diakoniautopiat 4 kooste

Post on 25-Jan-2015

340 Views

Category:

Documents

6 Downloads

Preview:

Click to see full reader

DESCRIPTION

Tässä auttamisen kieleen keskittyneen, neljännen utopian kooste.

TRANSCRIPT

Diakoniautopia! Osa 4Auttamisen kieli muutoksessaHelsingin Diakonissalaitos ja Avaja Open 19.4.2013

10.04.2023

210.04.2023

Diakoniautopia – mistä on kyse?

Diakoniautopiat on Helsingin Diakonissalaitoksen järjestämä keskustelujen sarja auttamisesta ja rohkeasta diakoniasta.

Tiivis kutsuttujen joukko käy kevään 2013 aikana kolmituntisia työpajakeskusteluja aamias/lounaspöydän ympärillä.

Utopia 1:n tulokset löydät diaesityksenä täältä.

Utopioiden 2-3 tulokset löydät diaesityksenä täältä.

310.04.2023

Miksi heikoimmat eivät saa apua?

Mitä annettavaa diakonialla on yhteiskunnalle?Millaisia palvelujen pitäisi olla?

Tässä esityksessä kerrotaan Diakoniautopioiden tuloksista.

410.04.2023

Diakoniautopiat – keitä on mukana?

10.04.2023

Innostunut ja ennakkoluuloton joukko eri alojen ammattilaisia.

Utopia 1 osallistujat: Kansanedustaja Lasse Männistö, kirjailija Anja Snellman, tutkija Elina Aaltio, diakoni Kristiina Huotari, palveluyrittäjä Anton Palmu, projektipäällikkö Iikka Lovio, professori Jaana Hallamaa 

Utopia 2 osallistujat: Kirjailija Anja Snellman, piispa Irja Askola, professori Jaana Hallamaa, projektipäällikkö Iikka Lovio, palvelurittäjä Anton Palmu, toimitusjohtaja Mika Pyykkö, toimittaja Kimmo Oksanen

Utopia 3 osallistujat: Piispa Kaarlo Kalliala, näyttelijä Kaisu Kurki, kansanedustaja Outi Alanko-Kahiluoto, diakoni Kristiina Huotari, projektipäällikkö Iikka Lovio, toimittaja Niina Karling, psykiatri Matti Holi

Utopia 4 osallistujat: Näyttelijä Kaisu Kurki, diakoni Kristiina Huotari, toimittaja Johannes Ijäs, arkkitehti Samuli Miettinen, tutkija Sari Dhima, viestintäjohtaja Sari Siikasalmi, kirjailija Anja Snellman

Helsingin Diakonissalaitoksesta mukana ovat olleet: Diakoniajohtaja Jarmo Kökkö, johtaja Olli Holmström, kehitysjohtaja Liisa Björklund ja viestintäjohtaja Mika Mäkinen, palvelualueen johtaja Pekka Tuomola

Utopiatyöskentelyä fasilitoivat Avaja Open Oy:sta: Toimitusjohtaja Taneli Heikka, viestintäkonsultti Noora Jokinen, toimittaja Ann-Mari Huhtanen ja viestintäasiantuntija Riku Siivonen

5

Taustaa Diakoniautopiat 4:lle– miksi puhumme kielestä

• Edellisissä Utopioissa sivuttiin toistuvasti kielen merkitystä todellisuuden muovaajana.

• Halusimme selvittää, millaista olisi uusien palveluiden kieli, erityisesti Voimalaitureiden kieli.

• Voimalaiturit ovat hyvinvoinnin ja terveyden keskuksia, joita voi lähteä kokeilemaan heti. Lisää Voimalaitureista ja niiden kokeiluperiaatteista löytyy täältä.

• Entä jos uudet palvelut syntyvät, kun alamme puhua niiden kieltä?

6

Auttamisen kielen ongelmat

Utopioissa 1–3 kieltä sivuttiin mm. seuraavista näkökulmista:

• Estääkö auttamisen nykykieli meitä ymmärtämästä toisiamme?

• Voiko sote-kieltä kääntää ihmiskielelle?

• Syntyisikö silloin Voimalaiturin kieli?

• Pystytäänkö säilyttämään huippuammattilaisten kieli ihmiskielen sisällä? Pitääkö ammattilaisten puhua ammattilaisten kieltä keskenään?

• Puhummeko sote-kieltä koska se antaa meille valtaa ja turvaa?

• Terveysinformaatio on muotoiltu huonosti – laboratoriotuloksia ei ymmärrä ilman tulkkia.

• Sote-kieli hämärtää: palvelut eivät itse asiassa ole palveluja, vaan itsepalveluja. Kieli ohjaa luukulta luukulle, Ikea-itsepalvelun tapaan. Ne pärjäävät, jotka osaavat sitä kieltä.

• Onko alentuvaa puhua auttamisesta? Ja kuka auttaa ketä? Jos asiakkaat ovat vertaisiamme, auttavatko he itse asiassa myös meitä?

7

Jos vanhassa kielessä on vikaa,millaista uuden pitäisi olla?

• Ei kiva-kiva kieltä, ei Orwellia eikä mainostoimistokieltä.

• Ymmärrettävää ja lähestyttävää.

• Kieltä, joka auttaa meitä saamaan ne palvelut, joihin meillä on oikeus.

• Sellaista, jossa vanhan kielen hyvät puolet on säästetty; enkö voisi olla potilas silloin kun haluan?

8

Millaista uuden kielen pitäisi olla?

Sellaista, jossa käytetään kielen kaikkia ulottuvuuksia:

• Auttamistyön kieli• Palvelujärjestelmän kieli• Ammattilaiskieli• Visuaalinen kieli• Tilan kieli • Ruumiin kieli • Symbolien kieli • Taiteen kieli

9

Lähdimme uudistamaan kieltä tutkimalla kolmea esimerkkiä sote-palveluiden viestinnästä.

Helsingin Diakonissalaitoksen Muuvi-palvelu.

Kelan yleisen asumistuen esittely.

Helsingin kaupunginalkoholivieroitukseen hakeutumisen ohjeet.

Tehtävä: kielen uudistaminen

10

Tehtävä: kielen uudistaminen

Työstimme tekstejä näiden kysymysten avulla:

1) Miten tekstin pääkohdat kiteytetään käyttäjille Voimalaiturilla (kirjallisesti)?

2) Miten työntekijä kertoo sisällöstä käyttäjälle (suullisesti)?

3) Voisiko asian ilmaista/viestin välittymistä tukea jollain muulla “kielellä”: tilan, kuvan, äänen, toiminnan?

-> Käytimme molemmissa ohjenuorana auttamisen uuden ihmiskuvan aineksia & Voimalaiturin kokeilumanuaalia

11

Havaintoja kaikista kolmesta esimerkistä

• Sanojen magia on hukattu; terveyskeskus voisi olla Lähde, Kaivo, Metsä tai Kylpylä.

• Siten nimetty uusi palvelu tuo yhteen, pysäyttää, ravitsee, lähettää matkalle ja virkistää.

• Pitäisi ottaa mallia (hyvistä) nuortenkirjoista ja laskea abstraktiotasoa.

12

Havaintoja kaikista kolmesta esimerkistä

• Teksteissä ei ole valittu, kenelle viestitään.

• On haluttu kertoa hyvästä uudistuksesta, mutta viranomaiskieli on jäänyt päälle. Tuloksena on teksti jota ymmärtävät vain tekijät itse.

• Puhutaan ”objektiivisen totuuden” kieltä, tieteen kieltä.

• Totuuden kieli on alentuvaa. ”Hoidontarpeen arviointi” viestii, että ihminen ei itse osaa arvioida tilaansa.

• Palvelut muuttuisivat itsestään, jos tämä kieli muuttuisi.

• Miksei puhuta tavallista arkikieltä?

• Vaikka kohteena ei olisikaan asiakas, tämä löytää sivuille googlaamalla. Selitys ”ei tämä ole asiakasviestintää” on huono, koska netissä asiakkaat valitsevat itse, mistä tietoa etsivät.

13

"Voimalaituri on jo olemassa. Se odottaa meitä. Se on kuin metsän keskellä oleva lähde,

jonka vain eksyvä löytää.”

Anja Snellman,kirjailija, psykoterapiaopiskelija - Tomas

Tranströmeria mukaellen.

14

Millaista olisi läsnäolon kieli?

• Entä jos puhuisimme niin että toinen ymmärtää?

• Miksemme puhuisi tarvittaessa ruumiin kieltä – ja vie vaikka kädestä pitäen seuraavalle auttajalle?

• Voimalaiturilla olisi henkilö, joka kertoo tarvittavat tiedot. Vaikka suullisesti.

15

Läsnäolon ja arvostuksen kieli

• Mitä muita kieliä kuin kirjoitettua tekstiä voit käyttää?

• ” Vertaisuuden kieli: Katso videolta, miten Muuvissa käyneet nuoret kertovat kokemuksistaan”.

• ”Kuuntele Ruokakunta-rock siitä, ketkä kuuluvat ruokakuntaan”

• ”Näin hakeudut alkoholismin hoitoon – katso ohjeet polulle tästä grafiikasta”

• ”Chattaa tässä auttajan kanssa”

• ”Kuuntele asumistuen hakemisen ohjeet tästä”

16

• ”Testaa, kuulutko asumistukea saavaan ruokakuntaan.”

• ”Kokeile mobiilipelillä, mitä tukea voit saada Kelalta.”

• Huumorin kieli: ”Teatterikoululaiset esittävät Voimalaiturilla tänään, miten asumistuki toimii.”

• Tarinoiden kieli: ”Lue tästä, miten kirjailija selittää asumistuen hakemisen ehdot”

Läsnäolon ja arvostuksen kieli

17

Mutta mitä annettavaa diakonialla on sote-palvelujen uudistamiselle?

Jarmo Kökkö määritteli diakonian näin:

”Dialogissa saada ihminen havahtumaan omaan arvoonsa.”

Havainnot olivat yllättäviä.

Kieli, auttaminen ja diakonia

18

• Palveluista puuttuu kohtaaminen ja läsnäolo.

• Olemalla läsnä ja puhumalla ymmärrettävää kieltä voimme uudistaa palvelut sisältä päin.

• Sote-palveluiden uudistaminen ei olekaan kaukaisen tulevaisuuden asia. Voimme lähteä liikkeelle heti.

• Samalla toteutuu diakonian ydin, havahduttava kohtaaminen.

 

Kieli, auttaminen ja diakonia

Sairaanhoidon koulutus Suomessa alkoi diakonissojen kouluttamisella vuonna 1867.

19

”Ajatus voimalaiturista kuulosti kaukaiselta, kunnes tajusi että jos pystyisimme

muuttamaan kielen, Voimalaituri toteutuisi itsestään.”

Kristiina Huotari, diakoni

”On terveellistä pohtia, onko tavoitehakuinen liikkeenjohdon malli sopiva kaikkeen sote-

työhön. Koska tärkeintä on matka. Tekeminen ja viestintä voi olla hyvin yksinkertaista.

Puhutaan asioista niin, että ihmiset ymmärtävät.”

Sari Siikasalmi, viestintäjohtaja

2010.04.2023

“Se mikä on lopulta pyhää, on kohtaamisen tila.”

Jarmo Kökkö, diakoniajohtaja

21

Ja sitten toimeksi!• Diakoniautopioissa 5-7 prosessi jalkautuu

kaduille, syvenee Helsingin diakonissalaitoksen sisällä, ja avaa lisää ovia kirkon diakoniatyöhön päin.

• Toivottavasti pääset mukaan.

• Jos haluat levittää Diakoniautopioiden ajattelua, voit jakaa tätä esitystä sosiaaliseen mediaan Slidesharessa.

• Helsingin Diakonissalaitoksen Facebook-sivut löytyvät täältä ja kotisivut täältä.

• Diakoniautopioiden tuloksia voi myös jatkokehittää yhteisöpalvelu Joukkoenkelissä.

10.04.2023

”Jokaiselle ihmisarvoinen huominen”

Kiitos!

10.04.2023

top related