kuurojen palvelusäätiö – vuosikertomus 2014

VUOSIKERTOMUS 2014

KUUROJEN JA

KUUROSOKEIDEN IHMISTEN

SUJUVA ARKI JA HYVÄ ELÄMÄ

VUOROVAIKUTUKSESSA

MUIDEN KANSSA.

VISIO

KUUROJEN PALVELUSÄÄTIÖ ON VUONNA 1897 PERUSTETTU VALTAKUNNALLINEN SOSIAALIALAN JÄRJESTÖ. SÄÄTIÖLLÄ ON SEITSEMÄN PALVELUKESKUSTA ERI PUOLILLA SUOMEA.

JULKAISIJAKUUROJEN PALVELUSÄÄTIÖ ILKANTIE 4 (PL 62)00401 HELSINKIPUH. (09) 580 3860FAKSI (09) 580 [email protected]

ULKOASU JA TAITTOGROUND COMMUNICATIONS

KANSIKUVAISTOCKPHOTO, PALVELUKESKUS RUNOLA

PAINOPAINOTALO PAINOLA

VUOSIKERTOMUKSENPAINOSMÄÄRÄ 1 000 KPL

KUUROJEN PALVELUSÄÄTIÖN VUOSIKERTOMUS 2014

3

SISÄLLYSLUETTELO

PALVELUSÄÄTIÖ s. 4PUHEENJOHTAJALTA s. 4ERITYISRYHMÄN VÄYLÄ YHTEISKUNTAAN s. 6VUOSI 2014 s. 10 TOIMINNANJOHTAJALTA s. 12ORGANISAATIO s. 13HALLINTO s. 14

PALVELUKESKUKSET s. 15ÅVIK s. 17AINOLA s. 18METSOLA s. 19RUNOLA s. 20 SALMELA s. 21WÄINÖLÄ s. 22SAMPOLA s. 23

ASIAKASTARINAT s. 24KODINHENGETTÄREN HYMY s. 25ROHKEUS KOHDATA UUTTA s. 26ROLLAATTORIT RIVIIN JA SALILLE s. 27 PUUTARHURI PUDASJÄRVELTÄ s. 28PALVELUA SYDÄMELLÄ s. 29HERRA VIERAANVARAISUUS s. 30

HENKILÖSTÖ s. 31ERIKOISOSAAJIEN TYÖYHTEISÖ s. 32

OHJELMAT JA PROJEKTIT s. 35JUNIORI s. 36POVERI s. 38PASSI, VALMIUKSIEN TUKEMINEN,AUTTAVA LINJA s. 40MEMO s. 41

TALOUS s. 42SÄÄTIÖN TALOUS 2014 s. 43TASE s. 44TULOSLASKELMA s. 45RAHOITUSLASKELMA s. 47

4

Kuurojen Palvelusäätiössä on edelleen onnistuttu toteuttamaan strategiansa mukaista perustehtävää eli edistämään kuurojen ja kuurosokeiden ihmisten hyvinvointia ja osallisuutta tarjoamalla yksilöllisiä moniammatillisia erityispal-veluita, viittomakielistä vuorovaikutus-ta, yhteisöllisyyttä sekä vertaistukea.

Asiakkaiden hyvä arki koostuu en-nen kaikkea siitä, miten heidän yksi-löllisiin tarpeisiinsa ja toiveisiinsa on kyetty vastaamaan. Tältä pohjalta sää-tiössä on tehty järjes-telmällistä kehittämis-työtä jalkauttamalla uudet palvelusuunni-telmat kaikkiin toi-mipisteisiin. Kyse on vuorovaikutuksesta, jossa asiakkaalla on mahdollisuus osallis-tua oman palvelunsa suunnitteluun ja arvi-ointiin.

Uutena ja toi-von mukaan leviävä-nä toimintamuotona on toteutettu taide- ja kulttuurilähtöisiä me-netelmiä. Ne lisäävät parhaimmillaan itse-tuntoa ja laajentavat itseilmaisun mah-dollisuuksia ja tuovat iloa ja elämyksiä arkeen.

Taiteesta ja kulttuurista hyvinvointia -toimintaohjelmassa vuosille 2010–2014 on korostettu jokaisen oikeutta ja tasa-arvoista mahdollisuutta tehdä taidetta ja osallistua kulttuuritoimintaan. Jyväsky-län Kulttuuriluotsi-projekti tulee sisälty-mään ohjelman loppuraporttiin yhtenä esimerkkinä onnistuneista hankkeista.

Edellä mainitut esimerkit ovat todis-te siitä, että säätiössä tehdään jatkuvaa kehittämistyötä, etsitään uusia tapoja

toimia huolimatta siitä, että toiminnan taloudelliset reunaehdot ovat kiristyneet ja työtä joudutaan tekemään niukkene-vin resurssein. Jatkossa luovuutta uusien toimintatapojen kehittämiseksi tarvi-taan entistäkin enemmän, jotta kuntiin kohdistuvat valtionosuusleikkaukset ja uuden hallitusohjelman todennäköiset lisäleikkaukset pystytään selättämään.

Oman henkilöstön voimin tehtävän työn rinnalla tarvitaan vapaaehtoisten panosta. Vapaaehtoisten määrän kas-

vattamiseksi ja heidän osallistumismahdol-lisuuksiensa laajen-tamiseksi on var-maan löydettävissä erilaisia keino-ja. Samoin kuulo-vammaisten hyväksi työskentelevien taho-jen tiiviimmällä yhteis-työllä voidaan saavuttaa sekä toiminnallisia että taloudellisia hyötyjä.

Säätiön luotta-mushenkilöiden, johdon ja muun henkilöstön aktii-vista panosta tarvitaan, jotta palvelujamme os-

tavat kunnat ja RAY edelleen luotta-vat kykyymme tuottaa laadukkaasti ja samalla kustannustehokkaasti palveluja asiakkaillemme, jotka eivät muualta saa vastaavia palveluja. Siksi vuoropuhelua valtiovallan, RAY:n ja kuntien kanssa tarvitaan jatkuvasti, jotta erityislaatum-me ja -osaamisemme tunnistetaan ja tunnustetaan. Tulevissa Sote-rakenteis-sa – mitä ne sitten tulevatkin olemaan – säätiön on löydettävä paikkansa. Haas-teita riittää, mutta niihin on ennenkin osattu vastata.

Merkitys yhteiskunnallekommunikoitava hyvin

PUHEENJOHTAJALTA

MAIJA PERHO

VUOROPUHELUA

VALTIOVALLAN,

RAY:N JA KUNTIEN

KANSSA TARVITAAN

JATKUVASTI, JOTTA

ERITYISLAATUMME

JA -OSAAMISEMME

TUNNISTETAAN JA

TUNNUSTETAAN.

5

PALVELUSÄÄTIÖ

Kuurojen Palvelusäätiö on 117 vuoden ikäinen

viittomakielisen, järjestölähtöisen auttamistyön tuottaja,

joka on rakentanut toimintansa asiakaskunnan tarpeiden

mukaan. Palvelusäätiö on myös uudistaja, joka seuraa alan

tutkimusta ja teknologiaa ja haluaa nostaa palvelunsa tasoa

jatkuvasti korkeammalle.

5

6

Kuurot ja kuurosokeat ovat pieni vähemmistö, joka tarvitsee ympärilleen poikkeuksellista osaamista pystyäkseen elämään mahdollisimman normaalia elämää osana suomalaista yhteis-kuntaa. Kuurojen Palvelusäätiön palvelukeskusten verkosto on syntynyt vastaamaan tätä tarvetta.

Palvelusäätiö on arvostettu viittomakielisten palvelujen sekä kuurojen ja kuurosokeiden järjestölähtöisen toiminnan tuottaja. Viittomakielinen ympäristö turvaa asiakkaan perus-oikeuksia saada palveluja omalla äidinkielellään.

Palveluja tarjotaan eri-ikäisille avun ja tuen tarvitsijoille, niin kuurolle lapselle ja hänen läheiselleen kuin kuuroutu-neelle ja sokeutuneelle vanhukselle. Vammaispalvelulain mu-kaisesti palveluasuminen on tarkoitettu henkilöille, jotka tar-vitsevat vammansa ja sairautensa vuoksi toisen henkilön apua päivittäisistä toiminnoista suoriutumiseksi.

Säätiön seitsemällä eri paikkakunnalla toimivat palvelukes-

kukset tarjoavat tehostettua palveluasumista, tuettua asumista, päivä- ja työtoimintaa, kotiin annettavia palveluita ja henki-lökohtaista apua. Palveluita tarjotaan palvelukeskusten lisäksi yhteen ryhmäkotiin ja palvelukeskusten tukiasuntoihin.

Rahoitus julkiselta sektoriltaSäätiö ei harjoita elinkeinotoimintaa, vaan se luokitellaan su-peryleishyödylliseksi yhteisöksi. Status perustuu siihen, että säätiö ei toimi kilpailuolosuhteissa, palveluja ei suoriteta markkinaehtoisesti eikä toiminnalla tavoitella voittoa.

Lisäksi toiminnassa on mukana huomattava määrä vapaa-ehtoisia, toiminta kohdistuu erityisryhmään ja toiminnan mahdollistaa huomattava julkisen sektorin tuki ja yksityis-henkilöiden testamenttilahjoitukset.

Palvelusäätiön toiminnan rahoittavat pääosin kunnat, Raha-automaattiyhdistys ja asiakkaat. Kuntien on tarjotta-

AJATELLAAN, MISSÄ ASIAKKAAMME OLISIVAT ILMAN

KUUROJEN PALVELUSÄÄTIÖTÄ. HE OLISIVAT SOSIAALI-

JA TERVEYSPALVELUISSA, KIELETTÖMISSÄ

YMPÄRISTÖISSÄ, JOISSA HEITÄ EI YMMÄRRETTÄISI.

- EEVA-MARJA LOUKOLA, KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ

Ystävät ja yhteisöllisyys, kieli ja kulttuuri, tasavertaisuus, oikeudenmukaisuus, henkinen ja fyysinen hyvinvointi. Tällaisista

peruselementeistä koostuu jokaisen onnellisen ihmisen elämä. Kuurojen Palvelusäätiön yhteiskunnallinen tehtävä on tarjota samat hyvän

elämän lähtökohdat kuuroille ja kuurosokeille.

ERITYISRYHMÄN VÄYLÄ YHTEISKUNTAAN

VISIO

7

VISIO

MISSIO

ARVOT

KUUROJEN JA

KUUROSOKEIDEN

IHMISTEN SUJUVA

ARKI JA HYVÄ ELÄMÄ

VUOROVAIKUTUKSESSA

MUIDEN KANSSA.

EDISTÄÄ KUUROJEN

JA KUUROSOKEIDEN

IHMISTEN HYVINVOINTIA

JA OSALLISUUTTA

TARJOAMALLA

YKSILÖLLISIÄ

MONIAMMATILLISIA

ERITYISPALVELUJA,

VIITTOMAKIELISTÄ

VUOROVAIKUTUSTA,

YHTEISÖLLISYYTTÄ JA

VERTAISTUKEA.

• ASIAKKAAN KUNNIOITTAMINEN

• ASIAKKAAN TASAVERTAINEN KOHTAAMINEN

• OIKEUDENMUKAISUUS JA VASTUU

• MYÖNTEINEN JA ILOINEN ILMAPIIRI

va vammaispalvelu- tai sosiaalihuolto-lain perusteella palvelu kuntalaisilleen. RAY rahoittaa yleisavustuksella keskus-hallinnon toimintaa ja kokeilu- ja kehit-tämisavustuksella ohjelmia ja projekteja. Palveluasumisen asukkaiden maksetta-vaksi jää oman asunnon vuokra ja päi-vittäiset menot.

Jokainen vuosi mahdollisuuskehittyäSäätiön toiminnan yksi kulmakivistä on jatkuvan kehittämisen periaate. Ke-hitystarpeita kartoitetaan asiakkaita ja henkilöstöä kuunnellen sekä alan tutki-musta ja teknologista kehitystä seuraten.

Omavalvontasuunnitelmat ja aktiivi-

nen laadunhallinta yhdessä henkilöstön, asiakkaiden, omaisten ja sidosryhmien kanssa luovat laadullisen perustan pal-veluiden toteuttamiselle ja arvioinnille. Niitä päivitetään valvovan viranomaisen vaatimuksien ja sisäisten tarpeiden mu-kaisesti.

Säätiö käyttää konkreettisia mitta-reita, kuten henkilöstön, asiakkaiden ja omaisten tyytyväisyyskyselyitä, joi-den perusteella se arvio omaa työtään. Säätiö on myös aktiivinen verkostoituja niin kansallisesti kuin kansainvälisesti, mikä auttaa sitä peilaamaan palvelujaan kehittyvään toimintaympäristöön.

15,215,715,414,814,6

15

20

10

5

M€20142013201220112010

KÄYTTÖMENOJEN KEHITYS 2010–2014

TOIMINNAN RAHOITUS 2014

KUNTAKORVAUKSET

RAY

ASUKASMAKSUT

75 %

7 %

3 % MUUT TUOTOT

2 %

13 %

TYÖKESKUKSENMYYNTI

8

VUONNA

1897PERUSTETTU

89 233PALVELUASUMISEN

KÄYTTÖPÄIVÄÄ

8 933TYÖKESKUKSENKÄYTTÖPÄIVÄÄ

46TYÖNTEKIJÄÄ

TYÖKESKUKSISSA

119YHTEISTYÖKUNTAA

VUOSIMENOT

15,2MILJ. EUROA

PALVELUKESKUKSISSA

238ASUKASTA

236TOIMIHENKILÖÄ

NOIN

1 000PALVELUJENKÄYTTÄJÄÄ

SÄÄTIÖ LUKUINA

Palvelusäätiölle on myönnetty Reilu palvelu -merkki. Se myönnetään sosiaa-li- ja terveysalan järjestöille, jotka täyt-tävät laadukkaan ja vastuullisen toimin-nan kriteerit.

Reilu Palvelu ry:n tarkoituksena on edistää ja kehittää sosiaali- ja terveysalan järjestöjen ja niiden omistamien yritys-ten vastuullisen palvelutoiminnan edel-

Reilu palvelu -merkkilytyksiä ja toimintakulttuuria sekä pa-rantaa palveluiden laatua.

Palvelusäätiössä vaadittavat laatu-tekijät ovat sosiaalisen, taloudellisen ja ympäristövastuun periaatteet, yhteis-kunnallinen merkittävyys ja asiakaskes-keisyys. Laatutekijöiden toteutumista mitataan joka vuosi.

9

KUUROJEN PALVELUSÄÄTIÖ

KUUROJEN LIITTOVANHUSTYÖN KESKUSLIITTO

VATES

SOSTE

SOSIAALIALAN TYÖNANTAJAT

RAY

KUNNAT

SOSIAALI- JATERVEYSMINISTERIÖ

TYÖ- JAELINKEINOMINISTERIÖ

OIKEUSMINISTERIÖ

WORLD FEDERATION OF THE DEAF

THE EUROPEAN SOCIETY FOR MENTAL HEALTH AND

DEAFNESS

DEAFBLINDINTERNATIONAL

PARKINSON-LIITTO

SUOMENDIABETESLIITTO

EPILEPSIALIITTO

AUTISMI- JA ASPERGER-LIITTO

MUISTILIITTO

REILU PALVELU

SUOMENKUUROSOKEAT

KUULOVAMMAISTEN LASTEN VANHEMPIEN

LIITTO

NÄKÖVAMMAISTEN KESKUSLIITTO

KUUROJEN LÄHETYS

SUOMENVIITTOMAKIELEN

TULKIT

KUULOLIITTO

KPS ON SEURAAVIEN YHTEISÖJEN JÄSEN:•RAHA-AUTOMAATTIYHDISTYS RY

•REILU PALVELU RY

•SOSTE SUOMEN SOSIAALI- JA TERVEYS RY

•VANHUSTYÖN KESKUSLIITTO RY

•VATES-SÄÄTIÖ

•SOSIAALIALAN TYÖNANTAJAT RY

•KIINTEISTÖ OY VALKEA TALO

TOIMINTAKENTTÄ

10

Asiakkaan omattavoitteet keskiöönSäätiön tärkein tavoite myös vuonna 2014

oli mahdollistaa hyvä arki asiakkaille. Asiakas-, sidosryhmä- ja sisäisen palautteen

perusteella tavoitteessa onnistuttiin. Kehitystyö asiakaslähtöisen, entistä tarkemmin

dokumentoidun palvelun parissa jatkui. Kuntien kiristynyt taloustilanne pakotti

jäädyttämään palvelumaksut, mikä heijastuu säätiön talouteen.

Säätiön kehitystyön tärkeimpänä tehtä-vänä oli jalkauttaa uusi palvelusuunni-telma kaikkiin seitsemään toimipistee-seen. Palvelusuunnitelma on asiakkaan kanssa tehtävä tilannekartoitus ja toteu-tussuunnitelma, jossa arvioidaan hänen palvelutarpeensa ja tavoitteensa.

Uudessa palvelusuunnitelmassa ko-rostuvat asiakkaan omat arvot ja tavoit-teet. Näin asiakas osallistuu entistä vah-vemmin oman palvelunsa suunnitteluun ja arviointiin. Aluehallintoviraston mu-kaan uusi palvelusuunnitelma vastaa vi-ranomaisohjeistusta, jossa asiakkaan itsemäärääminen ja toimintakyvyn huo-mioiminen ovat keskeisessä osassa.

Palvelusuunnitelmien tavoitteiden seurantaa helpottaa DomaCare-asiakas-tietojärjestelmä. Sen avulla asiakkaan edistymistä voidaan jatkuvasti seurata tavoitteisiin peilaten.

VUOSI 2014

11

Itsensä ilmaisun tärkeysYhdessä tekeminen ja itseilmaisu ovat hyvin palkitsevia ja lujittavat asiakkai-den keskinäistä suhdetta. Vapaa-ajan taide- ja kulttuuritoiminnan kehittämi-seen omassa lähiympäristössä panostet-tiin tänä vuonna paljon.

Suurin innostaja on vuonna 2013 Metsolassa toteutettu kolmipäiväinen Leija-projekti, jossa japanilaisen taide-maalarin Tatsuo Hoshikan opastuksel-la tutustuttiin leijakulttuuriin ja valmis-tettiin omat leijat. Erinomainen palaute kannusti jatkamaan kehitystyötä.

Projektin ideoineelle Linda Kaste-niemelle myönnettiin keväällä 2014 Jy-väskylän kulttuuriluotsien Kulttuu-risäteitä-tunnustus, ja projekti pääsi mukaan Pohjoismaisen hyvinvointikes-kuksen kurssiohjelmistoon.

Vuoden 2015 aikana tavoitteena on

järjestää taide- ja kulttuuritoimintaa myös muissa palvelukeskuksissa. Tu-kea toimintaan on haettu opetus- ja

kulttuuriministeriöstä, Taiteen edistä-miskeskuksesta ja Suomen Kulttuuri-rahastosta.

ASIAKASKYSELYLOKAKUU 2014*

97 %

87 %

87 %

77 %

SUHTAUTUU MINUUN AINATAI USEIN YSTÄVÄLLISESTI

HOITAA MINUA AINA TAIUSEIN AMMATTITAITOISESTI

KANNUSTAA JA TUKEE MINUAAINA TAI USEIN TEKEMÄÄN SITÄ

MIHIN PYSTYN

KUUNTELEE AINA TAI USEINMIELIPIDETTÄNI PÄIVÄTOIMINTAAN

LIITTYVISSÄ ASIOISSA

*RUNOLAN PÄIVÄTOIMINNAN ASIAKKAAT, N=32

Talous terve mutta tuo haasteitaSäätiön taloudenpito jatkui pitkäjäntei-sellä ja kannattavalla uralla. Tärkeim-män rahoittajan eli kuntien taloudel-linen tilanne on jatkunut vuosien ajan huonona, mikä vaikuttaa väistämättä myös palvelukeskusten tuloihin.

Kunnilta saatavat palvelumaksut eivät kaikilta osin vastaa kohonneita kustan-nuksia, mutta kokonaisuudessaan kun-tayhteistyö on sujunut myös talouden näkökulmasta hyvin. Moni sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottaja on joutunut alentamaan maksuluokkiaan, joten siihen nähden säätiön tilanne on positiivinen.

Kuntarahoitus pysyi kuta kuinkin sa-mana, mutta RAY:n tuki laski hieman. RAY:n lopetettua Kotiväylän toiminta-avustuksen jatkettiin palvelua supistettu-na kuntarahoituksen turvin.

LINDA KASTENIEMELLE

MYÖNNETTIIN

JYVÄSKYLÄN

KULTTUURILUOTSIEN

KULTTUURISÄTEITÄ-

TUNNUSTUS.

KUNTAKYSELYSYYSKUU 2014, ASTEIKKO 1–5*

ARVIO YHTEISTYÖSTÄ

ARVIO PALVELUISTA

*KUNTIEN YHTEYSHENKILÖT, N=36

4,5

4,5

4,4

4,8

4,1

4,4

4,5

4,2

4,5

4,1

SUJUVUUS

OSALLISUUS

YKSILÖLLISYYS

ASIANTUNTEMUS

TAVOITETTAVUUS

TILAT

TIEDOTTAMINEN

LAATU

LUOTETTAVUUS

HINTA-LAATUSUHDE

1

1

2

2

3

3

4

4

5

5

12

Muutosten vuodet edessä

Järjestöjen toimintaympäristö on yleensä melko tasapainoinen ja muutokset ovat kohtalaisen hyvin ennakoitavissa. Toimin-tasuunnitelmakausi 2015–2017 aloitetaan kuitenkin monilla tavoin uutta odottaen.

Suomen taloudellinen tilanne aiheuttaa kunnille taloudel-lisia ja toiminnallisia paineita. Vuonna 2015 kuntiin kohdis-tuu 188 miljoonan euron valtionosuussäästöt. Kuntatalouden arvioidaan pysyvän selvästi ali-jäämäisenä.

Muutokset asettavat järjestökentän ja jär-jestölähtöisen auttamistyön toteuttajat uuteen tilanteeseen. Talouden reunaehdot sanelevat enemmän palveluiden tuottamista, ja asiakkai-den tarpeet ovat vaarassa jäädä talouspainottei-sessa keskustelussa jalkoihin.

On selvää, että sopimusneuvottelut kunta-kohtaisista palvelumaksuista jatkuvat haastavi-na. Toimimalla edelleen alan veturina varmis-tamme asiakkaille viittomakielialan palvelujen parhaan asiakaskokemuksen, jossa arkilaatu, vaikuttavuus ja osaamisemme ovat ajan tasalla.

Tämä edellyttää palvelujen jatkuvaa kehittämistä, palve-lukeskusten riittävää käyttöastetta ja asiakasmäärän mukaista henkilöstömitoitusta. Samalla on tärkeää panostaa henkilös-tön työhyvinvointiin, henkilöstökoulutukseen ja arkijohta-miseen.

Palvelusäätiötä koskettaa myös moni lainsäädännön han-ke, joiden lopputulos ja voimaantulon ajankohta ovat epä-varmoja. Valmisteilla tai uudistettavana ovat sosiaalihuoltola-ki, itsemääräämisoikeuslaki, viittomakielilaki, hankintalaki, säätiölaki, koko vammaislainsäädännön uudistaminen sekä valtakunnallisesti erityisen merkittävä sote-järjestämislaki.

Vaikutusten ennustaminen ennen lopullisia päätöksiä on vielä hankalaa.

Meidän on tärkeää miettiä myös sitä, voimmeko laajentaa palveluamme uusiin suuntiin. Yksi suunta on tuettu asuminen ja päivätoiminta, jota tuotamme jo kohtalaisessa mittakaavassa. Aktiivisempaa elämää ja osa-päiväistä tukea kaipaavia viittomakielisiä on kuitenkin vielä paljon palvelujemme ulko-puolella.

Muutosten keskellä emme voi kuin tehdä oman työmme mahdollisimman hyvin. Visi-omme velvoittaa meitä toimimaan asiakkai-den hyvän arjen puolesta myös epävarmoina aikoina.

Tänään voimme ylpeänä pysähtyä hetkeksi näiden vuosi-kertomuksen sivujen pariin ja muistella onnistunutta viime vuotta. Lämmin kiitos säätiön asiakkaille, henkilöstölle, hal-linnolle ja yhteistyökumppaneille. Olemme tehneet taas yh-dessä hyvää työtä.

MUUTOSTEN

KESKELLÄ EMME

VOI KUIN TEHDÄ

OMAN TYÖMME

MAHDOLLISIMMAN

HYVIN.

TOIMINNANJOHTAJALTA

PEKKA RÄSÄNEN

Palvelusäätiö on aina suunnitellut tarkasti tulevaa ja pyrkinyt ennakoimaan muutoksia toimintakentässä. Pohdinkin tällä kertaa, miltä säätiön

tulevaisuus näyttää.

13

HALLITUS

• TEKEE STRATEGISET PÄÄTÖKSET

•HUOLEHTII SÄÄTIÖN HALLINNOSTA JA TOIMINNAN JÄRJESTÄMISESTÄ STRATEGIAN MUKAISESTI

•VALMISTELEE HALLINTONEUVOSTOSSA KÄSITELTÄVÄT ASIAT

•VAHVISTAA TOIMINTASUUNNITELMAN JA TALOUSARVION

KESKUSTOIMISTO

•VASTAA OPERATIIVISESTA JOHTAMISESTA JA KEHITYSTYÖSTÄ

•HOITAA KESKITETYSTI SÄÄTIÖN HALLINTOA JA TALOUTTA

•VALMISTELEE HALLITUKSEN JA HALLINTONEUVOSTON KOKOUKSET

HALLINTONEUVOSTO

•KOKOONTUU KERRAN VUODESSA

•HYVÄKSYY TILINPÄÄTÖKSEN JA TOIMINTAKERTOMUKSEN

•MYÖNTÄÄ VASTUUVAPAUDEN

•VALITSEE HALLITUKSEN JA HALLINTONEUVOSTON JÄSENET

JOHTORYHMÄ

• TOIMINNANJOHTAJA: YLEISJOHTAMINEN, TALOUSJOHTAMINEN, SIDOSRYHMÄYHTEISTYÖ

•PALVELUJOHTAJA: PALVELUTOIMINTOJEN YLEISJOHTO JA KOORDINOINTI

•KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ: KEHITTÄMIS-, PROJEKTI- JA OHJELMATOIMINNAN JOHTO JA KOORDINOINTI

•VASTAA SÄÄTIÖN TOIMINNAN JÄRJESTÄMISESTÄ JA SUUNNITTELUSTA SEKÄ VALMISTELEE HALLITUKSESSA KÄSITELTÄVÄT ASIAT JA PANEE NE TÄYTÄNTÖÖN

LAAJENNETTU JOHTORYHMÄ

•KESKUSTOIMISTON JOHTORYHMÄ JA PALVELUKESKUSTEN JOHTAJAT

•SUUNNITTELEE, KOORDINOI, KEHITTÄÄ JA ARVIOI SÄÄTIÖN TOIMINTAA STRATEGIAN JA TOIMINTASUUNNITELMAN MUKAISESTI

PALVELUKESKUKSET

•HUOLEHTIVAT ASIAKKAIDEN PÄIVITTÄISESTÄ PALVELUSTA

•ARVIOIVAT TOIMINTAANSA

•SUUNNITTELEVAT TOIMINTAA JA TALOUDENPITOA PALVELUKESKUSKOHTAISISSA JOHTORYHMISSÄ

• TEKEVÄT YHTEISTYÖTÄ SIDOSRYHMIEN (MM. OMAISET, KUNNAT JA KUUROJEN LIITTO) KANSSA PALVELUKESKUSKOHTAISISSA NEUVOTTELUKUNNISSA

ORGANISAATIO

14

HALLINTONEUVOSTOPUHEENJOHTAJATAPANI HELLSTÉN, HÄMEENLINNA 2007–

VARAPUHEENJOHTAJAMARKKU JOKINEN, ESPOO 2002–

JÄSENETKAISA ALANNE, HELSINKI 2014 –

TUULIKKI FORSSÉN, NURMIJÄRVI 2013–

BÖRJE HANHIKOSKI, HELSINKI 1986–

TERHI HEIKKILÄ, LAUKAA 2014–

LIISA KAUPPINEN, ESPOO 1974–

ANNELI KILJUNEN, LAPPEENRANTA 2012–

ESKO KIVIRANTA, SAUVO 2013–

JUHANI KOTILA, OULU 1983–

MAIJA LAVI, VANTAA 2006–

PÄIVI LEHTINEN, JYVÄSKYLÄ 2002–

PIRKKO MATTILA, MUHOS 2012–

SEPPO MERTANEN, JOENSUU 1989–

PASI ORAVA, OULU 2012–

PEKKA RAVI, JOENSUU 2008–

SINIKKA SALO, OULU 2013–

SARI SARKOMAA, HELSINKI 2012–

HALLITUSPUHEENJOHTAJAMAIJA PERHO, TURKU 2003–

VARAPUHEENJOHTAJATARJA SANDHOLM, VANTAA 2002–

JÄSENETSATU ASTOR, TAMPERE 2013–

TIINA HAAKSILAHTI, KAARINA 2002–

BÖRJE HANHIKOSKI, HELSINKI 1991–

KRISTIINA HEHKU, HELSINKI 2009–

PÄIVI LAAKSO-KATAJAMÄKI, OULU 2007–

PIRJO LAHTINEN, JYVÄSKYLÄ 2004–

VARAJÄSEN SIRPA LEHTINEN, MIKKELI 2007–

JOHTORYHMÄKESKUSTOIMISTON JOHTORYHMÄTOIMINNANJOHTAJA PEKKA RÄSÄNEN, PJ

PALVELUJOHTAJA JOUNI RIIHIMÄKI, JÄSEN

KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ/JOHTAJA

EEVA-MARJA LOUKOLA, JÄSEN

LAAJENNETTU JOHTORYHMÄKESKUSTOIMISTON JOHTORYHMÄN LISÄKSI

LAURI MIKKONEN, JOHTAJA

TARJA MUTELI, JOHTAJA

RIITTA PEKKINEN, VASTAAVA OHJAAJA,

JOHTAJAN SIJAINEN

JAANA RUIPPO, JOHTAJA

PEKKA VIHANTO, JOHTAJA

TILINTARKASTAJATJOHANNA HILDEN (KHT)

VARALLA KAIJA TUOMINEN (KHT) JA

RAIJA POROKKA-MAUNUKSELA (JHTT, KHT)

VARALLA OUTI KOSKINEN (JHTT, KHT)

NEUVOTTELUKUNNAT

PALVELUKESKUS AINOLA BÖRJE HANHIKOSKI, PJ, HALLITUKSEN EDUSTAJA

ALIISA LEHTONEN

PÄIVI PASANEN

KIRSTI TALA

ERJA TIKKA

PERTTI TORVINEN

ANNE BANNAT, HENKILÖSTÖN EDUSTAJA

IRJA KARHU, PALVELUKESKUKSEN VASTAAVA

OHJAAJA

EEVA-MARJA LOUKOLA, PALVELUKESKUKSEN

JOHTAJA

PALVELUKESKUS METSOLAESA TOOM, PJ

PIRJO LAHTINEN, HALLITUKSEN EDUSTAJA

JORMA ESKELINEN

TERHI HEIKKILÄ

NINA HIRVONEN

PIRKKO JOHANSSON

HARRI PELTOLA

SIRPA SÄNKIAHO

MARJAANA VALLI

LINDA KASTENIEMI, HENKILÖSTÖN EDUSTAJA

JAANA RUIPPO, PALVELUKESKUKSEN JOHTAJA

PALVELUKESKUS RUNOLA PÄIVI LAAKSO-KATAJAMÄKI, PJ, HALLITUKSEN

EDUSTAJA

JUHANI KOTILA

RAILI MARKOVITCH

PASI ORAVA

KAISU RUNDELIN

LEILA RYTIMAA

MARI RÖNING

SIRPA SOLLA, HENKILÖSTÖN EDUSTAJA

LAURI MIKKONEN, PALVELUKESKUKSEN JOHTAJA

PALVELUKESKUS SALMELA TIINA HAAKSILAHTI, PJ, HALLITUKSEN EDUSTAJA

HEIKKI ALANKO

EIJA AUVO

SALLA HÖRKKÖ

MARJATTA KANNISTO

KAISA KIISKI

ESKO KIVIRANTA

OLLI NORDBERG

ESKO SÄNKINIEMI

MIRVA KULMALA, HENKILÖSTÖN EDUSTAJA

RIITTA PEKKINEN, PALVELUKESKUKSEN VASTAAVA

OHJAAJA, JOHTAJAN SIJAINEN

PALVELUKESKUS SAMPOLA SATU ASTOR, PJ, HALLITUKSEN EDUSTAJA

TARJA FILATOV

LIISA KYLÄ-MARKULA

HELI MIKKOLA

JANNE PARIKKA

ELINA POKKI

SIMO HIRVILAMPI, TOIMIHENKILÖIDEN

EDUSTAJA

JUHANI SYVÄNEN, TYÖKESKUKSEN

HENKILÖSTÖN EDUSTAJA

PEKKA VIHANTO, PALVELUKESKUKSEN

JOHTAJA

PALVELUKESKUS WÄINÖLÄSEPPO MERTANEN, PJ

TARJA HALLIKAINEN

TUULA MERTANEN

URPO NEVALAINEN

AILI VÄÄNÄNEN

AULI PITKÄNEN, HENKILÖSTÖN EDUSTAJA

RISTO PIIRAINEN, PALVELUKESKUKSEN

VASTAAVA OHJAAJA

JAANA RUIPPO, PALVELUKESKUKSEN JOHTAJA

PALVELUKESKUS ÅVIKTARJA SANDHOLM, PJ, HALLITUKSEN

EDUSTAJA

OLLI-PEKKA ALAPIESSA

TUULA EKSTRÖM

TUULA IKONEN

RITVA KLEMM

MERJA KUUSISTO

MARKETTA MIELIKÄINEN

MERVI NEVALAINEN

HELI HYYTIÄINEN, HENKILÖSTÖN EDUSTAJA

TARJA MUTELI, PALVELUKESKUKSEN JOHTAJA

HALLINTO 2014

15

PALVELUKESKUKSET

Kuuroille on tärkeää ympäristö, jossa voi tulla ymmärretyksi

ja jakaa arjen vertaistensa kanssa. Eri puolilla Suomea

sijaitsevat palvelukeskukset antavat ympärivuorokautista

tukea arkielämässä selviytymiseen, opastavat itsenäiseen

elämään ja järjestävät vapaa-ajan aktiviteetteja.

15

16

HELSINKIPALVELUKESKUS AINOLAKESKUSTOIMISTO

HYVINKÄÄPALVELUKESKUS ÅVIK

JOENSUUPALVELUKESKUS WÄINÖLÄ

OULUPALVELUKESKUS RUNOLARATAMOTIEN RYHMÄKOTI

HÄMEENLINNAPALVELUKESKUS SAMPOLATYÖKESKUS SAMPOLA

JYVÄSKYLÄPALVELUKESKUS METSOLA

TURKUPALVELUKESKUS SALMELA

PALVELUKESKUKSET

7

1

1

PALVELUKESKUSTA

RYHMÄKOTI

TYÖKESKUS

16

17

Arjen askareista luonnon helmaanMoni asiakas tarvitsee runsaasti palveluja päivittäistoiminnoissa ja sairauksien hoidossa. Elämä voi olla aktiivista ja tuoda uusia kokemuksia.

Asiakkaiden palvelutarpeisiin vastaami-nen tarvitsee oman henkilökunnan li-säksi hyvää yhteistyötä eri toimijoiden kanssa. Perusterveydenhuollon palve-lut vaihtuivat vuoden aikana Hyvinkään terveyskeskukseen ja sosiaalitoimen asi-at hoidettiin edelleen kotikuntien kans-sa. Niistä saatiin useita sosiaalityönteki-jöitä vuoden aikana vieraaksi.

Opiskelijoita kävi työssäoppimisjak-soilla. Omaisia osallistui vierailujen li-säksi verkostokokouksiin, ja heille jär-jestettiin omaistenpäivä, jossa esiteltiin koko talon toimintaa monipuolisesti.

Uuden asiakasrekisteriohjelman puitteissa kehitettiin palvelusuunnitel-mien ja päivittäisen seurannan kirjaa-mismenetelmiä.

Kuntien myöntämien henkilökoh-taisen avun päätöksillä asiakkaat saivat entistä enemmän mahdollisuuksia osal-listua kodin ulkopuolisiin tapahtumiin.

Asiakkaille järjestettiin retkiä muun muassa kuurojen kulttuuripäiville, puu-tarhamessuille ja kesäteattereihin. Retki eduskuntaan antoi kokemuksen valta-kunnan asioiden hoidosta.

Uutisia maailmalta toi palvelukes-kuksessa vieraillut Liisa Kauppinen ja Kuurojen Lähetyksen edustajat.

Luonnossa retkeiltiin mm. Hyri-an eräopasopiskelijoiden ohjauksessa. Talvipäivää vietettiin omalla pihamaal-la. Vieraana oli muun muassa kaksi al-pakkaa.

Taloudellisesti vuosi näytti haastaval-ta, ja samat haasteet jatkuvat alkaneena vuonna. Arjen toimintoja tehostamalla ja priorisoimalla saatiin kuitenkin vas-tattua asiakkaiden peruspalvelutarpei-siin, joihin sisältyi elämää virkistäviä va-paa-ajan tapahtumia.

ÅVIK

•ASUKKAITA 69

•PÄIVÄTOIMINNAN ASIAKKAITA 3

•KOTIIN ANNETTAVIEN PALVELUJEN

ASIAKKAITA 1

•KÄYTTÖPÄIVIÄ 24 669

•HENKILÖSTÖÄ 71

•VUOSIMENOT 4 655 000 €

18

Asukkaat mukana päättämässäAsukkaat kerääntyvät joka toinen viikko kokoukseen, jossa päätetään yhteisistä asioista. Asioista päät-täminen on monelle uutta.

Asukkaiden mahdollisuutta vaikuttaa omiin ja Ainolan asioihin on harjoiteltu vuoden varrella. Uusien toimintatapo-jen omaksumisessa ja kehittämisessä on auttanut työntekijöiden kouluttautumi-nen arvolähtöiseen ohjaustyöhön sekä yhteiset työnohjaukset.

Asukkaiden toiveita ja tavoitteita sel-vitettiin arvokarttoja laatimalla. Tun-teiden ilmaisua harjoiteltiin yhdessä tai-deohjaajan kanssa ja musiikkiterapiassa. Ratsastusterapia ja Ainolassa vieraile-vat koirakaverit ovat tärkeitä hyvänolon tuojia asukkaille ja päivätoiminnan asi-akkaille.

Henkilöstön hyvinvointiin haluttiin panostaa. Ainolan ja säätiön keskustoi-miston henkilöstö osallistuivat yhteiseen työhyvinvointihankkeeseen, jossa huo-miotiin henkinen ja fyysinen jaksaminen.

Fyysistä kuntoa kohotettiin ohjatuil-la liikuntatunneilla, joille sai osallistua

työaikana. Työntekijät innostuivat ko-keilemaan uusia lajeja. Työntekijöille oli myös oma viikoittainen sulkapallovuo-ro, johon osallistuttiin vaihtelevasti.

Ainolan töitä organisoitiin hieman toisin. Keskustelimme muun muassa tehtävä- ja vastuujaoista. Kotiin anne-tuista palveluista vastaa jatkossa pääsään-töisesti yksi työntekijä, koska asiakas-määrät supistuivat. Yhdestä Ainolan työntekijästä valmistui Suomen ensim-mäinen viittomakielinen geronomi.

Helsingin päivätoiminnan kilpai-lutus ratkesi vihdoin. Pärjäsimme ke-hitysvammaisten päivätoiminnan tar-joamisessa hyvin. Asukkaiden arvojen huomioiminen entistä paremmin ja po-sitiivisen yhteisen arjen kokeminen ovat meidän tulevien vuosien tavoitteita.

AINOLA

•ASUKKAITA 23



ASIAKKAITA 18




19

Kaikki palvelut samalle tontilleKotiin tuotettavien palvelujen henkilökunta siirtyi osaksi palvelu-keskuksen henkilöstöä ja toimintaa.

Palvelujen siirtyminen samalle tontille oli käytännöllisempää kaiken toimin-nan kannalta.

Metsolan tavoitteena oli edistää asukkaiden osallisuutta ja omatoimi-suutta. Ne ovat tärkeä osa asiakkaiden hyvää arkea ja mielekästä elämää.

Asukkaita tuettiin mieluisten har-rastusten ja kulttuuripalvelujen pariin. Iloksemme huomasimme, että asukkaat olivat erittäin aloitteellisia varsinkin it-selleen mieluisissa asioissa.

Vapaa-ajan retkiä ja matkoja toteu-tettiin perinteiseen tapaan, mutta har-miksemme henkilökohtaisia avustajia ei saatu aina riittävästi käyttöön.

Vuorovaikutukseen ja kommuni-kaatioon panostaminen vaikutti positii-visesti ilmapiiriin, ja elämä palvelukes-kuksessa on ollut entistä rauhallisempaa.

Kiinteistön osalta suurimman mur-heen aiheutti Antinkodin kolmen asuk-

kaan huonetta koskettanut vesivahinko. Remontti kesti lähes kaksi kuukautta, joiden aikana asukkaat asuivat väliaikai-sesti askarteluhuoneessa. Väliaikainen asumisjärjestely toi asukkaille erilaisia haasteita, ja he oppivat tekemään asioita uudella tavalla.

Taloudellisesti tavoitteena oli saa-da kaikki asukaspaikat täytettyä, ja sii-nä onnistuimme hyvin. Metsolan tule-va vuosi näyttää hyvältä, ja toivottavasti voimme jatkaa toiminnan kehittämistä suunnitellulla tavalla.

Vuoden 2015 tavoitteissa on asuk-kaiden motivaation lisääminen ja tu-keminen oman elämän hallinnassa ar-volähtöisen ohjaustyön menetelmien avulla. Myös kiinteistön kuntoon ja korjauksiin tullaan kiinnittämään huo-miota ja resursseja.

METSOLA

•ASUKKAITA 20



ASIAKKAITA 36




20

Kroppa liikkeelle ja vaivat kuriinTaukojumppaa, kuntosaliharjoituksia, ulkoilua ja uintia. Siinä Runolan resepti, jolla torjutaan ikääntymisen vaivoja ja rajoitteita.

Palvelukeskus Runolan vuoden 2014 tavoitteena oli asukkaan hyvä hoito. Se ei tarkoita pelkästään hyvää perushoi-toa, vaan se koostuu myös virikkeitä si-sältävästä arjesta ja monipuolisesta toi-minnasta.

Runolassa tavoitetta lähdettiin to-teuttamaan innostamalla asukkaita lii-kunnan pariin. Palvelukeskukseen pe-rustettiin kuntosaliryhmiä, joita ohjasi Oulun kaupungin erityisliikunnanoh-jaaja Ulla Virrankoski. Hän teki vuo-den aikana hienoa työtä.

Tiivis harjoittelu alkoi näkyä asuk-kaiden fyysisen suorituskyvyn parantu-misena. Ja mikä tärkeintä: asukkaat löy-sivät liikunnan ilon. Loppuvuodesta ei tarvinnut enää houkutella ihmisiä ryh-miin mukaan.

Kuntosaliharjoitusten lisäksi ohjel-maan otettiin mukaan uinti. Joka per-jantai uimahallille kokoontui suuri

joukko Runolan asukkaita nauttimaan vesiliikunnasta.

Ulkoiluun panostettiin vuoden aika-na erityisen paljon. Ulkoilulistat olivat käytössä, ja ulkoilu huomioitiin myös työvuorolistoilla. Ulkoilua helpotta-maan hankittiin myös seniorituoleja, ulkoiluviittoja ja lämpötaljoja.

Kesällä palkattiin henkilökuntaa mahdollistamaan ulkoilun. Sisäpihalle asennettiin tukikaiteita, jotta asukkaat voivat liikkua pihalla turvallisesti.

Kaikki Runolan asukaspaikat eri yk-siköissä olivat täynnä. Tämä toi talou-dellista vakautta ja mahdollisti hyvän henkilöstömitoituksen ja sijaisten käy-tön. Kuntien vaikea taloudellinen tilan-ne tuo omat haasteensa, mutta tulevaan vuoteen lähdetään Runolassa turvalli-sin mielin.

RUNOLA

•ASUKKAITA 68



ASIAKKAITA 6




21

Hyvä mieli tulee pienistä asioistaArjen pienet asiat ovat usein asukkaille päivän kohokohtia. Tärkeä tavoite oli varmistaa, että perustarpeet hoidetaan ensimmäisenä.

Asukkaiden hoitotarve lisääntyi olen-naisesti vuoden aikana. Korkeasta iäs-tä ja sairauksista huolimatta arjessa on otettu asukkaat huomioon niin, että he voisivat kokea elävänsä hyvää elämää joka päivä. Tätä tukee säätiössä käyt-töön otettu DomaCare-asiakastietojär-jestelmä.

Käyttöpäivissä oli pientä laskua vuoden sisällä sairaalajaksojen vuok-si. Helmikuussa saimme yhden uuden asukkaan Salmelaan, mikä kompensoi tilannetta.

Näyttää siltä, että palveluasumi-sen tarvetta on jatkossakin, ja pyrimme vastaamaan tähän tarpeeseen. Loppu-vuodesta tuli useita pitkiä sairauslo-mia vakituisille työntekijöille. Tämä on luonnollisesti rasittanut Salmelan talo-utta.

Työvuorojärjestelyjen ja sijaisten avulla saimme arjen toimimaan. Salme-

la on edelleen ollut kiinnostava työpaik-ka, mikä auttoi selviämään tiukasta ti-lanteesta. Rekrytoimme lisäksi uuden vakituisen yöohjaajan ja äitiyslomasijai-seksi sairaanhoitajan.

Kotiin annettavien palvelujen eli Kotiväylän toiminta siirtyi kokonai-suudessa palvelukeskuksen toiminnak-si RAY:n rahoituksen loputtua vuoden 2013 lopussa. Järjestelyjen yhteydessä kotihoidon toimisto siirrettiin Salme-lasta tukiasuntojen kanssa samaan työ-pisteeseen.

Kuurojen Palvelusäätiön hallitus tu-tustui kesäkuussa Salmelan toimintaan, asukkaisiin ja tiloihin. Vuoden aikana Salmelassa kävi myös useita opiskelijoita työssäoppimisjaksoilla. Vierailijoiden ja opiskelijoiden käynnit ovat rikastutta-neet Salmelan arkea.

SALMELA

•ASUKKAITA 20



ASIAKKAITA 30




22

Tervetuloa, pöytä on katettuYhteinen lounas on nyt mahdollista nauttia Wäinölässä joka päivä. Asukkaat ovat tyytyväisiä ruokailumahdollisuudesta ja käyttävät sitä ahkerasti.

Muutaman viime vuoden aikana asuk-kaiden mahdollisuutta yhteiseen ruo-kailuun on lisätty vähitellen. Viime keväästä lähtien yhteinen ruokailu on terveellisen ja monipuolisen ravinnon lisäksi tarjonnut luonnollisen hetken yhteiselle kokoontumiselle viikon jokai-sena päivänä. Muut päivän ateriat asuk-kaat valmistavat edelleen omassa kodissa itsenäisesti tai ohjaajan avustamana.

Wäinölän tavoitteena oli asukkaiden kokonaisvaltainen toimintakyvyn yllä-pitäminen ja parantaminen. Mahdolli-suus lounaan tilaamiseen joka päivä oli yksi keino, jolla tavoitteeseen pyrittiin. Tämän lisäksi asukkaille tehtiin Wäinö-län suunnitelman mukaisesti toiminta-kykytestejä, joiden tulosten perusteella palvelusuunnitelmia voitiin päivittää.

Henkilöstön yhteiseen hyvinvoin-tiin osallistamiseen tähtäävä itsearvioin-tityöskentely siirrettiin toteutettavaksi

seuraavana vuonna. Perusteena tälle oli vastaavan ohjaajan opintovapaajaksot.

Pienelle toimipisteelle on tärkeää, että kaikki asukaspaikat ovat täynnä. Tulevaisuuden haasteena on asukkaiden ikääntyminen ja palvelutarpeen lisään-tyminen. Fyysisen kunnon ylläpitämi-nen toimintakyvyn säilyttämiseksi ko-rostuu ikääntymisen myötä.

Wäinölässä otetaan vuoden 2015 alussa käyttöön kuntosali, joka mahdol-listaa säännöllisen liikunnan entistä pa-remmin. Kuntosali on asukkaiden li-säksi myös henkilökunnan käytössä.

Erilaiset tapahtumat ja retket ovat tärkeä osa asukkaiden toimintaa. Wäi-nölän oma kesäretki järjestettiin Saari-lan kotieläinpuistoon. Retkelle osallistui runsaasti asukkaita, heidän läheisiään, ohjaajia ja tukihenkilöitä.

WÄINÖLÄ

•ASUKKAITA 11



ASIAKKAITA 4


•HENKILÖSTÖÄ 6

•VUOSIMENOT 395 000 €

23

Pellekoulusta työnteon kulttuuriinSampolan erikoisuutena on mahdollisuus tehdä töitä työkeskuksessa. Työ tuo valtavasti iloa asiakkaille ja vahvistaa heidän itsetuntoaan.

Uutena toimintamuotona aloitettu On-ninen Oy:n varastojen täydennyspalvelu Kangasalalla ja Nurmijärvellä jatkui ja sai hyvää palautetta. Työntekijöitämme kiiteltiin hyvin tehdystä työstä.

Suunnittelija Markku Pirin ja Kul-tasuklaan kanssa toteutettu Sibelius-soittorasia suklaasikareilla herätti kiin-nostusta tuotemessuilla. Hämeenlinnan kaupunki osti tuotteita liikelahjoiksi, ja Kultasuklaan kanssa jatketaan markki-nointia Sibeliuksen juhlavuonna 2015.

Tekstiiliosastoa muutettiin kevään aikana toimintaosastoksi. Toiminta-ajaksi sovittiin klo 9–15. Tämä vastaa paremmin asiakkaiden toimintakykyä. Toimintaa on sisällytetty myös liikuntaa ja ryhmätoimintoja.

Tekstiiliosaston uudeksi toiminta-malliksi muodostui TEXVEX-kier-rätystoiminta. Keräämme puhdasta tekstiiliä ja lajittelemme ne asiakkail-

le sopiviksi uusiokäyttöön. Toiminta herätti kiinnostusta kaupunkilaisissa ja paikallisessa mediassa.

Yhteistyö Scanpack Oy kanssa sai uusia muotoja vuoden lopussa. Nyt on mahdollisuus kokeilla siipiään yritys-ympäristössä.

Sampolan teatterikerho saavutti en-simmäisen palkinnon esityksellä Pelle-koulu Kuurojen kulttuuripäivillä Tam-pereella toukokuussa. Esitys sai raikuvat aplodit myös omaisten päivillä. Hä-meenlinnan Kaupunkiuutiset huomi-oi tapahtuman koko aukeaman artik-kelilla.

Kesän lomasuunnitelmat tavoittivat asiakkaat hyvin. Loma-aikaan palvelu-taloon suunniteltu ohjelma on tärkeä toimintamuoto. Asiakkaat ovat mukana arjen työtehtävissä.

SAMPOLA

•ASUKKAITA 36


• TYÖTOIMINNAN TYÖNTEKIJÖITÄ 43




24

ASIAKASTARINAT

Hyvä palvelu on yksilöllisten tarpeiden huomioimista.

Kun asiakas saa osallistua itse palvelunsa suunnitteluun,

tulokset ovat usein parhaita. Yhteisistä onnistumisista syntyy

asiakastarinoita, jotka rohkaisevat kaikkia ja palkitsevat

hyvästä työstä.

24

25

siaalinen tapahtuma oli Citymarketissa käyminen. Tärkeää rutiinia on pyritty jatkamaan Salmelassa. Itsenäistä kodin-hengetärtä ei ole myöskään lytätty pal-veluasumisessa, vaan sitä on tuettu esi-merkiksi erilaisilla keittiötehtävillä.

Oman huoneen ja keittiön siistey-

destä Maj huolehtii ohjaajien avustuk-sella. Aviomiehen ja pojan vierailut ovat tärkeitä hetkiä. Viikon tärkein koho-kohta on perjantai, jolloin on asukkai-den yhteinen kauppakäynti.

Maj suunnittelee kauppareissua pit-kään ja nauttii hetkestä täysin rinnoin.

Taksikuskikin on tullut hyvin tutuksi, ja Maj’n kasvoilla vilahtaa aina hymy, kun tuttu kuski saapuu hakemaan kauppaan.

Hyvä mieli ihmisistäArjen toiminnoissa kannustaminen ja tukeminen ovat tärkeitä Maj’lle. Välil-lä Maj haluaisi nauttia vain palvelusta, mutta hän kykenee myös itsenäiseen te-kemiseen pienellä ohjauksella ja kannus-tuksella. Erilaiset tehtävät ja itsenäinen liikkuminen tukevat Maj’n omanarvon-tuntoa ja pitävät yllä omatoimisuutta.

Näkyvä muutos Maj´ssa on ollut vii-me aikoina se, että hän hyväksyy muita-kin kuin yhden ohjaajan avukseen. Maj saattaa testata uusia työntekijöitä, mut-ta olemalla ystävällinen hän päästää pian uudetkin ihmiset lähelleen.

Maj on kiinnostunut sosiaalisista ta-pahtumista Salmelassa ja Salmelan ulko-puolella. Salmelan ulkopuoliset tapahtu-mat ovat sellaisia, joihin Maj mieluusti haluaa mukaan. Niiden jälkeen hyvää mieltä riittääkin useiksi päiviksi.

Kodinhengettären hymySalmela on antanut Maj Kokolle, 70, mahdollisuuden elää sujuvaa ja

itsenäistä arkea. Äidinkielellä kommunikointi ja yksilöllinen huomioiminen ovat tärkeässä osassa hänen elämässään.

Maj’lla on ollut kontakti Kuurojen Pal-velusäätiöön kotipalvelujen kautta jo vuosia. Kun sairauksien hoitaminen ja kotioloissa pärjääminen alkoi muuttua haastavaksi, Maj’lle löytyi paikka Palve-lukeskus Salmelasta vuonna 2011.

Aluksi Salmelaan muuttaessaan Maj’n vahva halu toimia itsenäisesti vai-keutti tuen vastaanottamista ja sairauk-sien hoitoa. Pikkuhiljaa hän alkoi luot-taa työntekijöihin ja asettui taloksi.

Mielenkiinto ympäristössä tapahtu-viin asioihin on suuri. Tunteet nousevat helposti pintaan, jos ympärillä ei käytetä viittomakieltä tai hän ei saa selvitettyä asiaansa ymmärrettävästi.

Luonteen annetaan kukkiaSujuva ja tuettu arki koostuu useista erillisistä palasista. Tärkeä jokapäiväinen harrastus on istahtaa päiväsaliin neulo-maan muiden naisten seurassa. Maj’n naisellisuutta tuetaan esimerkiksi lak-kaamalla kynsiä, valitsemalla yhdessä kauniita vaatteita ja auttamalla yleisesti kauneudenhoidossa.

Kotona asuessaan Maj’lle tärkeä so-

ITSENÄINEN ELÄMÄ

MAJ’N NAISELLISUUTTA TUETAAN LAKKAA-MALLA KYNSIÄ JAVALITSEMALLA YHDES-

SÄ KAUNIITA VAATTEITA.

26

Viittomakielisessä ympäristössä työnte-ko olikin jouhevaa.

Varastoalan ammattilaiseksiTony päätti hakea muutosta arkeensa ja lähetti hakemuksen Kiipulan erityis-ammattiopistoon syksyllä 2012. Tonya

kiinnosti varastoala, ja hän pääsi koulu-tuskokeilujaksolle kevättalvella 2013.

Viikko meni mukavasti harjoitelles-sa erilaisia varastoalan tehtäviä: paket-tien lastaamista lavoille, lavojen siir-tämistä paikasta toiseen, tavaroiden

hyllyttämistä ja niin edelleen. Se tuntui mukavalta. Tonylle järjestyi kuitenkin vain varasija elokuussa 2013 alkanee-seen koulutukseen, johon hän kovasti olisi halunnut.

Sinnikkäälle nuorelle miehelle avau-tui kuitenkin uusi mahdollisuus: Tony pääsi Ammattiopisto Tavastian ja Kii-pulan ammattiopiston yhdessä järjestä-mään varastoalalle valmistavaan koulu-tukseen loppusyksystä 2013.

Kymmenen kuukautta kestäneen koulutuksen aikana Tony suoritti truk-ki- ja työturvallisuuskortin. Opiskelun kautta järjestyi useampi harjoittelupaik-ka, joissa hän sai hyvää kokemusta.

Koulutuksen loputtua Tony pala-si Sampolan työkeskukseen. Marras-kuussa 2014 hän aloitti työkokeilun Sampolan kanssa yhteistyötä tekevässä Scanpack Oy:ssä. Työtehtävät ovat osin tuttuja, sillä Sampolassa on tehty ali-hankintana osa Scanpackin tuotannosta.

Tonyn tulevaisuus työelämässä näyt-tää valoisalta, sillä hän on saamassa va-kituisen työpaikan Scanpackissa.

Rohkeus kohdata uuttaTony Ylönen, 28, on sosiaalisesti vahva ja työtä pelkäämätön mies. Hän tuntee

vastuuta niin kuuroista ystävistään kuin kuulevista opiskelukavereistaan.

Kun Tony muutti Sampolaan vuon-na 2005, hänen tulevaisuudensuunni-telmansa olivat auki. Albertin koulusta päästyään Tonyllä ei ollut mitään ajatus-ta siitä, mikä ala häntä voisi kiinnostaa.

Vuonna 2005 Tony sai ensituntumaa työelämään aloittaessaan Sampolan työ-keskuksessa työharjoittelun. Keväällä 2006 hän kokeili siipiensä kantavuutta lähellä sijaitsevassa pikkukaupassa.

Tonylle oli harmittava takaisku, kun hän ei saanut mahdollisuutta jatkaa kaupan alan töissä hyvin sujuneesta har-joitteluajasta ja erinomaisesta työtodis-tuksesta huolimatta.

Työkokeilu Sampolan työkeskukses-sa jatkui siitä huolimatta, ja Tony päätti jäädä Sampolaan asumaan pidemmäksi aikaa. Motivaatio työskentelyyn kirjasi-tomolla oli välillä alhainen.

Syyt olivat tavanomaiset: nuorel-la miehellä oli vaikeuksia sitoutua työ-elämän pelisääntöihin, ja vapaa-ajan harrastukset kiinnostivat enemmän. Työnteko sujui, kunhan Tony jaksoi keskittyä kunnolla. Uusien tehtävien oppiminen sujui sinänsä mallikkaasti.

KIINNI TYÖELÄMÄÄN

TONYN TULEVAISUUS TYÖELÄMÄSSÄ NÄYT-TÄÄ VALOISALTA, SILLÄ HÄN ON SAAMASSA VAKITUISEN TYÖPAIKAN SCANPACKISSA.

27

omaakin ohjelmaa kunnon sallimissa rajoissa.

Tunnelma on lämmin ja viittoma-kieliset ystävät ympärillä. Vappu on yksi ahkerista kuntosalin käyttäjistä. ”Minä niin tykkään jumpata kuntosalilla. Ol-kapää on nyt parempi”, viittoo Vappu.

Myös talvi on loistavaa kuntoilun aikaa, kunhan välineet ovat kunnos-sa. Silloin kaivetaan esiin lumikengät, sukset, luistimet, potkukelkat ja ahkiot. Huimapäisimmät laskettelevat Sveitsin rinteitä lumi pöllyten. Sveitsin hiihto-keskus sijaitsee Hyvinkäällä, luonnon-

puiston laidalla. Se tarjoaa joka talvi loistavat mahdollisuudet lasketteluun ja hiihtämiseen.

Pilkkijät ottavat ulkoilun rauhal-lisemmin nauttien keleistä ja saaliis-ta. Jäiden sulettua ja vesien lämmettyä ryhmät lähtevät uimaan ja saunomaan rantasaunalle. Välillä hypätään kanoot-teihin melomaan ja ihailemaan maise-mia järveltä päin. Liikunta voi tarjota parhaimmillaan elämyksiä, jotka muis-taa pitkään.

Liikunnan ja ulkoilun tarjoamises-ta asukkaille vastaa koko henkilökun-ta yhdessä liikunnanohjaajan kanssa. Ohjaajien hyväksymis- ja omistautu-misterapian koulutuksessa omaksuttu-ja oppeja sovelletaan myös ulkoilun ja liikunnan suunnittelussa ja toteutumi-sessa Åvikin asukkaille. Tietoisuus- ja hengitysharjoitukset ovat osa liikunta-tuokiota.

Rollaattorit riviin ja salilleSäännöllinen liikunta ja yhdessä tekemisen ilo ovat tärkeä osa palvelukeskus Åvikin

arkea. Åvikin ulkoalueet tarjoavat sopivan haasteellisen maaston, ja sisätiloissa uima-allas, kuntosali ja erilaiset sisäpelit ovat suosittuja.

Åvikissa etsitään asukkaiden omien toi-veiden ja tarpeiden mukaisia liikunta-muotoja, joiden tasoa muokataan kun-kin toimintakyvyn mukaisesti.

Hilkka on yksi rohkaisevimmis-ta esimerkeistämme. Hän nauttii vesi-voimistelusta lämpimässä altaassa. Al-lasjumppa on turvallista mutta oikein tehtynä äärimmäisen tehokasta. Moti-vaatio on korkealla, koska tavoitteena on pitää polvi kunnossa ja pyörätuoli nurkassa.

Päivittäiset kävelylenkit yksin tai ka-verin kanssa Åvikin ympäristössä lisää mukavasti kuntoa ja ruokahalua. Päivän ulkoilun voi tehdä myös pyörätuolil-la, ratsastaen tai vaikkapa haravoimalla. Mikä olisikaan sen jälkeen mukavam-paa kuin istua ja juoda päiväkahvit po-rukassa.

Ryhmällä kuntosalilleAsukkaat suuntaavat viikoittain eri ryhmistä pyörätuolein ja rollaattorein kohti kuntosalia. Siellä tavataan muita innokkaita åviklaisia. Alkulämmitte-ly erilaisin välinein innostaa tekemään

LIIKUNNAN TÄRKEYS

MOTIVAATIO ON KORKE-ALLA, KOSKA TAVOIT-TEENA ON PITÄÄ POLVI KUNNOSSA JA PYÖRÄ-TUOLI NURKASSA.

28

misen vaihtoehtoja ja sain muuttaa pal-velukeskukseen. Olen asunut palvelu-keskuksessa nyt seitsemän vuotta, ja voin sanoa, että nyt minulla on asiat hyvin.

Minulla on kaunis oma koti, ja huo-lehdin itse kotini siisteydestä. Aiem-

min en itse siivonnut huonettani, mutta ohjaajien opastuksella opettelin siivoa-maan, ja nyt selviydyn siitä itsenäisesti.

Työtoimintani on monipuolista. Ar-kipäivisin käyn töissä Ratamotien puu-tarhalla. Vuosien saatossa olen oppinut paljon kukkien kasvatuksesta ja hoidos-

ta. Välillä työ on raskasta. Multasäkki-en kantaminen ulkoa kasvihuoneeseen vaatii paljon voimia.

Paluu liikunnan pariinViime vuosien aikana olen löytänyt uu-delleen liikuntaharrastuksen. Aluksi kä-vin torstaisin palvelukeskuksen kunto-saliryhmässä. Aina jumpassa käyminen ei ollut mieluisaa, mutta kunnon ko-hotessa se alkoi tuntua mukavalta. Lii-kunnan määrä lisääntyi, kun aloin käy-dä vesijumpassa joka perjantai työviikon päätteeksi.

Oulun kaupunki aloitti oman kun-tosaliryhmän kuuroille. Ryhmää vetää meille jo ennestään tuttu erityisliikun-nanohjaaja. Erityisen mukavaa on se, että hän on opetellut viittomakieltä ja kommunikointi sujuu hyvin.

Olen tyytyväinen Runolassa asu-miseen. Täällä on riittävästi palveluja. Työtoiminta ja liikunta pitävät mielen virkeänä. Ja hienoa on myös se, että al-koholi on jäänyt pois elämästäni.

Puutarhuri PudasjärveltäJari Kettunen, 47, viettää monipuolista elämää Runolassa. Alun vaikeuksien

ja monien asumiskokeilujen jälkeen löytyi se sopiva asumismuoto – ja paljonsisältöä elämään.

Nimeni on Jari Kettunen, olen 47 vuot-ta vanha. Olen kotoisin Pudasjärveltä. Vanhempani ja isoveljeni ovat jo kuol-leet, mutta kahteen sisareeni olen usein yhteydessä.

Ensimmäisen kouluvuoteni olin Oulun kuulovammaisten koulussa. Toisena kouluvuotenani siirryin Jy-väskylään kuulovammaisten kouluun. Ammattiopinnot aloitin Oulussa Meri-kosken ammattikoulussa.

Koulu jäi minulta kuitenkin kesken, ja palasin takaisin vanhempieni luokse asumaan.

Tyhjän päältä RunolaanRunolan palvelujen piiriin muutin 1998. Elämässäni oli silloin monenlaisia ongelmia. Vanhempieni kuoltua asiat alkoivat mennä huonoon suuntaan.

Aluksi asuin Runolan lähistöllä ole-vassa tukiasunnossa, mutta päihteiden tultua kuvioon mukaan minun oli aika siirtyä palveluasumiseen. Seuraavaksi kokeilin Ratamotien ryhmäkotia, mutta en oikein sopeutunut sinnekään.

Onneksi Runolassa on erilaisia asu-

MONIPUOLINEN ARKI

TYÖTOIMINTA JA LII-KUNTA PITÄVÄT MIELEN VIRKEÄNÄ. JA HIENOA ON MYÖS SE, ETTÄ ALKOHOLI ON JÄÄNYT

POIS ELÄMÄSTÄNI.

29

Vastuunkantoa asukkaistaJuhon elämässä on ollut myös monia haasteita näinä seitsemänä vuotena. Mi-nulle on tärkeää, että Ainolan henkilö-kunta tekee työtä sydämellään ja ottaa vastuun asukkaiden asioista. Ongelmiin löytyy aina ratkaisu.

Ainolan ohjaajien kanssa on help-po asioida. Asukkaille on tärkeää, että heillä on viittova yhteisö, joka on kuin perhe. Kenenkään ei tarvitse olla yk-sin, mutta omaa rauhaa saa tarvittaessa. Juho viihtyy Ainolassa.

Juholle tärkeä harrastus on liikun-ta, erityisesti pyöräily ja laskettelu. Hi-moksen laskettelumatkat ovat mielui-sia, varsinkin kun äidin kanssa voi vain hiihtää.

Juho on käynyt musiikkiterapiassa monta vuotta. Petriina Auramo on hyvä terapeutti. Juho käy siellä mielellään, kuten muutkin Ainolan asukkaat. Mu-siikkiterapiassa käydään läpi myös eri-laisia tunnetiloja. Se on autistille tärke-ää. Siellä oppii tunnistamaan tunteitaan ja käsittelemään niitä.

Juho käy töissä Louhelassa. Mielui-simpia töitä ovat ilmaisjakelulehtien ja-kaminen ja pullonpalautustyöt. On tär-keää, että Louhelan työt tehdään osana muuta yhteiskuntaa.

Peruskoulun työelämään tutustu-misjakson Juho oli Sampolassa Hä-meenlinnassa. Mahdollisesti tulevai-suudessa Juho muuttaa Sampolaan asumaan ja töihin, mutta aivan vielä ei ole sen aika.

Marja Ollila

Palvelua sydämelläJuho, 24, on kuuro ja lievästi autistinen nuori mies. Hän on asunut Ainolan

palvelukeskuksessa elokuusta 2008 lähtien.

Juho kävi peruskoulun Haukkarannan koulussa Jyväskylässä. Koulu, oppilas-koti ja kokonaiskuntoutus koulussa oli varmasti tämän maan huippua.

Viikonloppuisin ja lomilla Juho oli kotona, kun koulusta oli järjestetty kul-jetus kotipaikkakunnille. Aina kouluun lähtiessään Juho viittoi: ”Haluan mennä kouluun.”

Kävin Ainolassa sattumalta työni kautta Juhon vielä ollessa Haukkaran-nan koulussa. Oli helpottava tieto, että pääkaupunkiseudulta löytyy kuurolle nuorelle sopiva asumispaikka. Juho pää-si Ainolaan asumaan koulun loppumi-sen jälkeen.

Opiskelupaikan hän sai Keskuspuis-ton ammattiopistosta Porvoosta TYVA-linjalta. Se oli työelämään ja itsenäiseen elämään valmentava koulutus. Juho kävi koulutusta kolme vuotta. Koulu on tut-tu myös Ainolan ohjaajille. He olivat mukana koulupalavereissa.

Ainola on viihtyisä ja toiminnalli-nen. Henkilökunta on ammattitaitois-ta ja ystävällistä, jokaista asukasta huo-mioivaa.

OMAISELTA

AINOLAN HENKILÖKUN-TA TEKEE TYÖTÄ SYDÄ-MELLÄÄN JA OTTAA VASTUUN ASUKKAIDEN ASIOISTA. ONGELMIIN LÖYTYY AINA RATKAISU.

30

Matilta jo hyvin turvallisilla reiteillä. Liikennesääntöjä ja liikkumista hän har-joittelee ohjaajan kanssa.

Siivous sujuuAsuntoon tullessa huomaa Matin op-pineen paljon kodin siisteydestä. Hän on harjoitellut tehostetusti kodinhoi-

toa Metsolan ohjaajien ja toimintatera-peutin kanssa. Projekti käynnistettiin asunnon perusteellisella siivouksel-la sekä tavaroiden säilytyspaikkojen ni-meämisellä.

Arjen askareiden lisäksi Matti käy töissä kolmena päivänä viikossa. Hän on työskennellyt Vaajaharjun toiminta-keskuksessa jo kahdeksan vuotta. Lo-kakuussa hän vaihtoi Korpilahden yk-sikköön.

Matti on pitänyt vaihtoa hyvänä, koska alihankintatöitä on nyt parem-min tarjolla. Korpilahden toimintakes-kuksen ohjaajat kehuvat häntä omatoi-miseksi, tarkaksi ja hyväkäytöksiseksi. Siellä pyritään yhteistyössä Metsolan ohjaajien kanssa tukemaan Matin ter-veellisiä elämäntapoja sekä itsenäisty-mistä.

Matti on vapaa-ajalla kiinnostunut monista asioista. Hän käy viikoittain vesijumpassa ja liikkuu paljon kävel-len. Tekniset laitteet ja pelaaminen ovat mieluisimpia harrastuksia. Hän sai vii-me vuonna älypuhelimen, josta hän on oppinut käyttämään sovelluksia. Matin suurena toiveena olisi päästä opettele-maan lisää tietotekniikan käyttöä.

Herra VieraanvaraisuusMetsolan tukiasukas Matti, 29, on itsenäiseen elämään tähtäävä nuori mies. Hänen

elämänhallintansa on parantanut suurin askelin. Matti on taitava tekijämies, kun hän innostuu jostain kunnolla.

Matti muutti Metsolan palveluiden pii-riin vuonna 2002 päätettyään perus-koulun Haukkarannassa. Nuori mies on voinut kasvaa turvallisessa ja tuetus-sa ympäristössä kohti aikuisuutta ja itse-näistä elämää. Vuosien varrella taidot ja tiedot oman elämän hallinnasta ovat li-sääntyneet.

Matin luona kyläillessä saa kohteliaan vastaanoton. Hän siistii keittiötä ja val-mistaa kahvin kylkeen esipaistetut pullat uunissa. Hän kertoo pitävänsä leipomi-sesta. Vaikka pullan paistaminen omatoi-misesti sujuukin, pohtii hän tarvitsevan-sa ohjausta leivontaharrastukseensa.

Matti laittaa itsenäisesti aamu- ja il-tapalan. Lämpimät ateriat hän käy syö-mässä Metsolassa. Hän ostaa viikoittain omat aamu- ja iltapalatarvikkeet.

Kauppalistaa hän suunnittelee yh-dessä ohjaajan kanssa ja keskustelee terveellisistä vaihtoehdoista. Matti on vuosien saatossa oppinut asioimaan kau-passa hyvinkin itsenäisesti, jolloin oh-jaajan tehtäväksi jää kauppamatkan tur-valliseen kulkuun opastaminen.

Itsenäisesti liikkuminen onnistuu

KORPILAHDEN TOIMIN-TAKESKUKSEN OHJAA-JAT KEHUVAT MATTIA OMATOIMISEKSI, TARKAKSI JA HYVÄ- KÄYTÖKSISEKSI.

ITSENÄINEN ELÄMÄ

31

HENKILÖSTÖ

Hyvähenkinen, motivoiva ja uusia haasteita tarjoava. Siinä

pähkinänkuoressa säätiön ajatus hyvästä työyhteisöstä.

Säätiössä tehdään henkilöstön viihtyvyyden eteen

pitkäjänteisesti töitä. Koulutetaan, kuunnellaan, ohjataan ja

tuetaan hyvinvointia.

31

32

Kuurojen Palvelusäätiö on erikoisosaajien työyhteisö, jonka ammattitaito koostuu kahdesta osa-alueesta: sosiaali- ja terveysalan

ammattitaidosta sekä kuurojen kielen ja kulttuurin syvällisestä ymmärryksestä. Palvelun erityisvaatimuksiin on vastattava jatkuvalla

henkilöstön koulutuksella.

ERIKOISOSAAJIENTYÖYHTEISÖ

Yksi säätiön tärkeimmistä tehtävistä on kyky palvella kuuroa asiakasta hänen omalla äidinkielellään. Siksi säätiö panostaa joka vuosi paljon henkilöstönsä viittomakielen koulutukseen.

Sosiaali- ja terveysalan pohjakoulutuksen saaneet työnte-kijät ovat vain harvoin ammattitaitoisia viittojia tai kuuro-jen kulttuurin asiantuntijoita. Palvelusäätiö kannustaa uutta työntekijää viittomakielen opiskeluun tarjo-amalla opetusta ja maksamalla kielilisää viitto-makielentaidon kehittyessä.

Työntekijä on itse vastuussa, että hän saa-vuttaa vaadittavan kielitaidon. Jokaisen työso-pimuksessa on maininta, että osoitettu riittävä kielitaito on saavutettava kahdessa vuodessa.

Kuurojen Palvelusäätiön toimihenkilöistä 17 prosenttia on äidinkieleltään viittomakielisiä. Viittomakielen keskitason K-tason on suoritta-nut 44 prosenttia työntekijöistä.

Säätiö tekee kahden vuoden välein henki-löstön tyytyväisyyskyselyn. Vuoden 2013 ky-selyn perusteella työntekijät ovat keskimäärin tyytyväisiä, mutta myös kehityskohteita riit-tää. Kehitystavoitteet kirjataan toimintasuunnitelmiin ja hen-kilöstöohjelmaan.

Vuosi 2014 – koulutusta ja työhyvinvointiaTyö henkilöstön ammatillisen kehittämisen ja hyvinvoinnin parissa jatkui vuoden aikana suunnitelmallisesti. Työnteki-

jöillä on erilaisia kouluttautumistarpeita, ja ne otettiin laajasti huomioon säätiön koulutussuunnittelussa.

Viittomakielen A- ja K-tasoon tähtäävät koulutukset yh-teistyössä Kuurojen Liiton kanssa jatkuivat tärkeänä osana kokonaisuutta.

Palvelusäätiössä jatkettiin koulutusprosessia, jossa tavoit-teena on luoda organisaatioon yhteinen, asi-akkaan arvoihin pohjautuva lähestymistapa arjen tukemiseen. Arvolähtöinen ohjaustyö pohjautuu hyväksymis- ja omistautumis-terapiaan. Lähestymistapa on kognitiivisen käyttäytymisterapian moderneimpia muo-toja, jossa keskiössä on asiakkaan omat arvot ja tavoitteet. Koulutukseen osallistui vuoden aikana 13 ohjaajaa.

Lisäksi vuoden aikana järjestettiin asia-kastietojärjestelmän kirjaamiskoulutusta, haasteellisen asiakkaan kohtaamisen koulu-tusta ja kommunikaatio- ja vuorovaikutus-osaamisen koulutusta. Yksi ohjaaja valmistui vuoden aikana seksuaalineuvojaksi. Heitä on

nyt säätiössä yhteensä neljä.Työhyvinvointia ja työssä jaksamista tuettiin muun muassa

erilaisilla liikuntahankkeilla, ja heitä kannustettiin terveelli-seen elämään. Asiantuntija on käynyt kertomassa palvelukes-kuksissa unen, levon ja ravinnon merkityksestä. Palvelu-keskuksilla oli erilaisia ilmaisia liikuntavuoroja, joissa on

TAVOITTEENA ON LUODA ORGANISAA-TIOON YHTEINEN, ASIAKKAAN ARVOI-HIN POHJAUTUVA LÄHESTYMISTAPA ARJEN TUKEMISEEN.

33

HENKILÖSTÖTYÖN ARVOT•ASIAKASLÄHTÖISYYS

•VASTUULLISUUS

•OIKEUDENMUKAISUUS

•AVOIMUUS

HENKILÖSTÖN RAKENNE

KUUROJA

KUULEVIA

13 %

83 %

HENKILÖSTÖN IKÄJAKAUMA 2014(TOIMIHENKILÖT)

7,6

26,3

30,1

22,4

13,6

30

40

20

10

%60–6450–5940–4930–3920–29

2,9 106 105KOULUTUSPÄIVÄÄ

/ TYÖNTEKIJÄVIITTOMAKIELEN A-TASON

SUORITTANUTTA

VIITTOMAKIELEN K-TASON SUORITTANUTTA

34

Paikalla oli yhteesä 87 työnteki-jää. Päivän teemoina olivat muun muassa arvot ja asenteet sekä asia-kaslähtöinen kirjaaminen.

ohjaustyön menetelmien juurruttamista osaksi henkilöstön koulutusta ja palve-luita jatketaan.

Kuntien kireä taloustilanne tuo pai-neita palvelukeskusten talouteen. Palve-lukeskuksen työntekijä-asiakas-suhde-luku on hyvällä tasolla, ja sitä halutaan vaalia myös jatkossa. Tiettyjen palvelu-jen toteutustapoja ja laajuutta joudutaan kuitenkin arvioimaan uudestaan.

säännöllisesti muun muassa lenkkeil-ty, pelattu sulkapalloa, kiipeilty ja käy-ty keilaamassa. Työntekijät saavat myös kulttuuri- ja liikuntaseteleitä.

Esimerkiksi keskustoimiston ja Pal-velukeskus Ainolan yhteisessä hank-keessa innostettiin henkilöstöä uusien liikuntalajien pariin. Työntekijät saivat osallistua kuntokeskus Elixian ohjattui-hin liikuntatunteihin työajalla. Tree-nikokeilujen jälkeen moni innostuikin jatkamaan tunneilla käyntiä.

Säätiö teki myös tiivistä yhteistyö-tä henkilöstön työterveyshuoltopalve-

luja tuottavan Terveystalon kanssa sekä hyödynsi keskinäisen työeläkevakuutus-yhtiön Varman Hyvää työtä -palveluja henkilöstön hyvinvointihankkeissa.

Katse tuleviin vuosiinVuosien 2015–2017 toimintasuunni-telman henkilöstöhallinnon painopiste-alueita ovat työyhteisöjen hyvinvointi, henkilöstön osaaminen ja toimintata-pojen yhtenäistäminen. Tavoitteena on jatkaa Palvelusäätiön pitkäjänteistä hen-kilöstön kehitystyötä.

Myös nykyaikaisten arvolähtöisen

PALVELUKESKUKSEN TYÖNTEKIJÄ-ASIAKAS-

SUHDELUKU ON HYVÄLLÄ TASOLLA, JA SITÄ HA-LUTAAN VAALIA MYÖS JATKOSSA.

Palvelusäätiö järjestää joka toinen vuosi henkilöstön koulutuspäivät. Tällä kertaa kehittämisfoorumi jär-jestettiin marraskuun lopulla Tam-pere-talolla.

Henkilöstön kehittämisfoorumi

35

OHJELMAT JA PROJEKTIT

Ohjelmissa ja projekteissa säätiö astuu ulos

palveluasumisen perustyön pyörittämisestä. Niiden avulla

kehitetään uusia toimintatapoja vahvistamaan kuurojen ja

kuurosokeiden osallisuutta. Ohjelmat ja projektit rahoittaa

pääosin RAY.

35

37

Viittomakieltäleikin kauttaJuniori-ohjelma tarjoaa viittomakielen opetusta ja vertaistukea kuurojen ja huonokuuloisten lasten perheille. Vuoden aikana ohjelmaan liittyi kuusi uutta perhettä.

Ohjelma järjesti vuonna 2014 vain kahdeksan viittomakielen kurssia, sillä kevään kurssit jouduttiin Raha-automaattiyh-distyksen vaatiman kilpailutuksen aikataulun vuoksi peruut-tamaan.

Kesäkuun viisipäiväinen intensiivikurssi Korpilahdella ke-räsi jälleen runsaasti osallistujia. Kurssilla oli opetuksen ja lei-kin lisäksi perinteinen perheiden kisailuilta, ja pienempien lasten iloksi pihalla oli pomppulinna. Viittomakielialan järjes-töt kävivät kurssilla tutustumassa Juniori-ohjelman toimin-taan.

Elokuun ensimmäisellä viikolla järjestettiin ensimmäinen viittomakielialan järjestöjen yhteinen Kanto-leiri Espoossa. Mukana leirillä oli 12 nuorta.

Valkeassa talossa järjes-tettiin kolme viittomakie-len kurssia. Juniori-oh-jelman opettajat kävivät opettamassa sekä henkilö-kuntaa että asukkaita sääti-ön toimipisteissä.

Opettajien työpanosta myytiin myös jonkin verran viittomakielialan koulutus-ta järjestäville oppilaitoksil-le ja alan yhteistyökump-paneille.

Viittova leikkipuisto toi-mi Leikkipuisto Maunu-lassa Helsingissä kesäkuun ajan. Puisto on tarkoitettu viittomakielisille lapsille sekä viittomakommunikaatiota käyt-täville kuulovammaisille lapsille. Päivittäin toimintaan osallis-tui 1–16 lasta.

Turussa järjestettiin Aimo annos viittomakieltä -viikon-loppukurssi, jossa on opetusta taitotason mukaisissa ryhmis-sä alkeista ohi viittomakielen K-tason. Osallistujina oli sekä Juniori-perheitä, säätiön ohjaajia että muita viittomakielen opiskelusta kiinnostuneita.

JUNIORI

2014

92 %

JUNIORI-OHJELMAAN OSALLISTUI 37

ERI PERHETTÄ, JOISSA ON YHTEENSÄ

155 PERHEENJÄSENTÄ. VIIKOITTAISEEN

VIITTOMAKIELISEEN TOIMINTAAN

OSALLISTUI 16 LASTA.

TYYTYVÄISYYSKYSELYN MUKAAN

JUNIORI-OHJELMAN VIITTOMAKIELEN

OPETUKSESTA ON PERHEELLE

PALJON HYÖTYÄ.

KURSSILLA OLI OPE-TUKSEN JA LEIKIN LISÄKSI PERINTEI-NEN PERHEIDEN KISAILUILTA, JA PIENEMPIEN LASTEN ILOKSI PIHALLA OLI POMPPULINNA.

38

POVERI

Sopivin askelintyöelämäänPOVERI tukee, ohjaa ja toteuttaa erityisen heikossa työmarkkina-asemassa olevien viittomakielisten kuurojen ja kuurosokeiden osatyökykyisten työllistymistä. POVERI tarjoaa monipuolista toimintaa työllistymisen tueksi ja syrjäytymisen ehkäisemiseksi sekä viittomakielistä asiantuntijuutta.

Työkeskus Sampolaa on kehitetty ammatillisen kuntoutuk-sen, työ- ja toimintakyvyn arvioinnin ja työllistymisen osaa-miskeskukseksi. Tämän myötä osa henkilökunnasta opiske-lee työvalmennuksen erikoisammattitutkintoon valmistavassa koulutuksessa.

Loppuvuodesta käynnistettiin Ammattiopisto Tavastian kanssa työkeskuksen työtehtävien opinnollistaminen, minkä avulla saadaan käytännön työkaluja työkeskuksessa työsken-televien asiakkaiden työtaitojen arviointiin. POVERIn asiak-kaita oli Sampolassa työkokeilussa, kuntouttavassa työtoimin-nassa tai palkkatuetussa työssä yhteensä 12.

Asiakkaita oli yhteensä 96 henkilöä, joista yksilöllistä ohja-usta ja tukea työllistymiseen tai opiskeluun liittyen sai 43.

Oppilaitosyhteistyö tärkeässä roolissaOppilaitosyhteistyötä tehtiin tiiviisti Kiipulan ammattiopiston, Ammattiopisto Tavastian ja Porvoon Edupolin kanssa. Kiipu-lan ammattiopiston ja Ammattiopisto Tavastian yhdessä järjes-tämässä varastoalan valmistavassa koulutuksessa olevaa opiske-lijaa sekä Kiipulan ammattiopistossa puutarha-alaa opiskelevaa asiakasta on tuettu heidän opiskeluihin liittyvissä työssäoppi-mispaikoissa. Paikkoja ovat olleet muun muassa autotarvike-tukkumyymälä, päivittäistavaratalo ja kahden eri rautakauppa-ketjun puutarhatarvikeosastot.

Kiipulan ammattioppi-laitoksen kanssa järjestettiin tulityökorttikoulutuksia, joi-hin osallistui 15 viittomakie-listä henkilöä. Heistä kou-lutuksen läpäisi 10 henkilöä. Koulutuksessa oli mukana myös Työkeskus Sampolasta 5 kuulevaa työntekijää.

Verkostoyhteistyötä teh-tiin muun muassa Kuuro-jen Liiton, TE-toimistojen ja kaupunkien työvoimanpal-velukeskusten kanssa. Ou-lun seudulla käynnistettiin yhteistyötä Nuorten Ystävät ry:n kanssa.

Marraskuun lopulla asiakkaille järjestettiin varsin hyvin on-nistunut työturvallisuuskorttikoulutuspäivä. Yhteistyötä jatke-taan edelleen järjestämällä muita korttikoulutuksia.

Tapaamisia yhteistyön kartoittamiseksi oli eri toimijoiden kanssa useammalla paikkakunnalla. Keskusteluja käytiin muun muassa Tampereen Työvalmennussäätiö Sykkeen, Avainsääti-ön, Hämeenlinnan Seudun Työvalmennussäätiö Luotsin sekä Texvex-poistotekstiilipankki Forssan kanssa. Texvex-poistoteks-tiilitoiminta käynnistyikin Sampolassa syksyn aikana.

Palvelukeskus Sampolan yhteydes-sä toimiva työkeskus on maamme ainoa viittomakielinen työkeskus. Sampola tarjoaa kuuroille ja kuuro-sokeille heidän kykyjään ja taitojaan vastaavaa työtä ja työtoimintaa.

Sampola tukee asiakkaidensa ammatinvalintaa sekä tarjoaa mah-

Suomen ainoa viittomakielinen työkeskusdollisuuden ammatin opiskeluun. Sampolassa toimii kirjasitomo, ver-hoomo, toimintaosasto sekä har-ja- ja rottinkiosasto. Näissä tehdään joko omia tuotteita tai alihankinta- ja tilaustöitä.

Tavoitteena on suuntautua myös aiempaa aktiivisemmin työkeskuk-

sesta ulospäin kohti avoimia työ-markkinoita ja toimia välimarkkina-työpaikkana hyvän toimintakyvyn omaaville vaikeasti työllistyville viit-tomakielisille. Työkeskuksen me-noista kolmasosa katetaan myynti-tuloilla.

VERKOSTOYHTEIS-TYÖTÄ TEHTIIN MUUN MUASSA KUUROJEN LIITON, TE-TOIMISTOJEN JA KAUPUNKIEN TYÖ-VOIMANPALVELU-KESKUSTEN KANSSA.

40

Nuorten kuurojen työelämä- ja opis-keluvalmiuksien tukeminen ja ohjaa-minen -ohjelman asiakaspalautteen mukaan työhönvalmennus koetaan tar-peellisena. Asiakkaat ovat myös koke-neet saavansa hyvin tietoa ja tukea opis-kelu- ja työasioista.

Vuonna 2014 asiakkaat ovat ohjautu-neet muun muassa työkokeiluihin ja nel-jä aloitti työsuhteessa. Asiakkaat saavat monipuolisesti tukea opiskeluun ja työ-hön liittyvissä tilanteissa sekä ennen että jälkeen työhön tai opiskeluun pääsyn.

Tähtäimessä opinnot ja työelämä

VALMIUKSIEN TUKEMINEN

PASSI

Vuoden 2013 diabeteskurssin kolmi-päiväinen seurantajakso järjestettiin Dia-beteskeskuksessa Tampereella ja lievästi muistisairaiden sekä diabetesta sairastavi-en pääjaksot Kiipulassa Turengissa.

Diabeetikkojen seurantajaksolle osal-listuivat kaikki pääjaksolla olleet. Muis-tisairaiden kurssille osallistui 9 muisti-sairasta ja 6 omaista. Diabeteskurssille osallistui 11 diabeetikkoa.

Lievästi muistisairaiden kurssin pa-lautteet olivat lähes kauttaaltaan hyvät.

Osallistujat kokivat saaneensa kurssilta tietoa ja vertaistukea.

Diabeteskurssin palaute oli pääasiassa hyvää. Kurssilaiset arvioivat saaneensa hyvin uutta tietoa, ja kurssi oli täyttänyt odotukset. Myös vertaistuen määrää pi-dettiin hyvänä.

Kurssitoiminnan lisäksi Passi-ohjel-ma tuotti yhteistyössä Parkinson-liiton kanssa neljä selkokielistä opasta Parkin-sonin tautia sairastaville.

Passi-ohjelma järjestää pitkäaikaissairail-le kuuroille ja kuurosokeille sopeutu-misvalmennuskursseja. Ohjelman vuo-si alkoi hankintalakiin ja kilpailutukseen tutustuen. Kilpailutuksen voitti kokonai-suudessaan Kiipulan kuntoutuskeskus.

Passi-ohjelma järjesti kaksi pääkurs-sia: lievästi muistisairaille tarkoitetun kurssin yhteistyössä Memo-ohjelman kanssa ja kurssin diabeetikoille. Lisäk-si vuoteen sisältyi seurantajakso vuoden 2013 diabeteskurssille.

Tietoa, vertaistukea, valmennusta

bookin välityksellä.Otteita asiakkaiden palautteista:

”Olen todella auttaa minua. Olen on-nellinen.””Hän on aktiivisesti. Hän auttaa mi-nua.””Tyytyväinen, viittomakieli kommuni-kaatio.””Monta asioita (hyötyä), esim. enem-män arkielämääni tulee helppo sen avulla.””Saan tarpeellinen tuen ja tietoja.”

Auttava linja tarjoaa viittomakielisil-le ja kirjoittamalla kommunikoiville sekä heidän omaisilleen mahdolli-suuden keskustella henkilökohtaisis-ta asioista luottamuksellisesti chatin, sähköpostin tai tekstiviestien kautta.

Päivystäjät ovat viittomakieleen sekä puheen ja kommunikaation

haasteisiin perehtyneitä työntekijöitä. Auttava linja päivystää kolmena ilta-na viikossa: maanantaisin, keskiviik-koisin ja perjantaisin kello 19–22.

Keskustelujen aiheet käsittelivät pääosin sairautta tai vammaa sekä yksinäisyyttä.

Palvelunkäyttäjillä on ollut mah-

dollisuus antaa palautetta nimettö-mästi palveluun liittyen. Asiakkaal-ta kysytään, mistä hän on saanut tiedon palvelusta, onko palvelusta ollut asiakkaalle apua ja kuinka pal-velua voisi hänen mielestään pa-rantaa.

Auttava linja antaa ammattilaisen tuen

Myös työnantajat ja työyhteisöt ovat hyötyneet työhönvalmentajan tuesta ja ovat halutessaan saaneet tietoa tukiasi-oista sekä kuuroudesta ja viittomakielen käytöstä työpaikalla.

Yhteistyötahot ovat olleet asiakkai-den asioissa yhteydessä ja saaneet tu-kea opiskelu- ja työasioiden ohella myös työkyky-, eläke-, ja yhteistoiminta-asi-oissa.

Asiakkaat saavat ohjausta ja tukea säännöllisesti ja ovat työhönvalmenta-jaan yhteydessä myös Skypen ja Face-

41

Memo-ohjelma on viittomakielisten muistisairaiden ja hei-dän omaistensa tukemista, avun ja tuen tarpeista tiedottamista sekä selko- ja viittomakielisen materiaalin tuottamista.

Osa-aikaiset viittomakielisten muistiasiantuntijat työs-kentelivät koko Suomen alueella. He ovat tukeneet viitto-makielisiä muistisairaita ja heidän läheisiään, ohjanneet hei-tä oikeiden palvelujen piiriin ja järjestäneet vertaistapaamisen Jyväskylässä.

Kiipulan kurssikeskuksessa järjestettiin muistikurssi yh-teistyössä Passi-ohjelman kanssa. Kurssi sisälsi luentoja, vil-kasta keskustelua, yhdessäoloa uinnin, ulkoilun ja pelien muodossa sekä eriytettyjä ryhmätoimintoja. Tiivistä yhteis-työtä on tehty sekä sisarjärjestöjen että julkisen sosiaali- ja terveydenhuollon kanssa.

Ohjelma tunnetaan hyvinVuoden aikana tuotettiin julkaisu Vierelläsi – Opas muisti-sairaan omaisille selkokielellä. Tiedotustilaisuuksia pidettiin kuurojen yhdistyksillä ja kuurojen seniorikerhoissa. Memo-ohjelmaa on mainostet-tu alan ammattilehdissä, ja niihin on kirjoitettu artik-keleja Memon toiminnasta.

Memo-ohjelma on osa Raha-automaattiyhdis-tyksen Eloisa ikä -avus-tusohjelmaa (2012–2017) ikäihmisten hyvän arjen puolesta. Mukana on jo 25 eri hanketta. Memo-oh-jelmassa toteutetaan Eloisa ikä -ohjelman tutkimusta.

Kyselyhaastatteluja on tehty viittomakielellä. Yh-teistyötä muiden Eloisa-hankkeiden kanssa tehtiin mmun muassa Turussa järjestämällä tiedotustilaisuus kaup-pakeskuksessa sekä seminaari kaupungin päättäjille ja luotta-mushenkilöille.

KURSSI SISÄLSI LUENTOJA, VILKASTA KESKUSTELUA, YH-DESSÄOLOA UINNIN, ULKOILUN JA PELIEN MUODOSSA SEKÄ ERIYTETTYJÄ RYH-MÄTOIMINTOJA.

MEMO

Viittomakielisten Cerad-muistitestien tekemisen kautta viittomakieliset ihmiset saivat oikeanlaisen avun ja jatkotutkimukset terveydenhuollosta.

Muistisairaat ja heidän omaisensa saivat opas-tusta ja tukea arjessa jaksamiseen ja mahdollisuu-den keskustella toisten samassa tilanteessa olevien kanssa viittomakielellä toimintavuonna järjestetyil-lä Muistikurssilla ja Tietopäivässä.

Viittomakielisten muistisairaiden osallistumisen kynnys kuurojen yhteisön tilaisuuksiin on madal-tunut järjestettyjen tiedotustilaisuuksien vuoksi (26 tilaisuutta, 512 eri osallistujaa).

Ammattihenkilöstön osaaminen (esim. muis-tihoitajat, kodinhoitajat) viittomakielisten muisti-sairaiden hoidon järjestämisessä on tiedottamisen myötä lisääntynyt.

Verkostoyhteistyötä on toteutettu toisten Eloisa ikä -hankkeiden kanssa seminaarien ja tapahtumi-en järjestämisen myötä.

Memo-ohjelma auttaa viittomakielisiä muistisairaita ikäihmisiä selviytymään paremmin arjen haasteista.

Nyt kun tietää,on helpompi osallistua

ViittomakielinenCerad-muistitesti

42

TALOUS

Palvelusäätiössä on aina vaalittu pitkäjänteistä

taloudenpitoa. Kuntien kiristynyt taloustilanne heijastui

säätiön tuottoihin, mutta vuoden 2014 tilinpäätös oli lopulta

positiivinen. Vakavaraisuus on hyvä lähtökohta matkalla

kohti entistä haastavampia vuosia.

42

43

MUUT MENOT

HUONEISTO-MENOT

HENKILÖSTÖKULUT

PALVELUT

66 %

12 %

12 %

4 % POISTOT

VUOSIMENOT 2014

15,2MILJ. EUROA

6 %

TOIMINNAN RAHOITUS 2014

KUNTAKORVAUKSET

RAY

ASUKASMAKSUT

75 %

7 %

3 % MUUT TUOTOT

2 %

13 %

TYÖKESKUKSENMYYNTI

15,5MILJ. EUROA

HyväloppukiriSäätiön talous ja maksuvalmius pysyi kireänä alkuvuoden ja kesän 2014, mut-ta talouden hyvä tasapaino saavutet-tiin loppuvuoden 2014 aikana. Palvelu-asumisen ja työtoiminnan käyttöpäiviä kertyi ennakoitua enemmän, yhteensä 98 166, lisäystä edellisestä vuodesta 2 157 käyttöpäivää.

Tuloslaskelman ylijäämäksi muodos-tui 309 700,85 euroa ja varsinaisen toi-minnan tuottojäämäksi 341 705,28 eu-roa. Poistoja rakennuksista, koneista ja kalusteista, muista aineellisista hyödyk-keistä sekä atk-ohjelmistoista tehtiin yh-teensä 540 507,08 euroa.

Toimintavuoden tuotot olivat 15,5 milj. euroa. Tuotoista 11,7 milj. eu-roa eli 75 % kertyi kunnilta perittävistä käyttöpäiväkorvauksista ja työtoimin-tamaksuista. Tuotot alenivat edellisestä vuodesta -1,9 %.

Säätiön toimintavuoden kulut olivat sisäisten siirtojen vähentämisen jälkeen 15,2 milj. euroa. Kuluista 66 % muo-dostui palkka- ja henkilöstömenoista, jotka alenivat -2,5 % vuodesta 2013. Palveluasumisen kulut olivat 10,7 milj. euroa (70,3 % kokonaiskuluista), työ-toiminnankulut 0,8 milj. euroa (5,0 %) ja keskushallinnon kulut 0,9 milj. eu-roa (6,0 %). Kokeilu- ja kehittämistoi-minnan kulut olivat 0,8 milj. euroa (5,6 %) ja kiinteistöjen kulut 1,8 milj. euroa (11,5 %). Kulut alenivat edellisestä vuo-desta -3,1 %.

Investointimenot olivat 228 172,35 euroa. Tästä käytettiin aktivoitavan ir-taimiston hankintaan 100 672,35 euroa ja toimitilaosakkeen hankintaan Joen-suussa 127 500 euroa.

Lainoja lyhennettiin suunnitelman mukaisesti 540 000 euroa. Vuoden alussa säätiöllä oli lainoja 2 840 000 eu-roa ja vuoden lopussa 2 300 000,00 eu-roa. Vuonna 2015 lainoja lyhennetään 540 000 euroa.

SÄÄTIÖN TALOUS 2014

44

TASE

31.12.2014 31.12.2013

VASTAAVAAPysyvät vastaavat

Aineettomat hyödykkeet

Aineettomat oikeudet 5 952,00 7 936,00

Aineelliset hyödykkeet

Maa- ja vesialueet 4 191,36 4 191,36

Rakennukset ja rakennelmat 7 738 531,95 8 155 954,39

Koneet ja kalusto 263 488,80 295 252,72

Muut aineelliset hyödykkeet 36 978,35 8 043 190,46 47 052,36 8 502 450,83

Sijoitukset

Toimitilaosakkeet 3 891 312,26 3 763 812,26

Muut osakkeet ja osuudet 733 231,74 733 231,74

Muut pitkäaikaiset sijoitukset 8 955,02 4 633 499,02 10 950,02 4 507 994,02

Omakatteisten rahastojen varatMaa- ja vesialueet 12 143,56 12 143,56

Muut pitkäaikaiset sijoitukset 2 607 695,18 2 564 474,46

Rahat ja pankkisaamiset 709,22 2 620 547,96 708,83 2 577 326,85

Vaihtuvat vastaavatVaihto-omaisuus

Aineet ja tarvikkeet 13 064,08 13 864,60

Valmiit tuotteet / Tavarat 27 475,00 40 539,08 27 511,25 41 375,85

Saamiset

Myyntisaamiset 1 037 014,53 1 027 894,41

Muut saamiset 4 643,79 6 277,48

Siirtosaamiset 341 318,00 107 879,59

Ray-avustussaamiset 9 303,00 1 392 279,32 25 644,00 1 167 695,48

Rahat ja pankkisaamiset 1 142 059,39 1 173 577,45

Vastaavaa yhteensä 17 878 067,23 17 978 356,48

VASTATTAVAAOma pääoma

Peruspääoma 1 681,88 1 681,88

Lainojen lyhennysrahasto 3 117 067,71 3 117 067,71

Rakennusrahasto 4 713 669,61 4 713 669,61

Omakatteiset rahastot 2 620 547,96 2 577 326,85

Muut rahastot 862 703,76 862 703,76

Käyttörahasto 704 915,05 12 018 904,09 704 915,05 11 975 682,98

Edellisten tilikausien yli-/alijäämä 1 402 042,68 1 283 043,86

Tilikauden yli-/alijäämä 309 700,85 1 711 743,53 118 998,82 1 402 042,68

Vieras pääomaPitkäaikainen

Lainat rahoituslaitoksilta 2 300 000,00 2 840 000,00

Seuraavan vuoden lyhennyserät -540 000,00 1 760 000,00 -540 000,00 2 300 000,00

Lyhytaikainen

Lainat rah. laitoksilta/lyhennyserät 540 000,00 540 000,00

Ostovelat 222 959,28 198 454,87

Muut velat 161 335,54 162 854,07

Lomapalkkavaraus 1 316 778,00 1 309 029,00

Muut siirtovelat 144 664,91 2 385 737,73 88 611,00 2 298 948,94

Vastattavaa yhteensä 17 878 067,23 17 978 356,48

45

1.1.–31.12.2014 1.1.–31.12.2013

VARSINAINEN TOIMINTAPalveluasuminen

Tuotot

Kuntakorvaukset 11 201 102,61 10 663 894,09

Asukasmaksut 770 681,43 740 013,19

Muut tuotot 131 864,45 109 061,57

12 103 648,49 11 512 968,85

Kulut

Henkilöstökulut -8 412 650,78 -8 226 202,28

Poistot -80 817,10 -93 381,45

Muut kulut -2 211 666,72 -1 951 057,74

Osuus yhteiskuluista/sisäiset palveluveloitukset -1 094 300,00 -1 156 360,00

-11 799 434,60 -11 427 001,47

Tuotto-/kulujäämä 304 213,89 85 967,38

TyötoimintaTuotot

Kuntakorvaukset 515 602,80 485 303,95

Työkeskuksen myyntituotot 269 750,78 265 689,39

Asukasmaksut 6 593,33 23 939,22

Muut tuotot 10 651,63 7 941,55

802 598,54 782 874,11

Kulut

Henkilöstökulut -451 975,48 -482 106,71

Poistot -42 365,66 -47 418,48

Muut kulut -269 779,80 -293 128,91

Osuus yhteiskuluista/sisäiset palveluveloitukset -40 000,00 -40 000,00

-804 120,94 -862 654,10

Tuotto-/kulujäämä -1 522,40 -79 779,99

Kokeilu- ja kehittämistoimintaTuotot

Ray-avustukset 812 816,00 1 320 145,00

Kuntakorvaukset 0,00 260 251,83

Asukasmaksut 6 295,00 39 405,25

Muut tuotot 24 466,03 29 125,72

843 577,03 1 648 927,80

Kulut

Henkilöstökulut -498 404,38 -1 044 576,31

Muut kulut -349 041,04 -610 130,06

-847 445,42 -1 654 706,37


TULOSLASKELMA

46

KiinteistötTuotot

Asukasmaksut 1 266 242,17 1 247 956,17

Muut tuotot 12 332,21 78 368,15

1 278 574,38 1 326 324,32

Kulut

Poistot -392 682,62 -414 711,47

Muut kulut -1 363 191,85 -1 340 820,43

-1 755 874,47 -1 755 531,90

Osuus yhteiskuluista/sisäiset palvelutuotot 536 300,00 597 200,00

Tuotto-/kulujäämä 58 999,91 167 992,42

KeskushallintoTuotot

Ray-avustukset 270 000,00 265 000,00Asukasmaksut 0,00 8 470,00

Muut tuotot 30 474,34 18 290,09

300 474,34 291 760,09

Kulut

Henkilöstökulut -511 456,48 -489 106,46

Poistot -23 619,71 -23 245,90

Muut kulut -379 515,88 -399 996,66

-914 592,07 -912 349,02

Osuus yhteiskuluista/sisäiset palvelutuotot 598 000,00 599 160,00


Varsinaisen toiminnan tuotto/kulujäämä 341 705,28 146 972,31

VARAINHANKINTA

SIJOITUS- JA RAHOITUSTOIMINTATuotot 23 498,23 29 197,19

Kulut -55 502,66 -57 170,68


YLEISAVUSTUKSETRay-avustukset 1 082 816,00 1 585 145,00

Siirrot projektien ja keskushallinnon katteeksi -1 082 816,00 -1 585 145,00

TILIKAUDEN TULOS 309 700,85 118 998,82

OMAKATTEISET RAHASTOTTuotot 180 165,97 236 470,81

Kulut -136 944,86 -162 939,60

Siirto rahastoon -43 221,11 -73 531,21

Tuotto-/kulujäämä 0,00 0,00

TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ / ALIJÄÄMÄ 309 700,85 118 998,82

47

Varsinaisen toiminnan kulujäämään on oikaistu alempana RAY:n avustuksina esitetyt projekteille ja keskushallintoon kohdistetut avustukset sekä palveluasumisen, työtoiminnan, kiinteistöjen ja keskushallinnon poistot.

2014 2013

TOIMINNAN RAHAVIRTAVarsinaisen toiminnan kulujäämä -200 603,64 -857 955,39

Varainhankinnan ja sijoitustoiminna nettokulut -8 342,38 19 351,11

Nettokorot -23 662,05 -27 047,41

Omatoiminen kulujäämä -232 608,07 -865 651,69

RAY:n avustukset 1 082 816,00 1 585 145,00

Toiminnan rahavirta 850 207,93 719 493,31

KÄYTTÖPÄÄOMAN MUUTOSSaamisten muutos -224 583,84 341 315,27

Vaihto-omaisuuden muutos 836,77 15 008,26

Lyhytaikainen vieras pääoma 86 788,79 -98 071,53

Käyttöpääoman muutos -136 958,28 258 252,00

INVESTOINTIEN RAHAVIRTAInvestointeihin -228 172,35 -131 268,06

Käyttöomaisuuden myynti 23 404,64 58 681,93

Investointien rahavirta -204 767,71 -72 586,13

RAHOITUKSEN RAHAVIRTAPitkäaikaisten lainojen nostot 0,00 0,00

Lainojen lyhennyksiin -540 000,00 -540 000,00

Rahoituksen rahavirta -540 000,00 -540 000,00

RAHAVAROJEN MUUTOS -31 518,06 365 159,18

RAHAVARAT 1.1. 1 173 577,45 808 418,27

RAHAVARAT 31.12. 1 142 059,39 1 173 577,45

RAHOITUSLASKELMA

TILINTARKASTUSKERTOMUSKUUROJEN PALVELUSÄÄTIÖN HALLINTONEUVOSTOLLEOlemme tilintarkastaneet Kuurojen Palvelusäätiön kirjanpidon, tilinpäätöksen, toi-mintakertomuksen ja hallinnon tilikaudelta 1.1.–31.12..2014. Tilinpäätös sisältää ta-seen, tuloslaskelman, rahoituslaskelman ja liitetiedot.

HALLITUKSEN VASTUUHallitus vastaa tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimisesta ja siitä, että ne an-tavat oikeat ja riittävät tiedot Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen ja toiminta-kertomuksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti. Hallitus vastaa kirjanpidon ja varainhoidon valvonnan asianmukaisesta järjestämisestä sekä siitä, että kirjanpito on lainmukainen ja varainhoito luotettavalla tavalla järjestetty.

TILINTARKASTAJAN VELVOLLISUUDETVelvollisuutenamme on antaa suorittamamme tilintarkastuksen perusteella lausun-to tilinpäätöksestä ja toimintakertomuksesta sekä säätiölain edellyttämistä seikoista. Tilintarkastuslaki edellyttää, että noudatamme ammattieettisiä periaatteita. Olemme suorittaneet tilintarkastuksen Suomessa noudatettavan hyvän tilintarkastustavan mu-kaisesti. Hyvä tilintarkastustapa edellyttää, että suunnittelemme ja suoritamme tilin-tarkastuksen hankkiaksemme kohtuullisen varmuuden siitä, onko tilinpäätöksessä tai toimintakertomuksessa olennaista virheellisyyttä ja siitä, ovatko hallituksen jäsenet syyllistyneet tekoon tai laiminlyöntiin, josta saattaa seurata vahingonkorvausvelvolli-suus säätiötä kohtaan taikka rikkoneet säätiölakia tai säätiön sääntöjä.

Tilintarkastukseen kuuluu toimenpiteitä tilintarkastusevidenssin hankkimisek-si tilinpäätökseen ja toimintakertomukseen sisältyvistä luvuista ja niissä esitettävistä muista tiedoista. Toimen¬piteiden valinta perustuu tilintarkastajan harkintaan, johon kuuluu väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvan olennaisen virheellisyyden riski-en arvioiminen. Näitä riskejä arvioidessaan tilintarkastaja ottaa huomioon sisäisen valvonnan, joka on säätiössä merkityksellistä oikeat ja riittävät tiedot antavan tilin-

päätöksen ja toimintakertomuksen laatimisen kannalta. Tilintarkastaja arvioi sisäistä valvontaa pystyäkseen suunnittelemaan olosuhteisiin nähden asianmukaiset tilintar-kastustoimenpiteet mutta ei siinä tarkoituksessa, että hän antaisi lausunnon säätiön sisäisen valvonnan tehokkuudesta. Tilintarkastukseen kuuluu myös sovellettujen ti-linpäätöksen laatimisperiaatteiden asianmukaisuuden, toimivan johdon tekemien kir-janpidollisten arvioiden kohtuullisuuden sekä tilinpäätöksen yleisen esittämistavan arvioiminen.

Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä.

LAUSUNTOLausuntonamme esitämme, että tilinpäätös, joka osoittaa ylijäämää 309.700,85 euroa, ja toimintakertomus antavat Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen ja toimintaker-tomuksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti oikeat ja riittävät tiedot säätiön toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta. Toimintakertomuksen ja tilinpäätök-sen tiedot ovat ristiriidattomia.

MUUT LAKIIN PERUSTUVAT LAUSUNNOTSäätiön varat on asianmukaisesti sijoitettu ja säätiön toimielimien jäsenille maksettuja palkkioita on pidettävä kohtuullisina. Säätiön tilinpäätös ja toimintakertomus antavat oikeat ja riittävät tiedot säätiön toiminnasta.

ERILLISET LAUSUNNOTPuollamme tilinpäätöksen vahvistamista ja vastuuvapauden myöntämistä hallituksen jäsenille ja muille vastuuvelvollisille tarkastamaltamme tilikaudelta.

Helsingissä maaliskuun 18. päivänä 2015

Johanna Hilden, KHT, Mäenrinne 3, 01820 KLAUKKALARaija Porokka-Maunuksela, JHTT, KHT, PwC Julkistarkastus Oy, Kankurinkatu 4–6,05800 HYVINKÄÄ

WWW.KUUROJENPALVELUSAATIO.FI

KUUROJEN AUTTAVA LINJAMA, KE, PE KLO 19–[email protected]: WWW.KUUROJENPALVELUSAATIO.FI

JUNIORI-OHJELMAPL 62, ILKANTIE 400401 HELSINKIPUHELIN (09) 580 [email protected]

KESKUSTOIMISTOPL 62, ILKANTIE 400401 HELSINKIPUHELIN (09) 580 3860 / VAIHDEFAKSI (09) 580 [email protected]

PALVELUKESKUS SAMPOLABRAHENKATU 2613100 HÄMEENLINNAPUHELIN (03) 625 140FAKSI (03) 625 [email protected]

PALVELUKESKUS METSOLAKELJONKATU 4040600 JYVÄSKYLÄPUHELIN (014) 311 1133FAKSI (014) 311 [email protected]

PALVELUKESKUS RUNOLARATAMOTIEN RYHMÄKOTITUULAAKITIE 290560 OULUPUHELIN (08) 514 5500FAKSI (08) 514 [email protected]

PALVELUKESKUS SALMELAHAANKUJA 420380 TURKUPUHELIN (02) 284 4300FAKSI (02) 284 [email protected]

PALVELUKESKUS ÅVIKUUDENMAANKATU 22805840 HYVINKÄÄPUHELIN (019) 475 0700FAKSI (019) 475 [email protected]

PALVELUKESKUS WÄINÖLÄTONTTULANKATU 6 C80200 JOENSUUPUHELIN (013) 136 533FAKSI (013) 313 [email protected]

PALVELUKESKUS AINOLAPUOTILAN METROKATU 400910 HELSINKIPUHELIN (09) 5657 630FAKSI (09) 5657 [email protected]

kuurojen palvelusäätiö – vuosikertomus 2014

Documents