compact development in land use.

There are rentable facilities for information distribution here and there in the city, with large panels covering the walls.

The panels can be used for virtual meetings with experts around the world, finding information on the Internet, contacting hospitals or universities, trading and taking care of any number of daily matters.

Pavingthe wayPaloheimo notes that the first eco-city will pave the way for further development.

For this reason it is evident that the city will attract a large number of residents from among those who will design the next eco-cities and later participate in their construction.

“To support this development, the first eco-city could even house an international research institute concerned with the development of ecological housing and communities in cooperation with various universities,” Paloheimo describes.

Otherwise, the residents will pursue different lines of work like the residents of any other city: there would be doctors, farmers, carpenters, teachers, and so on.

An eco-city could also house a small factory for the assembly and maintenance of the special vehicles used in the city, and a maintenance centre for energy production equipment, for instance.

“It is clear that designing the first eco-city is much more than a purely technical task. This requires cooperation involving countless professions,” Paloheimo concludes.

The writer is a freelance journalist.www.teknotietamys.fi

“By taking radical action, China could still avoid the worst

environmental problems that already

affect Europe.”

Mediayhteistyökumppanit

Toimivan ympäristön rakentaja

Ympäristötekniikka 08 on ympäristöalan ainoa ammattitapahtuma Suomessa ja antaa kattavan kuvan alan uusimmista innovaatioista sekä tulevaisuuden mahdollisuuksista. Tule messuille päivittämään tietosi ja tapaamaan alasi ihmisiä!

Messujen päätemana on ilmastonmuutos. Maksuton seminaariohjelma pureutuu moni-puolisesti alan tärkeisiin aiheisiin. Jätehuolto-yhdistyksen valtakunnalliset Jätehuoltopäivät 08 järjestetään messujen yhteydessä.

Kuntamarkkinat 2008: Maksuton bussikuljetus messukävijöille 10.–11.9. Messukeskuksen ja Kuntatalon välillä.

Avoinna: ke–to klo 9–17, pe klo 9–16. Paikka: Helsingin MessukeskusSisäänpääsy on maksuton. Rekisteröityminen ennakkoon www.ymparistotekniikkamessut.fi tai tapahtuman aikana Messukeskuksen sisäänkäyntien asiakaspäätteillä. Samalla käynnillä myös liikunta-alan ammattimessut Arena 08. Järjestäjä: Suomen Messut, puh. (09) 150 91.

Rekisteröidy maksutta kävijäksi: www.ymparistotekniikkamessut.fi

10.–12.9.2008 Helsingin Messukeskus

��

��

��

��

��

��


Text and photos: Päivi Ikonen

Helsinki was as relaxed as always during the traditional holiday month of July this year, with tourists and holidaymakers taking it easy in the city’s parks and streets and out on the water.

The atmosphere was far from relaxed at the headquarters of the European Chemicals Agency (ECHA), however, as Reach pre-registration, which started at the beginning of June, has kept everyone there very busy. One source of people’s headaches there was provided by IT problems with bulk inputting of data using the REACH-IT programme, but these were soon ironed out.

A special help desk has been set up at the agency to assist chemical suppliers and users, and is being flooded by a growing stream of questions from around the world. The bulk of questions so far have come from outside the EU.

“That’s been a bit of a surprise to us,” says Anna-Liisa Sundquist, who is Chairman of the Committee of Member States at ECHA.

“Information on preregistration clearly hasn’t reached everyone as much as it should outside the EU.”

Sundquist says that it is clear that many businesses outside the EU are unaware of what they need to do to comply with Reach regulations.

“Many are under the impression that they need to preregister their substances. In fact, they can’t, and are not allowed to preregister in any case. What they need to do is to get what’s known as an Only Representative to handle things. The other alternative is for importers to handle preregistration.”

ECHA has decided to step up its communication effort on this and other subjects, and will be organising a Stakeholder Day in Helsinki on October 10 to update both European and non-European players. Time is at a premium, as the preregistration phase is due to end on December 1.

“It’s time to get on board”

Although Reach has entered the implementation stage, industry voices can still be heard complaining about how difficult the new regulations are to interpret and the amount of work called for in complying with them.

Anna-Liisa Sundquist admits that Reach is quite a mouthful in more ways than one.

“I’m not surprised by the number of complaints about the difficulty of understanding the new system. It will certainly take some time for industry to work its way through everything. Preregistration, though, is pretty straightforward.”

A lot is down to people’s attitudes

The Reach Clock Is Ticking The implementation of the EU’s new chemical regulatory

framework has got under way relatively smoothly. While the

major European players are up to speed on what is required

by the new system, companies outside Europe need to know

a lot more—and fast—as the next stage kicks in at the

beginning of December.

“Preregistering chemicals needs to be done before we enter the ‘red zone’ at the beginning of December,” emphasises Anna-Liisa Sundquist of ECHA.

More Information Is Needed

RE

AC

H

and how committed they are to getting to grips with the new regulations.

“Reach calls for a new approach, both in Europe and elsewhere. Everybody simply needs to get on board with the fact that Europe has a major new chemical regulatory framework.”

That is not to say that ECHA does not take companies’ problems seriously. While most large companies have got their Reach issues under control, many small companies simply are not up to speed,


and even some large ones are only in first gear.

One problem that chemical importers could face, says Sundquist, is that preregistration requires substances to be thoroughly identified.

“Many importers simply don’t have the resources to do this, and need to get the information from manufacturers, and this can be difficult sometimes.”

While Reach is still something of a question mark for companies the other side of the Atlantic or in Asia, it is far from clear to everyone in Europe either. There are small and medium-sized companies in every member state that have little or no awareness of the big picture involved with the introduction of Reach.

“Small and medium-sized companies

are still a big problem, particularly small outfits that import their own chemicals. Time will tell how well they’re able to cope with the Reach process.”

Time will also tell what will happen if substances currently in use, perhaps in large volumes, fail to be preregistered by the December deadline. The options are minimal.

“If they miss the boat, there’s not a lot that can be done. We will have to abide by the book here. If a substance is not preregistered, it will have to be registered immediately, without the benefit of the transition period offered by preregistration.”

What exactly “immediately” means here is another thing, says Sundquist.

“This is not defined in the regulations,

and how it is interpreted will depend on the authorities and national legislation in member countries.”

Sundquist is unwilling to predict how many of the 30,000 substances involved could miss the preregistration deadline.

“The relevant national authorities are the ones that will have to assess this.”

Hazardous substances are already being replaced

Although Reach implementation is still in its early stages, some of its ultimate goals have already been achieved, according to Anna-Liisa Sundquist. The use of many substances harmful either to the environment or man has already stopped, even though they have not actually been officially banned.

“Reach has got industry thinking. Companies have had to review the substances they use in detail, often for the first time, and this has seen them abandon many which are simply not essential,” she says.

“Companies have implicitly recognised that they have been using hazardous substances. They just haven’t faced up to the matter before, as there haven’t been any consequences to using them before. The situation today is different, and they are having to ask themselves whether they really need all the chemicals they use.”

It is clear, though, that it will be essential to continue with the use of some potentially very hazardous chemicals because of the lack of any viable substitutes, at least at the moment. These substances will be identified, documented, and their use made subject to special licence.

A total of 16 substances have been proposed by member states as calling for special attention as of mid-July. As there is no deadline in this area, it is likely that the list will grow.

“Typical substances here are carcinogens and chemicals that build up in the environment. Toxicity data on them already exists, so they will not need to be tested specially,” explains Sundquist.

Public consultation is currently under way on these proposals. If the Committee of Member States unanimously determines that a particular substance requires special attention, it will be added to the list of licensed chemicals. Substances on this list can only be used with the permission of the authorities and only in specific applications.

For more information, check out

www.echa.euwww.cefic.be

www.chemind.fi

Haastattelu suomeksi:www.kemia-lehti.fi


This process could well reduce the volumes of these types of chemicals currently used, says Sundquist—perhaps dramatically. It will also encourage industry to develop safer substitutes.

“Obviously, it’s in everybody’s interests if highly hazardous substances are replaced. What’s important is to start looking for better chemicals to enable us to gradually replace them.”

Monitoring is a national responsibility

December 1 will mark the start of a new era. After this, it will be illegal to manufacture, import, sell, buy, or use chemicals that have not been preregistered. But who will be responsible for monitoring that this happens?

“The national authorities in member states,” says Anna-Liisa Sundquist.

“We will not be implementing pan-European monitoring. This is based on the EU charter and the principle that each country coming within the scope of the Reach framework is responsible for monitoring the situation within its national borders.”

Reach is making a small exception to this basic principle, however, and a project to harmonise the monitoring of chemicals is under way in the Monitoring Forum aimed at providing member states with a common framework and common guidelines in this area.

“National authorities” is itself a catch-all term, and refers to a large number of different agencies and departments at the national, regional, and local level.

“Reach is a very extensive framework, and monitoring its implementation will be complicated. After all, its role is to protect the public, employees, users, consumers, and the environment, so all the authorities associated with these areas will be involved, as well as border officials and customs.”

Coordination of monitoring will be the responsibility of the ministries of member states. In the case of Finland, this means the Ministry of Social Affairs and Health, the Ministry of Employment and the Economy, and the Ministry of the Environment. This is pretty typical of the situation in other EU countries, according to Sundquist.

“In practice, the authorities will be

empowered to spot-check workplaces for chemicals, for example. If something illegal is observed, they can trace the substances in question all the way back to the importer and manufacturer.”

The amount of monitoring called for is so extensive, and the challenge of carrying it out effectively so large, that many say it will be virtually impossible. Some say that we could be faced with the emergence of a completely new chemical ‘underworld’ and a grey market in illegal substances.

“That’s something we need to take seriously,” admits Sundquist.

“Estimating the potential size of such a grey market is very difficult, though. Everything will depend on how successful monitoring is. Efficient monitoring is in the interests of everyone who observes the new regulations and sources their chemicals legally.”

Staff at ECHA headquarters in the centre of Helsinki are being kept very busy at the moment, as Reach implementation began in earnest at the beginning of June this year.

C M Y CM MY CY CMY K


Last year was quite good for

the Finnish chemical industry,

although dark clouds started

to gather on the horizon.

Deterioration of the world

economy threatens as a

consequence of the finance

sector crisis in the USA and

high oil prices. The backbone

of Finnish demand for

chemicals, the pulp and paper

industry, is encountering

difficulties in securing its

raw material supply, wood.

Päiv

i Iko

nen


Chemical Demand Needs

Wood SupplyHannu Vornamo and Pasi Ahde

For the first time in years there are signs of a turn for the worse in the world economy. Turmoil in the US finance sector has also produced victims in other countries, and expensive oil curbs the purchasing power of consumers all over the world, except, of course, in oil producing countries.

On top of this, the economic policy makers and central bankers of the world are up against a difficult dilemma: they must decide whether to combat accelerating inflation or diminishing economic growth.

The chemical industry, with its extensive ties to other sectors of the economy, can’t be isolated from the deteriorating world economy. During the first half of 2008, production in the US chemical industry has declined, and growth has also stalled in the European chemical industry.

In the Finnish chemical industry both production volume and turnover have been rising during the first half of 2008, but there is no reason to believe that Finland will be safe from the problems of the struggling world economy.

It is not difficult to forecast that if the growth of the world economy and European economies deteriorate as expected, exporting products of the Finnish

chemical industry will become more difficult. In addition to these international worries, the Finnish chemical industry has domestic problems.

Building construction is expected to slow down in Finland, too, which would dampen the demand for building materials. Consumers are growing more and more pessimistic as inflation eats at their purchasing power, resulting in weaker demand for consumer products and packaging materials.

In addition to that, the Finnish pulp and paper industry is encountering problems in securing its wood supply at competitive prices, which could result in production cuts and consequently weaker demand for chemicals.

However, it is not all doom and gloom for the Finnish chemical industry. The Finnish economy has been growing faster than European economies on average, and there is no reason in sight for this situation to change. The second largest target for Finnish chemical industry exports is Russia, where demand growth is still strong, due partly to boosted oil revenues and partly to the same catching-up effect as in other BRIC-countries.

Weaker demand for pulpand paper chemicals ahead?The Finnish pulp and paper industry has always been an important source of demand for the Finnish chemical industry. As a matter of fact, a large part of the Finnish chemical industry has been built around this production chain, which refines Finnish wood for the use of European consumers.

Some of the Finnish chemical companies that started as suppliers to domestic pulp and paper producers have since then utilised their expertise with these chemicals to become world-class players in this field.

The Finnish pulp and paper industry has specialised in producing high class writing and printing paper for the European market. Luckily for the Finnish chemical industry, these paper grades are among the most chemical intensive. The other side of the coin is that these are also the paper grades that are suffering the most as printed media is losing its market share to electronic media.

At first the impact of the deteriorating paper market was absorbed by the pulp

The European Chemicals Agency (ECHA) has now been operating in Helsinki more than one year, but only in June did it start its principal task of implementing Reach, when the pre-registration phase began. Pre-registration has started more or less as expected, without major problems.

One of the main goals of pre-registration is to facilitate the formation of Substance Information Exchange Forums (Sief), which in turn are expected to collect and in some cases produce the information necessary to evaluate chemicals.

All Quiet on the Reach FrontIf a chemical producer, importer or user

fails to participate in the pre-registration process, it might be difficult in the next phases of Reach to gain access to the information needed for actual registration. Pre-registration is also necessary if a chemical producer wants to take advantage of the tiered registration timetable.

Countries that are importing chemicals to the EU are also interested in Reach and some of them have sent their representatives to Helsinki in order to help their chemical producers to communicate with ECHA. However, it seems that this kind of physical presence has become

less important recently, as the Internet has shrunk the world to a small village in matters that can be communicated electronically.

Although most of the information between ECHA and its clients is communicated over the Internet, it can still be said that Helsinki has become the chemical capital of Europe. This makes Helsinki an interesting venue for meetings that concern chemicals and the business of chemistry. One of these will be the first global Helsinki Chemicals Forum, which will be organised in May 2009.


and paper industry. Now this road has come to an end and the pressure is felt by those delivering resources to the pulp and paper industry, be it labour, wood or chemicals.

A two-month long labour dispute hammered the message home to paper workers a couple of years ago. Now producers of pulp and paper chemicals have difficulties in forwarding their cost increases to chemical prices.

The problems of the Finnish pulp and paper industry are exacerbated by the Russian decision to impose export duties on wood. From the beginning of 2009 these duties will make it economically unfeasible to use Russian wood to make pulp and paper in Finland.

The Finnish government has introduced temporary tax relief for forest owners to enhance domestic wood supply. The idea is that during the time of the tax relief, Russia would became a member of the WTO and abandon its duties on wood exports.

From the chemical producers point of view, success of the temporary tax relief would prevent capacity cuts in the pulp and paper industry during this transition phase preceding Russian WTO membership and prevent sudden deterioration in chemical demand.

However, this would not solve the basic problem of weak paper demand in the European market. If the present price trends continue, in a few years a growing use of Finnish wood will be for energy production, not for paper production. This would require a totally new kind of chemistry.

Russia still a challengingbusiness environment

At the heart of the acute wood supply problems of the Finnish pulp and paper industry is the development of Russian industry, which is seen as unsatisfactory by Russian policymakers.

It is undeniably true that the structure of Russian foreign trade does not resemble that of a modern industrial country, as there is a large export surplus in energy and metals, and an import surplus in machinery.

In the case of wood, the Russian policymakers have chosen the most obvious way to change the structure of foreign trade in the desired direction: export of raw materials is prevented by high export duties.

The idea is that wood will be refined to paper in Russia when it becomes too expensive to export. Another way to achieve the same goal would be to make the operating environment in Russia more

friendly for foreign-owned companies.At first glance it seems that there are

significant differences in the industrial policy and policy toward foreign investment between Russia and China and that the policy in China would be more successful. However, the problems in Russia are concentrated in a few sectors of industry closely connected to natural resources. In other sectors, like the chemical industry, there have been fewer problems.

Still it is true that there is a certain suspicion of a lack of consistency in Russian industrial policy. This makes it difficult for Russia to tempt foreign companies to invest there in large projects

with long repayment periods.In this respect the chemical industry

is not among the most difficult sectors. As soon as there is enough courage to build a pulp and paper mill, there will be sufficient motivation to build a chemical plant to supply it with chemicals. When this process begins, Finnish chemical producers will be ready to expand their activities in Russia.

US financial sectorcrisis dwarfs globalisation

During the summer of 2007 the main topic of conversation among economists, besides expensive oil, was globalisation

Russian imports and exports of selected products

200 100 0 100 200 300

Chemicals

Metals

Machinery

Energy

Imports Mrd USD Exports

Source: Russian Board of Customs.

Production of chemicals and chemical products

90

100

110

120

130

01/02 01/03 01/04 01/05 01/06 01/07 01/08

2000=100

FinlandEUUSA

Source: Statistics Finland, Eurostat, ACC. Last six months partly estimated.

Balance of Finnish foreign trade

-2 000

0

2 000

4 000

6 000

8 000

10 000

12 000

14 000

1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007

Mill. €

Trade balace, all goods

Trade balance, chemicalindustry goods

Source: Board of Customs, CIFF.


200 100 0 100 200 300

Chemicals

Metals

Machinery

Energy




90

100

110

120

130

01/02 01/03 01/04 01/05 01/06 01/07 01/08

2000=100

FinlandEUUSA



-2 000

0

2 000

4 000

6 000

8 000

10 000

12 000

14 000

1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007

Mill. €





200 100 0 100 200 300

Chemicals

Metals

Machinery

Energy




90

100

110

120

130

01/02 01/03 01/04 01/05 01/06 01/07 01/08

2000=100

FinlandEUUSA



-2 000

0

2 000

4 000

6 000

8 000

10 000

12 000

14 000

1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007

Mill. €




bill.

2000=100


For decades the Finnish wage bargaining system had features that are very rare in other countries. Negotiations of wages and other terms of employment were conducted not on an industry level but on a national level, and the content of the agreement that was reached was more or less the same for all industries.

In many cases the government was also an active participant in these negotiations. The government could, for instance, agree to cut taxes or increased spending on social security, if employees agreed to lower wage increases. This led to a situation where labour market organisations had a say in national tax and social policy.

Last year there was also strong pressure to start a nation-wide negotiation process to reach an agreement covering all industries, but some of the major industrial employer’s associations chose to go for industry level agreements. The Chemical Industry Federation of Finland was among these associations.

and the rise of China. Now the g-word is almost forgotten and the discussion of economists is all about the crisis in the US financial sector and its aftermath.

It would be surprising if the megatrend of the turn of the millennium, globalisation, could be dwarfed by some ill-judged business decisions in the US financial sector. This is certainly not the case, and the falling-off of focus on the g-word will prove to be temporary. Then again, when the discussion about globalisation resumes, some things might be different.

Since oil prices started to climb in 1999, the combined effect of cheap labour resources and the increasing supply of manufactured goods from China and other newly industrialised countries was capable of offsetting the inflationary pressures the rise in the price of oil and other natural resources caused. Inflation was well in check despite the rapid growth of the world economy.

Now the situation may be changing. The goods pouring in from the new industrialised countries to the markets of Europe and Northern America are no longer cheap enough to keep inflation down.

This might also mean that moving production from Europe and Northern America to China and South-Eastern Asia is not as tempting as it used to be. Cost levels in the new industrialised countries are rising rapidly, as wage demands are rising. Production costs in new industrialised countries are also inflated by rising concern over environmental issues.

Rising costs in developing countries

In the chemical industry the negotiation process was not a difficult one. This was not the case in all sectors of the Finnish economy. In some public services sectors the negotiations were especially difficult.

In spite of this, employers’ associations declared that the time of nation-wide negotiations covering all industries was over. In the future, wage negotiations would be conducted in the same way as in most other countries, separately in every industry.

It was also stated that a larger part of the terms of employment should be negotiated by the employer and the employees in the companies, not by their associations on the national level.

The pressure to change the focus of wage negotiations toward companies had been building up for a long time. Large multinational companies particularly wanted a change in order to better coordinate their employment and remuneration policies in the different

countries where they operate. Another benefit of negotiation on the company level is the ability to adapt better and more rapidly to changes in the international operating environment.

The chemical industry also welcomes this migration of negotiation power to the company level, although the pressure for change was not as strong in the chemical industry as in some other sectors.

Many smaller chemical industry companies have especially found it convenient to delegate the negotiation of wages and other terms of employment to their association. A partial explanation for this has been that they feel they do not have the resources and expertise needed to conduct local negotiations.

Now this problem is taken care of, as the Chemical Industry Federation is providing its members with the necessary education regarding the possibility of conducting company-level negotiations.

Collective Bargaining and the Finnish Chemical Industry

reduces some import pressure in the old industrialised countries and growing demand in the developing countries creates new markets for their growing industry. The western economies still have to adapt themselves to the changing situation in the world economy, but they will be able to seek their new role in a less stressful situation.

Globalisation strikesthrough customers

The chemical industry has some special features with respect to globalisation. For the most part, the chemical industry is not very labour intensive, which means that lower wages in newly industrialised countries do not provide a very effective incentive for European and North American chemical industry companies to move their production capacity away from old industrialised countries. There are other ways to adapt.

However, this relative insensitivity to labour costs does not entirely protect the western chemical industry from the negative repercussions of globalisation. The chemical industry has customer industries for whom the difference in labour costs between old and new industrialised countries is large enough to motivate migration of production facilities toward countries with lower costs.

In Finland the plastic products industry has lost some of its customers due to the globalisation process described above. Growth of Finnish cell phone production gave rise to a successful plastic component

business during the mid-1990’s. After the year 2000, cell phone production started to migrate to countries of lower labour cost in Eastern Europe and Asia.

Now most of the component manufacturers have been forced to close their operations in Finland. The most successful of these companies have been able to follow their customers abroad, so the losses have been suffered by the Finnish economy, not by the companies.

The loss of the production of plastic cell phone components is one example of so-called “lost chemistry” caused by globalisation. Similar processes have been observed elsewhere. The American Chemistry Council has estimated that the value of lost chemistry in the United States between 1997 and 2006 was about 5% of the total shipments of the US chemical industry.

In Finland the share of lost chemistry would probably be smaller than in the US, as the surplus in the Finnish foreign trade started to decline only after the year 2000 and the trade balance for chemical industry goods has even improved recently.

However, the process that causes the loss would probably be more or less the same in both countries. It is not enough that the chemical industry takes care of its own competitiveness in the world market. Its domestic customers should remain competitive, too.

Hannu Vornamo is Director General and Pasi Ahde Economic Councellor at the

Chemical Industry Federation of [email protected]

[email protected]


According to manufacturing statistics of Statistics Finland, the gross output of the Finnish chemical industry in 2007 was € 18.1 billion. Value added for the industry was € 4.2 billion and the number of people employed was 35,100.

Relative to Finnish manufacturing as a whole, the chemical industry produced 14.1% of the gross output, created 11.4% of the value added and employed 8.9% of the work force.

The volume of operations of the Finnish chemical industry as a percentage of total Finnish manufacturing increased in the year 2007 when measured as value added, and remains unchanged when measured as gross value of production and the number of persons employed. This means that the Finnish chemical industry fared slightly better than the rest of Finnish manufacturing in 2007.

Measured in terms of gross output, production of petroleum and coal products (primarily petroleum refining) strengthened its position as the largest sub-sector of the

The Finnish Chemical Industry in 2007

Investing for the Future The year 2007 was in many

ways a reasonably good one for

the Finnish chemical industry,

despite unrest in the world

economy. With the exception

of rubber and plastic products,

production in the Finnish

chemical industry grew as fast

as in the European chemical

industry. 2007 was also a year

of strong investment activity.

Pasi Ahde

Those in charge of economic

policy are encountering

challenges when trying to curb inflation and

support growth at the same time.

Chemind

Finnish chemical industry, followed by production of basic chemicals.

In value-added terms, production of basic chemicals is the largest sub-sector of the Finnish chemical industry, followed by production of plastic products, oil refining and production of medical products. The manufacture of plastic products is the largest employer, and the second largest is production of basic chemicals.

Productionincreased

The production volume of the Finnish chemical industry, as measured by the value added data of the Finnish National Accounts, was 2.5% higher in 2007 than in 2006. Different statistics give a slightly different picture of the growth of the Finnish chemical industry in comparison with the previous year. Measured as gross output at constant prices, production increased 3.7%.

Considering all the available data,

20


increases in production of the Finnish chemical industry were almost on par with those of the European chemical industry as a whole (petroleum refining and manufacturing of rubber and plastic products included). However, whereas in Europe chemical industry growth was as fast as GDP growth, in Finland the GDP grew faster than chemical industry production.

According to the chemical industry data of the Finnish National Accounts, there were large differences in growth rates between the main sectors of the Finnish chemical industry. When production was measured with value added at constant prices, it increased 8.4% in production of chemicals and chemical products, 1.3% in production of rubber and plastic products and declined 11.8% in oil refining.

In terms of gross value of production, which is nowadays considered a more reliable indicator of production growth, differences between sectors were smaller.

Gross values of production increased 5.4% in oil refining, 2.8% in the chemicals and chemical products industry and 2.7% in the rubber and plastic products industry.

Sharp increase in investment activity

Employment in the Finnish chemical industry deteriorated slightly in 2007. Employment decreased by about 200 persons from 2006 to 2007 according to manufacturing statistics from Statistics Finland. Total employment in the Finnish chemical industry was 35,092 persons in 2007.

Employment deteriorated only in the rubber and plastic products industry, while in the other main sectors of the Finnish chemical industry employment improved. Different statistical sources give a different picture of the employment situation; for example, according to National Accounts statistics, employment in the Finnish

chemical industry improved by 300 persons in 2007.

New investments by the Finnish chemical industry in plants and equipment amounted to € 1,304 million, up from € 586 million in 2006. In 2007, investment in plants and equipment increased in particular for oil refining and for production of chemicals and chemical products, but declined for production of rubber and plastic products.

Last year was a very good investment year, and in relation to the gross value of production the value of investment was the highest in 15 years. In oil refining, where the investment level was especially high, the main increase in production capacity took place in production of biofuels and environmentally-friendly low-sulphur fuels.

The price increase of chemical industry products in 2007, at 3.8%, was only slightly

Destinations of exports of Finnish chemical industry in 2007


faster than inflation. This was surprisingly low, considering recent discussions about price increases of crude oil. However, closer scrutiny reveals that in euro terms the average price of crude oil in 2007 was only 1.5% higher than in 2006. According to National Accounts, price increases in all chemical industry sub-sectors were between 3.5% and 4%.

Rapid growthin exports

According to data from the Finnish Board of Customs, the value of exports of Finnish chemical industry products increased 9.5% in 2007 and was € 9.2 billion. There were no

major differences in the growth of exports between the major sub-sectors of the Finnish chemical industry.

For the whole chemical industry, the increase in export volume was about 2%, which means that export prices for chemical industry products rose more rapidly than domestic prices.

Finland’s neighbours, Sweden and Russia, are the most important destinations for exports of the Finnish chemical industry. Last year, Sweden increased its share. In addition, countries around the Baltic Sea seem to be strengthening their positions as targets of Finnish exports, and Poland is now the fourth largest destination for Finnish exports in the EU.

Domestic demand absorbed 56% of the production of the Finnish chemical industry, leaving an export share of 44%. For total Finnish manufacturing, the share of exports was 49%.

The most domestically oriented of the sub-sectors of the Finnish chemical industry was the production of rubber and plastic products, with an export share of 36%. Plastic products especially found their demand mostly on the domestic market.

Improvementin profitability

As a whole, the profitability of the Finnish chemical industry improved slightly in 2007,

2.0


According to the data of the Volume Index of Industrial Production by Statistics

Finland, the production of the Finnish chemical industry during the first half of 2008 was 6% larger than during the same months in 2007. However, there are signs that the growth rate is deteriorating.

The crisis in US financial markets is denting the growth of the global economy. This is already dampening the outlook of the European chemical industry. There are also clear signs that the most important domestic clients of the Finnish chemical industry will experience slower growth in the near future. At the same time, expensive oil and energy are increasing production costs.

Some Finnish chemical producers have, like their peers abroad, announced price increases to eliminate the negative impact of cost increases on profitability, but a deteriorating demand situation makes introduction of price increases difficult.

The Finnish pulp and paper industry is

Changes in the Air for 2008the most important customer for the Finnish basic chemicals industry and also for the producers of some other chemical products. Pulp and paper production has not been growing for a couple of years, and a similar trend seems likely to continue. In fact, it is widely assumed that the problems of the Finnish pulp and paper industry might get even deeper. This negative trend in the pulp and paper industry has not yet decreased Finnish production of basic chemicals, but it is implausible that the Finnish basic chemicals industry would not suffer when its main client goes through difficult times.

The Finnish oil refining industry has invested heavily in biofuels and other environmentally-friendly products. This may boost the production volume and profitability of this sector in the near future. However, the field of biofuels seems to be more risky than that of low-sulphur or sulphur-free liquid fuels. Certainly the demand for liquid fuels is still there, but the debate on how to

satisfy this demand from sources other than mineral oil is ongoing and can be expected to continue.

The Finnish plastic products industry can be seen as one of the casualties of globalisation. It experienced rapid growth a few years ago together with the Finnish cell phone business, but as Finnish cell phone manufacturers moved their production to countries with the most dynamic markets and cheaper labour resources to protect their profitability, Finnish plastic products production lost a significant source of demand. Now the Finnish plastic products industry seems to have left these problems behind. During the first half of 2008 production was 7% greater than during the first half of 2007. This growth pace can’t continue in the present deteriorating economic conditions, but the acute problems of the Finnish plastic products industry seem to be over.

according to a profitability study made for the Chemical Industry Federation of Finland. This development in profitability was surprising against the background of a sharp rise in the price of energy and crude oil during 2007.

However, the yearly average oil price in terms of euros was not very much higher in 2007 than in 2006. Return on capital employed improved in the Finnish chemical industry and was at its highest level since 1999, exceeding 18%.

There were some differences in changes in profitability between the various sub-sectors of the Finnish chemical industry. In production of plastic products and in production of chemical products profitability improved, but in production of basic chemicals the change was less favourable and profitability deteriorated.

The writer is Economic Counsellor at the Chemical Industry Federation of Finland.

[email protected]

Source: Statistics Finland, Manufacturing.

1.0

5.0

Source: Statistics Finland, Manufacturing.


Nicolas Gardères

Indeed the “no data, no market” principle puts a lot of pressure on the different actors along the supply chain. Failure to comply with Reach requirements, even in good faith, may lead to dramatic economic consequences for companies.

Moreover, violation of the regulation implies criminal proceedings and penalties. The first step with Reach was thus clarification. Even if a number of points are still obscure, we must assume that a lot has been achieved at this level, in particular through the various guidance documents released by the ECHA that have already been amended a few times.

Now, however, the process is accelerating, especially since the 1st of June 2008, and different types of contracts are signed every day that make progress towards implementation of Reach. It is thus more than time to remember that as ambitious as it may be, the Reach regulation does not install a finite and autonomous legal system. Reach exists within European Union Law and the national laws of States.

Thus, the implementation of Reach requires use of almost all areas of law and in particular tort law, penal law, intellectual property law, corporate law, competition law and of course contract law.

Liability and contracts

For example, the extent of the obligations incumbent on industry lead to a corre-spondingly heightened risk of vicarious liability actions. The drafting of contracts binding the different actors, such as manu-facturers, importers, suppliers, down-

Since the adoption of Reach in December 2006, the focus has been almost exclusively on its regulatory aspects. However, the legal framework is no less important, and attention should especially be paid to the legal risks that implementation of the regulation may bring about.

stream users, ORs, and service providers, is one of the key means for providing a clear allocation of responsibility.

Indeed, this allocation is not always very clear in the regulation itself, and it allows a wide margin of freedom to the contractual wishes of each party. Registration dossiers must be sent and be compliant, but the way to reach this compliance does not matter that much.

Thus, in contracts, stress must be put on the clauses about respective obligations, as well as about liability and termination of the contract. Who precisely must do what? To what extent is a disclaimer of liability valid? In which cases? What are the consequences of a breach of contract? In which circumstances is a contract terminated, and what procedures are followed when doing so?

It is interesting to note that where Reach gives some basic elements about the allocation of responsibility of actors, it says nothing about the regime of liability (eg. torts and liability for defective products) to apply, nor does it provide any model of the main type of contracts needed in the process of implementation.

For example, Reach and its guidance documents say very little about the actual status and liability of an OR towards its client, towards the supply chain, towards a victim, and towards the ECHA, even though the OR is one of the key players in Reach. Its regime must be found in the contract and tort laws of each country, i.e the national law picked by the parties to govern their contract or the national law of the country in which the damage has occurred.

Criminal prosecutions

The Reach regulation says almost nothing about criminal penalties. Indeed it is not within the scope of competence of the European Union to set criminal penalties, but the regulation binds the States to establish, before the 1st of December 2008, a set of provisions applicable to infringement of the regulation.

These penalties have to be “effective, proportionate and dissuasive” and member States are currently adopting the texts necessary to comply with Reach. Basically, penalties will be divided into several groups according to their

REACH

The Legal

Risks of Reach


gravity. For example, manufacturing without registration or authorisation, or transmission of false information and studies may lead to incarceration.

Nevertheless, this specific regime of criminal penalties linked to violation of the regulation does not prevent other types of criminal prosecutions.

Indeed, all countries of Europe provide criminal sanctions for the violation, intentionally or through negligence, of an obligation of security and care that leads to damage. These general criminal dispositions may of course apply to the conduct of any service provider or actor in the supply chain.

Intellectual property

Another very important aspect of Reach is linked to the protection of the intellectual property of manufacturers of substances, formulators of preparations and downstream users.

The Reach regulation encourages companies to share a certain amount of data, even going as far as imposing such sharing in the case of studies involving tests on vertebrate animals, and tends to set up a system of free circulation of information.

Even if certain safeguards are set up, the implementation of the Reach regulation may potentially be problematic. Indeed, in relation to the participation in SIEFs and to the process of joint submission of registration dossiers, companies will have to disclose sensitive data that may let their competitors discover through sharp analysis some critical trade secrets.

There is little that intellectual property law can do to protect such data when they must become public or at least be shared with other companies.

Nevertheless, through the optimal use of the safeguards contained in the regulation, as well as through the preparation of adapted confidentiality clauses for the different types of contracts that it may be necessary to sign, it is possible to minimise the risk represented by this transparency of information.

Competition law

Finally, there is a less evident legal risk but one which can lead to the harshest economic penalties: prohibited agreements between companies and infringement of competition law.

In this regard, the chemical industry may be vulnerable and the implementation of Reach may lead, within the next few years, to enormous new fines—hundreds of millions of euros for each big cartel—being levied by the European Commission.

Indeed, through the data and cost

According to the writer, more attention should be paid to the legal risks Reach regula-tion may bring about.

sharing process that it imposes, Reach obliges competitors to meet, collaborate and finally have a consistent relationship.

The risk of prohibited agreements, which is present in the SIEF, is even more important within consortia. These contractual structures for collaboration are not explicitly evoked in the Reach regulation, but their creation is clearly encouraged by ECHA and the guiding documents published by ECHA propose a basic set of rules concerning their creation and management.

Their free contractual form, flexible structure and the fact that they are independent from any institution and may welcome as a member any interested company or data holder make consortia a very useful and efficient tool, as well as a potentially very big challenge to competition law.

There are some fundamental rules to respect both in the redaction of the clauses of the contracts of consortium and of course in the relations between members. Basically, there should be no subjective restriction to membership, a fair sharing of costs related to size and needs and a clear understanding by members of the information that cannot be disclosed and exchanged.

By itself, the obligation to fairly share the costs according to tonnage is in contradiction with the interdiction to disclosing to other members its tonnage. This kind of legal contradiction can be resolved, in this case through the appointment of an independent third party, but is symbolic of the tensions that exist between Reach as a little system of law and the big system of law that is the European Union Law.

The writer is a lawyer specialised in environmental law with international

law firm Denton Wilde [email protected]

Scan

stoc

kpho

to


Implementing Reach

Kick-starting Preregistration Preregistration of chemical substances under the Reach

framework has begun as planned, and data is being submitted

to the European Chemicals Agency at an accelerating rate.

Companies appear to be having problems with the complicated

nature of Reach guidelines, however.

REACHUnavoidable Necessity

The clock is tickingPreregistration began on June 1 this year, and will end at midnight on December 1 this year.

A company that is manufacturing or importing phase-in substances for the first time after December 1, 2008 will still be possible to benefit from extended registration deadlines, however.

Substance can be preregistered six months after manufacturing or importing exceeds the one-tonne threshold and at least 12 months before the relevant deadline for registration. Manufacturing or importing for the first time refers to the first time after June 1, 2007.

Che

mic

al In

dust

ry F

eder

atio

n of

Fin

land

The requirements of the Reach regulations are phased over a number of years, beginning with preregistration.

1.6. 1.6. 1.12. 1.12. 1.6. 1.6.2007 2008 2008 2010 2013 2018

Che

mic

al In

dust

ry F

eder

atio

n of

Fin

land

The requirements of the REACH regulations are phased over a number of years, begin-ning with preregistration.

Timetable of Reach

Early reports from the European Chemicals Agency (ECHA) indicate that companies have actively started using the REACH-IT portal to sign up for and submit preregistrations.

A total of 1,850 legal entities from 28 countries in the EU and the European Economic Area (EEA) had signed up within a little over two weeks from the start of preregistration, generating close to 10,000 preregistrations. Most of the legal entities concerned were from Germany (29%) and Britain (15%), while Finland accounted for 39 sign-ups.

Preregistration of substances is very important for companies that manufacture

and import chemicals in Europe. Reach requires that chemical substances on their own, in preparations, and those which are intentionally released from articles, have to be registered with ECHA.

Registration applies to substances manu-factured in the EU or imported into the EU in annual quantities of one tonne or more per company/legal entity. Registration begins with preregistration, which enables companies to benefit from extended registration dead-lines. Preregistration must be carried out electronically using the ECHA’s REACH-IT portal.

Preregistration and registration cover phase-in substances that are listed in the European Inventory of Existing Commercial Chemical Substances (EINECS), substances that have been manufactured in the EU but not marketed in the EU after June 1, 1992, and substances referred to as ‘no-longer polymers’ (NLPs).

It is important to note that phase-in substances can exist as components in cosmetic products, cleaning materials, alloys, plastic granulate, and in containers and carrier materials such as ink in printer cartridges and pens, paint in spray cans, and gunpowder in fireworks. Pine tar must also be registered, if one tonne or more is produced annually per legal entity.

Preregistration guarantees a gradual transition to the Reach system and requires only very limited data; it is also free of charge and does not carry any obligation to maintain production or importing operations.

A company that has preregistered a substance will be a part of a Substance Information Exchange Forum (SIEF) until June 1, 2018 and may be called upon to participate in SIEF activities.

If a company does not want to register a preregistered substance, it can deactivate its preregistration prior to the establishment of SIEF and still take advantage of the benefits of preregistration.

Juha Pyötsiä

The average size at the moment is two participants per preregistered Reach substance, 93% of which were from the EINECS inventory.

More difficultthan expected

Preregistration has proved not quite as simple as planned. A company must first register itself with the REACH-IT system to acquire a UUID or Universally Unique Identifier. Third-party representatives also require their own UUID. UUIDs are essential before

26


Recovered substances can create problems for companies under the Reach system. The Commission has stated that, if a recovery process takes place in several steps, only the last step will be considered as resulting in a recovered material. All recovery steps that do not result in a non-waste material are part of waste treatment. Recovered substances should be understood, therefore, as substances that were once waste and are no longer waste.

Another important question is whether recovery is a manufacturing process. Article 3(8) defines manufacturing as “production or extraction of substances in the natural state”. Substances that have undergone chemical modification during recovery—such as slag, methane generated during ‘feedstock recycling’, biogas, and compost—meet this definition. Many recovery processes, such as sorting, crushing, and remelting do not modify the chemical composition of substances, however.

Recycling set to become more difficult

All recovered substances are subject

to Reach registration requirements in principle. However Article 2(7) (d) provides an exemption if a registered substance that is recovered is the same as one that has been registered and if the information required by Articles 31 and 32 (on SDS or other information for non-hazardous substances) is available to the recovery company.

According to the Technical Guidance Document on Registration, this means that recovered substances have to be registered. If a substance has not been registered at the manufacturing or importing stage, a recovered substance must be registered following recovery before it can be marketed.

In practice, this means that recycling facilities are being urged to preregister their substances to ensure that they can continue to operate until the ‘original’ substances are registered. In reality, many companies producing non-waste substances from waste will have to review their Reach position.

If their manufactured substances come within the scope of registration, they will have to go through a very demanding registration process—making recycling much more difficult than before.

Preregistration has got off to a flying start, but some companies are struggling to keep up with the complication of Reach guidelines.

preregistration can take place.An ECHA review of the first data

submissions to be made has shown substance identity information in particular has not always followed ECHA guidelines. UUID codes have also been problematic; companies must use the same UUID code in all their Reach-related communications.

Some Finnish companies have been concerned about data protection and the potential misuse of the REACH-IT system, as they have noticed the presence of false company names, even as facilitators, when supplying information to the REACH-IT system. If ECHA were to check preregistrations before the preregistration period ends, this problem could be eliminated.

The writer is Assistant Director of the Chemical Industry Federation of Finland.

[email protected]

Recovered Substances Are a Grey Area

Päiv

i Iko

nen

Scan

stoc

kpho

to



Threats and Opportunities

The EU’s increasingly tough stance on energy and climate change will change

the operation environment of both businesses and private citizens. While it

could offer new opportunities for chemical companies based in Europe,

their global competitiveness should also be secured.

Aimo Kastinen

Chemical know-how is essential in all the areas affected by the European Union’s tougher approach to energy and climate change. Chemical products can reduce energy consumption in the home, on the road, in industrial processes, and in energy generation. Carbon capture and storage (CCS) technology is widely based on know-how of chemical processes.

Both existing technologies and new innovations, in areas such as materials, will have a part to play. Any revolutionary new form of energy generation, for example, is more than likely to be based on an idea or ideas generated by chemical specialists or call for their input and application expertise.

A positivestarting-point

The chemical industry has responded favourably to the EU Commission’s latest energy package. The importance of moving ahead on a broad front is widely understood, as no one organisation or player can solve the problems that we are faced with alone. Europe’s desire to take the initiative and introduce concrete measures is also seen positively.

It needs to be recognised, however, that companies in the commodity chemicals area largely operate on a global market, with all that entails, and unilateral measures taken in one region could easily undermine their overall competitiveness.

In the worst-case scenario, the focus of investments in the sector could move outside the EU to regions where

production-related energy efficiency is poorer and where greenhouse gas emissions are higher.

The EU Commission’s proposal to update the directive on Europe’s emissions trading scheme (ETS) and extending it to cover various additional areas and greenhouse gases has awakened particular concern in the region’s chemical industry.

Prioritising ImprovementsThe EU Council decided to develop a new integrated EU approach to energy and climate change more than two years ago. Long-term political targets were established a year ago, and these were followed in January this year when the EU Commission announced its proposal on the subject.

The Commission’s climate action and renewable energy package comprises seven documents:

• Emission Trading Scheme (ETS) Directive Review• Proposal for Non-ETS Sectors• Directive on Renewable Energy Sources• Directive on Carbon Capture and Storage (CCS)• Guideline on State Aid to Environmental Protection• Communication on Europe’s Climate Change Opportunity• Joint Impact Assessment

The package is currently being discussed by the Council and the European Parliament, and the final decisions on its fate have been promised this year or early next year at the latest. This timetable is dictated by the high-level global conference on the environment scheduled to take place in Copenhagen in autumn 2009, at which the EU would like to show the rest of the world what it is doing to push things forward.

The Commission is proposing widening the scope of auctions for allowances on a gradual basis and eliminating free allowances completely by 2020. The energy sector would find itself covered by allowance auctions as early as 2013.

The proposal does leave the door open for granting free allowances in cases where an auction would lead to ‘carbon leakage’,

EU Energy and Climate Policy


or an increase in CO2 emissions in one country as a result of reduced emissions in another.

Two typesof changes

The proposal would affect the chemical industry, mainly commodity chemicals, in two ways. The first of these is that companies—in Finland’s case, oil refiners, petrochemicals producers, and producers of nitric acid and waterglass—would be required to purchase emissions allowances.

to affect one’s own future capabilities negatively.

The European chemicals industry has proposed a number of amendments to the directive aimed at guaranteeing European competitiveness, while at the same time sending a clear signal on the importance of a new approach to energy and climate policy. As and when other countries and regions join the emissions trading scheme, the situation will obviously have to be reviewed.

Making emissionsallowances free

The simplest way of avoiding the dangers related to distorting global competition would be to ensure that companies covered by emissions trading have access to free emissions allowances.

This could be done by establishing best-in-industry criteria to encourage companies in the same sector to achieve a similar level of performance. Allowances would still have a financial value and act as an incentive for everyone, including the best performers, to reduce their emissions.

The boundaries of those covered by emissions trading should also be adjusted to give member states the opportunity to exclude plants releasing less then 50,000 t/a of CO2 equivalent, according to the chemicals industry.

The current Commission proposal is much lower, at 10,000 t/a of CO2 equivalent, which would bring a large number of small power and heat plants with only a marginal significance on the bigger picture into the emissions trading arena.

It would also make sense to exclude heat and power generation directly linked to industry’s internal processes, as this would compensate industry for the negative impact otherwise affecting it.

For electricity-intensive industrial users, the simplest measure would be to allocate free emissions quotas to selected sectors. In the case of the Finnish chemicals industry, this would mean producers of chlor-alkali products, industrial gases, and hydrogen peroxide.

These are not covered by emissions trading, but emissions costs, in the shape of higher electricity prices, would affect them severely. Avoiding carbon leakage could be used as the criterion here.

The writer is a Director at the Chemical Industry Federation of Finland.

[email protected]

Aiming for Greater Energy EfficiencyThe majority of industrial companies in Europe are not covered by emissions trading, and the energy efficiency standards that they are expected to perform to are defined on the basis of the EU’s energy service directive, which aims at achieving a 9% improvement in energy efficiency by 2016.

In Finland, the directive has been implemented through agreements signed between the Ministry of Employment and the Economy and individual industrial sectors. The chemical industry signed up on December 4, 2007.

Companies are required to set their own targets and establish their own action plans aimed at enabling them to meet agreed target levels. The Chemical Industry Federation of Finland is responsible for monitoring progress and passing on details on progress to the ministry.

The programme also includes an advice service, seminars, studies, and company-specific needs analysis, with Motiva Oy—operating under the auspices of the Ministry of Employment and the Economy—providing expert assistance where needed. Companies will be required to join the programme by the end of this year, and the first interim review will be carried out in 2010.

Emissions trading is also likely to raise the price of electricity significantly, as market prices are based on the most expensive mode of generation. Current experience has shown that coal-fired condensing power determines the relationship between auction prices and electricity prices. This will see electricity-intensive companies brought within the scope of emissions trading indirectly.

The cost implications of all this are likely to be major. Without corrective measures, operations within the EU could be threatened in terms of global competitiveness. The situation would be completely different, however, if emissions trading was in force worldwide or at least in the world’s key industrial countries.

This only highlights the difficulties of trying to deal with global climate threats through regional solutions and developing model solutions that have the potential

Scan

stoc

kpho

to


COLUMN

While the rest of Finland took off at Midsummer or soon after for the summer holidays, the small group responsible for setting up the Helsinki Chemicals Forum (HCF) were not able to do the same. Setting up a high-level forum like this on a tight timetable meant that summer holidays were a luxury that few of those involved could afford.

So what is behind the HCF project? In the words of Jussi Pajunen, the Lord Mayor of Helsinki, it is part of an initiative to make the city a key location, not only in terms of the European chemical industry, but ultimately in terms of the global industry as well.

The impetus for the idea was provided, not surprisingly, by the EU’s decision to base the European Chemicals

Agency (ECHA) in the Finnish capital. The person or people who

actually first thought of the idea is unclear, but Pentti Kivinen, CEO of the Finnish Fair Corporation, and Hannu Vornamo, Director General of the Chemical Industry Federation of Finland, are among the most likely ‘suspects’.The idea has gained a lot

of momentum in a short space of time, which

has been reflected in the rapidity at which the City of Helsinki, the University of Hel-sinki, and ECHA itself have come on board to help develop the concept.

The advisory board set up to oversee and plan the development of the Forum has also found it easy to involve a range of stakeholder repre-sentatives

from Finland and elsewhere in Europe.Jussi Pajunen is currently Chairman of the 17-member

HCF Advisory Board, with State Secretary Risto Volanen of the Prime Minister’s Office as his deputy.

Members include Erkki Liikanen, the Governor of the Bank of Finland, Pekka Huhtaniemi, Undersecretary of the Ministry for Foreign Affairs, Leif Fagernäs, Director General of the Confederation of Finnish Industries EK, Alain Perroy, Director General of the European Chemical Industry Council, Eija-Riitta Korhola, a member of the European Parliament, and Reinhard Reibsch, Secretary General of EMCEF.

The intention is to make the Helsinki Chemicals Forum an annual event, at which stakeholders involved in or affected by the chemicals industry and its products can discuss issues of common interest and concern and develop a common agenda for the future. The aim is very much for a broad-based initiative, rather than a narrow one limited to chemists and industry people.

This focus on making the event an annual one means that the Forum’s online presence will need to be dynamic and feature topical themes and subjects. Between the annual events, the online HCF will act as a virtual community with information that participants and members feel are important and need to be discussed at upcoming events.

Four key issues have been selected as the themes of the first Helsinki Chemicals Forum: competitiveness and innovation, global chemical regulation and legislation affecting the industry, safety and sustainability, and chemicals and the consumer.

The Forum will be held at the Helsinki Fair Centre between May 27 and 29 next year, and will coincide with the ChemBio Fair, offering participants at the latter the opportunity to take part in some of what the Forum has to offer.

Working together with ECHA, HCF is also organising a separate event on Reach and topical Reach-related questions at the same location on May 27. This will continue the groundwork laid by this year’s HICCS conference and will look at how Reach is impacting business and industry.

With these events on the horizon, Helsinki is certainly well-set to be the focus of attention within the world’s chemical industry at the end of May 2009.

Kyösti Sysiö

The writer is General Secretary of the 2009 Helsinki Chemicals [email protected]

The World’s Chemical Capital

Helsinki Becomes

For more information, check out

www.helsinkicf.eu


competitive edge only by providing unique features for which the client is willing to pay extra.”

“Today, and even more so in the future, nanotechnology is often the only rational way to innovate or to increase added value and functionality,” Paajanen continues. “Investing in nanotechnology cultivates the possibility of attaining a critical competitive edge.”

Put your heads together

According to Paajanen and VTT, three critical factors are needed to harness the full potential of nanotechnology: broad cooperation, long-term projects and open communication.

“In Finland, nanotechnology is studied at almost every level in universities, research organisations and private enterprises,” notes Paajanen about a model proven successful.

“With an interdisciplinary approach, we can bridge the remaining gaps between research and actual innovations. For example, we can construct a prototype with the help of nanomaterial techniques, manufacturing technology, modeling and electronics.”

Camilla Lehtinen

The instability that nano-hype wrought in both research and funding has settled, and as a result, the past few years have seen a good number of successful commercial applications of nanotechnology. After a period of ecstasy, nanotechnology has gained a solid foothold in R&D.

As we approach the year 2010, nanotechnology permeates both science and society with growing influence.

Aim higher

“But we could benefit from nanotechnology much more than we do today,” claims Doctor of Science and Chief Research Scientist Mika Paajanen, who has studied nanotechnology for nearly fifteen years. He says that in the current post-hype period, we need not only further research, but also the organised and efficient pursuit of commercially successful applications.

Paajanen says that new efficient nanotechnological applications are in demand in almost every area of modern society.

“Not everyone can compete pricewise in the global market. Instead, they can hone a

In the next decade, nanotechnology will become increasingly important in both business and R&D because future challenges will focus more or less on materials technology—we can already see a shortage of certain raw materials.

Chief Research Scientist Mika Paajanen at VTT highlights two areas that, from the nanotechnological point of view, are central: the increasing demand for functional materials and energy-related solutions.

“More intelligent functional materials are needed to increase the added value of products. In order to improve their

competitive edge, companies seek more adaptive and sensible materials than those available to their competitors.”

Water or soil repellent materials can already be premium priced because of their unique features. Another example of a highly refined material is invisible conducting ink developed at VTT. This innovation helps to fight piracy by providing a means to verify the authenticity of a product.

VTT presently invests in the nanotechnological research of pulp because this area is expected to grow exponentially worldwide. “Packaging

materials and food conservation are also areas of strong growth in research”, predicts Paajanen of the future demand for nanotechnology.

The ageing of the western population raises a demand for materials that improve wellbeing. “This alone will boost in biomimetics.”

Another megatrend of the future will be energy. “Nanotechnology will play a key role in increasing power and efficiency. With such means, we can create more efficient batteries, for example, or develop catalysts for fuel cells.”

“The nanotechnology hype is over—finally,” says Mika Paajanen, Chief Research Scientist at the VTT Technical Research Centre of Finland. After the hype, expectations have become more realistic and procedures have been established. We now need open, broad-based and long-term cooperation to reach the full potential of nanotechnology.

Nano-Hype Is History Time to Unleash the Full Potential of Nanotechnology

VTT

The Future Needs Nanotechnology


Wide Knowledge Base at VTTVTT Technical Research Centre of Finland is the biggest contract research organisation in Northern Europe. VTT provides high-end technology solutions and innovation services. From its wide knowledge base, VTT can combine different technologies, create new innovations and a substantial range of world class technologies and applied research services thus improving its clients’ competitiveness and competence.

Personnel: 2,740 (December 2007)Turnover: €241 million (budget for 2008)Focus areas of research

Applied Materials•Bio- and Chemical Processes•Energy •Information and Communication Technologies•Industrial Systems Management•Microtechnologies and Electronics •Technology in the Community•Business Research•

Further information: www.vtt.fi

Plastic nanocompounds for high voltage applica-tions are processed at a clean-room environ-ment at VTT.

Along with an interdisciplinary approach, close relations between research and business are crucial for viable applications.

“At VTT we always aim to cooperate with companies because it has proven to be the most direct route to significant results. When we combine in-house interdisciplinary expertise with the market intelligence our private sector partners possess, the likelihood of finding the right solution at once increases significantly.”

Another secret of successful applications is time. The business tempo is rarely suitable for R&D: one cannot create new innovations in a quarter; one can only apply existing solutions. “The most significant

results stem from long-lasting partnerships that may last as long as a decade.”

Reveal your strategy

The importance of R&D as a competitive element is inevitably increasing. At the same time, the weight of the business world increases whether the companies engage in R&D themselves or outsource it.

Consequently, Paajanen stresses the meaning of communication

as a success factor in the thriving implementation of nanotechnology. “Researchers require sufficient information to obtain the desired results. If we have no knowledge of companies’ needs and aims, we are stumbling in the dark as we work our way forward.”

The private sector and research organisations would benefit from deeper cooperation in defining the future of nanotechnology. “Only together can we steer research in the right direction. Only through constant dialogue can we ensure that we have the correct technical solutions when the market needs them.”

Paajanen challenges companies to communicate openly in individual projects

as well. “Successful solutions require dialogue where the overall picture is clear for both parties. The business strategy must also guide the researcher.”

Chase the monsters away

In addition to developing commercial applications, further research on risks is required when we seek to benefit from the full potential of nanotechnology. “There are risks we know nothing about whereas certain threats are exaggerated. We need accurate information”, Paajanen says.

He also emphasises of the importance of distributing information to the public.

“After the honeymoon, there is a demand for more information on real and imaginary risks. If this demand remains unanswered, we run the risk of nanotechnology growing into a monster in the eyes of the public.”

The writer is a freelance [email protected]

When modified carbon nanotubes are coated with polyaniline polymer, new functionalities emerge and the material can be used e.g. as a sensor or as an improved polymer-based conductive material for electronics.


A Good Year for

Innovations

Finland has set a goal to

strengthen its position as an

attractive environment for

innovations. The government

recently launched a new

innovation strategy, and new

tools to boost innovation

have been introduced.

Riitta Juvonen

Finland’s investments in research and development have grown steadily during the last 20 years. In 2007, R&D investments totalled €6 billion, of which the private industry share was €4.3 billion. With 3.4% of GDP invested in research and development, Finland holds second place when comparing national R&D investments of EU countries.

According to preliminary statistical data, the Finnish chemical industry used €338.4 million for research and development, meaning a 14% rise compared to investments in 2006.

Tekes, the National Funding Agency for Technology and Innovation, funded 2,120

projects. Of the total €469 million spent by Tekes on R&D, €203 million went to industry, and universities, research institutions and polytechnics received €185 million. The remainder was allocated to start-up and R&D loans.

The largest enterprise sectors funded by Tekes in 2007 were business services, the electronics and electricity industry, and the machines and metals industry, with the chemical industry holding fourth place.

Half of Tekes funding is channelled through the Tekes programmes. The chemical industry is involved, for example, in BioRefine, SymBio, FinNano and Pharma.

34


The Innotrac Diagnostics Oy diagnostic system enables rapid diagnoses from blood samples and increases the efficiency of health care.

Human Resource Needs AnalysedAs a solution provider and enabler, the Finnish chemical industry is involved in most industrial clusters. Lack of availability of skilled manpower might cause a bottleneck, retarding progress in the chemical industry as well as other branches of industry.

During the current decade, a significant number of workers in the chemical industry have been or are going to be retired. This will lead to a considerable rise in the recruitment needs of companies, although not every retiree will necessarily be replaced with a new recruit.

According to a survey by the Confederation of Finnish Industries, about one third of Finnish chemical companies have faced recruitment problems during the last year.

Retirement will affect all levels within companies. As a sign of the research intensiveness of the chemical industry, chemical companies plan to recruit more people with a university degree than the overall average for industry in general. Still, the majority of the recruited personnel will have a vocational education, both in the chemical industry and in industry as a whole.

In order to make the chemical industry’s needs known to the decision-makers of the education system, the Chemical Industry Federation launched an education strategy project in 2007. Based on a survey of and interviews with the member companies, the strategy was published in August 2008.

New priorities,new toolsTekes’ new strategic focus areas approach was launched in March 2008. This integrates society, the environment, the economy and technology even more strongly than before.

The themes of the strategy include service business and service innovation, wellbeing and health, scarce resources, clean energy, intelligent systems and environments, knowledge society for all, built environment, and interactive media.

More emphasis will be put on services and applications, not on technology as such. The chemical industry as a solution provider is involved in most industrial

clusters; however, the most interesting opportunities for the chemical industry in particular may be found in the scarce resources, wellbeing and health, and clean energy focus areas.

Finland also seeks a new approach to innovation and competitiveness by establishing the so-called Strategic Centres of Science, Technology and Innovation.

The Forest cluster, founded a year ago, gathers companies and research institutions together into research projects aimed at renewing the forest sector. Paper chemical manufacturers are involved as share-holders in creating and executing the research agenda of this strategic centre.

The chemical industry is also involved in two other centres, Energy and Environment, and Health and Wellbeing. The aim of all these centres is to create new, more efficient frameworks for collaboration between companies, universities, research organisations and sources of funding.

Higher educationunder renewal

A new approach to innovations will be pursued by the new “innovation university” that merges the Helsinki School of Economics (HSE), the University of Art and Design Helsinki (TAIK), and the Helsinki University of Technology (TKK). The new university, called the Aalto

University, after the renowned Finnish architect Alvar Aalto, will start operating in 2009.

In addition, the whole higher education system is under renewal. With more economic independence and professional leadership, Finnish universities will be better prepared to face the future. Better focused, high-quality research and better education are the goals for the renewed university legislation, which—according to current plans—will be approved in 2009.

The writer is Assistant Director of the Chemical Industry Federation of Finland.

[email protected]

Juha

Rah

kone

n

For more information on the Finnish innovation system, see:

www.research.fiwww.tekes.fiwww.aka.fi


The decentralised ethanol manu-

facturing solution by St1 Biofuels

Oy was honoured with the 10th

consecutive chemical industry

Innovation Award in April 2008.

The award recipient was selected

by the Finnish chemical industry’s

Scientific Advisory Board.

The St1 Biofuels Etanolix system honoured by the chemical industry

Innovation Award meets the challenges of sustainable development in many ways. The new method is used in manufacturing ethanol from waste raw materials. The resulting product can be used as vehicle fuel. In this way, carbon dioxide emissions and oil dependency for meeting traffic and transportation needs are reduced. The method also promotes waste material use.

St1 Biofuels brings small production plants close to the waste raw material supplier, with the product subsequently being processed and concentrated centrally.

The heat energy needed by the plants is produced by biofuels, the plants are en-ergy efficient and they allow biowastes to be used effectively.

The Scientific Advisory Board viewed this system as an exemplary innovation, the likes of which Finland should produce more. Through technological know-how, production-related solutions and entrepreneurship, St1 Biofuels has actively tackled the climate and energy challenge.

Betterplastics properties

Pleased with the high quality of the competitors, the Board also gave honorary mentions to Borealis Polymers and Innotrac Diagnostics for their innovative products.

The Catalyst research team of Borealis Polymers received an honorary mention for its new technological solution, the Sirius catalyst, which is used in manufacturing plastics raw materials. The properties of plastics made with this technology can be more accurately tailored to customer needs. The innovation is already in use in the manufacture of polypropylene at Borealis’ own plants and the commercial opportunities are significant.

More efficienthealth careAnother honorary mention was granted to an innovation that speeds up emergency and intensive care. The diagnostic measurement system developed by Innotrac Diagnostics gives reliable results directly from the patient’s blood sample in less than 20 minutes. Making diagnoses and treatment decisions is much quicker with this system, increasing the efficiency of health care.

The first commercial products are designed for detection of cardiac and

Innovator Antti Pasanen and the ST1 Biofuels team were honoured for the Etanolix method with the 10th Chemical Industry Innovation Award.

The new Sirius catalyst by the Borealis ZN PP catalyst research group re-ceived an honorary mention.

Juha

Rah

kone

n

Atte

Kaj

ava

Award-Winning InnovationsServe the Whole Society

vascular diseases. The method is already being applied to other diagnostic areas. International interest is also strong.

The Chemical Industry Innovation Award is presented every two years in recognition of a significant, commercially viable innovation in the chemical industry. The prize is worth 20,000 euros. The Award was established in 1997 by the Board of Directors of the Finnish Chemical Industry Federation. The initiative for the Award came from the chemical industry Scientific Advisory Board.


Riikka Paasikivi

Organised in San Diego, California, the BIO 2008 convention featured the largest gathering of biotech exhibitors in history, with more than 2,100 companies, over 208,000 sq. feet of exhibition space, and some 20,000 participants.

“BioFinland was well situated in the Scandinavian pavilion, and there was a lot of interest in Finnish biotech research and industry”, says Hanna Halme from The Turku Science Park.

“A joint pavilion is an excellent way to gain critical mass in an exhibition, where a total of 36 countries and regions had their pavilions. The Scandinavian pavilion was among the ten largest at BIO, in terms of size.”

A rich programme

The full convention programme included four full days with 175 breakout sessions, 21 educational tracks, more than 1,000 speakers, three keynote sessions, six super sessions and three CEO forum sessions.

“The convention presented such a variety of interesting sessions that it was difficult to choose which to attend,” says Kati Takaluoma from Culminatum Ltd Oy–Helsinki Region Centre of Expertise.

“This is an excellent event to update one’s knowledge on what is going on in the bioworld today. The sessions organised by The Biomarkers Consortium were very interesting, and I enjoyed listening to Dr. Greg Venter’s visions on synthetic genomics at one of the keynote luncheons.”

Efficient networking

BIO conventions create opportunities for building partnerships, and creating investment and licensing deals worldwide. More than 6,000 business leaders met at BIO 2008 and participated in the Business Forum. More than 14,500 one-on-one partnering meetings were held—a new

BIO 2008Finnish Bioindustries Well Represented at

The Scandinavian presence at BIO 2008 was the largest ever,

gathering almost seventy life science companies and organisations

from Finland, Sweden, Denmark and Norway under the same roof.

Finnish biotech research and industry attracted keen attention

from the exhibition visitors.

World LeaderBIO (Biotechnology Industry Organization) represents more than 1,200 biotechnology companies, academic institutions, state bio-technology centres and related organisations across the United States and in more than 30 other nations.

BIO members are involved in research and development of innovative health care, agricultural, industrial and environmental biotechnology products. BIO also produces the BIO International Convention, along with industry-leading investor and partnering meetings held

The Finnish stands attracted lots of interested visitors at BIO 2008.

“During the four days of the convention, it is possible to meet with representatives from about 30 pharmaceutical and biotechnology companies, and in addition visit some of the companies around the San Diego area.”

”BIO is an excellent opportunity to meet potential partners and customers,” says Juho Eväsoja, CEO of Systems Biology Worldwide. ”Besides the Business Forum, you can find future collaborators at the evening events and even on a convention bus.”

The writer is Program Director of the Health-Bio Cluster at Culminatum Ltd Oy.

[email protected]

around the world.The BIO International

Convention is the world’s largest annual event for the biotechnology industry. The 2008 Convention was held between June 17

and 21 at the San Diego Convention Center in San

Diego, California. The Convention brought together 20,108 leaders

from industry, government, academia and other disciplines.

Next year’s event will be held at the Georgia World Congress Center in Atlanta, Georgia on May 18–21, 2009.

www.bio.org

Riik

ka P

aasi

kivi

record—and a total of 1,500 companies attended the forum.

“The BIO International convention is one of the best events for meeting potential partners. You can both meet with existing customers in order to expand your collaborations and also make new contacts,” says Arto Toivonen, Business Development Director, Orion Pharma.

37

Finland has some 200 biotech companies, more than half of which operate in the health sector. Juha

Rah

kone

n



Saara Hassinen

Finland’s infrastructure and innovation environment strongly promote the pursuit of high-level scientific and technological achievements. The world-renowned edu-cational system, state-of-the-art facilities, and close interactions between large corporations, SMEs, universities, and research institutes all provide a good environment for the development of the biotechnology industry.

Thanks to strong public investment in biotechnology and the entrepreneurial spirit of its industry, Finland saw fast growth in biotechnology in the 1990s. During this decade, private risk financing significantly boosted progress in the Finnish biotech industry.

In 2000, a lack of private capital started to slow the growth of the Finnish life science industries and also reduced the number of successful business cases. However, during the last few years, many companies have made a noticeable return to growth.

Cooperation is key

The foundation of the biotech industry in Finland was laid in the 1980s, with heavy public investment in R&D activities in the area. Of the public funding agencies, the Academy of Finland provided funding to basic research, while Tekes supported more applied research and development.

Tekes technology programmes and the Academy of Finland research programmes are central tools in the promotion of Finnish scientific and R&D work. Programmes offer a solid framework, not just for cooperation between academia and enterprises—and between enterprises—but also for joint R&D projects at an international level.

BiotechnologyRich Potential in

Over the past 20 years, Finland has invested heavily in research and development in the field of biotechnology. As a result, Finns are forerunners in several core fields of biotech.

In 2006, the Finnish Science and Technology Policy Council, which coordinates the public funding for research and development in Finland, decided to launch Strategic Centres for Science, Technology, and Innovation, initially in five focus areas.

Biotechnology and its applications will have a central role in the planning of a Strategic Centre for Health and Wellbeing and in the already- established Forest Cluster.

Potential for partners

The combination of knowledge, research, know-how, and a solid infrastructure has been encouraging to entrepreneurs. Most new companies in the field have emerged from research and innovation that originated in universities or institutes of technology.

Finnish Bioindustries Established in 1997, FIB is Finland’s biotechnology industry association. It is a private, independent, non-profit organisation. FIB has about 60 member companies varying from big pharmaceutical enterprises to small start-ups. The companies represent all life science areas. FIB is a member of BIO, EuropaBio and AusBiotech.

Index of biotechnology companies in Finland: www.finbio.net.

Biotechnology centres and science parks established with universities act

as catalysts, merging companies and bio-technology-focused re-search units.

In 2007, there were about 200 biotech companies operating in Finland. Most of these—about 150—are companies exploiting biotechnology or

closely related technologies. Besides these core companies there are a variety of support companies, mostly service companies, subcontractors or consulting firms.

More than half of Finland’s biotech companies operate in the health sector, conducting research and developing or manufacturing drugs, diagnostics or biomaterials.

There are about 30 companies developing drugs. Some 40 companies are engaged in in vitro diagnostics and Finland has ten biomaterials companies. All of these intend to place products on the international market.

Finland also has a significant presence in industrial-scale enzyme production. Some companies concentrate on high-quality enzymes for research.

Making the most of the rich potential offered by Finnish biotech will rely on an ability to attract partners and funding.

The writer is Director General of Finnish Bioindustries FIB.

[email protected]

“All Finnish biotech companies

intend to place products on the

international market.”

Niklas von Weymarn

Refining biomass into value-added products has been an industrial activity for centuries all around the world. In Finland, the main sectors active in this field include the food industry as well as the pulp and paper industry (P&P), producing not only fibre-based products, but also significant amounts of energy. In fact, the biomass-derived energy produced by the P&P industry accounts for over 20 percent of the total annual energy consumption in Finland.

With regard to providing know-how, technology and machinery for biomass refining companies, Finland is especially well-known for machinery used in wood harvesting and log handling, in P&P mills and for biomass combustion, as well as for providing various related engineering services.

Biorefinery dynamics

Are the current conventional biomass

Finland is a Forerunner in

Biomass Refining Over the years, Finnish companies have been highly

successful in building an industry around the activity of

refining biomass into different value-added end-products.

In certain segments Finnish companies are, in fact,

world leaders.

Who will end up with the biomass

this planet is producing? Shall

we in the future have to choose

between making paper or bio-

energy, if the availability of raw

materials is indeed limited? And

what about the food supply?

Humanity has developed an unprecedented interest in renewable plant-based materials, commonly know as biomass. In fact, it seems that the whole raw materials

PLA-based BioWare cutlery by Huhtamäki is biodegradable and

compostable.

refining industries utilising biomass inefficiently? Or are there vast amounts of unused biomass that should be harnessed? Of course not. Biorefineries are not a new invention, so what is all the current fuss about then?

In addition to its main product, a factory processing biomass usually also generates significant amounts of biomass-derived side-streams. Utilising these side-streams as efficiently as possible is important to a successful biorefinery.

Take, for example, the wide variety of products that are made from sugar beet, soy, and wood. A biorefinery must be seen as a dynamic multi-product entity

situation, including minerals, oil, etc., is currently in flux.

The use of biomass as human food is well known, but with increasing prices, people are suffering, especially in the non-industrialised countries.

The objectives recently published by the European Commission request a substantial increase in production of bioenergy, including separate sub-objectives for biomass-derived transport fuels. The companies refining biomass into products other than food and energy, like chemicals and packaging materials,

are naturally feeling the pressure as well.With increasing interest in biomass as

an industrial feedstock, modelling of the economics and environmental impacts of its use becomes more and more important. Ethical issues are also surfacing.

The challenge for researchers and decision makers is to find a sustainable balance between the various uses of biomass as food, energy and feedstock for other industries, and especially to find a sustainable balance between industrial use of biomass and leaving nature in its native state.

Biorefineries Subjected to a Strong Tailwind

Huh

tam

äki

40 Kemia-Kemi Vol. 35 (2008) 5

producing over time those products that are sought by the market.

Today, the world is facing significant new challenges ranging from climate change to high oil prices. These global drivers, in combination with recent technological developments, have


Dr Niklas von Weymarn is the Biorefinery Pro-gramme Manager at VTT Technical Research Centre of Finland.

UPM ProFi composite is a unique material which combines the best characteristics of wood fibres and

plastics. It can be disposed of by incineration or recycled back into

the production process.

spurred an unprecedented interest in biorefineries and biomass as an industrial raw material.

A bright future

The activity among Finnish companies has been and continues to be strong. The best known example of a new biomass-derived product brought to the market by a Finnish company is xylitol, the low-calorie sweetener.

More recent R&D efforts have been directed towards biomass-derived transport fuels and materials. Here the first commercially-operating plant producing a novel plant oil-based biofuel, “renewable diesel”, has been in operation in Finland since 2007 (Neste Oil Plc.). New, larger plants are planned or being built in both Singapore and Rotterdam, the Netherlands.

Lignocellulose-based biofuels are also being piloted in Finland, above all by two of the major P&P companies, UPM-Kymmene Plc. and Stora Enso Plc.

Regarding materials, a recent example is UPM’s novel composite material called ProFi, consisting of a fossil plastic combined with a biomass-derived waste product. End-product applications for ProFi include, amongst others, use as terrace planks.

Finnish know-how can also be found in the polylactic acid (PLA) value chain. Most prominent is the PLA-based BioWare cutlery brought to market by Huhtamäki Plc.

[email protected]

Ant

onin

Hal

asU

PM


New Opportunities for the Forest Industry

Second-Generation

Biofuels The growth in global demand for bioenergy and biofuels

poses a challenge to the supply chain but, on the other hand,

offers new business opportunities. The forest industry is a fore-

runner in bioenergy production and utilisation, and also has

the potential to succeed in the emerging biofuels markets.

Ilkka Virkajärvi, Marita Veringa Niemelä and Petri Vasara

The forest industry may very well be in the lead in the production of second-generation biofuels as it has many of the required components in place: logistics for supplying raw material in reasonable amounts together with the possibility for process integration within existing plants.

Second-generation biofuels are converted from non-food raw material streams, and it is the raw material which is one of the key issues for successful biofuels production in terms of quantity, quality, logistics and cost. Although biomass is abundant, not all of it can be brought to the right place in the right form at a reasonable price.

In the EU, the forest industry has the access to woody biomass, and the forest-based raw material potential is estimated to be 1.5 x 1011 GJ, which equals about 7 billion litres of ethanol.

Two routes

The two basic routes to producing second-generation biofuels from lignocellulosics are the biochemical and the thermal processing pathways.

The first route hydrolyses cellulosic and hemicellulosic components of biomass into sugars and subsequently converts these into compounds—usually ethanol—that can be used as fuel or fuel components. In pulp mills, the production of ethanol has a long history in sulphite pulping.

The thermal pathway either pyrolyses or gasifies the biomass into pyrolysis oil or synthesis gas, with subsequent conversion into fuel grade products. In case of the

gasification process, shared oxygen generation may offer additional benefits in integrated production sites.

Woody biomass is used in Germany by CHOREN via the gasification route to produce synthetic diesel called SunDiesel. Stora Enso is also proceeding with a demonstration-scale gasification-FT-synthesis plant at the Varkaus pulp mill to produce syncrude from logging residues, with the product being upgraded to renewable diesel by Neste Oil.

Similarly, UPM together with Carbona, Andritz, and GTI is pursuing the gasification of forest residues to produce renewable diesel.

For the biochemical route, in Japan, the US-based company BlueFire has demonstrated concentrated acid hydrolysis along with a subsequent fermentation process to produce ethanol from construction waste wood. For several years, the Canadian company Iogen has

Fuel and Greenhouse GasesIn 2007, biofuels accounted for less than 2% of the global transport fuel supply with the expectation for rapid increases as the rising fuel displacement targets of up to 10% or more by 2020 drive the market forward.

The first generation of transport biofuels, namely bioethanol and biodiesel, already partially replace oil-derived gasoline and diesel. The raw materials for the first-generation technologies vary depending on local conditions.

In Brazil, ethanol production is based on sugarcane, whilst in the United States, corn is commonly used as a raw material. In Europe, the focus has been on the production of biodiesel, particularly from rapeseed oil, or renewable diesel from e.g. palm oil using a new processing approach called NExBTL or Ecofining.

Biofuel plants based on first-generation technologies compete with the food chain for raw materials. These technologies offer good—sugarcane in Brazil—or limited—wheat-based ethanol in Europe—benefits in greenhouse gas reduction. In contrast, the non-food second generation biofuels offer significantly higher green house gas reductions than the first generation biofuels.

Yet, converting ecosystems to biofuel crop cultivation is also seen to result in a net increase in carbon emissions, irrespective of the technology used for fuel production.

Woody biomass has great potential as a raw material for second-generation biofuels.

Shut

ters

tock

42

Shut

ters

tock


Biofuels - A global issueSome recent Biofuel projects with Pöyry involvement

Fairmont, USA

Anhui Province, China

Freiburg, Germany

Sao Paolo, Brazil

Norrköping, Sweden

San Carlos, Philippines

Cartagena, Spain Adana,

Turkey

Gyor, Hungary

Clatskanie, Oregon,USA

Minas Gerais, Brazil

Pará, Brazil

Amapá, Brazil

A factor that might work against the production of biofuels from woody biomass is the current use of biocomponent-containing side streams as an energy source in pulp mills.

Tipping the scale in the other direction are novel, innovative ideas based on biorefinery concepts wherein wood is fractionated not only into pulp, bark, and black liquor, but also into a variety of compounds including biofuels.

This biorefinery concept is nothing new: the Mänttä sulphite mill was producing pulp, paper, ethanol, animal feed protein, and energy in the 1980s.

Pöyr

y

Pöyry is a global consulting and engineer-ing firm focusing on the energy, forest & chemical industry and infrastructure & en-vironment sectors. The company delivers solutions covering the entire value chain

from biomass to products.Services provided by Pöyry include

forecasts for future business scenarios, analyses of opportunities and risks in the biofuels business, evaluation of raw

material sourcing strategies, recommend-ations for the best technical solutions, analyses of optimal production concepts, and engineering from feasibility studies to EPCM implementation.

produced ethanol from straw via enzymatic hydrolysis, but is already looking to use wood-based raw materials.

In Europe, the Swedish firm SEKAB steam explodes and acid hydrolyses wood chips to produce ethanol, and, in Finland, UPM is conducting research to produce ethanol from waste paper, including de-inking waste sludge.

Huge markets

Political decisions that have already been taken around the world will create multibillion dollar markets for biofuels in the very near future. The EU has already made an agreement on a binding target of more than 20 billion litres for ethanol and over 20 billion litres for biodiesel/renewable diesel in 2020. However, the EU targets have recently come under heavy fire from both several Member States as well as environmental groups.

The US Energy Act requires the production of 136 billion litres of biofuels, of which over 50% should be second generation, by 2022, while China intends to produce 2.5 billion litres of ethanol—of which 1.5 billion should be cellulosic—by 2010. The huge potential global markets create pressure on land availability and allocation between food, fuel, and fibre.

Converting forested areas into cultivable land would greatly increase CO2 emissions. Therefore, in the near future, the conversion of sustainable non-

food raw materials and waste streams into liquid biofuels is the only way to reduce transport-related CO2 emissions.

Sustainable renewable energy is a two-edged sword: should the raw material or process stream be combusted or converted into other products? In other words, should the CO2 be released into the atmosphere during energy production, or should the carbon be bound into products? The answer is not self-evident and, for example, CO2 emission taxes or trade can change the equation rapidly.

Rivalry with BiorefinerySince then, kraft pulping has prevailed and the size of pulp mills has increased more than ten-fold; it may be harder to incorporate multiproduct ideas into these giants.

Examples of more recent biorefinery concepts are those of Lignol in Canada and PureVision in the USA. Both have the lignin market in sight. Lignol is starting up a biorefinery where second-generation ethanol is produced as a side stream from high-purity lignin production. Many more concepts and approaches are also being explored and developed.

New solutions for transportation may also arise through the increasing use of plug-in-hybrids, electric drives and more efficient co-production of energy and fuels; some still consider hydrogen-based transport as the ultimate solution.

Dr. Ilkka Virkajärvi is Senior Process Specialist, Dr. Marita Veringa Niemelä Vice President

Biofuels, and Dr. Petri Vasara Principal at Pö[email protected]

[email protected]@poyry.com

Pöyry and the biofuel business

Recent Biofuel projects with Pöyry involvement


Sim Finland specialises in manufacturing products for care of sensitive hair and skin. They also manufacture these products for their private label customers all over the world. Si

m F

inla

nd O

y, S

im S

ensi

tive


Cosmetics, Toiletries, and Detergents

Strong Sales of cosmetics, toiletries, and detergents continued the positive

trend shown in 2006. The sector had another year of strong growth.

Total sales of the members of the Finnish Cosmetic, Toiletry and

Detergent Association grew more than 4% to reach €605 million.

Eeva-Mari Karine

Cosmetics and toiletries were again major driving forces for growth of total sales. Sales of this sector achieved a growth of almost 5%, generating sales of €410 million. However, although cosmetics had another strong year it seems that growth has started to slow down, as the general economic situation in Finland also affects the consumption of beauty products.

Sales of consumer washing, cleaning, and maintenance products achieved a small 2% rise in 2007. It appears that this market is quite mature. Changes in sales occur mainly only on the category level and new innovations can boost the sales of specific product categories, but as a whole the market is quite stable.

Institutional and industrial (I&I) washing and cleaning product sales grew by only 2%. Sales of other technochemical products, such as pesticides, air fresheners, and car care and maintenance products provided a positive surprise with almost 9% growth.

Products manufactured in Finland accounted for 19% of total sales, ranging from 14% for washing and cleaning products as well as cosmetics and toiletries, to 49% in institutional and industrial products.

Challenging I&I market

The institutional and industrial sales value in 2007 was €74 million and saw a growth of approximately 2%. The market increased more slowly in Finland than in Europe, which grew almost 3% (total value €6.5 billion).

The I&I market is very challenging, as cleaning and washing methods have changed significantly and the surface materials used in modern buildings need different cleaning techniques than previously. The developments in these areas have a major impact on the demand for detergents.

Additionally, the customers of this sector have changed over the years–they have become more demanding and expect to get continually improving service in addition to good and effective products. Purchasing has also become more professional, which means that the buyers know more about products and they demand more.

New legislation, including Reach, also affects the market. The changes in legislation mainly create price pressures for manufacturers and importers. The increasing prices of raw materials also have an impact on end product prices.

At the product level, ready-to-use

Domestic sales of cosmetics, toiletries and detergents in Finland in 2007.Net sales value, in million euros

Product group Domestic products

Importedproducts

Total sales Change %2007/2006

Cosmetic and toiletry products 57 353 410 4.9

Household washing, cleaning and maintenance products

13 79 92 2.2

Institutional and industrial washing, cleaning etc. products

36 38 74 1.9

Other technochemical products 7 22 30 8.7

Total 113 492 605 4.3

products are becoming more popular. Moreover, there is a vogue for products that have less impact on the environment. Green consumption is clearly rearing its head as a factor that needs to be considered by producers.

In general, greater hygiene awareness, linked to people’s increased focus on their general wellbeing, has been important in driving the sales of I&I products steadily in recent years and this growth is expected to continue in the future.

Household marketsteady

The market for household washing, cleaning, and maintenance products has been quite stable for many years now. In 2007 it totalled €92 million and experienced 2% growth.

New product launches can affect the

Growth

Continue


Finns have become increasingly interested in cosmetics and some

cosmetic products are now considered to be essentials. Consumers are becoming more and more sophisticated in their demands. Therefore, cosmetics continued the strong performance shown in 2006.

The Finnish cosmetics market differs from the European markets. While an average European tends to spend more money on skin care, a typical Finn spends more on hair care products. Finns, for example, dye their hair more often than other Europeans.

Hair care had a 33% market share in Finland (vs. 23% in Europe) and was the largest single product category. 2007 was also the first year when the sales of

In September 2007, Transmeri opened a new factory and logis-tics centre in Vantaa, Finland. This very modern centre enables efficient raw-material manage-ment and production, as well as faster service for customers.

Finnish Cosmetics Market Differs from European Market

professional hair care products exceeded retail product sales. Shampoos were the only products that were sold more in retail chains than in hair salons.

Skin care was the second largest product group (27%) in cosmetics and it showed growth of more than 9%. Again, this growth was driven by anti-ageing products and products sold through pharmacies. In anti-ageing there are two important consumer age groups: the 50+ group and the 20-to-30 year old group.

In Europe, money spent on cosmetics is divided more equally between different product groups: Perfumes and fragrances 15%, decorative cosmetics 12%, skin care 26%, hair care 23% and toiletries 24%.

In Finland the lowest proportion is

spend on perfumes and fragrances (5%) and the greatest amount on hair care (33%). Decorative cosmetics accounted for 16%, and toiletries for 19%. The low consumption of fragrances is largely due to culture and the fact that there is no established fashion for wearing fragrances. In other product groups, many Finns will choose a fragrance-free product if one is available.

The consumption of cosmetics and toiletries has started to slow down a little. However, no dramatic downturn is expected in the near future. Average per capita expenditure on these products currently stands at €151.

Tran

smer

i Oy

demand for some products temporarily but as laundry detergents, for example, are essentials, the sales of these products remain quite constant, and in 2007 there were no major changes.

One major event was the launch of super-concentrated liquid fabric detergents, and in the dishwashing detergent sector, machine dishwashing tablets sold especially well– consumers find them easy to use because they are pre-dosed.

These two trends show that consumer interest in environmental issues and easy housekeeping is making them choose

concentrates and pre-dosed detergents more often today.

Exports starting to recover again

Exports started to recover again in 2007, and were valued at €60 million, up 5% on 2006. This was mainly due to a 5% rise in cosmetic and hygiene product exports, which accounts for approximately 84% of the total value of the sector’s product exports.

Imports totalled €492 million, up 4% on

2006, and accounted for 81% of the total domestic sales of cosmetics, toiletries, and detergents.

The writer is the Coordinator of the Finnish Cosmetic, Toiletry and Detergent Association.

[email protected]


Mia Bengtström and Sirkka Aaltonen

As a sector, the pharmaceutical industry is extremely dependent on effective patent protection. In order to invest from one-half to one billion euros in the development of a new medicine, pharmaceutical companies need to be sure that they can recover their investment through sales of the medicine while it is protected by an exclusive patent, and before generic medicines enter the market.

In Finland, the patent protection of pharmaceutical substances was quite limited until 1995. Finland was the last country in the EU to pass legislation allowing applications for a more comprehensive product patent, effective as of 1 January 1995.

Considering the long span of time that passes from the filing of the patent application to the introduction of the medicine to the market, it is only recently that products covered by a product patent have started to emerge on the market.

Competition fromgeneric substitutes

In Finland, the majority of the medicines that are under patent protection still only have the weaker analogy process patent. The analogy process patent can be bypassed by using another manufacturing method, and the product can get a marketing

Pharmaceutical Industry Challenged by

Poor Respect for Patents

Pharmaceutical research

investment in Finland

is jeopardised by poor

respect for innovations

and patents. The majority

of medicines currently

on the market only have

the weaker analogy

process patents.

Mat

ti Su

lant

o

47


authorisation. Possible patent disputes need to be solved in court afterwards.

In 2003 legislation promoting the use of generic medicines, generic substitution, was introduced. Since then, several original medicines under patent production have faced competition by generic substitutes too early.

This autumn, a governmental bill on reference pricing of medicines will be debated by the Parliament. The bill proposes that expenditure on a particular medicine is only reimbursed to the patient according to the most inexpensive option.

Moreover, it is suggested that medicines protected by an analogy process patent, now excluded from the generic substitution scheme, should be included in it as well as in the price reference system. This could seriously undermine the rational of patents as stimulus for innovation.

The value of innovations must be taken into consideration when introducing various cost containment measures. Therefore, medicines with a valid analogy process patent should be left outside the generic substitution and the reference price system.

Since patents are vital for a research-based industry, respect for patents by national authorities is one factor taken into consideration when decisions about the

Towards ImprovedDrug DevelopmentTo resolve escalating, unsustainable drug development costs and the high failure rate and low number of new medicines, the pharmaceutical industry was challenged by the European Commission (EC) to identify bottlenecks to pharmaceutical innovation where R&D is the key.

In agreement with key patient groups, regulators, and clinical and academic researchers, the industry responded by identifying four areas: predictive safety and efficacy, knowledge management, education and training.

This resulted in the Innovative Medicines

The research-based pharmaceutical in-dustry contributes to medical progress by turning fundamental research findings into innovative treatments; virtually all medicines and vaccines presently in use were developed by the pharmaceutical industry.

The pharmaceutical industry’s successes in research and development of new medicines have helped the world in the fight against serious and sometimes fatal diseases such as smallpox, tuberculosis,

Initiative (IMI), a Joint Technology Initiative between the EC and the European Federation for Pharmaceutical Industries and Associations (EFPIA).

The expected outcome of IMI is improved drug development processes: better prediction of safety and efficacy, increased R&D activities in Europe, better availability of required research competencies and, most importantly, faster access to new therapies for patients. All pharmaceutical companies and academic research groups in Europe can participate in IMI.

An R&D Driven High-Tech Industry

polio, cancer, nervous disorders, stomach ulcers, asthma and HIV-AIDS.

In addition to the medicines themselves, the pharmaceutical industry also provides valuable information on the appropriate use of medicines.

While the pharmaceutical industry has a significant impact upon the daily lives of citizens, it also accounts for a large proportion of Europe’s GDP. Europe’s pharmaceutical industry produced a trade

surplus of €44 billion in 2006. According to the EC, the pharmaceuticals

and biotechnology sector has the second-highest level of investment in R&D after Automobiles and Parts in Europe. About 5% of R&D personnel in the EU work in pharmaceutical research units.

In Finland, pharmaceutical R&D personnel in 2007 was 1,490 persons, which is over 23% of total personnel in the 62 PIF member companies.

R&D of new medicines is

lengthy: 12—13 years from the syn-•thesis of the molecule to a medicine on the market

costly: development costs for one •marketed medicine are estimated to range from $550 million to $970 million

risky: out of every 5,000 substances •synthesised, only one will become a marketable medicine. In addition, only three out of ten medicinal products recoup their development costs.

country of research and especially about the allocation of additional resources are made.

This is a challenge for Finland.

Key role in innovation capability

It is vital to raise awareness that pricing

and patent protection play a key role in the pharmaceutical industry’s ability to innovate. A precondition for robust drug development is a solid market.

In Finland the growth rate of medicine sales has varied strongly since generic substitution came into force. In 2007, medicine sales grew by 6.3% at wholesale

49

Thanks to clinical trials, Finland remains at the forefront of pharmaceutical develop-ment and medicine.

During the last ten years the number of ongoing clinical trials varied per year from just under 400 to over 500, and the number of participants in the trials was 32,000 to 61,000. Of the total of 459 trials for 2007, the most active sector involved nervous system medicines, with 115 trials, followed by 104 trials for cancer medicines.

In 2007, about 49,000 participants took part in trials, with the majority (31,840) participating in vaccine trials. The numbers in other trials were also considerable, with 3,510 participants in trials for cardiovascular disease medicines, 2,850 in gastro-intestinal and metabolism disease trials, 2,720 in cancer and immune response disease trials and 2,110 in nervous

Pharmaceutical R&D Investments in Finland, € million prices to reach €1.8 billion.In the future, introduction of the reference

price system in Finland will have a great influence on the functioning of the Finnish pharmaceutical market.

The focus on the price of medicines should be shifted to the benefits medicines bring and the overall costs of illness. New pharmacotherapy allows for less expensive outpatient care, keeps personnel at work and lowers sickness allowances and pension costs. Thus, new pharmacotherapy can be a solution to health care cost problems, not just a health care cost item.

To estimate costs versus benefits of pharmacotherapy, the Nordic Healthcare Group was commissioned by Pharma Industry Finland (PIF) to do a series of studies on overall costs due to diseases using a productivity economics approach. The reports on Rheumatoid Arthritis and Schizophrenia were published in 2007, and that on asthma in 2008.

Pharmacotherapy a solutionto health care costsAccording to the asthma study, the overall costs due to asthma in 2005 remained at the 1987 level, although the general cost level of health care showed a 30% increase in real terms, and the number of patients diagnosed with asthma has almost tripled.

The productivity economics approach allows us to make the theoretical calculation that the overall costs for the treatment of asthma would have been 137% higher than the actual costs in 2005 had there been no change in the treatment of asthma since 1987.

The asthma study shows that medicines used correctly constitute one part of the solution to health care cost problems. Development of pharmacotherapy has meant an investment in health care and in the functioning of society, especially regarding treatments that allow people to continue to be productive members of the workforce.

The writers are Senior Advisers at Pharma Industry Finland.

email: first name.last [email protected]

system disease trials. Children have participated in extensive

vaccine trials focusing, for example, on the Rotavirus, Varicella, Influenza and Human Papillomavirus vaccines.

The health of the trial participants is followed very closely both through examinations and laboratory tests. Moreover, the trial subjects get free medication, worth about € 50—70 million a year.

Clinical trials employ highly educated personnel, about 560 of them alone in the approximately 35 member companies of Pharma Industry Finland. Every year about € 100—150 million is spent on clinical trials and almost € 250 million in total on pharmaceutical R&D. Total pharmaceutical R&D expenditures have shown a clear growth trend since 2004.

References and further information:www.pif.fi

www.imi-europe.org

www.efpia.eu

Matthias Evers, McKinsey at the Annual DIA meeting March 2007.

European Commission (2006). The 2005 EU Industrial R&D Investment Scoreboard, Luxembourg.

Wholesales of medicines by therapy group in 2007

A Country ofClinical Trials



Kari Teppola

Globalisation has had quite an impact on the Finnish plastics industry. High-tech products, such as technical components and packaging calling for high-speed production and local expertise, continue to give the industry a strong competitive position, however.

Some 600,000 tonnes of plastics are produced in Finland annually, mainly by

Small, But Very Much on the Ball The Finnish plastics industry

has seen numerous changes in

recent years, as a result of grow-

ing globalisation and higher oil

prices. Mergers and acquisitions

have shaped developments

extensively, but now the industry

is beginning to move ahead again.

three large companies: Borealis Polymers, which produces polyolefins; StyroChem Finland, which produces polystyrene; and Ashland Finland, which produces composites. All of these originally began life as part of Neste and are still located at Porvoo, but are now foreign-owned.

There are around 20 other plastics producers, specialising in areas such as specialty polymers and polymer additives. The industry as a whole generates net sales of over €1 billion a year and employs over 2,000 people.

There were a number of fears that the influx of foreign ownership would see production shift overseas, but this has not happened. Only one plastics production plant has been shut down in Finland, and the country’s other plants are now in a stronger position today than they were before.

A dynamic converting sector

Conversion is an integral part of the Finnish plastics industry. The majority

of output takes the form of intermediates, capital goods, and components used by other industries. Only an estimated 15% of output finds its way directly into consumer products.

Around 500,000 t/a of plastics are used in manufacturing in Finland, which is comparable to Central European levels in proportional terms. Around half of this total is processed into packaging for the food industry. Beverage bottles designed for post-use recycling into other plastic products are one of the latest advances to be made in this area and have proved very popular, much more so than originally projected.

Around a quarter of plastics are converted into building products, such as pipes and floor coverings.

Technical products, such as machine parts, represent an important part of the Finnish plastics industry, but account for only around 10% of plastics usage. These products are often very small, physically, but have a high value-added content compared to their relatively low level of raw material input.

Plastics Industry

Juha

Rah

kone

n

Borealis Polymers has launched a pro-gramme to attract new young talent into the industry.


There are around 600 plastics converters in Finland today, mostly small and medium-sized businesses. There are a few large ones, however, with net sales of over €1 billion a year. Overall, plastics converters employ in excess of 12,000 people and generate more than €2 billion a year.

Plastics converters employed close to 15,000 people as recently as a few years ago, but a number of major customers, particularly in the electronics industry, have relocated production overseas. Some major converters have been forced to transfer production to the world’s rapidly growing, low-cost labour markets.

Machinery manufacturing on the increase

Production of injection moulding machinery and other equipment has been concentrated in a few major countries for some time now. Despite this trend, production of plastics machinery and related equipment in Finland is growing and expanding into new application areas, such as pipe extrusion and liquid food packaging.

The more than 50 companies in the Finnish tool manufacturing industry are closely linked to the plastics business. Moulds used in injection moulding lines are their single most important product. There are around 150 companies involved in injection moulding in Finland, with close to 2,000 injection moulding machines. Although they are used to sourcing their moulds from abroad, Finnish suppliers have the advantage of short logistics distances.

Building on advantages like this, the plastics industry and tool manufacturers have increased their cooperation in recent years, through such things as joint seminars and similar events.

Plastics manufacturing Plastics converting Plastics machinery manufacturing

Borealis Huhtamäki KWH Technology

StyroChem Uponor Extron

Ashland Wihuri Elecster

Premix KWH Purso Tools

Rani Plast Mecanor

Bemis Conenor

Suominen

and 30 other companies and around 600 small and medium-sized companies

and 50 other companies

Personnel: 2,043 Personnel: 11,873 Personnel: 1,000

Net sales: €1.296 billion

Net sales: €2.645 billion

Net sales: €100 million

The Finnish plastics industry in 2007

Total personnel: 15,000 • Plastics production: 650,000 t/a • Plastics conversion: 500,000 t/a

The Finnish ModelFinland accounts for something over 1% of the EU’s GDP and under 0.5% of world production. If it is to retain its current standard of living, Finland needs to concentrate on areas with clear and rapid development potential in terms of products, systems, and production methods, and where it can offer a clear relative advantage compared to its competitors.

New technological applications offer a lot of potential here, and Finland has

Optimistic about the future

The Tampere University of Technology, with financial support from the Academy of Finland, recently launched a Ph.D. programme aimed at giving Finland a number of new high-level specialists in polymer and polymer-based materials processing.

The launch of the programme, which will run until 2011, shows that the academic world continues to believe in the future of Finnish plastics. The industry itself is also optimistic about the future and keen to invest.

Around 30 new plastics companies are set up annually, highlighting the ongoing conviction that plastics have a lot to offer in terms of competitiveness compared to conventional materials and that local know-how and business skills are capable of ensuring that Finland will continue to have a successful plastics industry into the future.

The writer is Managing Director of the Finnish Plastics Industries Federation.

[email protected]

been particularly successful in developing mobile communications technology, for example. Finnish engineers have an excellent reputation for innovation and the country is well-placed to pilot new products and systems on a national scale. Finland has a population of only something over five million, which means that systems can be easily tested before introducing them in larger markets.

The Finnish plastics industry is keen to take advantage of these benefits, focusing less on economies of scale and more on economies of scope.

Juha

Rah

kone

n

Schoolchildren studying some of the materials Wipak uses to produce its food and pharma-ceutical packaging.


A Normal Year in the

Rubber Industry

In the Finnish rubber industry, production

volume is still growing. Despite rising raw

material and wage costs, there is faith in

the future, manifested by investments

domestically and abroad.

Training and Educationon a Positive TrackTraining and education in the Finnish rubber industry took several steps forward during 2007 and the beginning of 2008.

The first textbook on rubber technology ever published in the Finnish language was written by Mr. Timo Laurila, the Site Manager of Stowe Woodward Finland. Published by the Finnish National Board of Education, the book was well received and clearly meets the need for a source of basic learning material at different levels of education.

Another significant step was the completion of VERT, Virtual Education in Rubber Technology, a European Union-financed international project which produced web-based learning materials in rubber technology.

Finnish participants in the project were Nokian Tyres Plc and Tampere University of Technology. Other participants were from Slovakia, the Netherlands and Sweden. Tampere University of Technology is responsible for the use of these materials in Finland.

Vocational education in rubber products manufacturing has been offered in Finland by one institution, Vammala Vocational College, since autumn 2000. With the exception of one year, a new class has started every autumn since then. The graduated students have been employed by the local rubber industry.

New classin Nokia

Another school, Pirkanmaa Vocational Institute, will start a class in rubber technology in the town of Nokia in August 2008. The biggest employer in the industry is located in Nokia, and a significant share of the workforce is nearing retirement, so there is a definite need for well-educated newcomers.

The continuation of university-level education in elastomer technology in Finland has also been assured. The first professor in elastomer technology retired early in 2007, and his successor, Dr Jyrki Vuorinen was nominated in the spring of 2008. The title of his professorship is Elastomer Materials, Polymer-based Multi-materials and Composite Structures, with Emphasis in Industrial Applications.

The requirement for adult education in rubber technology to be based on an examination in the form of a work performance assessment was renewed in close cooperation between authorities, learning institutions and industry. Starting this year, the three entities involved will begin re-formulating the requirements for vocational education in rubber technology.

Cooperation of all parties involved has been excellent on all levels. The industry considers this very important, because it is important that the graduating students have acquired skills needed by companies. The companies have also participated in the procurement of equipment for schools and by offering jobs for on-the-job learning and employing summer trainees.

Tuula Rantalaiho

The production volume of the Finnish rubber industry continued its steady, moderate growth in 2007. Tyre production increased by almost 7% and that of general rubber goods by more than 3%. There are, however, some worries concerning the future, especially regarding availability and costs of raw materials.

Collective agreementsrenewed

Based on an agreement between the Rubber Manufacturers’ Association of Finland and the Chemical Industry Federation of Finland, effective from the beginning of 2007, industrial relations for the rubber industry are dealt with by the Chemical Industry Federation.

The collective agreements for the rubber industry, due to be renegotiated by the end of September 2007, were negotiated early in the summer of 2007, immediately after the negotiations of the contracts of the chemical industry. This was done for two of the rubber industry’s three contracts, those for production workers and for electricians.

The contract for salaried employees was negotiated and renewed in September 2007. All the new contracts are in line with those of other industries, and in force until early 2010. The industry was quite satisfied with the fast, trouble-free negotiating round and the long contract period. The contracts contain more locally-negotiated elements of agreement than previously.

52

Rubber linings made by Kumijaloste have to meet demanding conditions, such as sea water.

Kum

ijalo

ste

Oy

Reach Increases WorkloadThe rubber industry uses hundreds of different types of chemicals. ETRMA, the European Tyre and Rubber Manufacturers’ Association, has collected lists of substances used by its members. The list of chemicals used by general rubber goods producers contains almost 1,100 different

substances. This, of course, means a major workload when it comes to dealing with Reach, the new European chemicals legislation.

The rubber industry’s role within Reach is mainly that of a Downstream User, but some companies also import raw materials

themselves from outside of Europe. This means that they are responsible for registration when the volume and other requirements for registration are met.

In the role of a Downstream User



Nokian Tyres Plc produces heavy tyres for vehicles which are often used in difficult terrain.

Nok

ian

Tyre

s Pl

c

there is also the burden of ensuring that all raw material suppliers perform their responsibilities as registrants and register the uses of their customers so that continuous availability of all chemicals is guaranteed.

It is also feared that the testing and registration costs of Reach will cause increased raw material prices, which will be difficult to transfer to higher end-product prices.

Oil palms or rubber trees?

Rubber products are made of compounds which consist of one or more rubber types

and several chemicals to fine-tune the properties of the final product. About 42% of rubber raw material is natural rubber obtained from rubber trees grown in warm climate areas of the world, mainly in South-East Asia.

Certain actors in the rubber industry have been predicting a looming shortage of natural rubber for a number of years. So far this has not occurred, although storage levels have varied quite significantly.

Now there are two factors which might decrease the availability of natural rubber on world markets. One is the rapidly increasing consumption of rubber in China, based on the growing economy and especially increasing vehicle production.

Higher wage levelsRising raw material costs are not the only increasing cost element for the Finnish rubber industry. The newest wage statistics show that the wages of rubber industry workers rose more than those of all industrial workers during the period December 2006–December 2007.

The other factor is that farmland in South-East Asia is required for the growth of oil palms which are needed for biofuel production. As in the case of oil palms, the opinion has been expressed that rubber trees also occupy farmland which would be needed for growing food.

In 2007, natural rubber production decreased in Malaysia, Thailand and India, but production increased in other countries, which balanced the situation.

Increasing oil prices have caused the price of synthetic rubber to increase. Several rubber chemicals are also made from petroleum, which means that world oil prices are of great significance for the rubber industry.

In the rubber industry the increase in the hourly wage for non-overtime labour was 5.1%, whereas in all industries it was 4.1 %. The wage level in the rubber industry remained about 8% higher than that of all industries.

Despite increasing costs, the Finnish rubber industry showed its confidence in the future by investments worth more than

35 million euros domestically in 2007. The companies also continued their activities in production plants in other countries, mainly in Russia and China.

The writer is Managing Director of the Rubber Manufacturers’ Association of Finland.

[email protected]

(from page 52)

Everything is set! Together with Medicon Valley Alliance andSwedenBio we are proud to present the most substancial part-nering event ever with all the important players from the Scan-dinavian life science industry. You will meet national andregional clusters, Pharma and top executives from the mostexciting organizations and institutions. Not to mention delega-tes from all over the world. In 2008, BioTech Forum share thefloor with both ScanLab and Nanotech Northern Europe. Alto-gether the three events add a wider dimension to the fair aswell as new categories of visitors.

So, take the first step and sign up at www.biotechforum.org.

Welcome to BioTech Forum

worldwide partnering

event.

Arranged by: Bella Center Copenhagen and Stockholm International Fairs Adress: Center Boulevard 5, DK-2300 København, Phone +45 3252 8811, Fax +45 32519636

AGA’s production facilities in Kilpilahti serve liquefied gas customers all over Finland.

Good and Bad

Carbon Dioxide One of the most commercially attractive technologies for

capturing CO2 emissions appears to be oxyfuel. In Finland and

the rest of Europe, there are a number of projects under way to

further develop and test this technology.

Aila Weaver

The oxyfuel technique involves burning coal in pure oxygen instead of air. This results in a nitrogen-free flue gas rich in CO2 that can be purified, compressed and stored for onward transportation by ship or pipeline to a final disposal site for the CO2.

Other industrial processes can also generate large amounts of carbon dioxide, and industrial gas companies have been working on recovering carbon dioxide from concentrated sources for many years.

In Finland, such processes include recovery of CO2 from hydrogen production, from alcohol fermentation and from calcium chloride production.

The recovered CO2 has been sold after purification and liquefaction for various industrial uses, for example, for food

Reach and Industrial GasesFor industrial gas companies, the preregistration process for chemical substances is less complicated than for some other chemical companies.

According to Annexes IV and V of the Reach regulations, gases or gas mixtures of oxygen, nitrogen, argon, carbon dioxide, hydrogen, LPG, natural gas, helium, krypton, neon and xenon are exempt from the registration process since they are naturally occurring.

Also, gases used for food and medical purposes are exempt since their registration is covered by other regulations.

However, some gases need to be registered, such as acetylene, carbon monoxide and nitric and nitrous oxides. Also, the lime slurry by-product of acetylene production needs to be registered.

Aga

manufacturing and brewing, pH control for process water, wastewater and drinking water, various cooling purposes, inerting and industrial welding purposes.

New CO2 applications are being introduced all the time, one of the newest being CO2 cooling in food delivery trucks which normally would use noisy cooling machines powered by diesel.

Odour controlwith oxygen

Bad odours from wastewaters are often a nuisance for people living close to long sewer lines. These long sewers are becoming more common since the trend is to centralise communal wastewater treatment to bigger treatment plants.

The bad odour is caused by hydrogen


IndustrIal Gases


Good Business YearAfter some years of stagnant growth, the gas business in Finland took off in 2007. Market growth is usually in the single digits, but last year the market grew by more than 10%.

The highest growth was found in the Manufacturing, Metallurgy and Chemistry customer segments. The order books of Finnish companies were full, which was a reflection of demand. There was even a temporary shortage of products in some product groups, which has not been the case for the last 20 years.

Major investments

Oy AGA Ab acquired the St1 propane cylinder business and became the market

sulphide formation after oxygen has been depleted from water due to bacterial activity. Hydrogen sulphide is also a health hazard for people and highly corrosive to structures.

These problems can be simply avoided by keeping the wastewater aerobic with pure oxygen injection in the pump stations.

Similar odour problems caused by hydrogen sulphide can be found in the primary treatment basins of paper mills, and the addition of oxygen is often a very good solution to deal with these problems. Several paper mills use pure oxygen for this purpose.

The writer is a Safety, Health and Environment Specialist at AGA.

[email protected]

leader in the cylinder propane market in Finland. This acquisition included a filling station in Uusikaupunki, and 21 employees were transferred to AGA in the deal. The takeover of operations took place in February 2008.

Polargas’ fifth air separation unit went on stream in July, 2007 at Rautaruukki in Raahe. The capacity of the plant is some 850 tonnes of oxygen per day.

Woikoski invested in a dry ice pro-duction unit in the CO2 recovery plant at Kokkola, which went on stream in the beginning of 2007.

Pauli ToiviainenThe writer is Vice President,

Industrial Gases Finland at [email protected]

ORION-FARMOS TUTKIMUSSÄÄTIÖN APURAHAT VUODELLE 2009 julistetaan haettaviksi Apurahat myönnetään lääketieteen, eläinlääketieteen, farmasian sekä niihin liittyvien luonnontieteiden, kuten kemian ja fysiikan, aloille

1) nuorille tutkijoille (ei väitelleille) tieteellistä tutkimustyötä varten (suuruudeltaan enintään 5 000 euroa) sekä

2) muutama apuraha äskettäin väitelleille tutkimustyön jatkamiseen (suuruudeltaan enintään 25 000 euroa).

Apurahoja voidaan jakaa myös ulkomailla tehtävää tutkimustyötä varten. Säätiö ei jaa varsinaisia matka-apurahoja.

Hakemuslomakkeet ovat elektronisessa muodossa Orionin kotisivulla www.orion.fiHakemukset suositellaan täytettäviksi elektronisesti. Liitteitä ei hyväksytä.

Hakijan tulee tulostaa hakemuksensa ja toimittaa se Säätiölle kahtena kappaleena: Orion-Farmos Tutkimussäätiö Hallitus PL 65, 02101 Espoo puhelin: 010 4261

Hakuaika päättyy 15.9.2008 (postileiman päivämäärä). Päätökset apurahojen saajista tehdään vuoden 2008 aikana ja myönnetyt apurahat maksetaan saajan tilille ennen vuoden loppua.

Numeron 6/2008 osateemana

Tutkimus, laboratoriot, mittaukset

Ilmoitukset Kemia-lehdessä huomataan!

Varaukset ja lisätietoja: Myyntipäällikkö Arja Sipilä puh. 040 827 [email protected]

58

Markku J. Lehtinen

As metal prices continued to rise, so did a parallel interest in non-metallic raw materials, and important business acquisitions were realised. The high consumption growth rate in China was reversing the trade of industrial minerals when China imposed export taxes on some of its critical raw materials.

Towards Changes

Industrial Minerals and Rocks

The year 2007 was a period of

transition in the world’s indus-

trial minerals business. The

recent U.S.-born bank crisis has

also impacted Europe, while the

economies in China, India, and

Russia have continued their rapid

growth, increasing global compe-

tition for strategic raw materials.

global demand of many important agricultural products and fertilizers, when correspondingly the supply of P2O5 products has not been increased and the phosphate rock supply even reduced, was the incentive for Yara International to acquire Kemira GrowHow (KGH).

Through KGH, Yara now owns the Siilinjärvi mine, but to expand its raw materials base, Yara is also evaluating the feasibility of starting to mine the Sokli phosphate deposit at Savukoski, east Lapland.

The global talc business was also hit by changes. In September 2007, Omya sold its fully owned Mondo Minerals to a European mid-market private equity firm, HgCapital. In October, Belvedere Resources/Finn Nickel bought the Luikonlahti talc-nickel concentrator from Mondo.

On 19 June 2008, Nordic Mining completed the acquisition of 68% of the

Many producers in the western world will welcome a continuation of this trend. Rapidly rising energy costs and emission regulations also forced industrial minerals companies to search for more cost-effective energy sources and environment-friendly processes.

In 2007, the total ore mining in Finland accounted for 20.2 million tonnes (2006: 19.8 Mt), of which the industrial minerals and industrial rocks (according to the Geological Survey of Finland’s classification) amounted to 16.3 million tonnes (16.0 Mt), 80.6% (80.9%) of all ore mined. Of this, the industrial rocks accounted for 457,147 tonnes (2.8%, 2006: 1.9%).

Importantacquisitions

The industrial minerals sector experienced important acquisitions. The rising

Aerial photograph of the Länttä lithium ore deposit. Spodumene pegmatite outcrop is visible near the main road.

Kel

iber

Oy


Finnish company, Keliber, which in 2010 plans to open the first spodumene mine and a 6,000 tpa of LiCO3 production at Länttä in Ullava, and Kaustinen.

In addition to high purity LiCO3, the by-products of the advanced process will include columbite and quartz-feldspar concentrates, synthetic zeolite (analcime), and aggregates. Biogas will be utilised in the process. The fastest growing markets for lithium are for lithium ion battery production.

The known ore reserves at Länttä mining concession area are approximately three million tonnes with a grade of 0.92% Li2O. The Geological Survey of Finland is exploring a potentially large lithium pegmatite province known since the 1950s. Keliber also has claims covering two other nearby lithium pegmatite bodies.

On 21 May 2008, Kemira and Rockwood Holdings agreed to form a joint venture (39/61%) consisting of Rockwood’s Sachtleben Chemie and Kemira’s TiO2 pigment businesses, resulting in a combined TiO2 capacity of 240,000 tpa.

Carbonate pigmentsincreased their share

The production of carbonate pigments, GCC and PCC, rose about 4—5%. As earlier, GCC was produced at Lappeenranta by Suomen Karbonaatti and at Förby by Omya, and a part imported from Omya’s Molde plant in Norway.

Nordkalk’s 50% ownership in the new shaft kiln of NorFraKalk, at Verdal, Norway, provides an additional possible supply of PCC lime to Finland. The Lappeenranta PCC plant of Specialty Minerals Nordic was dismantled, but the other plants of SMN, Omya PCC (Finland), and the one of Schaefer Kalk Finland, continued to operate.

The big investments by Mondo Minerals at Lahnaslampi and Vuonos went into production. With a capacity of 380,000 tpa, the Lahnaslampi plant now is the world’s largest talc plant. Talc production decreased by around 2%. Export accounted for some 45% of the talc sales. 14,200 tonnes of nickel concentrate were produced as a by-product of talc production.

The gypsum and TiO2 pigment productions of Kemira and Kemira Pigments remained nearly unchanged, 108,000 and some 125,000 tonnes, respectively. The TiO2 plant at Pori obtained an environmental permit to maximise capacity to 150,000 tpa. Of the imported paper pigments, kaolin continued to lose its market share, but still attained 1.1 million tonnes in consumption.

96.6% of all imported kaolin was from the UK (36.8%), U.S.A. (32.8%), and Brazil (27.0%). In tonnages, Brazil

declined 20%, UK 9%, and U.S.A. stayed in similar figures as in 2006. One historical milestone was attained when Imerys ceased the manufacture of paper coating kaolin in Cornwall by the end of 2007.

Chalk benefited from low paper prices and its import, predominantly from Denmark, grew to 87,149 tonnes (+242%), the highest since 2000.

The closures of Summa paper mill and some small paper machines elsewhere did not decrease the total tonnage of paper pigments consumed in Finland in 2007, which plateaued at 3.3 million dry tonnes. The results of the imported raw timber tariffs negotiations and the development of the European paper demand and prices will have a great influence on the consumption of paper pigments in Finland.

High demandin the construction sector

Construction remained at a high level, which was reflected by the consumption of mineral-based building materials.

Cement production of Finnsementti at Pargas and Lappeenranta increased 15% from 2006. The import of cement clinkers, especially from China and Thailand, rose

to 314,436 tonnes (+228%), but the import of cement fell to 357,754 tonnes (-8.8%).

Quicklime production by Nordkalk and SMA Mineral increased by 3.2%, whereas dry-processed limestone products fell by 7.1%, as also did the production of agricultural carbonate powders (-16.4%) produced by Nordkalk, SMA Mineral, Kemira GrowHow and Juuan Dolomiittikalkki.

Summed production of quartz from SP Minerals and SMA Mineral rose at least 38%. Minelco’s mica production at Siilinjärvi reached an all-time record level of 11,449 tonnes (+41.3%).

Production quantities of feldspars by SP Minerals and wollastonite by Nordkalk remained at their 2006 levels, whereas those of apatite concentrate and biotite products from Siilinjärvi, by Kemira GrowHow, fell slightly (-3.1 and -8.4%). Nordkalk launched its high aspect ratio (HARwoll) wollastonite products, which are tailor-made for the plastics industry.

Paroc Group’s industrial rock production in Finland for the manufacture of stone wool increased to 352,301 tonnes (+63.2%) with an additional 50,221 tonnes delivered to SP Minerals as a raw material for end use as glass fibre.

Ruukki Production/Mineral Products delivered from Raahe and Koverhar steel works 693,460 tonnes of slag products for building materials industry, earthworks and construction, and soil conditioning.

Furthermore, Morenia sold 315,000 tonnes of ferrochrome slag (OKTO) products from Outokumpu Chrome, Tornio, mainly for earthworks and road construction, but also for subsurface drainage materials, and as refractory materials in ovens. The pyrite concentrate production of Pyhäsalmi Mine, raw material in sulphuric acid production, was 485,780 tonnes, down 5.1% from 2006.

The writer is Senior Geologist (Ph.lic.) at Nordkalk Corp., Lappeenranta.

[email protected]

Spodumene-rich pegmatite at Länttä, Ullava. Typically flattened, prismatic spodumene crystals average 9 cm.

Production of industrial minerals and rocks, and their primary products (tonnes)

2007 2006 2005 2004Limestone and dolomite, quarried and graded 4357319 4275715 3840927 4060900Cement production 1771000 1540000 1300000 1294900Lime burnt 732900 710000 667500 690400Agricultural limestone and dolomite 549161 657000 576200 560200Limestone, ground or crushed 785136 845000 608700 649700Micronized calcite (GCC) 600000 e 575000 530000 650000Precipitated CaCO3 (PCC) 500000 e 480000 416000 470000Apatite concentrate 830989 858000 825000 838000Talc concentrate 535882 547000 509000 529000Quartz, floated and lumps 245400 169000 198200 239300Feldspar concentrates 56000 56000 52400 52500Wollastonite concentrate 16364 16200 16000 16800Mica concentrate 11449 8100 10000 9225Biotite products 57720 63000 65000 59400Crushed rocks for stone wool products 352301 215850 224000 213600

e = estimate

Mar

kku

J. L

ehtin

en


Aimo Kastinen

Domestic demand for decorative paints continued to grow in 2007 for the fourth year in succession. The growth in industrial paints was very positive for products for metal surfaces. Water-soluble products generated increasing attention in all product groups, and the long-term trend towards ‘lite’ surface coatings in construction continued.

Imports of paints and coatings increased in 2007, as did exports. However, volume and value were clearly higher for exports than imports.

Domestic demand for printing inks was positive in 2007, and consumption per capita was higher than ever in Finland. Exports were down compared to last year but were higher than imports. More than a half of domestic production was exported.

High feedstock costs, new legislation

Paint and Printing Ink Industries

Domestic Demand Hits Record High Domestic demand for paints and coatings in 2007 was at

its highest in fifteen years. On the other hand, cost increases

are putting pressure on earnings throughout the paints and

coatings value chain. Exports of printing inks were slightly

down because of restructuring in production sites. However,

due to the very high level of domestic consumption of

printing inks, growth in 2007 was still high.

at €117.2 million, an increase of some 3.5 % on 2006. Sales of industrial coatings totalled 22.4 million litres, valued at €88.0 million, an increase of 7.7 % on 2006.

Total exports of paint products, excluding putties, caulking compounds and similar products, reached 66,360 tonnes, valued at €180.4 million. The majority of these went to customers in Russia, Sweden, Estonia and Poland.

Imports totalled 31,340 tonnes, valued at

Finland’s paint and printing ink companiesThe Association of Finnish Paint Industry comprises the following member companies: Akzo Nobel Coatings, Becker Acroma, Coloria, CPS Color, Eskaro, Kemira Pigments, Lakkavalmiste, Nor-Maali, Teknos and Tikkurila. Vehicle paint importers comprise Akzo Nobel Coatings/ Sikkens Automaalit, BASF Coatings Services, ColorNet, Cora Väri, and HL Group.

Members of the Finnish Printing Ink Association are Flint Group Finland, Hostmann-Steinberg Suo-mi, Siegwerk Finland and Sun Chemical.

Che

min

d

like the Reach Regulation and VOC Product Directive, demand for new formulations and a weakening business environment are putting pressure on earnings throughout the paint and coatings sector, from raw material suppliers to formulators. The economic situation is very well understood but it is a challenge to pass additional costs on to end users.

Domestic demand high for paints and coatings

Domestic sales by the members of the Association of Finnish Paint Industry totalled 55.1 million litres in 2007, equivalent to €205.2 million in sales revenues and up approximately 5.3 % in value on 2006.

Domestic sales volumes of decorative paints totalled 32.8 million litres, valued


Consumption of paints in 1980 and 2007

02468

101214161820

1980

1982

1984

1986

1988

1990

1992

1994

1996

1998

2000

2002

2004

2006

kg per capita

Exports of paint products in 1992 and 2007

0

20

40

60

80

100

120

140

160

180

1992

1993

1994

1995

1996

1997

1998

1999

2000

2001

2002

2003

2004

2005

2006

2007

million EUR

Consumption of printing inks in 1980 and 2007

0,0

1,0

2,0

3,0

4,0

5,0

6,0

1980

1982

1984

1986

1988

1990

1992

1994

1996

1998

2000

2002

2004

2006

kg per capita

Exports of printing inks in 1992 and 2007

0

10

20

30

40

50

60

70

1992

1993

1994

1995

1996

1997

1998

1999

2000

2001

2002

2003

2004

2005

2006

2007

million EUR

€105 million, and came mainly from Sweden, Germany, France, Denmark and Belgium.

The total consumption of paint products in Finland in 2007 is estimated to have been around 17.6 kilogrammes per capita.

All the main paint and coatings formulators in Finland are committed to the Responsible Care Programme. The committed companies follow their Environment, Health and Safety performance in detail. There are in total around forty metrics, called Indicators of Performance (IoP), used to monitor any improvements. For example, production safety is followed using LTI figures (Lost Time Injuries Frequency Rate) and the number of lost work hours.

As an Environmental IoP, the VOC releases from production are relevant for the Paint and Coatings Industry. Personnel EHS training is followed by tracking the number of training courses and participants in EHS courses per total personnel. All the IoP’s show a continuous improvement.

The figures used in this article do not include those for coil coatings or powder coatings.

Domestic demand growing for printing inks

Domestic sales by the members of the Printing Ink Association increased by 24.2 % in volume and 14.1 % in value in 2007 compared to 2006, to stand at 21,350 tonnes, valued at €59.4 million. The high growth figure was partly due to domestic restructuring of the business. However, the organic growth was very positive, over 5 % in volume. Total sales of member companies, including exports, reached 33,400 tonnes.

Domestic demand totalled 24,950 tonnes, equivalent to 4.8 kilogrammes per capita.

Export volume remained high, totalling 12,050 tonnes, valued at €44.8 million, although it was slightly down compared to 2006. Russia, Ukraine, Estonia and Latvia were the major markets for Finnish exports.

Imports were up in 2007, at 13,420 tonnes, against 12,020 tonnes in 2006. Member companies accounted for 9,800 tonnes of imports. Imports in 2007 were valued at €38.3 million, commanding 54% of the Finnish market, and came mainly from Germany, Sweden, France and The Netherlands.

Data collected by the Finnish Printing Ink Association on Responsible Care Indicators showed continuous improvement in environment, health, and safety performance.

The writer is managing director of the Association of Finnish Paint Industry and the Finnish

Printing Ink [email protected]

In 2007, domestic demand for paints and coatings hit a record high.

61


ajankohtaIsta

A. Jokinen

Periaatteessa asia on yksinkertainen. Kes-kusrikospoliisi kilpailutti analyysipalvelut, joita Kansanterveyslaitos on jo 30 vuoden ajan hoitanut menestyksekkäästi. Julkisen hankintakilpailun voitti Vita Terveyspalve-lut Oy.

Asiaan liittyy tekijöitä, jotka tekevät ta-pauksesta poikkeuksellisen syttymisherkän. Ensinnäkin tarjousten ero oli hyvin pieni, vain 30 000 euroa. Se ei ole kovin merkit-tävä osuus noin 1,2 miljoonan euron koko-naissummasta. Toiseksi yksityinen kilpailu-voittaja aikoo teettää laboratoriotutkimuksia Saksassa, mikä on herättänyt epäilyksiä.

Kansanterveyslaitos kokee tulleensa tar-jousprosessissa väärin kohdelluksi, ja se on valittanut päätöksestä markkinatuomioistui-meen. Kanne perustuu suurimmaksi osaksi siihen, että laitos ei katso kilpailijan täyt-täneen tarjouspyynnössä esitettyjä laatukri-teerejä.

Tapauksessa on kyse myös alan koulute-tun väen työllisyydestä. Kansanterveyslai-tos joutuu tutkimusprofessori Jouko Lönn-qvistin mukaan irtisanomaan laboratorios-taan noin kymmenen henkeä, mikäli oikeus tuomitsee jutun vastapuolen hyväksi.

Kiista koskettaa koko alaa. Osapuolet ovat samaa mieltä siitä, että keskusrikospoliisin hankintapäätöksellä voi olla vaikutuksia ko-ko julkisen sektorin laboratoriotoimintaan.

Vaikka selvitysmies Timo Hirven rapor-tilla ja rattijuopumusten rikostutkinnalla ei pitäisi olla minkäänlaista asiayhteyttä, monet pitävät tapausta käytännössä alku-soittona julkisen sektorin laboratorioiden uudelleenorganisoimiselle tai ulkoistami-selle.

”Valtio-omistus eivoi tuoda erityssuojaa”

Kansanterveyslaitoksen tutkimusprofessori Jouko Lönnqvist korostaa, että laitoksel-la on vuosikymmenten kokemus rattijuopu-

Analyysien kilpailutuksesta nousi kohu

Kuka tutkii promillet? Kemistit tietävät, että räjähdys-

reaktio voi käynnistyä herkissä

oloissa pienestäkin syystä.

Keskusrikospoliisin liikenne-

juopumusrikosten laboratorio-

palveluiden kilpailuttamisessa

on käynyt juuri näin.

mustutkimuksista. Kukaan ei ole ollut tyy-tymätön laitoksen toimintaan, päinvastoin. Lönnqvist epäileekin, ettei nyt tehty hankin-tapäätös ole kaikkien hyväksymä edes polii-siorganisaation sisällä.

Professori Kimmo Himberg keskusrikos-poliisin rikosteknisestä laboratoriosta ei vä-littäisi jatkaa julkista keskustelua aiheesta. Hän toteaa markkinaoikeuden ottavan aika-naan kantaa kilpailutuksen onnistumiseen.

Himberg suostuu kuitenkin sanomaan, et-tä liikennejuopumusrikostutkinnasta vastaa esitutkintaviranomainen, useimmiten polii-si. Laboratorio tuottaa sille tukipalvelua. Jos alalla on kilpailua, palvelut ostetaan noudat-taen lakia julkisista hankinnoista.

Juuri näin on Himbergin mukaan nyt toi-mittu, ja laboratoriopalvelun kustannusten odotetaan kilpailutuksen tuloksena laskevan noin miljoona euroa vuodessa.

”Meidän on mielestäni hyväksyttävä se, että jos tuotamme maksullista palvelua kilpailluilla laboratoriopalvelumarkkinoilla,

”Keskusrikospo-liisin hankintakil-pailun voittanut yritys ei täytä kilpailuehtoja”, väittää Kansan-terveyslaitoksen tutkimusprofes-sori Jouko Lönnqvist.

Kuv

at C

onni

e H

eik-

Joki

nen

Reaktio keskenKeskusrikospoliisin julkisen hankinnan jälkipyykissä väitteet lentävät edesta-kaisin. Kaikki osapuolet myöntävät, et-tä koko julkisen sektorin laboratoriotoi-minnan muutospaineet vaikuttavat pu-heiden sävyyn. Vastapuolen motiiveja epäillään puolin ja toisin. Keskustelusta on tullut juridista argumentointia.

Toisaalta rikosoikeus on kansalliseen päätöksentekoon perustuvaa, Euroopan unionissa harmonisoimatonta oikeutta. Toisaalta on noudatettava EU:n julkis-ten hankintojen lainsäädäntöä.

Osapuolet ovat yhtä mieltä vain sii-tä, että kyseessä on vasta laboratorio-alan rakenneuudistuksen alku. Reaktio on käynnistynyt, lopputulosta ei tiedä kukaan.

A. Jokinen


ei valtio-omistus voi tuoda mitään erityis-suojaa.”

Himberg on hämmentynyt arvostelijoiden esittämistä argumenteista.

”Tämä on maan ainoa yksinomaan rikos-tutkinnan asiantuntijapalveluihin erikois-tunut tutkimuslaitos. Teemme joka ikinen päivä yhteistyötä esitutkinta- ja oikeusvi-ranomaisten kanssa. Olemme erinomaisen tietoisia rikosoikeusjärjestelmän laboratorio- palvelulle asettamista laatu- ja oikeusturva-vaatimuksista.”

Rikostekninen laboratorio tuottaa itse vuosittain lähes 20 000 asiantuntijalau-suntoa poliisille ja muille viranomaisille ja käyttää joillakin tutkimusalueilla alihank-kijoita.

”Koko tutkintaketjuntulee olla hallinnassa”

Kansanterveyslaitokselle analyysipalvelu-sopimuksen menettäminen on paitsi talou-dellinen myös periaatteellinen kysymys. ”Näkemyksemme on, että kyse on viran-omaistoiminnasta eikä ahtaasti julkisesta hankinnasta”, Jouko Lönnqvist sanoo.

Lönnqvist katsoo Vita Terveyspalvelujen tarjouksen sisältäneen paljon kriittisiä ai-neksia. Hänen mielestään analyysien siir-täminen ulkomaiselle alihankkijalle on vä-hintäänkin kyseenalaista ja saattaa vaarantaa kansalaisten oikeusturvan.

”Koko tutkintaketjun tulee olla hallinnas-sa. Tehdyn tarjouksen mukaan näytteitä lä-hetetään ulkomaille. Tästä tulee keskustel-

la. Esimerkiksi syyttäjälaitoksen mielipide tulee selvittää”, Lönnqvist sanoo.

Analyysien laatukin on kynnyskysymys Kansanterveyslaitokselle, jonka oma laatu on Lönnqvistin mukaan hyväksi havaittu ja todistettu.

”Vita Terveyspalvelujen laboratorio ei ole sillä tavalla akkreditoitu laboratorio kuin tarjouskilpailun ehdoissa oli vaadittu. Tä-mänkin perusteella vaadimme, että markki-natuomioistuin hylkää tarjouksen. Kilpailu-

Mittatekniikan keskuksen ylijohtaja Timo Hirvi määrättiin viime vuoden kesäkuussa selvittämään julkisella sektorilla tehtävän laboratorioanalytiikan yhteistoiminnan kehittämistä. Muun muassa talouspoliit-tinen ministerivaliokunta oli edellyttänyt valtion laboratoriokentän uudelleenjärjes-telytarpeen selvittämistä.

Selvitysmies Hirven työn perustana olivat yksitoista aiempaa, vuosina 2001–2007 tutkimuslaitoksista ja laboratorioista eri hallinnonaloilla tehtyä selvitystä. Hirvi jätti raporttinsa valtiovarainministeriölle marraskuussa 2007. Raportin mukaan ai-emmissa selvityksissä ehdotettuja toimen-piteitä oli käynnistetty varsin vähän.

Selvitysmiehen selvitykseen tutustuttu-aan ministeriö päätti keväällä tilata kon-sulttifirmalta asiasta selvityksen.

Laborantti Riitta Husso tutkii näytteitä Kansan-terveyslaitoksen labora-toriossa.

63

73-sivuinen konsulttiselvitys päätyy esittämään kemiallisen ja fysikaalisen la-boratoriotoiminnan johtamisen ja hallin-non yhdistämistä eli laboratoriokeskuksen perustamista. Selvityksen mukaan asias-sa olisi edettävä ripeästi, jotta ”toiminnan suunnittelun aloittaminen voidaan tehdä” ensi vuoden tammikuussa.

Valtiovarainministeriössä selvitetään parhaillaan jatkotoimia.

Kesäkuun lopussa julkistettuun konsult-tiselvitykseen voi tutustua ministeriön net-tisivulla osoitteessa www.vm.fi Julkai-sut ja asiakirjat Muut julkaisut Valtio-varainministeriön tilaama selvitys eräiden valtion laboratoriotoimintojen järjestämi-sestä.

Päivi Ikonen

tilanteen tulee olla etukäteen selvä.”Vita Terveyspalvelut Oy:n hallintojohtaja

Olli Hirvonen ei halua kommentoida kiistaa julkisuudessa.

Keskusrikospoliisin nykyinen sopimus Kansanterveyslaitoksen kanssa päättyy vuoden lopussa. Sen jälkeen se aloittaa yh-teistyön Vita Terveyspalvelujen kanssa vä-liaikaisen sopimuksen turvin. Markkinaoi-keuden ratkaisua kiistassa saatetaan joutua odottamaan vielä pitkään.

Selvitystä selvitetään


tutkIMuksessa taPahtuu

EU:n tavoite lisätä bioenergian tuotantoa edellyttää puunkorjuun niin merkittävää li-säämistä, että metsien hiilinielu pienenisi lä-helle nollaa. Näin varoittaa eurooppalainen tutkijaryhmä, jonka tutkimustulokset jul-kaistiin Nature Geoscience -lehdessä. Suo-mesta ryhmään kuului Suomen ympäristö-keskuksen erikoistutkija Jari Liski.

Tutkimuksessa Euroopan metsien hiili-nielu arvioitiin kattavasti ensimmäisen ker-ran. Metsät ovat sitoneet merkittävän osan maanosan hiilipäästöistä viimeiset 50 vuot-ta. Metsiin on 1950-luvulta lähtien kertynyt

Euroopan metsät nielevät tehokkaasti hiilipäästöjä, kunhan niitä ei hakata liikaa.

Päiv

i Iko

nen

EU:n bioenergiatavoiteuhkaa metsien hiilinielua

lisää hiiltä, mutta samalla niiden kyky sitoa sitä on parantunut.

Yksin puustoon on sitoutunut 10 prosent-tia päästöistä ja maaperään vielä lisää. Tä-mä on tapahtunut samaan aikaan, kun puu-ta on hakattu metsäteollisuuden tarpeisiin yhä enemmän. Hehtaaria kohti laskettuna sekä puuvarat että hiilinielu ovat kasvaneet 1,7-kertaisiksi.

Metsien hiilensidontakykyä ovat osaltaan nostaneet puiden kasvun kannalta edulliset ilmasto-olot, ilman hiilidioksidipitoisuuden kasvu ja typpilaskeuma.

Metsät voisivat niellä vielä paljon ilma-kehän hiilidioksidia. Puuston keskimääräi-nen hiilivarasto, noin 40 tonnia hehtaarilla, on vielä kaukana vanhojen metsien 100–240 tonnista. Tehokkaan hiilinielun ylläpito edel-lyttää kuitenkin, että metsien hakkuut alitta-vat selvästi niiden kasvun.

Kehitteillä rokoteaivokalvo-tulehdukseen

Tampereen yliopiston rokotetutki-muskeskus kehittää rokotetta aivo-

kalvotulehdusta vastaan. Keskus tutkii meningokokki B -rokotetta pikkuvau-voilla, joita se pyrkii saamaan mukaan 1200 Suomesta ja yhtä monta Tšekistä.

Tutkimukseen osallistuville lapsille annetaan perusrokotteiden lisäksi pneu-mokokki- ja hepatiitti B -rokotteet. Osa saa lisäksi kolme annosta kokeellista meningokokki B -tutkimusrokotetta.

Meningokokkibakteeri on yleisin pienten lasten aivokalvotulehduksen aiheuttaja Suomessa. Bakteeri voi joh-taa myös hengenvaaralliseen verenmyr-kytykseen.

Aivokalvotulehdusta aiheuttavia me-ningokokkibakteereja on viisi eri ryh-mää. Suomessa tautiin sairastuu vuo-dessa 60–80 lasta ja nuorta. Tulehduk-sista 70 prosenttia johtuu B-ryhmän bakteerista. Myös kuolemantapauksia esiintyy.

Meningokokki B -rokotetta on yri-tetty saada aikaan vuosikymmeniä. Nyt tutkittava kokeellinen rokote on Novar-tis Vaccinesin pitkän tutkimustyön tu-los. Se perustuu yhdistelmä-dna-teknii-kalla valmistettuihin proteiineihin, jot-ka on eläinkokeissa osoitettu tärkeiksi suojaavien vasta-aineiden kohteiksi.

Rokotetta on tutkittu ensin aikuisilla ja rajoitetusti vauvoilla, joista useim-milla se on käynnistänyt vasta-ainetuo-tannon. Tutkimuksissa ei ole ilmennyt erityisiä haittavaikutuksia.

Menestyksellinen B-ryhmän menin-gokokkirokote aivokalvotulehdusta vastaan olisi maailmanlaajuisesti mer-kittävä läpimurto.

Muuntogeenisistä mansikkalinjoista on löy-tynyt moninkertaisesti kohonneita pitoi-suuksia fenyylipropanoidi-glykosidi-joh-dannaisia. Yhdisteiden on todettu hidastavan syöpäsolujen kasvua ja ehkäisevän tulehdus-reaktioita.

Yhdisteitä ei aiemmin ole tunnistettu man-sikasta. Niistä on raportoitu vain muutamia kertoja lähinnä aasialaisessa kansanlääkin-nässä käytettävistä kasveista.

Kuopion yliopiston tutkija Kati Hanhine-va kehitti väitöstutkimuksessaan mansikan in vitro -lisäykseen menetelmän, jossa kasvu tapahtuu bioreaktoreissa muutaman tunnin välein toistuvan automaattisen ravinto- ja hormoniliuoskäsittelyn avulla.

Muuntogeenisessä mansikassaterveyttä edistäviä yhdisteitä

Hän sovelsi menetelmää myös muunto-geenisten mansikoiden tuottamiseen ja siir-si mansikkaan törmäviinistä eristetyn, stil-beenisyntaasi-entsyymiä koodaavan geenin. Geeni ei luontaisesti esiinny mansikassa. Geeninsiirto johti muutoksiin mansikan luonnonainekoostumuksessa eli metaboliit-tiprofiilissa.

Luonnonaineet ovat kasvien kemiallisessa viestinnässä käyttämiä aineenvaihduntatuot-teita, joita kasvit tuottavat esimerkiksi anta-maan tuoksua ja väriä eli houkuttelemaan pölyttäjiä. Aineiden synteesimekanismeja tutkitaan intensiivisesti, ja reittien muok-kaamisesta muuntogeeniteknologian avulla on tullut yksi kasvijalostuksen haara.

Muuntogeenisestä mansikasta löytynei-den yhdisteiden on todettu hidastavan syövän etenemistä ja torjuvan tuleh-duksia.

Professori Timo Vesikarin johta-maan tutkimukseen osallistuu tuhatkunta 2–3 kuukauden ikäistä vauvaa eri puolilta Suomea.

64

Scan

stoc

kpho

to


Asvaltin sisältämät orgaaniset kierrätysai-neet lisäävät tienpäällystäjien terveyshait-toja ja ärsytysoireita, paljastaa Työterve-yslaitoksen erikoistyöhygieenikon Virpi Väänäsen väitöstutkimus. Haitallista on myös remixing eli vanhan asvaltin rouhin-ta päällysteen raaka-aineeksi.

Tienpäällystäjät altistuvat liikenteen ja koneiden päästöjen lisäksi kuumasta asvaltista vapautuville aineille. Päällys-teissä käytettävä bitumi sisältää satoja eri-laisia orgaanisia yhdisteitä, muun muassa PAH-yhdisteitä.

Ongelmia pahentavat päällystyksessä yleistyneet kierrätysaineet, kuten jätteet ja teollisuuden sivutuotteet. Mäntyöljypikeä ja muita orgaanisia aineita sisältävä asvalt-

ti lisää huurujen kykyä aiheuttaa perimä-vaurioita. Se nostaa myös emissioiden al-dehydi- ja hartsihappopitoisuuksia.

Vaikka orgaaniset lisäaineet eivät sinäl-lään olisi terveydelle haitallisia, ne voivat hajota levitys- ja remixing-lämpötiloissa, jolloin ilmaan vapautuu vaarallisia yhdis-teitä.

Asvaltissa täyteaineena hyödynnettävä epäorgaaninen kierrätysaine eli kivihiilen lentotuhka ei kuitenkaan vaikuttanut työn-tekijöiden altistumistasoihin eikä huurujen mutageenisuuteen.

Muuntogeenisten gerberoiden aineenvaih-dunta on samanlainen kuin tavanomaisten jalostuslajikkeidenkin. Siirretty geeni ei vai-kuta kasvin muihin geeneihin eikä sen kemi-alliseen koostumukseen. Näin kertovat Suo-men akatemian tutkimusohjelman tulokset.

ESGEMO-ohjelman hankkeessa tutkittiin yli kahtasataa muuntogeenistä sädelatva- eli gerberalinjaa, jotka oli kehitetty tutkimus-tarkoituksiin. Kasveihin siirrettiin suoraan aineenvaihduntaan ja kukkien kehitykseen vaikuttavia geenejä sekä neutraaleja merkki-geenejä. Gerberoiden uutteille tehtiin nopea metaboliittitutkimus, jossa seurattiin noin kolmeakymmentä yhdistettä.

Muuntogeenisten linjojen uutteissa oli sama kemiallinen vaihtelu kuin tavan-omaisella jalostuksella kehitettyjen lajik-keiden. Kasvit eivät myöskään kehitty-neet myrkyllisiksi.

Mehiläiset eivät mettä kerätessään teh-neet eroa muuntogeenisten ja tavallisten gerberoiden välille. Geenimuunneltujen kukkien siitepöly ei vaikuttanut miten-kään mehiläistoukkien kasvuun ja kehi-tykseen.

Kolmivuotisen ESGEMO-ohjelman kymmenessä hankkeessa tutkittiin geneet-tisesti muunneltujen organismien ympä-ristö-, yhteiskunta- ja terveysvaikutuksia.

Geenimuunneltu gerbera on aineenvaih-dunnallisesti ja kemiallisesti samanlainen kuin tavallinen kukka.

Siirtogeeni ei muutagerberan kemiaa

Kierrättämistä kannattaa suosia, mutta poikkeuksiakin on. Asvaltintekijöille orgaaniset kierrätysaineet aiheuttavat terveyshaittoja.

Jalokaasujen kemiallisen sitoutumisen tut-kimus on tuottanut uuden mielenkiintoi-

sen yhdisteen, kaksi ksenonatomia sisältä-vän vesimolekyylin HXeOXeH. Löydön teki professori Markku Räsäsen tutkimusryhmä Helsingin yliopistosta yhteistyössä Kalifor-nian yliopiston ja israelilaisen Hebrew Uni-versityn tutkijoiden kanssa (J. Am. Chem. Soc. 130 (2008) 6114).

Uusi yhdiste muodostuu HXeO-radikaalin reagoidessa Xe- ja H-atomien kanssa. Yh-diste karakterisoitiin kiinteässä ksenonissa alle 60 kelvinasteen lämpötiloissa molekyy-livärähdysspektroskopiaa hyödyntäen.

Kokeelliset tulokset ovat sopusoinnussa laskennallisin menetelmin saatujen kans-sa. Kun yhdiste hajoaa lopputuotteiksi 2Xe + H2O, siitä vapautuu kemiallista energiaa erittäin paljon, noin 8,3 eV.

Yhdiste saattaa johtaa (Xe-O)n-ketjujen muodostukseen. Löydöllä voi Markku Rä-säsen mukaan olla merkitystä myös selvi-tettäessä geokemian ”puuttuvan ksenonin” kysymystä.

”Maan ilmakehän jalokaasut syntyvät tu-loksena radioaktiivisista hajoamisketjuista, jotka tunnetaan varsin hyvin. Muiden ja-lokaasujen määriin verrattuna ksenonia on vain noin 20 prosenttia siitä, mitä pitäisi. Suuri vaje viittaa siihen, että ksenon sitou-tuu maankuoressa jotenkin, ehkä muodosta-malla joitain metastabiileita yhdisteitä”, Rä-sänen selittää.

”Tässä mielessä ksenonin ja veden muo-dostamat yhdisteet ovat kiintoisia. Pyrimme jatkamaan tutkimuksia korkean paineen alu-eelle, sillä paine voi solvataation kautta sta-biloida lisää kyseisiä yhdisteitä.”

Leena Laitinen

Suomalaistutkijat löysivät suurienergisen ksenonyhdisteen

Orgaaniset kierrätysaineetterveysuhka tienpäällystäjille

Scan

stoc

kpho

to

Scan

stoc

kpho

to


uutIsIa

Kemira vähentää henkilöstöään useilla paikkakunnilla. Yhtiö aloitti 11. elo-

kuuta yt-neuvottelut Vaasassa, Äetsässä, Espoossa, Helsingissä ja Oulussa. Oulun toimipaikalla oli päivää myöhemmin työn-seisaus vastalauseena yhtiön henkilöstöpoli-tiikalle. Mukana olivat sekä työntekijät että toimihenkilöt.

Valtaosa arviolta 300 työpaikan vähen-nyksestä koskee toimihenkilöitä. Konserni tavoittelee yli 20 miljoonan euron vuotuisia kustannussäästöjä. Globaali säästötavoite on yli 50 miljoonaa euroa.

Säästöjä haetaan mm. konsernirakennet-ta, organisaatiota ja toimintamalleja muut-tamalla. Yksi osa kokonaisuutta on Suomen tutkimustoimintojen keskittäminen Espoo-seen. Tämä merkitsee Oulun, Vaasan ja Äet-

Tutkimus keskitetään Espooseen

Kemira vähentää väkeäsän tutkimusyksiköiden lakkauttamista.

”Mahdollisimman monelle pyritään tarjo-amaan töitä Espoossa tai konsernin muilla toimipaikoilla. Kaikki vaihtoehdot selvite-tään yt-neuvottelujen aikana. Irtisanomiset ovat silti mahdollisia”, henkilöstöjohtaja Jukka Oinonen sanoo ja luonnehtii neu-vottelujen henkeä ”kaikesta huolimatta ra-kentavaksi”. Oulun työnseisauksesta hän ei saanut ennalta tietoa.

Jos muutto omalta kotipaikkakunnalta ei tutkijaa houkuttele, vaihtoehdot voivat ol-la vähissä. Ylemmät Toimihenkilöt YTN on kritisoinut Kemiran suunnitelmia ja vaatinut yhtiöltä yhteiskuntavastuun osoittamista.

Oinonen myöntää, että tilanne on ikävä yksittäisten työntekijöiden kannalta. Siihen, tarjoaako Kemira työttömiksi jääville tai

vapaaehtoisesti irtisanoutuville rahallis-ta korvausta tai muuta tukea, hän ei ota kantaa.

”Tutkimus- ja kehitystoimintoja ei olla ajamassa alas”, hän korostaa. ”Tutkimus keskitetään Espoon tutkimuskeskukseen, josta tulee konsernin koko Pohjois-Eu-roopan tutkimuskeskus. Keskuksen hen-kilöstömäärä kasvaa nykyisestä noin 90 työntekijästä vajaaseen pariinsataan.”

”Kemiran ydintutkimus säilyy. Syner-giaetuja saadaan siitä, että paperi- ja sel-lukemikaalien sekä vesikemikaalien tut-kimus ovat jatkossa saman katon alla.”

Yt-neuvottelut jatkuvat ainakin 22. syyskuuta asti. Oinosen mukaan lähtö-kohta on, että päätökset tehdään mahdol-lisimman ripeästi sen jälkeen.

Leena Laitinen

Joka toinen vuosi jaettavan suomalaisen Millennium-teknologiapalkinnon on voit-tanut Massachusetts Institute of Technolo-gyn professori Robert Langer. Langer sai palkinnon keksinnöistään ja työstään, jot-ka kohdistuvat lääkeaineiden vapautumisen säätelyyn ja kudosten uudelleenkasvattami-sessa käytettävien uusien biomateriaalien kehittämiseen.

Millennium-palkinto kemistille

Miljoonat ihmiset hyötyneetRobert Langerin keksinnöistä

käytännön merkitys. Hänen yli 600 paten-tistaan on myönnetty lisenssejä parillesa-dalle lääkealan yritykselle. Niiden sovellus-ten kautta vuosittain sata miljoonaa ihmistä hyötyy Langerin työhön perustuvista hoito-menetelmistä.

Kansainvälinen valintakomitea oli seu-lonut neljä innovaatiota finalisteiksi kisaa-maan kolmatta kertaa jaetusta maailman suurimmasta teknologiapalkinnosta. Muut ehdokkaat olivat Alec Jeffrey dna-sormen-jälkitekniikan kehittämisestä, Emmanuel Desurvire, Randy Giles ja David N. Pay-ne optisen vahvistimen kehitystyöstä sekä Andrew J. Viterbi tietoliikenteen virheen-korjausalgoritmin luomisesta.

Kaikkien saavutukset täyttivät hyvin pal-kintokriteerit, joista tärkein on, että palkitta-va teknologinen innovaatio on merkittävästi parantanut ihmisten elämän laatua ja edis-tänyt kestävää kehitystä. Palkintosumma oli tänä vuonna 1,15 miljoonaa euroa, josta voittaja sai 800 000 euroa ja muut finalistit 115 000 kukin.

Finlandia-talossa 11. kesäkuuta pidetty tilaisuus veti talon täyteen yleisöä seuraa-maan, kuinka presidentti Tarja Halonen ja-koi palkinnot.

Ensimmäinen Millennium myönnettiin Tim Berners-Leelle webin keksimisestä ja seuraava Shuji Nakamuralle led-valon ke-hitystyöstä.

Jari Koponen

Robert Langerin palkinnon myötä kemia on yleisessä tietoisuudessa noussut maailmaa muuttavien teknologioiden kehittäjänä samaan luokkaan sähköisen kommunikaation ja fysiikan kanssa.

MIT:ssa Langer johtaa maailman suurinta akateemista biolääketieteellisen teknologian laboratoriota. Hän alkoi heti valmistuttuaan kehittää polymeerejä, joihin kapseloidut lää-keaineet vapautuisivat hitaasti elimistössä. Kun kapseli asetetaan esimerkiksi kasvai-men viereen, lääkeaineen vaikutus kohdis-tuu ilman sivuvaikutuksia oikeaan paikkaan oikeaan aikaan.

Ensimmäinen käytännön sovellus työs-tä oli polymeerikiekko, jolla vuonna 1986 hoidettiin aivosyöpää. Sen jälkeen Langerin laboratoriossa on kehitetty lukuisia erilai-sia polymeereja erityyppisten syöpien hoi-toihin.

Langer on soveltanut polymeereja myös ihon ja muiden kudosten kasvattamiseen. Ideana on luoda sopivasta polymeerista alus-ta, jolla kudosta kasvatetaan. Kun kudos on riittävästi kasvanut, se siirretään potilaaseen, jonka elimistössä polymeerialusta hajoaa.

Satoja patentteja,miljoonia potilaita

Millennium-palkitun työllä on ollut mittava


SÄ

HK

EIT

Ä

Kemikaalien yhtäaikainen esirekisteröinti toiminnassaKemikaaliviraston REACH-IT-ohjelmaan voi nyt syöttää usean EINECS-listatun aineen tiedot kerralla. Niin sanottu bulkkitoi-minto mahdollistaa 500 aineen yhtäaikaisen esirekisteröimisen. Kemikaaliasetus Reachin edellyttämä esirekisteröinti käynnistyi kesäkuun alussa, mutta REACH-IT-ohjelma hyväksyi aluksi tie-dostoja ainoastaan yksitellen.

Kemikaalivirasto on myös julkaissut verkkosivuillaan osion Usein kysyttyjä kysymyksiä, josta saa nopeasti vastauksen ylei-simpiin REACH-IT-ohjelmaan liittyviin kysymyksiin. Sivun osoite on http://echa.europa.eu/reachit/reachit_faq_en.asp. Esirekiste-röintivaihe jatkuu joulukuun ensimmäiseen päivään asti.

Biotien nivelreumalääkkeentutkimukset etenevätBiotien vasta-ainelääke VAP-1 on etenemässä kliinisiin tutki-muksiin nivelreuma- ja psoriasispotilailla.

Isossa-Britanniassa tehdyssä lumelääkekontrolloidussa tut-kimuksessa oli mukana 35 henkeä, joista 29 sai Biotien ihmis-peräistä monoklonaalista vasta-ainetta. Se osoittautui hyvin sie-detyksi eikä aiheuttanut vakavia sivuvaikutuksia. Vuoden lopulla käynnistyvien toistuvan annostelun tutkimusten tarkoituksena on luoda perusta varsinaisille tehotutkimuksille.

Nanoteknologialle oma tietokantaEri tutkimuslaitoksissa ja -verkostoissa hajallaan ollut tieto na-notutkimuksen laitteista ja osaamisesta on koottu yhtenäiseen FinDNano-tietokantaan. Hankkeessa on ollut mukana noin 20 suomalaista tutkimuslaitosta. Kesäkuussa avattu maksuton tie-tokanta on sekä tutkijoiden että muiden aiheesta kiinnostunei-den vapaasti käytettävissä. Helppokäyttöinen tietokanta toimii osoitteessa www.findnano.fi.

Kemira palkitsi energiaa säästäviä keksintöjäKemiran innovaatiokilpailu on ratkennut. Merkittävimmän konsernissa tehdyn keksinnön palkinnon jakoivat lattiankäsit-telymenetelmän ja kalsiumsulfaattikipsipigmentin kehittäjät.

Kari Soljamo ja Mikael Knifi palkittiin tehokkaasta, vähä-päästöisestä ja energiaa säästävästä UVITEC 2D -menetelmäs-tä kumpikin 10 000 eurolla. Menetelmä sopii muun muassa parkettilautojen ja PVC-lattioiden käsittelyyn. Lisäksi yhtiö sijoitti 30 000 euroa rahastoon, josta palkitaan uusia Kemira Coatingsin innovaattoreita.

Toinen osa pääpalkinnosta eli 50 000 euroa jaettiin kolmen Kemira Pulp&Paperissa tehdyn erillisen keksinnön kesken. Palkinnon saivat Esko Aarni, Outi Grönfors, Pasi Hagel-berg, Perttu Heiska, Veikko Laakso, Mari Ojanen, Esko Tirronen ja Tarja Turkki.

Palkitut keksivät uuden kiteyttämiseen perustuvan prosessin kalsiumsulfaattipigmenteille ja siihen perustuvat tuotteet. Uusi paperinpäällystys- ja täyteaineiden valmistusteknologia vä-hentää investointitarvetta ja energiankulutusta. Se tekee mah-dolliseksi lopputuotteen muokkaamisen, tarjoaa laajemmat so-vellusalueet ja parantaa tuotteen laatua.

Rob

ert S

haw

/Ark

The

rape

utic

s

Aivosyövän hoitoon kehitetty Cerepro-lääke on edennyt kolmannen vaiheen kliinisiin tutkimuksiin.

Ark Therapeutics valmistuotantoon KuopiossaBrittiläisen Ark Therapeuticsin Kuopioon rakentamat tuotantotilat ovat valmistuneet. Yhtiöllä on nyt käytössään muun muassa Eu-roopan ensimmäinen geenilääkkeiden kaupalliseen valmistukseen suunniteltu ja soveltuva puhdastila, pinta-alaltaan noin 550 neliötä. Tehtaan rakentaminen kesti kolme vuotta.

Ark alkaa valmistaa Kuopiossa aivosyövän hoitoon kehittämäänsä Cerepro-lääkettä. Aluksi tiloja käytetään laboratorio- ja esikliinisen vaiheen tuotantoon, mutta Ark hakee lupaa myös lääkkeen kaupalli-seen tuotantoon vielä tämän vuoden aikana.

Ark Therapeutics -yhtiö syntyi, kun brittiläinen Eurogene vuonna 2000 osti suomalaisen Quatrogenen. Geenilääkkeitä kehittävän yh-tiön tuotekehitys pohjaa pitkälti professori Seppo Ylä-Herttualan tutkimukseen. Ylä-Herttuala kuuluu yhtiön perustajiin.


uutIsIa

Uusi suositus parantaa huu-metestauksen luotettavuut-

ta. Vuodelta 2001 peräisin ole-vaa suositusta on uudistettu niin, että testaamisesta tulee entistä yhdenmukaisempaa.

Myös potilasturvallisuus ja testattavan oikeusturva vahvis-tuvat. Suositus painottaa ensi vaiheen analyysin varmistamis-ta. Ensi vaiheen analyysi antaa aina jonkin verran sekä vääriä negatiivisia että vääriä positiivi-sia tuloksia.

”Huumetestin tulokseen on suhtauduttava kuten muidenkin laboratoriotestien tuloksiin. Tu-los voi olla myös väärä”, muis-tuttaa Kansanterveyslaitoksen laboratorionjohtaja, dosentti Ti-

Huumetestauksestaentistä luotettavampaa

mo Seppälä, joka toimi suosi-tuksen laatineen työryhmän pu-heenjohtajana.

Suosituksen päivitystarpee-seen oli Seppälän mukaan mon-ta syytä.

”Huumekirjo on lisääntynyt ja uusia huumeita ilmaantunut. Analyysimenetelmät ovat paran-tuneet, kuten huumeidenkäyttä-jien hoitomahdollisuudetkin. Myös lainsäädäntö kehittyy.”

Huumetestauskin on yleis-tynyt. Työnantajat testauttavat henkilöstöään yhä ahkerammin, ja työpaikkatestejä tehdään jo lähes 100 000 vuodessa. Määrä kasvaa 15 prosentin vuosivauh-tia. Eniten testataan kuljetusalal-la, energiantuotannossa, turval-

Työnantajat teettävät

Suomessa vuosittain jo

lähes 100 000 huumetestiä. C

onni

e H

eik-

Joki

nen

Orion Oyj on laajentanut tut-kimustilojaan Turun lääke-

tutkimuskeskuksessa. Jo aiem-min rakennetut ja nyt käyttöön otetut tilat kahdessa rakennuk-sessa kasvattavat parillatuhan-nella neliömetrillä tutkimuskes-kuksen tiloja. Kokonaisinves-tointi laitteineen oli noin viisi miljoonaa euroa.

Toisessa rakennuksessa teh-dään nonkliinistä eli koe-eläi-millä ja ihmisillä tehtäviä kokei-ta edeltävää tutkimusta. Toisessa tehdään nonkliinisen tutkimuk-sen lisäksi farmaseuttista tuote-kehitystä, kliinistä kehitystä se-kä lääkerekisteröinti- ja lääke-turvallisuustoimintoja.

Orionilla on Turussa tutki-muksen lisäksi tuotantoa ja yh-teensä noin 800 työntekijää, joista tutkimus- ja kehitystehtä-vissä vajaat 300. Kaikkiaan Ori-on työllistää noin 3 200 henkeä Turussa, Espoossa, Kuopiossa ja Nottinghamissa Englannissa.

Toimitusjohtaja Timo Lap-palaisen mukaan Orionilla on Suomen johtavana lääkeyhtiönä erityisen vastuullinen asema lää-ketutkimuksessa.

”Suomessa käytettiin vuonna 2006 kaikkiaan 180 miljoonaa

Orion laajensi Turun tutkimuskeskustaan

euroa lääketutkimukseen. Ori-on investoi viime vuonna tutki-mukseen 100 miljoonaa euroa eli noin 15 prosenttia liikevaih-dostaan”, vihkiäisjuhlassa 27.

kesäkuuta puhunut Lappalainen sanoi.

”Panostus on tuottanut myös tulosta. Orion on kehittänyt tä-hän mennessä seitsemän alkupe-

lisuuspalveluissa ja kemianteol-lisuudessa työskenteleviä.

Seppälän mukaan testauksen hyöty on joskus kyseenalainen. Esimerkiksi lehdenjakajien tes-taaminen ei välttämättä ole ko-vin mielekästä. Huumetestaami-sen tulisi ensisijaisesti tähdätä testattavan terveyden edistämi-seen.

”Testauksella pitää aina olla myönteisiä vaikutuksia yksilön,

yhteisön tai yhteiskunnan tasol-la”, Seppälä painottaa.

Suosituksen laatineessa työ-ryhmässä olivat Kansanterve-yslaitoksen lisäksi edustettuina Huslab, Yhtyneet laboratoriot sekä Helsingin yliopiston oi-keuslääketieteen laitos. Suosi-tuksen kustansi Labquality Oy.

Päivi Ikonen

Stud

io R

isto

Lai

ne

Moderni lääketutkimus vaatii paljon tiloilta, laitteilta ja tekijöiltä. Turun tutkimuskeskuksen uudet laboratoriotilat on tarkoitettu nonkliiniseen lääketutkimukseen.

rälääkettä, joilla on hoidettu mil-joonia potilaita. Lisäksi olemme kehittäneet innovatiivisen ast-ma-annostinteknologian.”

Leena Laitinen


OneMed Oy, PL 11, Rajatorpantie 41 B, 01640 VantaaAsiakaspalvelu: puh. 020 445 3882, faksi 020 445 [email protected]

Ei ristikontaminaatiota,roiskesuoja

Adapterivalikoima

Rotavapor®-paketti

Yksinkertainen ja selkeä

Tilaihme27 cm

40 cm

Käyttäjäystävällinen M

onip

uolin

en

Joustava kokoonpanoJo stava kokoonpanoJoustava kokoonpan

Multivapor™ P-6/P-12

Erillispaketti

185x127_FIN_Kemia Kemi_4c 19.05.2008 14:25 Uhr Seite 1

C M Y CM MY CY CMY K


St1 Biofuels on avannut Hami-naan bioetanolin absolutointi-laitoksen. Laitoksessa väkevöi-dään yhtiön tuotantoyksiköiden valmistama 85-prosenttinen al-koholi, jonka raaka-aineena on muun muassa leipomoteollisuu-den jäte.

Haminan satama-alueella si-jaitsevan laitoksen vuosikapa-siteetti on 44 miljoonaa litraa 99,8-prosenttista bioetanolia. Yhtiö on jo valmistautunut ka-pasiteetin kaksinkertaistami-seen.

Tuotantoyksiköt St1:llä on Haminan lisäksi Lappeenran-nassa ja Närpiössä. Uusia yk-

St1

Haminan absolutointilaitoksessa väkevöity bioetanoli on sellaise-naan valmista sekoitettavaksi bensiiniin.

St1:n etanolinabsolutointilaitos käyntiin

uutIsIa

siköitä on rakenteilla ja suun-nitteilla parikymmentä paikka-kunnille, joilla syntyy sopivaa käymiskelpoista jätettä. Yksiköt käynnistyvät kahden vuoden ku-luessa.

Seuraavan sukupolven yksi-köiden on määrä käyttää raaka-aineenaan muun muassa erillis-kerättävää biojätettä, kotitalo-uksien, teollisuuden ja kaupan pakkauksia sekä olkea.

Päänavaus Japaniin

St1:n hajautetun tuotannon kon-septi on herättänyt kiinnostusta myös muualla. Yhtiö on allekir-

joittanut esisopimuksen Mitsui Engineering & Shipbuildingin kanssa yhteisyrityksen perusta-misesta Japaniin.

Yhteisyritys hyödyntää Japa-nin elintarviketeollisuuden jät-

teitä ja valmistaa niistä etanolia St1:n kehittämällä Etanolix-tek-nologialla. Teknologia sai aiem-min tänä vuonna Kemianteolli-suuden innovaatiopalkinnon.

Merentutkimuslaitos esittää, että lakkautusuhan alla oleva laitos siirrettäisiin kokonaisuudessaan uuteen Merikeskukseen. Edus-kunnan käsiteltäväksi on kuiten-kin edelleen tulossa esitys, jossa laitoksen toiminnat pilkotaan Il-matieteen laitoksen ja Suomen ympäristökeskuksen kesken (ks. Kemia 4/2008).

Ajatuksen Merikeskuksesta esitti ympäristöministeri Pau-la Lehtomäki vieraillessaan juhannuksen alla Merentutki-muslaitoksessa liikenneministe-ri Anu Vehviläisen kanssa. Mi-nisterien mukaan tavoitteena on vahvistaa merentutkimusta ko-koamalla mereen, merensuoje-luun ja meriturvallisuuteen liit-tyvää tutkimusta

”Olemme ilahtuneita siitä, että ministerit haluavat keskus-tella ja ovat kiinnostuneita mei-dän merentutkijoiden näkemyk-sistä”, Merentutkimuslaitoksen ylijohtaja Eeva-Liisa Pouta-nen sanoo. ”Virkamiesten nyt luonnostelemassa esityksessä Merikeskus ei kuitenkaan olisi kattava keskittymä vaan ainoas-taan ryhmä Suomen ympäristö-keskuksen sisällä. Fysikaalinen tutkimus siirrettäisiin edelleen Ilmatieteen laitokseen.”

Uudessa luonnoksessa on Poutasen mukaan lähinnä kos-

Merentutkimuslaitos kannattaayhtenäistä Merikeskusta

meettisia muutoksia alkupe-räiseen esitykseen, joka on saanut voimakasta kritiikkiä etenkin tiedeyhteisöltä. Esitys tulee eduskunnan käsittelyyn mahdollisesti jo syyskuussa. Jos se hyväksytään, Meren-tutkimuslaitoksen henkilöstö ja toiminnot jaetaan vuoden-vaihteessa Syken ja Ilmatie-teen laitoksen kesken.

”Samalla oseanografisel-le tutkimukselle välttämätön kemiallisen, biologisen ja fy-sikaalisen merentutkimuksen kokonaisuus hajoaa”, Pouta-nen toteaa.

Merentutkimuslaitos eh-dottaa, että Merikeskukseen koottaisiin Syken merensuo-jelu- ja merentutkimustoimin-ta sekä soveltuvin osin meren-tutkimusta muista valtion lai-toksista. Näin vahvistettaisiin Itämeren luonnontieteellistä ympäristötutkimusta ja luo-taisiin nykyistä suurempi ja tehokkaampi monitieteellisen meritutkimuksen keskittymä.

”Olemme valmiit kaikkiin järkeviin, merentutkimusta palveleviin muutoksiin”, Pou-tanen korostaa. ”Nyt esitetty malli ei kuitenkaan tarjoa sel-laisia.”

Leena Laitinen

SÄ

HK

EIT

Ä

Turku Science Park yhteistyöhönsaksalaisen tiedepuiston kanssaTurku Science Park on solminut bioteknologiaan keskittyvän yh-teistyösopimuksen Technologiepark Heidelbergin kanssa. Sak-salainen tiedepuisto on Euroopan kuuluisimpia biolääketieteel-lisen yritystoiminnan ja tutkimusosaamisen keskittymiä. Viime vuosina sen toiminta on laajentunut myös ympäristöteknologi-aan. Suomalais-saksalainen yhteistyö tähtää tietojen vaihtoon tieteellisten innovaatioiden kaupallistamiseksi ja yrityshautomoi-den uusien yritysten kansainvälistämiseksi.

Biocelex etsii life science -innovaatioitaTurkulainen innovaatioiden ja liiketoiminnan kehitysyhtiö Bioce-lex Oy ja ruotsalainen pääomasijoitusyhtiö Karolinska Develop-ment AB ovat tehneet yhteistyösopimuksen suomalaisten life science -alan innovaatioiden kaupallistamisesta.

Biocelexin vastuulla on suomalaisinnovaatioiden etsintä ja ar-viointi sekä potentiaalisten innovaatioiden esittäminen sijoitus-kohteiksi Karolinska Developmentille.

Yhtiö soveltaa toiminnassaan Karolinska Institutet Innovations AB:n maailmankuulua kehityshankkeiden etsintä- ja arviointijär-jestelmää. Siemenvaiheen innovaatioiden lisäksi Biocelex etsii myös varhaisvaiheen life science -yrityksiä Karolinska Develop-mentin sijoituskohteiksi.

Jippo-verkkolehti kertooluonnontieteistä lapsilleJippo on uusi internetissä ilmestyvä lehti, jonka tavoitteena on edistää 7–12-vuotiaiden lasten kiinnostusta luonnontieteisiin, matematiikkaan ja teknologiaan. Tarjolla on mm. kemian, fysii-kan, biologian ja maantieteen aktiviteetteja alakouluikäisille sekä materiaalia ja ideoita heidän opettajilleen ja kerho-ohjaajilleen.

Jippoa julkaisee valtakunnallinen LUMA-keskus, jonka sivuilta osoitteesta www.helsinki.fi/luma lehteä pääsee lukemaan. Verk-kolehden päätoimittaja on Jenni Västinsalo.

Lasa-Muovi kokonaanWavin-LabkolleOy Lasa-Muovi Ab:n omistus on siirtynyt kokonaisuudessaan Wavin-Labkolle. Ennen kauppaa Wavin-Labkon omistuksessa oli 80 prosenttia yhtiön osakkeista. Loput 20 prosenttia omis-ti Grundfos Environment. Wavin-Labko on osa kansainvälistä Wavin-konsernia, joka on Euroopan johtava muovisten putkien ja putkistojärjestelmien toimittaja. Wavinilla on toimipisteitä 28 maassa.

Scan

stoc

kpho

to


turvallisuus

Lisätietoa turvallisuutta parantavistaHoneywell-ratkaisuista saat

verkkosivultammewww.honeywell.com/ps/safety

©2008 Honeywell International Inc. Kaikki oikeudet pidätetään.

Öljynjalostamotäytti tiukatsäädökset japaransituotantolaitoksen

yleistä turvallisuuttaHoneywellin integroiduillavalvonta- ja turvaratkaisuilla.

Honeywellin integroiduillaturvaratkaisuilla suojataanhenkilöt, tuotantolaitos jaomaisuus. Ne vähentävät ja voivat jopa estää onnettomuuksia.Onnettomuuden sattuessavaikutukset minimoidaanpaikantamalla henkilöt ja laitteet ja varmistetaan tuotantolaitoksenturvallinen alasajo. Honeywellinturvaratkaisut kattavat sekäfyysisen että tietoturvan,hälytysten hallinnan jareaaliaikaisen paikannuksen.

Safety FINNISH 60 x 266.qxd 13/8/08 09:20 Page 1

Suomessa kaavaillaan kansallisen kemi-kaaliviraston perustamista. Tavoitteena on mahdollisuuksien mukaan keskittää sosiaali- ja terveysministeriön, ympä-ristöministeriön, maa- ja metsätalous-ministeriön sekä työ- ja elinkeinomi-nisteriön hallinnonalojen kemikaalival-vonta.

Valtiovarainministeriö nimitti huhti-kuussa työryhmän laatimaan asiasta sel-vityksen. Ryhmässä on ministeriöiden lisäksi edustus sosiaali- ja terveyden-huollon tuotevalvontakeskuksesta, Suo-men ympäristökeskuksesta, elintarvike-turvallisuusvirastosta, kuluttajavirastos-ta sekä turvatekniikan keskuksesta.

Työryhmän asettama selvitysmies, Kemianteollisuuden apulaisjohtaja Ju-ha Pyötsiä kartoittaa parhaillaan suun-nitelman onnistumismahdollisuuksia ja valmistelee ehdotusta vaihtoehtoi-sista periaateratkaisuista. Ryhmä tekee esityksen asiasta marraskuun loppuun mennessä.

”Hankkeen taustalla ovat kemikaali-valvonnan uudet haasteet. Niitä tuovat Reachin lisäksi esimerkiksi kemikaali-

en yhdenmukaistettua luokitus- ja mer-kintäjärjestelmää koskeva GHS-asetus, biosidilainsäädännön toimeenpano se-kä nanoteknologian valvonta”, Pyötsiä kertoo.

”Nykyään hajallaan olevat kemikaali- ja tuotevalvonnan tehtävät on keskitet-tävä, jotta haasteista selvitään.”

Suunnitelma ei ole ensimmäinen laa-tuaan. Kemikaaliasioiden hallintaa yri-tettiin yhtenäistää jo viime vuosikym-menellä. ”Silloinkin esitettiin viraston perustamista, mutta ministerit eivät päässeet asiasta sopuun, joten hanke raukesi.”

Nyt kemikaalivalvonta on paisunut ta-kavuosia paljon vaativammaksi ja mut-kikkaammaksi urakaksi, jonka hoitami-nen ei edes keskitetysti ole yksinkertais-ta. Pyötsiä ei kuitenkaan halua arvailla, mikä lopputulos on tällä kertaa.

”Se nähdään myöhemmin, miten on-nistutaan. Yleensähän valtionhallinnos-sa on ollut tapana, että entisiä käytäntö-jä halutaan jatkaa, vaikka niitä ei erityi-sen hyvinä pidettäisikään.”

Päivi Ikonen

Suomi harkitseekansallista kemikaalivirastoa

Euroopan kemianteollisuuden kasvuvauhti on jälleen kiihtymässä, arvioi Cefic.

Scan

stoc

kpho

to

Euroopan kemianteollisuuden tuotanto kasvaa kuluvana vuonna 1,4 prosenttia, arvioi maanosan kemianteollisuuden järjestö Cefic.

Tahti on hidastunut vuodesta 2007, jolloin kasvuprosentti oli 2,1. Suunta on silti kääntymässä ylöspäin: vuonna 2009 päästäneen 1,5 prosentin vauh-tiin.

Jos ennusteeseen lasketaan mukaan lääketeollisuus, Cefic veikkaa vuoden 2008 kasvuprosentiksi tasan 2. Viime-vuotisesta pudotusta on puoli prosent-

tiyksikköä.Pienen taantuman taustalla ovat eri-

tyisesti Yhdysvaltain talouskriisi, öljyn korkea hinta sekä euron ja dollarin ny-kyinen vaihtosuhde.

Käännös parempaan on kuitenkin tulossa; odotukset ovat heikommat ai-noastaan polymeerien osalta. Sektorin kompastuskivenä on kasvava tuonti EU-alueen ulkopuolelta ja samaan ai-kaan heikentyvä kysyntä rakennusalalla sekä auto- ja pakkausteollisuudessa.

Euroopan kemianteollisuudenkasvu kohentumassa


uutIsIa

Haapapuu saattaa osoittautua hyväksi keinoksi öljyllä pilaan-tuneiden maiden puhdistami-seen. Haavan mikrobit nimittäin hajottavat ympäristömyrkkyjä.

Helsingin yliopiston mole-kyyliympäristömikrobiologi-an tutkimusryhmä tutkii haapa-kloonien kykyä puhdistaa öl-jyisillä eli orgaanisilla jätteillä pilaantunutta maaperää. Haa-vat imevät muiden kasvien ta-voin maasta vettä, jonka muka-na myrkkyjä kulkeutuu niiden kudoksiin. Kasvien juurissa, varsissa ja lehdissä elää kuiten-kin hyödyllisiä bakteereja, jotka muun muassa hajottavat ympä-ristömyrkkyjä. Bakteerit pysty-vät käyttämään näitä myrkkyjä osin ravintonaan.

Lähtökohtana on hyödyllisten bakteerien kartoitus. Haavasta on jo eristetty bakteerien kanta-kokoelma. Tulevaisuudessa kas-veja saatetaan avittaa tarjoamal-la niille hyödyllisiä bakteereja jo taimivaiheessa.

Projektilla on merkitystä energiateollisuuden tarvitseman biomassan tuotannon kannalta. Suomi on sitoutunut lisäämään uusiutuvien energianlähteiden käyttöä, ja haapaviljelmiltä tul-laan saamaan siihen tarkoituk-seen soveltuvaa puutavaraa. Hyödyllisten mikrobien avus-

Haapametsä puhdistaa öljyn pilaaman maan

Futu

reim

ageb

ank

Öljyn pilaamasta joutomaasta voi tulla haapaviljelmä, joka tuottaa biomassaa energiantuotannon tarpeisiin.

Sektoritutkimuskentänselvitys valmistui

Bioaktiivisesta paperista val-mistetut testiliuskat voivat tule-vaisuudessa paljastaa juomave-destä mahdolliset allergiaa aihe-uttavat aineet. Paperi-ilmaisimet saattavat myös etsiä ja poistaa esimerkiksi salmonellaa tai sar-sia aiheuttavat mikrobit.

VTT, Åbo Akademi, Teknil-linen korkeakoulu ja Lapin yli-opisto kehittävät parhaillaan menetelmiä uusien bioaktiivis-ten paperituotteiden edulliseen massavalmistukseen. Nelisen-kymmentä alan suomalaistutki-jaa ja yhtä monta kanadalaista huippuosaajaa kokoontui kesä-kuun lopussa Espoon Otanie-messä.

Suomalais-kanadalaisen yh-teistyön tavoitteena on etsiä rat-

kaisuja tutkimuksen teknisiin haasteisiin ja edistää uusien so-vellusten kaupallistamista. Ku-luttajien käytössä uutuustuot-teiden uskotaan olevan viidessä vuodessa.

Bioaktiivinen paperi on tuote, johon on lisätty biomolekyyli-en, kuten entsyymien tai vasta-aineiden, selektiivisiin reaktioi-hin perustuvia toiminnallisuuk-sia. Sen sovellusmahdollisuudet näyttävät erittäin laajoilta. Mah-dollisia ovat esimerkiksi nykyis-tä edullisemmat suodattimiin, elintarvikepakkauksiin sekä henkilökohtaiseen terveysdiag-nostiikkaan liitettävät indikaat-torit ja sensorit. Painetun älyn sovelluksissa paperin kilpailu-valttina on sen biohajoavuus.

Bioaktiivinen paperi etsiisarsin ja salmonellan

Selvitysmies, professori Jorma Rantanen esittää, että kaikki valtion sektoritutkimuslaitokset muutetaan julkisoikeudelli-siksi laitoksiksi, joiden tehtävät, strateginen ohjaus, talous ja valtionapu määritellään lainsäädännöllä. Julkisoikeudellinen laitosmalli tuo tarpeellista joustavuutta ja itsenäisyyttä tutki-muslaitosten toimintaan.

Rantanen luovutti sektoritutkimuskentän kehittämistä kos-kevan selvitysraporttinsa sektoritutkimuksen neuvottelukun-nalle 15. elokuuta.

Eri ministeriöiden alaisuudessa toimii yhteensä 20 tutkimus-laitosta, joita ovat muun muassa Ilmatieteen laitos, Kansanter-veyslaitos, Metsäntutkimuslaitos, Valtion teknillinen tutkimus-keskus ja Suomen ympäristökeskus.

Selvitysraportti on luettavissa osoitteessa www.minedu.fi/OPM.

Euroopan painoväriteollisuus pyrkii kohentamaan kannatta-vuuttaan sisäisen rationalisoin-nin, raaka-ainemuutosten ja tuo-tannon tehokkuuden lisäämisen avulla.

Alan ongelmien taustalla on raaka-aineiden hinta, joka on ly-hyessä ajassa noussut yli 30 pro-senttia. Samaan aikaan ovat ko-honneet öljyn ja kaasun hinnat, mikä on kiihdyttänyt inflaation uusiin lukemiin. Kustannusten siirto asiakashintoihin olisi erit-täin haastavaa, kertoo tiedot-

Painoväriteollisuuskarsii kustannuksia

teessaan maanosan painoväri-yhdistys EuPIA.

Raaka-aineiden hintakehityk-seen on vaikuttanut niiden voi-makkaasti kasvanut kysyntä uu-silla kehittyvillä markkinoilla. Tarjontaa puolestaan on supista-nut erityisesti ympäristöpolitiik-kaansa viime vuonna kohentanut Kiina. Pekingin olympiakisojen takia maa sulki tuotantolaitok-sia kokonaan. Niiden joukossa oli pigmenttien, väriaineiden ja intermediaattien valmistajia.

tuksella öljyllä pilaantuneesta joutomaasta voi tulla haapavil-jelmä, joka tuottaa kysyttyä bio-massaa energiantuotannon tar-peisiin.

Metsäntutkimuslaitoksen eli Metlan ja biotieteellisen tiede-kunnan yleisen mikrobiologian tutkijat ovat aiemmin selvittä-neet eri haapakloonien kykyä sopeutua muuttuvaan ilmas-toon.

Molekyyliympäristömikro-biologian tutkimusryhmää joh-taa dosentti Kim Yrjälä. Hänen tutkimusryhmänsä on keskitty-nyt tutkimaan eri ekosysteemien funktionaalisesti tärkeitä mikro-beja sekä saastuneissa että puh-taissa ympäristöissä.

Metlasta hankkeen yhdyshen-kilöinä ja kasvihuonekokeiden toteuttajina toimivat erikoistut-kija Pertti Pulkkinen ja tutki-ja Lu-Min Vaario. Projektiin liittyviä kemiallisia analyysejä ja haapojen kasvihuonekokeita on myös tehty Evtek-ammat-tikorkeakoulussa tekniikan li-sensiaatti Carola Forteliuksen johdolla. Tätä nykyä Evtek on osa Metropolia-ammattikorkea-koulua.

Maj ja Tor Nesslingin säätiö on rahoittanut tutkimusta.

Elina Saarinen

Järjestäjä: Kemianteollisuus ry

Lisätietoja: www.chemind.fi/chemasverkkokauppa

REACHREACH--seminaariseminaari21. 21. –– 22.10.200822.10.2008

WanhaWanha SatamaSatamaHelsinkiHelsinki

REACH-seminaari

Pekka T. Heikura

Helsingin yliopiston orgaanisen kemian luennoilla istui 1920-luvulla tummakul-mainen nuori mies, joka vaikutti kiinnos-tuneelta ja keskittyneeltä mutta samalla hieman tuskastuneelta. Professori Niilo Toivosen esityksen seuraaminen ei kansa-koulupohjalta ollut helppoa.

Tauno Brännäs pyrki kuitenkin saa-maan lisäeväitä vaativaan työhönsä ja kävi siksi kuuntelemassa akateemista opetusta. Hämeenlinnassa vuonna 1908 syntyneen nuorukaisen aiempi koulutus kun oli var-sin vaatimaton: neljä luokkaa kansakoulua Helsingin Sörnäisissä.

13-vuotiaana Tauno oli pestautunut lä-hetiksi Katajanokalla sijainneeseen sota-ministeriön taisteluvälineosastoon. Kun juoksupoikana uurastaminen alkoi kylläs-tyttää, hän sai vuonna 1923 siirron uuteen tehtävään: osaston kemialliseen laborato-rioon.

Räjähteitä kehittämään

Nuoren valtion tuore ministeriö oli päät-tänyt perustaa kemiallisen laboratorion vuonna 1919. Tehtävään palkattiin juu-ri asevelvollisuutensa suorittanut kemian opiskelija Bertil Nybergh (1896–1954), joka valittiin myös laboratorion johtoon. Kolme vuotta myöhemmin tarmokas Ny-bergh väitteli jo tohtoriksi.

Laboratorio toimi aluksi Hallituskatu

Kesällä 1932 laborantti Brännäs

painoi Kemiallisen koelaitoksen

oven takanaan kiinni viimeisen

kerran, sillä uusi ura odotti.

Minkä laboratorio menetti, sen

valkokangas voitti: Suomi oli

pian saava ainoan oikean

filmitähtensä.

5:ssä yliopiston kemian laitoksen tiloissa, joista se vuonna 1921 oli siirretty Taival- lahden ammusvarikon vartiotupaan. Seu-raavana vuonna sotaministeriö vaihtoi nimensä puolustusministeriöksi, ja labo-ratoriosta tehtiin vuonna 1925 sen Ke- miallinen koelaitos.

Vuonna 1929 laitos muutti uusiin tiloi-

hin Kaivopuiston edustalla sijaitsevaan Harakan saareen, jossa jo venäläisillä oli 1800-luvulla ollut ruutikellareita, ammus-varastoja ja kasarmeja. 1920-luvulla saari oli suojeluskuntien käytössä.

Samana vuonna 1929 määriteltiin myös koelaitoksen tehtävät. Sen tarkoituksena oli ”toimia käytännöllis-tieteellisesti tut-kivana, kokeilevana ja kehittävänä puolus-tuslaitoksen elimenä kysymyksissä, jotka koskevat kemiallisen sodan tarpeita ja vä-lineitä sekä muita kemian alaan kuuluvia sotatarvikkeita”.

KAV

A

Vuonna 1936 ensi-iltansa saanut Vaimo-ke teki 27-vuotiaasta Tauno Palosta kiin-totähden Suomen elokuvataivaalle.


Tauno PaloLaboratoriosta parrasvaloihin

Kemiasta se alkoiUudessa sarjassa tutustutaan

eri alojen vaikuttajiin, jotka ovat alkujaan kemian

ammattilaisia.

Käytännössä laitoksessa kehitettiin ja testattiin räjähteitä. Saari oli kuitenkin niin lähellä kaupunkia, että suuria räjäytysko-keita ei voitu tehdä eikä tärkeinä pidettyjä taistelukaasututkimuksiakaan.

Vakoilua ja palovammoja

Jännittävään laboratorioympäristöön pääs-syt 15-vuotias Tauno Brännäs teki aluk-si vaihtelevia töitä. Aivan ensimmäiseksi hän puhdisti välineitä ja pulloja. Vahvat pesuaineet olivat kuitenkin liikaa hänen käsilleen.

Jo kahden viikon kuluttua Brännäsiä alettiinkin kouluttaa preparaattoriksi, jon-ka tehtäviin kuului kemiallisten aineiden sekoittaminen kemistien käyttöön. Opin hän sai korkeakoulun käyneiltä esimiehil-tään ja työtovereiltaan.

Työ oli pojasta haastavaa ja mielenkiin-toista, joten hän viihtyi laitoksessa hyvin. Harakassa hän suoritti myös asevelvolli-suutensa sen jälkeen kun alokasaika San-tahaminassa oli ohi.

Varusmiesaikanaan vuonna 1929 nuo-rukainen pääsi näkemään läheltä, mitä on sotilaallinen tiedustelutoiminta. Yöaikaan laboratoriossa vieraillut pääesikunnan va-lokuvaaja, luutnantti Vilho Armas Penti-käinen paljastui vakoojaksi.

Jukka Seppinen kertoo kirjassaan Neu-vostotiedustelu Suomessa 1917–1991, kuinka Pentikäinen oli jo vuodesta 1923 käynyt laitoksessa kopioimassa huippu-salaisia aluesuunnitelmia ja luovuttanut aineiston naapurimaan sotilasasiamiehel-le. Kymmenen vuotta myöhemmin Pen-tikäinen onnistui loikkaamaan Neuvosto-liittoon.

Tuskallisempikin muisto Brännäsille jäi hänen yhdeksästä vuodestaan laboratoriossa. Kemistien apulainen poltti kerran pahoin kätensä fosforilla ja joutui potemaan vammaansa sairaalassa kaksi viikkoa.

Palo näyttelemiseen

1920-luvun lopulla Tauno Brännäs erään ystävänsä houkuttelemana löysi suuren in-

Työ Kemiallisessa koelaitok-sessa kiehtoi tiedonhaluista nuorukaista. Lisää Tauno Palon vaiheista voi lukea mm. Tuula Saarikosken kirjoitta-massa elämäkerrassa Tauno Palo, kolmen sukupolven san-kari (Tammi 1981).

tohimonsa: teatterin. Kun päivätyö labora-toriossa päättyi, hän heitti valkoisen takin naulakkoon ja riensi iltanäyttelijäksi Sör-näisten Työväen Näyttämölle, josta vuon-na 1930 tuli Helsingin Työväen Teatteri.

Sen lavalta salskea sankari löydettiin elokuvaan. Brännäs teki ensimmäisen fil-miroolinsa vuonna 1931 ensi-iltansa saa-neessa Jääkärin morsiamessa. Suoritus ko-hautti ja herätti koko alan huomion.

Lupaavalle 23-vuotiaalle harrastajalle tarjottiin ammattilaisen paikkaa maan tär-keimmällä näyttämöllä, Suomen kansal-listeatterissa. Vaikka välikirja tehtiin vain vuodeksi kerrallaan, nuori mies päätti roh-keasti jättää hyvästit Kemialliselle koelai-tokselle ja sen ”turvalliselle eläkeviralle”.

Brännäs aloitti uransa Kansallisteatteris-sa 15. elokuuta 1932. Saman tien tulokas luopui ruotsinkielisestä sukunimestään.

Hänestä tuli Tauno Palo. Loppu on suo-malaisen teatterin ja elokuvan historiaa.

Kirjoittaja on historioitsija ja vapaa [email protected]

Kuva teoksesta Tauno Palo, kolme sukupolven sankari


Rakastettu Tauno PaloSyntyi 25.10.1908 Hämeenlinnassa, •kuoli 24.5.1982 Helsingissä.

1923–1932 työssä puolustusminis-•teriön Kemiallisessa koelaitoksessa.

1932–1973 näytteli Suomen kan-•sallisteatterissa, jossa teki yli 300 roolityötä.

Vuosina 1931–1961 esiintyi 65 pit-•kässä elokuvassa, joihin kuuluvat muun muassa Vaimoke, Kulkurin valssi, Kaivopuiston kaunis Regina, Niskavuori-filmatisoinnit, Rosvo-Roope, Tuntematon sotilas ja Tuli-punainen kyyhkynen.

Tunnettiin erityisesti • Ansa Ikosen vastanäyttelijänä; tähtiparin keski-näistä kemiaa valkokankaalla pidet-tiin ainutlaatuisena.

Laulajana konsertoi ja levytti kym-•meniä suuren suosion saaneita lauluja.

Ensimmäinen vaimo • Sylvi Sakki ja toinen puoliso Kirsti Ortola olivat myös näyttelijöitä, samoin kolme poikaa Pertti, Martti ja Jukka- Pekka Palo.


Aivodoping yleistyyopiskelussa ja tutkimuksessaAdhd:n ja narkolepsian hoitoon tarkoitettujen lääkkeiden vää-rinkäyttö lisääntyy. Lääkkeitä syövät erityisesti opiskelijat ja tut-kijat, jotka pyrkivät niiden avulla parantamaan keskittymisky-kyään ja muistiaan.

Adhd:tä eli tarkkaavaisuus- ja ylivilkkaushäiriötä hoidetaan huumeeksi luokitellulla metyylifenidaatilla, jonka kauppanimiä ovat muun muassa Ritalin ja Concerta. Narkolepsiasta eli nukah-telusairaudesta kärsiviä autetaan pysymään hereillä modafiniilil-la, kauppanimeltään Modiodal, Vigil tai Provigil.

Lääkkeiden väärinkäyttö henkistä kapasiteettia vaativissa teh-tävissä houkuttelee yhä useampia. Yhdysvalloissa joka kuudes yliopisto-opiskelija on ottanut adhd-lääkkeitä pärjätäkseen pa-remmin opinnoissaan. Dagens Nyheter -lehden mukaan aivodo-ping on yleistynyt myös esimerkiksi Japanissa ja Englannissa.

Kun Nature-lehti hiljattain kysyi lukijoiltaan, käyttävätkö nämä lääkkeitä parantaakseen suoritustaan, joka viides vastasi myöntävästi. Suosituimpia olivat juuri adhd-lääkkeet. Lehden lukijoista valtaosa on tutkijoita.

Ruotsin lääkeviraston mukaan ruotsalaisopiskelijoiden henki-sestä douppauksesta ei vielä ole merkkejä. Maan tullilaitos kui-tenkin takavarikoi viime vuonna ennätysmäärän Ritalin-tablet-teja. Netin kautta tilatut pillerit olivat matkalla naisten laihdu-tuslääkkeiksi.

Karoliinisessa instituutissa työskentelevän aivotutkijan Mar-tin Ingvarin mukaan on enää ajan kysymys, milloin myös ruot-salaisopiskelijat keksivät lääkkeiden kyseenalaiset hyödyt.

Pekka T. Heikura

Jalkapallon Euroopan mestaruu-desta kesäkuussa mitelleet huip-pufutaajat saivat Itävallan isän-nöimissä kisoissa arvoisensa pelivälineen, uudentyyppisellä pinnoitteella silatun pallon.

Kisojen viralliset pallot oli valmistettu Bayer Material Sciencen kehittämästä uudesta materiaalista. Kohokuvioidun Europass-pallon viisikerroksi-nen erikoispolyuretaaneista val-mistettu pinnoite on sekä iskun- että kosteudenkestävä. Nypy-liäinen pinta takaa myös hyvän pallotuntuman, josta pelaajat uu-tuutta erityisesti kiittivät.

Ulkopinnan alla olevan elasti-sen, miljoonista mikroskooppi-sista kuplista koostuvan 0,7-mil-lisen vaahtokerroksen ansiosta

potkun voima siirtyy kohtee-seensa entistä tarkemmin ja te-hokkaammin. Materiaali paran-taa myös pallon lento-ominai-suuksia.

Hyökkääjien arvostamat omi-naisuudet tietävät hankaluuk-sia maalivahdeille, mutta inno-vaatiolla on heistäkin puolensa. Bundesliigassa pelaavan Bayer 04 Leverkusenin veräjänvartija René Adler kehuu pallon pitoa: ”Kananlihapinnoitteen” ansios-ta pallosta saa poikkeuksellisen tiukan otteen, kunhan sen vain onnistuu nappaamaan hyppy-siinsä.

Euroopan mestaruuden nap-pasi tänä kesänä Espanja 44 vuoden tauon jälkeen.

ulkoMaIlta

Saksalainen tutkijaryhmä on löytänyt Keski-Atlantin pohjal-ta kolmen kilometrin syvyydes-tä ensimmäistä kertaa luonnon oloissa ylikriittistä vettä. Aiem-min ylikriittistä vettä on tuotettu laboratoriossa, mutta luonnossa sitä ei ole havaittu.

Kahdesta tulivuoren aukosta pulppuava vesi on keskimäärin 407-asteista, mutta hetkittäin sen lämpö kohoaa jopa 464 as-teeseen. Mustaa savua tuprutta-vat aukot syntyivät, kun maan-järistys ravisteli aluetta vuonna 2002. Löydettyään aukot vuon-na 2005 tutkijat aloittivat kuusi-vuotisen tutkimusprojektin.

Tietokonemallien mukaan au-koista virtaava vesi laskeutuu aluksi merenpohjan halkeamiin ja kuumenee sitä mukaa kuin se lähestyy pohjan alla olevaa mag-makenttää. Yli 400 celsiusasteen lämpötilassa ja 300 baarin pai-neessa vedestä tulee lopulta yli-kriittistä.

Koska ylikriittisen veden tihe-ys on nestemäisen tiheyttä pie-nempi, se nousee takaisin kohti merenpohjaa kuin kupla ja am-pautuu ulos tulivuoren aukos-ta. Mukanaan se tuo maan uu-menista kultaa, kuparia, rautaa, mangaania, rikkiä sekä muita metalleja ja ravinteita.

Jacobsin yliopiston geokemi-an tutkijan Andrea Koschin-skyn mukaan superkriittinen vesi on ”vettä, mutta ei sellaista, jonka me tunnemme.” Aine on hänen mukaansa jossakin kaa-sun ja veden välimaastossa, ti-heämpää kuin höyry mutta ke-vyempää kuin tavallinen neste-mäinen vesi.

Koschinsky sanoo New Scien-tist -lehdessä, että löydös tarjo-aa ensimmäisen havainnon siitä, kuinka mineraalit ja ravintoai-neet suodattuvat maan sisuksis-ta valtameriin.

Pekka T. Heikura

Bay

er

Uutuuspallo sai kyytiäjalkapallon EM-kisoissa

Europass-pallo on koottu neljästä-toista potkurien

ja turbiinien muo-toisesta palasta,

ja siinä on vain 24 liitoskohtaa.

Maailman kuumin vesipulppuaa Atlantin pohjalla

Yhä useampi henkisen työn puurtaja väärinkäyt-tää lääkkeitä parantaak-seen keskittymiskykyään.

76

Scan

stoc

kpho

to


Ristiriitaisia tutkimustuloksiananoputkien terveysriskeistä

Käytöstä poistettujen rautakai-vosten saastuneet vedet voidaan puhdistaa polttokennoilla, joita käytetään sähkön tuottamiseen kotitalouksien jätevesistä, kir-joittaa New Scientist.

Kennot tekisivät vanhojen kaivosten vesien puhdistamises-ta entistä taloudellisempaa ja te-hokkaampaa. Samalla saataisiin vesistä talteen rautayhdisteitä.

Hiilinanoputket aiheuttivat as-bestivaurioiden kaltaisia muu-toksia jyrsijöi-den elimistössä.

Hiilinanoputkien vaikutuksista terveyteen on saatu sekä huo-jentavia että huolestuttavia tut-kimustuloksia.

Kun Stanfordin yliopiston tut-kijat injektoivat hiiriin 20 mik-rogrammaa yksiseinäisiä putkia, jyrsijät eivät osoittaneet min-käänlaisia sairauden merkkejä, eikä niiden elimistössä havait-tu nanoputkikertymiä. Eläimet erittivät putket ulosteidensa ja virtsansa mukana ulos kehos-taan kolmessa kuukaudessa.

Tutkimuksesta kertoneen Scientific American -lehden mu-kaan nanohiukkaset voisivat hoitaa monenlaisia biolääketie-teellisiä tehtäviä, kuten kuljettaa lääkkeitä soluihin ja tunnistaa geneettisiä poikkeavuuksia.

On kuitenkin pelätty, että mi-nikokoiset työkalut saattaisivat samalla vahingoittaa elimis-töä, mihin viittaa Nature Nan-otechnology -lehden verkkosi-vuilla julkaistu toinen tutkimus. Sen mukaan nanoputket voivat aiheuttaa syöpää.

Koehiirten vatsaan putkia ruiskuttanut Aberdeenin yli-opiston tutkijaryhmä havaitsi eläinten mahassa samanlaisia

vaurioita kuin asbestia hengittä-neiden ihmisten keuhkoissa. As-bestivaurioiden on aiemmin to-dettu johtavan mesotelioomaan, pahanlaatuiseen kasvaimeen.

Skottitutkijat kuvailevat tu-loksiaan siinä mielessä hyviksi uutisiksi, että ne auttavat put-kien parissa työskenteleviä mi-nimoimaan uhan. ”Saimme va-roituksen ja voimme varustau-tua ennakolta”, sanoo professori Anthony Seaton International Herald Tribune -lehdelle.

Nanoputkia sisältäviä tuottei-ta ostavien kuluttajien riski on hänen mukaansa pieni. Suurim-massa vaarassa ovat laborato-rioissa ja tehtaissa putkia val-mistavat ihmiset. Tutkimus ei kuitenkaan selvittänyt, kuinka helposti putkista tulee ilmateitse leviäviä tai kertyvätkö ne keuh-koihin, jos niitä hengittää.

Yhdysvaltalaisen Emerging Nanotechnologies -projektin tie-teellisen pääneuvonantajan mu-kaan nanoputket pitäisi saada saman lainsäädännön ja käyttö-sääntöjen piiriin kuin asbesti.

Pekka T. Heikura

Ihmisen geneettinenkehitys kiihtynyt?

Pilaantuneet kaivosvedetpuhtaiksi polttokennoilla

Pennsylvaniassa esiintyy run-saasti vanhoista rautakaivok-sista peräisin olevia saasteve-sivuotoja, joiden seurauksena rikkihappoa ja liuenneita metal-leja kulkeutuu jokiin. Niissä ne tuhoavat kasvistoa ja eläimistöä ja muuttavat veden väriltään pu-naiseksi tai keltaiseksi.

Pennsylvanian valtionyliopis-ton kehittämän polttokennon

toisen kyljen katalyytti edistää liuenneen raudan reagointia ve-den kanssa, jolloin syntyy kiin-teää rautahydroksidia sekä io-neja ja elektroneja. Vetyionit kulkevat kylkien välissä olevan membraanin läpi toisella sivulla olevaan elektrodiin saaden säh-kövirran kulkemaan molempia sivuja yhdistävän johdon läpi.

Tuloksena on 300 milliwatin teho katalyyttineliötä kohti. Se riittää turvaamaan puhdistami-sessa auttavien pumppujen ja sensorien energiantarpeen, jos

polttokennot asennetaan saastu-neisiin jokiin. Prosessissa syn-tyvää punaista rautahydroksidia voidaan käyttää maalausten vä-riaineena.

Polttokennomenetelmän heik-koutena on, että rikkihappo täy-tyy yhä poistaa vedestä muilla keinoin. Lisäksi kennon platina-katalyytti on kallis. Parhaillaan tutkitaankin halvemman vaihto-ehdon, kuten koboltin, käyttöä.

Pekka T. Heikura

Ihmisen geneettinen kehitys on kiihtynyt valtavasti viime vuosi-tuhansina. Näin väittävät Utahin yliopiston perinnöllisyystieteili-jät tuoreessa tutkimuksessaan, joka julkaistiin PNAS-verkko-lehdessä.

Tämän päivän ihminen eroaa utahilaisten mukaan enemmän 5 000 vuotta sitten eläneestä faaraoiden ajan ihmisestä kuin tämä 30 000 vuoden takaises-ta kivikauden eläjästä. Yhdys-valtalaistutkimus kumoaa siten laajasti kannatetun teorian, jon-ka mukaan ihminen olisi pysy-nyt geneettisesti samanlaisena viimeiset 40 000 vuotta.

Seitsemän prosenttia geeneis-tämme muuttuu aina vain nope-ammin, sanovat amerikkalais-tutkijat, jotka ovat analysoineet 270 ihmisen DNA:ta. Tutkitut henkilöt olivat kiinalaisia, japa-nilaisia, pohjoiseurooppalaisia ja Nigerian joruboja.

Valtaosa perimän muutok-sista on tutkijoiden mukaan tapahtunut viimeisten 10 000 vuoden aikana. Muutosten taustalla on ensinnäkin maanviljelyn synty, joka merkitsi uutta ruokava-liota. Eurooppalaiset saivat geenin, joka mahdollistaa maidon sulattamisen aikui-sen suolistossa.

Jotkut mutaatiot ovat evoluu-tion vastauksia kulkutauteihin. Afrikkalaisille kehittyi geene-jä, jotka lisäävät vastustuskykyä malarialle. Uusia tilaisuuksia muutokselle ovat tarjonneet en-nen kaikkea kansat, jotka kehit-tivät maanviljelyn ja kulttuurin muita aiemmin.

Kehityksen myötä eri man-tereilla asuvat ihmiset tulevat perimältään yhä vain erilaisem-miksi. Sen jälkeen kun nykyih-minen saapui Afrikasta Euroop-paan ja Aasiaan 40 000 vuotta sitten, geenienvaihtoa alueiden välillä ei ole ollut kovinkaan paljon, tutkijat huomauttavat.

Pekka T. Heikura

Nämä tytöt eroavat faaraoiden ajan ihmisestä – myös geeneiltään.

Scan

stoc

kpho

to

Scan

stoc

kpho

to

keeMIkkoKemia-lehden pakinoitsija Keemikko väittää katsovansa maailman menoa erlenmeyerlasien läpi. Valkoisen takin alla piilee kuitenkin monitaitoinen maailman-kansalainen, jolle mikään inhimillinen ei ole vierasta.

Suomalaisissa kansan suussa hiou-tuneissa viisauksissa on se yleinen vika, että ne periytyvät ajalta, jolloin pitsa ja kebab eivät olleet kansallis-ruokia.

Kukaan ei ymmärrä menneisyyden talonpoikaisjärkeä, jonka nykypäivä on korvannut tehotuotannolla ja kan-nattavuuslaskelmilla.

Kaupunkilegendat eivät ole korvan-neet kansanviisauksia. Ne syntyivät maalaisyhteisössä, jota ei enää ole.

Tämän päivän maaseutukaan ei merkitse seipäiden pistelemää pel-toa, vaan kääremuoviin rullattua hei-nää. Hevoset toimivat pelkästään tyt-töjen moponkorvikkeina. Traktoriin ei nousta kuin kärryille. Nyt tarvitaan virta-avain, pitkän tähtäyksen suun-nitelma ja liikeidea.

Kansanlaskut täytyy nostaa samal-le tasolle. Globalisoituneessa Suo-messa eivät vanhat viisaudet päde. Markat ja nurkkakuntaisuus pitää poistaa. Ikkuna tulee avata maail-maan.

Kehitystyön alkajaisiksi Keemikko ehdottaa kunnallisten kansanlaski-joiden virkojen perustamista. Las-

kijoiden toimintaa koordinoimaan käynnistetään valtakunnallinen Kas-ku-keskus. Sen johtoon nimitetään ulkoasiainministeriöstä se hauskim-maksi todettu virkamies, jonka epäil-lään kerran hymyilleen.

Ulkoasioihin perehtyneenä ja KA-VAKU-kurssin suorittaneena hän ky-kenee hoitamaan yhteyksiä Euroo-pan kansanlaskukeskukseen. Siellä laskut yhdenmukaistetaan ja pastö-roidaan kansainvälisten standardien mukaisesti maailmanlaajuistuville markkinoille.

Suunnitelmaa epäilevä voi vaatia asiasta kansanäänestystä. Muuta-malla taiteellisella vaalitaulukaupalla sellainen varmaankin järjestyy.

Alustavasta projektikehyksestä Keemikko on poiminut muutaman päivitetyn kansanlasku- ja -kasku-luonnoksen. Suomalaisen ohella mu-kana on myös muualta unionialueel-ta muistiinmerkittyä aineistoa. Viisau-den tarkka syntypaikka on ilmoitettu, jos se on tiedossa.

Keemikko

Viisautta viagrasta

”Kyllä se viagra vielä minunkin suussani sulaa.”

”Yksi suomalainen koivu vastaa kymmentä Venäjällä kaatamatonta mottia.”

”Jos ei antabus ja ilokaasu auta, edessä on vain tahdonvastainen hoito.”

”Pappi, jobbari, huoltomies, lobbari, rikas, rakas, veronmaksaja, varas…”

”Ennen virtsaa väärään kuin käy maksullisessa toiletissa.”

”Suomalaisessa demokratiassa kaikki ovat yhdenvertaisia, toiset ovat vain hieman sukarimpia.”

”Kyl ne vaan tissit tekee missit.” (Kuultu Tampereen Koskikeskuksen R-kioskilla)

”Moni kakku päältä kaunis, vaan on kaloreita alla kuoren.”

”Onnettomuus ei tule vahinkoilmoitus täytettynä.”

”Eurolla saa, mutta autolla ei sill’ pitkälle pääse.”

”Ei ne suuret tulot vaan ne pienet verovilpit.”

”Rikollinen on se, jok’ kiirees ei ehtinyt osakeyhtiötä perustaa.” (Konnunsuo)

”Parempi meppi Brysselissä kuin kymmenen Helsingissä.”

”Poliitikko on hyvä renki mutta huono isäntä.” (Irlanti)

”Niin kansa vastaa kuin sille kirjoitetaan.” (Irlanti)

”Sitä Kelan etuuskäsittelijää kuuleminen, joka päätökset tekee.”

”Maasta se Sarkozykin ponnistaa.” (Ranska)

”Hyppäämällä pääsee Carlan tasolle.” (Ranska)

”Yksi toiselle kuoppaa kaivaa, toinen työtä johtaa, kolmas työsuojelua valvoo, neljäs verottaa, viides laatii manuaalisen maansiirron työaikadirektiivin liitteiden päivityksen.”

”Joka niemeen, notkoon, saarelmaan Ideaparkin tahtoisin rakentaa.”

”Kaikki mikä on kivaa on direktiivillä kielletty.” (Suomi)

“And who cares?” (Britannia)



henkIlöuutIsIa

Tietoa jakaa Teknillisessä korkeakoulus-sa vuonna 2006 puunjalostuksen ke-

miasta tohtoriksi väitellyt Kyösti Ruuttu-nen. Puunjalostustekniikan maisteriohjel-man kansainvälisenä projektipäällikkönä hän on koordinoinut Uruguayn ensimmäis-tä alan koulutushanketta maaliskuusta 2007 lähtien.

Teknillisen korkeakoulun ja Udelarin vä-linen yhteistyö juontaa juurensa parin vuo-den taa.

”Kun Botnia päätti rakentaa maahan sellu-tehtaansa, se koulutti alan väkeä TKK:n Lin-kage-ohjelmassa. Siitä TKK:ssa lähti idea kokonaiseen maisteriohjelmaan uruguaylai-sen kumppanin kanssa”, Ruuttunen muiste-lee. Hanketta saatiin rahoittamaan Finnpart-nership-ohjelma ja Uruguayn valtio.

Uruguayssa ei aiemmin ole ollut lainkaan puunjalostusalan opetusta eikä siten juuri alan osaamistakaan. Viime vuoden elokuus-sa Montevideossa käynnistyneellä pioneeri-kurssilla aloitti kahdeksan opiskelijaa, suo-malaisopettajan mukaan valiojoukkoa.

”Heillä on erinomaiset pohjatiedot sekä insinööritieteissä että kemiassa”, Ruuttunen kehuu. Puunjalostustekniikan maistereiksi valmistumiseen alemman akateemisen tut-kinnon jo suorittaneilta nuorilta kuluu kaksi vuotta.

Opetuskielenä kansainvälisessä ohjelmas-sa on englanti, vaikka 2000-luvun vaihteessa

Kyösti Ruuttunen vie

Puukemian oppia Uruguayhin Suomalainen puunjalostusosaami-

nen on korkeassa kurssissa etelä-

amerikkalaisessa Uruguayssa.

Parikymmentä innostunutta

opiskelijaa imee keskittyneesti

pohjoisia oppeja maan pääkau-

pungissa Montevideossa toimivan

Universidad de la Repúblican (Udelar)

teknisen tiedekunnan luentosaleissa.

parisen vuotta Hondurasissa asuneelta Ruut-tuselta sujuisi espanjakin. Sitä hän käyttää muussa kommunikoinnissaan.

”Sen olen havainnut, että ilman espanjan taitoa täällä olisi vaikea pärjätä”, Ruuttunen naurahtaa.

Osaajille tilaus

Tänä syksynä käyntiin pyörähtäneellä uu-della kurssilla on silläkin kahdeksan erittäin motivoitunutta opiskelijaa. Opintopaikkoja olisi ollut tarjolla enemmänkin, mutta suu-resta kiinnostuksesta huolimatta kumpaa-kaan kurssia ei saatu aivan täyteen.

”Syynä on raha”, Ruuttunen harmittelee. ”Tämä on ajallisesti vaativa ohjelma läs-näolopakkoineen. Siihen eivät kaikki veny. Täällä kun ei ole stipendejä, opiskelijoiden on opintojen ohessa käytävä työssä.”

Suomalaiset opettajat on Ruuttusen mukaan otettu vastaan lähes hämmentävän hyvin.

”Kunnioitus meitä kohtaan on suurta.

Leon

ardo

Cla

vijo

Kyösti Ruuttusen (vas.) ja hänen lähimpi-en työtovereidensa professorien Patricia Gerlan ja Jorge Martínezin tavoitteena on, että vuonna 2009 päättyvän yhteishank-keen jälkeen puunjalostustekniikka jää pysyväksi osaksi Udelar-yliopiston opetusohjelmaa.

Täällä suorastaan yliarvioidaan Suomen ja samalla aliarvioidaan omaa osaamista. To-sin täytyy sanoa, että vierailevina luennoiji-na toimineet suomalaisasiantuntijat ovat ol-leet aivan erityisen tasokkaita.”

Vierailijoita kateederilla käy muun muas-sa TKK:sta, Metsä-Botniasta, Stora Ensosta, Kemirasta sekä Pöyryltä.

Eritoten Montevideossa on kiitelty suo-malaisten antaman koulutuksen käytännön-läheisyyttä. ”Uruguayssa kemian insinööri on tietynlainen yleistutkinto, jossa ei keski-tytä mihinkään tiettyyn erikoisalaan”, Ruut-tunen selventää.

Suomalais-uruguaylainen projekti päät-tyy vuonna 2009. Tavoitteena on, että sen jälkeen puunjalostuskoulutus jatkuu monte-videolaisten omin voimin. Maiden välisestä tieteellisestä yhteistyöstä kaavaillaan pitkä-aikaista.

Tuleville osaajille Uruguaylla on käyttöä. Espanjalainen Ence on jo aloittanut maan-siirtotyöt sellutehdastaan varten. Siitä on tu-lossa samanlainen jätti kuin Fray Bentosissa käynnistynyt Botnian tehdas. Huhut kertovat muutaman muunkin suurkonsernin suunnit-telemista isoista investoinneista.

”Täällä on julkisuudessa puhuttu ainakin viidestä sellutehtaasta. Hurjaltahan se kuu-lostaa kolmen miljoonan ihmisen maahan, jonka pinta-ala on puolet Suomesta.”

Päivi Ikonen

Jussi Taipaleelle nuoren tutkijanAnders Jahre -palkintoProfessori Jussi Taipale Helsingin yliopis-tosta on saanut arvostetun nuoren tutkijan Anders Jahre -tiedepalkinnon. Hän jakaa 400 000 Norjan kruunun suuruisen palkin-non Oslon yliopistossa työskentelevän tut-kijan Mahmood Amiry-Moghaddamin kanssa.

Taipale on Helsingin yliopiston lääke-

tieteellisen systeemibiologian professori ja Kansanterveyslaitoksen tutkimusprofessori. Tätä nykyä hän tekee tutkimustyötä Suomen Akatemian rahoittamana akatemiaprofesso-rina.

Taipaleen tutkimusryhmä kuuluu lääketie-teellisen tiedekunnan genomibiologian tutki-musohjelmaan ja on osa Suomen Akatemian genomitiedon hyödyntämisen huippuyksik-köä. Ryhmä on ensimmäisenä maailmassa tunnistanut eläinsolujen kasvuun ja jakautu-miseen vaikuttavat geenit.Jussi Taipale


henkIlöuutIsIa

Suomen Tiedeseura on myöntänyt vuo-den 2008 Magnus Ehrnroothin säätiön

palkinnon professori Marja-Liisa Riekko-lalle. 12 000 euron palkinnon perusteena on Riekkolan huomattava panos analyyttisen kemian tieteenalalla.

Marja-Liisa Riekkola on toiminut Hel-singin yliopiston analyyttisen kemian var-sinaisena professorina vuodesta 1987. Hän on kahdenkymmenen viime vuoden aikana luonut analyyttisen kemian laboratorioon tieteellisesti korkeatasoisen, maailmalla erittäin arvostetun tutkimusyksikön. Se kes-kittyy muun muassa uusiin instrumentaali-siin analyysitekniikoihin, kuten monidimen-sionaalisiin ja monivaiheisiin tekniikoihin, kenttävirtausfraktiointiin ja kapillaarielekt-romigraatiotekniikkaan.

Tutkimustuloksista Riekkolalle on ker-tynyt lähes 300 julkaisua kansainvälisissä referee-käytäntöä noudattavissa julkaisu-sarjoissa.

Marja-Liisa Riekkola toimii kutsuttuna plenaari- ja keynote-esitelmöijänä lukuisis-

Marja-Liisa Riekkolalle

Magnus Ehrnroothin Säätiön palkinto sa kansainvälisissä kongresseissa ja sym-posiumeissa vuosittain.

Tätä nykyä hän on viiden kansainväli-sesti arvostetun analyyttisen kemian alan julkaisusarjan toimituskunnassa ja on vuo-desta 2005 kuulunut Elsevierin kustanta-man Journal of Chromatography A -leh-den toimittajiin. Lehti julkaisee uusia ja merkittäviä erotustekniikoiden edistysas-keleita ja innovaatioita.

Marja-Liisa Riekkolalla on myös lu-kuisia kansallisia ja kansainvälisiä luotta-mustehtäviä, ja hän on toiminut aktiivises-ti erilaisissa kansainvälisissä tutkimuksen arviointitehtävissä.

Vuonna 1999 Riekkola kutsuttiin Suo-men Tiedeseuran jäseneksi ja vuonna 2007 Suomalaisen Tiedeakatemian jäseneksi.

Vuonna 1995 Marja-Liisa Riekkolalle myönnettiin Emmanuel Merckin palkin-to ja vuonna 1996 kansainvälinen Tswett-mitali kromatografian alalta. Vuonna 2001 hän sai Suomen Valkoisen Ruusun I luo-kan ritarimerkin.Marja-Liisa Riekkola

Professori David Thomas walesilaises-ta Bangorin yliopistosta on tulossa vah-

vistamaan suomalaisten merentutkijoiden ri-vejä. Kansainvälisesti arvostetun Thomasin tutkimus painottuu ekologiaan ja rannikko-vesien biokemiallisiin prosesseihin. Hän on johtanut monia biogeokemiallisia tutkimus-hankkeita arktisilla alueilla ja Etelämante-reella.

Helsinkiin brittitutkijan tuo Suomen Aka-temian ja Tekesin FiDiPro (Finland Distin-guished Professor Programme) -ohjelma, jonka toisen hakukierroksen hankkeet valit-tiin kesäkuussa. Thomasia isännöi Merentut-kimuslaitos, joka oli ainoa haussa pärjännyt tutkimuslaitos. Muut rahoituksen saaneet ovat yliopistoja.

Merentutkimuslaitoksen koordinoima Itä-meren biogeokemiaa selvittävä hanke ulot-tuu valuma-alueelta avomerelle. Tutkimuk-sen kohteena on orgaanisten ja epäorgaanis-ten ravinteiden vapautuminen maaperästä, huuhtoutuminen vesistöön ja ajautuminen veteen.

Tavoitteena on muodostaa kokonaiskuva vuodenaikaisista ja alueellisista eroista epä-

na ovat systeemien energiakäytön ympäris-tövaikutukset.

Toinen FiDiPro-rahoitus tuo Suomeen kaikkiaan 12 uutta huippututkijaa. Vuonna 2006 käynnistetyn ohjelman avulla ulko-maalaiset tai pitkään ulkomailla oleskelleet suomalaiset voivat työskennellä Suomessa määräajan, 2–5 vuotta. Nyt FiDiPro-tutki-joita on valittu kaikkiaan 28.

Uusia FiDiPro-tutkijoita Suomeen

David Thomas tutkii Itämeren biogeokemiaa

orgaanisten ravinteiden ja orgaanisen aineen kulkeutumisessa, muuntumisessa ja biologi-sissa vaikutuksissa.

Geenitutkija Tampereelle

Tampereen yliopiston lääketieteellisen ins-tituuttiin saapuu Uumajasta immuniteetin ja genetiikan tutkija, professori Dan Hult-mark, joka on viime aikoina paneutunut solutason immuunivasteen tutkimukseen ja kuvannut tulehdussoluja aktivoivia signaali-polkuja. Tampereella etsitään uusia geenejä, jotka osallistuvat synnynnäisen immunitee-tin signaalinvälitysketjujen toimintaan.

Ansioitunut ekofysiologian tutkija, profes-sori Kaiyun Wang shanghailaisesta Itä-Kii-nan yliopistosta on perehtynyt erityisesti hii-litasapainon analysointiin. Joensuun ja Kuo-pion yliopistojen yhteishankkeessa Wang selvittää, miten ilmastotekijät ja maankäyt-tö vaikuttavat metsä- ja suoekosysteemissä hiilen nielu/lähde-dynamiikkaan sekä sii-hen, miten systeemejä tulisi käyttää ja hoi-taa hiilen sitomiseksi ja ilmastonmutoksen hillitsemiseksi. Lisäksi tutkimuksen kohtee-

David Thomas aloittaa työnsä Merentutki-muslaitoksessa lokakuun alussa. Jos laitos lakkautetaan vuodenvaihteessa, Thomas jatkaa tutkimustaan Suomen ympäristö-keskuksessa.

in memoriam

Professori J. Johan Lindberg kuoli 86 vuoden iässä 28.6.2008. Hänen elämän-työnsä aktiivisena tutkijana, opettajana ja asiantuntijana lukuisissa kotimaisissa ja kansainvälisissä tehtävissä oli mittava.

Lindbergin vuonna 1957 valmistuneen väitöskirjan otsikko oli On the hydrogen bond formation of some model compounds related to lignin. Jo tuolloin Lindberg osoitti olevansa paitsi taitava fysikokemisti myös syvästi kiinnostunut suomalaisille tärkeäs-tä biopolymeerista, ligniinistä. Kiinnostus puukemiaan oli peräisin Lindbergin opetta-jalta professori Terje Enkvistiltä.

J. Johan Lindberg toimi useissa opetus- ja tutkimustehtävissä Helsingin yliopistossa vuosina 1951–1965 ja fysikaalisen kemian apulaisprofessorina Teknillisessä korkea-koulussa 1965–1969.

Kun polymeerikemian professuuri perus-tettiin Helsingin yliopistoon, viran alaksi määriteltiin puun ja muovien kemia. Lind-berg oli alan ensimmäinen professori vuosi-na 1967–1974. Myöhemmin viran ala täs-mennettiin polymeerikemiaksi, ja Lindberg oli tässä virassa 1974–1987.

Tuolloin puun ja muovien kemia oli it-

Läheiset ja työtoverit tiesivät, että professo-ri Kari Nieminen kävi pitkää ja uuvuttavaa kamppailua vaikeaa sairautta vastaan. Silti jokainen jaksoi uskoa, että Kari tälläkin ker-taa selviytyisi voittajana.

Toisin oli kuitenkin säädetty. Sunnuntai-na 27. huhtikuuta saimme kuulla, että väsy-nyt matkamies, reservin majuri oli kansalli-sena veteraanipäivänä saanut kutsun viimei-seen iltahuutoon.

Karin elämä voidaan jakaa kolmeen noin 20 vuoden jaksoon. Kari syntyi 19.2.1946 kauppiasperheeseen Hausjärvellä. Siellä hän vietti lapsuutensa, siellä hän kävi kou-lunsa ja siellä sijainneeseen omakotitaloon hän palasi aina, kun siihen suinkin oli mah-dollisuus.

Ylioppilaaksi päästyään matemaattisesti lahjakas, luonnontieteistä kiinnostunut nuo-rukainen kirjoittautui Helsingin yliopistoon, jossa opiskelijana ja tutkijana vierähti mel-kein kaksi vuosikymmentä. Opintojensa ohella Kari toimi harjoittelijana Helsingin kaupungin rakennusviraston katurakennus-osaston tielaboratoriossa sekä matemaattis-ten aineiden opettajana Hausjärven keski-koulussa ja lukiossa.

Puolustusvoimia Kari ehti palvella run-saat 20 vuotta. Hän aloitti Tutkimuskeskuk-sessa ylimääräisenä erikoistutkijana kesä-kuussa 1984. Jo neljä vuotta myöhemmin hänet määrättiin suojelutekniikan laborato-

J. Johan LindbergPolymeerikemian uuttera uranuurtaja

senäinen laitos, ja Lindberg toimi sen esimiehenä laitok-sen perustamisesta eläkkeelle jääntiin-sä asti. Nykyinen polymeerikemian laboratorio jatkaa Lindbergin perin-nettä osana Hel-singin yliopiston kemian laitosta.

Yhteiskunnallinen vaikuttajaJ. Johan Lindberg oli edelläkävijä akateemisten ja teollisten tutkijoiden yhteistyön kehittämi-sessä Suomessa.

Monipuolinen yhteiskunnallinen vaikuttaja toimi muun muassa Maanpuolustuksen tieteel-lisessä neuvottelukunnassa, Suomen ja Neu-vostoliiton tieteellis-teknisessä yhteistyökomi-teassa, Iupacin makromolekyylikemian jaos-tossa, Nordforskissa ja ESF:ssa. Hän jopa hoiti Keksijäjärjestöjen keskusjärjestön puheenjoh-tajuutta 1980-luvun lopulla ja oli vastaavan kansainvälisen järjestön varapuheenjohtaja.

Lindberg oli muun muassa Suomen Tie-deseuran, Svenska tekniska vetenskapsaka-demien i Finlandin, Suomalaisen Tiedeaka-temian, Teknillisten Tieteiden Akatemian ja Royal Society of Chemistryn jäsen. Åbo Akademin kunniatohtorille myönnettiin lu-kuisia suomalaisia ja kansainvälisiä palkin-toja ja arvonimiä.

Lindbergin tieteellinen tuotanto käsittää noin 250 julkaisua ja patenttia. Luonnon po-lymeerien ohella tärkeitä aiheita ovat esi-merkiksi korkeita lämpötiloja kestävät ja johdepolymeerit sekä polymeerien karak-terisointi spektroskooppisin ja reologisin menetelmin.

J. Johan Lindberg, jota opiskelijat kut-suivat nimellä Limppu, oli erittäin pidetty opettaja. Hän ei vierastanut mitään uusia ai-heita ja osasi myös tartuttaa innostuksensa opiskelijoihin. Sadat nykykemistit muista-vat kiitollisina opettajaansa.

Franciska Sundholm ja Heikki Tenhu

Franciska Sundholm on polymeerikemian emeritusprofessori ja

Heikki Tenhu polymeerikemian professori Helsingin yliopistossa.

Kari NieminenSuojelualan arvostettu asiantuntija

rion johtajaksi ja vuonna 2003 rä-jähde- ja suojelu-tekniikan osaston johtajaksi. Samal-la hänelle myön-nettiin professorin arvonimi.

Vaikea sairaus pakotti Karin jättä-mään työnsä syk- syllä 2006 ja siir-tymään vuotta myöhemmin eläkkeelle.

Puolustusvoimien tietotaidon kehittäjä

Kari Niemistä voidaan hyvällä syyllä kutsua suojelualan grand old maniksi. Kari teki kaik-kensa suojelualan kehittämiseksi eikä koskaan laskenut omia työtuntejaan. Se, että hän jäi te-kemään töitä työajan päättymisen jälkeen, oli enemmän sääntö kuin poikkeus.

Kari osallistui useiden oppikirjojen ja tieteel-listen kirjojen tekemiseen ja julkaisi lukematto-man määrän artikkeleita. Hänen asiantuntemuk-sellaan, kaukonäköisyydellään ja sitkeydellään oli suuri merkitys suojelualan välineiden ja me-netelmien kehittämisessä. Suomen puolustus-voimien suojelualan tietotaito kestää vertailun minkä tahansa maan kanssa. Kari Nieminen oli

sen merkittävimpiä arkkitehteja.Vaikka Karin ansiot olivat kiistattomat ja

asema myös ulkomaalaisten asiantuntijoi-den keskuudessa arvostettu, hän ei koskaan tehnyt asiasta numeroa. Vaatimaton asen-ne, hyvä huumori, ystävällinen suhtautumi-nen ja pyyteetön avuliaisuus avasivat monta ovea ja toivat lukemattomia ystäviä ympäri maailmaa.

Kari ehti osallistua myös vapaaehtoiseen maanpuolustustyöhön ja sydän- ja keuhko-siirrokkaiden yhdistys- ja kilpailutoimin-taan sekä tehdä matkoja sotahistoriallisesti merkittäville taistelupaikoille. Lähellä hä-nen sydäntään olivat klassinen musiikki ja elokuvat.

Sydämiä sattui Karin kohdalle kaksi kap-paletta. Kari oli kiitollinen siitä, että uupu-neen sydämen tilalle saatu vaihtosydän jat-koi hänen elämäänsä vielä puolitoista vuo-sikymmentä.

Nyt suuri ja hyväsydäminen ihminen on poissa. Me voimme vain olla kiitollisia sii-tä, että saimme tuntea Karin ja matkata hä-nen kanssaan pätkän yhteistä taivalta.

Kari Nieminen siunattiin Hausjärvellä 16. toukokuuta perhehautaan vanhempien-sa vierelle. Hän on palannut kotiin.

Paula Maatela ja Kyösti Tomperi

Kirjoittajat ovat Kari Niemisen pitkäaikaisia työtovereita ja ystäviä.

81


henkIlöuutIsIa

Kemia on näkyvästi mukana Suomen Akatemian nimityk-sissä viisivuotiskaudelle 2009–2013.

Professorit Maarit Karppi-nen Teknillisestä korkeakoulus-ta, Tapio Salmi Åbo Akademis-ta ja Mart Saarma Helsingin yliopistosta saivat kaikki akate-miaprofessorin viran.

Epäorgaanisen kemian pro-fessorina toimivan Maarit Karp-pisen tutkimusalana ovat uudet funktionaaliset oksidimateriaa-lit. Syntetisoitujen materiaalien ominaisuuksien ymmärtämi-seksi hän käyttää monipuoli-sesti vaativia kokeellisia ja teo-

reettisia menetelmiä. Johtoasema tärkeällä tutki-

musalueella on Japanilla. Karp-pinen onkin luonut lujat siteet maailman johtavassa tutkimus-yksikössä toimiviin japanilais-tutkijoihin. Suomeen voi tätä kautta muodostua yksi alan kär-kiyksiköistä.

Kemiallisen reaktiotekniikan professorina toimivan Tapio Sal-men tutkimusryhmä kuuluu kan-salliseen prosessikemian huip-puyksikköön. Ryhmän työ liit-tyy käynnistysvaiheessa olevan Energia- ja ympäristötekniikan strategisen huippuosaamisen keskittymän SHOKin keskei-

Kemian huippututkijoilleakatemiaprofessuurit

Maarit Karppinen Mart SaarmaTapio Salmi

seen tutkimusteemaan. Salmella on käytössään erinomaiset tut-kimuslaitteet, tutkimusympä-ristö ja tieteellinen osaaminen, joten hänen ryhmällään on kaik-ki mahdollisuudet tieteellisiin läpimurtoihin ajankohtaisella alalla.

Neurotieteen professori Mart Saarman ryhmä on äskettäin tunnistanut uuden hermokasvu-tekijän evoluutiossa säilynees-tä hermokasvutekijäperheestä. Löydöksestä saattaa olla hyötyä Parkinsonin taudin hoidossa (ks. Kemia 8/2007).

Jukka Westermarckinryhmälle julkaisupalkintoDosentti Jukka Westermarckin tutkijaryhmä on saanut Elias Tillandz -palkinnon, joka myönnetään parhaalle BioCity Turun tutkijoiden vuonna 2007 julkaisemalle tutkimusartikkelille.

Ryhmä osoitti uuden proteiinin osallistuvan normaalien solu-jen muuntumiseen syöpäsoluiksi. Koska proteiinia ei ilmene nor-maaleissa kudoksissa, on mahdollista, että sen toiminnan estämi-seen kehitetyllä lääkkeellä olisi vain lieviä sivuvaikutuksia.

Tutkimustulokset julkaistiin Cell-sarjassa, alan arvostetuim-massa julkaisufoorumissa. Kirjoittajia olivat Westermarckin li-säksi Melissa R. Junttila, Pietri Puustinen, Minna Niemelä, Raija Ahola, Hugh Arnold, Trine Böttzauw, Risto Ala-aho, Christina Nielsen, Johanna Ivaska, Yoichi Taya, Shi-Long Lu, Shujun Lin, Edward K.L. Chan, Xiao-Jing Wang, Rei-dar Grènman, Juergen Kast, Tuula Kallunki, Rosalie Sears ja Veli-Matti Kähäri.

Ekokem jakoitutkimusapurahaaEkokem Oy Ab on myöntänyt opinto- ja tutkimusapurahoja kymmenelle jäte- ja ympäristönhuollon tutkimukselle yhteensä noin 72 000 euroa.

8 300 euron stipendin väitöskirjatyöhönsä sai Timo Sipilä, jo-ka tutkii Helsingin yliopistossa maaperän bakteerien hajotuspo-tentiaalia ja sen siirtymisessä toimivia geneettisiä elementtejä.

Hanna Jokinen tekee Teknillisessä korkeakoulussa väitös-tutkimusta metsäteollisuuden sivuainevirtojen eli tuhkan, kui-tusaven ja soodasakan hyötykäytön edistämisestä. Jokinen sai 4 000 euroa.

6 250 euroa jaettiin Kuopion yliopistossa väittelevälle Jekate-rina Rohinalle, joka selvittää fenolien hajottamista heterogeeni-sellä sonokatalyyttisellä hapetusmenetelmällä.

Helsingin yliopistossa pro gradu -työtään tekevä Kati Hakala sai 6 500 euroa. Hänen tutkimusaiheenaan on kemiallisen frak-tiointimenetelmän käyttö öljyllä saastuneen maan kemiallisessa ja toksikologisessa karakterisoinnissa.

Pasi

Tol

vane

n

Rai

mo

Laur

en

Olli

Rin

ne

Valio

, Nin

a D

oddRiitta

Korpelastaravitsemus-fysiologian professori

Helsingin yliopistoon on perus-tettu uusi lääketieteellisen ravit-semusfysiologian professuuri. Sen ensimmäiseksi osa-aikai-seksi hoitajaksi on viiden vuo-den määräajaksi nimitetty do-sentti, filosofian tohtori Riitta Korpela. Korpela jatkaa edel-leen myös Valion tutkimusjoh-tajana.

Valion lääketieteelliselle tie-dekunnalle lahjoittaman pro-fessuurin tarkoituksena on nitoa lääketieteen ja ravitsemuksen tutkimus entistä tiiviimmin yh-teen.

Korpelan mukaan kyseessä on uudenlainen teollisuuden ja yliopiston yhteistyömuoto, jolla tiivistetään ja tehostetaan tutki-musyhteistyötä yrityselämän ja korkeakoulujen välillä. Hän toi-voo mallin leviävän muillekin teollisuudenaloille.

Riitta Korpela on valmistunut

maa- ja metsätalouden mais-teriksi Helsingin yliopistosta vuonna 1980 ja elintarviketietei-den lisensiaatiksi vuonna 1994. Seuraavana vuonna hän väitte-li filosofian tohtoriksi Kuopion yliopistossa. Kymmenkunta Va-lion tutkimuskeskuksen tutkijaa on suorittanut tohtorin tutkinnon Korpelan ohjaamana.

Riitta Korpela

Joko saat Kemia-lehden uutiskirjeen?Katso ja tilaa: www.kemia-lehti.fi


Suomen ympäristökeskuksen palvelujohtaja Jukka Malm on valittu Euroopan kemikaalivi-raston johtajistoon. Syksyn aika-na virastossa aloittavan Malmin tittelinä on Director of Assess-ment eli suomalaisittain johtaja – arvioinnit. Malm on toiminut myös kemikaaliviraston hallin-toneuvoston puheenjohtajana, mutta tästä tehtävästä hän luo-puu viraston palvelukseen astu-essaan.

Kemikaalivirastoon on nimi-tetty myös kolme muuta joh-

tajaa. Itävaltalainen Andreas Herdina aloittaa yhteistyöjoh-tajana. Ranskalaisesta Christel Mussetista tulee käytännöistä ja menettelytavoista vastaava joh-taja ja belgialaisesta Jef Maesis-ta resurssijohtaja.

Virat vapautuivat, koska nii-den aiemmat haltijat palaavat Euroopan komissioon. He työs-kentelivät Helsingissä määräai-kaisella komennuksella viraston perustamisvaiheen ajan.

Ciba Finland OyTekniikan tohtori Ville Saarimaa ja filosofian tohtori Piritta Ros-lund on nimitetty tutkimuskemis-teiksi paperiliiketoiminnan rese-arch & technology -organisaation analyyttiseen laboratorioon Rai-sioon.

Dynea ChemicalsDiplomi-insinööri Raija Kauppi on nimitetty projektipäälliköksi Operational Excellence -yksik-köön ja diplomi-insinöörit Elisa Sivula tuotantoinsinööriksi sekä Sari Turunen tehdaskemistiksi Haminan tehtaalle.

Golder Associates OyKenneth Bergroth on aloittanut Reach-konsulttina 1.8.2008.

Kemira OyjCFO:ksi on nimitetty Jyrki Mä-ki-Kala, joka tätä nykyä toimii Kemira Pulp&Paper -liiketoimin-tayksikön vetäjänä. Kemiran ny-kyinen CFO Esa Tirkkonen toi-mii yhtiön varatoimitusjohtaja-na, kunnes jää eläkkeelle vuonna 2009.

Paper-segmentistä vastaavaksi johtajaksi on nimitetty nykyään ChemSolutions-liiketoimintayksi-köstä vastaava johtaja Petri Hels-ky. Water-segmentistä vastaa-maan on nimitetty Pekka Ojan-pää, joka nykyisessä tehtävässään johtaa Kemira Water -liiketoimin-ta-aluetta. Kemira Pulp&Paperin henkilöstöjohtaja Håkan Kylan-der on nimitetty Euroopan toi-mintojen aluejohtajaksi.

Pulp&Paperin tutkimus-, kehi-tys- ja teknologiajohtajaksi on ni-mitetty Mikael Svedman.

NimityKsiäProminent Finland OyProjekti-insinööriksi on nimitetty Juha Kartsalo.

Reachway OyHallituksen uudeksi jäseneksi on nimitetty diplomi-insinööri Petri Boman. Boman työskentelee Ke-mira Oyj:n osto- ja logistiikkajoh-tajana.

Roal OyFT Susanna Eerola on nimitetty laboratoriopäälliköksi 1.8.2008 alkaen.

tampereen yliopistoDosentti, Ph.D. Johannes Spel-brink on nimitetty lääketieteel-lisen teknologian ja bioteknolo-gian professorin virkaan, alana molekulaarinen solubiologia, lää-ketieteellisen teknologian insti-tuuttiin viiden vuoden määräajak-si 1.8.2008–31.7.2013.

turun yliopistoProfessori, filosofian tohtori Olof Solin on nimitetty radiokemian professorin virkaan 1.6.2008 al-kaen. Hän on ollut radiokemian määräaikaisena professorina vuo-desta 2003.

Professori, filosofian tohtori Pekka Niemelä on nimitetty bio-diversiteettitutkimuksen ja ympä-ristötutkimuksen professorin vir-kaan 1.8.2008 alkaen.

Kansleriksi on nimitetty 1.9.2008 alkaen professori Eero Vuorio, joka hoiti kanslerin teh-tävää myös kaudella 2003–2008. Vuorio nimitettiin yliopiston mo-lekyylibiologian professoriksi vuonna 1989. Hän on toiminut Euroopan molekyylibiologisen laboratorion EMBL:n hallinto-neuvoston puheenjohtajana vuo-desta 2002.

Jukka malm kemikaaliviraston johtoon

Mar

ja S

aarik

ko

VäitÖKsiäHelsingin yliopisto

M.Sc. Janetta Hakovirran väitöskirja Modern Techniques in Detection, Identification and Quantification of Bacteria and Peptides from Foods tarkastettiin 30.5.2008. Vastaväittäjänä toimi dos. Petri Auvinen ja kustoksena prof. Per Saris.

M.Sc. Laura Salusjärven väitöskirja Transcriptome and Proteome Analysis of Xylose- Metabolising Saccharomyces cerevisiae tarkastettiin 30.5.2008. Vastaväittäjänä toimi Prof. Patrick van Dijck (Katholieke Universi-teit, Leuven) ja kustoksena prof. Carl G. Gahmberg.

FM Anne Jääskeläisen väitös-kirja Microarrays in the Diagnosis of Human Herpesvirus Infections tarkastettiin 6.6.2008. Vastaväittä-jänä toimi dos. Raija Vainionpää ja kustoksena prof. Dennis Bam-ford.

FM Malin Bombergin väitös-kirja Archaea in the Mycorrhizo-sphere of Boreal Forest Trees tarkastettiin 11.6.2008. Vastaväit-täjänä toimi prof. David A. Stahl (University of Washington) ja kustoksena prof. Timo Korhonen.

FM Susanna Pehkosen väi-töskirja Spectroscopy and Photo-chemistry of Hydrogen Peroxide and its Complexes in Solid Rare Gases tarkastettiin 12.6.2008. Vastaväittäjänä toimi prof. Bengt Nelander (Lundin yliopisto) ja kustoksena prof. Lauri Halonen.

FM Satu Strandmanin väitöskirja Syntheses and Self-Assembling Characteristics of Amphiphilic Star Diblock Co-polymers tarkastettiin 14.6.2008. Vastaväittäjänä toimi prof. Axel

H.E. Müller (Bayreuthin yliopis-to) ja kustoksena prof. Sirkka-Lii-sa Maunu.

FM Heli Juottosen väitöskirja Archaea, Bacteria, and Methane Production Along Environmen-tal Gradients in Fens and Bogs tarkastettiin 18.6.2008. Vastaväit-täjänä toimi prof. Vigdis Torsvik (University of Bergen) ja kustok-sena prof. Kielo Haahtela.

Prov. Hanna Kortejärven väitöskirja Modelling and Simula-tion Approaches for Waiving in vivo Pharmacokinetic Formulation Studies tarkastettiin 19.6.2008. Vastaväittäjänä toimi prof. Olavi Pelkonen ja kustoksena prof. Mar-jo Yliperttula.

FL Helena Hyvösen väitöskirja Studies on Metal Complex Forma-tion of Environmentally Friendly Aminopolycarboxylate Chelating Agents tarkastettiin 25.6.2008. Vastaväittäjänä toimi prof. Lauri Lajunen ja kustoksena prof. Mark-ku Leskelä.

M.Sc. (Pharm) Meike Römerin väitöskirja Investigating Physical Properties of Solid Dosage Forms During Pharmaceutical Process-ing – Process Analytical Applica-tions of Vibrational Spectroscopy tarkastettiin 4.8.2008. Vastaväit-täjänä toimi prof. Chris Vervaet (Ghent University) ja kustoksena prof. Jouko Yliruusi.

FM Ari Rouhiaisen väitöskir-ja Role of HMGB1 in Cells of the Circulation tarkastettiin 8.8.2008. Vastaväittäjänä toimi professori Risto Renkonen ja kustoksena prof. Carl G. Gahmberg.

ETM Antti Knaapilan väitös-kirja Genetic and Environmental Influences on Human Responses


henkilöuutisia

to Odors tarkastettiin 21.8.2008. Vastaväittäjänä toimi assoc. prof. Maria Larsson (Tukholman ylio-pisto) ja kustoksena prof. Lea Hyvönen.

Joensuun yliopistoFM Janne Monnin väitöskirja

Controlled Synthesis, Curing, and Modification of Phenol-Formal-dehyde Resol Resins tarkastettiin 13.6.2008. Vastaväittäjänä toimi prof. Mikael Skrifvars (School of Engineering, University College of Borås, Ruotsi) ja kustoksena prof. Tuula Pakkanen.

FM Arto Sormusen väitöskir-ja Bioavailability Assessment of Sediment-Associated Organic Compounds Through Desorption and Pore Water Concentration tarkastettiin 15.8.2008. Vastaväit-täjänä toimi prof. Aimo Oikari ja kustoksena prof. Matti Leppänen.

Kuopion yliopistoProv. Laura Matilaisen väi-

töskirja Cyclodextrins in Peptide Delivery: in vitro Studies for In-jectable and Inhaled Formula-tions tarkastettiin 17.5.2008. Vas-taväittäjänä toimi prof. Arto Urtti ja kustoksena dos. Pekka Jarho.

Anne Hukkasen väitöskirja Chemically Induced Resistance in Strawberry (Fragaria × Anan-assa) and Arctic Bramble (Rubus arcticus): Biochemical Respons-es and Efficacy Against Pow-dery Mildew and Downy Mildew Diseases tarkastettiin 26.5.2008. Vastaväittäjänä toimi prof. Jaakko Kangasjärvi ja kustoksena prof. Sirpa Kärenlampi.

FM Annalea Lohilan väitöskir-ja Carbon Dioxide Exchange on Cultivated and Afforested Boreal Peatlands tarkastettiin 27.5.2008. Vastaväittäjänä toimi prof. Nigel Roulet (MgGill University, Ka-nada) ja kustoksena prof. Pertti Martikainen.

Kati Hanhinevan väitöskirja Metabolic Engineering of Phe-nolic Biosynthesis Pathway and Metabolite Profiling of Straw-berry (Fragaria × ananassa) tarkastettiin 5.6.2008. Vastaväit-täjänä toimi prof. Howard Davies (Scottish Crop Research Institute) ja kustoksena prof. Sirpa Kären-lampi,

Prov. Timo Myöhäsen väitös-kirja Distribution of Prolyl Oli-gopeptidase and its Colocaliza-tions with Neurotranmitters and Substrates in Mammalian Tissues tarkastettiin 6.6.2008. Vastaväit-täjänä toimi prof. Seppo Soinila ja kustoksena prof. Pekka T. Män-nistö.

LL Mari Ervastin väitöskirja Evaluation of Iron Status Using Methods Based on the Features of Red Blood Cells and Reticulo-sytes tarkastettiin 13.6.2008. Vas-

taväittäjänä prof. Seppo Parkkila ja kustoksena ma. professori Kari Pulkki.

Prov. TarjaToropaisen väitös-kirja Cyclodextrins and Their Solid-State Complexes: Studies for Pulmonary Drug Delivery tar-kastettiin 14.6.2008. Vastaväit-täjänä toimi prof. Lajos Szente (Cyclolab Ltd, Budapest, Unkari) ja kustoksena prof. Tomi Järvinen. FL Virpi Väänäsen väitöskirja Occupational Exposure in Pav-ing with Asphalt Modified with Recycled Materials tarkastettiin 28.6.2008. Vastaväittäjänä toimi dos. Erkki Yrjänheikki ja kustok-sena dos. Pirjo Heikkilä.

Oulun yliopistoFM Virpi Muhosen väitöskirja

Bone-biomaterial interface: The effects of surface modified NiTi shape memory alloy on bone cells and tissue tarkastettiin 27.6.2008. Vastaväittäjänä toimi prof. Mikko Lammi ja kustoksena prof. Juha Tuukkanen.

FM Maija Ristelin väitöskir-ja Substrate Specificity of Lysyl Hydroxylase Isoforms and Mul-tifunctionality of Lysyl Hydroxy-lase 3 tarkastettiin 8.8.2008. Vas-taväittäjänä toimi prof. Markku Tammi ja kustoksena prof. Raili Myllylä.

teknillinen korkeakouluTkL Päivi Ahosen väitöskirja

Optical and Electrical Interac-tions in Self-Assembled Metal Nanoparticle Superstructures tarkastettiin 23.5.2008. Vastaväit-täjänä toimi prof. Jens Ulstrup

(Danmarks tekniske universitet, Tanska) ja kustoksena prof. Kyös-ti Kontturi.

DI Hannu Koskenvaaran väitöskirja Photoluminescence spectroscopy and carrier dynam-ics of quantum dot structures tarkastettiin13.6.2008. Vastaväit-täjänä toimi dos. Antti Kuronen ja kustoksena dos. Markku So-panen.

TkL Olli Tossavaisen väitös-kirja Heat-Induced Changes in Lactose Hydrolysed Milks tarkas-tettiin 13.6.2008. Vastaväittäjänä toimi prof. Tapani Alatossava ja kustoksena prof. Matti Leisola.

turun yliopistoFM Tapio van Ooikin väi-

töskirja Effects of Heavy Metal Pollution and Host Plant Leaf Chemistry on the Immune De-fense and Life History Traits of

Raskasmetallien määrittämi-nen sähkökemiallisesti on lu-paava analyysitekniikka, pal-jastuu Liza Rassaein väitös-tutkimuksesta.

Rassaei valmisti tarkoituk-seen uusia ohutkalvopinnoit-teita. Nanopartikkeleilla pin-noitetut nanohuokoiset elekt-rodit tehtiin muun muassa elektroaggregaatio- ja kuu-mapuristustekniikoilla. Ne karakterisoitiin elektronimik-roskooppisin menetelmin, ku-ten AFM- ja SEM-tekniikoin. Valmiita elektrodeja Rassaei käytti muun muassa lyijyn ja arseenin sähköanalyyttiseen määrittämiseen.

Tekniikkaa käyttämällä Rassaei pystyi määrittämään terveydelle haitallista arsee-

Nanopinnoitteita raskasmetallien sähköanalyyttiseen määritykseen

nia entistä pienempiä pitoi-suuksia. Sähköanalyyttisin me-netelmin voidaan myös entistä paremmin määrittää eri alkuai-neiden hapetusasteita tutkitta-

vassa matriisissa.Tutkimus tehtiin Kuopion

yliopiston soveltavan ympä-ristökemian laboratorion sekä brittiläisten Oxfordin ja Bat-hin yliopistojen yhteistyönä.

Master of Science Liza Rassaein väitöskirja Assemb-ly and Characterization of Nanomaterials into Thin Film Electroanalysis (Uusien na-nomateriaaleja sisältävien ohutkalvopinnoitteiden val-mistus ja karakterisointi se-kä käyttö sähköanalytiikassa) tarkastettiin Kuopion yliopis-ton luonnontieteiden ja ym-päristötieteiden tiedekunnas-sa 3.7.2008. Vastaväittäjänä oli Dr, Ph.D. Damien W. M. Arrigan ja kustoksena pro-fessori Mika Sillanpää.

Liza Rassaei

an Insect Herbivore tarkastettiin 31.5.2008. Vastaväittäjänä toimi tri Kurt McKean (State University of New York at Albany) ja kustok-sena prof. Kai Norrdahl.

FM Lasse Juhani Välimaan väitöskirja Streptavidin – A Ver-satile Binding Protein for Solid-Phase Immunoassays tarkastettiin 6.6.2008. Vastaväittäjänä toimi dos. Markus Linder ja kustoksena prof. Kim Pettersson.

Åbo AkademiFM Benny Björkblomin

väitöskirja Identification and Functional Charactererization of Brain Substrates for the Stress Activated Protein Kinase JNK tarkastettiin 3.6.2008. Vastaväit-täjänä toimi prof. Patricia C. Sali-nas (University College London, Iso-Britannia) ja kustoksena prof. J. Peter Slotte.

Aalto-korkeakoulusäätiön hallitukseen seitsemän tohtoriaHelsingin kauppakorkeakoulun, Taideteollisen korkeakoulun ja Teknillisen korkeakoulun muodostaman Aalto-korkeakoulusääti-ön hallitus on valinnut puheenjohtajakseen Kone Oyj:n toimitus-johtajan, TkT Matti Alahuhdan ja varapuheenjohtajakseen Eu-roopan tiedesäätiön pääjohtajan, professori Marja Makarowin.

Säätiön hallitukseen kuuluvat myös Bostonin yliopiston rehto-ri Robert A. Brown, toimitusjohtaja Anne Brunila, professori Bengt Holmström, professori Saku Mantere ja johtaja Anna Valtonen. Hallituksen kaikilla jäsenillä on tohtorin tutkinto.

Hallitus käynnisti ensimmäisessä kokouksessaan 14. elokuu-ta syksyllä 2009 toimintansa aloittavan Aalto-yliopiston rehtorin rekrytointiprosessin. Tavoitteena on, että uusi rehtori valitaan jo loka–marraskuussa.


Suomen Kemian Seura Kemiska Sällskapet i Finlandwww.kemianseura.fi, p. 010 425 6300

Ilmoittautuminen ja hinnatwww.kemianseura.fi

Suomen Kemian Seuran täydennyskoulutuskurssi

LABORATORION JOHTAMINEN7.–8.10.2008

Neste Oyj, Keilaranta 21, Espoo

Laboratoriotoimintojen johtaminen edellyttää ammat-tiosaamisen lisäksi erilaisten säädösten tuntemusta, valmiutta talous-, henkilöstö- ja laatuasioista vastaami-seen sekä tietysti hyvää johtamistaitoa. Tämän kurssin tarkoituksena on tarjota esimiehelle konkreettista tietoa ja taitoa laboratorion menestyksen ja työilmapiirin ke-hittämiseksi muuttuvassa toimintaympäristössä. Kou-lutus on suunnattu laboratorioiden ja yksiköiden esi-miehille tai näihin tehtäviin valmistautuville, riippumat-ta siitä onko kyseessä suuri tai pieni yksikkö. Yhteisiksi koetut haasteet ja niiden ratkaisut helpottavat kurssi-laisten verkottumista ja tuovat uutta intoa näkemyksel-liseen johtamiseen.

Ihmisten johtamisen uudet haasteetToimitusjohtaja Heikki Peltola, Nostetuotanto OyVuorovaikutustilanne: munaukset ja onnistumiset kehityskeskusteluissaUshma Karnani ja Ylermi Rajamaa, TeatterikorkeakouluKehityskeskustelut johtamisen työkalunaKehityskeskusteluasiantuntija Henrietta Aarnikoivu, Pro Tulos OyTyöturvallisuusvastuut laboratorion johtamisessaVT Vesa Ullakonoja, Turun ja Porin työsuojelupiiriLaboratorion suunnittelu: Mistä hyvä laboratorio rakentuu?Ryhmänjohtaja Tiina Saijonmaa, Kemira OyjCase: Alkon alkoholintarkastuslaboratorioLaboratorion johtaja Pekka Lehtonen, Alko OyCase: Katalyyttitutkimuksen muutto uusiin tiloihin Innovaatiokeskuksessa PorvoossaOperations Manager Janne Maaranen, Borealis Polymers OyLaatujärjestelmä johdon todellisena työkaluna Ylijohtaja Timo Hirvi, MikesMuutosprosessi virastosta yhtiöksi – Mikä johtami-sessa muuttuu vai muuttuuko? Toimitusjohtaja Harry Sandström, Labtium OyLaitehankinnat, kilpailutus, tarjouskilpailut: LIMS – hankinta ja ylläpitoTutkimuspäällikkö Janne Nieminen, TullilaboratorioCase Orion-yhtymä OyjOstopäällikkö Heli Toikkanen, Orion-yhtymä OyjGet together -tilaisuus 1. päivän päätteeksi

KTY:n ja Suomen Katalyysiseuran yhteisseminaari ja ekskursio

VESIEN KEMIAN TEKNIIKKAA 21.–23.10.2008 Viking Line Mariella Tilaisuus luo katsauksen kemian tekniikkaa hyödyntäviin veden puhdistusmenetelmiin.

Ti 21.10.Seminaari Helsingin satamassa klo 11–16 (engl.): Vesiin liittyvien ympäristövaatimusten kehityslinjoja Veden kierrätys kalvotekniikalla jätevedestä kattilavedeksi Pohjaveden puhdistus Raskasmetallien poisto vedestä Katalyyttinen veden puhdistus Katalyyttisten reaktioiden tutkimus Kemian tekniikan palkinnon jako ja esitelmäSuomen katalyysiseuran 20 v. juhlaillallinen klo 18– Juhlapuhujina seuran entisiä puheenjohtajia

Ke 22.10. Ekskursio Nynäs AB:n jalostamolle NynäshamniinLuento ympäristö- ja vesiasioiden hoidosta Nynäs AB:lla

To 23.10. Paluu Helsingin satamaan klo 9.45

Osallistumismaksu jäsenille: (muiden hinnat ks. www-sivu)Koko matka 2hh hytissä 150 €/hlö, 1hh hytissä 230 €/hlö, sisältäen kaksi päivällistä ja aamiaista, ekskursiomatkat ja luentomateriaalin.Pelkkä luento-ohjelma rannassa sis. monisteet ja tarjoilun 100 €

Ilmoittautuminen: [email protected] viimeistään 17.9.2008

Tarkempi ohjelma: www.kty.fi ja www.katalyysiseura.org

Lisätietoja: Myyntipäällikkö Arja Sipilä puh. 040 827 [email protected]

Numero 6/2008 ilmestyy 7.10.

Niin paljon kerrottavaa, ettei mahdu ilmoitukseen?

Meillä on ratkaisu. Kerromme sen mielellämme.


SUOMESSA JÄRJESTETTÄVÄT Ympäristötekniikka 2008Helsinki 10.–12.9.2008www.finnexpo.fiYmpäristö, Energia, YhteiskuntaHelsinki 11.9.2008www.finnexpo.fiAlihankinta 2008Tampere 17.–19.9.2008www.alihankinta.fiTekniikka 2008Jyväskylä 1.–3.10.2008www.jklpaviljonki.fi/tekniikka2008Kemikaaliviraston SidosryhmäpäiväHelsinki 10.10.2008www.echa.euKemianteollisuus ry:n Reach-seminaariHelsinki 21.–22.10.2008www.chemind.fiNanoscience Days 2008Jyväskylä 23.–24.10.2008www.jyu.fi/science/muut_yksikot/nsc/en/nsdaysValtakunnalliset LUMA-tiedepäivätEspoo 24.–25.10.2008www.helsinki.fi/luma/tapahtumatForest Tech Europe 2008Helsinki 5.–6.11.2008www.forest-tech.netMuovi Plastics Lahti 12.–14.11.2008www.lahdenmessut.fi

tuleVia tapahtumia

Palstalla julkaistaan tietoja kemian alan kongressi- ja messutapahtumista. Toimitus ei vastaa mahdollisista muutoksista. Ilmoita tapahtumasta tai muutoksesta: [email protected].

FinnmateriaJyväskylä 13.–14.11.2008www.jklpaviljonki.fi/finnmateria2008ChemBio 08Helsinki Chemicals ForumHelsinki 27.–29.5.2009www.finnexpo.fiwww.helsinkicf.euInternational Conferenceof Quantum ChemistryHelsinki 22.–27.6.2009www.helsinki.fi/kemia/icqc30th International Symposium on Free RadicalsSavonlinna 25.–30.7.2009www.helsinki.fi/kemia/FRS2009

MUUALLA JÄRJESTETTÄVÄT 1st PLA World Congress9.–10.9.2008www.pla-world-congress.com10th Annual Unesco/Iupac Conference on Macromolecules & MaterialsStellenbosch, Etelä-Afrikka 8.–11.9.2008http://academic.sun.ac.za/UNESCO/conferences/homepage.htmEUCO-CC7Venetsia, Italia 11.–15.9.2008www.chimica.unipd.it/cc72nd Iupac Conference on Green ChemistryMoskova, Venäjä 14.–20.9.2008www.icgc2008.ru

3rd International Conference on the Environmental Effects of Nano-particles and NanomaterialsBirmingham, Britannia 15.–16.9.2008www.gees.bham.ac.uk/research/nanonet/conference2nd EuCheMS Chemistry CongressTorino, Italia 16.–20.9.2008www.euchems-torino2008.itBiospain 2008Granada, Espanja 17.–19.9.2008www.biospain2008.orgNanotech Northern EuropeBioTech ForumKööpenhamina, Tanska 23.–25.9.2008www.nanotech.netwww.biotechforum.orgThe 4th Annual International Seminar on EC Project Develop-ment/Energy & EnvironmentSt. Julian’s, Malta 25.–26.9.2008www.eutrainingsite.comPOWTECH 2008Nürnberg, Saksa 30.9.–2.10.2008www.powtech.deTechnoPharm 2008Nürnberg, Saksa 30.9.–2.10.2008www.technopharm.dePPMA 2008Birmingham, Britannia 30.9.–2.10.2008www.ppmashow.co.ukESF-COSTAcquafredda di Maratea, Italia 3.–8.10.2008www.esf.orgEUROTOX 2008Rhodos, Kreikka 5.–8.10.2008http://eurotox2008.org

IBS 2008Dalian, Kiina 12.–17.10.2008www.ibs2008.orgPHOTONEX08Coventry, Britannia 15.–16.10.2008www.photonex.orgAQUA 2008Ateena, Kreikka 16.–19.10.2008www.leaderexpo.grChemEng 08Birmingham, Britannia 28.–30.10.2008www.chemeng08.comPACK&MOVEBasel, Sveitsi 18.–21.11.2008www.packmove.chISMOM 2008Pucon, Chile 26.–30.11.2008www.ismom2008ufro.clCIAA Congress 2008Bryssel, Belgia 27.–28.11.2008www.ciaacongress2008.euIPB 2008Shangai, Kiina 9.–11.12.2008www.ipbexpo.comPlastics & Rubber IndonesiaJakarta, Indonesia 3.–6.12.2008www.pamerindo.comAchema 2009Frankfurt, Saksa 11.–15.5.2009www.achema.deChemical Reactions in FoodsPraha, Tsekki 13.–15.5.2009www.carolina.cz/crfvi12th International Conference on Chemistry and the EnvironmentTukholma, Ruotsi 14.–17.6.2009www.chemsoc.se/sidor/KK/icce2009

Lokakuussa LUmA-päivilleValtakunnalliset LUMA-tiedepäivät järjestetään 24.–25. loka-kuuta Espoon Otaniemessä. Teknillisen korkeakoulun tiloissa pidettävä tilaisuus on kaikkien asteiden luonnontieteiden ja matematiikan opettajille tarkoitettu maksuton koulutustapah-tuma.

Tarjolla on luentoja, työpajoja sekä konkreettisia vinkkejä LUMA-aineiden opetukseen eri asteilla. Lisäksi tutustutaan erilaisiin oppimisympäristöihin.

Nyt neljättä kertaa järjestettävästä tapahtumasta saa lisätie-toa osoitteesta www.tkk.fi/fi/opiskelemaan/luma.

tiedetemppujalapsille ja nuorille

tietoa Reachistä ja vedestäympäristötekniikka-tapahtumassaSosiaali- ja terveydenhuollon tuotevalvontakeskus ja Suomen ympäristökeskus järjestävät keskiviikkona 10. syyskuuta EU:n kemikaaliasetusta Reachiä käsittelevän seminaarin. Seminaari on osa Ympäristötekniikka 08 -messujen kongressiohjelmaa.

Torstaina 11. syyskuuta ohjelmassa on mm. Suomen Kemian Seuran seminaari, jonka aiheena on puhdas juomavesi. Muiden Ympäristötekniikka-tapahtuman seminaarien aiheita ovat mm. Suomen vesiohjelma, tietotekniikka ja ilmastonmuutos, aurin-koenergia, biokaasu, liikenteen päästöt sekä haja-asutusalueiden jätehuolto.

Ympäristötekniikka 08 -tapahtuma järjestetään Helsingin mes-sukeskuksessa 10.–12. syyskuuta. Tapahtumaan kuuluvat myös Valtakunnalliset jätehuoltopäivät. Tarkat ohjelmatiedot löytyvät osoitteesta www.finnexpo.fi.

Uutuuskirja opettaa lapsia jännittävään mutta turvalliseen

tieteentekoon.

Lapsille ja nuorille suunnattu uutuuskirja Temppuja ja tiedet-tä Heurekasta houkuttelee te-kemään kiehtovaa kokeellista tutkimusta. Lukija oppii mm. saamaan aikaan pyörremyrskyn pullossa tai panemaan riisimurot hyppimään. Samalla tulee tutuk-si itse tiedekeskus.

WSOY:n kustantaman 86-si-vuisen teoksen on kirjoittanut

Heurekan ohjelmapäällikkö, kirjailija Paula Havaste, kuvit-tanut Christel Rönns ja valoku-vannut Kari Havaste.


seuroissa tapahtuu

seurasiVut

Suomen Kemian Seuran seminaariPuhdas juomavesi11.9.2008 klo 13–15Helsingin Messukeskus, sali 206Ympäristötekniikka 08 -messujen yhteydessä.Lisätietoja ja ilmoittautumiset: www.kemianseura.fi.

Suomalaisten Kemistien Seuran Vierailu ja lokakuun kokous2.10.2008Oy Hartwall Ab:n Lahden panimo, Kasaajankatu 13, LahtiLähtö Helsingistä Mikonkadun tilauslaiturista, aika selviää myöhemmin. Lisätietoja ja ilmoittautumiset 28.9.2008 mennessä: [email protected], puh. 010 425 6302.

Pohjanmaan kemistienEkskursio2.10.2008 UPM:lle PietarsareenLisätietoja ja ilmoittautumiset 29.9.2008 mennessä: [email protected], puh. 040 700 3659.

Suomen Kemian Seuran täydennyskoulutuskurssiLaboratorion johtaminen7.–8.10.2008Neste Oil Oyj, Keilaranta 21, EspooLisätietoja ja ilmoittautumiset: www.kemianseura.fi.

keskustelua

Aki Petteri Lehtinen maalaa Yliopisto-lehdessä 3/2008 julkaistussa kirjoitukses-saan Ei huolta luomisopista kuvan tiedet-tä ja biologian opetusta uhkaavasta kreati-onismista ja ”älykkäästä suunnittelusta”, jotka todelliset tutkijat hylkäävät.

Tällä tavalla määritellen tutkijoita ovat vain ne, jotka hyväksyvät naturalistisen tiedekäsityksen ja siihen läheisesti liitty-vän suuren evoluutiomyytin (molekyylistä Matiksi ilman ulkopuolista ohjausta).

Lehtisen artikkeli ei varsinaisesti esitä mitään tieteellisiä argumentteja, vaan ma-nipuloi lukijaa pelkoa ja ennakkoluuloja lietsovilla termeillä, kuten huoli, biologian opetuksen vastustus, uhka demokratialle, rationaaliseen ajatteluun kohdistuva uhka, huuhaa-tieto…

Kirjoitus antaa kovin ihanteellisen eli ir-rationaalisen kuvan kokeellisesta tietees-tä unohtaen tiedettä tekevän ja tulkitsevan ihmisen rajallisuuden ja hänen ajatteluaan ohjaavien maailmankatsomusten vaiku-tuksen.

Toisaalta Juha Silvolan mukaan Ame-rikassa ”emotionaalinen ja irrationaali-nen uskonnollisuus pyrkii luonnontie-teen oppikirjoihin”. Emotionaalisuuteen ja irrationaalisuuteenkin olemme kaikki taipuvaisia, mutta en ole tilannetta lähes 40 vuotta seuranneena havainnut tällaista pyrkimystä Amerikassa.

Matti Sintosen mielestä ”kreationis-min käsitteleminen rinnakkain ja näennäi-sen tasapuolisesti evoluutioteorian kanssa antaisi sen harhaisen kuvan, että kreatio-nismi on vakavasti otettava vaihtoehto”.

Keskustelua ”evoluution yksityiskohdis-ta” hän pitää suotavana.

Keskustelu on siis ainoastaan sallittua, jos evoluutioteoriaa pidetään lähtökohta-na. Teoriaa pidetään näin keinotekoisesti immuunina falsifikaatiolle. Modernin tie-dekäsityksen mukaan tällainen lähesty-mistapa on itsessään epätieteellinen.

Ystäväni tytär lukee parhaillaan lukion biologian evoluutiota käsittelevää osaa. Hän on yrittänyt esittää aitoja kysymyk-siä elämän historiasta ja ihmetellyt, miten virheet ja satunnaiset tapahtumat ovat voi-neet synnyttää koko äärimmäisen mutkik-kaan biosfäärimme.

Rehellisten vastausten sijasta hänelle on tarjottu evoluution todisteeksi ”emotionaa-lisesti ja irrationaalisesti” jopa Ernst Ha-eckelin väärentämiä sikiökuvia ja surkas-tuneita elimiä. Rehellisiä vastauksia vaille jäivät aikanaan myös omat lapseni.

Helsingin yliopiston koulutus- ja kehit-tämiskeskus Palmenialla oli runsas kolme vuotta sitten vakava yritys tuoda tämä laa-jaa huomiota herättävä keskustelu asialli-sella tavalla myös yliopistoyhteisöön.

Rehtori Niiniluoto kuitenkin peruutti evoluutiota ja älykästä suunnittelua kos-kevan luentosarjan. Selittäessään peruut-tamisen syitä kirjeessään puhujaksi kut-sutulle biologian filosofi Paul Nelsonille hän totesi keskustelun sopivan paremmin filosofian laitokselle.

Vuotta myöhemmin soitin filosofian laitokselle professori Sintoselle ja ehdo-tin, että Nelson pitäisi sovitun seminaarin. Ajatus torjuttiin kohteliaasti. Paul Nelso-

nin esiintyminen TKK:lla yritettiin myös torjua ”emotionaalisin ja irrationaalisin” perustein.

Jotta tulevat evoluutiota käsittelevät tie-teen päivät olisivat tieteen ihanteiden ja vapauden mukaiset, tulisi paikalle kutsua myös evoluutioteoriaan kriittisesti suhtau-tuvia tutkijoita. Muuten tieteen päivät uh-kaavat muodostua tieteisuskon ja natura-lismin päiviksi ja sivuuttaa kokonaan ajan-kohtaisen ja suurta yleisöä kiinnostavan keskustelun. Ei tieteen arvovalta romahda siitä, että yhteen sen teorioista suhtaudu-taan kriittisesti.

Sopivia kriitikoita Paul Nelsonin lisäk-si voisivat olla esimerkiksi matemaatikot David Berlinski ja Oxfordin John Len-nox sekä filosofi Alvin Plantinga. Bio-tieteitä voisivat edustaa professori Sieg-fried Scherer, professori Michael Behe tai vaikkapa systeemibiologi Richard von Sternberg.

Professori Tapio Puolimatka, jonka syksyllä julkaistava kirja Usko, tiede ja evoluutio käsittelee syvällisesti evoluu-tioon kohdistuvaa kritiikkiä, olisi sopi-va kotimainen kriittinen ääni kertomaan, miten tieteenfilosofiassa ei ole onnistuttu selkeästi määrittelemään, mitä tiede on ja mikä sen erottaa ei-tieteestä. Toki olen it-sekin käytettävissä.

matti Leisola

Kirjoittaja on Teknillisen korkeakoulun bioprosessitekniikan professori ja kemian ja

materiaalitieteiden tiedekunnan [email protected]

Emotionaalisesti ja irrationaalisesti

Kemia-Kemi-lehden seurasivujen aikataulut

Numero Aineistopäivä ilmestymispäivä6/08 8. syyskuuta 7. lokakuuta 7/08 10. lokakuuta 10. marraskuuta8/08 17. marraskuuta 16. joulukuuta

tiedot tulevista tapahtumista toimitetaan sähköpostilla Suomen Kemian Seuran osoitteeseen [email protected].

Kirjoitukset menneistä tapahtumista toimitetaan sähköpostilla Kemia-Kemi-lehden osoitteeseen [email protected].

Kemiallisteknillisen yhdistyksen ja Suomen Katalyysiseuran laivaseminaari ja ekskursioVesien kemian tekniikka21.–23.10.2008 Viking Line MariellaLisätietoja: www.kty.fi ja www.katalyysiseura.org. Ilmoittautumiset 17.9.2008 mennessä: [email protected].

Suomalaisten Kemistien SeuranVierailu ja marraskuun kokousMa 3.11.2008 klo 16Alko Oy, Alkoholintarkastuslaboratorio, Salmisaarenaukio 1, Helsinki. Vierailulle otetaan 35 seuran jäsentä ilmoittautumis-järjestyksessä. Lisätietoja ja ilmoittautumiset:[email protected], puh. 010 425 6302.


Palsta esittelee luonnontieteiden kotikokeita ja arjen yllättäviä havaintoja.

Lähetä palstanpitäjälle oma vinkkisi, ohjeesi tai tarinasi:

[email protected].

Kokeile pois!

Oletko kuullut räjähdyksestä, joka syntyy kevytkolan ja Mentos-pastillien yhdistä-misestä?

Ilmiö on niittänyt rutkasti mainetta aina-kin YouTubessa ja EepyBird.com-sivuilla. Miljoonat ihmiset ovat käyneet ällistele-mässä kemiallista oikkua, joka on parin viime vuoden mittaan levinnyt maailman tietoisuuteen.

Tipauta itse pastilli light-juomaan ja tie-dät mistä puhutaan: kokis alkaa suihkuta ja vaahdota poikkeuksellisen voimakkaasti.

Myös Widipedia tunnistaa ilmiön. Net-titietosanakirjaan on laadittu Kevytkola ja Mentos -purkauksesta myös suomen-kielinen sivusto. Englanniksi tapahtuma-sarjaa tituleerataan muun muassa nimillä

Diet Coke and Mentos eruption ja soda geyser.

Ilmiölle on annettu kirjava joukko seli-tyksiä, mutta Wikipedian mukaan pääsyy-nä on Mentos-pastillien nukleaatio eli il-miö, joka esimerkiksi veden kiehuessa saa kaasun kokoontumaan kupliksi.

Nukleaatio kolaräjähdyksessä pohjautuu pastillin pinnassa piileviin pieniin kraatte-reihin. Kun pastilli pudotetaan kolapul-loon, jokaiseen kraatteriin muodostuu kaa-sukupla, jonka juoma vapauttaa. Wikipe-dian nimetön asiantuntija kuitenkin lisää, että vaahtosuihkun taustalla on muutakin. Asiaan vaikuttavat myös juoman hiilihap-popitoisuus, makeutukseen käytetty aspar-taami ja kofeiini sekä pastillin arabikumi

ja liivate.Myös tavallisen Mentoksen ja sokeritto-

man välillä on eroa. Tavallisessa on enem-män kraattereita, sokeriton ei sileämpänä synnytä yhtä paljon kuplia. Molemmilla saadaan kuitenkin aikaiseksi ainakin koh-tuullinen purkaus.

Vaikuttavia kuvia voi katsella EepyBird.com-sivustolta, josta voi jopa tilata teho-purkausta varten rakennettuja suppiloita ja muita apuvälineitä 30 dollarin hintaan. Se-kä Coca Cola että Mentos ovat iloinneet il-miön mainosarvosta: koepakkauksen mu-kana saa kaupan päälle ainakin Mentos-pastilleja. Lisätutkimuksia tarvittaneen selvittämään, toimiiko temppu myös muil-la pastilleilla ja juomilla.

Viinin valuvat jalatTunnistaako hyvän viinin – tai viskin – siitä, millaiset ”jalat” valuvat pitkin lasin reunaa, kun juoma on kaadettu? Viinin ma-kuvertailuista ei tule loppua, mutta lasin reunaan muotoutu-vien jalkojen alkuperä on selvi-tetty jo aikapäiviä sitten.

Alkoholijuoman jalkojen tar-kasteluun ei tarvita erityistä tie-tämystä viineistä tai muistakaan väkijuomista. Ripaus mielen-kiintoa riittää.

Absoluuttisen nollapisteen äkänneen lordi Kelvinin isove-li James Thomson kiinnostui ilmiöstä jo vuonna 1855. Hän julkaisi tuolloin Philosophical Magazine -lehdessä artikkelin, jossa selvitettiin jalkojen muo-dostumisen taustalla olevan pin-tajännitys. Pintajännitykset ovat alkoholilla ja vedellä erilaiset.

Thomsonin esitys osui nap-piin. Hänen tuloksensa on var-mistettu nykytekniikan avulla.

Pastilli räjäyttää kokiksen

Tiedetään, että alkoholi ja vesi – alkoholijuomien pe-rusainesosat – haihtuvat eri tahtiin, mikä johtuu niiden erilaisista kiehumispisteistä.

Alkoholi haihtuu ja kiehuu vettä alhaisemmassa lämpö-tilassa: käytännössä siis no-peammin. Tästä seuraa, että alkoholijuomissa syntyy jän-nitteitä alkoholipitoisten ja vesipitoisten alueiden välille, jolloin alueet pyrkivät vetäy-tymään irti toisistaan.

Näin lasin sisäreunaan syn-tyvät alkoholipitoiset valuvat jalat, joista alkoholia tosin haihtuu kaiken aikaa pois. Haihtumisen myötä jalat aut-tamatta surkastuvat. Jäljelle jäävä vesipitoisempi neste valuu pikapikaa takaisin la-siin.

Lähde: Mick O’Hare. How To Fossilise Your Hamster, Profile Books 2007.

Scan

stoc

kpho

to

Kun juoma on kaadettu, viinin jalat alkavat valua pitkin lasin sisäreunoja.

Lehti Toim. Ilmoitus- Ilmestyy Osateemoina mm.aineisto aineisto

2/2008 11.02. 22.02. 13.03. Laboratoriot, analytiikka, teknokemia

3/2008 25.03. 04.04. 24.04. Kemikaaliturvallisuus ja -kuljetukset, ReachLisäjakelu HICCS-kemikaaliturvallisuuskongressissaHelsingin messukeskuksessa 20.-22.5.

4/2008 09.05. 22.05. 11.06. Lääkkeet, laboratoriot, patentit

5/2008 28.07. 11.08. 29.08. Special issue: Finnish chemical industryKansainvälinen lisäjakelu

6/2008 04.09. 18.09. 07.10. Tutkimus, laboratoriot, mittauksetLisäjakelu asiantuntijoille ja yrityksille

7/2008 08.10. 22.10. 10.11. Innovaatiot, analytiikka, muovitLisäjakelu MuoviPlastics 2008 -tapahtumassaLahdessa 12.-14.11.2008.

8/2008 13.11. 27.11. 16.12. Prosessi- ja ympäristöratkaisut, puhdastilatLisäjakelu prosessiteollisuudelle

Aikataulut ja teemat

Jokainen Kemia-Kemi-lehti sisältää biotekniikan ja biokemian erikoissivut.

Tiedustelut ja varaukset:Arja Sipilä[email protected]. 040 827 9778Fax 020 729 0521

Kempulssi Oy • Kemia-Kemi-lehti • Pohjantie 3, 02100 ESPOO • www.kemia-lehti.fi

78 % lukijoistamme tekee taivalmistelee hankintapäätöksiä.

Tavoita päättäjät!

Suomen johtava tekniikan kouluttaja.

PROSESSI- JA KEMIANTEKNIIKKA

Pumppaustekniikka ja pumppauksen energiatalous

7.–9.10.2008, Espoo •

Paperinvalmistuksen märkäosan kemian ja ilmiöiden hallinta

28.–29.10.2008, Kouvola •

Prosessihygienian päivät29.–30.10.2008, Vantaa •

TURVALLISUUS

Suomen Riskianalyysiseuran vuosiseminaari – Jatkuvuussuunnittelu

23.10.2008, Vantaa •

Riskianalyysien vetäjien pätevöitymiskoulutus – jatkokurssi 3

4.–5.11.2008, Vantaa •

Käytönvalvojille ja vastuuhenkilöillePalavat nesteet ja kaasut

21.–22.10.2008, Lahti •

MITTAUS JA KALIBROINTI

Kalibrointi – tarve ja suoritus käytännössä11.–12.11.2008, Vantaa •

TUOTEKEHITYS

Aseita radikaaleihin innovaatioihin9.–10.9.2008, Vantaa •

Luovaa ajattelua tuotekehitykseen29.–30.10.2008, Helsinki •

MUOVITEKNOLOGIA

Extrusion Process Analysis and Troubleshooting16.–17.10.2008, Helsinki •

Monikerrosrakenteet pakkauksissa10.–11.12.2008, Helsinki •

Muovi korvaavana materiaalina13.12.2008, Lahti •

YMPÄRISTÖ JA LAATU

Päästöjen tarkkailuvelvoitteet teollisuudessa23.–24.9.2008, Järvenpää •

Yrityksen laatuasiantuntijan tietopaketti7.–8.10.2008, pääkaupunkiseutu •

SPC - Statistical Process Control - aktiiviseen käyttöön

26.–27.11.2008, Helsinki •

VAHVISTA ASIAN-

TUNTEMUSTASI AEL INSKO

-SEMINAARISSA

Yllä makupaloja syksyn AEL Insko-seminaareista. Tutustu muuhun jatkuvasti päivittyvään tarjontaamme nettisivuillamme www.ael.fi

LISÄTIETOJA Aila Hankaniemi, puh. (09) 5307 232 ja Mervi Valtonen, puh. (09) 5307 339

kemia...kemia-kemi vol. 35 (2008) 5 eco-city from finland to china “the first real eco-city will...

Documents