www.lut.fi/koke

Monialaisen liiketoimintaosaamisen edelläkävijä

Hitsaustekniikkaa suunnittelijoille koulutuspäivä27.9.2005 Kuopio

DI,IWE Veijo NikulaLTY / Kokep. (05) 621 7108gsm. 040 515 8802veijo.nikula@lut.fi

YLIOPISTON KAMPUSALUE

LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO

Tekniikan ja talouden yliopisto

Perustettu 1969

Henkilökuntaa noin 900

Opiskelijoita reilut 5500,lähivuosina suunnitelmissa kasvu 6000:een

Budjetti v. 2005Opm 32,3 M€Muu n. 20 M€

Uusimmat rakennusvaiheetotettu käyttöön syksyllä 2004

9/2004

ALUEYKSIKÖTJoensuu- metallitekniikan professuuri - modernit suunnittelu- ja valmistusmenetelmät konetekniikassa- maisteriohjelma

Savonlinna

Fiber Tech –projekti- kuitu- ja paperitekniikan professuuri- tutkimusryhmä

RuokolahtiTeknologiakeskus Koivu; puunjalostustekniikan laboratorio- puutekniikan professuuri- tutkimusryhmä

LappeenrantaLappeenrannan teknillinen yliopisto

KouvolaLTY Kouvolan yksikköTeollisuustalouden, informaatio- ja kommunikaatioteknologian koulutusprojekti TAITE; täydennyskoulutus; avoin yliopisto- teollisuustalouden professuuri (informaatioteknologian liiketoiminta)- tietotekniikan professuuri (digitaaliset toimintaympäristöt)- tutkimusryhmät

Lahti

LTY Lahden yksikköTäydennyskoulutusohjelmat, avoin yliopisto, lyhyet kurssit, kehittämisprojektit- teollisuustalouden professuuri- liiketaloustieteen professuuri- innovaatiojärjestelmien professuuri- tutkimusryhmät- Lahden yliopistokeskus

Mikkeli

LTY Mikkelin yksikkö- puutekniikan professuuri- materiaalitekniikan professuuri (pinnoitus- ja komposiittiteknologia)- bioenergiatekniikan professuuri- tutkimusryhmät- Mikkelin yliopistokeskus

Imatra- aluekehitys; Venäjä

Kotka

Kuitutekniikan osaamiskeskus- selluloosatekniikan professuuri- tutkimusryhmä

Varkaus

Varkauden toimipiste- prosessiteollisuuden elinkaarituottojen hallinta 2003-2006 -hanke- energia- ja ympäristötekniikka- käyttö- ja kunnossapito

KOULUTUSOHJELMAT

Tekniikka• energiatekniikka• kemiantekniikka• konetekniikka• sähkötekniikka

• tietotekniikka• tuotantotalous• ympäristötekniikka

Kauppatieteiden pääaineet

• laskentatoimi• kansainvälinen markkinointi• yritysjuridiikka• teknologiatutkimus• rahoitus• johtaminen ja organisaatiot• hankintojen johtaminen• tietojohtaminen

5/2005

• tuottaa sekä kaikille avoimia että yritykselle räätälöityjäkoulutuspalveluja sekä koordinoi kehittämishankkeita

• vastaa Kaakkois-Suomen osaamiskeskuksen Korkean teknologian metallirakenteet -osaamisalasta

• avoin yliopisto

Koulutus- ja kehittämiskeskus

Vahvimmat osaamisalueet:

• Metallirakenteiden suunnittelu• Virtuaalisuunnittelu• Koneautomaatio• Hitsaustekniikka• Sädetyöstötekniikka• Levytyötekniikka• Lastuava työstötekniikka• Laadunhallinta

Metallitekniikka

Vuosi 2003 lyhyesti

liikevaihto 4,0 milj. €henkilöstömäärä 43 henkilöäkursseja 97 kplkoulutustunteja 5 999 hkoulutuksiin osallistujia 1 674 henkilöäkehittämishankkeita 25 kpl

* pitkät koulutusohjelmat esim. INS-DI* EWF/IIW:n mukaiset koulutukset * ajankohtaisseminaarit* yrityskohtaiset koulutukset

Koulutuspalvelut:

- Perustettu 1974• aluksi mukana olivat mukana

vain EEC-maiden hitsausintituutit ja yhdistykset• 1988 mukaan tulivat EFTA-maat

– Suomen Hitsausteknillinen Yhdistys r.y. hyväksyttiinEWF:n jäseneksi 1989

– Nykyään EWF on avoin kaikille Euroopan maille– Jäseniä on tällä hetkellä 26

European Welding Federation

European Federation for Welding, joining and Cutting

Yleistä– Perustettu 1948, tällä hetkellä 40 jäsenmaata– sihteeristö Ranskassa, Pariisissa– n. 400 artikkelijulkaisua vuosittain– 16 komiteaa (lisäksi muita työryhmiä)

• Suomesta mukana delegaatit sekä expertitTavoitteita

– alan tiedonvaihdon ja -siirron ylläpito ja kehittäminen– suosituksia hitsaus- ja muulle liittämisalalle– standardisointi (yhteistyö ISO/CEN)– hitsaushenkilöstön koulutus- ja pätevöintiohjelmat (IAB)– hitsaus- ja muun ympäristön huomiointi ja kehittäminen

International Institute of Welding

EWF:n pätevöityskoulutusohjelmat Suomessa

Minimituntivaatimukset

- Laser Welding Specialist (Laserhitsausasiantuntija) 40, 60, 75 tuntia(Suomi 120)

- Robot Welding Specialist (Robottihitsausasiantuntija) 124 tuntia(Suomi 135)

IIW:n pätevöityskoulutusohjelmat Suomessa

Minimituntivaatimukset Tunnit KäyttöönottoIWE (International Welding Engineer) 444 1/2003IWT (International Welding Technologist) 340 1/2003IWS (International Welding Specialist) 222 1/2003IWI (International Welding Inspector) 7/2003

– C (Comprehensive, kattava) WT-mod. 121, WI-mod. 97– S (Standard, vakio) WT-mod. 95, WI-mod. 63– B (Basic, perus) WT-mod. 66, WI-mod. 42

IWP (International Welding Practioner) 146 (Suomi 222) 1/2004IW (International Welder) 1/2004TulossaIWD (International Welded Structure Designer)

EWF/IIW tutkinnot suomessa

305 286

870

55 102

1682

720

200400600800

10001200140016001800

E/IWE E/IWT E/IWS E/IWP E/IWI EW L+R

E/IWEE/IWTE/IWSE/IWPE/IWIEWL+R

Osallistujien tehtäväalue

4 %

41 %

4 %7 %

31 %

7 % 6 %

0 %5 %

10 %15 %20 %25 %30 %35 %40 %45 %

Su Tuot My La Ope Tark Muu

SuTuotMyLaOpeTarkMuu

IWE/IWT –koulutuksen toteutus

- IWE 460 h lähiopetusta, 10 lähiopetusviikkoa

- IWT 340 h 9 lähiopetusjaksoa 3-5 pv.- 4+1 aihealuetta

- Hitsausprosessit ja laitteet- Materiaalit ja niiden käyttäytyminen

hitsauksessa- Hitsatun rakenteen suunnittelu ja mitoitus- Hitsaustuotanto ja laatu- Hitsausharjoitukset

- IWE opintoviikkomitoitettu LTY 25 ov.

Seuraavat kurssit

Kansainvälinen hitsaushenkilöstön pätevöityskoulutus, IWE kurssi 17 ja IWT kurssi 18 3.10.2005 -7.4.2006, Lappeenranta, Kuopio

Hitsatun rakenteen suunnittelijan koulutusKurssi 2: 13.12.2005 - 12.5.2006 Kokkola

1. HITSAUSTEKNIIKKA, 3 päivää– Terminologia– Hitsausmerkinnät ja piirustukset– Hitsausprosessit– Materiaalit ja hitsausmetallurgia

2. LUJUUSOPPI, 3 päivää– Tasapainotila – Jännitykset ja muodonmuutokset– Kimmoinen ja plastinen tila– Stabiilius– Murtumismekanismit– Väsymisen perusteet– Materiaalien ominaisuudet

Hitsatun rakenteen suunnittelijan koulutus,Kurssi 2: 7.12.2005 - 12.5.2006 Kokkola

3. HITSATTUJEN RAKENTEIDEN SUUNNITTELU, 3 päivää– Rakennetyypit– Kuormitus– Mitoituskriteerit– Analysointimenetelmät– Standardit ja ohjeet

4. HITSAUSLIITOSTEN MITOITUS, 3 päivää– Liitostyypit – Staattisesti kuormitetut liitokset– Väsyttävästi kuormitetut liitokset– Haurasmurtumisvaaran huomioonottaminen

5. HITSATUN LEVYRAKENTEEN MITOITUS , 3 päivää– Palkkirakenteet– Levykentät– Muodonmuutokset

6. HITSAUSLIITOKSEN TARKOITUKSENMUKAINEN MUOTOILU, 3 päivää– Tarkoituksenmukaisuusperiaate– Staattisesti kuormitetut liitokset– Väsymiskestävyyden parantaminen muotoilulla– Jälkikäsittelymenetelmien ja automatisointimahdollisuuksien huomioon

ottaminen– Laskentamenetelmät– Väsymistestaus

Hitsatun rakenteen suunnittelijan koulutus,Kurssi 2: 7.12.2005 - 12.5.2006 Kokkola

Hitsatun rakenteen suunnittelijan koulutus,Kurssi 2: 7.12.2005 - 12.5.2006 Kokkola

7. HITSAUSKUSTANNUKSET, LAATU JA TARKASTUS, 3 päivää.– Valmistettavuuden huomioonottaminen suunnittelussa – Valmistuksen kustannukset ja optimointi– Tuotannon laadunhallinta– Tarkastusmenetelmät ja kriteerit

8. HARJOITUSTEHTÄVIÄyhteensä 180 h, 21 päivää

Kehityshankkeet

• Yrityskehityshankkeet– Tuotannon tehostaminen– Laadunhallinta– Laajuus vaihtelee 0,5 pv – 2 vuotta

• Aluekehityshankkeet– Asiantuntijana alueen kehittämishankkeissa ja niiden

suunnittelussa

• Toimittaja-arvioinnit– Alihankkija arvioinnit– Yhteistyötä mm. Inspecta Oy:n kanssa