hyvÄ liiketoimintasuunnitelma - theseus
Post on 21-Feb-2022
4 Views
Preview:
TRANSCRIPT
Minna Toivanen
HYVÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMA
Opinnäytetyö
Kajaanin ammattikorkeakoulu
Tradenomikoulutus
Liiketalouden koulutusohjelma
syksy 2007
OPINNÄYTETYÖ TIIVISTELMÄ
Koulutusala Koulutusohjelma Yhteiskuntatieteiden, Liiketalouden ja hallinnon ala Liiketalouden koulutusohjelma
Tekijä(t) Minna Toivanen
Työn nimi Hyvä liiketoimintasuunnitelma
Vaihtoehtoiset ammattiopinnot Ohjaaja(t) Taloushallinto Pekka Tervonen
Toimeksiantaja
Aika Sivumäärä ja liitteetSyksy 2007 47 + 39
Tiivistelmä Tämän lopputyön tarkoituksena on olla apuna henkilöille, jotka aikovat perustaa tai ovat kiinnostuneita perusta-maan yritystä. Tämän työn tarkoitus on selvittää, millainen on hyvä liiketoimintasuunnitelma ja ovatko jo valmiit liiketoiminta-suunnitelmapohjat hyvän liiketoimintasuunnitelma- mallin mukaisia. Tässä työssä selvitetään lukijal-le lyhyesti, mitä tarkoittaa yrittäjyys ja miten yrittäminen on kehittynyt Suomessa ja maailmalla. Lopputyö auttaa uutta yrittäjää valitsemaan omaan liiketoimintasuunnitelmaansa ne tärkeät osat, joita hän omassa yritystoiminnassaan tarvitsee menestyäkseen. Työn empiirinen osuus tehtiin kirjoituspöytätutkimuksena. Sen avulla tutkittiin muutamia valmiita liiketoimintasuunnitelmamallipohjia. Tutkimuksen perusteella luotiin liiketoi-mintasuunnitelmamallipohja, joka vastaa teoriaa. Opinnäytetyön liitteenä on tekijän oma liiketoimintasuunnitel-mamalli, jota voi käyttää suunnitelman tekemiseen.
Kieli Suomi Asiasanat Hyvä liiketoimintasuunnitelma, yrittäjyys, yrittäminen Säilytyspaikka Kajaanin ammattikorkeakoulun Kaktus-tietokanta
Kajaanin ammattikorkeakoulun kirjasto
THESIS ABSTRACT
School Degree Programme Business Business Administration
Author(s) Minna Toivanen
Title Good Business Plan
Optional Professional Studies Instructor(s) Economy Pekka Tervonen
Commissioned by
Date Total Number of Pages and Appendices Autum 2007 47+ 39
Abstract The purpose of this final year project is to help persons who are going to start or are interested in starting their own business. In addition, it aims to find out what is a good business plan like and whether all the ready-made business plan forms comply with the good business pla n model. Entrepreneurship is also dealt with in the work briefly, especially how it has developed in Finland and around the world. This final year project will help a new entrepreneur to find the most important things to include in his/her busi-ness plan to be successful. The desk research was used as the method analysing a few business plan model forms. The aim of the research was to draft a business plan model form based on the theory. Model of a good business plan has been attached to the thesis paper as a result of the project.
Language of Thesis Finnish
Keywords good business plan, business plan, entrepreneurship Deposited at Kaktus Database at Kajaani University of Applied Sciences
Library of Kajaani University of Applied Sciences
KUVIOT
KUVIO 1. Mooren yrittäjäksi ryhtymisen kaavio 3
KUVIO 2. Elinkeinorakenteen kehitys v. 1950- 2000 5
KUVIO 3. Ympäristöarvioinnin kenttä 12
KUVIO 4. Liike- idean kuvio 22
KUVIO 5. SWOT- analyysi 26
SISÄLLYS
1 JOHDANTO 1
2 YRITTÄJYYS JA YRITTÄMINEN 2 2.1 Yrittäminen ja yrittäjäksi ryhtyminen 2 2.2 Yrittäjyys Suomessa 4 2.3 Yrittäjyys Euroopassa 5
3 ALOITTAVAN YRITYKSEN LIIKETOIMINTASUUNNITELMA, HYÖDYT JA HAITAT 8
3.1 Liiketoimintasuunnitelman perusteet 8 3.2 Liiketoimintasuunnitelman hyödyt ja haitat 9
4 LIIKETOIMINTASUUNNITELMA 10 4.1 Yrityksen perustiedot ja tausta 11 4.2 Yrityksen liiketoimintaympäristö 11 4.3 Toiminta- ajatus 13 4.4 Yrityksen strategia, tavoitteet ja visio 14
4.4.1 Strategia 14 4.4.2 Tavoitteet 16 4.4.3 Visio 19
4.5 Liike-idea ja sen osat 20 4.6 Markkinointisuunnitelma 22 4.7 Tuotekehityssuunnitelma 23 4.8 Tuotantosuunnitelma eli palveluiden tuottaminen 23 4.9 Henkilöstösuunnitelma 23 4.10 Taloussuunnitelma 24 4.11 Riskien arviointi 25
5 RAHOITTAJAN VAATIMUKSET LIIKETOIMINTASUUNNITELMALLE 28
6 TUTKIMUSMENETELMÄ 30 6.1 Teoria, aineisto ja sen hankinta 30 6.2 Analysointi ja arviointi 31
7 TUTKIMUKSEN RAPORTOINTI JA TUTKIMUKSEN TULOKSENA ESITETTÄVÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMA 33
7.1. Finnvera 33 7.2. Kajaanin ammattikorkeakoulun liiketoimintasuunnitelmapohja 34 7.3. Tiedosta Oy alkavan yrityksen liiketoimintasuunnitelma 35 7.1 Johtopäätökset 36
8 POHDINTA 38
LÄHTEET 39
LIITTEET
1
1 JOHDANTO
Opinnäytetyön aihe on saanut alkunsa toisen opiskeluvuoden englannin kurssilla. Tehtävänä
oli kirjoittaa "essee" aiheesta, jos perustaisit yrityksen, millainen se olisi. Aihe kiinnosti niin
paljon että alettiin kehitellä liikeideaa. Opettaja piti ideaa hyvänä ja toimintakelpoisena. Tästä
lähti ajatus mahdollisen yrityksen perustamisesta ja liikeidean kehittämisestä. Liikeidea ei ole
lähtöisin hetken mielijohteesta, vaan pienenä siemenenä itänyt jo pidemmän aikaa.
Liiketoimintasuunnitelmia kuitenkin löytyy lähes yhtä monta kuin on yrityksiäkin. Eli suurin
ongelma on, mistä löytää se hyvä liiketoimintasuunnitelma, joka olisi minun tarpeitteni mu-
kainen. Jotta liikeideaa voi alkaa kehittää ja miettiä yrittäjäksi ryhtymistä, tulee liiketoiminta-
suunnitelma olemaan tärkeä väline tässä tehtävässä
Opinnäytetyöni tulee siis olemaan yritysideasta liikeideaksi ja liiketoimintasuunnitelma yrityk-
selle. Tavoitteena opinnäytetyössä on löytää seuraaviin kysymyksiin vastaukset. Mitä on yrit-
täminen ja yritystoiminta? Millainen on hyvä liikeidea ja mitä liikeideaan sisältyy? Millainen
on hyvä liiketoimintasuunnitelma ja mitä siihen kuuluu? Mitä liiketoimintasuunnitelmaan pi-
täisi sisällyttää, jotta se on toimiva?
Opinnäytetyö rakentuu kahdesta erillisestä osasta. Ensimmäisessä osassa kerrotaan ensin
teoriaa yritystoiminnasta, liikeideasta sekä liiketoimintasuunnitelmasta, sekä näihin liittyvistä
oleellisista osista. Empiria osassa tutkitaan kirjoituspöytä- tutkimuksen avulla ovatko valmiit
liiketoimintasuunnitelmapohjat hyviä ja mitä ne sisältävät. Löytyykö niistä vaadittavat kohdat,
joita esimerkiksi Finnvera ja TE -keskus vaativat, kun yrittäjä hakee tukea/lainaa edellä mai-
nituilta tahoilta. Empirian ja teorian pohjalta on tavoitteena tehdä hyvä liiketoimintasuunni-
telmamalli, joka täyttää tarvittavat vaatimukset ja on helppo täyttää.
Toivon että tästä työstä on hyötyä niin itse tekijälle, kuin muillekin omaa yritysideaa hautovil-
le. Työn tavoitteena on yleisellä tasolla selvittää, millainen on hyvä liiketoimintasuunnitelma,
joten tutkimuksen tulokset ovat vapaasti käytettävissä.
2
2 YRITTÄJYYS JA YRITTÄMINEN
Yrittäjyyttä on ollut jollain tapaa jo aikojen alusta lähtien, vain määrittelyt ovat vaihdelleet eri
aikakausina. Yrittäjä- käsite on muotoutunut vuosisatojen saatossa.
Yrittäjyyden voidaan katsoa alkaneen jo kivikaudelta, jolloin elettiin omavaraistalouden aikaa.
Ajan myötä ihmiset kuitenkin havaitsivat, että kaikkea ei tarvitse, eikä kannata tuottaa itse.
Ymmärrettiin erikoistua tiettyjen asioiden tuottamiseen ja vaihtaa palveluita ja tuotteita kes-
kenään. Tällöin saivat myös käsityöläisammatit alkunsa. Koska kaikki vaihdettavat tuotteet
eivät olleet yhtä arvokkaita, kehiteltiin myös raha ja tästä tuli arvon mitta ja vaihdon väline.
Aatelistosta, papistosta ja talonpojista koostunut feodaaliyhteiskunta vallitsi keskiajan Eu-
rooppaa. Joka säädyllä oli omat toimensa. Aatelisto huolehti yhteiskunnan turvallisuudesta,
papisto hengellisestä hyvinvoinnista ja talonpojat käsityöläisten kanssa elättivät nämä muut
säädyt.
Henkilö, jolla on vakituinen asuinpaikka jossain ETA-maassa, voi lain mukaan perustaa yri-
tyksen Suomeen ja muihin ETA-maihin. Jo alaikäinen henkilö voi perustaa oman yrityksen,
mutta siihen vaaditaan huoltajan tai edunvalvojan lupa. Rajoituksena on kuitenkin osakeyhtiö
ja osuuskunta, joita alaikäinen ei voi olla perustamassa.
2.1 Yrittäminen ja yrittäjäksi ryhtyminen
Yrittäjä ja yrittäminen käsitteitä käytetään nykypäivänä hyvin löyhästi. Yrittäjyyden määritel-
mää ei enää pidetä pelkästään omistajayrittäjyytenä vaan se voi tarkoittaa myös erilaisia joh-
tamis- tai motivaatioteorioita. Tästä hyvänä esimerkkinä on sisäinen yrittäjyys- termi.
Yrittäjä- käsitteellä tarkoitetaan ihmistä, joka käynnistää ja harjoittaa liiketoimintaa omalla
riskillään, itsenäisenä yrittäjänä. Itsessään yrittäjä- termiä ei pidetä ammattina, vaan harjoit-
taakseen liiketoimintaa yrittäjällä tulee olla jokin ammattitaito, jota hän käyttää hyväkseen.
Yrittäjäksi ryhtymiseen voivat syynä olla esimerkiksi pyrkimys itsensä toteuttamiseen, tuote-
uutuuden kehittäminen, markkinoiden löytäminen, ammattitaito tai koulutus, aikaisemmat
asiakaskontaktit, pyrkimys parempaan työskentelyilmapiiriin ja työttömyys tai sen uhka. Yrit-
3
täjäksi ryhtymistä voidaan toteuttaa esimerkiksi seuraavan kuvan tavalla.
kuvio. 1. Mooren yrittäjäksi ryhtymisen kaavio (Antikainen A., Sutinen M. 1996, 24)
Yrittäjäksi ei ryhdytä hetken mielijohteesta, vaan se vaatii huolellista harkintaa ja kypsyttelyä.
Yrittäjän on oltava realistinen ja kriittinen perustettavan yrityksen mahdollisuuksien suhteen.
Jotta menestyy yrittäjänä, tarvitaan muutakin kuin kokemusta ja koulutusta. Tarvitaan myös
voimakas halu ja tahto toimia yrittäjänä. Suoritusmotivaatio onkin yksi yrittäjän perusominai-
suuksista.
Yrittäjän täytyy sitoutua voimakkaasti yritykseen ja ottaa samalla riskejä henkisten voimava-
rojen riittämisestä sekä mahdollisesta taloudellisesta ahdingosta. Yrittäjäksi ei sovikaan kuka
tahansa, vaan yrittäjältä vaaditaan henkisiä ominaisuuksia joita yrittäjäpersoonalla täytyy olla.
Näitä ovat muun muassa korkea riskinottokyky, voimakas tahto, kunnianhimo sekä taito tul-
la toimeen ihmisten kanssa.
Erilaisia yritysprofiileja eli yrittäjiä on kolmenlaisia. Näitä ovat:
1) Käsityöläisyrittäjä. Arvostaa työtyytyväisyyttä, hänelle keskeisintä ja tärkeintä on hy-
vän tuotteen valmistus.
2) Klassinen yrittäjä. Arvostaa yrityksen tuottamaa voittoa ja sen antamaa toimeentuloa.
Klassista yrittäjää kiinnostaa vähemmän tuotteiden valmistus kuin käsityöläisyrittäjää.
3) Toimitusjohtajayrittäjä. Tärkeintä tällä profiililla on aseman tuoma status ja arvostus.
4
Hän ei osallistu lainkaan tuotteidensa valmistukseen.
Aloittava tai yrityksen perustamista vasta suunnitteleva tai haaveileva yrittäjä voi selvittää
omat kykynsä ja mahdollisuutensa yrittäjänä erilaisten testien avulla. Suomesta löytyy eri ta-
hoja, jotka tuottavat yrityskoulutuksia ja tekevät myös näitä yrittäjyystestejä ja analyyseja.
Nämä antavat myös tukea ja neuvoja yrittäjäksi ryhtymisessä ja yrityksen perustamisessa. Ta-
hoja jotka antavat tällaisia palveluja ovat esimerkiksi Työvoima- ja elinkeinokeskukset (TE-
keskukset), työvoimatoimistojen yritysosastot sekä Suomen uusyrityskeskukset.
2.2 Yrittäjyys Suomessa
Kun verrataan nykysuomen yrittäjyyttä 1900- luvun alun yrittäjyyteen, on ero huima. 1900-
luvun alussa Suomen väestöstä on ollut yli 50 % sellaista joita on voitu kutsua elinkeinon- tai
ammatinharjoittajaksi. Tuolloin yrittäjät ovat olleet suutareita, räätäleitä, kauppiaita tai muita
”maallisempia” ammatinharjoittajia. 1950- luvulta lähtien alkutuotannon (maa- ja metsäta-
louden) osuus yritystoiminnasta on pudonnut lähes puolesta alle kymmenen prosentin. Sa-
massa ajassa vastaavasti palveluiden ja muun yritystoiminnan osuus on yli kaksinkertaistunut.
Osa alkutuotannon määrän vähenemisestä selittyy sillä, että työvoima siirtyi Ruotsiin palkka-
töihin tai eläkkeelle. Syitä yrittäjyyden romahtamisesta sota-ajan jälkeen on myös selvitetty.
Kolme merkittävintä syytä ovat olleet:
1 negatiivinen asenneilmasto
2 yrittämisen vaikeutuminen, byrokratian lisääntyminen
3 kulutuksen rakenne ja ihmisten tarpeet.
Yrittäjyyden arvostus on kuitenkin alkanut nousta 1970- lähtien jatkuvasti. Yrittäjyyden ar-
vostus niin yhteiskunnallisesti kuin yksittäistenkin ihmisten tasolla kohosi yksilöllisyyden ar-
vostuksen ja muun asennemaailman muuttumisen myötä. Yrittäjyys havaittiin yhteiskuntaa
eteenpäin vieväksi voimaksi, jonka vaikutukset ovat enemmän positiivisia kuin negatiivisia.
5
(Sutinen. 1996. s. 19 -21)
Kuvio 2. Elinkeinorakenteen kehitys v. 1950- 2000 (Lojander 2004, 13.)
Suomen hallitus pyrkii kannustamaan yrittäjyyteen. Yrittäjyyttä kohtaan olevia asenteita pyri-
tään parantamaan lisäämällä alan koulutusta ja tietoa jakamalla erilaisten kampanjoiden avul-
la. Yksi hyvä kampanja on ollut 1995 – 2005 vietetty yrittäjyyden vuosikymmen.
2.3 Yrittäjyys Euroopassa
Yrittäjyys on saanut alkunsa Ranskassa 1700- luvulla valistumisen aikana. Kun Ranskassa
kyllästyttiin hovin ylelliseen elämään ja kansalaisten sortoon, alettiin vaatia tasa-arvoisuutta.
Elinkeinovapauden kehittymisessä keskeisintä oli maanomistus ja ammattikunnat. Tätä kehi-
tystä ja traditioiden murtamista kutsuttiin yrittäjyydeksi. Aluksi käsitettä käytettiin uusien
työnteon ja omistamisen mallien kuvaamisessa, kuten maataloudesta ja myöhemmin teolli-
suudesta. Yrittäjyyden ensimmäisiä mallintajia olivat yhteiskunnassa toimineita merkittäviä
vaikuttajia. He ponnistelivat suuresti, jotta vanhat traditiot saatiin muutettua. Tieteen mallin-
taminen ja yhteiskunnan muuttuvat olosuhteet vaikuttivat toinen toisiinsa. (Aaltio 1997, 28 -
54)
Ammattikunnat olivat aiemmin vastakohta yrittäjyydelle. Ammattikunnat oli järjestelmä, joka
nojautui tietyn ammatin traditioihin, alkuvaiheessa ilman muodollista sääntelyä, myöhemmin
1200- luvulta eteenpäin kiltoina. Ammattikunnat muodostivat oman sosiaalisen kulttuurinsa
6
ja järjestelmänsä, jonka kautta sukupolvelta toiselle siirtyivät niin tekninen osaaminen kuin
arvot ja käyttäytymisnormitkin. Järjestelmä vaikutti yksilön elämänkulkuun ja kontrolloi hin-
nanmuodostusta, raaka-aineiden saantia ja koulutusta. Elanto riitti juuri ja juuri yksilön sosi-
aalisen elämän ylläpitoon kulloisenkin aseman mukaan. Järjestelmä rakentui ”eriasteisista”
portaista alkaen oppipojasta mestariksi. Kiltajärjestelmä oli vapaaehtoinen, mutta käytännös-
sä kuitenkin liittyminen oli pakollista, jos halusi toimia ammattinsa harjoittajana keskiajan
kaupungissa. Teollistuminen uhkasi aikanaan killan olemassaolon perustaa ja turvallisuutta.
Kansainvälisen kaupan kasvaessa kehittyi ero itsenäisen käsityöläisen ja palkkatyöläisen sekä
pääomaa vaativan suuryrityksen välillä. Käsityöläinen tuotti tuotteensa paikallisia markkinoita
varten, kun taas teolliset yritykset palkansaajien vientikauppaa varten. Ammattikunnat yritti-
vät sinnikkäästi usein eritavoin vaikeuttaa teollisuuden kehittymistä, siinä onnistumatta. Mo-
nopolivalta murtui eri aikoihin eri maissa teollistumisen leviämisen myötä. (Aaltio 1997, 28 -
54)
Yrittäjyyden käsite ja alku on siis lähtöisin Ranskasta. Ranskasta yrittäjyys levisi Britanniaan
1700- luvulla. Tämän käsitteen maahan toi klassisen talousteorian luoja Adam Smith (1720 -
1790), joka vietti useita vuosia Ranskassa. Smith oli vapaan kaupan kannattaja ja häntä kieh-
toi Ranskalaisten elinkeinon vapaus, liberalismin aatteet ja innovatiivisuus. Britannian jälkeen
yrittäjyyden käsite levisi ensin Saksaan, Itävaltaan ja USA:han. (Aaltio 1997, 28 -54)
Teollisuuden levitessä ja kehittyessä yrittäjyys alkoi rakentaa omaa toimintamuotoaan, orga-
nisaatiota. Tämän myötä yrittäjyyden painopiste taloudellisista prosesseista ja mekanismeista
makrotasolla kääntyi yritykseen itseensä yrittäjyyden ympäristönä. Maailmansotien jälkeinen
hyvinvoinnin kasvu ja yltäkylläisyys suurteollisuuden esiinmarssin jälkeen oli huipussaan
1970- luvulla. Modernin aikakauden aikana kasvuvauhti taittui ja kulutustavaroiden ydin-
markkinat kypsyivät aiheuttaen alikulutuskriisin. Tämä aiheutti etenkin Euroopassa työttö-
myyttä joka merkitsi kodittomuutta, kasvavaa köyhtymistä ja uusavuttomuutta. Tätä aika-
kautta luonnehtii se, että siirryttiin ennustettavuudesta epävarmuuteen. (Aaltio 1997, 28 -54)
Yrittäjyys on ilmiö, joka on noussut merkitykselliseksi kahdessa vaiheessa, traditionaalisuu-
den murtuessa ja sitten modernismin murtuessa. Molemmissa tapauksissa se on nostettu hie-
rarkkisen toimintatavan murtajaksi. Yrittäjyys on jäänyt murrosajan ilmiöksi, jonka esimer-
kiksi suurtuotanto ja modernismi organisoitumisen muodossa peittivät alleen. Modernismin
jälkeen tuli postmodernismi ja tällöin yrittäjyys nousi jälleen esille ottaen uuden asuinsijan
7
itselleen, organisaation. Yrittäjyyden noustessa uudelleen, annettiin yrittäjyyden uudelle
asuinsijalle uusi nimitys, sisäinen yrittäjyys, entrepreneur. Tällä termillä haluttiin erottaa sisäi-
nen yrittäjyys ulkoisesta yrittäjyydestä, eli entrepreneurista. (Aaltio 1997, 28 -54)
Yrittäjyyden tarina on säilynyt sen alusta alkaen ja pysynyt perusominaisuuksiltaan muuttu-
mattomana. Yrittäjyys on muuttunut ilmiöstä uudenlaisen toimintatavan kuvaajaksi, mutta se
säilytti luonteensa seikkaillessaan maasta ja aikakaudesta toiseen. Termin ”yrittäjyys” semant-
tinen kehitys alkaa siitä, kun se aluksi kuvasi yrittäjän omaehtoista yrittäjyyttä. Teollistumisen
alkaessa yrittäjyys kuvattiin talouden prosessin, omistamisen ja työnjaon terminä. Modernissa
ajassa talouden prosessit poistuivat yrittäjyyden kuvauksista ja yrittäjyys löysi sijansa yrityksen
sisältä luoden ulkoisen yrittäjyyden termin. Postmodernin ajan tullessa kehittyi sisäisen yrittä-
jyyden termi. Jää nähtäväksi, löytääkö yrittäjyys vielä neljännen mallin toiminnalleen. Tämän
näkee tulevaisuudessa. (Aaltio 1997, 28 -54.)
8
3 ALOITTAVAN YRITYKSEN LIIKETOIMINTASUUNNITELMA, HYÖDYT JA
HAITAT
Liiketoimintasuunnitelma (Business plan) on lähtöisin USA:sta ja rantautunut Suomeen
1980- luvulla. Liiketoimintasuunnitelmia löytyy maailmasta yhtä paljon, kun on yrityksiäkin.
Myös valmiita liiketoimintasuunnitelmapohjia löytyy jokaisen tarpeiden mukaisesti. Mutta
millainen on hyvä liiketoimintasuunnitelma? Ovatko nämä valmiit mallit sellaisia, kuin niiden
tulisi olla ja mitä niiltä vaaditaan? Millaiseksi on määritelty hyvä liiketoimintasuunnitelma?
Seuraavissa luvuissa tarkastellaan hyvän liiketoimintasuunnitelman teoriaa ja mallia sekä te-
koprosessia, jonka pohjalta hyvä liiketoimintasuunnitelma tulisi tehdä, jotta se palvelisi kaik-
kia tahoja parhaimmalla mahdollisella tavalla.
Yritys tarvitsee toimiakseen liiketoimintasuunnitelman. Tämän avulla se hallitsee toimintaan-
sa kokonaisuudessaan. Liiketoimintasuunnitelma antaa hyvät mahdollisuudet onnistua tehtä-
vässään. Hyvä liiketoimintasuunnitelma on apuväline, jonka avulla tehdään päätöksiä ja rat-
kaisuja sekä tarkistetaan ovatko päätökset olleet suunnitelman mukaisia.
3.1 Liiketoimintasuunnitelman perusteet
Olet sitten perustamassa yritystä tai laajentaessa/kehittämässä yrityksesi toimintaa, on liike-
toimintasuunnitelma erinomainen väline näiden toteuttamisessa. Liiketoimintasuunnitelma
voi myös olla tietyille tahoille kriteerinä rahoitusta haettaessa.
Hyvä liiketoimintasuunnitelma vastaa moniin yrittäjää ja rahoittajia sekä muita tahoja askar-
ruttaviin kysymyksiin. Näitä voivat olla esimerkiksi: Missä olemme nyt? Mihin olemme me-
nossa ja miksi? Miten valittuun päämäärään päästään?
Jotta yritys hallitsee toimintansa kokonaisuutta, tarvitsee se sitä varten liiketoimintasuunni-
telman. Aina kun tehdään päätöksiä valinnoista tai ratkaisuista, on liiketoimintasuunnitelma
hyvä perusta niiden tekemiseen. Suunnitelman avulla valintoja tai ratkaisuja peilataan pi-
demmän aikavälin näkemyksiin ja visioihin.
9
3.2 Liiketoimintasuunnitelman hyödyt ja haitat
Monille rahoittajille ja tahoille on yksi isoimmista vaatimuksista liiketoimintasuunnitelman
tekeminen, kun aloittaa yritystoiminnan. Hyvin ja perusteellisesti tehty liiketoimintasuunni-
telma onkin erittäin hyödyllinen, kun haluaa saada ison rahoittajan tuen taakseen. Tehty liike-
toimintasuunnitelma on myös aloittavan yrittäjän suunnan näyttäjä yritystoiminnan alkutaipa-
leella. Kun yrittäjä on tehnyt valintansa liiketoimintasuunnitelmaan, on sen pohjalta hyvä
toimia.
Joskus kuitenkin yrittäjä tukeutuu liikaa liiketoimintasuunnitelmaansa, eikä halua poiketa mi-
tenkään suunnitelmastaan. Tämä voi olla joskus haittana liiketoiminnan kasvussa tai muutok-
sissa ja se voi vaikeuttaa toimintaa pidemmällä aikavälillä.
10
4 LIIKETOIMINTASUUNNITELMA
Liiketoimintasuunnitelman rakenne on lähes aina erilainen. Jokainen yritys tekee omiin tar-
peisiinsa sopivan suunnitelman. Tärkeintä suunnitelmassa on, että se etenee loogisesti ja kat-
taa kaikki olennaiset liiketoimintaan kuuluvat ulottuvuudet. Prosessina liiketoimintasuunni-
telman tekeminen on työläs ja vaatii yritystoiminnan kokonaisuuden hyvää hallintaa.
Liiketoimintasuunnitelma on kirjallinen tiivis esitys, jossa kerrotaan perustellusti yrityksestä ja
sen toimintaympäristöstä. Pituudeltaan esitys voi olla muutamasta sivusta jopa 30 sivuun (si-
sältäen liitteet) riippuen yrityksen koosta ja toimialasta. Liiketoimintasuunnitelma sisältää
kaiken mahdollisen tiedon, jota tarvitaan yrityksen pyörittämisessä nyt ja tulevaisuudessa.
Suunnitelman tarkoituksena on suunnata katse tulevaisuuteen, maksimissaan 3-5 vuoden
päähän ja tehdä tavoitteet sille ajanjaksolle. Liiketoimintasuunnitelman sisällys riippuu paljon
siitä onko yritys uusi vai onko tarkoitus kehittää vanhaa yritystä. Aloittavan yrityksen suunni-
telmassa on hyvin paljon epävarmoja hahmotelmia ja visioita tulevaisuudesta, kun taas jo
pidempään toimineella yrityksellä sen historia antaa mahdollisuuksia tulevaisuuden toimin-
nan kehittämiselle. (Pitkämäki 2001, 9)
Koska jokainen yritys on omanlaisensa, ei kaiken kattavaa kaikille yritysmalleille sopivaa liike-
toimintasuunnitelmamallia voi mahdollisesti tehdä. Näin ollen jokainen yrityksen perustajalla
tai sellaisen perustamista suunnittelevalla on hyödynnettävissä jo olevia mallipohjia ja tehdä
omaan käyttöön soveltuvan suunnitelman. Tällöin yritys noudattaa omaa lähestymis- ja työs-
kentelytapaansa ja tekee suunnitelman käyttäen omia lähtökohtia.
Seuraavissa alaluvuissa käydään lävitse liiketoimintasuunnitelman rakennetta tarkemmin otsi-
koittain. Koska kaikki liiketoimintasuunnitelmamallit ovat erilaisia, on tässä työssä käytetty
rakennesovellusta useammasta pohjasta. Näistä osioista ja otsikoista jokainen yrittäjä valitsee
omiin tarpeisiinsa sopivat.
11
4.1 Yrityksen perustiedot ja tausta
Liiketoimintasuunnitelman ensimmäinen ja tärkeä kohta on yrityksen perustietojen ja taustan
selvittäminen. Suunnitelman alkuun kirjataan perustietoja perustettavasta yrityksestä sekä
yrittäjästä. Perustietoja ovat esimerkiksi yrityksen nimi, toimiala, yhtiömuoto ja sijainti. Yrit-
täjästä ja yrityksen perustajasta kerrotaan nimi/nimet, koulutus, mahdollinen työkokemus
yrityksen toimialalta, taloudelliset mahdollisuudet sekä yrityksen perustamisen syyt. Perustie-
doissa voi kertoa myös yleisesti yrityksen toiminta-alueesta. (Lojander 2004, 28.)
Jos yritys on perustettu jo aiemmin ja sille tehdään myöhäisemmässä vaiheessa liiketoiminta-
suunnitelma, kerrotaan tässä osiossa yrityksen historiaa. Eli milloin yritys on perustettu, mi-
ten yrityksen toiminta on kehittynyt vuosien varrella.
4.2 Yrityksen liiketoimintaympäristö
Viimeistään liiketoimintasuunnitelmaa tehdessä yrityksen kannattaa selvittää oma liiketoimin-
taympäristönsä. Yritys saa parhaiten informaatiota liiketoimintasuunnitelmaansa omilta si-
dosryhmiltään. Parhain sidosryhmä onkin asiakkaat, vaikka he eivät kovinkaan usein osaa
täsmentää täysin mitä he haluavat tai odottavat. Yrityksen onkin osattava aistia asiakkaan
tarpeet ja toiveet ja luoda siten jotain, mitä asiakkaat eivät ole vielä osanneet odottaa. Asiak-
kaiden lisäksi hyviä tietolähteitä ovat esimerkiksi lehdet ja ammattijulkaisut, rahoittajien ja
julkisten yhteisöjen toimialakohtaiset analyysit ja barometrit sekä kilpailijoiden yritys- ja tuo-
te-esitteet sekä kilpailijoiden tuotteet. Hyvänä apuna ovat myös tavaran tai palveluiden toi-
mittajat, alan seminaarit, konsultit ja kouluttajat yms.
Hyvässä liiketoimintasuunnitelmassa yrityksen täytyy löytää yrityksen toimintaan olennaisesti
vaikuttavat tekijät ja yhdistää ne luovaan ajatteluun. Jotta yritys löytää olennaisimmat tiedot,
on sen tutustuttava riittävän runsaaseen lähdeaineistoon. Tämä auttaa yritystä välttämään
virhearviointeja ja virheellisiä valintoja.
Toimintaympäristön arviointiin hyvänä apuna on seuraava ympäristöarvioinnin kenttä- kuva.
Kyseinen ympäristöarvioinnin kenttä kuvaa ympäristöä, jossa yritys toimii ja tekijöitä, jotka
12
vaikuttavat toimintaan joko välittömästi tai välillisesti. Sisimmäinen kenttä rajaa yrityksen
jokapäiväisen kilpailun. Sitä seuraavaan kenttään sijoittuu Kilpailu- ja yhteistoimintaympäris-
tö. Tätä kenttää ulompana on sisäiset sidosryhmät ja kaikkein uloimmassa kentässä on tärke-
ät ulkoiset sidosryhmät. Kuvan vasemmasta alakulmasta löytyy tekijät, joissa tapahtuvat
muutokset toimivat yleensä pitkän ajanjakson vaikuttajina. (Pitkämäki. 2001, 20- 21.)
kuvio.4. Ympäristöarvioinnin kenttä (Pitkämäki 2001, 20- 21)
Liiketoimintasuunnitelmassa tulee arvioida jokaisen muutoksen mahdolliset vaikutukset
oman yrityksen toimintaan. Mahdolliset muutokset havaitaan joko hyvin helposti tai vaikeas-
ti, joskus niitä ei edes tiedosteta. Kilpailuympäristössä tapahtuvat muutokset ovat kuitenkin
niin selviä, että ne eivät jää huomaamatta yritykseltä. Mahdolliset muutokset ja epäjatkuvuu-
det toimivat yleensä muutosmagneetteina, joiden pitäisi aiheuttaa aina pohdintaa ja uudel-
leensuunnittelemista. Yleisen ympäristön vaikutuksia ei aina osata tiedostaa, eivätkä ne tunnu
yhtä välittömiltä kuin kilpailuympäristön muutokset. Yleensä muutokset tapahtuvat pitkällä
aikavälillä, mutta tämäkään ei aina pidä paikkaansa. Tämä johtuu ympäristön muutosvauhdin
kasvusta. (Pitkämäki 2001, 21)
Yrityksen on tunnistettava toimintaympäristöstään kolme olennaista tekijää, jotta se löytäisi
oikeat tekijät valintojensa perustaksi. Niitä ovat toimialan luonne, menestymisen edellytykset ja sidos-
ryhmien vaikutukset. Nämä tekijät antavat liiketoimintasuunnitelman keskeisimmät rakennus-
palikat.
13
Toimialan luonteen avulla kartoitetaan alalle tyypillinen toimintatapa. Se kertoo ihmisten välisis-
tä suhteista ja suhteiden rakenteista. Toimialan luonteen kartoituksella kuvataan myös toimi-
alalla tapahtuvia muutoksia, epäjatkuvuuksia sekä mahdollisia uhkia sekä tietysti mahdolli-
suuksia, joita ympäristö tarjoaa.
Menestymisen edellytykset kuvaavat kilpailutekijöitä, joiden kartoittaminen varmistaa yritystoi-
minnan onnistumisen.
Sidosryhmien vaikutuksissa arvioidaan tarvittavan suhdeverkoston laajuus ja luonne. Kuinka
yritys hankkii sidosryhmiä ja kuinka ne tukevat yrityksen toimintaa.
Yksi hyvä tapa selvittää yrityksen liiketoimintaympäristöä on käyttää erilaisia analyysejä apu-
na. Tällaisia analyyseja ovat markkinoiden analyysi, kilpailutilanneanalyysi sekä tuotteen ja
toimialan analyysi. (Pitkämäki 2001, 20 -26.)
4.3 Toiminta- ajatus
Toiminta- ajatus kertoo, miksi yritys on olemassa. Se kertoo myös alueen, jolla yritys toimii.
Kaikilla yrityksillä on syy, miksi ne on perustettu. Syy voi olla esimerkiksi tarjota etuuksia,
palveluksia tai tuotteita tietylle ryhmälle tai alueelle.
Toiminta- ajatuksen selvittäminen ja tekeminen on aloittavan yrityksen ensimmäinen tehtävä.
Se kertoo yrittäjän peruslinjauksen ja tiivistää tärkeimmän tiedon yrityksestä itselleen ja muil-
le mitä aikoo tehdä. Etenkin isoissa yrityksissä toiminta- ajatus on tärkeä, koska siellä ylim-
män johtajaportaan ja alimman työntekijäportaan välillä toimii paljon työntekijöitä. Toimin-
ta- ajatus takaa sen, että työntekijät ja muut sidosryhmät saavat oikeanlaisen kuvan yritykses-
tä.
Toiminta- ajatuksesta on olemassa monta erilaista määritelmää. Seuraavaksi muutama esi-
merkki:
- Toiminta- ajatus on toiminnallinen oivallus, jonka varaan yrityksen toiminta perustuu. Se
rajaa yrityksen toimintakentän. Toiminta- ajatuksen määrittely voi tapahtua luonnonvarojen,
tuotteiden tai tarpeiden pohjalta.
- Toiminta- ajatus antaa vastauksen kysymykseen, mitä tarkoitusta varten yritys on markki-
14
noilla.
- Toiminta- ajatus on se päämäärä, jonka yritys kaikella toiminnallaan pyrkii saavuttamaan. Se
on ajoituksellinen perusta, joka luonnehtii yrityksen olemassaolon syyn. Onko tarjolla sellais-
ta palvelua, mitä muilla ei vielä ole. Onko vielä asiakkaita, joita nykyiset yritykset eivät tavoi-
ta. Missä voidaan säästää ja missä panostaa? (Antikainen, Sutinen 1996, 65 -66.)
Toiminta-ajatukselle voidaan käyttää myös seuraavia termejä: tarkoitus, tehtävä tai missio.
Toiminta- ajatuksessa ei puhuta rahamääräisistä tavoitteista tai päämääristä, ne määritellään
vasta kun toiminta- ajatus on määritelty. Toiminta- ajatus tulee tehdä niin, että se mahdollis-
taa yrityksen kehittymisen joustavasti eikä rajoita yrityksen toimintaa sekä suunnittelua. Toi-
minta- ajatusta pitää pystyä muuttamaan tarvittaessa, esimerkiksi kun toiminta laajenee uu-
delle alueelle. Toiminta- ajatusta määriteltäessä tulee selvittää seuraavanlaisia seikkoja: a) ket-
kä ovat yrityksen asiakkaita nyt ja tulevaisuudessa, b) mitä asiakas ostaa, c) mitä asiakas ar-
vostaa tuotteessa tai palvelussa. (Antikainen, Sutinen 1996, 65- 66)
4.4 Yrityksen strategia, tavoitteet ja visio
Pelkkä liiketoimintaympäristön arviointi ja toiminta- ajatuksen tekeminen ei tee yrityksestä
menestyvää ja omintakeista. Jotta yritys erottuisi muista samankaltaisista yrityksistä, täytyy
siinä olla jotain erikoista. Yrityksen strategian, tavoitteiden ja vision tekeminen personoi yri-
tyksen toimintaa niin, että se erottuu muista. Seuraavissa luvuissa käsitellään näitä aiheita tar-
kemmin.
4.4.1 Strategia
Yrityksen strategia on liiketoimintasuunnitelman perusta, joka sisältää toiminnan ”juonen”.
Yrityksen strategian luominen on pohtimista, uusien mahdollisuuksien ja vaihtoehtojen löy-
tämistä. Strategian laatimisessa eivät ole esteenä vanhat kaavat tai rakenteet. Strategian luo-
15
minen on luovaa, sitä tarkastellaan eri perspektiiveistä, löydetään uusia kytkentöjä, tarkastel-
laan todellisuutta oman näkökulman ulkopuolelta ja irtaannutaan ajasta sekä paikasta.
Yrityksen tehdessä strategiaa, se uskoo voivansa vaikuttaa asioihin ja että visiot toteutuvat
oikeiden valintojen ja kovan työn avulla. Visiot voivat toteutua myös sellaisenaan, jos visio
on oikeanlainen ja yrityksellä on tarpeeksi onnea ja sattumaa mukanaan. Pienyritystä ei kos-
kaan hallita pelkällä strategisella suunnittelulla, vaan se vaatii edellä mainittuja asioita. Strate-
gia on hyvä silloin, kun se menestyy. Tämä vaatii siis jotain sellaista, jota muilla yrityksillä ei
vielä ole. Se onkin pienten yritysten kulmakivi. (Räsänen 1997, 101.)
Strategiat ovat hyvin erilaisia eri yrityksillä. Se voi olla sopeutuva, hyökkäävä, puolustava ja se
voi vaihdella eri aikoina. Strategiat määrittelevät tiettyjä toimintaperiaatteita ja niitä tehdessä
määritellään miten yritys toimii parhaiten resursseillaan.
Porter (s. 1947) on kehittänyt kilpailustrategian, jonka avulla yritys pyrkii saavuttamaan kil-
pailuetua markkinoilla. Kun valitaan kilpailustrategioita, ovat asiakkaiden kokema arvo ja yri-
tyksen osaaminen ja voimavarat tärkeitä lähtökohtia. Kilpailustrategia kootaan johtopäätök-
sistä, jotka on tehty esimerkiksi yrityksen strategisista tavoitteista, toimintaympäristön analyy-
sistä sekä yrityksen sisäisen toiminnan analyysistä. Lisäksi strategian valintaan vaikuttaa yri-
tyksen tämän hetkinen osaaminen ja avainhenkilöiden arvot. Porterin strategian mukaan yri-
tyksellä on kolme vaihtoehtoista tapaa kilpailla saavuttaakseen kilpailuetua ja parempaa kan-
nattavuutta. Porterin kilpailustrategioita ovat kustannusjohtajuus, differointi sekä fokusointi.
1 Kustannusjohtajuudella tarkoitetaan sitä, että yrityksellä on ylivertainen kustannuste-
hokkuus kilpailijoihin nähden, silloin kun yrityksellä on alhaisemmat kustannukset
kuin muilla kilpailijoilla. Tällöin yritys voi myydä tuotteitaan alhaisemmilla, mutta
kuitenkin kannattavilla hinnoilla muihin yrityksiin verrattuna. Kustannusjohtaja ei
kuitenkaan saa jättää huomioimatta differoinnin perusteita, kuten laatua ja palvelua.
Jos sen jättää huomioimatta, joutuu se mahdollisesti laskemaan hintojaan niin alas,
että saavutetun kustannustehokkuuden hyödyt katteissa mitätöityvät.
2 Differoinnilla tarkoitetaan tuotteiden ja palveluiden erilaistamista kilpailijoiden tuot-
teisiin verrattaessa. Differoija pyrkii myymään tuotteita jotka ovat ainutlaatuisia ja yli-
vertaisia. Kun differoija tyydyttää asiakkaan erikoisemmat tarpeet tuotteillaan, voi se
periä keskimääräistä korkeampia hintoja. Differoijan tulee kuitenkin ottaa huomioon
kustannusasemansa, ja pyrittävä pitämään kustannustasonsa lähes yhtä alhaisina kai-
16
killa muilla alueilla, jotka eivät vaikuta differointiin.
3 Fokusoinnissa pyritään keskittymään toiminnassa tarkoin rajattuun markkinaseg-
menttiin. Tällä tarkoitetaan, että keskitytään vain tiettyyn asiakasryhmään, tiettyyn
tuotelinjan osaan tai tietylle markkinointilohkolle. Fokusoinnin avulla saavutetaan
kustannus- tai differointietu tai jopa molemmat joillain alueilla, kun tarkastellaan
toimintaa suhteessa koko toimialaan. Yritys joka on keskittänyt toimintansa tarkoin
sekä erikoistunut, voi saada säästöjä kilpailijoihin verrattuna. (Räsänen 1997, 101)
On hyvin harvinaista saavuttaa samanaikaisesti sekä kustannusjohtajuus että differointietu.
Tämä johtuu siitä, että kyseiset kilpailuedun muodot vaativat yleensä keskenään ristiriitaisia
toimia. Joskus näiden saavuttaminen onnistuu tilapäisesti. Jotta tämä toteutuu, on siihen
kolme ehtoa: kilpailijat eivät ole määrätietoisesti tavoitelleet ja saavuttaneet selkeää kustan-
nusjohtajuutta tai selkeää differointietua. He ovat sitä vastoin ristiriitaisilla ja epäjohdonmu-
kaisilla säästö- ja panostuspäätöksillään jääneet puolitiehen. (Räsänen 1997, 101)
Kun yritys on valinnut haluamansa ja tarkoituksiinsa sopivimman perusstrategian, alkaa se
muodostaa perusstrategian kanssa samassa linjassa olevia alastrategioita. Tällaisia ovat esi-
merkiksi rahoitus- ja henkilöstrategia. (Kinkki 2004, 246)
4.4.2 Tavoitteet
Tavoitteiden avulla yritys pyrkii toteuttamaan asettamansa strategiat ja tehtävät. Tavoitteet
ovat mittareita, joiden avulla seurataan onko strategia toteutunut tai miten hyvin se on toteu-
tumassa. Ne sidotaan yleensä aikaan ja ne on asetettava niin, että ne täyttävät yrityksen oleel-
lisen toiminnan. Tavoitteiden tulee myös olla riittävän yksinkertaisia toteutuakseen, eivätkä
ne olisi yritykselle riippakivenä. Ne eivät saa kuitenkaan olla pelkästään numeerisia, vaan niis-
sä on huomioitava myös ihmiset. Seuraavana on listattuna esimerkkejä tavoitteista, jotka liit-
tyvät:
1 Liikevaihdon kasvu ja sen määrä
2 markkina-asema, markkinaosuuden kasvu
17
3 myyntituottojen määrä
4 maksuvalmius (quick ratio, current ratio)
5 voitto (voiton prosenttiosuus liikevaihdosta), omavaraisuus
6 kannattavuus
7 tuottavuus (liikevaihto/henkilö/vuosi)
8 imago, innovatiivisuus, yrityksen tunnettavuus
9 kehitys, sopeutuminen, kyky selvittää ongelmat
10 osaamisen lisääntyminen (uudet opitut taidot, sisäinen koulutus)
11 organisointi, ilmapiiri, suoritusmotivaatio, sitoutuminen, kyky tulla toimeen ihmisten
kanssa
12 innostus (paneutuminen, omaehtoinen itsensä kehittäminen, virheiden salliminen,
uurastus, muiden tukeminen)
13 yrityksen yhteiskunnallinen vastuu
14 esimerkiksi sukupolven vaihdos.
(Pitkämäki 2001, 102 -103.)
Tavoitteiden asettelun päämääränä on toimintatapa, jonka avulla saadaan toiminnalle selkeä
suunta. Toimintatavan mukaan palkitseminen riippuu tulosten suuruudesta. Ihmisten väli-
nen työnjako selkiintyy, kuten myös jokaisen oman toiminnan piirteet, vastuut ja valtuudet.
Päämääränä on se, että ihmiset osaavat tällöin kohdistaa huomionsa saavutuksiinsa eikä vir-
heisiinsä tai myöhästymisiinsä tai tekemättömiin töihinsä. Se millainen yritys on kyseessä,
antaa perustan ja keskeisen lähtökohdan tavoitteille. Jotta yritys tavoittelee jatkuvaa nettova-
rallisuuden kasvua, on sen silloin yrityksenä koko ajan kasvettava ja kehityttävä. Jos yrittäjälle
riittää tasainen toimeentulo, voi yrityksen kasvukin olla maltillisempaa. (Pitkämäki 2001, 104)
18
Yrityksen tavoitteet saa parhaiten asetettua silloin, kun yrityksen tavoitteet yhdistyvät työyh-
teisön jäsenten omiin tyydytystä antaviin tarpeisiin. Tavoitteet voivat olla joskus piileviä, toi-
set taas ovat hyvinkin esillä. Kun asettaa yritystoiminnalleen tavoitteita, on huomioitava, että
seuraavat perusehdot täyttyvät:
1 Ihminen haluaa toimia yhdessä muiden kanssa. Kukin haluaa kokea, että oma tehtävä
nivoutuu kokonaisuuteen.
2 Oman työn osaaminen luo tyytyväisyyttä
3 Useimmat ihmiset haluavat kuulua erilaisiin yhteisöihin kiinteänä ja tärkeänä osana
4 Jokainen haluaa vaikuttaa omaan työhönsä ja sen ryhmän menestymiseen, jonka hän
on hyväksynyt ja joka on hyväksynyt hänet
5 Ihmisillä on tarve saada arvostusta ja tehdä sellaista työtä, jota muut arvostavat.
(Pitkämäki 2001, 104.)
Se, että asetetaan numeerisia tavoitteita ja palkitaan niiden mukaan, ei siis riitä. Tulosten on
oltava siis muutakin kuin suoritteita. Se, että tavoitteissa huomioidaan muutakin kuin numee-
riset tavoitteet motivoivat työntekijää enemmän. Kun tavoitteisiin on merkitty esimerkiksi
kehittyminen työssä ja siitä annetaan kiitos, on se paljon motivoivampaa.
Kun asettaa yritykselle tavoitteita, on siinä aina omat karikkonsa. Kun karikot tiedostetaan,
auttaa se yritystä välttämään niitä tai ainakin lieventämään mahdolliset vaikutukset. Seuraa-
vassa muutama karikko jotka kannattaa tavoitteita asetettaessa ottaa huomioon:
1 Tavoitteet on asetettu pelkästään joko pitkä- tai lyhytjänteisiksi.
2 Tavoitteet on saneltu, eli yrittäjä luo tavoitteet yksin kysymättä työyhteisön mielipitei-
tä ja ehdotuksia
3 Tavoitteiden arviointi ei onnistu. Eli tavoitteet on sellaisia joiden toteutumista ei voi-
da selvästi todeta
4 Yritys pitää liian tiukasti kiinni asetetuissa tavoitteissaan
5 Tavoitteet on asetettu liian vaikeiksi ja mahdottomaksi toteuttaa.
19
Asetettujen tavoitteiden kautta syntyvät yrityksen toiminnan jokapäiväiset tehtävät, joiden
suorittaminen taas johtaa tavoitteiden saavuttamiseen. Kun yrityksessä jokaisella työntekijällä
on omat tehtävänsä, päivittäiset toimet suuntautuvat yrityksen tavoitteiden toteutumisen
suunnalle.
Tavoitteet ovat hyviä, kun niistä löytyy seuraavanlaiset ominaispiirteet:
1. Tavoitteet on kuvattu painottaen syntyvää tulosta, ei tehtävää, keinoa tai panosta.
2. Tavoitteet ovat sellaisia, että yritys voi mitata toiminnassaan alku- ja lopputilan nu-
meerisesti tai ne voidaan muuten selvästi arvioida. Yritys ei kuitenkaan saa liikaa pai-
nottaa numerotietoja.
3. Tavoitteiden on oltava selvässä linjassa liiketoimintasuunnitelman kanssa ja niiden on
oltava olennaisesti yrityksen kokonaiskuvan mukaisia.
4. Vastuiden ja valtuuksien on oltava suhteessa samantasoiset keskenään.
5. Työyhteisön on pystyttävä vaikuttamaan tavoitteiden tekemisessä ja niiden saavutta-
misessa. Yritys ei myöskään saa asettaa päällekkäisiä tavoitteita.
(Pitkämäki 2001, 105)
4.4.3 Visio
Visio tarkoittaa mielikuvaa tai ihannekuvaa yrityksestä kaukaisessa tulevaisuudessa. Eli se on
eräänlainen yrityksen tahtotila, näkemys tulevaisuudesta. Parhaimmillaan visio ohjaa yrityk-
sen suuntaa ja luo energiaa yksittäisille työntekijöille. Mitä yksityiskohtaisempi visio on, sitä
paremmat mahdollisuudet sillä on toteutua. Visio on hyvä, kun se on tarpeeksi luova ja posi-
tiivinen. Visio on siis kuva yrityksestä kaukaisessa tulevaisuudessa. Kuvan tehtävänä on syn-
nyttää vuoropuhelua, antaa energiaa ja suuntaa. Mielikuva voidaan verbalisoida, visualisoida
ja havainnollistaa. Eri yrityksillä on hyvin erilaiset visiot, jotka riippuvat paljon toimialasta,
yrityskulttuurista sekä yrityskoosta. (Rissanen 1998, 28)
20
Visio on hyvä silloin, kun sen voi yksilö saavuttaa ja joka vaikuttaa hänen tunteisiinsa ja in-
nostaa häntä. Siksi visiot, jotka keskittyvät vain taloudellisen tuloksen maksimointiin epäon-
nistuvat ihmisten innostamisessa. Ihmisten tulee kokea työnsä mielekkäänä myös muilla ta-
voin, jotta he luovat suurempaa kuin taloudellista voittoa. (Rissanen 1998, 28.)
Toiminta- ajatuksen kautta pyritään toteuttamaan yrityksen visio. Jotta päämäärä saavutetaan,
tulee asettaa myös välitavoitteita. Näiden tavoitteiden kautta yrityksen on helpompi asettaa
erilaisia päämääriä. Yleensä nämä päämäärät ovat taloudellisia, eli yritys tuottaa voittoa ja
kasvattaa sitä sekä parantaa kannattavuutta. Päämäärinä voivat olla myös mahdollisimman
hyvät ihmissuhteet, alallaan johtava yritys ja millaisen arvostuksen yritys haluaa kotipaikka-
kunnallaan. Myös sosiaaliset päämäärät ovat tärkeitä, niiden avulla haetaan hyväksyntää yh-
teiskunnalta ja miten yritys aikoo omalta osaltaan hoitaa työllisyyttä. (Penttilä 2004, 20.)
4.5 Liike-idea ja sen osat
Jotta yrityksen voi perustaa, on yrittäjällä täytynyt olla toiminta-ajatus, eli mielikuva ja kuvaus
yrityksen tulevasta toiminnasta. Toiminta-ajatus on siis yrityksen ensimmäinen perusta ja se
kertoo sen, miksi yritys on ylipäätään olemassa tai miksi se on tarkoitus perustaa. Ilman hy-
vää liikeideaa ei ole yritystä. Jotta yritys voi toimia, on sillä oltava jokin tehtävä, tuote, palvelu
tai liiketoiminta-alue. Liikeidea vastaa kysymyksiin mitä, kenelle ja miten. Lyhyesti ja ytimek-
käästi sanoen: liikeidea on konkreettinen selvitys siitä, miten yrityksellä on tarkoitus tehdä
rahaa.
Liikeideassa on kolme pääosaa: Tuote/palvelu, kohderyhmä ja tapa toimia. Näiden kolmen
osan tulee liittyä toisiinsa niin, että ne toimivat keskenään saumattomasti yhteen.
1. Myytävä tuote/ palvelu
Kun yrittäjä tekee ratkaisuja myytävien tuotteiden suhteen, on hänen syytä esittää itselleen
seuraavanlaisia kysymyksiä: Mitkä ovat asiakkaiden tarpeet? Mikä on tuotteen idea? Mikä on tuotteen
imago? Mitkä ovat tuotteen vahvuudet?
Yrityksen tuote voi olla tuote, palvelu, järjestelmä tai jokin edellä mainittujen asioiden yhdis-
telmä. Kun tuotetta tarkastellaan yrityksen liikeidean osana, on syytä huomioida, että asiakas
ostaa tuotteen useiden vaihtoehtoisten tuotteiden joukosta jollakin ostoperusteella. Ostope-
21
ruste voi olla tietoinen tai tiedostamaton, ja se voi olla jokin seuraavista: Hinta, toiminnalliset
ominaisuudet (turvallisuus, kestävyys), tuotteen tai palvelun imago (statusarvo).
2. Kohderyhmä
Jo palvelun tai fyysisen tuotteen suunnittelun alussa tulisi pitää mielessä, kenelle yritys kuvit-
telee myyvänsä tuotteen. Valittu kohderyhmä tulee pitää mielessä myös silloin, kun suunni-
tellaan tuotteen mainontaa ja markkinointia. Valitettavan usein tuotteita suunnitellaan ilman
ajatustakaan, kuka tuotteen voisi ostaa. Onneksi markkinoilla on myös loistavia esimerkkejä
yrityksistä, jotka ovat alusta lähtien suunnitelleet liikeideansa kohderyhmälähtöisesti.
3. Tapa toimia
Tapa toimia kertoo, millä tavalla yritys aikoo tarjota ja toimittaa tuotteensa valitsemalleen
kohderyhmälle. Tällöin yrittäjän täytyy vastata itselleen seuraaviin kysymyksiin: Millaisilla hen-
kisillä, fyysisillä ja taloudellisilla resursseilla liikeidea aiotaan toteuttaa? Kuka tekee mitäkin? Millaisia
välttämättömiä lisäresursseja tarvitaan toteuttamiseen? Millaiset lisäresurssit ovat toivottavia?
Aloittavan yrittäjän tuleekin selvittää, millaisia voimavaroja hänellä itsellään ja hänen yhteis-
työkumppaneillaan on. Sekä millaisia voimavaroja joudutaan hankkimaan ulkopuolelta. Lii-
keideaa tehtäessä on tässä vaiheessa mietittävä tuotteiden valmistuksen organisointia, ohjaus-
ja valvontajärjestelmiä, markkinointitapaa, johtamistapaa yms.
(Sutinen1996, 69 -71.)
22
Kuvio 5. Liikeidean kuvio (Sutinen 1996.)
Yrityksen liikeidea voi olla oman aivotuotannon tulosta, tai se voi olla myös muualta saatu,
ostettu liikeidea. Liikeidea kuvataan tehokkaimmillaan yhdelle sivulle tiivistettynä.
4.6 Markkinointisuunnitelma
Markkinointisuunnitelman sisältö tulee suurelta osin liiketoimintastrategiasta. Markkinointi-
suunnitelmasta tulee selville yrityksen myyntitavoitteet ja miten tavoitteet toteutetaan käy-
tännössä. Myyntitavoitteet voidaan jakaa kolmeen osaan: asiakasryhmät, tuoteryhmät ja
markkina-alueet. Markkinointisuunnitelmassa selvitetään, miten markkinointi organisoidaan
tavoitteiden toteuttamiseksi. Suunnitelmasta tulee löytyä keskeiset markkinoinnin välineet,
markkinointistrategiat, käytännön toimet työnjakoineen, resurssien tarve, myyntihenkilöstön
osaaminen sekä sen kehittäminen. Lisäksi suunnitelmasta on tultava esille, miten tutkitaan tai
seurataan markkinoiden ja asiakastarpeiden muutosta ja miten tieto hyödynnetään käytän-
nössä.
Yksi tärkeimmistä osista markkinointisuunnitelmassa on suunnitelma siitä, miten markki-
noinnin kilpailukeinoja voidaan kehittää valittujen liiketoimintastrategioiden pohjalta. Pohja-
na tälle voidaan pitää markkinoinnin kilpailukeinojen jakoa, joka on seuraavanlainen:
- tuote/palvelu
- hinta
- myyntikanavat
- viestintä.
Markkinointisuunnitelmassa esitellään myös sisäisen markkinoinnin suunnitelmat, jotka ovat
myös hyvin tärkeitä kokonaismarkkinoinnissa. Tämä liiketoimintasuunnitelman osa onkin
tärkeä tehdä huolellisesti ja ajan kanssa. (Kinkki 2004, 246)
23
4.7 Tuotekehityssuunnitelma
Tuotekehityssuunnitelmassa eli palveluiden kehittämisessä selvitetään toimet, joiden avulla
aiotaan varmistaa tuotteiston tai/ja palveluiden uudistaminen vastaamaan asiakkaiden muut-
tuvia tarpeita. Tuotekehityssuunnitelma pohjautuu myös teknisen kehityksen ja kilpailijoiden
samankaltaisten tuotteiden kehityksen analyysiin. (Kinkki 2004, 247)
4.8 Tuotantosuunnitelma eli palveluiden tuottaminen
Liiketoimintasuunnitelman tässä osassa kuvataan liiketoimintastrategioihin pohjautuva tuo-
tannon ja sen kehittämisen organisointi ja toteuttaminen. Tuotantosuunnitelmassa esitetään
tuotantoprosessin kulku, tuotannon puitteet sekä liiketoimintastrategioihin pohjautuvat toi-
met ja periaatteet, joiden avulla tuotantoprosessia kehitetään. Selvityksestä tulee käydä ilmi
tuotantoprosessi osana laajempaa tilaus-toimitusketjua. Lisäksi tulee selvittää tavat joilla tuo-
tannon tilaus- ja toimitusketjun toiminnan ohjausta kehitetään. Näiden lisäksi tuotantosuun-
nitelmasta tulee selvitä tuotantoon liittyvät työmenetelmät ja osaamisen kehittäminen sekä
tuotannon kehittämiseen vaaditut investoinnit. (Kinkki 2004, 247)
4.9 Henkilöstösuunnitelma
Henkilöstösuunnitelma perustuu yrityksen liiketoimintastrategioihin ja päämää-
riin/tavoitteisiin. Henkilöstösuunnitelman keskeisenä sisältönä on esittää henkilöstön osaa-
minen, ydinpätevyys, työnjako sekä yrityksen toiminnan organisoinnin muutostarpeet, joita
jo laaditut liiketoimintastrategiat edellyttävät.
Suunnitelmassa tulee esittää strategialähtöisen organisaation ja henkilöstön kehittämisen kes-
keiset periaatteet ja välineet, joiden avulla kehittäminen aiotaan toteuttaa. Lisäksi henkilöstö-
suunnitelmasta tulee löytyä seuraavat tiedot:
24
1 henkilöstöresurssien tarve ja mahdollinen henkilöstön hallinnan organisointi
2 työmotivaation parantamisen ja kehittämisen välineet ja organisointi
3 palkkausjärjestelmät ja niiden kehittäminen
4 organisaation oppimisen kehittäminen
(Kinkki 2004, 247- 248)
4.10 Taloussuunnitelma
Taloussuunnitelmassa selvitetään liiketoimintastrategioihin pohjautuvien toimenpidesuunni-
telmien vaikutukset yrityksen kannattavuuteen, maksuvalmiuteen sekä vakavaraisuuteen. Ta-
loussuunnitelmasta tulee tulla ilmi yrityksen talouden seuranta, raportointi ja näiden organi-
sointi. Myös taloushallinnon kehittämisestä mahdollisimman hyvin päätöksentekoa palvele-
vaksi täytyy suunnitelmassa kertoa. Taloussuunnitelmassa on tärkeää kertoa erilaisten ennus-
teiden avulla toimenpidesuunnitelmien yhteydet yrityksen kannattavuuden, maksuvalmiuden
ja vakavaraisuuden kehitykseen. Tavallisimpia taloussuunnitelmassa käytettäviä ennusteita
ovat tulosbudjetti (3-5 v.), tase- ennuste, kassavirtaennuste sekä rahoitusbudjetti. Muita las-
kelmia, joita käytetään taloussuunnitelmassa, ovat: maksuvalmius-, ja vakavaraisuuslaskelmat,
käyttöpääomalaskelmat, investointisuunnitelmat, sekä myynnin kriittinen piste.
Taloussuunnitelmaan täytyy kiinnittää erityistä huomiota, koska tätä kautta löytyy esimerkiksi
rahoitusneuvotteluihin hyviä apuvälineitä, kun pitää arvioida toimenpidesuunnitelmien vai-
kutusta yrityksen talouteen. Kun taloussuunnitelma laaditaan hyvin, lyhentävät ne yrityksen
rahoituksen hankintaprosessia ja mahdollistavat sen, että mahdollisiin kassakriiseihin osataan
varautua ennalta. (Kinkki 2004, 248)
25
4.11 Riskien arviointi
Tämän liiketoimintaosion tarkoituksena on arvioida laaditun suunnitelman mukaisen toi-
minnan mahdolliset riskit. Riskien arvioinnista tulee ilmetä myös, miten reagoidaan mahdol-
lisiin liiketoimintasuunnitelmista poikkeaviin tulevaisuuden kehityskulkuihin, toisin sanoen
skenaarioihin. Yrityksen toimintajärjestelmästä pyritään tunnistamaan mahdolliset riskit sekä
esitetään keinot, joilla riskejä voidaan pienentää, siirtää tai poistaa kokonaan. Riskien arvi-
oinnin keskeisenä tavoitteena on lisätä liiketoimintasuunnitelman realistisuutta.
Riskien arvioinnissa on hyvä käyttää esimerkiksi SWOT- analyysiä. Tämä analyysi on alun
perin tarkoitettu liikkeenjohdon kehittämistarpeiden selvittämiseen, mutta sitä käytetään
myös muilla käyttöalueilla. SWOT- analyysin kirjaimet tulevat seuraavista sanoista:
S= Strenghts eli vahvuudet
W= Weaknesses eli heikkoudet
O= Opportunities eli mahdollisuudet sekä
T= Threats eli uhat.
Analyysi voidaan kirjoittaa seuraavan kuvan muotoon:
26
kuva 3. SWOT- analyysi (Pitkämäki 2001)
Hyvä SWOT- analyysi sisältää edellytykset, jotka ovat olennaisia toimialan menestymiseksi.
Näitä sitten yritys vertaa omiin heikkouksiinsa ja vahvuuksiinsa. SWOT :ia tehdessä kannat-
taa miettiä, millaiset mahdollisuudet yrityksen ympäristö antaa menestymiseen ja onko yri-
tyksellä kykyjä joita ympäristö odottaa. Yritys siis toisin sanoen vertaa toimialan menestymi-
sen edellytyksiä omaan osaamiseensa ja muuttaa ne sisäisiksi vahvuuksiksi tai heikkouksiksi.
Tämän avulla yrityksen sisäinen toiminta ja yrityksen toimintaympäristön ulkoiset tekijät yh-
tyvät. Yrityksen menestymiseksi ja liiketoiminta- alueen hallitsemiseksi vahvuudet ja mahdol-
lisuudet luovat yhdessä sille parhaimmat edellytykset toteutuakseen. Heikkoudet ja mahdolli-
set uhat yhdessä tai erikseen puolestaan estävät hallinnan ja menestymisen. Tällöin yritys
hyödyntää vahvuuksillaan ulkoiset mahdollisuudet ja heikkouksillaan lisää ulkoisten uhkien
toteutumista. (Pitkämäki 2001, 80- 82)
Voimavarojen avulla yritys voi löytää lisää vahvuuksia ja heikkouksia. Voimavarat ovat yri-
tyksen vahvuuksia silloin, kun sitä kehitetään ja käytetään niin että ne vastaavat toimialan
menestymisen edellytyksiä. Voimavaroilla on oltava suora yhteys toimintaympäristöön. Voi-
27
mavaroja voivat olla esimerkiksi:
1 inhimilliset voimavarat, kuten työyhteisön jäsenten taidot ja tiedot
2 taloudelliset voimavarat joita ovat mm.: oma ja vieras pääoma, tulorahoitus, kassavir-
ta, likviditeetti.
3 fyysiset voimavarat, joihin kuuluvat koneet, laitteet, rakennukset, varastot, kuljetuska-
lusto yms.
4 teknologiset voimavarat, kuten tuotannonohjaus- ja muut yrityksen ohjaamiseen ja
johtamiseen liittyvät järjestelmät, sekä tuotteisiin ja tuottamiseen liittyvä teknologinen
osaaminen.
5 organisatoriset voimavarat. Näihin sisältyy työyhteisön into ja halu sitoutua yrityksen
toimintaan, johtamistapa, organisaatiorakenteet, kulttuuri, ilmapiiri, suhdeverkosto
jne. (Pitkämäki 2001, 80- 82.)
Hyvän liiketoimintasuunnitelman strategiat rakentavat yrityksen vahvuuksille, eikä se ole
riippuvainen heikkouksistaan. Yritys käyttää tällöin hyväkseen ulkoiset mahdollisuudet sekä
kiertää mahdolliset uhat tai varautuu niihin. (Rope 1993, 232.)
Liiketoimintasuunnitelman kaikki osat liittyvät jollain tapaa toisiinsa. Liikeidean ja toiminta-
ajatuksen tulee olla keskenään sopusoinnussa. Vastaavasti valitun strategian tulee tukea lii-
keideaa ja liikeidean eri osien tulee tukea toisiaan. Jotta strategia toimisi, on toimintatapojen
tuettava valittua strategiaa ja voimavarojen on oltava yhteydessä toimintaympäristöön yms.
Ei siis ole aluetta, joka ei jotenkin vaikuttaisi toiseen. On siis hyvin tarkkaan tiedettävä mitä
suunnitelmaan laittaa ja koko ajan pitää mielessä tarkoitus mitä varten suunnitelma ollaan
tekemässä.
28
5 RAHOITTAJAN VAATIMUKSET LIIKETOIMINTASUUNNITELMALLE
Uudella yrittäjällä on usein yritystä perustettaessa tarve ulkopuoliselle rahoitukselle. Luonnol-
lisin ulkopuolinen rahoittaja on pankki. Vaikka nykyään ei enää tarvitse lakki kourassa arkail-
len mennä pyytämään rahoitusta, on kuitenkin lainaa hakiessa valmistauduttava hyvin tilan-
teeseen. On oltava valmis myymään itsensä ja yrityksensä luotettavuus pankille.
Lainan rahoittaja pyrkii aina rahoituspäätöstä tehdessään selvittämään yrittäjän ominaisuuk-
sia, kykeneekö yrittäjä hoitamaan yritystä menestyksellisesti niin henkisesti kuin fyysisestikin.
Aloittavan yrityksen koko on selvityksessä oleellinen asia ja ammatinharjoittajan rahoitukses-
sa selvitykseksi riittää hyvä maine, sopiva pohjakoulutus tai riittävä alalla saatu työkokemus.
Jos yrityksessä on enemmän toimijoita ja toiminta on laaja-alaisempi, on etukäteen määritel-
tävä jokaisen yksilön panos yrityksen toiminnassa. On määriteltävä omistussuhteiden jakau-
tuminen, joten onkin syytä etukäteen suunnitella aloittavan yrityksen työntekijöiden keski-
näinen työnjako ja antaa perustelut kunkin sopivuudesta tehtävään.
Liiketoimintasuunnitelman tekeminen uutta yritystä perustettaessa on monelle taholle yksi
tärkeimmistä vaatimuksista rahoituksen saamiseksi. Eri tahot antavat omat ehtonsa, joiden
tulee täyttyä jotta rahoitus järjestyy.
TE- keskus on yksi tahoista, joiden kautta aloittava yritys voi saada rahoitusapua. TE- kes-
kuksen kautta saa myös erilaisia palveluita, joiden kautta yrittäjä saa avun yritystä perustetta-
essa. Tämän tahon kautta yrittäjä voi suorittaa yrittäjäkoulutuksen, tehdä rahoitussuunnitel-
mat ja laskelmat sekä liiketoimintasuunnitelman asiantuntijoiden avustuksella. TE- Keskus
auttaa joko omien tahojensa kautta rahoituksessa tai osaa kertoa myös ulkopuolisista rahoi-
tusmahdollisuuksista. TE- keskuksen ja pankin lisäksi rahoittajana voi olla esimerkiksi Finn-
vera tai jokin ulkomainen rahoitusyhtiö. (Yrityksen perustamisopas 2004, 13 -14.)
Finnvera on yritys, joka kehittää erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten toimintaa. Tätä
se toteuttaa erilaisten lainojen, takausten ja vientitakuiden avulla. Finnvera rahoittaa yrityksiä
jotka täyttävät seuraavat ehdot:
1 henkilöstö enintään 250 henkeä.
2 liikevaihto enintään 50milj. euroa tai taseen loppusumma enintään 43milj. euroa.
29
3 suurempien yritysten omistusosuus yhteensä enintään 25 %.
Ennen rahoituspäätöstä Finnvera tekee yritystutkimuksen tai selvityksen siitä, onko yrityksel-
lä edellytykset kannattavaan toimintaan. Liitteenä 1. löytyy Finnveran liiketoimintasuunni-
telmapohja, joka täytyy tehdä, kun hakee siltä rahoitusta yritystoiminnan aloittamiseksi.
Rahoitusyhtiöiden erilaiset rahoitusmuodot ovat myös hyvä vaihtoehto esimerkiksi pankki-
lainalle. Kustannukset eivät suuresti eroa pankkilainasta. Rahoitusyhtiöiden vaatimat takuut
ja vakuudet ovat suurin ero tavallisiin pankkilainoihin. Rahoitusyhtiö tarjoaa mahdollisuuden
säästää reaalivakuuksia muita tarpeita varten ja mahdollistaa investointien teon sellaisissa ti-
lanteissa, joissa yritys ei ole halunnut investoida tavallisimpiin vakuuksiin kuten tehdas- tms.
rakennuksiin. Käyttöomaisuusinvestoinneissa rahoitusyhtiöiden tarjoamat rahoitusmuodot
ovat joko leasing- tai osamaksurahoitus. Näissä rahoitusmuodoissa ollaan hankkimassa kone,
laite tai kuljetusväline ja silloin itse tuotteet toimivat vakuutena. Lisäksi rahoitusyhtiöt tarjoa-
vat käyttöomaisuusrahoitusta, jolloin luoton vakuutena toimivat yrityksen myyntisaatavat.
Tällöin rahoituksen yhteydessä käytetään reskontra- tai perintäpalveluita, jotka rahoitusyhtiö
hoitaa yrityksen puolesta. (Yrityksen perustajan opas 2001, 114 -116.)
30
6 TUTKIMUSMENETELMÄ
Tässä opinnäytetyössä käytetään tutkimusmenetelmänä kvalitatiivista tutkimusmenetelmää.
Kvalitatiivisella tutkimusmenetelmällä tarkoitetaan aineiston laadullista tutkimusta. Tarkoi-
tuksena ei siis ole lukujen tai asioiden tulkintaa määrällisesti vaan asioiden tulkintaa laadulli-
sesti.
Kvalitatiivisiin tutkimusmenetelmiin kuuluu myös kirjoituspöytätutkimus, joka on jo olemas-
sa olevaan tekstiaineistoon perustuva tulkitseva tutkimus. Tutkimusmenetelmällä on monta
nimeä, joista tunnetuimmat on kirjoituspöytätutkimusmenetelmä sekä teoreettis-filosofinen
tutkimusmenetelmä. Tutkimusmenetelmässä olennaisinta on se, että siinä käytetään hyväksi
jo valmiita aineistoja, joiden antama tieto analysoidaan uudelleen omalla ”kirjoituspöydällä”.
(Hirsjärvi, Remes, Sajavaara 2007. 156)
6.1 Teoria, aineisto ja sen hankinta
Kvalitatiivisessa tutkimusmenetelmässä aineisto on yleensä pelkästään tekstiä. Aineisto on
tutkijasta riippumattomasti tuotettua. Esimerkkejä ovat henkilökohtaiset päiväkirjat, erimuo-
toiset haastattelut ja havainnoinnit, kirjeet sekä muuta tarkoitusta varten tuotettu kirjallisuus
tai äänimateriaali. Aineisto voi koostua esimerkiksi elokuvista tai päiväkirjoista. (Eskola,
Suonranta 1998, 118- 119)
Laadullisessa tutkimuksessa voi lähteä liikkeelle mahdollisimman puhtaalta pöydältä, ilman
ennakkoasettamuksia tai määritelmiä. Kvalitatiivista tutkimusmenetelmää voidaankin sanoa
myös aineistolähtöiseksi analyysiksi, joka pelkistetyimmillään rakentuu empiirisestä aineis-
toista lähtien, alhaalta ylöspäin. ( Alasuutari 1994, 22- 28)
Laadullisen tutkimuksen ongelmana voidaan pitää sitä, että laadullinen aineisto ei lopu ikinä.
Yleisin kysymys laadullisien tutkimusten aineistonkeruussa koskeekin aineiston kokoa: kuin-
ka paljon vaaditaan aineistoa, jotta se kelpaa opinnäytetyöhön tai on edustavaa. Koska laa-
dullinen tutkimus on empiirinen, on kysymys perusteltu aineiston koon suhteesta edustavuu-
teen ja yleistävyyteen. Usein tulee esille kysymys, pitääkö laadullisessa tutkimuksessa käyttää
teoriaa ja kuinka paljon teoriaa täytyy olla kelvollisessa tutkielmassa. Teoriaa pidetään yleensä
31
välttämättömänä pahana, jota ilman tutkielmaa on vaikea tehdä, mutta jota pidetään hanka-
lana ja vieraana. Hyvin usein tutkimuksen teoria kirjoitetaan ja kootaan viimeisenä ja työnne-
tään muiden lukujen väliin. Teorian viimeiseksi jättäminen ei kuitenkaan ole järkevää,
useimmiten arkihavainnot ja teoreettiset havainnot ovat aina teoriapitoisia ja vaativat käsit-
teellistä tulkintaa. On kauan opetettu, että hyvä tutkimus lähtee teoriasta ja päättyy lopuksi
takaisin teoriaan. Eli tutkimusten vastausten perusteella voidaan palata jälleen lähtöruutuun
ja katsoa tukeeko tutkimus teoriaa vai ei. Jos vastaukset eivät tue teoriaa, voi jälkeenpäin
miettiä, oliko syy teoriassa vai empiriassa vai molemmissa. Empiiristä tutkimusta voi tehdä
myös ilman teoriaa. Kysymykset ja väitteet kuitenkin useimmiten pohjautuvat teoriaan. Tut-
kimuksessa teoria kannattaa nähdä apuna ja mahdollisuutena, eikä pakkona. Teoria auttaa
monin tavoin tekemään tutkimusta ja teoriasta on myös hyötyä, kun tutkitaan aineiston yleis-
tettävyyttä ja edustavuutta. Teoria on siis asia, joka huolella käytettynä auttaa kokonaisvaltai-
sesti laadullisen tutkimuksen tekemisessä (Alasuutari 1994, 74 - 94)
Laadullisessa tutkimuksessa ei ole tärkeintä se, että tutkija on kerännyt itselleen uutta aineis-
toa tutkimusta tehdäkseen. Laadullisessa tutkimuksessa tutkijalla on käytössään laaja määrä
valmiita aineistoja joita käyttää. Monissa tapauksissa, kuten myös tässä opinnäytetyössä, on
järkevää turvautua sekundaariaineistoon (eli jo valmiiseen aineistoon) sen sijaan, että keräisi
aineiston itse. Valmiin aineiston määrä vaihtelee hyvin paljon. Hyvin usein vaikeinta onkin
kerätä valikoiden ja kriittisesti tarvittava aineisto. (Alasuutari 1994, 74 - 94)
Tässä tutkimusmenetelmässä on tavoitteena löytää erilaisista julkaisuista ja materiaaleista vas-
taus työn johdannossa esitettyyn kysymykseen, eli millainen on hyvä liiketoimintasuunnitel-
ma. On tärkeää, että työn tekijä analysoi lähteitä, tekee omia havaintoja, yhdistää tietoja eri
lähteistä ja tekee niiden avulla omia johtopäätöksiä.
6.2 Analysointi ja arviointi
Laadullisen aineiston analyysin tavoitteena on luoda aineistoon selkeyttä ja tuottaa uutta tie-
toa tutkittavasta asiasta. Analyysin tavoitteena on tiivistää aineisto kadottamatta sen sisältä-
mää informaatiota. Kvalitatiivisen tutkimuksen analyysiin ja tulkintojen tekemiseen on kaksi
lähestymistapaa. On mahdollisuus pitäytyä mahdollisimman tiukasti aineistossa, analysoida
sitä ja rakentaa tulkintoja tiiviisti aineistosta käsin. Toinen tapa on pitää aineistoa teoreettisen
aineiston lähtökohtana, tutkijan apuvälineenä tai lähtökohtana tulkinnoille.
32
Laadullisen tutkimuksen vaikein vaihe on tulkintojen tekeminen. Tähän vaiheeseen ei ole
varsinaisia muodollisia ohjeita, vaan tulkintojen hedelmällisyys ja osuvuus riippuu tutkijan
omasta tieteellisestä mielikuvituksesta. (Alasuutari 1994, 67 – 72)
Kvalitatiivisista ja kvantitatiivisista menetelmistä tutkimusten analysoinnista ja tulosten luo-
tettavuudesta on käyty paljon keskustelua. Kvalitatiivisia tutkimusmenetelmiä käyttäviä tutki-
joita on paljon kritisoitu luotettavuuskriteereiden hämäryydestä. Monia kritisoijia on hämän-
nyt se, että kvalitatiivisessa tutkimuksessa aineiston analyysivaihetta ja luotettavuuden arvi-
ointia ei voi erottaa toisistaan yhtä helposti kuin kvalitatiivisessa tutkimuksessa. Laadullisessa
tutkimuksessa aineiston analyysin, tehtyjen tulkintojen ja tutkimustekstin välillä voi paljon
vapaammin seikkailla. Näin ei voi sanoa määrällisissä tutkimuksissa, siksi myös tutkimusten
luotettavuus rakentuu eri tavoin näiden menetelmien kesken. (Alasuutari 1994, 223 – 250)
Kvalitatiivisessa tutkimuksessa tutkija joutuu pohtimaan enemmän tekemiään ratkaisuja ja
näin ollen ottaa yhä enemmän kantaa analyysin kannattavuuteen ja työn luotettavuuteen. Yk-
si laadullisen tutkimuksen onnistuneisuuden kriteeri on kirjoittaminen. Koska tutkimus on
arvioitavissa juuri tutkimustekstin perusteella, on kirjoitukseen kiinnitettävä erityistä huomio-
ta. (Alasuutari 1994, 223- 250 )
33
7 TUTKIMUKSEN RAPORTOINTI JA TUTKIMUKSEN TULOKSENA ESITETTÄ-
VÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMA
Jotta tutkimuksessa saadaan erilaisia katsantoja ja tuloksia, ovat liiketoimintasuunnitelmamal-
lit toisistaan poikkeavia ja erilaisten tahojen tuottamia. Tutkimuksessa tarkastellaan miten
valmiit pohjat poikkeavat tai yhtenevät toisistaan ja miten ne käyvät yksiin teoriassa käydyistä
vaatimuksista ja ohjeista. Tutkimus on toteutettu kirjoituspöytätutkimuksen avulla havain-
noiden ja tulkiten valmiita malleja.
Tutkimuksen kohteena olivat seuraavien tahojen tuottamat liiketoimintasuunnitelmamallit:
Finnvera, Kajaanin ammattikorkeakoulu sekä Tiedosta oy. Seuraavissa alaluvuissa tarkastel-
laan jokainen liiketoimintasuunnitelmamalli lävitse puutteineen ja hyvine puolineen. Finnvera
on valittu tutkimuksen kohteeksi, koska hyvin usein yrittäjä tarvitsee yritystoiminnan aloit-
taakseen rahoittajan. Kajaanin ammattikorkeakoulun liiketoimintasuunnitelmamalli on valit-
tu, koska sitä on käytetty opetuksessa tradenomiopintojen aikana, ja se oli tuttu opinnäyte-
työn tekijälle. Tiedosta Oy:n liiketoimintasuunnitelmapohjamalli valittiin tutkimuskohteeksi
sattumalta. Nämä mallit valittiin tutkimuskohteeksi, koska kaikki poikkeavat toisistaan jollain
tavalla.
7.1. Finnvera
Finnveran liiketoimintasuunnitelmamalli on tarkoitettu perusrungoksi jo toimivalle yrityksel-
le ja on siksi yksinkertainen. Se on kuvattu yhdelle A4:lle, eli annettu pelkät otsikot. Finnve-
ran tekemässä mallissa ei ole ohjeita suunnitelman täyttämiseksi ja tekemiseksi. Runko koos-
tuu 12 eri otsikosta ja otsikoiden alta löytyy aiheesta riippuen 2- 5 alaotsikkoa.
Finnveran mallipohjassa ei ole annettu valmiiksi minkäänlaisia laskelmapohjia tai malleja.
Näin ollen liiketoimintasuunnitelman tekeminen voi olla vaikeaa sellaiselle, jolla ei ole min-
käänlaista tietämystä suunnitelman tekemiseen.
Finnveran suunnitelmapohjassa vaaditaan perustiedoissa hyvin tarkkoja tietoja. Halutaan tie-
tää tarkasti yrityksen tämänhetkistä markkinoinnista ja tuotteista sekä taloudellisesta tilan-
teesta. Visio ja päätavoitteet sekä liikeidea ja strategia aseteltu omiksi otsikoikseen, mutta
34
toiminta- ajatuksesta ei ole ollenkaan omaa otsaketta. On hyvin mahdollista, että se on tar-
koitettu kerrottavan lähtökohtatilanne- otsikon alla.
Tässä liiketoimintasuunnitelmamallissa on painotettu eniten markkinointisuunnitelmaa. Vä-
hiten on kiinnitetty huomiota riskien arviointiin. Runko on rakennettu johdonmukaiseksi ja
sitä on helppo seurata. Visio ja päätavoitteet sekä Liikeidea ja strategia on laitettu omiksi
pääotsikoikseen mikä poikkeaa teoriasta.
Muuten Finnveran liiketoimintasuunnitelma- malli on hyvin teorian mukainen ja rakennettu
johdonmukaisesti. Suunnitelman mukana olisi hyvä olla ohjeistus, jotta jokaisen otsikon alle
tulisi tarpeelliset ja tarvittavat tiedot.
7.2. Kajaanin ammattikorkeakoulun liiketoimintasuunnitelmapohja
Tämä Ammattikorkeakoulun tuottama liiketoimintasuunnitelmapohja on tehty yrityksen
suunnittelu- kurssin materiaaliksi. Tämä pohja on sivullisesti laajin, ja tässä pohjassa on an-
nettu valmiit mallit erilaisille laskelmille sekä valmiit kaaviot, joita liiketoimintasuunnitelmas-
sa tarvitaan. Jokaisessa kohdassa on annettu ohjeet, mitä kysytään ja mitä tietoja tarvitaan.
Suunnitelmapohja alkaa teorian mukaisesti perustiedoista. Poikkeuksena on kuitenkin se, että
jo tässä vaiheessa pitää selventää yrityksen toiminta- ajatus. Perustiedoissa halutaan tietää
maantieteellinen markkina- alue asukasmäärineen ja toiminta-alueen ominaisuuksia.
Liiketoimintaympäristö- otsakkeen alle on omiksi alaotsikoikseen merkitty kilpailijat ja yri-
tyksen suunniteltu tilanne. Otsikon alle on lisätty liikeidea, tapa toimia, taloudellinen analyysi
yrityksestä, rahoitussuunnitelma, sekä yhteenvetoanalyysi yrityksestä suhteessa ympäristöön.
Kyseinen suunnitelma poikkeaa siis teoriasta siten, että edellä mainitut osat löytyvät ison ot-
sikon alta. Liiketoimintaympäristö- otsikon jälkeen on strateginen suunnittelu- otsikko. Osi-
ossa yrittäjän tulee selventää ja selvittää oman yrityksensä strategiat, asiakaskohderyhmät ja
liiketoimintasektorit. Viimeisimpinä otsikoina on Visio ja yrityksen riskien kartoitus.
Erikoista tässä pohjassa on se, että liikeidea on piirretty omaksi kaaviokseen, jonka jokaiseen
laatikkoon on tarkoin merkitty mitä siihen tulee lisätä. Mallin mukaan on liitetty myös port-
folioiden hahmottaminen, eli kuvioon merkataan tuotteet, jotka yrityksellä on tarjottavanaan
35
omiin luokkiinsa. Luokkia ovat: tähtituotteet, kysymysmerkit, lypsylehmät ja rakit. Ammatti-
korkeakoulun tuottamaa liiketoimintasuunnitelmamallia on hyvin helppo täyttää, koska siinä
on mukana ohjeet, joiden mukaan toimia.
Ammattikorkeakoulun suunnitelmapohjasta puuttuu kuitenkin joitakin teorian mukaan tär-
keitä osa-alueita. Mallissa ei ole markkinointisuunnitelmaa eikä henkilöstösuunnitelmaa. Voi
olla, että näitä aiheita ei ole pidetty niin tärkeinä ammattikorkeakoulun kannalta, koska on
tarjolla erikseen markkinointisuunnitelmaankin suuntautuvia kursseja.
7.3. Tiedosta Oy alkavan yrityksen liiketoimintasuunnitelma
Kyseinen liiketoimintasuunnitelmamalli on tarkoitettu aloittavan yrityksen liiketoimintasuun-
nitelmamalliksi. Kuten teoriassakin, Tiedosta Oy:n mallissa aloitetaan yrityksen perustietojen
selvittämisellä. Selvitetään toimiala, yrittäjät sekä yrityksen perustamisajankohta ja syyt. Tässä
liiketoimintasuunnitelmassa halutaan myös selvitys, jos yrityksellä on ollut ennen liiketoimin-
tasuunnitelman tekemistä jotain toimintaa. Tietoja voivat olla esimerkiksi markkina-alue, lii-
kevaihto tai investoinnit.
Muista tutkimuksessa käytetyistä malleista ja teoriasta poiketen, Tiedostan mallipohjassa toi-
sena selvitetään yrityksen liikeidea. Suunnitelmamallissa on jokaiselle tarpeelliselle asialle
omat laatikkonsa, joihin halutaan vastaukset. Vasta kolmantena asiana mallissa selvitetään
yrityksen tilanne markkinoilla.
Tiedosta Oy:n liiketoimintasuunnitelmamallissa ei vaadita ollenkaan seuraavia asioita: toimin-
ta- ajatus, visio, tavoitteet. Näiden jäädessä paitsi suunnitelmassa neljäntenä aiheena on toi-
mintasuunnitelma. Yhden otsikon alle on kerätty markkinointi-, tuotekehitys-, myynti-, tuo-
tanto-, liikkeenjohto sekä laskentatoimi/laskutus/palkanlaskentasuunnitelmat. Tästä osiosta
löytyy omana lokeronaan toiminnan perusstrategia, johon on merkittävä tärkeimmät kilpailu-
/ylivoimatekijät.
Toimintasuunnitelmat otsikon jälkeen tulevat taloudelliset aiheet. Omina aiheinaan ja otsik-
koinaan löytyy pääoman tarve, rahoitussuunnitelma, kannattavuusraja, sekä myynti- ja tulos-
budjetti. Teoriassa nämä tiedot vaaditaan rahoitussuunnitelma- otsikon alla. Viimeisenä Tie-
36
dosta Oy:n liiketoimintasuunnitelmamallissa on yhteenveto, joka tarkoittaa riski- eli SWOT-
analyysia.
7.1 Johtopäätökset
Teorian ja tutkittujen liiketoimintasuunnitelmien pohjalta voidaan saada jonkinlainen käsitys
liiketoimintasuunnitelmista. Tutkimuksen ja havaintojen mukaan liiketoimintasuunnitelman
sisältö riippuu hyvin paljon siitä, mihin tarkoituksen se on tarkoitettu. Kun on kyse aloitta-
van yrityksen suunnitelmasta, ei sinne voida lisätä sellaisia tietoja, joita ei vielä voida ennustaa
tai arvioida. Myös kattavat perustiedot voivat olla aloittavalla yrityksellä tai vasta sellaista
haaveilevalla yrittäjällä heikot.
Hyvässä liiketoimintasuunnitelmassa tulee kuitenkin olla ensimmäisenä perustiedot. Eli yri-
tyksen nimi (tai hahmotelma nimelle), yhteystiedot sekä yrittäjän tiedot. Jos yritys on jo toi-
minut jonkin aikaa, on hyvä kertoa myös yrityksen historiasta.
Perustietojen jälkeen suunnitelmassa olisi hyvä olla tietoa yrityksen liiketoimintaympäristöstä.
Aloittava yrittäjä voi liiketoimintaympäristö- kenttään arvioida mahdolliset asiakkaat ja kilpai-
lijat joita yrityksellä tulisi olemaan. Toiminnassa oleva yrityksen tulee selvittää itselleen, mil-
laisia asiakkaita heillä on ja ketkä ovat heidän kilpailijoitaan. Tässä osiossa yrittäjä voi pohtia
tulevaa ja arvioida, millainen yrityksen toimintaympäristö voisi olla 5 vuoden kuluttua ja tie-
dostaa näin mahdollisia muutoksia esimerkiksi yrityksen toiminta- alueella tai sijaintialueella.
Heti suunnitelman tekovaiheessa yrittäjän on hyvä pohtia sidosryhmiään, joiden kanssa yritys
tekee yhteistyötä. Myös ne on hyvä kirjata ylös.
Hyvin olennaista on, että jokaisella yrityksellä on toiminta- ajatus. Siksi tämä aihe on tärkeää
olla myös liiketoimintasuunnitelmassa. Toiminta- ajatus voi olla vaikka muutaman lauseen
mittainen ajatus yrityksestä, jota sitten suunnitelman edetessä aletaan muokata liiketoimin-
naksi. Kun liiketoimintasuunnitelmaan on saatu selvitettyä yrityksen toiminta- ajatus, voi yrit-
täjä alkaa pohtimaan yrityksen liike-ideaa. Liike- ideasta tulee löytyä vastaus kysymyksiin: mi-
tä, kenelle ja miten. Suunnitelmassa nämä kysymykset voidaan ilmentää kaavion avulla. Liike-
ideassa tulee selventää myös yrityksen voimavaroja, joita ovat, fyysisiä, taloudellisia sekä hen-
kisiä.
37
Kun liike-idea on kehitetty, seuraavaksi kirjataan ylös yrityksen strategia, tavoitteet sekä visio.
Strategia on liiketoimintasuunnitelman perusta, juoni, jonka tulee kulkea koko liiketoiminta-
suunnitelman ajan. Aloittavalla yrityksellä voi olla vaikeuksia asettaa tavoitteita pitkällä aika-
välillä, mutta suunnitelmassa voi tuoda ilmi lyhyemmän aikavälin tavoitteita ensin, ja tarken-
taa niitä sitten ajan kuluessa.
Yksi isoimmista ja tärkeimmistä osioista liiketoimintasuunnitelmassa on taloussuunnitelma.
Vaikka suunnitelmaa tekee aloittava tai aloitusta harkitseva yrittäjä, on hyvä tehdä alustavia
laskelmia kannattaako yrityksen perustaminen. Myös rahoittajat vaativat tiettyjä laskelmia,
jonka perusteella he myöntävät rahoitusta. Rahoitussuunnitelmasta tulisi löytyä yksinkertai-
sia, mutta kuitenkin tärkeitä laskelmia, kuten tulosbudjetti sekä rahoitusbudjetti. Tulosbudje-
tin tekeminen viidelle (5) vuodelle voi olla hankalaa, mutta esimerkiksi kahdelle ensimmäisel-
le toimintavuodelle sen tekeminen on yksinkertaisempaa ja helpompaa. Mahdolliset inves-
tointisuunnitelmat on myös hyvä löytyä suunnitelmasta.
Aloittavalle yritykselle voi markkinointisuunnitelma olla hyvin tärkeä. Sen ei kuitenkaan tar-
vitse hallita liiketoimintasuunnitelmaa, vaan olla erillinen suunnitelma. Liiketoimintasuunni-
telmassa on kuitenkin hyvä kertoa perusrunko markkinointisuunnitelmalle.
Tuotekehityssuunnitelman tekeminen riippuu aivan yrityksestä. Jos yritys on tuotantoyritys,
on se tärkeä löytyä liiketoimintasuunnitelmasta. Jos yritys on pieni palveluyritys, voi tuoteke-
hityssuunnitelman jättää pois liiketoimintasuunnitelmasta. Tuotantosuunnitelma on toinen
suunnitelma, jonka ei ole pakko löytyä liiketoimintasuunnitelmasta. Kuten tuotekehityssuun-
nitelmassakin, tuotantosuunnitelman tekeminen riippuu siitä, millainen yrityksen toimiala on.
Markkinointisuunnitelman, tuotekehityssuunnitelman sekä tuotantosuunnitelman voi liike-
toimintasuunnitelmaan lisätä yhden ison otsikon alle. Tällöin otsikkona voi olla Toiminta-
suunnitelma, ja suunnitelmaa tehtäessä voi täyttää vain tarvittavat kohdat.
Liiketaloussuunnitelmassa viimeisenä on riskien arviointi. Aloittavalla yrityksellä on tärkeää
heti perustamisvaiheessa selvittää kaikki mahdolliset riskit. Kun kaikki riskit on selvitetty,
vaikuttaa se myös liiketoimintasuunnitelman toteutumiseen.
38
8 POHDINTA
Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, millainen on hyvä liiketoimintasuunnitelmapohja.
Koska liiketoimintasuunnitelmia ja mallipohjia on lähes yhtä paljon, kun on yrityksiä, oli tut-
kimuksen kohteet rajattava tarkoin. Tutkimuksessa käytetyt liiketoimintasuunnitelmamallit
olivat kaikki toisistaan poikkeavia, ja näin ollen sai paremman kuvan jo liikkeellä olevista
malleista. Tutkimuksen kohteiden ollessa erilaisia, myös tulokset riippuivat siitä, mihin tar-
koitukseen kyseiset mallit olivat tarkoitettu.
Hyvän teorian löytäminen opinnäytetyöhön oli hankalaa. Tieto on suurimmalta osin peräisin
muutamasta kirjasta, jotka on tehty liiketoimintasuunnitelman tekoa varten. Tarjolla oli kui-
tenkin liiketoimintasuunnitelma- työkirjoja, joista ei kuitenkaan teorian kannalta ollut hyötyä.
Mielestäni teoria kytkeytyi hyvin liiketoimintasuunnitelmamalleihin, eikä suunnitelmista löy-
tynyt mitään ylimääräistä, mitä ei teoriassa ollut esitetty. Teoriasta olisi tullut parempi, jos
olisi löytynyt tarkempaa tietoa henkilöstösuunnitelmasta, tuotantosuunnitelmasta sekä tuote-
suunnitelmasta. Mielestäni esittämäni teoria kuitenkin kattoi hyvin kaiken tarvittavan tiedon.
Koska tutkimusmateriaalina oli vain 3 erilaista liiketoimintasuunnitelmamallia, tutkimuksen
tulokset voivat olla kyseenalaisia. Suunnitelmamalleista kaksi on tarkoitettu aloittavan yrityk-
sen liiketoimintasuunnitelmiksi, ja yksi oli jo toimivalle yritykselle tarkoitettu malli. On hyvä,
että eri tyyppisille yrityksille on tarjolla suunnitelmamallit, jotka palvelevat niiden vaatimuksi-
aan. Kuitenkin, ennen kuin yrittäjä löytää itselleen sopivan mallin, joutuu hän tekemään ison
työn valitessaan omiin tarpeisiin sopivan.
Hyvä jatko tälle opinnäytetyölle voisi olla tehdä liiketoimintasuunnitelmamalli internetiin,
jossa sen voi muokata haluamakseen. Tällainen palvelu helpottaisi aloittavia yrittäjiä, kun ei
joutuisi valitsemaan itselleen sopivaa mallia monista tarjolla olevista.
Tämä opinnäytetyö oli pitkän työn tulos. Työstäminen aloitettiin helmikuussa, jolloin tästä
opinnäytetyöstä on tehty aiheanalyysi. Opinnäytetyön suunnitelma esitettiin toukokuun lo-
pussa. Opinnäytetyön oli tarkoitus valmistua alkusyksyksi, mutta tekijän muuttuneen elämän-
tilanteen takia tekeminen viivästyi ja vaikeutui. Aktiivista kirjoitusaikaa tähän on käytetty
syyskuusta marraskuun alkuun.
39
LÄHTEET
Aaltio- Marjasalo, I. 1997. Profit Organisaatio ja yrittäjyys. Porvoo: WSOY.
Alasuutari, P.1994. Laadullinen tutkimus. Tampere: Vastapaino.
Antikainen, A., Sutinen M. 1996. PK- Yrittäjän käsikirja. Helsinki: Yritystietokirjat.
Eskola, J., Suoranta, J. 2005. Johdatus laadulliseen tutkimukseen. Jyväskylä: Gummerus
Finnvera Oy. www.finnvera.fi. (Luettu 28.10.2007)
Hirsijärvis S., Remes, P. & Sajavaara, P.2007. Tutki ja kirjoita. Helsinki: Tammi
Hirvimäki, P. Johdanto liiketoimintasuunnitteluun. 2001. http://www.tuakk.net/virkoyat/ltsuunn/lt_johdanto.html (Luettu 7.6.2007)
Kinkki, S., Isokangas, J. 2004. Yrityksen perustoiminnot. Porvoo: WSOY.
Lojander, T., Suonpää, J. 2004. Firma Käytännön yritystoiminta. Keuruu: Otava.
Opettajien verkkopalvelu 2006. www.edu.fi/oppimateriaalit/liiketoimintasuunnitelma (Luet-tu7.6.2007)
Oulutech Technopolis Incubator. http://www.oulutech.fi/index.php?133 (Luettu 7.6.2007)
Penttilä, S. 2004. Yrityksen suunnittelu. Kajaanin ammattikorkeakoulu. Tradenomikoulutus.
Opinnäytetyö.
PK- Yrityksen liiketoimintasuunnitelma. 2001. Saarijärvi: Gummerus.
Rissanen, T. 1998. Yrittäjän käsikirja. Saarijärvi: Saarijärven Offset Oy.
Rope, T. 1993. Nykyaikainen markkinointi. Porvoo: WSOY
Räsänen, K. 1997. Kehittyvä liiketoiminta. Porvoo: WSOY
TE- keskus. Yrityksen perustamisopas - käytännön perustamistoimet. 2004. Helsinki: Edita.
Vesalainen, J., Försti, Y. & Nieminen Pekka.1996. Aloitanko oman?. Jyväskylä: Gummerus.
Yrityksen perustajan opas. 2001. Helsinki: Edita.
1
LIITTEET
LIITE 1 Finnveran liiketoimintasuunnitelma
LIITE 2 Kajaanin ammattikorkeakoulun liiketoimintasuunnitelma
LIITE 3 Tiedosta Oy:n liiketoimintasuunnitelma
LIITE 4 Raportin liiketoimintasuunnitelma
LIITE 1 1(1)
Liiketoimintasuunnitelma (Perusrunko aloittavalle yritykselle)
1 Tiivistelmä 2 Lähtökohtatilanne
2.1 Yritystoiminnan tausta 2.2 Omistus ja perustajatiimi
3 Toimintaympäristö ja sen kehitysnäkymät
3.1 Toimialan kehitys 3.2 Kysyntä, asiakkaat 3.3 Kilpailu
4 Visio ja päätavoitteet
5 Liikeidea ja strategia
6 Markkinointisuunnitelma 6.1 Myyntitavoitteet 6.2 Markkinoinnin organisointi 6.3 Markkinoinnin kilpailukeinojen kehittäminen
6.3.1 Tuotteet ja palvelut 6.3.2 Hinnoittelu ja myyntiehdot 6.3.3 Myyntikanavat 6.3.4 Viestintä
7 Tuotekehityssuunnitelma (Palvelutuotteiden kehitys)
7.1 Tuotekehityksen organisointi 7.2 Tuotteiden/palvelujen kehittäminen 7.3 (Tuotteiden suojaus)
8 Tuotantosuunnitelma
(Palvelujen tuottaminen) 8.1 Tuotannon organisointi 8.2 Tuotantopuitteet ja tuotantoprosessi 8.3 Investoinnit 8.4 Tuotannon ohjaus ja seuranta
9 Henkilöstösuunnitelma
9.1 Organisaatio 9.2 Henkilöstön kehittäminen 9.3 Palkkaus ja työmotivaatio
10 Taloussuunnitelma
10.1 Seuranta 10.2 Ennusteet
11 Riskien arviointi
12 Liitteet
© Finnvera Oyj 2001 Pääkonttori PL 1010 (Eteläesplanadi 8) Kotipaikka KUOPIO 00101 HELSINKI Y-tunnus 1484332-4 PL 1127 (Haapaniemenkatu 40) Sähköposti 70101 KUOPIO etunimi.sukunimi@finnvera.fi
LIITE 2 1(18)
KAJAANIN AMMATTIKOR-KEAKOULU Hallinnon ja kaupan ala PL 52 87101 KAJAANI Puh (08) 618 991, fax (08) 6189 9424 oma sähköpostiosoite
YRITYKSEN SUUNNITTELU 1 OV Harjoitustyö liiketoimintasuunnitelman laatiminen
Laadintapäivämäärä ja laatijat:
Yrityksen nimi ja osoite:
LIITE 2 3(18)
9 YRITYKSEN NIMI JA YHTIÖMUOTO
Toiminta-ajatuksena on:
Omistaja / omistajat:
Toimitusjohtaja:
Maantieteellinen markkina-alue ja asukasmäärä:
Toimialalle on tyypillistä:
LIITE 2 4(18)
1.1. Perustajatiedot Nimi
Koulutus/tutkinto
Työkokemus
Yrittäjäkokemus
Yritystoimintaa tukeva harrastus- yms kokemus
Yrittämisen motiivit/miksi haluat yrittäjäksi? Kom-mentoi yrittäjyystestiä
Nimi
Koulutus/tutkinto
Työkokemus
Yrittäjäkokemus
Yritystoimintaa tukeva harrastus- yms kokemus
Yrittämisen motiivit/miksi haluat yrittäjäksi? Kom-mentoi yrittäjyystestiä
LIITE 2 5(18)
2. Yrityksen toimintaympäristö 2.1. Kilpailijat Ydinkilpailijoitamme ovat: Kilpailijan nimi ja perustelut
Marginaalikilpailijoitamme ovat: Kilpailijan nimi ja perustelut Potentiaalisia kilpailijoitamme ovat: Kilpailijan nimi ja perustelut
Millainen on kilpailutilanne? Millä keinoin alan yritykset toiminta-alueellasi kilpailevat? Minkälainen on markkinoiden kehityssuunta
LIITE 2 6(18)
2.2. Yrityksen suunniteltu tilanne 2.2.1 Liikeidea liikeidea
Tarve/hyöty asiakkaalle
Imago
Asiakkaat/asiakasryhmät
Tuotteet/palvelut
Tapa toimia
Voimavarat Fyysiset Taloudelliset Henkiset
LIITE 2 7(18)
2.2.2 Tapa toimia Asiakkaiden/kauppojen hankkiminen? Markkinoinnin hoitaminen?
Tuotekehitystyö (valikoimien, lajitelmien valinta), kuinka hoidetaan?
Hinnoittelu?
Myynnin organisointi?
LIITE 2 8(18)
Ostojen (tavarat ja palvelut) suoritus? Ketjusta vai villinä? Varastointi?
Kuljetukset, tavaroiden tai palvelujen toimitukset asiakkaalle?
Palvelut ja hallinnointi (esim. tarjoukset, tilaukset, kirjanpito, palkka- ja sopimusasiat, markkinointi)
LIITE 2 9(18)
2.2.3 Taloudellinen analyysi yrityksestä 2.2.4. Pääoman tarve 1. Investointiohjelma ajalle - . Kohde Kustannus
Koneet
Kalusto
Rakennukset
Muut pitkävaikutteiset hankinnat
Yhteensä
2. Käyttöpääoma (liikepääoma) Vaihto-omaisuus (tavaravarasto)
Alkuvaiheen toimintakulut ennen riittävää tulorahoitusta ja alkukassa
Yhteensä
PÄÄOMAN TARVE YHTEENSÄ (investoinnit + käyttöpääoma, siirretään rahoitussuunnitelmaan kohtaan rahoitus yhteensä)
2.2.5 Rahoitussuunnitelma
LIITE 2 10(18)
+ omarahoitus
sijoitettuna rahana
muuna omaisuutena
toiminnan tulorahoituksena
+ velkarahoitus
pankki
Finnvera
muu
+ tuet
TE-keskus
muut
= RAHOITUS YHTEENSÄ
Vakuudet:
LIITE 2 11(18)
2.2.6 Kannattavuuslaskelma
+ lainojen lyhennykset
+ korot vieraasta pääomasta
= KÄYTTÖKATETARVE
+ toiminnan kiinteät kulut:
työntekijöiden palkka
palkkojen sivukulut
vuokrat
sähkö ja vesi
auto- ja matkakulut
kiinteistökulut (korjaukset ja puhtaanapito)
markkinointi ja edustus
ostopalvelut (kiinteät)
yrittäjän eläkevakuutus (YEL)
yrittäjän työttömyysvakuutusmaksu
vakuutukset
muut
= MYYNTIKATETARVE
aine- ja tarvikeostot
= LIIKEVAIHTO
+ arvonlisävero 22 %
= KOKONAISMYYNTI
LIITE 2 12(18)
2.2.7 Yhteenveto yrityksen keskeisistä tunnusluvuista
Vuosi
LIIKEVAIHTO HENKILÖSTÖ LIIKEVAIHTO/HLÖ KANNATTAVUUS Myyntikate-% Käyttökate-%
LIITE 2 13(18)
2.2.8 Yhteenvetoanalyysi yrityksestä suhteessa ympäristöön
: SWOT-analyysi
YRITYKSEN
Vahvuudet
Heikkoudet
YMPÄRISTÖSSÄ JA TULEVAISUUDESSA NÄHTÄVILLÄ OLEVAT Mahdollisuudet
Uhkatekijät
LIITE 2 14(18)
3. Strateginen suunnittelu 3.1 Perusstrategian valinta Vaihtoehdot ovat:
KUSTANNUSTEHOKKUUS DIFFEROINTI
KUSTANNUSPAINOTTEINEN KESKITTYMINEN
DIFFEROINTIPAINOTTEINEN KESKITTYMIEN
:n perusstrategia on koska
3.2 Asiakaskohderyhmät Asiakkaat /asiakasryhmät
Valikoima- ja lajitelmapäätöksiin vaikuttavat asiakkaidenerityistarpeet
LIITE 2 15(18)
3.3 Portfolioiden hahmottaminen Liiketoimintasektorit (valikoimaratkaisut) luokitellaan portfoliotarkastelun avulla seuraavasti. Kirjoita sekä ratkaisusi että perustelut.
Tähtituotteet : Kysymysmerkit:
Lypsylehmät: Rakit:
LIITE 2 16(18)
3.4 Strategiayhteenveto (toimenpiteet valitun strategian toteuttamisek-si, mitä teet kysymykset) Yrityksen
Ympäristön ja tulevaisuuden tar-joamat
Vahvuudet
Heikkoudet
Mahdollisuudet
Hyödynnä (menestysstrategia)
Korjaa/kehitä (kehittämisstrate-gia)
Uhkatekijät
Varaudu/ennakoi (varastrategia)
Torju/vältä (selviytymisstrategia)
LIITE 2 17(18)
4. Visio 4.1. Yrityksen arvot ja visio Kuvaus :n ARVOISTA JA VISIOSTA. ON VUONNA (kuvaa visio 3 vuoden päähän ja perustele):
LIITE 2 18(18)
5. Yrityksen haavoittuvuus, riskien hallinta
Ulkopuolisia riskitekijöitä ovat:
Yrityksen sisäisiä riskitekijöitä ovat:
Yhteenveto, arviointi, miten riskejä hallitaan, pienennetään, poistetaan?
Liiketoimintasuunnitelma LIITE 3 1 (14)
Alkavan yrityksen liiketoimintasuunnitelma Päivämäärä:____________________ Laatija:________________________________ Yrityksen nimi: Yrityksen osoite: _____________________________________________________________________ Puhelin, sähköposti: _____________________________________________________________________ Yrityksen toimiala: _____________________________________________________________________ _____________________________________________________________________ _____________________________________________________________________ _____________________________________________________________________ Yrittäjät (nimi, osoite, puhelin, sähköposti): _____________________________________________________________________ _____________________________________________________________________ _____________________________________________________________________ _____________________________________________________________________
Liiketoimintasuunnitelma LIITE 3 2 (14)
1. Yrityksen tausta Yrityksen perustamisajankohta: _____________________________________________________________________ Perustamisen syyt (markkinalähtöiset ja henkilökohtaiset syyt): _____________________________________________________________________ _____________________________________________________________________ _____________________________________________________________________ _____________________________________________________________________ _____________________________________________________________________ _____________________________________________________________________ _____________________________________________________________________ _____________________________________________________________________ Toiminta tähän mennessä (asiakkaat, tuotteet, liikevaihto, markkina-alue, investoinnit…): _____________________________________________________________________ _____________________________________________________________________ _____________________________________________________________________ _____________________________________________________________________ _____________________________________________________________________ _____________________________________________________________________ _____________________________________________________________________ _____________________________________________________________________
Liiketoimintasuunnitelma LIITE 3 3 (14)
Yrittäjän henkilökohtainen tausta: Ikä:_________________ Perhesuhteet:______________________________________ Aikaisempi työkokemus: _____________________________________________________________________ _____________________________________________________________________ _____________________________________________________________________ _____________________________________________________________________ _____________________________________________________________________ Koulutus: _____________________________________________________________________ _____________________________________________________________________ _____________________________________________________________________ Vahvat osaamisen alueet: _____________________________________________________________________ _____________________________________________________________________ _____________________________________________________________________ _____________________________________________________________________ Heikot osaamisen alueet: _____________________________________________________________________ _____________________________________________________________________ _____________________________________________________________________ _____________________________________________________________________ _____________________________________________________________________
Liiketoimintasuunnitelma LIITE 3 4 (14)
Yritysidea
Tuote/palvelu … mitä? _______________________________ _______________________________ _______________________________ _______________________________
Asiakkaat/asiakasryhmät … kenelle? _______________________________ _______________________________ _______________________________ _______________________________
Hyöty asiakkaalle … miksi ostaa?… _______________________________ _______________________________ _______________________________
Yrityskuva (imago) … juuri minulta. _______________________________ _______________________________ _______________________________
Tapa toimia … miten yritys toimii? _____________________________________________________________________ _____________________________________________________________________ _____________________________________________________________________ _____________________________________________________________________ _____________________________________________________________________ _____________________________________________________________________
Tilat _______________________ Koneet, kalusto _______________________ _______________________ _______________________
Varat _______________ Velat _______________ Vakuudet _______________
Henkiset voimavarat _______________________ _______________________ _______________________ _______________________
Liiketoimintasuunnitelma LIITE 3 5 (14)
3. Tilanne markkinoilla Tuote: _____________________________________________________________________ Toimiala: _____________________________________________________________________ Yrityksen markkina-alue: _____________________________________________________________________ _____________________________________________________________________ _____________________________________________________________________ Tuotteen kokonaiskysyntä markkina-alueella (mihin arvio perustuu?): _____________________________________________________________________ _____________________________________________________________________ _____________________________________________________________________ Kilpailijat (ydinkilpailijat, marginaaliset kilpailijat, tarvekilpailijat): _____________________________________________________________________ _____________________________________________________________________ _____________________________________________________________________ _____________________________________________________________________ _____________________________________________________________________ _____________________________________________________________________ _____________________________________________________________________ _____________________________________________________________________ _____________________________________________________________________ _____________________________________________________________________
Liiketoimintasuunnitelma LIITE 3 6 (14)
Alalle tyypilliset kilpailukeinot: _____________________________________________________________________ _____________________________________________________________________ _____________________________________________________________________ _____________________________________________________________________ _____________________________________________________________________ _____________________________________________________________________ Alan tulevaisuudennäkymät: _____________________________________________________________________ _____________________________________________________________________ _____________________________________________________________________ _____________________________________________________________________ _____________________________________________________________________ _____________________________________________________________________ _____________________________________________________________________ _____________________________________________________________________ _____________________________________________________________________ _____________________________________________________________________ _____________________________________________________________________ _____________________________________________________________________ _____________________________________________________________________ _____________________________________________________________________
Liiketoimintasuunnitelma LIITE 3 7 (14)
4. Toimintasuunnitelma Markkinointi: _____________________________________________________________________ _____________________________________________________________________ _____________________________________________________________________ _____________________________________________________________________ _____________________________________________________________________ Tuotekehitys: _____________________________________________________________________ _____________________________________________________________________ _____________________________________________________________________ _____________________________________________________________________ Myynti, jakelu: _____________________________________________________________________ _____________________________________________________________________ _____________________________________________________________________ _____________________________________________________________________ _____________________________________________________________________ Tuotanto: _____________________________________________________________________ _____________________________________________________________________ _____________________________________________________________________ _____________________________________________________________________
Liiketoimintasuunnitelma LIITE 3 8 (14)
Liikkeenjohto: _____________________________________________________________________ _____________________________________________________________________ _____________________________________________________________________ _____________________________________________________________________ Laskentatoimi, palkanlaskenta, laskutus: _____________________________________________________________________ _____________________________________________________________________ _____________________________________________________________________ _____________________________________________________________________ Toiminnan perusstrategia: Tärkeimmät kilpailu-/ylivoimatekijät: 1.____________________________________________________________________ _____________________________________________________________________ 2.____________________________________________________________________ _____________________________________________________________________ 3.____________________________________________________________________ _____________________________________________________________________ Erikoistuminen vai kustannustehokkuus?: _____________________________________________________________________ _____________________________________________________________________
Liiketoimintasuunnitelma LIITE 3 9 (14)
5. Pääoman tarve 1. Investoinnit + koneet ____________________________ + kalusto ____________________________ + rakennukset ____________________________ + maa-alueet ____________________________ + asennukset, rakennustyöt ____________________________ + esitteet ____________________________ + tuotekehityskulut, patentit ym. ____________________________ = INVESTOINNIT YHTEENSÄ ____________________________ 2. Käyttöpääoma + vaihto-omaisuus ____________________________ + alkuvaiheen toimintakulut ennen riittävää tulorahoitusta ____________________________ = KÄYTTÖPÄÄOMA YHTEENSÄ ____________________________ 3. Kustannusylitysvaraus ____________________________ Pääoman tarve yhteensä (1+2+3)
Liiketoimintasuunnitelma LIITE 3 10 (14)
6. Rahoitussuunnitelma + omarahoitus
sijoitettuna rahana ____________________________ muuna omaisuutena ____________________________ toiminnan tulorahoituksena ____________________________ + velkarahoitus pankki ____________________________ Finnvera ____________________________ muu ____________________________ + tuet TE-keskus ____________________________ muut ____________________________ = RAHOITUS YHTEENSÄ ____________________________ Vakuudet: __________________________________________________________________ __________________________________________________________________ __________________________________________________________________ __________________________________________________________________
Liiketoimintasuunnitelma LIITE 3 11 (14)
7. Kannattavuusraja Tavoitetulos 0 + poistot tai lainojen lyhennys (valitaan suurempi) _________________ + korot vieraasta pääomasta _________________ = KÄYTTÖKATETARVE _________________ + toiminnan kiinteät kulut _________________ yrittäjien palkka sivukuluineen _________________ muut palkat sivukuluineen _________________ vuokrat _________________ muut kiinteät kulut markkinointi tuotekehitys matkat kiinteistökulut hallinto ostopalvelut (kiinteät) korjaukset, huollot vakuutukset
muut _________________
= MYYNTIKATETARVE _________________ Tuotteiden keskimääräinen myyntikate %: _________________ Kriittisen pisteen liikevaihto (kannattavuusraja): _________________
Liiketoimintasuunnitelma LIITE 3 12 (14)
8. Myyntibudjetti Myyntibudjetti seuraavalle kaudelle: Kausi:________________________
9. Tulosbudjetti Tulosbudjetti seuraavalle kaudelle: Kausi:________________________
1) 2) 3) yhteensämyynti kplhinta mk/kplliikevaihtomuuttuvat kulutmyyntikate
Tuotteittain/tuoteryhmittäin/asiakasryhmittäin
1) 2) 3) yhteensä+ LIIKEVAIHTO- muuttuvat kulut= MYYNTIKATE- kiinteät kulut (sisältäen yrittäjien palkat sivukuluineen)= KÄYTTÖKATE- korot ja rahoituskulut= RAHOITUSTULOS- poistot= NETTOTULOS (ennen veroja)
Tuotteittain/tuoteryhmittäin/asiakasryhmittäin
Liiketoimintasuunnitelma LIITE 3 13 (14)
Tulosbudjetti neljälle tulevalle kaudelle:
kausi
mk % mk % mk % mk %
LIIKEVAIHTO +
Aine- ja tarvikekäyttö -
Ulkopuoliset palvelut -
Henkilöstökulut -
Liiketoiminnan muut kulut -
KÄYTTÖKATE =
Suunnitelman mukaiset poistot -
LIIKETULOS =
Korkokulut ja muut rahoituskulut -
Välittömät verot -
NETTOTULOS =
Satunnaiset tuotot +
Satunnaiset kulut -
KOKONAISTULOS =
HENKILÖSTÖ KESKIMÄÄRIN
Liiketoimintasuunnitelma LIITE 3 14 (14)
10. Yhteenveto Yrityksen sisäiset: Toimintaympäristössä nähtävissä ja odotettavissa olevat:
Vahvuudet ______________________________ ______________________________ ______________________________ ______________________________ ______________________________ ______________________________
Heikkoudet ______________________________ ______________________________ ______________________________ ______________________________ ______________________________ ______________________________
Mahdollisuudet ______________________________ ______________________________ ______________________________ ______________________________ ______________________________ ______________________________
Uhat ______________________________ ______________________________ ______________________________ ______________________________ ______________________________ ______________________________
LIIKETOIMINTASUUNNITELMA LIITE 4 1(7)
Minna Toivanen KHL4H Opinnäytetyö
Laatija: Päivämäärä: Yrityksen nimi
Yrityksen yhteystiedot: Osoite Puhelinnumero/ Fax / Sähköpostiosoite Kotisivu Yrityksen perustiedot: Yritysmuoto: Omistaja/omistajat:
Yhteystiedot:
Yrityksen historia Perustamisajankohta Muuta tärkeää yrityksen historiasta
LIIKETOIMINTASUUNNITELMA LIITE 4 2(7)
Minna Toivanen KHL4H Opinnäytetyö
Liiketoimintaympäristö
Toiminta- ajatus
Markkina- alue: Maantieteellinen markkina- alue:
Kilpailijat:
Kilpailutilanne nyt:
Kilpailutilanne tule-vaisuudessa:
Muut sidosryhmät:
LIIKETOIMINTASUUNNITELMA LIITE 4 3(7)
Minna Toivanen KHL4H Opinnäytetyö
Liikeidea Asiakkaat:
Tuotteet/palvelut
Tapa toimia:
Voimavarat:
Fyysiset
Henkiset
Taloudelliset
Strategia, visio ja tavoitteet
LIIKETOIMINTASUUNNITELMA LIITE 4 4(7)
Minna Toivanen KHL4H Opinnäytetyö
Strategia:
Visio: 5- vuoden päähän
Tavoitteet:
LIIKETOIMINTASUUNNITELMA LIITE 4 5(7)
Minna Toivanen KHL4H Opinnäytetyö
Taloussuunnitelma Tulosbudjetti 3 vuodelle:
Vuosi euroa % euroa % euroa %
LIIKEVAIHTO + muuttuvat kulut - kiinteät kulut - muut kulut - KÄYTTÖKATE
=
suunnitelman mukaiset poistot - LIIKETULOS
=
korkokulut ja muut rahoituskulut - välittömät verot - NETTOTULOS
=
satunnaiset tuotot + satunnaiset kulut - KOKONAISTULOS
=
Rahoitussuunnitelma + Omarahoitus sijoitettu rahana muuna omaisuutena toiminnan tulorahoituksena + Velkarahoitus pankki Finnvera + Tuet TE- keskus muut RAHOITUS YHTEENSÄ
LIIKETOIMINTASUUNNITELMA LIITE 4 6(7)
Minna Toivanen KHL4H Opinnäytetyö
Toimintasuunnitelma: Markkinointi:
Tuotekehitys:
Tuotantokehitys:
top related