ANISTEN PÄIVÄKOTI

VARHAISKASVATUS

& ESIOPETUSSUUNNITELMA

Kevät 2013

2

1. ANISLAISUUS

Anisten viihtyisä päiväkoti sijaitsee Urheilupuiston läheisyydessä. Pihamme on

puutarhamainen ja innostaa lapsia monenlaisiin leikkeihin. Pikkumetsä tarjoaa

mahdollisuuden tutkia luontoa monin eri tavoin. Elämykselliset

majanrakennusleikit tuovat iloista vaihtelua päiväkotimme arkeen.

Päiväkodissa on kuusi ryhmää, joista viisi toimii päätalossa Mustamäenkatu 7:ssä.

Näistä yksi on integroitu erityisryhmä. Kuudes ryhmä/ Heinähatut, toimii

osoitteessa Koulukatu 14 A.

1.1 Toiminta-ajatus ja arvot

Päiväkotimme toiminta-ajatuksena on luoda turvallinen ja monipuolinen

toimintaympäristö, jossa lapsen on hyvä olla. Ammattitaitoinen ja motivoitunut

henkilökunta huomioi lapsen yksilönä ryhmässä. Lapsen ja perheen

kuunteleminen ja erilaisuuden hyväksyminen on meille tärkeää.

Tärkeäksi arvoksi päiväkodin henkilökunta näkee lapsen ja perheen arvostamisen.

Lisäksi päiväkotimme arvoja ovat Salon kaupungin strategian mukaisesti rohkeus,

oikeudenmukaisuus ja vastuullisuus.

1.2 Oppimisympäristön kuvaus

Päiväkotimme tarjoaa turvallisen ja rauhallisen ympäristön lapsen kasvulle ja

kehitykselle. Oppimisympäristö rakentuu hyvästä ilmapiiristä sekä selkeistä

yhdessä sovituista säännöistä ja on lasta kiinnostava ja haasteita tarjoava.

Oppimisvälineet ja – materiaalit sijoitamme lasten saataville. Suunnittelemme

toimintaa lapsiryhmälle huomioiden lapsen yksilölliset tavoitteet.

3

1.3 Perustehtävä

Perustehtävämme on toteuttaa varhaiskasvatusta niin, että lapsen on hyvä

kasvaa, kehittyä ja oppia hyväksyvässä ja turvallisessa kasvuympäristössä.

Toimimme aidossa vuorovaikutuksessa vanhempien kanssa.

2. VANHEMPIEN OSALLISUUS TOIMINNAN SUUNNITTELUUN

Meille on tärkeää perheiden kuunteleminen. Vanhemmilla on mahdollisuus

vaikuttaa päiväkodin toimintaan päivittäisten keskustelujen, vanhempainiltojen,

vasukeskustelujen ja erilaisten laatukyselyjen kautta. Huomioimme mahdollisuuksien

mukaan vanhempien ideat ja mielipiteet toiminnan suunnittelussa.

4

3. TOIMINTA, KASVATUS JA OPETUSKULTTUURI

Aikuinen tukee ja kannustaa lasta. Turvallisessa ilmapiirissä itseensä luottava lapsi

voi käyttää energiaansa oppimiseen. Oppimisen ilo kumpuaa fyysisesti

innostavasta oppimisympäristöstä, mutta erityisesti aikuisen innostavasta

asenteesta. Aikuinen luo puitteet leikeille, oppimiselle ja tutkimiselle yhdessä

lasten kanssa. Aikuinen on kiinnostunut siitä, mitä lapsi itse ajattelee ja miten

kehittää ajatteluaan.

Työtapoina käytämme pienryhmätyöskentelyä. Vuodenajoista ja aiheesta riippuen

toteutamme erilaisia projekteja. Toiminnassa tavoitteena on yhteistoiminnallisuus

ja vuorovaikutuksellisuus. Tärkeänä näemme toiminnan kokonaisvaltaisuuden ja

monipuolisuuden, sillä lapsi oppii monin tavoin. Hyödynnämme arjen tilanteita

pedagogisesta näkökulmasta.

Kunnioitamme lasta yksilönä. Lapsen tuntemus perustuu perheeltä saatuun

tietoon ja lapsen kuuntelemiseen sekä havainnointiin.

Päiväkodissamme kasvattajat kehittävät ja ylläpitävät ammattitaitoaan.

Vuorovaikutustaidot, sitoutuneisuus, työmoraali, rehellisyys, esimerkillisyys ja

hyvä organisointikyky ovat osa hyvää ammattitaitoa. Arjen toimivuus edellyttää

tiimi- ja yhteistyötaitoja sekä joustavaa asennetta.

Toimintamme pohjautuu Salon kaupungin sekä Anisten päiväkodin esiopetus- ja

varhaiskasvatussuunnitelmaan.

Lapsi oppii:

tutkimalla

kokeilemalla

kokonaisvaltaisesti

eri aistien kautta

toiminnallisesti

vuorovaikutuksessa lasten ja

aikuisten kanssa

yhteistoiminnallisesti

matkimalla

mallista oppimalla

leikkimällä

oivaltamalla, kyselemällä

toistamalla

yrityksen ja erehdyksen kautta

Lapsi oppii yhteistoiminnallisuuden, kokemusten ja elämysten kautta. Tärkeää on

itse oppimisprosessi, ei niinkään päämäärä. Erityisesti lapsi oppii leikin kautta.

5

4. LEIKKI JA LAPSEN OSALLISUUS OPPIMISYMPÄRISTÖJEN TOIMINNAN

SUUNNITTELUUN SEKÄ LEIKIN KEHITTELYYN

Leikkiminen, liikkuminen, taiteileminen ja tutkiminen ovat lapselle ominaisia

tapoja toimia. Siksi ne ovat toiminnan suunnittelun lähtökohtana. Lapsen

ajatukset ja kiinnostuksen kohteet tehdään lapselle näkyviksi esim. ajatuskartan

muodossa.

Havainnoimme lapsia päivittäin seuraamalla heidän leikkejään, kasvua ja

kehitystään sekä kuuntelemalla heitä. Havainnot kirjaamme ylös ja hyödynnämme

ne lapsen kasvun ja kehityksen tukemisessa. Lisäksi käytämme havaintoja apuna

oppimisympäristöjen ja toiminnan suunnittelussa.

Arvostamme lasten leikkiä, mikä näkyy jokapäiväisessä toiminnassamme.

Tarvittaessa aikuinen voi tuoda leikkiin uusia ideoita ja olla aidosti mukana lasten

leikissä. Tavoitteenamme on, että lapsi voi osallistua leikki- ja oppimisympäristön

suunnitteluun ja toteutukseen.

6

5. ESIOPETUKSEN SISÄLTÖALUEET

Esiopetus etenee kokonaisuuksina; oppiainejakoa ei ole. Eheytetyt kokonaisuudet

ja oppimisprosessi ovat tärkeämpiä kuin yksittäiset sisällöt.

5.1 Kieli- ja vuorovaikutus

Kieli on ajattelun, ilmaisun ja vuorovaikutuksen väline. Tavoitteenamme on, että

lapsi kiinnostuu kielestä ja alkaa havainnoida sekä suullista, että kirjoitettua

kieltä. Tavoitteena on lisätä kielellistä tietoutta.

KUUNTELEMINEN JA PUHUMINEN KIELELLINEN TIETOISUUS

- Ohjeen kuunteleminen ja sen muistaminen - Lukeminen, kertominen (sadut, runot

- Puheen ymmärtäminen ja jäsentäminen lorut, arvoitukset)

- Vuorovaikutustaidot (kerronta, keskustelu, - Kielellä leikkiminen

kuuntelu, kysely) - Riimittäminen

- Eläytyvä kuuntelu - Sanojen rytmittäminen

- Kuuntelu tiedon hankinnan välineenä - Kirjaimia vastaavien äänteiden harjoit-

- Kommunikaatiotaidot eri tilanteissa telu

- Oman puheenvuoron odottaminen - Monipuolinen sanavarasto

ja vuoron antaminen myös muille - Yläkäsitteet, luokittelu

- Tukiviittomat - Aktiivinen ja passiivinen sanavarasto

- Kuvat (pcs, valokuvat, piirretyt kuvat) - Saduttaminen

- Eleet ja ilmeet

- Suomi toisena kielenä (S2)

ILMAISU LASTEN KIRJALLISUUS JA

KULTTUURIPERINNE

- Suullinen ilmaisu - Kirjasto

- Luova ilmaisu ( roolileikit) - Mediaviestimet

- Rohkeus itsensä ilmaisuun (mielipiteet) - Sadut, tarinat

- Itseluottamuksen vahvistuminen - Sarjakuvat yms.

- Oikea äänenkäyttö - Kuva- ja tietokirjat

- Draama - Teatteri

- Lasten luomat esitykset

7

4.2 MATEMATIIKKA

Matematiikka elää lasten arkipäivässä ja leikeissä. Lapsi saa mahdollisuuden

kiinnostua matematiikasta ja kehittää matemaattista ajattelua.

8

5.3 Etiikka, uskonto ja elämänkatsomus

Eettisen ja uskonnollisen kasvatuksen tavoitteena on korostaa yhteiskunnassa

yleisesti hyväksyttyjä arvoja ja normeja. Terve itsetunto ja toisesta välittäminen

luovat hyvän pohjan kaikelle toiminnalle.

LÄHIMMÄISYYS SUVAITSEVAISUUS

- Hyvät tavat - Erilaisuuden hyväksyminen ja

- Ystävänä oleminen kunnioittaminen

- Anteeksi pyytäminen ja antaminen - Luonnon ja ympäristön kunnioittaminen

USKONNOLLISET JUHLAT JA TOIMITUKSET MUSIIKKI

- Lasten kirkot (syys-, joulu pääsiäis- ja kevätkirkko) - Ystävyyteen liittyvät laulut

- Muu yhteistyö seurakunnan kanssa - Lasten virret

- Godly Play -kertomukset

9

5.4 Luonto ja ympäristö

Luonto antaa hyvät mahdollisuudet tutkimiseen ja toiminnalliseen oppimiseen.

Tavoitteena on luonnon kunnioitus, kiinnostus luontoon, havaintojen tekeminen.

Anisten päiväkodissa ympäristö ja luontotieto alkaa omalta upealta pihaltamme ja

lähimetsästä. Lähtökohtana ovat lapsen kiinnostuksen kohteet ja kysymykset.

Ympäristökasvatus tukee lapsen maailmankuvan rakentumista sekä auttaa lasta

ymmärtämään ja kunnioittamaan elämää, ihmistä, elinympäristöä ja näiden välistä

vuorovaikutusta.

LUONTO AIKA JA AVARUUS

- Vuodenaikojen ja sään - Vuorokausi, yö/päivä

vaihteluiden seuranta - Viikonpäivät

- Lämpötilojen muutokset - Kuukausi, vuosi

- Elämän kiertokulku - Vuodenajat

- Luonnonsuojelu

- Eläimet, kasvit, sienet, marjat, puut

SALO KARTTA

- Lähiympäristön kohteet - Suomi

- Kaupunki ja luonto - Salo

- Liikennekasvatus - Kansainvälisyys

- Retket

EKOLOGISUUS

- Kierrätys (Hyvän elämän ohjelma)

- Jätemateriaalien uusiokäyttö

- Säästäminen

- Ympäristöstä huolehtiminen

- Pihatyöt

10

5.5 Terveys

Päiväkodissa kiinnitämme huomiota terveellisiin ruokailutottumuksiin ja hygieniaan

sekä annamme lapselle mahdollisuuden lepoon ja rauhoittumiseen.

Ohjaamme lasta liikkumaan turvallisesti lähiympäristössä. Vanhemmat ja päivähoito

huolehtivat yhdessä lapsen riittävästä ulkoilusta ja liikunnasta.

HYGIENIA RUOKAILU

- Yleinen siisteyskasvatus - Terveellinen ruokavalio

- Hyvät ruokailutavat ja keskustelukulttuuri

- Myönteinen kokemus lapselle

- Käsitteet (Ruokien nimeäminen)

- Erilaisiin ruokiin tutustuminen

ULKOILU LEPO

- Päivittäin ulkoilua - Kiireettömyys

- Liikuntaan innostava piha ja lähiympäristö - Rauhoittuminen ja rentoutuminen

- Pukeutuminen sääolosuhteiden mukaan - Sadun kuunteleminen

- Pukeutumisjärjestyksen oppiminen

11

5.6 Fyysinen ja motorinen kehitys

Fyysinen ja motorinen kehitys pitää sisällään sekä hieno- että karkeamotoriikkaa.

Hienomotorisia taitoja ovat esimerkiksi silmän ja käden yhteistyö sekä eri välineiden

hallinta esim. saksien käyttö ja kynäote. Liikunta ja terveyskasvatus edistävät lapsen

kaikinpuolista terveyttä ja hyvinvointia sekä motoristen taitojen kehittymistä.

Kiinnitämme erityistä huomiota kehonhallintaan. Liikkuessaan lapsi saa elämyksiä,

kokee iloa ja virkistystä sekä yksilönä että ryhmän jäsenenä. Liikunta voi olla

suunniteltua ja ohjattua tai lapsen omaehtoista liikkumista. Liikunta on luonnollinen

osa lapsen arkea.

12

Liikunnan hyödyt:

Ryhti

Kehon hahmotus/tasapaino

Koordinaatiotaidot

Voittaminen/Häviäminen

Käsitteiden oppiminen

Liikunnallisen elämäntavan omaksuminen

Yhteistyökyky ja me-henki

Rentoutuminen

Sääntöjen noudattaminen

Itseilmaisun väline

Energian purkaminen hyväksyttävällä tavalla

Oman toiminnanohjauksen taidot

Tukee lapsen oppimista

5.7 Taide ja kulttuuri

Taiteessa lapsella on mahdollisuus kokea mielikuvitusmaailma, jossa kaikki on

mahdollista ja leikisti totta. Taiteeseen sisältyy myös oppimista ja harjoittelua. Lapsi

nauttii taiteesta ja ilmaisusta sekä tehdessään yksin että osallistuessaan erilaisiin

tuotoksiin yhdessä muiden kanssa. Lapsen tuotoksen kunnioittaminen esim. kaunis

esillepano antaa työlle kuuluvan arvostuksen.

Taiteellisen kokemisen ja tekemisen kautta lapsi kehittyy yksilönä ja ryhmän

jäsenenä. Taiteen ilmenemismuodot ovat eri kulttuureissa erilaisia ja lapsen

kulttuuritaustan huomioon ottaminen on merkittävä osa ammattitaitoa. Taide on yksi

kulttuurin peruselementeistä. Se koostuu ihmisten luomista teoksista, jotka saavat

vastaanottajissa aikaan esteettisen elämyksen.

LASTEN KULTTUURI

- Tutustuminen Salon taidetarjontaan ja

kulttuurikohteisiin

- Konsertit

- Taidenäyttelyt

- Kirjastopalvelut

- Teatterit

- Juhlat

- Lasten omat esitykset

13

DRAAMA KIRJALLISUUS

- Ilmaisuleikit - Kirjat ovat esillä lasten luettavissa

- Nukketeatteri - Aikuinen lukee lapselle

- Näytelmät - Sadut, riimit, lorut

- Roolileikit - Sadutus

- Kiinnostuksen herättäminen sadun ja tarinan

maailmaan

MUSIIKKI KÄDENTAIDOT JA KUVATAIDE

- Musiikkiliikunta - Erilaisiin työtapoihin tutustuminen

- Tanssi - Erilaisiin materiaaleihin ja työvälineisiin

- Laulaminen ja soittaminen tutustuminen

- Laululeikit - Värioppi

- Erilaisiin soittimiin tutustuminen - Lukusuunta

- Oma keho soittimena - Luovuus

- Musiikin käsitteet

- Rytmi

5.8 Mediakasvatus

Mediakasvatus on mediaympäristön huomioimista, kuulemisen ja näkemisen kriittistä

tarkastelua sekä omien esitysten tuottamista. Aikuinen ohjaa lasta käyttämään

mediaa kriittisesti ja laaja – alaisesti. Mediakasvatuksessa tuetaan oppimista ja

kasvua median parissa ja kehitetään mediakulttuurissa elämisen perusvalmiuksia.

14

6. VARHAISERITYISKASVATUS

Uuden perusopetuslain myötä Salossa on otettu käyttöön kolmiportaisen tuen malli

(yleinen, tehostettu ja erityinen tuki). Malli löytyy avattuna Salon kaupungin

varhaiskasvatus- ja esiopetussuunnitelmasta www.salo.fi/varhaiskasvatus.

Anisten päiväkodin varhaiskasvatus ja esiopetus vastaa lapsen yksilöllisiin,

kuntoutuksellisiin ja kehityksellisiin tarpeisiin. Tuen määrä ja muoto riippuu lapsen

tuen tarpeesta.

Integroidussa erityisryhmässä käytetään oppimisen tukena tarvittaessa mm. kuva-

avusteista kommunikaatiota, tukiviittomia, theraplay-leikkejä, Kili-, Knill- ja

Askeleittain - ohjelmaa sekä satuhierontaa.

7. MONIKULTTUURISUUS

Monikulttuurisuus antaa meille mahdollisuuden oppia ymmärtämään ja hyväksymään

erilaisuutta. Lapsen kielitaito kehittyy vuorovaikutuksessa lasten ja aikuisten kanssa.

Kielen kehityksen tukena käytämme pienryhmätoimintaa, kuvia ja elekieltä.

Anisten päiväkodissa käy tarvittaessa S2 (suomi toisena kielenä) opettaja Irmeli

Järvinen. Perheillä on mahdollisuus käyttää tulkkipalvelua esim.

kasvatuskeskustelujen yhteydessä.

Lapsen omaa kulttuuri-identiteettiä tuemme mm. kunnioittamalla perheen arvoja,

tapoja ja uskontoa. Perheitä kannustamme ylläpitämään lapsen omaa äidinkielen

(tunnekielen) taitoa.

15

8. YHTEISTYÖMUODOT

Esi- ja alkuopetuksen välinen yhteistyö (Nivelvaiheen yhteistyö)

Katkeamaton ja luonteva oppimispolku

Yhteistyökoulut Alhainen ja Sirkkula

Vanhempainillat ja tapahtumat, kouluun tutustuminen

Siirtopalaverit ja keskustelut Terveiset kouluun - tai Kos-kaavakkeen

pohjalta

Moniammatillinen- ja muu yhteistyö

Tiedonsiirto lasta koskevissa asioissa tapahtuu aina vanhempien luvalla

Vanhemmat osallistuvat lasta koskeviin palavereihin

Lapsella ja perheellä voi olla useita yhteistyötahoja kuten esim. terapeutit

Konsultoiva erityislastentarhanopettaja (kelto) on mukana lapsen tuen

arvioinnissa ja osallistuu tarvittaessa lapsen palavereihin. Kelto toimii

verkostopalavereiden yhteyshenkilönä.

9. TOIMINNAN KEHITTÄMINEN, ARVIOINTI JA SEURANTA

Anisten päiväkodille on laadittu toimintasuunnitelma, joka pohjaa Salon kaupungin

strategiaan. Tuloskortissa arvioidaan toimintaa asiakkaan, prosessien, henkilöstön ja

talouden näkökulmasta. Päiväkodillamme on kaksi kertaa vuodessa kehittämispäivä,

jossa koko henkilökunta yhdessä arvioi ja kehittää toimintaa toimintasuunnitelmamme

mukaisesti. Tärkein asiakirjamme on Varhaiskasvatus – ja esiopetussuunnitelma, joka

ohjaa pedagogista toimintaamme. Jokaisessa lapsiryhmässä laaditaan tiimisopimus ja

ryhmävasu, joita arvioidaan kaksi kertaa vuodessa.

Varhaiskasvatustyötä kehitetään ja arvioidaan säännöllisesti. Päiväkotimme

laatukäsikirja määrittää laadukkaan kasvatuksen, hoidon ja opetuksen päiväkodin

arjessa. Tärkeä osa työn kehittämistä on henkilöstön itsearviointi sekä lasten ja

vanhempien antama palaute. Yhdessä laaditut toimintaohjeet ovat työn pohjana.

Laatua arvioivat lapset, vanhemmat ja henkilöstö. Välineinä käytetään esim. tiimi- ja

työtyytyväisyysarviointeja, asiakastyytyväisyyskyselyä, pedagogista arviointia, lasten

kyselyjä ja hoidon aloitus – kyselyä. Laadukkaalla kasvatustyöllä luomme päiväkodin,

jossa lapsen on hyvä olla.

Havainnointi on työväline, jonka avulla arvioidaan ja seurataan lapsen kasvua ja

kehitystä suhteessa lapsen omiin tavoitteisiin. Aikuisen aktiivinen rooli

havainnoitsijana tukee lapsen yksilöllistä kasvua ja kehitystä. Anisten päiväkodissa

lasta havainnoidaan päivittäin arjen tilanteissa.

Arvioinnin tukena käytetään lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaa, lapsen

esiopetuksen oppimissuunnitelmaa, kasvun kansiota, lapsen itsearviointia, kielellisiä ja

matemaattisia kartoituksia sekä kirjallista ja kuvallista dokumentointia.

16

10. SALOLAISUUS ANISTEN PÄIVÄKODIN NÄKÖKULMASTA

”Salossa on sukulaisia. Salossa on hyvä olla kun täällä ei ole sotia.

Ei Salossa ole mitään huonoa, hyvää vaan.”

Salo tarjoaa monimuotoisen ympäristön liikunta- ja kulttuuripalveluineen. Anisten

päiväkodin sijainti mahdollistaa niiden käytön lasten päivähoidon arjessa. Vihreä,

vireä maaseutukaupunki ja teknologia kohtaavat lasten arjessa.

11. SOSIAALISTEN TAITOJEN OPPIMINEN JA KIUSAAMISEN

ENNALTAEHKÄISY

Lapset tarvitsevat ohjausta ja opetusta sekä mahdollisuuksia harjoitella sosiaalisia

taitoja omassa elinympäristössään. Ryhmässä toimiessaan lapsi saa mallioppimisen

kokemuksia ja palautetta käyttäytymisestään.

Itsetunto ohjaa ihmisen käyttäytymistä. Aikuisella on keskeinen merkitys lapsen

itsetunnon rakentamisessa. Lapsen varhaiset kokemukset vuorovaikutuksesta luovat

pohjan sosiaalisille taidoille. Palkitsevat kokemukset vuorovaikutuksesta auttavat lasta

myös hänen minäkuvansa kehittymisessä.

Lapset kehittyvät eri tahdissa. Sosiaalisten taitojen kehittymisellä on yhteys kielen

oppimiseen. Tärkeää taitojen harjaannuttamisessa on ymmärtävä suhtautuminen

lapseen.

Sosiaalisia taitoja ja tunteiden hallintaa ei opita luontaisesti, vaan niitä on opetettava

ja opeteltava. Aikuisen tehtävänä on turvallisen ilmapiirin ja me-hengen luominen

lapsiryhmään. Aikuisen läsnäolo, ennakointi ja valppaus arjen tilanteissa on tärkeää.

Lapsen sosiaalisten taitojen kehittyminen edellyttää haastavien tilanteiden

selvittämistä, pohtimista ja asioiden loppuun saattamista yhdessä lasten kanssa.

Avoin keskustelu vanhempien kanssa ja tiivis yhteistyö (kasvatuskumppanuus) tukee

lapsen kokonaisvaltaista hyvinvointia.

Sosiaaliset taidot kehittyvät arjessa ja erityisesti leikkitilanteissa, joihin panostamme.

Työtapoina sosiaalisten taitojen opettelussa käytämme mm. Askeleittain – ohjelmaa

(tunnetaitojen nimeäminen ja opettelu) sekä vuorovaikutuksen leikkiryhmää.

17

12. KASVATUSKUMPPANUUS

Kasvatuskumppanuudella tarkoitetaan vanhempien ja henkilöstön tietoista

sitoutumista toimia yhdessä lasten kasvun, kehityksen ja oppimisen tukemiseksi.

Kumppanuus on prosessi, joka alkaa lasten ja vanhempien tutustumisesta

päivähoitoon ja syventyy hoitosuhteen edetessä. Kasvatuskumppanuus perustuu

avoimeen, rehelliseen ja kunnioittavaan vuoropuheluun, jossa keskeistä on yhteisen

ymmärryksen saavuttaminen lasta koskevissa asioissa.

Kasvatuskumppanuutta toteutetaan mm. seuraavin tavoin:

– päivähoitoon tutustuminen

- kasvatuskeskustelut (vasu ja esiopetuksen oppimissuunnitelma)

- päivittäiset keskustelut

- vanhempainillat

- päiväkodin tapahtumat

- lasta koskevat yhteistyöpalaverit

- OHR-tapaamiset

- puhelinkeskustelut ja sähköinen viestintä

13. KASVATUSTAVOITTEET

Kirjaamme lapsen kasvatustavoitteet varhaiskasvatussuunnitelmaan yhdessä vanhempien kanssa. Tavoitteet asetamme arjessa tehtyjen havaintojen pohjalta ja

huomioimme lapsen mielipiteen häntä koskevissa asioissa. Esioppilaista tehtävä esiopetuksen oppimissuunnitelma on jatkumo varhaiskasvatussuunnitelmaan. Päivitämme suunnitelmia säännöllisesti toimintakauden aikana.

14. ESIOPETUKSEN OPPILASHUOLTO

Esiopetuksen oppilashuolto on lapsen kokonaisvaltaisesta hyvinvoinnista

huolehtimista. Yksikkömme oma oppilashuoltoryhmä (OHR) kokoontuu kaksi kertaa

vuodessa ja sen toiminnan painopiste on ennaltaehkäisevässä työssä ja varhaisessa

puuttumisessa. Yksittäisen lapsen OHR- tapaamisia järjestämme aina kun siihen on

selkeä tarve. Näihin tapaamisiin osallistuvat vanhemmat ja tarvittavat yhteistyötahot.

Tapaamisista kirjaamme OHR – muistion.