eläkeuudistus 2017 - asiantuntijakuuleminen

Eläkeuudistus 2017 - asiantuntijakuuleminen

Mikko Kautto Materiaalia nuorten eläkeneuvotteluihin 27.4.2014

Väestömuutos on ollut tiedossa jo pitkään ja eläketurvaan on tehty vähitellen isoja uudistuksia • 1990-luku

– Julkisten eläkelakien muutokset

– Kansaneläke työeläkevähenteiseksi

– Indeksimuutokset (ns. taitettu indeksi)

– Työntekijän eläkemaksu, nousun jakaminen, ja eläkemaksun vähentäminen eläkettä kartuttavasta palkasta

– Yksilöllisen varhaiseläkkeen (YVE) ja työttömyyseläkkeen (putki) ikärajanostot

– Eläkepalkan laskennan muutos (10 viimeistä vuotta)

• 2005 työeläkeuudistus

– Eläkkeen karttuminen koko työuralta, karttumaprosentit iän mukaan, joustava vanhuuseläkeikä, lykkäys- ja varhennustekniikasta luopuminen (osittain)

– YVEn poisto, varhennetun vanhuuseläkkeen (VAVE) ja osa-aikaeläkkeen (OSE) ikärajanostot, työttömyyseläkkeen tilalle työttömyysturvan lisäpäivät

– Elinaikakerroin

– Palkkakerroin, työeläkeindeksi

• 2005 jälkeen tehdyt uudistukset

– OSEn ja työttömyysputken ikärajanostot, VAVEn lakkauttaminen

– Takuueläke

Eläketurvakeskus 2

Uudistusten ansiosta eläketurvan rahoituksellinen kestävyys on vahvistunut Kokonaistyöeläkemeno prosentteina palkka- ja työtulosummasta. Toteutuneet tiedot vuoteen 2012 asti, Eläketurvakeskuksen ennustelaskelmat vuosilta 1990 ja 2013.

Eläketurvakeskus 3

1990 maksu-ennuste vuodelle 2030 34 % 2013 maksu-ennuste vuodelle 2030 25 %

Nyt yhä useampi siirtyy vanhuuseläkkeelle Vuosina 2000–2013 työeläkkeelle siirtyneet eläkelajin mukaan.

0

10 000

20 000

30 000

40 000

50 000

60 000

70 000

80 000

90 000

2000 01 02 03 04 05 06 07 08 09 2010 11 12 2013

Henkilöä

Osa-aikaeläke* Maatal.erit.eläke Työttömyyseläke

Työkyvyttömyys- eläke Varhennettu vanhuuseläke Varsinainen vanhuuseläke

”Varhaiseläkereittien merkityksen pienennyttyä ja väestön keski-iän kohotessa vanhuuseläkkeelle siirtymisen ajankohdan merkitys työvoiman tarjonnan ylläpitäjänä ja eläkemenojen kannalta korostuu.” Pekkarisen työryhmän raportti 2013.

…mikä korostaa siirtymisen ajankohtaa Työeläkkeelle siirtyneiden määrä iän mukaan vuonna 2013.

0

5000

10000

15000

20000

25000

-54 55 56 57 58 59 60 61 62 63 64 65 66 67 68 69-

Lukumäärä

Ikä eläkkeen alkaessa

2013

Eläketurvakeskus 5

0

10

20

30

40

50

60

70

80

90

100

55 56 57 58 59 60 61 62 63 64 65 66 67

%

Ikä vuoden lopussa

Osa-aikaeläkettä saavat

Työttömät

Eläkkeensaajat*

Eläkkeensaajien väestöosuus on säilynyt korkeana 62 ikävuoden jälkeen Suomessa asuvien 55-67-vuotiaiden eläkkeensaajien ja työttömien osuus väestöstä 2012

* Eläkkeensaajien osuus ilman osa-aikaeläkkeitä.

Eläketurvakeskus 6

Onko elinaikakerroin riittävä mekanismi huolehtimaan elinajan pitenemisestä?

• Tilastokeskuksen väestöennuste perustuu elinajan pitenemisen jatkumiseen.

• Työeläkejärjestelmän elinaikakerroin huolehtii tehokkaasti elinajan pitenemisestä muuten seuraavasta menovaikutuksesta pitämällä eläkepääoman tasaisena.

• Jos eläkkeelle siirtyminen ei myöhenny,

– eläkkeiden taso suhteessa ansioihin heikkenee ja

– julkisessa taloudessa on ongelmia

• Vuonna 2000 62-vuotiaan elinajanodote oli 80 vuotta ja sen ajateltiin kasvavan vuoteen 2050 3 vuodella.

• Vuoden 2012 väestöennusteen mukaan 62-vuotiaan elinajanodotteen nousu onkin 7,5 vuotta.

• Elinajan odotteita koskevat ennusteet ovat muuttuneet, joten elinaikakertoimen eläketasoa leikkaava vaikutus on tulevaisuudessa suurempi kuin mekanismia suunniteltaessa arvioitiin.

Eläketurvakeskus 7

Elinaikakertoimen alkavaa vanhuuseläkettä leikkaava vaikutus ajateltua isompi, käyttäytymisvaikutus toistaiseksi vähäinen

Eläketurvakeskus 8

Eläkkeellesiirtymisiän odote on jäämässä tavoitteesta (Pekkarisen työryhmä 2013) Tavoite, toteutumat ja ennustelaskelma

Eläketurvakeskus 9

58,0

58,5

59,0

59,5

60,0

60,5

61,0

61,5

62,0

62,5

63,0

2002 2004 2006 2008 2010 2012 2014 2016 2018 2020 2022 2024 2026 2028 2030

Odote

25-vuotiaan odote

Vuonna 2009 sovittu tavoite 62,4 vuotta vuonna 2025

Eläketurvakeskuksen ennustelaskelma PTS-2013

Miksi uudistusten jatkaminen on tarpeen?

Eläkejärjestelmä

• Hyvä perusrakenne, ei akuuttia kriisiä.

• 2005 uudistuksen ratkaisut monelta osin onnistuneita.

• Kokonaisuudessaan eläkejärjestelmässä ei ole sanottavaa kestävyysvajetta.

• Eläkkeensaajien määrä kasvaa ja eläkemeno nousee - onko 14 prosenttia bruttokansantuotteesta ”sopiva” taso?

• Työeläkejärjestelmän sisällä muutospaine TyEL:ssä. TyEL-maksun nousupaine on noin kolme prosenttiyksikköä ja eläkemenojen rahoituksen vaatima maksutaso jo 2020 noin 25 prosenttia palkkasummasta.

• Elinaikakerroin ajateltua voimakkaampi, eläketasot uhkaavat jäädä tavoiteltua matalammiksi?

Julkinen talous

• Vanhushuoltosuhteen heikkeneminen vaarantaa hyvinvointivaltion rahoituksen ja sukupolvisopimuksen jatkuvuuden.

• Suomen julkisen talouden pitkän ajan kestävyysongelma on syventynyt nopeasti merkittäväksi.

• Vakaussopimuksen velvoitteet ja luottoluokitushuoli.

• Tällä vuosikymmenellä tehtävät talous- ja sosiaalipoliittiset päätökset ovat kriittisiä.

• Eläkejärjestelmä vaikuttaa muun julkisen talouden kestävyyteen.

– Työeläkemaksut ja kokonaisveroaste

– Työllisyys ja verotulot

Eläketurvan näkymät Eläketurvakeskuksen peruslaskelman mukaan

Eläketurvakeskus 11

Eläketurvakeskus 12

0

2

4

6

8

10

12

14

16

PR

OS

EN

TT

IA

2000 2010 2020 2030 2040 2050 2060 2070 2080

I II

I I I II

I

I I I

I

II I I

II I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I

OOOOOOOOOOOOOOOOOO OOOO OOOOOOOO OOOO OOOO OOOO OOOO OOOO OOOO OOOO OOOO OOOO OOOO OOOO OOOO OOO

Yht. I Työeläke O Kansan- ja takuuel. SOLITA

Kokonaiseläkemeno suhteessa BKT:een

Eläketurvakeskus 13

0

5

10

15

20

25

30P

RO

SE

NT

TIA

2000 2010 2020 2030 2040 2050 2060 2070 2080

TyEL-meno ja -maksu, prosenttia palkkasummasta

I II I I I I I I I I

II I

II

I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I

OO

OO O

O OO OO OO OO

OO O O OO O OOOO O OO OO OO OO OO OO OO O OOOO O OOO OOO O O OO OO OO OO OO O OOOO OOOO OOO OO OO O

Meno I Maksu O Maksu ta. Maksu 53+ Maksu 53-

Eläketurvakeskus 14

0

5

10

15

20

25

30

35

40

45

50

55

PR

OS

EN

TT

IA

2000 2010 2020 2030 2040 2050 2060 2070 2080

II I

I I I I I I

I I I II

II I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I

Yht. I josta työeläkettä

Keskieläke suhteessa keskipalkkaan

Sopeutuminen elinajan pitenemiseen • Sopeutumiskeinoja ovat maksun korottaminen, eläkkeen

pienentäminen tai eläkkeelläoloajan lyhentäminen

• Suomen vaihtoehtoina lähinnä eläkeikärajojen tarkistus tai alkavien eläkkeiden taso (elinaikakerroin)

• Arvioinnin työkalut: makrotarkastelut (esim. Lassila 2013) ja elinkaarimalliin perustuvat esimerkkilaskelmat (Määttänen 2013), ETK:n jakauman, mm. sosioekonomiset erot (sp, koulutus) huomioiva mikrosimulointimalli

• Miten painotetaan vaikutuksia (Pekkarisen työryhmä 2013)

– julkisen talouden tasapainoon

– työllisyyteen

– työttömyyteen

– Eläketasoon ja eläkeläisten tuloeroihin

– joustavuuteen yksilöllisissä valinnoissa

• Yhdistelmällä vaikutuksia voi hallita monipuolisimmin

• Eläkepolitiikassa selvitään harvoin yhdellä muutoksella

Vanhuuseläkeiän sitominen elinajanodotteeseen, kaksi esimerkkiä (Lassila ym. 2013; vrt. Barr 2013)

Jos vanhuuseläkeikä sidotaan elinajan odotteeseen, on karttumat tai elinaikakerroin mietittävä toisin

Lisätietoa uudistuksesta ja Eläketurvakeskuksen arviointityöstä

• www.etk.fi

• www.etk.fi/julkaisut

• www.elakeuudistus.fi

• Twitter: @Mikko_Kautto

• Blogi: elaketutka.fi

Eläketurvakeskus 18