9lk fysiikan työkirja s15 · 3.jännite!ja!sähkövirta!...

Nimi:  ________________________________________________________  

Fysiikka  9.  luokan  kurssi  

Kurssilla  käytettävät  suureet  ja  kaavat      Täydennä  taulukkoa  kurssin  edetessä:    

Suure   Kirjaintunnus    

Yksikkö    

     Yksikön  lyhenne  

Jännite    

 Sähkövirta  

 Resistanssi  

Aika        

Sähköteho          

 Sähköenergia  

Aktiivisuus          

Puoliintumisaika        

Säteilyannos        

   Tähän  voit  koota  kurssilla  käytettävät  laskukaavat:                

1.  Magneettinen  vuorovaikutus  Oppilastyö:  Oppikirjan  tehtävät  T1,  T2  ja  T3      

1. Mitä  tarkoittaa  kestomagneetti.              

2. Anna  esimerkki  kappaleesta,  joka  löytyy  kotoasi  ja  joka  on  kestomagneetti.            

3. Mitä  tarkoittaa  väliaikainen  magneetti.            

4. Anna  esimerkki  kappaleesta,  joka  löytyy  kotoasi  ja  joka  on  väliaikainen  magneetti.            

5. Mitkä  alkuaineet  ovat  magneettisia.            

6. Mikä  on  alkeismagneetti.            

7. Miten  voit  valmistaa  kestomagneetin?  Piirrä  kuva.  (oppitunti)                          

8. Miten  magneetin  erimerkkiset  päät  (S  ja  N)  vaikuttavat  toisiinsa.        

9. Miten  magneetin  samanmerkkiset  päät  (S  ja  S),  (N  ja  N)  vaikuttavat  toisiinsa.        

10. Miten  magneetin  eri  päät  (S  ja  N)  vaikuttavat  tavalliseen  rautaesineeseen.        

11.  Piirrä  kuvassa  olevan  magneetin  ympärille  magneettikenttä  (oppitunti)                                      

12. Miten  kuvasta  näkee  missä  kohdassa  magneettikenttä  on  voimakas.  (oppitunti)            

13. Mihin  suuntaan  magneettikentän  nuolet  osoittavat.            

14. Miksi  maapallolla  voidaan  suunnistaa  kompassin  avulla?                      

S  N  

2.  Sähköinen  vuorovaikutus  Oppilastyö:  oppikirjan  tehtävä  T1        

1. Miten  kappaleeseen  muodostuu  positiivinen  sähkövaraus?          

2. Miten  kappaleeseen  muodostuu  negatiivinen  sähkövaraus?          

3. Miten  erimerkkiset  sähkövaraukset  (+  ja  -­‐)  vaikuttavat  toisiinsa?          

4. Miten  samanmerkkiset  sähkövaraukset  (+  ja  +)  (-­‐  ja  -­‐)  vaikuttavat  toisiinsa?          

5. Mitkä  aineet  sähköistyvät  helposti  eli  niihin  syntyy  sähkövaraus?          

6. Mitä  aineet  eivät  sähköisty  lainkaan?          

7. Mitä  tarkoittaa  eriste?          

8. Mitkä  aineet  ovat  hyviä  eristeitä?          

9. Mitä  tarkoittaa  johde?          

10. Mitkä  aineet  ovat  hyviä  johteita?      

11. Polarisaatio  tarkoittaa  varausten  jakautumista.  Piirrä  kuvasarja,  joka  selittää  miten  polarisaatio  tapahtuu.  (oppitunti)  

12. Sähköiset  varauserot  pyrkivät  tasoittumaan.  Anna  esimerkki  tapahtumasta,  jossa  tämä  varausten  tasaantuminen  voidaan  havaita.  

3.  Jännite  ja  sähkövirta  Oppilastyö  sisältyy  alla  oleviin  tehtäviin      

-­‐ Paristo  ja  akku  ovat  virtalähteitä  ja  niihin  on  varastoitunut  energiaa.    o Virtalähteiden  energia  on  kemiallista  energiaa  ja  se  voidaan  muuttaa  muuhun  

energiamuotoon  kuten  valoksi,  lämmöksi  ja  liikkeeksi.  -­‐ Pariston  ja  akun  napojen  välissä  on  jännite.  -­‐ Jännite  kuvaa  varauseroa  eli  +  ja  –  napojen  sähkövarausten  eroa  

o sitä  kuinka  paljon  enemmän  elektroneja  on  tarjolla  toisessa  paikassa  verrattuna  toiseen  paikkaan.  

-­‐ Sähkövirta  kuvaa  sähkövarausten  liikkeen  määrää  o sitä  kuinka  paljon  elektroneja  kulkee  jonkun  tietyn  paikan  läpi.  

-­‐ Rinnankytkennässä  laitteet  ovat  ”jonossa”.  o kädet  toisen  harteilla  

-­‐ Sarjaankytkennässä  laitteet  ovat  ”piirissä”.  o käsi  kädessä  

 1. Mikä  on  virtalähteen  merkki  kytkentäkaaviossa?  

2. Jännitemittarilla  mitataan  esimerkiksi  virtalähteen  jännitettä.  Mikä  on  jännitemittarin  merkki  kytkentäkaaviossa?  

3. Mittaa  jännitemittarilla  pariston  jännite  seuraavan  kytkentäkaavion  mukaan:        

Jännite:        U  =  _______  V              HUOM!     Jännitemittari  kytketään  aina  mitattavan  laitteen  kanssa  rinnan,  sillä  siinä  

verrataan  kahden  pisteen  varauseroa.      

4. Mittaa  jännitemittarilla  kahden  sarjaan  kytketyn  pariston  jännite:          

Jännite:        U  =  _______  V            

s  

V  

s  

V  

5. Mittaa  jännitemittarilla  kahden  rinnan  kytketyn  pariston  jännite.        U  =  ________  V                          

6. Miten  paristojen  sarjankytkentä  vaikuttaa  kokonaisjännitteeseen?          

7. Miten  paristojen  rinnankytkentä  vaikuttaa  kokonaisjännitteeseen?          

8. Mitä  merkitystä  on  rinnankytkennällä?            

9. Mikä  on  virtamittarin  merkki  kytkentäkaaviossa?            

10. Mikä  on  lampun  merkki  kytkentäkaaviossa?            

11. Tee  kuvan  mukainen  kytkentä  ja  mittaa  virtapiirissä  kulkevan  sähkövirran  suuruus?        

     Sähkövirta:        I  =  _______  A                

s  

A  

s  

V  

 HUOM!     Virtamittari  kytketään  aina  mitattavan  laitteen  kanssa  sarjaan,  sillä  se  

mittaa  itsensä  läpi  kulkevan  sähkövirran  suuruuden.          

12. Kytke  kaksi  paristoa  sarjaan  alla  olevan  kuvan  mukaisesti  (olet  aiemmin  mitannut  niiden  tuottaman  kokonaisjännitteen)  ja  mittaa  sähkövirran  suuruus.    

      Sähkövirta:        I  =  _______  A                  

13. Miten  jännitteen  lisääntyminen  vaikuttaa  sähkövirran  suuruuteen?            

14. Miten  jännitteen  lisääntyminen  vaikuttaa  lampun  kirkkauteen?            

15. Kerro  miten  hehkulamppu  toimii.  Mikä  siellä  hehkuu  ja  miksi?  Mihin  lampun  lasia  tarvitaan?  

A  

4.  Virtapiiri  Oppilastyö:  Oppilastyö  T1  sivulta  29.  Tee  työselostus  tämän  vihkon  takaosaan.        

1. Selitä  mitä  seuraavat  sanat  tarkoittavat:  virtapiiri  

   kytkentäkaavio      johde      eriste      verkkojännite        suojamaadoitus        suojaeristys  

       2. Mikä  on  oikosulku  ja  miten  sellaisen  voi  saada  aikaan?  

3. Mikä  on  sulake  ja  mikä  on  sen  toimintaperiaate?          

4. Mikä  on  virtapiirissä  sähkövirran  suunta?  Entä  mihin  suuntaan  elektronit  liikkuvat?  (oppitunti)      

5. Mistä  johtuu  johteiden  hyvä  sähkönjohtokyky?          

5.  Resistanssi  ja  Ohmin  laki  Oppilastyö:  säätövastusmittauksia  (ohje  takana)      

-­‐ Kaikki  aineet  vastustavat  sähkövirran  kulkua.  -­‐ Resistanssi  tarkoittaa  johtimen  tai  laitteen  virranvastustuskykyä.  -­‐ Ohmin  laki:  𝑅 =  !

!     ,missä  

o U  tarkoittaa  jännitettä,  yksikkö  V  (voltti)  o R  tarkoittaa  resistanssia,  yksikkö  Ω  (ohmi,  lausutaan  ”oomi”)  o I  tarkoittaa  sähkövirtaa,  yksikkö  A  (ampeeri)  

-­‐                        

1. Minkälainen  aine  on  puolijohde?            

2. Anna  pari  esimerkkiä  aineista,  jotka  ovat  puolijohteita.            

3. Minkälainen  aine  on  suprajohde?          

4. Minkälaisia  suprajohdemateriaaleja  on  olemassa?  Etsi  tietoa  netistä.            

5. Kummalla  on  suurempi  resistanssi,  pitkällä  vai  lyhyellä  johtimella?          

6. Kummalla  on  suurempi  resistanssi,  ohuella  vai  paksulla  johtimella?        

   U    

R    � I  

Mikä  on  lampun  resistanssi  kun  4,5  V  paristoon  kytketyn  lampun  läpi  kulkee  0,01  ampeerin  sähkövirta?  U  =  4,5  V I  =  0,01  A R  =  ?        R  =  U  /  I  =  4,5  V  /  0,01  A  =  450  Ω

7. Mitkä  muut  asiat  vaikuttavat  johtimen  resistanssiin  kuin  sen  pituus  ja  paksuus?    (2  asiaa)          

8. Laske  sähkölaitteen  resistanssi,  kun    a. jännite  on  45  V  ja  sähkövirta  1,1  A.  

b. jännite  on  20  V  ja  sähkövirta  0,5  A            

c. Laite  on  kytketty  verkkovirtaan  ja  sen  läpi  kulkee  4  A  sähkövirta.            

9. Hiustenkuivaajan  resistanssi  on  75  Ω  ja  sen  läpi  kulkee  3,1  A  virta.  Laske  hiustenkuivaajan  käyttöjännite?  

10.  Vastuksen  resistanssi  on  20  Ω  ja  sen  on  kytketty  12  V  jännitteeseen.  Laske  vastuksen  läpi  kulkeva  sähkövirta?  

6.  Sähkömagneettinen  induktio  Oppilastyö:  sähkömagneetti  ja  ”generaattori”      

-­‐ Sähkövirta  luo  ympärilleen  magneettikentän  -­‐ Johtimen  ympärille  muodostuu  ympyränmuotoinen  magneettikenttä.  -­‐ Magneettikenttää  voidaan  vahvistaa  kiertämällä  johdin  käämiksi.  

o Käämissä  on  vierekkäin  ja  päällekkäin  monta  kierrosta  sähköjohdinta.  -­‐ Muuttuva  magneettikenttä  synnyttää  johtimeen  sähkövirran.  -­‐ Generaattori  muuttaa  liike-­‐energian  sähköksi.  -­‐ Sähkömoottori  muuttaa  sähkön  liike-­‐energiaksi.  

 1. Piirrä  kuvasarja  sähkömagneettisesta  induktiosta.  (oppitunti)  

2. Miten  voit  valmistaa  sähkömagneetin?  Piirrä  mallikuva.  (Voit  tehdä  tämän  tehtävän  samalla  kuin  teet  sähkömagneetin.    

3. Mikä  on  generaattori?          

4. Mikä  on  sähkömoottori  ?          

5. Mitä  tarkoittaa  vaihtovirta?          

6. Mitä  tarkoittaa,  jos  verkkojännitteen  taajuus  on  50  Hz?          

7.  Sähkön  tuotanto  ja  käyttö  Oppilastyö:  joku  muuntajajuttu  tai  sähkömoottorin  rakentaminen        

1. Piirrä  mallikuva  jossa  sähkö  tuotetaan  turvetta  polttamalla  Keljonlahden  voimalassa  ja  Kilpisen  koulun  oppilas  lämmittää  tuolla  sähköllä  kotonaan  vettä  vedenkeittimellä.  (oppitunti)  

2. Miksi  sähkön  siirrossa  käytetään  korkeita  jännitteitä?              

3. Millä  laiteella  jännitteen  suuruutta  voidaan  muuttaa?              

4. Selitä  miten  kyseinen  laite  toimii.  (oppitunti)                  

ß  OHJE:  Kierrosten  määrä  on  toisiopuolella  kaksinkertainen  ensiöpuoleen  verrattuna.  Tällöin  myös  jännite  on  toisiopuolella  kaksinkertainen.      Virta  sen  sijaan  on  ensiöpuolella  kaksinkertainen,  eli  toisiopuolella  puolet  ensiöpuolesta.    

 5. Muuntajan  jännitteet  ensiö-­‐  ja  toisiopuolella  ovat  suoraan  verrannollisia  käämin  

kierroslukujen  kanssa.  Mitä  suurempi  kierrosluku,  sen  suurempi  jännite.    Tämän  voi  sanoa  kaavan  avulla  seuraavasti:      !!!!= !!

!!,     eli  kierrosluvut  ja  jännitteet  ovat  suoraan  verrannollisia.  

 Muuntajan  sähkövirrat  ensiö-­‐  ja  toisiopuolella  ovat  kääntäen  verrannollisia  käämin  kierroslukujen  kanssa.  Mitä  suurempi  kierrosluku,  sen  pienempi  jännite.    Tämän  voi  sanoa  kaavan  avulla  seuraavasti:      !!!!= !!

!!,     eli  kierrosluvut  ja  sähkövirrat  ovat  kääntäen  verrannollisia.  

     Täydennä  taulukko.  

N1   N2   U1   U2   I1   I2  

30   60   10   20 10    

5  

10   20   20     20    

10   20   30     30    

10   5   20     20    

10   5   30     30    

10   40     100     100  

100   200     20     20  

10   100   50     50    

8.  Sähköteho  ja  energia    

-­‐ Sähköteho  riippuu  jännitteestä  ja  sähkövirran  voimakkuudesta.    o Mitä  suurempi  jännite  ja  voimakkaampi  sähkövirta,  sen  suurempi  on  laitteen  

teho.    -­‐ Sähkölaitteen  kuluttama  energia  riippuu  laitteen  tehosta  ja  käyttöajasta.  

o Mitä  suurempi  teho  ja  käyttöaika,  sen  enemmän  energiaa  laite  kuluttaa.  o Tehon  yksikkö  on  watti  (1W).  o Energian  yksikkö  on  joule  (1J).    

P  =  UI   ja     E  =  Pt    

-­‐ Sähköä  ostettaessa  ei  käytetä  joulea,  vaan  kilowattituntia  (1  kWh).  o 1  kWh  =  1000  W  �  3600  s  =  3  600  000  J      (sillä  1  kW  =  1000  W  ja  tunti  on  3600  s)  o  Yksi  kilowattitunti  maksaa  tällä  hetkellä  noin  14  senttiä.  

 1. Sähkösaunan  teho  on  9  kW.  Saunaa  lämmitetään  tunti  ja  sen  jälkeen  saunotaan  vielä  

kaksi  tuntia.  Laske  saunomiseen  käytetyn  sähkön  hinta,  kun  oletetaan,  että  kiuas  on  koko  saunomisen  ajan  päällä.  (oppitunnilla)  

2. Hiomakone  toimii  1,6  ampeerin  virralla  ollessaan  kytkettynä  230  voltin  jännitteeseen.  Mikä  on  koneen  teho?  

3. 120  watin  stereoita  kuunnellaan  1  tunti.  Laske  stereoiden  kuluttama  energia            

4. Edellisen  tehtävän  stereoita  kuunnellaan  24  tuntia.  Laske  kuinka  paljon  niiden  käyttämä  sähkö  maksaa?  

5. Sähköuunin  teho  on  2000  W.  Laske  voidaanko  uunia  käyttää  huoneistossa,  jossa  6  A:n  sulake.  Uuni  on  kytketty  400  V:n  jännitteeseen.    

9.  Sähkömagneettinen  aaltoliike    Sähkömagneettisen  säteilyn  lajeja  on  seitsemän  ja  ne  on  listattu  tässä  alla.  Kerro  jokaisesta  säteilylajista  muutama  asia,  esimerkiksi  mitä  hyötyä/haittaa  säteilylajista  on,  minkälaista  se  on  tai  missä  sitä  käytetään.  Keksi  jotain  jokaiseen  ranskalaiseen  viivaan.  

Gammasäteily  

-­‐    

-­‐  

-­‐  

Röntgensäteily  

-­‐  

-­‐  

-­‐  

UV-­‐säteily  

-­‐  

-­‐  

-­‐  

Näkyvä  valo  

-­‐  

-­‐  

Infrapunasäteily  

-­‐  

-­‐  

Mikroaallot  

-­‐  

-­‐  

Radioaallot  

-­‐  

-­‐    

10.  Radioaktiivisuus    

1. Kaikki  aine  koostuu  atomeista.  Merkitse  alla  olevaan  kuvaan  atomin  osat:                          

2. Mitä  kertoo  atomin  järjestysluku?        

3. Mitä  kertoo  atomin  massaluku?        

4. Mitä  tarkoittaa  merkintä     𝐶𝑙!"!"    

5. Piirrä  atomi:   𝐻!! .  Mikä  on  sen  nimi?          

6. Piirrä  atomi:   𝐻!! .  Mikä  on  sen  nimi?          

7. Mitä  tarkoittaa  isotooppi?        

8. Mitä  on  alfasäteily?        

9. Miten  alfasäteilyn  voi  pysäyttää?      

 10. Mitä  on  beetasäteily?  

11. Miten  beetasäteilyn  voi  pysäyttää?        

12. Mitä  on  gammasäteily?        

13. Miten  gammasäteilyn  voi  pysäyttää?        

14. Mitä  tarkoittaa  että  atomi  on  radioaktiivinen?            

15. Miksi  aine  hajoaa  radioaktiivisesti?          

16. Mitä  tarkoittaa  ionisoiva  säteily?          

17. Mitkä  säteilylajit  ovat  ionisoivia?            

18. Mitä  haittaa  on  ionisoivasta  säteilystä,  jos  sitä  saa  kerralla  suuren  määrän?  (oppitunti)              

19. Mitä  haittaa  on  pitkäaikaisesta  altistumisesta  ionisoivalle  säteilylle?  (oppitunti)              

11.  Säteilyn  ominaisuuksia    

1. Selitä  seuraavat  käsitteet:    

Aktiivisuus              Puoliintumisaika              Säteilyannos  

2. Mistä  suomalainen  saa  ionisoivaa  säteilyä?        

3. Aineen  aktiivisuus  on  500  Bq.  Mitä  se  tarkoittaa?            

4. Radioaktiivisen  aineen  aktiivisuus  on  400  Bq  ja  puoliintumisaika  2  tuntia.  Aine  hajoaa  radioaktiivisesti  toiseksi  aineeksi,  joka  ei  ole  radioaktiivista.    Mikä  on  aineen  aktiivisuus  

a. 2  tunnin  kuluttua?      

b. 4  tunnin  kuluttua?      

c. 8  tunnin  kuluttua?    

12.  Ydinreaktiot    

1. Piirrä  mallikuva  uraanin  fissiosta.  Sinun  ei  tarvitse  piirtää  kaikkia  nukleoneja  (eli  protoneja  ja  neutroneja)  näkyviin.  Mitä  aineita  tässä  syntyy?  Mahdollisuuksia  on  monia,  mutta  kerro  jokin  esimerkki.  

2. Piirrä  mallikuva  deuteriumin  ja  tritiumin  fuusiosta.  Piirrä  kaikki  nukleonit  näkyviin.  Mitä  ainetta  syntyy?  

3. Miten  ydinreaktioihin  liittyy  kaava  E  =  mc2?            

4. Laske  paljonko  energiaa  voisi  saada  yhdestä  taululiidusta,  jos  se  pystyttäisiin  muuttamaan  energiaksi?  (oppitunti)    

5. Jos  sähkön  hinta  on  14  snt/kWh,  kuinka  paljon  rahaa  saisi  tuon  energiamäärän  myymisestä?  (oppitunti)        

13.  Ydinenergia    Tähän  voi  tehdä  muistiinpanoja  ydinenergiasta.                                

Työselostukset  

Tutkimustehtävä:  Magneettinen  vuorovaikutus,  kappale  1  Kirjaa  tulokset  tälle  paperille.    T1    A.          

B.          C.  

         T2      A.                        

B.                        T3        

Työselostus:  Sulake  ja  hehkulamppu    

Työn  aihe:  sulake  ja  hehkulamppu  (T1  s.  29)    

Työn  tarkoitus        (Kerro  mitä  työssä  on  tarkoituksena  tehdä  ja  mihin  aiheeseen  se  liittyy.)      

     Tarvittavat  välineet  ja  aineet    (Listaa  käyttämäsi  välineet.)              

 Työn  suoritus  (Kerro  lyhyesti  miten  työ  eteni  ja  mitä  teit.)        

     Työn  tulokset  (Kerro  minkälaisia  tuloksia  sait.  Voit  tehdä  sen  esimerkiksi  vastaamalla  kirjan  kysymyksiin.)                                  

Annan  työskentelystä  itselleni  arvosanan  _______    ja  koko  ryhmälle  arvosanan  _______.      

Tutkimustehtävä:  Säätövastusmittauksia      

           Kytkentäkaavio                          Säätövastus      

A. Tee  kuvan  mukainen  kytkentä.  Käytä  johdinlankana  0,5  m  pituista  ja  0,2  mm  paksuista  krominikkelilankaa  (langan  paksuus  näkyy  rullan  päästä).  Säätövastus  koostuu  kahdesta  eristepylväästä,  joiden  välissä  on  krominikkelilanka.  Tarvitset  vielä  hauenleuan,  jolla  liität  toisen  johtimen  krominikkelilankaan.    Kytke  virtalähteestä  virtapiiriin  4  V  jännite.  Siirrä  hauenleukaa  johdinlankaa  pitkin  ja  tarkkaile  samalla  lamppua.  Mitä  huomaat?    Milloin  lamppu  on  kirkkaimmillaan?  ________________________________________________________    Milloin  lamppu  on  himmeimmillään?  ________________________________________________________      

B. Kytke  lampun  kanssa  sarjaan  virtamittari  kytkentäkaavion  mukaisesti.  Mitä  huomaat  mittarista,  kun  siirrät  hauenleukaa  johdinlangalla?      Milloin  virtapiirissä  kulkee  suurin  virta?    ___________________________________________________    Milloin  virtapiirissä  kulkee  pienin  virta?  _____________________________________________________    Kuinka  suuri  on  suurin  mittaamasi  virta?  ________________      Kuinka  suuri  on  pienin  mittaamasi  virta?  __________________    Miten  johtimen  pituus  vaikuttaa  virtapiirissä  kulkevan  virran  suuruuteen?    ____________________________________________________________________________________________________    ____________________________________________________________________________________________________      

C. Vaihda  johdinlangaksi  samaa  ainetta  oleva  yhtä  pitkä,  mutta  paksumpi  lanka  ja  tutki  virtaa  kohdan  B  mukaisesti.    

 Kulkeeko  virtapiirissä  nyt  suurempi  vai  pienempi  virta?  ___________________________________    Miten  johtimen  paksuus  vaikuttaa  virran  suuruuteen?  _____________________________________    ____________________________________________________________________________________________________  

Tutkimustehtävä:  Generaattori  ja  sähkömagneetti,  kappale  6  Kirjaa  tulokset  tälle  paperille.  (T1  B.  Jätetään  tekemättä)    T1   A.                                    T2   A.                                     B.              

Tutkimustehtävä:  Metallijohtimen  resistanssi    Pingota  noin  30  cm  pitkä  ja  0,2  mm  paksu  krominikkelilanka  eristepylväiden  väliin  kytkentäkaavion  mukaisesti.  Sulje  virtapiiri  kytkimellä  ja  säädä  virtalähteen  jännitettä  niin,  että  jännitemittari  näyttää  lukemaa  0,5  V.  

Mittaa  tätä  jännitettä  vastaava  sähkövirran  arvo  virtamittarista.  Merkitse  lukemat  taulukkoon  ja  laske  niiden  avulla  resistanssit.  Jatka  mittauksia  lisäämällä  jännitettä  0,5  V  välein  5  V:iin  saakka.    

Piirrä  mittaustuloksista  kuvaaja  oheiseen  koordinaatistoon.    Mitä  voit  kuvaajan  perusteella  sanoa  johtimen  resistanssista?                          

Jännite  (V)  

Virta  (A)  

Resistanssi  (Ω)  

0,5      

1,0      

Tutkimustehtävä:  Hehkulampun  teho    Saat  opettajalta  pariston  ja  hehkulampun.  Tee  kuvan  mukainen  kytkentä.                    Palaako  lamppu?  Mittaa  tarvittavat  tiedot  ja  laske  lampun  teho.  Tee  muistiinpanot  tälle  sivulle.                                          Lisätutkimus  (mikäli  aika  riittää)    Kytke  kaksi  lamppua  sarjaan  ja  laske  niiden  yhteisteho.  Vertaa  yhteistehoa  yhden  lampun  tehoon.  Miten  selität  tuloksen?