20. vuosikerta 1/2014

yritys, maa- ja kotitalo-usnaiset ja ProAgriat

s. 19-24

kotieläin ja maitos. 5-8

pelto ja kasvi s. 9-14

ympäristö ja energias. 15-16

2

Lehden julkaisija:ProAgria Pohjois-Karjala Torikatu 9A, PL 5 80101 JoensuuLehti ilmestyy v. 2014: viikoilla 15, 37 ja 48

Toimitus:Päätoimittaja Eero Parviainen p. 040 301 2435Toimitussihteeri Anu Pesonen p. 040 301 2436 anu.pesonen@proagria.fi

Ilmoitusmyynti: T:mi Jorma Viitanen p. 045 122 5305Sivunvalmistus: ProAgria Pohjois-Karjala / Marko Natri p.0403012427,marko.natri@proagria.fiEtusivun kuva: ProAgria Pohjois-Karjala / Eeva Vornanen

Sähköiset pal-velut yleistyvät vauhdilla

Sähköiset palvelut yleisty-vät nopeasti myös maaseu-dulla nettiyhteyksien para-nemisen myötä. EU-tukien haku tapahtuu jo suurimmal-ta osalta sähköisesti. Verkko-pankissa asiointi on ollut ar-kipäivää jo kauan, ja myös verohallinto on vahvasti vie-nyt palveluitaan verkkoon. Verkon kautta hoituvat kä-tevästi myös monet muut

ilmoitukset, työnantajamaksut yms. Verkkokauppa yleistyy, ja postista haetaan yhä useammin verkkokaupasta tilattuja tavaroi-ta. Varsinkin nuoret hakevat tietoa ja seuraavat asioita enemmän ja enemmän netistä, ja tilaavat vähemmän lehtiä.

Kääntöpuolena on perinteisen sanomalehti- ja kirjepostin vä-heneminen sekä hintojen nousu. Onpa väläytelty sitäkin, että postin jakelu ei ehkä jatkossa tapahtuisi päivittäin vaan harvem-min. Lehdet kehittävät kilvan nettiversioitaan ja hakevat uusia konsepteja, jolla kilpailla. Osaltaan muutosta vauhdittaa sosiaa-lisen median yleistyminen yhteydenpidossa ja tiedonvälitykses-sä.

Myös ProAgria on vahvasti panostamassa sähköisiin palvelui-hin. Sisäisistä palavereista ainakin puolet on tänä päivänä net-tipalavereita, mikä tehostaa ajankäyttöä huomattavasti. Sähköi-set palvelut ovat tulleet vahvasti myös asiakastyöhön. Kotieläin-neuvonnassa sähköisten työkalujen käyttö alkoi jo kymmenisen vuotta sitten, ja se on koko ajan laajentunut. WebWisu on otettu käyttöön viljelysuunnittelussa ja WebWakka on tulossa tilipalve-luihin. Voimme tänä päivänä hoitaa tilipalveluissa asiakkaidem-me kirjanpidon, palkkahallinnon sekä osto- ja myyntilaskujen hoidon täysin sähköisesti. Myös rakennussuunnittelussa ja ta-loussuunnittelussa käytetään sähköisiä työkaluja laajasti. Hank-keiden haku ja hallinnointi on muuttumassa sähköiseksi nyt al-kavalla ohjelmakaudella myös maaseutuohjelmasta rahoitettavi-en hankkeiden osalta.

Koulutuksiin voi osallistua etänä – jopa tabletilla traktorin oh-jaamosta käsin tarvittaessa. Sieltä voi jatkossa yhä enemmän myös hyödyntää erilaisia sähköisiä paikkatieto- ym sovelluksia. ProAgrian asiantuntijatkin ovat yhä useammin sähköisesti yh-teydessä asiakkaisiin, ja tämä helpottaa erityisesti erityisasian-tuntijoiden käyttöä, kun yhteys voidaan ottaa mistä päin maata hyvänsä, tai jopa ulkomailta. Nettisivumme ovat uudistuneet, ja sieltä on löydettävissä yhä enemmän tietoa ja hyödyllisiä link-kejä.

Tieto liikkuu verkossa, ja asiantuntijoiden tilakäynnit voidaan painottaa navettaan ja pelloille, jolloin ollaan kotieläintuotan-non ja viljelyn käytännöissä. Tässä suhteessa kehitys kulkee var-sin nopeasti, ja tämä antaa mahdollisuuden palveluiden järjestä-miseen yhä järkevämmin ja kustannustehokkaammin.

Sähköiset palvelut vaativat toimintatapojen muutosta – niin asiantuntijoilta kuin asiakkailtakin. Se ei ole aina mieluista, ja osa ihmisistä – varsinkin vanhemmista on jopa tietoisesti jättäy-tynyt sähköisen maailman ulkopuolelle. Osa taas on innoissaan ottamassa uudet mahdollisuudet käyttöön.

Maatalouden ja muun maaseudun yritystoiminnan näkökul-masta sähköiset palvelut ja niiden käytön mahdollistavat, toimi-vat laajakaistayhteydet ovat tänä päivänä elinehto, ja tämä pitäi-si myös tietoverkkojen kehittämisestä päättävien ymmärtää.

ProAgrian näkökulmasta on tärkeätä se, että palveluita kehite-tään asiakasystävällisesti niin, että ne toimivat ja niitä on help-po käyttää - ja ymmärtää. Toivommekin, että te asiakkaat autat-te meitä tässä kehitystyössä antamalla aktiivisesti palautetta ja vinkkejä siitä, mitä toivoisitte, ja mihin suuntaan palveluita tulisi kehittää.

Eero Parviainentoimitusjohtaja

ProAgria Pohjois-Karjala ry

Tervehdys uudelta puheenjohtajalta

Kiitän vielä kerran kaikkia luottamuksesta tullessani vali-tuksi Etelä-Savon Maa-ja koti-talousnaisten puheenjohtajak-si. Pieni esittäytyminen lienee paikallaan näin tehtävän aluksi, varsinkaan kun en ole naisten maakunnallisella tasolla aikai-semmin toiminut.

Syntyisin olen Mikkelistä, ai-van kaupungista, mutta lapsuu-den kesät vietimme aina maal-la Ilomantsissa. Nuorena toimin innokkaasti 4H-järjestössä ja partiossa. Pakollisten koulujen jälkeen lähdin opiskelemaan maataloutta sillä seurauksella, että vuonna 1982 valmistuin Mustialasta agrologiksi. Silloin aloitin Pertunmaan-Hirvensal-men kuntien piiriagrologina sil-loisen Mikkelin läänin maata-louskeskuksen (nyk. ProAgria Etelä-Savo) palveluksessa. Nii-nä työvuosina tutustuin myös-kin maa-ja kotitalousnaisten toimintaan. Silloin 1980-luvul-la oli järjestössämme kotitalous-neuvojat lähes jokaisessa pitä-jässä ja yhteistyö kotitalousneu-vojien ja maatalousneuvojien kanssa oli vilkasta, ainakin tääl-lä läntisessä osassa maakuntaa. Neuvojat olivat tuohon aikaan maatalousseurojen ja maa-ja kotitalousseurojen sihteereitä ja hoitivat pitkälti järjestön rutii-nitoiminnot. Muistan, että itse silloin aikoinaan pidin erityi-sesti tästä järjestötyöstä, koko-uksien ja erilaisten tapahtumi-en järjestämisestä. Tietysti aika oli silloin toinen, mutta tämä ihmisten keskinäinen kanssa-käyminen on aina rikkaus. Kyl-lä ne ajatukset aina jalostuvat, kun niitä useamman ihmisen voimin pohditaan. Tietysti ny-kyisin kaikenlainen toiminta on käynyt täällä pitäjänperukoil-la haasteellisemmaksi, kun jut-tukavereita on aika harvassa. Mutta taajamissa, siellä voidaan vielä pitää paremmin yllä van-hoja perinteitä. Sitä kasari-vuo-sikymmentä olisi tietysti hyvä muistella, mutta eteenpäin.

Tieni vei 1980-luvun lopulla opiskelemaan Viikkiin kasvin-viljelytiedettä ja vuonna 1991 valmistuin agronomiksi ja toi-min sitten itsenäisenä yrittäjä tehden maatalouden veroneu-vontaa ja kylätoimintaa. Työni MILKAn sihteerinä tutustutti mi-nua Etelä-Savon alueeseen. Vii-meiset vajaa 20 vuotta vieräh-tivät maidontuottajana mieheni kotitilalla ja nyt sitten elokuus-sa aloitin uudelleen asiantunti-jana ProAgrian palveluksessa. Työnkuva on säilynyt lähes en-nallaan, mutta nimikkeet muut-tuvat.

Mitä sitten haluan puheenjohtajana tehdä tai toivoa?

Maaseudun naiset ovat Suo-messa kautta historiansa joutu-neet ja saaneet tarttua erilaisiin tehtäviin ja meistä on tullut pal-jon vartijoita. Vanhemmat su-kupolvet muistavat tietysti soti-en vaikutukset tavalliseen elä-mään. Me naiset pyöritämme kodin, ympäristön ja myös elin-keinoelämän rattaita.

Haluan luoda lisää yhdes-sä tekemisen meininkiä. Ei sen tekeminen tarvitse olla kovin suurta ja ihmeellistä, kunhan silloin tällöin kokoonnutaan yh-teen. Meillä on järjestössä mo-nia hyviä teemoja ja hankkeita, joiden varjolla voimme luoda yhdessä uutta. Järjestömme mo-net tapatumat, esimerkiksi Im-pin iltakävely voi olla mukava iltalenkki ja lenkin päätteeksi yhteinen kahvihetki vaikka met-sästysseuran majalla. Siinä sa-malla voi suunnitella yhdessä seuraavia yhteisiä tempauksia. Samalla järjestötyö vahvistuu ja saamme mukaan uusiakin hen-kilöitä.

Järjestömme uusi metsäai-heinen kampanja Metsästä voi-maa 2014-2015 on meneillään. Metsä on ollut tärkeä toimeen-tulon lähde aina ja on sitä jat-kossakin. Juuri uunituorees-

sa kampanjaesitteessä tuodaan esille kymmenkunta erilaista ta-paa lähestyä metsän merkitystä. Itsekin kun sitä selailin, pullahti sieltä heti kolme ideaa pintaan. Oman pitäjän, Hirvensalmen, maa-ja kotitalousnaiset jo eh-tivätkin yhden idean toteuttaa. Kävimme tutustumassa paikal-liseen puuta jalostavaan yrityk-seen. Oman lähialueen koivua jalostetaan laadukkaiksi tuot-teiksi, joita jokainen meistä voi-si valinnoissaan suosia esim. ul-komaisen sijaan. Näitä asioita ei vaan tule mietittyä suomalai-sen metsänjalostusteollisuuden kannalta, kun valitsee kotiinsa kalusteita tai vaikka työtason materiaalia.

Uusi hallituksemme ei vielä ole kokoontunut, mutta toivon, että löydämme yhdessä tekemi-sen ilon ja yhteistyö sujuu hy-vin ja voimme viedä järjestönä maa-ja kotitalousnaisten asiaa eteenpäin.

On ihanaa kun viime päivinä aurinko on paistanut, ja päivä päivältä se on korkeammalla. Kohti kevättä ollaan menossa ja pian on hyörinä pelloilla käyn-nissä. Mutta sitä ennen nauti-taan valkoisesta lumipeitteestä ja mennään vaikka metsään !

Riitta Savikurkipuheenjohtaja

Etelä-Savon Maa- ja kotitalousnaiset

Pohjois-Karjalan Siemen Osmo Koponen p. 044 534 6914osmo.koponen@tilasiemen.fiwww.pksiemen.fi

Pyydä tarjous siemenistä, nyt myös internet- sivujemme kautta!

www.pksiemen.fi

www.tilasiemen.fi

Siemenetkevään kylvöille

3

Pakkaspäivän terveiset Juvalta

Joulukuun ja tammikuun alun lauhat kelit ja vesisateet ovat vaihtuneet tavanomai-semmaksi keskitalven kelik-si ja tätä kirjoittaessani pakka-nen paukkuu ja viima tuntuu ulkona poskipäissä purevalta. Niin vain saatiin tänäkin talve-na kunnon talvi tänne Itä-Suo-meenkin.

Vuodet eivät todellakaan ole veljeksiä säidenkään puolesta, kesä ja syksy vuonna 2013 oli-vat maanviljelijälle lähes täy-delliset. Sadetta ja poutaa ja lämpösummaa kertyi tasaisesti vielä pitkälle syksyyn ja sadon-korjuutyötkin joutuivat otolli-sesti. Kotieläintiloilla päästiin sisäruokintakausi aloittamaan hyvälaatuinen rehusato varas-tossa.

Neuvontapuolel la vuosi 2013 eteni suotuisasti. Useim-mat toimialat saavuttivat bud-jettinsa ja osa ylittikin ne. Ko-tieläinpuolella Karjakompassi -uudistus saatiin hyvin ajettua sisään ja työtä on riittänyt hy-vin. Hankepuolella on tehty työtä ja varsinkin siellä ylimaa-kunnalliset hankkeet osoittavat, että yhteistyö sujuu Itä- Suo-messa yli maakuntarajojen.

Tämän vuoden haasteisiin ai-nakin Etelä- Savossa kuuluu or-

ganisaatiomuutos uuteen valta-kunnalliseen asiakaslähtöiseen malliin. Uskon, että tämä muu-tos tulee onnistumaan hyvin ja tulee omalta osaltaan paranta-maan ProAgrioiden asiakaspal-velua. Samalla myös ProAgria keskusten välinen yhteistyö tu-lee helpottumaan. Henkilökun-nalle iso muutos on myös ns. Uramatriisi, jonka avulla voi-daan sijoittaa tekijät osaamista ja uravuosia vastaavalle tasolle. Se on varmasti oikein käytetty-nä motivoiva työkalu toisaalta toimihenkilön uransuunnittelus-sa ja toisaalta helpottaa johto-ryhmän ja hallinnon työtä hen-kilöstöhallinnossa.

Jonkinasteista varautumista aiheuttaa myös rahoituskauden vaihtuminen. Nykyiset hank-keet loppuvat pian ja uusia ei vielä pääse hakemaan. Tässä rajapinnassa on oltava tarkka-na, että edellytykset sujuvalle toiminnalle säilyvät. Toivotta-vaa on että, katkos hankkeiden rahoituksessa olisi lyhyt tai mie-luummin, että sitä ei olisi ollen-kaan.

Tammi- helmikuu ovat maa-tiloilla rauhallisempaa sisätyö-vaihetta. Käydään läpi edellisen vuoden tapahtumat, jos ei muu-ten niin veroilmoituksen teon myötä. Samalla on hyvä ruveta suunnittelemaan tulevaa kasvu-kautta ja ehkä myös tulevia in-vestointeja. Näissä toimissa on hyvä käyttää apuna osaavaa, ammattitaitoista ja asialleen omistautunutta tekijää, ProAgri-an asiantuntijaa. Hyvää loppu-vuotta kaikille.

Pasi Pulkkinen ProAgria Etelä-Savo

ProAgria Pohjois-Savon edustajiston vaalit 17.–27.3.2014

Edustajiston vaalit käydään 17.–27.3.2014 ja siihen vali-taan 20 jäsentä ja heille sama määrä varajäseniä nelivuotis-kaudeksi. Vaalit käydään posti-äänestyksenä enemmistövaali-tapaa noudattaen ja vaaliaineis-tot ja äänestysohjeet postitetaan maaliskuun toisella viikolla. Ehdokkaita edustajistoon ovat asettaneet jäsenyhdistykset ja ProAgria Pohjois-Savon yrittäjä- ja henkilöjäsenet.

Äänioikeus vaaleissa

Yrittäjä- ja henkilöjäsenillä on yksi ääni ja yhteisöjäsenil-lä yksi ääni alkavaa 20 jäsentä kohti. Äänioikeutettuja edusta-jiston vaalissa ovat ne jäsenet, jotka ovat maksaneet jäsenmak-sunsa kuukauden kuluessa jä-senmaksun eräpäivästä. Hen-kilöjäsen ei voi äänestää toisen jäsenen puolesta valtakirjaa käyttäen. Jäsenyhdistys päättää kuka jäsenistä käyttää yhdistyk-sen äänioikeuden tai äänioike-udet.

Edustajiston toiminta

Edustajisto aloittaa toimintan-sa vaalien jälkeen huhti-touko-kuussa. Sääntöjen mukaan se

kokoontuu vuosittain kahteen varsinaiseen kokoukseen, huh-ti-toukokuussa ja marras-joulu-kuussa. Edustajisto valitsee kes-kuudestaan kahdeksi vuodeksi kerrallaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan ja ottaa tar-peelliset virkailijat.

Edustajisto valitsee halli-tuksen, joka edustaa ProAgria Pohjois-Savoa ja hoitaa sen toi-mintaan liittyviä asioita. Halli-tukseen kuuluvat edustajiston syyskokouksessa valintahetkel-lä alle 65-vuotiaista valitsemat 6 jäsentä joista 1 on, ellei syy-kokous toisin päätä Maa- ja Ko-titalousnaisten piirikeskuksen johtokunnan puheenjohtaja. Edustajiston puheenjohtajalla on hallituksen kokouksissa läs-näolo- ja puheoikeus. ProAgri-an toimitusjohtaja toimii halli-tuksen kokouksissa esittelijänä.

Sääntöjen mukaan hallituk-sen jäsenien tulee edustaa maa-kuntaa laajalti ja keskeisimpiä toimialoja ProAgria Pohjois-Sa-von alueella. Hallituksessa tu-lee olla edustettuina molemmat sukupuolet. Myös edustajiston vaalin ehdokasasettelussa kan-nattaa huomioida eri tuotanto-suuntien edustavuus.

Hallituksen jäsenten toimi-kausi on kolme kalenterivuotta

ja jäsenistä on vuosittain ero-vuorossa kolmannes. Hallituk-sen jäsenenä voi olla enintään neljä toimikautta, yhteensä yh-täjaksoisesti 12 vuotta.

Jos edustajiston jäsen tulee valituksi hallitukseen, niin hä-nen tilalleen edustajistoon tulee ensimmäinen varajäsen ja hä-nen tilalleen varajäseneksi nou-see seuraava ehdokas äänimää-rien mukaisessa järjestyksessä.

Vieläkö ehtii jäseneksi?

Nyt on hyvä laittaa yhdistyk-sen jäsenlistat kuntoon yhdis-tyksissä ja varmistaa yhdistyk-sen äänimääräoikeus edustajis-ton vaaleissa.

ProAgria Pohjois-Savon jäse-neksi yrittäjä- tai henkilöjäse-nenä ehtii vielä liittyä ja päästä vaikuttamaan vaaleissa.

Lisätietoja jäsenyydestä: Jäsenyhdistysten jäsenasiat

Heli Sulola p. 040 672 0597

heli.sulola@proagria.fiProAgrian yrittäjä- ja

henkilöjäsenet Antti Valta

p. 0400 380201 antti.valta@proagria.fi

Tutustu uusiin kotisivuihin

ProAgrian ja Maa- ja kotita-lousnaisten sivustot ovat uudis-tuneet. ProAgriat löytää osoit-teesta www.proagria.fi ja Maa- ja kotitalousnaiset osoitteesta www.maajakotitalousnaiset.fi

Sivustoilta löytyvät sekä val-takunnalliset että alueelliset tie-dot ja toimijat.

Sivujen rakentamisessa on hyödynnetty asiakkailta ja yh-teistyökumppaneilta saatuja pa-lautteita ja mielipiteitä. Uudet sivustot korostavat erityisesti yrittäjän ja asiantuntijan välis-

tä kumppanuutta, joka välittyy monipuolisena toimialatarjon-tana, osaamisena ja laajoina verkostoina.

Tuotamme jatkuvasti uutta sisältöä sivuillemme

Uusien sivustojen sisältö ja palvelut kehittyvät ja täydenty-vät edelleen vauhdilla. Lähes joka päivä löytyy jotain uutta. Kannattaa käydä vilkaisemassa.

Sivustojen jatkuvaan kehi-

tystyöhön toivomme myös asi-akkaittemme osallistuvan an-tamalla meille palautetta. Pa-lautelomake löytyy suoraan etusivulta jonka kautta voi no-peasti olla mukana kehittämäs-sä toimintaamme.

Tapahtumat osiosta pääsee katsomaan alueen koulutus- ja tapahtumatarjontaa, ” mitä meillä tai mitä muualla”. Kan-nattaa tutustua myös muiden alueiden tarjontaan.

• Pääsivulta proagria.fi pääsee nopeasti oman alueen sivuille, valitsemalla sivun yläreunassa sijaitsevan aluevalikon kautta ne sivut joilta haluaa hakea tietoa.

• Haku –toiminolla löydät nopeasti sinua kiinnostavat aiheet, asiantuntijat ja palvelut.• Klikkaamalla vihreää asiasanaa missä tahansa sivustolla näet koonnin kaikista aiheeseen liitty-

vistä artikkeleista, asiantuntijoista, tapahtumista, hankkeista, blogikirjoituksista ja videoista. • Yhteystiedot löytyvät ’Tietoa meistä’ tai Ota yhteyttä -elementistä.• Ajankohtaista -palsta kokoaa uusimmat uutiset ja mielenkiintoiset blogikirjoitukset etusivulle.

5 vinkkiä navigointiin:

Vesannon Siemen Oy p. 040 762 9684, www.vesannonsiemen.fi

Pyhäselän pakkaamo p. 0500 923 294, jouko.laukkanen@tilasiemen.fi

Pohjois-Karjalan Siemen p. 044 534 6914, www.pksiemen.fi

Meiltä myös:

• Valmiit nurmiseokset

• Palkokasvit• Viljat

www.tilasiemen.fi

Tilaa

nyt! Tilan oma nurmiseosTilasi tarpeisiin räätälöity!

Lähipakkaajaltasi:

4 t a l ou s

Hallituspalaveri tukena yrityksesi kehittämisessä

Hallituspalaveri on johtami-sen apuväline kaikille kehittä-mishaluisille maatilayrityksille. Se on käytännössä asiantuntijoi-den ja yrittäjän yhteinen pala-veri, jossa asiantuntijatiimi yh-dessä yrittäjän kanssa käy läpi yrityksen tunnuslukuja ja näi-den pohjalta valitsee kehittämi-sen tavoitteet yrityksen strategi-an pohjalta. Hallituspalaverissa on vuosikierto, palavereja pide-tään kaksi kertaa vuodessa, ke-vätkaudella maalis-huhtikuussa ja syksyllä loka-marraskuussa. Ajankohdat on valittu siten, että ne eivät ole kiireaikoja tiloille. Yleensä kevään palaverin pää-paino on taloudessa. Syksyl-lä puolestaan kasvukauden ta-pahtumat ovat vielä tuoreessa muistissa ja syksyn palaveris-sa pääpaino on niissä. Maitoti-layrityksessä navetan tapahtu-mat ovat totta kai mukana jo-kaisessa palaverissa.

Miten edetään?

Käytännössä palaveri etenee niin, että yritys valitsee palave-riin omalta kannalta keskeiset asiantuntijat, esimerkiksi talou-den, ruokinnan ohjauksen ja nurmentuotannon asiantuntijat. Yrittäjä kertoo tilan tilantees-ta ja sen eri osa-alueista, missä mennään. Tämän jälkeen jokai-nen asiantuntija kertoo oman osa-alueensa osalta, omat ha-

vaintonsa. Apuna palaveris-sa voidaan käyttää esimerkik-si verkkopalvelun raportteja ja tulosanalyysiä. Keskustelujen pohjalta poimitaan tilan tär-keimmät kehittämiskohteet ja sovitaan vastuutahot; mitä yrit-täjä tekee ja mitä asiantuntijat tekevät tilan tuloksen paran-tamiseksi. Tuloksia arvioidaan seuraavassa palaverissa.

Hallituspalaverissa voidaan pohtia esimerkiksi laakasiiloin-vestointia. Nurmipuolen asian-tuntija tuo palaveriin näkemyk-sensä peltojen kunnosta, logis-tiikasta sekä lajikevalinnoista. Ruokinnan ohjauksen asiantun-tija pohtii asiaa lehmien ruokin-nan näkökulmista ja talouden asiantuntija tarkastelee asiaa maksuvalmiuden näkökulman. Yhdessä käydään läpi myös esi-merkiksi työajan säästö. Halli-tusmallipalaverin käsiteltävä-nä asiana ei aina tarvitse olla kyseessä investointi, vaan kyse voi olla arjen johtamisen tilan-teista, kuten työmäärän hallin-nasta tai virheherkkyyden pie-nentämisestä.

Mitä hyötyä hallitus-mallipalaverista on?

Yrittäjä saa varmuuden siitä, että yrityksen kehittäminen on tasapainossa ja kaikkiin osa-alueisiin kiinnitetään huomiota

yrittäjän tavoitteiden mukaises-ti. Yrittäjän on helppo aikatau-luttaa omat kehittämiskohteen-sa tulevaisuudelle ja kehittää tilaa oman strategiansa mukai-sesti. Seuranta on hallituspa-laverissa tärkeää, jotta sovitut asiat toteutuvat – seurannan li-säksi sitoutuminen hallituspala-veritoimintaan on tärkeää niin yrittäjän kuin asiantuntijatiimin osalta. Lisäksi asiantuntijatiimi tuo aina enemmän uusia nä-kökulmia keskusteluun. Halli-tuspalaveri ei siis ole pelkkää papereiden katsomista ja tun-nuslukujen pyörittelyä, vaan se on ongelmanratkaisua yhteisen keskustelun kautta.

Hallituspalaveri on pilotoitu MaitoTaito-hankkeessa. Hanke päättyy keväällä, mutta halli-tusmallipalaveri on mahdollista saada tilalle huhtikuusta alkaen.

Lisätietoja: Pohjois-Savossa Tuomo Rissanen p. 040 563 8749

Etelä-Savossa Arto Karila

p. 040 182 7162Pohjois-Karjalassa Marjaana Olenius p. 040 301 2433Paula Moisanen

MaitoTaito hankevalmentajaProAgria Pohjois-Savo

NIMIKILPAILU!

Hallituspalaveri, hallitus-malli, ProTeam, ProPower – vai jokin muu nimi?

KEKSI PALVELULLE UUSI NIMI JA VOITA!

Hallituspalaveri tulee ole-maan ProAgrian palvelu. Nimi herättää ihastusta ja närkästystä tasapuolisesti. Mikä nimi kuvaisi tätä palve-lua parhaiten? Lähetä nimieh-dotuksesi 3.3.2014 mennessä Anna Liimataiselle (anna.lii-matainen@proagria.fi). Paras nimi-idea palkitaan tuotepal-kinnolla.

Vipu -palveluvaltuutukset ja kevään sähköinen tukihaku

Viime syksynä tehtiin maati-latietojen ajantasaistus. Vipu-palvelun käyttöoikeudet uusit-tiin lomakkeella 455, joka lä-hetettiin kaikille viljelijöille. Lomakkeella päivitettiin myös maatilan tiedot ja valtuutettiin ensisijainen viljelijä hoitamaan tilan asiointia. Jos ensisijaiselle viljelijälle ei ole haettu Vipuun käyttöoikeuksia lomakkeella 455, käyttöoikeuksia voi vie-lä päivittää lomakkeella 457. Samalla lomakkeella viljelijä voi myös peruuttaa jo annettu-ja käyttöoikeuksia. Jos sähköi-nen tunnistautuminen ja Vipu-palveluun kirjautuminen ei ole viljelijälle mahdollista, hän voi valtuuttaa neuvojan hoitamaan asioitaan palauttamalla lomak-keen 457 yhteistoiminta-alu-eensa toimipisteeseen. Viljeli-jän valtuuttaessa neuvojan Vi-pu-palveluun neuvojan tiedot pitää olla maataloushallinnon asiakastietojärjestelmän (ASTI) rekisterissä. Jos neuvojalla it-sellään ei ole omaa maatilaa, hänen tietojaan ei ole ASTI-jär-jestelmässä. Vipu-palveluun on nyt tehty toiminnallisuus, jolla on mahdollista rekisteröityä il-man oman maatilan tietoja.

Vipu-palveluun kirjaudutaan sähköisen tunnistautumisen kautta joko verkkopankkitun-nuksilla, mobiilivarmenteella tai HST-kortilla eli sähköisellä henkilökortilla. Vipu-palvelun käyttäjällä voi olla joko sähköi-sen asioinnin laajat oikeudet tai palvelun selausoikeudet. Laa-jat oikeudet oikeuttavat täyttä-mään ja lähettämään sähköisen hakemuksen. Maatilan tietojen selaaminen ja omien tietojen päivitys on mahdollista myös selausoikeuksilla.

Kevään 2014 viljelijätuki-haussa sähköinen asiointi on entistä yksinkertaisempaa ja käyttäjäystävällisempää. Vilje-lijöiden verkkoasiointipalvelu Vipussa on uusi, aiempaa sel-keämpi käyttöliittymä. Myös palvelun ulkoasu on uudistu-nut. Hyödylliseksi koettu Vipu-neuvoja on helpommin löydet-tävissä ja tukien hakeminen on entistä opastavampaa. Selkeyttä tuo myös se, että peruslohkojen kartat ovat näkyvillä heti, kun lohko on valittu.

Lähde ja lisätietoja: Mavi.fi

Päivi TurunenProAgria Pohjois-Karjala

5 ma i t o + ko t i e l ä i n

Nostetaan nuorkarja eturiviin!Tämä vuosi on nimetty Nuor-

karjan teemavuodeksi. Nuor-karja on oman vuotensa ansain-nut, sillä vaikuttaahan vasikka- ja hiehovaiheen onnistuminen sekä tulevaan maitotuotokseen että lehmän kestävyyteen.

Hiehojen poikimaikä vai-kuttaa koko maidontuotannon kannattavuuteen. ProAgrian Tuotosseurantatilastojen ja ul-komaisten tutkimusten mukaan noin kahden vuoden iässä poi-

kineet hiehot tuottavat sekä enemmän ensikkokautenaan että useamman vuoden kuin vanhempana poikineet. Kahden vuoden ikäisinä poikineet suo-malaiset hiehot tuottivat 1,65 kiloa enemmän maitoa elinpäi-väänsä kohti kuin 27 kuukau-den iässä poikineet.

Maitotuotot paranevat ja sa-malla alenevat uudistus-, rehu- ja työkustannukset, kun vähem-mällä eläinmäärällä saadaan

enemmän maitoa. Suomessa hieho poikii keskimäärin 26,8 kuukauden ikäisenä, joten hie-hon poikimaiän alentaminen olisi monella tilalla varsin kan-nattava tavoite.

Hyvällä kasvulla poikimaikä alemmaksi

Jotta hieho poikisi kahden vuoden ikäisenä, se on saata-

va tiineeksi noin 15 kuukauden ikäise-nä. Tämä taas edel-lyttää riittävää ko-koa ja siten hyvää kasvua heti syn-tymästä alkaen. Ternimaidon an-taminen välittö-mästi poikimisen

jälkeen on vasikan kasvulle ja kehittymiselle ensiarvoisen tär-keää. Hyvät kasvatusolosuhteet, havainnoiva hoitaja ja ikävai-heisiin oikein sovitettu ruokin-ta varmistavat tasaisen kasvun ja terveyden. On todettu, että hyvällä vasikkavaiheen kasvul-la on yhteys myös tulevaan tuo-tokseen.

Mitä mittaat, sitä voit paran-taa -sanonta pätee myös vasi-kan kasvatuksessa. Mittanauhan säännöllinen käyttö antaa tietoa

kasvusta, ja samalla voi arvioi-da nuorison kuntoluokkia. Mitä aikaisemmin mahdolliset poik-keamat huomaa, sitä nopeam-min niihin voi reagoida esimer-kiksi ruokintaa muuttamalla. ProAgrian maitotilan asiantunti-joilla on käytössään vasikoiden ja hiehojen mittaustulosten ar-viointiin työkalu, jolla voi seu-rata elopainon ja päiväkasvun kehitystä ja piirtää nuorkarjal-le ”neuvolakäyrää”. Kannattaa kokeilla!

Oppia ja kokemusten vaihtoa joko tilalla tai pienryhmässä

Maitotilan asiantuntijat teke-vät myös ruokintasuunnitelmat eri ikävaiheessa oleville hie-hoille ja eri kasvutavoitteille ko-toisten rehujen pohjalta. Analy-soimalla kotoiset rehut ja suun-nittelemalla ruokinta varmiste-taan, että hieho kasvaa hyvin mutta ei rasvoitu kriittisenkään kasvun aikana.

ProAgria järjestää Nuorkar-jan teemavuonna eri puolilla Suomea Nuorkarjahavainto-ja ja Hienot Hiehot - BM-pien-ryhmiä. Näissä opetellaan ar-vioimaan nuorkarjan kuntoa ja olosuhteita, jaetaan hyviä käy-täntöjä sekä etsitään yhdessä keinoja nuorkarjan hyvään kas-vuun ja hyvinvointiin. Nämä

tilaisuudet löytyvät oman keskuksen ta-pahtumakalentereis-ta.

Alan yhteinen ta-voite

ProAgria ei ole yksin puhumassa nuorkarjan puolesta, sillä teemavuo-si on alan yhteinen ponnistus. Sitä ovat lisäksemme toteutta-massa Valio Oy, Valioryhmän osuuskunnat, Eläintautien tor-juntayhdistys ETT, Faba ja Maa-talouden Laskentakeskus sekä teurastamot ja alan rehutoimi-jat.

ETT ry jatkaa laajentavien ti-lojen ohjeistamista mahdolli-simman turvalliseen eläinten hankintaan ja hyvän laadun tur-vaamiseen. Huomiota kiinnite-tään myös turvallisiin ja laaduk-kaisiin vasikkatiloihin, joissa kasvaa hyvinvoivia ja terveitä vasikoita.

ETT:n yhtenä tehtävänä on ehkäistä rehuperäisiä tauti- ja hygieniariskejä sekä ylläpitää ja kehittää rehualan positiivilistaa ja siihen liittyvää toimintaa. Po-sitiivilistalle hyväksytyt yritykset sitoutuvat noudattamaan tietty-jä laatukriteerejä rehun tuonnin ja valmistuksen suhteen.

Faban tavoitteena on

nostaa esille erityisesti nyky-aikaiset, uudet menetelmät ja niiden tuomat mahdollisuudet eläinvalinnan suunnitelmalli-seen ja taloudelliseen uudista-miseen. Jokainen karjanomis-taja pystyy testauttamaan kar-jansa eläimet jo vasikkana gen-omitestillä ja tutkimaan niiden jalostuksellisen tason. FabaIN-TO-suunnitelma auttaa, kun suunnitellaan laajentamista ja halutaan hallitusti lisätä eläi-miä. Hiehojen poikimaiän vii-västymiseen on monia syitä, joita voidaan selvittää hedel-mällisyysneuvonnan ja muun muassa FabaHELMI-palvelun avulla.

Tuija Huhtamäkikehityspäällikkö ProAgria Maito

ProAgria Keskusten Liitto

Suunnitellulla ruokinnalla sekä

hyvällä hoidolla ja hyvillä

olosuhteilla vasikoista kehittyy

hyvinvoivia ja tuottavia eläimiä,

mikä parantaa tuotannon kan-

nattavuutta.

Vasikasta huippulypsylehmäksiSyntymäpäivä on lehmän tärkein päivä

Puhtaus, huolenpito ja terni-maito. Näillä voi antaa vasta-syntyneelle parhaan mahdolli-sen alun.

Syntyessään vasikalla ei ole vastustuskykyä taudinaiheutta-jia vastaan. Näin koska lehmän istukka ei läpäise vasta-aineita emän verestä sikiöön, vaan leh-mä siirtää vasta-aineet ternimai-don kautta jälkeläiseensä. Jotta vasikka saa hyvän vastustusky-vyn, sille on annettava ensim-mäinen ternimaitoannos välittö-mästi syntymän jälkeen eli heti, kun lehmä on nuollut vasikan. Jo puolen tunnin kuluttua syn-tymästä vasikan suolessa alkaa muutosprosessi, joka estää vas-ta-aineiden imeytymistä.

Ternimaidosta vasta-aineita ja energiaa

Vasta-aineiden määrä terni-maidossa riippuu lehmän ro-dusta, lypsykaudesta, ternimai-don määrästä sekä ummessa-olokauden pituudesta ja leh-män terveydestä. Ternimaidon eli ensimmäisen lypsykerran maidon laatu kannattaa mitata

esimerkiksi kolostrometrin tai refraktometrin avulla. Runsaasti vasta-aineita sisältävä ternimai-to kannattaa pakastaa tulevaa käyttöä varten.

Vasikan on saatava ensim-mäisten päivien aikana maitoa käytännössä niin paljon kuin se juo. Juottokaudella suositus juoman määräksi vuorokaudes-sa on 10-12 prosenttia vasikan elopainosta. Hyvälaatuista vä-kirehua kannattaa olla tarjolla heti alusta alkaen, sillä väkire-hun on todettu olevan tehok-kainta pötsin kehittymisen kan-nalta. Kun vasikka on oppinut syömään riittävästi väkirehua, noin 1,5 kiloa vuorokaudessa, se voidaan vierottaa juomalta. Heinää ja vettä on oltava aina saatavilla. Vesi lisää väkirehun syöntiä ja edistää siten pötsin kehittymistä.

Hyvä olot kasvattavat

Jokaisessa navetassa on aina taudinaiheuttajia, jotka voi-vat sairastuttaa vasikan. Niiden määrä voidaan pitää mahdolli-simman pienenä, kun vasikka syntyy puhtaaseen, hyvin kuivi-tettuun poikimakarsinaan. Ter-veyttä edistävät emän jalkojen ja utareiden puhtaus sekä ter-

nimaitoastioiden hygieenisyys. Myös lehmän siirtämien poiki-makarsinaan oikeaan aikaan ja poikimisen valvominen lisäävät vasikan mahdollisuuksia pysyä terveenä ja hyväkuntoisena.

Vastasyntyneen vasikan paras paikka on puhdistettu yksilö-karsina, jossa on kiinteä pohja ja 5-10 cm kuivikkeita. Ryhmä-karsinoissa kohtuullinen ryhmä-

koko edistää vasikan terveyttä ja hyvää kasvua, sillä suurissa ryhmissä tartunnat lisääntyvät ja kilpailusta aiheutuva stressi laskee vastustuskykyä. Toimiva ilmanvaihto, kuivuus ja vedot-tomuus sekä runsas kuivitus pi-tävät hengitystietulehdukset ja ripulit loitolla. Viettäähän va-sikka puolet vuorokaudesta ma-kuulla ja nukkuen, joten ma-

kuualustalla on suuri merkitys sen kasvulle ja terveydelle.

Lähde: Eläinlääkäri Virpi Kur-kela 2012: Vasikasta huippulyp-sylehmäksi. Tieto tuottamaan 137.

Tuija Huhtamäkikehityspäällikkö ProAgria Maito

ProAgria Keskusten Liitto

Vastasyntyneen vasikan paras paikka on puhdistettu yksilökarsina, jossa on kiinteä pohja ja 5-10 cm kuivikkeita. (kuva Merja Keisala)

FIN DOOR • TAITTO-OVIEN MESTARIFIN DOOR • TAITTO-OVIEN MESTARIFIN DOOR • TAITTO-OVIEN MESTARIFIN DOOR • TAITTO-OVIEN MESTARIFIN DOOR • TAITTO-OVIEN MESTARIToimivat ratkaisut useimpiin ovitarpeisiin

Myynti: 0208 384 530Fax (08) 817 3157www.findoor.fifindoor@findoor.fi Korkein luottoluokitusSoliditet 2010©

6 ma i t o + ko t i e l ä i n

Yhteiset toimintatavat helpottavat arkeaOletko koskaan miettinyt mi-

ten paljon rahaa menetät ape-seoksen epätarkkuuksissa? Pal-jonko pari-kolme löytymätöntä kiimaa tulee maksamaan? Mil-laisen summan rahaa mene-tät kuolleen vasikan mukana? Nämä eivät välttämättä ole iso-ja tapahtumia tilan kokonaisuu-dessa. Niistä ei ehkä suoraan laskuja tule, mutta tarkkuus näissä pienentäisi kustannuksia ja saisi kokonaisuuden toimi-maan paremmin.

Mistä pienet virheet sitten tu-levat? Kiireestä, huolimatto-muudesta, erilaisista toiminta-tavoista, epähuomioista, osaa-mattomuudesta, unohduksis-ta. Tai ihan vaan siitä, ettei tie-to kulje. Riski virheisiin kasvaa koko ajan, kun tilakoko suure-nee ja työntekijöitä on paljon.

Kokonaan erehdyksiltä ei tie-tysti voida säästyä, mutta millä keinoin niiden määrä saataisiin mahdollisimman pieneksi.

Eräs mahdollisuus tähän on SOP-työohjeet. Ne ovat kuval-lisia, yksinkertaisia työohjei-ta, joissa selostetaan navetan perustyöt vaihe vaiheelta. Sen kautta työntekijän on helppo tarkistaa miten asiat juuri tällä tilalla hoidetaan. Miten poiki-miset seurataan? Mistä löytyvät poikimisen apuvälineet? Mihin kiimahavainnot merkitään? Mi-ten vasikoiden juotto hoide-taan? Paljonko on kauhallinen väkirehua?

Työohjeita on lähes kaikilla tiloilla tehty ja tehdään. Mitä etua siis olisi ProAgrian asian-tuntijan tekemästä SOP-työoh-jeesta? SOP-työohjeista on ole-

massa valmis pohja, joka asian-tuntijan avustuksella räätälöi-dään tilan omiin tarpeisiin so-pivaksi.

Asiantuntijan avulla SOP-työ-ohjeiden tekeminen on erityi-sen kannattavaa, jos tilalla on useita työntekijöitä. Asiantunti-jan apu on kullanarvoista, jotta tilan prosessit saadaan avattua yhdessä kaikkien tilan työnte-kijöiden kesken. Työpaikkapa-laverissa käydään työohjeen avulla tilan prosessi vaihe vai-heelta läpi yhdessä. Näin pääs-tään käsiksi erilaisiin toiminta-tapoihin ja saadaan niistä yhte-näiset sekä oikeasti yhteiset toi-mintatavat.

Arjen johtamiseen tarkoitet-tuja SOP Työohjeita on kah-deksan erilaista: vasikan hoito, poikiminen, umpeenlaitto, he-

delmällisyys, ruokinta, lypsy, tautiturvallisuus ja sorkat. Yh-den SOP-työohjeen hinta on 650EUR+ 24 % alv. Hinta sisäl-tää yhden SOP-ohjekansion ja asiantuntijan pitämän työpaik-kapalaverin.

Tanskassa SOP-työohjeita suositellaan kaikille tiloille, joil-la on useampia työntekijöitä. Suomessa työohjeita on pilo-toitu ProAgria Oulun alueella. Työpaikkapalaverissa on usein hämmästelty sitä, miten sama asia on tehty niin eri tavoin. SOP-työohjeiden avulla on myös saatu konkreettista apua tilan töihin. Eräällä tilalla lypsy-työtä oli yhteisin toimintatavoin saatu lyhennettyä 40 minuuttia. Toisella tilalla koettiin, että työ-ohjeiden avulla pystytään luo-maan työrutiinit mahdollisim-

man pian investoinnin jälkeen, eikä huonoista työtavoista tule rutiinia. Lisäksi kaikilla tilalla työskentelevillä on yhteiset rea-gointitasot ongelmien ilmetessä sekä yhteiset tavat joilla reagoi-da.

SOP-työohjeet tuovat etu-ja myös myöhemmin. Niiden avulla on helppo perehdyttää uusi työntekijä työtehtäviinsä. Samoja asioita ei tarvitse kerta toisensa jälkeen selittää puheli-messa. Tulkinnanvaraisuus oh-jeissa jää kuvien ja tarkkojen mittojen kanssa pois. Näin ol-len virheiden riski pienenee ja työaika on tehokkaasti oikeassa käytössä.

Eveliina Turpeinen Ruokinnan asiantuntija ProAgria Pohjois-Savo

Yhteistyöllä mukaan uudistuksiin – Viivakoodipullot tulevat

Kehitys kehittyy myös tuo-tosseurannassa, ensi vuonna uudistuu tuotosseurannan oh-jesääntö, ja esikoodatut viiva-koodipullot tekevät tuloaan maitonäytteiden ottoon. In-nokkaimmat ovatkin jo tutus-tuneet niihin ja ottaneet käyt-töön, mutta perinteiset pullot ovat yhä käytössä, ja jokainen voi tehdä maitonäytteiden oton sopivaksi katsomallaan tavalla.

Helpotusta rutiineihin

Isoilla tiloilla, joissa näyttei-den määrä on suuri ja tarrojen liimaaminen on aikaa vievä urakka, nopeuttavat ja helpot-tavat esikoodatut viivakoodi-pullot tätä työvaihetta. Pienem-pienkään tilojen ei tarvitse olla huolissaan, sillä helppokäyttöi-set ohjelmat ja edulliset väli-neet pullojen käsittelyyn ovat jo olemassa. Ja jokaiselle, joka on kiinnostunut luopumaan tarro-jen liimaamisesta, löytyy asian-

tuntevaa apua viivakoodipullo-jen käyttöönottoon.

Osaamista ProAgrioihin

Eri ProAgrioiden asiantunti-jat olivat syksyllä Peltosalmel-la opiskelemassa koelypsyihin liittyvää uutta tekniikkaa, jossa esikoodattujen viivakoodipullo-jen tiedot yhdistetään lehmän tietoihin, ja tiedot yhdistyvät tietokannassa näytetietoihin. Myös laitevalmistajat olivat mu-kana käytännön harjoituksissa, samoin mukana oli myös hen-kilöitä laskentakeskuksesta sekä Peltosalmen oppilaitoksesta, jotta etenemme yhteisellä tah-dilla tässä uudistuksessa samoin tiedoin. Laitevalmistajien kans-sa koulutuksesta vastasi Keski-Pohjanmaalta Kirsi Leppikorpi, joka on tehnyt melkoista käy-tännön pioneerityötä tällä saral-la. Tuotosseurannan kehittämis-projektin projektipäällikkö Heli Wahlroos ProAgria Keskusten

Liitosta oli koulutuksen järjeste-lyissä keskeinen linkkimme eri toimijoiden välillä.

Koulutus sai jatkoa tämän vuoden puolella, kun samat henkilöt jatkavat oppien syven-tämistä kolmessa eri ryhmässä eri puolella suomea jalkautuen tiloille käytännön harjoituksiin. Tässä välissä kaikki ovat tahoil-laan tehneet käytännön har-joituksia ja välitehtäviä aiheen parissa kukin tahoillaan. Tämä kaikki ei olisi mahdollista ilman yhteistyökykyisiä tiloja, jot-ka ovat tukemassa kehitystä ja asiantuntijoiden oppimista uu-sien käytäntöjen jalkauttamises-sa.

Käytännöiksi kentälle

Myös Etelä-Savosta ollaan oltu mukana uuden opissa, ja asioita on opeteltu käytännös-sä. Lokakuussa saimme yhdes-sä agrologiharjoittelija Elisa Pajusen kanssa käydä harjoit-telemassa Helena ja Esa Kar-jalaisen tilalla maitonäytteiden skannaamista DataHandlerilla ja EziSkannerilla sekä tietojen lähettämistä EMM-linkin avulla tietokantaan. Samalla viikolla saimme harjoitella Elisa ja Ville Kääriäisen tilalla kärsivällisen asenteen turvin. Kuten harjoi-tellessa saattaa käydä, kaikki ei heti ensimmäisellä kerralla osu-nut ihan kohdalleen. Tieto uusi-en toimintojen osalta tarkentuu matkan varrella, ja toivottavas-ti seuraava käynti tilalle tuottaa jo kaikilta osin toimivan loppu-tuloksen. Tämä harjoittelukäyn-ti täytti kuitenkin harjoittelulle tarkoitetun tehtävän, sillä seu-

raavalla robottitilalla kaikki su-jui jo toivotulla tavalla.

Robottitilat kulkevat kehityk-sen kärjessä, ja osalla laiteval-mistajista on toimintaa tukevat ohjelmistot. Esiskannattujen vii-vakoodipullojen käyttöönot-tamiseksi ProAgrian tekninen asiantuntija käy asentamassa ti-lan tietokoneelle tarvittavan, il-maisen ohjelman, ja tilan tulee hankkia vain pullojen lukemi-seen soveltuva viivakoodinluki-ja. Tämän jälkeen viivakoodi-pullojen yhdistäminen oikeisiin lehmiin lypsyraportin mukaan viivakoodinlukijalla on mah-dollista, ja tiedot voidaan lähet-tää Maatalouden Laskentakes-kukseen laboratorion tuloksiin

yhdistettäväksi. Myös lypsyase-milla ja pienemmillä tiloilla on mahdollista käyttää viivakoo-dipulloja. Kaikkien kiinnostu-neiden kannattaa tiedustella ai-heesta paikallisesta ProAgrias-ta ja omalta maidontuotannon asiantuntijalta, kaikista keskuk-sista löytyy aiheeseen perehty-nyt tuotosseurannan tekninen asiantuntija.

Virpi ReinikainenTuotosseurannan tekninen

asiantuntija ProAgria Etelä-Savo

Heli WahlroosTuotosseurannan kehittämis-

projektin projektipäällikköProAgria Keskusten Liitto

7ma i t o + ko t i e l ä i n

MaitoTaito -hankkeessa kevään loppurutistus

Itäisessä Suomessa toimivan MaitoTaito – koulutushankkeen viimeinen kevätkausi on käyn-nistynyt varsin täydellä tapahtu-makalenterilla. Tarjolla on mo-nia koulutustilaisuuksia, kiima-messut Pohjois-Savossa yhdes-sä Savonia amk:n hankkeiden kanssa, pienryhmien kokoontu-misia eri teemoissa, koulutuk-sia verkossa ja opintomatkoja. Mikkelissä 10.4.2014 pidet-tävään loppuseminaariin hui-pentuu kolme vuotta kestänyt urakka, jolla on saatu liikkeel-le huikea joukko itäsuomalai-sia yrittäjiä hakemaan uutta tie-toa, verkostoitumaan ja vertai-lemaan kolleegojen kanssa am-mattikokemuksia monen kirja-vissa benchmarking - pienryh-missä ja opintomatkoilla niin koti-kuin ulkomaillakin.

Koulutuksissa jo 1600 yrittäjää

MaitoTaito on onnistunut laa-jan yhteistyöverkostonsa ansi-osta tavoittamaan suuren osan Pohjois-Savon, Etelä-Savon ja Pohjois-Karjalan maakuntien yhteensä noin 2350 maitoti-lan yrittäjästä. 1600 henkilöä on suorittanut yhteensä perä-ti 3000 kahdeksan tunnin mit-taista oppilastyöpäivää. Näin

valtava suoritus merkitsee, että oppimispäivien aiheet ja tee-mat ovat olleet kiinnostavia ja ajankohtaisia. Tosin muutamat tärkeinä pidetyt aiheet, kuten talouskoulutukset ovat ponnis-teluista ja houkutteluista huo-limatta saaneet turhan vähän vastakaikua. Tuotannon arkeen kuuluvat asiat navetalla ja pel-loilla kuten hienot hiehot, ro-bottiryhmät, kiimakoulut ja pel-lonpiennarpäivät ovat olleet hy-vinkin suosittuja. Myös ulko-maiset vieraat ja ajankohtaiset seminaarit ovat kiinnostaneet yrittäjiä.

Sähköiset koulutukset, luennot ja palvelut osaksi arkea

MaitoTaidon koulutuksis-sa on kokeiltu monella tavalla sähköisten etäyhteyksien toi-mivuutta. Tilaisuuksiin on voi-nut osallistua sähköisesti sil-loinkin, kun yrittäjillä ei ole ol-lut mahdollisuutta tulla paikal-le. Esiintyjiä on saatu verkon kautta seminaareihin tai pien-ryhmiin toiselta puolen Suo-mea tai maapalloa. Samassa tilaisuudessa on ollut puhujia etäyhteyksillä ja myös osallis-tujia on voinut olla mukana ko-toa käsin tai missä sattuvat ole-

maankaan. MaitoTaidossa on myös pelkästään verkon kautta järjestettyjä koulutuksia, mm. kansainvälinen valkuaiskasvi-ryhmä ja maatalous-englannin verkkokurssi. Sähköiset yhte-ydet voivat toimia myös liik-kuvina silloin, kun välineet ja internet-yhteydet ovat kunnos-sa. Sähköiset palvelut vaikkapa maatilojen viljelysuunnittelussa, kirjanpidossa tai yleensä neu-vontatapahtumissa, ovat tulos-sa vauhdilla yrittäjien arkeen. Sähköpostit, Facebook, Twitte-rit ja muut sosiaalisen median välineet ovat osalle jo nyt joka-päiväisiä yhteydenpidossa pait-si yksityiselämässä myös oman maatilayrityksen toiminnassa. Toivoa sopii, että yhteydet toi-misivat kaikkialla Suomessa, myös maakuntien laitaosissa.

Benchmarking -pienryhmistä uusia ideoita arkeen

MaitoTaidossa on ahkeroi-tu ennen muuta benchmarking – pienryhmissä milloin nuor-karjan kasvatuksen parissa, milloin nurmien ja rehuntuo-tannon ympärillä tai päätöksil-lä parannuksia –aiheissa. Han-kealueella on ollut käynnissä noin 70 pienryhmää, joissa on

porukalla parannettu maailmaa isommin tai pienemmin askelin. Ohjattu pienryhmätoiminta yrit-täjien käytännön arkeen vietynä tuo uutta näkökulmaa käytän-nön tekemisiin. Toisten yrittäjien kanssa vertaillaan työtapoja ja aikaan saatuja tuloksia ja mitta-usarvoja tai pohditaan, millaisia muutoksilla työtä voisi sujuvoit-taa tai tehostaa toimintaa muu-ten. Hankkeen benchmarking-pienryhmien päätyttyä toimintaa on tarkoitus jatkaa osana ProAg-rian palveluita. Nuorkarjan tee-

mavuosi 2014 on hyvä kim-moke osallistua Hienot Hiehot – pienryhmiin ja pohjustaa tule-via lypsäjiä pysymään terveinä ja tuottavina nykyistä elinaikaa kauemmin.

Anna LiimatainenMaitoTaito-hanke

ProAgria Pohjois-Karjala

Laidunpankista apu eläinpulmaanAnne, Juuso ja Jatta Kämpin

tilalla Hirvensalmen Pannilassa loppui emolehmien pito tam-mikuussa 2013. Tilalla oli kui-tenkin vielä voimassa perinne-biotoopin hoidon erityistuki-sopimus vuoden verran. Anne Kämppi otti yhteyttä ProAgria Etelä-Savoon. Maa- ja kotitalo-usnaisten ympäristön- ja luon-nonhoidon asiantuntijan Saara Ryhäsen kanssa keskusteltuaan hän päätti tutustua internetissä toimivaan Laidunpankki.fi-pal-veluun. Laidunpankki on koko maan kattava maksuton palve-lu, jonka avulla voi etsiä laitu-milleen eläimiä tai eläimilleen laitumia. Sieltä löytyy myös oh-jeita eläinten hoitoon sekä mm. vuokrasopimuspohjia.

Anne Kämppi ilmoitti tilansa perinnebiotooppilaitumet Lai-dunpankkiin huhtikuussa 2013. Samalla hän katseli myös ilmoi-tuksia tarjolla olevista eläimistä. Omassa kunnassa ei ollut tarjol-la sopivia eläimiä, mutta Keski-Suomen puolella Luhangassa oli ilmoitus Vanhalan tilan kyy-töistä ja lampaista, joita tarjot-tiin kesälaitumille. Kämppi otti

yhteyttä ilmoituksen jättäneisiin Miia ja Seppo Keihäsniemeen. Kyytöt oli Kämpin harmiksi lu-vattu jo muualle, mutta lam-paita oli vielä tarjolla. Hänellä ei ollut aikaisempaa kokemus-ta lampaiden pidosta, mut-ta Keihäsniemien kanssa keskusteltuaan myös lampaat alkoivat tun-tua hyvältä vaihto-ehdolta.

Asia sovi t t i in keväällä hyvissä ajoin ennen lai-dunkauden a l -kua, joten Kämp-pi saattoi huokais-ta helpotuksesta. Myös toinen lampu-ri Laidunpankista oli-si ollut valmis tuomaan eläimiään, mutta lyhyempi välimatka ratkaisi valinnan Lu-hangan hyväksi. Eläinlajin vaih-tuminen perinnebiotooppialal-la emolehmistä lampaisiin sekä sopiva eläinmäärä sovittiin Ete-lä-Savon ELY-keskuksen kanssa. Ja niinpä toukokuun puolenvä-lin jälkeen 20 lammasta mat-kusti Luhangasta Hirvensalmel-

le kesän viettoon. Kesä sujui mainiosti ja lampaista tuli kaik-kien lemmikkejä.

Mikäli jokin asia mietityt-

ti, Anne Kämppi saattoi aina soittaa Keihäsniemille. Yksi lampaista oli kantava uuhi, jo-ten laitumelle ilmestyi myös kaksi karitsaa kesän aikana. Elokuun lopulla lampaiden seuraan tuotiin vielä pässi var-

mistamaan seuraavan vuoden karitsoinnit. Perinnebiotoop-pien lisäksi lampailla oli myös peltolaidunta käytössä ja lop-pukaudesta lisäksi kuivaheinää. Lampaat viihtyivät Pannilassa lokakuun loppupuolelle asti,

kunnes muuttivat takaisin ko-titilalleen Luhankaan. Lam-

paista jäi muistoja myös sukulaisille ja ystäville, sillä Anne Kämpin lä-hettämissä joulukor-teissa myhäilivät omat kesälampaat. Kesäl-le 2014 on jo sovittu, että Keihäsniemet toi-

mittavat Pannilaan kol-mekymmentä lammasta.

Anne Kämppi on hyvin tyytyväinen Laidunpank-

kiin ja suositteleekin sitä läm-pimästi.

Laidunpankin tavoitteena on edistää sopimuslaidunnusta ja sitä kautta maisemanhoitoa ja eläinten hyvinvointia. Etelä-Sa-vossa ja Keski-Suomessa toimi-va Mahdollisuutena maisema MAMA-hanke tekee yhteistyötä Laidunpankin kanssa.

Lisätietoja: Saara Ryhänen

MKN Maa- ja kotitalousnaiset

ProAgria Etelä-Savo p. 040 4868237 saara.ryhanen@

maajakotitalousnaiset.fi

Taina ja Aarne Okkosen Mellillä Kontiolahdella on tullut 150 –tonnia täyteen. Kokkosia muistettiin kunniakirjalla, joka ei ollut ensimmäinen tässä perheessä. Hyvin pidetty tuottava karja on tuo-nut aiemminkin kunniakirjoja.

8 ko t i e l ä i n

Liharoturisteytysten käyttö kannattaaLiharotusiemennysten käyt-

töä lisäämällä voidaan tehostaa lehmävalintaa ja edistää eläi-naineksen paranemista maito-tiloilla. Samalla on mahdollis-ta lisätä naudanlihantuotannon tehokkuutta maitotiloilta peräi-sin olevien risteytysvasikoiden kautta.

Liharotusiemennysten käyt-tömäärää on suomalaisilla mai-totiloilla suositeltu pidettävän 10–20 prosentin tasolla. Käy-tännössä toteutuma on ollut vii-me vuosina vain noin 5–6 pro-sentin luokkaa. Osuus voitaisiin kuitenkin uusia tekniikoita hyö-dyntäen nostaa ainakin 25 pro-senttiin lypsylehmien siemen-nyksistä. Karjakoon kasvu, gen-ominen valinta ja siittiöiden su-kupuolilajittelu mahdollistavat tulevaisuudessa tehokkaan kar-jansisäisen jalostussuunnittelun.

Savonia-ammattikorkeakou-lun hallinnoiman MAILI-hank-keen tavoitteena on lisätä li-harotusiemennysten osuutta lypsykarjatiloilla. Hankkeen tutkimusosiossa selvitettiin ris-teytyseläinten kasvu- ja teura-sominaisuuksia puhtaisiin mai-torodun nautoihin verrattuna. Tutkimusaineistona käytettiin valtakunnallista nautojen teu-rasaineistoa. Tämän lisäksi MTT:n tekemässä kasvatusko-keessa selvitettiin risteytysson-nien rehun käyttökykyä puh-taisiin maitorotuisiin sonneihin verrattuna.

Risteytysten käyttö on perusteltua

Valtakunnallisen teurasaineis-ton keskeisimmät tulokset esi-tetään oheisessa taulukossa ayrshire-rodun (ay) sonneilla. Myös holstein-friisiläisten osal-ta tulokset olivat hyvin saman-suuntaisia. Rotujen välillä on selkeitä eroja kasvu- ja teura-

sominaisuuksissa. Liharoturis-teytysten käyttö paransi sonni-en kasvua, lisäsi teuraspainoa ja paransi ruhojen lihakkuutta puhtaisiin ay-sonneihin verrat-tuna. Suurimmat teuraspainot ja korkeimmat nettokasvut saa-vutettiin charolais-, simmen-tal- ja blonde d’Aquitaine-ro-duilla risteytettäessä. Ruhojen lihakkuus parani eniten blonde d’Aquitaine-, limousin ja charo-lais-rodun risteytyksiä käytettä-essä.

Limousin on tällä hetkel-lä eniten käytetty rotu maito-tilojen liharotusiemennyksis-sä. Tämä on tulosten pohjalta varsin perusteltua, sillä limou-sin-risteytyksillä saavutetaan hyvät kasvutulokset ja ruhot luokittuvat hyvin. Myös blon-de d’Aquitaine-rotu sopii erin-omaisesti käytettäväksi maito-tilojen liharotusiemennyksissä, sillä se on aineiston perusteel-la selkeästi vähiten rasvoittuva

rotu ja myös kasvu- ja lihak-kuusominaisuudet ovat ristey-tyskäytössä hyvät.

Liharoturisteytysten parem-mat teurasominaisuudet näky-vät myös naudanlihantuotta-jan saamassa tilityshinnassa. Laskelmien perusteella blonde d’Aquitaine-, charolais-, limou-sin- ja simmental-risteytyksillä eläinkohtainen teurastili on 19–23 % suurempi puhtaisiin ay-sonneihin verrattuna. Aberdeen angus ja hereford-risteytyksillä teuraspaino ja ruhojen lihak-kuus olivat suuria rotuja mata-lammat, joten myös tilityshinta jää matalammalle tasolle ollen kuitenkin 11–12 % suurempi kuin puhtaalla ay-sonnilla.

Koska MAILI-hankkeessa to-teutetun kasvatuskokeen perus-teella rehujen syönnissä ei ole merkittäviä eroja rotuyhdistel-mien välillä, saadut erot teuras-tilityksessä kuvaavat hyvin ro-tujen välistä taloudellista eroa

loppukasvattajan kannalta.

Poikimisvaikeudet väl-tetään sonnivalinnalla

Aikaisemmin lypsylehmät oli-vat Suomessa kooltaan pienem-piä, ja liharotusonnit oli valittu keinosiemennykseen lähinnä

Risteytyssonnien kasvu- ja teurastulokset valtakunnallisessa teurasaineistossa puhtaisiin ayrshire-sonneihin verrattuna.

Rotu AY × AY AY × AB AY × BA AY × CH AY × HF AY × LI AY × SI Eläinmäärä, kpl 164 812 2 329 1 466 1 044 782 5 293 1 270 Kasvatusaika, pv 592 596 583 586 588 590 583 Nettokasvu, g/pv 532 576 616 629 580 605 628 Teuraspaino, kg 330 357 374 383 356 372 381 Lihakkuusluokka, 1-15

4,7 6,0 7,4 7,1 5,8 7,3 6,4

Rasvaisuus, 1-5 2,4 3,1 2,2 2,5 3,2 2,6 2,7 Teurastili/eläin (ero AY×AY -sonniin, %)

0 +12 +20 +23 +11 +20 +19

Rotukoodit: AY = ayrshire, AB = aberdeen angus, BA = blonde d’Aquitaine, CH = charolais, HF = hereford, LI = limousine, SI = simmental. Lihakkuusluokka (EUROP): 4 = O-, 5 = O, 6 = O+, 7 = R-, 8 = R. Rasvaisuusluokka (EUROP): 1 = rasvaton, 5 = erittäin rasvainen

Blondisonni

hyvien kasvuominaisuuksien perusteella. Tämä aiheutti on-gelmia; muun muassa poikima-vaikeuksia. Mahdollisesti tästä syystä monet tuottajat pelkäävät vielä nykyäänkin käyttää liharo-tusiemennyksiä lypsyroduilla.

Tilastojen valossa pelko poi-kimavaikeuksien lisääntymises-tä on nykyään turhaa. Tänä päi-vänä risteytyskäyttöön valittavat sonnit valitaan eri kriteereiden perusteella kuin ne sonnit, jot-ka on tarkoitettu puhtaiden li-harotujen jalostukseen. Ristey-tyssonnien valinnassa ratkaisee ennen kaikkea poikimahelppo-us. Vasikkakuolleisuus onkin tänä päivänä samaa luokkaa risteytyssiemennyksissä kuin puhtaalla maitorodulla siemen-nettäessä.

Arto Huuskonen ja Maiju Pesonen

MTTHilkka Kämäräinen ja Risto Kauppinen

Savonia-ammattikorkeakoulu

9pe l t o + ka sv i

Lantaa nurmille – miten, milloin ja missä muodossa?

MaitoTaito - hanke järjesti yhdessä Lihatilan skarppioh-jelma-, RAE - ravinnehävikit euroiksi – ja HY/Ruralian Luo-mulla etumatkaa Etelä-Savolle –hankkeiden kanssa lantapäivät Varkaudessa. Päivissä oli mu-kana niin viljelijöitä, tutkijoita, neuvojia kuin urakoitsijoitakin. Asiantuntijoina puhumassa oli-vat lähes kaikki Suomen lanta-asiantuntijat. Myös ulkomaisia lannankäsittelymenetelmäuu-tuuksia esiteltiin ja niistä on ar-tikkeli toisaalla tässä lehdessä.

Lanta puhututtaa ja se herät-tää tunteita. Onko lanta vain jätettä, joka aiheuttaa haju-haittoja ja ravinnepäästöjä, vai onko se arvokas ravinnelähde? Päivissä käytiin läpi erilaisia lannan käsittelyn vaihtoehtoja kompostoinnista separointiin ja mädätykseen saakka. Käsitte-lytapa vaikuttaa lannan kaasu-päästöihin (metaani, dityppiok-sidi, hiilidioksidi, ammoniakki) kuin myös energiankulutukseen ja viljelijän ajankäyttöön ja ta-louteen. Lanta on erinomainen perusraaka-aine biokaasun tuo-tantoon, mutta metaanintuotto-potentiaali on vähäinen. Tästä

syystä tarvitaan lisäksi esimer-kiksi peltobiomassoja. Lannan ravinteiden liukoisuus paranee prosessissa ja esimerkiksi typen osalta on lähes väkilannoitety-pen veroista. Suomessa maati-lamittakaavan biokaasulaitoksia on noin 20 kappaletta.

Lannan levityksen teknolo-giassa levityskalustoa tärkeäm-mäksi asiaksi nousi kokonai-suuden hallinta, logistiikka ja levityksen oikea-aikaisuus. uu-simpana logistiikkaan liittyvä-nä ratkaisuna esiteltiin syöttö-letkulevitys (www.agromiljo.fi).

Netistä löytyy jo useita hyö-dyllisiä laskureita, kuten kul-jetuslogistiikkalaskuri: www.rekka.savonia.fi ja TTS-Kone, jolla voidaan laskea eri työko-neiden tunti- ja hehtaarikustan-nukset. Satelliittisäiliöiden mer-kitys korostuu, kun peltolohkot ovat hajallaan ja kaukana. Ura-koitsijan näkökulmasta lannan pumppaus etäsäiliöihin runko-linjoja pitkin saattaisi joillakin tiloilla olla toimiva ratkaisu.

Lanta ja säilörehun laatu

Päivissä käytiin läpi myös lannan vaikutusta säilörehun laatuun. Klostridit ovat yleisim-min esiintyviä säilörehua pi-laavia patogeeneja ja maitoon joutuessaan ne ovat haitallisia esimerkiksi juuston valmistuk-sessa. Huolellinen säilöntä vä-hentää riskiä ja hajalevitys puo-lestaan lisää sitä. MTT:llä on tutkittu karjanlannan vaikutusta säilörehun anioni-kationi-tasa-painoon. Jos rehussa on liikaa kationeja suhteessa anioneihin, on vaarana poikimahalvaus.

Näyttäisi siltä, että lannoitteen kloori vaikuttaa suhteeseen ka-liumia enemmän ja lietelennan kloorin havaittiin olevan vähin-tään yhtä tehokasta kuin väki-lannoitteen.

Seuraavana päivänä keskityt-tiin lannan ravinteisiin ja miten ne saataisiin tehokkaasti kas-vien käyttöön. Myös maan ra-kenneasioiden huomioiminen on tärkeä näkökulma, kun lie-tettä levitetään raskaalla levitys-kalustolla. Nurmikasvien juuret ovat hyviä rakenteen stabiloijia ja myös parantavat rakennet-ta. Seoskasvustoista on hyötyä myös maan rakenteelle, sillä ti-motei kasvattaa juuriaan aktiivi-sesti alkukesästä, kun taas apila ja italianraiheinä loppusyksystä. Ulkomailla käytetään kiinteitä ajouria peltotöissä, jotta tiivis-tyminen kohdistuu vain ’tuotta-mattomaan’ pellon osaan. Lan-tahommissa kannattaa huomi-oida myös se, mitä lannan levi-tyksen aiheuttamat rakennevau-riot vaikuttavat sadon tuottoon. Halvin ja tehokkain ei välttä-mättä ole aina paras ratkaisu.

Karjanlannan vaikutus ympäristöön

Lopuksi pohdittiin, mikä vai-kutus karjanlannan käytöllä on ympäristöön. Maan rakenteen ylläpito korostuu tästäkin nä-kökulmasta. Ravinnetaseita las-kemalla voidaan karjanlannan ravinteiden käytön tehokkuutta parantaa. Tällöin ostolannoit-teiden tarve vähenee ja myös ympäristökuormitus vähenee. Lannan syyslevityksen riskejä ja hyötyjä pohdittiin ja näyttäisi siltä, että typpi päätyisi nurmen hyödyksi, mutta liukoisen fosfo-

rin kohtaloa täytyy vielä selvit-tää. Toki lannan ravinteet saa-taisiin parhaiten käyttöön kun lanta levitetään kasvavaan kas-vustoon.

Karjanlannasta esitetään usein lehtienkin palstoilla kai-kenlaisia väittämiä negatiivi-siin ympäristövaikutuksiin liit-tyen. Tutkimusten ja tilastojen perusteella voidaan kuitenkin väittää, että esimerkiksi nauta-karjan lannan typpi-fosfori-suh-de ei ole kovin kaukana nur-mikasvien optimista, positiivi-sen ravinnetaseen seurauksena peltojen P-luku ei nouse nau-takarja-alueella ja että karjata-lousalueiden pohjavesien laatu ei ole heikko. Tulevan ohjelma-kauden säädöksiä sivuttiin sen verran, että lannan patterointiin on tulossa rajoituksia ja ravin-netaseet eivät ole tulossa pakol-lisiksi ympäristökorvausjärjes-telmässä

Päivissä virisi vilkasta kes-kustelua ja osallistujat lähtivät kotiin tuhti tietopaketti muka-naan. Kiitos kaikille osallistujil-le!

Kaikki päivien esitykset löy-tyvät netistä osoitteesta www.proagria.fi/MaitoTaito -> ’Kou-lutusten satoa’

Arja NykänenProAgria Etelä-Savo

Lihatilan Skarppiohjelma-hanke

Kaisa Matilainen ProAgria Pohjois-Karjala

MaitoTaito-hanke

Viljelysuunnitelman tekoa WebwisullaViljelysuunnitelman teko siir-

tyy verkkoon. Webwisu tulee korvaamaan vanhan PC-wisun vuonna 2015. Vanhan tietoko-neella olevan viljelysuunnitel-maohjelman päivitykset päättyy silloin. Webwisun tilaus onnis-tuu ottamalla yhteyttä omaan neuvojaan tai suoraan Maata-louden laskentakeskuksen oh-jelmistotukeen.

Netissä oleva viljelysuunni-telma pysyy aina ajan tasalla ja varmuuskopioita ei tarvitse siir-rellä neuvojan ja viljelijän välil-lä webwisussa. Viljelijä voi vali-ta webwisusta itselleen täyden lisenssin, jos hän haluaa tehdä suunnitelmaa yhdessä neuvojan kanssa tai jos hän haluaa teh-dä sen kokonaan itsenäisesti. Jos neuvoja laatii suunnitelman webwisuun, kannattaa viljelijän valita vähintään asiakaslisens-

si. Tällöin viljelijä voi itse kirja-ta lohkokohtaiset muistiinpanot ja tulostaa tarvittavat raportit. Muistiinpanojen kirjaamista no-peuttavat ryhmäsyötöt kasvila-jeittain, jolloin voidaan syöttää kerralla useammalle lohkolle tietoa. Jos viljelijä ei halua oh-jelmaa, neuvoja voi edelleen jatkossakin tulostaa wisun pa-perille.

Webwisua on kehi te t ty eteenpäin ja sitä kehitetään edelleen käyttäjien toiveiden ja kokemusten mukaisesti. Känny-kässä toimiva mobiwisua päivi-tetään uuteen uskoon keväällä 2014 ja muistiinpanojen teke-mistä suoraan pellolla pyritään helpottamaan. Puhelimella kir-jatut tiedot löytyvät saman tien webwisusta. (Tietoa ei tallenne-ta puhelimenmuistiin vaan tieto siirtyy online.) Webwisuun voi

liittää halutessaan myös wisu-ennusteen, joka hälyttää tauti-riskeistä kasvustossa tai seuraa nurmien D-arvoa.

Itse toimin kasvinviljelyna-siantuntijana ProAgria Pohjois-Karjalassa. Aloitin webwisun käytön syksyllä 2013, jotta sai-sin kokemusta uuden ohjelman käytöstä ennen vanhan ohjel-man lopetusta. Ohjelmistotues-ta olen saanut hyödyllisiä vink-kejä ohjelmasta ja apua on-gelma tilanteisiin. Uuden oh-jelman opiskelu on ollut mie-lenkiintoista ja omalla tapaa haastavaa. Vanhasta uuteen op-piminen vie aina hetken, mut-ta uuden oppiminen palkitsee. Viljelijä voi opetella webwisun käyttöä esim. katsomalla las-kentakeskuksen tekemät ope-tusvideot ohjelmasta. Videot löytyvät osoitteesta: http://www.

mloy.fi/MLWeb/FI/tuotteet/vide-ot-viljelyohjelmat.html

Webwisu on yksi työkalu suunnittelun teossa, itse työ ja päätökset tehdään sitten tilal-la. Ohjelma kuitenkin nopeut-taa tiedonsiirtoa ja mahdollis-taa mm. entistä tiiviimmän yh-teistyön neuvojan ja viljelijän

välillä. Erilaisia suunnitelmien muutoksia voidaan tehdä te-hokkaammin ja erilaisia versioi-ta suunnitelmasta voidaan teh-dä jo etukäteen.

Heidi NevalainenKasvintuotannon asiantuntija

ProAgria Pohjois-Karjala

Lantapäivässä oli runsaasti osanottajia sekä paikanpäällä että etäyhteydellä.

10 pe l t o + k asv i

Mitä tasaisempi nurmi sen parempi satoTilan keskimääräistä nurmi-

satoa voidaan arvioida melko luotettavasti varastossa. Kun re-hukuormat ja paalimäärät kir-jataan lohkoittain, nähdään eri

peltojen satotaso. Sato vaihte-lee myös saman nurmilohkon sisällä. Sadon määrän, tasai-suuden ja laadun parantaminen edellyttää sekä maaperän että

nurmien kunnon tuntemista. Pellot tuottamaan -hankkees-

sa seurattiin Pohjois-Karjalan nurmien satovaihtelua kolmen vuoden ajan. Tuoresatoa mi-tattiin sekä luomu- että tavan-omaisilta tiloilta, eri pelloilta ja saman nurmilohkon eri osis-ta. Havaintoja tehtiin kasvilaji-koostumukseltaan erilaisista ja eri-ikäisistä nurmista sekä eri niitoista 14 nurmilohkolta yh-teensä 150 koealalta.

Nurmien satovaihtelu luvattoman suuri

Ensimmäisen niiton koealo-jen keskimääräinen tuoresato oli 22 600 kg/ha ja toisen niiton

15 420 kg/ha. Koko aineistos-sa koealojen tuoresato vaihte-li lohkoittain välillä 8 330 – 36 500 kg/ha. Nurmilohkojen si-sällä tuoresadon vaihtelu oli vä-lillä 7 % - 69 %. Koealojen re-husadon laatu vaihteli sulavuu-deltaan hyvästä, energiapitoi-sesta rehusta heikosti sulavaan. Laatu kertoi nurmen kasvuvai-heesta niitettäessä.

Ensimmäiseksi pelto ja viljelytekniikka kuntoon

Hyvän nurmisadon perusta oli kunnossa oleva pellon vesi-talous ja vihreällä olevat maan pH ja viljavuustulokset. Kasvi-lajista riippumatta nurmikasvus-ton epätasainen ja harva perus-tuminen, peltojen maalaji-, ra-vinteisuus- ja kosteusvaihtelut sekä sadonkorjuun ja lannanle-vityksen aiheuttamat kasvusto-vauriot selittivät satovaihtelua eniten.

Nurmen huolellinen perusta-minen tuotti tiheän nurmikas-vuston ja loi pohjan nurmire-hun tuotantokustannusten alen-tamiselle. Perustamistapa mää-räytyi maalajin ja olosuhteiden mukaan. Suojaviljaa käytettäes-sä päähuomion oli oltava nur-mikasvuston kehittymisessä suojakasvin käytöstä riippumat-ta. Yksivuotisen suojaviljan sato kannatti uhrata mieluummin kuin monivuotisen nurmen ta-sainen perustuminen.

Nurmivuosina säännöllinen nurmiäestys tasasi nurmenpin-taa ja poisti kasvijätettä mah-dollistaen aukkopaikkojen täy-dennyskylvön tiheyden ylläpitä-miseksi. Rikkojen torjunta avasi kasvutilaa täydennyskylvölle.

Kasvuston tarkkailu tuotti tulosta

Nurmi tuotti sitä tasaisemman sadon mitä tiheämpi ja puh-taampi se oli. Satotason nous-tessa satovaihtelu väheni suh-teessa sadon määrään. Hyvä-kuntoisten nurmien rehun laa-tu oli parempi kuin epätasais-ten nurmien, mikä viittasi näi-den kasvustojen säännölliseen tarkkailuun ja niittoon muita nurmia varhaisemmalla kas-vuasteella. Kun sadon laatu oli hyvä, nurmen käyttökelpoisen sadon satovaihtelu väheni.

Päivi Kurki Vanhempi tutkija

MTT Kasvintuotannon tutkimus Mikkeli

etunimi.sukunimi@mtt.fiPellot Tuottamaan nettisivut: http://pohjois-karjala.proag-ria.fi/hankkeet/pellot-tuotta-

maan-1571

Nurmi tuotti sitä tasaisemman sadon mitä tiheämpi ja puhtaampi se oli. Kuva MTT Mikkeli.

Nurmi palkitsee kärsivällisen täydennys-kylväjän

Satoisan, tiheän nurmen pe-rustaminen on haastavaa. Vaik-ka perustaminen onnistuisi, tal-vivauriot, sadonkorjuu ja lan-nanlevitys harventavat nurmia. Vaurioiden vähentäminen ja korjaaminen lisäävät satovar-muutta. Nuortenkin nurmien satotaso alentuu nopeasti vau-rioiden myötä. Suorakylvötek-niikka mahdollistaa sekä nur-

men uusimisen työtä säästäen ilman kyntöä että täydennyskyl-vön olemassa olevaan kasvus-toon nurmen tiheyden ja sadon parantamiseksi.

Pellot Tuottamaan –hank-keessa täydennyskylvöjä teh-tiin Pohjois-Karjalassa sekä ta-vanomaisilla että luomutiloil-la ja MTT:n Mikkelin tutkimus-asemalla. Kukin tila kylvi joko

rivi- tai hajakylvönä käytössään olevalla piensiementen kylvö-koneella. Tavanomaisilla tiloil-la rikkakasvit torjuttiin täyden-nyksen yhteydessä aina, kun se oli mahdollista. MTT Mikkelis-sä täydennyskylvöjä tehtiin nur-miäkeellä hajakylväen.

Hajakylvöä ja apilaa

Kun kosteutta ja kasvutilaa oli riittävästi, kylvö onnistui hy-vin sekä piensiementen kylvö-koneilla että nurmiäkeen haja-kylvölaitteella. Rikkojen torjun-ta vapautti kasvutilaa uudelle nurmelle. Hajakylvö jätti rikoil-le altista tilaa vähiten. Kasvusto saatiin täydennettyä aukkopaik-koihin melko helposti, mutta ta-saisesti harventuneen nurmen täydennyskylvön vaikutus näkyi vasta kylvöä seuraavina vuosi-na. Satovaihtelu peitti usein al-leen täydennyskylvön vaikutuk-sen sadon määrään. Täyden-nyksen vaikutus näkyi ensin sa-don koostumuksessa ja laadus-sa, mikä paransi käyttökelpoista satoa seuraavina vuosina. Api-loiden täydennyskylvö onnistui

helpommin kuin heinien. MTT Mikkelin täydennyskylvön sie-menmäärä oli runsas, 12 kg/ha heinäseosta tai 3 kg/ha apilase-osta. Tiloilla siemen oli heinä- tai apilaheinäseosta.

Valoa ja varovaista käsittelyä

Varhainen kevät oli otollista kylvöaikaa, kun vanha kasvusto ei vielä ollut kasvussa ja valoa ja kosteutta oli riittämiin. Tou-kokuun lopun - kesäkuun kyl-vöissä vanha kasvusto kilpaili eniten ja täydennyskylvö epä-onnistui useimmin. Heinäkuun kuivuus hidasti itämistä ja tuho-si orastuneita taimia. Lietteen levitys täydennyskylvön jälkeen oli kehittymässä olevalle kas-vustolle tuhoisaa varjostuksen ja tallauksen vuoksi. Syyskyl-vöistä merkittävä osa onnistui.

Kasvutilaa ja jatkuvaa täydentämistä

Täydennyskylvön onnistu-minen riippui enemmän uu-den kasvuston kasvutilasta ja

nurmen käsittelystä täydennys-vuonna kuin kylvöajasta. Täys-tiheän nurmen ylläpitämiseksi täydennyskylvön tuli olla jat-kuvaa toimintaa, vaikka tu-los vaihteli olosuhteiden mu-kaan. Rikkaruohottuminen vä-heni, jos nurmea täydennettiin jo varhaisessa harventumisen vaiheessa. Nurmiäestys paransi siemenen maakontaktia ja oras-tumista sekä avasi kasvutilaa nurmen pohjasta aukkopaikko-jen täydennyskylvöä ja nurmen tiheyden ylläpitämistä varten.

Päivi Kurki Vanhempi tutkija

MTT Kasvintuotannon tutkimus Mikkeli

etunimi.sukunimi@mtt.fiPellot Tuottamaan nettisivut: http://pohjois-karjala.proag-ria.fi/hankkeet/pellot-tuotta-

maan-1571

Nurmiäestys ja nurmen täydennyskylvö huhtikuun lopussa Mikke-lissä. Kuva MTT Mikkeli.

Kasvintuotanto kannattaa-hankeTaulukko ProAgria-lehden juttuun havaintokokeiden tuloksista

Taulukko 1. Kevätvehnän typpilannoituskokeen satotuloksiaN-lannoitus Sato, kg/ha Tjp, g Raakavalk. %V. 2011, lajike Quarna

N 110 kg/ha 5061 34,0 14,6

N 60 + 50 kg/ha* 4661 36,3 17,8

V. 2013, lajike Anniina

N 110 kg/ha 5317 37,4 13,5

N 88 kg/ha 5032 36,8 13,0

N 66 kg/ha 4224 35,1 12,5* lisätyppi annettiin 8.7.

11

Havaintokoetoiminta viljelijöiden apuna

ProAgria Etelä-Savon hallin-noiman Kasvintuotanto kannat-taa -hankkeen yhtenä toiminta-na on ollut tiloilla toteutettavat havaintokokeet. Havaintoko-keilla tässä yhteydessä tarkoite-taan käytännön tiloilla viljelijöi-den ja tutkimuksen yhteistyönä järjestettyjä yksinkertaistettuja peltokokeita. Vilja- ja palkokas-vipienryhmässä toteutettiin kas-vukausina 2011-2013 kokeita yhteensä 17 neljällä eri tilalla Joroisissa, Mikkelissä ja Ranta-salmella. Tilat olivat tavanomai-sen tuotannon siemenviljelyti-loja. Havaintokokeiden aiheet määräytyivät viljelijöiden kiin-nostuksen mukaan ja ne olivat: punahomeen torjuntakoe kau-ralla, kevätvehnän typpitasokoe ja lajikekoe, ohran ja kauran laontorjuntakoe, puna-apilan ja härkäpavun esikasvivaikutus viljoilla sekä härkäpavun kylvö-tiheyskoe.

Viljelijä teki koelohkoilla käytännön viljelytyöt, huoleh-ti sadon korjuun ja sadon pun-nitsemisen sekä satonäytteiden oton eri käsittelyistä sekä mm. orastumis- ja tähkälletuloha-vainnot. MTT Mikkeli vastasi havaintokokeiden ohjeistukses-ta, kokeen havainnoista ja mit-tauksista sekä sadosta tehtävistä analyyseista sekä kokeiden tu-losten kokoamisesta ja rapor-toinnista.

Kokeiden toisto lisää tulosten luotettavuutta

Havaintokoetoiminnassa toi-vottavaa on, että sama koe voi-daan toteuttaa useammalla ti-lalla tai useampana vuonna, jolloin tulosten luotettavuus paranee. Tämä toteutui kauran punahomeen torjuntakokees-sa, jossa tavoitteena oli selvit-tää erilaisten ruiskutuskäytäntei-den vaikutuksia kasvuston ter-veyteen, sadon määrään ja sa-don laatuun. Kasvuston käsitte-lyt olivat: 1) ruiskuttamaton, 2) normaali tautiruiskutus (Zenit, Acanto Prima, Tilt, Stratego), 3) normaali tautiruiskutus + erilli-nen punahomeruiskutus (Prosa-ro, Proline), 4) pelkkä punaho-meruiskutus. Kauralajikkeina kokeissa oli Akseli ja Peppi.

Kolmen koevuoden tulosten

perusteella voidaan todeta, että viljoilla punahometta aiheutta-via Fusarium-sienen eri lajeja oli sadossa kaikissa käsittelyis-sä. Tauti- ja punahomeruisku-tukset eivät myöskään vähentä-neet Fusarium-saastunnan mää-rää jyvissä ruiskuttamattomaan verrattuna.

Punahometta aiheuttava sieni talvehtii pellolla kasvijätteissä. Kaikki ne viljelytoimenpiteet, jotka edesauttavat kasvijätteen hajoamista pellolla vähentävät punahomeriskiä. Fusarium-sie-nen esiintyminen ja kasvu vil-jojen jyvissä näyttäisi riippuvan enemmän kasvukauden sää-oloista kuin tautiruiskutuksista. Fusariumin määrää jyväsadossa ja jyvien toksiiniriskiä voidaan vähentää sadon lajittelulla.

Tekemiemme itävyysmääri-tysten mukaan keskimäärin pa-ras siementen itävyys saavutet-tiin käsittelyllä, jossa kasvusto sai tautiruiskutuksen lisäksi eril-lisen punahomeruiskutuksen. Ero itävyydessä ruiskuttamat-tomaan verrattuna oli kuiten-kin vain 3-5 prosenttiyksikköä. Keskimäärin ruiskutuskäsittelyt antoivat 240-540 kg:n hehtaari-sadon lisäyksen ruiskuttamatto-maan verrattuna.

Laontorjuntaa harkiten

Laontorjuntakokeissa mielen-kiinto kohdistui laontorjunta-ai-neen käyttömäärään. Kokeissa oli kolme eri käsittelyä vierek-käin samalla lohkolla: 1) alue, jota ei käsitelty laontorjunta-ai-neella, 2) alue, joka käsiteltiin tilalla normaalista käytössä ole-valla ainemäärällä (Terpal 0,8 l/ha, Moddus 0,3 l/ha) ja 3) alue, jossa ainemäärä tiputettiin puo-leen normaalimäärästä. Ruisku-tukset ajoittuivat heinäkuun al-kupäiville. Laontorjunta-aineet lyhentävät korren pituuskasvua ja ehkäisevät lakoa. Aikaiset ruiskutukset vaikuttavat useam-man nivelvälin pituuskasvuun, kun taas myöhäisempi ruiskutus (lippulehtivaiheessa) vaikuttaa yleensä ylimmän nivelvälin pi-tuuskasvuun. Etefoni voi aiheut-taa myös sivuversojen kasvua, mikä voi johtaa epätasaiseen tuleentumiseen.

Ohralla torjuntakokeita oli

kaikkina kolmena vuotena, kauralla vain viime kasvukau-della. Ohralla lajikkeena oli Ei-nar ja kauralla Akseli. Ohra kä-siteltiin Terpalilla (tehoaine me-pikvattikloridi ja etefoni) ja kau-ra Modduksella (tehoaine tri-neksapakkietyyli).

Ohrakasvustoissa laontorjun-takäsittely vaikutti hyvin vähän kasvuston korkeuteen eikä la-koa esiintynyt myöskään kä-sittelemättömässä kasvustossa. Virallisissa lajikekokeissa vuo-sina 2006-2013 Einar-lajik-keen lako-% oli 7, joten lajike on hyvin lujakortinen. Molem-mat laontorjuntakäsittelyt nos-tivat hieman (keskimäärin 2 g) tuhannen jyvän painoa käsitte-lemättömään verrattuna, mutta vuosina 2011-2012 hehtaarisa-dot olivat laontorjuntakäsittelyn saaneissa kasvustoissa alhai-sempia kuin käsittelemättömäs-sä. Erityisesti korkeampi aine-määrä alensi satoa käsittelemät-tömään verrattuna keskimäärin 195 kg/ha. Havaintokokeidem-me tulosten mukaan laontor-junta Einar-lajikkeella vuosina 2011-2012 ei ollut kannattavaa. Sen sijaan vuonna 2013 laon-torjuntakäsittelyt antoivat 600-700 kg/ha sadonlisän käsittele-mättömään verrattuna. Suurin sadonlisä saatiin puolella aine-määrällä tehdystä käsittelystä. Kasvunsääteiden käytöstä ai-heutuviin vuosien välisiin sato-vaihteluihin lienee useita syitä. Kasvien stressitilanteessa (kui-vuus, kuumuus) kasvunsäätei-den käyttö voi vaikuttaa nega-tiivisesti kasvuun ja sadonmuo-dostukseen.

Kauralla laontorjuntakäsitte-lyt lyhensivät selvästi korren pi-tuuskasvua, puolella ainemää-rällä noin 7 cm ja täydellä aine-määrällä noin 22 cm ruiskutta-mattomaan verrattuna. Lakoa ei esiintynyt missään käsittelyssä, mutta kasvuston ränsistymistä oli eniten havaittavissa ruiskut-tamattomassa kasvustossa ja vä-hiten täydellä ainemäärällä kä-sitellyssä kasvustossa. Virallisis-sa lajikekokeissa vuosina 2006-2013 Akseli-kauran lako-% oli 17, mikä oli koelajikkeista al-haisimpia. Laontorjuntakäsitte-lyt paransivat itävyyttä, mutta alensivat hieman hehtaarisatoja ruiskuttamattomaan verrattuna. Suositellulla ainemäärällä käsi-telty kasvusto antoi 185 kg/ha alhaisemman sadon ruiskutta-mattomaan verrattuna.

Rutiininomaista kasvunsää-teiden käyttöä tulisi välttää ta-lous-, ympäristö- ja terveyssyis-tä. Päätöksen tulisi perustua käytetyn lajikkeen, vallitsevi-en kasvuolojen ja viljelyyn sat-sattujen panosten perusteella. Maltillisella lannoituksella ja lujakortisia lajikkeita käyttäen voidaan tulla toimeen ilman kasvunsääteitä.

Kevätvehnän lajike- ja typpilannoituskoe

Kevätvehnän lajikekokees-sa vuosina 2011-2012 testatta-vina lajikkeina olivat Anniina, Quarna ja Wellamo. Molempi-na koevuosina Quarna ja Wel-lamo päihittivät satoisuudessa Anniinan.. Kasvuston tiheyksis-sä ei ollut suurta eroa eri lajik-keiden välillä oraslaskennassa, mutta tähkämäärä neliöllä oli Quarna- ja Wellamo-lajikkeil-la huomattavasti suurempi kuin Anniinalla. Valkuaispitoisuudet olivat: Anniina 14,6 %, Quar-na 14,1 % ja Wellamo 12,4 %. Kevätvehnän typpilannoitusko-keessa vuosina 2011 ja 2013 selvitimme jaetun typpilannoi-tuksen merkitystä sadon mää-rään ja laatuun. Ensimmäisenä vuonna typpilannoituskäsittelyt olivat: 1) 110 kg N/ha kylvön yhteydessä ja 2) 60 kg N/ha kylvön yhteydessä, lisätyppi 50 kg/ha heinäkuun alkupuolella. Toisena vuonna kylvön yhtey-dessä annetut typpilannoitukset olivat: 1) 110 kg/ha, 2) 88 kg/ha ja 3) 66 kg/ha.

Lisätypen levitysajankohtaa pyrimme arvioimaan kasvus-tosta tehtyjen lehtivihreämitta-usten (Minolta Spad 502) sekä maasta määritetyn nitraattity-pen avulla lehtivihreämittaus-ten perusteella kasvustossa ei ollut lisätypen tarvetta missään lannoituskäsittelyssä Mitatut hehtaarisatotulokset kuitenkin osoittavat, että typpilannoituk-sen vähentäminen laski hehtaa-risatoja, tuhannen jyvän painoa ja valkuaispitoisuutta (Tauluk-ko 1.). Kokemustemme mukaan lehtivihreämittaukset ja nitraat-titypen mittaukset maasta eivät anna riittävää tietoa kasvuston lisätypen tarpeesta. Luotetta-vampia menetelmiä lisätyppi-tarpeen määrittämiseen saat-taisivat olla miinusruudun (vä-hennetty N-lannoitus) käyttö ja maanpäällisen kasvimassan mittaus.

Palkokasvien esikasvivaikutus

Palkokasvit ovat syvän juu-ristonsa ja typensidontakykynsä ansiosta hyviä välikasveja yk-sipuolisessa viljelyssä. Palko-kasvien käytön lisääminen pa-

rantaa maan rakennetta ja lisää maan orgaanista ainesta (maan hiilivarat). Etenkin monivuoti-set palkokasvit jättävät maahan runsaan juuristomassan. Härkä-pavun sanotaan jättävän maa-han typpeä 30-40 kg/ha seu-raavalle kasville, joten tähän tietoon pohjautuen perustimme havaintokokeen ohralla, jossa käytimme kahta typpilannoitus-tasoa, 60 ja 90 kg/ha, kun esi-kasvina oli härkäpapu. Verran-nealueena samalla lohkolla toi-mi kasvusto, jossa esikasvina oli kaura ja typpilannoitus 90 kg/ha.

Korkein sato saatiin käsitte-lystä, jossa typpeä annettiin 90 kg/ha härkäpavun ollessa esi-kasvina. Satoero oli noin 350 kg/ha verrattuna käsittelyyn, jossa kaura oli esikasvina ja typpeä annettiin 90 kg/ha. 60 kg:n typpilannoitus ja härkäpa-pu esikasvina antoi alhaisim-man sadon. Toisessa kokees-sa puna-apila esikasvina antoi kauralla korkean hehtaarisadon 66 kg:n typpilannoituksella. Lannoittamattoman kasvuston (puna-apila esikasvina) korkeus ja satomäärä jäi huomattavasti alhaisemmaksi, koska yleensä edeltävä palkokasvi korvaa vain osan väkilannoitetypestä. Ta-loudellisista ja ympäristösyistä voi kuitenkin olla järkevää vä-hentää palkokasvin jälkeen vil-jojen typpilannoitusta normaa-lilannoitemäärästä. Palkokasvi-en ja biologisen typensidonnan merkityksestä viljelyssä fossii-lisen energian säästäjänä löy-tyy lisätietoa MTT Raportti 76 –julkaisusta, joka löytyy osoit-teesta: http://jukuri.mtt.fi/hand-le/10024/438286.

Härkäpavun kylvötiheysko-keessa tiheämpi kasvusto an-toi 110 kg/ha paremman sa-don. Satotaso oli noin 3000 kg/ha. Palkojen määrään /kasvi ja siementen määrään /palko ei eri kasvutiheyksillä ollut vaiku-tusta, kuten ei myöskään rehu-analyysissä mitattaviin ominai-suuksiin.

Lisätietoja:Pirjo Kivijärvi

vanhempi tutkijaMTT Kasvintuotannon

tutkimusp. 040 828 8254

pirjo.kivijarvi@mtt.fi

Kevätvehnän orastiheyden laskenta typpilannoituskokeella kesällä 2013. Kuva: Pirjo Kivijärvi

pe l to + ka sv i

0

1500

3000

4500

6000

7500

9000

0 20 40 60Gratil g/ha

Kuiva-ainesato, kg/ha

Heinä 2Apila 2Heinä 1Apila 1

VERKOSTOT

AJANKOHTAISTA

Uudistimme nettisivumme, tutustu! AJANKOHTAISTA JÄSENEDUT KEHITYSTOIMINTA VERKOSTOT

TOIMIALATASIANTUNTIJAT TAPAHTUMAT

pohjois-karjala.proagria.fi

BLOGIT

VERKKOPALVELUTJÄSENEDUT

VIDEOT

ASIANTUNTIJAT

VERKOSTOT YHTEYSTIEDOT

12

Tuloksia ja laatua kasvintuotantoon

Etelä-Savossa on alkanut ”Tu-loksia ja laatua kasvintuotan-toon” -koulutushanke, jonka ta-voitteena on parantaa ammatti-maisten tai siksi pyrkivien kas-vintuotantotilojen kilpailukykyä ja kannattavuutta. Hankkeessa kootaan pienryhmiä seuraavi-en teemojen ympärille: marjo-jen viljely kasvutunneleissa, ka-nanmunan- ja rehuntuottajien yhteistyö, vilja- ja palkokasvi-en kannattava tuotanto, aloitta-vat luomukasvitilat, luomusie-mentuotanto sekä luomutilojen yhteistyö. Pienryhmätoiminta käynnistyy pääosin helmikuus-sa.

Hyväksi havaittua havainto-koetoimintaa jatketaan hank-keen pienryhmissä yhteistyös-sä MTT kasvintuotannon tutki-muksen Mikkelin yksikön kans-sa. Havaintokoetoiminnalla py-ritään löytämään ratkaisuja käy-tännön viljelyssä esille noussei-siin kysymyksiin ja siksi kokeet

suunnitellaan yhdessä tilojen kanssa.

Koulutusta täydennetään ajankohtaispäivin, opintomat-koin sekä tilakohtaisella neu-vonnalla. Tervetuloa mukaan koulutuksiin!

Lisätietoja:Hankevastaava Mirja Tiihonen

p. 0400 638 138mirja.tiihonen@proagria.fi

Tuloksia ja laatua kasvintuo-tantoon -hankkeen toteuttami-sesta vastaa ProAgria Etelä-Sa-vo. Hanketta rahoittavat Euroo-pan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto ja Etelä-Sa-von ELY-keskus. Hanke toteute-taan 1.1.2014 - 31.12.2014.

pe l to + k asv i

Puna-apila sieti Gratil® -rikkaruiskutusta

Apilat ovat suositeltavia kas-veja satopotentiaalinsa, vahvan juuristonsa ja typensidontaky-kynsä vuoksi myös tavanomai-siin nurmiin, mutta rikkakasvin-torjunta-aineet vaurioittavat nii-tä herkästi. Sopivien rikkakas-vintorjunta-aineiden puute on hidastanut apilan viljelyn lisää-mistä tavanomaisessa viljelyssä.

MTT:n Mikkelin tutkimusase-malla tutkittiin Pellot Tuotta-maan –hankkeessa Gratil® -val-misteen vaikutusta ensimmäi-sen satovuoden puna-apilaan. Gratil® ruiskutettiin 20, 40 ja 60 g/ha toukokuun puolivälissä apilaheinänurmille, joiden api-lapitoisuus oli keskimäärin 45 %. Voikukka oli ruusukeasteel-la. Verranteena oli ruiskuttama-ton kasvusto. Nurmia ei lannoi-tettu.

Apilan kasvu pysähtyi aluksi

Gratil® -ruiskutus pysäyt-ti puna-apilan kasvun, mutta ei heikentänyt heinän kasvua. Apilaheinänurmen ensimmäi-sen sadon (34 päivää ruiskutuk-sesta) puna-apilapitoisuus oli Gratil® -annoksesta riippumat-ta kaikilla ruiskutetuilla nurmil-la alle 5 %. Ruiskuttamattomil-la nurmilla puna-apilapitoisuus

oli noin 30 %. Vaikka valmis-te aiheutti ruiskutuksen jälkei-sen apilasadon menetyksen an-noksesta riippumatta, kasvusto ei kuollut vaan toipui jo saman vuoden toiseen satoon. Toisen sadon kaikkien nurmien apila-pitoisuus oli noin 40 %.

Ruiskuttamattomien ja pie-nimmän Gratil® -annoksen saa-neiden nurmien kasvukauden kuiva-ainesadon kokonaismää-rä oli samansuuruinen. Kahden suuremman Gratil® -annoksen saaneen nurmen kokonaiskui-va-ainesato oli noin 1200 kg/ha ruiskuttamatonta nurmea pie-nempi.

Apilan menetys korvat-tava ruokinnassa

Ruiskuttamattoman nurmen sato sisälsi 670 kg/ha apilaa enemmän kuin pienimmällä annoksella ruiskutetun nurmen ja noin 1000 kg/ha enemmän kuin suuremmilla annoksilla ruiskutettujen. Ruiskuttamatto-man rehusadon laatu oli siten parempi kuin ruiskutettujen. Ruiskutettujen nurmien apilan menetys täytyi korvata ruokin-nassa muilla rehuilla.

Jo pieni annos tehosi voikukkaan

Pienin annos tehosi voikuk-kaan ja ratamoon sekä vaurioit-ti tädykkeitä ja vuohenputkea. Nokkonen, vuohenputki ja tä-dykkeet tuhoutuivat 40 g/ha ja ohdake 60 g/ha Gratil® -an-noksella, joskin ruiskutusteho vaihteli. Yli kahden kuukauden kuluttua ruiskutuksesta kaikil-la koejäsenillä esiintyi joillakin ruuduilla satunnaisia rikkoja.

Apila täydessä kasvussa seuraavana vuonna

Seuraavana vuonna kaikki-en nurmien ensimmäisen sadon apilapitoisuus oli noin 60 % ja kuiva-ainesato keskimäärin 6660 kg/ha. Edellisen vuoden ruiskutuksen vaikutus ei näky-nyt apilan kasvussa mitenkään, mutta nurmet olivat rikoista va-paita.

Päivi Kurki Vanhempi tutkija

MTT Kasvintuotannon tutkimus Mikkeli

etunimi.sukunimi@mtt.fiPellot Tuottamaan nettisivut: http://pohjois-karjala.proag-ria.fi/hankkeet/pellot-tuotta-

maan-1571

13

Kasvinsuojelu- koulutus v. 2014Kasvinsuojelukoulutus on suoritettava ympäristötukiehtojen mu-kaisesti niiden henkilöiden, jotka hoitavat kasvinsuojeluruisku-tuksia ja käyttävät kasvinsuojeluaineita. Lisäksi viljelijät, joiden tiloilla urakoitsijat hoitavat kasvinsuojelun, on hyvä suorittaa tämä koulutus. Koulutuksessa saat perustietämyksen kasvinsuojelusta ja koulutettu osaa arvioida rikkakasvien torjunta- tai muun kasvin-suojelutarpeen ja saa perustietämyksen eri kasvinsuojeluaineista. Todistus on voimassa 5 vuotta.

Pohjois-KarjalaTilaisuus alkaa klo 10:00 ja päättyy klo 14.30ke 19.2. Joensuu, Sanomalehti Karjalaisen auditorio, Kosti Aaltosentie 9to 20.2. Kitee, P-K:n ammattiopisto, Kiteen Koivikko, auditorio, Koivikontie 4, Puhos ke 26.2. Nurmes, Hyvärilä, Lomatie 12 Lisätiedot koulutuksesta: Kaisa Matilainen p. 040 301 2423, kaisa.matilainen@proagria.fiKoulutuksen hinta: 67EUR+alv. 24% sisältäen koulutuksen, luentoaineiston ja todis-tuksen. Ilmoittautuminen viimeistään 7 päivää ennen koulutusta ajuri.fi tai pohjois-karjala.proagria.fi/tapahtumat tai puh. / teksti-viesti p. 040 301 2401 sähköpostilla kirsi.peuhkurinen@proagria.fi Ilmoittautumisen yhteydessä kysytään laskutusosoite sekä tila- ja y-tunnus.

Pohjois-SavoKurssit alkavat klo 9.00 ja päättyvät klo 14.00.To 27.2. Kiuruvesi, Seurakuntatalo, Kirkkokatu 8Ti 11.3. Nilsiä, valtuustosali, Nilsiäntie 78 Ke 26.3. Leppävirta, kunnan valtuustosali, Savonkatu 39 Pe 28.3. Siilinjärvi, Kylpylähotelli Kunnonpaikka, Jokiharjuntie 3, Vuorela

Yhdistetty yleinen ja puutarhakoulutus

Ti 1.4. Iisalmi, Ylä-Savon ammattiopisto (PEMO), Kotikyläntie 254Ti 8.4. Lapinlahti, Portaanpään Opisto, Portaanpääntie 63To 5.6. Siilinjärvi, Kylpylähotelli Kunnonpaikka, Jokiharjuntie 3, VuorelaTiedustelut puh. 020 747 3650 Ilmoittautumiset ProAgria Pohjois-Savoon viimeistään viisi päivää ennen kurssin alkua www.laari.info tai kotisivujen www.pohjois-savo.proagria.fi kautta. Ilmoita tilatunnus ilmoittautuessa. Kurssin hinta: on 60EUR+alv 24 %, sisältäen materiaalin ja väli-ajan lounastarjoilun. Kurssimaksu laskutetaan erikseen. Lisätietoja kursseista saa kouluttajilta.Kouluttajat: Hannu Mäkipää, 040 563 8759, Arja Mustonen, 0400 203755, Liisa Pietikäinen, 0400 375583 puutarha

Kasvinsuojeluaineiden käyttökoulutustauudella mallilla puutarhatiloille

Etelä- ja Pohjois-Savossa jär-jestetään maaliskuussa uu-den kasvinsuojeluainelain (1563/2011) mukaista koulu-tusta ja tutkintotilaisuuksia avo-maan puutarhatuottajille. Jat-kossa uudenmuotoista koulu-tusta ja tutkintoa tarjotaan kai-kille viljelijöille.

Uudessa tutkintojärjestelmäs-sä koulutukseen osallistuminen on vapaaehtoista. Koulutus on kuitenkin kätevä vaihtoehto tie-tojen päivittämiseen esim. lain-säädännön muutoksista, terve-

ys- ja ympäristöriskeistä sekä kasvinsuojelun uusista mene-telmistä. Koulutusta ja tutkintoa räätälöidään kohderyhmän mu-kaan.

Kasvinsuojeluaineita koskeva tutkintovelvoite koskee kaikkia kasvinsuojeluaineiden ammat-tikäyttäjiä. Kasvinsuojeluaineita koskeva tutkinto tulee suorittaa 26.11.2015 mennessä ja tutkin-to tulee uusia viiden vuoden välein. Ympäristötukeen sidottu kasvinsuojelukoulutus on kui-tenkin voimassa todistukseen

merkittyyn päivään saakka. Lisätietoja alueen koulutuk-

sista TUKESin hyväksymiltä koulutuksen ja tutkinnon järjes-täjiltä

Etelä-Savo: puutarhatuotannon asiantuntija

Mirja Tiihonen p. 0400 638 138

mirja.tiihonen@proagria.fiPohjois-Savo

puutarha-asiantuntija Liisa Pietikäinen p. 0400 375 583

liisa.pietikainen@proagria.fi

pe l to + ka sv i

Matti Teittinen, Joroinen050-560 3559

Juha Rytkönen, Joroinen0400-178 711

Yrjö Ehrnrooth, Mikkeli0400-824 731

14

Niitto kerran kesässä vie lähes puolet apilaheinänurmen sadosta

Muuttuvien rehun korjuukus-tannusten odotetaan alenevan vuositasolla, jos nurmi korja-taan vain kerran kasvukaudes-sa. Kerran niitettäessä apilahei-nänurmen kokonaissadosta me-netettiin lähes 50 % kahteen niittoon verrattuna. Seuraavan kesän apilasato väheni, mikä ei ole suositeltavaa luomunurmen satomäärän ja rehun laadun kannalta.

Pellot Tuottamaan –hank-keessa tutkittiin yhden niiton vaikutusta puna-apilaheinänur-men talvehtimiseen ja seuraa-van kesän ensimmäisen niiton satoon. Kokeessa tehtiin kol-

me käsittelyä: 1. Kaksi säilöre-huniittoa normaaliin korjuuai-kaan (kesä- ja elokuun loppu), 2. Yksi niitto kesäkuun lopussa ilman syyssadon korjuuta ja 3. Yksi niitto kesäkuun lopussa si-ten, että syyssato murskattiin lokakuun alussa ja jätettiin pai-kalleen.

Koetta perustettaessa kesä-kuun lopussa 2011 puna-apila-pitoisuus oli keskimäärin 43 % ja kuiva-ainesato 6 300 kg/ha ensimmäisessä niitossa kaikilla koejäsenillä. Kaksi kertaa niitet-tävän nurmen toisen niiton kui-va-ainesato oli elokuun lopus-sa 5 500 kg/ha eli kasvukauden

kuiva-ainesato oli yhteensä 11 800 kg/ha.

Paksu kasvimassa heikensi apilan talvehtimista

Kaksi kertaa niitetyille nur-mille jäi talveksi noin 3600 kg/ha tuoremassa (650 kg/ha kui-va-ainetta). Se ei vaikuttanut

apilan talvehtimiseen. Yhden niiton nurmille jäi edelliseen verraten talveksi yli seitsenker-tainen tuoremassa, noin 26 200 kg/ha (5 900 kg/ha kuiva-ainet-ta). Paksu kasvustomassa hei-kensi apilan talvehtimista murs-kauksesta riippumatta.

Kaksi kertaa niitettyjen nur-mien seuraavan kesän ensim-mäinen kuiva-ainesato oli 6390

kg/ha ja apilapitoisuus noin 29 %. Kerran niitettyjen nurmi-en kuiva-ainesato oli 7670 kg/ha ja apilapitoisuus 8 %. Niillä kerran niitetyillä nurmilla, joille jätettiin murskattu syyssato, kui-va-ainesato oli 5660 kg/ha ja sadon apilapitoisuus 21 %.

Kulo ei haitannut kesäkuun lopussa

Edellisen kesän niittokäsitte-ly ei vaikuttanut suoraan seu-raavan kesän rehun energia-arvoon tai sulavuuteen. Rehun laatu oli kaikissa näytteissä al-hainen kertoen liian myöh�