1 · web viewnäyttää onneksi siltä, että emme joudu turvautumaan laajamittaisiin...

PUOLUSTUSMINISTERIÖN TILINPÄÄTÖS

VUODELTA 2012

FI.PLM.2013-1507 1091/20.05.00/2012

sivuSISÄLLYSLUETTELO

sivu1. TOIMINTAKERTOMUS 3

1.1 Johdon katsaus 31.1.1 Puolustusministerin katsaus 31.1.2 Kansliapäällikön katsaus 4

1.2 Vaikuttavuus 61.2.1 Toiminnan vaikuttavuus 61.2.2 Siirtomenojen vaikuttavuus 8

1.3 Toiminnallinen tehokkuus 91.3.1 Toiminnan tuottavuus 91.3.2 Toiminnan taloudellisuus 91.3.3 Maksullinen toiminta 12

1.4 Tuotokset ja laadunhallinta 121.4.1 Suomen etujen mukainen puolustuspolitiikka 121.4.2 Suorituskykyinen puolustusjärjestelmä 151.4.3 Turvallinen yhteiskunta 161.4.4 Kansainvälisen turvallisuuden vahvistaminen 171.4.5 Tukitoiminnot 18

1.5 Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen 23

1.6 Tilinpäätösanalyysi 271.6.1 Rahoituksen rakenne 271.6.2 Talousarvion toteutuminen 271.6.3 Tuotto- ja kululaskelma 281.6.4 Tase 29

1.7 Sisäisen valvonnan arviointi- ja vahvistuslauselma 29

1.8 Yhteenveto havaituista väärinkäytöksistä 31

2. TALOUSARVION TOTEUTUMALASKELMA 32

3. TUOTTO- JA KULULASKELMA 33

4. TASE 34

5. LIITETIEDOT 36

6. ALLEKIRJOITUKSET 42

2

1. TOIMINTAKERTOMUS

1.1 Johdon katsaus

1.1.1 Puolustusministerin katsaus Vuosi 2012 oli monessa mielessä haasteellinen puolustusministeriön näkökulmasta. Helmikuussa julkistettiin puolustusvoimien esitys puolustusvoimauudistukseksi. Se on suurin puolustusvoimien rauhanajan uudistus, joka koskettaa suurinta osaa puolustusvoimien palveluksessa olevia. Uudistuksen tavoitteet ovat hyvin tiedossa: tarkoituksena on huolehtia siitä että puolustusvoimien tehtävät ja resurssit säilyvät tasapainossa. Uudistusta tarvittiin, koska ikäluokat ovat pienenemässä, koska puolustusmateriaalin hinta nousee koko ajan ja koska Suomeen kohdistuu uudenlaisia uhkia joihin ei vanhoilla välineillä pystytä vastaamaan.

Puolustusvoimauudistukseen sisältyy myös kipeitä mutta välttämättömiä ratkaisuja. Ikäluokkien pienentyessä varuskuntaverkkoa joudutaan supistamaan. Supistukset pyritään toteuttamaan niin, että ne eivät vaikuta haitallisesti maamme puolustuskykyyn. Myös puolustusvoimien palveluksessa olevien henkilöiden määrä supistuu uudistuksen myötä. Näyttää onneksi siltä, että emme joudu turvautumaan laajamittaisiin irtisanomisiin, vaan hyvin suuri osa halukkaista pystytään sijoittamaan uusiin tehtäviin.

Uudistuksella ei ole tarkoitus muuttaa puolustusjärjestelmämme perusrakenteita. Nojaamme jatkossakin yleiseen asevelvollisuuteen, puolustamme koko maata ja pysyttelemme sotilaallisesti liittoutumattomina. Asevelvollisuusjärjestelmän kehittämiseen kiinnitetään erityistä huomiota. On tulevaisuuden kannalta tärkeää, että suomalaiset nuoret kokevat nykyjärjestelmän hyödylliseksi ja ovat valmiita sitoutumaan siihen.

Puolustushallinto on osaltaan mukana etsimässä keinoja uusien Suomeen kohdistuvien uhkien torjumiseen. Meillä on edelleen tärkeä rooli virka-avun antajana muille viranomaisille tilanteen sitä vaatiessa. Näemme erityisen keskeisenä valmistautumista torjumaan erilaisia kyberuhkia, joiden aiheuttama haaste kasvaa vuosi vuodelta. Puolustushallinto haluaa myös tulevaisuudessa olla mukana erilaisten yhteiskuntaan kohdistuvien turvallisuusuhkien torjunnassa omien tehtä-viensä ja voimavarojensa puitteissa.

Kansallista kyberstrategiaa valmisteltiin koko viime vuosi Turvallisuus- ja puolustusasiain komiteassa. Uudessa strategiassa kiinnitetään huomiota kansallisen turvallisuutemme tärkeään osa-alueeseen, jonka hoitaminen edellyttää entistä tiiviimpää viranomaisten ja elinkeinoelämän välistä yhteistyötä. Tavoite, Suomen saaminen kyberturvallisuuden kansainväliseksi edelläkävijäksi vuoteen 2016 mennessä, on kunnianhimoinen mutta täysin mahdollinen.

Joulukuussa valmistui valtioneuvoston turvallisuus- ja puolustuspoliittinen selonteko. Selontekoa luonnehti jatkuvuus. Haluaisin myös tässä yhteydessä nostaa esille yhden lisäpainoa saaneen asian, puolustusalan pohjoismaisen yhteistyön. Suomi voi hyötyä monin tavoin tiivistyvästä yhteistyöstä muiden Pohjoismaiden kanssa. Se voi koskea esimerkiksi yhteisiä materiaalihankintoja, harjoituksia tai kriisinhallintaoperaatioita. Suomella on tällaisessa yhteistyössä pelkästään voitettavaa.

Suomi jatkoi v. 2012 osallistumistaan ISAF-operaatioon Afganistanissa. Olemme myös sitoutuneet tukemaan Afganistania vuoden 2014 jälkeen, jolloin turvallisuusvastuun tulisi siirtyä kokonaisuudessaan maan omille viranomaisille. Suomi palasi viime vuonna myös Etelä-Libanoniin missä toimimme UNIFIL-pataljoonassa yhdessä Irlannin kanssa. Lähi-idän kuohunta saattaa muutenkin lisätä entisestään kansainvälisen kriisinhallinnan tarvetta alueella. Suomen mahdollisesta osallistumisesta päätetään aikanaan asianmukaisessa järjestyksessä.

Carl Haglundpuolustusministeri

3

1.1.2 Kansliapäällikön katsaus

Puolustusministeriölle vuodelle 2012 asetetut vaikuttavuustavoitteet saavutettiin pääosin. Suomen etujen mukaiselle puolustuspolitiikalle, suorituskykyiselle puolustusjärjestelmälle ja kansainvälisen turvallisuuden vahvistamiselle asetetut keskeiset tavoitteet toteutuivat. Turvalliseen yhteiskuntaan liittyvät vaikuttavuustavoitteet eivät toteutuneet kaikilta osin tavoitteiden mukaisesti, koska puolustusvoimien virka-avusta poliisille annetun lain (780/1980) muuttamista ei ehditty valmistella yhteistyössä sisäasiainministeriön kanssa henkilöresurssien niukkuuden ja muiden kiireellisten hankkeiden vuoksi. Samoista syistä johtuen ei ehditty myöskään laatia kansainvälisen tietoturvallisuuden velvoitteista ja kansainvälisistä sopimuksista sekä tietoturvallisuusasetuksesta johtuvia ohjausnormeja hallinnonalalle. Henkisten voimavarojen hallinnan ja kehittämisen osalta asetettu tulostavoite ylitettiin.

Vuoden 2012 aikana käynnistettiin puolustusvoimauudistuksen toimeenpano sekä valmisteltiin puolustushallinnon osuudet valtioneuvoston turvallisuus- ja puolustuspoliittiseen selontekoon ja kansalliseen kyberturvallisuusstrategiaan. Selonteossa määritetään puolustuksen perusteet, mutta valtioneuvosto jätti avoimeksi seuraavalla hallituskaudella puolustuksen käyttöön osoitettavat resurssit.

Monikansallisella puolustusyhteistyöllä tuettiin puolustuskyvyn vahvistamista ja sotilaallisten suorituskykyjen kehittämistä. Aktiivisella puolustusyhteistyöllä parannettiin Suomen ennalta-ehkäisykykyä.

Vuoden 2012 alussa ministeriössä otettiin käyttöön uusi organisaatio ja työjärjestys. Keskeisimmät kehittämistoimet olivat henkilöstöhallinnon, taloushallinnon, tietohallinnon, tietotekniikan ja tiedonhallinnan keskittäminen sekä tutkimuksen ja maanpuolustuksen tieteellisen neuvottelukunnan sihteeristön (MATINE) liittäminen osaksi puolustuspoliittista osastoa. Uudistuksen tavoitteena oli tehokkaampi puolustusministeriö, joka kykenee vastaamaan tulevaisuuden haasteisiin ja ohjaamaan puolustushallinnon toiminnan ja rakenteiden uudistusta menestyksellisesti vahvistamalla kokonaisuuden hallintaa ja strategista johtamista sekä tehostamalla resurssien käyttöä. Vuoden 2012 työilmapiirikyselyn tuloksissa uudistus sai pääosin myönteistä palautetta. Tämän lisäksi on kehitetty ministeriön johtoryhmätyötä sekä terävöitetty hallinnonalan toiminnan ja taloudellisuuden valvontaa.

Asevelvollisten sosiaalisen ja taloudellisen aseman kehittämistä on jatkettu sopimalla etuuksien kehittämisen painopisteistä sekä valmistelemalla asevelvollisten päivärahojen seuraavaa korotusta. Reserviläispalkkoja korotettiin vuonna 2012. Asevelvollisten taloudellisen ja sosiaalisen aseman vielä toteuttamatta olevia kehittämisalueita ovat kotiuttamisraha, eläkkeen kertyminen varusmiespalvelusajalta ja varusmiespalveluksen hyväksiluettavuus siviiliopinnoissa. Puolustusministeriö pyrkii jatkossakin omalta osaltaan vaikuttamaan aktiivisesti niihin ministeriöihin, joiden vastuulle kyseiset asiakokonaisuudet kuuluvat.

Materiaalialalla painottui vientivalvonta sekä puolustus- ja turvallisuushankintoja koskevan uuden lainsäädännön täytäntöönpano, hankeohjaus sekä kansainvälinen materiaalialan yhteistyö. Hankeohjauksessa korostuivat erityisesti kuljetushelikopteri- (NH-90), miinantorjunta- (MITO) ja keskipitkän kantaman ilmatorjunta- (KKITO) hankkeiden toteuttamisen seuranta sekä ilmasta maahan kyvyn luonti. Kumppanuusmahdollisuuksia selvitettiin ampumatarvikkeiden ja räjähteiden elinkaarenhallinnan yhteistyömallin käyttöönottoprojektin (ELKAKOP) osalta. ELKAKOP-hankkeen osalta päätettiin jatkaa työtä oman toiminnan kehittämisen pohjalta. Kotimaisen teollisuuden asema heikentyneessä taloudellisessa tilanteessa pyrittiin ottamaan huomioon riittävillä tilauksilla ja hallinnonalan toiminnanohjausasiakirjoissa. Kansainvälisessä yhteistyössä painottuivat osallistu-minen Euroopan puolustusviraston (EDA) toimintaan sekä uuden pohjoismaisen yhteistyömallin (NORDEFCO) mukaiseen toimintaan. Kahdenvälisessä yhteistyössä korostui erityisesti toiminta Yhdysvaltojen kanssa.

4

Puolustusmateriaalihankkeita toteutettiin kiinnittäen huomiota hankittavan materiaalin kansain-väliseen yhteensopivuuteen, riittävän kotimaisen ylläpito- ja ajanmukaistamiskyvyn luomiseen sekä kansainvälisiin yhteistoimintamahdollisuuksiin erityisesti Pohjoismaiden ja EU-maiden kanssa. Määrärahaleikkaukset pakottivat muuttamaan toiminnan painopistettä pitkäjänteisestä hallinnon-alan suorituskykyjen kehittämisestä olennaisimpien suorituskykyjen turvaamiseen.

Puolustus- ja turvallisuushankintoja koskevan lainsäännön mukaisten hankintamenettelyiden jalkauttaminen aloitettiin raportointivuoden alussa voimaan tulleen lain mukaisesti.

Sotilaallista huoltovarmuutta kehitettiin kansallisesti sekä osana kansainvälistä yhteistyötä. Suomalaista puolustus- ja turvallisuusteollisuutta sekä sen teknologisen osaamisen kehittämistä ja työllistymistä edistettiin mm. ulkomaisiin sopimuksiin sisällytetyllä teollisen yhteistyön vaateella sekä kotimaisilla tilauksilla.

Asevientipolitiikkaa ja vientivalvontatoimintaa hoidettiin hallitusohjelman ja hyvän hallintotavan mukaisesti. Suomi on noudattanut puolustustarvikkeiden viennissä Euroopan unionin asevientiä koskevaa yhteistä kantaa. Vientilupapäätöksissä on huomioitu pyrkimys EU:n yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan vahvistamiseen myös puolustustarvikkeiden viennissä.

Eduskunnalle annettiin hallituksen esitykset turvallisuusluokitellun tiedon vastavuoroisesta suojaamisesta Suomen ja Israelin välillä tehdyn sopimuksen hyväksymisestä sekä laiksi mainitun sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta (HE 4/2012 vp) ja laiksi asevelvollisuuslain muuttamisesta (HE 37/2012 vp). Puolustusministeriön maaliskuussa 2012 asettama lainsäädäntötyöryhmä luovutti mietintönsä lokakuussa. Työryhmän tehtävänä oli laatia ehdotus hallituksen esitykseksi puolustusvoimauudistukseen liittyviksi säädösmuutoksiksi. Työryhmän mietintö lähetettiin marraskuussa lausuntokierrokselle.

Turvallisuus- ja puolustusasiain komitean ja sen sihteeristön toimintavuoden keskeisinä tehtävinä on saatettu valmiiksi kansallinen kyberturvallisuusstrategia, valmisteltu Turvallisuus- ja puolus-tuspoliittisen selonteon kokonaisturvallisuutta koskevat luvut, jatkettu Yhteiskunnan turvalli-suusstrategian toimeenpanoa ja koordinoitu monikansallista ja poikkihallinnollista Multinational Experimentation (MNE) -kehittämistyötä.

Puolustusministeriön työtyytyväisyyskyselyn vastausprosentti vuonna 2012 oli vuoden 2011 tavoin 97 %. Kokonaistyytyväisyysindeksi oli 3,58, joka on edellisvuotta 0,07 yksikköä korkeampi ja ylitti myös tavoitteeksi asetetun 3,5. Kaikkien ministeriöiden keskiarvo ylitettiin 0,09 yksikköä. Puolustusministeriössä tullaan edelleen panostamaan työtyytyväisyyskyselyn tulosten analysointiin ja konkreettisiin kehittämistoimenpiteisiin, joiden vaikuttavuutta seurataan jatkuvasti.

Arto Rätykansliapäällikkö

5

1.2 Vaikuttavuus

1.2.1 Toiminnan vaikuttavuus1

Puolustusministeriön hallinnonalan tulostavoiteasiakirja vuodelle 2012 sisälsi puolustusministeriön hallinnonalan yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet sekä niiden saavuttamista tukevat toiminnalliset tulostavoitteet puolustusministeriölle, puolustusvoimille ja Puolustushallinnon rakennuslaitokselle. Seuraavassa arvioidaan puolustusministeriön toimintaa näiden vaikuttavuustavoitteiden saavuttamiseksi. Vaikuttavuustavoitteiden aikajänne on todellisuudessa huomattavan pitkä. Tähän toimintakertomukseen sisältyvä arviointi perustuu lähinnä puolustusministeriön toiminnalle asetettujen tavoitteiden toteutumiseen vuonna 2012.

Vaikuttavuustavoite 2012Tavoite

2012Toteutuma

Suomen etujen mukainen puolustuspolitiikka 4 4Hallitusohjelmaan perustuva puolustusvoimauudistus on siirtynyt toimeenpanovaiheeseen. Puolustusministeriö antoi hallituksen ulko- ja turvallisuuspoliittisen ministerivaliokunnan linjausten perusteella puolustusvoimille puolustusvoimauudistuksen jatkosuunnittelun perusteet helmikuussa 2012. Tämän jälkeen puolustusministeri teki puolustusvoimien esitysten perusteella kesäkuussa puolustusvoimauudistuksen toimeenpanoa koskevat hallinnolliset päätökset, jotka eivät edellyttäneet säädösmuutoksia. Päätöksillä lakkautettiin ja yhdistettiin puolustusvoimien joukko-osastoja sekä tehtiin muita rakenteellisia uudistuksia. Puolustusministeriö antoi samalla ohjauskirjeen puolustusvoimauudistuksen toimeenpanosta. Puolustusvoimauudistukseen ja asevelvollisuuden kehittämiseen liittyvien säädöshankkeiden valmistelu eteni suunnitellulla tavalla. Puolustusvoimauudistuksen edellyttämiä säädösmuutoksia selvittänyt työryhmä luovutti lokakuussa mietintönsä, joka lähetettiin lausuntokierrokselle.

Turvallisuus- ja puolustuspoliittiseen selontekoon kirjattiin puolustushallinnon toimintaympäristöanalyysin merkittävimmät osuudet ja puolustushallinnon näkemys 2020-luvulla tarvittavan puolustuskyvyn edellyttämistä taloudellisista voimavaroista. Valtioneuvosto ei sitoutunut selonteossa näiden voimavarojen osoittamiseen puolustushallinnon käyttöön.

Toimintavuoden aikana valmisteltiin hallitusohjelman edellyttämä Kansallinen Kyberturvallisuusstrategia.

Monikansallisella puolustusyhteistyöllä vahvistettiin puolustuskykyä ja turvattiin sotilaallisten suorituskykyjen kehittämistä. Euroopan unionin yhteisessä turvallisuus- ja puolustuspolitiikassa keskeiset teemat olivat suorituskykyjen kehittäminen ja operatiivinen toiminta. Pohjoismaisessa puolustusyhteistyössä painopisteinä olivat Itä-Afrikan kriisinhallintakykyjen kehittäminen, yhteistyö arktisilla alueilla sekä suorituskykyjen yhteinen kehittäminen ja käyttö. Puolustushallinto jatkoi aktiivista osallistumistaan Naton kumppanimaille avoinna olevaan yhteistyöhön sekä kumppanuus- ja yhteistyöohjelmien kehittämiseen. Kansainvälisellä puolustuspoliittisella vaikuttamisella ja yhteistyöllä syvennettiin ja monipuolistettiin hallinnonalan verkottumista.

Asevientipolitiikkaa ja vientivalvontatoimintaa hoidettiin hallitusohjelman ja hyvän hallinto-tavan mukaisesti. Suomi on noudattanut puolustustarvikkeiden viennissä Euroopan unionin asevientiä koskevaa yhteistä kantaa.

1 Vaikuttavuutta on arvioitu sen perusteella, miten vaikuttavuustavoitteiden saavuttamiseksi asetetut keskeiset toiminnalliset tulostavoitteet ovat toteutuneet puolustusministeriössä. Tavoitteiden saavuttamista arvioidaan valtion yhteisellä arviointiasteikolla 1-5, jossa 1 = Tavoitteesta on luovuttu, 2 = Tavoite ei toteutunut, 3 = Tavoite on osittain toteutunut, 4 = Tavoite on saavutettu ja 5 = Tavoite on ylitetty.

6

Vaikuttavuustavoite 2012Tavoite

2012Toteutuma

Suorituskykyinen puolustusjärjestelmä 4 4Puolustusministeriö ohjasi puolustusvoimauudistusta, jolla pyritään sellaisiin sodan ja rauhan ajan puolustusvoimien rakenteisiin, että rauhan ajan organisaatiolla on edellytykset tuottaa sodan ajan joukot kustannustehokkaalla tavalla.

Puolustusministeriön hallinnonalan tulosohjaukseen sisällytettiin ne välittömät sopeuttamistoimenpiteet, jotka olivat tarpeen hallitusohjelmaan perustuvien menosäästöjen aikaansaa-miseksi, menopaineiden hallitsemiseksi ja puolustusvoimauudistuksen toimeenpanon rahoittamiseksi. Menosäästöt ovat vaikuttaneet siten, että toiminnan painopistettä on siirretty pitkäjänteisestä hallinnonalan suorituskykyjen kehittämisestä olennaisimpien suorituskykyjen turvaamiseen.

Sotilaallista huoltovarmuutta turvattiin kansallisesti sekä osana kansainvälistä yhteistyötä. Suomalaista puolustus- ja turvallisuusteollisuutta sekä sen teknologisen osaamisen kehittämistä ja työllistymistä edistettiin mm. ulkomaisiin sopimuksiin sisällytetyllä teollisen yhteistyön vaateella sekä kotimaisilla tilauksilla.

Asevelvollisten sosiaalisen ja taloudellisen aseman kehittämistä jatkettiin poikkihallinnollisessa yhteistyöfoorumissa sopimalla etuuksien kehittämisen painopisteistä sekä valmistelemalla varusmiesten päivärahojen seuraavaa korotusta. Reserviläispalkkoja korotettiin vuonna 2012.

Vaikuttavuustavoite2012

Tavoite2012

ToteutumaTurvallinen yhteiskunta 4 3Valtioneuvosto teki joulukuussa periaatepäätöksen, jossa määritellään kokonaisturvallisuuden käsite ja siihen liittyvät muut keskeiset käsitteet sekä täsmennetään hallinnonalojen vastuita kokonaisturvallisuuden osa-alueista. Turvallisuus- ja puolustusasiain komitean sihteeristö vastasi kokonaisturvallisuuden periaatepäätöksen valmistelusta kevääseen 2012 asti, jonka jälkeen sen valmisteli valtioneuvoston kanslia itsenäisesti. Puolustusministeriöllä on edellytykset toimia keskeisenä yhteiskunnan kokonaisturvallisuuden toimijana.

Puolustusministeriö ohjasi hallinnonalallaan hallinnon turvallisuusverkkohanketta, osallistui turvallisuusverkkoa koskevan lainsäädännön valmisteluun sekä turvallisuusverkkoa hyödyntävien viranomaisten yhteisten palvelujen kehittämisen ohjaamiseen.

Puolustusvoimien virka-avusta poliisille annetun lain (780/1980) muuttamista ei ehditty valmistella yhteistyössä sisäasiainministeriön kanssa henkilöresurssien niukkuuden ja muiden kiireellisten hankkeiden vuoksi. Samoista syistä johtuen ei ehditty myöskään laatia kansain-välisen tietoturvallisuuden velvoitteista ja kansainvälisistä sopimuksista sekä tietoturvallisuusasetuksesta johtuvia ohjausnormeja hallinnonalalle.

Vaikuttavuustavoite2012

Tavoite2012

ToteutumaKansainvälisen turvallisuuden vahvistaminen 4 4Sotilaallista kriisinhallintaa kehitettiin ottaen mahdollisimman laajasti huomioon puolustuskyvyn käytön ja kehittämisen vaatimukset. Suomi osallistui kymmeneen sotilaallisen kriisinhallinnan operaatioon. Puolustusministeriö myötävaikutti muiden viranomaistahojen kanssa kriisinhallintatehtävissä vahingoittuneiden tukitoimien ja etuuksien kehittämiseen.

7

1.2.2 Siirtomenojen vaikuttavuus

Puolustusministeriö jakoi vuoden 2012 talousarviossa momentille 27.10.50. (Maanpuolustusjärjestöjen toiminnan tukeminen) myönnettyä määrärahaa yhteensä 2,028 milj. euroa maanpuolustusjärjestöille. Määrärahaa saa käyttää:

1) Maanpuolustusjärjestöjen toiminnan tukemiseen2) Maanpuolustuskoulutusyhdistykselle (MPK) myönnettävään valtionavustukseen sille laissa

vapaaehtoisesta maanpuolustuskoulutuksesta (556/2007) säädettyjen julkisten hallinto-tehtävien hoitamisesta aiheutuviin toimintamenoihin ja

3) kaatuneiden muiston vaalimistyöstä aiheutuviin menoihin.

Määrärahasta 1,754 milj. euroa oli valtionavustusta Maanpuolustuskoulutusyhdistykselle (MPK) laissa vapaaehtoisesta maanpuolustuksesta (556/2007) 7 §:n 1 momentissa säädettyjen julkisten hallintotehtävien hoitamisesta aiheutuviin toimintamenoihin.

Puolustusministeriön myöntämään valtionapuun liittyen Maanpuolustuskoulutusyhdistykselle oli asetettu seuraavat tulostavoitteet:

Toiminnallinen tehokkuus2010

toteutuma

2011toteutu

ma

2012tavoite

2012toteutu

ma

TaloudellisuusMPK:n julkisten hallintotehtävien vuosikustannukset (pl. puolustusvoimien tilaama sotilaallinen koulutus) / ko. toiminnan koulutusvuorokausimäärä (pl. puolustusvoimien tilaama sotilaallinen koulutus) (euroa)TuottavuusMPK:n julkisten hallintotehtävien mukaisen koulutuksen koulutusvuorokausimäärä (pl. puolustusvoimien tilaama sotilaallinen koulutus) / ko. toimintaan kohdistettu MPK:n palkatun henkilöstön henkilötyövuosimäärä (pl. puolustusvoimien tilaama sotilaallinen koulutus) (vrk)

Tuotokset ja laadunhallintaMPK:n julkisten hallintotehtävien mukaisen koulutuksen koulutusvuorokausimäärä (pl. puolustusvoimien tilaama sotilaallinen koulutus) (vrk)

MPK:n koulutuksen laadun parantamiseksi annettavan kouluttajakoulutuksen määrä koulutus-päivinä

MPK:n kurssityytyväisyys (oppilastyytyväisyys) asteikolla 1-5

Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminenTyötyytyväisyys (asteikolla 1-5)

Henkilötyövuodet (htv)

47

1 380

44 211

3 127

4,23

ei mitattu

45

41

1 761

58 090

4 300

4,27

4

45

53

1 364

45 000

3 000

4,20

ei mitattu

45

41

1 816

57 023

3 500

4,28

ei mitattu

43

8

MPK:n puolustusministeriön kanssa sopimista toiminnallisista tehokkuustavoitteista toiminnan tuottavuus parani 3,1 %, taloudellisuus pysyi samalla tasolla ja tuotokset laskivat 1,8 % edelliseen vuoteen verrattuna.

Koulutusvuorokausia oli yhteensä 78 086, joka on 0,7 % enemmän kuin vuonna 2011. Koulutusvuorokausista oli sotilaallisia valmiuksia palvelevaa koulutusta 28 380 vuorokautta sekä varautumis- ja turvallisuuskoulutusta 28 643. Koulutuksen laadun parantamiseksi annettavan kouluttajakoulutuksen määrä koulutuspäivinä oli asetetun tavoitteen mukainen.

Kurssityytyväisyydelle asetettu tavoite ylitettiin ja se oli hieman vuoden 2011 tasoa parempi. Työtyytyväisyyttä ei mitattu vuonna 2012 ja henkilötyövuosimäärälle asetettu tavoite saavutettiin määrän laskiessa kahdella edellisestä vuodesta.

1.3 Toiminnallinen tehokkuus

1.3.1 Toiminnan tuottavuus

Puolustusministeriön hallinnonalan tulostavoiteasiakirjassa vuodelle 2012 on puolustusministeriön tuottavuudelle asetettu tulostavoite, joka perustuu ministeriön henkilötyövuosien (pl. harjoittelijat) kokonaismäärään kertomusvuonna sekä niiden jakautumaan ministeriön tulosalueille.

Henkilötyövuodet (pl. harjoittelijat) tulosalueittain vuosina 2010–2012Tulosalue 2010 2011 2012

tavoite2012

toteutumaPuolustuspolitiikkaSotilaallinen maanpuolustusKokonaismaanpuolustuksen yhteensovittaminenSotilaallinen kriisinhallinta ja rauhanturvaamistoiminta

2326

95

2422

97

23251110

259

184

Ohjaustoiminnot 72 75 69 83Yhteensä 135 137 138 139

Ministeriön henkilötyövuosimäärä ylitti asetetun tavoitteen yhdellä henkilötyövuodella.

1.3.2 Toiminnan taloudellisuus

Puolustusministeriön taloudellisuudelle on hallinnonalan tulostavoiteasiakirjassa vuodelle 2012 asetettu tulostavoite, joka perustuu ministeriön toimintamäärärahan käyttöön ja sen jakautu-miselle ministeriön tulosalueille.

Menot tulosalueittain vuosina 2010-2012 (1 000 euroa)Tulosalue 2010 2011 2012 2

tavoite (TA+LTA)

2012toteutuma

PuolustuspolitiikkaSotilaallinen maanpuolustusKokonaismaanpuolustuksen yhteensovittaminenSotilaallinen kriisinhallinta- ja rauhanturvaamistoimintaOhjaustoiminnot

2 9433 1441 280

57710 187

3 3933 8941 598

9989 479

3 2544 2191 5981 3588 444

3 228653

1 525176

14 041Yhteensä 18 131 19 362 18 873 19 623

Puolustusministeriön toimintamenojen määrälle asetettu tavoite ylittyi noin 0,75 milj. euroa. Puolustusministeriön tulosalueille asetettujen tavoitteiden ja niiden toteutumien erot selittyvät pääosin palkkakulujen aikaisempaa tarkemmasta kohdentumisesta tulosalueille.

2 Vuoden 2012 toisessa lisätalousarviossa puolustusministeriön toimintamenomäärärahoihin myönnettiin lisäystä yhteensä 195 000 euroa (lisäyksenä 204 000 palkkausten tarkistuksiin ja vähennyksenä 9 000 euroa julkisen hallinnon atk-menosäästön johdosta).

9

Puolustusministeriön toimintamenomenomäärärahan käyttö vuonna 2012

Puolustusministeriöllä oli vuonna 2012 käytettävissä toimintamenomäärärahaa yhteensä 20,874 milj. euroa. Tästä käytettiin yhteensä 19,623 milj. euroa, jossa oli kasvua 3,6 % vuoteen 2011.

2008 2009 2010 2011 2012

0

10

20

30

40

50

60

4 4

115 4

5456

50 5152

1012

12 11 11

22

19 19

24 23

0 00 0 0

6 54 4

54 4

44 4

Käyttö kuluerittäin vuosina 2008 - 2012 %:na toimintamenomäärärahan kokonaiskäytöstä

Aineet, tarvikkeet ja tavarat

Henkilöstökulut

Vuokrat

Palvelujen ostot

Käyttöomaisuus ja muut pitkäaikaiset si-joitukset

Matkakulut

Muut kulut

Vuosi

%

10

2008 2009 2010 2011 20120

1,000

2,000

3,000

4,000

5,000

6,000

7,000

8,000

9,000

10,000

711 638

2,071

890847

8,6168,546

9,0139,749

10,291

1,6421,772 2,124 2,146

2,084

3,4862,857

3,447

4,588 4,603

0 0 18 16 10

994 766 791 8001,065

641 664 667 748 723

Toimintamenomäärärahan käyttö kuluerittäin vuosina 2008-2012 (1 000 €)

Aineet, tarvikkeet ja tavarat

Henkilöstökulut

Vuokrat

Palvelujen ostot

Käyttöomaisuus ja muut pitkäaikaiset sijoitukset

Matkakulut

Muut kulut

Vuosi

Euro

a (1

000

)

Toimintamenomäärärahan käyttö toimintayksiköittäin vuosina 2010–2012 (1 000 euroa)

MTS

TPAK

TA

VI

LA

HA

RO

HO

PO

JOHTO

0 1000 2000 3000 4000 5000 6000 7000 8000 9000 10000

2012 2011 2010

PO-puolustuspoliittinen osasto, HO-hallintopoliittinen osasto, RO-resurssipoliittinen osasto, HA-hallintoyksikkö,LA-lainvalmistelu- ja oikeusyksikkö, VI-tiedotus, TA-tarkastusyksikkö, TPAK-turvallisuus- ja puolustusasiainkomitean sihteeristö, MTS-maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan sihteeristö

11

1.3.3 Maksullinen toiminta

Puolustusministeriön maksullisen toiminnan tuotot olivat yhteensä noin 37 500 euroa, jossa oli vähennystä edellisvuoteen 22 %. Tuotot kertyivät lähes kokonaan puolustustarvikkeiden maastaviennistä ja kauttakuljetuksesta annetussa laissa (242/1990) 2 §:ssä tarkoitetusta puolustusministeriön myöntämästä maastavientiluvasta perityistä maksuista.

Puolustusministeriön maksullisen toiminnan tuotot vuosina 2010–2012 (euroa)2010 2011 2012 muutos

2011–2012 %Tuotot maksuperustelain mukaisista liiketaloudellisista suoritteista 227,35 218,69 185,85 – 15,0Tuotot maksuperustelain mukaisista julkisoikeudellisista suoritteista 31 790,00 47 980,00 37 390,00 – 22,1Yhteensä 32 017,35 48 198,69 37 575,85 – 22,0

Vientivalvontapäätökset 2010 2011 2012 muutos

2011–2012 %Vireille tulleet maastavientilupa-asiat (kpl) 362 338 300 – 11,2Myönnetyt luvat (kpl) 296 332 302 – 9,0

1.4 Tuotokset ja laadunhallinta Puolustusministeriölle asetettiin vuonna 2012 jäljempänä mainitut, hallinnonalan yhteiskunnallisten vaikuttavuustavoitteiden saavuttamista edistävät, toiminnalliset tulostavoitteet. Puolustusministeriön sisäisissä tulossopimuksissa, jotka tehtiin kansliapäällikön ja toimintayksiköiden välillä, sovittiin toiminnallisten tulostavoitteiden edellyttämistä ministeriön toimenpiteistä. Toiminnallisten tulostavoitteiden saavuttamista on arvioitu valtion yhteisellä arviointiasteikolla 1—5 ja kuvattu asteikkoa vastaavilla liikennevalosymboleilla:

Arvosanojen selitteet: Liikennevalosymboli1= Tavoitteesta on luovuttu -2= Tavoite ei ole toteutunut3= Tavoite on toteutunut osittain4= Tavoite on saavutettu5= Tavoite on ylitetty

1.4.1 Suomen etujen mukainen puolustuspolitiikka

TulostavoiteAsteikolla 1-5

Tavoite ToteutumaVarmistetaan hallitusohjelman linjausten toimeenpano puolustushallinnossa ja ohjataan puolustusvoimauudistuksen toteutumista tavoitteena toimintaympäristön edellyttämä puolustuskyky.

4

Tulosanalyysi:- Hallitusohjelmaan ja hallitusohjelman strategiseen

toimeenpanosuunnitelmaan (HOT) sisältyvien kärkihankkeiden ja muiden tavoitteiden toimeenpanoa seurattiin yhteistyössä valtioneuvoston kanslian kanssa. Puolustusministeriö osallistui aktiivisesti HOT-verkoston toimintaan valtioneuvoston yhteisen seurannan koordinaation toteuttamiseksi.

- Puolustusministeriö antoi puolustusvoimille puolustusvoimauudistuksen jatkosuunnittelun perusteet helmikuussa 2012 saatujen hallituksen ulko- ja turvallisuuspoliittisen

12


Tavoite Toteutumaministerivaliokunnan linjausten pohjalta. Puolustusministeri teki puolustusvoimien esitysten perusteella kesäkuussa puolustusvoimauudistuksen toimeenpanoa koskevat hallinnolliset päätökset, jotka eivät edellyttäneet säädösmuutoksia.

- Puolustusministeriö osallistui muutostilanteissa noudatettavia henkilöstöpoliittisia reunaehtoja linjaavan pääesikunnan määräyksen valmisteluun sekä puolustusvoimauudistuksen valmisteluun erityisesti henkilöstörakenteen ja –määrän osalta. Hyvän työnantajan ja työyhteisön menettelytapoja sovellettiin hallinnonalan virastojen toimintatapojen muutostilanteissa ja muutostilanteita suunniteltaessa. Henkilöstövähennystavoitteet otettiin huomioon hallinnonalan ja siihen kuuluvien virastojen taloussuunnitteluasiakirjoissa ja virastojen henkilöstövoimavarasuunnitelmissa.

- Hallitusohjelman toimeenpanosuunnitelmassa yhtenä kärkihankkeena oleva kansallinen kyberturvallisuusstrategia valmisteltiin valtioneuvoston päätettäväksi.

- Kesäkuussa 2012 vahvistettiin asevelvollisuuslain muutos, jolla lyhennettiin varusmiesten palvelusaikaa 15 vuorokaudella.

- Puolustusvoimauudistuksen edellyttämiä säädösmuutoksia selvittänyt työryhmä luovutti lokakuussa mietintönsä, joka lähetettiin lausuntokierrokselle.

- Kansallisesta turvallisuusviranomaistoiminnasta laadittiin selvitys ja luovutettiin puolustusministerille.

- Kansliapäällikkö asetti räjähdeturvallisuusasioiden selvittämistä varten sisäisen tarkastuksen ryhmän, joka jätti raporttinsa joulukuussa. Puolustusministeri asetti lisäksi syksyllä räjähteiden varastointia, valvontaa, tarkastuksia, turvallisuutta ja niihin liittyviä järjestelyitä selvittävän työryhmän, jonka määräaika on 30.6.2013.

- Puolustusministeriö huolehti hallinnonalan kehys-, talousarvio- ja lisätalousarviovalmistelusta sekä toimintaa ja taloutta koskevasta raportoinnista ministeriön johdon linjauksia sekä valtiokonsernin yhteisiä toimintamalleja ja määräaikoja noudattaen.

Selvitetään rakennemuutoksen alueelliset vaikutukset, mutta uudistuksen lähtökohtana on puolustuskyvyn kehittämistarve. 4

Tulosanalyysi:- Puolustusministeriö vahvisti puolustusvoimauudistuksen alueellisten

vaikutusten arvioinnin kriteerit ja antoi puolustusvoimille muun tarvittavan ohjauksen hallinnollisiin päätöksiin liittyvien alueellisten vaikutusten selvittämiseksi. Puolustusvoimat tuotti alueellisia vaikutuksia koskevat selvitykset ja toimitti ne puolustusministeriöön puolustusvoimauudistusta koskevien toimenpide-esitysten mukana. Alueellistamisen koordinaatioryhmä (AKO) käsitteli puolustusvoimauudistuksen alueellisia vaikutuksia puolustusministeriön esityksestä toukokuussa 2012.

Rauhan ajan rakenteiden ja toiminnan uudistamisessa turvataan riittävän kosketuspinnan säilyminen ympäröivään yhteiskuntaan. 4

Tulosanalyysi:- Puolustusministeriön johtama poikkihallinnollinen HTTO-työryhmä

tarkasteli huoltovarmuuskysymyksiä ja kriittisiä teknologia-alueita. Hallinnonalalla saavutettiin yksimielisyys siitä, että kotimaisissa ruutihankinnoissa pyritään saavuttamaan kahden milj. euron vuositaso.

- Puolustushallinnon rakennuslaitoksen kehittämisessä painopisteinä olivat PURAKE-hankkeen mukaisen kehittämisen jatkaminen ja puolustusvoimauudistuksen edellyttämän uudistamisen käynnistäminen. Rakennuslaitoksen kehittämiseen liittyy myös

13


Tavoite Toteutumavuoden 2012 aikana puolustushallinnossa käynnistetty tilahallinnan kokonaistarkastelu.

- Puolustusministeriön viestinnän painopiste oli puolustusvoimauudistuksen viestinnässä, jota toteutettiin tiiviissä yhteistyössä puolustusvoimien kanssa. Myös mediaseurantaa kehitettiin yhteistyössä puolustusvoimien kanssa. Tavoitteena on ottaa käyttöön hallinnonalan yhteinen mediaseurantajärjestelmä vuoden 2013 alkupuolella.

Puolustusministeriön johtamis- ja ohjausjärjestelmää on kehitetty. Erityisesti johtoryhmätyötä sekä hallinnonalan toiminnan ja taloudellisuuden valvontaa on terävöitetty.

4

Tulosanalyysi:- Toimintasuunnitelma- ja tulosneuvottelumenettelyn tehokkuutta

parannettiin viemällä asioiden valmistelu osaksi ministeriön sisäisten sekä ministeriön ja pääesikunnan välisten johtoryhmien työtä. Ajantasaisuus ja asiantuntijoiden sitoutuminen varmistettiin prosessin aikana yhteisillä valmistelukokouksilla ja ottamalla asiakirjojen rakenteessa huomioon tulosohjausta koskeneen valtiovarainministeriön kehittämisraportin suositukset.

- Puolustusministeriössä selvitettiin hallinnonalan yhteisten johtoryhmien toimivuuden nykytila ja annettiin tarvittavat kehittämissuositukset. Lisäksi selvitettiin puolustusministeriön edustus hallinnonalan ulkopuolisilla yhteistyöfoorumeilla henkilötarkkuudella. Ministeriö oli edustettuna noin 150 foorumilla vuonna 2012.

- Puolustusministeriöön perustettiin puolustushallinnon controller-toiminto, joka tuki ylimmän johdon talouden tilannetietoisuutta mm. puolustusvoimauudistuksen taloudellisten vaikutusten osalta.

- Materiaalihankintamäärärahojen siirtyvien erien pienentämistä selvittänyt työryhmä jätti loppuraporttinsa.

- Kertomusvuoden aikana valmisteltiin materiaalipoliittisen johtoryhmän ja kaupallisen johtoryhmän uudet johtosäännöt.

- Puolustus- ja turvallisuushankinta- ja vientivalvontalainsäädäntöä jalkautettiin uusimalla puolustusministeriön ohje hankinnoista ja omaisuuden luovuttamisesta.

- Ministerille tehtiin yhteensä 45 kpl (v. 2011 15 kpl) materiaalitoimintaa koskevaa esittelyä. Yli neljän milj. euron arvoisia hankintoja esiteltiin ministerille 28 kpl (v. 2011 12 kpl). Yksi yli 40 milj. euron hankinta (v. 2011 3 kpl) esiteltiin valtioneuvoston raha-asianvalio-kunnalle.

- Puolustushallinnon tietohallinnon ohjausmallin suunnittelu käynnistettiin hallinnonalan virastojen välisenä yhteistyönä. Esitys ohjausmallista valmistuu kesään 2013 mennessä.

- Ministeriössä otettiin käyttöön uusi organisaatio ja työjärjestys. Uudistuksen tavoitteena oli tehokkaampi puolustusministeriö, joka kykenee ohjaamaan puolustushallinnon toiminnan ja rakenteiden uudistusta menestyksellisesti. Keskeisimmät kehittämistoimet olivat henkilöstöhallinnon, taloushallinnon, tietohallinnon, tietotekniikan ja tiedonhallinnan keskittäminen sekä tutkimuksen ja MATINE:n liittäminen osaksi puolustuspoliittista osastoa.

- Puolustusministeriö osallistui aktiivisesti keskushallinnon uudistushankkeen (KEHU) valmisteluun.

Puolustushallinto osallistuu aktiivisesti selontekomenettelyn kehittämiseen ja valmistautuu osallistumaan uuden selonteon laadintaan. 4

Tulosanalyysi:- Puolustusministeriön tavoitteena oli tuottaa puolustuspoliittiset

14


Tavoite Toteutumaperusteet selontekoon varmistaen, että selonteon linjaukset mahdollistavat 2020-luvulla tarvittavan puolustuskyvyn kehittämisen. Selontekoon kirjattiin puolustushallinnon näkemys 2020-luvulla tarvittavan puolustuskyvyn edellyttämistä taloudellisista voimavaroista. TPAK:n sihteeristö valmisteli Turvallisuus- ja puolustusasiain komiteassa myös kokonaisturvallisuutta koskevan luvun selontekoon.

1.4.2 Suorituskykyinen puolustusjärjestelmä


Tavoite ToteutumaPyritään luopumaan tarpeettomista alueista ja toimitiloista kustannustehokkaasti. 4

Tulosanalyysi:- Käynnistettiin valmistelut tarpeettomista alueista ja toimitiloista

luopumiseen yhteistyössä puolustushallinnon, kiinteistöjen omistajien ja kuntien kanssa. Luovutettavissa kohteissa on käynnissä myös ympäristöselvitykset.

- Puolustushallinnon alueisiin, toimitiloihin ja ympäristöön liittyviä toimintaedellytyksiä kehitettiin taloudellisten resurssien puitteissa. Toiminnan painopisteinä olivat terveellisyys, turvallisuus, tehokkuus ja taloudellisuus sekä kestävä kehitys ja ampuma- ja harjoitustoiminnasta aiheutuvien ympäristöhaittojen hallinta.

Kolmen päätehtävän edellyttämä puolustuskyky turvataan uudistamalla puolustusvoimien rauhan ja sodan ajan rakenteet ja toimintatavat. 4

Tulosanalyysi:- Puolustusministeri teki 15.6.2012 puolustusvoimauudistuksen

toimeenpanoa koskevat päätökset, jotka eivät edellyttäneet säädösmuutoksia. Päätöspaketti sisälsi kaikkiaan 14 kohtaa, jotka käsittävät joukko-osastojen lakkauttamisia ja yhdistämisiä sekä rakenteellisia uudistuksia. Puolustusministeriö antoi samassa yhteydessä ohjauskirjeen puolustusvoimauudistuksen toimeenpanosta. Säädösmuutoksia edellyttävät puolustusministeriön hallinnolliset päätökset valmistaudutaan tekemään kesään 2013 mennessä, kun eduskunta on hyväksynyt niitä koskevat säädösmuutokset.

Päivitetään puolustushallinnon strategiset suunnitelmat sekä kehitetään suunnitteluprosessia. 4

Tulosanalyysi:- Turvallisuus- ja puolustuspoliittiseen selontekoon kirjattiin

puolustushallinnon toimintaympäristöanalyysin merkittävimmät osuudet. Yksityiskohtaisempi analyysi on hallinnonalan käytössä selonteon toimeenpanon käynnistyessä.

- Selonteon laadintaan osallistuminen sitoi siinä määrin ministeriön henkilöstöä, että suunniteltu puolustuspoliittisen verkottumissuunnitelman valmistuminen siirtyi seuraavalle vuodelle.

- Puolustusministeriö osallistui liikenne- ja viestintäministeriön johdolla tehtävään kansalliseen älystrategioiden suunnittelutyöhön ja valmisteli puolustushallinnon älystrategian laadintaa. Älystrategia on tarkoitus laatia laajentamalla ja konkretisoimalla puolustushallinnon strategian tieto-osastrategian linjauksia kevään 2013 aikana. Edistettiin älyratkaisuja toteuttavien hankkeiden käynnistämistä puolustusvoimissa.

- Kertomusvuoden tavoitteena oli toimeenpanna puolustushallinnon turvallisuuden strategia 2020 vuosisuunnitelman mukaisesti ottaen huomioon puolustusvoimauudistuksen mahdollisesti aiheuttamat

15


Tavoite Toteutumatarkistustarpeet. Tähän liittyvä seminaari siirrettiin muiden kiireellisten työtehtävien vuoksi tammikuulle 2013.

- Puolustusministeriön johdolla valmisteltiin puolustushallinnon viestinnän periaatteet, joissa on kiinnitetty erityistä huomiota kriisi-viestintään sekä viestintäriskien arvioinnin kehittämiseen.

Ministeriöllä on puolustuskyvyn käytön edellyttämä ajantasainen tilanne-kuva ja puolustushallinnon verkottumiseen perustuva tilannetietoisuuden toimintakulttuuri.

4

Tulosanalyysi:- Hallinnonala tuotti osuutensa valtioneuvoston tilannetietoisuuden

ylläpitämiseksi.- Hallinnonalan tilannetietoisuuden edellyttämä rakenne ja henkilöstö

ovat olemassa, mutta yhteisesti hyväksytyissä toimintamenetelmissä on vielä kehittämistä.

- Tavoitteena oli hallinnonalan sisäisen tiedonvaihdon vakiinnuttaminen ja valtioneuvoston tilannetietoisuuden kehittäminen. Hallinnonalan sisäisten tavoitteiden saavuttamista vaikeutti voimavarojen sitoutuminen puolustusvoimauudistukseen ja puolustusselonteon laadintaan.

Tutkimustoimintaa kehitetään tutkimuksen osastrategian periaatteiden mukaisesti. Hallinnonalan strategisen tutkimusagendan sisältö suunnataan siten, että tutkimuksella kyetään ennakoivasti tukemaan hallinnonalan strategiatyötä ja puolustuskyvyn kehittämistä.

4

Tulosanalyysi:- Ministeriön vuoden 2012 tutkimussuunnitelma toteutettiin

laadullisesti ja määrällisesti ilman merkittäviä poikkeamia. Valmistuneiden hankkeiden tulokset esiteltiin hallinnonalan sisäisesti tai julkisesti. Puolustusministeriön omia tutkimusjulkaisuja ilmestyi kaksi: ”Näkökulmia uskottavaan puolustuskykyyn” ja ”Muutosten Venäjä”. Ministeriö osallistui lisäksi aktiivisesti kansallisen ja kansainvälisen tutkimuspolitiikan kehittämiseen niin valtioneuvosto- kuin EU-tasolla.

- Hallinnonalan tietotarpeita ja strategisen tutkimusagendan sisältöä pyrittiin tukemaan siten, että myös MATINEn tutkimuksella kyetään ennakoivasti tuottamaan tietoa, joka tukee hallinnonalan strategiatyötä ja puolustuskyvyn kehittämistä.

- TPKAK:n sihteeristö seurasi kokonaisturvallisuutta koskevaa tutkimusta ja osallistui MATINE:n strategiatyöhön ja toimintaan.

1.4.3 Turvallinen yhteiskunta


Tavoite ToteutumaPuolustusministeriö vakiinnuttaa viranomaisyhteistoiminnan järjestelyt sopimuksin muiden ministeriöiden kanssa ja siirtää siten valtuudet yhteistoiminnan käytännön järjestelyistä virastoille ja laitoksille.

4

Tulosanalyysi:- Puolustusvoimien virka-avusta poliisille annetun lain (780/1980)

muuttamista ei ehditty valmistella yhteistyössä SM:n kanssa henkilöresurssien niukkuuden ja muiden kiireellisten hankkeiden vuoksi.

Ylläpidetään puolustusministeriön edellytykset toimia yhteiskunnankokonaisturvallisuuden keskeisenä toimijana ja yhteen sovittajana. 4

Tulosanalyysi:- Puolustusministeriöllä on edellytykset toimia keskeisenä

yhteiskunnan kokonaisturvallisuuden toimijana.- Turvallisuus- ja puolustusasiain komitean (TPAK) sihteeristö toteutti

16


Tavoite Toteutumasille asetettuja tehtäviä yhteiskunnan kokonaisturvallisuuden asiantuntijaorganisaationa puolustusministeriön yhteydessä.

- Kertomusvuonna jatkettiin yhteiskunnan turvallisuusstrategian toimeenpanoa.

- TPAK:n sihteeristö vastasi kokonaisturvallisuuden periaatepäätöksen valmistelusta kevääseen 2012 asti, jonka jälkeen sen valmisteli valtioneuvoston kanslia itsenäisesti.

- Turvallisuusverkkohankkeen ohjausryhmän esityksestä jatkettiin ko. hanketta yhdellä vuodella vuoden 2013 loppuun. Puolustusministeriö osallistui Turvallisuusverkon lainsäädännön valmisteluun ja ohjasi turvallisuusverkon liikkeenluovutuksen valmistelua sekä osallistui hankkeen henkilöstöpoliittisten linjausten laatimiseen ja henkilöstöjärjestelyjen tukemiseen.

- Syyskuussa järjestettiin Turvallisuus ja puolustus 2012 –messut, Lahdessa. Puolustusministeriö tuotti messuille Yhteiskunnan Turvallisuus -näyttelyosaston.

- Puolustusministeriön tiedonhallinnan ja tietohallinnon palveluja kehitettiin käynnistämällä valtionhallinnon yhteisten henkilöstön työn tuottavuutta parantavien ja ryhmätyöskentelyä tukevien tietohallintopalveluiden käyttöönotto. Salassa pidettävien tietojen sähköisen käsittelyn mahdollistavia toimenpiteitä käynnistettiin.

Puolustusministeriö on tuottanut erillisen suunnitelman mukaisesti kansainvälisen tietoturvallisuuden velvoitteista ja kansainvälisistä sopimuksista sekä tietoturvallisuusasetuksesta johtuvat ohjausnormit hallinnonalalle.

4

Tulosanalyysi:- Vuonna 2012 oli tarkoitus laatia erillinen suunnitelma tietohallinnon

näkökulmasta kansainvälisen tietoturvallisuuden velvoitteista ja kansainvälisistä sopimuksista sekä tietoturvallisuusasetuksesta johtuvat ohjausnormit hallinnonalalle. Tämä ei toteutunut käytettävissä olevien henkilöresurssien niukkuuden ja muiden kiireellisten työtehtävien vuoksi.

1.4.4 Kansainvälisen turvallisuuden vahvistaminen


Tavoite ToteutumaKehitetään kriisinhallinnan toimintaedellytyksiä ja suorituskykyjä toimintaympäristön vaatimusten mukaisesti puolustuskyvyn käyttöä ja kehittämistä tukevalla tavalla sekä vaikutetaan valtioneuvostotasoiseen valmis-teluun.

4

Tulosanalyysi:- Kriisinhallinnan toimintaedellytyksiä ja suorituskykyjä kehitettiin

suunnitellulla tavalla ottaen huomioon puolustuskyvyn käytön ja kehittämisen vaatimukset. Suomi osallistui kymmeneen sotilaallisen kriisinhallinnan operaatioon. Osallistumisessa pyrittiin ensisijaisesti käyttämään sotilaalliseen kriisinhallintaan tarkoitettuja joukkoja. Puolustushallinto osallistui kriisinhallinnan valtioneuvostotason valmisteluun yhteistyössä ulkoasiainministeriön kanssa. Valmistelu käsitti selontekoja, katsauksia ja UTVA-muistioita.

- Puolustusministeriö myötävaikutti muiden viranomaistahojen kanssa kriisinhallintatehtävissä vahingoittuneiden tukitoimien ja etuuksien kehittämiseen.

- Puolustusministeriö toteutti yhteistyössä ulkoasiainministeriön ja Fincentin kanssa Peacekeeping Finland –rauhanturvanäyttelyn sekä näyttelyyn liittyvän nettisivuston.

17

1.4.5 Tukitoiminnot

Puolustusministeriön vuoden 2012 alussa voimaan tulleen organisaatiomuutoksen yhteydessä aikaisemmin hallintoyksikköön sijoitettuja tukitoimintoja siirrettiin muihin toimintayksikköihin. Tukitoimintoja tarkastellaan kuitenkin kokonaisuutena aiempien vuosien tapaan. Lisäksi sisäinen viestintä on liitetty uutena toimintona arvioinnin piiriin.

Puolustusministeriön oman toiminnan edellyttämien palvelujen osalta tehdään vuosittain ministeriön virkamiehille suunnattu asiakastyytyväisyyskysely, jolla mitataan ministeriön hallinto- ja tukipalvelujen laatua. Tuloksia hyödynnetään kehitettäessä ministeriön sisäisiä palveluja. Vuonna 2012 ministeriön henkilöstön kokonaistyytyväisyys palveluihin oli 3,8 (+0,3). Tilastollisesti tason 3,5 ylittävää keskiarvoa voidaan pitää hyvänä. Vastausprosentti oli kohtuullinen 74 %. Eniten tyytyväisyys oli parantunut tietotekniikan osalta.

Asiakastyytyväisyyskysely (arviointiasteikko 1-5)

2010 2011 2012muutos %

2011—2012Ylimmän johdon tuki - - 3,9 -Viestintä - - 3,6 -Virastopalvelut 3,4 3,7 3,9 +5,4Henkilöstöhallinto 3,4 3,5 3,8 +8,6Taloushallinto 3,5 3,6 3,7 +2,8Matkahallinto - - 3,6 -Tiedonhallinta 3,7 3,7 3,8 +2,7Tietotekniikka 3,2 3,2 3,7 +15,6Yhteensä 3,4 3,5 3,8 +7,3

5=erinomainen, 4=hyvä, 3=tyydyttävä, 2=välttävä ja 1=huono.

Henkilöstöhallinto

Henkilöstöhallinnon toimintaan vuonna 2012 vaikutti eniten ministeriön organisaatiouudistuksen toimeenpano ja valtion yhteisen talous- ja henkilöstöhallinnon tietojärjestelmän (KIEKU) hankkeeseen valmistautuminen. Lisäksi henkilöstöhallinnon voimavaroja sitoivat keskushallinnon uudistushankkeen (KEHU) sekä vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelman (VATU) valmisteluun osallistuminen. Osana vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelmaa valmisteltiin inhimillisen pääoman suunnitelmat erityisseurattavista hankkeista (puolustusvoimauudistus, puolustusvoimien logistiikkalaitoksen perustaminen, kokonaisturvallisuus ja kyberstrategia) sekä ns. viraston arjen toiminnasta tulos-ohjauksen aikataulussa. Henkilöstöhallinnossa kiinnitettiin erityistä huomioita myös työilmapiirin mittaamiseen, arviointiin, analysointiin ja jatkotoimenpiteisiin.

Henkilöstöhallinnon huolenaiheena on ollut erityisesti henkilötyövuosikustannusten aiempaa korkeampi nousu, joka on edellyttänyt aikaisempaa tarkempaa suunnittelua ja seurantaa. Käyttöön on otettu prosessi, jossa vapautuvien virkojen ja viransijaisuuksien täyttämisestä päätetään keskitetysti kansliapäällikön toimesta. Täyttölupamenettelyn yhteydessä tarkastellaan aina muun muassa mahdollisuuksia yhdistää virkoihin kuuluvia tehtäviä, arvioida tehtävän täyttämisen välttämättömyyttä ja tehtävän asettamia osaamisvaatimuksia.

Henkilöstöhallinnon pääasiallisina tavoitteina vuonna 2012 oli henkilöstön osaamisen kehittämisen ja kehittymisen tuen vakiinnuttaminen osaksi puolustusministeriön toimintaa sekä 360°-arvioinnin toteuttaminen johto- ja esimiestehtävissä toimiville. Tavoitteet saavutettiin perustehtävien hoitamisen ohella. Osaamisen kehittämisen voidaan katsoa saavuttaneen vakiintuneen aseman ministeriön toiminnassa ja 360°-arviointeja tehdään jatkossa joka toinen vuosi.

Työajan hallinta, seuraaminen ja kohdentaminen on vakiintunut osaksi ministeriön toimintatapoja. Työajan kohdentaminen Kieku- seurantakohdemallin mukaisesti oli käytössä toista vuotta ja henkilöstö on pääsääntöisesti oppinut kohdentamisrutiiniin.

18

Taloushallinto

Taloushallinnon osalta jatkettiin palvelukeskuksen ja ministeriön tehtävien jaon päivittämistä ja täsmentämistä siten, että ne mahdollisimman hyvin vastaavat KIEKU-hankkeen tavoiteprosessien yhteydessä määriteltyjä tehtäviä. Kirjanpidossa ja työajan kohdentamisessa otettiin käyttöön KIEKU–seurantakohdemallin mukaiset toiminnot 1.1.2012 alkaen. Valtiokonttorin vetämä hanke on viivästynyt siten, että puolustusministeriön käyttöönotto on alkamassa huhtikuussa 2013 ja tuotanto huhtikuussa 2014.

Puolustusministeriön sisäisen kustannustietoisuuden ja raportoinnin parantamiseksi otettiin vuoden 2012 aikana käyttöön QlickView-raportointiohjelmisto.

Osto- ja myyntilaskujen kierrätys- ja arkistointijärjestelmän (Rondo) R8-versio otettiin onnistu-neesti käyttöön 1.6.2012 alkaen. Ostolaskujen määrä lisääntyi vuodesta 2011 yhteensä 138 kappaleella (3 %). Verkkolaskujen osuus ostolaskuista on kasvanut voimakkaasti ja vuoden lopussa verkkolaskujen osuus ostolaskuista oli 95 %.

1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 -

100

200

300

400

500

600

700

-

1,000

2,000

3,000

4,000

5,000

6,000

Ostolaskut

kpl

Myyntilaskujen määrä väheni vuodesta 2011 yhteensä 128 kappaleella (-32 %). Myyntilaskuista pääosa oli puolustusministeriön myöntämistä maastavientiluvista perittyjä maksuja.

1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 -

10 20 30 40 50 60 70 80 90

- 50 100 150 200 250 300 350 400 450

Myyntilaskut

kpl

Ministeriö maksoi Palkeiden tuottamista palveluista yhteensä 153 937 euroa. Kasvua edellisvuoteen oli 10 800 euroa (8 %). Suurimmat Palkeille maksettavat menoerät olivat pääkäyttäjätoiminnot 36 456 euroa; kirjanpito, sisäinen laskenta ja raportointi 28 387 euroa; ja taloushallinnon tietojärjestelmät 23 428 euroa.

Tietohallinto

19

Tietohallinnon toimintaa vaikutti ministeriön organisaatiouudistus ja mm. tehtävien, vastuunjaon ja roolien uudelleenjärjestely on vielä kesken. Vuonna 2012 tietohallinto toteutti ja käynnisti seuraavat tehtävät ja palvelut: Puolustusvoimien liityntäpalvelu (LIPA) teknisen käyttöönoton loppuunsaattaminen, Valtion IT-palvelukeskuksen älypuhelin itsepalveluna (Active Sync) palveluun siirtyminen, verkkoyhteyksien rakentaminen Santahaminan vierasmajalle, haavoittuvuusskannauksen käynnistäminen PLM:n sekä sisäiselle että ulkoiselle sivustolle, ministeriön laitetilojen järjestelyt (verkkolaitteiden, palvelimien ja kytkentöjen purku ja hävittäminen) sekä nimipalveluiden hallinnan siirto (DNS) ulkoiselta toimijalta Valtion IT-palvelukeskukselle. Näiden lisäksi käynnistettiin valtion yhteisen viestintäratkaisun, SAL- turvakannettavien sekä VY- verkon palveluiden käyttöönottoon liittyvät suunnittelu- ja sopimustekniset toimenpiteet.

Erilaisia ICT- palveluihin ja tietoturvaan liittyviä käyttäjäkoulutustilaisuuksia pidettiin vuoden aikana neljä. Ministeriön työskentelyedellytysten osalta tietohallinto osallistui seuraavien kehittämiskohteiden toteutukseen: Outlookin ominaisuuksien opettaminen ja käytön tehostaminen,

yhteispostilaatikoiden käyttäminen, megaluokan liitetiedostojen käsittely sekä diaariasiakirjojen tiedoksianto- toiminnon rakentaminen.

Asiakastyytyväisyyskyselyssä tietohallinnon toimintaa mittaavien kysymysten perusteella määräytyvän indeksin keskiarvo oli 3,65. Keskiarvoon on laskettu mukaan myös ne palvelut (mm. PV:n tuottamat tietohallintopalvelut, valtioneuvostotason yhteiset sähköiset palvelut, puhelin- ja älypuhelinpalvelut), joiden omistus ja ohjauksen päävastuu ei ole ministeriön tiedon-hallinnossa. Vuoden 2011 asiakastyytyväisyyskyselyyn verrattuna nähden nousua oli lähituen toiminnan osalta. Työasemapalveluiden ja käyttäjätuen osalta keskiarvot laskivat. Heikoin käyttäjäpalaute saatiin aikaisempien vuosien tapaan puolustusvoimien tuottamista palveluista.

Verkon tietohallinto- ja ICT -palveluiden saatavuus ja käytettävyys pysyivät vuoden aikana hyväksyttävällä tasolla. Käyttäjätuen osalta kirjattiin keskitettyyn tukipyyntöjen hallintajärjestelmään vuoden aikana yhteensä n. 1 800 tukipyyntöä. Järjestelmään kootun datan perusteella asiakastuen reagointi- ja tukipyyntöjen ratkaisuajat ensimmäisen tason osalta noudattivat sovittua ja toisen tason osalta palvelu jäi sovitusta. Ns. teknisen tietoturvan osalta vuoden aikana ei ollut yhtään erityisesti tietoturvapoikkeamista aiheutunutta palvelun keskeytystä.

Tietopalvelut

Tietopalveluissa otettiin käyttöön ministeriön uudistetut asiakirjamallit, ohjeistettiin tarjouskilpailujen asiakirjojen käsittely, laadittiin sähköpostin käyttöohje, otettiin käyttöön erillinen tietojärjestelmä Nato-asiakirjojen vastaanottamista varten sekä otettiin käyttöön osastosähköpostilaatikot.

Ministeriössä käytössä olevasta Astori-asianhallintajärjestelmästä tehtiin riskikartoitus sekä selvitys asianhallinnan tulevaksi ratkaisuksi, koska valtiovarainministeriö päätti lopettaa Valda-järjestelmän kehittämisen.

Turvallisuusluokiteltujen ja muiden salassa pidettävien asiakirjojen ja tietojen käsittely puolustusministeriössä –määräys hyväksyttiin käyttöön otettavaksi 1.1.2013 lähtien. Määräykseen liittyy verkkotentti, joka jokaisen ministeriöläisen on suoritettava hyväksytysti.

Valtion IT-palvelukeskuksen tarjoama Vatry-työryhmäohjelmisto otettiin käyttöön.

Tukipalvelujen asiakaskyselyssä saatujen vastausten mukaan palvelujen tuottamisessa onnistuttiin hieman edellistä vuotta paremmin. Kyselyssä saatujen vastausten keskiarvo oli 3,8, eikä yhdenkään kysymyksen vastauksen keskiarvo alittanut 3,5:tä.

20

Erilaisia tiedonhallintasektorille osoitettuja neuvonta-, itsepalvelun opastus ja tiedonhakutapahtumia oli kertomusvuoden aikana yhteensä n. 2 000 kpl (2011: 3 500). Erilaisia tiedonhallintaan liittyviä käyttäjäkoulutustilaisuuksia pidettiin vuoden aikana 11 kpl (2011: 13), joihin osallistui yhteensä 63 koulutettavaa (2011: 73).

Avatut asiat, rekisteröidyt asiakirjat sekä Hankerekisterissä olevat hankkeet

2010 2011 2012 muutos %2011—2012

Avatut viralliset asiat 2 581 2 465 2 242 -9Rekisteröidyt asiakirjat 6 372 6 330 6 493 +3HARE:ssa olevat hankkeet 6 5 7 +40

Viestintä

Puolustusministeriön viestinnän painopiste vuonna 2012 oli puolustusvoimauudistuksen viestinnässä, jota toteutettiin tiiviissä yhteistyössä puolustusvoimien kanssa. Tasavallan presidentin ja valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittisen ministerivaliokunnan 8.2.2012 käsittelyn jälkeen puolustusvoimauudistus ja sen toteutus oli erityisesti kevään ajan viestinnän keskeisin teema ja laajasti esillä mediassa.

Ministeriön strategista viestintää on arvioitu ja suunniteltu aktiivisesti. On etsitty tapoja, joilla puolustusministeriö voisi tavoittaa uusia, kannaltaan tärkeitä kohderyhmiä. Puolustusministeriön johdolla valmistellut puolustushallinnon viestinnän periaatteet valmistui joulukuussa 2012. Erityistä huomiota on kiinnitetty kriisiviestintään sekä viestintäriskien arvioinnin kehittämiseen.

Puolustusministeriön verkkosivu-uudistus saatiin päätökseen joulukuussa 2012. Sivujen arkkitehtuuri, sisältörakenne, toiminnallisuus sekä graafinen ulkoasu tarkistettiin. Sivustouudistuksen lähtökohtina olivat verkkosivujen asiakaslähtöisyyden lisääminen, sisältörakenteen selkeyttäminen sekä toiminnallisuuden parantaminen.

Mediaseurantaa on kehitetty yhteistyössä puolustusvoimien kanssa. Tavoitteena on ottaa käyttöön hallinnonalan yhteinen mediaseurantajärjestelmä vuoden 2013 alkupuolella. Suhteet mediaan ovat säilyneet vuonna 2012 hyvinä.

Turvallisuus ja puolustus 2012 -messut järjestettiin Lahden messukeskuksessa 27.- 29.9.2012. Puolustusministeriö tuotti messuille Yhteiskunnan Turvallisuus -näyttelyosaston. Yhteiskunnan turvallisuusstrategiaa jalkautettiin uuden esitteen ja multimediaesityksen avulla.

Puolustusministeriö toteutti yhteistyössä ulkoasiainministeriön ja Fincentin kanssa Peacekeeping Finland –rauhanturvanäyttelyn sekä näyttelyyn liittyvän nettisivuston. Näyttely avattiin YK:n päämajassa New Yorkissa vappuna, mistä se siirtyi Suomen suurlähetystön tiloihin Washingtoniin. Tämän jälkeen näyttely on kiertänyt Nairobin kansallismuseossa Keniassa sekä Pariisissa Rans-kassa. Näyttely kiertää maailmalla myös vuonna 2013.

Julkaistut tiedotteet, julkaisut ja asiakirjat sekä mediakoosteet (kpl)Vuosi julkaistut tiedotteet julkaisut ja asiakirjat mediakatsaukset ja

mediaseurantakoosteet2012 178 19 4922011 124 22 5802010 145 15 -

21

www-sivujen sivulataukset (kpl)Vuosi yhteensä ruotsinkieliset englanninkieliset2012 3 017 524 671 574 534 0542011 1 356 380 160 785 216 8952010 1 618 855 226 921 224 340

Ladatuimmat julkaisut 2012 (kpl)

Kiinteistönhallinto

Valtion toimitilastrategian mukaisesti kaikki ministeriön toiminnot keskitettiin keväällä 2012 ministeriön vuonna 2010 peruskorjattuun päärakennukseen ja samalla luovuttiin ulkopuolisten tilojen käytöstä.

Vuonna 2012 kiinteistöjen käyttöön ja ylläpitoon käytettiin 2,50 milj. euroa. Verrattuna vuoteen 2011, joka oli ensimmäinen kokonainen toimintavuosi peruskorjatussa päärakennuksessa, voidaan todeta kiinteistökulujen vakiintuneen.

Kiinteistökulut (milj. euroa)

2009 2010 2011 2012 muutos %2011 - 2012

Kiinteistökulut 2,01 2,56 2,51 2,50 0

Matkahallinto

Puolustusministeriön matkakustannukset kasvoivat vuonna 2012 merkittävästi (+33 %). Suurin yksittäinen syy kustannusten nousuun oli Yhdysvaltoihin tehtyjen virkamatkojen määrän lisääntyminen. Vuonna 2012 kirjattiin 348 Yhdysvaltojen matkapäivää, kun vastaava määrä vuonna 2011 oli 192 matkapäivää. Yhdysvaltoihin tehdyt virkamatkat lennettiin pääsääntöisesti liikelentoluokassa lentolippujen keskihinnan ollessa 3 000 euroa. Myös muihin kohteisiin tehtyjen virkamatkojen ja matkapäivien määrät lisääntyivät. Valtion matkustusstrategiassa puolustusministeriön matkakustannuksille asetettu tavoitetaso on alittunut selvästi vuosina 2009—2011, mutta vuonna 2012 se ylittyi 115 848,86 eurolla (+12 %).

Valtion matkustusstrategiassa asetetun matkakustannusten tavoitetason toteutuminen(nettokertymä 1000 euroa)

Tavoitetaso(v. 2008 – 8 %) 2009 2010 2011 2012

955,1 775,7 796,1 807,9 1 070,9% -18,7 -15,1 -15,4 +12,1

Matkakustannukset vuosina 2009—2012 (1 000 euroa)Kululaji 2009 2010 2011 2012Päivärahat 86,3 83,5 86,8 116,2Kilometrikorvaukset 13,8 15,1 18,1 16,3Matkustuspalvelut 675,6 697,5 702,9 938,5Yhteensä 775,7 796,1 807,8 1 070,9

22

1. Kansallinen turvallisuusauditointikriteeristö 5 5102. Puolustusministeriön strateginen suunnitelma 2030 4 3833. Muutosten Venäjä 2 6734. Pahasti poikki - näin selviät pitkästä sähkökatkosta 2 080

Yhteensä 14 646

Matkapäivät vuosina 2009—20122009 2010 2011 2012

Kotimaa 786 880 922 1 051Ulkomaa 1 261 1 265 1 209 1 590Yhteensä 2 047 2 145 2 131 2 641

2007 2008 2009 2010 2011 2012

-

200,000.00

400,000.00

600,000.00

800,000.00

1,000,000.00

1,200,000.00

1,400,000.00

0

500

1000

1500

2000

2500

3000 Matkakustannukset ja matkapäivät 2007—2012

1.5 Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen

Henkisten voimavarojen hallinnalle hallinnonalan tulostavoiteasiakirjassa vuodelle 2012 asetettiin ministeriön työtyytyväisyyden tavoitteeksi 3,5, joka saavutettiin.

Työtyytyväisyysindeksi vuosina 2009—2012

2009 2010 2011 2012 Muutos edellisvuoteen

Työtyytyväisyysindeksi 3,48 3,43 3,51 3,58 + 1,99 %- naiset 3,36 3,33 3,40 3,45 + 1,47 %- miehet 3,61 3,57 3,63 3,69 + 1,65 %

Puolustusministeriön työtyytyväisyyskyselyn vastausprosentti vuonna 2012 oli 97 %. Vastausprosentti pysyi yhtä korkeana kuin edellisenä vuonna. Kokonaistyytyväisyysindeksi ministeriössä on 3,58 ja se nousi hieman edellisvuodesta. Kokonaiskuva on myönteinen viime vuosiin verrattuna. Tarkasteltaessa kyselyn kahdeksaa pääkohtaa on työtyytyväisyys laskenut ainoastaan työoloissa(-0,02), jolla ei ole tilastollista merkittävyyttä.

Tyytyväisyys on pysynyt suunnilleen samana tai noussut muissa pääkohdissa: Johtaminen (+0,04), Työn sisältö ja haasteellisuus (+0,02), Palkkaus (+0,25) Kehittymisen tuki (+0,16), Työilmapiiri ja yhteistyö (+0,01), Tiedon kulku (+0,09) ja Työnantajakuva (+0,09). Myönteisin ja tilastollisesti merkittävä on muutos palkkauksessa ja erityisesti sen alakohdassa ”Palkkauksen oikeudenmukaisuus” (+0,29), joka on tilastollisesti erittäin merkittävä.

Puolustusministeriössä ollaan keskimääräisesti hieman muuta valtioneuvostoa tyytyväisempiä (PLM 3,58 ja valtioneuvosto yhteensä 3,49). Pääkohdassa ”Tiedonkulku” (-0,08) ollaan viime vuoden tapaan muita ministeriöitä jäljessä. Lisäksi uutena kohtana muita jälkeen on jääty ”Työilmapiirissä ja työyhteisössä”, jossa muita ministeriöitä alhaisempi oli alakohta ”Osaamisen ja työpanostuksen arvostus työyhteisössä” (-0,10). Kummatkaan eivät ole tilastollisesti merkittäviä, mutta niihin tulee kiinnittää huomiota.

23

Miesten ja naisten työtyytyväisyyden välillä on selkeä ja tilastollisesti merkittävä ero (0,24). Miehet ovat naisia tyytyväisempiä lähes jokaiseen kyselyn kohtaan. Ainoa poikkeus on kohta 1.1: Esimiehen antama tuki työnteossa ja sen edellytysten luonnissa (0,08). Huomattavimmat erot työtyytyväisyydessä ovat seuraavissa kohdissa: Sukupuolten tasa-arvon toteutuminen (0,63) sekä Palkkaus (0,41).

Kyselystä tehtiin myös Johtajuusindeksi, Osaamisen johtamisindeksi ja Työhyvinvoinnin johtamisindeksi. Tarkastelun uusia summaindeksejä ovat Osaamisen kehittyminen ja uudistuminen, Motivaatio ja työn imu sekä Johtaminen ja työyhteisön vuorovaikutus, joita vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelmassa pidetään aikaansaannoskyvyn mittareina (inhimillinen pääoma). Alla esitetään indeksit ja vertailu ministeriöiden keskiarvoon.

Puolustusministeriön työtyytyväisyyden alaindeksit vuosina 2010—2012(*

2010 2011 2012 Ero vuoteen 2011

Ministeriöidenkeskiarvo

Johtajuusindeksi 3,32 3,43 3,48 + 0,05 3,47Osaamisen johtamisindeksi 3,56 3,62 3,70 + 0,08 3,57Työolojen johtamisindeksi 3,56 3,78 3,78 + 0,00 3,78Osaamisen kehittyminen ja uudistuminen - - 3,60 - 3,49Motivaatio ja työn imu - - 3,79 - 3,71Johtaminen ja työyhteisön vuorovaikutus - - 3,58 - 3,42

(* Indeksit on laskettu alakohtien keskiarvoista seuraavasti:− Johtajuusindeksi: Johtaminen ja Tiedonkulku− Osaamisen johtamisindeksi: Työn sisältö ja haasteellisuus ja Kehittymisen tuki− Henkisten ja fyysisten työolojen johtamisindeksi: Työilmapiiri ja yhteistyö ja Työolot

Henkilöstön kehittäminen

Henkilöstön kehittämisessä uutena toimintatapana aloitettiin valtion vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelman mukaiset inhimillisen pääoman suunnitelmat. Inhimillisen pääoman suunnitelmat laadittiin erityisseurantaan nostettuihin hankkeisiin (puolustusvoimauudistus, logistiikkalaitos, kokonaisturvallisuus, kyberstrategia) sekä ns. viraston arjen toimintaan tulosohjauksen aika-taulussa. Työ jatkuu ja siinä edetään valtiovarainministeriön aikataulun ja ohjauksen mukaisesti.

Toimintavuonna järjestettiin esimiestehtävissä toimivien virkamiesten 360°-arviointi. Arvioitavana olleet esimiehet saivat kyselyn perusteella palautetta omasta johtamistoiminnastaan esimieheltään, kollegoiltaan ja alaisiltaan, jota he saivat verrata itsearvioonsa. Arviointi toteutettiin menetelmällä, jossa palaute annettiin nykytilan arviointina ja tavoitetilana. Tämän tarkoituksena on

saada johtamis- ja esimiestehtävissä toimiville suoraa palautetta ja suuntaviivoja oman toimintansa kehittämiseen. Esimies- ja johtamistoiminnan kehittämistä on tarkoitus jatkaa järjestämällä säännönmukaiset arvioinnit esimiestehtävissä toimiville ja lisäksi laajentaa arviointien tekemistä myös asiantuntija-, assistentti- ja muissa tehtävissä toimivien virkamiesten 270°-arviointiin ja palautteenantoon. Henkilöstön määrä ja rakenne sekä henkilöstökulut

Puolustusministeriön henkilötyövuosimäärä vuonna 2012 oli 139 HTV, jossa nousua edelliseen vuoteen oli 2 HTV. Henkilöstön määrä vuoden lopussa oli 150, jotka kaikki ovat virkasuhteisia. Henkilöstöstä naisia oli 71 ja miehiä 79 henkilöä. Naisten osuus henkilöstömäärästä kasvoi hieman edellisvuoden 45 prosentista 47 prosenttiin.

Vakinaisen henkilöstön osuus kasvoi jälleen edellisvuoden tapaan, ollen 87 %. Määräaikaisia oli 13 % koko henkilöstön määrästä, kun se kaksi vuotta sitten oli vielä 20 %. Määräaikaisiksi on tässä katsottu vain ns. oikeasti määräaikaiset palvelussuhteet eli sellaiset puolustusministeriön määräaikaisiin virkasuhteisiin nimitetyt, joilla ei ole puolustusministeriössä taustavirkaa, jotka eivät toimi harjoittelijoina tai jotka ovat nimitettyinä lain tai asetuksen perusteella määräajaksi virkoihin. Kyseisten määräaikaisten virkasuhteiden tavoitteellisessa vähentämisessä on onnistuttu

24

tarkastelemalla ministeriön pysyviksi muodostuneita tehtäviä ja vähentämällä harkinnanvaraisia virkavapauksia. Henkilöstörakenteen tunnusluvut vuosina 2008 – 2012

2008 2009 2010 2011 2012 Muutosedellisvuoteen

Henkilöstön lukumäärä 147 142 144 147 150 2,0 % - naiset 70 68 68 66 71 19,8 % - miehet 77 74 76 81 79 -12,4 %Henkilötyövuodet 141 136 135 137 139 1,5 %Henkilöstön keski-ikä (v) 45,6 45,0 47,0 46,1 46,0 -0,2 % - naiset 43,7 43,0 45,3 44,1 44,0 -0,2 % - miehet 46,9 47,0 48,7 48,0 48,0 0,0 %Vakinaisen henkilöstön määrä 127 118 110 121 130 7,4 % - naiset 58 53 56 58 62 6,8 % - miehet 69 65 54 63 68 8,0 %Määräaikaisen henkilöstön määrä 20 24 22 17 20 17,6 % - naiset 11 15 10 8 9 12,5 % - miehet 9 9 12 9 11 22,2 %Määräaikaisten henkilöiden osuus 15,7 % 20,3 % 20,0 % 14,0 % 13,3 % 15,3 % - naiset 19,0 % 28,3 % 17,9 % 13,8 % 12,7 % 4,7 % - miehet 13,0 % 13,8 % 22,2 % 14,3 % 13,9 % 25,2 %

Henkilötyövuoden (ml. henkilösivukulut) hinta jatkoi nousuaan. Kokonaistyövoimakustannusten nousu oli käyvin hinnoin 5,9 %, kun se edellisvuonna oli 6,1 %. Kustannusten nousua aiheuttivat virkaehtosopimusten mukaiset palkantarkistukset sekä tehtävien vaativuusluokkien noususta ja henkilökohtaisten palkanosien kasvusta johtuvat palkkaliukumat.

Henkilöstökustannukset vuosina 2008—2012

2008 2009 2010 2011 2012Muutosedellis-vuoteen

Henkilötyövuoden hinta 58 834 62 425 65 443 70 264 71 396 1,6 %Kokonaistyövoimakustannukset 8 381 000 8 789 294 9 191 347 9 754 103 10 334 470 5,9 %Henkilösivukulujen osuus (%) 16,3 16,1 15,3 15,4 16,0 3,9 %

Vuoden 2012 alusta astui voimaan organisaatiouudistus, jossa hallintoyksikköön sijoitettuja sektoreita siirrettiin ns. substanssiosastojen kokoonpanoon ja tutkimusyksikkö hallintopoliittisesta osastosta puolustuspoliittisen osaston osaksi. Organisaatiouudistuksen vaikutus ilmenee toimintayksiköiden henkilötyövuosimäärissä.Henkilötyövuodet toimintayksiköittäin vuosina 2008—2012

HA HO PO RO LA VI TPAK TA MTS KP + VSI0

5

10

15

20

25

30

35

40

45

50

43

2628

34

74 4

1

40

2426

31

74 4

1

38

21 22

27

107

53 2 1

38

22 2325

117 6

2 2 1.5

19 19

32

40

11

7 62 2 2

20082009201020112012

Henkilöstön ikärakenne vuosina 2009—2012

25

15-24 25-34 35-44 45-54 55-64 65-0

10

20

30

40

50

60

5

26

34

41

26

02

26

35

46

32

13

23

4045

33

22

22

38

48

36

1

2009201020112012

Työhyvinvointi

Työterveyshuollon toimintaa jatkettiin pääpiirteissään edellisten vuosien tapaan. Työterveyshuollon toimittajana jatkoi Diacor terveyspalvelut Oy, jonka kanssa tehtyä hyvää yhteistyötä vahvistettiin päivittämällä työterveyshuollon toimintasuunnitelma. Uutena lisäyksenä työterveyshuollon sopimukseen lisättiin ministeriön henkilöstön mahdollisuus saada lyhytkestoista psykoterapiaa tietyin edellytyksin.

Lisäksi toimintavuonna uudistettiin työsuojelun toimintaohjelma työpaikan turvallisuuden ja terveellisyyden edistämistä varten. Toimintaohjelmassa esitetään ministeriön työsuojelun tavoitteet, menettelytavat sekä vastuut ja toimivaltuudet.

Sairauspoissaolojen määrä (pv/hlö) väheni edellisvuoteen verrattuna 18 %. Ministeriön sairauspoissaolot (7,7 pv/htv) vähenivät selvästi alle valtionhallinnon keskiarvon (9,3 pv/htv). Sairauspoissaolojen pituus säilyi kuitenkin edellisvuoden tasolla ja se oli keskimäärin 4,8 työpäivää/ tapaus. Sairaustapauksista 74 % oli lyhyitä, 1-3 sairauspäivän mittaisia. 46,7 %:lla henkilöstöstä ei ollut sairauspoissaoloja lainkaan, joten ministeriön terveysprosentti nousi viime vuodesta.

Työkykyä ja työhyvinvointia kuvaavat tunnusluvut vuosina 2008—2012

2008 2009 2010 2011 2012Muutos

edellisvuoteen

Lähtövaihtuvuus (%) 4,8 2,4 6,6 3,4 -48,5 %Tulovaihtuvuus (%) 10,2 18,1 25,0 14,0 -44,0 %Sairauspoissaolot (pv/htv) 6,8 8,0 8,2 9,4 7,7 -18,1 %Työterveyspalvelut, netto (euroa/htv) 603,8 651,5 521,1 631,3 603,0 -4,5 %

Tasa-arvo

Puolustusministeriössä toimii kansliapäällikön johtama toiminnallinen tasa-arvotyöryhmä, jonka jäsenet ovat ministeriön eri osastoilta, erillisyksiköistä ja eri henkilöstöryhmistä. Työryhmässä on jäsenet myös puolustusvoimista ja Puolustushallinnon rakennuslaitoksesta. Työryhmä käsittelee asioita, jotka mm. liittyvät ministeriön henkilöstöpoliittiseen tasa-arvoon sekä yhdenvertaisuuteen sekä hallituksen tasa-arvo-ohjelmaan. Edellä kerrotun mukaisesti puolustusministeriössä miesten ja naisten työtyytyväisyyden välillä on selkeä ja tilastollisesti merkittävä ero (0,24). Miehet ovat naisia tyytyväisempiä lähes kaikilla työtyytyväisyyskyselyn osa-alueilla. Ministeriön henkilöstön eri ryhmien välillä ei tulisi olla suuria eroja ja tämän tilanteen korjaamiseen tulee kiinnittää erityistä huomiota jatkossa.

Kulttuuri- ja liikuntatoimen tuki

26

Ministeriö tuki henkilöstön omaehtoista kulttuuri- ja liikuntatoimintaa kulttuuri- ja liikuntasetelein. Lisäksi ministeriön sosiaali- ja virkistystoimikunta järjesti koko henkilöstölle tarkoitettua kulttuuri- ja liikuntatoimintaa, joita olivat mm. vuosipäiväjuhla, pikkujoulut, ministeriöiden yhteinen budjettiruuhi ja sotahistoriallinen opinto- ja kulttuurimatka. Yhteensä nämä tilaisuudet ovat kattaneet koko henkilöstön. Tämän ohella myös toimintayksiköt järjestivät erilaisia virkistys-, liikunta- ja työhyvinvointitilaisuuksia omassa keskuudessaan. Sosiaali- ja virkistystoimikunnan toimintaan ovat kuuluneet myös erilaiset liikunnalliset harrasteryhmät sekä erilaisia lajikokeiluja.

Osaaminen

Osaamisen kehittämiseen panostamista jatkettiin edellisvuosien tapaan. Koulutuskustannusten yksikköhinnan (euroa/htv) nousu johtuu muutamasta strategisen tason koulutusohjelmista, joihin ministeriön henkilöstöä lähetettiin.

Osaamisen kehittämisen tunnusluvut vuosina 2008—2012

2008 2009 2010 2011 2012Muutos

edellisvuoteen

Henkilöstökoulutuspäivät yhteensä 420 447 428 520 508 21,5 %Koulutukseen osallistuneet 148 117 118 130 105 10,2 %Henkilöstökoulutus (pv/htv) 3,0 3,3 3,1 3,8 3,5 -7,9 %Henkilöstökoulutus (euroa/htv) 1 180 984 748 650 1 003 54,3 %Koulutustasoindeksi 5,8 5,9 5,9 6,0 6,0 0,0 % - naiset 5,5 5,4 5,5 5,5 5,5 0,0 % - miehet 6,2 6,5 6,3 6,5 6,5 0,0 %

1.6 Tilinpäätösanalyysi1.6.1 Rahoituksen rakenne

Määrärahaa käytettävissä vuosina 2010 - 2012 (1 000 €)Momentti 2010 2011 201227.01.01. Puolustusministeriön toimintamenot 20 163 20 938 20 87427.01.23. Julkisen hallinnon verkkoturvallisuuden edistäminen 87 749 13 020 14127.01.29. Puolustusministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot 9 000 12 700 9 00027.01.88. Osakehankinnat 1 60027.10.01. Puolustusvoimien toimintamenot 1 245 6 00027.10.50. Maanpuolustusjärjestöjen toiminnan tukeminen 2 296 2 291 2 02828.60.01. EU:n kansallisten asiantuntijoiden palkkamenot 5328.92.22. (28.60.20.) Euroopan unionin osallistuminen matkakustannusten korvauksiin

49 49

Yhteensä 119 257 50 194 39 696

Kertomusvuonna puolustusministeriöllä oli käytettävissä yhteensä 39,7 milj. euroa. Puolustus-ministeriön toimintamenojen kattamiseksi oli käytettävissä yhteensä 20,9 milj. euroa. Arvonlisä-veromenoihin myönnetystä määrärahasta 7,0 milj. euroa oli tarkoitettu TUVE –hankkeen arvonlisäveromenojen kattamiseen muiden hallinnonalojen kirjanpitoyksikköjen osalta. Siirtomenoihin myönnettyä määrärahaa oli yhteensä 2 milj. euroa. Puolustusvoimien toimintamenot määrärahalla on rahoitettu puolustusvoimien ravitsemispalvelujen yhtiöittämisestä aiheutuvia menoja.

1.6.2 Talousarvion toteutuminen

TULOTTalousarvioarviossa ja lisätalousarvioissa arvioitu tulokertymä 0,781 milj. euroa ylittyi 0,131 milj. eurolla, mikä aiheutui Foreign Military Sales (FMS)-maksujärjestelyjen mukaisista palautuksista ja USD:n valuuttakurssin vahventumisesta.

MENOTPuolustusministeriöllä oli kertomusvuonna käytettävissä määrärahaa kaikkiaan 39,7 milj. euroa, mikä on 10,5 milj. euroa vähemmän kuin vuonna 2011. Määrärahan pieneneminen aiheutuu

27

pääosin momentille 27.01.23. (Julkisen hallinnon verkkoturvallisuuden edistäminen) myönnetyn määrärahan pienenemisestä edellisvuodesta. Puolustusministeriölle momentille 27.01.29 (Puolustus-ministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot) myönnettyyn määrärahaan sisältyy 7,0 milj. euroa TUVE -hankkeeseen liittyviä arvonlisäveromenoja, jotka eivät näy muiden hallinnonalojen kirjan-pitoyksiköiden osalta puolustusministeriön tilinpäätöksessä.

Käytettävissä olleesta määrärahasta 2,14 milj. euroa oli edelliseltä vuodelta siirrettyjä määrä-rahoja, joista pääosa oli ministeriön toimintamenomäärärahaa. Vuodelle 2013 siirtyi yhteensä 1,43 milj. euroa, josta pääosa 1,25 milj. euroa oli ministeriön toimintamenomäärärahaa.

Siirtomenoihin oli vuonna 2012 käytettävissä määrärahaa yhteensä 2,03 milj. euroa maanpuolustusjärjestöjen toiminnan tukemiseen.

1.6.3 Tuotto- ja kululaskelma

Puolustusministeriön tuottoja kululaskelma osoittaa kulujäämää 27,92 milj. euroa. Kulujäämä kasvoi edellisvuodesta 3,82 milj. euroa.

TUOTOTToiminnan tuottoja kertyi yhteensä 0,881 milj. euroa, josta maksullisen toiminnan tuotot olivat 0,038 milj. euroa ja muut toiminnat tuotot yhteensä 0,843 milj. euroa. Edelliseen vuoteen verrattuna tuotot kasvoivat 0,752 milj. euroa, joka aiheutui FMS – maksujärjestelyjen mukaisista palautuksista.

Rahoitustuottoja oli yhteensä 0,04 milj. euroa, ja ne kertyivät FMS –menettelyn mukaisista maksujärjestelyistä kertyneistä korkotuotoista. Pieneneminen edellisen vuoden rahoitustuottoihin 0,02 milj. euroa johtui em. korkotuottojen vähentymisestä.

KULUTToiminnan kulut olivat yhteensä 25,84 milj. euroa. Toiminnan kulut sisältävät puolustusvoimien ravitsemispalvelujen yhtiöittämiseen liittyvät lisäeläkevakuutusmaksut 5,82 milj. euroa. Toiminnan kuluista suurin erä olivat henkilöstökulut 10,52 milj. euroa (ilman em. lisäeläkevakuutusmaksua) ja siinä oli kasvua edellisvuoteen 6,1 %.

Aineiden, tarvikkeiden ja tavaroiden ostot olivat 0,847 milj. euroa ja ne pienenivät edellisvuoteen verrattuna 0,043 milj. euroa.

Vuokrat olivat 2,09 milj. euroa ja ne vähentyivät edelliseen vuoteen verrattuna 0,06 milj. euroa.

Palvelujen ostot olivat 4,74 milj. euroa ja ne vähentyivät edellisestä vuodesta 1,39 milj. euroa (22,7 %), mikä aiheutui siitä, että vuonna 2011 palvelujen ostoihin sisältyi 1,22 milj. euroa puolustusvoimien ravitsemispalvelujen yhtiöittämiseen liittyneitä tietohallinnon ja asiantuntijapalvelujen hankintoja.

Toiminnan muut kulut olivat yhteensä 1,76 milj. euroa ja ne kasvoivat edelliseen vuoteen verrattuna 0,21 milj. euroa (13,3 %), mikä aiheutui lähinnä matkustuspalvelujen lisääntymisestä. Toiminnan muiden kulujen suurimmat kuluerät olivat matkamenot 1,07 milj. euroa ja jäsenmaksut ulkomaille 0,63 milj. euroa.

Siirtotalouden kulut olivat 2,03 milj. euroa ja ne olivat kokonaisuudessaan maanpuolustusjärjestöjen toiminnan tukemiseen myönnettyjä avustuksia.

Puolustusministeriö tuotantotekijöiden hankintamenoista maksama arvonlisävero oli 0,97 milj. euroa, jossa oli vähennystä edellisvuoteen verrattuna 26,6 %.

1.6.4 Tase

Puolustusministeriön taseen loppusumma oli 1,23 milj. euroa, joka oli 0,91 milj. euroa enemmän kuin edellisenä vuotena.

28

VASTAAVAATaseen vastaavissa muutos kohdistui lyhytaikaisiin saamisiin ja rahoihin, pankkisaamisiin ja muihin rahoitusvaroihin.

Käyttöomaisuuden ja muiden pitkäaikaisten sijoitusten arvo laski 0,02 milj. euroa. Käyttöomaisuusarvopapereihin on kirjattu puolustusministeriön Veritas Vahinkovakuutus ja Aktia Oyj:n sulautumisen yhteydessä saamat Aktia Oyj:n A –osakkeet yhteensä 0,04 milj. euroa.

Lyhytaikaiset saamiset olivat yhteensä 0,15 milj. euroa, lisäystä edellisvuoteen oli 0,11 milj. euroa, joka aiheutui pääosin siirtosaamisten kasvusta.

Rahat, pankkisaamiset ja muut rahoitusvarat kasvoivat 0,81 milj. euroa, johtuen puolustusministeriön USD –määräisellä valuuttatilillä olevien varojen kasvusta edellisvuodesta.

VASTATTAVAA Pääoman siirrot olivat nettomääräisesti 30,0 milj. euroa, josta 31,94 milj. euroa oli siirtoja valtion yleiseltä maksuliikemenotililtä ja 0,34 milj. euroa siirtoja valtion yleiselle maksuliiketulotilille sekä 1,6 milj. euroa hallinnan siirtoja.

Rahastojen pääomat vähentyivät edellisvuodesta 0,06 milj. euroa ja olivat yhteensä 0,17 milj. euroa. Ne muodostuivat puolustusministeriön lahjoitusvaroista 0,117 milj. euroa ja rauhanturvatoiminnan messilahjoitusvaroista 0,056 milj. euroa.

Lyhytaikainen vieras pääoma vähentyi 1,11 milj. euroa vuodesta 2011 ollen yhteensä 3,34 milj. euroa. Ostovelat olivat yhteensä 0,84 milj. euroa, jossa oli vähennystä edellisvuoteen 0,67 milj. euroa. Tilivirastojen väliset tilitykset ja edelleen tilitettävät erät olivat yhteensä 0,42 milj. euroa. Edelleen tilitettävät erät ovat vuoden 2012 joulukuun työnantajasuorituksia ja eläkemaksuja. Siirtovelat olivat 2,07 milj. euroa, jossa oli vähennystä edellisvuoteen 0,46 milj. euroa. Lomapalkkavelka kasvoi 0,18 milj. euroa ja sen määrä oli vuoden lopussa yhteensä 1,996 milj. euroa.

1.7 Sisäisen valvonnan arviointi- ja vahvistuslausuma

Sisäisen valvonnan arviointi- ja vahvistuslausuma on johdon kannanotto sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan tilasta. Lausuman perustana on hyödynnetty valtionhallinnon sisäisen valvonnan arviointikehikkoa. Lausuman sisältö on käsitelty ministeriön kansliapäällikön johtoryhmässä.

LAUSUMA

Puolustusministeriön lausuma perustuu ministeriön kaikkien osastojen ja erillisyksiköiden antamiin arviointi- ja vahvistuslausumiin.

Lausumaa annettaessa on käytetty hyväksi myös– tarkastusyksikön tarkastushavaintoja– Valtiontalouden tarkastusviraston havaintoja sekä edellisvuosien havaintoja arviointi- ja vahvistuslausumasta

Puolustusministeriön sisäinen valvonta ja riskienhallinta täyttävät talousarvioasetuksen 69 §:n vaatimukset. Arvioiden mukaan sisäisessä valvonnassa on joitakin alueita ja prosesseja, jotka vaativat toiminnan systemaattisempaa ja kokonaisvaltaisempaa kehittämistä. Kokonaisvaltainen riskienhallinnan kehittämisen vakiinnuttamista on jatkettu ministeriössä. Ministeriön yleinen tietämys toiminnan riskeistä ja niiden hallinnasta on parantunut. Asia on mukana suurimpien hankkeiden, erityisesti puolustusvoimauudistuksen ohjauksessa.

Tarkastelu arviointikehikon avulla

29

Seuraavassa on eritelty arviointikehikon avulla sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan tilaa puolustusministeriössä ja sen kehittämisen tarpeita ja kohteita:

(Numeerinen osastojen ja erillisyksiköiden vastausten keskiarvon arviointiasteikko: heikosti 1, kohtuullisesti 2, melko hyvin 3, hyvin ja järjestelmällisesti 4). Suluissa edellisen vuoden numeerinen arvo.

Sisäinen toimintaympäristö ja toimintarakenteet

Ministeriön toimintakulttuuri on kehittynyt edelleen suoritettujen työtyytyväisyyskyselyiden perusteella. Toimintakulttuuri on vakiintunut edellisvuosista, jolloin tapahtui monia muutoksia johdossa ja johtamisessa. Ministeriön resurssit ovat olleet riittävät. Resursoinnissa on varauduttu tulevien vuosien supistuviin voimavaroihin. Erittäin tärkeänä pidetään, että ministeriössä on osaava henkilöstö, jota voidaan kohdentaa kulloinkin tärkeimpiin tehtäviin, eikä jouduta tarpeettomasti käyttämään ministeriön ulkopuolista osaamista.

Yleisarvio ministeriön toimintakulttuurista 2,9 (2,7)

Tavoitteiden asettaminen

Toiminnan ja talouden suunnittelu on kehittynyt konsernitoimintojen vakiintumisen myötä. Uudet työkalut ja controller- toiminnon käynnistyminen ovat parantaneet tilannetta. Suurimpana haasteena on edelleen käytäntöön sidottujen tulostavoitteiden ja mittarien laatiminen.

Yleisarvio toiminnan suunnittelusta ja tavoitteiden asettamisesta 2,7 (3,0)

Riskien tunnistaminen, arviointi ja hallinta

Riskienhallinnan kehittämisen on tunnistettu olevan yksi ministeriön painopisteistä. Puutteita nähdään riskien tunnistamisessa, dokumentoinnissa ja hallinnan menettelytapojen osaamisessa. Riskienhallinnan kehittämiseksi on käynnistetty pilotti. Pilotin tulosten pohjalta on tarkoitus aloittaa systemaattinen riskienhallinta 2014.

Yleisarvio riskienhallinnasta 1,7 (1,9)

Kontrollit (valvontatoimenpiteet)

Tukiprosessien kontrollien on arvioitu toimivan hyvin. Hankehallinnassa ja yli yksikkö-/ organisaatiorajojen menevässä toiminnassa kontrollit eivät kaikilta osin toimi. Tukiprosessien kontrollien suunnittelu ja toteutus on hoidettu järjestelmällisesti. Viraston toimintaprosessit on kuvattu, mutta niiden toimivuuden valvonta ja kehittäminen eivät ole jalkautuneet prosessivastuussa olevien arkeen. Virastolla ei ole valtuuksia eikä valtuuskirjanpitoa.

Havaintoja tukevat myös ministeriön sisäisen tarkastuksen havainnot. Tarkastusten perusteella tulee kehittää erityisesti asiakirjojen arkistointia. Työajan kohdentaminen toiminnoille on ollut käytössä koko tarkasteluvuonna. Analysointia helpottaisi koko valtionhallinnon raportointivälineiden käyttöönoton nopeampi eteneminen.

Yleisarvio kontrollien toteutumisesta 3,1 (2,5)

Tiedonkulku ja informaation käytettävyys

Ministeriön viestinnässä on tarkasteluvuonna kiinnitetty erityistä huomiota hallinnonalan viestinnän yhteensovittamiseen ja viestintäyhteyksien tiivistämiseen. Puolustusvoimauudistuksen käynnistäminen oli tässä suhteessa merkittävä. Tällöin todettiin, että julkisuusriskien määrittely on olennainen osa puolustushallinnon yhteistä viestintää. Ministeriön ja puolustusvoimien sähköinen tiedonvaihto toimii, mutta tietojen hakemisessa on hankaluuksia, jotka johtuvat erillisistä sähköposteista, arkistoista ja intranet-järjestelmistä.

30

Ministeriössä oleva tieto on yleensä löydettävissä ja saatavilla. Sisäisessä tiedonkulussa hyödynnetään eri johtoryhmiä, osastojen ja yksiköiden viikkokokouksia, henkilöstöinfoja, ja sisäistä sähköpostia ja intranettia.

Ulkoinen tiedonkulku toimii vakiintuneen käytännön mukaisesti hyvin.

Yleisarvio ministeriön tiedonkulusta 2,8 (2,4)

Seuranta

Jatkuva seuranta antaa melko hyvin johdon tarvitseman tiedon. Systemaattisen riskienhallinnan kehittyminen parantaa poikkeamien seurantaa ja sisäistä arviointia. Ulkoisten tahojen arviointien tulokset käsitellään virastossa asiaan kuuluvasti.

Yleisarvio seurannasta 2,3 (2,0)

YLEISARVIO MINISTERIÖN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN TOIMIVUUDESTA 2,3 (2,4)

Ministeriön sisäisen toiminnan rakenteet ja menettelytavat tukevat johdolle kuuluvaa vastuuta sisäisestä valvonnasta. Käynnistynyt riskienhallinnan kehittäminen on paljastanut toiminnassa olevia puutteita ja on voitu käynnistää kehittämistoimintaa keskeisillä alueilla. Systemaattisen ja kaikkiin toimintoihin ulottuvan riskien tunnistamisen, arvioinnin ja hallinnan johtamisen voidaan arvioida toteutuvan vasta lähivuosina.

1.8 Yhteenveto havaituista väärinkäytöksistä

Puolustusministeriön kirjanpitoyksikössä ei ole kertomusvuonna havaittu valtion tai sen vastuulla oleviin varoihin liittyviä väärinkäytöksiä tai rikoksia. Käynnissä ei ole myöskään esitutkintoja tai oikeudenkäyntejä eikä muita väärinkäytösten tai rikosten johdosta käynnistettyjä toimenpiteitä.

Puolustusministeriön kirjanpitoyksikössä ei ole tehty valtion tukiin tai rahoitukseen liittyviä takaisinperintäpäätöksiä.

31

2. TALOUSARVION TOTEUTUMALASKELMA

Osaston, momentin ja tilijaottelun numero ja nimi

Tilinpäätös2011

Talousarvio2012

(TA + LTA:t)

Tilinpäätös2012

VertailuTilinpäätös -Talousarvio

Toteutuma%

12. Sekalaiset tulot 182 367,37 781 000 911 604,26 130 604,26 117 %12.27.99 Puolustusministeriön hallinnonalan muut tulot 182 367,37 781 000 911 604,26 130 604,26 117 %13. Korkotulot, osakkeiden myyntitulot ja 1 586,10 1 586 1 586,10 0,00 100 %

voiton tuloutukset13.03.01 Osinkotulot ja osakkeiden myyntitulot 1 586,10 1 586 1 586,10 0,00 100 %

13.03.01.1 Osinkotulot, pääomanpalautukset ja osakkeiden nettomyyntitulot 1 586,10 1 586 1 586,10 0,00 100 %

Tuloarviotilit yhteensä 183 953,47 782 586 913 190,36 130 604,26 117 %Pääluokan, momentin ja tilijaottelun numero, nimi ja määrärahalaji

Tilinpäätös2011

Talousarvio2012

(TA + LTA:t)

Talousarvion 2012 määrärahojen Tilinpäätös2012

VertailuTalousarvio -

Tilinpäätös

Siirtomäärärahoja koskevat täydentävät tiedot

käyttövuonna 2012

siirtoseuraavalle

vuodelle

Edellisiltävuosilta

siirtyneet

Käytettävissävuonna 2012

Käyttövuonna 2012

(pl. peruutukset)

Siirrettyseuraavalle

vuodelle

27. Puolustusministeriön hallinnonala 23 767 598,29 37 501 000 28 043 995,45 1 430 249,64 29 474 245,09 8 026 754,91 2 141 847,15 28 614 847,15 27 184 597,51 1 430 249,6427.01.01. Puolustusministeriön toimintamenot

(siirtomääräraha 2v) 18 906 000,00 18 873 000 17 622 314,36 1 250 685,64 18 873 000,00 0,00 2 000 552,09 20 873 552,09 19 622 866,45 1 250 685,6427.01.23. Julkisen hallinnon verkkoturvallisuudenedistäminen (siirtomääräraha 3 v) 0 0,00 0,00 0,00 140 813,56 140 813,56 140 813,56 0,0027.01.29. Puolustusministeriön hallinnonalan arvonlisävero-

menot (arviomääräraha) 1 325 598,29 9 000 000 973 245,09 973 245,09 8 026 754,9127.01.88 Osakehankinnat (siirtomääräraha 3 v) 1 600 000 1 600 000,00 0,00 1 600 000,00 0,00 0,00 1 600 000,00 1 600 000,00 0,0027.10.01. Puolustusvoimien toimintamenot

(siirtomääräraha 2 v) 1 245 000,00 6 000 000 5 820 436,00 179 564,00 6 000 000,00 0,00 481,50 6 000 481,50 5 820 917,50 179 564,00

27.10.01.5. Puolustusvoimien ravitsemispalveluiden yhtiöittämiseen liittyvistä lisäeläkevakuutusmaksuista puolustusvoimille aiheutuviin menoihin (EK) (enintään) 0,00 6 000 000 5 820 436,00 179 564,00 6 000 000,00 0,00 0,00 6 000 000,00 5 820 436,00 179 564,0027.10.01.9. Muut toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 1 245 000,00 481,50 481,50 481,50 0,00

27.10.50. Maanpuolustusjärjestöjen toiminnan tukeminen

(kiinteä määräraha) 2 291 000,00 2 028 000 2 028 000,00 2 028 000,00 0,00

28. Valtiovarainministeriön hallinnonala

0,00 52 768 52 768,00 0,00 52 768,00 0,00 0,00 52 768,00 52 768,00 0,00

28.60.01 Euroopan unionin kansallisten asiantuntijoiden palkkamenot (siirtomääräraha 2 v)

52 768 52 768,00 0,00 52 768,00 0,00 52 768,00 52 768,00 0,00

Määrärahatilit yhteensä 23 767 598,29 37 553 768 28 096 763,45 1 430 249,64 29 527 013,09 8 026 754,91 2 141 847,15 28 667 615,15 27 237 365,51 1 430 249,64

32

3. TUOTTO- JA KULULASKELMA

1.1.2012 - 31.12.2012 1.1.2011 - 31.12.2011

TOIMINNAN TUOTOTMaksullisen toiminnan tuotot 37 575,85 48 198,69Muut toiminnan tuotot 842 969,13 880 544,98 80 505,58 128 704,27

TOIMINNAN KULUTAineet, tarvikkeet ja tavarat

Ostot tilikauden aikana 847 870,20 890 552,99Henkilöstökulut 16 341 082,39 9 916 496,46Vuokrat 2 085 288,16 2 145 643,75Palvelujen ostot 4 742 002,47 6 136 329,00Muut kulut 1 762 234,61 1 554 855,29Poistot 28 288,40 26 840,95Sisäiset kulut 31 208,00 -25 837 974,23 82,18 -20 670 800,62

JÄÄMÄ I -24 957 429,25 -20 542 096,35

RAHOITUSTUOTOT JA -KULUTRahoitustuotot 40 062,37 61 790,37Rahoituskulut -1 000,12 39 062,25 -416,64 61 373,73

SATUNNAISET TUOTOT JA KULUTSatunnaiset tuototSatunnaiset kulut 0,00 0,00

JÄÄMÄ II -24 918 367,00 -20 480 722,62

SIIRTOTALOUDEN TUOTOT JA KULUT

KulutSiirtotalouden kulut voittoa tavoittelemattomilleyhteisöille 2 028 000,00 -2 028 000,00 2 291 000,00 -2 291 000,00

JÄÄMÄ III -26 946 367,00 -22 771 722,62

TUOTOT VEROISTA JA PAKOLLISISTA MAKSUISTA

Suoritetut arvonlisäverot -973 245,09 -973 245,09 -1 325 598,29 -1 325 598,29

TILIKAUDEN TUOTTO-/KULUJÄÄMÄ -27 919 612,09 -24 097 320,91

33

4. TASE

31.12.2012 31.12.2011VASTAAVAA

KÄYTTÖOMAISUUS JA MUUT PITKÄ-AIKAISET SIJOITUKSET

AINEETTOMAT HYÖDYKKEETAineettomat oikeudet 12 870,20 12 870,20 16 156,17 16 156,17

AINEELLISET HYÖDYKKEETKoneet ja laitteet 12 813,64 4 213,55Kalusteet 55 286,06 78 619,58Muut aineelliset hyödykkeet 6 576,14 74 675,84 6 576,14 89 409,27

KÄYTTÖOMAISUUSARVOPAPERIT JA MUUT PITKÄAIKAISET SIJOITUKSET

Käyttöomaisuusarvopaperit 39 652,50 39 652,50 39 652,50 39 652,50

KÄYTTÖOMAISUUS JA MUUT PITKÄ-AIKAISET SIJOITUKSET YHTEENSÄ 127 198,54 145 217,94

VAIHTO- JA RAHOITUSOMAISUUS

LYHYTAIKAISET SAAMISETMyyntisaamiset 37 893,53 16 536,36Siirtosaamiset 103 758,81 9 554,42Ennakkomaksut 8 034,31 149 686,65 12 345,36 38 436,14

RAHAT, PANKKISAAMISET JA MUUT RAHOITUSVARAT

Muut pankkitilit 834 996,11 1 332,84Valtion yleiset tulo- ja menotilit 0,00 0,00Muut rahat ja pankkisaamiset 117 342,19 952 338,30 139 090,10 140 422,94

VAIHTO- JA RAHOITUSOMAISUUS YHTEENSÄ 1 102 024,95 178 859,08

VASTAAVAA YHTEENSÄ 1 229 223,49 324 077,02

34

31.12.2012 31.12.2011

VASTATTAVAA

OMA PÄÄOMA

VALTION PÄÄOMAValtion pääoma 1.1.1998 1 816 746 539,78 1 816 746 539,78Edellisten tilikausien pääoman muutos -1 821 109 215,55 -1 819 098 157,03Pääoman siirrot 30 002 207,00 22 086 262,39Tilikauden tuotto-/kulujäämä -27 919 612,09 -2 280 080,86 -24 097 320,91 -4 362 675,77

RAHASTOJEN PÄÄOMATMuut valtion rahastot ja lahjoitetut varat 173 353,30 173 353,30 236 551,77 236 551,77

VIERAS PÄÄOMA

LYHYTAIKAINENOstovelat 842 199,70 1 513 297,91Tilivirastojen väliset tilitykset 245 393,30 236 961,20Edelleen tilitettävät erät 173 709,13 165 306,61Siirtovelat 2 074 648,92 3 335 951,05 2 534 635,30 4 450 201,02

VIERAS PÄÄOMA YHTEENSÄ 3 335 951,05 4 450 201,02

VASTATTAVAA YHTEENSÄ 1 229 223,49 324 077,02

35

5. LIITETIEDOT

Liite 1: Selvitys tilinpäätöksen laatimisperiaatteista ja vertailtavuudesta

1. Budjettia koskevat muutokset ja muutosten vaikutukset talousarvion toteutumalaskelmaan, tuottoja kululaskelmaan ja taseeseen sekä niiden vertailtavuuteen

Vuoden 2012 II LTA:ssa lisättiin momentille 27.01.01. Puolustusministeriön toimintamenot 195 000 euroa. Määrärahan muutoksessa on otettu huomioon lisäyksenä 204 000 euroa palkkausten tarkistuksiin ja vähennyksenä 9 000 euroa julkisen hallinnon atk-menosäästön johdosta.

2. Valuuttakurssi, jota on käytetty muutettaessa ulkomaanrahan määräiset saamiset ja velat sekä muut sitoumukset suomen rahaksi.

Valuutta Kurssi 31.12.2012 USD 1,3235

3. Tilinpäätöstä laadittaessa noudatetut arvostus- ja jaksotusperiaatteet ja –menetelmät sekä niissä tapahtuneiden muutosten vaikutukset tilikauden tuottoja kulujäämien sekä taseessa ilmoitettavien erien muodostumiseen.

Puolustusministeriön tilinpäätös on laadittu noudattaen talousarviolakia ja –asetusta sekä valtiovarainministeriön ja valtiokonttorin määräyksiä ja ohjeita.

4. Aikaisempiin vuosiin kohdistuvat tuotot ja kulut, talousarviotulot ja –menot sekä virheiden korjaukset, jos ne eivät ole merkitykseltään vähäisiä

Puolustusministeriöllä ei ole ilmoitettavia tietoja

5. Selvitys edellistä vuotta koskevista tiedoista, jos ne eivät ole vertailukelpoisia tilinpäätösvuoden tietojen kanssa.

Vuoden 2011 tilinpäätöksessä on talousarviotilille 12.27.99. Puolustusministeriön hallinnonalan tulot kirjattu päättyneiden puolustusmateriaalihankintoihin liittyvien Letter of Assist (LoA) –tapausten FMS –menettelyn mukaisista maksujärjestelyistä ylijääneiden varojen palautuksia yhteensä 72 334,98 euroa sekä em. menettelyn mukaisista maksujärjestelyistä johtuvia korkotuloja yhteensä 62 295,15 euroa. Vuonna 2012 vastaavat summat olivat ylijääneiden varojen palautukset 834 996,11 euroa sekä korkotulot 38 401,75 euroa.

6. Selvitys tilinpäätösvuoden jälkeisistä olennaisista tapahtumista siltä osin kuin niitä ei ilmoiteta toimintakertomuksessa

Puolustusministeriöllä ei ole ilmoitettavia tietoja

36

Liite 2: Nettoutetut tulot ja menot

Puolustusministeriön tilinpäätöksen liite 2: Nettoutetut tulot ja menotMomentin numero ja nimi Tilinpäätös

2011Talousarvio

2012(TA + LTA:t)

Tilinpäätös2012

VertailuTilinpäätös

-Talousarvio

Toteutuma%

13.03.01 Bruttotulot 1 586,10 1 586 1 586,10 0,00 100,00 %

Osinkotulot, pääomanpalautukset ja osakkeiden nettomyyntitulot Bruttomenot 0,00 0 0,00 0,00

Nettotulot 1 586,10 1 586 1 586,10 0,00 100,00 %

Momentin numero ja nimiTilinpäätös2011

Talousarvio2012(TA + LTA:t)

Talousarvion 2012 määrärahojen

Tilinpäätös2012

VertailuTalousarvio -Tilinpäätös Siirtomäärärahoja koskevat täydentävät tiedot

käyttövuonna 2012

siirtoseuraavallevuodelle

Edellisiltävuosiltasiirtyneet

Käytettävissävuonna 2012

Käyttövuonna 2012(pl. peruutukset)

Siirrettyseuraavallevuodelle

Momentti

27.10.01 Bruttomenot 0,00 5 820 436,00 6 000 000,00 5 820 917,50Puolustusvoimien toimintamenot (nettob) (siirtomääräraha 2 v) Bruttotulot 0,00 0,00 0,00 0,00

Nettomenot 1 245 000,00 6 000 000 5 820 436,00 179 564,00 6 000 000,00 0,00 481,50 6 000 481,50 5 820 917,50 179 564,00

* Tässä saa esittää talousarvion mukaiset bruttotulot ja -menot.

Liite 3: Arviomäärärahojen ylitykset

Puolustusministeriön kirjanpitoyksiköllä ei ole ollut arviomäärärahojen ylityksiä.

Liite 4: Peruutetut siirretyt määrärahat

Puolustusministeriön kirjanpitoyksiköllä ei ole ollut peruutettuja siirrettyjä määrärahoja

Liite 5: Henkilöstökulujen erittely

2012 2011Henkilöstökulut 8 689 442,92 8 248 554,66 Palkat ja palkkiot 8 551 372,10 8 108 630,20 Tulosperusteiset erät - - Lomapalkkavelan muutos 138 070,82 139 924,46

Henkilöstösivukulut 7 651 639,47 1 667 941,80 Eläkekulut 7 327 195,34 1 389 946,19 Muut henkilösivukulut 324 444,13 277 995,61Yhteensä 16 341 082,39 9 916 496,46

Johdon palkat ja palkkiot, josta 934 167,49 919 123,26 - tulosperusteiset erät - -Luontoisedut ja muut taloudelliset etuudet 5 020,00 4 691,33 Johto 1 900,00 1 991,33 Muu henkilöstö 3 120,00 2 700,00

Henkilösivukulujen eläkekuluihin sisältyy 5 820 436,00 euroa puolustusvoimienravitsemispalvelujen yhtiöittämiseen liittyviä lisäeläkevakuutusmaksukuluja.

37

Liite 6: Suunnitelman mukaisten poistojen perusteet ja niiden muutokset

Omaisuusryhmä Poisto-menetelmä

Poistoaikavuotta

Vuotuinenpoisto % 1)

Jäännösarvo€ tai %

11. Aineettomat hyödykkeet1110 Perustamis- ja järjestelymenot Tasapoisto 5 20 0111 Tutkimus- ja kehittämismenot Tasapoisto 5 20 01120 Ostetut atk-ohjelmistot Tasapoisto 5 20 01121 Patenttioikeudet Tasapoisto 10 10 01122 Tekijän oikeudet Tasapoisto 10 10 01123 Liittymismaksut Tasapoisto 10 10 01129 Muut aineettomat oikeudet Tasapoisto 10 10 01140 Itse valmistetut ja teetetyt atk-ohjelmat Tasapoisto 5 20 01149 Muut pitkävaikutteiset menot Tasapoisto 5 20 01191 Keskeneräiset aineettomat käyttöomaisuushankinnat Ei poistoaikaa

12. Aineelliset hyödykkeet Tasapoisto1250 Autot ja muut maakuljetusvälineet Tasapoisto 5 20 01253 Raskaat työkoneet Tasapoisto 15 6,7 01254 Kevyet työkoneet Tasapoisto 10 10 01255 Atk-laitteet ja niiden oheislaitteet Tasapoisto 5 20 01256 Toimistokoneet ja -laitteet Tasapoisto 5 20 01258 Audiovisuaaliset koneet ja laitteet Tasapoisto 5 20 01259 Laboratoriolaitteet ja -kalusteet Tasapoisto 10 10 01269 Muut koneet ja laitteet Tasapoisto 10 10 01270 Asuinhuoneisto- ja toimistokalusteet Tasapoisto 10 10 01279 Muut kalusteet Tasapoisto 10 10 01280 Taide-esineet Ei poistoaikaa1289 Muut aineelliset hyödykkeet Tasapoisto 10 10 0

1299 Muut keskeneräiset aineelliset käyttöomaisuushankinnat Ei poistoaikaa

13. Käyttöomaisuusarvopaperit ja muut pitkäaikaiset sijoitukset130 Muut käyttöomaisuusarvopaperit Ei poistoaikaa1301 Muut osakkeet Ei poistoaikaa1303 Muut osuudet Ei poistoaikaa

Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu puolustusministeriössä yhdenmukaisin periaattein kansallis- ja käyttöomaisuushyödykkeiden taloudellisen pitoajan mukaisina poistoina alkuperäisestä hankintamenosta.

38

Liite 7: Kansallis- ja käyttöomaisuuden sekä muiden pitkävaikutteisten menojen poistot

Aineettomat hyödykkeet

Aineelliset hyödykkeet Käyttöomaisuusarvopaperit ja muut pitkäaikaiset

sijoitukset

Yhteensä

112 125-126 127 128 130

Aineettomat oikeudet

Koneet ja laitteet Kalusteet

Muut aineelliset hyödykkeet

Käyttöomaisuusarvopaperit

Hankintameno 1.1.2012 16 430,00 13 444,40 238 202,58 6 576,14 39 652,50 314 305,62Lisäykset 0,00 10 269,00 0,00 0,00 0,00 10 269,00Vähennykset 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00Hankintameno 31.12.2012 16 430,00 23 713,40 238 202,58 6 576,14 39 652,50 324 574,62Kertyneet poistot 1.1.2012 273,83 9 230,85 159 583,00 0,00 0,00 169 087,68Vähennysten kertyneet poistot 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00Tilikauden suunnitelman mukaiset poistot 3 285,97 1 668,91 23 333,52 0,00 0,00 28 288,40Tilikauden suunnitelmasta poikkeavat poistot 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00Tilikauden arvonalennukset 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00Kertyneet poistot 31.12.2012 3 559,80 10 899,76 182 916,52 0,00 0,00 197 376,08Arvonkorotukset 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00Kirjanpitoarvo 31.12.2012 12 870,20 12 813,64 55 286,06 6 576,14 39 652,50 127 198,54

Liite 8 Rahoitustuotot ja –kulut

Rahoitustuotot Muutos2012 2011 2012 - 2011

Korot euromääräisistä saamisista 74,52 0,00 74,52Korot valuuttamääräisistä saamisista 38 401,75 62 295,15 -23 893,40Emissio-, pääoma- ja kurssierot saamisista 0,00 -2 090,88 2 090,88Osingot 1 586,10 1 586,10 0,00Liikelaitosten voiton tuloutukset 0,00 0,00 0,00Muut rahoitustuotot 0,00 0,00 0,00Rahoitustuotot yhteensä 40 062,37 61 790,37 -21 728,00

Rahoituskulut Muutos2012 2011 2012 - 2011

Korot euromääräisistä veloista 1 000,12 182,95 817,17Korot valuuttamääräisistä veloista 0,00 0,00 0,00Emissio-, pääoma- ja kurssierot veloista 0,00 0,00 0,00

SWAP-maksut veloista 0,00 0,00 0,00

Sijoitusten ja lainasaamisten tileistäpoistot 0,00 0,00 0,00

Muut rahoituskulut 0,00 233,69 -233,69Rahoituskulut yhteensä 1 000,12 416,64 583,48

Netto 39 062,25 61 373,73 -22 311,48

Liite 9: Talousarviotaloudesta annetut lainat

Puolustusministeriön kirjanpitoyksiköllä ei ole talousarviotaloudesta annettuja lainoja.

39

Liite 10: Arvopaperit ja oman pääoman ehtoiset sijoitukset

Käyttö- ja rahoitusomaisuusarvopaperit

31.12.2012 31.12.2011Kappale

määräMarkkina-arvo

Kirjan-pitoarvo

Omistus-osuus %

Myyntioikeuksien

alaraja %

Saadut osingot

Markkina-arvo

Kirjan-pitoarvo

Julkisesti noteeratut osakkeet ja osuudet 30664,60 39652,50 1586,10 25800,56 39652,50

Aktia A 5287 30 664,60 39 652,50 0,0 0,0 1 586,10 25 800,56 39 652,50

Osakkeet ja osuudet yhteensä 39 652,50 1 586,10 39 652,50

Liite 11: Taseen rahoituserät ja velat

31.12.2012 Vaihtuvakorkoiset Kiinteäkorkoiset YhteensäAlle 1 - 5 Yli Alle 1 - 5 Yli

1 vuosi vuotta 5 vuotta 1 vuosi vuotta 5 vuottaVastaavien rahoituserätRahat, pankkisaamiset ja muut rahoitusvarat 0,00 0,00 0,00 952 338,30 0,00 0,00 952 338,30Yhteensä 0,00 0,00 0,00 952 338,30 0,00 0,00 952 338,30

Liite 12: Valtiontakaukset ja –takuut sekä muut monivuotiset vastuut

Valtion talousarvion yksityiskohtaisten perustelujen yleisten määräysten kohdan Toimintamenomäärärahat perusteella tehdyt tavanomaiset sopimukset ja sitoumukset

Talousarvio-menot 2012

Määräraha-tarve 2013



Määräraha-tarve

myöhemmin

Määräraha-tarve

yhteensäToistaiseksi voimassa olevat vuokrasopimukset 2 006 724,00 2 076 176,00 2 076 176,00 2 076 176,00 28 192 585,00 34 421 115,00 - sop.1 tehty vuonna 2004, päättyy aikaisintaan vuonna 2029- sop.2 tehty esisopimus vuodesta 2010, päättyy aikaisintaan vuonna 2030

Tavanomaiset sopimukset ja sitoumukset yhteensä 2 006 724,00 2 076 176,00 2 076 176,00 2 076 176,00 28 192 585,00 34 421 115,00

summat arvonlisäverollisia

40

Liite 13: Taseeseen sisältyvät rahastoidut varat

Rahaston nimi Varat Varat Käyttötarkoitus31.12.2012 31.12.2011

Puolustusministeriön lahjoitusvarat 117 342,19 139 090,10 Maanpuolustusta edistäviin tarkoituksiinlahjoittajien toivomusten mukaisesti

Messilahjoitusvarat 56 011,11 56 011,11 Rauhantehtävien messitoimintaa varten

Maanpuolustuksen kannatussäätiö - 40 000,00 Turvallisuus ja Puolustus 2012, kokonais-turvallisuuden erikoismessut

Maanpuolustuksen kannatussäätiö - 1 450,56 Parolan Leijona –patsaan kunnostusta varten

Yhteensä 173 353,30 2

36 551,77

Puolustusministeriön lahjoitusvarat on kirjattu tasetilille 1951 Rahastojen varat, muut varat on kirjattutilille 1910 Yleiset maksuliiketulotilit

Liite 14: Taseeseen sisältymättömät rahastoidut varat Puolustusministeriön kirjanpitoyksiköllä ei ole taseeseen sisältymättömiä, kirjanpitoyksikön hallinnoimia rahastoituja varoja, säätiöitä eikä yhdistyksiä.

Liite 15: Velan muutokset

Puolustusministeriön kirjanpitoyksiköllä ei ole ollut taseessa ilmoitettavaa valtionvelkaa.

Liite 16: Velan maturiteettijakauma ja duraatio

Puolustusministeriön kirjanpitoyksiköllä ei ole ollut taseessa ilmoitettavaa valtionvelkaa.

Liite 17: Oikeiden ja riittävien tietojen antamiseksi tarvittavat muut täydentävät tiedot

Vuoden 2012 tilinpäätöksessä on talousarviotilille 12.27.99. (Puolustusministeriön hallinnonalan tulot) kirjattu päättyneiden puolustusmateriaalihankintojen liittyvien Letter of Assist (LoA) –tapausten FMS-menettelyn mukaisista maksujärjestelyistä ylijääneiden varojen palautuksia yhteensä 834 996,11 euroa sekä em. menettelyn mukaisista maksujärjestelyistä johtuvien korkotuloja yhteensä 38 401,75 euroa.

Puolustusvoimien ruokahuollon palvelukeskuksen yhtiöittämiseen liittyen on puolustusministeriölle myönnetty 1,6 milj. euroa momentille 27.01.88. (Osakehankinnat) käytettäväksi puolustusvoimien ruokahuollon palvelukeskuksen toimintaa jatkamaan perustetun Leijona Catering Oy:n osakkeiden merkintähinnan ja muun pääoman sekä yhtiöittämiseen ja omistajajärjestelyihin liittyvien menojen maksamiseen. Puolustusministeriö on tehnyt osakkeiden hankinnasta hallinnan siirron Valtioneuvoston kanslialle.

Puolustusministeriölle on lisäksi myönnetty 6,0 milj. euroa momentin 27.10.01. (Puolustusvoimien toimintamenot) määrärahaa lisäjaottelukohdalle 27.10.01.5. (Puolustusvoimien ravitsemispalveluiden yhtiöittämiseen liittyvistä lisäeläkevakuutusmaksuista puolustusvoimille aiheutuviin menoihin). Määrärahasta on maksettu Leijona Catering Oy:lle lisäeläkevakuutusmaksukuluihin 5.820.436,00 euroa. Summa sisältyy tuottoja kululaskelman henkilöstökuluihin sekä tilinpäätöksen liite 5:n eläkekuluihin.

Julkisen hallinnon verkkoturvallisuuden edistämiseen (TUVE –hanke) myönnettyä määrärahaa siirtyi 12,71 milj. euroa vuodelta 2011, josta on siirretty puolustusvoimille 12,57 milj. euroa.

6. ALLEKIRJOITUKSET Henkisten voimavarojen hallinta ja

41

Puolustusministeriön tilinpäätös on hyväksytty Helsingissä . maaliskuuta 2013.

PUOLUSTUSMINISTERI Carl Haglund

Kansliapäällikkö Arto Räty

n hallinta ja kehittäminen.5 Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen

42

1 · web viewnäyttää onneksi siltä, että emme joudu turvautumaan laajamittaisiin...

Documents