Osallisuuden j

a yhteisöllisen toimintakulttuurin vahvistaminen

Pirkanmaan LAPE –hanke

2017 - 2018

1

Osallisuuden ja

yhteisöllisen toimintakulttuurin vahvistaminen

-malli kouluihin ja harrastustoimintaan

Sisällys

1. Lähtökohta ja tavoitteet 3

2. Toteuttajat 4

3. Mihin osallisuus ja yhteisöllisyys perustuvat koulussa: 5

3.1.Osallisuuden määritelmää: 5

3.2.Yhteisöllisyyden määritelmää: 6

4. Miten malli toimii? 8

4.1.Ennakkotehtävä 8

4.2.Pedacafe – tapahtuma 9

Osallisuus-rasti 10

Huomaa hyvä -rasti 11

Unelmakoulu-rasti 12

Muut rastit 12

5.Jatkotyöstäminen 13

6.Materiaalit kaikkien käyttöön –olkaa hyvä 14

2

1. Lähtökohta ja tavoitteet

Mallia lähdettiin suunnittelemaan ja toteuttamaan osana koulu, oppilaitos ja vapaa-ajan kehittämistyöryhmän pilotteja. Kangasalla osallisuus ja yhteisöllisyys liittyvät myös perhekeskustoimintamallin kokonaispilottiin.

Pilotin tavoitteet:

● Luodaan yhteisölliselle työlle rakenteet, jotka varmistavat lasten ja huoltajien

sekä yhteistyökumppanien (vapaa-ajan toimijat, seurakunta jne)osallisuuden

● Lasten kuulluksi tulemisen varmistaminen

● Vanhempien osallisuuden vahvistaminen ja kasvatuskumppanuuden

tukeminen

● Tarjotaan lapsille ja nuorille mahdollisuus itse suunnitella ja toteuttaa yhteisön

toimintakulttuuria rakentavia toimenpiteitä

Yhteisestä työstä tuloksena on osallisuuden ja yhteisöllisyyden pedacafe- malli, jota voidaan toteuttaa koulussa tai harrastetoiminnoissa kokonaisuudessaan tai osiltaan. Malli sopii myös osaksi koulujen yhteisöllisen opiskeluhuollon kehittämiseen. Kokonaisuudessaan malli tukee lasten ja nuorten viihtyvyyttä koulussa sekä huoltajien osallisuuden lisäämistä koulun arkeen ja koulun kanssa tehtävään yhteistyöhön. Ajatuksena mallissa oli – Millaiseen yhteisöön minä haluan kuulua?

Tärkeään on muistaa, että kun lasten ja huoltajien kanssa lähdetään toteuttamaan ja uudistamaan osallisuuden ja yhteisöllisyyden ajatusta koulussa, tiedottamisen merkitys. Materiaali, jota yhdessä tuotetaan ja työstetään, tuodaan kootusti kaikkien osallisten tietoisuuteen. Kangasalla työstetyssä mallissa oppilaille työstetty materiaali ja jatkotyöstäminen tehtiin luokittain ja huoltajille materiaali viestittiin Wilma- järjestelmän kautta.

Malli on avattuna ja kaikki materiaalit ovat word tai pp – muotoisina, jotta niitä voidaan muokata omanlaisiksi ja omaan tarpeeseen. Opiskelijoiden avulla malliin on avattu myös osallisuuden ja yhteisöllisyyden määritelmiä, joita tarvitaan, että saadaan kaikki toimijat yhteisen ymmärryksen kentälle, yhteiselle lähtöviivalle.

Poimi, käytä ja parasta.

3

2. Toteuttajat

Mukana pilotin suunnittelussa ja toteutuksessa olivat:

● Kangasalan kaupungin opetus- ja vapaa-aikapalvelut Kangasalan kaupungin

opetus- ja vapaa-aikapalvelu

● Kangasalan ja Tampereen evankelisluterilaiset seurakunnat

● Seutukunnan nuorisotyö

● TAMK

● kaksi sosionomi (YAMK) -opiskelijaa osallistuivat pilotin suunnitteluun,

toteutukseen ja dokumentointiin sekä tekivät pilotista opinnäytetyön.

4

Lisätietoja mallista ja sen toteutuksesta voit tiedustella:

Marja Mattila, Kangasalan opetuskoordinaattori, marja.mattila@kangasala.fiMinna Lahti, Kangasalan kasvatusohjaaja, minna.lahti@kangasala.fi

3. Mihin osallisuus ja yhteisöllisyys perustuvat koulussa:

Tässä alussa on avattuna osallisuutta ja yhteisöllisyyttä ja sitä miten näitä on määritelty perusopetuksen opetussuunnitelmassa. Luku kolmen alla olevat tekstit ovat suoraan tai melkein suoraan lainauksia Maiju Enorannan ja Anne-Marie Jokelan YAMK, opinnäytetyöstä. Opinnäytetyö ei valmistu vielä LAPE hankkeen loppuessa, mutta sen löytyy valmistuessaan osoitteesta http://www.theseus.fi/ . Asiasanoina löytyy osallisuus, yhteisöllisyys ja koulu.

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2014 määrittelevät koulun työtavat ja toimintakulttuurin. Keskeistä on niiden vaikutus kasvatukseen ja opetukseen. Koulun arvot ja tavoitteet tulee näkyä, kun toimintatapana on avoin, vuorovaikutteinen ja yhteistyöhön perustuva toimintatapa. Toimintakulttuuri ja työtavat ovat moninaiset, mutta yhdessä niiden tulee muun muassa ohjata ja tukea oppilaan halua oppia. Ne painottavat myös oppilaan osallistumista koulun toimintakulttuurin rakentamiseen. Toimintakulttuuri onkin tärkeä osa yhteisöllisyyttä ja osallisuutta. (Opetushallitus, Työajat ja toimintakulttuuri.)

Osallisuutta voidaan tarkastella sekä yksilöllisenä että yhteisöllisenä elementtinä. Jotta yksilön henkilökohtainen kokemus arvokkaana olemisesta ja osallisuuden kokemuksen synnystä toteutuu, tarvitaan ympärille osallisuuden mahdollistava yhteisö. Mikäli ihminen on yksin, osallisuuden kokeminen on mahdotonta. Tämän vuoksi sekä osallinen lapsi tai nuori ja osallinen yhteisö kietoutuvat käsitteinä hyvin vahvasti yhteen. (Kiilakoski 2007, 12-13.)

3.1.Osallisuuden määritelmää:

YK:n lapsen oikeuksien yleissopimuksen (1989) 12. artiklassa todetaan lapsella olevan oikeus vapaasti ilmaista näkemyksensä itseään koskevista asioista ja ne tulee ottaa huomioon heidän ikä- ja kehitystasonsa mukaisesti. Myös 13. artiklan mukaisesti lapsi on oikeutettu ilmaisemaan mielipiteensä, tietonsa ja ajatuksensa vapaasti haluamallaan tavalla, kuitenkin loukkaamatta muiden oikeuksia. (YK 1989, 11—12) Lapsille tulee tarjota mahdollisuus olla osallisena merkityksellisissä ja mielekkäissä projekteissa yhdessä aikuisen kanssa. Vastuulliseksi ja osallistuvaksi kansalaiseksi kasvetaan vain näitä taitoja harjoittelemalla. Lapsi ja nuori tarvitsee mahdollisuuden harjoitella osallistumista asioihin ja päätöksentekoon vähitellen, käytännön kokemusten kautta. (Hart 1992, 5.)

5

Osallisuutta määriteltäessä on hyvä tehdä ero sanojen osallisuus ja osallistuminen välille. Osallistuminen nähdään lähtökohtaisesti sosiaalisena toimintana muiden ihmisten kanssa. Osallisuudesta puhuttaessa vastaavasti nähdään merkittävänä ihmisen oma subjektiivinen kokemus toiminnasta ja siinä mukana olemisesta. (Alanko 2010, 57.) Gretschel (2002) ajattelee englanninkielisen sanan ”empowerment” suomennosten ”voimaantuminen” ja ”valtautuminen” kuvaavan hyvin osallisuuden tunnetta. Ihminen kokee itsensä merkittävänä ja pätevänä, jolloin hän kokee kykenevänsä olemaan mukana toiminnan suunnittelussa sekä arvioimassa sen toteutumista. (Gretschel 2002, 91.)

Kiilakosken, Gretschelin ja Nivalan (2012) mukaan osallisuus nähdään todellisena vastuun kantamisena ja vastuun saamisena sekä oman, muiden että koko yhteisön toimintakyvyn ylläpitämisessä. Lisäksi siihen kuuluu sitoutuminen yhteisten asioiden kehittämiseen. Kun lapsia ja nuoria kuunnellaan ja heidän mielipiteilleen annetaan merkitystä yhteisön toiminnasta päätettäessä, osallisuus toteutuu. Mukanaolon lisäksi lapsella ja nuorella tulee olla mahdollisuus olla muuttamassa sitä yhteisöä, johon kuuluu. Jokaisella on oikeus kokea olevansa arvokas osa perhettä, ryhmää, yhteisöä, yhteiskuntaa tai ekosysteemiä sekä oikeus omaan identiteettiin. Nämä asiat liittyvät vahvasti osallisuuden käsitteeseen. Osallisuus voi toteutua eri tavoilla suhteessa eri yhteisöihin, kuten koululuokkaan, perheeseen tai kaveriporukkaan. Kun tutkitaan osallisuuden laatua ja toteutumista, on tärkeää muistaa kysyä lapsilta ja nuorilta itseltään, miten he kokevat oman osallisuutensa eri yhteisöissä. (Kiilakoski, Gretschel & Nivala 2012, 15-16.)

3.2.Yhteisöllisyyden määritelmää:

Jokainen aikakausi on luonut omanlaisensa yhteisöllisyyden. Yhteisön kontekstissa yhteisöllisyyteen kuuluu kokemuksen elementti. Kuulutaan johonkin, joka tuntuu joltakin. Yhteisöön voi kuulua, vaikka sitä ei tiedosteta. Se yhdistää, mutta myös erottaa. Yhteisöllisyyden tunnusmerkkejä ovat yhteiset arvot ja tavoitteet, sekä sovitut sopimukset. Yhteinen kokemus vahvistaa ja lujittaa. Kokemuksellisuuteen liittyy vuorovaikutus, joka vaikuttaa myös yksilöllisyyden ja yhteisöllisyyden arvoihin. Vastakkain ovat yksilöllisyyden autonomia ja yhteisöllisyyden riippuvuus, joiden välillä tasapainotellaan. (Raina 2012, 11—13.) Yhteisöllisyyttä halutaan ja tarvitaan, mutta aikamme keinotekoisesti rakennetut ja monilukuiset yhteisöt, sekä mahdollisuudet liikkua niiden välillä, vähentävät sitoutumista niihin. Yhteisöllisyys on arvo sinänsä, mutta se ei enää toteudu muutoksessa olevien arvojen, tavoitteiden, osallisuuden kokemuksen sekä vuorovaikutuksen merkityksen keskinäisessä viitekehyksessä. (Raina 2012, 20—21.)

Yhteisökäsite liitetään tarkoituksesta riippuen yhteisöllisyyteen. Siksi teoreettista taustaa määriteltäessä nämä käsitteet kulkevat tässä määrittelyssä yhdessä

6

(Kangaspunta, Aro & Saastamoinen 2011, 245). Käytännön tasolla entisaikojen kylät olivat yhteisöjä. Talkoihin osallistuminen oli yhteisöllistä toimintaa. Vuorovaikutuksessa muiden ihmisten ja ympäristön kanssa luotiin vahvoja yhteisöllisiä siteitä, joissa pidettiin omista jäsenistä huolta. Työyhteisöt seurasivat tätä samaa linjaa. Vanhan yhteisöllisyyden murtuminen sai alkunsa toisen maailmansodan päättymisestä, jolloin muutos tapahtui koko yhteiskunnassa. Ihmiset liikkuivat yhä enemmän, eikä enää tunnettu edes lähinaapurissa asuvia ihmisiä. (Raina 2012, 14—21.) Vanha yhteisöllisyys vaati uuden ajattelun. Uutta yhteisöllisyyttä voidaan kuvata kehänä. Kehämäisenä se lähtee ytimestä, jossa elämme ja verkostoidumme läheisesti muiden kanssa. Uudessa yhteisöllisyydessä kohtaamme kehän ytimestä kauemmaksi mentäessä maailmankansalaisuuden, jolloin kaikki se tuttu ja turvallinen, meidän alun perin sisäistämämme ajattelumalli kokee uudistumisen. Media ja virtuaalisuus tuo ja luo kaiken jokaista lähelle. Enää yhteisöllinen huolenpito ei olekaan lähiyhteisöstä huolehtimista, vaan se saa globaalimmat ulottuvuudet, kun esimerkiksi osallistumme keräyksiin, joiden kohderyhmänä on hätääkärsivät toisella puolella maailmaa. (Raina 2012, 29.)

Lähteet:

Alanko, A. 2010. Osallisuuden paikat koulussa. Teoksessa Kallio, K., Ritala-Koskinen, A. & Rutanen, N. (toim.) Missä lapsuutta tehdään? Helsinki: Yliopistopaino.

Gretschel, A. 2002. Kunta nuorten osallisuusympäristönä. Nuorten ryhmän ja kunnan vuorovaikutussuhteen tarkastelu kolmen liikuntarakentamisprojektin laadunarvioinnin keinoin. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto.

Hart, R. 1992. Children´s participation: from tokenism to citizenship. Luettu 7.10.2018. https://www.unicef-irc.org/publications/pdf/childrens_participation.pdf

Kangaspunta, S., Aro, J. & Saastamoinen, M. 2011. Epilogi: Yhteisöllisyyden jatkumo. Teoksessa Yksilöllinen yhteisöllisyys. Avaimia yhteisöllisyyden muutoksen ymmärtämiseen. Kangaspunta, S. (toim.) Tampere: Juventus Print.

Kiilakoski, T. 2007. Johdanto: Lapset ja nuoret kuntalaisina. Teoksessa Gretschel, A. & Kiilakoski, T. (toim.) 2007. Lasten ja nuorten kunta. Helsinki: Hakapaino Oy, 8-23.’

Kiilakoski, T., Gretschel, A. & Nivala, E. 2012. Osallisuus, kansalaisuus, hyvinvointi. Teoksessa Gretschel, A. & Kiilakoski, T. (toim.) 2012. Demokratiaoppitunti. Lasten ja nuorten kunta 2010-luvun alussa. Helsinki: Hakapaino, 9-33.

Opetushallitus. N.d. Työajat ja toimintakulttuuri. Luettu 3.11.2018. https://www.oph.fi/koulutus_ja_tutkinnot/perusopetus/tyoajat_ja_toimintakulttuuri

7

Raina, L. 2012. Uusi yhteisöllisyys. Kasvatusyhteisön rakentamisen ammattitaito. Tampere: Juventus Print – Tampereen Yliopistopaino.

YK:n yleissopimus lapsen oikeuksista. 1989. Luettu 7.10.2018. https://unicef.studio.crasman.fi/pub/public/pdf/LOS_A5fi.pdf

4. Miten malli toimii?

Pilotti toteutettiin Kangasalla Suoraman koululla keväällä 2018 ja kohderyhmänä olivat 5. luokan oppilaat ja heidän huoltajansa. Purku ja seuranta toteutetaan syksyn 2018 ja kevään 2019 aikana, kun oppilaat ovat 6. luokalla. Opettajat olivat mukana suunnittelussa ja järjestelyissä. Mukaan otettiin myös 5. luokkalaisten huoltajat ja alueen järjestöjä ja muita toimijoita.

Pilotti ja siitä avattu malli koostuu kolmesta eri osiosta, jotka ovat avattu tähän malliin.

A) Etukäteistehtävänä annettiin oppilaille ja huoltajille. Millainen on unelmakoulusi?

B) Pedacafe-tilaisuus järjestettiin 16.5.2018 klo 16 - 19, jonne

kutsuttiin oppilaat ja huoltajat

Oppilaita osallistui noin 100 ja huoltajia noin 20.

C) Pedacafen tulosten purku ja jatkotyöskentely syksy 2018 ja kevät 2019

4.1.Ennakkotehtävä

Oppilaiden huoltajille lähetettiin kirje, joka sisälsi ennakkotehtäväpaperin, ohjeistuksen tehtävän tekoon sekä kutsun ja ilmoittautumislomakkeen. Palautettavalle tehtävälle ja ilmoittautumislomakkeelle oli mukana kirjekuori, jossa huoltajat saivat palauttaa paperit halutessaan suljetussa kirjekuoressa. Oppilaille ennakkotehtävän teetti luokan opettaja oppitunnin aikana. Ohjeistus oli sama kuin huoltajille ja opettaja avasi oppilaille osallisuutta ja yhteisöllisyyttä tehtävän näkökulmasta.

8

4.2.Pedacafe – tapahtuma

Tapahtuma järjestettiin toukokuussa 2018 niin, että oppilaat olivat aamupäivällä koulussa ja menivät välillä kotiin. Koulupäivä jatkui illalla yhdessä huoltajien kanssa.

Oppilaat kokoontuivat luokkiin ja opettaja jakoi eriväriset laput oppilaille ja näin jaettiin viidennen luokan oppilaat viiteen eri ryhmään. Huoltajille jaettiin myös erivärisiä lappuja ja heidät jaettiin myös eri ryhmiin. Jälkikäteen mietittäessä, voi olla kuitenkin oppilaille mukavampaa kiertää pisteitä omissa turvallisissa ryhmissään, jotta keskustelua ja ajatuksia tulisi enemmän esille. Samoin huoltajat voisivat kiertää oman lapsensa luokan kanssa.

9

Luokista kaikki kokoontuivat yhteiseen aulaan, jossa pidettiin yhteinen aloitus ja annettiin ohjeet. Pilotissa avattiin lyhyesti LAPE- työtä Kangasalla, mutta tässä on hyvä hetki herätellä ihmisiä yhteiseen keskusteluun tai käyttää hetki jonkin informaation jakamiseen. Sekä selvittää rastisysteemin toiminta ja järjestys ja yhdellä rastilla käytössä oleva aika, myös kahvituksesta ohjeistus tässä vaiheessa

Ryhmät liikkuivat rasteilla värikoodien mukaisesti ja ohjatusti. Kahvi ja mehutarjoilu olivat tarjolla kahden rastin välissä. Lopuksi yhteinen järjestettiin lyhyt yhteinen lopetus. Tilaisuuden arviointi hoidettiin värikoodatuilla lapuilla. Jokainen sain antaa palautteen joko punaisella, keltaisella tai vihreällä lapulla, jotka pudotettiin keräysastiaan.

Osallisuus-rasti

Osallisuus-rastin tarkoituksena oli herättää keskustelua osallisuudesta ja sen

toteutumisesta koulussa. Seinällä oli näkyvillä keskustelun pohjaksi määrittelyjä siitä, mitä

osallisuus tarkoittaa. Osallistujille kerrottiin, että osallisuus on muun muassa arvostusta, 10

tasavertaisuutta, luottamusta, mahdollisuutta vaikuttaa omassa yhteisössä, mielipiteiden

ilmaisemista, kuulluksi tulemista ja päätöksentekoa omissa asioissa. Lisäksi keskustelua

virittämään oli laadittu valmiiksi kaksi erillistä kysymystä. Miten lasten ja vanhempien

osallisuutta voidaan lisätä koulussa? Mitä olen itse valmis tekemään sen eteen?

Lasten ja aikuisten oli tarkoitus pohtia näitä asioita yhdessä. Keskustelun lomassa lapsille

ja aikuisille annettiin mahdollisuus piirtää haluamansa osallisuutta käsittelevä piirustus ja

selittää muutamalla sanalla, mitä se esittää. Rastinvetäjän tarkoituksena oli virittää

keskustelua aiheesta ja rohkaista osallistujia piirtämään osallisuusaiheisia kuvia.

Pilotissa tämä osio nauhoitettiin, jotta siitä syntynyttä keskustelua pystyttiin hyödyntämään

opinnäytetyössä. Keskustelusta esille nostettavat asiat käsiteltäisiin yleisluontoisesti ja

anonyymisti.

Huomaa hyvä -rasti

Huomaa hyvä -rastilla keskityttiin pohtimaan hyviä ja positiivisia asioita.

Keskustelun pohjana ja ajatusten herättäjänä hyödynnettiin ”Huomaa hyvä” –kortteja (Kaija

Vuorinen) jotka olivat nähtävillä seinällä koko keskustelun ajan. Lapset ja aikuiset

keskustelivat valmiiksi annetuista kysymyksistä ja aiheista yhdessä sekä kirjasivat kukin

omille lapuille ylös ajatuksiaan.

Kysymyksinä olivat:

1. Mikä minussa/sinussa on hyvää? Miten otan toiset huomioon?

2. Millaiset asiat vaikuttavat siihen, että koulussa on hyvä olla?

3. Mitä olen valmis tekemään paremman koulun saavuttamiseksi?

Laput laitettiin oikean kysymyksen kohdalle seinällä olevaan pahviseen puuhun. Tämän

lisäksi lappuihin kirjattiin vielä kysymyksen numero helpottamaan analysointia. Aikuisilla ja

lapsilla oli eriväriset laput, jotta tunnistettiin mitkä vastaukset olivat oppilaiden ja mitkä

huoltajien. Rastinohjaajan tehtävänä oli ohjeistaa mitä tehdään ja viedä keskustelua

tarvittaessa eteenpäin.

11

Unelmakoulu-rasti

Lapsilla ja vanhemmilla teetettiin ennen tapahtumaa etukäteen tehtävä, jossa he saivat

pohtia, millainen olisi heidän unelmakoulunsa osallisuuden ja yhteisöllisyyden

näkökulmasta. Osallisuuden ja yhteisöllisyyden käsitteitä avattiin kevyesti ennakkotehtävän

ohjeistuksen yhteydessä. Keskustelurastille oli koottu tämän tehtävän tuotosten pohjalta

erilaisia ajatuksia ja toiveita unelmakoulusta.

Vanhempien ennakkovastauksista nousi vahvasti esiin seuraavat toiveet ja teemat:

tiedonkulun kehittäminen, vuosittaiset ideariihet, joissa vanhemmat ja opettajat tekevät

yhteistyötä, avoimet ovet, vanhemmat mukaan koulupäivään ja koulun arkeen, kaikki

mukaan vaikuttamaan koko koulua koskevissa asioissa sekä yhteisymmärrys ja hyvä

keskusteluyhteys vanhempien ja koulun henkilökunnan välillä.

Oppilaiden ennakkovastausten pohjalta taas nousivat esiin seuraavanlaiset teemat koulun

arkeen liittyen: kouluruokailuun vaikuttaminen, viihtyvyys tunneilla ja välitunneilla, toiminta

yli ryhmärajojen erilaisin menetelmin, kaikkien mielipiteiden tasavertainen huomioiminen,

opettajien kiinnostus lapsia kohtaan, oppilaskunnan merkitys näkyväksi, yhteisöllisyyttä

vahvistavat tapahtumat (retket, liikuntapäivät jne.) sekä luokkahenkeä vahvistavat yhteiset

jutut.

Rastilla työstettiin tehtävää eteenpäin seuraavien kysymysten pohjalta. Mitä voin tehdä

näiden ennakkotehtävistä nousseiden toiveiden saavuttamiseksi (edellä mainittujen)? Miten

toiveet saadaan toteutumaan? Oppilaat ja huoltajat kirjasivat vastauksensa valmiiksi

piirrettyihin taloihin erivärisin tussein ja tehtävä toimi tosi hyvin.

Muut rastit

Pilottikokeilussa muita rasteja oli toteuttamassa Kangasalan nuorisovaltuusto, MLL

Kangasalan paikallisyhdistys ja urheiluseura Special Hockey. Päivään voidaan liittää koulun

vanhempainyhdistyksen toimintaa, paikkakunnan järjestöjen tai yhdistysten toimintaa jne.

12

5.Jatkotyöstäminen

Kevään luokittaiset vastaukset ja tulokset käytiin syyskuussa 2018 koululla läpi jokaisen

luokan kanssa. Oppilaat saivat yhdessä pohtia, mitkä esiin nousseista asioista ovat heidän

luokassaan sellaisia, joihin he ovat valmiit sitoutumaan ja joita he haluavat lähteä luokkana

kehittämään. Luokkia kierrettiin aina kahden työntekijän voimin.

Jokainen luokka valitsi kaksi kehitettävää aihetta, joiden toteutumista he lähtevät yhdessä

seuraamaan. Syksyllä 2018 seurataan kymmenen viikkoa ensimmäistä valittua aihetta ja

alkuvuodesta 2019 kymmenen viikkoa toiseksi valittua aihetta. Jokainen luokka valitsi

yhden teeman Unelmakoulun tuloksista ja yhden teeman ”Huomaa hyvä” -tuloksista.

Ajatuksena on, että joka viikko oppilaat saavat miettiä, onko kyseisellä viikolla tavoitteen

toteutumista edistävät toimintatavat toteutuneet. Opettajat eivät osallistu oppilaiden

arviointiin, mutta toiveena on, että opettajat havainnoisivat mahdollista muutosta luokassa

ja sanoittaisi ja kannustaisi omaa luokkaansa.

Liitteistä löydät arviointiportaat, jonka on helppo kopioida luokan tai ryhmätilan seinälle.

Viikoittain oppilaat merkitsevät yhden ympyrän portaalle, jossa kokee tavoitteen menevän ja

viikon lopussa sovitut oppilaat laskevat seurantakoontitaulukkoon luokan yhteisen

arvioinnin. Koontitaulukko ja ympyrät löytyvät myös liitteistä.

Kevät 2019. Viikkoraportit toimitetaan kevään seurantajakson jälkeen kunnan

nuorisotoimelle tai kasvatusohjaajalle. Työntekijät käyvät läpi miten kukin luokka on

tavoitteeseensa päässyt. Keväällä 2019 käydään luokissa läpi oppilaiden omaa arviointi läpi

ja pohtia sitä, miten luokka on onnistunut ja millä tavoin onnistumisiin päästiin ja ellei päästy

niin miksi ei, mikä oli esteenä. Luokittain tehtävä arvioinnin tarkastelu päättää osallisuus

tehtävän ja lopuksi on tarkoitus kerätä oppilailta palautetta jatkoja varten.

13

6.Materiaalit kaikkien käyttöön –olkaa hyvä

Kutsu huoltajille pedacafe- iltaan

Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma LAPE on yksi hallituksen kärkihankkeista. Muutoksen tavoitteena ovat nykyistä lapsi- ja perhelähtöisemmät, oikea-aikaisemmat, tasalaatuisemmat, vaikuttavammat, kustannustehokkaammat ja paremmin yhteen sovitetut lasten ja perheiden palvelut. LAPE -muutosohjelmassa tehdään myös vahvasti yhteistyötä sosiaali- ja terveydenhuollon uudistusta valmistelevien virkamiesten kanssa, jotta samanaikaisesti voidaan valmistautua mahdollisen SOTE-uudistuksen mukanaan tuomiin rakenteellisiin muutoksiin. Kangasalan kaupunki on mukana Pirkanmaan LAPE-hankkeessa ja pilotoi perhekeskustoimintamallin kehittämistä. Osana tätä pilottia opetus- ja vapaa-aika palvelut toteuttavat yhteisöllisyyden ja osallisuuden vahvistamiseen tähtäävän kokeilun. Kokeilun tuloksia on tarkoitus ensi lukuvuonna hyödyntää ko. kohderyhmän kanssa ja levittää laajemmaltikin.

Pilottihankkeeseen liittyen Suoraman koululla toteutetaan LAPE- hankkeeseen liittyen osallisuuden ja yhteisöllisyyden kehittämisilta keskiviikkona 16.5.2018 klo 16.30- 19.30. Kohderyhmänä ovat koulumme 5. luokkalaiset oppilaat ja heidän vanhempansa. Tavoitteena on vahvistaa yhteisöllisyyttä ja osallisuutta Suoraman koulussa yhteistyössä vanhempien, oppilaiden ja koulun henkilökunnan kanssa. Kehittämisilta toteutetaan Pedacafee- menetelmällä. Tapahtuman tuotokset dokumentoidaan Tampereen ammattikorkeakoulun ylemmän sosiaalialan opiskelijoiden opinnäytetyöksi. Dokumentaation tueksi opiskelijat keräävät ennakkotietoa oppilaita ja vanhemmilta. Ennakkotehtävät tuotetaan opiskelijoille anonyyminä, joten kenenkään vastaukset eivät henkilöidy analysoimisen yhteydessä.

Millaiseen yhteisöön sinä haluaisit kuulua?

Rasti 1. Unelmakoulu! Pohjana oppilaiden ja huoltajien tekemät ennakkotehtävät.

Rasti 2. Järjestörasti -> Kangasalan seurakunta ja Helluntaiseurakunta

Rasti 3. Huomaa hyvä- rasti

Rasti 4. Järjestörasti -> liikuntaseurat / Special Hockey ja mahdollisesti KU- 68

Rasti 5. Osallisuusrasti

Rasti 6. Järjestörasti -> MLL ja Kangasalan nuorisovaltuusto

Klo 16.30 tilaisuuden avaus ja ryhmiin jakautuminen

klo 17.00- 19.00 ryhmät rasteilla 20 min/ rasti

Klo 19.10 Loppusanat

Tarjolla mehua, kahvia ja teetä sekä pientä purtavaa!

Ennakkotehtävät toimitetaan vanhemmille paperisena versiona myöhemmin tällä viikolla ja palautus 3.5.2018 mennessä. Mukana tulee tehtävän palautuskuori ja ilmoittautumiskaavake.

14

Ennakkotehtävä ja Unelmakoulun- rasti

15

Rastiohjeistukset

RASTI 1: OSALLISUUS

Keskustelurastilla on seinällä osallisuuden määrittelyä keskustelun pohjaksi. Seinällä on myös kaksi kysymystä, joita lasten ja aikuisten on tarkoitus pohtia yhdessä. Keskustelun lomassa lapsilla ja aikuisilla on mahdollisuus piirtää haluamansa osallisuutta käsittelevä piirustus ja selittää muutamalla sanalla mitä se esittää. Rastinvetäjän on tarkoitus virittää keskustelua aiheesta ja rohkaista piirtämään osallisuusaiheisia kuvia. Tärkeää on kertoa lapsille ja aikuisille, että keskustelu nauhoitetaan ja sitä hyödynnetään opinnäytetyön aineistona. Keskustelusta esille nostettavat asiat käsitellään yleisluontoisesti ja anonyymisti.

RASTI 3: HUOMAA HYVÄ

Keskustelurastilla keskitytään hyviin ja positiivisiin asioihin. Keskustelun apuna ja ajastusten herättäjänä hyödynnetään ”Huomaa hyvä” -kortteja, jotka ovat nähtävillä seinällä koko keskustelun ajan. Lapset ja aikuiset keskustelevat valmiiksi annetuista kysymyksistä ja aiheista yhdessä sekä kirjaavat lapuille omia ajatuksiaan. Laput laitetaan oikean kysymyksen kohdalle seinällä olevaan pahviseen puuhun. Aikuisille ja lapsille eri väriset laput. Rastinvetäjän tehtävänä on ohjeistaa mitä tehdään ja viedä keskustelua tarvittaessa eteenpäin. Huolehditaan siitä, että keskustelu pysyy aiheessa.

RASTI 5: ”UNELMAKOULU”

Lapsilla ja vanhemmilla on teetetty etukäteen tehtävä, jossa he ovat saaneet pohtia millainen olisi heidän unelmakoulunsa osallisuuden ja yhteisöllisyyden näkökulmasta. Keskustelurastille on koottu kyselyn tuotosten pohjalta erilaisia ajatuksia ja toiveita unelmakoulusta. Rastilla työstetään tehtävää eteenpäin miettimällä, millä keinoin toiveet toteutuisivat ja mitä lapset sekä aikuiset voivat itse tehdä asioiden saavuttamiseksi.

Palautehymiö - keltainen16

Palautehymiö- punainen17

Palautehymiö- vihreä18

Pisteytyslappu 1

19

20

Pistelappu 2

21

Pistelappu 3

22

Pistelappu 4

23

Pistelappu 5

24

Palautepallot portaisiin

25

Arvioinnin portaat

26

Viikkoraportti

VKO OnnistuiPikkuisen parantamisen varaa

Ei onnistunut

27