ael:n vuosikertomus 2014

1AEL – VUOSIKERTOMUS 2014

VUOSIKERTOMUS 2014

HALLITUKSEN PUHEENJOHTAJAN SANAT • 3

TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS • 4

KEHITYSPROJEKTIT • 6

ASIAKASYHTEISTYÖTÄ • 10

ASIAKAS- JA SIDOSRYHMÄTAPAHTUMAT • 16

KANSAINVÄLISET TAPAHTUMAT • 20

AEL ON TUTKITUSTI VETOVOIMAISIN • 22

TOIMINNAN LUKUJA • 23

HALLINTOELIMET • 24

SIDOSRYHMÄT • 25

AVAINHENKILÖT • 27

Toimitus: Ella Heimonen ja Larissa Uusitalo • Taitto: Johanna Katajamäki • Valokuvat: Pekka Mustonen, Mikko Virtanen, Ella Heimonen, Johanna Katajamäki, Minna Moshnikoff ja Ilona Turunen (ellei toisin mainita) • Paino: AEL Digipaino, 2015

SISÄLTÖAEL – Osaamisella kilpailukykyä

AEL on Suomen johtava tekniikan koulutuspalveluja tarjoava yritys. Olemme halutuin osaamisen ja kilpailukyvyn kehittäjä sekä teknisillä aloilla ammatillisen koulutuksen edelläkävijä. Tarjoamme yrityksille lisäarvoa tuottavat kehittämis- ja koulutusratkaisut sekä opiskelijoillemme kilpailukykyisen osaamisen.

AEL on profiloitunut koko organisaation kouluttajana ja osaamisen kehittäjänä. Koulutamme teollisuuden ja teknisten palvelutoimialojen ammattilaisia, asiantuntijoita ja esimiehiä.

AEL on palvellut suomalaista elinkeinoelämää jo yli 90 vuotta ja pystynyt kehittymään ja uudistumaan yhteiskunnan ja elinkeinoelämän muutosten mukana. AEL:ää ylläpitää Ammattienedistämislaitossäätiö AEL, jossa ovat edustettuina keskeiset elinkeino- ja työelämän järjestöt, yritykset sekä ammatillisen koulutuksen kehittämisessä mukana oleva julkishallinto.


Vuosi 2014 oli Suomelle edelleen taloudellisesti vaikea. Jul-kinen talous oli alijäämäinen jo kuudetta vuotta peräkkäin. Suomalaisyritysten suhdannetilanne oli vuoden lopussa muuhun Eurooppaan verrattuna heikoimmasta päästä kai-killa sektoreilla.

Maailmantalouden osalta oli positiivista USA:n ja muu-tamien Länsi-Euroopan maiden talouskehitys, mutta Venäjän tilanne painoi Suomea alas. Suomi ei päässyt täysimääräisesti mukaan maailmantalouden elpymiseen. BKT:n kehityksen arvioitiin nousevan niukasti plussan puolelle viimeisen vuosineljänneksen maltillisen kasvun vuoksi. Kasvu jäi kuitenkin arviolta marginaaliseksi, noin 0,1 prosenttiin. Kotimarkkinoilla kuluttajien ostovoima kehit-tyi heikosti, kun veroja korotettiin julkisen talouden kes-tävyysvajeen paikkaamiseksi. Työmarkkinatilanne heikkeni edelleen, ja pitkään staattisena sinnitellyt työttömyys alkoi nousta vuoden lopun arvioiden mukaan jo 8,6 prosenttiin. Lisäksi työttömyyden rakenne on muuttunut aiempaa vai-keammaksi. Vuoteen 2013 verrattuna pitkäaikais- ja raken-netyöttömien lukumäärä kasvoi voimakkaasti.

AEL:n rooli suomalaisen elinkeinoelämän kilpailukyvyn vah-vistajana ja osaamisen kehittäjänä korostuu entisestään haasteellisissa olosuhteissa. AEL panosti vuonna 2014 oman toimintansa kehittämiseen vahvasti. AEL:n uusi organisaa-tio, nykyaikainen toimintajärjestelmä ja henkilöstön osaami-nen tukevat entistä paremmin asiakasyritysten kilpailukyvyn ja osaamisen kehittämistä. Suomalaisen elinkeinoelämän onnistuminen vaikeassa taloustilanteessa edellyttää ajan tasalla olevaa osaamista kaikilla sektoreilla. AEL:n tarjonta niin nuorten kuin aikuistenkin ammatillisen osaamisen kehit-tämiseen tähtää yritysten menestymisen varmistamiseen.

Koulutuspolitiikka on suurten muutosten ja haasteiden edessä. Maan hallitus päätti osana julkisen talouden tasa-painottamista yhteensä 260 miljoonan euron menoleikkauk-sista, jotka kohdentuvat lukiokoulutukseen, ammatilliseen peruskoulutukseen ja ammatilliseen aikuiskoulutukseen. Hallitus antoi joulukuussa lakiesitykset, joilla tähdätään koulutuksen järjestäjäverkon ja rahoituksen uudistamiseen säästötavoitteiden mukaisesti. Uudistusten on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2017 alusta. Lukion ja ammatillisen koulutuksen järjestäjäverkon uudistamisen osuudeksi menoleikkauksista arvioidaan 69 miljoonaa ja rahoitus- uudistuksen osuudeksi 191 miljoonaa euroa. Suurimmat vähennykset kohdistuisivat oppilaitosmuotoiseen ammatilli-seen peruskoulutukseen, ammatilliseen aikuiskoulutukseen ja lukiokoulutukseen. Jatkossa maksettaisiin ensisijaisesti suorituksista ja tuloksista, ei opiskeluajasta. Muun kuin tutkintoon johtavan koulutuksen julkisesta rahoituksesta tullaan luopumaan.

AEL on vastannut toimintaympäristössä ja asiakkaiden tar-peissa tapahtuviin muutoksiin ennakoivasti ja aktiivisesti. Vuosi 2014 oli AEL:lle työntäyteinen ja tapahtumarikas. Uudistamalla toimintatapoja, organisaatiota ja järjestelmiä AEL selviytyi hyvin vuoden 2014 haasteista ja on varautu-nut myös tuleviin muutoksiin. AEL:n taustayhteisöt antavat hyvän pohjan ja tukiverkoston toiminnan tavoitteelliselle, määrätietoiselle ja jatkuvalle kehittymiselle.

Asiakkaiden antama palaute AEL:n toiminnasta ja koko hen-kilöstön vahva sitoutuminen AEL:n kehittämiseen vahvista-vat entisestään AEL:n asemaa suomalaisen elinkeinoelämän ammatillisen koulutuksen kehittämisen kärjessä.

ANNELI KARHULA hallituksen ja hallintoneuvoston puheenjohtaja

PUHEENJOHTAJAN SANAT

4 AEL – VUOSIKERTOMUS 2014

MUUTOSTEN TOTEUTTAMISEN VUOSI

TOIMITUSJOHTAJANKATSAUS

AEL kävi läpi työelämän rakennemuutosta ja selviytyi siitä erinomaisesti

Vuosi 2014 oli AEL:lle edelleen muutosten vuosi. Pääprio-riteetteja yhteisön kehittämisessä olivat kannattavuuden parantaminen, strategian päivittäminen sekä toimintakult-tuurin ja henkilöstön osaamisen parantaminen. Vuonna 2014 jatkoimme edellisvuonna käynnistämiämme projekteja kaikilla osa-alueilla.

Yleinen markkinatilanne vuonna 2014 oli edelleen haas-tava johtuen pääasiassa Euroopan talouskriisistä. Yritys-ten kehittäminen ja koulutuskysyntä hidastuivat edelleen. Kokonaistarve supistui yritysten vähentäessä työvoimaansa. Vuonna 2014 AEL:n liikevaihto oli 18,8 miljoonaa euroa, joka oli 2,8 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna. Kulut kasvoivat 3,5 prosenttia, joten toiminnan kannattavuus hie-man heikkeni. Kokonaistulos oli kuitenkin positiivinen 0,3 miljoonaa euroa.

AEL sopeutti edelleen maltillisesti toimintaansa toimialoilla, joilla koulutuskysyntä oli ollut pieni. Varaudumme muutok-siin myös vuonna 2015, koska valtiontalouden tehostamis-toimet leikkaavat yritysten kehittämiseen ja koulutukseen varattuja määrärahoja. Odotamme kuitenkin, että AEL pystyy myös jatkossa vastaamaan hyvin yritysten tarpeisiin.

Selvitimme ja tunnistimme entistä tarkemmin yritysten kou-lutustarpeita. Vuonna 2014 terävöitimme strategiaamme tavoitteena vahvistaa vaikuttavuuttamme elinkeinoelämään. Segmentoimme entistä tarkemmin elinkeinoelämän toi-mialat, joilla toimimme. Lähestymme yrityksiä toimiala-näkökulman sijasta entistä vahvemmin osaamistarpeen

näkökulmasta. Lupaamme yrityksille lisäarvoa tuottavat kehittämis- ja koulutusratkaisut sekä opiskelijoillemme kil-pailukykyisen osaamisen. Tarvetta muunto- ja täydennyskou-lutuksiin on ollut useilla aloilla.

Toimintavuonna AEL:n tutkintotavoitteisen koulutuksen opiskelijamäärät nousivat jonkin verran. Vuonna 2014 AEL:ssä oli 3199 opiskelijaa tutkintoon valmistavassa kou-lutuksessa. Eniten tutkintotavoitteista koulutusta järjestet-tiin prosessiteollisuuden, liiketalouden ja turvallisuuden toimialoilla. Perus-, ammatti- ja erikoisammattitutkintoja suoritettiin 886 ja lisäksi osatutkintoja suoritettiin 226.

Yritysten kiinnostus oppisopimuskoulutukseen kasvoi. Hyvät kokemukset ovat lisänneet elinkeino- ja työelämän kiinnostusta oppisopimuskoulutusta kohtaan. AEL toteuttaa näyttötutkintoihin valmistavaa koulutusta sekä näyttötut-kintoja mm. Helsingin, Keudan, Luksian, Omnian ja Varian oppisopimustoimistoille.

AEL kurssien, seminaarien ja yrityskohtaisten valmennus-ten opiskelijoiden kokonaismäärä laski hieman edelliseen vuoteen nähden. Koulutusten kysynnän muutokset olivat aloittain suuria vaihdellen sekä ylös- että alaspäin. AEL Ins-ko-seminaarien osallistujamäärät kasvoivat tavoitteiden mukaisesti.

Opiskelijapalautteiden keskiarvo on pysynyt kiitettävällä tasolla ollen 4,2 (max 5). Yleinen taloudellinen tilanne on tehnyt yrityksistä harkitsevampia henkilöstön kouluttami-sessa, ja yhä useammin toteuttamamme koulutukset täh-täävät koko organisaation toiminnan suunnitelmalliseen kehittämiseen ja tehostamiseen.


Strategiamme mukaisesti toteutimme useita koulutus- ja kehitysohjelmia yhdessä kumppanuusasiakkaittemme kanssa. AEL solmikin kumppanuussopimuksia mm. eWorkin, G4S:n, Sandvikin ja Andritzin kanssa. AEL:n tarjous voitti ELY-keskuksen PK-yritysten johtaminen ja kehittäminen -täsmäkoulutuksen ja Ammatillisen osaamisen kehittäminen raitiovaunutuotannossa -koulutukset.

Mittaus & Testaus -näyttely järjestettiin 23. kerran – näyt-teilleasettajia oli 49 ja kävijöitä yli 800. Osana näyttelyä oli myös konekunnossapitoon keskittynyt Mittaava kunnossapito -näyttely.

ALVAR juhli toimintansa 20-vuotista taivalta. Pääjuhlassa olivat mukana opetusministeri Krista Kiuru, työmarkkinoi-den keskusjärjestöjen edustajat sekä runsas joukko sidos-ryhmien edustajia.

Aikuiskoulutuksen rahoituksen supistumisesta huolimatta tutkintojen järjestäjät käyttivät kolmikantaisesti suunnitel-tuja näyttötutkintoaineistoja aiempaa enemmän. Kehitystyö painottui vuoden 2014 aikana aineistojen digitalisointiin, ja siinä pääsimmekin pitkälle. Sisällön kehittämisessä kiinni-timme eniten huomiota tutkinnossa vaadittavaa ammat-titaitoa esille tuovien käytännön töiden valinnan ohjeista-miseen sekä arvioinnin luotettavuutta lisäävien ohjeiden kehittämiseen.

Opetushallituksen rahoittamissa kahdessa opetustoimen henkilöstökoulutuksen hankkeessa koulutimme runsaasti näyttötutkintojen ja ammattiosaamisen näyttöjen arvioijia sekä järjestimme seminaareja. Arvostusta työnopastukseen -ESR-hankkeessa jatkoimme työpaikkaohjaajien koulutuksia ja teimme ohjauksen vaikuttavuutta koskevan tutkimuk-sen. PK-yritysten osaamisohjelmatyökalu -kehityshankkeessa toiminnan painopisteenä oli hankkeen tulosten jakaminen yhdessä kumppaniemme kanssa.

Investoinnit

Konsernin investoinnit olivat 1,1 miljoonaa euroa (0,2 milj. euroa vuonna 2013) ja suunnitelman mukaiset poistot 0,5 miljoonaa euroa (0,5 milj. euroa). Merkittävin investointi-kohde oli toiminnanohjaus- ja muiden tietojärjestelmien uudistaminen.

Henkilöstö ja asiantuntijaverkosto

Henkilöstömäärä vuoden lopussa oli 164 henkilöä (164). Naisten osuus oli 52,4 prosenttia. Henkilöstön keski-ikä oli kohonnut, ja vuoden lopussa se oli 49,5 vuotta (48,9). Vaihtuvuus oli edellistä vuotta alhaisempi. Keskimääräinen palvelusuhteen kesto oli 11,5 vuotta (11,2). Sairauspoissaolot ovat vähentyneet edellisestä vuodesta, ja ne olivat 2,4 pro-senttia työajasta (3,1 %). Osaaminen ja sen kehittäminen ovat aikuiskoulutuksessa tärkeimpiä kilpailukeinoja. AEL:n henkilöstön koulutuspäiviä kertyi keskimäärin viisi päivää henkilöä kohti.

AEL:n laaja ja monipuolinen yli tuhannen henkilön asian-tuntijaverkosto on osa laadukasta kokonaispalveluamme.

Vastuullisuus

Vastuullisuus on yhä tärkeämpää yrityksille, sillä ympäristö-vaatimusten laiminlyönti ja selkeiden vastuullisuustavoittei-den puuttuminen ei ole hyväksyttävää nykypäivänä. AEL:ssä pyrimme kokonaisvaltaisella riskienhallinnalla tunnistamaan liiketoiminnan riskit, vähentämään ympäristökuormitusta parantamalla jatkuvasti resurssi- ja energiatehokkuuttamme sekä olemme sitoutuneet nolla tapaturmaa -toimintamalliin. Lisäksi valmennamme asiakkaitamme toimimaan vastuul-lisesti. Tuotantoprosessien energiatehokkuuden parantami-nen, vedenkulutuksen vähentäminen sekä raaka-aineiden käytön optimointi teollisuusprosesseissa ovat esimerkkejä tavoittelemistamme keinoista arvokkaiden luonnonvarojen suojelemiseksi.

Kiitokset

Kiitos kaikille sidosryhmillemme, asiantuntijoillemme sekä luottamushenkilöille arvokkaasta panoksestanne elinkeino-elämän ja AEL:n parhaaksi.

AEL:n henkilöstölle suuret kiitokset vuoden ponnisteluista ja saavutuksista sekä joustavuudesta. Teemme tärkeää työtä Suomen elinkeinoelämän parhaaksi.

KARI JUNTUNENtoimitusjohtaja


Edelläkävijänä asiakkaiden parhaaksi

AEL:n vuoden 2013 lopulla käynnistämä toiminnan-ohjausjärjestelmän uudistamisprojekti jatkui. Projek-tinaikaisella kehitystyöllä on suuri merkitys kokonais-valtaisessa toiminnan uudistamisessa. Keskeisenä tavoitteena on helpottaa ja nopeuttaa asiakkaidemme asiointia AEL:ssä.

Uuden toiminnanohjausjärjestelmän käyttöönoton myötä AEL:llä on käytössään Suomen kehittynein jär-jestelmäratkaisu koulutusalalla. Palveluväylässä on käytetty innovatiivisia meta-ohjelmoinnin periaatteita, jotka parantavat järjestelmän joustavuutta ja riippu-mattomuutta muista järjestelmistä. Uusi järjestelmä tukee tehokkaasti AEL:n asiakaslähtöistä toimintata-paa, toiminnallisia prosesseja, sähköistä asiointia sekä reaaliaikaista raportointia.

Laajuudessaan AEL:n toiminnanohjauksen uudista-misprojekti on erittäin mittava. Uusi järjestelmärat-kaisu läpileikkaa kaikki AEL:n toiminnalliset prosessit ja huomioi tehokkaasti asiakasrajapinnat.

AEL:n järjestelmäratkaisu pohjautuu pääosin Microsoft -ympäristöihin. Sen on AEL:lle toimittanut Innofactor Oy, ja muutama pienempi erikoistunut toimittaja. Projekti on edennyt käyt töönottovaiheeseen, uusi järjestelmä otetaan käyttöön asteittain kevään 2015 aikana.

UUSI TOIMINNANOHJAUSJÄRJESTELMÄ KÄYTTÖÖN

Kuva kokonaisarkkitehtuurista

KEHITYSPROJEKTIT

Tuote- ja taloushallinta,

kirjanpito

Ostolaskut

Maksuliikenne

Matkalaskut

Palkkahallinto

Henkilöstö- hallinta

Kulunvalvonta

TALOUS JA HENKILÖSTÖ

Asiakkuuden- hallinta

Markkinoinnin automatisointi

www-sivut

MYYNTI JA MARKKINOINTI

Koulutusten ja opiskelijoiden

hallinta

Koulutusten suunnittelu ja

resursointi

KOULUTUSTEN HALLINTA

Intranet, dokumenttien

hallinta ja sähköinen työpöytä

Sisäinen tiedotus ja keskustelu

VIESTINTÄ JA ASIOINTI

Palvelu- väylä

Tiedon- siirto

järjestelmien välillä


Kehitystyötä toiminnan ja toimintakulttuurin uudis-tamiseksi jatkettiin liiketoimintaryhmissä. Painopis-teitä ovat yhtenäisen ja osallistavan toimintatavan, käytäntöjen sekä pelisääntöjen juurruttaminen virta-viivaiseksi toiminnaksi. Kehitystyötä tuettiin esimies-ten ryhmäkohtaisilla valmennuksilla ja workshopeilla. Yhtenäisen ja osallistavan toimintakulttuurin tavoit-teena on lisätä avoimuutta ja keskinäistä luottamusta sekä henkilöstön hyvinvointia. AEL:n toimintakulttuu-rin peruspilareita ovat avoimuus, luottamus ja vas-tuuttaminen.

Asiakaslähtöinen toimintakulttuuri

TOIMINNAN UUDISTAMINEN

Kehityshanke on auttanut AEL:ää kehittämään uusia luovia ratkaisumalleja ja kohdentamaan kehittämis-panostukset oikeisiin asioihin. Esimiehet ovat saaneet tukea ja työkaluja esimiestyön vaikeiden tilanteiden ennakointiin ja käsittelyyn. Kiinnittämällä kehityshanke todellisiin käytännön esimerkkeihin ja vastuisiin luotiin hyvät edellytykset kehitystyön juurruttamiseksi pysy-väksi toiminnaksi. Kehityshanke tukee AEL:n strategis-ten linjausten toimeenpanoa ja niiden suuntaamista keskeisiin kehityskohteisiin.

Avoimuus

Luottamus

Vastuuttaminen

Oikeus omaan totuuteen

Velvollisuus yhteiseen käsitykseen

Pelisäännöt

Luova ongelmanratkaisu

Asiakkuuksien hallinta

Koulutustuotteet & asiakasratkaisut

Tutkinnot

Palvelut

Tuotekehitys & markkinointi

Sähköinen asiointi

Resurssien hallinta

Maksuliikenne

UUSI TOIMINNAN- OHJAUSJÄRJESTELMÄ JA TYÖKALUT


KEHITYSPROJEKTIT

AEL:ssä järjestettiin 11.12.2014 eForum 2014 -tapah-tuma, jossa oli mukana kolme aikuiskoulutuksen säh-köiseen kehittämiseen liittyvää hanketta: • eAsiointi• eSatama• PK-yritysten osaamisohjelmatyökalu

ALVARin toteuttama eForum 2014 järjestettiin osana PK-yritysten osaamisohjelmatyökalu -hanketta. Sen rahoittajana toimi Uudenmaan ELY-keskus ja työn koordinoinnista vastasi ALVAR. Loppuseminaariin osallistui noin 140 henkilöä.

Hankkeen tavoitteena oli etsiä tietotekninen osaa-misen kartoittamisen työkalu helpottamaan näyttö-tutkinto-opiskelijan opintojen henkilökohtaistamista. Työkalu auttaa myös yrityksiä henkilöstökoulutuksen suunnitelmallisessa kehittämisessä.

PK-YRITYSTEN OSAAMISOHJELMATYÖKALU -HANKKEEN LOPPUSEMINAARI eFORUM

Markkinoilta etsittiin osaamisen kartoitukseen parhaiten sopivia valmisohjelmia ja valittiin niistä käyttökelpoisin. Kehitystyötä jatkettiin valitun ohjel-matoimittajan kanssa. Ohjelman sekä toimintamal-lin testauksia toteutettiin useassa eri vaiheessa ja erityyppisissä yrityksissä. Kokemukset olivat erittäin myönteisiä. Kehitetty toimintamalli auttaa liittämään henkilöstön tarvelähtöisen osaamisen kehittämisen osaksi koko yrityksen strategista kehittämistä.

Hankkeen loppuvaiheessa keskityttiin uutta toi-mintatapaa koskevaan tiedottamiseen omissa sekä yhteistyökumppanien tapahtumissa.

PK-yritysten osaamisohjelmatyökalu -hanke etsi ja tuotti ratkaisuja, jotka helpottavat näyttötutkintoihin sekä ammatilliseen aikuiskoulutuksen hakeutuvien opintojen suunnittelua ja henkilökohtaistamista.

Lisätietoja: www.osaamistyokalu.fi

Digitaalisuus muuttaa nopeasti murroksessa olevaa yhteiskuntaa esim. tietoturvallisuu- den, automaation, sähköisen asioinnin osalta. Koskettaako jokin näistä omaa organisaati-otasi? Tilaisuus tarjoaa näihin tietoa ja näkemyksiä mm. organisaatioitten tulevaisuuden osaamistarpeiden ja työnkuvien muutoksista.

Tutustu ohjelmaan ja ilmoittaudu mukaan verkostoitumaan!

Tule kuulemaan ja keskustelemaan tulevista osaamistarpeista sekä työnkuvien muutoksesta alati kehittyvässä digitaalisessa murrosyhteiskunnassamme.

Onko digitaalinen tulevaisuus jo tätäpäivää?Mukana olevat sähköiset hankkeet:• eAsiointi• eSatama• Pk-yritysten osaamisohjelmatyökalu

Puhujavieraana mm. Ilkka Halava (KTM, CBC, tulevaisuustutkija ja yritysvalmentaja), Jussi Roine (Chief Architect, Onsight Helsinki Oy) ja Jari Salomaa (toimitusjohtaja, BDO Consulting Oy)

KutsuTallenna päivä jo nyt kalenteriisi. Tarkempi ohjelma, jonka päivittymistä voit seurata verkossa, löytyy osoitteesta www.osaamistyokalu.fi/eforum2014/eforum_ohjelma.pdf

Aika ja paikka11.12.2014 klo. 12.30-18.00AEL, Auditorio, Rakennus 1, Kaarnatie 4, 00410 Helsinki

Ilmoittautumiset 5.12.2014 mennessä osoitteessa: www.osaamistyokalu.fi/eforum2014

LisätietojaJani Munne (projektipäällikkö) [email protected] Kari Lepistö (toimialajohtaja) [email protected]

Digitaalisuus - uhka vai mahdollisuus?

Digitaalisuus muuttaa nopeasti murroksessa olevaa yhteiskuntaa esim. tietoturvallisuu- den, automaation, sähköisen asioinnin osalta. Koskettaako jokin näistä omaa organisaati-otasi? Tilaisuus tarjoaa näihin tietoa ja näkemyksiä mm. organisaatioitten tulevaisuuden osaamistarpeiden ja työnkuvien muutoksista.

Tutustu ohjelmaan ja ilmoittaudu mukaan verkostoitumaan!

Tule kuulemaan ja keskustelemaan tulevista osaamistarpeista sekä työnkuvien muutoksesta alati kehittyvässä digitaalisessa murrosyhteiskunnassamme.

Onko digitaalinen tulevaisuus jo tätäpäivää?Mukana olevat sähköiset hankkeet:• eAsiointi• eSatama• Pk-yritysten osaamisohjelmatyökalu

Puhujavieraana mm. Ilkka Halava (KTM, CBC, tulevaisuustutkija ja yritysvalmentaja), Jussi Roine (Chief Architect, Onsight Helsinki Oy) ja Jari Salomaa (toimitusjohtaja, BDO Consulting Oy)

KutsuTallenna päivä jo nyt kalenteriisi. Tarkempi ohjelma, jonka päivittymistä voit seurata verkossa, löytyy osoitteesta www.osaamistyokalu.fi/eforum2014/eforum_ohjelma.pdf

Aika ja paikka11.12.2014 klo. 12.30-18.00AEL, Auditorio, Rakennus 1, Kaarnatie 4, 00410 Helsinki

Ilmoittautumiset 5.12.2014 mennessä osoitteessa: www.osaamistyokalu.fi/eforum2014

LisätietojaJani Munne (projektipäällikkö) [email protected] Kari Lepistö (toimialajohtaja) [email protected]

Digitaalisuus - uhka vai mahdollisuus?

Ilkka Halava

Kuva

: Kar

i Lep

istö


AEL selvitti DuuniOppi-hankkeen avulla nuorten odo-tuksia tulevaisuudelta ja työelämältä. Projekti toteutet-tiin ESR-hankkeena vuoden 2014 aikana.

Projektin tavoitteena oli saada nuoret, joilta puuttuu peruskoulun jälkeen jatkokoulutuspaikka tai työpaikka, mahdollisimman pian joko työharjoitteluun, oppiso-pimuskoulutukseen tai toisen asteen koulutukseen. Ongelmana on työttömiksi jääneiden ja syrjäytymis-vaarassa olevien nuorten löytäminen ja saaminen joko ELY-keskusten palvelujen piiriin työnhakijoiksi tai oppilaitosten opiskelijoiksi. Projektin alussa kar-toitettiin verkkokyselyn avulla prosessiteollisuuden, teknologiateollisuuden ja teollisuutta palvelevien toi-mialojen PK-yritysten keskeisimmät osaamistarpeet sekä yritysten ja nuoren työvoiman kohtaamisen kes-keisimmät esteet.

AEL toimi DuuniOppi-hankkeen ohjausryhmän vetä-jänä, ohjausryhmään kuuluivat: • oppilaitosjohtaja Jarkko Paananen, AEL• tekninen johtaja Jouko Sohlberg,

Autoalan keskusliitto ry• sopimusasiantuntija Kari Hyytiä,

Metallityöväen Liitto ry

DUUNIOPPI-HANKE

• asiantuntija Milka Kortet, Energiateollisuus ry• kehitysjohtaja Markus Lassheikki,

Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry• hankkeen projektipäällikkö Erkki Pesonen, AEL.

Oppisopimuskoulutus on nuoria ja yrityksiä yhdistävä tekijä, ja se on vaihtoehtoinen väylä nuorelle opiskella ammattiin. Samalla se on väylä yritykselle rekrytoida nuori työnhakija ja kouluttaa hänet ammattiin oppiso-pimuksella. Hankkeen tarkoituksena oli saattaa nuoret ja yritykset yhteen sekä sujuvoittaa oppisopimuksen solmimisprosessia. DuuniOppi-hankkeen konkreet-tisena tuloksena kehitettiin ja pilotoitiin Duunival-mentaja -palvelumalli, jonka tehtävänä on tukea työtä hakevien nuorten ja työelämän kohtaamista.

Duunivalmentajan työkalu on oppisopimuskoulutus. Duunivalmentajat auttavat alle 30-vuotiaita nuoria saamaan ammatin työtä tekemällä. Duunivalmentaja auttaa yrityksiä rekrytoimaan nuoria ja innokkaita työn-tekijöitä.

Lisätietoa: www.duunivalmentaja.fi


ASIAKASYHTEISTYÖTÄ

Metsä Boardin Äänekosken tehtaan uusi arkkaamo käynnistyi syyskuussa 2012, ja se ylitti tavoitteet jo heti ensimmäisenä tuotantovuonna. Äänekoskella arkitetaan korkealaatuista taivekartonkia. Kartonki tulee omalta kartonkitehtaalta. Kolmikerroskartonki on vaativa tuote arkkaamolle. Äänekosken kartonkia käytetään korkealaatuisiin elintarvike-, kosmetiikka- ja lääkepakkauksiin sekä graafisiin lopputuotteisiin.

Ennen arkkaamon uudistusinvestointia oli Äänekos-kella arkitettu hienopaperia vuosikymmeniä. Kokoluo-kaltaan 5,4 miljoonan euron investoinnilla rakennettiin kartonkiarkkaamo puoli vuotta aiemmin lakkautetun paperitehtaan arkkaamon laitteista. Metsä Boardin uusi arkkaamo pystyi tarjoamaan työtä 45:lle Äänekos-ken paperitehtaalla toimineelle paperiammattilaiselle. Osaajille, joille vaativa asiakaslaatu oli tullut tutuksi jo paperitehtaalla.

Onnistunut muutosprojekti

Kartonkitehtaan tuotantopäällikkö Janne Rantanen: – Projekti onnistui hyvin ja arkkaamossa tehdään hyvää työtä.

Uuden arkkaamon ensimmäiseen vuoteen mahtui tuotantoennätys. Arkkaamon tuotantotavoite 70 000 tonnia ylittyi noin 15 prosentilla heti ensimmäisenä vuonna, vuoden kokonaistuotanto oli 80 300 ton-nia. Onnistuminen on monen keskeisen osatekijän summa: projektijohdon rooli, oikeat henkilövalinnat, osaaminen ja motivaatio, onnistuneet koulutukset, laitevalinnat ja onnistunut tuotannonohjaus.

ÄÄNEKOSKEN UUSI ARKKAAMO YLITTI TAVOITTEET

Arkkaamon käyttöpäällikkönä toimiva Timo Salo toimi myös uudistusprojektin projektipäällikkönä. Keskeisenä haasteena uudistusprojektissa Salo nos-taa esiin toimintatapamuutoksen läpiviennin, jossa perinteisestä vuoromestarivetoisesta toimintata-vasta siirryttiin itseohjautuviin tiimeihin.

Muutos oli henkisellä tasolla suuri. Salo kertoo, että keskusteluja käytiin paljon, ja korostaa esimiesten ja työntekijöiden yhteisten keskustelujen sekä valmen-nuksen ja osaamisen merkitystä.

Muutoksen juurruttaminen

Valmennus ja koulutus olivat tärkeä osa arkkaa-mon muutosprojektin läpivientiä. Valmennuksella varmistettiin arkkaamoinvestoinnin edellyttämä toi-mintatapamuutos ja juurrutettiin uusi ajattelutapa arkkaamon toimintatavaksi itseohjautuviin tiimeihin. Koulutuksella varmistettiin uusien asiakastuotteit-ten vaatimat tuoteturvallisuus- ja tekniikkaosaamiset arkkaamon kaikilla alueilla.

AEL toimi Metsä Boardin kumppanina itseohjau-tuvien tuotantotiimien valmennuksessa ja koulu-tuksessa ohjaten ja auttaen omaksumaan uuden toimintatavan ja kouluttaen tehtaan määrittelemät osaamiset. – Arkkaamon uusi toimintamalli on juurtunut hyvin toimivaksi käytännöksi, Salo kertoo.

Lisätietoja: www.ael.fi/yrityksen-kehittamisen-palvelut


Mölnlycke Health Care on maailman johtavia ker-takäyttöisten leikkaussali- ja haavanhoitotuotteiden valmistajia ja terveydenhuoltoalan palveluntarjoaja. Mölnlycken Mikkelin tehdas on uudistanut toimin-taansa, uusinut tuotantoteknologiaansa ja kaksin-kertaistanut henkilöstömääränsä kahdeksassa vuo-dessa. Mikkelin tehdas työllistää noin 400 henkilöä ja on Mikkelin toiseksi suurin teollinen työnantaja. Lääkinnällisiä laitteita valmistavan yrityksen tuotan-toprosessit ovat tarkkaan säädeltyjä ja liiketoiminnan laatustandardit erittäin tiukat. Safetac-teknologiaan perustuvat haavanhoitotuotteet ovat Mikkelin tehtaan ylpeys. Mikkelissä valmistetaan 85 prosenttia yhtiön haavanhoitotuotteista. Tuotanto on vahvasti vientive-toista, tuotannosta vajaa 1,5 prosenttia jää kotimaan markkinoille.

Vaativa toimintaympäristö, aktiivinen tuotekehitys ja uudistuva tuotantoteknologia ovat vaatineet jatkuvaa kehittymistä ja uuden oppimista. Mölnlycken Mikkelin tehtaan osaamisen kehittämisen kokonaisvaltaista toi-mintafilosofiaa kutsutaan ”elämäntapamuutokseksi”. Se perustuu vastuulliseen toimintaan sekä jatkuvan parantamisen ja oppimisen toimintakulttuuriin. Mik-kelin tehtaalla osaamisen kehittäminen onkin suunni-telmallista ja pitkäjänteistä – näin varmistetaan teh-taan lyhyen ja pitkän aikavälin tarvittava osaaminen. Koulutussuunnitelmat pohjautuvat urapolkuihin, jossa tehtävät ja osaamisvaatimukset sekä henkilön koulu-tustausta ja osoitettu näyttö osaamisesta määrittelevät koulutustarpeet. Mikkelissä ovat olleet oppia saamassa myös Brunswickin USA:ssa toimivan sisartehtaan tuo-tannon operaattorit. Mölnlycken osaamisen kehittä-misen kumppanina ja kouluttajana on vuodesta 2009

MÖLNLYCKE – MAAILMANLUOKAN OSAAMISTA

alkaen toiminut Ammattienedistämislaitossäätiö AEL, johtava koulutusalan yritys Suomessa.

Tuotannon koulutukset toteutetaan pääsääntöisesti oppisopimuskoulutuksena, koulutus on tutkintotavoit-teista. Lisäksi järjestetään erikoistumiseen tarvittavaa lisäkoulutusta. Elämäntapamuutosvalmennuksiin ja työpajoihin osallistuu myös esimiehiä ja eri henki-löstöryhmien edustajia. Työssäoppimisjaksot ovat oleellinen osa koulutusta, valmennetut työnopastajat ohjaavat oppijaa uusiin työtehtäviin eri työpisteissä. Yli 50 Mölnlyckeläistä on jo suorittanut perus- tai ammat-titutkinnon viimeisen neljän vuoden aikana. Tutkinnot on kiinnitetty tuotannon urapolkuihin. Myös moni-osaamista arvostetaan Mönlyckellä, moni suorittaakin tutkintonäytön useammalla konelinjalla.

Tuotantopäällikkö Jari Eronen ja käyttöpäällikkö Rami Paajanen kuvaavat saavutettuja tuloksia: – Elämäntapamuutos Mikkelin tehtaalla on kehittynyt positiivisesti. Uusien tuotteiden, laajennetun tuotesor-timentin ja uusien tuotantolinjojen vaatimiin haastei-siin on pystytty vastaamaan hyvin. Ymmärrys asiakas- ohjautuvasta tuotannosta on lisääntynyt ja kyky hallita muutoksia on parantunut. Tuotannon läpimenoaika on saatu puolitettua. Tehtaan kokonaistehokkuus on parantunut. Häiriötilanteiden ennakointi on suunnitel-mallisempaa. Tuotannon ja kunnossapidon yhteistyö on tiivistynyt ja toiminta tehostunut. Yhteistyö AEL:n kanssa on ollut asiantuntevaa, sujuvaa ja vaivatonta.




Koskisen Oy palkkasi keväällä 2014 oppisopimusoh-jelmaansa 18 nuorta. Koskisen Akatemiaksi nimetyn ohjelman avulla yhtiö haluaa turvata osaavan työvoi-man tarpeen tulevaisuudessa. – Yhtiön tarvitsemia puualan osaajia ei juurikaan kou-luteta, joten päätimme kouluttaa itse osaajat, kertoo henkilöstöpäällikkö Tarja Turunen Koskisen Oy:stä.

Nuorista puualan osaajia yhtiöön

– Valitsimme kohderyhmäksi nuoret. Nuorten kou-luttaminen ammattiin nähtiin yhtiössä hyvänä vaih-toehtona, ja se sopi hyvin perheyhtiön arvomaail-maan. Myös aiemmat kokemukset kesätyönteki jöistä ja yhteistyöstä paikallisen lukion kanssa rohkai sivat. Nuorisotakuuseen sisältyvä valtion tuki toimi lisäin-nostajana ja mahdollistajana. Koskisen Oy:n palkkaa-mat nuoret kuuluvat nuorisotakuun piiriin. Perheyh- tiössä on korkea sosiaalinen vastuu. Koetaan yhteistä huolta, jos nuoret eivät pääse koulutukseen tai eivät ole hakeutuneet opintielle. Uusi mahdollisuus voi muuttaa nuoren elämäntilanteen.

Haku toteutettiin kampanjoimalla näkyvästi interne-tissä ja jalkautumalla nuorten pariin sekä paikallisesti että lähikunnissa. Nuorten suuri kiinnostus oppisopi-musohjelmaan ilahdutti Koskisen Oy:ssä. Oppisopi-musohjelmaan hakeutui yhteensä 84 nuorta. Haastat-teluun kutsuttiin 39 hakijaa, joista 18 valittiin Koskisen Akatemian koulutusohjelmaan.

KOSKISEN OY REKRYTOI NUORIA OPPISOPIMUKSELLA

– Kaikki 18 jatkavat edelleen, kertoo Turunen. AEL toimi Koskisen Oy:n kumppanina rekrytointiproses-sissa.

Kokemuksia

Oppisopimuskoulutusprosessi yhdistettynä nuoriso-takuuseen teettää paljon työtä. Turunen korostaakin osaavien yhteistyökumppanien tärkeyttä. Koskisen Oy:n kumppaneina koulutushankkeessa toimivat AEL ja Lahden TE-toimisto. AEL osallistui rekrytoin-tiprosessiin, teki oppisopimukset opiskelijoille ja toimii koulutuksen järjestäjänä. AEL:llä ja Koskisen Oy:llä on pitkä kokemus hyvästä yhteistyöstä.

Turusen mukaan kaikki vaikuttaa tähän mennessä erittäin hyvältä. Nuorten palo työhön on vahva, intoa on pitänyt välillä vähän jarrutella. On tutustuttu ja harjoiteltu eri työpisteillä, koko prosessi ja työtavat ovat tulleeet opiskelijoille tutuksi. Koskisen Oy:llä arvostetaan moniosaamista. Myös vuorotyön vaa-timukset, työn ja levon oikea rytmitys, on käsitelty työterveyshuollon toimesta. Turunen on erittäin tyytyväinen myös esimiesten, mentorien ja muiden työntekijöiden sitoutumisesta koulutushankkeeseen.


Tarja Turunen


Polar Metalli Oy on vuonna 1984 perustettu ohutle-vyalalla toimiva yritys, jolla on sekä omaa tuotantoa että sopimusvalmistusta. Yrityksen omaa tuotantoa ovat piha- ja kotagrillit sekä savupellit, joita viedään 10 maahan. Sopimusvalmistukseen kuuluvat mm. suun-nittelu, laserleikkaus, robottisärmäys, robottihitsaus, jauhemaalaus, kokoonpano ja pakkaus.

Yritys on viimeisten kolmen vuoden aikana toteut-tanut 1,5 miljoonan euron laiteinvestoinnit ja tietää, että investoinnit laitetekniikkaan eivät yksin riitä, on muutakin kehitettävää.

Kehittämistavoitteita ovat läpimenoaikojen nopeutta-minen, tuotannon jatkuva kehittäminen, henkilökun-nan kouluttaminen ja Lean-ajattelun omaksuminen. Tavoitteena on kasvu ilman suuria henkilömäärän lisäyksiä.

Myyntipäällikkö Matti Saukko kertoo: – Aloitimme AEL:n kanssa yhteistyöprojektin vuonna 2013. Asetimme tavoitteeksi tuotannon kehittämisen, tuotannon pullonkaulojen kartoittamisen ja läpime-noaikojen nopeuttamisen. Oli kehitettävä tuotantoa tinkimättä kuitenkaan laadusta tai materiaaleista. Olimme intoa täynnä, käärimme hihat ja aloitimme työt. Käynnistimme projektin käymällä läpi tuotan-toamme ja perehdyimme keskeisiin teorioihin AEL:n asiantuntijoiden kanssa.

POLAR METALLI OY:LLE MITTAVIA SÄÄSTÖJÄ AEL:N LEAN-PROJEKTIN AVULLA

Esimerkkejä säästökohteista:• Kävimme läpi erään oman tuotteemme osatuo-

tannon. Tuotetta ei tullut riittävän nopeasti robot-tihitsauksesta ja automaattisesta sinkolinjasta huolimatta. Löysimme yhdessä uusia ratkaisuja läpimenoajan nopeuttamiseksi. Parannuksella saavutettu säästö on yli 2000 minuuttia vuodessa.

• Seuraavaksi käsittelimme parhaiten toimivan yksikkömme, vaikka työ tuntui aluksi turhalta. Järjestimme yksikön tuotannon väelle käytän-nönläheisen koulutuksen ja toteutimme muutok-sia. Säästöt ovat yhteensä noin 10 000 minuuttia vuodessa. Se on todella paljon.

– Tiedämme, että projekti tulee olemaan pitkä. Intoa asialle antavat ensimmäiset tulokset, jotka näkyvät suoraan euroina! AEL:n Lean-ajattelulla saamme hen-kilökunnan osasto kerrallaan mukaan kehittämään yritystämme, koska vain jatkuva kehittäminen tuo tuloksia. Seuraavaksi aloitamme nyt toteutettuja huo-mattavasti isomman yksikön kehittämisen. Sen sääs-töjä voimme vain arvailla! Yhteistyö AEL:n kanssa on ollut kaikin puolin miellyttävää erityisesti käytännön-läheisyytensä vuoksi. Siitä kertovat tulosten nopea saavuttaminen ja saatujen oppien helppo ymmärrettä-vyys. Ainoa asia mikä koulutuksessa jäi harmittamaan oli se, miksi tätä koulutusta ei tarjottu jo 5 vuotta sitten, summaa Matti Saukko.




G4S Suomi panostaa henkilöstönsä osaamiseen ja ammattitaitoon.

Turvallisuusala kehittyy ja työtehtävät vaativat asia-kaslähtöistä ja yhä monipuolisempaa osaamista. G4S Suomi vastaa haasteeseen ja on asettanut tavoitteek-seen strategialähtöisen osaamisen kehittämisen.

Tavoitteen saavuttamiseksi on tärkeää, että koulutus-toiminta on järjestelmällistä, ennakoivaa ja suunnitel-mallista. G4S Suomen henkilöstö- ja viestintäjohtaja Kirsi Bergman kertoo yhtiön luovan koulutusyhteistyön avulla työntekijöilleen kiinnostavia urapolkuja ja lisää-vän henkilökunnan sitoutuneisuutta työnantajaan.

G4S SUOMI JA AEL SYVENTÄVÄT KOULUTUSYHTEISTYÖTÄ

AEL ja G4S Suomi ovat tehneet monitasoista yhteis-työtä jo pitkään.

– Nyt solmittu yhteistyökumppanuus syventää hyvää yhteistyötämme ja parantaa G4S:n henkilös-tön osaamisen kehittämisen suunnitelmallisuutta ja tavoitteellisuutta. Valtakunnallisena ja monialai-sena koulutusyrityksenä AEL pystyy osaltaan vastaa-maan monipuolisesti G4S:n eri henkilöstöryhmien osaamistarpeisiin esimieskoulutuksista turvalli-suusalan erikoisosaamisiin, AEL:n oppilaitosjohtaja Jarkko Paananen sanoo.



Alkuvuodesta 2014 Raha-automaattiyhdistys RAY tar-josi huoltoedustajilleen mahdollisuutta suorittaa kun-nossapidon ammattitutkinto oppisopimuskoulutuk-sena. Kumppanikseen ja koulutuksen järjestäjäksi RAY valitsi AEL:n. Oppisopimukset tehtiin ensimmäisessä vaiheessa 16 RAY:läiselle. Oppisopimuskoulutus on kaksivuotinen.

Kunnossapidon ammattitutkinto sisältää kolme pakol-lista ja neljä valinnaista osaa. Pakolliset tutkinnon osat ovat: kunnossapidon toiminnot, kunnossapidon tiedonhallinta ja työturvallisuus.

Ennen koulutuksen aloittamista kaikille RAY:n tutkinto- opiskelijoille suoritettiin osaamiskartoitukset, jonka

RAY KOULUTTAA OPPISOPIMUKSELLA HUOLTOEDUSTAJIA

pohjalta heille laadittiin henkilökohtaiset opiskeluoh-jelmat.

Jyri Lahti aloitti maaliskuussa 2014 kaksivuotisen kun-nossapidon ammattitutkintoon valmistavan RAY:n oppisopimuskoulutuksen. Alku on Jyrin kokemuksen mukaan ollut erittäin hyödyllistä ja yleissivistävää. Opituista asioista ja termeistä on ollut hyötyä työteh-tävissä. Ensin asiat tuntuivat vaikeaselkoisilta, mutta oppimiskokemus on positiivinen. Odotamme innolla, mitä uutta koulutuksessa seuraavaksi on tiedossa, Jyri kertoo.


Esa Koponen, Jyri Lahti, Riku Silván

Kuva: Sanna Kontkanen


ASIAKAS- JA SIDOSRYHMÄTAPAHTUMAT

AEL järjesti ammatillisen koulutuksen tulevaisuutta käsittelevän vaikuttajafoorumin, jossa kysyttiin ”Vas-taako koulutusjärjestelmä työelämän muuttuviin tar-peisiin?” Tilaisuuteen osalllistui elinkeino- ja työelä-män vaikuttajia, opetusviranomaisia, aikuiskouluttajia ja muita sidosryhmiä.

AEL:n toimitusjohtaja Kari Juntunen käsitteli puheen-vuorossaan koulutuksen yhteiskunnallista tehtävää. – Keskeistä on varmistaa, että koulutus tuottaa oikeaa osaamista oikeaan tarpeeseen. Kysymys on siitä, miten työ, työelämä ja työmarkkinat kehittyvät. Edelleenkin suomalainen menestysresepti on kyky oppia ja kehittää uutta sekä viedä se käytäntöön – tähän haasteeseen pitää ammatillinen koulutusjärjestelmä virittää, Jun-tunen summaa.

Johtaja Mervi Karikorpi Teknologiateollisuus ry:stä tarkasteli puheenvuorossaan näkökulmia työelä-mälähtöisen koulutusjärjestelmän kehittämiseen.

AMMATILLINEN KOULUTUS UUDISTUU – VAIKUTTAJAFOORUMI 5.3.2014

– Osaamisella luodaan kasvua ja työllisyyttä. Vienti-teollisuuden ja Suomen talouden haasteet korostavat yritysten sekä koulutus- ja innovaatiojärjestelmien toimijoiden yhteistyön tarvetta. Yhteistyötä vahvista-malla edistetään koulutuksen työelämälähtöisyyttä ja valmistuneiden työllistymistä.

Asiantuntijapaneelissa pureuduttiin ammatillisen kou-lutusjärjestelmän keskeisiin muutostarpeisiin. Paneeli-keskustelun moderaattorina toimi Jouni Kyllönen AEL:stä ja paneelissa olivat edustettuina sekä elinkeino- ja työ-elämän että opetushallinnon asiantuntijoita:johtaja Kirsi Kangaspunta, Opetus- ja kulttuuriministeriöjohtaja Veli-Matti Lamppu, Suomen Yrittäjäthenkilöstön kehittämispäällikkö Nina Mellin, Lassila & Tikanojaoppilaitosjohtaja Jarkko Paananen, AELopetusneuvos Heikki Sederlöf, OpetushallitusHRD-päällikkö Hannu Tolonen, Metsä Group.

Mervi Karikorpi

Kari Juntunen Jouni Kyllönen


Yritysten henkilöstöpäättäjiä ja PK-yritysten johtoa osal-listui AEL:n järjestämään vuosittaiseen HR aamuun. HR aamun vuoden pääteemoina olivat osaamisen vaikuttavuus ja rahoitus. Teemat virittivät osallistujat aktiiviseen vuoropuheluun alustusten, paneelikes-kustelun ja verkostotapaamisten myötä. Osaamisen kehittäminen on investointi yrityksen kilpailukykyyn. Vaikuttavuus syntyy valmennuksen, koulutuksen ja yrityksen toiminnan kehittymisen yhteisvaikutuksena.

Microsoftin toimitusjohtaja Ari Rahkonen käsitteli innostavassa puheenvuorossaan osaamisen johta-mista uudistumisen ja kilpailukyvyn näkökulmasta. – Keskeistä osaamisen johtamisessa on tavoitease-tanta, jolla jokaisen työ kytketään yrityksen liiketoi-mintaan. Osaamisen liiketoiminnallinen vaikuttavuus korostuu nykyisessä nopealiikkeisessä ja muutosher-kässä toimintaympäristössä. Onnistumiset innostavat ja vievät eteenpäin, Rahkonen tiivisti.

TEOLLISUUDEN HR AAMU 27.8.2014

AEL:n toimitusjohtaja Kari Juntunen tarkasteli puheen-vuorossaan ammatillisen aikuiskoulutuksen uudista-misen pääperiaatteita ja tulevaa rahoitusuudistusta. Johtaja Petri Knaapinen Uudenmaan ELY-keskuksesta ja asiantuntija Asko Heikkilä Tekesiltä jatkoivat teemaa tarkastelemalla hankerahoitusten periaatteita, käytän-töjä ja saavutettuja tuloksia.

Paneelikeskustelussa yrityspäättäjät kertoivat koke-muksia ja tuloksia toteutetuista kehityshankkeista. Paneelin moderaattorina toimi johtaja Kari Kaihonen AEL:stä. Paneelikeskusteluun osalllistuivat:asiantuntija Asko Heikkilä, Tekesjohtaja Petri Knaapinen, Uudenmaan ELY-keskusjohtava asiantuntija Arto Kyyhkynen, AELvarustelupäällikkö Janne Luukkonen, STX FinlandHRD-johtaja Timo Kuntsi, VR-Yhtymä Oykehitysjohtaja Jere Ahonen, Suomen Transval Oytehdaspäällikkö Ari Timonen, Rocla Oy.

Ari Rahkonen Petri Knaapinen Asko Heikkilä Kari Kaihonen


ASIAKAS- JA SIDOSRYHMÄTAPAHTUMAT

Osaaminen on suomalaisen yhteiskunnan keskeinen menestystekijä. Nykyinen näyttötutkintojärjestelmä ja sen myötä työelämän tutkinnot ovat tukeneet aikuis-ten ammatillista kehittymistä kaksi vuosikymmentä. Näyttötutkintojärjestelmä syntyi opetushallinnon, työ-markkinaosapuolten ja oppilaitosten aktiivisen vuoro-puhelun ja kehitystyön tuloksena.

Näyttötutkintojärjestelmän ja näyttötutkintoaineisto-jen laadunvarmistushankkeen saavutuksia ja tulevai-suutta pohdittiin AEL:ssä 24.9.2014 Alvar 20 vuotta -juhlaseminaarissa. AEL oli myötävaikuttamassa näyt-tötutkintojärjestelmän ja valtakunnallisten ammat-titutkintojen laadunvarmistustyön käynnistämiseen – Alvar-hankkeeseen. Hankkeen allekirjoittajia olivat mm. SAK, Teollisuus ja Työnantajat (nykyinen Elinkei-noelämän keskusliitto EK), Opetushallitus sekä alusta

ALVAR 20 VUOTTA

alkaen tilat ja infrastruktuurin toiminnalle tarjonnut AEL. ALVAR on perustamisestaan lähtien toiminut osana Ammattienedistämislaitossäätiö AEL:ää.

Opetusministeri Krista Kiuru puhui tilaisuudessa näyt-tötutkinnoista suomalaisessa koulutusjärjestelmässä. Ministeri Kiuru korosti työmarkkinajärjestöjen, opetus-hallinnon ja oppilaitosten hyvää ja toimivaa yhteistyötä näyttötutkintojärjestelmän luomisessa ja käytännön toiminnassa.

Ministeri Kiuru: – Kolmikantayhteistyön ja tutkintotoimikuntien mer-kitys näyttötutkintojen toimeenpanossa ja laadun varmistajana kasvaa jatkossa entisestään, kun amma-tillisen koulutuksen rahoituslaki ja koulutuksen järjes-täjäverkko uudistuvat. Yhteiskunnan näkökulmasta

Opetusministeri Krista Kiuru

Veikko Ollila, Riitta Wärn Mikko Koskinen

Kari Juntunen

Kuvat: Marko Kivistö

Reijo Mattila


Helsingin seudun kauppakamari ja Uudellamaalla toimivat ammatillisen koulutuksen järjestäjät ovat sopineet seudullisen ennakoinnin toteuttamisesta. Ennakointikamari on kehittynyt vakiintuneeksi yhteistyömuodoksi, joka tuo elinkeinoelämän ja koulutuksen järjestäjät yhteiseen pöytään. AEL järjesti Helsingin kauppakamarin toteuttaman tek-nologiateollisuuden Ennakointikamarin 6.11.2014. Ennakointikamarin teemana oli Digitaalinen tule-vaisuus haastaa koulutuksen ja työelämän.

TEKNOLOGIATEOLLISUUDEN ENNAKOINTIKAMARI AEL:SSÄ 6.11.2014

Digitaalinen tulevaisuus haastaa koulutuksen ja työelämän

ammatilliset tutkinnot ovat keino kasvattaa väestön osaamista ja lisätä työn tuottavuutta. Ammatilliset tutkinnot tuottavat yleisen jatko-opintokelpoisuuden ja kannustavat näin elinikäiseen oppimiseen. Tutkintoja käytetään myös väestön osaamistason ja sen kehit-tymisen kansainväliseen vertailuun sekä enenevässä määrin kansainvälisen liikkuvuuden helpottamiseen.

Mikko Koskinen SAK:sta: – Osaaminen ratkaisee. Työntekijän näkökulmasta tutkinto ja tutkintotodistus antavat muutosturvaa työelämän muutoksissa. Tämä on erityisen tärkeää työttömyyden kohdatessa. Virallinen tutkintojärjes-telmä takaa, että tutkinnolla on käyttöarvoa myös muissa yrityksissä. SAK:n tavoitteena on pitää yllä työntekijöiden ammattitaitoa läpi koko työuran. Tilas-tot osoittavat SAK:n mukaan, että henkilöstön korkea näyttötutkinto-osuus näkyy yrityksessä korkeampana tuottavuuteena.

Riitta Wärn EK:sta tarkasteli ammattitaidon merki-tystä yritysten kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin edistäjänä. – Vuonna 2013 tehdyn selvityksen mukaan noin 80 prosentilla työllisistä oli tutkinto: joko ammatillinen-,

AMK- tai yliopistotutkinto. Nyt ja tulevaisuudessa yritysten osaamistarpeet muuttuvat kiihtyvällä vauh-dilla, ja kehittyvä työelämä edellyttää elinikäistä oppi-mista. Yritysten rekrytointivaikeuksien syynä ovat usein työnhakijan osaamisen ja ammattitaidon puutteet – ammattitaito on päässyt vanhenemaan. Koulutus tuot-taa lisäarvoa, kun se kytketään yrityksen strategiaan ja osaamistarpeisiin. Joustavat ja yksilölliset koulutuspo-lut ovat tulevaisuutta, Riitta Wärn totesi.

Yhteenveto

Näyttötutkinnoilla on hyvä tulevaisuus, kun työelä-mälähtöisyydestä pidetään kiinni ja tutkintojen laatu varmistetaan. Osaaminen ja ammattitaito edistä-vät yritysten menestystä ja hyvinvointia työpaikoilla. Ammatillinen pätevyys ja osoitettu ammattitaito ovat tänä päivänä yhä tärkeämpiä – ei vähiten suomalaisten työllistymisen näkökulmasta. Osaaminen parantaa yksilön, nuorten ja aikuisten, mahdollisuuksia työ-elämässä. Iso yhteiskunnallinen kysymys on, miten nuoret ja kaikki suomalaiset motivoidaan hankkimaan ammattitaito ja mitä välineitä siihen on käytettävissä.

-erikoisnäyttely 27.–28.8.2014

Jo 23. kerran järjestetty erikoisnäyttely kokosi jälleen automaatio- ja elektroniikka-alan sekä sähkövoima-, tietokone- ja tietoliikennetekniikan ammattilaiset AEL:ään. Näyttelyssä esiteltiin alan kiinnostavimmat uutuudet. Osana näyttelyä toteu-tettiin konekunnossapitoon keskittynyt Mittaava kunnossapito -näyttely. Näyttelyyn osallistui yli 800 tekniikan ammattilaista. Seuraava Mittaus & testaus -erikoisnäyttely järjestetään 27.–28.5.2015 AEL:ssä.


KANSAINVÄLISET TAPAHTUMAT

Paperi-, sellu- ja biotuoteteollisuuden vuoden tärkein tapahtuma PulPaper 2014 järjestettiin 3.–5.6.2014 Hel-singin Messukeskuksessa. Tapahtuma kokosi laajasti alan toimijat ja tulevaisuuden tekijät ympäri maail-maa Helsinkiin. Tapahtuma luotasi innovatiivisesti alan tulevaisuutta ja esitteli alan uutuudet. Tapahtu-maorganisaation muodostivat Paperi-insinöörit, AEL ja Adforum.

AEL:n vastuulla olivat PulPaper 2014 tapahtuman kan-sainväliset konferenssit. Pääkonferenssin teemana oli BioFuture for Mankind, ihmiskunnan biotulevaisuus. Konferenssi loi innovatiivisen näköalan tulevaisuu-teen. Keskeisiä teemoja olivat globaali biotalous ja kestävä resurssien käyttö.

PULPAPER 2014 HELSINGISSÄ

Pääkonferenssin rinnalla järjestettiin tieteellinen konfe-renssi, 29th International Mechanical Pulping Conference IMPC, joka syventyi mekaanisen massanvalmistuksen uusiin ulottuvuuksiin. Konferenssi tarkasteli mekaa-niseen massanvalmistukseen liittyviä innovaatioita, tutkimuksia ja tehdaskokemuksia. Konferensseihin osallistui 312 osallistujaa.

PulPaper 2014 Exhibition kokosi 9428 kansainvälistä näyttelyvierasta Messukeskukseen, näyttelystä vastasi Adforum.

PulPaper 2014 huipentui Paperi-insinöörien vaikut-tavaan 100-vuotisjuhlagaalaan 4.6.2014 Helsingin Musiikkitalossa. Juhlaan osallistui lähes 1200 juhla-vierasta.


AEL järjesti Amsterdamissa 11.–12.11.2014 teollisuu-den turvallisuusjohtamista käsittelevän seminaarin Risk and Safety From Different Perspectives. Seminaarissa käsiteltiin teollisuuden turvallisuuteen liittyviä ajan-kohtaisteemoja, turvallisuuskulttuurin kehittymistä ja turvallisuuskäsitteitä teollisuuden näkökulmasta. Seminaariin osallistui lähes 150 kansainvälistä osal-listujaa.

AEL on tunnustettu turvallisuuskouluttaja Suomessa. Kansainväliset turvallisuusseminaarit Amsterdamissa AEL käynnisti vuonna 2009. Ensimmäiset seminaarit käsittelivät prosessiturvallisuutta, ja niitä on järjestetty

AEL:N TURVALLISUUSSEMINAARI AMSTERDAMISSA

vuosittain. Lisäksi Helsingissä on pidetty kansainväli-siä yritysten turvallisuuskulttuuria käsitteleviä works-hoppeja vuodesta 2013 alkaen kahdesti.

Kansainvälisten seminaarien avulla AEL on pystynyt entisestään laajentamaan turvallisuuskoulutusten sisältöjä ja monipuolisuutta käyttämällä puhujina tunnustettuja kansainvälisiä asiantuntijoita. AEL on ainoa suomalainen koulutuksen järjestäjä, joka tarjoaa kansainvälisiä turvallisuusseminaareja. Kansainväli-nen tarjonta antaa myös suomalaisille turvallisuus- alan asiantuntijoille ja toimijoille lisämahdollisuuden täydentää osaamista ja verkostoitua.

Kuvat: Kimm

o Brandt


AEL on palkinnut perinteisesti työntekijöitään Keskus-kauppakamarin ansiomerkeillä. Henkilöstön palkitse-minen ansiomerkillä viestii siitä, että yrityksessä ollaan tyytyväisiä kuluneisiin työvuosiin ja että henkilöstön työpanosta arvostetaan. Ansiomerkki on myös viralli-nen tunnustus maamme elinkeinoelämältä.

Toimitusjohtaja Kari Juntunen jakoi ansiomerkit saajil-leen 27.1.2015 kahvitilaisuudessa AEL:ssä.

AEL on vetovoimaisin koulutusyritys TNS PäättäjäAt-las 2014 –tutkimuksen mukaan. Tutkimuksen toteutti TNS Gallup ja se perustuu yli 3000 ylemmän toimihen-kilön haastatteluun. Elinkeinoelämän eri sektorit olivat laajasti edustettuina tutkimuksessa.

AEL oli tutkimuksen mukaan vetovoimaisin koulutusyri-tys muun muassa teollisuuden, B2B -yritysten ja tekni-sen koulutustaustan omaavien vastaajien ryhmissä.

AEL ON TUTKITUSTI VETOVOIMAISIN

KESKUSKAUPPAKAMARIN ANSIOMERKIT 2014

Oma koulutus: Tekninen koulutusToimiala: B2B

Toimiala: Teollisuus

AEL:n palveluksessa 20 vuotta Timo JuvonenTerkko MalmVeikko Ollila

AEL:n palveluksessa 10 vuottaTapio Ekman Heikki HeimoVeijo KykkänenLiisa Puskala (puuttuu kuvasta)


Myyntituottolajit 2014

5 %1 %

12 % 22 %

8 %

20 %29 %

3 %

Avoin koulutusYrityskohtainen koulutusAmmatillinen lisäkoulutusOppisopimuskoulutusAmmatillisen koulutuksen kehitysprojektitELY-ohjelmatHotelli ja kokouspalvelutMuut tuotot

Opiskelijoita kursseilla / Insko-seminaareissa 2014

AEL kurssitAEL Insko-seminaarit

78 %

PerustutkinnotAmmattitutkinnotErikoisammattitutkinnot

Koko tutkinnon suorittaneiden jakauma 2014

38 %

42 %

20 %

50 000

40 000

30 000

20 000

10 000

2014

2013

2012

2011

2010

2009

2008

2007

2006

2005

2004

Opiskelijamäärien kehitys 2004–2014

Myynnin kehitys 2004–2014

25 milj.

20 milj.

15 milj.

10 milj.

5 milj.

2014

2013

2012

2011

2010

2009

2008

2007

2006

2005

2004

* Moduuleihin osallistuneet opiskelijat

2012 2013 2014

Tilaisuudet 2 275 2 156 2 060

AEL kurssit 1 038 975 920

AEL Insko-seminaarit 121 87 75

Yrityskohtaiset kurssit 472 504 501

Kehitysohjelmat 644 590 564

Opiskelijat * 33 879 32 815 36 220

AEL kurssit 5 199 7 193 5 935

AEL Insko-seminaarit 1 772 1 428 1 697

Yrityskohtaiset kurssit 7 079 6 010 5 067

ELY-koulutus 830 357 259

Ammatillinen lisäkoulutus, oppisopimuskoulutus yms. 18 999 17 827 23 262

Opiskelijapäivät 80 930 69 402 67 496

AEL kurssit 11 041 13 686 12 445

Insko-seminaarit 3 078 2 686 2 907

Yrityskohtaiset kurssit 15 188 10 565 8 844

ELY-koulutus 5 953 3 361 584

Ammatillinen lisäkoulutus, oppisopimuskoulutus yms. 45 670 39 104 42 716

Tutkinnot

Suoritetut perus-, ammatti- ja erikoisammattitutkinnot 774 820 886

Toiminnan tunnuslukuja 2012–2014

22 %

TOIMINNAN LUKUJA


HA

LLIN

TOE

LIM

ET HALLINTONEUVOSTO

Elinkeinoelämän keskusliitto EK

johtaja Pentti Mäkinen, puheenjohtaja (28.8.2014 asti)

henkilöstöjohtaja Anneli Karhula, puheenjohtaja (28.8.2014 alkaen)

johtaja Jyrki Hollmén (28.8.2014 alkaen)

koulutusjohtaja Jaana Lehto (25.3.2014 asti)

talousjohtaja Merja Wilkman (25.3.2014 asti)

toimitusjohtaja Pertti Laukkanen (25.3.2014 alkaen)

tekninen johtaja Jouko Sohlberg (25.3.2014 alkaen)

* asiantuntija Satu Ågren * varatoimitusjohtaja Risto Alanko

Suomen Yrittäjät ry

toimitusjohtaja Seppo Asikainen (25.3.2014 asti)

toimitusjohtaja Ensio Romo (25.3.2014 asti)

yrittäjä Eero Kokko (25.3.2014 alkaen)

toimitusjohtaja Pentti Patosalmi (25.3.2014 alkaen)

* koulutusasioiden johtaja Veli-Matti Lamppu (25.3.2014 asti)

* koulutusasioiden päällikkö Mika Tuuliainen (25.3.2014 alkaen)

Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry

maanviljelysneuvos Markku Länninki, varapuheenjohtaja (25.3.2014 asti)

agronomi Kati Partanen, varapuheenjohtaja (25.3.2014 alkaen)

kehitysjohtaja Markus Lassheikki (25.3.2014 alkaen)

* toiminnanjohtaja Antti Sahi

Helsingin kaupunki

opetustoimen johtaja Rauno Jarnila

henkilöstöjohtaja Hannu Tulensalo (25.3.2014 asti)

henkilöstöjohtaja Marja-Liisa Pohjaniemi (25.3.2014 alkaen)

* linjanjohtaja Liisa Pohjolainen

Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry

kehittämisjohtaja Eija Hietanen (25.3.2014 asti)

koulutuspäällikkö Mikko Koskinen (25.3.2014 alkaen)

koulutuspäällikkö Vesa Holappa

* kehittämispäällikkö Hannu Siltala

Opetushallitus

johtaja Pasi Kankare (25.3.2014 asti)

Opetus- ja kulttuuriministeriö

opetusneuvos Seija Rasku (25.3.2014 asti)

* opetusneuvos Tarja Riihimäki (25.3.2014 asti)

Aalto-yliopisto, Insinööritieteiden korkeakoulu

professori Kalevi Aaltonen

* professori Esko Niemi

Helsingin yliopiston maatalous- metsätieteellinen tiedekunta

maatalousteknologian professori Jukka Ahokas (25.3.2014 asti)

puuteknologian professori Marketta Sipi (25.3.2014 alkaen)

* professori Laura Alakukku (25.3.2014 alkaen)

Metsäteollisuus ry

koulutuspoliittinen asiantuntija Anne Kettunen

* varatoimitusjohtaja, työmarkkinajohtaja Jari Forss

ProAgria Keskusten Liitto ry

HR-johtaja Leena Ilvesluoto

* kehityspäällikkö Pertti Savela

Valtiovarainministeriö

finanssineuvos Asko Lindqvist

* neuvotteleva virkamies Marjaana Laine

Työ- ja elinkeinoministeriö

työmarkkinaneuvos Teija Felt (25.3.2014 asti)

* neuvotteleva virkamies Markku Virtanen (25.3.2014 asti)

Toimihenkilökeskusjärjestö STTK ry

talousjohtaja Erkki Lavonsalo

* koulutuspoliittinen asiantuntija Petri Lempinen (25.3.2014 alkaen)

AKAVA ry

yksikönjohtaja Kati Korhonen-Yrjänheikki

* johtaja Hannu Saarikangas

* varalla

HALLITUS

johtaja Pentti Mäkinen, puheenjohtaja (28.8.2014 asti)

henkilöstöjohtaja Anneli Karhula, puheenjohtaja (28.8.2014 alkaen)

johtaja Martti Pallari, varapuheenjohtaja (25.3.2014 asti)

koulutusasioiden johtaja Veli-Matti Lamppu, varapuheenjohtaja (22.5.2014 alkaen)

johtaja Jyrki Hollmén (28.8.2014 alkaen)

sopimusasiantuntija Kari Hyytiä

asiantuntija Anssi Kainulainen

koulutuspäällikkö Mikko Koskinen (25.3.2014 alkaen)

talousjohtaja Erkki Lavonsalo

kehittämispäällikkö Markku Liljeström (25.3.2014 asti)

maanviljelysneuvos Markku Länninki (25.3.2014 asti)

agronomi Kati Partanen (25.3.2014 alkaen)

johtaja Hannu Saarikangas

apulaisjohtaja Ari Sipilä

lisäksi

toimitusjohtaja Kari Juntunen

talous- ja henkilöstöjohtaja Maija Kaksonen, hallituksen kutsuma sihteeri

TILINTARKASTAJAT

tilintarkastusyhteisö Ernst & Young Oy,

päävastuullinen tilintarkastaja kauppatieteiden maisteri Ari Lehto, KHT, JHTT

tilintarkastaja ekonomi Jarmo Lohi, KHT, JHTT (25.3.2014 asti)

tilintarkastaja kauppatieteiden maisteri Tiina Lind, KHT, JHTT (25.3.2014 alkaen)

varatilintarkastaja

kauppatieteiden maisteri Tiina Lind, KHT, JHTT (25.3.2014 asti)

kauppatieteiden maisteri Eeva Koivula, KHT, JHTT (25.3.2014 alkaen)


SID

OS

RY

HM

ÄT

KOULUTUSJOHTOKUNNAT

Ammattikoulutusjohtokunta

toimitusjohtaja Kari Juntunen, AEL, puheenjohtaja

asiantuntija Anne Ahkola-Lehtinen, Teknologiateollisuus ry (9/2014 lähtien)

sopimusasiantuntija Kari Hyytiä, Metallityöväen Liitto ry

koulutusasioiden johtaja Veli-Matti Lamppu, Suomen Yrittäjät ry

kehitysjohtaja Markus Lassheikki, Maa- ja Metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry

asiantuntija Milka Kortet, Energiateollisuus Ry

sopimusasiantuntija Reijo Mattila, Palvelualojen ammattiliitto PAM ry

työehtoasiamies Reijo Salmi, Sähköalojen Ammattiliitto ry

tekninen johtaja Jouko Sohlberg, Autoalan Keskusliitto ry

projektipäällikkö Marjo Uusi-Pantti, Teknologiateollisuus ry (9/2014 sakka)

oppilaitosjohtaja Jarkko Paananen, AEL, sihteeri

Suomen Puutavara- ja Rakennustarvikekauppiasyhdistyksen (SPY) koulutustoimikunta

henkilöstöpäällikkö Soili Männikkö, Puukeskus Oy, puheenjohtaja

asiakaspalvelupäällikkö Kirsi Pellinen, Puuinfo Oy

henkilöstöjohtaja Riikka Tarkiainen, Starkki Oy Ab

työvoimapäällikkö Pauli Vainionpää, Stora Enso Metsä

koulutusasiantuntija Markku Rekinen, AEL, sihteeri


VALTAKUNNALLISET ASIANTUNTIJATOIMIKUNNAT VAT

Energiatekniikan VAT

toimitusjohtaja Toni Hemminki, Fennovoima Oy

toiminnanjohtaja Arto Hannula, Lämmitysenergia Yhdistys ry

professori Timo Hyppänen, Lappeenrannan teknillinen yliopisto

toimitusjohtaja Jouko Kinnunen, Motiva Oy

johtaja, Senior Vice President Timo Laakso, Pöyry Finland Oy

työmarkkinajohtaja Kari Laaksonen, Energiateollisuus Ry

Timo Puputti, RE-Suunnittelu Oy

osastopäällikkö Matti Rautanen, Valmet Power Oy

Vice President Kai Sipilä, VTT

ohjelmapäällikkö Jukka Tolvanen, ABB Oy

koulutusasiantuntija Markku Harmaala, AEL, sihteeri

Kemiallisen metsäteollisuuden VAT

tehtaanjohtaja Martti Savelainen, Sappi Finland I Oy, puheenjohtaja

Vice President, Technology Development Heikki Ilvespää, UPM-Kymmene Oyj

kehitysjohtaja Helene Juhola, Viestinnän keskusliitto ry

tutkimusjohtaja Markku Leskelä, Finnish Bioeconomy Cluster FIBIC Oy

President & CEO Pirkko Molkentin-Matilainen, Paperi-insinöörit r.y.

kehityspäällikkö Rainer Paloniemi, AEL

Head of HRD and Recruitment Kati Tanninen, Stora Enso Oyj

tekniikan tohtori Panu Tikka, SciTech-Service Oy Ltd

Vice President, PBG Supply Chain North Europe Janne Ussa, UPM-Kymmene Oyj

tehtaanjohtaja Jouko Wacklin, Metsä Board Oyj

Senior Vice President Jouko Yli-Kauppila, Valmet Technologies Oy

koulutusasiantuntija Maria Boholm, AEL, sihteeri

SID

OS

RY

HM

ÄT Kemian- ja prosessitekniikan VAT

kehityspäällikkö Rainer Paloniemi, AEL, puheenjohtaja

Vice President, Marketing and Technology Carl-Gustav Berg, Kumera Oy

prosessikemian tutkimusalueen päällikkö Tuulamari Helaja, VTT

dosentti Markku Hurme, Aalto-yliopisto, Kemian tekniikan korkeakoulu

professori Esa Marttila, Lappeenrannan teknillinen yliopisto

toimitusjohtaja Antti Nieminen, Kiilto Oy

Principal Scientist Martti Pekkanen, Kemira Oyj

Head of Process Technology Mauri Suuronen, Neste Jacobs Oy

Senior Development Engineer Esa Virolainen, SSAB Europe Oy

koulutusasiantuntija Päivi Kylä-Nikkilä, AEL, sihteeri

Painelaitetekniikan VAT

asennusyksikön päällikkö Jukka Hämäläinen, Caverion Industria Oy

projektipäällikkö Olli-Pekka Joronen, SWECO Industry Oy

yli-insinööri Markus Kauppinen, Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes)

insinööri Kari Närhi

turvallisuus- ja painelaiteasiantuntija Jorma Partanen

johtava asiantuntija Juha Purje, Inspecta Tarkastus Oy

laatupäällikkö Kirsi Rintamäki, Neste Jacobs Oy

asiantuntija Ville Saloranta, Metalliteollisuuden Standardisointiyhdistys ry

diplomi-insinööri Olavi Valtonen, DEKRA Industrial Oy

koulutusasiantuntija, NDT ja painelaitteet Jorma Vihinen, AEL, sihteeri

Turvallisuusjohtamisen ja -tekniikan VAT

tehtaanjohtaja Sune Berghäll, Sucros Oy

Underwriter, Vastuuvakuutukset Paul Haber, IF Vahinkovakuutusyhtiö Oy

turvallisuuspäällikkö Mats Fagerström, Helsingin kaupunki

yritysturvallisuuspäällikkö Kari Helislahti, Jyväskylän Energia Oy

paloturvallisuusasiantuntija Jyrki Karppala

EHS Director, EMEA & South America Timo Liimatainen, CP Kelco Oy

turvallisuusasiantuntija Martti Herman Pisto

tutkimusprofessori Veikko Rouhiainen, VTT

diplomi-insinööri Tapani Valanto, Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes)

kemikaaliasiantuntija Riitta Viinanen, RV Chem Oy

kehityspäällikkö Rainer Paloniemi, AEL, sihteeri


AV

AIN

HE

NK

ILÖT

Johtoryhmä

Kari Juntunen, toimitusjohtaja

Kari Kaihonen, yrityspalvelujen johtaja

Maija Kaksonen, talous- ja henkilöstöjohtaja

Jarkko Paananen, oppilaitosjohtaja

Yrityspalvelut

Teija Karjalainen, osastopäällikkö, Teollisuus ja kunnossapito

Rainer Paloniemi, kehityspäällikkö, Seminaarit ja kurssit

Sanna Taavila, asiakkuuspäällikkö, Yritysratkaisut

Eero Toivanen, tuotekehityspäällikkö

Iikka Upanne, osastopäällikkö, Liiketoiminta ja palvelut

Oppilaitostoiminta

Jaana Gabrielsson, koulutuspäällikkö, Liiketoiminta

Jouni Kyllönen, opintotoimiston päällikkö, Opintotoimisto

Riku Silván, koulutuspäällikkö, Teollisuus / aluepäällikkö, Tampereen ja Kouvolan toimipisteet

Pekka Väisänen, aluepäällikkö, Oulun toimipiste

Myynti

Paavo Heikkinen, kehitysasiantuntija

Tiina Kekkonen, kehitysasiantuntija

Arto Kyyhkynen, johtava asiantuntija

Jarmo Puumalainen, kehitysasiantuntija

Pirkko Taipale, kehitysasiantuntija

Alvar

Veikko Ollila, johtaja

Hotelli-, ravintola ja kokouspalvelut

Paula Blomberg, asiakaspalvelupäällikkö

Tekniset palvelut

Riku Puustelli, kiinteistöpäällikkö

Tietopalvelut

Juuso Henriksson, tietopalvelupäällikkö

Viestintä

Ella Heimonen, projektipäällikkö

AEL Kaarnatie 4 00410 Helsinki

www.ael.fi puh. 09 530 71, 09 5307 444

Muut toimipisteet Oulu Tampere Kouvola

Jarkko Paananen, Maija Kaksonen, Kari Juntunen, Kari Kaihonen


Kaarnatie 4, 00410 Helsinki 09 530 71 [email protected] [email protected] ael.fi

ORGANISATION CERTIFIED BY

ael:n vuosikertomus 2014

Documents