ilmastonmuutos ja ilmastopolitiikka

1

Ilmastonmuutos ja ilmastopolitiikka

Miten käy ilmastomme? 10.5.2008

Ilmastovastaava Leo Stranius

2

Esityksen sisältö

• Kansainvälinen tilanne: Ilmastonmuutoksen supervuodet– Ilmastonmuutoksen tieteellinen perusta: IPCC– Ilmastoneuvottelut: Balilta Kööpenhaminaan– EU:n ilmasto- ja energiapaketti

• Suomen kasvihuonekaasupäästöt ja energiankulutus– Kasvihuonekaasupäästöt– Energiankulutus– Uusiutuvien energialähteiden potentiaali

• Asioita voi muuttaa: Mitä minä voin tehdä?– Asuminen, liikkuminen ja ruoka

3

IPCC:n neljäs arviointiraportti

• Maailman keskilämpötila ei saa nousta yli 2ºC esiteolliseen aikaan verrattuna.

• Maailman päästöjen kasvu on saatava taitettua laskuun viimeistään vuonna 2015.

• Globaalien päästövähennysten oltava vähintään: - 50 % v.1990 tasosta v.2050 mennessä

IPCC Fourth Assessment Report, Working Group III, Summary for Policymakers, Table SPM.5

4

IPCC:n neljäs arviointiraportti

5

Mitä kahden asteen lämpeneminen tarkoittaa?

• Äärimmäisten sääilmiöiden, kuten tulvien ja hirmumyrskyjen sekä niiden aiheuttamien kustannusten lisääntymistä.

• Neljännes kaikista maapallon lajeista uhkaa kuolla sukupuuttoon.

• Pahentaa miljardien ihmisten vesi- ja ruokapulaa.• Levittää tuholaistauteja.• Ajaa sadat miljoonat ihmiset ympäristöpakolaisiksi.• Sademetsät ja korallit uhkaavat vaurioitua

peruuttamattomasti.

6

Nobelin rauhanpalkinto 2007

• Nobelin rauhanpalkinnon saivat hallitustenvälinen ilmastopaneeli IPCC sekä Yhdysvaltain entinen varapresidentti Al Gore.

• Palkinto myönnettiin Goren ja IPCC:n työstä ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi.

7

Nicholas Sternin raportti 2006

• Sir Nicholas Sternin Iso-Britanian hallitukselle syksyllä 2006 tekemä raportti osoittaa, että ilmastonmuutoksen torjunta on myös taloudellisesti välttämätöntä.

• Raportin mukaan maat voivat menettää jopa 5-20 % bruttokansantuotteestaan, jos ilmastokriisiä ei pysäytetä. Ilmastonmuutoksen torjunta maksaa vastaavasti noin prosentin globaalista bruttokansantuotteesta.

Stern Review on the Economics of Climate Change

8

Balin ilmastokokous

• Neuvotteluissa mukana käytännössä kaikki maat

• Teollisuusmaiden vähennysten tulisi olla 25-40 % alle vuoden 1990 tason vuonna 2020

• Lisäksi neuvottelupaketissa mukana– Teknologian siirto– Metsäkadon hillitseminen– Sopeutumisrahasto

9

EU valmis vähentämään kasvihuonekaasupäästöjään

20/30 prosentilla vuoteen 2020

Lisäksi uusiutuvan energian osuus kaikesta energiasta nostetaan 20

prosenttiin vuoteen 2020 mennessä

10

Komission ilmasto- ja energiapaketti 23.1.2008

• Päästävähennystavoite -20% vuoden 1990 tasosta vuoteen 2020 mennessä (-14% vuoden 2005 tasosta):

– Päästökauppasektori: EU: -21% vuoden 2005 tasosta– Päästökaupan ulkopuoliset alat: EU: -10% vuoden 2005 tasosta

• Suomen osuus: -16%

• Uusiutuvien tavoite 20% osuus energian loppukulutuksesta– Suomen osuus vastuunjaossa 38% vuoteen 2020 mennessä

• Liikenteen biopolttoaineet 10% vuoteen 2020 mennessä

• Hiilen talteenotto ja varastointi (CCS)

11

Suomen kasvihuonekaasupäästöt ja

energiankulutus

12

Suomen kasvihuonekaasupäästöt

Lähde: Tilastokeskus, Kasvihuonekaasut

-80%!

-95%!

-30%!

13

Energian kokonaiskulutus 1970-2007

Lähde: Tilastokeskus, Energiatilasto

14

Uusiutuvien energialähteiden potentiaali

15

• Aseteollisuuden tuotekehittelyyn käytettiin OECD maissa vuonna 2006 peräti 85 kertaa enemmän varoja kuin uusiutuvien energialähteiden tuotekehitykseen!

16

Ernst&Young sijoittaa Suomen kolmanneksi vähiten houkuttelevaksi maaksi uusiutuvan energian investoinneille ja kaikkein vähiten houkuttelevaksi investoinneille tuulivoimaan.

17

Vesivoima• EU:n uusiutuvien energialähteiden lisäämistavoitteen saavuttamisessa

vesivoiman lisärakentamisella ei ole merkitystä.

• Esimerkiksi Kollajan ja Vuotoksen tekoaltaat olisivat yhteensä noin puoli prosenttia sähköstä ja vain kuudeskymmenesosa EU:n uusiutuvan energian lisäystavoitteesta.

– Vuotosta ja Kollajaa vastaava uusiutuvan energian lisäys saataisiin esimerkiksi yhdellä tuulivoimapuistolla.

– Ruotsissa avattiin syksyllä merituulipuisto, joka tuottaa 330 gigawattituntia sähköä vuodessa ja Tanskassa on pari 600 gigawattitunnin puistoa.

• Vesivoimalla on merkittäviä haittoja luonnon monimuotoisuudelle ja ihmisten toimeentulolle sekä turismille. Rakennettua koskiluontoa ja tekoaltaiden alle hukutettua suoerämaata eikä kultturimaisemaa saada enää koskaan takaisin.

• Allasvesivoima ei ole puhdasta vaan tekoaltaista karkaa hiilidioksidia ja metaania fossiiliseen tahtiin.

18

Virtaa tulevaisuuteen: Uusiutuva energian lisäyspotentiaali 2020

• Lisäyspotentiaali 60 TWh, josta– 59 % voidaan tuottaa biokaasulla, metsä-

ja peltoenergialla sekä uusiutuvilla kierrätyspolttoaineilla

– 14 % tuulivoimalla– 11 % pientalojen uusiutuvilla

lämmitysmuodoilla– 8 % pelleteillä– 7 % liikenteen biopolttonesteillä

19

Bioenergia• Suurin uusiutuvan energian potentiaali bioenergiassa:

– Puu pienkäyttö– Pelletit– Metsähake– Kierrätyspolttoaineet (biohajoava jäte), biokaasu,

kaatopaikkakaasu– Peltobiomassat– Biopolttonesteet

• Uhka monimuotoisuudelle• Hiilen kiertokulku metsässä pitkä ilmastonmuutoksen

torjumisen näkökulmasta

20

Tuulivoima kasvaa• Tuulivoima on maailman nopeiten kasvava

energiantuotantomuoto• Tuulivoima Suomessa suosituin sähköntuotantomuoto

• Vuonna 2007 uutta tuulivoimakapasiteettia valmistui maailmassa 20070 MW (kasvu 27 prosenttia)

– Ydinvoimaloita valmistui vuonna 2006 kolme (yhteisteho noin kuudesosa tuulivoimaloiden kapasiteetin lisäyksestä)

– Teholla mitattuna tuulivoimaloita on maailmalla tilauksessa 3,5 kertainen määrä ydinvoimaloihin verrattuna

21

EWEA 2008

22

Tuulivoima Suomessa• Tuulivoimalla tuotetaan vain 0,2 % Suomen sähköstä,

Suomessa reilu 100 voimalaitosta

• Suomessa runsaasti tuulivoimatuotantoon soveltuvia alueita – Rannikko- ja merialueet sekä Lapin tunturit, merialueilla kapasiteetti

jopa kymmeniä terawattitunteja vuosittain

• Ympäristöhaitat: laitteiden rakentamiseen ja huoltoon liittyvät haitat, maisema-, melu- ja lintuhaitat

• Ensisijaiset sijoituskohteet: satama-alueet ja muut rakennetut alueet

• Suomessa vähemmän tuulivoimaa kuin yhdessäkään toisessa EU15-maassa (Luxemburgia lukuun ottamatta)

23

Tuulivoimalat ja lintukuolemat

• Suomen lintukuolemat (vuosittain)

– Sähköverkko noin 200 000 lintua – Rakennukset (ikkunat) noin 500 000 lintua– Tieliikenne 4 300 000 lintua – Tuulivoimalat noin 100 lintua vuodessa eli 1-1,5

lintua tuulivoimalaa kohden.

– Lähde: (SY721 Tuulivoimaloiden linnustovaikutukset: http://www.environment.fi/default.asp?contentid=99318&lan=fi).

24

Mitä minä voin tehdä?

25

Asioita voi muuttaa

• Yksityisellä kulutuksella on väliä– Esim. kasvihuonekaasujen lähteet:

• Yksityinen kulutus 40 %• Julkinen sektori 7 %• Pääomanmuodostus 11 %• Vienti 42 %

• 81 % suomalaisista valmis tinkimään kulutuksestaan ilmastonmuutoksen hillitsemikseksi (HS 26.9.2007)

26

Mitä minä voin tehdä?

• Asu tiiviisti ja käytä ekoenergiaa (asuminen 26%)• Liiku jalan, pyörällä tai joukkoliikenteellä

(liikkuminen 25%)• Syö kasvispitoista ruokaa (ruoka 24%)

• Osallistu ympäristöjärjestöjen toimintaan!

27

Suomeen tarvitaan ilmastolaki vuosittaisista 5% päästövähennyksistä

• Laillisesti sitovalla tavoitteella taataan se, etteivät hallitukset siirrä vastuuta päästövähennyksistä tulevaisuuteen, vaan tekevät vuosittaiset vähennykset hallitusti ja realistisesti.

• Viiden prosentin vähennys vuonna 2010 alkaen (vuoden 1990 tasosta)– 38% 2020 mennessä– 87% 2050 mennessä – vrt. IPCC 25-40% 2020, 80-95% 2050

• Vuosittaiset vähennykset määrittelevät johdonmukaisen ja selkeän päästövähennyspolun vaalikausien ylitse.

28

Yhteenveto

• Ilmastonmuutos on politiikan, liike-elämän ja ihmisten ykköshuolenaihe.

• Siirtyminen hiilivapaaseen yhteiskuntaan edellyttää perustavaalaatuisia muutoksia ajattelussamme.

• Energiatehokkuuden ja uusiutuvien energialähteiden potentiaalia tarjoaa lukuisia uusia mahdollisuuksia.

29

Lisätietoja: http://www.sll.fi • Suomen luonnonsuojeluliiton Energia- ja ilmastoviestit:

http://www.sll.fi/luontojaymparisto/energiajailmastonmuutos/energiaviestit

• Suomen luonnonsuojeluliiton liikenneviestit: http://www.sll.fi/luontojaymparisto/liikenne/resolveuid/c04637c5d89d5d6a93b0a229f130e53a

• Ympäristöjärjestöjen ilmasto- ja energiapoliittiset esitykset tulevalle hallitukselle 2007: http://www.sll.fi/luontojaymparisto/energiajailmastonmuutos/esitykset.pdf

• Ilmastotavoite 2050 - Polkuja vähäpäästöiseen yhteiskuntaan. Greenpeace, Maan ystävät, SLL ja WWF. 2006: http://www.sll.fi/luontojaymparisto/energiajailmastonmuutos/ilmastotavoite2050

• Ilmastolakikampanja: Polttava Kysymys! http://www.polttavakysymys.fi

• Suomalaisten ympäristöjärjestöjen ilmastotietopankki: http://www.ilmasto.org

• Energian ympäristömerkki: http://www.norppaenergia.fi

30

KIITOS!Leo Straniusleo.stranius@sll.fiPuh. 040-754 7371