huuskonen case työssä jatkamisen käytännöt
Post on 10-Nov-2014
563 Views
Preview:
DESCRIPTION
TRANSCRIPT
Case ISS Palvelut:Työssä jatkamisen käytännöt
24.10.2012Sirpa Huuskonen
ISS Suomessa ja maailmalla
Suomessa
Työllistämme noin 12 000 henkilöä
Suomen 3. suurin yksityinen työnantaja
Toimimme 230 paikkakunnalla
Liikevaihto vuonna 2011 n. 558 M€
Noin 20 000 asiakasta
Maailmalla
Perustettu 1901 Tanskassa
Toimimme yli 50 maassa
Työllistämme 534 500 henkilöä
Maailman 4. suurin yksityinen työnantaja
2
Taustaa
3
PARHAATAMMATTILAISET
TTT –johtamisella pidempiä työuria, sitoutuneempia työntekijöitä ja kannattavampaa liiketoimintaa
Ihmiset ovat liiketoimintamme sydän.
Suurin osa 12 000 työntekijästämme palvelee asiakkaitamme etulinjassa
Panostamme hyvään henkilöstöjohtamiseen, henkilöstön osaamisen, motivaation ja hyvinvoinnin kehittämiseen.
ISS:n työhyvinvointiohjelma 2008-2012
Hyvissä voimissa -työhyvinvointiohjelma
TyöterveysTyökyky Työturvallisuus
Tapaturma-vakuuttajat
Työterveys-huolto
TTT-johtamisen onnistumisen edellytyksenä on tiivis yhteistyö eri toimijoiden kesken
Eläke-vakuuttajat
TTT-johtamisen toimintamalli
ENNAKOI
Työturvallisuus- ja terveysriskit
Perehdytys, osaaminen
SEURAA
Esimiestyö; mm. kehityskeskustelut
Työssä selviytymisen seuranta
REAGOI
Reagointi ja muutokset mahdollisimman varhaisessa vaiheessa
Kuntoutus- ja työhönpaluu-mahdollisuudet esiin
Oikea-aikainen ja tuettu työhön paluu
Johtamisosaamisella on merkitystä
VALVOJASTA, KÄSKIJÄSTÄ, KAVERISTA JA
VASTAUS-AUTOMAATISTA
INNOSTAVAKSI, OIVALLUTTAVAKSIVÄLITTÄVÄKSI JA VALMENTAVAKSI
JOHTAJAKSI
• Esimiehet toimivat aidosti ihmisten lähellä
• Esimiehet toimivat jämäkästi omassa roolissaan
• Tunnelma johtamisessa on rento, esimiehet toimivat hyvällä fiiliksellä ja ovat innostuneita
• Esimiehillä on aito kiinnostus ihmisistä ja heidän motiiveistaan, tahto välittää ja valmentaa omaa joukkoaan
• Ajankäyttö ja tekemisen fokus on varmistaa omien työntekijöiden kehittyminen , onnistuminen ja jaksaminen työssä
Työkykyjohtamisen keinoja
TTT-johtamisen malli
9
Työkyvyn tukeminen koko työuran aikana
ENNAKOI - SEURAA - REAGOI
Työntekijä
Sitoutuu sairauden hoitoon ja ylläpitää omaa toimintakykyä
Pitää yhteyttä työnantajaan ja työterveyshuoltoon
Valmistautuu työhön paluuseen
Työterveyshuolto
Aktiivinen seuranta: arvioi mahdollisimman varhaisessa vaiheessa edellyttääkö
sairaus työhön paluuta tukevia toimia, esim. työkokeilua
Selviäisikö työntekijä muusta kuin omasta työstään
Pitää yhteyttä sairauslomalla olevaan
Järjestää tarvittaessa työkykyneuvottelun, opastaa esimiestä
Työnantaja
Laatii ohjeet työhön paluun tukemiseksi
Pitää yhteyttä sairauslomalla olevaan
Mahdollistaa tuetun työhön paluun ja tukee työhön palaajaa
Työhön paluun tukemisen roolijako
Varhainen tuki tukee työhön paluuta
Työterveyshuollon seuranta käynnistyy yli 30 päivää
kestäneestä sairauslomasta
Työterveyshuollon toimenpiteet
Kokonaistilanteen kartoitus, hoitosuunnitelma, tarvitaanko työterveyshuollon toimenpiteitä
Tilapäiset työjärjestelyt
Jonossa oleville erikoislääkäritason hoito työnantajan tuella
TULE kuntoon -toimenpiteet
Yhteydenpito myös kuntoutustuella oleviin ja
sairauspäivärahaoikeutensa käyttäneisiin työntekijöihin
Työhön paluu ja siihen liittyvät toimet suunnitellaan
hyvissä ajoin yhdessä esimiehen, työntekijän ja
työterveyshuollon kanssa
Jokaisella osapuolella on oma näkemys työhön paluusta ja sen tukemisesta
Arvioidaan nykyistä työtehtävää verrattuna työkykyyn
Positiivinen lähestymistapa, mistä työtehtävistä työntekijä suoriutuu hyvin?
Missä työtehtävissä on haastetta ja miten ne voidaan ratkaista?
Tuotoksena konkreettinen
suunnitelma työhön paluusta
Työkykyneuvottelusta tukea työntekijälle sekä työnantajalle
Työkokeilu
Työkyvyttömyyseläka
Eri tukimuotojen hyödyntäminen
Työhonvalmennus
Onnistuneen työhönpaluun portaat
Yhteydenpito sairauslomalla olevaan
Työyhteisön tiedottaminen työhön palaajasta ja mahdollisista työhön liittyvistä kevennyksistä
Sovitun tukimuodon hakeminen
Työhönpaluu päivänä työhön palaajan vastaanottaminen ja perehdytyksen käynnistäminen
Työhönpaluun suunnittelu yhdessä työhön palaajan, työterveyshuollon ja esimiehen kanssa
Alkuvaikeuksien huomioiminen ja laaditun työhönpaluu suunnitelman noudattaminen
Työhönpaluu keskustelu
Esimies seuraa työssä selviytymistä yhdessä työterveyshuollon kanssa
Työhönpaluun loppuarviointi
Tuomon tarina
46 -vuotias, tullut ISS:lle siivouskoneiden korjaajaksi 2003
Siirtynyt siivoojaksi kun siivouskoneiden korjaus on loppunut
Jäänyt 6kk sairauslomalle mielenterveyssyistävuonna 2010
Pidetty työkykyneuvottelu elokuussa 2010, jossa sovittu uudelleen sijoituskohteen etsimisestä
Uudelleen sijoitettu kiinteistönhoitajaksi,Työkykyrahaston tuki apuna
Työhön paluu työkokeilun avulla, oppisopimuskoulutus käynnistynyt 02/2011
Ei sairauspoissaoloja työhön paluun jälkeen
Anssin tarina
Anssi on 32 -vuotias, tullut ISS:lle vartijan tehtävään vuonna 1998
Vuonna 2006 alkoi pitkä sairausloma mielenterveyssyistä, joka jatkui kuntoutustukena
Vuonna 2010 terveystilanteen salliessa aloitettiin työkykyneuvottelut tuetusta työhön paluusta
Syksyllä 2010 Anssi aloitti työkokeilun kiinteistönhoitajan työtehtävässä osa-aikaisesti. Lisänä työkykyrahaston tuki. Työkokeilu lähti hyvin käyntiin.
Keväällä 2011 eläkeyhtiö antoi myönteisen oppisopimuspäätöksen kiinteistönhoitajan perustutkintoon. Koulutus on käynnissä. Ei sairauspoissaoloja.
16
Motivoitunut ja hyvä työntekijäSäästö eläkemenossa 160 000 €
Työn räätälöinnillä takaisin työelämään
Huoltomies Jouko Malmikumpu joutui työn aiheuttamien kulumien myötä sairauslomalle. Uusi työ viherpalveluiden varikolla järjestyi räätälöinnin avulla.
"Aloitin työt viherpalveluissa syyskuussa 2011, ja paljon on vielä opittavaa. Eri välineisiin tutustuminen on mielenkiintoista. Erityisesti työporukka on yllättänyt positiivisesti."
Jouko Malmikumpu, varastomies, ISS Palvelut
17
Joukon tarinatyökyvystä
TTT-järjestelmä työhyvinvoinnin johtamiseen
"Tulipalojen sammuttamista" ja puutteellisia seurantatyökaluja?
järjestelmä kokoaa ISS:n henkilöstön työkykyä ja työturvallisuutta koskevaa tietoa ja auttaa johtamaan tilannetta ennakoivasti
keskeistä on varhainen tuki, reagointi mm. läheltä piti -tilanteisiin tai sairauspoissaoloihin, painopistettä ennaltaehkäisevään toimintaan � herätteet
johtamisjärjestelmä työhyvinvoinnin tukemiseen ja työurien pidentämiseen
Tieto hajallaan ja ajantasaista tietoa on vaikea löytää?
järjestelmää käyttävät tarpeellisilta osin myös vakuutusyhtiöt ja työterveyshuolto
asiakkaat edellyttävät erityisesti työturvallisuuteen liittyviä tietoja/raportteja => TTT-järjestelmään valitaan asiakkuustieto, johon ilmoitus/toiminto liittyy
Esimerkkejä Hyvissä voimissa - toiminnasta
YKSILÖNHYVINVOINTI
ESIMIESTYÖ &
JOHTAMINEN
TYÖYHTEISÖNHYVINVOINTI
TURVALLINENTYÖYMPÄRISTÖ
Palveluohjaajientyötapaohjauskoulutus
Suojajalkine-hanke
Turvallista työpäivää- tilaisuudet
HEHKU-kysely
Turvallisuuskymppi-itsearviointi (TTL)
TTT-järjestelmä
Tulesryhmät ISS:n työkykyrahasto
Työhyvinvoinninjohtamisen ISS WAY
- valmennus + yksilöcoaching
Työhyvinvointiopasesimiehille
Puheeksiotto-koulutukset
Savuton ISS
Yhteinen työpaikka - päivät
Hyvissä voimissa päämäärät 2008-2012
20
Päämäärät 2008-2012
Vähentää sairauspoissaoloja 10% vuodessa,
Vähentää työtapaturmapoissaoloja 30% v. 2012 loppuun mennessä
Puolittaa tapaturmataajuus v. 2008-2012
Lisätä henkilöstön työhyvinvointia, olla houkutteleva työnantaja
Laskea työkyvyttömyyseläkekustannuksia 50%v. 2008-2012
Eläkeiän nostaminen 63:een v. 2012 mennessä
-11%
-25%
-32%
4,4
-57%
62,6
2011
Sairauspoissaoloissa ja työkyvyttömyyseläkekustannuksissa laskua
21
Työkyvyn tukitoimet (työkokeilut n. 100 kpl/v, osasairauspäivärahat 100 kpl/v, osatyökyvyttömyyseläke, uudelleensijoitukset) aktiivisesti käytössä
Työkykyrahaston kautta työhön paluuta tuettu vuodesta 2008 yhteensä 73 henkilöä, säästetty eläkemeno noin 8 M€
Kuntoutustuelta vuonna 2010 palannut takaisin työelämään 60-70%
Kiitos!
top related