arja lyytikäinen: yhdessä syöminen, ruokailo ja lapsen kasvaminen perheen ruokakulttuuriin
TRANSCRIPT
Arja Lyytikäinen 22.1.2016
Yhdessä syöminen, ruokailo ja lapsen kasvaminen perheen ruokakulttuuriin
Arja Lyytikäinen, pääsihteeri, Valtion ravitsemusneuvottelukuntawww.vrn.fi
Julkistamistilaisuus, Helsinki 22.1.2016
Syödään yhdessä – ruokasuositukset lapsiperheille1. Ruoka osana elämäntapaa
Syödään yhdessä
2. Koko perheen terveyttä edistävä
syöminen
- Ateriarytmi säännölliseksi
- Terveellinen, turvallinen ja ympäristön
kannalta suositeltava koko perheen
ruokavalio
3. Ruoka ennen raskautta ja raskausaikana
4. Imetysajan ruoka
5. Imeväisikäisen lapsenruoka
Imetyksestä perheruokailuun
6. Leikki- ja alakouluikäisten ruoka
- Ruokailu varhaiskasvatuksessa ja koulussa
7. Nuorten ruoka
- Urheilevan lapsen ja nuoren ruoka
8. Vegaaniruoka, erityisruokavaliot ja muut
erityistilanteet
Perheen ateriarytmi ja
terveyttä edistävät
ruokavalinnat
Hyvinvointi-oppiminen ja
ruoka
Raskauden alun, ja ajan sekä lapsen
ensimmäisten elinvuosien erityis-tarpeet: aikaikkuna lapsen elinikäiseen terveyteen
Lapsi ja nuori taitojen
oppijana: Lapsi ja nuori
perheessä
Syömisen monimuotoisuus ja monikulttuurisuus
useita tapoja koostaa terveyttä
edistävä kokonaisuus
Imetys ja oikea-aikainen kiinteä
ruoka syömään
oppimisen tukeminen
Arja Lyytikäinen 22.1.2016
Arja Lyytikäinen 22.1.2016
Väestön ravitsemussuositukset pohjana: Koko perheelle samaa ruokaa
Säännöllisesti
Monipuolisesti
Kukin oman energian-tarpeensa mukaan
Kohtuus
Monipuolisuus
Vaihtelevuus
Yhdessä syöden edistetään koko perheen terveyttä
Myönteiset ruokailutilanteet, osallisuus ja koettu ruokailo kehittävät lapsen ruokatottumuksia suotuisasti.
Arja Lyytikäinen 22.1.2016
Lapsilähtöinen ruokailu • Lapsen osallisuuden vahvistaminen - lapsi mukaan aterian valmisteluun
• Myönteisen palautteen antaminen hyvistä asioista lapsen syömisessä tärkeää
• Yhdessäolo ruokailutilanteissa tärkeintä: aikuinen on läsnä lapselle
• Ruokailupaikka - yhdessä pöydän ääressä vai yksin television ääressä?
• Ruokailu ei ole palkitsemista eikä rankaisemista varten
• Aikuisten oma toiminta: roolimallina lapselle
Arja Lyytikäinen 22.1.2016
Arja Lyytikäinen 22.1.2016
Makumieltymykset opitaan varhain Lapset syövät mistä pitävät
Pitävät siitä mikä on tuttua
Tutuksi tulee se mitä tarjotaan useinRef.Susanna Anglé
Syömään oppimisen tukeminen• Perhe oppimisympäristönä
– Perheen aikuiset roolimallina - aikuinen läsnä syödessä• yhteiseen ruokapöytään, samaa perheen ruokaa soveltuvin osin
– Maisteluannoksista kiinteään ruokaan • Hieno- ja karkeamotoriset taidot
– Harjaantuminen: sormiruoat, kädestä syöminen valmiuksien kehittymisen mukaan, karkeat ruoat ja purtavat
– Sensorinen oppiminen: “makukoulu” kaikin aistein• Makumieltymysten syntyminen
– Monipuolinen tarjonta (ei turhia rajoituksia)– Happamet ja karvaat ruoka-aineet --> kasvikset, marjat
• Ruokapuhe – Vanhempi-lapsi varhainen vuorovaikutus – Ruokien ja syömisen sanoittaminen
• Syömään oppimisen kehitykselliset piirteet– Ruokahalun luontainen vaihtelu, neofobia ja nirso syöminen – Lapsen syömiskehityksen myönteinen huomioiminen
• Kasvatuskumppanuus– Varhaiskasvatus ja kouluArja Lyytikäinen 22.1.2016
Syömään oppimisen vaiheet
Arja Lyytikäinen 22.1.2016
Arja Lyytikäinen 22.1.2016
Säännöllinen syöminen – terveyttä edistävän syömisen perusta
Kokonaisuus ja arjen hyvät valinnat ratkaisevat
Arja Lyytikäinen 22.1.2016
Kun ruoka-ajat joustavat - lapselle ruokaa tutussa rytmissä napostelua välttäen
Terveyden edistäminen ruokavalinnoillaLisää Vaihda Vähennä
Kasvikset (mukaan lukien sienet), marjat, hedelmät
Vähäkuituinen vilja täysjyväviljaan Sokeri
Öljy
Pähkinät, mantelit, siemenet
Voi ja voipohjaiset levitteet kasvimargariineiksi tai öljyyn
Runsasrasvaiset maitotuotteet rasvattomiin ja vähärasvaisiin
Eläinrasvat, kookos- ja palmuöljy
Kala
Herneet, pavut ja linssit
Punainen liha osittain siipikarjaan Eläinproteiini osittain kasviproteiiniin
Punainen liha ja makkarat
Runsassuolaiset tuotteet vähäsuolaisiin: leivät, juustot, leikkeleet
Jodioimaton suola jodisuolaksi
Suola
Arja Lyytikäinen 22.1.2016
Ruoka-aineryhmä
Suositeltavat valinnat Käyttösuositus km. aikuiset
Käyttösuosituskm. leikki-ikäiset
Kasvikset, hedelmät ja marjat
Monipuolisesti, sesongin mukaan
500 g/vrk eli 5-6 annosta/vrk
250 g/vrk eli noin 5 annosta/vrk
Palkokasvit Monipuolisesti; pääaterioilla proteiinin lähteenä viikoittain
Viikoittain Viikoittain
Peruna Keitetty peruna; satunnaisesti rasvaiset perunaruoat ja jalosteet
Viljavalmisteet ja viljalisäkkeet
Vähäsuolaiset täysjyvävaihtoehdot (puurot, leivät, pasta, riisi)
6 annosta naisille ja 9 annosta miehille
> 4 annosta iän- ja energiantarpeen mukaan
Nestemäiset maitovalmisteet
Vähärasvaisia (< 1 % rasvaa) ja rasvattomia
5-6 dl/vrk Leikki-ikäiselle riittää 4 dl/vrk
Juusto < 17 % rasvaa 2-3 vp/vrk 1 vp/vrk
Arja Lyytikäinen 22.1.2016
Ruoka-aineryhmä
Suositeltavat valinnat
Käyttösuositus km. aikuiset
Käyttösuosituskm. leikki-ikäiset
Kala Kalalajia vaihdellen 2-3 ateriaa/vko 2-3 ateriaa/vko
Siipikarja Nahaton > 2-3 ateriaa/vko > 2-3 ateriaa/vko
Punainen liha (nauta, sika, lammas), lihavalmisteet ja makkara
Vähärasvainen liha; vähäsuolaiset valmisteet
< 500 g kypsänä/vko Puolet aikuisen annoksesta < 250 g kypsänä/vko
Kananmuna (2-3 kpl/vko) (2-3 kpl/vko)
Öljy/kasvimar-gariinit
Pähkinät ja siemenet
Öljy tai > 60 % kasvi-margariini
Lajeja vaihdellen
2-3 rkl tai 6-8 tl/vrk
30 g/vrk
1-1,5 rkl tai 4-6 tl /vrk
15 g/vrk
Arja Lyytikäinen 22.1.2016
Arja Lyytikäinen 22.1.2016
Arja Lyytikäinen 22.1.2016
Suositukset suolastaImeväisikä: Ei lisättyä suolaa eikä
suolaisia elintarvikkeita Alle 2-vuotiaat: < 2 g/vrk2-10-vuotiaat: 3-4 g/vrkAikuiset: < 5 g/vrk
Arja Lyytikäinen 22.1.2016
Ravitsemuksellisesti täysipainoiset kokonaisuudet rakentuvat monin eri tavoin – tukea lautasmalleista
Täysipainoiseen kokonaisuuteen kuuluvat täysjyväleipä sekä kullekin sopiva ruokajuoma
Monikulttuurinen lautasmalli
Lapsen ja aikuisen lautasmalli – annokset
syöjän mukaan Vegaanin lautasmalli
Syödään yhdessä – ruokasuositukset lapsiperheille Keskeiset asiat
• Vanhemmat luovat suotuisan ympäristön pienen lapsen syömään oppimiselle ja antavat tuen ja mallin aikuistuvalle nuorelle hyvästä arjesta
• Yhdessä syöminen edistää koko perheen hyvinvointia • Säännöllinen ateriarytmi luo perustan terveyttä edistävälle
syömiselle • Koko perhe syö samaa, monipuolisesti ja vaihtelevasti koottua ruokaa imeväisiän
maisteluannoksista lähtien– Joka aterialle kasviksia, marjoja ja hedelmiä sesongin mukaan ja eri muodoissaan.– Syödään täysjyväleipää sekä -viljalisäkkeitä ja perunaa aterioilla– Valitaan rasvattomia ja vähärasvaisia maitovalmisteita.– Suositaan aterioilla kalaa, siipikarjan lihaa ja kasvisproteiinin lähteitä (pavut, herneet, linssit ja leivillä
kasvispäällysteet). Punaista lihaa, makkaraa ja lihavalmisteita ei syödä päivittäin. – Huolehditaan pehmeiden rasvojen riittävästä saannista: Valitaan kasvimargariineja ja lisätään öljyn,
pähkinöiden, siementen ja manteleiden käyttöä.– Juodaan janoon vettä. – Käytetään sokeria säästeliäästi ja vain ripaus jodioitua suolaa.
• Ravitsemuksellisesti täysipainoiset ateriat rakentuvat monin eri tavoin - kokonaisuus pitkällä aikavälillä ratkaisee
Julkaisu saatavilla: www.vrn.fi Arja Lyytikäinen 22.1.2016
Kun syömisen perusta on kunnossa - sinne mahtuu myös sattumia
Arja Lyytikäinen 22.1.2016