digitaalisen painokoneen laatukäsikirja
Post on 21-Jan-2016
49 Views
Preview:
DESCRIPTION
TRANSCRIPT
Digitaalisen painokoneen laatukäsikirja
InsinöörityöJukka Honkonen
Työn tilaaja:
Esityksen rakenne
• Työn taustaa• Työn tavoitteet• Työn eteneminen• Laatukäsikirjan sisältö
– Testipainatukset & tulokset
• Yhteenveto
Työn taustaa
• Työn tilaaja: Canon Oy• Canon tuli mukaan digitaalisten
väripainokoneiden markkinoille vuonna 2007– Aiemmat Canonit hitaita CLC-väri(kopio)koneita– Uusi aluevaltaus imagePRESS C7000VP -
painokoneen myötä
Elektrofotografiatekniikkaan perustuva digikone
V. 2007 lopussa Canon oli myynyt n. 10 kpl C7000VP-painokonetta Suomeen – tarve selkeyttää laadun hallintaa
Työn tavoitteet
• Selvittää– mitä digitaalisen painamisen laatu tarkoittaa– kuinka C7000VP:llä tuotetaan parasta mahdollista
laatua– kuinka optimaalinen laatutaso ylläpidetään– mitkä ovat hyväksyttävät toleranssit laatuvirheille
Laatukäsikirja C7000VP-painokoneelle
Painokoneen mukana tulevan värimittarin ja laadunvalvontaohjelman käyttö, kalibrointitiheys,..
Työn eteneminen
2008 2009
alkupalaveri
ohjekirjan ym. materiaalin läpikäynti
koneeseen tutustuminen &testipainatus-suunnitelma
testipainatukset
Drupa-messut
Laatukäsikirjan kirjoittaminen
Laatukäsikirjan taitto & painaminen (Canonilta)
Laatukäsikirjanjakelu asiakkaille(Canonin koulutustilaisuus)
insinöörityöraportin kirjoittaminen
Laatukäsikirjan sisältö
• Painojäljen laatutekijät ja niiden mittaaminen
• Elektrofotografia – laatuhaasteet ja laadun vakiointi
• Värintoiston optimointi – ICC-värinhallinta ja koneen väriasetukset
• Painolaadun vertailu (standardit)
Tyypilliset laatuhäiriöt
• Värimuutokset pitkien painotöiden aikana– Painoprosessin pieni ”luontainen epästabiilius” Koneen kalibrointia tarvitaan
• Automaattinen, inline-densitometrin suorittama värinsäätö• Manuaalinen kalibrointi
• Ilman- ja paperin kosteuden muutoksista johtuvat häiriöt– Värinsiirron ongelmat (liian kuiva tai kostea paperi –> väärä
sähkövaraus)• Epätasaiset väripinnat, läikikäs jälki, raidat (etenkin arkin takareunassa)
– Paperin käyristyminen (kiinnitysyksikössä)– Muutokset paperin mitoissa
• Kaksipuoleisen painotyön kohdistusongelmat
– Virheitä voidaan korjata painokoneen paperikohtaisilla asetuksilla• Värinsiirrossa käytettävät jännitteet• Käyristymisen säätö• Kuvan sijainnin ja koon hienosäätö
– Säätäminen aikaavievää, mikäli kosteusolosuhteet muuttuvat jatkuvasti
Testipainatukset
• Mitattiin koneen stabiiliuteen, vakiointiin ja värintoiston optimointiin liittyviä ominaisuuksia:– Ensimmäisten painopintojen värimuutokset– Ajon aikaiset värimuutokset– Kalibroinnin värivirheitä korjaava vaikutus– ICC-väriprofiilien ja väriasetusten vaikutus
värintoistoon– Rasterointitavan vaikutus värialaan
• Painatustestit tehtiin Wiresidos Oy:ssä– Testeissä käytettiin pääasiassa ECI:n
1485 värikentästä koostuvaa testiarkkia
– Mitattiin Wiresidoksessa ja koululla
Testipainatukset (2)
• Ensimmäisten painopintojen värimuutokset • Mitattiin viikonlopun tauon jälkeen osa 60. ensimmäisestä arkista
– Värieroa verrattiin kolmen ensimmäisen arkin keskiarvoon
• Värierot suhteellisen suuria (lyhyellä aikavälillä)• Tasaantumisvaihe ei näkynyt 60. ensimmäisen arkin aikana
Testipainatukset (3)
• Ajon aikaiset värimuutokset• 1200 painopinnan työ, välissä painettiin testiarkkeja (rush printing)• Väriarvoja verrattiin kalibroituun lähtötilanteeseen• Suurimmat muutokset alussa, alun jälkeen muutokset suht. pieniä
• Painokoneen pysäyttelyä kannattaa välttää
Testipainatukset (4)
• Kalibroinnin värivirheitä korjaava vaikutus• Kolme kalibrointivaihetta
– Shading Correction, Auto Gradation Adjustment ja Calibration– Suoritus kestää yhteensä n. 12 minuuttia (2-4 min/kalibrointivaihe)
• Kalibrointi 1200 painopinnan työn jälkeen:
Testipainatukset (5)
• Kalibroinnin värivirheitä korjaava vaikutus• Seuraavassa testissä tehtiin vain Calibration-osakalibrointi
800 painopinnan työn jälkeen– Verrattu kalibroidun lähtötilanteen väriarvoihin
Testipainatukset (6)
• ICC-väriprofiilien (International Color Consortium) ja väriasetusten vaikutus värintoistoon
• Testiarkki painettiin oletusprofiililla (Default), itse luodulla profiililla (Oma) ja väriprofiilien käytön ohittavilla asetuksilla
– Väriarvoja verrattiin offset-standardin arvoihin päällystetylle paperille
• Väripoikkeamat suuria (paperista johtuen?) – pienin dE omalla profiililla
Testipainatukset (7)
• Väriasetukset– Paper Simulation -valinnan vaikutus
värintoistoon• Kaksi eri paperityyppiä• Ei vaikutusta (kyseisillä paperityypeillä)
Papereiden värien poikkeamat päällystetyn offsetpaperin väristä: dE=8 (Canon High Grade) ja dE<3 (Magno)
Testipainatukset (8)
• Rasteroinnin vaikutus toistevissa olevien värien määrään
• Saatu luoduista väriprofiileista PrintOpen -ohjelmalla• Teoriassa linjatiheyden kasvattamisen pitäisi pienentää
värimäärää
Yhteenveto
• Laadukkaan digipainamisen avaintekijät ovat:– Painokoneen asetusten säätäminen paperikohtaisesti
kosteusolosuhteiden (ilma -> paperi) mukaan• Kosteusmuutosten minimointi
– Laitteen tiuha kalibrointi• Laitteen automaattinen värinsäätö ei yksin riittä tasaamaan värimuutoksia
– Värintoiston optimointi • Itse luotujen, paperikohtaisten ICC-väriprofiilien käyttö• Väriasetusten tunteminen
• Laatukäsikirja nostaa esiin em. asioita ja havainnollistaa niitä mittaustuloksin
• Digitaalisen painamisen laadun vertailu ja virherajojen asettaminen hankalaa, sillä värilliselle digitaaliselle painamiselle ei ole standardia– Useiden offset-standardin (ISO 12647-2) toleranssien on
kuitenkin todettu soveltuvan myös digitaaliseen painamiseen
Yhteenveto (2)
• Tavoitteiden toteutuminen– Laatukäsikirjassa käsiteltiin asioita, jotka myös
Canon näki olevan keskeisiä digitaalisen painamisen laadun kannalta
– Word-materiaali valmistui suunnitellusti Drupaan– Laatukäsikirja on kuitenkin kirjoitettu suhteellisen
vähäisen käyttökokemuksen (painatustestit) perusteella, joten teksti on osittain ympäripyöreää
• Laatukäsikirjassa voisi olla selkeämpiä ja yksityiskohtaisempia käyttäjäohjeita
Kiitos!
top related