H A L S T A R I

NATOn uusi päämaja Brysselissä

LOHJAN

ROTARYKLUBI

LOJO

ROTARYKLUBB

SELOSTE N:o 2

2017-2018

ISSN 0781-4151

2

HALSTARI

Seloste 2017-2018

N:o 2

Huhtikuu 2018

Sisällys PRESIDENTIN PALSTA ................................................................................................... 3

JUUSO LEIKOLA VIERAANAMME ............................................................................... 4

JATKETTU VAALIKOKOUS ........................................................................................... 6

SUOMI 100-VUOTTA -PAADEN PALJASTUS .............................................................. 7

KUVERNÖÖRI KLUBISSAMME .................................................................................... 9

MITEN SELVITÄ TALVISESSA ERÄMAASSA? ........................................................ 10

TYÖELÄMÄN PÄIHDEONGELMAT ........................................................................... 14

LENTOKONE KEHITYS- JA LÄHETYSTYÖSSÄ (MAF) .......................................... 17

HILJAISEN VIIKON SANA ............................................................................................ 19

APUA ZIMBABWEN AIDS-ORVOILLE ....................................................................... 20

UUSI JÄSENIÄ................................................................................................................. 21

Painopaikka: Lohjan kopio

Halstarin toimituskunta: Veikko Salminen ja

Pentti Kuosmanen (päätoimittaja, taitto, kuvat)

3

PRESIDENTIN PALSTA

Tervehdys rotarysisaret ja -veljet!

En ole mielestäni kovinkaan paljon ”häirinnyt” teitä erilaisilla kirjeillä, vetoomuksilla tai

aktiviteeteillä. Sillä ajattelen, että rotaryn ydin tapahtuu klubitoiminnassa. Juridisesti

olemme rekisteröity yhdistys, mutta emme sellainen yhdistys, jossa jäsenistö kokoontuu

vuosittain korkeintaan vuosikokoukseen. Aikaisemmin rotarit kokoontuivat joka viikko;

nyt vain joka toinen viikko klubikokoukseen.

Klubi on jotain enemmän kuin vain yhdistys. Klubi perustuu vuorovaikukseen. Ensim-

mäinenkin rotaryklubi alkoi tarpeesta verkostoitua. Juristi Paul Harris ilmaisi sen näin:

”If others were longing for fellowship as I was, something would come of it.” Siksi hän

kutsui kokoon kolme muuta, jotka päättivät kokoontua viikoittain.

Jos rotaryn lähtökohta on klubikokous, niin toteutus tapahtuu arjen toiminnassa. Neljä

ensimmäistä rotaria ottivat 1905 tehtäväkseen kotikaupunkinsa liikemoraalin parantami-

sen. Ja käytännön ensimmäisen rotaryprojektin tavoite oli saada julkisia käymälöitä kau-

punkiin. Jo 1910 luvulla rotarien toiminta-ajatus laajentui ympäröivän yhteiskunnan ke-

hittämiseksi, josta edelleen maailmanlaajuiseksi päämääräksi. Rotaryliikkeen tunnus on

ollut 1911 alkaen ja edelleen: ”Service Above Self - Palvelu itsekkyyden edelle”.

Tämän päivän rotarytoiminta ei ole samanlainen kuin ennen. Mutta se perusta, jolle Rota-

ry on rakentunut, ei ole muuttunut. Rotaryn perustana ovat liikkeen keskeiset arvot: pal-

velu, toveruus ja moninaisuuden hyväksyminen. Nämä arvot kertovat, että olemme rota-

reita – näiden arvojen mukaan me elämme ja näitä arvoja pyrimme vaalimaan palveluteh-

tävissämme.

Jokainen meistä on rotari, koska meidät on kutsuttu ja koska päätimme hyväksyä kutsun.

Rotareina oleminen on sitoutumista, joka velvoittaa paljon muuhunkin kuin vain tule-

maan klubikokoukseen. Se tarkoittaa myös sitä, että kannamme vastuuta oman paikka-

kuntamme kehittämisestä, ryhdymme toimeen.

4

JUUSO LEIKOLA VIERAANAMME

18.10.2018 Meillä oli ilo kuulla lähettämäm-

me vaihto-oppilaan lukuvuodesta Australias-

sa. Hänellä oli melkoinen kuvakavalkadi esi-

tettävänään. Paljon oli tapahtunut vaihto-

oppilasvuoden aikana. Hän aloitti Perthin

kaupungista vajaat sata kilometriä koilliseen

olevassa Northamissa Lounais-Australiassa.

Siellä hän kävi koulua Northam Senior High

Schoolissa. Toinen paikka oli Cabridge, Pert-

hin lähiö, ja siellä uusi koulu. Hän asui kol-

messa osin neljässä eri perheessä.

Juusolla oli mahdollisuus tutustua

Australiaan asuinperheidensä

opastamana erilaisia vierailukoh-

teissa käyden. Suuri elämys oli

Kuvassa vasemmalta: Matti Kupari, Samuel Kivikari, Ilkka Salvén, Jukka Leikola, Jere Jantu-nen, Heikki Lindström, Juuso Leikola, Tellervo Kangas, Irja Olkinuora, Veikko Salminen, Juk-ka Turtola, Markku Paasonen Roger Weintraub. Kuvaaja Pentti Kuosmanen

5

Uuden vuoden vastaanotto ja ilotulitus Sidneyssä. Sinne kokoontuivat kaikki vaihdossa

olevat oppilaat. Järjestäjänä oli Australian Rotaryn nuorisovaihto-organisaatio.

Juuso oli kovin tyytyväinen kokemuksiinsa Australiassa.

Juuso toi rotarirattaalla ja kengurulla kuvitetun esiliinan. Tässä tuliaista ihailevat Juuso ja veli presidentti Heikki Lindfors.

- Mitä tekisit, jos osaisit laulaa yhtä hyvin kuin minä?

- Ottaisin lisää laulutunteja.

- Lääkäri sanoi, että poden muistinmenetystä.

- Siinä tapauksessa lainaa satanen! Maksan takaisin, kun muistat kysellä sen perään.

- Lupasin vaimolle, etten enää koskaan pelaa uhkapelejä.

- Et usko itsekään tuohon. Sorrut kuitenkin taas.

- Paljostako lyödään vetoa?

6

JATKETTU VAALIKOKOUS

13.12.2017 pidetyssä jatketussa vaalikokouksessa valittiin uudet toimihenkilöt seuraavas-

ti.

Hallitus 2018-2019:

Klubipresidentti Jere Jantunen

Tuleva presidentti auki

Varapresidentti Terho Moisio

Sihteeri Pentti Kuosmanen

Rahastonhoitaja Seija Nyman

Rotarysäätiöasiamies Klaus Turhanen

Klubimestari Matti Kupari

Toimihenkilöt 2018-2019:

2. sihteeri Ahti Nauska

2. klubimestari Samuel Kivikari

Nuorisoasiamies Heikki Lindfors

RYLA vastaava Raimo Mäkelä

ATK-vastaava Pentti Kuosmanen.

Vanha stadin kundi pysäytti autonsa pellon pientareelle. Ohi käveli maalaisisäntä, jolle

stadilainen alkoi laukoa totuuksia:

- On siinä teillä rujon näköinen pelto. Näissä marraskuun sateissa se on yhtä vettynyttä

mössöä. Minä todella hämmästyn, jos te kaivatte tältä pellolta ensi vuonna esiin yhdenkin

perunan!

Isäntä tokaisi:

- Niin hämmästyn minäkin. Vehnää siihen on tullut tähän mennessä kylvettyä.

Parturı kysyi Tımolta

- Haluatko säilyttää takatukkasi?

- Kyllä vaan, kiitos.

- Laitan sen sitten tällaiseen pieneen pussiin.

7

SUOMI 100-VUOTTA -PAADEN PALJASTUS

Perjantaina 15.12.2018 paljastettiin Suomi 100 vuotta -paasi "kaivostuvan" edessä. Tilai-

suuden aloittivat Laurin laulajat johtajanaan ja säestäjänä kanttorimme Timo Saario. Sitä

seurasi klubimme presidentin puhe paasihankkeen synnystä. Siihen liittyi Rotarysäätiön

ikä, koska säätiö perustettiin Suomen valtion synnyinvuotena. Polion hävittämisprojekti

8

tuli myös mainittua rotarien suurimpana voimainponnistuksena. Meillä on enää kaksi

maata maailmassa, jossa luonnossa esiintyy villiä poliovirusta: Afganistan ja Pakistan.

Paljastuspuheessaan kaupunginjohtaja Sivula kuvaili kiven ympäristöä. Edessään hän nä-

ki Tytyrin kaivostornin muistuttamassa Lohjan teollisesta historiasta. Takana oli nähtä-

vissä Kone Oy:n tutkimuslaitos, jossa on kehitetty huipputekniikkaa hissien tehokkuuden

parantamiseksi

mm. huippukorkei-

ta rakennuksia var-

ten.

Kolmanneksi hän

puhui itse paades-

ta, koska se on

kalkkikiveä. Kalk-

kikivestä on ra-

kennettu pyramidit

ja Notre Dame,

joten se kyllä kes-

tää. Kalkkia taas

käytetään mm. te-

räksen puhdistamisessa. Teräksen ominaisuudet puolestaan kuvaavat rotarien perusarvo-

ja. Paaden paljastuksen jälkeen Lohjannummen Rotaryklubin presidentti Jussi Kareinen

käytti puheenvuoron kertoen klubien yhteistyöstä tämän projektin osalta, jonka alkuun-

painija oli Lohjan

Rotaryklubin sil-

loinen presidentti

Roger Weintraub.

Tilaisuuden lo-

puksi paikalla ole-

ville tarjottiin

kahvia kaivostu-

vassa.

9

KUVERNÖÖRI KLUBISSAMME

Kuvernööri Liisa Stjernberg vieraili puolisonsa kanssa klubissamme 10.1.2018. Hän toi

terveisiä RI:n presidentiltä, jonka tunnuslause on "Rotary: Making a Difference" eli "Ro-

tary: Muutoksen Tekijä". Kuvenöörillä oli tuomisinaan tunnuslauseen sisältävä rinta-

merkki. Sen hän kiinnitti veli presidentin rintapieleen. Kuvernöörillä on enää kuusi klu-

bia tapaamatta. Suuritöisin ja antoisin osa alkaa olla ohi.

Pankkiryöstäjä kysyi kumppaniltaan keikan jälkeen:

- Lasketaanko rahat heti?

- Mitä turhia, kuulemme summan nopeammin uutisista.

10

MITEN SELVITÄ TALVISESSA ERÄMAASSA?

24.1.2018 Pentti Kuosmanen

Kimmokkeen esitykseeni sain kahdesta dramaattisesta tapahtumasta talvisessa Lapissa.

Toinen sattui kevättalvella 2015 Kilpisjärven erämaassa Norjan puolella rajaa (kuva alla).

11

Toinen tapaus puolestaan sattui vuotta myöhemmin Itäkairassa, UK-puistossa, tammi-

kuun alussa. Lehdet ja televisio kertoivat tiistaina 12.1.2016 karusta tapahtumasta. Kova

pakkanen ja tuuli vaikeutti-

vat oloja melkoisesti. Kave-

rukset olivat kääntyneet ta-

kaisin, kun eivät löytäneet

tavoittelemaansa mökkiä.

He eksyivät jäljiltään.

Tuisku oli peittänyt jäljet.

Toista vuorokautta hiihdet-

tyään toinen hiihtäjistä soit-

ti hätäpuhelun antaen sen-

hetkiset koordinaatit, jotka osoittautuivat olevan kymmenen kilometriä sivussa todellises-

ta sijainnista. Puhelun jälkeen puhelin hyytyi ilmeisesti akun loppumiseen. Lopputulos

oli lohduton. Vain toinen pelastui retkeltä.

Mitä virheitä hiihtäjät tekivät kyseisessä tilanteessa? Ensimmäinen temppu eksyttäessä

on pysähtyä ja miettiä, mistä tähän on tultu. Sitä ennen pitää tietysti tunnustaa eksyneen-

sä. Suunnistamista Itäkairassa vaikeuttaa tammikuun alussa lyhyt valoisa aika, vain muu-

tama hämärän tunti. Toisaalta talvella purot, suot ja järvet ovat tuolla alueella hyvin sa-

manlaisia, koska maasto on tasaista.

Toista vuorokautta kestävä eteneminen ei enää eläkeikäisille miehille ole järkevää. Kuu-

sen alaoksista ja tunturikoivusta olisi saanut tulet, jolla lämmitellä ja kerätä voimia suo-

jaisassa paikassa. Keittovälineet ovat toisaalta varustus, mikä pitää olla aina mukana. Sil-

lä saadaan ainakin lämmintä juotavaa aikaiseksi lumesta sulattamalla. Joka tapauksessa

tauot ja syöminen on ehdoton selviämisen edellytys. Juotavaakin pitää olla riittävästi.

Yksi olennaisista turvavälineistä on teltta. Sen pystyttäminen ei kauaa aikaa vie. Keitto-

välineillä saa asumuksen myös lämpimäksi. Sitä emme tiedä, mitä varusteita miehillä

edes oli mukana, koska pelastusviranomaiset eivät voi asiaan liittyviä yksityiskohtia pal-

jastaa. Mahtoiko hiihtäjillä olla edes kunnon talvimakuupusseja mukana, entä taukovaa-

tetus?

Kilpisjärvi 2015

” Kun ajoimme Skibotnin tietä Kilpisjärveltä sunnuntaina, se oli puoliksi tukossa, lumi

pöllysi. Ehkä silloin olisi pitänyt tajuta, että sää ylhäällä tunturissa olisi liian huono.

12

 Parkkipaikalla tuuli navakasti. Puolentoista päivän ajon jälkeen ei tullut mieleen enää

perua hiihtoretkeä, jonka päämäärä oli meille ennestään tuttu kämppä Lossujärvellä.

Olimme kävelleet sinne kesällä neljässä ja puolessa tunnissa. Hiihto veisi ehkä kolmisen

tuntia. Tunturivaellus oli tuttua. Olin hiihtänyt jokaisena pääsiäisenä Lapissa 2000-luvun

alusta saakka.

Tunturissa näkyvyys kuitenkin hävisi kokonaan ja tuulikin voimistui.” (Turun Sanomat

2.2.2016)

Olemattomassa näkyvyydessä

parivaljakko jatkoi matkaansa.

Kun kämppää ei alkanut näkyä,

he kaivautuivat lumeen: pressu

alle ja toinen päälle ja rinkat tuu-

len puolelle suojaksi. Ruokaakin

oli ja haaleaa juomaa. Aamulla

matka jatkui vaikka keli oli edel-

leen yhtä huono.

Lumi lensi edelleen. Tuomo al-

koi tuntea itsensä sairaaksi ja

väsyä. Liisa hiihti edellä. Välillä

oli pakko pysähdellä. Poroaita ja

rajamerkki löytyivät.

Oli yövyttävä lumessa toisen

kerran. Evästä oli vielä, vesipul-

lot sen sijaan olivat jo umpijääs-

sä, vaihtovaatteet jäisinä rinkko-

jen pohjalla. Gps:n akku oli lop-

pu.

“Saimme kuitenkin nukuttua

katkonaisesti muutamia tunteja.

Aamulla jatkoimme. Jaksoin pa-

remmin. Ajattelimme, että Nor-

jan puoleiselle kämpälle on mat-

kaa kilometrin verran. Kämppä ei kuitenkaan tullut vastaan, eikä maisemakaan vastannut

muistikuviani. Väsymys lisääntyi. Sanoin, että en jaksa. Hämärän tultua totesimme yh-

dessä, että minusta ei enää ole hiihtäjäksi.” Tuomo jäi suojapussiin rinkkojen suojaan.

Liisa jatkoi matkaa ja hiihti ympyrää koko yön pysyäkseen lämpimänä.

Norjalainen poromies löysi Tuomo Peltolan Aldovarrin eteläpuolelta. Siitä on matkaa Lossun kämpälle noin 10 kilometriä pohjoiseen.

13

Aamulla hän osui Lossujärven kämpälle. Jon-

kin ajan päästä paikalle saapui norjalainen po-

romies, jolle Liisa selitti kaverin jääneen tun-

turiin. Hiihtojälkeä seuraten poromies löysi

Tuomon Aldovarrin etelärinteeltä. Aluksi

Tuomo vaikutti kuolleelta. Sydän kuitenkin

löi. Tunnin päästä helikopteri nouti hänet

Tromssan sairaalaan. Löydettäessä Tuomo

Peltolan ruumiinlämpö oli 22 astetta ja sairaa-

laan saavuttaessa 25 astetta. Kelkkapartio nou-

ti Liisan. Hänetkin vietiin Tromssan sairaalaan

seurantaan.

Molemmat säilyivät hengissä. Tuomolla para-

neminen edellytti useita leikkauksia, mutta

Liisa selvisi peukalon paleltumastakin ilman

amputaatiota. Molemmat olivat tänä pääsiäi-

senäkin Lapissa hiihtämässä.

Mitä tästä opimme?

Vain hyvällä onnella voi selvitä tilanteesta,

johon viisas ei edes joutuisi. Ensinnäkin keli oli aivan liian huono yleensä lähteä liikkeel-

le. Parasta olisi ollut majoittua Kilpisjärvellä ja odotella sään selkenemistä. Liiallinen it-

sevarmuus kostautui pahalla tavalla.

Toiseksi varustus oli liian kevyt keliin nähden. Teltta ja keitin (bensiini) pitäisi olla eh-

dottomasti mukana vaikka onkin tarkoitus kulkea kämpältä kämpälle. Yliperän alueella

sää voi muuttua hetkessä mihin suuntaan tahansa. Jopa heinäkuussa olen törmännyt tilan-

teeseen, jossa auringon paiste hukkui parin tunnin lumipyryyn. Maahan lunta kertyi 10

senttiä.

Pariskunnan retkeilykokemusta osoitti lumeen kaivautuminen. Sen sijaan GPS-laitteen

virran loppuminen osoitti puolestaan huolettomuutta, joka oli osaltaan viedä hengen. Sa-

ma koskee puhelimen virran loppumista.

Kumpaakin kuvattua reissua kuvaa hieman huoleton asenne talvisen erämaan suhteen,

kun ollaan menossa kämpältä kämpälle. Teltta ja keitin kuuluvat ehdottomasti varustuk-

seen. Taukovarustus on myös syytä pitää mukana. GPS-laite vara-akkuineen on mainio

väline, jos sitä osaa käyttää. Tupien koordinaatit on syytä syöttää etukäteen laitteeseen.

Karttapohjasta ei liiemmin ole apua huonossa kelissä. Puhelimen toimintaa auttaa vara-

virtalähde ja vanhantyyppinen näppäinpuhelin, jonka akku kestää viikon kaksi ja valmi-

ustilassa pitempäänkin. Kartta ja kompassi kuuluvat ehdottomasti vaeltajan perusvarus-

teisiin.

Kaikesta varautuisesta huolimatta luonto saattaa ottaa yliotteen erämaan kulkijasta. Sen

todennäköisyyttä pienentää, jos retkeilijä varautuu pahimman varalle.

14

TYÖELÄMÄN PÄIHDEONGELMAT

Keskiviikkona 7.2.2018 Lohjan rotaryklubissa piti klubiesitelmän Jyrki Lausvaara,

Nurmijärveläinen paikallisvaikuttaja ja rotaryklubin jäsen. Jyrki on työterveyteen erikois-

tunut päihdesosiaalityöntekijä, jonka osaamisalueita ovat alkoholi-, lääke- ja huumeon-

gelmien hoito ja työpaikkojen päihdekoulutus. Jyrkillä on, yli 10 vuoden kokemus Kal-

liolan päihdekuntoutusklinikan johtamisesta. Nykyisin hän toimii yrittäjänä, jolla on vas-

tanotto mm. Terveystalossa ja Dogtagonissa sekä päihdetyön sopimukset työterveyden

kanssa yhtiöissä kuten Finnair, Neste, Kone ja Sappi, kanssa.

Jyrki aloitti kertomalla faktoja alkoholin käytöstä Suomessa. Keskiolut vapautettiin 1969,

siitä alkaen alkoholin käyttö on arkipäiväistynyt. Työikäiset juovat suurimman osan

Suomessa kulutetusta alkoholista. Valtaosa käytetystä alkoholista on keskiolutta. Lähtien

1990-luvulta työelämässä ovat lisääntyneet huumeiden käyttö sekä alkoholin ja lääkkei-

den sekakäyttö.

Mitkä ovat sitten päihteiden ongelmakäytön seuraukset työelämässä? Työmarkkinajärjes-

töjen laskelmien mukaan yksi sairauspäivä maksaa työnantajalle noin 300 euroa. Keski-

määrin työntekijä vuoden aikana on poissa töistä 10 päivää, joten sairauspäivien hinta on

3000 euroa vuodessa. Mutta päihteiden ongelmakäyttäjillä tämä kustannus voi hyvinkin

olla kolminkertainen eli 10 000 euroa vuodessa. Lisäksi voi kysyä, kuinka paljon maksaa

yrityksen avainhenkilön sairauspäivä?

Lisäksi alkoholi aiheuttaa paljoin välillisiä menoja kansantaloudellisesti, valtiolle ja myös

yrityksille. Eräs palvelualanyritys, joka työllistää yli 2000 työntekijää, maksoi eläke-

menona 160.000 euroa 40-vuotiaan työntekijän ennenaikaisesta eläkkeestä. Työkyvyt-

tömyyden syy oli aivovamma, joka oli tullut humalassa kaatumisen seurauksena.

15

Paitsi ääriesimerkkinä eläkkeisiin päihteiden ongelmakäyttö alentaa työtehoa ja lisää tätä

kautta yrityksen kustannuksia. Jos työtehon menetys arvioidaan merkitsevän riskiryhmäl-

lä esim. 30 %:n vähennystä ja työntekijän kustannus arvioidaan vuodessa olevan 43 000

euroa. Noin 10 % väestöstä lasketaan ongelmakäyttäjiksi. Tuhannen (1000) työntekijää

käsittävän organisaatiossa kymmenen (10) prosenttia työtekijöistä merkitsee sata (100)

ongelmakäyttäjää. Kustannukset päihteiden aiheuttamasta työtehon laskusta voidaan ar-

vioida olevan: 100 henkeä x 43.000 euroa x 30 %:n työtehon alennus = 1,3 miljoonaa eu-

roa vuodessa. Vertailukohtana voi mainita, että yhden ns. myllyhoitojakson (1 kk) kus-

tannukset ovat Kalliolan klinikalla n. 6.000 euroa.

Miksi yrityksissä ja muissa organisaatioissa tarvitaan päihdekoulutusta? Tavoitteena on

turvata häiriötön toimintaympäristö ja pitää kiinni osaavasta henkilöstöstä. Ongelmien

ottaminen puheeksi työyhteisössä on ensiarvoisen tärkeää. Vielä valitettavan usein väliin-

tulo päihdeongelmiin tapahtuu varsin myöhään. Ongelmat ilmenevät ensin perheessä,

vasta sitten työpaikalla, koska päihderiippuvuus muuttaa työkäyttäytymistä vasta sairau-

den myöhäisessä vaiheessa. Jos työpaikalla pomo tai työtoverit eivät ota päihteiden aihe-

uttamia ongelmia puheeksi, niin monille ongelmaisille työ on todiste normaaliudesta:

”Käyn töissä, ei mulla voi olla päihdeongelmaa”.

Jyrki Lausvaara kertoi monia esimerkkejä, mitä yrityksissä pitää tapahtua ennen kuin

päihdeongelmainen ohjataan hoitoon. Krapulainen sähköasentaja ohjattiin hoitoon, kun

hän teki laittomia sähkökytkentöjä. Poliisi oli tuomittu vaimon pahoinpitelystä sekä ratti-

juopumuksesta, vasta sitten työyhteisö heräsi. Anestesialääkäri ohjautui hoitoon, kun hän

oli annostellut humalassa väärin lääkettä. Annostelun seurauksena potilas oli herännyt

kesken leikkauksen ja lääkäri nukahtanut. Eräässä kunnassa läheinen järvi lämpeni, kun

kaukolämmöstä vastaava henkilö oli sammunut näyttöpäätteen ääreen. Erään kuljetus-

liikkeen vaarallisten aineiden kuljettaja jouduttiin nostamaan ohjaamosta, kun jalat eivät

kantaneet.

Työpaikoilla voidaan etukäteen valmentautua päihdeongelmien vähentämiseen. Erityises-

ti ongelmia

havaittaessa

on tärkeää

ottaa asia pu-

heeksi työyh-

teisössä ja

asianomaisen

kanssa esim.

seuraavaa

kaaviota apu-

na käyttäen:

Kalliolan kli-

nikka on eri-

16

koistunut työelämän päihdeongelmien hoitoon ja tekee tiivistä yhteistyötä työpaikkojen

työterveyshuollon kanssa. Klinikka muutti tammikuussa 2016 Kauniaisiin, Kaunialan sai-

raalan yhteyteen. Klinikalla noudatetaan edelleen päihdekuntouttamisessa niin sanottua

Myllyhoitoa, jonka ensimmäinen hoitojakso kestää 28 vuorokautta. Tiiviin kuntoutusjak-

son aikana asiakas asuu klinikan tiloissa. Klinikan palvelut perustuvat Minnesota-malliin,

joka kehitettiin USA:ssa noin 60 vuotta sitten. Klinikka tarjoaa kuntoutusta niin päihde-

riippuvaisille ja heidän läheisilleenkin.

Mies istuutui ravintolapöytään ja odotteli tarjoilijaa. Kun mitään ei hetkeen tapahtunut,

hän suoristi aikansa kuluksi pöytäliinan ryppyjä. Lopulta tarjoilija saapui.

- Kuinka voin olla avuksi?

- Ottaisin pinaattikeittoa, savusilakoita ja marjakiisseliä.

- Pöydässä ei näy ruokalistaa. Osasitko sen ulkoa?

- En. Katsoin tuosta pöytäliinasta.

Tuohtunut rouva Kamppuri rähjäsi kyläkaupan myyjälle:

- Pussitit minulle eilen muka kymmenen omenaa, mutta niitä olikin vain yhdeksän. Teit

laskuvirheen!

- Enpäs tehnyt. Jätin yhden omenoista pois, koska se oli läpimätä.

Johtaja Parkkosen puhelin soi.

- Päivää, täällä rouva Huttunen. Haluaisin puhua poikani Tonin kanssa, mutta hän ei vas-

taa puhelimeen. Onko hän töissä?

- Ei. Hän on tänään äitinsä hautajaisissa.

Saita herra Kyttälä istui junassa valtavan laukkunsa kanssa, kun konduktööri tuli tarkas-

tamaan matkalippua.

- Tämähän on lastenlippu! Ette te kyllä lapselta näytä.

- Sen täytyy olla vahinko.

-Voin 50 vuoden kokemuksella sanoa, että tuskinpa on.

Juna pysähtyi asemalle. Konduktööri raahasi laukun ovelle ja nakkasi sen ratapihalle. Ju-

nan lähdettyä eteenpäin konduktööri sanoi:

- Eiköhän nyt olla sujut. Leimaan lastenlippunne.

- Mutta kuinkahan veljeni mahtaa pärjätä?

- Miten veljenne tähän liittyy?

- Hän oli siinä laukussa.

17

LENTOKONE KEHITYS- JA LÄHETYSTYÖSSÄ (MAF)

Lentokapteeni Martti Siippola kävi kertomas-

sa 7.3.2018 lentokoneen käytöstä kehitys-

maissa ja sen myötä tapahtuvasta lähetystyös-

tä. Ilmailualalle hän päätyi haettuaan lennon-

johtajan opintoihin. Sieltä tie vei puolustus-

voimiin taistelulentäjäksi.

Martti Siippola jäi eläkkeelle ohjaajaupseerin

tehtävästä 40-vuotiaana vuonna 1981. Us-

koon tullut lentäjä perusti muiden kollegojen

kanssa Gospel Flight -yhdistyksen vuonna

1982. Sotilaslentäjien lisäksi siihen liittyi ai-

kaa myöden lentäjiä Finnairista.

Gospel Flight ry oli yhdessä Suomen Lähe-

tyslentäjien neuvottelukunnan kanssa perus-

tamassa MAF Finlandia vuonna 1994.

Martti Siippolalla on laaja lentotoiminnan

koulutus. Hän on toiminut ilmailuviranomai-

sen valtuuttamana tarkastuslentäjänä, työskennellyt lennonjohtajana ja -opettajana sekä

kouluttanut liikennelentäjiä ja lennonopettajia Patrialla ja Finnairin ilmailuopiston am-

mattilentäjien opintolinjalla. Siippola on tehnyt noin 113 440 laskeutumista. Taivaalla

mies on viettänyt yli 7000 tuntia. Tältä pohjalta hän on osallistunut MAF-lentäjien koulu-

tukseen Suomessa. Päästäkseen järjestön lentäjäksi henkilöllä pitää olla vahva kristillinen

vakaumus. Motivaatiokartoitus tehdään KLM:n koulutuskeskuksessa.

MAFin (Mission Aviation Fellowship) tehtävänä on auttaa hengellisiä ja humanitäärisiä

järjestöjä tarjoamalla niille ilmakuljetuspalveluita. Tärkeintä heille on kuitenkin evanke-

liumin levittäminen. MAF Finland järjestää toimintansa esittelemiseksi ilmailutapahtu-

mia, yleisölennätyksiä, leirejä, seminaareja, koulutustilaisuuksia sekä tiedotus- ja julkai-

sutoimintaa.

Nykyään MAF Finland on osa MAF Internationalia (MAFI). MAF koostuu seuraavista

järjestöistä MAF Europe, MAF US, MAF Kanada ja MAF Australia. Jokaisella on oma,

yhteisesti sovittu toimialueensa. MAF Europella on lentotoimintaa seuraavissa maissa:

Etiopia, Kenia, Madagaskar, Tansania, Tšad ja Uganda. MAF US toimii Keski- ja Etelä-

Amerikassa, Länsi-Afrikassa ja Indonesiassa. MAF US on suurin konsernin järjestöistä.

MAF Kanada lentää lounaisen Afrikan maissa Namibiassa ja Angolassa. MAF Australian

toimialueeksi on puolestaan määritelty Australia, Oseania ja Aasia.

Vuonna 2012 MAFilla oli palveluksessaan yli 1 000 henkilöä maailmanlaajuisesti. Ky-

seisenä vuonna MAF lensi 4 412 940 kilometriä, palveli yli 600 organisaatiota ja lennätti

105 000 matkustajaa sekä 4082 tonnia rahtia. Järjestöllä on noin135 kappaletta lentoko-

18

neita, josta valtaosa on 13-24 paikkaisia potkuriturbiinikoneita. Niitä nousee tai laskee

joka neljäs minuutti eri puolilla maailmaa.

Suomalaisia on MAFin palveluksessa 18 lentäjäpariskuntaa ja 6 teknisissä lentotoimintaa

tukevissa tehtävissä.

MAF Suomella on kahdeksan jäsenyhteisöä, jotka ovat Evankelis-luterilainen Lähe-

tysyhdistys Kylväjä ry, Finlands Svenska Baptistsamfund, Fida International ry, Mis-

sionskyrkan i Finland, Pilottipiiri ry, Suomen Evankelisluterilainen Kansanlähetys ry,

Suomen Luterilainen Evankeliumiyhdistys ry ja Suomen Vapaakirkko. Suomen Lähetys-

seura ry:n kanssa MAF Suomella on jäsenyyden sijasta nykyisin yhteistyösopimus.

Lentokoneet järjestö on saanut lahjoituksina. Polttoainekustannuksiin kerätään rahaa.

Lahjoituksen voi tehdä vaikkapa verkkopankissa. ”Lahjoitamalla 20 euron arvosta

polttoainetta autat merkittävällä tavalla MAF:a toteuttamaan lentoja, joilla saa-

daan paljon hyvää aikaan. www.onewaymission.fi/lahjoita/”

- pentti kuosmanen -

Rouva Laurila soitti keskellä yötä motellin vastaanottoon.

- Soitan jo kolmatta kertaa. Katosta vuotaa vettä sänkyyni. Miten kauan tätä vielä kestää?

- Pieni hetki, katson koneelta lähituntien sääennusteen.

Johtaja puisteli päätään katsellessaan sihteerin kangertelevaa puhtaaksikirjoitusta.

- Kyllä minun täytyy harkita vakavasti toista sihteeriä.

- Mahtavaa! Tässä onkin kaivattu apua jo pidemmän aikaa.

Kolme naista odotti vuoroaan ultraääneen, kun lääkäri saatteli edellisen potilaan odotus-

aulaan ja huikkasi perään:

- Marraskuun 12. on mainio laskettu aika, se on minunkin syntymäpäiväni!

Kaksi naisista innostui heti kertomaan, että myös heidän laskettu aikansa on samana

päivänä.

Toinen lisäsi:

- Ja me neljä olemme vielä samasta työpaikasta.

Lääkäri hämmästyi ja uteli kolmannelta naiselta:

- Onko sinullakin sama laskettu aika kuin työkavereillasi?

- Ei. Minä en ollut mukana niissä firmanjuhlissa.

19

HILJAISEN VIIKON SANA

Vaietkaamme.

Hiljainen viikko ei hiljennä arkea koko-

naan. Politiikka, työelämä, kauppa ja me-

dia sykkivät elämää tavalliseen tapaan.

Kirkollekaan hiljainen viikko ei ole varsi-

naisesti hiljainen, päinvastoin, se viljelee

runsaasti puhetta erityisesti tuolla viikolla.

Sanojen paljous voi uuvuttaa sekä kuulijan

että puhujan. Monien mielestä ajassamme

arvostetaan puhetta aivan liikaa. On alettu

kaivata enemmän hiljaisuutta, tilaa, joka ei

vaivaa vaan voimaannuttaa.

Usein ajatellaan, että puhe saa lisää vaikut-

tavuutta, kun siihen lisätään ääntä ja super-

latiiveja. Käykin päinvastoin, sanat koke-

vat inflaation, ne tyhjentyvät, ja seuraukse-

na on uskottavuuden katoaminen. Ajattelen

tässä erityisesti politiikkaa ja kulttuurielämää, myös omaa kirkkoani, joka on muun yh-

teiskunnan mukana ajautunut sisäisiin kiistelyihin. Miten löytää oikeat sanat? Tätä ajatel-

lessani olen kerrannut mielessäni turkulaisen papin ja runoilijan Jaakko Haavio runoa.

Siis, veljet ––

Ei vihannoitse puu, kun uupuu multa.

Lähteettömänä puro ehtyy, ja te

oudostelette vielä, miksi emme

saa mitään aikaan, vaikka huokailemme

ja työtä teemme vetojuhtain tavoin.

Siis veljet, vaietkaamme. Puuttuu kate

sanalta jokaiselta matkitulta.

On hiljaisuuden portti meille avoin.

Kun siitä käymme, kenties armon saamme.

Siis vaietkaamme, veljet. Vaietkaamme.

Aika on puhua ja aika on vaieta. Kuivista kaivoista ei nouse elävää vettä. Jeesus vei vä-

syneet oppilaansa ihmishälinän keskeltä hiljaisuuteen saamaan uutta voimaa: ”Lähtekää

mukaani johonkin hiljaiseen paikkaan, niin saatte vähän levähtää.” Työtä toisten hy-

väksi ei voi tehdä kuin levosta käsin. Hiljaisuus hoitaa. Se tarkoitus on myös pääsiäistä

20

edeltävällä hiljaisella viikolla. Se valmistaa tilaa Jumalan kohtaamiselle, jos vain mal-

tamme pysähtyä.

On hiljaisuuden portti meille avoin. Kun siitä käymme, kenties armon saamme.

Matti Kolehmainen

APUA ZIMBABWEN AIDS-ORVOILLE

Veljet Mikko Wynne-Ellis ja Raimo Mäkelä lahjoittivat viime keväänä ison kasan tar-

peellista tavaraa Zimbabwen AIDS-orvot ry:lle. Veli Mikko oli kerännyt pahvilaatikolli-

sen silmälaseja asiakkailtaan. Veli Raimo oli puolestaan hankkinut viitisenkymmentä

muistitikkua ja erilaisia auringossa latautuvia lamppuja useamman kymmentä kappaletta.

Järjestöä pyörittävät eläkkeellä olevat Seppo Oivio ja Oili Vuolle. Järjestö tukee noin 400

lapsen koulunkäyntiä Zimbabwen pääkaupungin Hararen esikaupungissa Dziwarasekvas-

sa.

21

UUSI JÄSENIÄ

Rotaryrattaan saivat uudet jäsenemme Samuli Kivikari 18.10.2017 ja 24.1.2018 Markus

Sippo

Samuli Kivikari

Markus Sippo

22

Vanha isäntä istahti aamukahville ja totesi emännälle:

- Näin äsken pihalla kaksi varista. Ne lauloivat melkein yhtä hyvin kuin sinä.

- Mutta eiväthän varikset osaa laulaa.

- En minä niin väittänytkään.

Herra Hassi meni rehvastelemaan makuaistillaan lähibaariin. Hän sitoi silmänsä huivilla-

ja pyysi baarimikolta kymmenen eri olutta. Hassi tunnisti kaikki oikein, ympärille ke-

rääntyneiden asiakkaiden hurratessa. Lopuksi baarimikko ehdotti:

- Jos tiedät yhdennentoista, tarjoan juomat koko illaksi.

Hetken päästä Hassi sai uuden tuopin eteensä. Hän maistoi sitä ja riuhtaisi sitten vimmas-

tuneena siteen silmiltään.

- On sukkahikeä!

Baarimikko nyökytteli ja osoitti mieskööriä:

- Mutta kenen?

Leijonankesyttäjä kertoi kaverilleen koko työuransa tiukimmasta tilanteesta.

- Söin juuri hampurilaista, kun kuulin selkäni takaa raskasta huohotusta.

- Ja se oli leijona!

- Eikä pelkästään yksi vaan kolme. Olin unohtanut sulkea oven kunnolla.

- Mitä sitten tapahtui?

- En voinut muuta kuin purskahtaa nauramaan.

- Miksi ihmeessä?

- Etkö ole kuullut, että nauru pidentää ikää.

Opettaja kysyi luokalta, mitä heidän kotoaan puuttuu. Pikku-Lissu sanoi opettajalle:

- Meiltä ei puutu mitään.

- Kai teiltä jotain puuttuu?

- Ei puutu. Kun isosisko tuli kotiin Ruotsin-laivalta ja sai tietää olevansa raskaana, äiti

sanoi, että tämä meiltä enää puuttui.

Poliisi näki päihtyneen miehen konttailemassa lyhtypylvään juurella ja kysyi:

- Mitähän herra etsii maasta tähän aikaan yöstä?

- Etshiskelen auton avaimia.

- Kadotitteko ne tähän?

- Ennpä usko, muttha tästä niithä näkee paremmin hakea.

Koululainen äidiltään

- Mistä minä olen tullut?

- Kuule, kysy isältä

- Sinäkö et muka tiedä? Noloa äiti! Mitä nyt sanon Juhalle? Hän tuli meidän luokalle Ou-

lusta ja odottaa vastausta tuolla eteisessä.

23

Pikkurikollinen äimisteli toisen kelmin autoa:

- Miksi siinä on toinen kylki punainen ja toinen musta?

- Jotta todistajanlausunnot menisivät mukavasti ristiin.

Jaska palasi pitkältä sairauslomalta töihin ja kertoi työkaverilleen:

- Lääkäri ennusti, että pääsisin kävelemään jo kahdessa viikossa.

- Pitikö ennustus paikkansa?

- Jetsulleen. Sairaalalasku oli niin suuri, että jouduin luopumaan autostani.

Saara tilasi tiskiltä kahvin.

Tarjoilija valitteli:

- Kahvi on tilapäisesti loppu, mutta olisi teetä. Voithan kuvitella että se on kahvia.

Saara otti teen ja lähti kohti pöytää. Tarjoilija huusi perään:

- Et maksanut vielä!

- Voithan kuvitella että maksoin.

Kanttori soitti kollegalleen ja paljasti ääni väristen:

- Vein vaimoni lempimään paikkaan, jossa teimme sen viimeksi 50 vuotta sitten. Tämän

jälkeen en kyllä enää kehtaa mennä töihin.

- Kuinka niin?

- Kirkkoherra yllätti meidät sakaristosta.

Maken naapurit olivat syytettynä varastetun tavaran halussa pidosta ja myynnistä. Makea

pyydettiin todistamaan ja syyttäjä uteli häneltä:

- Saitteko naapurin mieheltä edullisia tavaroita?

- En.

- Entä saitteko hänen vaimoltaan?

- En...

- Entä hänen tyttäreltään?

- Herra syyttäjä, olisin vain varmistanut, että kyselettekö yhä niistä tavaroista.

Arttu osti elämänsä ensimmäisen pimeän pullon hämäräperäiseltä kaupustelijalta. Hän sai

myös puhelinnumeron, johon soittaa, jos tuote miellyttää. Heti kotiin päästyään Arttu otti

pullosta huikan ja hermostui.

- On vettä! Nyt on kyllä palautteen paikka.

Arttu näppäili numeron ja oli valmiina lataamaan täyden laidallisen pullon sisällöstä, kun

heleä naisääni vastasi:

- Turun vesi, kuinka voin auttaa?

24

Rotary palvelee ihmiskuntaa