lappeenrannan energia oy:n vuosikertomus 2013

VUOSiKErTOMUS 2013

Lappeenrannan energia Oy • VuOsikertOmus 20132

Lappeenrannan energia Oy • VuOsikertOmus 2013 3

SiSällyS

4 Toimitusjohtajan katsaus

6 lappeenrannan Energia Oy

8 Konsernipalvelut

9 Henkilöstö

10 Energiakauppa

12 lappeenrannan Verkonrakennus Oy

14 lappeenrannan Energiaverkot Oy

16 lappeenrannan lämpövoima Oy

18 Hallituksen toimintakertomus

24 Tulostiedot

40 Tiivistelmä

42 Sammandrag

44 Abstract

46 Резюме


Edellisvuosien voimakas investointitahti näytti jatkuvan myös vuonna 2013. Pienet hankaluudet laskutuksen oikeel-lisuudessa vuoden alussa aiheuttivat Energia-konsernissa tilapäisen kassakriisin ja myös investointien määrään jouduttiin puuttumaan. Konsernissa käynnistettiin sisäinen Kymppi pois -kampanja, jolla tavoiteltiin muun muassa kulujen pienentä-mistä kymmenellä prosentilla ja investointien leikkaamista 10 miljoonalla eurolla. Tiukassa tilanteessa yhtiö otti myös ulkopuolista lainaa 16 miljoonaa euroa toukokuussa 2013.

Toiminnan tehostamiseksi ja selkeyttämiseksi käynnistettiin kaikissa tytäryhtiöissä yhteistoimintamenettelyt keväällä 2013. Tavoitteena kaikissa oli energia- ja vesitoimintojen yh-tenäistäminen samaan organisaatioon. Neuvottelut etenivät hyvässä sovussa ja uusia organisaatioita julkistettiin kaikissa yhtiöissä syksyn aikana. Yhtiöt ovat nyt entistä valmiimpia tulevaisuuden haasteisiin.

Vapaaehtoisen Kymppi pois -kampanjan vaikutukset eivät näyttäneet riittäviltä vuoden loppupuolella ja sen vuoksi koko Energia-konsernissa käynnistettiin marraskuussa yhteis toiminta menettely henkilöstökustannusten vähen-tämiseksi 1 miljoonalla eurolla vuonna 2014. Menettelyn jälkeen yhtiön hallitus päätti, että koko konsernin henkilö-kunta lomautetaan 12 päiväksi tulevan vuoden aikana. Muut talouden tasapainottamiskeinot ovat ulkopuolisten palve-lujen oston pienentäminen 1 miljoonalla eurolla, netto-investointien rajoittaminen 16 miljoonaan euroon ja kiinteis-töjen myyminen 3 miljoonalla eurolla.

Toimitusjohtajan katsaus

Lappeenrannan Lämpövoima Oy:n liikevaihto kasvoi noin 24,5 miljoonaan euroon. Vuotta väritti erityisesti organisaation yhtenäistäminen ja jätevesien käsittelyn ympäristövaikutusten arvioinnin (YVA) eteenpäin vieminen. Lämpövoima toimii YVA:n vastuuyhtiöinä.

Osakkuusyhtiöllämme, Kaukaan Voima Oy:llä, oli toinen vuosi peräkkäin, kun sen tuottamasta energiasta peräti 88 % tuotettiin puupolttoaineilla eli turpeen ja maakaasun osuus jäi yhteensä 12 %:iin. Tämä kehitys varmistaa sen, että ener-gian tuottamisessa tarvittava polttoainevarmuus on yhteis-työmme kautta hyvällä mallilla ja säätilojen heilahteluista riippumatonta.

Energia-konsernin palveluksessa oli vuoden vaihteessa 237 henkilöä (246 v. 2012). Henkilöstömäärää kasvattaa määrä-aikaisten (17) henkilöiden tarve, joka johtuu pääosin sekä meneillään olevien kehitysprojektien tarvitsemasta lisä-panoksesta että käytännöstämme, jossa uudet asentajat otetaan palvelukseen oppisopimuksien kautta.

Kiitokset yhteistyössä vaikeidenkin asioiden läpiviemisestä kuuluvat ammattitaitoiselle henkilöstölle ja päätöskykyiselle hallitukselle.

Reijo Kolehmainen toimitusjohtaja

Vuonna 2012 aloitettu ympäristövaikutusten arviointi koskien jätevesien purkupaikkaa ja uuden jäteveden-puhdistamon paikkaa jatkui koko vuoden ja ohjelma-luonnos valmistui toukokuussa. Lausuntojen jälkeen varsi-naista selostusvaihetta päästiin työstämään syksyllä 2013 ja varsinainen ympäristövaikutusten arviointiselostus val-mistuu keväällä 2014.

Lappeenrannan Energia -konsernin liikevoitto 12,2 miljoonaa euroa nousi hiukan edellisvuoteen verrattuna (11,5 M€). Lii-kevaihto kasvoi vain 0,5 % eli 119,9 miljoonaan euroon (119,3 M€ vuonna 2012). Emoyhtiön eli Lappeenrannan Energia Oy:n tulokseksi muodostui tilinpäätösjärjestelyjen jälkeen 4,6 miljoonaa euroa voitolliseksi. Sähkönhankintamääräksi muodostui 746,3 GWh. Kaukolämmön hankinta pieneni 646,6 GWh:iin eli 7,0 %. Lämpötilaltaan vuosi oli yli 10 % ns. normaalivuotta lämpimämpi.

Lappeenrannan Energiaverkot Oy:n toimintavuosi sujui vaihtelevasti. Liikevaihto pieneni 47,9 miljoonaan euroon ja liikevoitto jäi 6,8 miljoonaan euroon. Tavoiteltu liikevoitto oli useita miljoonia euroja suurempi. Budjetista poikkesivat erityisesti ulkopuolisten palvelujen hankinta. Vesiliiketoiminta oli edelleen tappiollista hintatarkistuksista huolimatta.

Lappeenrannan Verkonrakennus Oy:n liikevaihto pieneni ollen nyt 13,9 miljoonaa euroa. Verkkoyhtiön investointien jäädyt-täminen siirsi työn painopistettä kunnossapidon suuntaan. Liikevoitto pieneni edellisvuoteen verrattuna ollen 0,9 miljoonaa euroa, mutta yhtiön kannattavuus säilyi kuitenkin hyvällä tasolla.


lappeenrannan Energia Oy

lAppEEnrAnnAn EnErgiA -KOnSErni

lappeenrannan Energia Oy vastaa asiakkaidensa vesi- ja energiatarpeiden täyttämisestä kilpailu-kykyisesti ja lisäarvoa tuottavasti toiminta-alueillaan. Toiminnan perustana on osaava ja motivoitunut henkilökunta, joka osallistuu aktiivisesti toiminnan suunnitteluun, tekemiseen ja parantamiseen.

Lappeenrannan Energia Oy on Lappeenrannassa toimiva, kaupungin kokonaan omistama osakeyhtiö. Yhtiön pää-asiallinen toiminta on kaukolämmön, maakaasun, sähkön ja veden jakelu ja myynti. Kannamme vastuuta ympäris-töstämme, josta osoituksena ovat myynnissä olevat eko -energia tuotteemme Metsävoima ja Tuulivoima. Tuotteet ovat Suomen Luonnonsuojeluliiton sertifioimat.

Emoyhtiön lisäksi toimintaa hoidetaan kolmen tytäryhtiön voimin, jotka ovat Lappeenrannan Lämpövoima Oy, Lappeen-rannan Energiaverkot Oy ja Lappeenrannan Verkonrakennus Oy. Lisäksi olemme osakkaina Kaukaan Voima Oy:ssä, Suomen Hyötytuuli Oy:ssä ja Vainikkalan Vesi Oy:ssä.

Sähkönjakeluverkkomme ulottuu Lappeenrannan, Lemin, Taipalsaaren ja Savitaipaleen alueille. Sähkönmyynnissä palvelemme asiakkaita ympäri Suomea. Vesihuollosta huolehdimme asemakaavoitetuilla alueilla koko Lappeen-rannan kaupungin alueella.


Ympäristövastuu

Lappeenrannan Energia Oy:n asiakkailleen toimittama energia on valtakunnallisesti hyvin ympäristöystävällistä.

Kaukolämmössä uusiutuvien polttoaineiden osuus oli 67,0 % ja kun mukaan lasketaan teollisuuden sekundäärilämmön käyttö, nousi hiilidioksidineutraalin tuotannon osuus peräti 72,2 %:in. Valtakunnallisesti vastaavat luvut olivat 29,0 % ja 31,0 %. Kaukolämmön hiilidioksidipäästöt olivat 82,0 ton / MWh kun valtakunnallinen arvo oli 175,0 ton / MWh. Kauko lämmön CO2-päästöt olivat siis 53,1 % pienemmät kuin Suomessa keskimäärin.

Lappeenrannan Energia Oy tarjosi asiakkailleen Metsävoima- ja Tuulivoima -sähkötuotteita. Metsävoima ja Tuulivoima ovat Suomen luonnonsuojeluliiton sertifioimaa EKOenergiaa.

Tuotteiden alkuperä todennetaan jatkossa alkuperätakuilla ja tuotteet tulevat jatkossa täyttämään uudet, kansainväliset EKOenergia-kriteerit.

Lappeenrannan Energia Oy on ottanut aktiivisesti osaa energia-tehokkuuden parantamiseen. Yhtiö on liittynyt energiapalvelui-den energiatehokkuussopimukseen, jonka tavoitteena on sekä oman toiminnan että asiakkaiden energiatehokkuuden paran-taminen. Yhtiö on rahoittanut Etelä-Karjalan Energianeuvonta ENNE-hanketta, joka tarjoaa alueen kuluttajille puolueetonta ja maksutonta energianeuvontaa. Lappeenrannan Energia Oy on osallistunut perinteisesti lokakuussa vietettyyn energiansäästö-viikkoon muun muassa sponsoroiden alakoulujen tokaluokka-laisille suunnattua ”Hei, kaikki toimii” -koulutuspakettia sekä osallistumalla viikon tapahtumiin eri toimijoiden kanssa.

Biopolttoaineet 67 %

Maakaasu 17,7 %

Turve 9,7 %

Teollisuuden sekundäärilämpö 5,2 %

Öljy 0,4 %

KAUKOLÄMMÖN ENERGIALÄHTEET 2013

0

50

100

150

200

250

KAUKOLÄMMÖN CO2 OMINAISPÄÄSTÖT, g/kWh

2008 2009 2010 2011 2012 2013

Uutta ilmettä konsernille

Lappeenrannan Energia -konsernin visuaalinen ilme uudistet-tiin kertomusvuoden aikana. Uuden ilmeen saivat yhtiö ja sen tuotteet. Tämä ilme näkyy myös tässä vuosikertomuksessa. Konserni sai myös uuden, yhtiön kehittymistä hyvin kuvaa-van ydinviestin ”Wirta tulevaisuuteen”. Visuaalisen ilmeen ja ydinviestin lanseeraaminen alkoivat loppusyksystä.


Konsernipalvelut tuottaa emolle ja tytäryhtiöille talous-, henkilöstö-, ja hallintopalvelut sekä hoitaa keskitetysti tietoliikenteeseen ja laadunhallintaan liittyvät asiat.

Konsernipalveluiden tehtäviä hoitaa yhteensä 16 vakinaista henkilöä.

Päivittäisten töiden lisäksi vuotta 2013 työllisti vuoden alusta käyttöön otettu talousohjausjärjestelmä. Uusi järjestelmä on reaaliaikainen ja integroitu. Käyttöönotto on ollut haasteelli-nen ja vaikutuksiltaan koko konsernin laajuinen. Järjestelmä sisältää kirjanpidon, projektihallinnan ja projektilaskutuksen sekä materiaalihallinnan.

Konsernipalvelut – tehtävänä huolehtia sisäisistä asiakkaista

AVAINLUKUJA (milj.€) Konserni Emo2011 2012 2013 2011 2012 2013

Liikevaihto 109,4 119,3 121,4 71 77 75

Liikevoitto 9,2 11,6 12,4 3,3 5,0 5,5

Tilikauden voitto/tappio -0,2 0,9 1,1 2,3 1,8 4,3

Investoinnit 20 30,8 26,7 0,6 0,9 1,2

Taseen loppusumma 263 278 300 189 203 220

Omavaraisuusaste (%) 7,1 6,7 6,4 12,3 11,8 11,7

Vak.henkilöstö 31.12.(lkm) 243 216 220 50 46 46


Henkilöstö

Konsernin henkilöstön kokonaismäärä oli vuo-den 2013 lopussa 237. Vakituisessa työsuhteessa vuoden lopussa oli 220 ja määräaikaisessa työ-suhteessa 17 henkilöä. Konsernin henkilöstön keski-ikä oli vuoden lopussa 47 vuotta. Vuoden loppuun mennessä eläkkeelle jäi koko konsernista 5 henkilöä. Määrä aikaisista työsuhteista vakinais-tettiin 6 ja uusia henkilöitä palkattiin kuusi.

Koulutus ja kehittäminen

Henkilöstön koulutuspäiviä oli vuonna 2013 yhteensä 1079 päivää, josta oppisopimuskoulutuksen osuus oli 56,7 %. Keskimäärin koulutuspäiviä oli per henkilö 4,8.

Uusia oppisopimuksia solmittiin viiden henkilön kanssa. Oppisopimuskoulutuksesta valmistui kaksi henkilöä.

Wirtaa tulevaisuuteen

Yhdistetty liikuntapäivä ja tilinpäätöstapahtuma järjestettiin toukokuussa Lappeenrannan Linnoituksessa. Tapahtumassa lanseerattiin sisäisesti konsernin uusi visuaalinen ilme ja Wirta tulevaisuuteen -teema, jonka myötä aloitettiin yhteinen hyvin-vointimatka kehon ikä -mittauksella. Tapahtumaan osallistui noin 120 henkilöä. Hyvinvointimatkaa jatkettiin syksyllä muun muassa ravitsemukseen ja lihaskuntoon liittyvällä luennolla. Liikunta- ja kulttuuri seteleillä tuettiin henkilöstön omaehtoista virkistys toimintaa. Lisäksi järjestettiin ohjattuja liikuntaryhmiä.

Henkilökuntakerho tarjosi henkilökunnalle erilaisia harrastus mahdollisuuksia palloilulajien, kalastuksen ja kulttuuriharrastuksen parissa. Työpaikkojen välisiin kilpailuihin osallistuttiin mahdollisuuksien mukaan.

LAPPEENRANNAN ENERGIA OY • VUOSIKERTOMUS 201310

Vuosi 2013 oli leuto – maaliskuussa poikkeuksellisen kylmää

Vuosi 2013 oli Lappeenrannassa lämmitystarveluvulla mitat-tuna 12,6 % leudompi kuin normaalivuosi. Lämmitystarveluku oli 4 031, kun se Lappeenrannassa on normaalivuonna 4 612. Leutoon vuoteen teki poikkeuksen maaliskuu, joka vuoden kylmimpänä kuukautena oli 23,4 % normaalia viileämpi. Maalis-kuussa nautittiin aurinkoisista ja poutaisista pakkaspäivistä.

Energiantoimitukset asiakkaille pienentyivät hieman

Kaukolämmön kokonaishankinta oli 646,6 (699,2) GWh pudoten edellisvuodesta 7,5 %. Kaukolämmöstä Kaukaan Voima Oy:ltä hankittiin 75,9 %, Lappeenrannan Lämpövoima Oy:ltä 18,4 % ja alueen teollisuudelta 5,7 %.

Sähkön kokonaishankinta oli 746,8 (801,5) GWh laskien 6,8 % verrattuna vuoteen 2012. Sähkön kokonaishankinnasta osakkuusyhtiöt kattoivat 30,2 % ja loput 69,8 % hankittiin käytännössä yhteispohjoismaisesta sähköpörssistä.

Kaukolämmön polttoaineissa kustannuspaineita

Kaukolämmön tuotannossa käytettyjen polttoaineiden hinnat nousivat voimakkaasti alkuvuodesta. Turpeen hinta nousi valmisteveron korotuksen ja heikon tuotantovuoden takia. Puupolttoaineiden hinta seurasi puolestaan kilpailevan poltto-aineen eli turpeen hintaa. Myös maakaasun hinta kohosi

Energiakauppa – kehityksen askeleita

oleellisesti veroratkaisun seurauksena. Kustannustekijöi-den vuoksi kaukolämmön kokonaishinta nousi noin 11,1 % vuoden alussa.

Kaukolämmön hintaa jouduttiin poikkeuksellisesti korotta-maan kertomusvuoden aikana myös toisen kerran joulukuun alussa. Tällöin kaukolämmön kokonaishinta nousi noin 9,8 % kiristyneen kannattavuustavoitteen vuoksi.

Sähkön ja maakaasun hinnoittelu säilyi maltillisena

Sähkön ja maakaasun myyntihinnat nousivat joulukuun alussa. Sähkön myyntihinta nousi 4,2 %. Korotus oli ensim-mäinen vuoden 2011 alun jälkeen, mikäli arvonlisäveron muutoksia oteta huomioon. Maakaasun myyntihinnan määräytymisperusteita muutettiin siten, että hinnat nousivat keskimäärin 5,7 %. Maakaasun myyntihintaa korotettiin edellisen kerran vuoden 2009 alussa, jos arvonlisäveron muutoksia ei oteta huomioon.

Edistyksellinen minunEnergia

MinunEnergia -onlinepalvelu julkaistiin kuluttaja-asiakkaille joulukuun alussa. MinunEnergiassa on monia hyviä palve-luita jokaiselle asiakkaalle kuten energiankäytön graafi set raportit, sopimukset ja laskut sekä tilaukset häiriötiedotteille tekstiviestillä. MinunEnergiassa voivat alkuvaiheessa asioida kaukolämmön, maakaasun ja sähkön asiakkaat.

Joulukuun alussa julkaistiin myös uudet kotisivut. Kotisivut on rakennettu asiakkaan näkökulmasta siten, että tyypillisimmät asiointitapaukset muutosta liittymän tilaamiseen löytyvät etusivulta. Kotisivuille on toteutettu myös uusia palveluita kuten reaaliaikainen jakelukartta, sähkötohtori ja vesikoulu.


Aktiiviset sähkön pientuottajat

Lappeenrannassa sähkön pientuotanto sai siivet alleen vuonna 2013. Monet edelläkävijät investoivat kevään ja kesän aikana omaan aurinkovoimalaan. Tämä kehitys jatkunee tulevaisuudessakin.

Lappeenrannan Energia Oy suhtautuu varauksetta pien-tuotannon yleistymiseen positiivisesti. Pientuotanto uutena asiana toi kuitenkin mukanaan haasteita. Muun muassa yhtiön tuli sopia menettelyt pientuotannon liittämiselle sähkö verkkoon ja tarvittaville mittausjärjestelyille sekä ratkaisut hinnoitteluvaihtoehdoille. Tarvittavat uudet toimintamallit olivat lähes valmiit vuoden lopussa.

Henkilöstöä ja organisaatiota kehitetään

Merkittävin panostus henkilöstön osaamiseen oli teknisen asiakaspalvelun henkilöstölle järjestetty oppisopimus-koulutus. Koulutuksella luotiin valmiuksia liittymisproses-sien hoitamiseen aina liittymätarjouksesta uuden liittymän toimitukseen tai olemassa olevan liittymän saneeraukseen. Teknisen asiakaspalvelun tehtäväkenttään kuuluvat konser-nin kaikki tuotteet sähköstä veteen.

Energiakaupan organisaatiomuutosta valmisteltiin koko kertomusvuosi. Organisaatio rakentui prosessilähtöisesti selkeille kokonaisuuksille, mikä luo hyvän pohjan toiminnan kehitykselle jatkossa. Uusi organisaatio otetaan käyttöön vuoden 2014 alussa.


lappeenrannan Verkonrakennus Oy tarjoaa konsernin muille yhtiöille ja ulkopuolisille tahoille rakentamisen ja kunnossapidon palveluita sähkö-, vesi-, hulevesi-, jätevesiverkoille, katuvalaistukseen ja liikennevaloille.

Yhtiö on Lappeenrannan Energia Oy -konsernin tytäryhtiö ja perustettu vuonna 2006.

Toiminta perustuu ammattitaitoiseen henkilökuntaan ja tarkoitukseen parhaiten sopivimman kaluston hyväksi-käyttöön. Yhtiö hyödyntää luomaansa alihankinta- ja materiaaliverkoston voimavaroja parhaalla mahdollisella tavalla ympäristöä ajatellen.

Yhtiö toimii pääsääntöisesti Lappeenrannan kaupungin alueella, sen naapurikunnissa ja lähikaupungeissa. Pää-tehtävänä on varmistaa yhtiön oman verkonrakentamisen ja kunnossapidon palveluiden laatu ja saatavuus.

Mahdollistaakseen kannattavan kasvun, yhtiö kehittää palveluitaan kilpailukykyisesti ja työmotivaatiota ylläpitäen. Toiminnan laatu ja ammattitaito takaavat yhteistyökyvyn lähialueiden verkkoyhtiöiden, teollisuuden ja vesihuolto-laitosten kanssa.

lappeenrannan Verkonrakennus Oy – rakentamista ja kunnossapitoa

Turvallisuutta työn arkeenYhtiön toiminta perustuu pitkälti henkilöstömme ammatti-taitoon ja työmotivaatioon, joten yhtiössä panostetaan voimakkaasti henkilöstön turvallisuuteen, kouluttami-seen ja työolosuhteiden parantamiseen. Turvallisuus on osana jokaista palaveria ja yhtiö seuraa myös alihankinta-kumppaneiden turvallisuustoimia.

Ympäristön hyväksi uusia toimintamalleja

Vuoden 2013 aikana yhtiön kaikki autot järjestettiin lämmityksen piiriin. Näin vähennetään merkittävästi pako-kaasu päästöjä. Yhtiössä määritettiin myös uusille autoille päästöjen enimmäismäärät, joita noudatetaan jatkossa hankinnoissa.

Muuntajavaurioiden yhteydessä yhtiön toimintamalleihin kuuluu ottaa maaperänäytteet ja poistaa saastunut maa- aines. Rakentamisessa ja kunnossapidossa haetaan ympä-ristöä ja maisemaa säästäviä työmenetelmiä ja materiaaleja.

Rakentamisurakoita oman verkkoalueen ulkopuolelle

Ulkoisista kaupoista merkittävin oli Imatran Seudun sähkölle tehty Vasarin aluekaapelointi. Tämän lisäksi yhtiö toteutti tievalaistuksen projekteja kilpailutuksen kautta lähialueille. Vesirakentamisen osalta yhtiö sai ensimmäisen työtilauksen Imatran YH-rakennuttaja Oy:ltä. Tilaus käsitti putkirikon korjauksia Sotkulammella ja Koskikeskuksessa.

LAPPEENRANNAN VERKONRAKENNUS OY AVAINLUKUJA (mILJ. €) 2011 2012 2013Liikevaihto 13,1 16,8 13,9

Liikevoitto 0,9 1,5 0,9

Tilikauden voitto/tappio -0,03 0 -0,03

Investoinnit 0,04 0,39 0,08

Taseen loppusumma 5,3 5,2 5,6

Omavaraisuusaste (%) 5,9 5,3 4,3

Vak.henkilöstö 31.12. (lkm) 86 86 85

Etäluettava mittarointi loppusuoralle

Lappeenrannan Energiaverkkojen etäluettavien mittareiden asennus eli AMR-projekti työllisti vuonna 2013 merkittävästi. Tehtävänä on ollut saattaa loppuun kohteet, jotka eivät olleet mahdollisia massa-asennuksen aikana tai vaativat takuukor-jauksia. Nämä työt jatkuvat edelleen vuoden 2014 puolella.

Laajoja verkkohäiriöitä sähkössä myrskyjen johdosta

Vuoden 2013 lopulla verkkoalueen yli meni kolme myrskyä ja kova tuuli aiheutti laajoja katkoja koko verkkoalueelle. Myrskyn aiheuttamien vikojen rajaukseen ja korjaamiseen osallistui koko henkilökunta. Ensimmäistä kertaa hyödynnettiin myös Lappeenrannan Energiaverkkojen veden työntekijöitä vikojen paikallistamisessa ja korjaamisessa.


lappeenrannan Energiaverkot Oy vastaa verkosto- omaisuuden (sähkö, lämpö, vesi ja maakaasu) hallinnasta ja verkostojen kehittämisestä ja operoin-nista. lisäksi Energiaverkot vastaa sähkönjakelusta Etelä- Karjalassa lappeenrannan, lemin, Taipalsaa-ren ja Savitaipaleen alueella. yhtiö hoitaa sähkön-jakelua myös Saimaan kanavan vuokra-alueella. yhtiö huolehtii vastuualueellaan myös kauko-lämmön, maakaasun ja veden jakelusta sekä veden hankinnasta lappeenrannassa.

Organisaatiouudistuksen vuosi

Lappeenrannan Energiaverkot Oy:n organisaatiota uudistettiin vuoden 2013 aikana ja se otettiin käyttöön 1.11.2013 alkaen. Organisaatiouudistuksella varmistetaan osaltaan Energian ja Veden synergiahyötyjen toteutuminen. Merkittävin muutos oli yhdistää veden, kaukolämmön ja maakaasun verkosto- omaisuuden hallinta, suunnittelu ja kunnossapito.

Toiminnan tehostamista

Keväällä 2013 käynnistettiin yhteistoimintaneuvottelut, joiden tavoitteena oli keventää ja yhdistää veden ja kaukolämmön varallaoloa. Neuvottelujen seurauksena käynnistettiin useita kehityshankkeita, joilla parannettiin lähinnä vesiverkkojen ja -laitosten luotettavuutta ja hallittavuutta.

lappeenrannan Energiaverkot Oy

Toiminnan tehostamista jatkettiin loppuvuonna käynniste-tyissä konsernitason yhteistoimintaneuvotteluissa. Tulok-sena oli Lappeenrannan Energiaverkoilla noin 750 000 €:n vuotuinen säästö ulkopuolisissa palveluissa ja noin 200 000 €:n säästö henkilöstökuluissa.

Energiaverkkojen hankkeita

Suurin yksittäinen kohde oli etäluenta, jossa sähkön, kauko-lämmön ja maakaasun kulutusmittareiden massa-asennukset saatiin valmiiksi vuoden lopussa. Tämä mahdollisti muun muassa sähkössä tuntipohjaiseen taseselvitykseen siirtymisen.

Vesiliiketoiminnassa merkittävin kohde oli Haapajärven ja Rakkolanjoen kunnostustöiden valmistuminen. Vuoden 2012 sateisen kesän jäljiltä pohjan sedimentin tiivistymistä parannettiin vielä talvella 2012–2013 jään päällä olevan lumen tamppaamisella ja veden pumppaamisella jään päälle. Vesi saatettiin täten laskea Haapajärveen keväällä 2013. Haapa-järven ja Rakkolanjoen parannustöitä jatkettiin tämän jälkeen lisäveden johtamishankkeella, joka käynnistettiin vuoden 2013 loppupuolella.

Vesiverkostojen saneerauksia jatkettiin ja vuoden aikana uusittiin muun muassa 40 jätevedenpumppaamon auto maatio järjestelmät.

Sähköverkkojen osalta saatiin Fingridin kanssa yhteistyössä toteutettu Yllikkälä-Huttula 110 kV:n linjan rakentaminen valmiiksi ja linja käyttöön keväällä 2013.

LAPPEENRANNAN ENERGIA OY • VUOSIKERTOMUS 2013 15

0

5

10

15

20

h/asiakas

2008 2009 2010 2011 2012 2013

SÄHKÖHÄIRIÖIDEN KEHITTYMINEN

5,0

1,4 1,9

5,7 5,8

15,0

* 2011: 5,7 josta 1,44 ns normaalit ja 4,26 Tapanin ja Hannun päivän myrskyt* 2012: 5,8 josta yli 2/3 aiheutui kahdesta suurhäiriöstä* 2013: 15,0 josta ilman myrskyjä noin 1,5

Häiriötilanteita

Vuoden 2013 alkua varjosti kahden paineviemärin repeä misestä aiheutuneet perättäiset jätevesivuodot Tyysterniemessä. Ranta viivassa olevat vuotopaikat havaittiin järven jääpeitteen sulamisena ja vuotokohdista pääsi vesistöön arviolta noin 20 000 m³ jätevettä.

Sähkönjakelussa oli loppuvuodesta noin kahden viikon välein kolme suurhäiriötä. Lappeenrannan Energiaverkkojen jakelu-alueella ensimmäinen 17. marraskuuta alkanut Eino-myrsky aiheutti suurimmat ongelmat. Sähkölinjoille kaatuneet puut ja oksat aiheuttivat sähköhäiriöitä laajasti koko jakelu alueella. Myrskytuulen tyynnyttyä vika-alueet saatiin olosuhteet huomioiden nopeasti rajattua, joskin jakelualueen reuna- alueilla keskijänniteverkossa oli vuorokauden kuluttua vielä noin 2 000 asiakasta ilman sähköä. Tämän jälkeen tuli 1. joulu-kuuta Oskari-myrsky ja 13. joulukuuta Seija-myrsky. Näiden kahden jälkimmäisen myrskyn vaikutukset olivat kuitenkin selvästi Eino-myrskyä pienemmät.

Sähköverkossa siirretyn energian määrä oli 768 GWh, kaukolämpöverkossa 567 GWh, maakaasuverkossa 104 GWh. Puhdasta vettä siirrettiin asiakkaille 3 985 348 m3.

Uusia sähköasiakkaita liitettiin verkkoon 640, kaukolämpö-asiakkaita 78, kaasu-asiakkaita 11 ja vesihuollon asiakkaita 89.

Parikkala

Imatra

Saimaan kanava

Juustilan sulku

Savitaipale

Taipalsaari

Ruokolahti Rautjärvi

Lemi

Luumäki

Lappeenranta

LAPPEENRANNAN ENERGIAVERKKOJEN TOImINTA-ALUE

Karttapohja: Etelä-Karjalan Liitto

LAPPEENRANNAN ENERGIAVERKOT OY AVAINLUKUJA (mILJ. €) 2011 2012 2013Liikevaihto 42,2 47,8 47,9

Liikevoitto 7,6 7,4 6,8

Tilikauden voitto/tappio 0 -0,02 -0,003


Taseen loppusumma 186 196 215




lappeenrannan lämpövoima Oy

lappeenrannan lämpövoima Oy vastaa kauko-lämmön, höyryn ja puhtaan veden tuotannosta sekä jäteveden käsittelystä lappeenrannan Energia-verkkojen verkostoalueella. yhtiö vastaa myös laitosten käytöstä ja kunnossapidosta. Veden tuotannosta pääosa hoidetaan Huhtiniemen vedenottamolla, ja pääosa jäteveden käsittelystä hoidetaan Toikansuon jäteveden puhdistamolla.

Lämmöntuotanto ja sähkön häiriöreservikäyttö

Mertaniemi 2 voimalaitoksella kahden kaasuturbiinin häiriö-reservikäyttö aloitettiin 1.1.2013. Kaasuturbiineilla tehtiin koekäyttöjä kuuden viikon välein. Varsinaiseen häiriöreservi-käyttöön niitä ei käynnistetty. Mertaniemen vanhaan kattila-saliin asennetut kaksi uutta kaukolämpökattilaa teholtaan 80 MW vastaanotettiin maaliskuussa.

Mertaniemi 1:n kaasuturbiini oli varattu Fingridin nopeaksi reserviksi sähkön kantaverkon häiriötilanteisiin. Laitoksella tehtiin koekäyttöjä kuuden viikon välein. Varsinaiseen häiriö-reservikäyttöön sitä ei käynnistetty.

Vesihuoltolaitosten saneerauksilla lisättiin toimintavarmuutta

Vesihuollon laitoksilla toteutettiin vuoden 2013 aikana useita ylläpitosaneerauksia, joilla tehostettiin ja varmistettiin laitosten toimintavarmuutta.

Toikansuon puhdistamolla valmistui kaksi mittavaa laite-hankintaa. Laitoksella otettiin käyttöön prosessialtaisiin ilmaa tuottava kompressoriasema. Kompressoreita on neljä, joista kolme riittää tuottamaan normaalitilanteessa puhdistamon vaatiman ilmastusilman määrän. Puhdistamolla otettiin käyt-töön myös uusi lietteenkuivauslinko elokuussa. Puhdistamon sähkönjakelun varmuutta parannettiin vuoden 2013 syksyllä uudella muuntamolla. Lietekiertoa ylläpitävä palautusliete-ruuvi korjattiin loppuvuonna sattuneen laiterikon vuoksi.

Oravaharjun puhdistamolla saneerattiin jälkiselkeytysaltaiden laahainjärjestelmä. Korjauksen aikana puhdistus toimi vain yhdellä linjalla ja puhdistustulos oli ajoittain heikko.

Talousveden toimitusvarmuutta verkostoon parannettiin uusimalla Huhtiniemen vedenottamon kaksi lähtevän veden pumppua.

Edellisenä vuonna hankittua siirrettävää varavoimakonetta varten asennettiin varavoimaliitynnät vedenottamoille ja puhdistamoille. Varavoimakone osoittautui tarpeelliseksi hankinnaksi syksyllä olleiden isompien myrskyjen aikana.

Puhdistamoiden toiminnassa haasteita

Puhdistamoilla on pääosin päästy luparajojen edellyttämiin puhdistustuloksiin, mutta ylityksiä on kullakin puhdista-molla esiintynyt ajoittain muun muassa laitesaneerausten, laiterikkojen, runsaiden vuotovesien tai viemäriverkostossa esiintyneiden vuotojen vuoksi.

Jätevesiratkaisun suunnittelu eteni aikataulussaanLappeenrannan jätevesien käsittelyn ympäristövaikutusten arviointimenettelyn (YVA) ensimmäinen vaihe, YVA-ohjelma, valmistui toukokuussa 2013. Yhteysviranomaisena toimiva Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY) piti ohjelman nähtävillä heinä-elokuussa ja yleisötilaisuus järjestettiin 20.8.2013.

ELY-keskuksen lausunto ohjelmasta saatiin 27.9.2013, jonka mukaisesti selostusvaiheen laadinnassa edettiin loppu vuoden ajan.

YVA-selostuksen on tarkoitus valmistua vuoden 2014 maaliskuun loppuun mennessä. YVA-menettely päättyy ELY-keskuksen lausuntoon alkusyksyn aikana. Suunnitelma Lappeenrannan jätevesien käsittelystä ja jätevesien johta-misesta vesistöön on toimitettava vuoden 2014 loppuun mennessä.

Uusien pohjavedenottamoiden tutkiminen talousveden saannin turvaamiseksi

Haukilahdessa vuonna 2012 tehtyjen koepumppausten jat-koksi toimitettiin vuonna 2013 vedenhankinnan lupahakemus aluehallintovirastolle (AVI) käsiteltäväksi. Joutsenonkankaan pohjavesistä löytyneet liuotinpitoisuudet ovat painottaneet uusien vedenottamoiden tarpeellisuutta.


Useita ympäristöhankkeitaLämpövoima osallistui yhteistyössä kaupungin ympäristö-toimen kanssa Lappeenrannan pohjavesien suojelusuunni-telman laadintaan, josta valmistui raportti tammikuun 2014 alussa.

Oravaharjun puhdistamon ympäristöluvan tarkistushakemus toimitettiin Aluehallintovirastoon vuoden 2013 loppuun mennessä.

Vuonna 2013 käynnistyneeseen valtakunnalliseen Haital listen ja vaarallisten aineiden selvityshankkeeseen osallistuttiin Toikansuon ja Oravaharjun puhdistamoiden osalta. Hankkeen tavoitteena on tutkia lista aineita, joita ympäristö viranomaisten ohjeiden mukaan tullaan tulevaisuudessa edellyttämään tai joille on ehdotettu tulevia raja-arvoja säädösluonnoksissa. Näytteet Toikansuon puhdistamon tulevasta ja lähtevästä sekä Oravaharjun puhdistamon lähtevästä vedestä otettiin joulu-kuussa 2013. Raportointi valmistuu vuoden 2014 puolella.

LAPPEENRANNAN LÄmPÖVOImA OYAVAINLUKUJA (mILJ. €) 2011 2012 2013Liikevaihto 22 24 24,5

Liikevoitto -0,2 0,1 0,8

Tilikauden voitto/tappio 0 0 0,005


Taseen loppusumma 25,1 34,3 33,6




Hallituksen toimintakertomus vuodelta 2013

Konsernin rakenne ja yhtiön osakkeet

Lappeenrannan Energia -konsernin muodostaa Lappeen-rannan kaupungin kokonaan omistama Lappeenrannan Energia Oy ja sen 100 %:sti omistamat tytäryhtiöt Lappeen-rannan Lämpövoima Oy, Lappeenrannan Energiaverkot Oy ja Lappeenrannan Verkonrakennus Oy. Lappeenrannan Energia Oy hankkii ja myy sähköä, kaukolämpöä, maakaasua ja höyryä. Lappeenrannan Lämpövoima Oy tuottaa yhteistuotanto-voimalaitoksessaan sähköä ja kaukolämpöä emoyhtiölleen ja vastaa puhtaan veden tuotannosta sekä jäteveden käsittelystä Lappeenrannan alueella.

Lappeenrannan Energiaverkot Oy omistaa, käyttää, raken-nuttaa ja ylläpitää vesi-, jätevesi-, sähkö-, kaukolämpö- ja maakaasuverkkoja. Lisäksi Lappeenrannan Energiaverkot Oy:n liiketoimintana on siirtää energiaa sekä myydä ja siirtää vettä asiakkaille. Lappeenrannan Verkonrakennus Oy rakentaa, käyttää ja kunnossapitää edellä mainittuja verkkoja sekä ulkovalaistusverkkoa. Osakkuusyritys Kaukaan Voima Oy tuottaa Lappeenrannan Energia Oy:lle biopolttoaineella sähköä ja kaukolämpöä.

Vuosi 2013 oli Lappeenrannan Energia Oy:n 11. tilikausi

Lappeenrannan Energia Oy:n osakkeiden määrä on 1 000 kpl ja osakkeen nimellisarvo on 10 000 euroa. Yhtiöllä on yksi osakelaji.

Kaukaan Voima Oy on Lappeenrannan Energia Oy:n osakkuusyhtiö (46 %).

Vainikkalan Vesi Oy on Lappeenrannan Energia -konsernin osakkuusyhtiö (45 %).

Olennaiset tapahtumat tilikaudella

Lappeenrannan Energia Oy:n osakkuusyhtiön Kaukaan Voima Oy:n biovoimalaitoksen tuotanto sujui ympäristöystävällisesti ilman ympäristölupaehtojen ylityksiä. Kaikki laitoksella synty-nyt tuhka meni hyötykäyttöön. Laitoksella oli tammikuussa tulistinvaurio, jonka vuoksi tuotanto oli keskeytynyt noin kahden viikon ajan.

Turpeen ja maakaasun osuus polttoaineista jäi vain noin 12 %:iin ja biopolttoaineiden osuus säilyi ennätyksellisen korkealla, noin 88 %:n tasolla.

Yhtiö on osakkaana Hyötytuuli Oy:ssä ja sen tuulivoimalla tuotetun sähkön osuus säilyi kohtuullisen tuulivuoden ansiosta noin 10,7 GWh:ssa. Hyötytuuli Oy jatkoi usean tuulipuiston kehittämistä, mutta investointitasolle niissä päästään vasta tulevina vuosina. Toinen tuulivoimayhtiö, jossa Energia on osakkaana, TuuliSaimaa Oy, sai toteu-tukseen vuoden 2013 aikana ensimmäisen tuulivoima-puistonsa Lappeenrannan Muukkoon. Puiston seitsemän tuuli turbiinia tuottavat vuosittain sähköä yli 45 GWh.

Lappeenrannan Lämpövoima Oy:n kaasuturbiinit siirtyi-vät vuokrasopimuksen mukaisesti vuoden 2013 alusta Fingrid Oyj:lle varatehoksi. Muutokseen liittyvät inves-toinnit saatiin valmiiksi alkuvuodesta.

Lappeenrannan Energiaverkot Oy sai vuoden loppuun men-nessä lähes valmiiksi AMR-investointinsa. Ainoastaan pieni osa kesämökeistä ym. hankalista asennuspaikoista on enää ilman kaukoluettavaa mittaria.

Sähkön hinta tukkumarkkinalla nousi verrattuna edelliseen vuoteen säilyen kuitenkin maltillisella tasolla. Tukkuhinta pohjois maisella tasolla (ns. systeemihinta) oli 38,10 (31,20) €/MWh ja Suomen hinta-alueella 41,16 (36,64) €/MWh. Hinta tason nousu perustui edellisvuotta heikompaan vesi tilanteeseen. Kivihiilen ja päästöoikeuksien maailman-markkinahinnat laskivat ja talouden tilanne oli edelleen heikko.

Vuonna 2013 sähkön kokonaishankinta oli 746,8 (801,5) GWh ja kaukolämmön 646,6 (700,0) GWh. Sähkön koko-naishankinta pieneni 7,3 % ja kaukolämmön 8,1 %. Lämmitystarveluvun mukaan vuosi 2013 oli selvästi normaalia lämpöisempi. Vuoden 2013 lämmitystarveluku oli 4031, kun se normaalivuonna Lappeenrannassa on 4612.

Lappeenrannan Energia Oy:n kaukolämmön myyntihinnat nousivat tammikuun ja joulukuun alussa. Sähkön ja maakaasun myyntihintoja tarkistettiin joulukuun alussa.

Sähkön siirtohintoja tarkistettiin 5 %:lla 1.1.2013 ja 8 %:lla 1.12.2013 alkaen. Veden käyttömaksuja korotettiin 10 % 1.1.2013 alkaen ja veden perusmaksuja 10 % perus maksuperusteen muutoksen yhteydessä 1.5.2013 alkaen. 1.12.2013 alkaen koro-tettiin 10 % veden käyttö- ja perusmaksuja lukuun ottamatta pienintä mittarikokoa (≤ 20 mm), joka jätettiin ennalleen.


mYYNNIN KEHITYS 2011 – 2013 (mILJ. €) ERO %2011 2012 2013 12-13

Sähkön myynti (ulkoinen) 39,0 39,3 40,1 2,0

Sähkön siirto 19,6 21,0 20,2 -3,8

Lämmön myynti (ulkoinen) 23,3 25,4 26,2 3,1

Lämmön siirto 8,5 8,9 8,9 0

Kaasun myynti 3,3 4,7 4,3 -8,5

Kaasun siirto 2,1 2,5 2,6 4,0

Vesi 10,3 13,6 14,4 5,9

Sähkön myyntihinnat olivat valtakunnallisessa keskiarvossa ja kaukolämmössä hieman valtakunnallisen keskiarvon ylä-puolella. Kaukolämmön CO2-ominaispäästöt olivat noin 86,0 ton/MWh kun sen valtakunnallinen keskiarvo oli 175 ton/MWh. Kaukolämmössä biopolttoaineiden osuus oli noin 67,0 % kun valtakunnallinen keskiarvo oli 29 %.

Taloudellinen kehitys

Konsernin liikevaihto kasvoi 1,7 % edellisvuodesta ollen 121,4 (119,3) milj. euroa. Emoyhtiön liikevaihto pieneni -2,4 % edellisvuodesta ja oli 75,2 (77,0) milj. euroa.

Konsernin liikevoitto kasvoi 0,8 milj. euroa edellisvuodesta ja oli 12,4 (11,6) miljoonaa euroa. Emoyhtiön liikevoitto oli 5,5 (5,0) milj. euroa. Konsernin tilikauden tulos oli 1,1 (0,9) milj. euroa ja emoyhtiön 4,3 (1,8) milj. euroa.

Investoinnit

Konsernin investoinnit olivat 26,7 (30,8) milj. euroa. Inves-toinneista 3,6 milj. euroa kohdistui sähköverkkoihin, 0,2 milj. euroa sähköasemaan, 4,8 milj. euroa sähkömittareihin. Lämpö verkkoihin investoitiin 2,9 milj. euroa ja vesi- ja jätevesi-verkkoihin 5,8 milj. euroa.

Rahoitus

Konsernin korolliset velat 31.12.2013 olivat 200,6 (192,6) miljoonaa euroa, josta velka Lappeenrannan kaupunki-konsernille oli 119,9 (123,5) milj. euroa. Likvidit varat olivat vuoden lopussa 0,8 (1,4) miljoonaa euroa.

YHTIÖN TALOUdELLISTA ASEmAA JA TULOSTA KUVAAVAT TUNNUSLUVUT:Emo Konserni

2011 2012 2013 2011 2012 2013Liikevaihto Milj. € 71,4 75,4 75,2 109,4 119,3 121,4

Liikevoitto milj. € 3,3 5,0 5,5 9,2 11,6 12,4

Liikevoitto/tappio % 4,7 6,5 7,4 8,5 9,7 10,2

OPO:n tuotto % 2,6 7,9 8,0 -1,5 4,6 5,4

Omavar.aste % 12,3 11,8 11,7 7,1 7,1 6,4

Henkilöstö

Vakinaisia henkilöitä oli vuoden lopussa 220 (216) ja määrä aikaisia 17 (31, joista osa-aikaisia 6). Henkilöstön keski-ikä oli 47,2 (46,8) vuotta vuoden lopussa. Koko kon sernissa jäi vuoden aikana eläkkeelle yhteensä 5 (13) henkilöä. Vakinaiseen työsuhteeseen palkattiin 9 (10) henkilöä.

mAKSETUT PALKAT JA PALKKIOT(mILJ. €) 2011 2012 2013Emo 2,3 2,2 2,2

Konserni 10,0 10,2 10,7

HENKILÖSTÖ KESKImÄÄRIN2011 2012 2013

Emo 60 56 54

Konserni 238 250 247


Hallinto

Lappeenrannan Energia Oy:n hallituksen jäseninä toimivat seuraavat yhtiökokouksen valitsemat henkilöt: Jouni Kemppi (pj), Martta Hirvikallio (vpj), Tarmo Häkkinen, Riitta Munnukka, Elina Luttunen, Tommi Vasama, Kimmo Heinonen ja henkilöstön edustajana Pekka Myyrä. Henkilökohtaiset varajäsenet samassa järjestyksessä olivat: Jari Lantta, Maria Torniainen, Erkki Kämäräinen, Leena Kaijansinkko, Raila Oksanen, Sami Jokelainen, Alpo Härkönen ja Jouni Pettinen.

Hallituksen kokouksissa on läsnäolo-oikeus ollut kaupungin nimeämänä apulaiskaupunginjohtaja Kari Korkiakoskella. Hallituksen kokouksissa toimi esittelijänä toimitusjohtaja Reijo Kolehmainen ja sihteerinä konsernipalveluiden johtaja Päivi Kangaspunta.

Yhtiön varsinaisena tilintarkastajana toimi KPMG Oy Ab päävastuullisena tilintarkastajanaan KHT Heikki Tuomi.

Rakenne ja rahoitusjärjestelyt

Yhtiön rahoitustilanne oli varsinkin alkuvuodesta vaikea ja sen vuoksi investointeja jouduttiin siirtämään osittain tuleville vuosille. Akuuttiin kassaongelmaan otettiin ulko-puolista lainaa 16 miljoonaa euroa toukokuussa 2013. Yhtiön hallituksen linjauksen mukaisesti tavoitteena on parantaa omavaraisuusastetta nykytilanteesta ja selvitä ilman lisälainan ottoa seuraavat vuodet. Tämän seurauksena tulevien vuosien investointeja karsitaan edelleen, kiinteistömassaa tiivistetään ja myydään pois. Lisäksi tavoitellaan ulkopuolisissa palveluissa ja henkilöstökuluissa yhteensä 2 miljoonan euron säästöjä vuonna 2014. Tämän vuoksi käytiin marraskuussa yhteis-toimintaneuvottelut, joiden tuloksena koko yhtiön henkilöstö lomautetaan 12 päiväksi vuoden 2014 aikana.

merkittävät riskit ja epävarmuustekijät sekä niiden hallinta

Lappeenrannan Energiassa toteutetaan riskienhallintaa, joka perustuu säännöllisesti päivitettävään riskianalyysiin, vakuuttamissuunnitelmaan, energiakaupan riskienhallinta-politiikkaan, toimintajärjestelmään sekä poikkeusoloja varten laadittuihin energia- ja vesihuollon valmiussuunnitelmiin.

Energiakauppa altistuu sähkön markkinahinnan vaihtelun ja polttoaineiden hintamuutosten aiheuttamalle riskille. Suojauksissa käytetään sähkötermiinejä ja pitkäaikaisia sopimuksia. Suojaustoiminnan päätarkoitus on varmistaa loppuasiakasmyynnille tavoiteltu kate. Johdannaissopimuk-siin sovelletaan suojauslaskentaa. Suojausinstrumenttien netto arvon tilitykset kirjataan energianhankinnan oikaisuksi ja johdannaissopimusten arvo esitetään tilinpäätöksen liitetiedoissa.

Sähköverkkoliiketoiminta altistuu poikkeuksellisten sääolojen riskille. Yhtiön vastuuvakuutus kattaa asiakkaalle aiheutuneen vahingon, mutta ei lainsäädännön mukaan asiakkaille yli 12 tunnin sähkökatkoista maksettavia vakiokorvauksia. Yhtiöllä on myös sähkön- ja kaukolämmöntuotannon keskeytys-vakuutukset ja voimalaitoksella konerikkovakuutus.


Ympäristö

Konsernin ympäristövastuut hoidetaan toimintajärjestelmään sisältyvän ympäristöohjeistuksen mukaisesti. Yhtiöllä ei ole tiedossa sellaisia yrityksen taloudelliseen asemaan vaikuttavia ympäristöriskejä, jotka poikkeaisivat toimialan luonteeseen yleisesti kuuluvista.

Lappeenrannan Energia Oy osallistuu Elinkeinoelämän energia tehokkuussopimuksen Energiapalvelujen toimen-pideohjelmaan ja Lappeenrannan Lämpövoima Oy vastaa-vaan Energiatuottajien toimenpideohjelmaan.

Kaukaan Voima Oy:n biovoimalaitoksen ansiosta energian-hankinta oli hyvin ympäristöystävällistä.

Mertaniemen voimalaitoksen ympäristölupaan on haettava tarkistusta 30.9.2015 mennessä.

Lakisääteisen ympäristövakuutuksen piiriin kuuluu Merta-niemen voimalaitos ja teholtaan yli 40 MW:n lämpökeskukset.

Lämpövoimalla on käynnissä YVA-menettely uusien jäte-vesiratkaisujen päätöstenteon perusteeksi. YVA:n perusteella uutta jätevedenpuhdistuksen lupaa on haettava vuoden 2014 loppuun mennessä. Toikansuon jätevedenpuhdistamon nykyinen ympäristölupa on voimassa siihen saakka, kunnes uuden ympäristöluvan mukainen toiminta alkaa.

Kaupunginkeskusta-alueen vesijohtovedestä noin viiden-nes tulee Ilottulan vedenottamolta, jossa on havaittu pieni pitoisuus tetrakloorieteeniä. Syytä liuottimen esiintymiseen pohjavedessä tutkitaan ja samalla haetaan ympäristölupaa uudelle vedenottamolle Haukilahdessa.

Tutkimus- ja kehitystoiminta

Yhtiön tutkimus- ja kehitystoiminta on ollut pienimuotoista. Yhtiössä teetetään vuosittain 1 – 3 lopputyötä kohdistuen tekniikkaan tai talouteen ja lisäksi yhtiö osallistuu lähinnä henkilöstöpanostuksin joihinkin Lappeenrannan teknillisen yliopiston vetämiin tutkimushankkeisiin.

Olennaiset tapahtumat alkaneella tilikaudella

Jätevesiratkaisuun liittyvän ympäristövaikutusten arvioinnin saattaminen onnistuneesti kauaskantoiseen ja kestävään lopputulokseen ja sen myötä uuden ympäristöluvan hakemi-nen Toikansuon jätevedenpuhdistamolle on koko konsernin kannalta merkittävin tavoite kuluvalle vuodelle.

Tulevaisuuden näkymät

Yhtiön taloudellisen tuloksen ja toiminnallisen tehokkuu-den ennakoidaan paranevan. Tämä mahdollistaa jatkuvan kehittymisen toiminta-alueen yritysten ja asiakkaiden hyväksi. Voimakkaat investointipaineet muun muassa vesiratkaisuihin saattavat aiheuttaa haastavia tilanteita rahoituksen suhteen.

Lappeenrannan Energia Oy:n osakkuusyhtiön Kaukaan Voima Oy:n biovoimalaitos on muuttanut energiantuotannon polttoainepohjan pääosin biopolttoaineisiin perustuvaksi. Tämä vakauttaa energian hinnoittelun jatkossa ja edesauttaa yhtiön menestystä kovenevassa kilpailussa.

Hallituksen esitys voittovarojen käyttämisestä

Tilinpäätöksen mukaan Lappeenrannan Energia Oy:n tili-kauden voitto on 4 285 934,23 euroa. Jakokelpoiset voittovarat ovat tämän jälkeen 4 286 014,75 euroa. Hallitus esittää, että osinkoa jaetaan 4 000 euroa osaketta kohti ja loput tilikauden voitosta siirretään edellisten tilikausien voitto/tappiotilille.


TUlOSTiEDOT


KONSERNI • Tuloslaskelma (1 000 €) 1.1. – 31.12.2013 1.1. – 31.12.2012

LIIKEVAIHTO 121 379 119 308Valmistus omaan käyttöön 4273 7157Liiketoiminnan muut tuotot 300 239

Materiaalit ja palvelutAineet ja tarvikkeet

Ostot tilikauden aikana -65 096 -66 607Varastojen muutos - 231 -12

Ulkopuoliset palvelut -12 696 -13 104-78 022 -79 723

HenkilöstökulutPalkat ja palkkiot -10685 -10 184Henkilösivukulut

Eläkekulut -2 236 -2 189Muut henkilösivukulut -434 -443

-13 355 -12 815Poistot ja arvonalentumiset

Suunnitelman mukaiset poistot -13 183 -12 257Konserniliikearvon poisto -1 025 -1 383

-14 208 -13 639

Liiketoiminnan muut kulut -7 969 -9 379Osuus osakkuusyritysten voitosta -7 -440LIIKEVOITTO/-TAPPIO 12 391 -11 588

Rahoitustuotot ja -kulut Muut korko-ja rahoitustuotot 184 37Korkokulut ja muut rahoituskulut -10 203 -10 074

-10 019 -10 036

VOITTO/TAPPIO ENNEN TILINPÄÄTÖSSIIRTOJA JA VEROJA 2 372 1 552

Tuloverot -1 317 -646TILIKAUdEN VOITTO/-TAPPIO 1 054 906


LAPPEENRANNAN ENERGIA OY • Tuloslaskelma (1 000 €) 1.1. – 31.12.2013 1.1. – 31.12.2012

LIIKEVAIHTO 75 193 75 393Liiketoiminnan muut tuotot 3 547 4 767Materiaalit ja palvelut Aineet ja tarvikkeet

Ostot tilikauden aikana -66 770 -67 647Ulkopuoliset palvelut -730 -1 585

-67 500 -69 232Henkilöstökulut

Palkat ja palkkiot -2 171 2 166Henkilösivukulut

Eläkekulut -461 -727Muut henkilösivukulut -53 -69

-2 685 -2 962

Suunnitelman mukaiset poistot -794 -837

Liiketoiminnan muut kulut -2 225 -2 158LIIKEVOITTO/-TAPPIO 5 534 4 970

Rahoitustuotot ja -kulutKorko-ja rahoitustuotot 5 400 4 890Korkokulut kaupungille -5 972 -6 150Korkokulut ja muut rahoituskulut -1 517 -1 268

-2 089 -2 528VOITTO/-TAPPIO ENNEN SATUNNAISIA ERIÄ 3 445 2 442

Satunnaiset tuotot 2 332 0

VOITTO/-TAPPIO ENNEN TILINPÄÄTÖSSIIRTOJA JA VEROJA 5 777 2 442

Poistoeron muutos -37 -107VOITTO/-TAPPIO ENNEN VEROJA 5 739 2 335

Tuloverot -1 453 -577TILIKAUdEN VOITTO/-TAPPIO 4 286 1 758


KONSERNI • Tase (1 000 €) 1.1. – 31.12.2013 1.1. – 31.12.2012

VastaavaaPYSYVÄT VASTAAVATAineettomat hyödykkeet

Liikearvo 2 405 2 983Konserniliikearvo 15 374 16 399Muut pitkävaikutteiset menot 1 475 1 833

19 254 21 215Aineelliset hyödykkeet

Maa- ja vesialueet 2 004 1 729Rakennukset ja rakennelmat 14 215 12 285Verkostot 163 763 157 592Koneet ja kalusto 19 840 20 596Keskeneräiset käyttöomaisuushankinnat 5 759

205 582 192 202Sijoitukset

Muut osakkeet ja osuudet 29 274 29 281Muut saamiset 346 303

29 620 29 584VAIHTUVAT VASTAAVATVaihto-omaisuus

Aineet ja tarvikkeet 3 713 2 290Saamiset

PitkäaikaisetLainasaamiset 30 30

LyhytaikaisetMyyntisaamiset 28 260 20 735Muut saamiset 360 1 163Siirtosaamiset 569 1 939Saamiset saman konsernin yrityksiltä 9 912 5 129

0

Laskennalliset verosaamiset 1 680 1 871

Rahat ja pankkisaamiset 826 1 399Vastaavaa yhteensä 299 806 277 558


KONSERNI • Tase (1 000 €) 31.12.2013 31.12.2012

VastattavaaOmA PÄÄOmAOsakepääoma 10 000 10 000Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 10 838 10 838Edell. tilik.voitto/tappio -2 842 -3 166Tilikauden voitto/tappio 1 054 906

19 050 18 578VIERAS PÄÄOmALaskennalliset verovelat 2 832 3 879Pitkäaikainen

Pääomalainat 30 003 30 003Eläkelainat 242 303

Lainat rahoituslaitoksilta 73 700 64 341Velat kaupungille ja kaup.yhtiölle 89 925 88 925

Muut velat 50 52Liittymismaksut 39 711 37 396

233 631 221 019Lyhytaikainen

Eläkelainat 60 60Lainat rahoituslaitoksilta 6 641 4 419Ostovelat 13 563 9 694Siirtovelat 5 141 3 313Muut velat 6 672 6 940Velat kaupungille ja kaup.yhtiölle 12 216 9 656

44 293 34 081Vastattavaa yhteensä 299 806 277 558


LAPPEENRANNAN ENERGIA OY • Tase (1 000 €) 1.1. – 31.12.2013 1.1. – 31.12.2012

VastaavaaPYSYVÄT VASTAAVATAineettomat hyödykkeetLiikearvo

Fuusiotappio 718 862Muut pitkävaikutteiset menot 1 450 1 755


Maa- ja vesialueet 1 102 846Rakennukset ja rakennelmat 3 124 2 464Koneet ja kalusto 57 84Keskeneräiset käyttöomaisuushankinnat 26


Osakkeet ja osuudet 79 208 79 208Palautuskelpoiset liittymismaksut 67 67

79 275 79 275VAIHTUVAT VASTAAVATSaamiset

PitkäaikaisetSaamiset samaan konserniin kuuluvilta yrityksiltä 109 691 96 240Lainasaamiset 30 30

109 721 96 270Saamiset

LyhytaikaisetMyyntisaamiset 15 352 12 169Muut saamiset 0 6Siirtosaamiset 394 1 518Saamiset samaan konserniin kuuluvilta yrityksiltä 8 168 6 155

23 914 19 848Laskennalliset verosaamisetRahat ja pankkisaamiset 811 1 385

Vastaavaa yhteensä 220 198 202 790


LAPPEENRANNAN ENERGIA OY • Tase (1 000 €) 1.1. – 31.12.2013 1.1. – 31.12.2012

VastattavaaOmA PÄÄOmA

Osakepääoma 10 000 10 000Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 10 838 10 838Edell. tilik. voitto/tappio 786Tilikauden voitto/tappio 4 286 1 758

25 124 23 382

TILINPÄÄTÖSSIIRTOJEN KERTYMÄKertynyt poistoero 743 706

VIERAS PÄÄOmAPitkäaikainen

Lainat rahoituslaitoksilta 68 700 59 341Velat kaupungille 89 925 88 925Muut velat 50 52

LyhytaikainenOstovelat 4 929 4 189Siirtovelat 1 958 1 185Lainat rahoituslaitoksilta 6 641 4 419Muut lyhytaikaiset velat 3 416 3 049Velat samaan konserniin kuuluville yrityksille 18 712 17 542



SÄHKÖN MYYNNIN tuloslaskelma (1 000 €) 1.1. – 31.12.2013 1.1. – 31.12.2012

LIIKEVAIHTO 41 489 41 675Liiketoiminnan muut tuotot

Sisäiset tuotot 2 161 3 205Muut liiketoiminnan muut tuotot 112 125

Materiaalit ja palvelutAineet, tarvikkeet ja tavarat

Ostot tilikauden aikana 37 786 38 342Ulkopuoliset palvelut 443 1 042

HenkilöstökulutPalkat ja palkkiot 1 619 1 266Henkilösivukulut

Eläkekulut 334 544Muut henkilösivukulut 38 407

Poistot ja arvonalentumisetSuunnitelman mukaiset poistotSuunnitelman mukaiset poistot liikearvosta 0 47

Suunnitelman mukaiset poistot muista pysyvien vast. hyödykkeistä 532 495

Liiketoiminnan muut kulutVuokrat 58 39Sisäiset kulut 82 54Muut liiketoiminnan muut kulut 1 511 1 393

Kulut yhteensä -42 403 -43 629Liikevoitto (tappio) 1 359 1 376

Rahoitustuotot ja -kulutKorkotuotot 1 798 1 673Korkokulut kunnalle -1 968 -1 951Muut korko- ja rahoituskulut -909 -879

-1 078 1 158Voitto (tappio) ennen satunnaisia eriä 281Satunnaiset tuotot 2 332

Voitto (tappio) ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja 2 613 219

TilinpäätössiirrotPoistoeron muutos muista pys. vast. hyödykkeistä -22 -82

Voitto (tappio) ennen veroja 2 591 137

TuloverotTilikauden ja ed.tilik.verot -826 -34

Tilikauden voitto (tappio) 1 765 103


SÄHKÖN MYYNNIN tase (1 000 €) 1.1. – 31.12.2013 1.1. – 31.12.2012

Vastaavaa PYSYVÄT VASTAAVATAineettomat hyödykkeet

LiikearvoFuusiotappio 359 431Muut aineettomat hyödykkeet 921 1 158


Maa- ja vesialueet 774 541Rakennukset ja rakennelmat 2 200 1 577Koneet ja kalusto 42 61Keskeneräiset käyttöomaisuus hankinnat 16


Osakkeet ja osuudet 41 541 41 541

VAIHTUVAT VASTAAVATSaamiset

Pitkäaikaiset saamisetSaamiset saman konsernin yrityksiltä 47 296 39 165Saamiset muilta 30 30Saamiset

Lyhytaikaiset saamisetSaamiset saman konsernin yrityksiltä 5 400 2 259Saamiset kunnalta 0 175Saamiset muilta 9 011 7 390

Rahat ja pankkisaamiset 811 1 385



Vastattavaa 1.1. – 31.12.2013 1.1. – 31.12.2012OmA PÄÄOmA Osakepääoma 4 800 4 800 Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 6 936 6 936 Edell. tilik. voitto/tappio -2 340 -2 296 Tilikauden voitto/tappio 1 765 103

11 161 9 543TILINPÄÄTÖSSIIRTOJEN KERTYMÄ

Poistoero 444 422

VIERAS PÄÄOmAPitkäaikainen vieras pääoma

Pitkäaikainen korollinen vieras pääomaRahalaitoslainat 47 619 42 175Velka kaupungille 27 677 26 767

Pitkäaikainen koroton vieras pääomaMuut velat 50 52Velka kaupungille

Lyhytaikainen vieras pääomaLyhytaikainen korollinen vieras pääoma

Rahalaitoslainat 4 796 2 573Velka kaupungille 6 171 3 623

Lyhytaikainen koroton vieras pääomaVelat saman konsernin yrityksille 5 869 6 875Velat kunnalle 0 342Velat muille 4 617 3 343



SÄHKÖN SIIRRON tuloslaskelma (1 000 €) 1.1. – 31.12.2013 1.1. – 31.12.2012

LIIKEVAIHTO 21 091 21 443Liiketoiminnan muut tuotot

Sisäiset tuotot 172 180Muut liiketoiminnan muut tuotot 10 2


Ostot tilikauden aikanaHäviösähkö 1 243 1 191Muut ostot tilikauden aikana -88 46

Ulkopuoliset palvelutAlueverkko-, kantaverkko- ja verkkopalvelumaksut 3 437 3 273Muut ulkopuoliset palvelut 4 829 5 210

HenkilöstökulutPalkat ja palkkiot 1 261 631Henkilösivukulut


Poistot ja arvonalentumisetSuunnitelman mukaiset poistot

Suunnitelman mukaiset poistot liikearvosta 0 329Suunnitelman mukaiset poistot sähköverkon hyödykkeistä 5 175 4 319Suunnitelman mukaiset poistot muista pysyvien vast. hyödykkeistä 117 128

Liiketoiminnan muut kulutVuokrakulut 30 21Sisäiset kulut 131 106Muut liiketoiminnan muut kulut 1 034 1 509

Kulut yhteensä -17 505 -17 253Liikevoitto (tappio) 3 767 4 372

Rahoitustuotot ja -kulutMuut korko- ja rahoitustuotot

Kunnalta 2 2Muilta 0 0

Korkokulut ja muut rahoituskulutSaman konsernin yrityksille -3 134 -2 853Kunnalle -6 -3Muille -100 -168

Voitto (tappio) ennen satunnaisia eriä 529 1 350Satunnaiset erät

Satunnaiset kulutAnnetut konserniavustukset -1 000 0

Voitto (tappio) ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja -471 1 350Tilinpäätössiirrot

Poistoeron muutosPoistoeron muutos sähköverkon hyödykkeistä -1 176 845Poistoeron muutos muista pys. vast. hyödykkeistä -5 10

Verot 0 0Tilikauden voitto (tappio) 711 495


SÄHKÖN SIIRRON tase (1 000 €) 1.1. – 31.12.2013 1.1. – 31.12.2012


LiikearvoSähköverkon aineettomat hyödykkeet 13 60

13 60Aineelliset hyödykkeet

Sähköverkon aineelliset hyödykkeet 85 052 78 884Muut aineelliset hyödykkeet 2 997 2 231Keskeneräiset käyttöomaisuushankinnat 499 0

88 548 81 115SIJOITUKSET

Osakkeet ja osuudet 9 9Muut saamiset 14 7


Lyhytaikaiset saamisetSaamiset saman konsernin yrityksiltä 5 940 5764Saamiset kunnalta 13 128 9 956Saamiset muilta 8 056 11 792

27 124 22 512Rahat ja pankkisaamiset 1

Vastaavaa 115 710 103 702


Osakepääoma 1 367 1 367Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 243 243Edell. tilik. voitto/tappio 3 381 2 887Tilikauden voitto/tappio 711 495

5 701 4 990TILINPÄÄTÖSSIIRTOJEN KERTYmÄ

Poistoero sähköverkon hyödykkeistä 9 511 10 687Poistoero muista pys.vastaavien hyödykkeistä 135 140


Pitkäaikainen korollinen vieras pääomaVelat saman konsernin yrityksille 59 824 52 639

Pitkäaikainen koroton vieras pääomaLiittymismaksut 28 973 27 742

88 769 80 381Lyhytaikainen vieras pääoma

Lyhytaikainen korollinen vieras pääomaVelat saman konsernin yrityksilleVelka Lrelle 1 095 444

Lyhytaikainen koroton vieras pääomaVelat saman konsernin yrityksille 4 084 2 912Velat kunnalle 0 52Velat muille 6 388 4 095



KAASUN MYYNNIN tuloslaskelma (1 000 €) 1.1. – 31.12.2013 1.1. – 31.12.2012

LIIKEVAIHTO 4262 4 712

Liiketoiminnan muut tuototSisäiset tuotot 268 249Muut liiketoiminnan muut tuotot 13 15


Ostot tilikauden aikana 3 239 4 018Ulkopuoliset palvelut 16 60

HenkilöstökulutPalkat ja palkkiot 110 94Henkilösivukulut



Suunnitelman mukaiset poistot liikearvosta 0 0Suunnitelman mukaiset poistot muista pysyvien vast. hyödykkeistä 33 22

Liiketoiminnan muut kulutVuokrat 7 5Sisäiset kulut 8 7Muut liiketoiminnan muut kulut 120 140

Kulut yhteensä -3 561 4 418Liikevoitto (tappio) 982 558

Rahoitustuotot ja -kulutKorkotuotot 20 1Korkokulut kaupungille -19 -23Muut korko- ja rahoituskulut -84 -28

-84 -50

Voitto (tappio) ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja 898 508

TilinpäätössiirrotPoistoeron muutos muista pys. vast. hyödykkeistä -4 -12

Voitto (tappio) ennen verojaTuloverot

Tilikauden ja ed.tilik.verot -168 -122Tilikauden voitto (tappio) 726 374


KAASUN MYYNNIN tase (1 000 €) 1.1. – 31.12.2013 1.1. – 31.12.2012


LiikearvoFuusiotappio 18 22Muut aineettomat hyödykkeet 83 85

101 107Aineelliset hyödykkeet

Maa- ja vesialueet 70 68Rakennukset ja rakennelmat 197 197Koneet ja kalusto 3 5Keskeneräiset käyttöomaisuushankinnat 2

273 270Sijoitukset

Osakkeet ja osuudet 1 273 1 273


Pitkäaikaiset saamisetSaamiset saman konsernin yrityksiltä 1 964 782

Lyhytaikaiset saamisetSaamiset saman konsernin yrityksiltä 163 239Saamiset kunnalta 2 593 2 054Saamiset muilta 755 908


VastattavaaOMA PÄÄOMAOsakepääoma 600 600

Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 867 867Edell. tilik. voitto/tappio -52 116

Tilikauden voitto/tappio 726 3742 141 1 957

TILINPÄÄTÖSSIIRTOJEN KERTYmÄPoistoero 37 33


Pitkäaikainen korollinen vieras pääomaVelka rahoituslaitoksille 2 564 1 482Velka kaupungille 9

Pitkäaikainen koroton vieras pääomaVelka kaupungille

Lyhytaikainen vieras pääomaLyhytaikainen korollinen vieras pääomaRahalaitoslainat 198 198Velka kaupungille 0 508

Lyhytaikainen koroton vieras pääomaVelat saman konsernin yrityksille 1 357 988Velat kunnalle 0 47Velat muille 816 420



KAASUN SIIRRON tuloslaskelma (1 000 €) 1.1. – 31.12.2013 1.1. – 31.12.2012

LIIKEVAIHTO 2 801 2 770

Liiketoiminnan muut tuototSisäiset tuotot 16 16Muut liiketoiminnan muut tuotot 0 0


Ostot tilikauden aikana 1 13Ulkopuoliset palvelut

Alueverkko-, kantaverkko- ja verkkopalvelumaksut 1 945 1 727Muut ulkopuoliset palvelut 89 126

HenkilöstökulutPalkat ja palkkiot 60 91Henkilösivukulut



Suunnitelman mukaiset poistot liikearvosta 0 12Suunnitelman mukaiset poistot maakaasuverkon hyödykkeistä 173 170Suunnitelman mukaiset poistot muista pysyvien vast. hyödykkeistä 4 4

Liiketoiminnan muut kulutVuokrakulut 3 3Sisäiset kulut 24 16Muut liiketoiminnan muut kulut 54 37

Kulut yhteensä -2 383 -2 249Liikevoitto (tappio) 434 537

Rahoitustuotot ja -kulutMuut korko- ja rahoitustuototKunnalta 0 0

MuiltaKorkokulut ja muut rahoituskulutSaman konsernin yrityksille -103 -96

Kunnalle -1 0Muille 0 0

-104 -96Voitto (tappio) ennen satunnaisia eriä ja tilinpäätössiirtoja ja veroja 330 441

TilinpäätössiirrotPoistoeron muutos

Poistoeron muutos kaasuverkon hyödykkeistä 1 140Poistoeron muutos muista pys. vast. hyödykkeistä -1 2

Tilikauden voitto (tappio) 331 299


KAASUN SIIRRON tase (1 000 €) 1.1. – 31.12.2013 1.1. – 31.12.2012


Liikearvo

Aineelliset hyödykkeetKaasuverkon aineelliiset hyödykkeet 2 774 2 455Muut aineelliset hyödykkeet 196 119Keskeneräiset käyttöomaisuushankinnat 3


Muut saamiset 7 6


Lyhytaikaiset saamisetSaamiset saman konsernin yrityksiltä 583 51Saamiset kunnalta 488 496Saamiset muilta 489 984

1 560 1 532Vastaavaa yhteensä 4 540 4 112


Osakepääoma 40 40Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 33 33Edell. tilik. voitto/tappio 414 115Tilikauden voitto/tappio 331 299

818 487TILINPÄÄTÖSSIIRTOJEN KERTYmA Poistoero kaasuverkon hyödykkeistä 522 523 Poistoero muista pys.vastaavien hyödykkeistä 16 15


Pitkäaikainen korollinen vieras pääomaVelka saman konsernin yrityksille 1 492 1 492

Pitkäaikainen koroton vieras pääomaLiittymismaksut 1 083 1 058

Lyhytaikainen vieras pääomaLyhytaikainen koroton vieras pääoma

Velat saman konsernin yrityksille 468 478Velat kunnalle 0 2Velat muille 141 97

609 576Vastattavaa yhteensä 4 540 4 112


Mennyt vuosi oli Lappeenrannan Energialle erittäin haastava. Alkuvuoden voimakas investointitahti ja laskutuksen viivästy-minen johtivat yhtiön talouden kassakriisiin. Investointeja kar-sittiin ja kustannuksia leikattiin kesken vuoden voimakkaasti.

Toiminnan tehostamiseksi ja selkeyttämiseksi käynnistet-tiin kaikissa tytäryhtiöissä yhteistoimintamenettelyt keväällä 2013. Tavoitteena kaikissa oli energia- ja vesitoimintojen yhte-näistäminen samaan organisaatioon. Neuvottelut etenivät hyvässä sovussa ja uusia organisaatioita julkistettiin kaikissa yhtiöissä syksyn aikana.

Vuonna 2012 aloitettu ympäristövaikutusten arviointi koskien jätevesien purkupaikkaa ja uuden jätevedenpuhdista-mon paikkaa jatkui koko vuoden ja ohjelmaluonnos valmistui toukokuussa. Lausuntojen jälkeen varsinaista selostusvaihetta päästiin työstämään syksyllä 2013 ja varsinainen ympäristö-vaikutusten arviointiselostus valmistuu keväällä 2014.

Lappeenrannan Energia -konsernin liikevaihto kasvoi 121 miljoonaan euroon (119 M€ vuonna 2012). Liikevoitoksi muodostui 12,4 miljoonaa euroa, nousua hiukan edellis-vuoteen verrattuna (11,6 M€). Konsernin investoinnit olivat yhteensä 26,7 miljoonaa euroa (30,8 M€).

Energia-konsernin palveluksessa oli vuoden vaihteessa 237 henkilöä.

Valtakunnallisesti ympäristöystävällinen

Lappeenrannan Energia on panostanut asiakkailleen toimit-tamassaan energiassa ympäristöystävällisyyteen.

Kaukolämmössä uusiutuvien polttoaineiden osuus oli 67,0 % ja kun mukaan lasketaan teollisuuden sekundääri-lämmön käyttö, nousi hiilidioksidineutraalin tuotannon osuus peräti 72,2 %:in. Kaukolämmön CO2-päästöt olivat 53,1 %

TiiViSTElMä

pienemmät kuin Suomessa keskimäärin.Lappeenrannan Energia Oy on ottanut aktiivisesti osaa

energiatehokkuuden parantamiseen muun muassa liittymällä energiapalveluiden energiatehokkuussopimukseen sekä osal-listunut useisiin kuluttajille suunnattuihin energiansäästöön kannustaviin kampanjoihin.

Lappeenrannassa sähkön pientuotanto sai siivet alleen vuonna 2013. Lappeenrannan Energia Oy suhtautui pien-tuotannon yleistymiseen positiivisesti. Yhtiö kohtasi uuden haasteen sopimalla menettelyt pientuotannon liittämiselle sähköverkkoon ja tarvittaville mittausjärjestelyille sekä ratkaisut hinnoitteluvaihtoehdoille.

Energiakauppa

Vuosi 2013 oli Lappeenrannassa lämmitystarveluvulla mitat-tuna 12,6 % leudompi kuin normaalivuosi.

Kaukolämmön kokonaishankinta oli 646,6 (699,2) GWh pudoten edellisvuodesta 7,5 %. Kaukolämmöstä Kaukaan Voima Oy:ltä hankittiin 75,9 %, Lappeenrannan Lämpövoima Oy:ltä 18,4 % ja alueen teollisuudelta 5,7 %.

Sähkön kokonaishankinta oli 746,8 (801,5) GWh laskien 6,8 % verrattuna vuoteen 2012. Sähkön kokonaishankinnasta osakkuusyhtiöt kattoivat 30,2 % ja loput 69,8 % hankittiin käytännössä yhteispohjoismaisesta sähköpörssistä.

Polttoaineiden hinnannousut ja verojen korotukset johti-vat energian hinnankorotuksiin. Kaukolämmön kokonaishinta nousi noin 11,1 % vuoden alussa. Hintaa korotettiin toisen kerran joulukuun alussa noin 9,8 %.

Myös sähkön ja maakaasun myyntihinnat nousivat jou-lukuun alussa. Sähkön myyntihinta nousi 4,2 %. Maakaasun myyntihinnan määräytymisperusteita muutettiin siten, että

hinnat nousivat keskimäärin 5,7 %. Energiakaupan organisaatiomuutosta valmisteltiin koko

kertomusvuosi tavoitteena uudistua vuoden 2014 alussa. Merkittävin panostus henkilöstön osaamiseen oli teknisen asiakaspalvelun henkilöstölle järjestetty oppisopimuskoulutus, jossa perehdytettiin henkilöstö konsernin kaikkiin tuotteisiin sähköstä veteen.

Lappeenrannan Energia -konsernin visuaalinen ilme uu-distettiin kertomusvuoden aikana. Konserni sai uuden, yhtiön kehittymistä hyvin kuvaavan ydinviestin ”Wirta tulevaisuu-teen”. Myös uudet verkkosivut ja MinunEnergia -onlinepalvelu julkaistiin joulukuussa.

Lappeenrannan Energiaverkot Oy

Energiaverkkojen organisaatiota uudistettiin vuoden 2013 aikana ja se otettiin käyttöön 1.11.2013 alkaen. Organisaatio-uudistuksella varmistettiin osaltaan Energian ja Veden synergiahyötyjen toteutuminen. Muutos yhdisti veden, kauko lämmön ja maakaasun verkosto-omaisuuden hallinnan, suunnittelun ja kunnossapidon.


Etäluettavien sähkön, kaukolämmön ja maakaasun ku-lutusmittareiden massa-asennukset saatiin valmiiksi vuoden lopussa ja sähkössä siirryttiin tuntipohjaiseen taseselvitykseen.

Vesiliiketoiminnassa merkittävin kohde oli Haapa-järven ja Rakkolanjoen kunnostustöiden valmistuminen. Parannus työt jatkuivat lisäveden johtamishankkeella vuoden 2013 loppupuolella. Vesiverkostoja saneerattiin ja vuoden aikana uusittiin muun muassa 40 jätevedenpumppaamon automaatiojärjestelmät.

Sähköverkkojen osalta Fingridin kanssa yhteistyössä toteutettu Yllikkälä-Huttula 110 kV:n linja valmistui ja otettiin käyttöön keväällä 2013.

Vuoden 2013 alkua varjosti kahden paineviemärin repeämisestä aiheutuneet perättäiset jätevesivuodot Tyyster-niemessä. Rantaviivassa olevat vuotopaikat havaittiin järven jääpeitteen sulamisena ja vuotokohdista pääsi vesistöön arviolta noin 20 000 m³ jätevettä. Sähkönjakelussa oli suur-häiriötilanteita loppuvuodesta noin kahden viikon välein Einon, Oskarin ja Seijan päivinä.

Lappeenrannan Energiaverkot Oy:n liikevaihto oli 47,9 miljoonaan euroa ja liikevoitto jäi 6,8 miljoonaan euroon. Tavoiteltu liikevoitto oli useita miljoonia euroja suurempi. Vesiliiketoiminta oli edelleen tappiollista hintatarkistuksista huolimatta.

Lappeenrannan Verkonrakennus Oy

Verkonrakennuksessa panostettiin voimakkaasti henkilöstön turvallisuuteen, kouluttamiseen ja työolosuhteiden paran-tamiseen vuonna 2013. Rakentamisessa ja kunnossapidossa panostettiin ympäristöä ja maisemaa säästäviin työmenetel-miin ja materiaaleihin.

Yhtiö toteutti rakentamisurakan oman verkkoalueen ulkopuolelle Imatran Seudun Sähkölle sekä tievalaistuksen projekteja kilpailutuksen kautta lähialueille. Vesirakentami-sen osalta yhtiö sai ensimmäisen työtilauksen Imatran YH- rakennuttaja Oy:ltä käsittäen putkirikon korjauksia.

Energiaverkkojen etäluettavien mittareiden asennus eli AMR-projekti työllisti vuonna 2013 merkittävästi. Tehtävänä on ollut saattaa loppuun kohteet, jotka eivät olleet mahdollisia massa-asennuksen aikana tai vaativat takuukorjauksia.

Vuoden 2013 lopun myrskyjen aiheuttamien vikojen rajaukseen ja korjaamiseen osallistui koko henkilökunta. Ensimmäistä kertaa hyödynnettiin myös Lappeenrannan Energiaverkkojen veden työntekijöitä vikojen paikallista-misessa ja korjaamisessa.

Lappeenrannan Verkonrakennus Oy:n liikevaihto pieneni ollen 13,9 miljoonaa euroa. Verkkoyhtiön investointien jäädyt-täminen siirsi työn painopistettä kunnossapidon suuntaan.

Lappeenrannan Lämpövoima Oy

Vuoden 2013 alussa Mertaniemi 2 -voimalaitos siirtyi kahden kaasuturbiinin voimin kantaverkkoyhtiö Fingridin nopeaan häiriöreserviin. Mertaniemi 1 -voimalaitoksen kaasuturbiini on jo aikaisemmin toiminut nopeassa häiriöreservissä. Varsinaiseen häiriöreservikäyttöön kumpaakaan voimalaitosta ei toimintavuonna käynnistetty, mutta kaasuturbiineilla tehtiin koekäyttöjä kuuden viikon välein.

Vesihuollon laitoksilla toteutettiin vuoden 2013 aikana useita ylläpitosaneerauksia, joilla tehostettiin ja varmistettiin laitosten toimintavarmuutta.

Toikansuon jäteveden puhdistamolla valmistui kaksi mittavaa laitehankintaa. Laitoksella otettiin käyttöön prosessi altaisiin ilmaa tuottava kompressoriasema ja uusi lietteenkuivauslinko. Puhdistamon sähkönjakelun varmuutta parannettiin vuoden 2013 syksyllä uudella muuntamolla.

Oravaharjun jäteveden puhdistamolla saneerattiin jälki selkeytysaltaiden laahainjärjestelmä. Korjauksen aikana puhdistus toimi vain yhdellä linjalla ja puhdistustulos oli ajoittain heikko.

Talousveden toimitusvarmuutta verkostoon parannettiin uusimalla Huhtiniemen vedenottamon kaksi lähtevän veden pumppua. Varavoimakonetta varten asennettiin varavoima-

liitynnät vedenottamoille ja puhdistamoille. Puhdistamoilla on pääosin päästy luparajojen edellyttä-

miin puhdistustuloksiin, mutta ylityksiä on kullakin puhdis-tamolla esiintynyt ajoittain muun muassa laitesaneerausten, laiterikkojen, runsaiden vuotovesien tai viemäriverkostossa esiintyneiden vuotojen vuoksi.

Lappeenrannan jätevesien käsittelyn ympäristövaikutus-ten arviointimenettelyn ensimmäinen vaihe, YVA-ohjelma, valmistui toukokuussa 2013. ELY-keskuksen lausunto ohjel-masta saatiin 27.9.2013, jonka mukaisesti selostusvaiheen laadinnassa edettiin loppuvuoden ajan.

Haukilahdessa vuonna 2012 tehtyjen koepumppausten jatkoksi toimitettiin vuonna 2013 vedenhankinnan lupa-hakemus aluehallintovirastolle (AVI) käsiteltäväksi.

Lämpövoima osallistui yhteistyössä kaupungin ympäristö toimen kanssa Lappeenrannan pohjavesien suojelu suunnitelman laadintaan.

Oravaharjun jäteveden puhdistamon ympäristöluvan tarkistushakemus toimitettiin Aluehallintovirastoon vuoden 2013 loppuun mennessä.

Vuonna 2013 käynnistyneeseen valtakunnalliseen Haitallisten ja vaarallisten aineiden selvityshankkeeseen osallistuttiin Toikansuon ja Oravaharjun puhdistamoiden osalta. Näytteet Toikansuon puhdistamon tulevasta ja lähtevästä sekä Oravaharjun puhdistamon lähtevästä vedestä otettiin joulukuussa 2013.

Lappeenrannan Lämpövoima Oy:n liikevaihto kasvoi noin 24,5 miljoonaan euroon.


SAMMAnDrAgDet föregående året var en stor utmaning för Lappeenran-nan Energia. Den starka investeringstakten och försenade fakture ringar i början av året ledde till en kassakris för bola-gets ekonomi. I mitten av året gjordes kraftiga gallringar av investeringar och nedskärningar av kostnader.

För att effektivisera och tydliggöra verksamheten, på-börjades metoder för gemensam verksamhet i alla dotterbolag på våren 2013. Målsättningen för allt var att förena energi- och vattenåtgärder till samma organisation. Förhandlingarna fortskred i god ton och nya organisationer publicerades för alla bolag under hösten.

Bedömningen för miljöpåverkan som påbörjades år 2012 och som handlade om utloppsställe för avloppsvatten samt placering av det nya avloppsreningsverket, fortsatte hela året och ett preliminärt program var klart i maj. Efter uttalandena började man verkställa den egentliga utredningsfasen under hösten 2013 och det gällande bedömningsunderlaget för miljöpåverkan blir klart våren 2014.

Omsättningen för koncernen Lappeenrannan Energia växte till 121 miljoner euro (119 M€ år 2012). Affärsvinsten blev 12,4 miljoner euro, en ökning jämfört mot föregående år (11,6 M€). Koncernens investeringar var totalt 26,7 miljoner euro (30,8 M€).

Vid årsskiftet arbetade 237 personer inom energikoncernen.

Nationellt miljövänlig

Lappeenrannan Energia har satsat på att leverera miljövänlig energi till kunderna.

Andelen förnyelsebart bränsle i fjärrvärmen var 67,0 % och när användning av sekundär värme från industrin räknades med, ökade andelen för den koldioxidneutrala produktionen upp till 72,2 %. Fjärrvärmens CO2-utsläpp var 53,1 % lägre än medeltalet i Finland.

Lappeenrannan Energia Oy har aktivt deltagit i att för-bättra energieffektiviteten bland annat genom att ansluta sig till energitjänsternas energieffektivitetsavtal samt genom att deltaga i kampanjer för energibesparing som ofta riktas mot konsumenterna.

I Villmanstrand fick småskalig elproduktion vingar under år 2013. Lappeenrannan Energia Oy förhåller sig positivt till att den småskaliga produktionen blir vanligare. Bolaget stod inför en ny utmaning med att avtala metoder för att ansluta småskalig produktion till elnätverket och även nödvändiga mätsystem samt lösningar för prissättningsalternativ.

Energihandel

År 2013 var 12,6 % mildare i Villmanstrand än ett normalår, uppmätt med värmebehovstalet.

Fjärrvärmens totala förvärv var 646,6 (699,2) GWh och minskade 7,5 % från föregående år. Av fjärrvärmen anskaffades 75,9 % från Kaukaan Voima Oy, 18,4 % från Lappeenrannan Lämpövoima Oy och 5,7 % från områdets industri.

Det totala förvärvet för el var 746,8 (801,5) GWh och det minskade 6,8 % jämfört mot år 2012. Av det totala elförvärvet bestod 30,2 % av andelsbolag och de restarande 69,8 % anskaf-fades i praktiken från den gemensamma nordiska elbörsen.

Prisökningar för bränsle samt skatteökningar ledde till prisökningar för energi. Totalpriset på fjärrvärme ökade ca. 11,1 % i början av året. I början av december lyftes priset en andra gång ca. 9,8 %.

Även försäljningspriserna för el och naturgas ökade i början av december. Försäljningspriset för el ökade 4,2 %. Bedömningsgrunderna för försäljningspriset på naturgas ändrades på så sätt att priserna ökade i medeltal 5,7 %.

Organisationsförändringar för energihandeln förbered-des hela året med målsättningen att förnyas i början av år 2014. Den viktigaste satsningen för personalens kunnande var läroavtalsutbildningen, som ordnades för personalen på den tekniska kundtjänsten, där personalen fick kunskap om alla koncernens produkter, från el till vatten.

Det visuella uttrycket för koncernen Lappeenrannan Energia förnyades under redovisningsåret. Koncernen fick ett nytt kärnuttryck ”Flöde till framtiden”, som beskriver bolagets utveckling på ett bra sätt. Även den nya webbplatsen och onlinetjänsten MinunEnergia publicerades i december.

Lappeenrannan Energiaverkot Oy

Organisationen för energinäten förnyades under år 2013 och togs i bruk från 1.11.2013. Med organisationsförnyelsen säker-ställdes förverkligandet av synerginyttan av Energi och Vatten. Förändringen förenade hantering av nätegenskaper, planering och underhåll för vatten, fjärrvärme och naturgas.


Massinstallationer av förbrukningsmätare för fjärravläst el, fjärrvärme och naturgas färdigställdes i slutet av året och elen förändrades till en timbaserad nivåberäkning.

För vattenkraft var det viktigaste målet färdigställandet av renoveringsarbeten på Haapajärvi och Rakkolanjoki. För-bättringsarbetena fortsatte för ledningsprojektet av tillflödes-vatten i slutskedet av år 2013. Vattennätverk sanerades och under året förnyades bland annat 40 automationssystem på pumpanläggningar för avfallsvatten.

För elnätverkens del genomfördes i samarbete med Fingrid, 110 kV linjen Yllikkälä-Huttula och den togs i bruk under våren 2013.

Början av år 2013 skuggades av läckage av avloppsvatten, som orsakades av två spruckna tryckavlopp i Tyysterniemi. Läckageställena vid strandkanten upptäcktes när sjöns istäcke smälte och ungefär 20 000 m³ avloppsvatten kom in i vatten-dragen från läckageställena. Stora störningar i elförsörjningen skedde i slutet av året med ca två veckors mellanrum, på namnsdagarna för Eino, Oskari och Seija.

Omsättningen för Lappeenrannan Energiaverkot Oy var 47,9 miljoner euro och affärsvinsten blev 6,8 miljoner euro. Den budgeterade affärsvinsten var flera miljoner euro större. Affärsverksamheten för vatten fortsatte gå med förlust, trots priskontrollerna.


I nätbyggandet satsades det starkt år 2013 på säkerhet för per-sonalen, utbildning och förbättring av arbetsförhållandena. I byggandet och underhållet satsades det på arbetsmetoder och material, som bevarar miljön och landskapet.

Bolaget genomförde byggentreprenaden utanför det egna nätområdet till Imatran Seudun Sähkö samt via upphandlingar projekt för vägbelysning till närområdena. Bolaget fick sin första arbetsbeställning för vattenbyggande från Imatran YH-rakennuttaja Oy och arbetet handlade om reparationer av rörsprickor.

Installation av mätare för fjärravläsning av energinät, alltså AMR-projektet gav märkbart mycket arbeten år 2013. Upp giften var att slutföra installationer som ej var möjliga under tiden för massinstallation eller som förutsätter garantireparationer.

Hela personalen deltog i avgränsningar och reparationer av fel som orsakades av stormarna i slutet av år 2013. För första gången nyttjades även vattenarbetare på Lappeenrannan Energiaverkot vid lokalisering och reparation av felen.

Omsättningen för Lappeenrannan Verkonrakennus Oy minskade till 13,9 miljoner euro. Frysningen av nät-bolagets investeringar flyttade tyngdpunkten för arbetet till underhållssidan.

Lappeenrannan Lämpövoima Oy

I början av år 2013 förflyttades kraftverket Mertaniemi 2 med kraften från två gasturbiner till den snabba störnings-reserven på basnätbolaget Fingrid. Gasturbinen på kraftverket Mertaniemi 1 har redan tidigare verkat i en snabb störnings-reserv. Inget av kraftverken startades under verksamhets-året för egentlig användning som störningsreserv, men det gjordes testanvändningar med gasturbinerna med sex veckors mellanrum.

På vattenverken genomfördes under 2013 flera under-hållssaneringar, med vilka man effektiviserade och säkrade aktiviteten för verken.

På reningsverket i Toikansuo färdigställdes två omfattande projekt för anläggningen. En kompressorstation som produ-cerar luft till processbassängerna samt en ny tork centrifug för alluvial togs i bruk på anläggningen. Säkerheten för elför-delningen på reningsverket förbättrades på hösten år 2013 med en ny transformator.

På avloppsreningsverket i Oravaharju sanerades spärr-systemen på eftersorteringsbassängerna. Under tiden för reparationen fungerade reningen endast på en av linjerna och

reningsresultatet var tidvis svagt. Leveranssäkerheten för hushållsvattnet till nätverket

förbättrades genom att förnya de två pumparna för utgående vatten på Huhtiniemis vatteintag. Reservkraftsanslutningar för en reservkraftsmaskin installerades på vattenintagen och reningsverken.

På reningsverken har vi i huvudsak uppnått de renings-resultat som förutsätts av tillståndsgränserna, men över-skridelser har tidvis uppstått på varje reningsverk, bland annat vid läckage som uppstått vid sanering av anläggningar, sprickor i anläggningar, rikligt överflödesvatten eller läckage som uppstår i avloppsnätverket.

Den första fasen av bedömningsmetoder för miljö-påverkan från hantering av Villmanstrandregionens avlopps-vatten, YVA-programmet, färdigställdes i maj 2013. Vi fick ELY-centralens uttalande om programmet den 27.9.2013 och enligt uttalandet gick vi framåt med redogörelsefasen under resten av året.

Som fortsättning på de provpumpningar som gjordes i Haukilahti år 2012, levererade vi år 2013 en tillståndsansökan för vattenanskaffning till regionförvaltningsverket (AVI).

Lämpövoima deltog i samarbete med stadens miljöverk i en redogörelse för skyddsplanering av Villmanstrandregionens bottenvatten.

En granskningsansökan av miljötillstånd för Oravaharjus avloppsreningsverk levererades till Regionförvaltningsverket i slutet av år 2013.

Reningsverken i Toikansuo och Oravaharju deltog i det nationella utredningsprojektet för Skadliga och farliga ämnen, som startades år 2013. Prov från det ingående och utgående vattnet på Toikansuos reningsverk, samt från det utgående vattnet på Oravaharjus reningsverk, togs i december 2013.

Omsättningen för Lappeenrannan Lämpövoima Oy växte till ca. 24,5 miljoner euro.


ABSTrACTThe previous year was very challenging for Lappeenrannan Energia. The heavy investments during the first half of the year and delays in invoicing lead the company to a financial crisis. Investments and expenses were cut heavily in the middle of the year.

To make the operation more efficient and streamlined, co-operation procedures were started in all subsidiaries during spring 2013. The aim was to integrate energy and water operations under one organisation. The negotiations proceeded through mutual understanding and new organisations were introduced in all companies during the autumn.

The environmental impact assessment began in 2012, concerning the effluent discharge point and the location of a new wastewater treatment plant continued throughout the year, and the draft programme was completed in May. After receiving expert opinions, the actual report writing began in autumn 2013 and the environmental impact assessment report was completed during spring 2014.

The turnover of the Lappeenrannan Energia Group increased to 121 million euros (M€ 119 in 2012). The operating profit amounted to 12.4 million euros, a slight increase, compared to the previous year (M€ 11.6). The Group investments amounted to 26.7 million euros (M€ 30.8).

The Energia Group had 237 people on its payroll at the end of the year.

Environmentally friendly on a national scale

Lappeenrannan Energia is devoted to the production of environmentally friendly energy.

In district heating, the share of renewable fuels is 67.0 %, and when industrial secondary heat is included, the share

of carbon dioxide neutral production is as high as 72.2 %. The CO2 emissions of district heat were 53.1 % lower than in Finland, on the average.

Lappeenrannan Energia Oy has actively participated in improving energy efficiency, among other things, by entering into the energy services energy efficiency agreement and by participating in several campaigns encouraging the consumers to save energy.

The microgeneration of electricity really took off in Lappeenranta in 2013. Lappeenrannan Energia Oy was well disposed towards the increasing popularity of microgeneration. The company faced the new challenge by agreeing upon the procedures of integrating microgeneration units on the grid and on the required metering arrangements and pricing alternatives.

Energy trade

2013 was 12.6 % milder than normal in Lappeenranta, measured by heating degree day values.

The total acquisition of district heat amounted to 646.6 (699.2) GWh, a 7.5 % drop from the previous year. A total of 75.9 % of the district heat was acquired from Kaukaan Voima Oy, 18.4 % from Lappeenrannan Lämpövoima Oy, and 5.7 % from local industrial plants.

The total acquisition of electricity was 746.8 (801.5) GWh, a 6.8 % drop from 2012. Associated companies covered 30.2 % of the total acquisition of electricity, and the rest, 69.8 %, was acquired from the Nordic electricity exchange.

Increases in the cost of fuel and tax increases lead to increased energy prices. The all-in price of district heat increased by 11.1 % at the beginning of the year. Another

price increase of about 9.8 % took place at the beginning of December.

The sales prices of electricity and natural gas increased at the beginning of December. The sales price of electricity increased by 4.2 %. The principles for determining the price of natural gas were changed, resulting in an average price increase of 5.7 %.

The organisational change of the energy sales division was prepared during the year under review with an aim to implement the reform in early 2014. The most significant investment in the competence of the personnel was the apprenticeship training organised for the technical customer service staff.

The visual image of the Lappeenrannan Energia Group was renewed during the year under review. The Group received a new slogan that describes the developing company well: “Wirta tulevaisuuteen” (roughly translated: Electricity for the future). The new website and the MinunEnergia online service were also made public in December.

Lappeenrannan Energiaverkot Oy The organisation of Lappeenrannan Energiaverkot Oy, the energy networks company, was renewed in 2013 and the new organisation was adopted on 1st November 2013. The organisation renewal ensured the synergy benefits from the


merger of the energy and water utilities. The network assets management, design and maintenance of the water, district heating and natural gas utilities was combined in the renewal.

The mass installations of remote reading electricity, district heat and natural gas meters were completed by the end of the year, and hour-based imbalance settlements were adopted for electricity.

The most significant event for the water utility was the completion of the restoration of Lake Haapajärvi and the Rakkolanjoki River. Improvement work was continued with a project to lead additional water into the river at the end of 2013. Water networks were restored and, among other things, the automation systems of 40 wastewater pumping stations were renewed.

As far as electricity networks are concerned, the Yllikkälä-Huttula 110 kV line, built in cooperation with Fingrid, was completed and put to use during spring 2013.

The onset of 2013 was shadowed by two consecutive wastewater leakages in Tyysterniemi, due to the rupture of pressure sewers. The leakage points on the shoreline were detected as the lake ice began to melt around the leakage. About 20,000 m3 of sewage was discharged into the water system. Three consecutive storms at two week intervals, named Eino, Oskari and Seija, caused widespread power outages at the end of the year.

The turnover of Lappeenrannan Energiaverkot Oy was 47.9 million euros and the operating profit remained at 6.8 million euros. The aspired operating profit was millions of euros higher. The water business remained unprofitable, despite price adjustments.


Plenty of resources were devoted to the safety, training and labour conditions of the staff in power grid construction in 2013. Work methods and materials that were easy on the environment and the landscape were used in the construction and maintenance.

The company implemented a construction project for Imatran Seudun Sähkö outside its own grid area, as well as road lighting projects in the nearby areas, as the result of participating in competitive bidding. As for hydraulic construction, the company received its first order from YH-rakennuttaja Oy, for the repair of a pipe breakage.

The installation of remote reading meters for energy networks, named the AMR project, provided work to a considerable number of people in 2013. The aim has been to complete installations in places where installation was not possible earlier or where warranty repairs are required.

The entire staff participated in the repair of power failures caused by the storms in late 2013. The staff of the water department of Lappeenrannan Energiaverkot was used for the first time for the locating and repairing of faults.

The turnover of Lappeenrannan Verkonrakennus Oy decreased to 13.9 million euros. The freezing of investments shifted the focus of work to maintenance.

Lappeenrannan Lämpövoima Oy At the beginning of 2013, the Mertaniemi 2 power plant joined the rapid-response failure reserve of the main grid company Fingrid, with two gas turbines. The gas turbine of the Mertaniemi 1 power plant has already been operating in the rapid-response failure reserve. Neither of the power plants were used for actual failure reserve purposes during the year, but the gas turbines were test run at six week intervals.

Several maintenance renovations were performed at water supply facilities during 2013 to ensure the reliability of operations and to make the facilities more effective.

Two extensive equipment investments were completed at the Toikansuo wastewater treatment plant: a compressor station that supplies air to the process pools and a new sludge dewatering centrifuge. The reliability of the electricity supply to the treatment plant was improved with a new transformer substation during autumn 2013.

The drag system of the secondary settling tank at Oravaharju wastewater treatment plant was renovated. During the renovation, cleaning was only possible on one process line, so the cleaning result was poor at times.

The reliability of the household water supply into the network was improved by renewing two supply water pumps at the Huhtiniemi water intake plant. Reserve power connections for a reserve power engine were installed at water intake plants and water treatment plants.

Treatment plants have mainly achieved the cleaning results required by licenses, despite an occasional exceeding of limits due to equipment renewal and failure, excess drainage, or leaks in the sewer network.

The first stage of the environmental impact assessment (EIA) of waste water treatment in Lappeenranta was completed in May 2013. The Centre for Economic Development, Transport and the Environment (ELY Centre) gave an opinion on the EIA on 27th September 2013, and the latter part of the year was spent writing the report.

Pumping tests were conducted at Haukilahti in 2012, and a water supply licence application was submitted to the Regional State Administrative Agency in 2013.

Lappeenrannan Lämpövoima Oy participated in the preparation of a groundwater protection plan, together with the city’s environmental office.

A revised application for an environmental licence for the Oravaharju waste water treatment plant was submitted to the Regional State Administrative Agency by the end of 2013.

The Toikansuo and Oravaharju waste water treatment plants participated in a national study on dangerous and harmful substances initiated in 2013. Samples of the water entering and leaving the Toikansuo plant and leaving the Oravaharju plant were taken in December 2013.

The turnover of Lappeenrannan Lämpövoima Oy increased to 24.5 million euros.


РЕЗЮМЕИстекший год был для Lappeenrannan Energia крайне слож-ным. Высокий темп инвестиций в начале года и задержка в выставлении счетов привели к экономическому кризису компании. В течение года инвестиции были уменьшены, и расходы были резко сокращены.

Для повышения эффективности и прояснения деятельно-сти во всех дочерних предприятиях весной 2013 года были начаты переговоры с персоналом. Целью было объединение операций с водой и энергией в одну организацию. Перегово-ры проводились в духе хорошего взаимопонимания, и в те-чение осени во всех компаниях были проведены изменения их структуры.

Начатая в 2012 году оценка воздействия на окружающую среду места выброса сточных вод и расположения новых очистных сооружений продолжалась в течение всего года, и проект программы был опубликован в мае. После получе-ния заключений осенью 2013 года можно было приступить к разработке отчета о воздействии на окружающую среду, который будет готов весной 2014 года.

Торговый оборот концерна Lappeenrannan Energia вырос до 121 млн. евро (119 млн. евро в 2012 г.) Прибыль от деятель-ности составила 12,4 млн. евро, т.е. немного больше, чем бы-ло в предыдущем году (11,6 млн. евро). Инвестиции концерна составили в общей сложности 26,7 млн. евро (30,8 млн. евро).

Численность персонала концерна Energia на конец года составила 237 человек.

Экологичность в государственном масштабеLappeenrannan Energia в отношении поставляемой своим клиентам энергии акцентирует внимание на экологичности.

В сегменте тепловой энергии доля возобновляемых ви-дов топлива составила 67,0 %, и при принятии в учет исполь-зования вторичной тепловой энергии промышленности до-

ля углекисло-нейтрального производства выросла до 72 %. Выбросы углекислого газа в производстве тепловой энергии были на 53,1 % меньше, чем в среднем по Финляндии.

Lappeenrannan Energia Oy активно участвует в повыше-нии энергоэффективности, в частности, путем вступления в договор об энергоэффективности энергетических услуг и участия в ряде кампаний по сбережению энергии в потреби-тельском сегменте.

В Лаппеенранте малые формы производства электроэнер-гии получили начало в 2013 году. Компания Lappeenrannan Energia Oy положительно относилась к распространению ма-лых форм производства. Перед компанией была поставлена новая задача в виде подключения источников к электросети, устройства систем учета и согласования вариантов расце-нок.

Торговля энергией2013 год в Лаппеенранте по показателям потребленной тепловой энергии был на 12,6 % мягче, чем в обычные годы.

Общий объем закупленной тепловой энергии составил 646,6 (699,2) ГВтч, что на 7,5 % меньше, чем в предыдущем году. Из общего объема тепловой энергии у Kaukaan Voima Oy было закуплено 75,9 %, у Lappeenrannan Lämpövoima Oy – 18,4 % и у промышленности региона – 5,7 %.

Общий объем закупленной электроэнергии составил 746,8 (801,5) ГВТч, что на 6,8 % меньше, чем в 2012 году. Из общего объема электроэнергии корпоративные предприя-тия поставили 30,2 %, а остальные 69,8 % были закуплены на практике на общескандинавских рынках электроэнергии.

Рост цен на топливо и увеличение налогов привели к росту цен на энергию. В начале года общая цена на тепловую энергию выросла примерно на 11,1 %. Второй раз цены были подняты в начале декабря примерно на 9,8 %.

В начале декабря выросли также цены на электро энергию и природный газ. Отпускная цена на электроэнергию вы-росла на 4,2 %. Порядок расчета отпускных цен на природ-ный газ был изменен таким образом, что цены выросли в среднем на 5,7 %.

Изменения в организации торговли энергией готовились в течение всего года с целью введения нового порядка в на-чале 2014 года. Самым значительным вкладом в квалифика-цию персонала стало организованное для персонала отдела обслуживания клиентов обучение, в ходе которого персонал был ознакомлен со всеми продуктами концерна, от электри-чества до воды.

В отчетном году был обновлен визуальный облик Lappeenrannan Energia. Концерн получил новый слоган «По-ток в будущее», хорошо характеризующий развитие компа-нии. Также в декабре появились новый веб-сайт и онлайно-вая служба «МояЭнергия».

Lappeenrannan Energiaverkot OyВ 2013 году были подготовлены организационные изменения в компании, которые были введены в действие с 01.11.2013. Изменения в своей части обеспечили реализацию синер-гичности Энергии и Воды. Изменения объединили процессы управления, планирования и профилактики сетевого хозяй-ства воды, тепловой энергии и природного газа.

Массовая установка счетчиков дистанционного считыва-ния электроэнергии, тепловой энергии и природного газа


была завершена в конце года, и по электроэнергии перешли к почасовому учету.

В сегменте водоснабжения и канализации основным объектом стало восстановление озера Хаапаярви и реки Ракколанйоки. В конце 2013 года работы продолжались в виде проекта по подаче дополнительной воды. Водопро-водные сети реконструировались, и в течение года были заменены системы автоматизации на 40 насосных станци-ях сточных вод.

В сегменте электросетей была закончена работа по устрой-ству в сотрудничестве с Fingrid ЛЭП на 110 кВ на участке Юлликкяла-Хуттула, и линия была запущена весной 2013 года.

В начале 2013 года произошло два последовательных разрыва напорного канализационного трубопровода в Тююстер ниеми. Места утечек у береговой полосы были об-наружены через таяние ледяного покрова озера, и было вы-яснено, что в водоем было выброшено около 20.000 м3 сточ-ных вод. В электросетях в конце года было три сбоя с проме-жутками в две недели.

Торговый оборот Lappeenrannan Energiaverkot Oy соста-вил 47,9 млн. евро, а прибыль от деятельности – 6,8 млн. евро. Ожидаемая прибыль была на несколько миллионов евро больше. Сегмент водоснабжения и канализации, несмотря на пересмотр цен, продолжает оставаться убыточным.

Lappeenrannan Verkonrakennus OyВ деятельности компании в 2013 году большое внимание уделялось безопасности персонала, обучению и улучше-нию условий труда. В секторе строительства и профилакти-ки преобладали методы работы и материалы, оберегающие окружающую среду и ландшафт.

За пределами своей сети компания реализовала строи-тельный проект для компании Imatran Seudun Sähkö, а в со-седних регионах – несколько проектов по уличному осве-щению посредством тендера. В сегменте гидротехнического строительства компания получила заказ на проведение ре-монта трубопроводов у Imatran YH-rakennuttaja Oy.

Проект AMR – установка счетчиков с дистанционным счи-тыванием – в 2013 году привел к большому объему работ. Задачей было завершение работ на тех объектах, которые остались после массовой установки, или которые потребо-вали гарантийного ремонта.

В устранении последствий ураганов в конце 2013 года участвовал весь персонал. Для локализации и устранения обрывов впервые были использованы работники сегмен-та водоснабжения и канализации компании Lappeenrannan Energiaverkot.

Торговый оборот Lappeenrannan Verkonrakennus Oy уменьшился до 13,9 млн. евро. Из-за переноса инвести-ций на будущее удельный вес в работе был направлен на профилактику.

Lappeenrannan Lämpövoima OyВ начале 2013 года электростанция Mertaniemi 2 с двумя газовыми турбинами перешла в быстрый резервный режим сети Fingrid. Газовая турбина станции Mertaniemi 1 уже ранее работала в быстром резервном режиме. На полную резервную мощность ни та, ни другая из электро-станций в отчетном году не запускались, но эксперимен-тальные запуски газовых турбин проводились каждые 6 недель.

На водозаборных и очистных сооружениях в течение 2013 года проводились профилактические работы по повышению эффективности и надежности работы сооружений.

На очистных сооружениях Toikansuo было установлено две крупных установки. Была введена в эксплуатацию ком-прессорная установка для подачи воздуха в бассейны, а также новая центрифуга для сушки ила. Электроснабжение очистных сооружений было улучшено осенью 2013 года пу-тем ввода новой трансформаторной подстанции.

На очистных сооружениях Oravaharju была реконструи-рована система скребков вторичных отстойников. Во время ремонта очистка работала только на одной линии, причем временами со слабым результатом.

Для улучшения надежности хозяйственно-питьевого водоснабжения на водозаборе Huhtiniemi были заменены два водяных насоса. Для резервного агрегата были проложе-ны линии питания на водозаборные и очистные сооружения.

На очистных сооружениях в целом были достигнуты тре-буемые результаты очистки, но временами наблюдались на-рушения, в частности, из-за ремонта оборудования, сбоев в работе, обильного просачивания вод и утечек в канализаци-онных сетях.

Первый этап оценки воздействия на окружающую среду обработки сточных вод Лаппеенранты (программа ОВОС) был завершен в мае 2013 года. Заключение Регионального Центра экономического развития, транспорта и окружаю-щей среды по программе было получено 27.09.2013, в соот-ветствии с которым процесс составления отчета продолжал-ся до конца года.

В продолжение к экспериментальным откачкам, прове-денным в 2012 году в Haukilahti, в 2013 году в Региональное управление органов государственной власти было подано заявление на забор воды.

Служба теплоснабжения в сотрудничестве с экологиче-ским управлением города участвовала в подготовке плана защиты грунтовых вод в Лаппеенранте.

К концу 2013 года в Региональное управление органов государственной власти было подано заявление о проверке наличия предпосылок для экологического разрешения для очистных сооружений Oravaharju.

В начатом в 2013 году общегосударственном проекте по исследованию содержания вредных и опасных веществ уча-ствовали очистные сооружения Toikansuo и Oravaharju. Пробы входящей и выходящей воды на очистных сооруже-ниях Toikansuo и пробы выходящей воды на очистных соору-жениях Oravaharju отбирались в декабре 2013 года.

Торговый оборот Lappeenrannan Lämpövoima Oy вырос до 24,5 млн. евро.

HÄMEEN KIRJAPAINO OYClimateCalc CC-000025/FI

HIIL

INEU

TRAALI PAINOTUOTE

441 209Painotuote

Lappeenrannan Energia OyValtakatu 25 A53100 Lappeenrantapuh. 020 177 6111fax 020 177 6069

www.lappeenrannanenergia.fi

lappeenrannan energia oy:n vuosikertomus 2013

Documents