laadullinen tutkimusmetodiikka: grounded theory sekä atlas-ti:n käyttömahdollisuuksia

Laadullinen tutkimusmetodiikka: Grounded theory

sekä Atlas-ti:n käyttömahdollisuuksia

Outi CavénLTY / TBRC

Dosentti, tutkimusjohtaja

esityksen rakenne

• Tiedonintressit ja laadullisen tutkimuksen perusteet

• Tutkimusprosessin vaiheista ja työskentelyn ammatillisista kriteereistä

• Gounded theory ja sijoittuminen eri tutkimusperinteisiin

• Atlas-ti

tiedonintressit

tiedonintressit, Jürgen Habermans(vrt. Thomas Kuhn / tieteen paradigmojen synty)

• tekninen (positivistinen tutkimusperinne)

• hermeneuttinen (ymmärtävä tutkimusperinne)

• emansipatorinen (vapauttava tutkimusperinne)

tieteellinen päättely

induktivismi

aistihavainto

induktio

ensimmäisetpremissit(aksiomat)

teoreematdeduktio

(tieteelliset syllogismit*)

(*syllogistiikka= teoriansa loogisesti pätevä deduktiivinen päättely)

Arstoteleen käsitys tieteellisen päättelyn rakenteestaIlkka Niiniluoto 1983: Tieteellinen päättely ja selittäminen

rationalistinen tieteenkäsitys

järjen ideat

intuitio

tieteenapriorisetperuslauseet

teoreematdeduktio

hypoteettis-deduktiivinen menetelmä

ongelma

keksiminen

hypoteesi seurauksetdeduktio

testi

havainto+ konfirmaatio

- hylkääminenratkaisu

kvalitatiivisen tutkimuksen tiedonintressi

• ymmärtävä• päämääränä hahmottaa merkityksiä, joita

toimijat itse toiminnalleen antavat ja joiden avulla he jäsentävät toimintaansa ja elämäänsä

• kvalitatiivinen tutkimus on voimakkaasti riippuvainen teoriasta (mikrotason teoriat ja teoreettiset käsitteet)

• teorian korjaaminen vs. teorian rakentaminen

tutkimustehtävä: laadullinen tutkimus kieliopin etsimisenä Pertti Alasuutari 1995: Laadullisen tutkimuksen risteysasemalla

…äidinkielenään kieltä puhuva ei tee virheitä, vaikka ei tunnekaan kielioppia tai syitä siihen, miksi kieltä käytetään tietyllä tavalla. Tutkija pyrkii löytämään ja määrittelemään nämä säännöt…

”laadullisen tutkimuksen tarkasteleminen pyrkimyksenä määritellä kulttuurinen kielioppi”

aineisto(t)

Aineiston on vastattava kysymykseen:

mistä löydän empirian, jossa tutkimustehtäväni ratkaiseminen onnistuisi parhaalla mahdollisella (kohdennus, optimaalinen työ, todellinen jne.) tavalla

kvalitatiivisen aineiston luonne

• tutkimusaiheen kannalta kiinnostavaksi arvioitu siivu

• ”edustavuus”• siivussa oletetaan tiivistyvän tutkimusaiheen

kannalta kiinnostavia piirteitä

kvalitatiivisen tutkimuksen aineistotyyppejä, esimerkkejä

luonnollinen aineisto – tutkimusta varten kerätty aineisto

puhe, kirjallinen, visuaalinen, havaintoyksilöaineisto - ryhmäaineistoyksittäisaineisto – vertailuaineisto – kasautuva aineisto

laadullisen tutkimuksen validiteetista

validiteetti

validiteetti eli pätevyys on teoreettinen ja monivaiheinen1. kohderyhmän paikantamisen onnistuneisuus2. tutkijan kyky rakentaa toimiva tutkimusasetelma3. tutkimuksessa syntyvän tulkinnan

paikkansapitävyys4. tulosten yleistettävyyden laajuus

validiteettikysymys kulkee koko tutkimuksen ajan mukana

sisäinen validiteetti

• jatkuvan vertailun menetelmä:tutkija tarkastelee koko ajan kriittisesti ristiin eri tavoin aineistoansa (aika, tapaukset, yksilöt jne.)

• poikkeavien tapausten analyysi: 1. periaatteessa samanlaisia kuin valtaosa, mutta pieniä poikkeamia2. poikkeamia, jotka selittävät sen, että kaikki tapaukset eivät tue suoraan

tuloksia3. poikkeamia, jotka pakottavat arvioimaan hypoteesin uudelleen ja

mahdollisesti käsitteellistämään hypoteesin tarkemmin

ulkoisen validiteetin vahvistamisesta

• trianguaatio

1. eri metodien2. eri lähteiden 3. usean analyysitavan 4. eri teoreettisten perspektiivien

• palaaminen takaisin informanttien luo ja palautteen saaminen

laadullisen tutkimuksen reliabiliteetista

reliabiliteetti

reliabiliteetti eli luotettavuus – aineiston käsittelyn ja analyysin luotettavuus

• voi koetella esim. rinnakkaiskoodauksella• aineiston puolittaminen• yleisimmin koetellaan tutkimusryhmän

keskusteluilla ja vertailuilla aikaisempiin tuloksiin

yleistettävyys

tulosten yleistettävyys

representational generalisation: yleistettävissä siihen yhteyteen, josta aineisto koottu

inferential generalisation: yleistettävissä laajemminkin eri yhteyksiin

theoretical generalisation: tuottaa teoreettisia lauseita, periaatteita, väittämiä

Ritchie & Lewis 2003: Qualitative research practice, SAGE

raportointi

raportointi

IMRDintroductionmethodresultsdiscussion

DekkarikertomusPertti Alasuutari1996: Erinomaista rakas Watson, Hanki ja Jää

Grounded Theory

gounded theory -lähestymistapa

• Glaser & Strauss• jatkuvan vertailun tekniikka• induktiivinen teorian tuottaminen

grounded theory

”discovery of theory from data”– fits empirical situations– understandable (even to layman)– most important: it works (provides us with relevant

predictions, explanations, interpretations and applications

– modifiable: based on ever-emerging notions from more data

sopia

• teorian kategorioiden tulee sopia dataan• dataa ei tule käsitellä niin, että se pakotetaan tai

rajataan ulos epäsopivana jos se ei näytä tukevan teoriaa

• jos data ei ”sovi” niin kategoriaa on korjattava (..datassa ei ole vikaa)

toimia

• teorian tulisi kyetä selittämään mitä tapahtui, ennakoimaan mitä tulee tapahtumaan ja tulkitsemaan mitä tapahtuu tutkittavalla alueella parhaillaan

relevanssi (merkitys)

• relevanssia ei saavuteta automaattisesti• sen sijaan relevanssi unohdetaan valitettavan usein• grounded theory sallii keskeisten ongelmien ja

prosessien nousta näkyviksi• tutkijan ei tarvitse käyttää aikaa tekemisensä fokuksen

perustelemiseen muille• tutkija viettää suurimman osan ajastaan nöyrästi ja

herkkänä aineistolleen etsien/löytäen datansa relevanssit (merkitykselliset) piirteet

muunneltavissa

• teoria ei voi olla koskaan ”enemmän totta” kuin mikä on se kyky selittää todellisuutta

• datan tuottaessa uusia ja ennen kokemattomia havaintoja, kategorioita ja samalla teoriaa on koko ajan mahdollista generoida tarkemmaksi ja paremmin todellisuutta kuvaavaksi

esimerkkinä aineistosta: strukturoimaton haastattelu

• tutkijan esiymmärrys• millainen haastattelukysymys?• käytännön toteutus:

– nauhoittaminen, kirjoittaminen– kuunteleminen, materiaalin purkaminen– ohjelmistot vs. keltaiset tarralaput

• työskentelyn suunnittelu: aikataulu ja eri vaiheet

esiymmärrys

Jokaisella meillä on tietoisuudessamme tai tiedostamattamme ajatuksia ja käsityksiä siitä, mitä tulemme tutkimaan. Tutkijan tulee prosessin alusta alkaen hallita ja analysoida omaa esiymmärrystään, sillä muussa tapauksessa hän on erilaisten tiedostamattomien ajatusprosessien ohjailema.

haastattelukysymys

Avoimessa haastattelussa ajatuksena on, että jo pelkkä tutkimuskysymys voi olla maksimaalisen avoin ts. sen tulee antaa tilaa vastaajalle itselleen tuottaa tämän haluama vastaus ilman, että tutkija johdattelee vastaajan omaan käsitemaailmaansa ja oletuksiinsa.

työskentelyn suunnittelu ja käytännön toteutus

1. on hyvä työskennellä kurinalaisesti2. aikatauluta3. tee huolellinen perustyö4. kerää itse aineistosi ja kirjoita esim.

nauhoitteet itse puhtaaksi – saat suurimman osan aineiston eksploratiivista tarkastelua samalla tehtyä

analyysi aineiston keruun kanssa samanaikaisena prosessina

• Aineiston keruu ja analyysi eivät ole toisistaan selvästi erotettavia vaiheita

• Aineiston täydentäminen toisella, kolmannella aineistolla

theoretical sampling

theoretical and statistical sampling

teoreettinen otanta:– tavoitteena löytää kategorioita ja niiden

ominaisuuksia– tavoitteena löytää kategorioiden keskinäisiä suhteita,

jotta voitaisiin muodostaa teoriaatilastollinen (satunnais-) otanta:

– tavoitteena on todentaa ilmiön esiintyminen ja jakaantuminen otos / populaatio

– teorian ja hypoteesien verifiointi

theoretical sampling

= prosessi, jossa tutkija samaan aikaan suorittaa• datan keruuta • teorian generoituminen analyysin kanssa

samanaikaisesti • koodausta • kysyy, millaista aineistoa koota seuraavaksi • mistä löytää aineistoa• kehittää teoriaa koko ajan tarkentuen ja empiriaan

nojaten

kategoriat

perusdatasta käsitteellistäminen

• koodauksen kehittäminen konkretiasta kohti käsittellisiä rakenteita

• keskustelu kirjallisuuden kanssa vasta kun rakennelma alkaa hahmottua

• kirjoittaminen samaan aikaan kuin analyysi• seurustelu datan kanssa pääosin yksin

saturaatio

aineiston ”kyltääntyminen”

• kuinka paljon aineistoa on ”riittävästi”?• teoreettinen saturaatio – ei löydy enää uutta aineistoa,

joka kehittäisi kategorian (käsiteluokan) ominaisuuksia• kun samankaltaiset ominaisuudet alkavat toistua kerta

kerran jälkeen uudessakin aineistossa, tutkija voi todeta, että kategoria ei enää kehity ominaisuuksiltaan

• tutkija hakee vielä mahdollisimman laajasti erilaisia ”tapauksia” ja varmistaa, tuottavatko ne uusia ominaisuuksia kategoriaan – jos näin ei tapahdu – on kyseessä saturaatio

substantiiviset ja formaalit teoriat

teorian muodostaminen

• on mahdollista muodostaa suoraan formaalia teoriaa, mutta suositellaan substantiivisen teorian muodostamista ensimmäisenä vaiheena

• substantiivinen teoria liittyy johonkin tiettyyn tutkittuun alueeseen ja siksi kannustus pyrkimykseen muodostaa ko. teoriaa ensin on ymmärrettävä

käytännön työskentelystä

käytännön työskentelymalli

• analyysikokoukset– pääteemat– selitysmallit, spekulaatiot, hypoteesit– vaihtoehtoiset selitysmallit– seuraava tiedonkeruun kerros– koodauksen muutosehdotukset

• aineistoyhteenvedot• validiteetti

– koodaajakollega, vertailut– palauttaminen takaisin tutkimuskohteille, keskustelut

kysymyksiä ja ajatuksia

• oma rooli• raportointi• haasteet ja riskit• millaisiin asetelmiin sopivia keruu- ja

analyysityökaluja

kirjallisuutta

• Glaser & Strauss– Theoretical Sensitivity, 1978– The Discovery of Grounded theory, 1967 *****

• Miles & Huberman– Qualitative data analysis, 1984

• Lincoln & Cuba– Naturalistic Inquiry, 1985